Mieluummin asuntotuotanto seis kun köyhiä Espooseen

Keskivi­ikon Helsin­gin Sanomis­sa oli artikke­li kaavoituk­sen hitaud­es­ta Espoos­sa. Siinä oli myös täl­lainen pätkä:

Es­poon hi­taut­ta ih­met­te­lee myös SRV:n ra­ken­nut­ta­ja­joh­ta­ja Paa­vo Hiltunen. Yh­tiö on yrit­tä­nyt muut­taa kol­mi­ker­rok­sis­ten ri­vi­ta­lo­jen kaa­vaa pien­ker­ros­ta­lo­ton­tik­si Sau­na­lah­des­sa nel­jä vuot­ta – tuloksetta.

“En­nak­ko­mark­ki­noin­ti to­dis­ti, et­tei kal­liih­koil­le ri­vi­ta­lo­asun­noil­le ole ky­syn­tä”, Hil­tu­nen perustelee.

Täy­sin sa­man­lai­nen ti­lan­ne yh­tiöl­lä oli pa­rin ki­lo­met­rin pääs­sä Kirk­ko­num­men puo­lel­la, mut­ta naa­pu­ri­kun­nas­sa kaa­voi­tus hoi­tuu vik­ke­läs­ti. “Kaa­va­muu­tos vie­dään lä­pi run­saas­sa vuodessa.”

Ar­vos­te­luun vas­taa Es­poon kaa­va­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Markku Markku­la ( kok).

“Sau­na­lah­teen ei ha­lu­ta li­sää ker­ros­ta­lo­ja. Laa­dus­ta ei tin­gi­tä, odo­te­taan sit­ten vaik­ka kym­me­nen vuotta.”

Tätä on arkipäivä kaupunkien välisessä kil­pailus­sa veron­mak­sajista. Markku­la ei tai­da tarkoit­taa rak­en­tamisen vaan asukkaiden laat­ua, sil­lä ei pienker­rostalon ja town­house –talon laadus­sa raken­nuksi­na tarvitse olla mitään eroa. Ei halu­ta asukkai­ta, joil­la ei ole varaa liki miljoo­nan euron kämp­pään. Mielu­um­min pysäytetään rak­en­t­a­mi­nen kymmenek­si vuodeksi. 

Helsin­ki tekee aivan samaa. Kaik­ki kun­nat tekevät. Sik­si kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la niin, että se lopet­taa tämän kilpailun.

53 vastausta artikkeliin “Mieluummin asuntotuotanto seis kun köyhiä Espooseen”

  1. Kun­tien välisen kil­pailun haitallisu­ud­es­ta olen täysin samaa mieltä, mut­ta Espoo ei ole aina kaikessa se pääkaupunkiseudun paha poika. 

    Espoo on vuosi­na 2008–2012 täyt­tänyt Uudel­la­maal­la parhait­en ARA-rahoit­teisen sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tavoit­teen (86 % tavoit­teesta), kun esimerkik­si Helsin­ki jäi 68 pros­ent­tin ja Van­taa 56 pros­ent­ti­in. Kaavoituk­sen nopeus on ilmeinen aku­ut­ti ongel­ma Espoossa.

    1. Paho­ja poikia löy­tyy muual­takin. Sipoo kavoit­ti Karhusaa­reen tont­te­ja, joiden raken­nu­soikeus oli suun­nilleen 500 neliötä, mut­ta ton­tille sai rak­en­taa vain yhden asun­non. Alue kuu­luu nyt Helsinki­in. Helsin­ki pro­le­tarisoi sitä sal­liaml­la tuol­laiselle ton­tille jopa kolme asuntoa.

  2. Ja kuitenkin Espoo on pääkaupunkiseudun kun­nista se joka on parhait­en nou­dat­tanut yhteis­es­ti sovit­tu­ja vuokra-asun­torak­en­tamisen tavoitteita. 

    Ei Espoo ole se kun­ta joka jät­tää ne vuokra-asun­not rak­en­ta­mat­ta. Ne kun­nat löy­dät muualta.

    Eli olisiko paik­ka miet­tiä uudelleen tuo­ta otsikkoa?

    1. Taakan­jakoon vaikut­taa asun­tokan­ta, ei sen derivaat­ta. Helsingis­sä on Aravavuokra-asun­to­ja 13 % asun­tokan­nas­ta, Espoos­sa 10 %, mut­ta tämän lisäk­si helsingillä on myös muun tyyp­pisiä kaupun­gin vuokra-asun­to­ja niin, että 20 pros­ent­tia helsinkiläi­sistä asuu kaupun­gin vuok­fra-asun­nos­sa tai yleishyödyl­lis­ten raken­nut­ta­jien asunnoissa.
      Eri­ar­voisu­us ei kuitenkaan liity pelkästään vuokra-asukkaisi­in. Tässä Espoo tavoit­telee varsin varakkai­ta ihmisiä, joi­ta ei ole tar­jol­la. Tuol­laisen town­house-asun­non kook­si tulee herkästi 200 neliötä. Uusien asun­to­jen keskikoko Espoos­sa on 91 neliötä, mikä sekin merk­it­see asukkaiden selkeää valikoin­tia. Helsingis­sä pyritään siihen, että uusien asun­to­jen keskikoko ei lask­isi alle 60 neliön.
      Myös Helsin­ki kaavoit­taa town­house­a­sun­to­ja. Tämä epä­sosi­aal­isu­uskil­pailu kos­kee kaikkia kun­tia, eikä yksikään päkaupunkiseudun kun­ta voi jät­täy­tyä siitä pois tekemät­tä taloudel­lista itsemurhaa.
      Helsin­ki ei ole kuitenkaan mis­sään päät­tänyt jät­tää jotain aluet­ta rak­en­ta­mat­ta, jos riit­tävän rikkai­ta tuli­joi­ta ei ole tarjolla.

  3. Eikö ker­rostalolähiöt köy­hille kaukana kaupungista ole juurikin se pahin tapa aiheut­taa syr­jäy­tymistä? Sitä pait­si saunalahdessa ei ole edes mitään raidey­hteyt­tä, joten en näe mik­si sinne pitäisi rak­en­taa vielä lisää kerrostaloja…

    Pitääkö nyt ymmärtää, että helsin­ki ajaa metropo­likun­taa jot­ta köy­hät voidaan sijoit­taa espooseen kirkkon­um­men rajalle pois keskus­tan kävelykaduilta?

  4. Poli­itikko­jen blo­ge­ja lukies­sa tulee väistämät­tä aika ajoin mieleen että mod­erni julka­isu­me­dia kuten blog­it, twit­ter ja face­book ovat muut­ta­neet kom­mu­nikaa­tio­ta kum­malliseen suun­taan. Tämä kir­joi­tus on juurikin hyvä esimerk­ki aiheesta jos­ta kuvit­telisin kansalaisen kir­joit­ta­van edus­ta­jalle eikä tois­in­päin. Mie­lenki­in­toiset kysymyk­set ovat omas­ta mielestäni 1) Mitkä ovat ilmiön takana ole­vat syyt 2) Mitkä tek­i­jät seiso­vat paran­nuk­sen tiel­lä ja 3) Mitä Sinä olet tehnyt tai aiot tehdä asian parantamiseksi.

    Jos minä taval­lise­na kansalaise­na voin asi­aan jol­lain taval­la vaikut­taa, niin sekin on kiva tietysti tietää. Joskus vaan tun­tuu että aika use­at poli­itikot turhan paljon päivit­televät sitä että asi­at ovat huonos­ti ja meille poli­ti­ikkaan syväl­lisem­min pere­htymät­tömille kansalaisille jää käteen ain­oas­taan kysymys että mik­si ne sit­ten ovat huonos­ti jos ker­ran päät­täjät tietävät että ne ovat huonosti.

    1. Olen yrit­tänyt vaikut­taa asi­aan kun­tau­ud­is­tuk­sen kaut­ta. Pääkaupunkiseudulle metropoli­hallinto, joka vas­taa maank’ytöstä ja ter­vey­den­huol­losta ja kerää kaik­ki verot ja jakaa niistä osan asukaslu­vun suh­teessa peruskun­nille. Sil­loin ei kan­na­ta val­itya asukkaik­si vain ter­veitä ja varakkaita.

