Mikä olisi paras keino nuorisotyöttömyyden torjumisen tehostamiseksi?

(Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen)

Lisätään oppisopimusjär­jeste­ly­jen pain­oar­voa koulutuksessa 

Oppisopimusk­oulu­tus paran­taisi tehokkaim­min juuri niiden nuorten töi­hin pääsyä, joille se nyt on vaikein­ta. Sen ehto­ja pitää muut­taa, kos­ka nyt työ­nan­ta­jat eivät uskalla tätä mah­dol­lisu­ut­ta käyttää.

= = = =
Joku voi pitää yllät­tävänä, etten pidä parhaana Juhana Var­ti­aisen ja min­un nimi­i­ni pan­tua nuorisopalkkaa. Esitimme myös muu­tok­sia oppisopimusk­oulu­tuk­seen, ja tämä on esi­tyk­sistämme tärkeämpi. Nyt oppisopimusk­oulu­tuk­sen suurin este on se, ettei sopimus­ta voi purkaa, vaik­ka kaik­ki syyt työ­suh­teen purkamiseen oli­si­vat ole­mas­sa. Työan­ta­jat pitävät riskiä liian suure­na, kun on kyse huonoin arvosanoin perusk­oulus­ta valmis­tuneesta, vail­la työkoke­mus­ta olev­as­ta nuoresta.

Nuorisopalk­ka ei ole mikään uusi aja­tus. Sel­l­ainen sisäl­tyy jo nyt melkein kaikki­in työe­htosopimuk­si­in, eri­tyis­es­ti SAK-laisil­la aloil­la. Tämä ei niis­sä perus­tu yleen­sä ikään vaan koke­musvu­osi­in, mut­ta sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, perus­tuuko 18-vuo­ti­aan alem­pi palk­ka ikään vai siihen, ettei työvu­osia ole takana paljon. Mei­dän varsi­nainen ehdo­tuk­semme kos­ki sitä, että pieni­palkkaista työtä tekevän nuoren vero­tus­ta alen­netaan ikäpe­rusteis­es­ti, jot­ta alem­mal­la pal­ka­lla kan­nat­taisi men­nä töi­hin. Sik­si tuon palka­nalen­nuk­senkin pitäisi olla ikäpe­rusteinen, mut­ta se koskisi siis vain min­imi­palkko­ja, joi­ta har­va saa. Jos esi­tyk­semme toteutet­taisi­in, suurim­malle osalle nuorista ei palkan osalta tapah­tu­isi mitään, mut­ta verot lask­i­si­vat. Vuo­teen 1975 alle 24-vuo­ti­aiden vero­tus oli alempaa.

Sanssi-kort­ti tekee saman toista kaut­ta, mut­ta on köm­pelömpi, tulee kalli­im­mak­si eikä tue keikkatöitä.

Suurin syy nuoriso­työt­tömyy­teen kuitenkin on, että nuorten palkkaami­nen on laiton­ta sil­loin, kun työvoimaa joudu­taan suh­dan­nesy­istä vähen­tämään. Tämä on van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien kannal­ta ymmär­ret­tävää, mut­ta koko yhteiskun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta perin huono asia.

79 vastausta artikkeliin “Mikä olisi paras keino nuorisotyöttömyyden torjumisen tehostamiseksi?”

  1. “Suurin syy nuoriso­työt­tömyy­teen kuitenkin on, että nuorten palkkaami­nen on laiton­ta sil­loin, kun työvoimaa joudu­taan suh­dan­nesy­istä vähentämään.Tämä on van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien kannal­ta ymmär­ret­tävää, mut­ta koko yhteiskun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta perin huono asia.”

    Aika erikoinen esi­tys, van­han saisi vai­h­taa nuorem­paa mil­loin vain eli vaik­ka huvin vuoksi ?

    Täl­lainen ikään perus­tu­va vai­h­to on ihmisoikeuk­sien polkemista ja ihmisoikeu­sopimuk­sen vastainen.

    Hnek­ilö voi kyl­lä vai­h­taa, jos on paina­vat perus­teet, mut­ta ikä ei voi olla peruste.

    Ja miten on parem­pi yht­eskun­nan kannal­ta, että nuoret työt­tömät vai­hde­taan ikään­tyneisi­in työt­tömi­in ? Kyl­lä ne polt­top­ul­lot pysyvät van­hempi­enkin kädessä.

    Enem­män tuo ehkä ker­too siitä, että Osmonkin eväät on syö­ty, kan­nat­taa siir­tyä katsomoon.

  2. Nuo nuorisopalkat ovat 6 euron luokkaa ja niistä ker­tyy vuosi­t­u­loa n 13000 euroa

    Vero­pros­ent­ti on 5 % eli veroa mak­se­taan 650 euroa ja eläke­mak­sua suurin piirtein saman ver­ran eli n 10 %.

    Eli 0 verol­la ja vapautet­tuna TEL mak­sus­ta saa hie­man enem­män käteen, mut­ta ei se mikään olen­naine paran­nus ole.Ja jonkun on mak­set­ta­va enem­män, jot­ta aukot täytetään julkisel­la sektorilla

    Jos veroale siir­retään palkkaan niin tun­tipalk­ka las­kee 5,5 euroon.

    1. Liian Van­ha
      Voisit maail­man vihal­tasi joskus ajatel­la, mitä kir­joi­tat. Otat esimerkik­si jo alen­netun nuorisopalkan, jos­ta toteat, että sitä voi veronalen­nuk­sil­la tukea vain sadal­la eurol­la kuus­sa, niin mikä saa sin­ut ajat­tele­maan, että on tarkoi­tus alen­taa tuo­ta nuorisopalkkaa tois­tamiseen. Jäl­jelle jää vain se verotuki.

  3. Paras tapa pienen­tää nuoriso­työt­tömyyt­tä on ero­ta eurosta ja täten joudut­taa koko mädän jär­jestelmän hajoamista. Sit­ten voi uhra­ta aikaansa näi­hin mikro­ta­son näpertelyihin.

  4. Seu­raa­va loogi­nen kysymys onkin, onko nykyisen kaltaiselle ammat­tik­oulu­jär­jestelmälle tilaus­ta? Ainakin Sak­sas­sa käsit­tääk­seni ammat­tik­oulu­tus pääosin hoide­taan työ­nan­ta­jien toimen­pitein. Työ­nan­ta­jat saa­vat juuri sel­l­aista työvoimaa, kun tarvitsevat.

    Itse uskon, että ammat­tik­ouluille on tilaus­ta, mut­ta niiden tulee entistä tiivi­im­min kuun­nel­la alueen­sa työ­nan­ta­jien tarpei­ta. Ope­tushal­li­tuk­sen ohjaus on osin tarpee­ton­ta ja osin vahingollista.

  5. Kan­natan koulu­tuk­sen lisäämistä.

    Sata vuot­ta sit­ten iso osa väestöstä ei ollut edes luku­taitoisia, mut­ta tämä ei ollut niinkään suuri ongel­ma, kos­ka myös luku­taidot­tomille löy­tyi hant­ti­hom­mia. Kehi­tyk­sen men­tyä eteen­päin täy­tyi ihmisiä alkaa koulut­ta­maan enem­män, kos­ka täysille puupäille ei enää löy­tynyt käyttöä. 

    Nyt ollaan menos­sa suun­taan, jos­sa ilman korkeak­oulun käyn­tiä vas­taavaa osaamis­ta­soa on vaikea tehdä mitään mis­tä kukaan halu­aisi mak­saa. Koulute­taan siis ihmisiä lisää.

    Läh­es kaikkien ihmis­ten korkeak­oulut­ta­mi­nen saat­taa tun­tua utopis­tiselta, mut­ta luulen että niin tun­tui myös luku­taidon opet­ta­mi­nen kaikille muu­ta­ma sata vuot­ta sitten.

  6. Liian van­ha: Aika erikoinen esi­tys, van­han saisi vai­h­taa nuorem­paa mil­loin vain eli vaik­ka huvin vuoksi ?

    Ei kun kenet hyvän­sä saisi vai­h­taa kehen hyvän­sä perus­teena tuottavuus.

    Kuka häviää, kuka voit­taa ja miksi?

  7. “Nyt oppisopimusk­oulu­tuk­sen suurin este on se, ettei sopimus­ta voi purkaa, vaik­ka kaik­ki syyt työ­suh­teen purkamiseen oli­si­vat olemassa.”
    Voi jes­sus tätä hyysämistä. Huonos­ta elämän­hallinnas­ta kär­sivälle nuorelle potkut töistä tai koulu­tu­s­paikas­ta on vain ter­veelli­nen ope­tus. Eivät ne elämän­hallintataidot siitä parane, että mis­tään ei tarvitse kan­taa mitään vastuuta.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Voisit maail­man vihal­tasi joskus ajatel­la, mitä kir­joi­tat. Otat esimerkik­si jo alen­netun nuorisopalkan, jos­ta toteat, että sitä voi veronalen­nuk­sil­la tukea vain sadal­la eurol­la kuus­sa, niin mikä saa sin­ut ajat­tele­maan, että on tarkoi­tus alen­taa tuo­ta nuorisopalkkaa tois­tamiseen. Jäl­jelle jää vain se verotuki.

    Sin­ul­la on tapana hyökätä vain sen huonoim­mas­sa ase­mas­sa ole­van kimp­pu­un ja heiken­tää edellen hänen asemaansa .

    Ja esi­tyk­sesi, jot­ta van­hat potk­i­taan sos­sun luukul­ta ruokit­tavak­si ja palkataan nuoret tilalle ale-pal­ka­lla on suo­raan 30-luvun politiikkaa

    Tuon 0‑verolinjan obgel­ma on, että se lisää muiden taakkaa, kun taak­ka on muutenkin raskas.

  9. anonyy­mi:
    Kan­natan koulu­tuk­sen lisäämistä.

    Näinköhän se kan­nat­taa? Aka­teemis­ten työt­tömyys on mata­lampi kuin mata­lam­min koulutet­tu­jen, mut­ta se ei koske kaikkia alo­ja. Näkymä siitä, että kaik­ki ovat insinööre­jä, ei liene real­isti­nen. Eikä insinööreil­läkään yhtä juh­laa ole. Hei­dän työt­tömyyten­sä nousee jatkuvasti. 

    Lisäk­si on huomioita­va, että työl­listymätön aka­teem­i­nen on yleen­sä sen ver­ran akti­ivi­nen, että hän läh­tee etsimään uut­ta työtä esimerkik­si uuden koulu­tuk­sen kaut­ta. Samal­la hän häviää työt­tömyys­ti­las­toista. Täl­löin tulee hel­posti tulkin­neek­si, että koulu­tus kannattaa.

    On myös tärkeää myön­tää, että varsin suuri osa aka­teemi­sista työl­listyy julk­isille aloille. Kun ajat ovat niukat, näitä työ­paikko­ja katoaa. Human­is­tiy­hteiskun­tati­etelijä ei vält­tämät­tä yksi­tyiseltä työtä löydä.

  10. Samaa mieltä Kalle, ongel­mak­si koen juuri tuon koulu­tuk­sen ja työelämän eril­laiset tarpeet. Omas­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa että ammat­tik­oulu eikä AMK ole vas­tan­nut niitä taito­ja mitä itse tarvit­sen työelämässä. Koulu­tuk­ses­sa pitäisi kuun­nel­la enem­män työ­nan­ta­jan tarpei­ta eikä niin että koulute­taan jotakin ja näitä pitäisi palkata. Jos olisin raken­nusyrit­täjä halu­aisin töi­hin nuoren jol­la on koke­mus­ta raken­nusalas­ta (käsil­lä tekemis­es­tä) kuin että palkkaisin sirkus­taiteli­jan. En tarkoi­ta sitä että koulus­ta pitäisi valmis­tua ammat­ti­lainen, mut­ta se että nuorel­la on hie­man koke­mus­ta (tieto taitoa) alas­ta. Ja työhar­joit­telua lisäisin jokaises­sa koulu­tuk­ses­sa (työ­nan­ta­jat tietää kenet palkata ei sikaa säkissä metodilla).

  11. Liian van­ha:
    Ja miten on parem­pi yht­eskun­nan kannal­ta, että nuoret työt­tömät vai­hde­taan ikään­tyneisi­in työt­tömi­in ? Kyl­lä ne polt­top­ul­lot­pysyvät van­hempi­enkin kädessä

    Jos “van­ha” jää työt­tömäk­si, yhteiskun­ta mak­saa muu­ta­man vuo­den työt­tömyysko­r­vauk­set ja sit­ten eläkkeelle.

    Jos nuori jää työt­tömäk­si heti uransa alus­sa, on suuri ris­ki, ettei töitä löy­dy enää koskaan. Siinä on sit­ten vuosikym­menten työt­tömyysko­r­vauk­set ja syr­jäy­tymisku­lut maksettavana.

    Yhteiskun­nan kannal­ta työtön on sitä kalli­impi mitä nuorempi.

