Talouspolitiikan paradigma muuttumassa?

Ilmas­sa on kovas­ti merk­ke­jä val­lit­se­van talou­del­li­sen para­dig­man muu­tok­ses­ta. Var­sin­kin EU:n poli­tiik­kaa on lei­man­nut usko talous­teo­ri­aan, jon­ka mukaan jul­ki­sen val­lan ei tar­vit­se aut­taa suh­dan­tei­ta pysy­mään rau­hal­li­se­na, vaan on oikein vähen­tää jul­kis­ta kulu­tus­ta ja alen­taa korot­taa vero­ja työt­tö­myy­den nous­tes­sa. Näin­hän on kir­joi­tet­tu Suo­men myös hal­li­tus­oh­jel­maan: jos olot paran­tu­vat, ale­taan elvyt­tää ja jos ne heik­ke­ne­vät, ale­taan kor­ja­ta val­tion­ta­lout­ta. Oikeaop­pis­ta on tämän mukaan antaa raha­mark­ki­noi­den huo­leh­tia suh­dan­tei­den tasaa­mi­ses­ta. Las­ku­kau­den aika­na korot las­ke­vat ja hou­kut­te­le­vat kulut­ta­maan ja ennen kaik­kea investoimaan. 

Tämä toi­mii, jos suh­dan­teet eivät heik­ke­ne kovin pahas­ti. Likvi­di­teet­tian­sas­sa korot saa­vut­ta­vat nol­lan eikä elpy­mis­tä tapah­du täs­tä huo­li­mat­ta. Alle nol­lan korot eivät voi las­kea, kos­ka pank­ki ei voi mak­saa ihmi­sil­le sii­tä, että nämä otta­vat velkaa.

Vas­tak­kai­nen käsi­tys, jota esi­mer­kik­si Paul Krug­man on puol­ta­nut, on, että talou­den ajau­tues­sa likvi­di­teet­tian­saan jul­ki­sen val­lan on elvy­tet­tä­vä velak­si. Sil­loin on eri­tyi­sen hyvä aika kor­ja­ta home­kou­lut sekä raken­taa tei­tä ja rautateitä.

”Lamaa kan­nat­taa syven­tää sääs­töil­lä” –kou­lu­kun­ta on pitä­nyt oppi-isi­nään kave­ruk­sia Rein­hart ja Rogoff, jot­ka kuu­lui­sas­sa tut­ki­muk­ses­saan osoit­ti­vat, että val­tion velan nouse­mi­nen yli 90 pro­sen­tin (kuten Sak­sas­sa) seu­rauk­se­na on kas­vun jyrk­kä heik­ke­ne­mi­nen. Nuo­ri opis­ke­li­ja osoit­ti har­joi­tus­työ­nään, että tämä tut­ki­mus­tu­los, johon esi­mer­kik­si Olli Rehn on vedon­nut, on perus­tu­nut las­ku­vir­hee­seen. Krug­man onkin jo ehdit­ty jul­kis­taa väit­te­lyn kiis­tat­to­mak­si voittajaksi. 

Aika moni on muu­ten­kin tul­lut sii­hen tulok­seen, että Euroop­pa on sääs­tä­mäs­sä itsen­sä hen­gil­tä. Ete­läi­sen Euroo­pan anka­rat sääs­tö­kuu­rit ovat tuo­neet vain kär­si­mys­tä, mut­ta jul­ki­nen talous ei ole kohen­tu­nut. Sääs­töt ovat tuo­neet niin pal­jon työt­tö­myyt­tä, ettei jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä ole hel­lit­tä­nyt lainkaan.

Muut taan­tu­man koh­dan­neet maat kuten Japa­ni, Bri­tan­nia ja USA ovat anta­neet val­tion vel­kaan­tua aika surut­ta. Ei ole niin vaa­ral­lis­ta, vaik­ka val­tio on suo­raan tai mut­kan kaut­ta pal­jon­kin vel­kaa kes­kus­pan­kil­le, jon­ka se omis­taa. Kor­ko­ja on varaa mak­saa vaik­ka kuin­ka pal­jon, jos mak­saa ne  itsel­leen. Englan­nis­sa on nyt ryh­dyt­ty jar­rut­ta­maan vel­kaan­tu­mis­ta, ja taan­tu­maan sii­nä onkin pää­dyt­ty, mut­ta vel­kaan­tu­mi­nen jatkuu.

Inflaa­tio­ta tämä sete­li­ra­hoi­tuk­sen räi­kein muo­to ei pys­ty aiheut­ta­maan niin kau­an, kun talous on joka tapauk­ses­sa lamas­sa ja korot nol­las­sa. Kun talous jos­kus elpyy, yli­mää­räis­tä likvi­di­teet­tiä on hyvä kerä­tä pois. Vähän tämä tuot­taa tehot­to­muut­ta, mut­ta kyl­lä 60 pro­sen­tin nuo­ri­so­työt­tö­myys on tehot­to­muu­te­na pahem­pi asia.

Japa­nin ja Yhdys­val­to­jen elvyt­tä­mi­nen kes­kus­pank­ki­ra­hal­la on sikä­li yksin­ker­tai­nen jut­tu, että on yksi maa ja yksi kes­kus­pank­ki. EKP:n osal­ta tilan­ne on han­ka­la, kos­ka yhden euro­maan tuke­mi­nen kes­kus­pank­ki­ra­hal­la on aina­kin tul­kit­ta­vis­sa tulon­siir­rok­si euro­mai­den välillä.

On aika vah­va argu­ment­ti yhteis­va­luut­taa vas­taan, jos yhteis­va­luut­ta pakot­taa euro­maat har­joit­ta­maan höl­möä talous­po­li­tiik­kaa ja pai­naa koko maan­osan vuo­sik­si lamaan.

On aivan var­ma, että oli­si parem­pi har­joit­taa suh­dan­tei­ta tasaa­vaa finans­si­po­li­tiik­kaa kuin jyr­ken­tää finans­si­po­li­tii­kal­la suh­dan­ne­vaih­te­lu­ja. Tämä edel­lyt­täi­si kui­ten­kin polii­ti­koil­ta malt­tia olla käyt­tä­mät­tä rahaa noususuh­dan­tei­den aika­na. Pahin mah­dol­li­nen on yhdis­tel­mä, jos­sa talous­po­li­tiik­kaa ohjaa­vat käsi kädes­sä mone­ta­ris­mius­koon hurah­ta­nut oikeis­to ja popu­lis­ti­nen ”rahaa pitää käyt­tää, kun sitä on” ‑vasem­mis­to.

 

 

160 vastausta artikkeliin “Talouspolitiikan paradigma muuttumassa?”

  1. Argu­ment­ti on rik­ki. Työt­tö­myy­den val­tion­ta­lou­den ali­jää­mää lisää­vä vai­ku­tus on poliit­ti­nen valin­ta, joka rik­koo sääs­tä­mi­sen ter­veh­dyt­tä­vän vai­ku­tuk­sen jo heti kättelyssä. 

    Reaa­li­puo­li voi sopeu­tua vain jos resurs­se­ja allo­koi­daan uudel­leen. Tämä tar­koit­taa että fir­mat alka­vat tuot­taa jotain muu­ta kuin aiem­min. Kos­ka yri­tyk­sen pää­oma menet­tää usein ison osan arvo­aan pro­ses­sis­sa, osa yri­tyk­sis­tä menee nurin. Raha taas ei vaih­da käsiä eli vel­ka­mark­ki­nat kui­vu­vat kun ei vie­lä tie­de­tä mihin sen pitäi­si allokoitua.

    Se osa argu­men­tis­ta on oikea, että infraan inves­toin­ti­mi­nen pitäi­si teh­dä suh­dan­teen mukaan jo ihan sik­si että nousu­kau­del­la tar­vi­taan parem­paa infra­struk­tuu­ria. Ja kos­ka pää­oma on sil­loin hal­paa niin deadweight loss on pienempi.

    Mut­ta kun ei se jul­ki­nen puo­li oikeas­ti sitä lamaa kat­kai­se teke­mäl­lä pyra­mi­de­ja tai rik­ko­mal­la ikku­noi­ta, vaan näis­tä on enem­män hait­taa kuin sii­tä että anne­taan ihmi­sil­le vaik­ka käteen rahaa. So. Heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus on oikeas­ti parem­pi kuin jul­kis­ten meno­jen lisää­mi­nen pel­käs­tään lisää­mi­sen vuoksi.

  2. Osmo, olet­ko aivan var­ma että tämän­kin taan­tu­man taka­na odot­taa nousu­kausi, jon­ka avul­la nykyi­nen vel­kaan­tu­mi­nen kui­ta­taan? Tähän men­nes­sä taan­tu­maa on aina seu­ran­nut nousu­kausi, mut­ta onko niin aina ole­va? Nyt ener­gian­hin­ta on vuo­si­kes­kiar­vol­la mita­ten kor­keam­pi kuin kos­kaan. Kehit­ty­viä mai­ta tämä ei (vie­lä?) hait­taa, mut­ta kehit­ty­nei­tä mai­ta kyl­lä­kin. Talous­kas­vua ei ole ollut ilman ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vua. Jopa osa talous­tie­tei­li­jöis­tä (kuten Tyler Cowen ja Robert J. Gor­don) on alka­nut epäil­lä, että edes­sä on pit­kä hitaan kas­vun kausi. Myös nii­den talous­tie­tei­li­jöi­den jouk­ko, joi­den mukaan tuot­ta­vuu­den kas­vu ei näy medi­aa­ni­pal­kan kas­vu­na vaan koko ajan enem­män pää­oman suu­rem­pa­na osuu­te­na tulon­jaos­sa, on kas­va­maan päin. Kes­kiar­vo­palk­ka toki nousee, mut­ta suu­ri­tu­loi­sin pro­sent­ti tai kym­me­nys lähin­nä vas­taa täs­tä nousus­ta. Kat­so esim. Is pro­duc­ti­vi­ty growth too strong for our own good?, Vit­ner & Iqbal, 2013 tai kir­ja “Race against the mac­hi­ne”. Olen kir­joit­ta­nut näis­tä asiois­ta blo­gis­sa­ni usean kir­joi­tuk­sen ver­ran. Toi­von, että joku osoit­taa, että olen ymmär­tä­nyt vää­rin ja palaam­me pian takai­sin maa­il­maan joka kas­vaa Euroo­pas­sa­kin reip­paat 3 % vuodessa.

    1. Osmo, olet­ko aivan var­ma että tämän­kin taan­tu­man taka­na odot­taa nousu­kausi, jon­ka avul­la nykyi­nen vel­kaan­tu­mi­nen kuitataan? 

      Oma veik­kauk­se­ni on, että seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika kas­vu on 1 — 1,5 % kes­ki­mää­rin. Sii­tä on siis läh­det­tä­vä, että tähän on tultu.

  3. Kun talous jos­kus elpyy, yli­mää­räis­tä likvi­di­teet­tiä on hyvä kerä­tä pois.”

    Nega­tii­vi­nen kor­ko, rahan yli­tar­jon­ta sekä kan­nat­ta­vien sijoi­tus­ten puu­te on tuot­ta­nut vel­ka­ve­toi­sen kei­not­te­lun (yli­hin­tai­set osak­keet ja kiin­teis­töt sekä ali­kor­koi­set bon­dit). Kes­kus­pank­kien siir­tyes­sä löy­säs­tä raha­po­li­tii­kas­ta tiuk­kaan sijoi­tus­ten arvot romah­ta­vat aikaan­saa­den uuden laman tai jopa finans­si­krii­sin. Kes­kus­pan­kit tie­tä­vät tämän ja sijoit­ta­jat tie­tä­vät, että kes­kus­pan­kit tie­tä­vät. Seu­rauk­se­na on “lets play chic­ken” tyyp­pi­nen kei­not­te­lu, joka ei voi päät­tyä kuin kyy­ne­liin. Mut­ta sii­nä välis­sä joku tekee pal­jon rahaa.

    Kes­kus­pan­keil­le jää kak­si vaihtoehtoa:

    a) Ne sal­li­vat inflaa­tion pitääk­seen yllä talous­kas­vua. Lopul­ta nope­aan inflaa­tioon kyl­läs­ty­tään (vrt. USA 80-luvun alus­sa) ja kes­kus­pan­kit nos­ta­vat korot tai­vai­siin pai­naak­seen inflaa­tion alas. Seu­rauk­se­na on usei­den vuo­sien lama/taantuma/hidas kasvu.

    b) Ne eivät väli­tä talous­kas­vus­ta vaan vetä­vät löy­sän rahan nopeas­ti pois mark­ki­noil­ta puo­lus­taak­seen hin­ta­va­kau­den peri­aa­tet­taan. Seu­rauk­se­na on lama.

    Löy­sää raha­po­li­tiik­kaa voi­si ver­ra­ta mor­fii­niin. Se on mai­nio kivun­lie­vit­tä­jä väliai­kai­ses­sa käy­tös­sä. Mut­ta vii­den vuo­den kuu­ri joh­taa yleen­sä riip­pu­vuu­teen, jos­ta ei pää­se pois kuin vie­roi­tusoi­rei­den kautta.

