Nopeusrajoitus kevyen liikenteen väylille?

dsc_2854

Van­cou­veris­sa on yhdis­te­ty­il­lä pyörä- ja jalankulkuteil­lä – ainakin osal­la niistä – nopeusra­joi­tus 15 km/h. Tämä sai viras­ton liiken­nesu­un­nit­teli­jat vähän miet­teliäik­si. Niz­zas­sa lento­ken­tälle meneväl­lä tiel­lä oli nopeusra­joi­tus 20 km/h ja seu­raavas­sa kaupungis­sa peräti 10 km/h. Tätä jälkim­mäistä ei kukaan nou­dat­tanut, mikä osoit­taa, ettei ihan mitä tahansa kan­na­ta yrittää. 

On pakko myön­tää, että on kohtia, jois­sa olisi syytä vaa­tia pyöräil­i­jältä kohtu­ullista nopeut­ta. Onko kohtu­ulli­nen 15 km/h vai 20 km/h? Pihakaduil­la nopeusra­joi­tus on 20 km/h. Jos se on oikea nopeus ajet­taes­sa autol­la potku­pal­loa pelaavien tenavien seassa, pitäisi se kel­va­ta myös kevyen liiken­teen väylillä.

On aivan mah­do­ton aja­tus säätää tuol­lais­takaan nopeusra­joi­tus­ta kaikille yhdis­te­ty­ille pyörä- ja jalankulku­väylille. Sel­l­ainen väylä kul­kee esimerkik­si Uuden Por­voon­tien vart­ta 31 kilo­metrin päähän Helsingistä. Pelkästään Helsinkiä ajatellen sel­l­ainen määräys vas­taisi kun­topy­öräil­i­jöi­den kannal­ta samaa kuin juok­sukiel­to kaupun­gin alueel­la hölkkääjille.

JOS meil­lä olisi oma merk­ki vapaae­htoiselle pyörätielle, kuten on muual­la Euroopas­sa, voisi ajatel­la, että siel­lä mis­sä liiken­nemerk­ki nyt pakot­taa pyöräil­i­jät käyt­tämään jalka­käytävää, se vain sal­lisi sen. Jalka­käytäväl­lä voisi olla nopeusra­joi­tus, jos nopean pyöräil­i­jän ei olisi pakko ajaa jalka­käytävää. Mik­si nopean pyöräil­i­jän pitäisi olla huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin Mopon, jol­la sen­tään on aika mata­la ajoneu­vo­tyyp­pi­in liit­tyvä nopeusrajoitus.

 

80 vastausta artikkeliin “Nopeusrajoitus kevyen liikenteen väylille?”

  1. Pyöräi­lyn tilanne Helsingis­sä vas­taa tilan­net­ta, jos­sa noiden Gum­ball auto­jen annet­taisi­in kaa­ha­ta täysin vapaasti vail­la valvon­taa muun tieli­iken­teen joukossa.

    Pyöräil­i­jöis­sä on näitä kaa­hal­i­joi­ta, joille muiden huomioimi­nen ja kun­nioit­ta­mi­nen on täysin vieras­ta. Jopa liiken­nesään­töjä riko­taan jot­ta oma nopea eten­e­m­i­nen ei vaan vaaran­nu (tänäänkin näin monia punaisia päin pyöräile­viä “kun­topy­öräil­i­jöitä”).

    20 km/h Kehä ykkösen sisäl­lä kaikil­la yhdis­te­ty­il­lä väylil­lä olisi ihan hyvä rajoi­tus. Tur­val­lisu­u­den vuok­si auto­jen nopeut­ta rajoite­taan, sama tulee ulot­taa ptöräi­lyyn, ja myös valvon­ta (myös nyky­is­ten sään­tö­jen) tulee saat­taa kuntoon

  2. Toisin kuin teil­lä totisil­la pyöräil­i­jöil­lä, meil­lä har­rastelijoille ja työ­matkapyöräil­i­jöil­lä ei vält­tämät­tä ole pyörässä edes nopeusmit­taria, jol­loin on han­kala tietää meneekö ylinopeut­ta vai ei. Tietysti jos nopeusra­joituk­set tuli­si­vat sel­l­ainen olisi pakko hankkia.

    Kuin­ka paljon liian nopeista pyöräil­i­jöistä ylipäätän­sä koituu onnet­to­muuk­sia vuosit­tain? Onko tämä ihan oikea ongel­ma vai ollaanko tässä tekemässä sään­töjä ihan vain sään­tö­jen tekemisen ilosta?

    1. Nopeista pyöräil­i­jöistä on aiheutunut viimek­si vaka­va onnet­to­muus Espan jal­ka käytävällä(pyöräily kiel­let­ty). Riski­ti­lantei­ta sat­tuu toisaal­ta Kaup­pa­to­ria kiertäväl­lä pyörätiel­lä (jalankulku kiel­let­ty) ja Kir­jan ran­nan pyörätiel­lä (jaloankulku kielletty).

    1. Kat­so kuvaa. Siinä luku 15km/h. Kana­da on siir­tynyt viral­lis­es­ti metri­jär­jestelmään, mikä ilme­nee nopeusra­joituk­sis­sa, mut­ta ei mis­sääm muus­sa, ei edes etäisyyksissä.

  3. Kan­takaupugis­sa on paljon merkkiä 363. Yleen­sä merkissä on luku 30 ja se kos­kee alueen sisäl­lä kaikkia väyliä. Vai onko pyöräteil­lä rajoit­tam­a­ton nopeus? Ajo­radal­la ajavien pyöräil­i­jöi­den nopeus on siis rajoitet­tu jo nyt.

    1. Pyörätiel­lä on sama nopeus kuin ajotiel­lä. Niin­pä esimerkik­si 10 km pitkäl­lä radan­var­ren pyörätiel­lä nopeusra­joi­tus riip­puu siitä, mis­tä olet tul­lut sinne sisään. Tästä olisi mie­lenki­i­in­toista saa­da joskus tuomiois­tu­imen päätös siitä, ajoinko alamäessä ylinopeut­ta kun ajoin 47 km/h, kun minä tulin sisään paikas­ta jos­sa nopeu­ra­joi­tus oli 50 km/h, mut­ta naa­puri tuli sisään 40 km/h alueelta.

  4. Kanadas­sa taitaa kuitenkin olla kysymys maileista tun­nis­sa. 15 mph ~ 24 km/h.

  5. No ne mopo­jen nopeusra­joituk­set ovat vuodelta miek­ka ja kirves. Olisi aika nos­taa ne siihen mitä ne kulke­vat ennenkuin maa­han­tuo­ja ne rikkoo. Näin­hän on kaikkial­la muual­la mis­sä olen mopol­la ajanut. Voi olla, että laki on sama mut­ta siihen ei vain ulko­mail­la ketään koskaan puu­tu (Kreik­ka, Espan­ja kokemuksia).

    Mopot kulke­vat ilman maa­han­tuo­jan rikkomista suur­in­pi­irtein sen 70 km/h mit­tari­in mikä lie­nee aika lähel­lä 60 km/h todel­lista. Sil­lä pysyy hyvin myös liiken­teen mukana kaupunkialueil­la ilman, että aiheut­taa hirveätä ohi­tus rum­baa. Ilman niitä samo­ja rikkomisia, polt­toaine taloudel­lisu­us yms. para­nee myös huo­mat­tavasti. Koke­mus­ta on tästäkin.

    Samal­la mopot pitäisi toki pois­taa pyöräteil­ta kokon­aan minne ne eivät mielestäni kuu­lu edes nyky­isil­lä nopeuk­sil­la. Niiden mas­sa suh­teessa nopeu­teen vain on sel­l­ainen, että tulee taa­tusti pahaa jälkeä jalankulk­i­jaan tai koiraan tör­mätessä, oli sitä nopeut­ta sit­ten 45 km/h tai 60 km/h.

    Olen myös samaa mieltä kanssasi siitä, että pyörätie merk­ki ei pitäisi olla pako­tus käyt­tää pyöräti­etä. Itseasi­as­sa ajaes­sani pohjoiseen polkupyöräl­lä, en käyt­tänyt niitä koskaan. Syynä niiden hirveä kun­to, puolelta toiselle poukkoilu varsinkin mäen alla sekä se, että niitä riit­ti yleen­sä 10–20 km jon­ka jäl­keen jatkoit samaa maanti­etä seu­raa­vat 80 km. No, tässä sen­tään ollaan men­ty samaan men­tal­i­teet­ti­in, kuin mopoilus­sa muual­la maail­mas­sa. Sitä ei kukaan val­vo eikä siitä saa sakko­ja koskaan.

    1. Jos mopol­la saisi ajaa 70 km/h, siihen tarvit­taisi­in var­maankin jokin ajoko­rt­ti eikä niitä saisi oikein päästä kevyen liikken­teen väylille. Jaguar­il­la saa Suomes­sa ajaa kaupungeis­sa vain 50 km/h ja moot­toriteil­läkin vain 120 km/h vaik­ka koneen rikkou­tu­mat­ta irtoaisi melkein 300 km/h.

  6. Jos nyt saataisi­in kuitenkin ensin säädet­tyä kaikille pyöräil­i­jöille pakolli­nen ajo-ope­tus, ‑koe ja ajoko­rt­ti, niin liiken­nesään­tö­jen tun­te­mus voisi paran­tua, ainakin keskimäärin, yleisel­lä tasolla.

    Mik­si kaikil­la fil­lar­is­teil­la ei ole silmää (polke­via jalko­ja?) tai ymmär­rystä sopi­valle tilannenopeudelle?

  7. Pihakaduil­la nopeusra­joi­tus on 20 km/h. Jos se on oikea nopeus ajet­taes­sa autol­la potku­pal­loa pelaavien tenavien seassa, pitäisi se kel­va­ta myös kevyen liiken­teen väylillä.

    Puh­taas­sa kaupunkiym­päristössä ja yhdis­tetyl­lä jalka­käytäväl­lä kaupunki­maises­sa ympäristössä nopeusra­joituk­ses­sa on järkeä, mut­ta muus­sa tapauk­ses­sa on järkeväm­pää men­nä tilanteen mukaan, kos­ka sekä aikaa että tilaa väistää on aivan eri tavalla.

    Ei vält­tämät­tä liity asi­aan, mut­ta polkupyörän samais­tamisen autoon saisi ihan suo­si­ol­la lopettaa:
    Autossa ympäril­lä on puoli­toista ton­nia met­al­lia (2m x 5m), nopeu­den ylläpitämi­nen ei vaa­di minkään­laisia toimia ja kaa­su­tus tapah­tuu jalkaa suoris­ta­mal­la. Pyöräil­i­jälle taas ris­ki ja vaiku­tuk­set ovat aina vähin­tään samo­ja kuin mah­dol­liselle tör­mäyk­sen kohteelle, lev­eys ja pitu­us ovat pienem­piä (eli väistämi­nen on helpom­paa) ja kaik­ki liikku­mi­nen vaatii tietoista pon­nis­tus­ta. Lisäk­si polkupyöräil­i­jä tun­tuu jostain syys­tä autoil­i­jalle näkyvän jalankulk­i­jaa huonom­min mut­ta vas­taa tätä muuten kaikin tavoin mah­dol­lista korkeam­paa nopeut­ta luku­unot­ta­mat­ta (mukaan lukien se ettei ajoko­rt­tia tarvita).

