Kaavoihin kangistuneet (3): liian yksityiskohtainen kaavoitus

EVAn rapor­tis­sa suositel­laan, että kaavoitus olisi yli­malkaisem­paa ja raken­nus­su­un­nit­telu jätet­täisi­in kokon­aan raken­nus­li­ikkeille. Laadun­varmis­tus tapah­tu­isi raken­nuslu­pavai­heessa. Kaavoit­ta­ja on huono raken­nus­su­un­nit­teli­ja. Raken­nus­li­ikkei­den mielestä yhtä hyvää laat­ua saisi paljon halvem­mal­la, ellei tarvit­sisi taipua kaavoit­ta­jan jäykki­in vaa­timuk­si­in. Jos kaavoit­ta­jan ei tarvit­sisi miet­tiä kovin yksi­tyisko­htaisia kaavamääräyk­siä, jäisi enem­män aikaa ja resursse­ja strate­gisi­in val­in­toi­hin, jot­ka kaavoit­ta­jalle kuuluvat. 

Hienoa! Juuri kukaan ei ole eri mieltä, pait­si hallinto-oikeudet. Hallinto-oikeudet ovat päät­täneet, että jos kun­ta halu­aa rak­en­tamiseen laat­ua, tämä laatu on määrät­tävä kaavas­sa. Raken­nuslu­pavai­heessa ei ole muu­ta hark­in­taval­taa kuin se, onko raken­nus kaa­van ja esimerkik­si palo­tur­val­lisu­us­normien mukainen ja onko odotet­tavis­sa, että se pysyy pystyssä. Jos nämä ehdot täyt­tyvät, minkälainen rumilus tahansa saa kelvata.

Voisiko ajatel­la, että raken­nus­li­ik­keet rak­en­taisi­vat vapaae­htois­es­ti hyvää, kos­ka sel­l­ainen menee kau­pak­si. Tätä kokeilti­in 1970-luvul­la, eivätkä koke­muk­set rohkaise. Voi tietysti ajatel­la, että ajat ovat muut­tuneet ja nyt hyvä menisi kau­pak­si parem­min. Sil­loin täl­löin on kokeil­tu väl­jem­mil­lä kaavamääräyk­sil­lä, viimek­si Jätkäsaa­res­sa Verkkokauppa.comin raken­nuk­ses­sa, eikä se nyt ihan put­keen men­nyt. Johtopäätös on, ettei voi luot­taa siihen, että lop­putu­los on kelvollinen.

Voisimme tietysti muut­taa lakia niin, että laadun hark­in­ta olisi raken­nuslu­pavai­heessa, kuten se on melkein kaikkial­la muual­la. Helsin­gin tapauk­ses­sa tämä ei olisi opti­maal­ista, sil­lä koko kaupunkiku­valli­nen asiantun­te­mus on nyt kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa. Jos kaa­van tulk­in­ta ja sen laad­in­ta oli­si­vat eri paikas­sa, joudut­taisi­in tekemään päällekkäistä työtä.

En tarkkaan tiedä, miten Vuosaaren tor­nista tuli sel­l­ainen kuin tuli, mut­ta vaikutel­mani on, että se poikkeaa kaavas­ta ja luvan tähän antoi raken­nus­lau­takun­ta. Tämä his­to­ria pitäisi itse asi­as­sa käy­dä läpi kun­nol­la, jot­ta siitä opittaisiin.

Minä tek­isin asian niin, että ensin hyväksytään yli­malkainen kaa­va, jon­ka perus­teel­la voidaan rak­en­taa tiet ja muu infra sekä muo­dostaa ton­tit. Sen jäl­keen ton­tit annet­taisi­in raken­nus­li­ikkeille suun­nitel­man laa­timista varten. Raken­nus­li­ike tekee suun­nitel­man, ja kaa­va tehdään sen mukaiseksi.

Vähän näin on tehtykin Kalasa­ta­mas­sa, jos­sa jok­seenkin kaik­ki ton­tit on kaavoitet­tu kah­teen ker­taan, ensin alus­tavasti ja sit­ten raken­nus­pi­irus­tusten mukaises­ti. Huonoa tässä on, että se ensim­mäi­nenkin kaa­va joudu­tan tekemään turhan huolel­lis­es­ti, kos­ka jos se olisi yli­malkainen, sen perus­teel­la voisi hakea raken­nuslu­paa ihan mille tahansa.

41 vastausta artikkeliin “Kaavoihin kangistuneet (3): liian yksityiskohtainen kaavoitus”

  1. Tyh­mä kysymys: Eikö raken­nus­lakia voisi tältä osin muut­taa? Eli siis palaut­taa julk­i­sivu­lau­takun­nalle val­ta, joka siltä vietiin.

  2. Töölön­lahtea on tehty juuri niin, että kaa­va on yli­malkainen ja sitä on rukat­tu kul­loisenkin tarpeen mukaan, esim jos­sain vai­heessa piti tul­la tanssi­paviljon­ki ja nyt on tulos­sa keskus­takir­jas­to, joi­ta ei alun­perin ollut.

  3. “Hienoa! Juuri kukaan ei ole eri mieltä, pait­si hallinto-oikeudet. Hallinto-oikeudet ovat päät­täneet, että jos kun­ta halu­aa rak­en­tamiseen laat­ua, tämä laatu on määrät­tävä kaavassa.”