  5. Eva:n julka­isua lukies­sani mietin että täl­lä pal­stal­la käy­dään asiantun­te­vaa ja avoin­ta keskustelua kaavoituk­sen päätöspis­teis­sä. Ain­oa ana­lyyt­ti­nen blo­gi koko PKS alueel­la. Kun­nat eivät samaan pysty kun vaatisi akti­ivisen moderaattorin.
    Turha yrit­tääkkään blo­gia kun virkavas­tu­ul­la toimi­vat virkamiehet joutu­vat ole­maan neu­traale­ja eivätkä uskaltaisi otaa kan­taa julkises­ti. Sinän­sä sama olisi käy­dä keskustelua kun eivät kuitenkaan ole neu­traale­ja, kaavoit­ta­jal­la on kuitenkin oma (liian tark­ka) visio ja mielip­i­teet ovat muu­toinkin peräisin lob­barei­den markki­noin­nista (kansalaiset, teol­lisu­us, SAFA .… )

    Täl­läkin pal­stal­la kuitenkin tilaa ja yleistä huomio­ta saa kuitenkin yksit­täiset han­kkeet tai korttelit.
    Tila­tus­ta EVA:n raportista voisi nos­taa esille pyrkimyk­sen nos­taa Yleiskaa­va keskip­is­teeseen ja tont­ti- tai kort­te­liko­htainen tarkem­pi suun­nit­telu olisi sit­ten enem­mänkin rakennuslupa-asiaa.
    Käsit­tääk­seni keskustelu ohjau­tuu yksit­täisi­in han­kkeisi­in kos­ka ne ovat riit­tävän konkreet­tisia muillekkin kuin aluei­den nyky­isille asukkaille. 

    Lain­auk­sis­sa ote EVA:n raportin johtopäätök­sistä, entäpä jos yleisölle olisi käytössä oikeaa mate­ri­aalia ja aito­ja vai­h­toe­hto­ja siinä vai­heessa kun vielä päästään vaikut­ta­maan. Täl­läkin pal­stal­la vas­taus usein on se juna meni jo, eli keskustelua käy­dään väärässä vaiheessa.

    “Luo­daan päätök­sen­tek­i­jöille aitoa valin­nan­varaa luon­nos­tele­mal­la ase­makaavoista eri­laisia vai­h­toe­hto­ja ja selvit­tämäl­lä niiden kus­tan­nuk­set. Jot­ta päätök­sen­teko olisi läpinäkyvää, tulisi kaikkien vai­h­toe­hto­jen olla julkisia”

    1. Yritin kyl­lä herätel­lä eskeustelua maakun­takaavas­ta, mut­ta ei kiinos­tanut ketään. Siinä pääet­ti­in 400 000 hen­gen sijoit­tamis­es­ta seudulle.

  6. Käsit­tääk­seni Espoos­sa Vihreät ovat saa­neet tehdä töitä har­ti­avoimin muo­dostaak­seen Espoon metropoli-kan­nas­ta siedet­tävän. Ymmärtäähän sen, kun ylivoimais­es­ti suurin puolue on Kokoomus, joka rakas­taa kabi­net­ti-päätök­sen­tekoa. SDP:kään ei tai­da olla mikään avoimuu­den suurin arvostaja.

    Min­ua har­mit­taa, että hal­li­tus, vai mikä työryh­mä se nyt tätä asi­aa ajaa, on alka­nut löysäilemään kun­tau­ud­is­tuk­sen kanssa. Alku­un tavoit­teet kuu­losti­vat suo­ras­taan hyviltä, mut­ta nyt kun jotain konkreet­tista ale­taan esit­tämään, ei asen­noidu­takaan enää yhtä pelot­tomasti. Kaik­ki esi­tyk­set ovat täyn­nä mut­tia ja pait­si josse­ja, että voidaan jous­taa äänekkäimpi­en kun­tien kohdal­la. Ja pk-seudullekin annet­ti­in peräti kolme vai­h­toe­htoa, joista ainakin yksi oli peri­aat­teessa sama kuin nykyti­lanne. Samaa löysäi­lyä ja pelku­ru­ut­ta on nähtävil­lä sote-uudistuksessakin!

  7. Min­ul­la autoka­tok­sen raken­nus­lu­van hakemiseen meni puoli vuot­ta, vaik­ka raken­nus lie­nee aika vähäpätöi­nen ver­rat­tuna koko raken­nuskan­nan vaihtamiseen.

    Byrokra­ti­aes­teet:

    - Asi­akas tuo itse ark­istoin­ti­ma­te­ri­aalin kos­ka Espool­la ei ole siihen enää varaa. Väärän malli­nen mate­ri­aali johti uuteen 45 min­uutin ajan­va­rauk­seen ja vakavaan puhut­telu­un sekä epäi­lyyn (vai­mon) älykkyysosamäärän vähäisyy­destä. Kuulem­ma ensik­er­ta­laisen onnis­tu­mis­pros­ent­ti tässä asi­as­sa on 0, kos­ka mis­sään ei ole oikein doku­men­toitu asiaa.

    - Tarkas­ta­jan mukaan raken­nusinsinööri oli laskenut seinis­sä ole­van avoimen pin­nan väärin. Tätä sit­ten piir­ret­ti­in puoli tun­tia A4:sen kul­maan ja lop­putule­ma oli että inssi osasi sit­tenkin laskea oikein.

    - Plus pari muu­ta kom­mer­venkkiä joi­ta en enää muista kun vaimo vas­tu­ista vapaam­pana hoiti asiaa.

    Tästä voi samal­la logi­ikalla vetää raflaa­van otsikon “Espoo on autovi­hamieli­nen kunta”.

    Mut­ta oikeasti, tuo on vain sitä julk­ista val­taa ja sen val­lan tyyp­il­listä käyt­töä, jos­ta me taval­liset tal­laa­jat nau­timme. Tietysti hyvä että ollaan kaik­ki sama­nar­voisia ko. byrokra­ti­ahirviön kynsissä.

    PS. Olen var­maan ääriköy­hä, mut­ta ei min­ul­la ole varaa eikä halua mak­saa uuden käm­pän hin­taa jostain Espoon pahim­mal­ta perukalta. Tääl­lä asu­taan kos­ka se on halpaa.

  8. Espoos­ta sen­tään saa vuokra-asun­non — jopa ihan työssä käyvä, raitis ja valkoinen miesh­enkilö. Helsingis­sä olen ollut asun­to­jonos­sa pian 5 vuot­ta, välil­lä jopa täysin ilman asuntoa.

  9. No aika pieni hin­ta ver­rat­tuna siihen että saadaan joku kam­mot­ta­va keskusjo­htoinen metropoli­hallinto jota ihmiset eivät voi enää edes muut­taa pakoon.

  10. En ole var­ma onko kun­nalli­nen kaavoitus­mo­nop­o­li lop­ul­takaan autu­aak­si tekevä ratkaisu kaupun­gin kehit­tämiseen. En halua Suomes­ta Japa­nia mut­ta halu­aisin nähdä koemielessä, mitä tapah­tuu suo­ma­laiselle kaupungille, jos kaavoitus­mo­nop­o­li purettaisiin. 

    On irvokas­ta, että nyky­istä kaavoitus­menet­te­lyä pide­tään jotenkin edis­tyk­sel­lisenä. Kuitenkin kaupunkisu­un­nit­telu on aina 20–40 vuot­ta ajas­taan jäl­jessä. Mikään kaavoitus­mo­nop­o­lin ratkaisu ei vält­tämät­tä tuo­ta mitenkään ensilu­okkaista kaupunki­raken­net­ta. Sehän on kaavoitus­mo­nop­o­lil­lakin hajau­tunut liiken­teel­lis­es­ti kestämät­tömäk­si. Täl­läkään het­kel­lä Helsin­gin kaupungilla ei ole hajuakaan, minkälaista uuden elinkeino­toimin­nan kaavoituk­sen tulisi olla. Toimis­toti­la­tont­tien vuokrat on hin­noitel­tu kestämät­tömäk­si suo­ma­laiselle palveluli­ike­toimin­nalle. Kun liike­toim­inta muut­taa pois, eivät edes kaupun­gin omat laitok­set saa kil­pailukyky­isiä ali­hank­in­tatar­jouk­sia itselleen. Elinkeino­toimin­nan dynami­ik­ka loppuu.