  12. Kan­sain­vä­li­nen las­ten han­kkimiskiel­to 5 vuodek­si ja sen jäl­keen yhden lapsen poli­ti­ik­ka koko maailmaan.

    Suo­ma­lais­ten nuorten kanssa samoista työ­paikoista tais­telee yli 100 miljoon­aa nuorta.

    Nuori­somel­lakat ovat kuin ukko­nen. Euroop­paan on ennustet­tu nuori­somel­lakoi­ta, mut­ta kuten ukkos­ta, tarkkaa tapah­tuma­paikkaa on mah­do­ton ennus­taa. Olo­suh­teet nuori­somel­lakoille ovat hyvät koko Euroopassa.

    Pienem­mäl­lä brut­topal­ka­lla, mut­ta suurem­mal­la net­topal­ka­lla tätä voisi paran­taa. Mut­ta samal­la taval­la se kos­kee myös ulko­maalaista työn­tek­i­jää. Jo nythän ddd työt menee Suomes­sa varsinkin alku­tuotan­nos­sa ja raken­nusalal­la ulko­maalaisille. Lap­pia myöten haetaan maatiloille, turk­istarhoille ja met­sähom­mi­in ulko­mail­ta työn­tek­i­jöitä. Se joka tekee halvim­mal­la saa paikan.

    Eipä tässä ole nuo­ril­la oikein muu­ta vai­h­toe­htoa kuin lähteä kisaan mukaan. Kuka tekee halvim­mal­la ja kuka eniten. 

    Globaali työt­tömyyskri­isi tulee vain pahen­e­maan, kos­ka ihmiskun­ta kas­vaa entis­es­tään ja automaa­tio tekee entistä suurem­man osan ihmi­sistä työttömiksi. 

    Ei nuoriso­työt­tömyyt­tä voi­da pois­taa nopeasti mil­lään. Se tulee vain pahen­e­maan ja syven­emään. Suur­ta kol­mat­ta maail­man­so­taa tuskin nähdään, mut­ta hyvin suuri osa län­tis­es­tä maail­mas­ta tulee muut­tumaan konfliktialueiksi.

    Velal­la sitä voi ehkäistä, mut­ta kyl­lä se val­tioiden väli­nenkin velka­pom­mi pok­sah­taa ajal­laan ja sit­ten se kol­mas maail­man­so­takin voisi olla todellisuutta.

    Yksi keino tietysti on ja se on avaru­u­den asut­ta­mi­nen. Se voi olla yksi todel­li­nen kehi­tys­su­un­ta. Jos pla­neet­tamme käy liian ahtaak­si ja teknolo­gias­sa tehdään harp­pauk­sia, esim avaru­ushissi, niin se voisi olla mahdollista.

    Afrikan ja Aasian kehi­tysavul­la on mas­si­ivi­nen merk­i­tys ihmiskun­nan tule­vaisu­u­teen. Jos Afrikan keskimääräi­nen lap­siluku saadaan 5–7 laps­es­ta 1–2 lapseen niin ihmiskun­ta voi väistää ylikan­soituk­sen pahim­mat ongel­mat ja alkaa pienen­emään jopa muu­ta­man vuosikymme­nen kuluttua.

    Peri­aat­teessa juuri kehi­tysavun lisäämi­nen on paras­ta nuoriso­työt­tömyy­den hoitoa. Avainase­mas­sa ovat nuoret naiset ja hei­dän koulutuksensa.

    Mitä nopeamin väestönkasvu saadaan tait­tumaan, sen parempi.

  13. Viherinssi: Ei kun kenet hyvän­sä saisi vai­h­taa kehen hyvän­sä perus­teena tuottavuus.

    Kuka häviää, kuka voit­taa ja miksi?

    Kyl­lä huonon tuot­tavu­u­den vuok­si voi työ­suh­teen purkaa.

    Suo­mi vain on oikeusval­tio ja jos työn­tek­i­jä kiistää ja riitaut­taa niin asia ratkaistaa oikeudessa, joka hark­it­see , oliko työ­nan­ta­jan väite todellinen.

    Ja jos tuo tuot­tavu­us on aina selvil­lä ja ver­tailut saman­laista työtä teke­vi­in kol­le­goi­hin löytyy.

    Sen päälle pitää löy­tyä ajalli­nen var­tilu, ihmi­nen ei ole kone , joka takoo työtä 40 vuot­ta samaan tahti­in vaan tuot­tavu­us voi vaihdella.

    Muitakin asi­aan vaikut­tavia tek­i­jöitä löytyy

    Mut­ta jos esimies/yrittäjä purkaa työ­sopimuk­sen tuot­tavu­u­den alhaisu­u­den vuok­si niin häneltä löy­tyvät nämä.

    Muuten­han väite perus­tusi arvauk­seen ja päätös olisi mielivaltainen.

    Tuskin­pa se työelämä ja tuot­tavu­us sil­lä para­nee, että lisätään mielivaltaa ? 

    Mut­ta kuin­ka mon­es­sa fir­mas­sa tuot­tavu­ut­ta oikeasti mitataan ? Ker­ropa miten se tehdään sin­un työpaikallasi ?

  14. Lau­ri Kumpulainen
    “Peri­aat­teessa juuri kehi­tysavun lisäämi­nen on paras­ta nuoriso­työt­tömyy­den hoitoa. Avainase­mas­sa ovat nuoret naiset ja hei­dän koulutuksensa.”

    Kyl­lä peri­aat­teessa. Kehi­tys­a­pukin mak­se­taan velka­ra­hal­la, jos­ta velas­ta jää nykysys­teemil­lä pysyvä kuor­ma avun mak­sa­ja­maalle. Kehi­tys­a­pua pitää uskaltaa joskus myös vähen­tää ja kohden­taa tulok­sel­lisem­paan kohteeseen, jos sel­l­ainen löy­tyy. YK on onnis­tunut vuosi­tuhat-tavoit­teis­saan köy­hyy­den vähen­tämisek­si etu­a­jas­sa. Esim. Keni­as­sa suuris­sa kaupungeis­sa tietoisu­us ja saatavu­us ehkäisy yms. asiois­sa on hyvää, mut­ta maaseudul­la ei. Paikalli­sis­sa jär­jestöis­sä on osaamista hoitaa tuo asia ja ne hoita­vatkin sitä, mut­ta niil­lä ei (tois­taisek­si) ole sel­l­aisia resursse­ja että saisi­vat tuon asian alueil­laan kokon­aisu­udessaan kuntoon.

  15. anonyy­mi:
    Kan­natan koulu­tuk­sen lisäämistä. 

    Koulu­tuk­sen lisäämi­nen on vähän kak­sipi­ip­punen jut­tu. Val­tiono­h­jauk­ses­sa ole­va alue­poli­ti­ikkave­toinen koulu­tusjär­jestelmä ei juuri tuo­ta “tuotan­non” kannal­ta hyödyl­lisiä henkilöitä. Kyl­lä, mei­dalle, kult­tuurille, ja kaiken­moi­selle on paikkansa, mut­ta sil­lä että koulut­taisimme tuhan­sit­tain lisää kult­tuuri­alan osaa­jia ei ehkä talouden rat­tai­ta pidem­män päälle rasvata.

    Kan­natan kuitenkin koulu­tus­ta yleisenä ajatuk­se­na. Voisi olla hyvä istua kun­nol­la alas, ja pohtia mikä tule­vaisu­udessa on tärkeää. Talouden kasvu ja kestävyys ovat aina poh­jau­tuneet ja tule­vat aina poh­jau­tu­maan tek­nol­o­giseen kehi­tyk­seen. Koulu­tus­ta vähem­män vaa­ti­vat “hant­ti­hom­mat” tule­vat var­masti tule­vaisu­udessakin kas­vavis­sa määrin kor­vau­tu­maan tek­nol­o­gisil­la ratkaisuil­la. Kus­tan­nus­ta­son ollessa jo ver­rat­taen korkea on vaikea uskoa, että tuotan­non man­u­aal­i­hom­matkaan koskaan enää kan­nat­taisi­vat Suomen kaltaises­sa val­tios­sa. Mikä point­ti tässä sit­ten on?

    Kaiken teknolo­gian ei edes tarvitse olla ympäristöä tuhoavaa — suun­ta voi tule­vaisu­udessa olla päin­vas­tainen. Clean­tech, sof­t­a­puoli, bio- ja lääkete­knolo­gia. Ener­gia- ja resurssite­hokkaampi tuotan­to. Täl­laiset aiheet tule­vat toden­näköis­es­ti ole­maan vah­vasti pin­nal­la, kun keskustel­laan siitä mitä maa­pal­lol­la tarvi­taan ja mikä voisi olla hyödyllistä.

    Ongel­ma ehkä on, että kaik­ki eivät täl­laisia halua, ja kun tar­jol­la on “mukavampia” vai­h­toe­hto­ja (jot­ka talouden kannal­ta voivat olla huonom­pia) joi­hin kuitenkin ollaan val­tion­ta­sol­la valmi­ita panos­ta­maan (media-ammat­tiko­rkeak­oulu jokaiseen suo­ma­laiseen yli 10,000 henkilön kaupunki­in jne), niin vähem­män toiv­ot­tui­hin ratkaisui­hin on help­po tarttua.

    Nämä ovat tosin pitkän aikavälin ratkaisu­ja, mut­ta on vaikea uskoa että tuup­paa­mal­la hant­ti­hom­mien väli­in euro­ja lyhyel­lä aikavälil­lä saadaan pitkän aikavälin raken­nekysymyk­siä ratkot­tua. Palvelusek­tori tulee toki ole­maan “jonkin” kokoinen, mut­ta hyv­in­voin­ti­val­tio ja etenkin julki­nen palvelusek­tori edel­lyt­tävät ter­vet­tä ja tuot­telias­ta tuotantosektoria.

  16. Ei kai vero­tus nytkään ole mis­sään määrin pieni­palkkaista työtä ehkäi­sevä tek­i­jä, ellei käsit­teeseen sisäl­lytetä tyel-mak­su­ja. Vaik­ka eläke­mak­sui­hinkin puu­tut­taisi­in, niin silti se tärkein, eli toimeen­tu­lo­tukien, perus­päivära­ho­jen ja asum­is­lisien aiheut­ta­mat tuloloukut jäävät kokon­aan korjaamatta.

    Työn­tana­jat yrit­tävät aina min­i­moi­da riskit, joten jos van­ho­jen, nuorten ja sairaiden työl­lisyys­ti­lan­net­ta halu­taan paran­taa, niin yhteiskun­nan tulee kan­taa / hin­noitel­la ne riskit oikein. Muuten markki­noil­la voit­ta­vat lähtöko­htais­es­ti ne fir­mat, jot­ka palkkaa­vat vähäriskisin­tä työvoimaa.

  17. Vihrei­den puoluekok­ouk­sen kun­ni­ak­si luk­i­jana odotan hie­man Vihreät rp:n lin­jan pohdintaa. 

    Nuoriso­tyt­tömyys on ollut ongel­ma suun­nilleen aina, uut­ta ovat nuorten mah­dol­lisu­us syr­jäy­tyä omil­la valin­noil­laan, van­hempi­en­sa kan­nus­ta­mana ja yhteiskun­nan mak­samana. Net­ti­adressin saa kyl­lä aikaan hel­posti, mut­ta rahan keräämistä ja itsen­sä markki­noin­tia voisi opastaa.

  18. OS: “Suurin syy nuoriso­työt­tömyy­teen kuitenkin on, että nuorten palkkaami­nen on laiton­ta sil­loin, kun työvoimaa joudu­taan suh­dan­nesy­istä vähentämään.”

    Tämä on joko tärkein tai yksi tärkeim­mistä syistä. Takavu­osi­na ei edes kesä­työläisiä täl­löin voin­ut palkata. En tiedä tilan­net­ta nyt.

    Tämä AY-liikeen aikaansaa­ma ehto osoit­taa, että liike todel­lakin pitää huol­ta vain työssä ole­vista jäsenistään. Toki tais­tel­laan työt­tömäk­si jou­tu­mista vas­taan, mut­ta työt­tömistä huole­htimisen se on ulkois­tanut demareille. AKAVA lie­nee pieni poikkeus.

    AY-liike toimii demokraat­tis­es­ti. Paljonko­han sen jär­jestö­val­tu­us­tois­sa on työttömiä?

  19. OS: “Suurin syy nuoriso­työt­tömyy­teen kuitenkin on, että nuorten palkkaami­nen on laiton­ta sil­loin, kun työvoimaa joudu­taan suh­dan­nesy­istä vähen­tämään.” Suomen laki ei tunne “poh­javent­ti­il­iä” jol­la voisi laskea “poh­jasakat” kortistoon.