    Tah­too siis sanoa, että joil­lain on aina kova hinku lait­taa polkupyörät auto­jen sekaan. Tästä päätök­ses­tä toden­näköis­es­ti mak­se­taan vähin­täänkin ylimääräisil­lä luun­mur­tu­mil­la, löy­tyi syy lain mukaan mis­tä tahansa osapuolesta.

  8. JOS meil­lä olisi oma merk­ki vapaae­htoiselle pyörätielle, kuten on muual­la Euroopas­sa, voisi ajatel­la, että siel­lä mis­sä liiken­nemerk­ki nyt pakot­taa pyöräil­i­jät käyt­tämään jalka­käytävää, se vain sal­lisi sen.

    Kor­jaa toki, jos olen väärässä, mut­ta etkö sinä ole kansane­dus­ta­ja? On vähän has­sua nil­lit­tää tääl­lä asi­as­ta vuodes­ta toiseen blo­gin luk­i­joille sen sijaan, että pistäisit asian vireille eduskunnassa.

    Kun selvästikin kykenet selit­tämään ongel­man kokon­aisu­udessaan viidessä min­uutis­sa ja asia itsessään on yksinker­tainen, mielekäs sekä ilman hait­ta­puo­lia, voinet var­maankin a) kir­joitel­la puo­lessa päivässä lain­muu­tose­hdo­tuk­sen, b) saa­da sille halutes­sasi yhden tuk­i­jan lisää kutakin kahvi­taukoa kohden ja c) lait­taa asian äänestykseen.

  9. Juuri näin asia tulisi toteut­taa. Nopea pyöräi­ly ei ole tur­val­lista yhdis­te­ty­il­lä kevyen liiken­teen väylil­lä, mut­ta se on täysin tur­val­lista ajo­radal­la eikä häir­itse merkit­tävästi autoli­iken­net­tä. Kevyen liiken­teen väylil­lä nopeudet pitää sovit­taa siten, etteivät siel­lä liikku­vat jalankulk­i­jat joudu vaarati­lanteisi­in, vaik­ka oli­si­vatkin välil­lä ajatuk­sis­saan ja liikkuisi­vat arvaamattomasti. 

    Nyky­isin maantiepyöräl­lä vauhdikkaasti aja­vat käyt­tävät usein ajo­rataa täysin perustel­lusti. Myös lain tulisi tämä suo­rasanais­es­ti sallia.

  10. Yhden­mukaisu­u­den nimis­sä (autoli­ikenne) kyl­lä, mut­ta käytän­nöl­lisyy­den nimis­sä ei. Kuka valvoisi? Miten valvot­taisi­in? Miten sakotetaan? 

    Hiljen­nän kyl­lä pyöräl­lä, jos edessä on poukkoil­e­va koira tai vaikka­pa lap­sia. Jos edessä on taas tyhjä baana niin pääste­len kyl­lä täysillä.

    Tarkem­min kun alkaa ajatel­la, niin tarvit­seeko nopeusra­joituk­sia mihinkään? Olisiko parem­pi vain val­is­taa ja opet­taa tilan­nenopeu­den oikeaan valintaan?

    Kaikki­han ei kuitenkaan käyt­täy­dy fik­susti tai osaa vali­ta nopeut­ta sopi­vak­si. Osa ei väl­itä, kuten autoli­iken­teestä voimme huomata. 

    40 km/h pyöräl­lä käveli­jöi­den seassa on vaarallista. 

    Sik­sipä kan­nat­taisi ehkä kuitenkin panos­taa eril­lisi­in, vain pyöräil­i­jöille suun­nat­tui­hin väyli­in. Näi­den väylien ei tarvitse olla kovin lev­eitä, että siitä mah­tuu kak­si pyörää kohtaamaan.

    Eli täl­läiset “runk­oväylät” hoita­maan sitä nopeaa pyöräli­iken­net­tä, joista sit­ten siir­ry­tään hitaam­mille osille.

    Talvel­lakin pakkas­jak­son aikaan kevyen­li­iken­teen­väylät ovat niin hyvässä kun­nos­sa, että esimerkik­si 25 km/h menee rik­ki ihan huomaamatta.

    Tuol­lainen hidas­t­a­mi­nen vesit­täisi myös työ­matkapyöräilystä saata­van hyö­dyn, jos pyöräl­lä saisi men­nä käve­ly- tai juoksuvauhtia.

  11. No aivan var­masti liiken­teessä on liikaa kip­purasarvipyöräil­i­jöitä, jot­ka ham­paat irvessä ja kypärä mata­lal­la aja­vat (esim. Malmil­la) , ja silmien katse liki ajo­radas­sa, aja­vat n. 20 — 25 km/h nopeudel­la niitä kohti, jot­ka puolestaan pyrkivät pysymään omil­la maala­tu­il­la tieo­suuk­sil­laan taval­lisil­la polkupyörillään.

    Siis pois turha kiire eten­e­mis­es­tänne — teiltä kippurasarvipyöräilijöitä.

  12. “Niz­zas­sa lento­ken­tälle meneväl­lä tiel­lä oli nopeusra­joi­tus 20 km/h ja seu­raavas­sa kaupungis­sa peräti 10 km/h. Tätä jälkim­mäistä ei kukaan nou­dat­tanut, mikä osoit­taa, ettei ihan mitä tahansa kan­na­ta yrittää.”

    Silti Helsingis­sä yritetään. Vai mik­si niitä 30-lätk­iä läiskitään sinne sun tänne? Väri-iloako tuo­maan syksyn harmauteen?

    Jos auto­jen olisi tarkoi­tus noi­ta nou­dat­taa, niin var­maan liiken­neym­päristökin suun­niteltaisi­in sen mukaiseksi.

    1. Nopeusra­joi­tusten alen­t­a­mi­nen Helsingis­sä on sekä alen­tanut nopeuk­sia että vähen­tänyt vakavia liiken­neon­net­to­muuk­sia merkit­tävästi. Uudet kadut myös suun­nitel­laan hitaik­si, mut­ta van­ho­jen muut­ta­mi­nen on aikaa viävää ja kallista.

  13. anon:
    Toisin kuin teil­lä totisil­la pyöräil­i­jöil­lä, meil­lä har­rastelijoille ja työ­matkapyöräil­i­jöil­lä ei vält­tämät­tä ole pyörässä edes nopeusmit­taria, jol­loin on han­kala tietää meneekö ylinopeut­ta vai ei. Tietysti jos nopeusra­joituk­set tuli­si­vat sel­l­ainen olisi pakko hankkia.

    Kuin­ka paljon liian nopeista pyöräil­i­jöistä ylipäätän­sä koituu onnet­to­muuk­sia vuosit­tain? Onko tämä ihan oikea ongel­ma vai ollaanko tässä tekemässä sään­töjä ihan vain sään­tö­jen tekemisen ilosta?

    Juuri Turus­sa kuoli pyöräil­i­jä joutues­saan väistämään toista pyöräil­i­jää ja hor­jahti ajo­radalle rekan eteen. Tämähän menee tietysti tlas­tois­sa auton ja pyörän onnet­to­muudek­si, mut­ta todel­li­nen syy oli toinen pyöräilijä.

  14. Kävin Kanadas­sa vuon­na 2003, ja sil­loin siel­lä oli metri­jär­jestelmä muus­sakin kuin nopeuk­sis­sa. Ben­si­iniä myytin litroit­tain ja etäisyy­det ilmoitet­ti­in kilo­me­treinä. Ehkä tilanne on eri­lainen eri Kanadan osaval­tiois­sa, mut­ta Toron­tossa asia oli näin. Poikkeuk­se­na oli­vat jotkin ruoat ja esimerkik­si limsapullot.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    anonyymi
    Ties vaik­ka jotain vielä tapahtuisi. 

    Toi on ihan väärä asenne ja johtaa (tai Suomes­sa on johtanut jo) jär­jet­tömään määrän sään­töjä ja määräyk­siä. Ei pidä ratkoa ongel­maa jota ei ole.

    Suomes­sa ei ole ongel­maa siinä ettei olisi sään­töjä ja määräyk­siä vaan niitä on ihan liikaa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Nopeista pyöräil­i­jöistä on aiheutunut viimek­si vaka­va onnet­to­muus Espan jal­ka käytävällä(pyöräily kielletty)

    Eli ei nou­datet­tu jo ole­mas­sa ole­vaa määräys­tä? Miten tästä seu­raisi se, että lisämääräyk­set auttaisi?

  16. anon:
    Tietysti jos nopeusra­joituk­set tuli­si­vat sel­l­ainen olisi pakko hankkia. 

    Asia hoituu hel­posti satelliittiseurannalla!

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Nopeusra­joi­tusten alen­t­a­mi­nen Helsingis­sä on sekä alen­tanut nopeuk­sia että vähen­tänyt vakavia liiken­neon­net­to­muuk­sia merkit­tävästi. Uudet kadut myös suun­nitel­laan hitaik­si, mut­ta van­ho­jen muut­ta­mi­nen on aikaa viävää ja kallista.

    Niin kuin Vetu­ri­tie leven­netään mut­ta suun­nitel­laan hitaak­si? Ja kaik­ki mah­dol­liset pyöräti­et, ‑kai­stat ja kvl-sil­lat merkit­ty “toteutetaan myöhem­mis­sä vaiheissa”.

  18. Kevyt­tä liiken­net­tä koske­vat kai samat rajoituk­set taa­jamis­sa kuin autoille eli 40–50 paikakun­nas­ta riip­puen ellei toisin määrätä. Har­vas­sa polkupyörässä on nopeusmit­tari että voisi jos­sain pitkässä alamäessä tark­ista nopeuten­sa. Kapeil­la pyöräteil­lä tai kohdis­sa jois­sa jalankulku ja pyöräi­ly samal­la polul­la on sal­lit­tua voisi rajoi­tus olla 30, mut­ta jos kolari sat­tuu on todis­t­a­mi­nen ylinopeud­es­ta vaikeaa. 

    Pelkästään kun­toilun tai kil­pa­har­joit­telun takia pyöräi­lyä har­ras­ta­vat voisi­vat ajaa raskaasti pol­jet­tavil­la äijä-/mum­mopy­öril­lä urheilupyörien­sä sijaan niin ei hei­dän nopeuten­sa nouse vaar­al­lisek­si muille.