    Raken­nut­ta­jan (muutkin kuin raken­nus­li­ik­keet raken­nut­taa) näkökul­mas­ta nykyisessä asun­to­tuotan­non pros­es­sis­sa on ongel­man se että päät­tävän vira­nomaisen kanssa ei pääse käymään neuvotteluja.
    Kaavoit­ta­ja ohjaa takaisin raken­nus­valvon­taan “menee vähäisenä poikkea­mana rakennsu­lu­vas­sa ” ja raken­nusalvon­ta lähet­tää takaisin kaavoit­ta­jan jut­tusille “kaavoit­ta­si­vat suuripi­irteisem­min niin jäisi tänne valtuuksia”. 

    Toimis­to- ja liik­er­ak­en­tamises­sa on tosi­aan usein lähtöko­htana että muute­taan kaa­va han­kkeelle sopi­vak­si. Asun­to­tuotan­nos­sa investorin aika ei riitä kah­den kol­men-vuo­den pros­es­si­in ja toisaal­ta virkamiehet eivät hyväksy pieniäkään poikkeamia ettei joudu tasaver­taisu­us­pe­ri­aat­teen vuok­si anta­maan muillekkin. 

    Anek­doti­na kuolema­ton lause eräältä Helsin­gin kaavoit­ta­jal­ta yhdessä han­keessa, esitet­ti­in vähän edullisem­paa ratkaisua niin vuokrata­so olisi ollut hie­man kohtu­ullisem­pi. “hyvältä näyt­tää mut­ta älkää luulkokaan että saat­te pitää rahat, kek­sitään jotain muu­ta kivaa tilalle”. Seu­rauk­se­na kallista mate­ri­aalia julk­i­sivui­hin ja sit­ten piti tehdä sel­l­ainen asukkaiden yhteinen olo­huone kattokerrokseen. ????

    Olisko­han per­im­miltään ongel­ma resurssien väärästä sijoituk­ses­ta viras­to­jen välil­lä ja rakvv:n ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to­jen väli­sistä epä­selvistä prosesseista.

    Kaavoituk­ses­ta ja ennenkaikkea rakvv:n toimin­nas­ta voisi tehdä opin­tomatkan Oulu­un, Jotenkin siel­lä yhteistyö viras­to­jen välil­lä toimii saumatomasti, ja etenkin raken­nus­val­ton­ta on esimerkil­lisen toim­intansa joh­dos­ta jatku­vasti alan lehdissä. 

    Sel­l­aisen vinkin voin antaa että Espooseen ei kan­na­ta opin­tomatkaa suun­na­ta, on PKS-alueel­la vaikein. Van­taal­la voisi käy­dä, siel­lä kohteen arkkite­hti pääsee esit­telemään omaa suun­nitel­maansa tarvit­taes­sa suo­raan päät­täjille. muu­toin Hki ja van­taa ovat tasavertaisia.

  4. Kalasa­ta­ma on siis hyvä esimerk­ki siitä, miten tuh­lataan veron­mak­sajien raho­ja! 😀 On tehty kah­teen ker­taan turha kaa­va! Eikö edes riit­tänyt yksi ker­ta, oliko liian halpaa?

    Kaavas­sa pitää olla kort­teli ja korkeus. Osmo, selitä min­ulle, mitä muu­ta siinä oikeasti pitää olla?

    Ymmär­rän jonkin ver­ran amerikkalaista kaavoitus­ta, jos­sa kaupunkikeskus­tois­sa kaavoituskult­tuurin rom­ahdet­tua vuosikym­me­nien aikana, määrätään että talon alla pitää olla riit­tävästi autopaikko­ja ja että ensim­mäisessä ker­rokses­sa pitää olla liiketi­laa. Olisi­pa joku ker­tonut tuon niille maalaisille, jot­ka tekivät Lep­pä­vaaran ja Ara­bi­an­ran­nan kaavat.

    1. Kaavas­sa pitää olla kort­teli ja korkeus. Osmo, selitä min­ulle, mitä muu­ta siinä oikeasti pitää olla?

      Mene kat­so­maan 70-luvun betoni­hirvi­tyk­siä, Pari­isin lähiöitä tai Verkkokaup­pa comin raken­nus­ta Jätkäsaa­res­sa, niin ymmär­rät. Myös Huvi­lakadul­ta Helsingis­sä löy­tyy täm­l­lainen Kallen ihan­noima rakennus.

  5. Osmo Soin­in­vaara: Mene kat­so­maan 70-luvun betoni­hirvi­tyk­siä, Pari­isin lähiöitä tai Verkkokaup­pa comin raken­nus­ta Jätkäsaa­res­sa, niin ymmär­rät. Myös Huvi­lakadul­ta Helsingis­sä löy­tyy täm­l­lainen Kallen ihan­noima rakennus. 

    Voisko joku vään­tää rauta­lan­gas­ta mitä vikaa näis­sä on.

  6. Huono­jen esimerkkien val­os­sa Helsin­gin kaupunkiku­va­toimikun­nan rooli on var­masti tarpeen osana rakennuslupamenettelyä.
    Suo­mi on vain niin pieni maa ja jotenkin tun­tuu että on yksis­sä käsis­sä koko arkkite­htu­urin ohjaus, jäsenistö on kovin saman­henkistä ja taustaista.