    Toisaal­ta erit­täin hark­i­tut kauaskan­toiset kaupunkisu­un­nit­telupro­jek­tit osoit­tau­tu­vat ajan myötä mah­dot­tomik­si, kuten Malmin lentoase­ma, joka raken­net­ti­in rak­en­tamiskelvot­toma­lle suolle kaupun­gin ulkop­uolelle. Se oli aikanaan erit­täin tarkkaan harkit­tu paik­ka. Vai­h­toe­htona oli Tuo­marinkylän pel­to. Nyt kaik­ki halu­taan pois niin pian kuin mah­dol­lista. Myös, jos kent­tä olisi raken­net­tu Tuo­marinkylään, se olisi asun­torak­en­tamisen esteenä. Seu­tu­las­sa kent­tä tulee ole­maan 50 vuo­den kulut­tua täysin asu­tuk­sen keskel­lä. Mikä mah­taa kun­nal­lises­sa kaavoitus­mo­nop­o­lis­sa olla se tai­ka, kun ajan myötä kaik­ki kum­minkin menee pieleen.

    Ymmär­rän Espoon päät­täjiä. Auringonlaskun meren­ran­ta on erit­täin niuk­ka resurssi, eikä ole mitään järkeä rak­en­taa Saunalah­den kaltaiseen paikkaan mitään “aravavuokrak­er­rostalo­ja”. Munkkisaarenkin uusi kaa­va on mielestäni täysin epäon­nis­tunut ja samaa mieltä oli Kor­pinen nähdessään rak­en­tamisen lop­putu­lok­sen. Eivätkä ole aravaa vaik­ka ikävästi näyt­tävätkin siltä!

    Nykyi­nen hal­lit­se­va sukupolvi sen enem­pää arkkite­htikun­nas­sa kuin kaupunkisu­un­nit­telun hallinnos­sakaan ei ole riit­tävän kyvykästä, että se ansait­si oikeu­den rak­en­taa kaiken liikenevän tilan omien mieliku­vi­tuk­set­tomien kaupunkisu­un­nit­telu­pe­ri­aat­tei­den­sa mukaisesti. 

    Helsin­gin rak­en­tamisen pakkomielle saadaan päät­tymään siten, että Helsin­gin kan­takaupun­ki erote­taan omak­si Cityk­si. Raja kulkekoon Pikku-Huopalahti-Met­sälä-Van­hakaupun­ki-lin­jal­la. Muus­ta alueesta tehtäköön vaik­ka Suomen­lukko, joka kul­kee Porkkalan­niemeltä Ker­avalle ja Por­voon taka­maille. Muuri ympärille ja tul­lim­iehet per­imään kulkumaksua.

    Lisäk­si tarvi­taan toinen kasvukeskus, joka imee yrit­täjäainek­sen. Se voisi olla EU:n ja Venäjän yhteinen vapaakaupun­ki Lappeen­ran­nan ja Viipurin väli­in. Tul­li­va­paa investoin­tiparati­isi, johon mallia voi hakea 1800-luvun lop­un Suomen suuriruhtinaskunnasta.

  11. Kumpaan asi­aan tämän blo­gin kir­joit­ta­ja voi vaikut­taa parem­min itse, Helsin­gin kaavoituk­seen vai Espoon kaavoitukseen? 

    Kum­man epäko­htia hän tääl­lä tuo esille? Aut­taako se paran­ta­maan Helsin­gin kaavoituk­sen epäkohtia?

  12. Saunalahti on alue, jonne ei olisi alun­perinkään pitänyt rak­en­taa ker­rostalo­ja ennen kuin on tehty toimi­va joukkoliikenneratkaisu.

    Joukkoli­ikenne on nyt bussien varas­sa ja hidas­ta. Ilman buss­in­vai­h­to­ja pääsee lähin­nä Helsin­gin keskus­taan. Bus­sit tule­vat ruuh­ka-aikoina tupat­en täy­teen Saunalah­den kohdal­la. Tästä päätellen saunalahte­laisil­la näyt­tää ole­van enem­män halua käyt­tää joukkoli­iken­net­tä kuin heille ollaan valmi­ita tar­joa­maan. Ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen jo nyt tukkeu­tuneeseen alueeseen olisi ongel­man pahentamista. 

    Mik­si niitä ker­rostalo­ja ei voi rak­en­taa sinne, mis­sä joukkoli­ikenne toimii? Muis­taak­seni Soin­in­vaara on aiem­min korostanut sitä, että asu­tus­ta kan­nat­taa keskit­tää alueille, joista pääsee hyvin työ­paikoille. Saunalahdes­ta ei pääse alle puo­lessa tun­nis­sa kovin pitkälle julkisen liiken­teen avulla.

  13. Espoo ei suinkaan tavoit­telu hyvä­tu­loisia muut­ta­jia. Kaupunkia kehitetään viihty­isäk­si ja ter­veel­lisek­si, mikä tietysti kiin­nos­taa myös muual­takin tuli­joi­ta. Kolme neljä­sosaa suo­ma­lai­sista pitää pien­taloa toivea­sum­is­muo­tona, ja Espoos­sa tar­jo­taan siihen parem­mat mah­dolisu­udet kuin Helsingis­sä. Helsin­ki kaavoit­taa pien­asun­to­ja (merk­itään kaavaan AK), joten per­heet joutu­vat muut­ta­maan sieltä pois saadak­seen per­hea­sun­non. Tämän vuok­si Espoos­sa asun­to­jen keskikoko on suurempi.
    Heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleville asun­no­tarvit­si­joille ovat kun­nal­liset vuokra-asun­not oikeas­t­aan ain­oa vai­h­toe­hto. Sik­si niiden tuotan­tomäärät ovat sosi­aaliselta kannal­ta oleel­lisia. Se, että Helsin­ki on käyt­tänyt tont­ti­varan­toaan myös markki­navuokraiseen tuotan­toon, ei siis ole sosi­aaliselta kannal­ta merkityksellistä.

    1. Miten selität tuo­ta vas­ten sen, että Espoo pitää mielu­um­min tont­te­ja kymme­nen vuot­ta rak­en­ta­mat­ta kuin kaavoit­taa sel­l­aista, johon on kysyn­tää, kos­ka se kysyn­tä kohdis­tuu liian halpo­hin asun­toi­hin. Tähän asti espoolaiset ovat arfvostelleet Helsinkiä siitä, että se on kaavois­sa vaat­in­ut, että asun­to­jen keskikoko on 75 neliötä. 

  14. Osmo, väis­tit Villen kysymyk­sen. Mik­si niitä ker­rostalo­ja ei voi rak­en­taa sinne mis­sä on toimi­va joukkoli­ikenne? Eli ei tuo paik­ka ole ain­ut paik­ka minne voi rak­en­taa ja minne tul­laan rak­en­ta­maan. Eikä se ole ker­rostalo­jen kannal­ta edes parhaimpi­in kuu­lu­va paik­ka. Metron myötä Espooseen nousee huo­mat­tavasti uut­ta asu­tus­ta joukkoli­iken­teen var­relle ja myös niitä Osmon kaipaamia ker­rostalo­ja. Se että joku sop­pi jätetään pien­taloille ei ole muu­ta kuin yhdeltä gryn­der­iltä pois.

    1. Hyvässä yhdyskun­tarak­en­teess Saunalah­den etäisyy­delle ei raken­net­taisi mitään.
      Voisi­han sinne Saunalah­teen kaavoit­taa myös vähän vaa­ti­mat­tomampia pien­talo­ja. Tuol­lainen 200 neliötä asun­toa kohden voi noin huonol­la paikalla olla vähän kohtuuton.
      Säkri­järvi nyt kuitenkin ker­toi, että ker­rostalo­ja ei halu­ta koko Espooseen.