  20. Val­tion oma ahneus tap­paa suo­ma­laisen työn. Suomen osu­us maalil­man kau­pas­ta on 0,7 %, ei ole “raket­ti­tiedet­tä” myy­dä vähän enem­män mata­lahin­taisem­pia tuot­tei­ta (uut­ta Noki­aa odotel­lessa). Sub­ven­tio­ta ollaan vaa­ti­mas­sa yksit­täisille tuot­teille ja yri­tyk­sille kuten lai­vati­lauk­sille, mut­ta ei tas­a­puolis­es­ti kaikille kansalaisille, tas­a­puolista sub­ven­tio­ta olisi työvoimkus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen (mata­lampi vero­tus) ja nykyisen työlain­säädän­nön purkami­nen. Koti­maas­sakin työn­teet­täjiä olisi nykyisen työlain­säädän­nön estei­den osit­taisenkin purkamisen jäl­keen moninker­tainen määrä, Huom! koti­maan työl­lä myös kor­vataan tuon­tia jaka kor­jaa vaihtotasetta.

  21. Todel­li­nen ja ain­oa syy työt­tömyy­teen on, että ei ole töitä. Talous täy­tyy saa­da kasvu­un ja pyörät pyörimään. Myös halukku­us töi­den vas­taan ottamiseen on saata­va paremmaksi.
    Ei kan­net­tu vesi kaivos­sa pysy. Meil­lä on liian laa­ja julki­nensek­tori, joka vie edelleen kas­va­van osan suo­ma­lais­ten kakus­ta. Tämän pine­nen­tämi­nen aut­taa läh­es kaikki­in ongelmi­in. Vero­tus piene­nee, kil­pailukyky para­nee, saadaan yksi­tyiselle puolelle lisää työvoimaa jne…
    Ei teko­hen­gi­tys­tä, todel­lisia rak­en­teel­lisia muu­tok­sia tarvitaan.

  22. Tapio:Tämä on joko tärkein tai yksi tärkeim­mistä syistä. Takavu­osi­na ei edes kesä­työläisiä täl­löin voin­ut palkata. En tiedä tilan­net­ta nyt.

    Tilanne riip­puu var­maan alas­ta ja myös siitä onko suh­teet työ­nan­ta­jan ja liiton välil­lä kun­nos­sa. Esimerkik­si suun­nit­telu- ja kon­sult­tialan työe­htosopimuk­ses­sa tode­taan, että ala tarvit­see harjoittelua.

    “Osa­puo­let totea­vat myös, että työ­sopimus­lain työvoiman vähen­tämistä, lisä­työn tar­joamisvelvol­lisu­ut­ta tai takaisinot­toa koske­vat määräyk­set eivät ole esteenä edel­lä mainit­tu­jen har­joit­telu­paikko­jen tar­joamiselle, jos edel­lä mainit­tua paikallista menet­te­ly­ta­paa on noudatettu.”

  23. Paikallis­es­ti voi sopia har­joit­telijoiden (alan opiske­li­joiden) palkkaamis­es­ta kesä­työhön ohi irtisanomisten.
    Joskus onnis­tuu, joskus ei. Lomasi­jaiset toki ensik­si irti­san­o­tu­ista, joi­ta ei paljoa tarvitse perehdyttää. 

    Kun­tien lie­nee pakko perus­taa sosi­aal­isia yri­tyk­siä hoita­maan nuoriso­takuu. Henkilökun­ta hoitaa koulu­tus­ta ja valvontaa.

  24. Ode:

    “Suurin syy nuoriso­työt­tömyy­teen kuitenkin on, että nuorten palkkaami­nen on laiton­ta sil­loin, kun työvoimaa joudu­taan suh­dan­nesy­istä vähentämään.”

    Että peräti suurin syy? Rohke­nen epäil­lä. En sitä, etteikö tässä olisi *yksi* syy nuoriso­työt­tömyy­teen, vaan sitä, että se olisi todel­la iso tek­i­jä tai peräti *suurin* syy. Veikkaan, ettei sel­l­aisia yri­tyk­siä itse asi­as­sa tai­da olla kovin paljon, jotkaa oli­si­vat vähen­täneet suh­dan­nesy­istä työvoimaa siten, etteivät ne saisi palkata nuo­ria. Näin ole­tan ole­van sik­si, että laskusuh­dan­teis­sakin useim­mille yri­tyk­sille sopeu­tu­miseen riit­tää se, ettei määräaikaisia työ­suhtei­ta jatke­ta eikä eläköi­tyvien tai muuten pois­tu­vien tilalle palkata uusia.

    Olisi kiva kuul­la, jos veikkauk­seni on väärä. Onko Odel­la tai jol­lakul­la muul­la fak­taa sen väit­teen tuek­si, että iso osa poten­ti­aal­i­sista nuorten työ­nan­ta­jista tosi­as­sa olisi vaikeina aikoina nuorten palkkaamiskiel­lon piiris­sä ja että jos sitä kiel­toa ei olisi, nuo­ria tosi­aan palkattaisiin?

  25. JTS:
    Kun­tien lie­nee pakko perus­taa sosi­aal­isia yri­tyk­siä hoita­maan nuoriso­takuu. Henkilökun­ta hoitaa koulu­tus­ta ja valvontaa. 

    Onnek­si val­taos­al­la Suomen kun­nista menee hyvin, ja tähän on taloudel­liset mah­dol­lisu­udet. Mikä katas­trofi se olisikaan, jos julkisel­la sek­to­ril­la ei olisi varaa luo­da kan­sain­väliseltä kil­pailul­ta suo­jat­tu­ja työ­paikko­ja jokaiselle halukkaalle, kos­ka yksi­tyi­nen sek­tori kuolee. 

    Sosi­aa­li­nen työl­listämi­nen ja esimerkik­si julk­ispalvelu­iden määrän kas­vat­ta­mi­nen ovat yhtäältä lois­tavia asioi­ta, mut­ta toisaal­ta eivät ole poh­ja­ton ratkaisu­jen kaivo.

  26. JTS: Paikallis­es­ti voi sopia har­joit­telijoiden (alan opiske­li­joiden) palkkaamis­es­ta kesä­työhön ohi irtisanomisten.
    Joskus onnis­tuu, joskus ei.

    Ovatko oppisopimusk­oulu­tuk­ses­sa ole­vat har­joit­telijoi­ta? Hehän ovat ymmärtääk­seni työsuhteessa.

    Oppisopimusk­oulu­tus laa­jenisi, jos OS:n ehdot­ta­mat toimet, työ­suh­teen purkamisen helpot­ta­mi­nen ja takaisinot­tovelvoit­teen ohit­ta­mi­nen, pan­taisi­in toimeen.

    Oppisopimusk­oulu­tus on työ­nan­ta­jalle sen ver­ran han­kalaa, että sitä tuskin käytet­täsi­in laa­jas­sa mitas­sa väärin.

  27. Armei­ja ja asevelvol­lisu­us ovat per­in­teisiä keino­ja nuoriso­tyt­tömyy­teen. Vähän kasvua ja samal­la kykyjä olla työelämässä. 

    Lukion jatkolu­ok­ka, joka vas­taa kymp­pilu­okkaa. Tavoite parem­mat paper­it ja taito­ja työelämään — trukkiko­rt­ti, tuli­työko­rt­ti, työ­tur­val­lisu­usko­rt­ti, hygien­ia­pas­si, ea1 ja työelämä­val­men­nus­ta ja opin­to-ohjaus­ta. Jos sit­ten pää­sisi amik­seen ja uskaltaisi jopa olla toisel­la paikkakun­nal­la. Siis aikuis­lukio­ta päivällä. 

    Surkimus­lukios­ta on paha päästä min­nekään opiskele­maan, kun ympäristö ei opiskelua arvos­ta ja kan­nus­ta. Sik­si perusk­oulumen­estys vaikut­taa ja lukios­sa olisi olta­va idea minne ehkä halu­aa ja halua tehdä jotain sen eteen. Paha rasti.

  28. Daniel Fed­er­ley: Jos “van­ha” jää työt­tömäk­si, yhteiskun­ta mak­saa muu­ta­man vuo­den työt­tömyysko­r­vauk­set ja sit­ten eläkkeelle.

    Jos nuori jää työt­tömäk­si heti uransa alus­sa, on suuri ris­ki, ettei töitä löy­dy enää koskaan. Siinä on sit­ten vuosikym­menten työt­tömyysko­r­vauk­set ja syr­jäy­tymisku­lut maksettavana.

    Yhteiskun­nan kannal­ta työtön on sitä kalli­impi mitä nuorempi.

    Huhtiku­un lopus­sa alle 25-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli 34 800.
    Yli 50-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 107 100
    aikaisem­min. Yli 55-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 75 900, mikä on 8 000 enem­män kuin vuosi sitten

    Nuorten työt­tömyys kestää keskimäärin vain 5–7 viikkoa, mut­ta +50-vuo­ti­aan vuosia.

    Laske itse onko väit­teesi totta ?

    1. Liian Van­ha tietää oikein hyvin, että nuorten työt­tömyy­den lyhyys on tilas­totemp­pu. Sitä ei seu­raa työl­listymi­nen avoimille markki­noille, vasasn jokin kurssi tai tukityöjakso.

  29. Tapio: Ovatko oppisopimusk­oulu­tuk­ses­sa ole­vat har­joit­telijoi­ta? Hehän ovat ymmärtääk­seni työsuhteessa.

    Oppisopimusk­oulu­tus laa­jenisi, jos OS:n ehdot­ta­mat toimet, työ­suh­teen purkamisen helpot­ta­mi­nen ja takaisinot­tovelvoit­teen ohit­ta­mi­nen, pan­taisi­in toimeen.

    Oppisopimusk­oulu­tus on työ­nan­ta­jalle sen ver­ran han­kalaa, että sitä tuskin käytet­täsi­in laa­jas­sa mitas­sa väärin.

    Tuo työ­suh­teen purun helpot­ta­mi­nen näyt­tää ole­van ain­oa mitä aina keksitään

    Kuitenkin Suomes­sa on help­po irti­sanoa ja takaisinot­tovelvoitekin on hyvin rajat­tu ja kos­kee vain sitä tehtävää, jos­ta henkilö on irtisanottu.

    Antti Korho­nen on hyvä esimerk­ki siitä, miten kak­si­jakoista suh­tau­tu­mi­nen irti­sanomiseen on
    .

    Mikäli irti­sanomisen voi tehdä ilman perastet­ta niin Antti Korho­nen olisi nyt työtön eikä saisi edes mitään kor­vauk­sia , ei edes työt­tömyysko­r­vaus­ta nykysään­nöil­lä vaan seisioi kup­pi kouras­sa assalla.

    Mut­ta kuitenkin hänen työ­suh­teen purun peru­ut­tamista vaati yli 200000 ihmistä.

    Korhosel­la on virkamiehenä mon­ta väylää ajaa asi­aansa ja niin­pä hän käyt­ti yhtä niistä ja voitti.

    Talousti­eteil­i­jöi­den pro­pa­gan­davas­tauk­set kuu­lu­vat: Hän menisi toisen työ­nan­ta­jan palveluk­seen ‚mut­ta julk­isu­u­den vuok­si hän tuskin pää­sisi mihinkään.Työnantajien yhteis­toim­inta takaa sen.

    Eri­tyis­es­ti jos talousti­eteil­i­jöi­den aja­ma työvoiman suuri yli­tar­jon­ta saadaan aikaiseksi

    Toinen vakioväite on, etteivät täl­laiset työ­nan­ta­jat saa työvoimaa

    Uskooko joku, että Helsingillä on tämän takia vaikeuk­sia saa­da henkilöstöä ?

    Väistämätön­tä on, että jos sal­li­taan mieli­v­al­taiset irti­sanomiset eikä kiis­to­ja voi­da ratkaista oikeudessa niin myös oman käden oikeusju­tut lisääntyvät.

  30. On tietysti mah­dol­lisu­us luo­da val­tio, jos­sa Korhosel­la kump­panil­la on oikeusval­tion suo­ma tur­va, mut­ta osa kansas­ta luokitel­laan kastit­tomik­si vail­la oikeuksia ?

  31. Onko ole­mas­sa tem­puista puhdis­tet­tu­ja nuoriso­työt­tömyys­ti­las­to­ja tai arvioita?

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Van­ha tietää oikein hyvin, että nuorten työt­tömyy­den lyhyys on tilas­totemp­pu. Sitä ei seu­raa työl­listymi­nen avoimille markki­noille, vasasn jokin kurssi tai tukityöjakso.

    Kan­nat­taisi tutu­tua iaheesta tehty­i­hin tutkimuk­si­in, vir­rat työelämän ja opiskelun välil­lä ovat suuret ilman aktivointiakin

    Suurin ongel­ma ovat ne työvpoiman ulkop­uolel­la ole­vat nuoret, mut­ta hei­hin ei mikään esit­tämäsi kan­nustin vaiku­ta, tarvi­taan joku henkilö tai asia joka herättelee.

