Kuukausi: huhtikuu 2013

Opettajien kurinpitovaltuuksia pitäisi lisätä hieman

Vas­tauk­seni HS-raadi­in kysymyk­seen pitäisikö opet­ta­jien kur­in­pito­val­tuuk­sia lisätä.

Pitäisi lisätä hieman.

Lap­sil­la on oikeus kun­nol­liseen opetuk­seen. Ope­tustyötä kohtu­ut­tomasti häir­it­sevän oppi­laan toim­intaan pitää voi­da puut­tua. Koti­in lähet­tyä oppi­las­ta ei pidä jät­tää oman onnen­sa nojaan syr­jäy­tymään, mut­ta asia kuu­luu enem­män sosi­aal­i­työn­tek­i­jöille. Jat­ka lukemista “Opet­ta­jien kur­in­pito­val­tuuk­sia pitäisi lisätä hieman”

Ryhmäpuhe kuntajakolaista

Puhemies­neu­vos­to päät­ti eilen yllät­täen, että kun­ta­jako­laista pide­tään ryh­mäpuheen­vuorok­ier­ros. Tämä tuli kovin yllät­täen. Kenellekään ei sopin­ut, mut­ta minä suos­tu­in kokoa­maan oheisen peruspuheen. 

 

Arvoisa puhemies!

Kun vajaa kak­si vuot­ta sit­ten teimme hal­li­tu­so­hjel­maa, otimme kun­tarak­en­teen muu­tok­sen yhdek­si hal­li­tuk­sen keskei­sistä tavoit­teista. Kan­nat­taa palaut­taa mieleen, mik­si tähän savot­taan ryhdyt­ti­in, vaik­ka se tiedet­ti­in vaikeak­si ja tun­tei­ta herättäväksi.

Tärkeim­mäk­si syyk­si kat­sot­ti­in kaupunkiseu­tu­jen kun­tien haaskaa­va kil­pailu varakkaista asukkaista ja voit­toa tuot­tavista yri­tyk­sistä.  Toisaal­ta muut­to­tap­pioalueil­la joidenkin kun­tien väestörakenne on kään­tymässä niin van­husvoit­toisek­si, etteivät ne pysty pitkään huole­hti­maan nyky­i­sistä tehtävistään. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuhe kuntajakolaista”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.4.2013

Poikkeamis­lupi­en dele­goin­ti virastopäällikölle

Esitin, että se rajat­taisi­in pien­taloi­hin ja käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­si­in. Viras­to pyysi, että asia palautet­taisi­in, jot­ta rajaus voidaan valmis­tel­la ja niin­pä se palautettiin.

Itä-Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarha-alueen kaava

Pöy­dälle viikoksi.

Tämä kaa­va on minus­ta toteut­tamiskelpoinen, ja kun val­tu­us­to on yksimielis­es­ti vaat­in­ut siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­ta lisää, niin kai tämä sit­ten pitää toteut­taa. Minus­ta koko asia on kovin ris­tiri­itainen ja eri­tyisen ongel­mallisek­si sen tekee, että näi­den halpo­jen vuokra-sopimusten siir­to­hin­nat ovat nousseet kym­meni­in tuhan­si­in euroi­hin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 9.4.2013”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.4.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Poikkeamis­lu­vat virastopäällikölle?

Viras­to esit­tää, että poikkeamis­lu­vat, jot­ka juuri siir­tyivät lau­takun­nan päätös­val­taan, siir­ret­täisi­in edelleen virastopääl­likölle. Täl­löin lau­takun­ta ei saisi niitä itselleen edes otto-oikeu­den avul­la, kos­ka otto-oikeus ei koske lupa-asioi­ta. Peri­aat­teessa hallinnon yksinker­tais­t­a­mi­nen on hyvä asia. Poikkeamis­lupi­in ei Helsingis­sä ole kuu­lunut mitään kovin merkit­tävää, jos­sa poli­it­tisen harkin­nan tarve olisi ilmeinen. Oli­han meil­lä ne kat­toikku­nat Sil­tasaa­res­sa ja sit­ten jotain tanssi­taloa yritet­ti­in poikkeamis­lu­val­la Töölön­lahdelle, mut­ta se kaa­tuikin. Aikanaan postin lajit­telukeskus on raken­net­tu poikkeamis­lu­val­la keskus­puis­toon Pasi­las­sa, mut­ta sel­l­aista ei var­maankaan voisi tapah­tua enää.