  15. Jouni J Särk­i­järvi: Espoo ei suinkaan tavoit­telu hyvä­tu­loisia muut­ta­jia. Kaupunkia kehitetään viihty­isäk­si ja ter­veel­lisek­si, mikä tietysti kiin­nos­taa myös muual­takin tuli­joi­ta. Kolme neljä­sosaa suo­ma­lai­sista pitää pien­taloa toivea­sum­is­muo­tona, ja Espoos­sa tar­jo­taan siihen parem­mat mah­dolisu­udet kuin Helsingis­sä. Helsin­ki kaavoit­taa pien­asun­to­ja (merk­itään kaavaan AK), joten per­heet joutu­vat muut­ta­maan sieltä pois saadak­seen per­hea­sun­non. Tämän vuok­si Espoos­sa asun­to­jen keskikoko on suurempi. 

    Tässä on mielestäni se oleelli­nen syy, mik­si Espoos­sa voidaan parem­min. Espoolaisen elinikä on paljon pidem­pi kuin helsinkiläisen (jon­ka syynä lyhy­een elinikään mm. keuhkosyöpä ja alko­holi­sairaudet sekä naisil­la itsemurhat).

    Lohdut­taako Odea edes se, että Espoo vas­taan­ot­ta pääkaupunkiseudun kaik­ki jät­teet. Mielestäni hyvä kestävän kehi­tyk­sen kun­nan kri­teeri on se, että se pystyy käsit­telemään jät­teet alueel­laan, eikä vie niitä muualle.

    1. Elin­iän odot­teen osalta kan­nat­taisi tehdä vähän vakioin­te­ja. Asun­no­ton alko­holisti nyt esimerkik­si ei elä kovin van­hak­si. men­neinä vuosi­na Espoo lähet­ti ne Helsinki­in ja nuo tilas­tot kos­vat men­neisyyt­tä. Pitäisi tehdä vakioin­ti myös koulu­tus­ta­son mukaan. Jos ei tehdöä mitään vakikoin­te­ja, Helsin­ki tait­gaa tulavaisu­udessa voit­taa, kos­ka Helsingis­sä on enem­män naisia.

  16. Tulk­it­set provosoivasti. Espooseen tulee kyl­lä niitä kier­rostalo­jakin ihan riit­tämi­in. Täl­lä het­kel­lä itse kuitenkin suun­taisin ker­rostalo­rak­en­tamista metro- ja junara­to­jen var­teen. En alueelle joka liiken­ner­atkaisu­den­sa puoles­ta toimisi parhait­en pientaloalueena. 

    Ei voi olla edes helsinkiläis­näke­myk­sen mukaan niin, että jos paikkakun­nan nimi vain on Espoo niin sinne tulee jokaiseen niemeen ja notkel­maan rak­en­taa ker­rostalo­ja kos­ka Helsinkikin tekee niin.

  17. Olen aina ihme­tel­lyt puhet­ta “kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen” rak­en­tamis­es­ta. Kenen rak­en­tamiseen ja asun­tosi­joit­tamiseen osal­lis­tu­van tahon pitäisi osal­lis­tua tähän kohtu­ullis­tamiseen ja miten? Helsin­gin kaupun­ki hakee tont­tien­sa vuokrille indek­si­in sidot­tua 4 %:n tuot­toa, mitä voidaan pitää erit­täin suure­na. Rahoit­ta­japankeil­la on kova kil­pailu ja korot määräy­tyvät sen mukaises­ti. Raken­nus­li­ik­keet käyt­tävät viro­laisia ja puo­lalaisia raken­nus­miehiä, joiden palkat usein alit­ta­vat suo­ma­laiset työe­htosopimuk­set. Hei­dänkö selkähanas­ta tämä kohtu­ullis­t­a­mi­nen pitäisi kus­tan­taa. Ovatko raken­nut­ta­jien ja raken­nus­li­ikkei­den voitot liian suuria?

    Ostin helmiku­us­sa asun­non Helsin­gin Kulosaares­ta tule­vak­si lapsen­lap­sieni opiskelu­a­sun­nok­si. Siihen saak­ka se on vuokral­la. Käypä vuokra antaaa 2,5 %:n net­to­tuo­ton. Tule­va putkire­mont­ti ja muut remon­tit tule­vat syömään tuo­ton negatiiviseksi.

    Ns. parem­mil­la alueil­la Helsin­gin kiin­teistövero on niin suuri, että se vas­taa monis­sa lähiöis­sä ole­vien kiin­teistö­jen tontinvuokraa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen yrit­tänyt vaikut­taa asi­aan kun­tau­ud­is­tuk­sen kaut­ta. Pääkaupunkiseudulle metropoli­hallinto, joka vas­taa maank’ytöstä ja ter­vey­den­huol­losta ja kerää kaik­ki verot ja jakaa niistä osan asukaslu­vun suh­teessa peruskun­nille. Sil­loin ei kan­na­ta val­itya asukkaik­si vain ter­veitä ja varakkaita.

    Ei nyt kaikkia verora­ho­ja helsinkiläis­ten päätet­täviksi. Ei esim, Ruotsin land­stinget jär­jestelmä kerää kaikkia vero­ja itselleen. Kun­nan vero on suurem­pi kuin land­stingetin, ja land­stinget ei esim hoi­da sosiaaliasioita.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Elin­iän odot­teen osalta kan­nat­taisi tehdä vähän vakioin­te­ja. Asun­no­ton alko­holisti nyt esimerkik­si ei elä kovin van­hak­si. men­neinä vuosi­na Espoo lähet­ti ne Helsinki­in ja nuo tilas­tot kos­vat men­neisyyt­tä. Pitäisi tehdä vakioin­ti myös koulu­tus­ta­son mukaan. Jos ei tehdöä mitään vakikoin­te­ja, Helsin­ki tait­gaa tulavaisu­udessa voit­taa, kos­ka Helsingis­sä on enem­män naisia.

    Nyt näyt­tää vaan ole­van yleis­maail­malli­nen piirre se, että kaupunkikesku­s­tat keräävät enem­män väkeä, joka on taipu­vaista huonom­paan elämän­ta­paan ja ter­vey­den­ti­laan. Per­heel­liset elävät yleen­sä pidem­pään. Siinä ei vakioin­nit auta. On se aika huima ero eli­na­jan odot­teessa (9–10 vuot­ta) miehillä Helsin­gin kan­takaupun­gin ja Espoon Tapi­olan välil­lä (v. 2000 tehty tutkimus).

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Yritin kyl­lä herätel­lä eskeustelua maakun­takaavas­ta, mut­ta ei kiinos­tanut ketään. Siinä pääet­ti­in 400 000 hen­gen sijoit­tamis­es­ta seudulle.

    Tuo määrä asukkai­ta tänne tulee kaavoite­taan tai ei.
    Var­maan olisi fik­sumpaa suun­nitel­la miten asukkaat, työ­paikat ja palve­lut ripotel­laan ja kuin­ka liikenne järjestetään.

    Eipä ole maakun­takaa­va sat­tunut silmään vaik­ka oletin seu­raa­vani tiedo­tusvä­lineitä, nouseeko­han otsisikoi­hin väärät aiheet, Espoon vajaak­si jäävät raken­nu­soikeudet metroasemil­la ja torni­hotellin ker­rokset tun­tu­vat kiin­nos­ta­van lehdis­töä ovat konkreettisia.

  21. Anton Mer­iläi­nen:
    Poli­itikko­jen blo­ge­ja lukies­sa tulee väistämät­tä aika ajoin mieleen että mod­erni julka­isu­me­dia kuten blog­it, twit­ter ja face­book ovat muut­ta­neet kom­mu­nikaa­tio­ta kum­malliseen suun­taan. Tämä kir­joi­tus on juurikin hyvä esimerk­ki aiheesta jos­ta kuvit­telisin kansalaisen kir­joit­ta­van edus­ta­jalle eikä toisinpäin.