  4. Taas pala­taan sii­hen, että miten elvy­tys pitää teh­dä, jos­ta kir­joi­tin­kin jo pit­kän pät­kän aikaisemmin.

    Luo­vaa tuhoa ei pidä estää, sil­lä se ehkäi­see huo­non jär­jes­tel­män kor­vau­tu­mis­ta parem­mal­la. Eli elvy­tyk­sel­lä pitäi­si pys­tyä luo­maan oikeas­ti jotain mikä hyö­dyt­tää ver­rat­tu­na aikai­sem­paan tilan­tee­seen, eikä pel­käs­tään yllä­pi­tää huo­noa tilaa.

    Tuot­ta­mat­to­man työ­pai­kan yllä­pi­tä­mi­nen elvy­tyk­sen nimis­sä kun on huo­noa elvy­tys­tä. Pal­jon fik­sum­paa oli­si käyt­tää se elvy­tys sii­hen, että luo­daan uusi tuot­ta­vam­pi työ­paik­ka ja sul­je­taan se van­ha tuottamaton.

    Miten luo­daan tuot­ta­via työ­paik­ko­ja? Se on oikeas­taan aika help­poa. Oste­taan jotain min­kä tuot­ta­mi­nen ei nyky­ka­pa­si­tee­til­la onnis­tu ja jol­la on suu­rem­pi jäl­leen­myyn­tiar­vo kuin mitä sen val­mis­ta­mi­nen maksaa.

    Pari mie­leen pul­pah­ta­vaa tri­vi­aa­lia koh­det­ta, jois­sa myyn­ti­hin­ta on kor­keam­pi kuin tuo­tan­to­kus­tan­nus ja joi­ta voi­tai­siin teh­dä nykyis­tä riva­kam­min: Ne kas­vus­kes­kus­ten tii­viis­ti raken­net­tut ker­ros­ta­lo­ton­tit + ratainvestoinnit.

    Aloit­ta­kaa vaik­ka vetä­mään sitä met­ro­ra­taa ja star­tat­kaa kasa uusia uudis­koh­tei­ta. Kil­pai­lut­ta­kaa myös pie­nem­mil­lä Poh­jois-Suo­ma­lai­sil­la rak­sa­fir­moil­la pie­nis­sä palois­sa, jos isot eivät suos­tu jär­ki­hin­taan teke­mään. Tilat­kaa ne kaik­ki home­re­mon­tit kerralla.

    Tar­jot­kaa joku avus­tus­jär­jes­tel­mä joka kan­nus­taa aloit­ta­maan ker­ros­ta­lo­jen put­ki­remp­po­ja. Vai oli­si­ko parem­pi kan­nus­taa pur­ka­maan huo­no­ja talo­ja jon­kun­lai­sen siir­to­me­ka­nis­min kaut­ta jol­la talo­yh­tiöi­tä raken­net­tai­siin uudel­leen ja ihmi­set siir­tyi­si­vät uusiin taloihin?

    Mites jos elä­ke­mak­suis­ta teki­si progres­sii­vi­sia ja kat­tai­si elvy­tyk­sel­lä vajeen?

  5. Aamen.

    Tämä on täyt­tä asi­aa. Yhteis­va­luut­tam­me eri­tyi­son­gel­mat vali­tet­ta­vas­ti mukaan lukien.

  6. Sel­lai­nen huo­mio, että aina­kin Yhdys­val­to­jen koh­dal­la elvyt­tä­mi­nen ei ole vält­tä­mät­tä ollut niin kovin ter­ha­kas­ta myös­kään. Paul Krug­man itsea­sias­sa juu­ri tänään kir­joit­ti aihees­ta blogissaan:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/04/27/american-austerity-an-update/

    Myös brit­ti­hal­li­tus on ollut aika van­kas­ti sääs­tö­lin­jan kan­nat­ta­jia, mikä näkyy­kin Brit­tien var­sin hei­kos­sa talous­ke­hi­tyk­ses­sä tois­tu­vi­ne not­kah­duk­si­neen. Tämä syy-seu­raus­suh­de siis olet­taen että “elvyt­tä­jä­kou­lu­kun­ta” on oikeassa.

    Sääs­tö­lin­jan kan­nat­ta­jat tosin voi­vat aina tode­ta, vähän kuin “enti­nen kom­ma­ri”, että ei olla vaan sääs­tet­ty tarpeeksi…

    ===

    Tämän Osmon kir­joi­tuk­sen jäl­keen oli­si kyl­lä hyvin mie­len­kiin­tois­ta kuul­la kom­men­tia sii­tä, eivät­kö nämä näke­myk­set ole mil­lään taval­la ris­ti­rii­das­sa Juha­na Var­tiai­sen tee­sien kans­sa, kun aika vah­vas­ti arvon blo­gis­ti on vii­me­ai­koi­na hänen kelk­kaan­sa hypännyt.

    Var­tiai­nen kui­ten­kin edus­taa nähäk­se­ni aika äärim­mil­leen vie­tyä “supply side” ideo­lo­gi­aa (työt­tö­mät löy­täi­si­vät kyl­lä töi­tä jos vaan viit­si­si­vät teh­dä nii­tä jne.) Toi­saal­ta tämä likvi­di­teet­tian­sa-tul­kin­ta aika pit­käl­ti impli­koi, että ongle­ma on “demand” puo­lel­la, eli että kysyn­näs­tä on pulaa, vaik­ka työ­ha­luk­kai­ta kyl­lä riit­täi­si (siis ennen kaik­kea nykyi­ses­sä enem­män tai vähem­män pato­lo­gi­ses­sa taloustilanteessa).

  7. Kyl­lä, mutta… 

    Vii­me vuo­si­kym­men­ten koke­muk­set osoit­ta­vat sel­keäs­ti, ettei elvy­tys eikä sääs­tö­kuu­ri (aus­te­ri­ty) tuo­ta tulok­sia, ellei­vät n.s. raken­teet ole kun­nos­sa. Japa­ni on kokeil­lut sekä elvy­tys­tä että sääs­tö­kuu­ria ilman raken­tei­siin puut­tu­mis­ta ja tulok­set ovat olleet huo­no­ja. Nyt se aikoo puut­tua myös rakenteisiin.

    Toi­saal­ta jos raken­teet ovat kun­nos­sa, sekä elvy­tys (esim USA) että sääs­tö­kuu­ri (Irlan­ti, Viro) näyt­täi­si­vät toi­mi­van. Elvy­tys on tie­ten­kin taval­li­sen tal­laa­jan kan­nal­ta muka­vam­paa. Jois­sa­kin mais­sa raken­tei­siin puut­tu­mi­nen näyt­tää kui­ten­kin ole­van mah­do­ton­ta ilman kuris­ta­vaa pakkoa.

    Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten myös Krug­man koros­ti raken­tei­den merkitystä.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra. Mitä Euroo­pan ja mui­den rik­kai­den aluei­den val­tioi­den pitää nyt teh­dä. Lyhyes­ti. Kak­si lauset­ta max.

  9. Hie­noa Ode!

    Mik­sei Mark­kaa Euron rinnalle?

    Pide­tään se Euro kau­pan­käyn­ti­va­luut­ta­na, mut­ta ote­taan sii­hen se oma valuut­ta rin­nal­le. Täl­löin koti­mark­ki­nat voi­daan elvyt­tää val­tion tuh­lauk­sel­la eikun siis jär­ke­vil­lä inves­toin­neil­la, jol­loin ei tar­vit­se sääs­tää ydin­pal­ve­luis­ta ja laman aika­na on rei­lus­ti rak­sa­työn­te­ki­jöi­tä yms infran parantamiseen.

  10. Tai­taa vain olla että nuor­ten opis­ke­li­joi­den omas­sa­kin työs­sä oli puut­tei­ta. Rein­hart ja Rogoff ovat puo­lus­tau­tu­neet ja lisäk­si muu­ta­mat aikasarja/paneeliaineistojen meto­do­lo­gian eks­per­tit ovat sitä miel­tä että muut­kaan sar­jo­jen pai­no­tus­me­ne­tel­mät eivät ole sen perustellumpia..

  11. Osmo on oikeas­sa. Para­dig­ma on muut­tu­mas­sa. Suun­ta vain on hakusessa.

    Euron lyhyt his­to­ria on epä­on­nis­tu­nut. Euron piti haas­taa dol­la­ri maa­il­man­va­luut­ta­na. Dol­la­ri on enem­män kuin kos­kaan maailmanvaluutta.

    Pan­kit ovat saa­neet euron myö­tä uuden piris­tys­ruis­keen valuuttasuojauksesta.
    http://www.nordea.fi/yritykset+ja+yhteis%C3%B6t/riskienhallinta/valuuttasuojaus/943982.html

    Vero­pa­ra­tii­sit kiittävät.

    Dol­la­ri­ti­lit ovat tul­leet tutuik­si. Itsel­lä­ni­kin on sellainen. 

    Osmo ennus­te on roh­kea. Tavak­si on tul­lut, että tus­kin mus­te on kui­vu­nut, kun jo ennus­tei­ta korjataan.

  12. Pel­kään, että täs­sä ollaan Japa­nin tiel­lä, ellei ole ymmär­rys­tä ja halua teh­dä (poliit­ti­ses­ti) vai­kei­ta refor­me­ja. Vai­keus noi­hin refor­mei­hin tulee etu­ryh­mä­po­li­tii­kas­ta, ei sii­tä, ettei­kö nii­tä sai­si ihmi­sil­le myytyä.

    Ensin pitää ymmär­tää, että val­tion velan voi mak­saa täs­mäl­leen yhdel­lä taval­la. Siten, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä BKT kas­vaa nopeam­min kuin val­tion vel­ka. Täs­tä seu­raa välit­tö­mäs­ti, että lyhyen aika­vä­lin bud­jet­ti­va­jeil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä (syl­ke­köön eko­no­mis­tien Exce­lit mitä tahan­sa nume­roi­ta ulos), ja pit­kän aika­vä­lin talous­kas­vuun ja vero­ker­ty­mään vai­kut­ta­vil­la asioil­la on kaik­ki mah­dol­li­nen merkitys.

    Mit­kä sit­ten ovat nii­tä kysy­myk­siä ja pää­tök­siä, mit­kä täl­lä het­kel­lä vai­kut­ta­vat pit­kän aika­vä­lin talouskasvuun?

    Sosi­aa­li­tur­va. Oli­si aivan vält­tä­mä­tön­tä mitä pikim­min saa­da Sin­ga­po­ren suun­tai­nen refor­mi aikai­sek­si. Kysy­mys ei ole pel­käs­tään sii­tä, että tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä oli­si hal­vem­pi, vaan sen lisäk­si sii­nä siir­re­tään sykli­siä meno­ja val­tion pus­sis­ta yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le ja yli­pää­tään sil­lä, että ihmi­set päät­tä­vät omis­ta rahois­taan on näh­däk­se­ni posi­tii­vi­sia dynaa­mi­sia vaikutuksia.

    Kor­kean työn tuot­ta­vuu­den tar­jon­ta. (Eri­tyi­ses­ti) Hyvä­tu­lois­ten eläk­keel­le­siir­ty­mi­si­kää pitäi­si saa­da nos­tet­tua, ja työs­sä­jak­sa­mis­ta paran­taa (jos­kus voi­si kokeil­la vaik­ka sitä, että “työ­elä­män jous­tot” tar­koit­tai­si­vat myös työ­nan­ta­jan jous­ta­mis­ta eikä pel­käs­tään työn­te­ki­jän jous­ta­mis­ta). Opin­toai­ko­ja pitäi­si lyhen­tää niil­tä osin kun opis­ke­li­jat odot­ta­vat tur­haan opis­ke­lu­paik­kaa tai teke­vät opis­ke­lu­ja hait­taa­vaa ei oman alan työtä.

    Mata­lan tuot­ta­vuu­den työn kysyn­tä. On hir­vit­tä­vän kal­lis­ta pitää näi­tä ihmi­siä koko­naan työ­elä­män ulkopuolella.

    Rahoi­tus­sek­to­rin remont­ti. Nykyi­ses­tä epä­var­muu­des­ta pitäi­si pääs­tä eroon. Tar­koit­taa vel­ko­jen alas­kir­jaus­ta euroo­pas­sa, ja kyl­lä, se sat­tuu mei­dän kaik­kien elä­ke­sääs­töi­hin. Lisäk­si tar­vi­taan eri puo­lil­le euroop­paa parem­paa shok­kien sie­to­ky­kyä. Olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että Euron rin­nal­le tar­vi­taan pai­kal­lis­va­luu­tat, jot­ka toi­mi­si­vat iskun­vai­men­ti­mi­na eri­lai­sis­sa talou­den shokeissa.