    Poli­it­ti­nen ja virkavas­tuu ovat selviä käsit­teitä mut­ta kaupunien neu­vot­telukun­nat ja toimikun­nat ovat jääneet epä­selväk­si. Myöskään Hgin lausun­not eivät ole sel­ven­täneet eli­men toimenku­vaa “maku­uhuoneisi­in tulee lisätä komerokalus­tei­ta”, näkyy­hän ne kaapit tietysti ikkunasta. 

    Aiem­m­min val­itinkin täl­lä pal­stal­la mik­si asuin­talo­ja ei saa tehdä pelti­sistä varas­to­hal­lien ele­menteistä, onhan verkkokaup­pakin on niistä tehty. Käviköhän tämä raken­nus raken­nus­lu­van yhtey­dessä kaupunkiku­va­toimikun­nas­sa, jos kävi rooli ihme­tyt­tää vielä enemmän. 

    Ihan johtamis- ja toimenku­van motivoin­timielessä on kum­mas­tut­tanut muu­ta­man lupa­hake­muk­sen yhtey­dessä eräi­den kaupunkien raken­nus­valvon­nan lupa-arkkite­htien rooli.
    Ko. virkamieshän ohjaa kohteen arkkite­htiä ennen lupa­hake­muk­sen jät­töä, kun lop­ulliset suun­nitel­mat pää­tyvät toimikun­taan voi tul­la kylmää kyytiä.
    Mitenkähän selvästi toimikun­tien ohjaus­pyrkimys pain­opis­tealuei­neen on tiedotet­tu lupavalmis­telijoille, jot­ta osaa­vat ennakkoon tiedot­taa pääsuunnittelijoille.

    Epäki­itolli­nen tehtävä koke­neelle arkkite­hdille, ensin on tiukat yksi­tyisko­htaiset mkaavamääräyk­set, sit­ten vielä toimikun­nan kom­men­tikier­ros ennen lautakuntaa.
    Moti­vaa­tio voi välil­lä olla tiukassa.

  7. Van­hat, ihastel­lut kaupun­git eivät ole syn­tyneet tarkan kaavoituk­sen ansios­ta — sen sijaan kaupungis­sa on saat­tanut olla tark­ka rakennustapaohje.

  8. Suurin merk­i­tys on sil­lä, että van­hat, ihastel­lut talot on raken­nut­tanut lop­pukäyt­täjä, ja suun­nit­telu­ratkaisu­ista on päät­tänyt joku muu kuin raken­nus­li­ik­keen ekonomisti. 

    Kaikkien kannal­ta olisi parem­pi, jos lop­pukäyt­täjät saataisi­in parem­min mukaan jo suun­nit­telu­vai­heessa. Kyl­lä siltä suunnal­ta var­masti löy­ty­isi mak­suhalukku­ut­takin että saataisi­in vähän enem­män laat­ua ja ulkonäköä.

  9. Van­taalle opin­tomatkan poli­it­tiset päät­täjät voi tehdä netissä.

    Siel­lä kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­nan lausun­not ovat julk­isia. Helsingistä ei löy­dy ja kaupun­gin sivuil­lakin on vain 2011–2012 miehi­tys, voihan se olla että on laukkautettu.

    Helpot­taisi kohteen suun­nit­teli­jan työtä jos saisi naa­puriko­hteen kom­men­tit oman työn­sä poh­jak­si, ja yleis­ten julk­isu­us­pe­ri­aat­tei­den kannal­ta olisi kan­natet­tavaa muutoinkin.

    Tääl­läkin on kom­men­toitu sitä että lau­takun­nat ovat anta­neet val­tansa virkamiehille.

    Nyt neu­vot­telukun­nan pöytäkir­jat liikkuu siten että tutut suun­nit­teli­jat soit­tel­e­vat toisilleen. Ulkop­uolisen on melkoisen han­kala tul­la Helsinki­in arkkitehdiksi.
    Ja noiden huono­jen esimerkkien val­os­sa on vaarana että nimekkään suun­nit­teli­jan huonoa suun­nitel­maan ei viit­sitä kajo­ta, kuka­pa sitä kaver­illeen vinoilisi .

  10. Voisiko maan­vuokra­sopimuk­seen lait­taa ehdok­si suun­nitelmien hyväksyt­tämisen kaupungilla?

  11. Olisi haus­ka tietää miten tiukem­pi kaavoitus olisi muka muut­tanut lähiöi­den rak­en­tamista. Raken­nus­li­ikkeil­lä oli tiivi­it yhtey­det poli­itikkoi­hin, joten val­tu­us­tot oli­si­vat tehneet juuri sel­l­aisia kaavoi­ja kun Haka halusi.

    Vapaa­ta kaavoitus­ta tehti­in espoon säter­in­metsässä, eikä siitä mitään katas­trofia tul­lut, päin­vas­toin paljon miel­lyt­tävämpi kuin tiukasti kaavoitet­tu etelä-leppävaara.

    1. Säter­in­meträn kaa­va oli kyl­lä hyvin tark­ka. Sinän­sä on vaikea ymmärtää, mik­si tiivistä ja mata­laa tehti­in jon­nekkkin jor­pakkoon kaukana kaikesta. Mik­si sitä ei tehty Lep­pöä­vaaran kupereen tai perätin Lep­pä­vaaran kort­telialuelle, sil­lä tehokku­us olisi ollut sama kuin kerrostaloissa.

