Kuukausi: toukokuu 2013

Mieluummin asuntotuotanto seis kun köyhiä Espooseen

Keskivi­ikon Helsin­gin Sanomis­sa oli artikke­li kaavoituk­sen hitaud­es­ta Espoos­sa. Siinä oli myös täl­lainen pätkä:

Es­poon hi­taut­ta ih­met­te­lee myös SRV:n ra­ken­nut­ta­ja­joh­ta­ja Paa­vo Hiltunen. Yh­tiö on yrit­tä­nyt muut­taa kol­mi­ker­rok­sis­ten ri­vi­ta­lo­jen kaa­vaa pien­ker­ros­ta­lo­ton­tik­si Sau­na­lah­des­sa nel­jä vuot­ta – tuloksetta.

“En­nak­ko­mark­ki­noin­ti to­dis­ti, et­tei kal­liih­koil­le ri­vi­ta­lo­asun­noil­le ole ky­syn­tä”, Hil­tu­nen perustelee.

Täy­sin sa­man­lai­nen ti­lan­ne yh­tiöl­lä oli pa­rin ki­lo­met­rin pääs­sä Kirk­ko­num­men puo­lel­la, mut­ta naa­pu­ri­kun­nas­sa kaa­voi­tus hoi­tuu vik­ke­läs­ti. “Kaa­va­muu­tos vie­dään lä­pi run­saas­sa vuo­des­sa.” Jat­ka lukemista “Mielu­um­min asun­to­tuotan­to seis kun köy­hiä Espooseen”

Eurokriisin hinta ja perustuslaki

(Kom­ment­tipuheen­vuoroni eduskun­nas­sa jär­jeste­tyssä sem­i­naaris­sa Emu ja val­tiosään­nön rajat)

Eurokri­isin hin­ta Suomelle koos­t­uu pääasi­as­sa, ellei yksi­no­maan, siitä menete­tys­tä tuotan­nos­ta, jon­ka kri­isin tuot­ta­ma lama on Suomelle aiheut­tanut. Oheises­sa kuvas­sa yht­enäi­nen vii­va kuvaa toteu­tunut­ta BKT:ta vuo­den 2012 hin­tata­sos­sa ja katkovi­i­va sitä, mitä se olisi voin­ut olla ilman kri­isiä. Miedon­sin kuvaa olet­ta­mal­la nor­maa­likasvuk­si 2,5 %, vaik­ka kasvu edel­lis­inä vuosi­na oli ollut keskimäärin 3,2 %.

Eurokriisin hinta

Jat­ka lukemista “Eurokri­isin hin­ta ja perustuslaki”

Nopeusrajoitus kevyen liikenteen väylille?

dsc_2854

Van­cou­veris­sa on yhdis­te­ty­il­lä pyörä- ja jalankulkuteil­lä – ainakin osal­la niistä – nopeusra­joi­tus 15 km/h. Tämä sai viras­ton liiken­nesu­un­nit­teli­jat vähän miet­teliäik­si. Niz­zas­sa lento­ken­tälle meneväl­lä tiel­lä oli nopeusra­joi­tus 20 km/h ja seu­raavas­sa kaupungis­sa peräti 10 km/h. Tätä jälkim­mäistä ei kukaan nou­dat­tanut, mikä osoit­taa, ettei ihan mitä tahansa kan­na­ta yrit­tää.   Jat­ka lukemista “Nopeusra­joi­tus kevyen liiken­teen väylille?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.5.2013

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Erot­ta­jan aukio jalankulk­i­joiden oleskelutilaksi

Erot­ta­jan aukio, se mis­sä on mm. bus­si 20 päät­täri, ote­taan jalankulkualueek­si. Bus­sit siir­tyvät muualle, ajo­ramp­pi pysäköin­tilu­o­las­ta pois­tuu, Man­ner­heim­intien yli tulee suo­jatie, jol­loin esimerkik­si Espan pyöräti­etä kulke­va pääsee yli suo­raan, kun nyt pitää kiertää kolmien val­o­jen kaut­ta. Ker­ras­saan mainio asia.

Erottaja

  Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.5.2013”

Digitaalinen palvelutalous

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 19.5.2013)

Kiinas­sa valmis­te­tus­ta Nokian viiden­sadan euron äly­puhe­limes­ta jää Kiinaan kymme­nen euroa eli siis kak­si pros­ent­tia. Näil­lä puhe­limil­la Nokia ei ainakaan vielä tee voit­toa, joten koko tuo 500 euroa on men­nyt matkan var­rel­la kus­tan­nuksi­na eri puo­lille. Arvol­la mitat­tuna pääosa näistä muista työ­vai­heista on tehty työpöy­dän ääressä tietokoneel­la pane­mal­la bit­te­jä järjestyk­seen. Valmis­tus­ta Kiinas­sa suo­ma­lais­ten ei kan­na­ta paljon sur­ra kuin ehkä Salos­sa, sil­lä Suomeen puhe­li­men arvon­lisäyk­ses­tä pää­tyy yhä kak­sikym­men­tä ker­taa enem­män kuin Kiinaan. Jat­ka lukemista “Dig­i­taa­li­nen palvelutalous”