  19. Mut­ta eihän nopeusra­joituk­sia tarvitse aset­taa, jos kadut kyetään muut­ta­maan hitaiksi?

    Nopeusra­joituk­set eivät toi­mi, kos­ka autoil­i­joiden mit­tar­it eivät näytä samaa. 

    Osa ajaa alle rajoituk­sen, osa yli, vaik­ka jokaisen pitäisi mit­tarin­sa mukaan ajaa rajoituk­sen mukaan. Sen lisäk­si moni ajaa +10 km/h, ihan var­muu­den vuok­si. Osa taas alle, ettei vain saisi sakkoa. Sit­ten vielä kam­er­a­tol­pat siihen sop­paan mukaan niin jonois­sa painel­laan jar­rua jokaisen tol­pan edessä, kun kukaan ei oikein tiedä paljonko oma nopeus oikeasti on ja mis­tä saa sakon.

    En tiedä mitään niin rasit­tavaa kuin suo­ma­lainen maantieli­ikenne. Tai tiedän, suo­ma­lainen maantieli­ikkenne pimeän aikaan talvel­la. Onnek­si ei ole enää autoa.

    On hyvin vaikea kuvitel­la sopivia rajoituk­sia pyörille, nopeusmittare­i­ta jot­ka näyt­täi­sivät nopeutesi oikein. Sit­ten vielä jokaisen täy­ty­isi han­kkia täl­läi­nen mit­tari pyöräänsä.

    Tuos­ta kil­pa- ja maantiepyöräil­i­jöi­den “hur­jastelus­ta” sen ver­ran, että eihän sitä saa kil­paa ajaa maantiel­läkään. Sel­l­ainen kuu­luu radalle.

    Eikös Suomes­sakin ole tutkit­tu, että jopa yli 90% autoil­i­joista ajaa jatku­vasti ylinopeutta?

    Kun puhutaan ylinopeuk­sista niin ongel­mana­han ovat nimeno­maan ne kaa­har­it ja liian suuret tilan­nenopeudet. Eikö sama koske pyöräilijöitäkin?

    Kaupungeis­sa pudo­tus 50 km/h -> 40 km/h on todel­lakin tuot­tanut hyviä tulok­sia, mut­ta samaan aikaan on myös tul­lut hidastetöyssyt jne. 

    Väitän että hyö­ty ei todel­lakaan ole tul­lut pelkästään nopeusra­joituk­sen pienentämisestä.

  20. Nykyiset yhdis­te­tyt kevyen liiken­teen väylät ja jalka­käytäville maalatut “pyöräti­et” ovat vaar­al­lisia. Kuitenkaan ajat­telumalli, jon­ka mukaan pyöräi­lyn vaan pitää sopeu­tua sille raken­net­tuun infraan, ei edis­tä tur­val­lisu­ut­ta eikä lisää pyöräi­lyä. Infra pitää sopeut­taa pyöräi­lyn tarpeisi­in eikä toisinpäin. 

    Alhaisem­mat nopeusra­joituk­set todel­lakin vähen­tävät liiken­neon­net­to­muuk­sia sekä muitakin hait­tavaiku­tuk­sia kuten melua. Pyöräti­et vaan eivät ole se paik­ka, mis­tä nopeusra­joi­tusten alen­t­a­mi­nen pitää aloit­taa, jos tur­val­lisu­ut­ta halu­taan lisätä.

    Jos pyörätielle asetet­taisi­in vaik­ka 15 km/h nopeusra­joi­tus sil­lä perus­teel­la, että infra nyt vaan on niin huono ettei siinä ole tur­val­lista ajaa tätä nopeam­min, kaiken jär­jen mukaan sama pitäisi tehdä myös viereiselle ajo­radalle. Auto kuitenkin painaa ton­ne­ja, pyöräil­i­jä kym­meniä kilo­ja, ja pyörien nopeudet ovat jo valmi­ik­si alhaisem­pia kuin auto­jen. Yhtä hyvin pal­lon perässä juok­se­va lap­si voi ryn­nätä pyörän kuin autonkin eteen, ja huonos­ta pyöräin­fra­s­ta voi seu­ra­ta vaik­ka täl­laista: http://yle.fi/uutiset/pyorailija_kuoli_liikenneonnettomuudessa_turussa/6653020

    Jos pyöräil­i­jäl­lä on vas­tuu jalka­käytävältä pyörätielle astu­vas­ta jalankulk­i­jas­ta (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1994/19940069), autoil­i­jal­la pitäisi olla vielä suurem­pi vas­tuu, kos­ka auto aiheut­taa paljon suurem­paa tuhoa kuin pyörä. Toisin sanoen, tämän logi­ikan mukaan autol­la saisi ajaa korkein­taan 20 km/h väylil­lä, joil­la pyörätie ja jalka­käytävä ovat tur­vat­toman ahtai­ta. Esimerkik­si Kulosaaren sil­lal­la Helsingis­sä, jos­sa nyt auto­jen nopeusra­joi­tus on 70 km/h.

    Mis­tä sit­ten johtuu aja­tusvääristymä, että 25 km/h ajavaa pyöräil­i­jää pide­tään vas­tu­ut­tomana kaa­ha­ri­na, mut­ta autoil­i­jalle 30 km/h sen sijaan on hil­jainen vauhti? Siitä, ettei pyöräi­lyä vieläkään tun­nuste­ta liiken­nemuo­tona. 60-luku­lainen “liikenne = autoli­ikenne” ‑ajat­telumalli istuu syväl­lä ihmis­ten selkärangassa.

  21. anonyy­mia) kir­joitel­la puo­lessa päivässä lain­muu­tose­hdo­tuk­sen, b) saa­da sille halutes­sasi yhden tuk­i­jan lisää kutakin kahvi­taukoa kohden ja c) lait­taa asian äänestykseen. 

    Samaan lakimuu­tok­seen vois kir­jail­la sen, että jalka­käytäväl­lä pitää saa­da ajaa pyöräl­lä siten, että on ehdo­ton väistämisvelvol­lisu­us jalankulk­i­joi­ta kohtaan. Eli käytän­nössä jos jotain sat­tuu, pyöräil­i­jä on de fac­to syylli­nen, mut­ta jos hil­jaa men­nään ja jalankulk­i­joiden kohdal­la hidaste­taan alle käve­ly­vauhdin, niin ongelmia ei käytän­nössä ole.

    Tämä mah­dol­lis­taisi muiden kuin span­dex-tur­bo­jen, eli esimerkik­si mum­mo­jen, pyöräl­lä ajamisen niil­lä katu­o­suuk­sil­la, jois­sa pyöräti­etä ei ole vaan pelkkä jalkakäytävä.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Nopeusra­joi­tusten alen­t­a­mi­nen Helsingis­sä on sekä alen­tanut nopeuk­sia että vähen­tänyt vakavia liiken­neon­net­to­muuk­sia merkit­tävästi. Uudet kadut myös suun­nitel­laan hitaiksi

    Siinä tulikin se oper­ati­ivi­nen sana: kadut.

    Nopeusra­joituk­set ja nopei­den pyöräil­i­jöi­den pakot­ta­mi­nen auto­jen sekaan tulisi koskea vain katu­ja ja niiden var­sia. Voi olla han­kala sieltä Helsin­gin eteläpäästä ymmärtää, että tääl­lä pohjoises­sa, niin Helsingis­sä kuin Suomes­sakin, on paljon yhdis­tet­tyjä kevyen liiken­teen väyliä, jot­ka eivät ole kadus­sa kiin­ni, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hel­posti ennakoivan ajon hyvän näkyvyy­den ansios­ta, joil­la ei ole risteyk­siä ja joil­la ei ole juurikaan liiken­net­tä. Näille 20 km/h nopeusra­joituk­sen aset­ta­mi­nen olisi hölmöä. Tilan­nenopeu­den tulee tietenkin pudo­ta, kun aihet­ta on, mut­ta tätä vaa­di­taan lais­sa jo muutenkin (Tieli­iken­nela­ki, 23 §).

    Kuvaa­mani kaltaista väylää löy­tyy käsit­tääk­seni pitkät pätkät vaikka­pa Kehän var­res­ta, jos pitää omin silmin nähdä. Kaik­ki Kehän var­ret eivät sitä toki ole.

  23. Simo Mele­nius: jalka­käytäväl­lä pitää saa­da ajaa pyörällä 

    Höpö höpö.

    Käytän­nössä tuo aiheut­taisi vain sen että kuka tahansa jopo­hip­stereistä tap­atanko­juop­poi­hin päästelisi mis­tään piit­taa­mat­ta pitkin jalka­käytäviä ja vas­tuu varomis­es­ta olisi kuitenkin todel­lisu­udessa jalankulkijalla.

    Eihän nytkään valvota jalka­käytäväl­lä ajamista. Kun antaa oikeu­den tietyl­lä varauk­sel­la mut­ta jät­tää sen velvol­lisu­u­den valvo­mat­ta, lop­putu­los on se että lupa ote­taan joka tapauk­ses­sa. Kiin­ni jäisi vain jos aiheut­taa vaka­van onnet­to­muu­den — ei mitään järkeä. 

    Polkupyörä ei kuu­lu jalka­käytävälle kuin talutet­tuna. Kan­takaupun­gin jalka­käytävästä ei saa pyöräti­etä liikennemerkillä.

  24. R. Sil­fver­berg:
    Pelkästään kun­toilun tai kil­pa­har­joit­telun takia pyöräi­lyä har­ras­ta­vat voisi­vat ajaa raskaasti pol­jet­tavil­la äijä-/mum­mopy­öril­lä urheilupyörien­sä sijaan niin ei hei­dän nopeuten­sa nouse vaar­al­lisek­si muille.

    Ja pelkästään crui­sailun takia kaupungilla autol­la pör­räävät voisi­vat ajaa van­hoil­la Ladoil­la sak­salais­valmis­teis­ten (0 — 100 km/h 3,8 sekun­tia, mak­siminopeus 306 km/h) avoau­to­jen­sa sijaan, niin tap­pa­va vauhti tun­tu­isi edes vähän todellisemmalta.

  25. anonyy­mi: On vähän has­sua nil­lit­tää tääl­lä asi­as­ta vuodes­ta toiseen blo­gin luk­i­joille sen sijaan, että pistäisit asian vireille eduskunnassa.

    Mut­ta eikö ole hieno asia, että joku jak­saa nähdä vaivan lait­taa nämä ajatuk­set ensin kom­men­toitavak­si tälle foo­ru­mille ja sit­ten ne jos­sain vai­heessa entis­es­tään jalostuneina menevät eteenpäin?

  26. Mar­jut Olliter­vo:

    60-luku­lainen “liikenne = autoli­ikenne” ‑ajat­telumalli istuu syväl­lä ihmis­ten selkärangassa.