  13. Aki Suok­ko:
    Osmo, olet­ko aivan var­ma että tämän­kin taan­tu­man taka­na odot­taa nousu­kausi, jon­ka avul­la nykyi­nen vel­kaan­tu­mi­nen kui­ta­taan? Tähän men­nes­sä taan­tu­maa on aina seu­ran­nut nousu­kausi, mut­ta onko niin aina ole­va? Nyt ener­gian­hin­ta on vuo­si­kes­kiar­vol­la mita­ten kor­keam­pi kuin kos­kaan. Kehit­ty­viä mai­ta tämä ei (vie­lä?) hait­taa, mut­ta kehit­ty­nei­tä mai­ta kyl­lä­kin. Talous­kas­vua ei ole ollut ilman ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vua. Jopa osa talous­tie­tei­li­jöis­tä (kuten Tyler Cowen ja Robert J. Gor­don) on alka­nut epäil­lä, että edes­sä on pit­kä hitaan kas­vun kausi. Myös nii­den talous­tie­tei­li­jöi­den jouk­ko, joi­den mukaan tuot­ta­vuu­den kas­vu ei näy medi­aa­ni­pal­kan kas­vu­na vaan koko ajan enem­män pää­oman suu­rem­pa­na osuu­te­na tulon­jaos­sa, on kas­va­maan päin. Kes­kiar­vo­palk­ka toki nousee, mut­ta suu­ri­tu­loi­sin pro­sent­ti tai kym­me­nys lähin­nä vas­taa täs­tä nousus­ta. Kat­so esim. Is pro­duc­ti­vi­ty growth too strong for our own good?, Vit­ner & Iqbal, 2013 tai kir­ja “Race against the mac­hi­ne”. Olen kir­joit­ta­nut näis­tä asiois­ta blo­gis­sa­ni usean kir­joi­tuk­sen ver­ran. Toi­von, että joku osoit­taa, että olen ymmär­tä­nyt vää­rin ja palaam­me pian takai­sin maa­il­maan joka kas­vaa Euroo­pas­sa­kin reip­paat 3 % vuodessa.

    Hyvä kir­joi­tus. Tämä talous­po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on näyt­tä­nyt pit­käl­ti kul­ke­van noi­ta harak­ka-ter­va­tul­la-lau­dal­la latu­ja eli sääs­te­tään­kö vai elvy­te­tään­kö / kär­si­tään­kö vai vel­kaan­nu­taan­ko. Pait­si että käy­tän­nös­sä kysy­mys tai­taa nyt olla sii­tä, vel­kaan­nu­taan­ko hitaam­min vai nopeammin.

    Se toi­nen kysy­mys todel­la­kin on, tulee­ko sitä nousu­kaut­ta ollen­kaan, vai onko täs­sä tosia­sias­sa kyse Euroo­pan kil­pai­lu­ky­vyn rapau­tu­mi­ses­ta ja talou­den pain­opis­teen siir­ty­mi­ses­tä Aasi­aan ja Ete­lä-Ame­rik­kaan. Monet oireet ja tun­nus­lu­vut viit­taa­vat sii­hen, että kysy­mys oli­si todel­la­kin enem­män Euroo­pan kil­pai­lu­ky­vyn katoa­mi­ses­ta ja sii­hen tau­tiin ei suh­dan­ne­luon­tei­ses­ta elvy­tyk­ses­tä ole pal­joa apua.

    Euroa­lu­eel­la oman kons­tik­kuu­ten­sa tuo se, että yhden maan tuke­mi­nen EKP:n rahoil­la ei ainoas­taan ole tul­kit­ta­vis­sa tulon­siir­rok­si, vaan se on tulon­siir­to. Jos tämä piik­ki ava­taan, sen taka­na väi­jyy se tau­ti, joka mei­dät pal­jol­ti tähän suo­hon toi, eli moraa­li­ka­to tai aina­kin sen pel­ko. Ja on vai­kea kuvi­tel­la mikä voi­ma voi­si tehok­kaam­min ajaa koh­ti Euron hajoamista.

    Rat­kai­su­ja oli­si syy­tä läh­teä etsi­mään pelk­kien suh­dan­ne­po­liit­tis­ten työ­ka­lu­jen ulko­puo­lel­ta. Yksi täl­lai­nen alue on kovin ras­kaak­si pai­su­nut elin­kei­noe­lä­män sään­te­ly­by­ro­kra­tia, jos­sa var­mas­ti on per­kaa­mi­sen varaa. Toi­nen on sisä­mark­ki­noi­den toi­min­nan paran­ta­mi­nen, joka kehi­tys nyt näyt­tää joten­kin jumiu­tu­neen. Epäi­le­mät­tä mui­ta­kin kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seen vai­kut­ta­via aluei­ta löytyy.

  14. Tie­de­mies:

    Reaa­li­puo­li voi sopeu­tua vain jos resurs­se­ja allo­koi­daan uudel­leen. Tämä tar­koit­taa että
    Mut­ta kun ei se jul­ki­nen puo­li oikeas­ti sitä lamaa kat­kai­se teke­mäl­lä pyra­mi­de­ja tai rik­ko­mal­la ikkunoita,

    Krug­man­nin vas­ta-argu­ment­ti (vaik­ka hän pitäi­si­kin inves­toin­te­ja infraan ja kou­lu­tuk­seen parem­pi­na) oli­si, että noin­han se vii­me ker­ral­la­kin tapah­tui (Yhdys­val­to­jen talous­po­li­tiik­ka muu­ta­ma­na vuo­te­na 1939 jälkeen) 

    Heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus on oikeas­ti parem­pi kuin jul­kis­ten meno­jen lisää­mi­nen pel­käs­tään lisää­mi­sen vuoksi.

    Pait­si, jos kan­sa­lai­set kerää­vät ne rahat sukan­var­teen. Tähän aut­taa vain, jos rahaa tipu­te­taan niin pal­jon, että velal­lis­ten velat tule­vat kui­ta­tuik­si, tai ihmi­set usko­vat inflaa­tion kiih­ty­vän niin, että kulut­ta­mi­nen miel­le­tään sääs­tä­mis­tä järkevämmäksi.

    1. Japa­nin on koit­ta­nut kaik­kea, myös heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus­ta. Kan­sa on sääs­tä­nyt sen­kin. Niis­sö olois­sa ainoa mikä voi toi­mia on, että jul­ki­nen sek­to­ri lisää omaa rahan­käyt­töään työl­lis­tä­väs­ti ja tekeew sen velak­si. Tie­tys­ti jos kan­sa sääs­tää kai­ken, voi val­tio­li­sä­tä omaa rahan­käyt­töään myös vero­ja korottaen.

  15. Jos meil­lä kas­vu jää tuo­hon Osmon ennus­ta­maan 1 — 1,5 % tasoon kym­me­nek­si vuo­dek­si, toi­von että kukaan ei sit­ten 2013 enää puhu Suo­mes­ta poh­jois­mai­se­na hyvin­voin­ti­val­tio­na: talou­tem­me sak­kaa jo nyt niin pahas­ti ver­rat­tu­na län­si­naa­pu­rei­hin, että 10v. pääs­tä olem­me jo aivan eri tasoa.
    Jos aiom­me menet­tää ase­mam­me ver­rok­ki­ryh­mäs­säm­me pitä­kääm­me kiin­ni sit­ten edes jon­kin­moi­ses­ta rehel­li­syy­des­tä. Jotain sekin.

  16. Raken­tei­ta pitäi­si uusia. Ongel­ma­na on, että suu­rin osa elvyt­tä­mi­sen kan­nat­ta­jis­ta halua­vaa elvyt­tää, kos­ka eivät oikeas­ti halua muut­taa raken­tei­ta. Ja sit­ten kun tule enousu­kausi, sama sak­ki halu­aa vain lisä­tä meno­ja kos­ka on varaa. 

    Jos ongel­mat eivät joh­du raken­teis­ta niin elvy­tys­hän toi­mii ihan hyvin. Jos se taas joh­tuu raken­teis­ta, niin ei val­tio voi kum­min­kaan jat­kaa loput­to­miin elvyt­tä­mis­tä, ei aina­kaan nyt kun meil­lä ei ole omaa kes­kus­pank­kia. Jos­sain vai­hees­sa pitäi­si käy­dä käsik­si raken­tei­siin ja mitä nopeam­min sen parempi.

    Aja­tel­laan tilan­net­ta, jos­sa lama joh­tuu sii­tä kun kaik­ki työn­te­ki­jät jää­vät eläk­keel­le. Kuka oikeas­ti kuvit­te­lee että val­tion elvy­tyk­sel­lä ulko­mail­ta oste­tut pal­ve­lout aut­ta­vat yhtään maan sisäi­sel­lä talou­des­sa, jon­ka supis­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä että kaik­ki ovat eläk­keel­lä? Palaa­vat­ko elä­ke­läi­set töi­hin jos val­tio elvyt­tää oikein reippaasti?

    Myön­ne­tään, esi­merk­ki­ni on tyh­mä, mut­ta eihän tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa pelk­kä elvyt­tä­mi­nen rii­tä. Ei auta kyl­lä myök­sään meno­jen leik­kaus, vaan ainoas­taan raken­tei­den muutokset.

  17. Mitä pak­sum­min vel­kaa ja lukui­sim­pia vel­kai­sia, sitä rut­kem­min kor­ko­tuot­to­ja tule­vil­le peri­jöil­le. Kant­si­si­ko täs­tä “velas­ta” ja “suku­pol­vis­ta” juu­ri pitem­pään virkatakaan ? 

    Moni­mut­kais­tu­nees­sa sosi­aa­lie­los­sa asia ei enää ole yhtä jul­kean sel­koi­nen kuin yllä kir­joi­tet­tu. Uusi perus­asia on rahan tul­va. Raha ei ole enää niuk­ka. Sik­si­pä kor­ko­kin on ole­ma­ton. Vel­ka­ra­has­ta on nyt tiris­tet­tä­vä omal­le pää­omal­le ‑osak­keil­le- akan­vir­ta. Itse vel­ka­kan­ta jäte­tään roik­ku­maan. Sen pie­ni­kin kor­ko syö tie­tys­ti tätä omis­ta­jal­le päät­ty­vää yli­vir­taus­ta. Asia ei huo­le­ta, kos­ka lyhen­nyk­set eivät kuu­lu asi­aan uudes­sa sosi­aa­li­ses­sa realityssä. 

    Täs­tä syys­tä asun­to­jen hin­nat nouse­vat niin pit­kään kun vuo­krien koro­tuk­sil­la voi­daan puris­taa se yksi-kak­si pro­sent­tia Nor­deaO­kol­le ja vie­lä saa­da sijoi­tusa­sun­to­y­rit­tä­jäl­le kol­me-vii­si prosenttia.
    Eili­ses­sä Financial Time­sis­sä Step­hen Foley kir­joit­ti ilmiös­tä help­po­ta­jui­ses­ti kos­kien kaup­pa­kes­kusk­sia ja toi­mis­to­tor­ne­ja. Nii­den edel­leen­myyn­nit ovat taas vauh­dis­sa kos­ka vuo­kra­nä­ky­mät kir­kas­tu­vat, ja mak­su­vä­li­ne, lai­na­ra­ha, liki koro­ton­ta. Leh­den FT voi käy­dä nouk­ki­mas­sa hotel­lien lob­byis­ta, aina­kin Pres­saan jäi jäl­jil­tä­ni vie­lä muutama.

    Hyväk­si lopuk­si. Ame­ri­kois­sa tus­kin talo­mark­ki­nat kuu­me­ne­vat, sil­lä ne asun­to­po­liit­ti­set Fan­nie ja Fred­die anta­vat asun­to­lai­noil­le takuut vain jos osto­hin­nat sää­dyl­li­siä. Samal­la mää­räy­ty­vät vuo­krat yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyväk­syt­tä­vik­si. Maa­il­man moni­mut­kais­tu­mis­ta sekin, että Suo­mes­sa vapaa vuo­kra­kis­kon­ta ja USA:ssa halvat.
    Juk­ka Sjöstedt

  18. Täl­lai­nen mak­ro­ta­sol­la pyö­ri­vä kes­kus­te­lu on oikeas­taan aika hupai­saa, sil­lä mak­ro­ta­son rat­kai­suil­la on se ikui­nen perus­on­gel­ma: narul­la työn­tä­mi­sen vaikeus.

    Kas­vun edel­ly­tyk­siä on tie­tys­ti hyvä luo­da, mut­ta jos yri­tyk­sil­lä ei ole halua kehit­tyä, ei kas­vua synny.

    Katai­nen tai­si osua oike­aan (ehkä vahin­gos­sa) mai­ni­tes­saan nega­tii­vi­sen ilma­pii­rin — sitä on. Kun menee huo­nos­ti, niin huo­nos­ti, ei ‘kan­na­ta’ inves­toi­da, sääs­te­tään vaan. Talous­han on pal­jol­ti psykologiaa.

    Toki sil­lä on mer­ki­tys­tä, mihin inves­toi­daan: tar­vi­taan tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä, se on sel­vä, kat­so­taan­pa vaan nii­tä yri­tyk­siä, joil­la menee hyvin. Nii­tä­kin on!
    Toki voi­daan kat­soa myös yri­tyk­siä, joil­la menee huo­nos­ti, esim. puun­ja­los­tus — tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hit­te­ly on laiminlyöty.

    Ja kyl­lä täs­sä Poh­jo­lan Japa­nia­kin on, yri­tyk­set inves­toi­vat, mut­ta ulkomaille.