    Useim­mat heräävät ennem­min tai myöhemmin.
    Osa ei herää, mut­ta näin on ollut aina, ei mikään uusi asia

    http://www.kela.fi/documents/10180/610820/Hamalainen_Nuorisoty%C3%B6tt%C3%B6myys.pdf/0555da3f-4572–4bab-8774–2966c05666b5

  33. Erno:
    Onko ole­mas­sa tem­puista puhdis­tet­tu­ja nuoriso­työt­tömyys­ti­las­to­ja tai arvioita?

    Tuos­ta edel­lisen kela-linkin tiedosi­ta saa jonkun­laisen käsi­tyk­sen nuorisotyöttömyydestä

    Noista nuorten työt­tömy­sy­lu­vuista voi päätel­lä, että työt­tömyys­jak­so­ja on n 270000 ja niistä n 40000 päät­tyy tem­putuk­seen eli val­taosa työl­listyy avoimil­la markki­noil­la tai jatkaa opiskelua

    Nuorista työt­tömistä suurin osa on opiskelijoita.

  34. Työl­listämiseen tarvi­taan ensisi­jais­es­ti työ­paikko­ja. Mielu­um­min vielä työtä,joka on kan­nat­tavaa. Esim telakka­te­ol­lisu­u­den sub­ven­toimi­nen ei vetele pitem­män päälle.Jonkun avus­t­a­mi­nen on kyl­lä aina joltakin toiselta pois.

    Nämä ongel­mat ratkea­vat hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Voi hyvinkin ennus­taa nuori­somel­lakoiden ilmestyvän Suomeenkin, joka seu­raa aina Ruot­sia pienel­lä viiveel­lä. Kun näin tapah­tuu, joutuu eduskun­takin reagoimaan ja jostain repäistään siihen hätäis­es­ti lisäbud­jet­ti. Kalli­im­mak­si tulee kuin ennakoi­vat ratkaisut. 

    Suuri mys­teeri on tuo nuori­son käsite. Alle 18-vuo­ti­as­ta ei pide­tä aikuise­na. Kuitenkin kaut­ta his­to­ri­an mon­et 15-vuo­ti­aat ovat joutuneet vas­tu­un kan­tamiseen ja selvin­neet main­iosti. Nykyiset nuoret ovat hyvinkin sin­ut tekni­ikan kanssa, jota van­hempi sukupolvi ei pysty omaksumaan.

    On monia alo­ja, jois­sa ammat­ti­in tule­va koulun käynyt nuori joutuu lop­ulliset taidot han­kki­maan työn ohes­sa. Kyseessä on käytän­nössä aivan oppisopimus­ta vas­taa­va menet­te­ly ilman viral­lista ko sopimus­ta. Jois­sakin työ­paikois­sa ei vain ole ketään, jol­ta saisi tutora­pua. Eikä sitä aina halu­takkaan kuul­la siltä van­hem­mal­ta työn­tek­i­jältä, jos asenne on ylim­ielistä puolin tai toisin.

    Suomes­sa on vieläkin ihmisiä, jot­ka ovat olleet työelämässä 50 vuot­ta ilman mitään avus­tuk­sia, sairas­ta­mat­ta ja vieläpä monis­sa hyvän­tekeväisyys­ri­en­nois­sa osal­listuen. Näitä olisi hyvä jostain saa­da lisää, ennenkuin loppuvat.

  35. Ja kun hie­man penkoo tuo­ta aktivoin­tia niin nuo­ria enem­män aktivoidaan maahanmuuttajia.

    Van­hoi­hin ei uhra­ta centtiäkään

  36. Liian van­ha: Kyl­lä huonon tuot­tavu­u­den vuok­si voi työ­suh­teen purkaa.

    Suo­mi vain on oikeusval­tio ja jos työn­tek­i­jä kiistää ja riitaut­taa niin asia ratkaistaa oikeudessa, joka hark­it­see , oliko työ­nan­ta­jan väite todellinen.

    Ja jos tuo tuot­tavu­us on aina selvil­lä ja ver­tailut saman­laista työtä teke­vi­in kol­le­goi­hin löytyy.

    Joten siis… Tiina tekee mielestäni vähän hitaal­la tahdil­la työtä palkkaansa näh­den. Palkkaan samaa työtä tekemään Tainan. Taina tekee työtä edullisem­mal­la pal­ka­lla ja saa jopa hiukan enem­män työssään aikaan. Potkaisen Tiinan pel­lolle tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la syillä.

    Tässä tapauk­ses­sa min­ul­la on siis selvä näyt­tö siitä, että Taina on tuot­tavampi työn­tek­i­jä. Siihen­hän riit­tää se, että hän joko tekee halvem­mal­la tai parem­min (määrällisesti/laadullisesti).

    Jotenkin en ihan heti löy­dä niitä pykäliä, joiden nojal­la voisin noin tehdä. Pikem­min käy niin, että jos lai­tan jonkun pihalle tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la syil­lä, se on tuo tuot­tavampi Taina, kos­ka hän on ollut vähem­män aikaa töissä.

    Muuten­han väite perus­tusi arvauk­seen ja päätös olisi mielivaltainen.

    Ei sen­tään. Työ­nan­ta­jal­la olisi syytä olla läh­es jokaisen työn­tek­i­jän tuot­tavu­ud­es­ta jonkin­lainen käsi­tys, vaik­ka ko. työn­tek­i­jä olisi ain­oa omas­sa tehtävässään. Näin on myös niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa työn konkreet­ti­nen tulos ei ole mitat­tavis­sa ojametreissä.

    Käsi­tys ei vält­tämät­tä ole absolu­ut­ti­nen totu­us, mut­ta hyvin toimi­vas­sa yri­tyk­sessä sil­lä on erit­täin vah­va kor­re­laa­tio todel­lisu­u­den kanssa.

    Tuskin­pa se työelämä ja tuot­tavu­us sil­lä para­nee, että lisätään mielivaltaa ?

    Jos yri­tys potkii porukkaa pel­lolle mieli­v­al­tais­es­ti, yri­tys kär­sii ja men­estyy huonos­ti use­am­mas­ta kuin yhdestä syys­tä. Edel­liseen liit­tyen on kyl­lä mah­dol­lisu­us aina siihen, että työ­nan­ta­jan arvio on väärä — kos­ka asi­at eivät vält­tämät­tä ole yksiselit­teis­es­ti mitat­tavi­as­sa — mut­ta jos se on keskimäärin oikea, tuot­tavu­us paranee.

    Olen itse tehnyt rekry­toin­tipäätök­siä kak­sikymp­pis­ten ja kuusikymp­pis­ten kohdal­la. Empi­iri­nen havain­to kuitenkin monis­sa tehtävis­sä on se, että nuo­ril­la on parem­pi työ­panos tar­jo­ta edullisem­paan hin­taan. Tämä pätee eri­tyis­es­ti perus­ta­son toim­i­henkilöte­htävi­in, jois­sa ei vaa­di­ta eri­ty­istä työkokemusta.

    Tämä lait­taa kovasti epäilemään sitä, että työelämässä saat­taisi olla enem­mänkin tilantei­ta, jois­sa töis­sä on kallispalkkainen kes­ki-ikäi­nen, jon­ka tilalle saisi pelastet­tua kortis­tos­ta tai huonom­min tuot­tavista hom­mista nuoren työntekijän.

    Kuka tästä tilanteesta hyötyy?

  37. Out­sider:
    Nämä ongel­mat ratkea­vat hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Voi hyvinkin ennus­taa nuori­somel­lakoiden ilmestyvän Suomeenkin, joka seu­raa aina Ruot­sia pienel­lä viiveellä. 

    Suo­ma­lais­nuorukaisi­a­han siel­lä Ruot­sis­sakin on ollut näkyvästi esil­lä riehu­ji­na… Eli kyl­lä ne ongel­mat ovat jo täälläkin.

  38. Liian van­ha: Tuo työ­suh­teen purun helpot­ta­mi­nen näyt­tää ole­van ain­oa mitä aina keksitään

    Kuitenkin Suomes­sa on help­po irti­sanoa ja takaisinot­tovelvoitekin on hyvin rajat­tu ja kos­kee vain sitä tehtävää, jos­ta henkilö on irtisanottu.

    Eihän tässä mis­tään yleis­es­tä työ­suh­teen purun helpot­tamis­es­ta tai takaisinot­tovelvoit­teen heiken­tämis­es­tä ole kysymys, vaan oppisopimusk­oulu­tu­s­paikko­jen lisäämis­es­tä, mitä nykyi­nen sys­tee­mi vaikeuttaa.

    Urbaani leg­en­da ker­too, että työn­tek­i­jäpuoli on joskus sitä mieltä, että oppisopimuk­sel­la esim. koneis­ta­jak­si opiskel­e­val­la on juuri sama tehtävä kuin lomaute­tul­la tai taloudel­lis­ten yms syi­den perus­teel­la irti­san­otul­la koneistajalla. 

    Eivät oppisopimusk­oulu­tuk­seen tule­va oppi­las ja työssä ole­va tai siitä irti­san­ot­tu ammat­timies kil­paile samas­ta posi­tios­ta vuosikausiin.

  39. “Jotenkin en ihan heti löy­dä niitä pykäliä, joiden nojal­la voisin noin tehdä. Pikem­min käy niin, että jos lai­tan jonkun pihalle tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la syil­lä, se on tuo tuot­tavampi Taina, kos­ka hän on ollut vähem­män aikaa töissä.”

    Et löy­dä myöskään pykäliä, mik­si et voisi tehdä noin.

    Suomes­sa ei ole irti­sanomisjärjestys­tä ja työn­tek­i­jöil­lä ei ole myötämääräämisoikeut­ta ja työn­nat­ja voi irti­sanoa kenet tahansa.

    Mut­ta jos henkilöstö ei pidä ratkais­us­tasi niin siitä voi olla seurauksia.

    Kun irti­sanomi­nen tapah­tuu tuotan­nol­li­sista ja taloudel­lista syistä niin sin­un ei tarvitse vedo­ta henkilöko­htaisi­in syi­hin esim hitauteen.

    Jos vetoat työ­vauhti­in niin sil­loin sin­ul­la pitää olla muu­takin näyt­töä kuin mitu-arvio.
    Ei oikeus usko pelkkiä työ­nan­ta­jan hihas­ta rav­is­tet­tu­ja arvioi­ta, fak­taa pitää kyetä esittämään.

    Et sinä voi esit­tää naa­puris­takaan arvelu­ja laisku­ud­es­ta, joudut siitäkin hel­posti leivät­tömän pöy­dän ääreen kun­ni­aloukkauk­ses­ta syytettynä.

    Työn­tek­i­jäkin on viime tutkimusten mukaan ihmiseen ver­rat­ta­va olen­to ja naut­ti saman­laista suo­jaa kun­ni­an­loukkauk­sil­ta kuin ihmisetkin.

    Työelämää koske­vat samat lait kuin muu­takin elämää, suurin osa työelämän säännöistä
    tulee aivan muus­ta lain­säädän­nöstä kuin työsopimuslaista

  40. newyork­ista: Eikö teitä tilas­tomiehiä koskaan hävetä temppuilu?

    http://www.hs.fi/talous/Suuri+el%C3%A4keuudistus+ei+ollutkaan+menestystarina/a1369536731817

    Tätä temp­puilua on jatku­vasti. Selviä asioi­ta saadaan aivan sekaisin.

    Lama johti siihen, että ihmiset potk­i­taan pihalle jo +50-vuo­tiana.

    Ei eläkeiäl­lä ole merk­i­tys­tä, jos viimeiset 10 vuot­ta vietetään kortistossa.

    Työt­tömyys +50-vuo­ti­aiden joukos­sa on räjähtänyt voimakkaseen kasvu­un 2008 lähtien.

    Pitäisikin kat­soa työelämästä pois­tu­misikää eikä eläköitymisikää.

    Mut­ta sitä ei uskalleta tehdä, EK pro­pa­gan­dal­ta putoaisi poh­ja pois

  41. “Lama johti siihen, että ihmiset potk­i­taan pihalle jo +50-vuo­tiana.”

    Olisikin jo korkea aika hal­li­tuk­sen ottaa asia totu­u­den­mukaises­ti esi­in, eikä aina vaan kas­vata­mal­la eläkeikää ja todis­tele­mal­la, että 68-vuo­tias on vielä siinä iässä, että työ­nan­ta­jat teet­tävät tuon ikäisel­lä työtä. Löy­ty­isikö tilas­toa, mis­tä kävisi ilmi nykyiset 68-vuo­ti­aat, vielä nor­maalis­sa työelämässä ole­vien lukumäärä

    Siis paljonko eläke­varo­ja on hukat­tu viime vuosi­na tai eläke­varoista on hukkunut jostain syys­tä, että eläkeikää on kas­vatet­ta­va kuten on mainit­tu n. 68 ikävuoteen.

    Vai oliko 68 vuo­ti­aana eläköi­tymisiäl­lä mesoami­nen entisen Hesarin pää­toimit­ta­jan keksintöä.