    Tämä on minus­takin kum­mallista. Jos taval­lise­na jalankulk­i­jana usein tun­tuu raivos­tut­ta­van turhaut­taval­ta kun selviä yhteiskun­nal­lisia epäko­htia ei saa­da kor­jat­tua, niin eipä näytä poli­itikoil­la juuri sen enem­pää val­taa ole­van. Kum­mallista kuin­ka tärkeis­sä asiois­sa pienet välistävetävät liit­toumat ja ihmis­ten sta­tus quo hakuisu­us pystyvät estämään hyvienkin päätösten tekemisen ihan täysin. Niin päivän­selvää päätöstä ei olekaan etteikö jostain löy­ty­isi pieni, mut­ta äänekäs ryh­mä sitä vas­tus­ta­maan oman etun­sa nimissä.

  22. Tässä vähän tuoreem­pi tutkimus helsinkiläis­ten eli­na­jan odot­teesta vuodelta 2007.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_12_17_tutk_10_valkonen.pdf

    Senkin mukaan helsinkiläis­ten eli­na­jan odote on alle maan keskiar­von, vaik­ka tulota­so ja koulu­tus­ta­so ovat maan keskiar­voa korkeampia. Yleen­sähän nämä (tulota­so, koulu­tus­taus­ta) vaikut­ta­vat voimakkaasti elinaikaan.

    Van­taalaisenkin eli­na­jan odote on parem­pi kuin helsinkiläisen.
    Nais­ten kohdal­la eri­tyis­es­ti keuhkosyöpä- (tupakoin­ti ?) ja rin­ta­syöpäkuolleisu­us ovat kohonneita.

  23. Väärin tulkit­tu ydi­non­gel­ma. Kyse ei ole siitä että halu­taan vain rikkai­ta veron­mak­sajia. Kyse on siitä, että ei halu­ta alkkik­sia, narkkare­i­ta tai pako­laisia. Tai muu­ta epä­sosi­aal­ista rupusakkia sen­puoleen, kos­ka kun se pääsee pesiy­tymään koko kaupungi­nosa on pysyvästi pilal­la. Niil­lä ihmisil­lä joil­la on miljoo­nan hin­tainen kämp­pä alueelta tämä ymmär­ret­tävästi huolestuttaa. 

    Asi­aa tietysti vaikeut­taa se, että 

    1) ei voi sanoa tämän ole­van ongelmana
    2) asialle ei voi tehdä muu­ta kuin kaavoit­taa koko alue täy­teen hel­vetin kalli­ita kartanoita

    Metropoli­hallinto ei ratkaise ongel­maa. Ne joil­la on varaa muut­ta­vat vain taas vähän kauem­mas ja koko rum­ba alkaa alus­ta. Ilman pakkokeino­ja et saa ihmisiä hyväksymään naa­purik­seen sietämät­tömiä ihmisiä mikäli heil­lä on varaa tehdä asialle jotain.

  24. Helsin­ki ei suinkaan tee samaa kuin Espoo vaan päin­vas­toin kaikin keinoin yrit­tää keskit­tää huonot veron­mak­sa­jat Helsinki­in. Kru­unuvuoren­ran­nas­ta yritetään väen väk­isin tehdä puss­in­perälähiö. Poikkeuk­se­na sit­ten talo Töölön rat­api­hal­la ja toinen Leppäsuolla.

  25. Joitain vas­tauk­sia ja kom­ment­te­ja yllä olevaan:

    1) Saunalah­den kolmel­la ase­makaa­va-alueel­la on pääosin ker­rostalo­ja, ja niistä tois­taisek­si 24 pros­ent­tia on ARA-tuotan­toa ja vuokra-asun­to­ja yhteen­sä 39 pros­ent­tia. Koko Espoos­sa 33 pros­ent­tia asun­noista on vuokra-asuntoja.

    2) Osmo Soin­in­vaara: “Hyvässä yhdyskun­tarak­en­teess Saunalah­den etäisyy­delle ei raken­net­taisi mitään.
    Voisi­han sinne Saunalah­teen kaavoit­taa myös vähän vaa­ti­mat­tomampia pien­talo­ja. Tuol­lainen 200 neliötä asun­toa kohden voi noin huonol­la paikalla olla vähän kohtuuton.
    Säkri­järvi nyt kuitenkin ker­toi, että ker­rostalo­ja ei halu­ta koko Espooseen.”
    jjs: Saunalahti on suun­nilleen samal­la etäisyy­del­lä Rauta­tien­to­ril­ta kuin edel­lä mainit­tu Helsin­gin Karhusaari. Eli hyvässä yhdyskun­tarak­en­teessa ei raken­net­taisi mitään niin kauas Helsin­gin keskus­tas­ta kuin Sipoos­ta liite­tyt alueet?
    Saunalah­den ase­makaavas­sa ei ole määritel­ty asun­to­jen kokoa; mis­tä tuo luku (200) on peräisin? Helsin­gin kaupun­ki käyt­tää keskikokona 100 neliömetriä (Malminkar­tanon pien­talot), kun taas uusien pien­talo­jen keskiväljyys koko maas­sa on yli 135 k‑m2. Town­house on muuten harhaan­jo­hta­va nimike, kos­ka se tarkoit­taa alun perin keskilu­okkaisen, maal­la asu­van per­heen kaupunkiasuntoa.
    En ole myöskään mis­sään väit­tänyt, ettei Espooseen halut­taisi ker­rostalo­ja. Ei ole kor­rek­tia pan­na toisen suuhun jotain sel­l­aista, mitä hän ei ole sanonut.

    3) Osmo Soininvaara:
    “Elin­iän odot­teen osalta kan­nat­taisi tehdä vähän vakioin­te­ja. Asun­no­ton alko­holisti nyt esimerkik­si ei elä kovin van­hak­si. men­neinä vuosi­na Espoo lähet­ti ne Helsinki­in ja nuo tilas­tot kos­vat men­neisyyt­tä. Pitäisi tehdä vakioin­ti myös koulu­tus­ta­son mukaan. Jos ei tehdöä mitään vakikoin­te­ja, Helsin­ki tait­gaa tulavaisu­udessa voit­taa, kos­ka Helsingis­sä on enem­män naisia.”

    jjs: Espoo ei ole koskaan edes voin­ut lähet­tää asun­not­to­mia alko­holis­te­ja Helsinki­in, ellei näi­den henkikir­joi­tuskun­ta ole ollut Helsingis­sä. Taitaa muutenkin olla urbaani leg­en­da — vai onko näyt­töä? Myös kaikil­la asun­not­tomil­la on kotikunta.
    — Espoos­sa toden­näköis­es­ti elin­iän­odotus on korkeampi kuin Helsingis­sä ceteris paribus, kos­ka Helsingis­sä on keskimäärin huonom­pi ympäristö. Täl­lä tarkoi­tan evoluu­tiop­sykol­o­gisia omi­naisuuk­sia eli habitaat­ti on etääl­lä ihmisen “oikeas­ta” habitaatista; “väärässä” habitaatis­sa stres­si­hor­mone­ja erit­tyy enem­män, mikä heiken­tää vas­tus­tuskykyä sekä nos­taa veren­painet­ta ja syket­tä. Vaiku­tus­ta pysty­isi empi­iris­es­ti tutki­maan, kos­ka Suomes­sa on hyvä data muut­toketjuista. Mon­et helsinkiläiset kom­pen­soi­vat tätä stres­si­vaiku­tus­ta vas­taan han­kki­mal­la kesämökin ja aja­mal­la sinne viikon­lop­puisin (“kävin lataa­mas­sa akku­ni” = kävin toipumas­sa väärän ympäristön aiheut­ta­mas­ta rasit­teesta ter­vey­delle). Siten tiivis asum­i­nen lisää liiken­net­tä ja ener­gianku­lu­tus­ta; tämänkin voisi tutkia ceteris paribus. 

    4) Ville Yli­ta­lo ker­too yllä, että “Saunalahdes­ta ei pääse alle puo­lessa tun­nis­sa kovin pitkälle julkisen liiken­teen avul­la”. Esimerkik­si Kamp­pi­in pääsee Kum­meli­tieltä 28 min­uutis­sa lin­jal­la 150K HSL:n aikataulun mukaan; mik­si tämä ei riitä? Kun Län­simetro ote­taan käyt­töön, mat­ka-aika tosin kasvaa.