  12. K. Uok­ka: Voisko joku vään­tää rauta­lan­gas­ta mitä vikaa näis­sä on.

    Ne on rumia. Helsinkiläi­nen kaavoitus ei tuo­ta raken­nus­taiteen merkki­teok­sia, mut­ta kuitenkin ihan kohtu­ullista jälkeä ja kar­sii pahim­mat pois. Raken­nuk­sen julk­i­sivu on muuten taval­laan klassi­nen ulkois­vaiku­tus­ta, siinä Huvi­lakadun betoniru­miluk­ses­sa asu­vat tapaa­vat vit­sail­la että sieltä on kadun kaunein näköala, kos­ka hei­dän taloaan ei näe kun kat­soo ulos ikkunasta.

  13. Virkamies ei voisi käyt­tää (“vapaa­ta”) hark­in­taa hyväksymisessä, eli mihinkään ei sal­lit­taisi mitään, tai kaikkialle pitäisi sal­lia kaik­ki jos­sain jo käyte­tyt ratkaisut — jos ei kaa­va tarkem­min määrää. Lau­takun­tien kaut­ta ulkoa­sun hyväksyt­tämi­nen olisi taas liian epästabi­il­ia ja eikä päätök­siä voisi ennakoi­da, nähti­in­hän jo torni­hotellin keskusteluis­sa mil­laista tun­n­ear­gu­men­taa­tio­ta luoti­in parin havain­neku­van pohjalta.

  14. tpyy­lu­o­ma: Ne on rumia. Helsinkiläi­nen kaavoitus ei tuo­ta raken­nus­taiteen merkki­teok­sia, mut­ta kuitenkin ihan kohtu­ullista jälkeä ja kar­sii pahim­mat pois. Raken­nuk­sen julk­i­sivu on muuten taval­laan klassi­nen ulkois­vaiku­tus­ta, siinä Huvi­lakadun betoniru­miluk­ses­sa asu­vat tapaa­vat vit­sail­la että sieltä on kadun kaunein näköala, kos­ka hei­dän taloaan ei näe kun kat­soo ulos ikkunasta. 

    Mä toivoin että vas­taus olisi ollut jotenkin siihen talon tehtävään liit­tyvää, sen funk­tion­aal­isu­u­teen, ts. onko se hyvä asun­to asukille. Sekä asuinkäytän­nöl­lisyy­den.. että hin­nan puolesta.

    Ei sitä, miltä se jonkun toisen mielestä näyt­tää ulkoa tai onko sen väri oikea. 

    Ja eri­tyisen vaikeek­si täm­möset mielipi­de-argu­men­taa­tiot tekee se, että jokaisel­la on oma mielipi­de. Minä esim sat­un tykkäämään harmaasta.

    Muutenkin en tiedä pitäisikö valtion/kunnan/kaupungin tehtävä olla ottaa kan­taa _designiin_. (Kyl­lä se ottaa, mut­ta mitäs jos se pyrkiskin “tuot­ta­maan” hyviä asun­to­ja sen sijaan.)

    Ja jos asia ei muuten aukee, pitäiskö rumat vaat­teet kieltää? Entä rumat fil­lar­it? Entäs tatuoin­nit, ne vas­ta rumia onkin.

  15. Jus­si:
    Voisiko maan­vuokra­sopimuk­seen lait­taa ehdok­si suun­nitelmien hyväksyt­tämisen kaupungilla? 

    Kyl­lähän ne suun­nitel­mat hyväksytetään kaupungilla…
    Suun­nit­teluk­il­pailua voidaan vaa­tia, mut­ta ei sekään aina takaa hyvää lop­putu­losta, vaik­ka vie aikaa ja rahaa.
    Suun­nitelmi­in on kyl­lä mah­dol­lisu­us puut­tua lupavai­heessa, jos halu­taan — esim. Paciuk­senkadun lähelle tule­va talo laitet­ti­in uudelleen suun­niteltavak­si aikoinaan, kun julk­i­sivut eivät olleet tarpeek­si tasokkaat.
    Stan­dard­in määrit­telem­i­nen talo­jen ulkonäölle on han­kalaa, kos­ka kaupunkiku­vas­sa kyse on visuaalis­es­ta ja tilal­lis­es­ta kokon­aisu­ud­es­ta. Ammat­ti­laisetkaan eivät aina onnis­tu hah­mot­ta­maan, miltä lop­putu­los näyt­tää, vaik­ka on piirus­tuk­set, pieno­is­mall­it ja tietokone­mallit apuna.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Mene kat­so­maan 70-luvun betoni­hirvi­tyk­siä, Pari­isin lähiöitä tai Verkkokaup­pa comin raken­nus­ta Jätkäsaa­res­sa, niin ymmär­rät. Myös Huvi­lakadul­ta Helsingis­sä löy­tyy täm­l­lainen Kallen ihan­noima rakennus. 

    Mil­lä taval­la nykyi­nen yksi­tyisko­htainen, laadukas ja aikaa vievä kaavoitus on nämä esimerk­it sit­ten estänyt? 

    Mis­tä johtuu että huo­mat­ta­va osa kaupungista on koko ajan ja edelleen maal­likoiden mielestä sitä “rumaa”, siitä huoli­mat­ta että pros­essin takana on maan kirkkain osaami­nen täl­lä alalla?