  42. Liian van­ha:Et löy­dä myöskään pykäliä, mik­si et voisi tehdä noin.

    Suomes­sa ei ole irti­sanomisjärjestys­tä ja työn­tek­i­jöil­lä ei ole myötämääräämisoikeut­ta ja työn­nat­ja voi irti­sanoa kenet tahansa.

    No eipä ole Suomes­sa pykäliä siihenkään, ettei toista voisi puukot­taa hengiltä kos­ka lakipykälä ei itsessään tor­ju puukko­ja. Jos kum­minkin näin menee tekemään, siitä voi kum­minkin tul­la seu­rauk­sia. Toisaal­ta jos on oikein hyvät peruste­lut niin voi men­nä läpikin. 

    Eli liia van­han juku-juku-maail­mas­sa puuko­tus ja irti­sanomi­nen ovat ihan rin­nasteisia asioi­ta. Ei mikään estä, mut­ta saat­taapi tul­la sanomista.

  43. Min­is­teri Iha­laisen mukaan (23.5.) hal­li­tus hark­it­see oppisopimuk­sen pilkkomista use­am­man yri­tyk­sen kesken.

    Oikein hoidet­tuna lois­ta­va idea.

    Ensin­näkin koulu­tuk­ses­sa ole­vat saisi­vat laa­jem­man koke­muk­sen alas­ta ja alan yri­tyk­sistä, aivan kuten viralli­nen mantra sanoo.

    Toisek­si, jos sään­nöistä sovi­taan, yri­tys voisi kiin­nit­tää x‑kuukauden jäl­keen, oppi­laan kanssa asi­as­ta sovit­tuaan hänet tekemään lop­ut työ­jak­sot p.o. yri­tyk­sessä. Saaataisi­in aikaan kil­pailua yri­tys­ten kesken.

    Kol­man­nek­si ehkä kaikkein tärkein: Oppi­laan oikeustur­va paranisi, jos sään­nöistä sovi­taan. Esimerkik­si oppisopimus­suhde voitaisi­in purkaa vain, jos yksikään p.o. oppi­las­ta koulut­ta­va yri­tys ei halua ottaa hän­tä yksinään vastuulleen.

    Jos ihmisel­lä on kykyjä, hänestä voi kuo­ri­u­tua hel­mi hänelle sopi­vas­sa ympäristössä. Yri­tys­ten johtamis- ja työn­jo­htokult­tuu­rit ovat eri­laisia. Luuseri yhdessä paikas­sa voi olla hel­mi toisessa.

    Änkyröistä ja hil­jai­sista löy­tyy helmiä yllät­tävän usein.

  44. Kalle:
    Seu­raa­va loogi­nen kysymys onkin, onko nykyisen kaltaiselle ammat­tik­oulu­jär­jestelmälle tilaus­ta? Ainakin Sak­sas­sa käsit­tääk­seni ammat­tik­oulu­tus pääosin hoide­taan työ­nan­ta­jien toimen­pitein. Työ­nan­ta­jat saa­vat juuri sel­l­aista työvoimaa, kun tarvitsevat.

    Itse uskon, että ammat­tik­ouluille on tilaus­ta, mut­ta niiden tulee entistä tiivi­im­min kuun­nel­la alueen­sa työ­nan­ta­jien tarpei­ta. Ope­tushal­li­tuk­sen ohjaus on osin tarpee­ton­ta ja osin vahingollista.

    Suomen koulu­tus­poli­ti­ik­ka ei olekaan työ­nan­ta­jien tarpeisi­in vas­taavaa poli­ti­ikkaa, vaan kysymys on alue­poli­ti­ikas­ta ja koulu­tusalal­la työsken­tele­vien ihmis­ten työl­lisyyspoli­ti­ikas­ta. Opiske­li­jan ja nuoren näkökul­mas­ta koulu­tus­poli­ti­ikkaa ei ole kat­sot­tu ainakaan edel­liseen 20 vuo­teen. Lop­putu­lok­se­na on mas­si­ivi­nen aka­teem­i­nen työt­tömyys, jos­sa työhaluiset, ‑kykyiset ja lah­jakkaat koulute­tut ihmiset valmis­tu­vat työt­tömik­si, menet­tävät ter­veyten­sä ja katkeroituvat. 

    Tämä tulee vielä kalliiksi.

  45. SDP:n “kaik­ki kun­nan hom­mi­in” ‑lin­ja on vähän eri­lainen. Kyse on työt­tömyy­den ytimestä, joka on vähän eri asia kuin populismi.

    Ensik­si kun­nil­la on toki hom­mia, joi­ta ei vain tehdä. Toinen puoli on, että toist­taitoinen ja työelämäkoke­mus­ta vail­la ole­va nuori ei vain ole kovin tut­ta­va työn­tek­i­jä eikä eikä vielä tiedä halu­a­vansa vain ja ain­oas­taan idols-voittajaksi. 

    Suomes­sa on laki osi­aal­i­sista yri­tyk­sistä, joten määritelmä on aika yksiseli­it­teinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_yritys)

    Jupoille hom­ma toimii, mik­si ei nuorillekin?

    Perusk­oulun kesken jät­täneet tai sieltä surkeat paper­it saa­neet (luokalle­hen perk­suk­oulus­sa ei ilman van­hempi­en selkeää ja määräti­etoista pyyn­töä ei kukaan jää) ovat oma porukkansaa, joiden asi­at kuu­lu­vat las­ten­suo­jelu­un enem­män kuin TEM:lle.

    Kympilu­okalla voi kor­ja­ta numeroi­ta ja toise­nas­teen paikko­ja on liikaakin, sinne unelmien kam­paa­jal­in­jalle ei toki pääse. Kas­vami­nenkin auta­ta murrosikään.

    Nuoriso­työt­tömyy­den ongel­ma ovat luki­o­laiset, jot­ka ovat olleet sekä bilet­tämässä että pal­lo hukas­sa likon kolme vuotta. 

    Lukion arvosano­jen paran­t­a­mi­nen ja tuet­tu pääsykokeisi­in lukem­i­nen yhdessä opin­to-ohjauk­sen ja taito­val­men­nusten (hygien­ia­pas­si, järkkäriko­rt­ti, tuli­työko­rt­ti, työ­tur­val­lisu­usko­rt­ti, trukkiko­rt­ti) yhdessä kun­nal­lisen osisaalisen yri­tyk­sen työelämän kanssa voisi aut­taa koke­maan muunkin kuin trendikkäimät näyt­telijä-juon­ta­ja unel­mau­rat ainakin siedet­täväk­si kohtaloksi.

    Yhtä ratkaisua ei ole — ja nuoriso­tyt­tömyys on ollut todel­lakin aina oneglma, jo muinaisil­la rooma­lais­llakin oli sama vaiva.

  46. Tavalli­nen Teknikko:
    “Lama johti siihen, että ihmiset potk­i­taan pihalle jo +50-vuo­tiana.”

    Olisikin jo korkea aika hal­li­tuk­sen ottaa asia totu­u­den­mukaises­ti esi­in, eikä aina vaan kas­vata­mal­la eläkeikää ja todis­tele­mal­la, että 68-vuo­tias on vielä siinä iässä, että työ­nan­ta­jat teet­tävät tuon ikäisel­lä työtä. Löy­ty­isikö tilas­toa, mis­tä kävisi ilmi nykyiset 68-vuo­ti­aat, vielä nor­maalis­sa työelämässä ole­vien lukumäärä

    Siis paljonko eläke­varo­ja on hukat­tu viime vuosi­na tai eläke­varoista on hukkunut jostain syys­tä, että eläkeikää on kas­vatet­ta­va kuten on mainit­tu n. 68 ikävuoteen.

    Vai oliko 68 vuo­ti­aana eläköi­tymisiäl­lä mesoami­nen entisen Hesarin pää­toimit­ta­jan keksintöä.

    Kyl­lä niitä töitä teetetään tasan sen ikäisil­lä kuin se on taloudel­lis­es­ti järkevää. Nykyisel­lään sekä eläkeikää läh­estyvien van­ho­jen, että koke­mat­tomien nuorien työl­listämi­nen on riskipeliä ja täten sitä täysin itses­tään­selvästi vältellään.

  47. Sylt­ty: No eipä ole Suomes­sa pykäliä siihenkään, ettei toista voisi puukot­taa hengiltä kos­ka lakipykälä ei itsessään tor­ju puukko­ja. Jos kum­minkin näin menee tekemään, siitä voi kum­minkin tul­la seu­rauk­sia. Toisaal­ta jos on oikein hyvät peruste­lut niin voi men­nä läpikin. 

    Eli liia van­han juku-juku-maail­mas­sa puuko­tus ja irti­sanomi­nen ovat ihan rin­nasteisia asioi­ta. Ei mikään estä, mut­ta saat­taapi tul­la sanomista.

    Tuos­sa min­un juku-juku maas­sa työn­tek­i­jäkin on luokitel­tu ihmisek­si ja hän­tä koske­vat samat lait kuin ihmisiä.

  48. Liian van­ha: Kun irti­sanomi­nen tapah­tuu tuotan­nol­li­sista ja taloudel­lista syistä niin sin­un ei tarvitse vedo­ta henkilöko­htaisi­in syi­hin esim hitauteen.

    Jos nyt ihan kat­so­taan taas todel­lisu­u­teen, joka sisältää lain lisäk­si sen soveltamiskäytän­nöt ja yleis­es­ti val­lit­se­vat sopimuk­set, niin näen vähän eri kuvan. Huo­mau­tan tässä, että tuotan­nol­lis­ten ja taloudel­lis­ten syi­den käyt­tämi­nen ei toi­mi henkilöko­htaisen tuot­tavu­u­den kohdal­la, kos­ka sil­loin tilalle ei saa ottaa tuot­tavam­paa henkilöä samaan tehtävään.

    Tuot­tavu­us on lisäk­si työn tulos jaet­tuna sen kus­tan­nuk­sil­la. Jos työ­nan­ta­ja saisi irti­sanoa ihmisiä tehokku­u­den mukaan, niin kahdes­ta ident­tisen työn tulok­sen aikaansaavas­ta ihmis­es­ta saisi irti­sanoa korkeampi­palkkaisen. Ei taitaisi olla oikein hyvä argu­ment­ti raastuvassa…

    Liian van­ha: Et sinä voi esit­tää naa­puris­takaan arvelu­ja laisku­ud­es­ta, joudut siitäkin hel­posti leivät­tömän pöy­dän ääreen kun­ni­aloukkauk­ses­ta syytettynä.

    Point­ti ei ollut laisku­us. Laisku­ut­ta olen oma­l­la ural­lani kohdan­nut hyvinkin vähän. Sen sijaan henkilöko­htaisia tuot­tavu­usero­ja olen tavan­nut hyvinkin paljon. Eri­tyis­es­ti tietyt luovu­ut­ta ja ana­lyyt­tisyyt­tä yhdis­tävät suun­nit­te­lute­htävät ovat sel­l­aisia, että niis­sä henkilöi­den väli­nen tuot­tavu­usero voi olla moninker­tainen huoli­mat­ta olen­nais­es­ti samas­ta koulu­tuk­ses­ta ja kokemuksesta.

    Tästä on muuten tehty paljon tutkimus­takin. Tutk­i­joiden lem­pi­lap­si on ollut tietoko­neo­hjelmien kir­joit­ta­mi­nen, ehkä lähin­nä sik­si, että siinä on edes jotain metri­ikkaa mah­dol­lisu­us saa­da aikaan. Van­han puo­livil­laiseen tutkimuk­seen perus­tu­va viisaus oli se, että tuot­tavu­usero huonon ja hyvän ohjel­moi­jan välil­lä oli kym­menker­tainen, mut­ta uudem­pi tutkimus on tarken­tanut tätä ker­roin­ta ylöspäin.

    Har­val­la fir­mal­la on kuitenkaan oikeasti mah­dol­lisu­ut­ta antaa täs­mälleen samaa suun­nit­te­lute­htävää kahdelle henkilölle ja sen jäl­keen kenkäistä heikom­pi pois riit­tävän mon­en näytön jäl­keen. Har­joi­tus tun­tuu sikä­likin turhal­ta, että ammat­ti­taitoinen esimies näkee henkilöi­den eron yleen­sä parin ensim­mäisen vuo­den aikana. (Suorit­tavis­sa tehtävis­sä ongel­ma on yleen­sä pienem­pi, kos­ka ero näkyy jo koeaikana.)

    Hyvin olen­naista tässä on vielä se, että jos henkilö X ei ole kovin tehokas hom­mas­sa A, niin se ei tarkoi­ta hänen yleistä epäte­hokku­ut­taan kaikki­in hom­mi­in. Jos henkilö ei ole tehokkaim­mas­ta päästä koodare­i­ta, hän voi silti olla oiva myyn­ti­henkilö tai pro­jek­tipääl­likkö. Jot­ta nämä asi­at tuli­si­vat hoidet­tua, työvoiman pitäisi päästä liikku­maan hyvin työ­paikko­jen välillä.