    Edus­ta­va esimerk­ki tästä ajat­telus­ta löy­tyy seu­raa­van parin kuukau­den ajan Man­ner­heim­intieltä Oop­per­an edustal­ta. Tässä kohdas­sa on 4 kaistaa yksi­ty­isautoille, 2 bus­sikaistaa, 2 ratikkakaistaa, 2 jalka­käytävää ja 1 polkupyöräkaista (yhteen­sä 11 kaistaa).

    Helsin­gin Ener­gia aloit­ti kaukokylmä­työt ja sul­ki kak­si kaistaa. Arvaa mitkä?

    Vas­taus: sen ain­oan polkupyöräkaistan sekä sen vier­essä ole­van jalkakäytävän.

    Mitä täl­laises­sa tilanteessa voi/pitäisi tehdä? Kyseessä on kuitenkin yksi kaupun­gin vilkkaim­min liiken­nöidy­istä polkupyöräväylistä ja edessä vuo­den vilkkain pyöräilysesonkin.

  27. Mar­jut Olliter­vo: 25 km/h ajavaa pyöräil­i­jää pide­tään vas­tu­ut­tomana kaa­ha­ri­na, mut­ta autoil­i­jalle 30 km/h sen sijaan on hil­jainen vauhti?

    Jos pyöräil­i­jöi­den välis­sä olisi mon­ta metriä tyhjää kaistaa, ei pidet­täisi. Hyvä pyöräi­ly­in­fra vaatii myös paljon tilaa heti kun liiken­nemäärä kas­vaa — vähem­män kuin autotie, mut­ta paljon silti. Autoil­lessa ihmiset myös luot­ta­vat että toiset pysyvät kaisto­jen­sa sisäl­lä, pyöräil­lessä näkee kaiken­laisia suorituk­sia. Keskus­tan kapeil­la kaduil­la aje­taan autoil­lakin “pyöräi­ly­vauh­tia” heti kun on vas­taan­tuli­ja ja aje­taan parinkymme­nen sentin päässä pysäköi­ty­jen auto­jen, ja vas­taan­tuli­joiden, peileistä; siinä 25:kin koetaan vas­tu­ut­tomak­si kaahaamiseksi.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Nopeusra­joi­tusten alen­t­a­mi­nen Helsingis­sä on sekä alen­tanut nopeuk­sia että vähen­tänyt vakavia liiken­neon­net­to­muuk­sia merkittävästi.

    Eli siis sama kan­nat­taisi nyt tehdä fil­larei­den suh­teen? Vai eikö pyöris­sä fysi­ikan lait enää olekaan voimassa.

  29. Vesa-Mat­ti Mäki­nen: Nopea pyöräi­ly ei ole tur­val­lista yhdis­te­ty­il­lä kevyen liiken­teen väylil­lä, mut­ta se on täysin tur­val­lista ajo­radal­la eikä häir­itse merkit­tävästi autoliikennettä.

    Olen samaa mieltä siitä, että pyöräil­i­jän paik­ka ei ole yhdis­tetyl­lä jalka­käytäväl­lä ja pyörätiel­lä. Moinen jär­jeste­ly toimii vain jol­lain keskus­tan käve­lykadul­la, ei muual­la. Usein­han liiken­nemerk­ki täl­lätään jalka­käytävän alku­un, kos­ka tila sivusu­un­nas­sa ei riitä mihinkään järkevään ratkaisu­un. Sit­ten vielä taloriv­in puolelta piikkipen­sas vie puoli metriä väylästä ja resep­ti on valmis.

    Esikaupunkialueel­la pyöräil­i­jöi­den luon­tainen paik­ka on ajo­radal­la. Liikenne on suh­teel­lisen vähäistä, ja näkemät ajo­radal­ta ovat parem­mat sekä pyöräil­i­jöi­den että muiden tienkäyt­täjien kannalta.

    Sen sijaan vilka­sli­iken­teisil­lä väylil­lä (à la Hämeen­tie) alkaa olla erit­täin han­kalaa löytää kaikille toimi­vaa ratkaisua. Jos pyöräil­i­jä ote­taan liiken­teen sivu­un, sivusu­un­tainen tila jää hel­posti vaar­al­lisen kapeak­si, ja pyöräil­i­jä on aina jonkun kuolleessa kul­mas­sa. Tässä suh­teessa tur­val­lisem­paa on se, että pyöräil­i­jä ajaa keskel­lä kaistaa, jol­loin sivusu­un­nas­sa on tilaa.

    Tässä ratkais­us­sa pyöräil­i­jä tarvit­see pitu­us­su­un­taan paljon tilaa. Aika har­va pyöräil­i­jä ihan aidosti pysyy nykivän kaupunkili­iken­teen ryt­mis­sä. Lisäk­si pyöräil­i­jän takana pitää olla huo­mat­ta­van paljon tilaa, kos­ka perää­na­joon ei ole varaa. Noin teo­ri­as­sa tilaa pitäisi pyörän pidem­män jar­ru­tus­matkan vuok­si pitää myös eteenk­in­päin run­saasti, mut­ta pyörän perää­na­jo autoon lie­nee onnet­to­muustyyp­pinä vähem­män vaarallinen.

    Tämä ei ole puheen­vuoro pyöräil­i­jöi­den ajotiel­lä ajamista vas­taan. Point­ti­ni on kuitenkin se, että pyöräil­i­jän tur­valli­nen ajami­nen ajo­radal­la vilkkaas­sa kaupunkili­iken­teessä on pois tien muus­ta kap­a­siteetista. Hil­jaisem­mil­la kadun­pätkil­lä tai lev­eil­lä väylil­lä tämä ei ole mikään ongelma.

    Pyöräil­i­jät eivät kuu­lu jalankulk­i­joiden joukkoon, kos­ka liiken­teen ryt­mi ja haas­teet ovat aivan eri­laiset. Mut­ta aika vas­taavasti on niin, että pyöräil­i­jät eivät ihan luon­tev­asti solah­da auto­jenkaan joukkoon, kos­ka liiken­teen ryt­mi ja haas­teet ovat erilaisia.

  30. Mar­jut Olliter­vo: Mis­tä sit­ten johtuu aja­tusvääristymä, että 25 km/h ajavaa pyöräil­i­jää pide­tään vas­tu­ut­tomana kaa­ha­ri­na, mut­ta autoil­i­jalle 30 km/h sen sijaan on hil­jainen vauhti?

    Nyky­olois­sa siitä, että pyöräil­i­jöi­den käyt­tämät väylät ja risteysratkaisut on suun­nitel­tu 6 km/h liikkuville jalankulk­i­joille. Niistä 25 km/h menevä pyöräil­i­jä tulee hel­posti sekä ylläte­tyk­si että yllät­täneek­si jonkun. Verkos­to on täyn­nä paikko­ja, jois­sa tur­valli­nen tilan­nenopeus on nau­ret­ta­van alhainen.

    Ainakin minä olen niin huonokun­toinen polk­i­ja, etten ihan mielel­läni maito­hapol­la han­kki­mas­tani kineet­tis­es­tä ener­gias­ta viit­sisi luop­ua, joten tur­val­lisu­u­den ja suju­vu­u­den väli­nen kom­pro­mis­si ei ehkä aina osu kohdalleen.

    Nopeusra­joi­tus ei tietenkään ole mikään oikea ratkaisu tähän ongel­maan. Asen­nemuu­tok­sel­la päästäisi­in tur­val­lisu­udessa paljonkin eteen­päin, mut­ta se tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että jonkun matkas­ta tulee hitaam­paa ja/tai vaival­loisem­paa. Voi olla aika vaikea asen­nemuu­tos saa­da aikaan, kos­ka ihmiset ovat ihmisiä.

    Paine kan­nat­taa ehdot­tomasti lait­taa kaupunkisu­un­nit­telu­un. Pyöräi­ly tarvit­see oman val­taväyläverkos­ton­sa, joka on suun­nitel­tu nimeno­maan pyöräi­lyn ehdoil­la. Pyörä ei ole jalankulk­i­ja, eikä pyörä ole peltilehmä.

  31. Simo Mele­nius: Tämä mah­dol­lis­taisi muiden kuin span­dex-tur­bo­jen, eli esimerkik­si mum­mo­jen, pyöräl­lä ajamisen niil­lä katu­o­suuk­sil­la, jois­sa pyöräti­etä ei ole vaan pelkkä jalkakäytävä.

    Kun pitää silmän­sä auki huo­maa, että pait­si spndx­tur­bot niin myös mum­mot aja­vat keskel­lä jalka­käytävää aamul­la, keskipäiväl­lä ja illal­la. Ja jos sat­tuu ole­maan raken­nuste­lineet vielä jalka­käytäväl­lä niin alta­men­nään kuin ei mitään (nähty Erot­ta­jal­la viime syksynä). Nämä mum­mot ovat muuten yleen­sä noin 20-vuo­ti­ai­ta Lahdes­ta pääkaupunki­in muut­tanei­ta tuor­e­i­ta äite­jä matkalla päiväkoti­in lap­si tarakalla. Albertinkatu aje­taan vas­tavir­taan pohjoiseen ja Fredaa tul­laan takaisin etelään varsinkin Eerikinkadun ja Bule­vardin väliä. Jos on ruuhkaa niin on kätevä vetäistä jalka­käytävälle. Se vaan ihme­tyt­tää, mikä tarkoi­tus niil­lä punaisil­la pyöreil­lä lam­puil­la tol­pan nokas­sa joka risteyksessä?

  32. Mar­jut Olliter­vo:

    Mis­tä sit­ten johtuu aja­tusvääristymä, että 25 km/h ajavaa pyöräil­i­jää pide­tään vas­tu­ut­tomana kaa­ha­ri­na, mut­ta autoil­i­jalle 30 km/h sen sijaan on hil­jainen vauhti? 

    Ei ne _autoilijat_ ole ihmisiä jot­ka halu­vat olla tiukasti kon­trol­loimas­sa nopeusra­joituk­sia. Autoil­i­jat yleen­sä halu­a­vat järkevää kom­pro­mis­sia hyö­dyn (nopeus) ja siitä koitu­van hai­tan (onnet­to­muudet) välillä. 

    Mut­ta sit­ten on näitä ihmisiä joiden mielestä tietysti autoli­iken­teen nopeuk­sia pitää alen­taa (mielel­lään nopeu­teen 0km/h, jos suinkin mah­dol­lista), mut­ta samaan aikaan väitetään ettei nopeus vaiku­ta pyöräi­lyn onnet­to­muuk­sien määrään ja laatu­un ollenkaan.

    Kär­jistäen voisi sanoa että keskimääräi­nen autoil­i­ja on arvolib­er­aali jota ei nap­paa olla säätelemässä her­mostuneesti tun­nekuo­hus­sa toisille rajoituk­sia. (Ajatelkaa nyt lapsia!).

