Hukkaan valuva säästäminen

Nim­imerk­ki Ekon­o­misti vinkkasi edel­lisessä ketjus­sa tietoon siitä, kuin­ka paljon EU:n kri­isi­mais­sa on julk­ista ali­jäämää kor­jat­tu. Säästöt ovat todel­lakin olleet val­taisia. Suh­dan­neko­r­ja­tus­sa perusjäämässä on ali­jäämästä vähen­net­ty ensin val­tion velan korot ja sen jäl­keen vielä pois­tet­tu suh­dan­tei­den (= kohon­nut työt­tömyys) vaiku­tus. Kyse on siis erään­lais­es­ta rak­en­teel­lis­es­ta perusjäämästä. Esimerkik­si Kreikan 10 pros­entin ali­jäämä olisi vai­h­tunut 5,5 pros­entin yli­jäämäk­si. Viiden­toista pros­entin sopeutus!

Luvut ovat pros­ent­te­ja BKT:sta. Vuo­den 2013 tiedot ainakin ovat ennustei­ta ja niin taita­vat vuo­den 2012 tiedotkin osit­tain olla. Etumerk­it ovat johdon­mauk­seisti niin, että ali­jäämää kuvataan negati­ivisel­la luvul­la saoin kuin korkomenoja.

Kuva muut­tuu valitet­tavasti perin toisen­laisek­si, jos tuo suh­dan­neko­r­jaus pois­te­taan. Esimerkksi Espan­jan rajut säästöt ovat olleet tois­taisek­si jok­seenkin hyödyt­tömiä. Säästöt ovat hukkau­tuneet melkein kokon­aan työt­tömyy­den nousu­un. Tämä on se key­ne­siläis­ten kri­ti­ik­ki säästöjä kohtaan.

Vielä han­kalam­mak­si tilanne muut­tuu, kun palaute­taan korko­jen osuus.

 

Raal­la vähen­nys­laskul­la voidaan laskea toisaaltqa koroko­jen vaiku­tus ja toisaal­ta suh­dan­tei­den hin­ta. Pienenä varoituk­sen sanana kuitenkin, että en tiedä, onko suh­dan­neko­r­jat­tu ja kor­jaam­a­ton ali­jäämä las­ket­tu samoin kri­teere­in niin että vähen­nys­lasku on oikeutettu.