  17. ” sen funk­tion­aal­isu­u­teen, ts. onko se hyvä asun­to asukille. Sekä asuinkäytän­nöl­lisyy­den.. että hin­nan puolesta.

    Ei sitä, miltä se jonkun toisen mielestä näyt­tää ulkoa tai onko sen väri oikea.” 

    Ikku­nat on iso ongel­ma asun­to­tuotan­non esteti­ikas­sa, ikävää on että jokaises­sa asuin­huoneessa pitää olla ikku­na. Tästä liian sym­metris­es­tä ryt­mistä tulee sit­ten kaupunkiku­va asiantun­ti­joiden mielessä tyl­sä julkisivu.
    Suurin kysyn­tä kohdis­tu­isi pien­asun­toi­hin ne on vieläkin tylsem­piä kun jokaises­sa asun­nos­sa on oma parvekkeensa.

    Verkkokau­pan veis­tok­selli­nen julk­i­sivun lähtöko­htana lie­nee olleet laa­jat seinäpin­nat ja fun­tion­aal­istyylis­es­ti vaa­suo­rat lin­jat ikkunoissa.
    Raken­nuk­sen havain­neku­va oli käsit­tääk­seni nähtävil­lä jo siinä vai­heessa kun kaupun­ki päät­ti tont­ti­va­rauk­ses­ta. Jos oli sopimuk­sen liit­teenä luulisi että rakvv:n virkamies olisi ollut vaikeuk­sis­sa jos olisi yrit­tänyt muut­taa tont­ti­va­rauk­sen viite­su­un­nitel­man kuvaa.

    Itse pidän kuitenkin viereistä punati­ilistä uud­is­raken­nus­ta onnis­tuneem­pana kuin verkkokau­pan veis­tok­sel­lista julk­i­sivua. Siinä punaises­sa ikku­naryt­mi­tys ei nou­dat­tele bunkkerin lin­jo­ja lainkaan mut­ta julk­i­sivu nat­saa rosoisu­udel­laan erinomaisesti.

  18. Ode:

    Säter­in­meträn kaa­va oli kyl­lä hyvin tark­ka. Sinän­sä on vaikea ymmärtää, mik­si tiivistä ja mata­laa tehti­in jon­nekkkin jor­pakkoon kaukana kaikesta.

    Nyt arvoisan blo­gistin Espoon maantiede menee met­sään. Pääkaupunkiseudul­ta ei juuri löy­dy liiken­teel­lis­es­ti parem­paa paikkaa, kuin tuo Säter­in­metsä. Kehä I ja Turun­vä­lylän risteys autoil­e­valle enem­mistölle 🙂 ja joukkoli­iken­teen kan­nat­ta­jille alle kilo­metri Lep­pä­vaaran ase­mal­ta ja sata metriä tule­van Raide­jok­erin pysäkille.
    Ja käve­lyetäisyy­del­lä kaik­ki mah­dol­liset palve­lut (Sel­lo jne).

  19. Pyöräilin tästä luoteisväylän läpi laut­tasaa­res­sa. Alueel­la ei nähtävim­min ollut nykyisen­laista fasis­tikaavaa joka vaatii yht­enäisiä julk­i­sivu­ja (sama raken­nus­ma­te­ri­aali, värit saa vali­ta kaavoit­ta­jan sal­lim­mista, ..). Etäisyyt­tä tiehen tai aidoi­tuskaan ei näytä yht­enäiseltä. Ker­ros, omakoti- ja pien­talo­ja sikin sokin. 

    Oikeas­t­aan tuo oli kyl­lä monin ver­roin viihty­isäm­pää ja eläväm­pää kuin uudet alueet jot­ka kaa­vat ja nor­mit ovat sään­neelleet steri­ileik­si kuin leikkaussalit.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko kilo­metri kävelyetäisyys?

    Eiköhän jo Nuuk­sion läheltä löy­dy aluei­ta, jos­sa pari kilo­metriä on “ihan siinä lähellä”.

    Ei kan­na­ta ihme­tel­lä mik­si voi olla vaikeaa saa­da tuol­laisil­la alueil­la asu­via ja eläviä ymmärtämään miten joku 60m raken­nuskiel­to liiken­nepö­lyn suo­jaetäisyytenä tiestä voisi muka olla haitallista kaupunkirakenteelle.

  21. Kyl­lähän sitä kilo­metrin ter­ve ihmi­nen kävelee, oma­l­lakin työ­matkalla tulee reit­tiop­paan mukaan 900 metriä käve­lyä pysäkkien ja määrän­pään välil­lä vielä “ratikkakaupungis­sakin” rautatiease­malle saa­pumisen jälkeen.

    Kokon­aan toinen asia on onko mitään järkeä kaavoit­taa kilo­metrin päähän, jos puolenkin kilo­metrin päähän mah­tu­isi aivan hyvin. Säter­in­metsähän olisi liiken­teel­lis­es­tikin parem­mas­sa paikas­sa jos se ei olisi niin lähel­lä moot­tori­ti­etä, sieltä kun pitää joka tapauk­ses­sa ajaa Lep­pä­vaaraan ennen kuin sopi­va liit­tymä löytyy.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Mene kat­so­maan 70-luvun betoni­hirvi­tyk­siä, Pari­isin lähiöitä tai Verkkokaup­pa comin raken­nus­ta Jätkäsaa­res­sa, niin ymmär­rät. Myös Huvi­lakadul­ta Helsingis­sä löy­tyy täm­l­lainen Kallen ihan­noima rakennus. 