  19. Meil­le itä­val­ta­lai­sil­le koko­nais­tuo­tan­to tai kysyn­tä ei ole vain aggre­gaat­ti­mös­söä, jon­ka koos­tu­muk­sel­la ei oli­si väliä.

    Yhden het­ken vir­ta­suu­reel­la ei ole pal­joa teke­mis­tä pidem­män aika­vä­lin hyvin­voin­nin kans­sa. Sodal­la ja pyra­mi­dien raken­ta­mi­sel­la saa­daan aikaan het­kel­li­nen tason nousu nois­sa vir­ta­suu­reis­sa. Mut­ta entä jos tuo on tapah­tu­nut syö­mäl­lä pää­omaa eikä raken­ta­mal­la uut­ta pääomaa?

  20. Jos val­tio toteut­tai­si kynt­ti­län­te­ki­jöi­den vaa­ti­muk­sen ikku­noi­den pois­ta­mi­ses­ta niin tot­ta­kai sai­sim­me aikaan nimel­li­sen tuo­tan­non kas­vun. Mut­ta mikä oli resurs­sien käy­tön kus­tan­nus? Mis­sä talous­po­li­tii­kan näky­mät­tö­miä kus­tan­nuk­sia yleen­sä­kään esitetään? 🙂

  21. Austrian:
    Tai­taa vain olla että nuor­ten opis­ke­li­joi­den omas­sa­kin työs­sä oli puut­tei­ta. Rein­hart ja Rogoff ovat puo­lus­tau­tu­neet ja lisäk­si muu­ta­mat aikasarja/paneeliaineistojen meto­do­lo­gian eks­per­tit ovat sitä miel­tä että muut­kaan sar­jo­jen pai­no­tus­me­ne­tel­mät eivät ole sen perustellumpia..

    Kysee­na­lais­ten kes­kiar­voi­sa­tus­ten lisäk­si työs­sä oli myös ihan mekaa­ni­nen lasku(koodaus)virhe. Sinä hyök­käät nuo­ru­kai­sen kimp­puun, kun hän keh­ta­si huo­maut­taa, että kei­sa­rin pök­syis­sä on taka­puo­les­sa iso reikä?

  22. Minun point­ti­ni on, että jos val­tio ottaa asiak­seen raken­taa pyra­mi­de­ja, kos­ka raken­nus­teol­li­suus on lamas­sa, niin tämä tar­koit­taa että raken­nus­teol­li­suu­teen sidot­tu pää­oma ja työ­voi­ma ei allo­koi­du uudel­leen, vaan ne ihmi­set ovat teke­mäs­sä pyramideja. 

    Argu­ment­ti likvi­di­teet­tian­sas­ta on myös rik­ki. Jos ne ihmi­set raken­ta­vat pyra­mi­de­ja ja nii­den likvi­di­teet­tipre­fe­rens­si on sel­lai­nen että rahat pää­ty­vät sukan­var­teen heli­kop­te­ri­ra­hoi­tuk­sen myö­tä, niin raken­nus­työ­läi­set ja raken­nus­fir­mat jne. lait­ta­vat palk­kan­sa ja jul­ki­sis­ta töis­tä kerää­män­sä voi­tot sukan­var­teen (eli mak­sa­vat pois vel­ko­jaan) ja samoin teke­vät ali­hank­ki­jat ja tava­ran­toi­mit­ta­jat. Ainoa ero heli­kop­te­ri­ra­hoi­tuk­seen on, että raa­ka-ainei­den, pää­oman, ja työ­voi­man hin­ta­sig­naa­li on häiritty.

    Nyt huo­mio: tämä ei ole argu­ment­ti *kaik­kea* suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa vas­taan. On jär­ke­väm­pää kor­ja­ta home­kou­lut kuin jät­tää ne kor­jaa­mat­ta, jos home­kou­lu­jen kor­jaa­mat­ta­jät­tä­mi­ses­tä on hait­taa. On jär­ke­väm­pää raken­taa juna­ra­dat tai val­ta­tiet tänä vuon­na kuin kah­den vuo­den pääs­tä, jos on syy­tä olet­taa, että rekoil­la ja junil­la on kah­den vuo­den pääs­tä kysyn­tää ja toi­saal­ta nyt on kapa­si­teet­tia käyt­tä­mät­tä. Ja niin edelleen.

    Mut­ta siis, pyra­mi­dien raken­ta­mi­nen sete­lien jaka­mi­sen sijaan ei ole mitään jär­ke­vää suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa. Jul­ki­set inves­toin­nit pitää alis­taa kustannus/hyötylaskelmille, jos dele­ve­ra­ge on rik­ko­mas­sa pää­oma­mark­ki­noi­ta, niin on pal­jon jär­ke­väm­pää vain antaa osa rahois­ta kuin pis­tää johon­kin ran­dom investointeihin. 

    Kan­nat­taa aja­tel­la tämä kään­täen. Jul­ki­nen inves­toin­ti alal­le X voi­daan aja­tel­la erään­lai­se­na kään­tei­se­nä pis­te­ve­ro­na alal­le X. Aivan samaan tapaan kuin pis­te­ve­rot ovat tehot­to­mia rahan kerää­mi­ses­sä, jul­ki­set inves­toin­nit pel­käs­tään rahan lii­kut­ta­mi­ses­sa ja elvyt­tä­mi­ses­sä ovat tehottomia. 

    Dynaa­mi­sel­la puo­lel­la on yksi argu­ment­ti joka toi­mii, ja se on se, että jos työn­te­ki­jä on työt­tö­mä­nä koto­na, tämän työ­pa­nok­sen arvo heik­ke­nee kun koke­mus­ta ei tule. Mut­ta jos nyt oikein tar­kas­ti tämä argu­ment­ti kam­ma­taan, niin mik­si työ­tön maa­ra­ken­nus­työ­mies tms on joten­kin hai­tal­li­sem­pi kuin kes­ki­mää­räi­nen työ­tön? Vie­lä täs­tä voi löy­tää yhden argu­men­tin, eli jos heli­kop­te­ri­ra­hal­la oste­taan vain tuon­ti­ta­va­raa, niin se ei tie­ten­kään lisää koti­mais­ta työl­li­syyt­tä. Mut­ta aika pian näkee tämän­kin argu­men­tin rik­ki­näi­syy­den: Se rak­sa­mies ostaa ihan yhtä lail­la ulko­mai­sia tuot­tei­ta sil­lä palkallaan. 

    Talou­den ja työl­li­syy­den tar­koi­tus on *pää­sään­töi­ses­ti* yli­pään­sä tuot­taa asioi­ta jot­ka hyö­dyt­tä­vät kan­sa­lai­sia. En vas­tus­ta ali­jää­miä tai sel­lais­ta suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa, jos­sa etsi­tään hyviä inves­toin­te­ja aikais­tet­ta­vik­si ja niin edel­leen, mut­ta entä jos täl­lai­sia inves­toin­te­ja ei ole? Entä jos maa­il­ma on bulk­ki-inves­toin­tien suh­teen nyky­tek­nii­kan tasoon näh­dän “val­mis”, niin että täs­sä ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin odo­tel­la tek­no­lo­gian kehit­ty­mis­tä ja antaa luo­van tuhon teh­dä tehtävänsä?

    1. Heli­kop­te­ri­ra­hoi­uk­sen ja pyra­mi­dien raken­ta­mi­sen välil­lä on vis­si ero. Jos annam­me kai­kil­le kak­si pro­sent­tia lisää rahaa, he voi­vat todel­la­kin sääst5ää sen, kuten teki­vät Japa­nis­sa, mut­ta jos työl­lis­täm­me mität­tö­mäl­lä kor­vauk­sel­la kituut­ta­van hen­ki­lön, hän ei jat­ka elä­mis­tä näl­kä­ra­jal­le, vaan käyt­tää palk­kaan­sa kulutukseen.

  23. Vas­tak­kai­nen käsi­tys, jota esi­mer­kik­si Paul Krug­man on puoltanut

    …ja joka on stan­dar­dia key­ne­si­läi­syyt­tä ja jota ope­te­taan jokai­ses­sa päte­väs­sä mak­ro­ta­lous­teo­rian oppi­kir­jas­sa ja jopa lukion yhteis­kun­tao­pin tun­nil­la ja joka on loo­gi­nen ja, toi­sin kuin kil­pai­le­va näke­mys, vas­taa todellisuutta.

  24. Mie­les­tä­ni sanaa “vel­ka”, ei voi kat­soa vain vel­kaa otta­van näkö­kul­mas­ta, vaan myös vai­ku­tuk­set velan anta­jaan oli­si syy­tä huo­mioi­da. USA toki on elä­nyt velak­si menes­ty­nees­ti. Se ostaa dol­la­reil­la maa­il­mal­ta kulu­tus­tar­vik­kei­ta. Kii­nas­ta, Koreas­ta… ja maat saa­vat dol­la­ri­tou­muk­sia. Kii­na on muis­taak­se­ni dol­la­ri­ve­las­sa mita­ten rikas maa. Näyt­tää sil­tä, että USA menes­tyy ja Kii­na menes­tyy. USA saa tava­raa, Kii­na saa dollareita.

    Mut­ta onko tämä nyt sitä kes­tä­vää kehi­tys­tä? Vel­kael­vy­tys­tä? Itse näki­sin täs­sä vel­ka­ta­lou­des­sa tule­van krii­sin idun mikä­li Kii­na pet­tyy saa­man­sa vir­tu­aa­li­ra­han vaihdanta-arvoon.

  25. Olen ymmär­tä­nyt, että vai­keam­pi­na talou­del­li­si­na aikoi­na val­tion ja kun­tien kan­nat­taa teh­dä sel­lai­sia inves­toin­te­ja, jot­ka ovat kui­ten­kin lähi­tu­le­vai­suu­te­na tulos­sa. Mik­si ei siis ote­ta kun­non lai­naa home­kou­lu­jen ja esim. uuden las­ten­sai­raa­lan raken­ta­mis­ta var­ten ja aloi­te­ta raken­ta­mis­ta nyt, kun raken­nus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat alhai­sem­pia ja kui­ten­kin kaik­ki nuo on pak­ko jos­sain vai­hees­sa teh­dä. Samoin pk-seu­dul­la kan­nat­tai­si pai­naa kaa­sua rai­de­lii­ken­nein­ves­toin­tien osal­ta, kos­ka nekin ovat tar­peel­li­sia ja joka tapauk­ses­sa jos­sain välis­sä toteu­tet­ta­via hank­kei­ta (esim. rai­tio­tie­ver­kon laa­jen­ta­mi­nen, Espoon kau­pun­ki­ra­ta ja pika­ra­tik­ka­ver­kos­to, Rai­de­jo­ke­ri jne.)

  26. Olen samaa miel­tä seu­raa­vas­ta Osmon toteamuksesta:
    “Pahin mah­dol­li­nen on yhdis­tel­mä, jos­sa talous­po­li­tiik­kaa ohjaa­vat käsi kädes­sä mone­ta­ris­mius­koon hurah­ta­nut oikeis­to ja popu­lis­ti­nen ”rahaa pitää käyt­tää, kun sitä on” ‑vasem­mis­to.”

    Paras vaih­toeh­to Suo­mel­le oli­si­kin kes­ki­ryh­mien (Keskusta+Vihreät) vah­va ase­ma hallituksessa.

    Oli­si mai­nio jut­tu, jos Kes­kus­ta ja Vih­reät löy­täi­si­vät toi­sen­sa edes niis­sä kysy­myk­sis­sä, jois­sa näke­my­se­rot ovat pie­net. Jul­ki­sis­sa mie­li­ku­vis­sa puo­luei­den erot ovat pal­jon suu­rem­mat kuin erot kan­nat­ta­ja­kun­tien enem­mis­tön näkemyksissä.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Japa­nin on koit­ta­nut kaik­kea, myös heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus­ta. Kan­sa on sääs­tä­nyt sen­kin. Niis­sö olois­sa ainoa mikä voi toi­mia on, että jul­ki­nen sek­to­ri lisää omaa rahan­käyt­töään työl­lis­tä­väs­ti ja tekeew sen velak­si. Tie­tys­ti jos kan­sa sääs­tää kai­ken, voi val­tio­li­sä­tä omaa rahan­käyt­töään myös vero­ja korottaen.

    Ei yksi­nään rii­tä pysy­vään ratkaisuun. 

    Japa­nis­sa on edel­leen suu­ria toi­min­taa jäy­kis­tä­viä ongel­mia talous­e­lä­män raken­teis­sa, työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa, ter­vey­den­hoi­dos­sa, maa­ta­lou­des­sa jne. Kaik­ki ei ole niin hyväs­sä jär­jes­tyk­ses­sä kuin tääl­tä kat­soen näyt­tää, tai itse asias­sa asiat ovat lii­an­kin hyväs­sä, mut­ta van­han­ai­kai­ses­sa järjestyksessä.

    Tuo­re pää­mi­nis­te­ri Abe on luvan­nut ongel­miin puuttua.

  28. EKP:n pitäi­si­kin ilmei­ses­ti ostaa kaik­kien jäsen­val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja näi­den pää­omao­suuk­sien suhteessa?