    5) Asuin­tont­tien kiin­teistövero on Espoos­sa päätet­ty alara­jalle, Helsingis­sä se on kol­mannes­ta korkeampi. Mik­si ihmeessä — eikö asum­i­nen ole jo muutenkin riit­tävän kallista?

  26. Olisiko­han soin­in­vaaran syytä muut­taa espooseen, kun aika näyt­tää kulu­van suurelta osin espoon asioiden hoita­miseen jo nyt? 

    Kuin­ka paljon helsingis­sä saataisi­inkaan aikaisek­si jos helsinkiläis­poli­itikot lopet­taisi­vat pyytet­tömän työsken­te­lyn­sä muiden kun­tien asioiden paris­sa ja keskit­ty­i­sivät itsekkäästi vain helsin­gin asioiden hoitamiseen?

  27. Mikael S.:
    Käsit­tääk­seni Espoos­sa Vihreät ovat saa­neet tehdä töitä har­ti­avoimin muo­dostaak­seen Espoon metropoli-kan­nas­ta siedet­tävän. Ymmärtäähän sen, kun ylivoimais­es­ti suurin puolue on Kokoomus, joka rakas­taa kabi­net­ti-päätök­sen­tekoa. SDP:kään ei tai­da olla mikään avoimuu­den suurin arvostaja.

    Eli siis sin­ua har­mit­taa se että kansalais­ten mielipi­de näkyy päätök­sen­teossa, eikä niin että sitä tehtäisi­in sin­un halu­a­mal­la (oletet­tavasti vihreää poli­ti­ikkaa edus­ta­mal­la) tavalla.

    Näätkö itse tässä mitään ongelmaa?

  28. Asial­la on toinenkin puoli. Muual­la tuol­laiselle paikalle raken­net­taisi­in hal­vahko­ja riv­i­taloa­sun­to­ja, kos­ka niille on tilaus­ta. Eihän mis­sään muual­la Län­si-Euroopas­sa raken­neta ker­rostalo­ja keskelle ei mitään. SRV voi ihan kat­soa peili­in, ja miet­tiä kenessä on vika.

    Espoon päätös on oikea. Ovat tehneet jo ihan riit­tävästi vahinkoa kaavoit­ta­mal­la ker­rostaloslum­me­ja keskelle metsää.

  29. jrn: Metropoli­hallinto ei ratkaise ongel­maa. Ne joil­la on varaa muut­ta­vat vain taas vähän kauem­mas ja koko rum­ba alkaa alus­ta. Ilman pakkokeino­ja et saa ihmisiä hyväksymään naa­purik­seen sietämät­tömiä ihmisiä mikäli heil­lä on varaa tehdä asialle jotain.

    Jos ne ovat kovan rahan asun­to­ja, eivätkä mitään kaupun­gin vuokraluukku­ja, niin ei sinne ole kuule todel­lisil­la per­sauk­isil­la varaa, vaik­ka oli­si­vat vain 10 m² koppeja.

  30. Coun­try­boy: Tässä on mielestäni se oleelli­nen syy, mik­si Espoos­sa voidaan parem­min. Espoolaisen elinikä on paljon pidem­pi kuin helsinkiläisen (jon­ka syynä lyhy­een elinikään mm. keuhkosyöpä ja alko­holi­sairaudet sekä naisil­la itsemurhat).

    Tuo “paljon pidem­pi” on aika liioitel­tua. Näytä tilastoja. 

    Eikä se vält­tämät­tä tule ikuis­es­ti ole­maan niin. Espoos­sa on köy­hälistöaluei­ta kanssa ja niitäkin laajennetaan. 

    Espoos­sa olisi parem­pi jos sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa sijoitet­taisi­in joka puolelle, myös meren­ran­nan läheisyy­den arvoalueille eikä kaik­ki vain Espoon keskus-Lep­pä­vaara akselille.

  31. Jouni J Särk­i­järvi:
    jjs: Saunalahti on suun­nilleen samal­la etäisyy­del­lä Rauta­tien­to­ril­ta kuin edel­lä mainit­tu Helsin­gin Karhusaari. Eli hyvässä yhdyskun­tarak­en­teessa ei raken­net­taisi mitään niin kauas Helsin­gin keskus­tas­ta kuin Sipoos­ta liite­tyt alueet? 

    Ei raken­netaisikaan. Ihailen sel­l­aisia kaupunke­ja kuin Wien. Wienin tehokku­udel­la raken­net­tuna Vuosaa­reenkaan ei raken­net­taisi mitään, eikä Tapi­olan länsipuolelle.

    Saunalah­den ase­makaavas­sa ei ole määritel­ty asun­to­jen kokoa; mis­tä tuo luku (200) on peräisin? 

    Kolmik­er­roksi­nen riv­i­ta­lo (town­house) johtaa vähin­tään 175 neliön, mielu­um­min hyli 200 neliön asuntoihin.

    Espoo ei ole koskaan edes voin­ut lähet­tää asun­not­to­mia alko­holis­te­ja Helsinki­in, ellei näi­den henkikir­joi­tuskun­ta ole ollut Helsingis­sä. Taitaa muutenkin olla urbaani leg­en­da – vai onko näyt­töä? Myös kaikil­la asun­not­tomil­la on kotikunta.

    Tämä menet­te­ly on pääsään­töis­es­ti lop­punut, mut­ta vaikut­taa nykyti­laan. Espoon antoi asun­not­tomille mak­susi­toumuk­sen helsinkiläiseen matkus­ta­jakoti­in ja näin heistä saati­inkin helsinkiläisiä. Tämän espoolainen kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen on suoraan
    myön­tänyt. Jokin täl­lainen tapaus oli ihan vähän aikaa sit­ten, mut­ta laa­jana käytän­tönä se on lop­punut. Vaikut­taa kuitenkin ole­vi­in asujaimistoihin.

    5) Asuin­tont­tien kiin­teistövero on Espoos­sa päätet­ty alara­jalle, Helsingis­sä se on kol­mannes­ta korkeampi. Mik­si ihmeessä – eikö asum­i­nen ole jo muutenkin riit­tävän kallista?

    Särk­i­järvi tietää var­maankin, että kiin­teistövero ei vaiku­ta asumiskus­tan­nuk­si­in uusien asukkaiden kohdal­la, kos­ka se kap­i­tal­isoituu maan hin­taan sitä alen­taen, jol­loin vuo­tu­inen asumiskus­tan­nus pysyy samana. 

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    …Tähän asti espoolaiset ovat arfvostelleet Helsinkiä siitä, että se on kaavois­sa vaat­in­ut, että asun­to­jen keskikoko on 75 neliötä. 

    Syytäkin arvostel­la. Vaa­timus on täysin jär­jetön. Kaavoituk­sen pitää luo­da mah­dol­lisu­udet, ei rajoit­taa niitä. 

    Espoos­sa ei ole muu­ta sel­l­aista paikkaa kuin Lep­pä­vaara, johon on järkevää rak­en­taa ker­rostalo­ja. Kun onneton Län­simetro valmis­tuu, se tietysti slum­mi­ut­taa Etelä-Espoon hil­jalleen, mut­ta se on sen ajan murhe.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kolmik­er­roksi­nen riv­i­ta­lo (town­house) johtaa vähin­tään 175 neliön, mielu­um­min hyli 200 neliön asuntoihin. 

    Tämä kai johtuu lähin­nä vain niistä nyky­i­sistä esteet­tömyys­määräyk­sistä. Muuten ei ole yhtään mikään pakkoa rak­en­taa huonos­ti ihmis­ten tarpeisi­in, per­hekokoon tai talouteen sopivia talo­ja. Kaik­ki rajoituk­set on ihan itse asetettuja.