    Siis niitä arvolib­er­aale­ja joi­ta joidenkin mod­ernien suo­ma­lais­ten puoluei­den edus­ta­jat usko­vat itse olevansa.

  33. anonyy­mi:
    Ei vält­tämät­tä liity asi­aan, mut­ta polkupyörän samais­tamisen autoon saisi ihan suo­si­ol­la lopettaa:
    Autossa ympäril­lä on puoli­toista ton­nia met­al­lia (2m x 5m), nopeu­den ylläpitämi­nen ei vaa­di minkään­laisia toimia ja kaa­su­tus tapah­tuu jalkaa suoris­ta­mal­la. Pyöräil­i­jälle taas ris­ki ja vaiku­tuk­set ovat aina vähin­tään samo­ja kuin mah­dol­liselle tör­mäyk­sen kohteelle, … 

    Polkupyörä samais­tuu hyvin moot­toripyörään tai mopoon. Vaik­ka ne ovat rak­en­teeltaan autos­ta selvästi poikkeav­ia, ne ovat selvästi ajoneu­vo­ja eikä niiden kul­jet­ta­ja mitenkään rin­nas­tu jalankulk­i­jaan. Ajoneu­vot kuu­lu­vat lähtöko­htais­es­ti ajo­radalle, eivät jalankulk­i­joiden sekaan.

    Lisäk­si polkupyöräil­i­jä tun­tuu jostain syys­tä autoil­i­jalle näkyvän jalankulk­i­jaa huonommin 

    Pyöräil­i­jä näkyy huonos­ti pyörä­tien takia. Pyörätiel­lä kulke­va pyörä tulee usein risteyk­seen aivan eri suun­nas­ta kuin muut ajoneu­vot, mikä yllät­tää autoil­i­jat. Ajo­radal­la on tur­val­lisem­paa. Lähde­vi­it­teet ja tarkem­pi ana­lyysi löy­tyy kaupunki­fil­lar­ista.

  34. Tuos­sa näkee hyvin, minkä vuok­si yhdis­tet­tyjä kevyen­li­iken­teen väyliä ei saa rak­en­taa ainkaan kaupunkei­hin. Liiken­teessä on vain kolme merk­it­sevää tekijää:
    — nopeus
    — tehokku­us ja
    — kustannukset.

    Tuo 20 km/h merk­ki käytän­nössä tuhoaa pyöräi­lyn edut muuhun liiken­teeseen näh­den. Tuo­ta merkkiä kan­nat­ta­vat vain muiden liiken­nemuo­to­jen puolestapuhu­jat. Ensim­mäisenä kaiketi äänessä ovat bussifirmat? 🙁

  35. Pyöräi­lyn lisään­tymi­nen kaupungeis­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä on huippuasia!
    Lisään­tyvä pyöräi­ly tuo esille tur­val­lisu­u­songel­mat. Vaik­ka nopeat pyöräil­i­jät oli­si­vatkin valmi­it pyöräilemään autokaistoil­la mah­dol­li­sis­sa onnet­to­muuk­sis­sa pyöräil­i­jä on niin suo­ja­ton että en suosit­tele autoilun ja pyöräi­lyn yhdis­tämistä mis­sään liikenteessä.
    Entä sit­ten pyörien ja jalanku­lun / koirien ulkoilu­tuk­sen yhdis­tämi­nen? Sekin on selkäpi­itä karmi­va vai­h­toe­hto sekä pyöräil­i­jöille että muille. Huo­mau­tan myös, että pyöräl­lä pitää voi­da ajaa niin kovaa kuin pohkeista läh­tee, vas­ta sil­loin puhutaan var­teenotet­tavas­ta liikku­mis­vai­h­toe­hdos­ta. Eli päädymme siihen, että tarvi­taan eril­liset, kaitoite­tut väylät (kuten autoillekin!!!), ja niin lev­eät että ohit­ta­mi­nen on tur­val­lista. Ohit­ta­mi­nen on pyöräilyssä olen­nainen liiken­teelli­nen ele­ment­ti, jon­ka tur­val­lisu­us tulee liit­tää väylien mitoituskriteereihin.
    Mis­tä sit­ten tila näille eril­lisille väylille? Autoli­iken­teen +kaistoista ja parkkipaikoista, jos kaupunkisu­un­nit­telus­sa kyetään tekemään aitoa liiken­nepoli­ti­ikkaa, jos­sa yksi­ty­isauto jätetään urbaanin rajalle.
    Mitä nopeusra­joituk­si­in tulee niin eihän pyöräis­sä juurikaan ole nopeusmittare­i­ta! Sen sijaan joku merk­in­tä käve­lykaduille saisi olla, että siel­lä men­nään jalankulk­i­jan ehdoil­la (niin kuin tietysti muual­lakin jalanku­lun seassa). Pyörätei­den ja Baanan tämän het­ken ongel­ma jalankulk­i­jan näkökul­mas­ta on myös ris­teämi­nen. Muis­taako jalankulk­i­ja kat­soa, että pyöriä ei ole tulos­sa? Mil­laiset ovat pysähtymissvelvol­lisu­udet? Onko jalankulk­i­jal­la liiken­nelain suo­ma oikeus kävel­lä pyörä­tien poik­ki kat­so­mat­ta oikealle ja vasem­malle, ja olla pysähtymät­tä pyörän läh­estyessa tai jäädä pyörätielle odot­ta­maan liiken­neval­o­jen vai­h­tu­mista. Nyt tilanteet hoitu­vat lähin­nä ter­veel­lä jär­jel­lä, joka tilanteessa se ei aina ole mukana, ja kaikil­la ei koskaan.

  36. Mut­ta sit­ten on näitä ihmisiä joiden mielestä tietysti autoli­iken­teen nopeuk­sia pitää alen­taa (mielel­lään nopeu­teen 0km/h, jos suinkin mah­dol­lista), mut­ta samaan aikaan väitetään ettei nopeus vaiku­ta pyöräi­lyn onnet­to­muuk­sien määrään ja laatu­un ollenkaan. 

    Pyöräil­i­jöille on niin paljon turhia sään­töjä, joi­ta ei kuitenkaan kukaan osaa tai halua nou­dat­taa. Jalka­käytävien ajok­iel­tot, yksisu­un­tais­ten katu­jen ajo­su­un­ta, punaiset liiken­neval­ot, jne ovat kaik­ki asioi­ta, joista on etupäässä vain paljon hait­taa ja vähän hyö­tyä pyöräil­i­jöille. Tähän päälle jotain nopeusra­joituk­sia? Ei kiitos!

  37. kake: Pyöräil­i­jöille on niin paljon turhia sään­töjä, joi­ta ei kuitenkaan kukaan osaa tai halua nou­dat­taa. Jalka­käytävien ajok­iel­tot, yksisu­un­tais­ten katu­jen ajo­su­un­ta, punaiset liiken­neval­ot, jne ovat kaik­ki asioi­ta, joista on etupäässä vain paljon hait­taa ja vähän hyö­tyä pyöräil­i­jöille. Tähän päälle jotain nopeusra­joituk­sia? Ei kiitos! 

    Yhden tois­tu­van sanan vai­h­ta­mal­la tästä saa hauskan par­o­di­an niistä lausun­noista joi­ta Autoli­it­to yms. antoi­vat vielä joskus 70-luvulla.

    Kuka­pa niistä turhista sään­nöistä, mum­mot kumoon vaan.

    (se sana on siis pyöräil­i­jä -> autoilija)

  38. Viherinssi: Nyky­olois­sa siitä, että pyöräil­i­jöi­den käyt­tämät väylät ja risteysratkaisut on suun­nitel­tu 6 km/h liikkuville jalankulk­i­joille. Niistä 25 km/h menevä pyöräil­i­jä tulee hel­posti sekä ylläte­tyk­si että yllät­täneek­si jonkun. Verkos­to on täyn­nä paikko­ja, jois­sa tur­valli­nen tilan­nenopeus on nau­ret­ta­van alhainen.

    Se on kum­mallista, kun min­ul­la ei ole mitään vaikeuk­sia ajel­la oikeaa nopeut­ta pyöräl­lä. Jos samaan aikaan pyörätie/jalankulkutiellä on paljon käveli­jöitä tai mui­ta pyöräil­i­jöitä, niin sit­ten ajel­laan niin hil­jaa ettei tule aja­neek­si kenenkään päälle. Jos on tyhjää täyn­nä, niin sit­ten voi antaa men­nä niin kovaa kuin viit­sii tai jak­saa. Pyöräteille on myös jostain syys­tä aina laitet­tu pimeitä paikko­ja, jois­sa ei näe tuleeko jostain pyöräil­i­jä tai mopo. Vaikka­pa noi­ta alikulku­tun­nelei­ta, mis­tä jotkut sankar­it tule­vat sivuille vilkuilemat­ta ja ketään varo­mat­ta. Niis­sä kohdis­sa täy­tyy olla eri­tyisen varovainen.

    Se vaan jak­saa aina ihme­tyt­tää kuin­ka pirun kamikaze­henkisiä jotkut pyöräil­i­jät tai mopoil­i­jat ovat. Toivon mukaan eivät ajele autoil­la samal­la taval­la, kos­ka sil­loin tulee taku­ul­la kuollei­ta. Valitet­tavasti osa taitaa niinkin tehdä.

  39. Koti-isä: Ja pelkästään crui­sailun takia kaupungilla autol­la pör­räävät voisi­vat ajaa van­hoil­la Ladoil­la sak­salais­valmis­teis­ten (0 – 100 km/h 3,8 sekun­tia, mak­siminopeus 306 km/h) avoau­to­jen­sa sijaan, niin tap­pa­va vauhti tun­tu­isi edes vähän todellisemmalta.

    Kalli­il­la avoau­toil­la crui­sail­laan kaupungeis­sa sik­si että niil­lä on sex appealia, ja lisäk­si niil­lä crui­sail­laan useim­miten nopeusra­joi­tusten mukaista vauh­tia. Kil­pa­polkupyöril­lä ei valitet­tavasti ole sel­l­aista sex-appealia että jos halu­aa kun­toilun vuok­si ajaa niil­lä vaar­al­lisen kovaa vauh­tia muun liiken­teen seassa se antaa lähin­nä jörön ja epä­sosi­aalisen vaikutel­man. Yhtä hyvin se kun­to kohoaa raskaasti pol­jet­taval­la äijäpyörällä.

  40. Yksisty­ispyöräil­i­jät noil­la tolkut­tomil­la öky­vai­hde­hirviöil­lä kan­nat­taakin pan­na kuri­in uusil­la rajoituk­sil­la. Katu­ti­la on yhteistä, ei ain­oas­taan pienen ökyeli­itin har­ras­tuskent­tä. Jopol­lakin pääsee, jos pitää olla joku trendihipsteri.