    Se on toki sinän­sä Sak­san osal­ta mel­ko tur­haa, kos­ka Sak­sa saa nol­la­ko­rol­la lai­naa mark­ki­noil­ta­kin, mut­ta kyl­lä se hel­pot­tai­si Rans­kan, Espan­jan, Ita­lian ja mui­den­kin mai­den rahoi­tus­ta ja mah­dol­lis­tai­si elvyt­tä­vää politiikka.

    Oleel­li­sin­ta oli­si kui­ten­kin saa­da se luo­va tuho joten­kin liik­keel­le. Pel­käs­tään sääs­tä­mäl­lä ja vir­ka­mie­hiä kor­tis­toon pot­ki­mal­la se luo­va tuho ei oikein käyn­nis­ty, kun ei oikein ole kysyn­tää mit­kä syn­nyt­täi­si­vät nii­tä kor­vaa­via työ­paik­ko­ja. Sen takia tar­vit­tai­siin yhtä aikaa elvyt­tä­vää, mut­ta raken­teel­li­sia heik­kouk­sia kor­jaa­vaa politiikkaa.

  29. Tie­de­mies:
    Argu­ment­ti on rik­ki. Työt­tö­myy­den val­tion­ta­lou­den ali­jää­mää lisää­vä vai­ku­tus on poliit­ti­nen valin­ta, joka rik­koo sääs­tä­mi­sen ter­veh­dyt­tä­vän vai­ku­tuk­sen jo heti kättelyssä. 

    Jos poli­tiik­ka liit­tyy talous­po­liit­ti­seen kes­kus­te­luun, argu­ment­ti on rik­ki? Tot­ta­kai täs­sä on kyse poliit­ti­sis­ta valin­nois­ta. Lyhyes­tä kom­men­tis­ta­si on hie­man vai­kea saa­da kiin­ni mitä ajat takaa, joten jou­dun vähän arvai­le­maan. Kor­jaa jos menee metsään.

    Siis mei­naat­ko, että työt­tö­myys lisää ali­jää­mää vain kos­ka työt­tö­miä tue­taan talou­del­li­ses­ti? En oikein kek­si muu­ta seli­tys­tä väit­teel­le­si. Toki voi­tai­siin teh­dä sel­lai­nen polit­tii­nen valin­ta, että työt­tö­mät jätet­täi­siin oman onnen­sa nojaan ja sääs­tet­täi­siin hyvä sii­vu samal­la. Tosin tämä­kin supis­tai­si talout­ta sikä­li, että koko­nais­ky­syn­tä las­ki­si kun kas­va­va osa kan­sas­ta oli­si raha­ton­ta. Sit­ten tiet­ty jon­kin ver­ran rahaa kului­si polii­sei­hin sun mui­hin jot­ka pai­men­tai­si­vat näi­tä näl­käi­siä lau­mo­ja, mut­ta täl­lä oli­si toki myös työl­lis­tä­viä vaikutuksia.

    Noh, lii­oit­te­lu sik­seen. Tois­tet­ta­koon vie­lä, että aina näis­sä on kyse poliit­ti­sis­ta valin­nois­ta. Ensin pää­te­tään mihin pyri­tään. Halu­taan­ko tasa-arvois­ta ja tur­val­lis­ta yhteis­kun­taa val­tioi­neen ja tulon­siir­toi­nen, vai ken­ties enem­män vii­da­kon laeil­la pelaa­vaa sosi­aa­li­darwi­nis­mia, vai ehkä jotain sil­tä välil­tä? Halu­taan­ko käyt­tää resurs­se­ja ihmis­ten hoi­ta­mi­seen ja kou­lut­ta­mi­seen, vaik­ka raa­ka mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei tähän joh­tai­si­kaan? Vai halu­taan­ko ken­ties opti­moi­da mate­ri­aa­li­nen hyvin­voin­ti pitä­mäl­lä kil­pai­lu­ky­ky tin­ki­mät­tö­mäs­sä hui­pus­saan ja tuonti-TV:t hal­poi­na. Sit­ten mie­ti­tään miten jär­jes­tel­mä saa­daan pal­ve­le­maan tavoi­tet­ta par­hai­ten. Minua on aina ihme­tyt­tä­nyt aja­tus että käsien pys­tyyn nos­ta­mi­nen ei oli­si valin­ta ollen­kaan, vaan että erään­lai­nen nihi­lis­mi oli­si vain äly­käs­tä rea­lis­mia ja tapa sal­lia luon­non toi­mia, niin kuin luon­non on tar­koi­tet­tu toi­mia ilman val­tion sekaan­tu­mis­ta ja ihmis­ten häi­rit­se­viä tarpeita.

    Reaa­li­puo­li voi sopeu­tua vain jos resurs­se­ja allo­koi­daan uudel­leen. Tämä tar­koit­taa että fir­mat alka­vat tuot­taa jotain muu­ta kuin aiemmin. 

    Ei kait val­tion toi­min­ta­kaan vält­tä­mät­tä aina mitään ima­gi­naa­ris­ta ole? Vai oli­ko tar­koi­tuk­se­si vetää täs­sä yhtä­läi­syys yksi­tyis­sek­to­rin ja reaa­li­ta­lou­den välille? 

    Se osa argu­men­tis­ta on oikea, että infraan inves­toin­ti­mi­nen pitäi­si teh­dä suh­dan­teen mukaan jo ihan sik­si että nousu­kau­del­la tar­vi­taan parem­paa infra­struk­tuu­ria. Ja kos­ka pää­oma on sil­loin hal­paa niin deadweight loss on pienempi.

    Mut­ta kun ei se jul­ki­nen puo­li oikeas­ti sitä lamaa kat­kai­se teke­mäl­lä pyra­mi­de­ja tai rik­ko­mal­la ikku­noi­ta, vaan näis­tä on enem­män hait­taa kuin sii­tä että anne­taan ihmi­sil­le vaik­ka käteen rahaa. So. Heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus on oikeas­ti parem­pi kuin jul­kis­ten meno­jen lisää­mi­nen pel­käs­tään lisää­mi­sen vuoksi.

    Jos itse hei­luin tuos­sa aiem­min olkiuk­ko­jen suun­nil­la, niin kyl­lä täs­sä­kin samaan sor­ru­taan. Ei kai kukaan ole ehdot­ta­nut pyra­mi­dien raken­ta­mis­ta tai ikku­noi­den rik­ko­mis­ta. Kor­kein­taan aja­tuk­set että työt­tö­mät pitäi­si vas­tik­keek­si tuel­leen pis­tää vaik­ka kai­va­maan ja täyt­tä­mään kuop­pia ihan noin peri­aat­teen vuok­si ovat jotain tämän suun­tais­ta. Kuta kuin­kin kaik­ki ovat sitä miel­tä että Suo­mes­sa­kin on pit­kä lis­ta teke­mät­tö­miä töi­tä (vaik­ka­pa nyt tämä teke­mät­tö­mien töi­den klas­sik­ko home­kou­lu­jen kun­nos­ta­mi­nen), joi­hin ei juu­ri ryh­dy­tä ellei sit­ten val­tion toi­mes­ta ja samal­la näi­tä käyt­tä­mät­tö­miä resurs­se­ja allo­koi­den (suo­mek­si tyt­tö­miä työl­lis­täen). Kui­ten­kin heti jos jotain täl­lais­ta ehdo­te­taan, alkaa huu­te­lu pape­rin pyö­rit­tä­jis­tä ja hal­lin­to­him­me­leis­tä suu­rin piir­tein sil­lä läh­tö­koh­dal­la, että mikä tahan­sa mitä tapah­tuu yksi­tyis­sek­to­rin ulko­puo­lel­la on vain ja ainoas­taan hai­tal­lis­ta ja pois yhtei­ses­tä kakusta.

  30. Yksi asia mikä on itsel­le­ni jää­nyt epä­sel­väk­si täs­sä uudes­sa para­dig­mas­sa on vero­tus. Jos laman syy­nä on koko­nais­ky­syn­nän puu­te, niin ilmei­nen rat­kai­su oli­si näh­däk­se­ni las­kea vero­ja ennem­min kuin raken­taa pyra­mi­de­ja tai kyl­vää sete­lei­tä heli­kop­te­ris­ta. Val­tion vel­kaan vai­ku­tus on sama, mut­ta vero­jen las­ke­mi­nen tehos­taa talou­den toi­min­taa sen lisäk­si, että kulut­ta­jil­le jää käteen enem­män rahaa.

    >Tie­tys­ti jos kan­sa sääs­tää kai­ken, voi
    >val­tio lisä­tä omaa rahan­käyt­töään myös veroja
    >korot­taen.

    Tämä logiik­ka ei oikein aukea… ensin elvy­te­tään pai­na­mal­la rahaa ja jos työl­li­syys ei läh­de sil­lä nousuun, niin tilan­ne kor­jaan­tuu kiris­tä­mäl­lä vero­tus­ta? Mihin vero­tus­ta tar­vi­taan, jos val­tion­ve­lan mää­räl­lä ei ole väliä?

    1. >Tie­tys­ti jos kan­sa sääs­tää kai­ken, voi
      >val­tio lisä­tä omaa rahan­käyt­töään myös veroja
      >korot­taen.

      Tämä logiik­ka ei oikein aukea… ensin elvy­te­tään pai­na­mal­la rahaa ja jos työl­li­syys ei läh­de sil­lä nousuun, niin tilan­ne kor­jaan­tuu kiris­tä­mäl­lä vero­tus­ta? Mihin vero­tus­ta tar­vi­taan, jos val­tion­ve­lan mää­räl­lä ei ole väliä?

      Yri­te­tään uudes­taan: jos heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus — esi­mer­kik­si vero­jen alen­ta­mi­nen — ei vai­ku­ta ihmis­ten kulu­tuk­seen, sil­loin loo­gi­ses­ti ottaen (koh­tuul­li­sen) vero­jen koro­tuk­sen­kaan ei pitäi­si vaikuttaa.

  31. tcrown:
    Pel­kään, että täs­sä ollaan Japa­nin tiel­lä, ellei ole ymmär­rys­tä ja halua teh­dä (poliit­ti­ses­ti) vai­kei­ta refor­me­ja. Vai­keus noi­hin refor­mei­hin tulee etu­ryh­mä­po­li­tii­kas­ta, ei sii­tä, ettei­kö nii­tä sai­si ihmi­sil­le myytyä.

    Ensin pitää ymmär­tää, että val­tion velan voi mak­saa täs­mäl­leen yhdel­lä taval­la. Siten, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä BKT kas­vaa nopeam­min kuin val­tion vel­ka. Täs­tä seu­raa välit­tö­mäs­ti, että lyhyen aika­vä­lin bud­jet­ti­va­jeil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä (syl­ke­köön eko­no­mis­tien Exce­lit mitä tahan­sa nume­roi­ta ulos), ja pit­kän aika­vä­lin talous­kas­vuun ja vero­ker­ty­mään vai­kut­ta­vil­la asioil­la on kaik­ki mah­dol­li­nen merkitys.

    Mit­kä sit­ten ovat nii­tä kysy­myk­siä ja pää­tök­siä, mit­kä täl­lä het­kel­lä vai­kut­ta­vat pit­kän aika­vä­lin talouskasvuun?

    Sosi­aa­li­tur­va. Oli­si aivan vält­tä­mä­tön­tä mitä pikim­min saa­da Sin­ga­po­ren suun­tai­nen refor­mi aikai­sek­si. Kysy­mys ei ole pel­käs­tään sii­tä, että tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä oli­si hal­vem­pi, vaan sen lisäk­si sii­nä siir­re­tään sykli­siä meno­ja val­tion pus­sis­ta yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le ja yli­pää­tään sil­lä, että ihmi­set päät­tä­vät omis­ta rahois­taan on näh­däk­se­ni posi­tii­vi­sia dynaa­mi­sia vaikutuksia.

    Kor­kean työn tuot­ta­vuu­den tar­jon­ta. (Eri­tyi­ses­ti) Hyvä­tu­lois­ten eläk­keel­le­siir­ty­mi­si­kää pitäi­si saa­da nos­tet­tua, ja työs­sä­jak­sa­mis­ta paran­taa (jos­kus voi­si kokeil­la vaik­ka sitä, että “työ­elä­män jous­tot” tar­koit­tai­si­vat myös työ­nan­ta­jan jous­ta­mis­ta eikä pel­käs­tään työn­te­ki­jän jous­ta­mis­ta). Opin­toai­ko­ja pitäi­si lyhen­tää niil­tä osin kun opis­ke­li­jat odot­ta­vat tur­haan opis­ke­lu­paik­kaa tai teke­vät opis­ke­lu­ja hait­taa­vaa ei oman alan työtä.

    Mata­lan tuot­ta­vuu­den työn kysyn­tä. On hir­vit­tä­vän kal­lis­ta pitää näi­tä ihmi­siä koko­naan työ­elä­män ulkopuolella.

    Rahoi­tus­sek­to­rin remont­ti. Nykyi­ses­tä epä­var­muu­des­ta pitäi­si pääs­tä eroon. Tar­koit­taa vel­ko­jen alas­kir­jaus­ta euroo­pas­sa, ja kyl­lä, se sat­tuu mei­dän kaik­kien elä­ke­sääs­töi­hin. Lisäk­si tar­vi­taan eri puo­lil­le euroop­paa parem­paa shok­kien sie­to­ky­kyä. Olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että Euron rin­nal­le tar­vi­taan pai­kal­lis­va­luu­tat, jot­ka toi­mi­si­vat iskun­vai­men­ti­mi­na eri­lai­sis­sa talou­den shokeissa.