Kanadan maahanmuuttopolitiikka

Kanadaan muut­ti vuon­na 2010 280 000 henkeä. Näistä pääosa oli niin san­ot­tu­ja taloudel­lisia maa­han­muut­ta­jia, jol­laisek­si kelpu­ute­taan vain hyvin koulutet­tu­ja. Isän­tämme Van­cou­veris­sa selit­tävät tämän niin, että arvioidaan, että heil­lä on edel­ly­tyk­set men­estyä Kanadas­sa. Tämä tarkoit­taa, tutk­in­toa, jon­ka ei kuitenkaan vält­tämät­tä tarvitse olla aka­teem­i­nen, isän­tämme sanoi­vat vähän puo­lus­tellen. Pääosa siir­to­lai­sista sijoit­tuu Kanadalaises­sa yhteiskun­nal­la tulo­jakau­man yläpäähän, kun taval­lisem­paa on sijoit­tua alapäähän. Vain kymme­nen pros­ent­tia on pako­laisia tai human­i­taarisin perustein maa­han tullei­ta. Jat­ka lukemista “Kanadan maahanmuuttopolitiikka”

Miksi äänestin tornihotellin puolesta

(Suun­nilleen näin puhuin valtuustossa)

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa äänestin hotel­lista tyhjää, kos­ka mielestäni asi­aan vaikut­ti­vat ratkai­sev­asti elinkei­nop­o­li­it­tiset syyt, eikä niiden arvioimi­nen kuu­lu kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle. Kaupunkiku­va olisi parem­pi ilman hotel­lia, niin kuin se olisi parem­pi ilman päärautatiease­man ratapihaa.

Esitimme, että tästä pitäisi saa­da taloudel­lis­ten vaiku­tusten arvio ja jokin sel­l­ainen on saatukin. Näyt­tää siltä, että näis­sä arviois­sa on vielä vähän har­joit­telemista. Saimme kuul­la, että talon rak­en­t­a­mi­nen työl­listää ihmisiä 1500 henkilö­työvuo­den ver­ran ja hotel­lis­sa työsken­telisi sata henkeä, ikään kuin jonkin toisen raken­nuk­sen rak­en­t­a­mi­nen samalle ton­tille ei työl­listäisi ketään eikä siinä raken­nuk­ses­sa olisi kukaan töis­sä. Vaiku­tuk­set pitää näköjään arvioi­da itse. Jat­ka lukemista “Mik­si äänestin torni­hotellin puolesta”

Mikä sote-uudistuksessa meni metsään

(Min­un oli tarkoi­tus pitää täl­lainen puhe tänään eduskun­nas­sa, mut­ta tiedo­nan­tokeskustelus­sa onkin vain ryh­mäpuheen­vuorok­ier­ros ja debat­ti lyhyin puheen­vuoroin, joten panen tämän nyt sit­ten tänne blogille sen sijaan)

Alku­peräi­nen tavoite oli ihan järkevä. Hal­li­tuk­sen piti tehdä kaupunkiseu­tu­i­hin keskit­tyvä kun­tau­ud­is­tus, jos­sa kaupunkiseu­tu­jen kun­tarakenne kootaan työssäkäyn­tialuei­den kokoisik­si. Tarkoituk­se­na oli päästä hyvin haitallisek­si havai­tus­ta osaop­ti­moin­nista. Tämän jäl­keen jok­seenkin kaikissa maakun­nis­sa väestön enem­mistö asu­isi maakun­tapääkaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Mikä sote-uud­is­tuk­ses­sa meni metsään”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.5.2013

Esi­tys liikenneinvestoinneiksi

Kaik­ki muu meni esi­tys­ten mukaan, pait­si esi­tys liiken­nein­vestoin­neik­si. Niis­säkin vuo­den 2014 esi­tys meni esi­tyk­sen mukaan, mut­ta muut vään­net­ti­in raami­in, kun ker­ran oli käs­ket­ty. Raa­mi on tässä tapauk­ses­sa 97 miljoon­aa euroa/vuosi. Tätä voi ver­ra­ta vaikka­pa siihen, että Vetu­ri­tie yksinään mak­saa 140 miljoon­aa. Samal­la lähetimme viestin kaupung­in­hal­li­tuk­selle, ettei tässä raamis­sa ole mitään järkeä. Näin se meni pöytäkir­jan mukaan: Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.5.2013”

Järjetön virkaehtosopimuksen kohta

Poli­isi­toimen ratio­naal­ista organ­isoimista vaikeut­taa olen­nais­es­ti val­tion virkae­htosopimuk­sen määräys, jon­ka mukaan poli­isille, joka työpäivän puit­teis­sa pistäy­tyy yli 15 kilo­metrin päässä asema­paikaltaan, tulee mak­saa päivära­ha. Siis niin kuin esimerkik­si Helsingistä Tikkurilaan. 

Kuka näitä virkae­htosopimuk­sia oikein laatii?