    Suo­mi on täyn­nä 50–70-luvuila raken­net­tu­ja kolmik­er­roksisia (osin maanalaisker­ros-maan­ta­sok­er­ros-yläk­er­ta) riv­i­talo­ja joiden pin­ta-ala on 90–120 neliötä ja jois­sa on sterotyyp­il­liselle lap­siper­heelle riit­tävät kolme maku­uhuonet­ta. Jostain syys­tä lap­siper­heet eivät enää halua asua ker­rostalokolmios­sa jos saa­vat itse valita. 

    Ja jos arkkite­htialan sisäi­nen muoti vaatii täl­lä het­kel­lä jotain kapei­ta mut­ta moniker­roksisia town­house­ja jois­sa lisäneliöt syn­tyvät siitä että runk­osyvyyt­tä väk­isin kas­vate­taan ja kel­larik­er­roksen lisäk­si on kolme maan­pääl­lisker­rosta, ongel­ma ei käsit­tääk­seni kuitenkaan ole mitään jumalansanaa jota poli­itikko­jen on pakko noudattaa?

    Tuos­sa esimerk­ki neliöi­den säästämis­es­tä: http://www.jokakoti.fi/kohde/c5dea?2 Julk­i­sivu­ma­te­ri­aalit ovat valmi­ik­si ihan sel­l­aisen ulko­maalaisen hienon town­housen oloisia ja maan­säästö­tavoit­teetkin täyt­ty­i­sivät var­masti kun­han vain talo olisi kadun suun­tainen ja koko kort­telin mittainen.

  34. Kalle:
    Espoos­sa ei ole muu­ta sel­l­aista paikkaa kuin Lep­pä­vaara, johon on järkevää rak­en­taa kerrostaloja. 

    Espoos­sa ei myöskään ole mitään paikkaa jonne on järkevää rak­en­taa työ­paikko­ja mui­ta kuin kun­nal­lisia perus­toim­into­ja kuten koulu­ja ja päiväkote­ja varten. Parem­pi jos Helsin­ki ja Van­taa ja Intia ja kiina veisivät kaik­ki Espoon työ­paikat, kos­ka ne aiheut­ta­vat liiken­teel­lisiä häir­iöitä eikä ne tuo­ta yhtään vero­jakaan. Eihän pian kaup­po­jakaan tarvitse kos­ka netistä voi tila­ta kaikkea;)

  35. Osmo Soin­in­vaara: Pääkaupunkiseudulle metropoli­hallinto, joka vas­taa maank’ytöstä ja ter­vey­den­huol­losta ja kerää kaik­ki verot ja jakaa niistä osan asukaslu­vun suh­teessa peruskunnille

    Eli tulon­si­ir­to­ja Helsingille ja kun tuli myös selväk­si että Espooseen ei pidä kaavoit­taa mitään (varsinkaan työ­paikko­ja tai palvelui­ta) eli ihmiset on ehdoin tah­doin pakotet­ta­va pieni­in ker­rostalokoppei­hin Helsin­gin kan­takaupun­gin ympäristöön. 

    Tälle pakkomiel­teelle sit­ten haetaan mitä mieliku­vi­tuk­sel­lisem­pia kva­siti­eteel­lisiä ja mui­ta perustelui­ta (kallio ja lap­siper­hei­den urban ameni­ties, heh heh). Ihmetteletkö että ajatuk­sesi eivät saa ihan varaam­a­ton­ta kannatusta?

    1. Tämä taisi lähteä liikkelle siitä, että Espoo kieltäy­tyy raken­nus­li­ik­keen toiveista muut­taa kaa­va sel­l­aisek­si, että se menee kau­pak­si. Nyt olen jo pakot­ta­mas­sa ihmisiä jon­jnek­i­un, kun pakot­ta­ja taisi alun­perin olla Espoon kaavoittaja.

  36. Pekka: Tuo määrä asukkai­ta (400 000) tänne tulee kaavoite­taan tai ei.

    Epäilen vah­vasti, että suo­ma­laiset muut­ta­vat johonkin telt­toi­hin tai tekevät “euroop­palaiseen” tapaan jonkun hökke­lis­lum­mi­alueen omin lupinensa.

    Jollei pääkaupunkiseudul­la ole asun­to­ja 400 000 tuhan­nelle uudelle asukkaalle, niin eivät taku­ul­la tule.

  37. OS: lain­naus Hesarista

    “Es­poon hi­taut­ta ih­met­te­lee myös SRV:n ra­ken­nut­ta­ja­joh­ta­ja Paa­vo Hiltunen. Yh­tiö on yrit­tä­nyt muut­taa kol­mi­ker­rok­sis­ten ri­vi­ta­lo­jen kaa­vaa pien­ker­ros­ta­lo­ton­tik­si Sau­na­lah­des­sa nel­jä vuot­ta – tuloksetta.

    “En­nak­ko­mark­ki­noin­ti to­dis­ti, et­tei kal­liih­koil­le ri­vi­ta­lo­asun­noil­le ole ky­syn­tä”, Hil­tu­nen perustelee.

    Täy­sin sa­man­lai­nen ti­lan­ne yh­tiöl­lä oli pa­rin ki­lo­met­rin pääs­sä Kirk­ko­num­men puo­lel­la, mut­ta naa­pu­ri­kun­nas­sa kaa­voi­tus hoi­tuu vik­ke­läs­ti. “Kaa­va­muu­tos vie­dään lä­pi run­saas­sa vuodessa.”

    Ar­vos­te­luun vas­taa Es­poon kaa­va­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Markku Markku­la ( kok).

    “Sau­na­lah­teen ei ha­lu­ta li­sää ker­ros­ta­lo­ja. Laa­dus­ta ei tin­gi­tä, odo­te­taan sit­ten vaik­ka kym­me­nen vuotta.””

    Vältät­mät­tä 3‑kerroksinen riv­i­ta­lo ei ole kovin onis­tunut ratkaisu. Pla­jon hukkatilaa

    Ruskea­suol­la on esim.- Nou­si­ais­ten­tiel­lä hyvin pidet­tyjä 3‑kerroksia pienkerrostaloja.

    Itse asun erään­laises­sa pienker­rostalos­sa Kirkkon­um­men Heikkilässä. Tässä on viisi por­ras­ta, kus­sakin 2½ kerrosta,ja yhteen­sä 29 huoneis­toa (41 — 82 m²). Päiväkoti vier­essä, koulu läh­es vier­essä, bus­sipysäkille 300 m ja Tol­san seisak­keelle 800 m.

    A‑porras on hil­jainen, E‑portaasta tun­tuu kuu­lu­van enem­män elämän ääniä, mut­ta eivät ne min­ua häir­itse.- Todel­la han­kalat vuokralaiset on put­sat­tu kun­nan riesak­si Masalaan.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Elin­iän odot­teen osalta kan­nat­taisi tehdä vähän vakioin­te­ja. Asun­no­ton alko­holisti nyt esimerkik­si ei elä kovin van­hak­si. men­neinä vuosi­na Espoo lähet­ti ne Helsinki­in ja nuo tilas­tot kos­vat men­neisyyt­tä. Pitäisi tehdä vakioin­ti myös koulu­tus­ta­son mukaan. Jos ei tehdöä mitään vakikoin­te­ja, Helsin­ki tait­gaa tulavaisu­udessa voit­taa, kos­ka Helsingis­sä on enem­män naisia. 

    Kiitos Osmo. VVA ei nyt tarkoi­ta kadun miestä, vaan tässä tapauk­ses­sa eron­nut­ta, keski­t­u­loista entistä (luot­totiedo­ton­ta) yrit­täjää, joka mak­saa nykyään mata­la­palkkaisen ver­ran tuloveroa kuukaudessa Espooseen. Helsin­ki sen sijaan suosii kodista muut­tavaa opiske­li­ja, työtön­tä maa­han­muut­ta­japer­het­tä tai vaikka­pa Helsinki­in hoitoon halu­avaa eläkeläispariskuntaa.

    Kaupun­gin asun­to­tarpeen kiireel­lisyys­lu­ok­i­tus on iso vit­si (lue poli­it­ti­nen näytelmä). Erit­täin kiireel­lli­nen asun­non­tarve voi tarkoit­taa 10 vuot­ta jonos­sa, mis­sä matal­im­man tarvekat­e­go­ri­an hak­i­ja saa asun­non viikossa.