    Ennen van­haan työn tuot­ta­vuu­den kas­vu tar­koit­ti suu­rel­ta osin myös brut­to­kan­san­tuot­teen (BKT) kas­vua. Tämä kyt­kös on muren­tu­mas­sa? Aina­kin Yhdys­val­lois­sa työn tuot­ta­vuu­den kas­vu on hei­jas­tu­nut vähem­män BKT:n kas­vuun vuo­sien 1995–2011 välil­lä kuin aiemmin(kommentissani ylem­pä­nä on läh­de tähän). Syik­si arvel­laan mm. se, että tie­to­tek­nii­kan tuo­ma työn tehos­ta­mi­sen lisä­ar­vo on men­nyt pit­käl­ti pää­oman omis­ta­jil­le ja työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut sekä työ­tun­tien mää­rää pie­nen­tä­mäl­lä että ulkois­ta­mal­la kehit­ty­viin mai­hin. Voim­me­ko olet­taa, että Euroo­pas­sa tilan­ne on pit­käl­ti saman­kal­tai­nen? Uskoi­sin näin ellei joku toi­sin pys­ty esit­tä­mään. Eli talous­kas­vun läh­tee­nä ole­va tuot­ta­vuu­den kas­vu ei täl­lä het­kel­lä kas­va­ta kuin pie­nen jou­kon käy­tet­tä­vis­sä ole­via tulo­ja, myös Euroo­pas­sa? Kan­nat­taa­ko täl­löin talous­kas­vua edes tavoi­tel­la, jos se hyö­dyt­tää vain vähem­mis­töä? Jos kyse on pit­kä­ai­kai­ses­ta tren­dis­tä, niin vih­rei­den pitäi­si miet­tiä uudes­taan talous­kas­vua poliit­ti­se­na tavoit­tee­na. Saas­tu­mi­sen lisäk­si talous­kas­vul­la on siis yhä enem­män epä­ta­sa-arvoa ja vähem­män elin­ta­soa (BKT/asukas) kohot­ta­va sivuvaikutus?

    Toit erin­omai­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si tär­kei­tä seik­ko­ja esil­le kuten tuon rahoi­tus­sek­to­rin remon­tin. Yksi tär­keä asia lis­tas­ta kui­ten­kin puut­tui ja se on kal­lis­tu­nut ener­gia. Vuon­na 2011 sekä öljyn että kivi­hii­len inflaa­tio­kor­jat­tu hin­ta oli kaik­kien aiko­jen vuo­si­kes­kiar­voen­nä­tyk­ses­sään. Kehit­ty­vät maat osta­vat län­si­maat yhä enem­män ulos ener­gia­mark­ki­noil­ta. Ilman ener­gian­kas­vua ei ole aina­kaan tähän men­nes­sä ollut vakaa­ta (toki rahoi­tus­sek­to­ril­la voi kupla pai­sua tms.) talous­kas­vua, sil­lä emme ole “enke­li­ta­lou­des­sa” Her­man Dalya lai­na­tak­se­ni. Län­si­mais­sa öljyn­ku­lu­tus on jo kään­ty­nyt las­kuun, mikä tar­koit­taa että jos­ta­kin pitää luo­pua ellei öljyn käyt­töä tehos­te­ta voi­mak­kaas­ti. Öljyn käyt­töä tehos­tet­tiin pal­jon vuo­sien 1973 ja 1979 öljy­krii­seis­sä, joten hel­poim­mat tehos­ta­mis­kei­not on jo käy­tet­ty. Tämä tar­koit­taa, että Euroo­pas­sa joka iki­nen öljy­tyn­ny­ri on koko ajan vai­keam­pi sääs­tää ilman että se on talous­kas­vus­ta pois. 

    Talous­kas­vul­la ei myös­kään ole kes­kiar­vo­ha­kui­suut­ta eli se ei palau­du mihin­kään pit­kän ajan tren­diin ja voi siten tule­vai­suu­des­sa olla suu­rem­pi tai pie­nem­pi kuin ennen suur­ta lamaa vuon­na 2008. Minä veik­kaan ja varau­tui­sin sii­hen, että se on pie­nem­pi, jo pel­käs­tään hal­van ener­gian niu­ken­tues­sa, mut­ta myös pank­ki­sek­to­rin uusien sää­dös­ten, väes­tön ikään­ty­mi­sen, glo­ba­li­saa­tion ja monen muun asian vuoksi.

    Voi­han toki tul­la jokin uusi yleis­hyö­dyl­li­nen tek­no­lo­gia (esim. 3D-print­taus), jol­la talous­kas­vu palaa takai­sin enti­siin luke­miin. En kui­ten­kaan pelai­si pel­käs­tään tätä hevos­ta vaan alkai­sin jo hiu­kan sopeu­tua tai varau­tua maa­il­maan joka saat­taa olla muut­tu­nut. Ennen val­tioi­den velat kuit­taan­tui­vat talous­kas­vul­la, mut­ta onko niin tulevaisuudessakin?

  32. Austrian:
    Tai­taa vain olla että nuor­ten opis­ke­li­joi­den omas­sa­kin työs­sä oli puut­tei­ta. Rein­hart ja Rogoff ovat puo­lus­tau­tu­neet ja lisäk­si muu­ta­mat aikasarja/paneeliaineistojen meto­do­lo­gian eks­per­tit ovat sitä miel­tä että muut­kaan sar­jo­jen pai­no­tus­me­ne­tel­mät eivät ole sen perustellumpia..

    Ovat puo­lus­tau­tu­neet, mut­ta ovat­ko puo­lus­tau­tu­neet hyvin? Kes­kei­nen tulos heil­lä oli, että on ole­mas­sa maa­gi­nen 90%:n velka/bkt raja, jon­ka jäl­keen alkaa jyrk­kä ala­mä­ki. Hei­dän puo­lus­tuk­sen­sa on ollut, että vaik­ka mm. alkeel­li­nen tau­luk­ko­las­ken­ta­vir­he (jota epäi­le­mät­tä “muu­ta­mat aikasarja/paneeliaineistojen meto­do­lo­gian eks­pert­tien suur­mes­ta­rei­den emi­nens­sit” ovat myös puo­lus­ta­neet) säi­lyy nega­tii­vi­nen kor­re­laa­tio vel­kaan­tu­mi­sas­teen ja talous­kas­vun välillä. 

    Kes­keis­tä täs­sä on kui­ten­kin, että tuo maa­gi­nen kyn­nys­ra­ja kato­aa kun hei­dän vir­heen­sä kor­ja­taan. Kukaan ei ole kiis­tä­nyt nega­tii­vi­sen kor­re­laa­tion ole­mas­sao­loa. Täs­sä­kin voi­daan hyväl­lä syyl­lä kysyä ja ollaan kysyt­ty että mihin suun­taan kausa­li­teet­ti mah­taa todel­li­suu­des­sa men­nä. Ettei vaan heik­ko talous­kas­vu joh­tai­si kor­keam­paan velkaantumisasteeseen?

    R ja R ovat puo­lus­tau­tu­neet sanoen, ettei­vät ole mitään sano­neet­kaan kausa­li­tee­tis­ta, eivät­kä tuos­sa epä­on­ni­ses­sa pape­ris­saan mitään sano­neet­kaan. Kui­ten­kin muu­al­la he ovat aktii­vi­ses­ti tuke­neet sitä tul­kin­taa, että vel­kaan­tu­mi­sas­te on oikeas­taan kai­ken muun kus­tan­nuk­sel­la saa­ta­va tuon maa­gi­sen rajan alle, tai muu­toin peri­ka­to koit­taa. Osin täl­lä veruk­keel­la elvyt­tä­vä talous­po­li­tiik­ka on hei­tet­ty romu­kop­paan, kun kaik­ki ovat ker­ta­kaik­ki­aan tien­neet ettei tämä ole vaih­toeh­to ollen­kaan. Vaik­ka­pa Euroo­pas­sa näh­dään kuin­ka hie­nos­ti tämä aja­tus on käy­tän­nös­sä toi­mi­nut. Ja kyl­lä, voi­daan taas sanoa ettei olla vaan sääs­tet­ty tarpeeksi.

  33. Tot­ta­kai vel­ka­taak­ka vai­kut­taa talou­teen. Pel­käs­tään suu­ren velan mak­su­kus­tan­nuk­set ovat pois kai­kes­ta muus­ta talou­des­ta. Suu­ri vel­ka myös herät­tää kysy­myk­sen val­tion velan­mak­su­ky­vys­tä ja nos­taa lai­nois­ta vaa­dit­tu­ja kor­ko­ja. Krii­si­mail­la on ollut perin­net­tä mak­saa velat pois sete­li­pai­noa käyt­tä­mäl­lä. Tämä vali­tet­ta­vas­ti ote­taan huo­mioon kor­ko­vaa­ti­muk­sis­sa ja hyvän takoi­tuk­sen sijaan pää­dy­tään heik­koon ja epä­luo­tet­ta­vaan valuuttaan

    Suo­sit­te­li­sin vel­kai­sil­le val­tioil­le talous­krii­sin hyö­dyn­tä­mis­tä raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten teke­mi­siin (nii­den teke­mi­nen sil­loin kun talou­des­sa menee hyvin, tun­tuu ole­van yli­voi­mais­ta*). Toi­sek­si voi­si olla syy­tä poh­tia velan leik­kaa­mis­ta. Tämän seu­rauk­se­na lai­nan­saan­ti tyreh­tyi­si, ja vyö­tä pitäi­si kiris­tää, mut­ta val­tio sai­si uuden alun ja pää­si­si irti aiem­pien val­tio­mies­ten virheistä.

    *sama tun­tuu vai­vaa­van ay-lii­ket­tä. Aja­tus että voit­toa teke­vä yri­tys jär­ke­vöit­tää toi­min­taan­sa (ja samal­la mah­dol­li­ses­ti uudel­leen­jär­jes­te­lee hen­ki­lös­tä) tun­tuu ole­van joten­kin aivan mah­do­ton ymmärtää.

  34. Ossi Leh­ti­nen: Var­tiai­nen kui­ten­kin edus­taa nähäk­se­ni aika äärim­mil­leen vie­tyä “supply side” ideo­lo­gi­aa (työt­tö­mät löy­täi­si­vät kyl­lä töi­tä jos vaan viit­si­si­vät teh­dä nii­tä jne.) Toi­saal­ta tämä likvi­di­teet­tian­sa-tul­kin­ta aika pit­käl­ti impli­koi, että ongle­ma on “demand” puo­lel­la, eli että kysyn­näs­tä on pulaa, vaik­ka työ­ha­luk­kai­ta kyl­lä riit­täi­si (siis ennen kaik­kea nykyi­ses­sä enem­män tai vähem­män pato­lo­gi­ses­sa taloustilanteessa).

    Kysyn­tä­on­gel­ma kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa on jotain, mihin me emme ihmeem­min voi vai­kut­taa. Sen sijaan koti­mark­ki­noi­den pal­ve­lu­ky­syn­tään voi­daan vai­kut­taa pal­jon­kin. Kyse on tie­ten­kin vain mei­dän omien raho­jem­me uus­jaos­ta, mut­ta talou­des­sa lie­nee ter­veem­pää, jos se jako voi­daan teh­dä enem­män vapaa­eh­tois­poh­jal­ta kuin pakol­la val­tion kautta.

    Sii­nä ei ole kovin pal­jon jär­keä, että pesem­me tois­tem­me pai­to­ja. Sii­nä sen sijaan on pal­jon­kin jär­keä, että muu­ten töi­tä vail­la ole­vat pese­vät töis­sä ole­vien pai­to­ja mak­sua vastaan.

    Täs­sä on muu­ten sel­lai­nen­kin detal­ji, että jos rahat alka­vat ker­tyä varak­kaam­mil­le, niin pal­ve­lus­kun­nan pitä­mi­nen on van­ha hyvä tapa köyh­dyt­tää vähän varak­kaam­pi­kin aateli…

    Pal­kal­li­sia töi­tä siis kan­san­ta­lou­des­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon, joten kysyn­tää on. Jos tämän lisäk­si on tar­jon­taa­kin, niin sit­ten syn­ty­väl­le koh­taan­to-ongel­mal­le oli­si yhteis­kun­nal­li­sel­la tasol­la syy­tä teh­dä paljonkin.

  35. Puhut Osmo kir­joi­tuk­ses­sa­si “Ete­lä-Euroo­pan anka­ris­ta sääs­tö­kuu­reis­ta” ja nii­den kauheudesta.

    Esi­mer­kik­si Espan­jan val­tion ali­jää­mä vii­me vuon­na oli hie­man yli 10 % BKT:stä.

    Pari kysy­mys­tä:

    Kuin­ka suur­ta ali­jää­mää oikein pitäi­si teh­dä, jot­ta sinä ja Krug­man oli­sit­te tyytyväisiä?