Lisää siir­to­la­pu­u­tarho­ja Itä-Pakilaan

Itä-Pak­i­las­sa Van­taan­joen var­rel­la ole­vaa siir­to­la­pu­u­tarha-aluet­ta laa­jen­netaan ja eri­tyis­es­ti laa­jen­netaan pysäköin­tiä. Tästä on tul­lut paljon kir­jeitä. Alueel­la nyt ole­vat – tai osa heistä – ei pidä ajatuk­ses­ta, että puu­tarha­pal­sto­ja tulee lisää. Hei­dän on parem­pi olla näin. Täl­laista perustet­ta on vaikea ottaa vakavasti. Oikeus puoli-ilmaiseen siir­to­la­pu­u­tarha­paikkaan kaupun­gin sisäl­lä on etuoikeus, joka muut­tuu vaikeasti puo­lus­tet­tavak­si, jos sen halti­jat vas­tus­ta­vat saman oikeu­den antamista muillekin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.4.2013”

Vielä jäi korjattavaa

Hal­li­tuk­sen osinkover­ou­ud­is­tus las­kee yrit­täjinä työtä teke­vien ylin­tä mar­gin­aaliv­eroa kymmenel­lä pros­en­til­la. Asiana­ja­jat ja yksi­tyisen sek­torin lääkärit esimerkik­si hyö­tyvät tuhan­sia euro­ja vuodessa. Tämä ei voi olla tarkoitus.

Hal­li­tus onnek­si kor­jasi kovin epäon­nis­tunut­ta yri­tysveroe­si­tys­tään. Yksi kor­jat­ta­va asia vielä jäi kor­jat­tavak­si, vaik­ka min­ulle henkilöko­htais­es­ti tehty ratkaisu olisikin hyvin edullinen.
Min­ul­la on luen­noin­tia ja muu­ta keikkatyötä varten oma yri­tys, Tietokeino Oy siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että keikkailus­ta verokir­jal­la ei tulisi mitään, kun työ­nan­ta­jia olisi kym­meniä ja tulon­hankkimis­meno­ja koi­tu­isi tolkut­toman paljon. Nyt kun olen eduskun­nas­sa, yri­tyk­seni on luon­nol­lis­es­ti vähän kesan­nol­la. Olet­taisin, että jokaisel­la asiana­ja­jal­la var­maanikin on samas­ta syys­tä yri­tys kuten myös useim­mil­la remont­tireiskoil­la. Jat­ka lukemista “Vielä jäi korjattavaa”

Oden yritysverouudistus

On myön­net­tävä, että hal­li­tuk­sen yri­tysveropäätös tuli ainakin min­ulle täysin puskas­ta. Vähän post fes­tum yritän hah­motel­la, mitä min­un mielestäni olisi pitänyt tehdä.

Miten yrittäjiä pitäisi verottaa?

  • Yhteiskun­ta men­estyy parem­min, jos se houkut­telee aloitekyky­isiä ihmisiä yrit­täjik­si. On järkevää ja kohtu­ullista verot­taa yri­tys­toimin­nas­saan onnis­tuneen yrit­täjän tulo­ja lievem­min kuin samoi­hin tuloi­hin yltävää palka­nsaa­jaa, kos­ka epäon­nistues­saan yrit­täjän osa on palka­nsaa­jaa huonom­pi. Jos onnis­tu­jan osa on sama kuin palka­nsaa­jan ja epäon­nis­tu­jan huonom­pi, kan­nat­taa ryhtyä palka­nsaa­jak­si. Tähän tarkoituk­seen riit­tää kan­nustin, jos­sa lievem­mäl­lä vero­tuk­sel­la on jokin nor­maalin per­heen vuosi­bud­jet­ti­in ver­rat­tavis­sa ole­va ylära­ja. Viimek­si se oli 60 000 euroa vuodessa, mut­ta voisi se olla vähän korkeampikin, sil­lä onhan yri­tyk­sen palkatun johdon ansio­ta­sokin korkeampi. Jat­ka lukemista “Oden yritysverouudistus”