  39. Sik­si kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la niin, että se lopet­taa tämän kilpailun. 

    Tarkoit­taako tämä sitä, että Espoo ja Helsin­ki ovat kil­pailuhenkisiä, mut­ta vain toisi­aan vas­taan, ja ne lopet­taisi­vat kil­pailun mui­ta kun­tia vas­taan, jos vain ne yhdis­tet­täisi­in toisi­in­sa? Luulen että Espoo-Helsin­gin kil­pailu jatkuisi mui­ta alueen kun­tia ja kaikkia Suomen kun­tia vas­taan. Ehkä Helsin­gin tavoit­teena on annek­soi­da kaik­ki lähel­lä sijait­se­vat poten­ti­aaliset kil­pail­i­jat itseen­sä, ja näin vapau­tua lähialueen kilpailusta.

    Minus­ta kun­tien välisen kil­pailun mah­dol­liset ongel­mat tulisi hoitaa esim. kor­jaa­mal­la kun­tara­hoituk­sen liial­lista kil­pailua aiheut­ta­vat koh­dat vähem­män kil­pailu­un kan­nus­taviksi. Kun­tien yhdis­te­lyl­lä ongel­ma ei ratkea, pait­si ehkä teo­ri­as­sa sit­ten, kun jäl­jel­lä on enää vain yksi kun­ta. Kyse taitaakin olla enem­män Helsin­gin kiin­nos­tuk­ses­ta kon­trol­loi­da myös naa­purin­sa poli­ti­ikkaa, ja pois­taa yksi kil­pail­i­ja markki­noil­ta, ilman että Helsin­gin omaa äärim­mäisen vah­vaa kil­pailu­ase­maa heikennetään.

  40. R. Sil­fver­berg: Tuo “paljon pidem­pi” on aika liioitel­tua. Näytä tilastoja. 

    Eikä se vält­tämät­tä tule ikuis­es­ti ole­maan niin. Espoos­sa on köy­hälistöaluei­ta kanssa ja niitäkin laajennetaan. 

    Espoos­sa olisi parem­pi jos sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa sijoitet­taisi­in joka puolelle, myös meren­ran­nan läheisyy­den arvoalueille eikä kaik­ki vain Espoon keskus-Lep­pä­vaara akselille.

    Viit­taan aiem­man vies­ti­ni linkki­in (Valko­nen ym 2007). Tut­ki sitä, siitä selviä myös mis­sä suh­teessa ylikuolleisu­ut­ta on eri sukupuo­lil­la Helsingis­sä. Helsin­ki on paradok­si, koulu­tus­ta­so ja var­al­lisu­us ovat yli maan keskiar­von, mut­ta kuolleisu­us suurempi.

    Sit­ten on aiem­pi tutkimus v. 2000, jos­sa ver­tail­laann vain miehiä. Sen mukaan Helsin­gin kan­takaupun­gin miehen elinikä oli noin 9 vuot­ta lyhempi kuin Tapi­o­las­sa tai Kau­ni­ai­sis­sa. Tut­mimus löy­tyy muis­taak­seni vielä netistä Googlettamalla.

  41. Coun­try­boy

    Sit­ten on aiem­pi tutkimus v. 2000, jos­sa ver­tail­laann vain miehiä. Sen mukaan Helsin­gin kan­takaupun­gin miehen elinikä oli noin 9 vuot­ta lyhempi kuin Tapi­o­las­sa tai Kau­ni­ai­sis­sa. Tut­mimus löy­tyy muis­taak­seni vielä netistä Googlettamalla.

    Varsi­nainen höpöhöpötutkimus!

    Äsken oli vain Espoos­ta kysymys. Sit­ten “Espoo” muut­tui Tapi­o­lak­si. Mik­si nyt sit­ten Kau­ni­ainenkin piti ottaa mukaan ver­tailu­un? Paljonko asuu ihmisiä Helsin­gin kan­takaupungis­sa, Kau­ni­ai­sis­sa ja Tapi­o­las­sa (siis se varsi­nainen Tapi­o­la)? Eiköhän oikeat ver­tailu­par­it olisi Eira-Kau­ni­ainen ja Töölö-Tapiola?

    Sitä minä ihmette­len että mik­si jotkut puo­lus­ta­vat jonkun kunnnan ole­mas­saoloa ja itsenäistä rahankäytön val­taa kuten se olisi jokin “sijoi­tus”. Kun­ta ei ole pank­ki jonne pis­tetään rahaa ja sit­ten odot­taan että kun­ta­laisu­us siel­lä tuot­taa voit­toa, varsinkin jos kun­ta pystyy pitämään vähem­män tuot­ta­vat tai negati­ivis­es­ti tuot­ta­vat yksilöt pois­sa alueeltaan. Jos halu­aa sijoit­taa rahaa joka ei luo työ­paikko­ja eikä tuo­ta mitään niin pitää men­nä Nordean tai Danske Bankin tai Alexan­dri­an konttoriin. 

    Sel­l­ainen ajat­telu oli val­las­sa keski­a­jal­la, kun kaupunkien ympäri raken­net­ti­in muure­ja ja kaupunki­laisia verotet­ti­in lievem­min kuin maalaisia. Nykyaikaan ei tuol­lainen ajat­telu sovi. Kyl­lä se on niin että jos ei kun­tau­ud­is­tus­ta toteuteta niin toteutetaan SOTE uud­is­tus, jos ei tämän niin seu­raa­van hal­li­tuk­sen aikana. Eli jae­taan tasaisem­min taakat niin että rikkaat kun­nat jois­sa on paljon ter­veitä työssäkäyviä nuo­ria osal­lis­tu­vat köy­hien pien­ten van­hus­val­tais­ten kun­tien sairaiden ja työkyvyt­tömien elättämiseen.

    1. Noi­ta Helsin­gin korkeampia kuolleisu­us­luku­ja kan­nat­taa goki vähän selvit­tää. Kes­ki-Helsingis­sä on ylikuolleisu­ut­ta, jol­la voi olla tekemistä ilmansastei­den kanssa, esimerkik­si ben­si­inis­sä olleen lyi­jyn kanssa ja dieselmoottoreiden.
      Osittyain ylikuolleisu­us johtuu siitä, että syr­jäy­tyneet miehet kuol­e­vat hyvinkin nuo­ri­na. Suuri kaupun­ki houkut­telee pait­si hyvin hyväo­saisia, myös hyvin huono-osaisia. Korkeasti koulutet­tu­jen kesku­udessa ei ole mitään eroa Helsin­bgin ja muun maan välillä.

  42. Nyt kun mietin asi­aa tarkem­min totesin, että aiem­pi kom­ment­ti­ni jäi puoli­tiehen. On selvää, että Espoos­sa toim­i­taan kuten toim­i­taan epä­sosi­aalisen rupusakin pois­sa pitämiseksi.

    Nyt kysy­isinkin, että miten me voisimme Helsingis­sä päästä samaan? Kenen puoleen tulee kään­tyä, jot­ta C‑sarjalaisten saa­pumi­nen tor­pataan, mieluiten pysyvästi?

  43. Hm, I don’t get it. Saunalahti is full with apart­ment build­ings. Most of them brand new, some nice, some actu­al­ly rather not and clear­ly lots of cheap­ly built stuff which reminds more of East­ern Ger­many 60ties style than nowa­days Finöand. And there are also a few riv­i­talot and a few omakoti­talot. Lots of hous­ing for dif­fer­ent kind of peo­ple who all meet at the play­ing ground with their chil­dren or at the school. Inter­na­tion­al back­ground and Finns, rich and poor, all enjoy­ing the area. Many young families.I invite you to come over and I am hap­py to show you the area. Just drop me a mail, I would rather fight for the rantarait­ti con­tin­u­a­tion so all these fam­i­lies with­out the for­tune to have a plot at the sea can walk along the sea with their kids, and can go swim­ming. There is no need to expand the ker­rosta­lo area fur­ther and spoil the area.

Vastaa käyttäjälle Pyöräilijäautoilijajalankulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.