Kuukausi: toukokuu 2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.5.2013

Nyt taas koti­maas­sa  arkiru­ti­inien paris­sa. Lau­takun­nan lis­taan pääsee tästä.

Vuosaar­en­tie 3:n ase­makaa­van muutos

Urheilu­talon käytössä ole­va parkkipaik­ka ote­taan asuinkäyt­töön ja pysäköin­ti siir­tyy muualle, lähin­nä maan alle. Ker­rosalaa tulee hehtaari ja uusia asukkai­ta noin 250. Tästä äänestet­ti­in peri­aat­er­atkaisun aikaan vuon­na 2009. Sil­loin demareille parkkipaikat oli­vat asun­to­ja tärkeämpiä. Raken­nu­soikeu­den arvo on vähän yli viisi miljoon­aa, joten paljon pitää pysäköin­tiä arvostaa, jos ne kat­so­taan asum­ista tärkeämmäksi.

Ker­rosalaa on vuo­den 2009 luon­nok­ses­ta lisät­ty 3300 ker­rosneliöl­lä. Tämä on tehty tekemäl­lä Vuosaar­en­tiehen pieni mut­ka, jol­loin tämä tont­ti kas­vaa ja liiken­nevihreä toisel­la puolel­la piene­nee. Muu­tos mak­saa 950 000 euroa, mut­ta sen tuo­ma raken­nu­soikeus on arvostaan 1,65 miljoon­aa euroa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.5.2013”

Vancouverin tapa rakentaa pilvenpiirtäjiä

dsc_2829

Van­cou­verin alakaupun­ki oli täyn­nä pil­ven­pi­irtäjiä, mut­ta sen lisäk­si korkei­ta tor­ni­talo­ja oli vähän joka puolel­la. Devel­ope­rien aloit­teel­lisu­us suh­teessa jär­jestelmäl­liseen kaupunkisu­un­nit­telu­un näkyi erään­laise­na sekavuute­na, mut­ta ei lop­putu­losta nyt ainakaan tyl­säk­si voin­ut sanoa. Jat­ka lukemista “Van­cou­verin tapa rak­en­taa pilvenpiirtäjiä”

Puurakentaminen

DSC_2700Van­cou­veris­sa suosi­taan paljon puu­rak­en­tamista. Siitä olisi paljon oppimista meil­läkin. Nyt saa kuusik­er­roksisen talon tehdä puu­runk­oisek­si. He eivät kuitenkaan ole hurah­ta­neet mihinkään ortodok­sisu­u­teen tässä asi­as­sa, vaan hyväksyvät, että raken­nuk­ses­sa voi käyt­tää sekä puu­ta, terästä että beto­nia. Olen aina ihme­tel­lyt sitä, mik­si pitää tehdä kaik­ki puus­ta, kun puu­ta ale­taan suosia. Jat­ka lukemista “Puu­rak­en­t­a­mi­nen”

Urban amenities

Opin matkalla kokon­aan uuden englan­ninkielisen sanan, ameni­ty, jolle sanakir­ja antaa kak­si huonoa kään­nöstä, palvelu ja mukavu­us. Isän­tämme puhui­v­at paljon näistä ameniteistä keskeisenä osana urbaa­nia strate­giaa. Käsit­teistöön kuu­lui­v­at pois­tot, muu vapaa tila, ylimääräi­nen kauneus, palve­lut ja jopa sosi­aa­li­nen asum­i­nen. Nämä kaupunkimukavu­udet ovat jotain sel­l­aista, jota nuoret lap­siper­heet löytävät Kallios­ta, mut­ta jota ei löy­dy lähiöistä. Jat­ka lukemista “Urban amenities”

Olisin hylännyt Orpon työryhmän esityksen

Vihreä eduskun­taryh­mä päät­ti selväl­lä enem­mistöl­lä hyväksyä Orpon työryh­män esi­tyk­sen sosi­aali- ja ter­vey­su­ud­is­tuk­sen poh­jak­si. Kom­men­toin asi­aa kok­ouk­selle täältä Van­cou­verista esit­täen, että vihrei­den tulisi hylätä esi­tys, vaik­ka se olisi voin­ut merk­itä hal­li­tusy­hteistyön päät­tymistä vihrei­den osalta. Min­ulle entisenä perus­palve­lu­min­is­ter­inä hyvin toimi­va ter­vey­den­huolto on eri­tyisen tärkeä asia. Jat­ka lukemista “Olisin hylän­nyt Orpon työryh­män esityksen”

Kaupunkiasumisen uusi tuleminen

Suomes­sa on vaikea keskustel­la kaupunki­rak­en­teesta, kos­ka kielestämme puut­tuvat vasti­neet molem­mille keskeisille englan­ninkielisille käsitteille.