Juhana ja Ode: Laajempia uudistussuuntia

Tämä viimeinen luku on pääasi­as­sa Juhana Var­ti­aisen kir­joit­ta­ma, mut­ta julkaisen sen silti oma­l­la blogillani, kos­ka onhan se osa yhteistä raport­ti­amme. Oma jän­nit­teen­sä sisäl­tyy tässä kan­natet­tavaan akti­iviseen työvoimapoli­ti­ikkaan ja peri­aat­teeseen, että työt­tömyys­tur­va on vastik­keel­lista – siihen siis kuu­luu velvol­lisu­us osal­lis­tua työvoimapoli­it­tiseen koulu­tuk­seen ja ottaa vas­taan työtä, jos sitä tar­jo­taan joko avoimil­la työ­markki­noil­la –sekä min­un muis­sa yhteyk­sis­sä aja­maani perus­tu­loa­jat­telu­un, jos­sa työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on tehty niin kan­nat­tavak­si, ettei siihen tarvitse erik­seen pakot­taa.  Tästä tulee var­maankin uusi postaus. Itse halusin lisätä suosi­tuk­si­in selvi­tyk­sen toimen­pitei­den vaikut­tavu­ud­es­ta, kos­ka siitä on kovin vähän kun­nol­lista tutkimusti­etoa saatavis­sa, vaik­ka rahaa palaa paljon. 

Vaik­ka meitä on syytet­ty mata­la­palkkay­hteiskun­nan ajamis­es­ta, tässä luvus­sa sanoudu­taan selkeästi irti sak­salai­sista Harz-reformeista, jot­ka ovat kyl­lä siisti­neet työt­tömyys­luku­ja, mut­ta luoneet suuret työssä käyvien köy­hien pysyvän tun­tuisen alalu­okan. Tämä saat­taa ennen pitkää heiken­tää kansan­talout­ta, kos­ka kovin paljon ihmisiä jää loukku­un läh­es tuot­ta­mat­tomaan työhön. Pohjo­is­mainen –  tai pitäisikö sanoa skan­d­i­naavi­nen – malli on parem­pi, kos­ka siinä nos­te­taan ihmisiä suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä työt­tömyy­destä korkea­tuot­toiseen työhön, jos­ta saa kun­nol­lista palkkaa. 

Suo­raan raportista:

Laa­jem­pia uud­is­tus­su­un­tia Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: Laa­jem­pia uudistussuuntia”

Irtisanomissuoja pienyrityksissä

Sopi­va irti­sanomis­suo­ja on tas­apain­oilua kah­den tavoit­teen välil­lä. Työn­tek­i­jän kannal­ta irti­sanomis­suo­ja on ymmär­ret­tävästi hyvä asia, mut­ta työt­tömän kannal­ta huono asia, kos­ka se nos­taa kyn­nys­tä palkata työvoimaa. On ilmeistä, että päädyt­täisi­in eri tulok­seen, jos asi­aa kat­sot­taisi­in vain suurten tai vain pien­ten yri­tys­ten kannal­ta. Pienelle yri­tyk­selle irti­sanomisen vaikeus merk­it­see suh­teessa suurem­paa riskiä, kos­ka epäon­nis­tuneen rekry­toin­nin jäl­keen palkat­ulle henkilölle on pienen yri­tyk­sen sisältä vaikea löytää hänelle sopi­vaa tehtävää. Niin­pä irti­sanomis­suo­jan hai­tat työl­listymisen estäjänä ovat pienis­sä yri­tyk­sis­sä suurem­mat kuin pienis­sä. Tämä on monis­sa mais­sa johtanut siihen, että irti­sanomis­suo­ja on pienis­sä yri­tyk­sis­sä säädet­ty heikom­mak­si kuin suuris­sa.     

Suo­raan raportis­tamme: Jat­ka lukemista “Irti­sanomis­suo­ja pienyrityksissä”

Juhana ja Ode: Koulutustyösuhde

Oppisopimusk­oulu­tus­ta käytetään Suomes­sa aivan liian vähän. Se on hyvä tapa oppia sel­l­aisel­la, joka ei kir­jo­jen ja luokkaopetuk­sen paris­sa viihdy. Yri­tyk­set vieroksu­vat tätä, kos­ka pitävät mak­set­tavaa palkkaa kovin suure­na suh­teessa yri­tyk­selle koulutet­tavas­ta koitu­vaan net­to­hyö­tyyn, mut­ta vielä enem­män vieroksu­taan sitä, että oppisopimusk­oulutet­ta­van irti­sanomis­suo­ja on huo­mat­tavasti parem­pi kuin muiden työhön otet­tavien, jot­ka voidaan koe­jan puit­teis­sa irti­sanoa melkein syytä ilmoit­ta­mat­ta. Yri­tys­ten val­i­tuk­si­in palkan suu­ru­ud­es­ta on huo­mat­ta­va, että yleen­sä oppisopimus­suhdet­ta tue­taan palkkat­uel­la, joka on noin 700 euroa kuussa. 

On käynyt ilmi, että tämä kuu­luu kohtaan tehdään jo. TEM:ssä ruot­salaistyy­li­nen koulu­tustyö­suhde on jo valmis­telus­sa. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: Koulutustyösuhde”