    Mis­tä läh­tien sana “sääs­tä­mi­nen” yli­pää­tään on ryh­dyt­ty liit­tä­mään tilan­tei­siin, jois­sa yksi­lö tai val­tio kulut­taa enem­män kuin tienaa?

  36. Ris­to: tai ihmi­set usko­vat inflaa­tion kiih­ty­vän niin, että kulut­ta­mi­nen miel­le­tään sääs­tä­mis­tä järkevämmäksi.

    Peri­aat­tees­sa näin, mut­ta täs­sä on se vika, että medi­aa­ni­ku­lut­ta­ja koe­taan ratio­naa­li­sek­si talou­del­li­sek­si toi­mi­jak­si, joka yrit­tää kes­ki­mää­rin par­haa­seen tulok­seen. Taval­li­nen tal­laa­ja ei vält­tä­mät­tä kovin pal­jon inflaa­tio­ta mie­ti. Osa poru­kas­ta pis­tää aina kai­ken yli­jää­vän hai­se­maan, osa taas mak­saa asun­to­vel­kaan­sa mak­si­mi­vauh­dil­la pois.

    Käy­tän­nös­sä eri­lai­set inflaa­tio-odo­tuk­set vai­kut­ta­vat nii­den toi­min­taan, joil­la on run­saas­ti sijoi­tet­ta­vaa varal­li­suut­ta. Mut­ta sil­loin­kin voi olla vai­ke­aa vakuut­taa sii­tä, että raha pitäi­si lait­taa kulu­tuk­seen. Enem­män tuo inflaa­tio-odo­tus vai­kut­taa sii­hen, oste­taan­ko osak­kei­ta, kor­ko­ja, kul­taa, tont­te­ja vai Sveit­sin fran­ge­ja. Nyt ollaan sii­tä oudos­sa tilan­tees­sa, että käteis­tä rahaa on sijoit­ta­jil­la pal­jon, kos­ka ei ole oikein mitään jär­ke­viä kohteita.

    Tavan­omai­seen kulu­tuk­seen vai­kut­taa toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti enem­män se, kuin­ka hyvi­nä kukin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kokee tule­vai­suu­ten­sa näky­vät. Jos puhu­taan asun­to­kuplas­ta ja työt­tö­myy­des­tä, asun­to­lai­nan lyhen­tä­mi­nen nousee hel­pos­ti kovin kor­keal­le omis­sa prio­ri­tee­teis­sa — eikä se ihan epä­ra­tio­naa­lis­ta ole.

  37. Ossi Leh­ti­nen: Var­tiai­nen kui­ten­kin edus­taa nähäk­se­ni aika äärim­mil­leen vie­tyä “supply side” ideo­lo­gi­aa (työt­tö­mät löy­täi­si­vät kyl­lä töi­tä jos vaan viit­si­si­vät teh­dä nii­tä jne.) Toi­saal­ta tämä likvi­di­teet­tian­sa-tul­kin­ta aika pit­käl­ti impli­koi, että ongle­ma on “demand” puo­lel­la, eli että kysyn­näs­tä on pulaa, vaik­ka työ­ha­luk­kai­ta kyl­lä riit­täi­si (siis ennen kaik­kea nykyi­ses­sä enem­män tai vähem­män pato­lo­gi­ses­sa taloustilanteessa).

    Var­tiai­nen koros­taa, että hän käsit­te­lee pit­kän aika­vä­lin kehi­tyk­seen vai­kut­ta­via asioi­ta, ei miten tämän­ker­tai­ses­ta lamas­ta sel­vi­tään. Täs­tä on täy­sin vai­et­tu Var­tiai­sen mie­li­pi­tei­den kauhistelussa.

    Kan­nat­taa lukais­ta esim. Var­tiai­sen kirjanen:

    http://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/2013/04/Vartiainen-muokattu-taitto.pdf

    Teks­tiä on pal­jon, mut­ta se on sujuvaa.

  38. Päät­tä­mät­tö­myys ja lin­jat­to­muus joh­ta­vat juu­ri tähän:
    “talous­po­li­tiik­kaa ohjaa­vat käsi kädes­sä mone­ta­ris­mius­koon hurah­ta­nut oikeis­to ja popu­lis­ti­nen ”rahaa pitää käyt­tää, kun sitä on” ‑vasem­mis­to.”

    Vasem­mis­ton peri­syn­ti on äly­tön tuh­laus, Suo­mes­sa se kos­kee niin SDP:tyä kuin RKP:tä ja Kepua. Aina tuki jota voi paran­taa, sil­ta joka pitää rakentaa…

    Mone­ta­ris­mi on sen­tään joh­don­mu­kai­sem­pi. Nykyi­nen kor­ko­ta­so on todel­la alhai­nen, jos nyt ei pys­ty osta­maan asun­toa niin mil­loin sit­ten? Mietn ihmees­sä inves­toin­nit voi­vat olla poh­jil­la edellen?

    Suo­mes­sa tämä on itse­ai­heu­tet­tua voi­vot­te­lua. Perus­i­ta kaik­ki on vää­rin ja tul­vai­suus sur­kea — ja samaa lal­la­tus­ta sit­ten muut­kin tois­ta­vat. Poliit­ti­nen ilma­pii­ri ei kan­nus­ta perus­in­fran paran­ta­mi­seen — rahaa oli­si tar­jol­la — eikä oikein mihin­kään muu­hun­kaan. T&K tuet kato­si­vat jok­seen­hin nopeas­ti, joten se niis­tä ideoista.

    Vih­re­ää poli­tiik­kaa voi­si myös käsi­tel­lä josk­su. Mil­lai­sia inves­toin­te­ja ja leik­kauk­sia Vih­reä poli­tiik­ka suo­si­si? Ai niin kan­sa­lis­palk­ka kai­kil­le, lie­nee liit­tou­tu­mis­ta tuh­la­taan kaik­ki ja heti ‑ajat­te­lua suosiviin.

    Toi­vo­taan, että talous­la­ma paj­ko­ta­ta edes uudis­ta­maan älyt­tö­män mee­neen maa­il­man kuntarakenteen.

  39. Jopas on Krug­man-heh­ku­tus­ta. Poli­tics isn’t about policy. Suh­dan­ne­vaih­te­luun liit­ty­vä käden­vään­tö on hie­man syvem­pää kuin Rein­hart ja Rogoff vs loput. Muu­ten­kin koko pape­ri on saa­nut aivan lii­kaa julkisuutta.

    Kysyn­näl­lä on var­mas­ti mer­ki­tys­tä, mut­ta lop­pu­pe­leis­sä mikä talou­des­sa rat­kai­see on tuo­tan­to­puo­len tehok­kuus. Kos­ka input­te­ja ei käy­tän­nös­sä ole tulos­sa lisää, mei­dän pitää teh­dä aikai­sem­mal­la enem­män. En siis miten­kään kiel­lä kol­lek­tii­vi­sia peli­teo­reet­ti­sia ongel­mia mitä suh­dan­ne­vaih­te­lui­hin liit­tyy, mut­ta usein vasem­mis­to tms. talous­tie­tei­li­jät myy­vät ide­aa, että jos meil­tä katoai­si öljy tai säh­kö niin ongel­ma on sii­nä että sete­li­ko­neet ei pai­na tar­peek­si rahaa (tai vai­heh­toi­ses­ti emme raken­na tar­peek­si sil­to­ja tai kor­jaa home­kou­lu­ja, sama asia). Jos olem­me vuo­sia allo­koi­neet rahaa vää­ril­lä sek­to­reil­la ja tuo­tan­to­ra­ken­tee­seen, joka ei ollut kes­tä­vä alun­pe­rin­kään, sen teko­hen­git­tä­mi­nen ei ole ratkaisu.

    Sii­hen näh­den miten val­tio jo nyky­ään käyt­tää varo­ja ja on käyt­tä­nyt jo pidem­män aikaa, fis­kaa­li­nen elvy­tys eipä herä­tä kir­joit­ta­jas­sa pal­jon intoa. Aina kun val­tio halu­aa leik­kiä inflaa­tiol­la, minä en aina­kaan ole osal­lis­tu­mas­sa ja suo­jau­duin asianmukaisesti.

    On kui­ten­kin mie­len­kiin­tois­ta miten vähän mis­tään vasem­mis­toa vähän­kään edus­ta­val­ta ei tule puhet­ta palk­ko­jen leik­kaa­mi­ses­ta, kos­ka työt­tö­myys on kui­ten­kin palk­ko­jen jäyk­kyy­den ansio­ta. Lisäk­si mata­la­palk­kais­ten ja osa/määräaikaisten töi­den vero­tuk­ses­ta pitäi­si oikeas­ti teh­dä halvempaa.

    Eipä tai­da tämä jul­ki­nen sek­to­ri pie­nen­tyä Suo­mes­sa ennen kuin tulee jotain Suu­ren Laman, Argen­tii­nan anar­kian tai tal­vi­so­dan tapais­ta katastrofia.

    Sitä odo­tel­les­sa.

  40. Ker­to­kaa­pa mis­tä ne ete­läi­set maat sai­si­vat rahaa elvyttämiseen?

    Minä en aina­kaan tie­dä tahoa joka haluai­si raho­ja sin­ne laittaa. 

    Toi­nen asia on sit­ten tulee­ko Europ­paan enään oike­aa nousua lain­kaan vai jat­kuu­ko hidas kituuttaminen.

    Täs­sä mai­nio TED esi­tys pit­käs­tä his­to­rias­ta UK ja USA osal­ta, mut­ta kuka uskoo että Suo­mi tai EU voi­si olla parem­pi kuin USA jos­sa jo käyn­tiin­läh­tö on tapahtunut.
    Mis­sä oli­si se nousu jol­la lisä­vel­kaa maksetaan????

    http://www.ted.com/talks/robert_gordon_the_death_of_innovation_the_end_of_growth.html

  41. tcrown:

    Ensin pitää ymmär­tää, että val­tion velan voi mak­saa täs­mäl­leen yhdel­lä taval­la. Siten, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä BKT kas­vaa nopeam­min kuin val­tion vel­ka. Täs­tä seu­raa välit­tö­mäs­ti, että lyhyen aika­vä­lin bud­jet­ti­va­jeil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä (syl­ke­köön eko­no­mis­tien Exce­lit mitä tahan­sa nume­roi­ta ulos), ja pit­kän aika­vä­lin talous­kas­vuun ja vero­ker­ty­mään vai­kut­ta­vil­la asioil­la on kaik­ki mah­dol­li­nen merkitys. 

    Täs­tä toh­din olla eri miel­tä. Ohei­ses­ta lin­kis­tä voit kokeil­la yhden eko­no­mis­tin exce­liä sii­tä miten bud­jet­ti­va­je vai­kut­taa val­tion vel­kaan http://www.economist.com/blogs/dailychart/2011/11/debt-dynamics‑0

  42. Euron kek­si­vät van­hat huru-ukot, jot­ka eliv­tä käteis­va­luu­tan maailmassa.

    Nyky­maa­il­mas­sa on aivan sama, min­kä valuu­tan maas­sa asuu. 

    Ulko­maan­kaup­pa teh­dään dol­la­reis­sa ja mat­ka­muis­tot oste­taan luottokortilla. 

    Suo­mes­sa joka kun­nal­la voi­si olla oma valuut­ta, eikä se hait­tai­si elä­mää tipan ver­taa. Päin vas­toin, voi­si olla hyväk­si täl­lai­nen kun­nal­lis­va­luut­ta, niin lait­tai­si­vat talou­ten­sa kuntoon.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oma veik­kauk­se­ni on, että seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika kas­vu on 1 – 1,5 % kes­ki­mää­rin. Sii­tä on siis läh­det­tä­vä, että tähän on tultu.

    Mut­ta eihän tuo rii­tä edes säi­lyt­tä­mään nykymenoa?!?

  44. Aki Suok­ko: Ennen van­haan työn tuot­ta­vuu­den kas­vu tar­koit­ti suu­rel­ta osin myös brut­to­kan­san­tuot­teen (BKT) kas­vua. Tämä kyt­kös on murentumassa?

    En ymmär­rä, se voi olla muren­tu­mas­sa kos­ka mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti työn tuottavuus=BKT/työtunnit.

  45. OS kir­joit­taa oikein: “Talous­po­li­tii­kan para­dig­ma muuttumassa?”

    Toi­sin sanoen pitäi­si nyt kii­rees­ti teh­dä rea­li­ty check!

    Suo­men tapauk­ses­sa para­dign­man muu­tok­sen pitäi­si tar­koit­taa sitä, että hege­li­läi­ses­tä (val­tio­kes­kei­ses­tä) para­dig­mas­ta siir­ry­tään kan­ti­lai­seen (ihmis­kes­kei­seen) paradigmaan.

    Perus­te­lu:

    Suo­men on nyt pak­ko saa­da aikaan talous­kas­vua ja muut­taa raken­tei­taan saa­dak­seen takai­sin kilpailukykynsä.