    Lähiöistä, raken­nusa­jas­ta ja paikas­ta riip­pumat­ta olen samaa mieltä. Onnek­si suo­ma­laiset lähiöt ovat niin huonos­ti tehtyjä, etteivät ne ole perusko­r­jat­tavis­sa taloudel­lis­es­ti järkevästi. Yksi putkiremp­pakier­ros menee, mut­ta runk­o­ja ei kan­na­ta kor­ja­ta. 😀 Her­ra Jean­neret-Gris’n aiheut­ta­ma vahinko Euroopas­sa on kohtu­ullisen iso. 😉 

    Itse pidän Verkkokauppa.com’n taloa ihan sopi­vana miljööseen. Nyt se vähän pistää silmään, mut­ta kun koko nie­mi on rak­e­nent­tu, näyt­tää parem­mal­ta. Alueen olisi voin­ut toki kaavoit­taa aav­is­tuk­sen tiivi­im­mäk­si, kaupunki­maisem­mak­si. 🙂 En ymmär­rä sen kiemurtel­e­van puis­ton tarkoi­tus­ta. Tarkoi­tus lie­nee karaista asukkai­ta isos­sa tuulitunnelissa?

    Kort­telit kan­nat­taa jakaa riit­tävän pieniksi ton­teik­si, jol­loin yksi huonos­ti suun­nitel­tu raken­nus ei tuhoa koko aluet­ta ja on kohtu­ullisen hal­paa hävit­tää. Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa mallia kan­nat­taa ottaa ennem­min Etu- kuin Taka-Töölöstä. Samoin aikoinaan keskustelus­sa ollut esi­tys, jon­ka mukaan raken­nuk­sen julk­i­sivu­un tulee kissan korkuisin kir­jaimin kir­joit­taa arkkite­hdin ja gryn­derin nimet, paran­taa laatua. 😉

    Yksi Helsin­gin suurista ongelmista on täl­lä het­kel­lä, ettei aivan puh­das­ta roskaakaan saa purkaa. Esimerkik­si her­rat Rewell ja Aal­to ovat piirtäneet kaiken­laista sut­ta ja sekun­daa aikanaan, jot­ka nyt ovat purkukun­nos­sa. Kaupun­gin idea on, että se raken­netaan ker­roksit­tain. Kus­takin vuo­sisadas­ta säi­lytetään vain parhaat raken­nuk­set. Nyt kaupunkiarkite­htu­urista mitään ymmärtämät­tömät maalaiset halu­a­vat säi­lyt­tää myös puh­das­ta roskaa. 🙁 Mitä ton­til­la on, kuu­luu ton­tin omistajalle.

  23. teekkari:
    Suurin merk­i­tys on sil­lä, että van­hat, ihastel­lut talot on raken­nut­tanut lop­pukäyt­täjä, ja suun­nit­telu­ratkaisu­ista on päät­tänyt joku muu kuin raken­nus­li­ik­keen ekonomisti… 

    Tämä on tot­ta. Suomen ongel­ma eivät ole muu­ta­mat syräy­tyneet jne. Suomen ongel­ma on liian korkea veroaste, mikä tarkoit­taa liian pien­tä yksi­ty­istä pääomaa. 

    Ennen sotia suo­ma­lainen rak­en­t­a­mi­nen oli ter­veel­lä, yksi­tyisel­lä poh­jal­la. Sotien jäl­keen, kun tarvit­ti­in nopeasti asun­to­ja, oli­vat ns. rin­ta­mami­estalot ter­veel­lä pääomapo­h­jal­la, mut­ta lähiöt täysin epäterveellä. 

    Pahin­ta oli, että roskaa rak­en­ta­neet yri­tyk­set ja poli­itikot loi­vat kytkök­set, joista ei ole vieläkään päästy. Sen huo­masi hyvin, kun van­haa jäteve­den­puhdis­ta­moaluet­ta raken­net­ti­in Helsingissä.

  24. teekkari: teekk

    Helsin­gin ruu­tukaavas­sa asuin­talo­jen raken­nut­ta­jia ovat olleet vuokrat­alo­ja gryn­daa­vat tahot. Usein raken­nus­li­iket­tä pyörit­tänyt vauras­tunut raken­nusmes­tari tai sit­ten jokin muu liikemies. Joitakin työväen­li­ike­taus­taisia osu­uskun­ta­muo­toisia ker­rostalo­ja ovat tehneet aikoinaan talkoil­la, kult­tuu­ri­ta­lo on raken­net­tu samal­la periaatteella.
    Osmon Kanadan matkan yksi havain­to taisi olla devel­op­parin osu­us paikallises­sa kaavoituk­ses­sa ja rak­en­tamises­sa. Piti hyödyl­lisenä että jol­lakin on kokon­ais­vas­tuu taloud­es­ta ja lopputuloksesta.