    Helpom­pi irti­sanomi­nen­han ei muuten noin pääsään­töis­es­ti johtaisi palkko­jen alen­tamiseen kaut­ta lin­jan. Asiantun­ti­jate­htävis­sä itse asi­as­sa hyvien asiantun­ti­joiden palkkio­ta­so nousisi, kos­ka suurem­pi liikku­vu­us nos­taisi yri­tys­ten painei­ta pitää hyvistä asiantun­ti­joista kiinni.

    Eikä help­po irti­sanomi­nen myöskään vähen­täisi tehtävän työn määrää. Tuot­tavu­ut­ta nos­ta­mal­la se toden­näköis­es­ti nos­taisi kansan­taloudessa tehtävän työn määrää.

  49. Liian van­ha: Tuos­sa min­un juku-juku maas­sa työn­tek­i­jäkin on luokitel­tu ihmisek­si ja hän­tä koske­vat samat lait kuin ihmisiä.

    Eikö tääl­lä todel­lises­sa maail­mas­sa muka ole?

    Sinä tykkälät lätistä lööper­iä ja sit­ten puo­lus­taudut sil­lä, että tämä lööperi jotenkin mys­tis­es­ti tuo kansalaisille ihmisoikeudet.

  50. Liian van­ha: Tuos­sa min­un juku-juku maas­sa työn­tek­i­jäkin on luokitel­tu ihmisek­si ja hän­tä koske­vat samat lait kuin ihmisiä.

    Se, että saa home­htua tulp­pana hom­mas­sa, johon olisi kym­meniä tehokkaampia tek­i­jöitä samal­la tai pienem­mäl­lä pal­ka­lla, ei ole ihmisoikeus.

    Irti­sanomisen tulisi olla help­poa. Sil­loin työl­listymi­nenkin olisi helpom­paa ja jokaiselle löy­ty­isi nopeam­min se työ, jos­sa juuri hän on parhaim­mil­laan. Täl­laista on järkevää vas­tus­taa ain­oas­taan niiden, jot­ka eivät usko ole­vansa oikein mis­sään hyviä/kelpaavia ja halu­a­vat siitä syys­tä oikeu­den olla töis­sä jol­lakin muul­la perus­teel­la — esimerkik­si sil­lä että työ­nan­ta­ja nyt vain ei saa han­kki­u­tua epä­sopi­vas­ta tek­i­jästä eroon. Mut­ta luu­len­pa että täl­lainen usko­mus ei useim­miten ole todel­li­nen, vaan parem­minkin seu­raus­ta juuri siitä että on vuosia tai vuosikym­meniä kitkutel­tu men­emään työssä, jota ei ihan täysin hal­litse ja joka ei sovel­lu itselle parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Syöhän sel­l­ainen itse­tun­toa! Lisää aihet­ta muut­taa sys­teemiä sel­l­aisek­si, jos­sa jokainen voi hel­posti tul­la ja men­nä ja etsiä omaa paikkaansa, eikä ensim­mäiseen työ­paikkaan jäämi­nen hin­nal­la mil­lä hyvän­sä tun­nu niin kovin tärkeältä.

  51. “Se, että saa home­htua tulp­pana hom­mas­sa, johon olisi kym­meniä tehokkaampia tek­i­jöitä samal­la tai pienem­mäl­lä pal­ka­lla, ei ole ihmisoikeus.”

    Tuos­ta ei ole kys­mys vaan siitä, että peruste kestää ulkop­uolisen eli oikeu­den tarkastelun.

    Ter­mi tun­netaan maail­mal­la ter­mil­lä unfair dis­missal ja kyl­lä kaikissa oikeusval­tiois­sa irti­sanomisen voi riitaut­taa ja oikeus tutkii oliko henkilö aidosti tuottamaton

  52. Viherinssi: Van­han puo­livil­laiseen tutkimuk­seen perus­tu­va viisaus oli se, että tuot­tavu­usero huonon ja hyvän ohjel­moi­jan välil­lä oli kym­menker­tainen, mut­ta uudem­pi tutkimus on tarken­tanut tätä ker­roin­ta ylöspäin.

    Tässäkin ajat­telus­sa on ongel­ma rajauk­ses­sa. Jos kat­soo eräitä tiet­tyjä sivus­to­ja ja niiltä löy­tyviä esimerkke­jä, ero lie­nee het­kit­täin jopa kym­men- tai satatuhatk­er­tainen. (Oma osansa on myös työn­jo­hdol­la tai tilaa­jal­la, joka monas­ti halu­aa mielu­um­min nopeasti paskaa kuin hie­man hitaam­min hyvää jälkeä.) Kuitenkaan näitä esimerkke­jä tehtaile­via ei kukaan asiansa osaa­va edes kut­su­isi ohjel­moi­jak­si tai ainakaan ammat­ti­taitoisek­si sel­l­aisek­si. Silti heitä kyl­lä löy­tyy näi­hin tutkimuk­si­in, joil­la bis­nesh­enkiset voivat oikeut­taa omat ennakkolu­u­lon­sa siitä, että ihmisil­lä pitää olla suuret palkkaerot.

    Alalle yksinker­tais­es­ti palkataan paljon ihmisiä, jot­ka sille ei kyky­jen­sä puoles­ta kuu­lu. Syynä lie­nee ammat­ti­taidot­to­muus palkkauk­ses­sa sekä puh­das halu säästää palkois­sa, vaik­ka tunaroin­ti väk­isinkin aiheut­taa suurem­pia kulu­ja myöhemmin.

  53. anonyy­mi: Alalle yksinker­tais­es­ti palkataan paljon ihmisiä, jot­ka sille ei kyky­jen­sä puoles­ta kuu­lu. Syynä lie­nee ammat­ti­taidot­to­muus palkkauk­ses­sa sekä puh­das halu säästää palkois­sa, vaik­ka tunaroin­ti väk­isinkin aiheut­taa suurem­pia kulu­ja myöhemmin.

    Suun­nit­te­lute­htävi­in liit­tyvään tuot­tavu­us­tutkimuk­seen liit­tyy huo­mat­ta­va määrä epä­var­muustek­i­jöitä, jot­ka tekevät tutkimisen vaikeak­si. Tätäkin on käsitel­ty monis­sa alan tutkimuk­sis­sa. Esimerkik­si joskus käytet­ty kood­irivi (LOC) on erit­täin huono mit­tari, kos­ka hyvä ohjel­moi­ja voi joskus tehdä paljon tiivi­im­pää kood­ia kuin huono.

    Lisäk­si alal­la kul­kee hyvin paljon folk­lorea aiheesta. Ehkä vähän hauskastikin alku­peräi­nen kymme­nenker­taisen tuot­tavu­useron leg­en­da on jo liki viisikym­men­tä vuot­ta van­ha, eikä sen arvion tuot­tanut tutkimus ole kovin häävi tasoltaan. Sitä on help­po lyödä meto­di­en­sa osalta, mut­ta varsi­nainen johtopäätös (tuot­tavu­userot ovat todel­la suuria) on kuitenkin vahvis­tunut myöhem­mässäkin tutkimuksessa.

    Tarkan luvun sanomi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka se riip­puu työte­htävästä. Triv­i­aalis­sa tehtävässä se alim­man kvar­ti­ilin ohjel­moi­ja voi olla tehokkain, kos­ka ylim­män kvar­ti­ilin prins­es­sa käyt­tää ensin viisi päivää marise­mal­la vart­ti­tun­nin tehtävän hölmöy­destä. Toisaal­ta riit­tävän haas­tavaan tehtävään tarvi­taan ylim­män desi­ilin tek­i­jä, kos­ka lop­ut eivät saa hom­maa tehtyä mis­sään ajassa.

    Tässä suh­teessa suu­nit­te­lute­htävät ovat usein hyvin eri­tyyp­pisiä kuin mon­et muut hom­mat. Ruu­vin­vään­tämisessä tai vaik­ka tilin­päätök­sen tekemisessä tehtävät eivät yleen­sä ole kykyra­joit­teisia. Toiset voivat tehdä nopeam­min tai hitaam­min, mut­ta kaik­ki saavut­ta­vat riit­tävän lop­putu­lok­sen. Tutkimus- ja kehi­tys­te­htävät (myös muut kuin tekniset tuoteke­hi­tys­te­htävät) taas ovat hyvinkin usein nimeno­maan kykyrajoitteisia.

    Organ­isaa­tio toki raken­netaan mah­dol­lisim­man pitkälle niin, että kaikki­in hom­mi­in riit­tää medi­aan­itek­i­jä. Käytän­nössä kuitenkin käy niin, että jos­sain kohdas­sa organ­isaa­tio­ta on niitä ihmisiä, joiden henkilöko­htainen tuot­tavu­us siinä posi­tios­sa voi vai­hdel­la erit­täin rajusti.

    = = =

    En ole itse tör­män­nyt siihen, että henkilöko­htaisia tuot­tavu­usero­ja suun­nit­te­lute­htävis­sä käytet­täisi­in kovin paljon palkkaero­jen perus­teel­la. Yleen­sä tuoteke­hi­tyshenkilöstön palkat ovat Suomes­sa maltil­lisia, eivätkä niiden erot kovin paljon hei­jas­ta tuot­tavu­usero­ja. Akti­ivisil­la yksilöil­lä erot näkyvät ehkä enem­män urake­hi­tyk­sen muo­dos­sa, mut­ta siinäkin hom­ma hel­posti lip­sah­taa johtamisen suun­taan, mikä ei vält­tämät­tä ole kokon­aisu­udelle eduksi.

    Enem­män suuria palkkaero­ja perustel­laan yleen­sä tehtävän tuot­tavu­u­den mukaan. Palk­ka menee usein sen mukaan, mikä posi­ti­ivi­nen vaiku­tus yri­tyk­sen kokon­ais­tuot­tavu­u­teen tehtäväl­lä voi olla. Toim­i­tusjo­hta­jal­la voi olla suuri posi­ti­ivi­nen kokon­ais­vaiku­tus, yksit­täisel­lä suorit­ta­van työn tek­i­jäl­lä vähäinen.

    = = =

    Sivukom­ment­ti­na pitää sanoa, ettei tietotekni­ik­ka suinkaan ole ain­oa tuot­tavu­us­tutk­i­joiden kiin­nos­tuk­sen kohde, esimerkik­si lääketi­eteessä on myös herät­ty tähän ajatuk­seen. Ainakin neu­rokirur­gias­sa on tutkit­tu yksilöi­den välisiä tuot­tavu­usero­ja sekä laadullis­es­ti että määräl­lis­es­ti. Yleen­sä nopeim­mat kirur­git tekevät myös paras­ta jälkeä, jol­loin tuot­tavu­usero on suuri. Seu­raa­va step­pi on luon­nol­lis­es­ti yrit­tää kopi­oi­da niiden hyvien men­estys­tä, mut­ta se ei ole helppoa.

    = = =

    Ja tois­tan vielä: Henkilöko­htainen huono tai hyvä tuot­tavu­us jos­sain tehtävässä ei tarkoi­ta, että sama henkilö olisi huonos­ti tai hyvin tuot­ta­va jos­sain toises­sa tehtävässä. Peli ei ole nollasummapeli.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Yrität siis ker­toa, että työn­jo­htote­htävis­sä tuot­tavu­userot ne vas­ta suuret ovatkin?

    Ei vaan että kyvyt­tömyys on kallista asiantuntijatehtävissä.
    Tietysti johtote­htävis­sä voi melkein aina aiheut­taa vielä suurem­paa vahinkoa. (Tätä käytetään usein ns. kiristysar­gu­ment­ti­na puo­lus­tet­taes­sa suuria tuloeroja.)

    Minus­ta pitäisi olla ole­mas­sa selvä rajan­ve­to kyvyt­tömyy­den (tai kohteliaam­min san­ot­tuna pysyvän tai tilapäisen sovel­tumat­to­muu­den tms.) ja tuot­tavu­ud­es­ta puhu­misen välil­lä siinä, ettei tuot­tavu­ud­es­ta pitäisi edes puhua ennen kuin jonkin­lainen perus­pätevyys on selvillä.

    Olisi jär­jetön­tä puhua, miten rap­par­il­la on heikko tuot­tavu­us hänen suun­nitel­lessa ydin­voimalaa. Kuitenkin koodaa­jista puhut­taes­sa tilanne on usein juuri tämä. Eräät kan­sain­väliset esimerk­it puhu­vat selvää kieltä siitä, että jotkut palkkaa­vat ohjelmis­toa tekemään kenet tahansa, joka on kuul­lut puhut­ta­van sem­moi­ses­ta asi­as­ta kuin tietokone. Tot­takai “tuot­tavu­us” on täl­löin heikkoa.

  55. anonyy­mi: Tietysti johtote­htävis­sä voi melkein aina aiheut­taa vielä suurem­paa vahinkoa. (Tätä käytetään usein ns. kiristysar­gu­ment­ti­na puo­lus­tet­taes­sa suuria tuloeroja.)