  41. Olli Pot­to­nen: Pyöräil­i­jä näkyy huonos­ti pyörä­tien takia. Pyörätiel­lä kulke­va pyörä tulee usein risteyk­seen aivan eri suun­nas­ta kuin muut ajoneu­vot, mikä yllät­tää autoilijat.

    Olen näh­nyt val­i­tuk­sia siitäkin, että auto on ajanut kadul­la samaan suun­taan aja­van pyörän perään eikä edes perää­na­ja­jal­la ollut esit­tää minkään­laista seli­tys­tä siihen, mik­si hän ei polkupyöräil­i­jää suo­raan edessään nähnyt.

    kake:
    Yksisty­ispyöräil­i­jät noil­la tolkut­tomil­la öky­vai­hde­hirviöil­lä kan­nat­taakin pan­na kuri­in uusil­la rajoituk­sil­la. Katutila on yhteistä, ei ain­oas­taan pienen ökyeli­itin har­ras­tuskent­tä. Jopol­lakin pääsee, jos pitää olla joku trendihipsteri.

    Huom! Tässä keskustelus­sa puhutaan koko ajan kahdes­ta täysin eri asi­as­ta. Kadun ja muun väylän pyöräi­lyn rin­nas­t­a­mi­nen on kuin rin­nas­taisi kaupun­gin keskus­tan ja moottoritien.

  42. Kalle:
    Tuo 20 km/h merk­ki käytän­nössä tuhoaa pyöräi­lyn edut muuhun liiken­teeseen nähden. 

    Olen kyl­lä samaa mieltä siitä, että nopeusra­joituk­sen aset­ta­mi­nen pyörätielle on jok­seenkin hölmö aja­tus. Sen sijaan olen aika vah­vasti eri mieltä siitä, mikä vaiku­tus 20 km/h ‑nopeusra­joituk­sel­la olisi kaupunkipyöräi­lyn ajankäyttöön.

    Jos se merk­ki laite­taan van­han Por­voon­tien laitaan, sil­loin sil­lä on iso merk­i­tys (suo­ra väylä, pitkä mat­ka, maantiepyörät, ei juuri risteyk­siä). Jos se merk­ki laite­taan ydinkeskus­tan pyörätielle, sil­lä ei ole käytän­nössä mitään merk­i­tys­tä ajoaikaan (paljon muu­ta liiken­net­tä, paljon risteyk­siä, lyhyt matka).

    Kilo­metrin matkalla nopeu­den pudot­ta­mi­nen 30 km/h:sta 20 km/h:iin lisää tasan min­uutin mat­ka-aikaan. Samal­la voi jät­tää ne klos­sikengät pois ja siir­tyä parem­min kaupunki­in sopi­vaan pystym­pään ajoasentoon.

    Jos pyörästä halu­taan yleisem­pi työ­matkakuljin, niin pyöräil­i­jöi­den keskinopeus tulee toden­näköis­es­ti laske­maan. Sopii kat­soa Kööpen­ham­i­nan tai Ams­ter­damin pyöräil­i­jöi­den nopeut­ta. Ja jo nyt voi kokeil­la sel­l­aista temp­pua, että ajaa pyöräti­etä pitkin tasan kah­takymp­piä ja las­kee ohite­tut ja ohit­ta­jat. Kaupunkialueel­la toden­näköis­es­ti ohit­ta­jia on vähän ja ohitet­tu­ja silti paljon.

    Aika mar­gin­aal­isia ovat ne tilanteet, jois­sa tyyp­il­lisil­lä pyörä­matkoil­la mak­siminopeu­den leikkaami­nen kah­teenkymp­pi­in olen­nais­es­ti muut­taisi pyöräi­lyn kan­nat­tavu­ut­ta ver­rat­tuna mui­hin liiken­nemuo­toi­hin. Suurem­pi ongel­ma nois­sa nopeusra­joituk­sis­sa on se, että ne eivät oikeasti ratkaise mitään ongelmaa.

    1. Moot­tori­tien nopeu­den alen­t­a­mi­nen 100 km/h nopeud­es­ta 80 km/h nopeu­teen viiden kilo­metrin matkalla vgie autoil­i­jal­ta vaivaisen min­uutin. Siitä vain Lah­den tien aiheut­ta­maa melusaastet­ta torjumaan…

  43. Määkin pyöräilen: Se on kum­mallista, kun min­ul­la ei ole mitään vaikeuk­sia ajel­la oikeaa nopeut­ta pyöräl­lä. Jos samaan aikaan pyörätie/jalankulkutiellä on paljon käveli­jöitä tai mui­ta pyöräil­i­jöitä, niin sit­ten ajel­laan niin hil­jaa ettei tule aja­neek­si kenenkään päälle. Jos on tyhjää täyn­nä, niin sit­ten voi antaa men­nä niin kovaa kuin viit­sii tai jak­saa. Pyöräteille on myös jostain syys­tä aina laitet­tu pimeitä paikko­ja, jois­sa ei näe tuleeko jostain pyöräil­i­jä tai mopo. Vaikka­pa noi­ta alikulku­tun­nelei­ta, mis­tä jotkut sankar­it tule­vat sivuille vilkuilemat­ta ja ketään varo­mat­ta. Niis­sä kohdis­sa täy­tyy olla eri­tyisen varovainen.

    Mut­ta kun ihmisen mieli. Siis ei sin­un, vaan mei­dän taval­lis­ten ihmisten.

    Sen pimeän aliku­lun ohi tulee käytän­nössä painet­tua jotain epämääräistä ajolin­jaa pitkin ylään­sä vähän turhan kovaa, kos­ka sit­ten ei enää viit­sisi polkea siihen ylämä­keen, jos jar­rut­taa oikeasti riit­tävän hil­jaisek­si oman nopeu­den. Menee aikaa ja energiaa.

    Eikä siihen pyörä­tien jat­keelle vält­tämät­tä jak­sa ihan aina hidas­taa käve­ly­vauhti­in, vaik­ka sille nopeudelle se on suun­nitel­tu. Ja joskus kieltämät­tä tek­isi mieli vähän oikoa ajolin­jo­ja risteyk­sessä, jos­sa pyörätie pomp­paa tien puolelta toiselle.

    Lain­vas­tais­ta­han tuol­lainen toim­inta on. Tur­val­lisu­u­den kannal­ta kuitenkin olen­naista on se, että har­va autoil­i­ja eri­tyis­es­ti halu­aa töniä pyöräil­i­jää huvin vuok­si, tai har­va jalankulk­i­ja halu­aa tul­la tönäistyk­si pyöräl­lä, eikä se luffekaan halua sitä, että siihen talut­timeen aje­taan fil­lar­il­la. Kukaan ei halua konfliktia.

    Sen sijaan kaik­ki halu­a­vat päästä mah­dol­lisim­man suju­vasti ja hel­posti per­ille. Ja tästä syn­tyy se per­im­mäi­nen haaste, kon­flik­ti tur­val­lisu­u­den ja suju­vu­u­den välil­lä. Fil­lar­ilähet­ti­tyylil­lä pääsee nopeasti per­ille, mut­ta yleisenä ajo­ta­pana se ei vält­tämät­tä ole maail­man tur­val­lisin. Toisaal­ta kaikkia sään­töjä nou­dat­ta­mal­la pääsee tur­val­lis­es­ti per­ille, mut­ta riit­tävä varovaisu­us piden­tää per­illepääsyn aikaa huomattavasti.

    Liiken­nesu­un­nit­telun haaste on yhdis­tää nämä kak­si. Nykyi­nen pyöräväylien toteu­tus on isol­ta osin veren kaivamista nenästä isol­la virkkuukoukulla.

  44. Kuinkas mon­ta vaivaista min­u­ut­tia Lah­den­väylän nopeu­den alen­t­a­mi­nen vie kaik­il­ta autoil­i­joil­ta yhteen­sä? Las­ket­tuna vaikka­pa vuodessa 40 tun­nin työviikkoina.

    1. Puhu­mat­takaan siitä, paljonko fil­larei­den nopeusra­joi­tus veisi maail­man kaik­il­ta pyöräil­i­jöistä seu­raa­van sadan vuo­den aikana

  45. Mik­si pyöräl­lä pitäisi kyetä aja­maan joka paikas­sa niin kovaa vauh­tia kuin vain pohkeista ja vai­hde­pyörän väl­i­tyk­sil­lä läh­tee. Vaaran­paikois­sa voisi nopeusra­joituk­sista pyörille olla meil­läkin paikoin tarvet­ta. Onhan autoil­lakin rajoituksensa.

    Rauhal­lisel­lakin nopeudel­la pääsee per­ille, jos vain ymmärtää lähteä matkaan ajois­sa. Ympäristön ja tilanteen mukaan sovitet­tu nopeus antaa parem­mat mah­dol­lisu­udet ehtiä reagoimaan oikein yllät­tävis­sä tilanteis­sa, joi­ta liiken­teessä usein sattuu. 

    Takaa läh­estyvän mopon voi jalankulk­i­ja yleen­sä havai­ta äänen perus­teel­la paljon kauem­paa kuin liki äänet­tömänä kiitävän polkupyörän. 

    Liiken­netur­val­lisu­ut­ta on kyet­ty aikoinaan paran­ta­maan merkit­tävästi nopeusra­joituksin. Jokainen liiken­netur­ma tai vähäisem­pikin onnet­to­muus liian suuren nopeu­den takia (oli sit­ten kyseessä auto tai pyörä) on turha, tarpee­ton, järjetön …

    Sil­lä, joka ei ymmär­rä sovit­taa nopeut­taan tur­val­lisek­si, voi olla asen­neon­gel­ma. Liiken­teessä tarvi­taan yhteis­peliä kaikkien osal­lis­tu­jien kesken.

    Yhteiskun­nalle voi syn­tyä kus­tan­nuk­sia kaa­harin ja hänen uhri(e)nsa vahinko­jen hoidoista, joiden per­im­mäisen syyn ei pitäisi olla ainakaan jonkun halu viita­ta kin­taal­la (varsinkaan muiden!) tur­val­lisu­udelle, vain oman etun­sa täh­den. En näe tässä suh­teessa eroa siinä, onko ajopelinä auto, pyörä tai potku­lau­ta. Pitäisikö yhteiskun­tamme muka sietää riski­hakuisia egoisteja,jotka ajat­tel­e­vat vain omaa etu­aan, vieläpä muiden kustannuksella?

  46. “Liiken­nesu­un­nit­telun haaste on yhdis­tää nämä kak­si. Nykyi­nen pyöräväylien toteu­tus on isol­ta osin veren kaivamista nenästä isol­la virkkuukoukulla.”