    Huonos­ti nuo asukkaiden itselleen raken­nut­ta­mat ker­rostalot ovat täl­lä erää eden­neet, intres­si­ta­ho­ja on liikaa kon­sen­suk­sen syntymiseen.
    Ja toivei­den tyn­nyristä tup­paa tule­maan liian kallis. Rivi- ja eril­listalo­ja ryh­märaken­nut­ta­jat ovat men­estyk­sekkäästi toteut­ta­neet use­ampiakin, niis­sä on tarkem­pi raa­mi jos­ta lähde­tään suun­nitel­maa kehittämään.

  25. Kalle: Yksi Helsin­gin suurista ongelmista on täl­lä het­kel­lä, ettei aivan puh­das­ta roskaakaan saa purkaa. Esimerkik­si her­rat Rewell ja Aal­to ovat piirtäneet kaiken­laista sut­ta ja sekun­daa aikanaan, jot­ka nyt ovat purkukun­nos­sa. Kaupun­gin idea on, että se raken­netaan ker­roksit­tain. Kus­takin vuo­sisadas­ta säi­lytetään vain parhaat raken­nuk­set. Nyt kaupunkiarkite­htu­urista mitään ymmärtämät­tömät maalaiset halu­a­vat säi­lyt­tää myös puh­das­ta roskaa. Mitä ton­til­la on, kuu­luu ton­tin omistajalle.

    Tästä olen samaa mieltä, ja tuore esimerk­ki on Roi­hu­vuoren ala-asteen koulu, joka vas­toin järkeä ilmeis­es­ti perusko­r­jataan, kos­ka se on sankari­arkkite­hti-pro­fes­sori Ruusu­vuoren kynästä. Kslk ei näh­nyt suo­jelulle perustet­ta, äänestäen tosin.

  26. Huvi­lakadun “katas­trofi” on ilmeis­es­ti tämä:
    http://goo.gl/maps/kZ7Wf

    Omas­ta mielestäni tuo ei niin pahal­ta näytä.

    Kuten Kalle kir­joit­ti, kaupun­ki raken­netaan ker­roksit­tain. Mik­si kaikkien talo­jen pitäisi näyt­tää samalta?

  27. Pros­es­si on kehit­tynyt näin mon­imutkaisek­si juuri sen vuok­si, että vapaae­htois­es­ti laat­ua ei todel­lisu­udessa synny. 

    Ara­bi­an­ran­nan toteu­tus­pros­es­si ei min­un mielestäni ollut ollenkaan huono: vuon­na 1998 hyväksyt­ti­in yleinen ase­makaa­va koko alueelle, jos­sa määritelti­in kort­telit ja ohjeel­liset tont­ti­ra­jat. Kort­te­liko­htaisin ase­makaava­muu­toksin tarken­net­ti­in tont­tien rajat täsä siihen mihin ne suun­nitlem­ine mukaan luon­tev­asti osui­v­at. Näin ase­makaa­van mitoi­tus ei jäyk­istänyt asun­to­su­un­nit­telua. Lukuisin arkkite­htu­urik­il­pailuin luoti­in kaupunkiku­val­lista tavoite­ta­soa ja monia pieniä toteu­tusin­no­vaa­tioi­ta. Meni varsin sujuvasti.

    Sama toteu­tui Kata­janokan kär­jen kaa­va-alueel­la hie­man toisin. Tuol­loin oli vielä käsin tus­sat­ut ase­makaavakar­tat, toteu­tus­su­un­nitelmien äärel­lä kaavoit­ta­jat saat­toi­vat tulki­ta ton­tin­ra­jo­jen sijain­tia tus­sil­la piir­re­tyn viivan keskelle tai jom­paan kumpaan reunaan. Kiin­teistön­muo­dos­tuk­ses­sa sit­ten paik­ka semen­toi­tui millilleen siihen mihin haluttiin.

    Näin tietotekni­ikan kehit­tymi­nen vaatii muut­ta­maan prosesseja.

    Ei silti, on sel­l­ais­takin täl­lä tietotekni­ikan aikakaudel­la tapah­tunut, että on tul­lut tin­git­tyä maku­uhuoneen kalus­tet­tavu­u­den mitoituk­sista sen vuok­si mihin kaavoit­ta­ja on viivansa sutaissut…

  28. Ammat­ti­lainen: Ara­bi­an­ran­nan toteu­tus­pros­es­si ei min­un mielestäni ollut ollenkaan huono

    Ara­bi­an­ran­nas­sa ja tulevas­sa Kalasa­ta­mas­sa on yksi mah­dol­lis­es­ti (aika näyt­tää) hyvä idea, eli kaik­ki piha- ja pysäköin­tialueet ovat koko alueen yhteisen huoltoy­htiön alaisia ja piha-alueet tästä syys­tä kaikille avoimet. Huoltoy­htiön jäsenek­si kaikkien on pakko liit­tyä. Joitakin omi­tu­isia tapauk­sia on, jois­sa kaupun­gin kat­u­alue ja pysäköin­tialue näyt­tävät vierekkäin saman­laisil­ta, mut­ta toinen on julk­ista ja toinen yksi­ty­istä aluet­ta, joiden hoi­dos­ta vas­taa eri instanssi. Ja sit­ten tietenkin on ongel­ma, että halpo­ja huoltoy­htiön maan­pääl­lisiä paikko­ja on rajoite­tusti, mut­ta tätäai­het­ta on blogilla aiem­min jo käy­ty läpi.
    Joku hyvä syy var­maan oli, mik­si piha- ja kat­u­alueet eivät voi olla suo­raan kaupun­gin hoi­dos­sa, vaan pitää olla erilli­nen yhtiö niitä hoitamassa.