    Argu­mentin käyt­täjä ei toiv­ot­tavasti ole mis­sään loogis-ratio­naal­ista ajat­telua vaa­ti­vas­sa työte­htävässä, kos­ka häneltä sitä selvästi puuttuu…

    Tuol­la argu­men­til­la bus­sikuskille pitää mak­saa isoa palkkaa siitä, että hän ei aja mereen tai seinään. Aika mon­es­sa muus­sakin amma­tis­sa on mah­dol­lista aiheut­taa melkoisia vahinko­ja huoli­mat­to­muudel­la tai tahal­lisu­udel­la. Yri­tyk­sen kannal­ta tilanne on tietysti se, että vaar­al­lisen bus­sikuskin tai huonon johta­jan tuot­tavu­us on vah­vasti miinuk­sel­la, eikä sel­l­aiselle kan­na­ta mak­saa yhtään mitään.

    Työn­tek­i­jän palkan ylära­ja muo­dos­tuu hänen tuo­mansa lisäar­von odotusar­vos­ta (ts. mitä mak­saisi, jos ko. työn­tek­i­jää ei olisi). Tämä on tyyp­il­lis­es­ti sitä suurem­pi, mitä korkeam­mal­la organ­isaa­tios­sa työn­tek­i­jä on ihan jo organ­isaa­tion toimin­nan vuok­si. Suorit­ta­van työn tek­i­jä voi kyl­lä vaikut­taa omaan lisäar­voon­sa, mut­ta vaiku­tus­mah­dol­lisu­us on rajallinen.

    Todel­li­nen palk­ka aset­tuu sit­ten työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan välisessä huu­tokau­pas­sa jollekin ylära­jaa alem­malle tasolle. Siihen vaikut­ta­vat sit­ten työvoiman saatavu­us ja mon­et muut tekijät.

    Ja jälleen: Tässäkään tarkastelus­sa palk­ka ei ole uni­ver­saali mit­ta työn­tek­i­jän tuot­tavu­udelle. Se voi toimia mit­tana työn­tek­i­jän tuot­tavu­udelle ko. tehtävässä, ja yleisem­min vielä ko. tehtävän tuottavuudelle.

  56. Saara: Se, että saa home­htua tulp­pana hom­mas­sa, johon olisi kym­meniä tehokkaampia tek­i­jöitä samal­la tai pienem­mäl­lä pal­ka­lla, ei ole ihmisoikeus.

    Irti­sanomisen tulisi olla help­poa. Sil­loin työl­listymi­nenkin olisi helpom­paa ja jokaiselle löy­ty­isi nopeam­min se työ, jos­sa juuri hän on parhaim­mil­laan. Täl­laista on järkevää vas­tus­taa ain­oas­taan niiden, jot­ka eivät usko ole­vansa oikein mis­sään hyviä/kelpaavia ja halu­a­vat siitä syys­tä oikeu­den olla töis­sä jol­lakin muul­la perus­teel­la – esimerkik­si sil­lä että työ­nan­ta­ja nyt vain ei saa han­kki­u­tua epä­sopi­vas­ta tek­i­jästä eroon. Mut­ta luu­len­pa että täl­lainen usko­mus ei useim­miten ole todel­li­nen, vaan parem­minkin seu­raus­ta juuri siitä että on vuosia tai vuosikym­meniä kitkutel­tu men­emään työssä, jota ei ihan täysin hal­litse ja joka ei sovel­lu itselle parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Syöhän sel­l­ainen itse­tun­toa! Lisää aihet­ta muut­taa sys­teemiä sel­l­aisek­si, jos­sa jokainen voi hel­posti tul­la ja men­nä ja etsiä omaa paikkaansa, eikä ensim­mäiseen työ­paikkaan jäämi­nen hin­nal­la mil­lä hyvän­sä tun­nu niin kovin tärkeältä.

    Komp­paan. Suomeen ns. Tan­skan malli jos­sa irti­sanomi­nen puolin ja toisin on vapaa­ta ilman karensse­ja. Mut­ta vain tältä osin. Suo­mi on ottanut Tan­skas­ta mallia siitä huonom­mas­ta päästä, eli työt­tömän rankaisemis­es­ta jos työtä ei löydy.

    Mut­ta tuskim­pa se tulee tapah­tu­maan ihan heti. Vaik­ka nyt suuri ikälu­ok­ka on jäämässä eläk­keelle, van­hat jäärät AY-liikkeis­sä ja poli­ti­ikas­sa jatka­vat vielä pari vuosikym­men­tä, eikä van­ha koira uusia temp­pu­ja opi.

  57. Janne Virka­järvi: Komp­paan. Suomeen ns. Tan­skan malli jos­sa irti­sanomi­nen puolin ja toisin on vapaa­ta ilman karensse­ja. Mut­ta vain tältä osin. Suo­mi on ottanut Tan­skas­ta mallia siitä huonom­mas­ta päästä, eli työt­tömän rankaisemis­es­ta jos työtä ei löydy.

    Mut­ta tuskim­pa se tulee tapah­tu­maan ihan heti. Vaik­ka nyt suuri ikälu­ok­ka on jäämässä eläk­keelle, van­hat jäärät AY-liikkeis­sä ja poli­ti­ikas­sa jatka­vat vielä pari vuosikym­men­tä, eikä van­ha koira uusia temp­pu­ja opi.

    Lisään vielä että tuon työvoiman vapaan liikku­vu­u­den malli tarkoit­taisi sitä, että ikäli­sistä han­kki­u­taisi­in eroon. Eläke­jär­jestelmääkin ehkä pitäisi ronkkia.

  58. Non­i­in, nyt saati­in sit­ten mus­taa valkoisel­la kun­non auktoriteetilta:

    Kale­van sun­nun­taili­ite 2.6.2013
    Emer­i­tius­pro­fes­sori Kari-Pekka Tiiti­nen Helsin­gin yliopis­ton työoikeu­den laitokselta:


    “Henkilöko­htaiset syyt, vaikka­pa heikko ammat­ti­taito tai alko­holin käyt­tö, vaa­ti­vat korkean näyttökynnyksen.”

    Eli toisin kuin liian van­ha väit­tää, alen­tuneen tuot­tavu­u­den takia irti­sanomi­nen vaatii korkean näyt­tökyn­nyk­sen eli suomek­si san­ot­tuna on vaikeaa.

    “Suomen irti­sanomis­suo­ja sijoit­tuu kärkipäähän Pohjo­is­maid­en ja Sak­san kanssa”

    Se siitä ay-väit­teestä että Suomes­sa on help­po irti­sanoa. Tätä väitet­tä vil­jel­lään muutenkin ay-liik­keen paris­sa, olen­pa lukenut monia artikkelei­ta, jos­sa joku ay-toim­it­si­ja on viitan­nut siihen kuin­ka “Suomes­sa on help­poa irtisanoa”.

    Uskon mielum­min Helsin­gin yliopis­ton työoikeu­den pro­fes­sor­e­i­ta kuin sat­un­naisia ay-jääriä, joil­la on joko oma lehmä ojas­sa tai niin vah­vat punaiset silmäl­a­sit, ettei niistä näe har­maan tai edes valkean sävyjä, vaan pelkkää punaista mössöä.

  59. Työ­sopimus on yksi­tysoikeudelli­nen sopimus, kuten vuokra­sopimuskin. Huoneen­vuokralais­sa ei vaa­di­ta mitään irti­sanomis­pe­rustei­ta. On irti­sanomi­sai­ka, jon­ka jäl­keen sopimus päät­tyy. Mik­si työ­sopimuk­sen irti­sanomiseen vaa­di­taan perustei­ta, mik­sei pelkkä irti­sanomi­sai­ka riitä? Irti­san­otul­la on kuitenkin oikeus saa­da ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa ja työhallinnon eri­no­maisia palvelu­ja. Vuokralaisen ei saa mitään, vaan pitää ihan itse etsiä uusi asunto.

  60. “Työn­tek­i­jän palkan ylära­ja muo­dos­tuu hänen tuo­mansa lisäar­von odotusar­vos­ta (ts. mitä mak­saisi, jos ko. työn­tek­i­jää ei olisi). Tämä on tyyp­il­lis­es­ti sitä suurem­pi, mitä korkeam­mal­la organ­isaa­tios­sa työn­tek­i­jä on ihan jo organ­isaa­tion toimin­nan vuok­si. Suorit­ta­van työn tek­i­jä voi kyl­lä vaikut­taa omaan lisäar­voon­sa, mut­ta vaiku­tus­mah­dol­lisu­us on rajallinen.”

    Tuot­tavu­us ei ole enää 200 vuo­teen ollut pelkästään henkilöstä kiinni. 

    Tuot­tavu­u­teen vaikut­ta­vat myös työn­tek­i­jän käytössä ole­vat koneet , väli­neet , tieto­jär­jestelmät ja pros­essin sujuvuus

    Hyvänkin työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on nol­la, jos hän ei saa mate­ri­aalia edel­li­sistä työvaiheista.
    Ei ole väliä onko prs­es­si tehtaas­sa tai toimistossa

    Kuten viherinssi itsekin toteaa, tuot­tavu­ut­ta ei mita­ta kuin mitu menetelmäl­lä ja kun henkilön tuot­tavu­us on riip­pu­vainen mon­es­ta ulkop­uolis­es­ta tek­i­jästä niin on vaikea käyt­tää pelkkää mitua oikeudessa.

    1. Liian van­ha on nyt kyh­llä jäänyt jon­nekin liukuhi­h­natyön aikakau­teen. Luo­vas­sa työssä ain­oa tarvit­ta­va työvä­line voi olla läp­päri. Joku toinen nyt vbaan luo enem­män ja par­fem­paa kuin joku toinen. Tätä vas­taan on vaikea väittää.

  61. “Komp­paan. Suomeen ns. Tan­skan malli jos­sa irti­sanomi­nen puolin ja toisin on vapaa­ta ilman karensse­ja. Mut­ta vain tältä osin. Suo­mi on ottanut Tan­skas­ta mallia siitä huonom­mas­ta päästä, eli työt­tömän rankaisemis­es­ta jos työtä ei löydy.”

    Moni puhuu Tan­skan mallista, mut­ta har­va on ottanut selvää, mitä se tarkoittaa.

    Siinä mielessä se on eri­lainen, että kaik­ki työelämän sään­nöt sovi­taan kak­sikan­nas­sa eli työehtospimukisissa.

    Val­tio säätää työelämälake­ja vain jos EU tai kan­sain­väliset sop­par­it sitä vaativat.

    Muuten Tan­skan työelämän sään­nöt ovat hyvin sman­al­isia kuin Suomes­sa ja erot tule­vat yksityiskohdista.

  62. Kari AK:
    Työ­sopimus on yksi­tysoikeudelli­nen sopimus, kuten vuokra­sopimuskin. Huoneen­vuokralais­sa ei vaa­di­ta mitään irti­sanomis­pe­rustei­ta. On irti­sanomi­sai­ka, jon­ka jäl­keen sopimus päät­tyy. Mik­si työ­sopimuk­sen irti­sanomiseen vaa­di­taan perustei­ta, mik­sei pelkkä irti­sanomi­sai­ka riitä? Irti­san­otul­la on kuitenkin oikeus saa­da ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa ja työhallinnon eri­no­maisia palvelu­ja. Vuokralaisen ei saa mitään, vaan pitää ihan itse etsiä uusi asunto.

    Syy tarvi­taan mm sosi­aal­i­tur­vaa varten. Jos irti­sanomi­nen on tapah­tunut työn lop­pumisen vuok­si työt­tömyysko­r­vaus julk­see läh­es välit­tömästi, mut­ta jos syy on henkilöstä johtu­va niin joutuu pitem­pään karenssiin.

    Tätä ehtoa ovat nimeno­maan työ­nan­ta­jat ajaneet

  63. Liian van­ha: Syy tarvi­taan mm sosi­aal­i­tur­vaa varten. Jos irti­sanomi­nen on tapah­tunut työn lop­pumisen vuok­si työt­tömyysko­r­vaus julk­see läh­es välit­tömästi, mut­ta jos syy on henkilöstä johtu­va niin joutuu pitem­pään karenssiin.

    Tämä onkin min­ulle ihan uut­ta tietoa. Onko siis niin, että jos työ­suhde päät­tyy irti­sanomiseen, niin työvoimavi­ra­nomaisel­la on mah­dol­lisu­us harki­ta, mak­saako työt­tömyysko­r­vaus­ta vai ei? Eikö täl­löinkin ole oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tur­vaan, jos ei muu­ta tuloa saa?

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha on nyt kyh­llä jäänyt jon­nekin liukuhi­h­natyön aikakau­teen. Luo­vas­sa työssä ain­oa tarvit­ta­va työvä­line voi olla läp­päri. Joku toinen nyt vbaan luo enem­män ja par­fem­paa kuin joku toinen. Tätä vas­taan on vaikea väittää.