Urban sprawl. Google kään­tää sen yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­misek­si, vaik­ka sen pitäisi koskea vain tätä hajau­tu­misen aiheut­ta­jaa, eikä koko yhdyskun­taraken­net­ta: Siis kaupunkien ulkop­uolelle syn­tyvää omako­ti­mat­toa tai myös ker­rostalolähiöitä, jot­ka ovat kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolel­la. Ter­mil­lä tarkoite­taan jotain, jota voisi kuvail­la kaupunkien pur­suamisek­si ulos kaupungista. Jat­ka lukemista “Kaupunki­a­sumisen uusi tuleminen”

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vancouverissa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on tutus­tu­mas­sa Van­cou­veri­in. Jo ensim­mäisen päivän jäl­keen on san­ot­ta­va, että mat­ka on ollut hyvin opet­tavainen. Tääl­lä oppii hyvää urbanismia.

Van­cou­ver on tehnyt suun­nan­muu­tok­sen kan­takaupun­gin (down­town) suun­taan. Toisin kuin Pohjois-Amerikas­sa yleen­sä, on suosit­tu onnis­tuneesti kan­takaupungis­sa asum­ista lähiöi­den omako­ti­mat­to­jen sijas­ta. Muual­la kan­takaupungis­sa asu­vat vain sinkut ja eläkeläiset, tääl­lä on pakotet­tu rak­en­ta­maan per­hea­sun­to­ja (sic!).

DSC_2629

Paljon on korkei­ta, kapei­ta torne­ja, joista on mah­ta­vat näkymät. Ylimpi­en ker­rosten asun­noista mak­se­taan parin kol­men miljoo­nan euron hintoja.

Liiken­nepoli­ti­ikas­sa on tehty täyskään­nös autoilu­un perus­tu­vas­ta poli­ti­ikas­ta poli­ti­ikkaan, jos­sa tärkeysjärjestys ovat

1)    Jalankulku
2)    Pyöräily
3)    Joukkoliikenne
4)    Tavaraliikenne
5)    Henkilöautot

Poli­it­tis­es­ti tämä muu­tos on ollut mah­dolli­nen, kos­ka lähiöi­den omakoti­talois­sa asu­vat autos­ta riip­pu­vaiset asu­vat omis­sa kun­nis­saan, eikä heil­lä ole äänioikeut­ta Vancouverissa.

Muu­tos on näkynyt. Vaik­ka kan­takaupun­gin asukas­määrä on on nous­sut 15 vuodessa 75 pros­en­til­la, autoli­ikenne kan­takaupu­jngis­sa on vähen­tynyt 20 pros­en­til­la. Tilan raivaami­nen autoil­ta fil­lareil­la, jalanku­l­ulle ja joukkoli­iken­teelle tapah­tui hyvin ris­tiri­itai­sis­sa olois­sa, mut­ta nyt kaikkien liiken­nemuo­to­jen, myös henkilöau­toilun, tilanne on parantunut.

Suomen kestävyysvaje vaatisi voimakkaita päätöksiä

Olemme Suomes­sa kovin tyy­tyväisiä siihen, että taloutemme on tas­apain­os­sa ja val­ti­ol­la kol­men A::n luot­tolu­ok­i­tus. Pitkäl­lä aikavälil­lä tilanteemme on kaikkea muu­ta kuin hyvä. Tätä mitataan kestävyysvajeella.

Kestävyys­va­je tarkoit­taa yksinker­tais­tet­tuna sitä, että jos kaik­ki pysyy ennakoidul­la ural­la, ja sen mukana väestön ikä­jakau­ma muut­tuu ennuste­tul­la taval­la, paljonko vero­ja pitää korot­taa tai menope­rustei­ta kar­sia, jot­ta talous olisi pitkäl­lä aikavälil­lä tas­apain­os­sa, eikä velka­an­tu­mi­nen riistäy­ty­isi käsistä. Jat­ka lukemista “Suomen kestävyys­va­je vaatisi voimakkai­ta päätöksiä”

Valiokuntatyöstä julkista?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen, tulisiko eduskun­nan valiokun­tien työn julk­isu­ut­ta lsätä.

Asiantun­ti­jaku­ulemiset voisi­vat olla julk­isia. Sil­loin myös väärät tiedot pal­jas­tu­isi­vat. Valiokun­tien neu­vot­telu­ja en pitäisi julk­isi­na, kos­ka neu­vot­te­lut siir­tyvät valiokun­nan ulkop­uolelle ja suurten ryh­mien välille.