  29. Ville: Joku hyvä syy var­maan oli, mik­si piha- ja kat­u­alueet eivät voi olla suo­raan kaupun­gin hoi­dos­sa, vaan pitää olla erilli­nen yhtiö niitä hoitamassa.

    Pysäköin­tiä hoitavien yhtiöi­den hal­li­tuk­set tule­vat käytän­nössä miehite­tyik­si suurimpi­en omis­ta­jien edus­ta­jista, siis Helsin­gin Kaupun­ki, SATO yms istu­vat hal­li­tuk­sis­sa. Kenellekään ei liene yllä­tys että nämä hal­li­tuk­set kokoon­tu­vat ker­ran kuus­sa ja hal­li­tusten kok­ous­palkkiot ovat “käypää tasoa”, sata­nen tun­nil­ta tms keskel­lä työpäivää istut­tavas­ta keskustelukerhosta.

  30. Alek­si: Huvi­lakadun “katas­trofi” on ilmeis­es­ti tämä:http://goo.gl/maps/kZ7WfOmas­ta mielestäni tuo ei niin pahal­ta näytä.Kuten Kalle kir­joit­ti, kaupun­ki raken­netaan ker­roksit­tain. Mik­si kaikkien talo­jen pitäisi näyt­tää samalta?

    Eihän kyseinen raken­nus mitenkään poikkeuk­sel­lisen ruma ole. Se vain sat­tuu sopi­maan ympäröivään raken­net­tuun ympäristöön siinä mis­sä frakki­tak­ki itsenäisyyspäivän vas­taan­otolle keltais­ten pyöräilyshort­sien ja tiro­lilaishatun kera.

  31. Pekka: Ikku­nat on iso ongel­ma asun­to­tuotan­non esteti­ikas­sa, ikävää on että jokaises­sa asuin­huoneessa pitää olla ikku­na. Tästä liian sym­metris­es­tä ryt­mistä tulee sit­ten kaupunkiku­va asiantun­ti­joiden mielessä tyl­sä julkisivu.

    Ongel­mana ei suinkaan ole ikku­nat vaan se mikä on niiden välis­sä ja ympäril­lä. Toki ikku­nat muo­dos­tu­vat ongel­mak­si, jos talo koos­t­uu pelk­istä ikkunoista.

  32. ML: Eihän kyseinen raken­nus mitenkään poikkeuk­sel­lisen ruma ole. Se vain sat­tuu sopi­maan ympäröivään raken­net­tuun ympäristöön siinä mis­sä frakki­tak­ki itsenäisyyspäivän vas­taan­otolle keltais­ten pyöräilyshort­sien ja tiro­lilaishatun kera.

    Ei se tosi­aan älyt­tömän ruma ole. Ei tosin ole kauniskaan.
    Haa­gan näköi­nen talo mut­ta aivan väärässä paikassa.

  33. anonyy­mi: Ei se tosi­aan älyt­tömän ruma ole. Ei tosin ole kauniskaan.
    Haa­gan näköi­nen talo mut­ta aivan väärässä paikassa.

    Arkkite­htu­uris­sa “ruma” tarkoit­taa nimeno­maan “väärässä paikas­sa”. Uskoisin että mikä tahansa rot­jake kyl­lä voi toimia, mikäli se sopii ympäristöön­sä. Huvi­lakadun tapauk­ses­sa näin ei ole => talo on ruma.

  34. Joel Jalka­nen: Arkkite­htu­uris­sa “ruma” tarkoit­taa nimeno­maan “väärässä paikassa”.

    No, minä en ole arkkite­hti enkä abstrak­tin taiteen ystävä. Min­ulle ruma on ruma. Voi rumas­sakin olla joku hieno aja­tus takana, mut­ta julk­i­sivun idea on olla edessä. Muka­va kaupunkiku­va tarkoit­taa nimeno­maan sitä, ettei epä­mukavu­u­den tun­tei­ta tarvitse tukah­dut­taa ja erik­seen yrit­tää löytää ympäriltään jotain hienoa. Tarkoi­tus on olla miel­lyt­tävä ilmeisesti.

  35. Tämä on off top­ic. Pari­i­sis­sa on käsite Le Belles Quartieres, Kau­ni­it kort­telit, jois­sa parem­pi väki asuu. Käsit­teen opin Mai­gret-romaaneista. Kesäl­lä vietin pari päivää Pari­i­sis­sa. Huokea hotel­limme oli esikaupungis­sa ehkä 10 km Notre Dames­ta, ehkä vähem­män. En muista. Sinne pääsi hyvin autolla.

    Met­rossa Eif­fel-tornil­ta (Pari­isin maail­man­näyt­te­lyn aikana raken­net­tu­ja talo­ja) hotellille (1970-luku) huo­masin seu­raa­van seikan. Alku­matkalla vaunus­sa oli kau­ni­isti ja huo­litel­lusti (mut­ta ei kalli­isti) pukeu­tunei­ta neitokaisia. Lop­pumatkas­ta sanois­inko tuulipukukansaa.

Vastaa käyttäjälle Pyöräilijäautoilijajalankulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.