    Ja tässä uhri :

    Julka­istu: 10.7.2012 15:52, päivitet­ty: 10.7.2012 16:32
    Polkupyöräil­i­jä kuoli liiken­neon­net­to­muudessa Kesälahdel­la Poli­isin mukaan kuol­lut mies oli kokenut kil­pa­pyöräil­i­jä. Poli­isi tutkii asi­aa kuole­man­tuot­ta­muk­se­na ja liiken­netur­val­lisu­u­den vaarantamisena.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288483045383.html

  47. Kari N:
    Kuinkas mon­ta vaivaista min­u­ut­tia Lah­den­väylän nopeu­den alen­t­a­mi­nen vie kaik­il­ta autoil­i­joil­ta yhteen­sä? Las­ket­tuna vaikka­pa vuodessa 40 tun­nin työviikkoina. 

    Osmo Soin­in­vaara:

    Puhu­mat­takaan siitä, paljonko fil­larei­den nopeusra­joi­tus veisi maail­man kaik­il­ta pyöräil­i­jöistä seu­raa­van sadan vuo­den aikana 

    Tässä oikeas­t­aan kristallisoituu koko keskustelun taso.

    a) “mik­si val­i­tat­te turhas­ta kun nyt vähän vaan alen­netaan auto­jen nopeutta”
    b) “jos mun aja­mani fil­lar­in nopeut­ta rajoite­taan mitenkään, koko (fillari)maailma tuhoutuu”

    Jär­jevää, ratio­naal­ista, rehellistä keskustelua on vaikea harrastaa. 

    Ehkä ei ole tarkoituskaan.

  48. Autoli­iken­teessä nopeu­den alen­t­a­mi­nen esim. 100 km/h:sta 80 km/h:iin moot­tori­tiel­lä lisää tien kul­je­tuskykyä; enem­män auto­ja pääsee kulke­maan tiel­lä aikayk­sikössä ennen kuin syn­tyy ruuh­ka ja kul­je­tuskyky rom­ah­taa. Pienem­mil­lä teil­lä opti­mi lie­nee 50–60 km/h ja kaupungis­sa 30–40 km/h suu­ru­us­lu­okas­sa. Jos halut­taisi­in estää ruuhkau­tu­mista, nopeuk­sia pitäisi ruuh­ka-aikoina laskea. Kun pyöräi­ly lisään­tyy, sama logi­ik­ka pätee siel­läkin, eli kun on paljon liiken­net­tä, nopeu­den rajoit­ta­mi­nen suju­voit­taa kaikkien liikku­mista. Kevyen liiken­teen suju­vu­ut­ta voidaan tosin edesaut­taa aika paljon anta­mal­la liiken­neva­lo-ohja­tuis­sa risteyk­sis­sä enem­män vihreää val­oa pyöräil­i­jöille ja käveli­jöille. Tämä tosin sit­ten heiken­tää autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta. Tosin jos autol­la liikku­mi­nen on hidas­ta ja han­kalaa, ja pyöräl­lä nopeaa ja mukavaa, ehkä use­ampi vai­h­taa autoilun pyöräilyyn…

  49. Miten tämä meni pelkäk­si nopeusra­joituk­sista int­tämisek­si, vaik­ka ainaskin riv­ien välistä olin lukev­inani että varsi­nainen idea oli pyörä­tien käyt­tö­pakon pois­t­a­mi­nen?? Ei mikään van­ha idea sekään, mut­ta jos sitä nyt saisi joskus edes vähän sysit­tyä eteenpäin.

  50. Luulisi nyt että kaik­ki mah­tu­vat jon­nekin aja­maan. On vähän kum­mallista kun jokaisel­la on joku ihme mielipi­de prefer­oimas­taan ajoneu­vos­ta ja sit­ten vään­netään ihan selvästi vaan sil­lä perus­teel­la että juuri sille oma­lle liikku­mis­tavalle pitää löy­tyä lisää resursse­ja, parem­mat väylät, ja kaikkien muiden pitäisi väistää.

    Kun fil­lar­il­la tait­taa pidem­pää matkaa maan­tei­den vart­ta, tämä ongel­ma on suurim­mak­si osak­si mitätön. Kaupungis­sa liikut­taes­sa taas liiku­taan ihmis­ten seassa, joten siel­lä nyt vaan pitää ottaa muut huomioon. Se pätee jalankulk­i­joi­hin yhtä hyvin kuin pyöräilijöihinkin. 

    Muuten olen sitä mieltä, että fil­larei­den ään­imerk­it pitäisi kor­va­ta jol­lain muul­la kuin sil­lä kilis­timel­lä. Olen pyöräi­lymyön­teinen ihmi­nen, mut­ta se ääni on todel­la ärsyt­tävä ja uhkaava.

  51. Kyl­lä välil­lä tulee mieleen, että nopeusra­joituk­set pyöräteil­lä oli­si­vat tarpeen. Mielestäni on kuitenkin pyöräi­lyn ja autoilun nopeusra­joituk­set ovat ihan eri asioi­ta: Autol­la suuren nopeu­den saavut­ta­mi­nen on nau­ret­ta­van help­poa. Pikkuisen vain jalkaterää heilaut­ta­mal­la saavut­taa hel­posti vaar­al­lisen vauhdin. Ja lisäk­si auton kuoren sisäl­lä vauhti ei edes aina tun­nu niin koval­ta, kuin se oikeasti on. Pyöräl­lä nopeus on hiel­lä ja lihak­sil­la hankittua.

    Nopeuk­sista sen ver­ran, että mielestäni 20km/h on jo aika hyvä kaupunk­inopeus nyky­isil­lä väylil­lä. Itse pyöräilen töi­hin Turun keskus­tan läpi melko reipas­ta vauh­tia ja silti keskinopeus jää kyl­lä tuon alle.

    Haas­tavaa on mm tehdä ratkaisu­ja jot­ka sopi­vat kaikille pyöräil­i­jöille. Ei esim van­hat huterasti liikku­vat mum­melit kovin hel­posti autoli­iken­teen sekaan siir­ry, kun itseänikin vähän jän­nit­tää siel­lä ajami­nen, vaik­ka melko nuori ja skarp­pi olenkin. Kaik­ki pyöräil­i­jät eivät myöskään pysty aja­maan samaa nopeut­ta, toisin kuin autolla.

  52. ” pyörästä halu­taan yleisem­pi työ­matkakuljin, niin pyöräil­i­jöi­den keskinopeus tulee toden­näköis­es­ti laske­maan. Sopii kat­soa Kööpen­ham­i­nan tai Ams­ter­damin pyöräil­i­jöi­den nopeut­ta. Ja jo nyt voi kokeil­la sel­l­aista temp­pua, että ajaa pyöräti­etä pitkin tasan kah­takymp­piä ja las­kee ohite­tut ja ohit­ta­jat. Kaupunkialueel­la toden­näköis­es­ti ohit­ta­jia on vähän ja ohitet­tu­ja silti paljon.”

    Köpik­sessä ei juuir oel vai­hde­pyöriä. Tosin kaupun­ki on aivan tasainen.

  53. kake:
    Yksisty­ispyöräil­i­jät noil­la tolkut­tomil­la öky­vai­hde­hirviöil­lä kan­nat­taakin pan­na kuri­in uusil­la rajoituk­sil­la. Katu­ti­la on yhteistä, ei ain­oas­taan pienen ökyeli­itin har­ras­tuskent­tä. Jopol­lakin pääsee, jos pitää olla joku trendihipsteri.

    Vai­htei­den määrä ei oikeas­t­aan ker­ro mitään siitä, mil­lä tyylil­lä ajaa. Min­ul­la on 20-vuo­tias maastopy­örä, jos­sa on vaa­ti­mat­tomat 21 vai­hdet­ta. Pyörä näyt­tää silti vai­hde­hirviöltä kaikkine peilei­neen. Nor­maal­isti ajaes­sa vai­hteista on käytössä 6 tai 7, eivätkä suinkaan kaik­ki. Työ­matkalla etu­vai­h­ta­ja on keskim­mäisel­lä rat­taal­la, takavai­h­ta­jal­la säädel­lään väl­i­tys­tä niin, että pystyn polke­maan suun­nilleen samaa tah­tia ajonopeud­es­ta riip­pumat­ta. Suur­in­ta etu­ratas­ta käytän vain maantiel­lä, jos­sa tarvet­ta jatkuville pysähte­ly­ille ei ole ja on helpom­pi saavut­taa kevyesti etenevä matkavauhti. 

    Pien­in­tä etu­ratas­ta käytän maas­tossa tai jyrkissä ylämäis­sä, kun perässä on täy­teen kuor­mat­tu peräkärry. 

    Min­un työ­matkani on pyöräl­lä kulkies­sa vähän yli 10 km. Teo­ri­as­sa 20 km/h aja­mal­la mat­ka veisi 30 min­u­ut­tia. Käytän­nössä matkalla on liiken­neval­o­ja, ylämäk­iä, käveli­jöitä ja mui­ta hidastei­ta. Jot­ta pää­sisin per­il­lä puo­lessa tun­nis­sa, jou­tu­isin aja­maan tietyt osu­udet kolmeakymp­piä. Siinä vauhdis­sa tulee hiki.

    Mat­ka-aika on melko keskeinen tek­i­jä, sil­lä joukkoli­iken­net­tä käyt­täen työ­matkaan menee melko tarkasti puoli tun­tia. Jot­ta pyöräi­ly olisi kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto, mat­ka-ajan pitäisi olla suun­nilleen sama, jot­ta ehdin tehdä sekä täy­den työpäivän että ajois­sa päiväkoti­in hake­maan lapset. Jos pyöräi­lyä hidaste­taan, pyöräi­ly ei enää ole vaihtoehto.

    Olen joskus ker­ran kokeil­lut, kuin­ka nopeasti työ­matkan pysty­isi pyöräilemään. Ajoin myöhään illal­la hil­jaisen liiken­teen aikaan (mut­ta silti sään­töjä nou­dat­taen) koko matkan niin nopeasti kuin pystyin. Mat­ka vei 25 min­u­ut­tia, mut­ta se oli niin kova pon­nis­tus, että nor­maalia työpäivää ei voisi kuvitel­la tekevän­sä sen jälkeen.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Puhu­mat­takaan siitä, paljonko fil­larei­den nopeusra­joi­tus veisi maail­man kaik­il­ta pyöräil­i­jöistä seu­raa­van sadan vuo­den aikana

    se on jän­nä jut­tu että pyöräil­i­jät on vaa­ti­mas­sa kaikkea mut­ta ei mak­sa mitään pyöräi­lyveroa tai muu­ta semmoista

  55. Myyn­timies: se on jän­nä jut­tu että pyöräil­i­jät on vaa­ti­mas­sa kaikkea mut­ta ei mak­sa mitään pyöräi­lyveroa tai muu­ta semmoista

    Oletko koskaan kuul­lut kunnallisverosta?