    Ei läp­päri merk­itse, ettei työ olisi liukuhi­h­na­maista. Esim liit­tymä­toim­i­tus voi sisältää kym­meniä työ­vai­hei­ta ja kym­meniä ihmisiä prosessissa.

    Kun tapauk­sia on miljoo­nia niin sil­loin tuot­tavu­u­den ja laadun ratkaisee, kuin­ka hyvin pros­es­si on suun­nitel­tu ja kuin­ka työvä­li­neet toimi­vat ja inhimilli­nen vaiku­tus on eliminoitu.

    Kel­lotuk­ses­sa vika- ja häir­iöti­lanteet vievät yllät­tävän paljon aikaa ja niihin ei henkilöko­htainen tuot­tavu­us juuri vaiku­ta, tavis kun ei voi sorkkia tietojärjestelmää.

    Impro­vi­soin­ti näkyy yleen­sä huonona laatu­na ja palvelukatkoina.

    Samoin kehi­tys­te­htävis­säkin työ pilko­taan ja jae­taan eri henkilöi­den kesken , täl­lainen pro­jek­tior­gan­isaa­tiokin sisältää lukuis­ten ihmis­ten työ­panok­sen ja tuot­tavu­us riip­puu mon­es­ta tekijästä.

    Kyl­lä kaik­ki toim­inta, kun se kas­vaa tarpeek­si suurek­si, vaatii jär­jestäy­tymisen ja yksit­täisen henkilön vaiku­tus pyritään minimoimaan.
    Ihmi­nen kun ei ole kone, joka takoo tasaista laat­ua ja tasaista työvir­taa 40 vuotta.

    Tun­nen kyl­lä näi­den “luovien asiantun­ti­joiden ” tuot­tavu­u­den: Yhtä onnsi­tunut­ta inm­priv­i­soin­tia kohti on 10 epäonnistunutta.

    Mut­ta ei pomoil­la eikä henkilöil­lä ole halua main­os­taa noi­ta huono­ja ratkaisuja.
    Niin­pä esimies pitää pin­nal­la tuo­ta yhtä tapaus­ta henkilöä arvioitaes­sa, har­va esimes uskaltaa tun­nus­taa tehneen­sä virhearvioita.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha.
    Mietipä tuo­ta kir­joi­tus­tasi vielä ker­ran. Miten se sovel­tuu kol­men hen­gen insinööritoimistoon? 

    Liian van­ha var­maan kan­nat­taa nol­lal­in­jaa ja johdolle kun­non korotuksia. 

    Kaikkein tärkein­tähän on saa­da johtoon mah­dol­lisim­man pätevät kaver­it, kos­ka työn­tek­i­jöil­lä ei ole merk­i­tys­tä eivätkä he osal­lis­tu tuot­tavu­u­den nos­toon, joten heille ei siitä mitään kuulukaan 😉

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha.
    Mietipä tuo­ta kir­joi­tus­tasi vielä ker­ran. Miten se sovel­tuu kol­men hen­gen insinööritoimistoon?

    Kyl­lä niis­säkin mietitään työnjakoa,tosin jous­tavam­min kuin isom­mis­sa organisaatioissa.Mutta hässäkässä toim­imi­nen voi sopia syl­ty­ille ja muille, mut­ta jäl­ki on sit­ten sen mukaista ja syyt töp­päyk­sistä vieritetään sille ‚joka kyke­nee vähiten puolustautumaan.

    Olen johtanut myrsky­vau­ri­oidenkin kor­jaamista ja kyl­lä sil­loinkin tärkein­tä oli tehdä työ sys­temaat­tis­es­ti, se esti uudet katkok­set ja kun viko­ja kor­jat­ti­in pri­or­i­teetil­la niin tilanne palau­tui nor­maa­lik­si nopeasti.Samalla piti hoitaa nor­maal­itkin ruti­init, joten suun­nitel­mallisu­us ja sys­temaat­tisu­us toimii epänor­maaleis­sakin tilanteis­sa parem­min kuin kaaos ja yksilölli­nen toiminta

    Syl­tyt ja muut pyrkivät maail­maan, jos­sa voi aina osoit­taa syyl­lisen, siis muun kuin itse

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha.
    Mietipä tuo­ta kir­joi­tus­tasi vielä ker­ran. Miten se sovel­tuu kol­men hen­gen insinööritoimistoon?

    Onpa­han täl­laisen organ­isaa­tion johtamis­es­takin koke­mus­ta. Kyl­lä näis­sä pienis­säkin mietitään, miten työt jae­taan , miten sys­tem­ati­ik­ka toimii .
    Näin jää aikaa todel­lis­ten ongelmien ratkaisu­un eikä kaik­ki ole ongelmaa.

    Ensim­mäi­nen komen­nus ulko­maille oli 80-luvul­la komen­nus Male­si­aan ja tehtävänä oli pelas­taa pro­jek­tia joka oli rys­sit­ty pahasti ja tilaa­ja oli otta­mas­sa pro­jek­tia pois.

    Sain johdet­tavak­si yhden osa-alueen ja min­ut tiputet­ti­in viidakkoon neuvolla:Koeta jotenkin pärjätä.

    Aikaa kor­jaamiseen sain kuukau­den . Organ­isaa­tios­sa oli 6 insinööriä; suo­ma­laisia , englan­ti­laisia ja male­sialaisia . Avus­ta­jana toi­mi piirtämö ja fiel sur­vey eli yhteen­sä n 25 henkeä.

    Jot­ta tuotan­to pyöri niin piti rak­en­taa pros­es­si, jos­sa field sur­vey, insinöörit ja piirtämö pela­si­vat yhteen ja mak­sim­imäärä töitä valmistui.
    Lisäk­si pros­es­sia piti valvoa yht­enään sil­lä paikalliset eivät olleet tot­tuneet teol­liseen työkulttuuriin.

    Mut­ta kun työ oli jär­jestäy­tynyt­tä niin aikaa jäi todel­lis­ten ongelmien selvittelyyn.

    Ja tavoite valmis­tui kuukaudessa ja pro­jek­ti voiti­in tehdä loppuun.

    Ei pienu­us merk­itse että voi toimia kaoottisesti

    1. Liian Van­ha
      Alkaa vaikut­taa siltä, että mielestäsi työn­tek­li­jöi­den tuot­tavu­udessa on val­tavia ero­ja. Kukaan ei ole edes väit­tänyt, että ne oli­si­vat suurim­mil­laan siel­lä suorit­taval­la tasolla.

  68. Liian van­ha: Organ­isaa­tios­sa oli 6 insinööriä; suo­ma­laisia , englan­ti­laisia ja male­sialaisia . Avus­ta­jana toi­mi piirtämö ja fiel sur­vey eli yhteen­sä n 25 henkeä. 

    Mitä sinä niil­lä insinööreil­lä? Sys­tem­ati­ikalla­han hom­ma toimii työn­tek­i­jästä välit­tämät­tä, olisi palkan­nut pystymet­sästä 600 miestä niin niin oli­vat tehneet työt sada­sosas­sa siitä ajas­ta, mikä noil­la kuudel­la insinööril­lä meni.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Alkaa vaikut­taa siltä, että mielestäsi työn­tek­li­jöi­den tuot­tavu­udessa on val­tavia ero­ja. Kukaan ei ole edes väit­tänyt, että ne oli­si­vat suurim­mil­laan siel­lä suorit­taval­la tasolla.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Alkaa vaikut­taa siltä, että mielestäsi työn­tek­li­jöi­den tuot­tavu­udessa on val­tavia ero­ja. Kukaan ei ole edes väit­tänyt, että ne oli­si­vat suurim­mil­laan siel­lä suorit­taval­la tasolla.

    Suuret liike­toim­inta­op­er­aa­tioit ovat kollek­ti­ivipäätök­siä, päätök­sen tekee johtoryhmä/hallitus tai vas­taa­va elin.

    Yhdelle henkilölle voi kasautua liikaa valtaa/vaikutusvaltaa ja sil­loin tehdään ne suurim­mat virheet, ennem­min tai myöhemmin.

    Yksilön tuot­tavu­u­den vaiku­tus voi olla vain negati­ivi­nen ver­rat­tuna ryh­män tekemi­in päätök­si­in. Ryh­mä tekee har­voin tyh­miä päätök­siä, aina joku estää . Tulos voi olla lat­tea yli­varovaisu­us ja yri­tys kaatuu siihen.

    1. Yhdelle henkilölle voi kasautua liikaa valtaa/vaikutusvaltaa ja sil­loin tehdään ne suurim­mat virheet, ennem­min tai myöhemmin.

      Kar­mai­sevin esimerk­ki täl­lais­es­ta yhden miehen tyran­ni­as­ta on Steven Jobs, joka pyyh­ki johtokun­nal­la pöytää use­am­mankin ker­ran. Jäl­jet pelottavat.

  70. Liian van­ha:Kyl­lä kaik­ki toim­inta, kun se kas­vaa tarpeek­si suurek­si, vaatii jär­jestäy­tymisen ja yksit­täisen henkilön vaiku­tus pyritään minimoimaan.

    Tot­takai pyritään, kos­ka käytän­nössä niitä medi­aaniyk­silöitä on todel­la paljon helpom­pi rekry­toi­da ja johtaa kuin ylim­män desi­ilin jengiä. (Poikkeuk­si­akin on, Suomes­ta mainit­sen Zen Robot­ic­sin ja maail­mal­ta Applen, joil­la kum­mal­lakin on aivan toinen rekrytointiperiaate.)

    Yri­tyk­set pyrkivät tekemään ruti­inipros­essin­sa niin hyviksi, että henkilöko­htaisen tuot­tavu­u­den erot jäävät vähem­mälle. Mut­ta mitä enem­män organ­isaa­tion tehokku­us on organ­isaa­tion kil­pailukykytek­i­jä, sitä tärkeäm­mäk­si muo­dos­tuu niiden ihmis­ten työ, jot­ka juoni­vat näitä pros­esse­ja kokoon. Siel­lä pienetkin erot ihmis­ten taidois­sa voivat olla rahal­lis­es­ti hyvin merkit­täviä, ts. yksilöi­den tuot­tavu­userot ovat suuria.

    Jos työte­htävä on yksinker­tais­ten ohjei­den nou­dat­tamista ja fyy­sis­es­ti yksinker­taista, tuot­tavu­userot ovat kohtu­ullisia. Klikkaa tuol­ta, vään­nä tuo­ta ruu­via, skan­naa tuo viivakoo­di. Mut­ta jos tekem­i­nen vaatii jotain luovu­udelta, per­soon­al­lisu­udelta, fysi­ikalta tai lah­jakku­udelta, tilanne muut­tuu radikaal­isti. Kau­pan kas­so­jen tuot­tavu­usero voi olla pieni, mut­ta jo myyn­ti­työssä tuot­tavu­usero on huomattava.

    Luovi­inkin asioi­hin pitää rak­en­taa toimivia pros­esse­ja. Tuoteke­hi­tys vaatii pros­essin­sa toimi­ak­seen, ja huip­pu­vi­ulis­til­la on huip­pu­un­sa hiot­tu har­joit­telupros­es­si. Täl­löin pros­es­sil­la ei kuitenkaan pyritä stan­dar­d­oimaan tekemistä, vaan tavoit­teena on mah­dol­lis­taa osaamisen foku­soin­ti oikeisi­in asioihin.

    Pros­essien ole­mas­sao­lo ja aja­tus henkilöko­htais­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta eivät ole ris­tiri­itaisia. Mak­si­maa­li­nen tuot­tavu­us syn­tyy siitä, että oikean­lainen henkilö on oikean­laises­sa pros­es­sis­sa. Kum­mankin pitää olla kunnossa.

  71. Ja pitem­mäl­lä aikavälil­lä tuot­tavu­us tasoit­tuu johtoportaassakin,jos yksilö on päässyyt hal­lit­se­vaan ase­maan. Suomes­ta löy­tyy esimerkke­jä pil­vin pimein: Jaakko Las­si­la, Mika Tiivola, Juhani Riiko­nen, Juk­ka Här­mälä ‚Kaj-Erik Relander, Jor­ma Ollila …

    Sinäkin syyl­listyt samaan kyin sylt­ty tai viherinssi: Vain har­vat voitot muis­te­taan tuot­tavu­ut­ta arvioitaes­sa, tap­pi­ot pis­tetään sijaiskär­si­jöi­den niskaan.

    Mitu-menetelmäl­lä tehty tuot­tavu­usarvio on todel­la vaar­alli­nen ihmis­ten luokit­telu­vä­line eikä sovi oikeusvaltioon

    Näin saadaan näen­näisiä tuot­tavu­usero­ja ja hyvä-veli-jär­jestelmä hoitaa palkitsemisen

Vastaa käyttäjälle Pyöräilijäautoilijajalankulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.