  56. Hakkarainen: Oletko koskaan kuul­lut kunnallisverosta? 

    Mik­si pelkkä kun­nal­lisvero ei riitä autoil­i­joille myös?

    1. Autoil­i­jat eivät mak­sa Helsingille mitään muu­ta veroa kuin kun­nal­lisveroa, mut­ta aut­goilua edis­tetään kaupun­gin rahoin yli sadal­la miljoon­al­la eurol­la vuosit­tain, pyöräi­lyä viimek­si muid­taak­seni neljäl­lä miljoon­al­la. Pyöriä Helsingis­sä on paljon enem­män kuin autoja.
      Lisäk­si autot eivät mak­sa vuorkaa siitä maa-alas­ta, joka liiken­teen eteen on uhrattu.

  57. Eikö liiken­teen eteen uhrat­tu maa-ala hyödytä kaikkia sen käyt­täjiä, polkupyörien ohel­la mukaan voita­neen lukea henkilöau­tot, bus­sit, raitio­vaunut, paket­ti­au­tot, kuor­ma-autot ja rek­ka-autot sekä metro? Miten kaupun­ki voisi toimia, jos sen henkilö- ja tavar­ali­ikenne ei sujuisi? Kaik­ki kaupun­git tarvit­se­vat hyviä liiken­ney­hteyk­siä, jot­ta elämä kaupungis­sa esim. jo yksin ruo­ka- ja jäte­huol­lon puoles­ta olisi mah­dol­lista. Liiken­teen suju­vu­us on kil­pailutek­i­jä, mut­ta ei ain­oa laatuaan. 

    Onko tuo pyöräi­lyn edis­tämiseen käytet­ty neljä miljoon­aa koitunut yksi­no­maan pyöräi­lyn hyväk­si? Entä sit­ten se yli 100 miljoo­nan sum­ma? Onko viimek­si­mainit­tu sum­ma käytet­ty pelkästään henkilöau­toilua edis­tävi­in tarkoituk­si­in? En nyt tätä tah­toisi ihan pure­mat­ta niellä!

    1. Ne on tehty esimerkik­si Kehä I:n kap­a­siteetin lisäämisek­si. Kap­a­siteet­ti­tarve johtuu pelkästään henkilöau­toista. Jos niitä ei olisi, kap­a­siteet­ti kyl­lä riittäisi.
      Tot­ta kai Fil­larikin vie tilaa, liiken­teessä muu­ta­man pros­entin yhden auton vaa­ti­mas­ta tilas­ta. Sovi­taanko, että liiken­teen vaa­ti­mat inve­ston­nit JA VUOKRA VARATULLE MAA-ALALLE jae­taan kunkin liiken­nemuiodon vaa­ti­man tilan suhteessa?

  58. Toiv­ot­tavasti puis­toista ja muus­ta jät­tö­maas­ta ryhdytään sit­ten myös per­imään vuokraa niiden käyt­täjiltä. Sen vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen mukaan mitä niiden käyt­tö tuot­tavaan toim­intaan tuot­taisi. Luon­non­suo­jelu­alueista nyt puhumattakaan.

  59. K. Uok­ka: a) “mik­si val­i­tat­te turhas­ta kun nyt vähän vaan alen­netaan auto­jen nopeutta”
    b) “jos mun aja­mani fil­lar­in nopeut­ta rajoite­taan mitenkään, koko (fillari)maailma tuhoutuu”
    Jär­jevää, ratio­naal­ista, rehellistä keskustelua on vaikea harrastaa.

    c) Kaduil­la ja katu­jen var­sil­la nopeut­ta saa puolestani rajoit­taa. Muual­la muu­tok­set nykyiseen jär­jeste­lyyn taas eivät hyödytä mitään vaan sen sijaan aiheut­ta­vat haittaa.

    Se vapaae­htoinen pyörätie ‑merk­ki on hyvä idea. Ihme­tyt­tää, kenen idea alun perinkään oli tehdä siitä pakolli­nen. On vaikea ymmärtää, mitä etu­ja sil­lä saavutettiin.

    Voisiko muuten samal­la lait­taa laki­in jalankulk­i­joille toivo­muk­sen oikean­puoleis­es­ta liiken­teestä? Tulisi kevyestä liiken­teestä vähän ennustet­tavam­paa pyöräilijällekin.

    1. Oikean­puoleinen liikenne kevyen liiken­teen väylil­lä ei käy, kos­ka koirat ja kos­ka ken­nel-hifis­te­ly perus­tuu englan­ti­laiseen vasem­man­puoleiseen liiken­teeseen. Jos koiran opet­taa oikean­puoleuiseen liiken­teeseen, se ei pääse edes koiranäyt­te­lyn ovas­ta sisään. Tämän takia kevyen liiken­teen reitit ovat niin vaarallisia

  60. Nykyään laki velvoit­taa jalankulk­i­jaa kulke­maan väylän jom­mas­sa kum­mas­sa reunas­sa. Jos lakia ahtaasti tulk­i­taan niin rin­nakkain kävele­vistä vain toinen kävelee reunas­sa. Lakitek­sti pyöräilystä ajo­radal­la on suun­nilleen saman­lainen. Pait­si, että pyöräl­lä pitää ajaa ajo­radan oikeaa reunaa. Poli­isi on hyvin hanakas puut­tumaan asi­aan jos kak­si pyöräil­i­jää ajaa rin­nakkain ajo­radal­la. Koskaan en ole huo­man­nut, että jalankulk­i­joi­ta huo­mautet­taisi­in rin­nakkain kävelemis­es­tä kvl:llä,vaikka rin­nakkain käveli­jöitä olisi use­ampiakin kuin kaksi. 

    Kevyen­li­iken­teen­väylil­lä on siis jo ole­mas­sa sään­töjä siitä kuin­ka siel­lä liiku­taan. Ikävää on, että sään­tö­jen nou­dat­tamista vaa­di­taan vain yhdeltä liikku­jaryh­mältä, pyöräil­i­jöiltä. Pyöräil­i­jä on aina syylli­nen. Mil­loin ajae­taan liian läheltä ja mil­loin liian koval­la vauhdilla.

  61. Andy: Pyörätei­den ja Baanan tämän het­ken ongel­ma jalankulk­i­jan näkökul­mas­ta on myös ris­teämi­nen. Muis­taako jalankulk­i­ja kat­soa, että pyöriä ei ole tulos­sa? Mil­laiset ovat pysähtymissvelvol­lisu­udet? Onko jalankulk­i­jal­la liiken­nelain suo­ma oikeus kävel­lä pyörä­tien poik­ki kat­so­mat­ta oikealle ja vasem­malle, ja olla pysähtymät­tä pyörän läh­estyessa tai jäädä pyörätielle odot­ta­maan liiken­neval­o­jen vai­h­tu­mista. Nyt tilanteet hoitu­vat lähin­nä ter­veel­lä jär­jel­lä, joka tilanteessa se ei aina ole mukana, ja kaikil­la ei koskaan.

    Baanan liiken­teen ohjaus­su­un­nitel­ma sisäl­si jalankulk­i­jan ja pyöräil­i­jän risteysko­hdis­sa suo­jatievi­ivat pyörätiel­lä, jol­loin pyöräil­i­jälle laite­taan velvol­lisu­us antaa tietä suo­jati­etä ylit­tävää jalankulk­i­jaa kohtaan. Mut­ta urakoit­si­ja Stara ei tietenkään ole tiemerk­in­töjä tehdessään viitsinyt lukea viral­lista ja hyväksyt­tyä suun­nitel­maa, vaan vetänyt vii­va vasem­mal­la rukkasel­la. Sama Stara tekee mitä halu­aa, eikä miten on sovit­tu. Ja ihme kyl­lä fil­ma saa urakoin­te­ja lisää ja lisää. Työn­jo­hdon päät pallille tai ainakin seli­tys kon­flik­tien, vaaran aiheut­tamisen ym. johdosta.

    Oletkos mis­sään näh­nyt ajo­ratamerk­in­tö­jen puut­tumista yhden vuo­den? ‑en minäkään.

  62. jari: Työn­jo­hdon päät pallille tai ainakin seli­tys kon­flik­tien, vaaran aiheut­tamisen ym. johdosta.

    Tässä olisi kyl­lä poli­isille, syyt­täjälle ja kaupun­gin lakimiehille help­po pää­nah­ka. Kum­ma ettei ketään, joka asialle voisi mitään suo­raan tehdä, koskaan kiinnosta.

  63. antti: Miten tämä meni pelkäk­si nopeusra­joituk­sista int­tämisek­si, vaik­ka ainaskin riv­ien välistä olin lukev­inani että varsi­nainen idea oli pyörä­tien käyt­tö­pakon poistaminen??

    Onhan se ihan has­sua, että puhutaan asi­as­ta, jota käsit­telee postauk­sen otsikko ja 3/4 tekstistä.

  64. Niin voiskos kansane­dust­jaa Soin­in­vaara nyt sen ver­ran kor­ja­ta blo­giaan että tuo on todel­lakin 15MPH eikä 15KMH 

    Eikö sen ver­taa voi pere­htyä näi­hin asioi­hin ennenkuin pieraisee näitä blogeja?

    No vihreille var­maan sekin on yhden­tekevää. Maili tai kilo­metri, eihän sil­lä mitään eroa kai ole.

    1. Niin voiskos kansane­dust­jaa Soin­in­vaara nyt sen ver­ran kor­ja­ta blo­giaan että tuo on todel­lakin 15MPH eikä 15KMH 

      Ei voi. Kuva on Van­cou­verista, Van­cou­ver on Kanadas­sa ja Kanadas­sa käytetään metrejä.

  65. Niin ja fak­tat voi tark­istaa hel­posti use­am­mas­takin paikkaa.

    Fak­to­jen käyt­tö voisi tehdä hyvää poli­ti­ikalle. Tutkimusti­etoa on yhä enem­män tar­jol­la, vas­taavasti sitä tun­nu­taan käyt­tävän entistä vähemmän. 

    Perus­suo­ma­lais­ten erikoisu­us on tulki­ta tunet­tu­ja tosi­a­sioi­ta vaikka­pa ilmas­ton muu­tok­ses­ta miten kul­loinkin kek­sivät, toki sil­loin maail­ma olisi hauskem­pi paik­ka elää vaik­ka fysi­ik­ka ja kemia eivät enää olisi olemassa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Metrication_in_Canada#Common_usage_today

    “Dur­ing the Labor Day week­end in 1977 every speed lim­it sign in the coun­try was changed from mph to km/h. From the same time every new car sold had to have a speedome­ter that showed speed in km/h and dis­tance in km. The dis­tances on road signs were changed to kilo­me­tres dur­ing the next few months. Gaso­line pumps changed from impe­r­i­al gal­lons to litres in 1979.”

Vastaa käyttäjälle anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.