    Talous­kas­vua on mah­dol­lis­ta saa­da vain kan­ti­lai­ses­ta PK-sek­to­ris­ta, jos­sa pää­toi­mi­joi­na ovat ket­te­rän-inno­va­tii­vi­set, ris­kiä otta­vat ja työl­lis­tä­vät yrit­tä­jät. Siis­pä ris­ki­not­ta­jia pitää stimulaoida.

    Hege­li­läi­sis­tä val­tio­ny­ri­tyk­sis­tä ei ole saa­ta­vis­sa juu­ri mitään kasvua.

    Toi­saal­ta olem­me raken­teel­li­ses­sa umpi­ku­jas­sa, sil­lä olem­me kyke­ne­mät­tö­miä pur­ka­maan jul­ki­sen talou­den kal­lis­ta monsteri-rakennetta.

    Jul­ki­nen sek­to­rim­me on nelin­ker­tais­tu­nut nel­jäs­sä vuo­si­kym­me­nes­sä, vaik­ka väki­lu­kum­me on kas­va­nut vain vähän. Ja tuot­ta­ma­ton jul­ki­nen sek­to­ri vain jat­kaa kasvuaan …

    Uudes­sa glo­ba­li­saa­tio-tilan­tees­sa Suo­mi on nyt toi­vot­to­man kil­pai­lu­ky­vy­tön ja YT-kier­re vain kiihtyy.

    Pari esi­merk­kiä: Kor­kea­ta­soi­nen ohjel­moi­ja mak­saa muu­al­la luok­kaa 50 euroa/tunti, Suo­mes­sa 150 — 200 euroa / tun­ti. Suo­mes­sa yhtei­sö­ve­ro on koh­ta 20 % ja Viros­sa 0%.

    Sep­po Korppoo
    Kan­ti­lai­nen ket­te­rä yrittäjä

  46. Sääs­töt ovat tuo­neet niin pal­jon työt­tö­myyt­tä, ettei jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä ole hel­lit­tä­nyt lainkaan.”

    Täs­sä ei ole syy-seu­raus­suh­det­ta. Krii­si­mai­den bud­je­tit ilman kor­ko­me­no­ja ovat tasa­pai­not­tu­neet erin­omai­sel­la vauh­dil­la. Kuva on suo­ras­taan hät­käh­dyt­tä­vä. Bud­je­tin tasa­pai­not­ta­mi­nen on epä­miel­lyt­tä­vää, mut­ta ei se sen­tään tee itse itse­ään mah­dot­to­mak­si. http://www.economicshelp.org/blog/2220/economics/primary-budget-deficits-of-eu/

    1. Täs­sä ei ole syy-seu­raus­suh­det­ta. Krii­si­mai­den bud­je­tit ilman kor­ko­me­no­ja ovat tasa­pai­not­tu­neet erin­omai­sel­la vauh­dil­la. Kuva on suo­ras­taan hätkähdyttävä. 

      Tuo perus yli/alijäämä ei eroa todel­li­ses­ta pel­käs­tään kor­ko­me­no­jen osal­ta. Se on kor­jat­tu myös suh­dan­tei­den kan­nal­ta nor­maa­li­työl­li­syy­teen. Todel­li­set ali­jää­mät eivät ole tasoit­tu­neet juu­ri lain­kaan, kos­ka työt­tö­myys on nous­sut. Kuva ker­too, kuin­ka dra­maat­ti­sia toi­mia onteh­ty, ja tod­del­lis­ten ali­jää­mien jää­mi­nen ennal­leen ker­too sii­tä, mitä Krug­ma n on yrit­tä­nyt sanoa.

  47. Vihe­rins­si:
    Tavan­omai­seen kulu­tuk­seen vai­kut­taa toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti enem­män se, kuin­ka hyvi­nä kukin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kokee tule­vai­suu­ten­sa näky­vät. Jos puhu­taan asun­to­kuplas­ta ja työt­tö­myy­des­tä, asun­to­lai­nan lyhen­tä­mi­nen nousee hel­pos­ti kovin kor­keal­le omis­sa prio­ri­tee­teis­sa – eikä se ihan epä­ra­tio­naa­lis­ta ole. 

    Tuol­la (psy­ko­lo­gi­sel­la) perus­teel­la kai enem­män hyö­tyä on rahas­ta joka mak­se­taan palk­koi­na, kuin rahas­ta, joka tipu­te­taan heli­kop­te­ris­ta ( vaik­ka koh­dis­tet­tu­na­kin niil­le samoil­le ihmi­sil­le). En väi­tä vastaan.

  48. Austrian:
    Yhden het­ken vir­ta­suu­reel­la ei ole pal­joa teke­mis­tä pidem­män aika­vä­lin hyvin­voin­nin kans­sa. Sodal­la ja pyra­mi­dien raken­ta­mi­sel­la saa­daan aikaan het­kel­li­nen tason nousu nois­sa vir­ta­suu­reis­sa. Mut­ta entä jos tuo on tapah­tu­nut syö­mäl­lä pää­omaa eikä raken­ta­mal­la uut­ta pääomaa? 

    Mikä on se “pää­oma”, jos­ta olet huo­lis­sa­si? Suur­ten talouk­sien (USA, Japa­ni, euroa­lue koko­nai­suu­te­na) vel­ka on lähin­nä aluu­en sisäis­tä, min­kä net­toar­vo on nol­la. Sen sijaan työ­ky­kyi­sen väes­tön inhi­mil­li­nen pää­oma rap­peu­tuu, jos se on pit­kään käyt­tä­mät­tä. Meil­lä on myös vii­me­vuo­si­dal­ta ikä­viä esi­merk­ke­jä, miten koko yhteis­kun­ta­ra­ken­ne voi rapau­tua pit­kä­ai­kai­sen mas­sa­työt­tö­myy­den seurauksena.

  49. Pää­sin Rai­sion kau­pun­gin­val­tuus­toon 1994. Edes­sä oli laman hoi­to. Kau­pun­ki teki sääs­tö­toi­mia ja veron­ko­ro­tuk­sia. Val­tio leik­ka­si val­tio­no­suuk­si­aan. Aho har­ras­ti kovaa poli­tiik­kaa ja työt­tö­myys kasvoi.
    Ehkä sil­loin kui­ten­kin Lip­po­sen hal­li­tuk­set ja Rai­sio­kin toi­mi­vat oikein. Edes­sä oli pit­kä kas­vu. Toki Nokia buu­mi, mitä ei nyt ole näky­vis­sä auttoi.
    Lope­tin kai­ken osal­lis­tu­mi­sen 2002.
    Pit­kä­nä kas­vun kau­te­na rahaa pis­tet­tiin surut­ta mene­mään. Rai­sion­kin työn­te­ki­jä­mää­rä kas­voi suh­tees­sa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin sen asu­kas mää­rä. Osin sik­si, että val­tio on sälyt­tä­nyt lisää teh­tä­viä. Mut­ta pää­osin sik­si, että orgaa­ni­ku­lut­taa kai­ken mitä sil­le anne­taan. Ja kaik­ki on muka­vaa sekä tär­ke­ää. 1994 vero­pro­sent­ti oli 16.5 nyt se lie­nee 18.75muistaakseni. Toki sii­tä on vähen­nyk­siä. Mut­ta lisäk­si tulee kiin­teis­tö­ve­rot on tapis­sa, mak­suis­ta peri­tään vero­luon­tei­sia voit­to­ja. Kukaan ei enää pys­ty todel­lis­ta kun­na­lis­ve­ro­aan laskemaan.
    Lisäk­si tulee val­tion verot, ei ole enää lap­si­per­heil­le lap­si­vä­hen­nys­tä, pois­tui 1993. Me saim­me sitä yhden vuo­den se oli rahai­sa tulo lap­si­per­heil­le. Lap­si­li­säl­lä ei juu­ri ole enää mer­ki­tys­tä keskituloiselle.

    Työt­tö­myys lisään­tyy jo sik­si, että ihmi­set jou­tu­vat sääs­tä­mään. Työt­tö­myys oli­si todel­la suur­ta ilman eläköitymistä.

    Eihän tämä sovi mihin­kään talous­op­piin. Rahaa on käy­tet­ty kun sitä on. Nyt sitä vede­täään jul­ki­sel­le sek­to­ril­le lisä­ve­roi­na ja vel­ka­na kun sitä ei ole.

    No sen klas­si­sen talous­teo­rian mukaan talous kor­jaa itsen­sä aina. Jol­lain aika­vä­lil­lä tääl­lä pääs­tään tilan­tee­see, että meil­lä on riit­tä­vä kyky saa­da inves­toin­te­ja ja pär­jä­tä kil­pai­lus­sa. Syn­tyy uusia työ­paik­ko­ja. Toki taval­li­nen ihmi­nen mak­saa hin­nan odo­tel­les­sa. Saat­taa olla myös niin, että oma kou­lu­tus ei vas­taak­kaan tar­vet­ta sil­loin. No se on voi voi ja raken­tee­lis­ta työttömyyttä.

    Tuos­sa Paa­vo Arhin­mä­ki vaa­ti yri­tyk­siä nyt työl­lis­tä­mään kun ovat saa­neet vero­hel­po­tuk­sia. Ei se sii­tä auta, jos fir­ma ei sil­ti tuo­ta. Luu­li­si edes Paa­von avan­neen pap­pa Mrxin kir­jan. Sii­nä­hän heti tode­taan, että ei teh­taan joh­ta­jat yleen­sä pahuut­taan nii­tä pää­tök­siä tee. Vaan sik­si, että ovat enti­siä teh­taan­joh­ta­jia jos eivät tee. Tai aina­kin sin­ne päin.

  50. Mut­ta kukaan ei ole selit­tä­nyt, että a) mik­si se sääs­tä­mi­nen on niin paha asia, ja b) mik­si se rak­sa­työ­mies kulut­taa ne vähät ropon­sa, mut­ta muut eivät.

    1. Sääs­tä­mi­nen on paha asia, kos­ka kan­san­ta­lou­des­sa toi­sen meno on toi­sen tulo. Jos par­tu­ri sääs­tää sil­lä, että ei kor­jau­ta ken­ki­ään ja suu­ta­ri sil­lä, ettei lei­kau­ta tuk­kaan­sa, par­tusil­la on riast ken­gät js suu­ta­ril­la epä­siis­ti tuk­ka, mut­ta kum­mal­la­kaan ei ole enem­pää rahaa.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­te­tään uudes­taan: jos heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus – esi­mer­kik­si vero­jen alen­ta­mi­nen – ei vai­ku­ta ihmis­ten kulu­tuk­seen, sil­loin loo­gi­ses­ti ottaen (koh­tuul­li­sen) vero­jen koro­tuk­sen­kaan ei pitäi­si vaikuttaa.

    Vero­jen koro­tus vai­ku­taa aina työ­ha­lui­hin, eten­kin kun verot ote­taan yleen­sä tulois­ta ja mah­dol­li­set välil­lis­ten vero­jen koro­tuk­set kom­pen­soi­daan tukipuolella.

  52. Tapio: Var­tiai­nen koros­taa, että hän käsit­te­lee pit­kän aika­vä­lin kehi­tyk­seen vai­kut­ta­via asioi­ta, ei miten tämän­ker­tai­ses­ta lamas­ta sel­vi­tään. Täs­tä on täy­sin vai­et­tu Var­tiai­sen mie­li­pi­tei­den kauhistelussa.

    Kan­nat­taa lukais­ta esim. Var­tiai­sen kirjanen:

    http://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/2013/04/Vartiainen-muokattu-taitto.pdf

    Teks­tiä on pal­jon, mut­ta se on sujuvaa.

    Var­tiai­sel­ta jää huo­maa­mat­ta moni asioi­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat lopputulemaan.

    1. Meil­lä on työ­voi­ma­re­ser­viä jo nyt eikä työi­käi­sen väes­tön 121000 hen­ki­lön vähe­ne­min­ne aiheu­ta työvoimapulaa.

    Työt­tö­miä on 430000 eli eivät nuo kaik­ki ole vajaa­kun­toi­sia eikä osaa­mat­to­mia, suu­rin osa on ns nor­maa­li­kun­toi­sia työntekijöitä.

    Se näkyy haki­joi­den määrässäkin:Yhteen pie­ni­palk­kai­seen asia­kas­pal­ve­li­jan toi­meen tuli 200–400 hake­mus­ta riip­puen eri medioi­den käy­tön laajuudesta .

    2. Pei­ni­palk­kas­ta työ­tä syö­vät ilmai­set har­joit­te­li­jat, joten palk­ka­jous­tois­ta ei ole hyö­tyä, kos­ka ilmai­sen kans­sa ei voi kil­pail­la palkalla.

    Opin­toi­hin kuu­luu ylei­se­ti puo­len vuo­den pakol­li­nen har­joit­te­lu ja se teh­dään yhä useam­min ilmai­se­na työ­har­joit­te­lu­na. Ammat­ti­kou­lus­sa har­joit­te­lu­jak­so on 1–1,5 vuotta.

    Pääl­le tule­vat työt­tö­mät työharjoittelijat

    Näi­tä ilmai­sia työn­te­ki­jöi­tä on jopa 350000 vuo­des­sa mikä mer­kit­see, että he syö­vät puo­let matalapalkkatyöpaikoista.

    3. Suo­men eri­tyi­nen ongel­ma on ettei meil­lä ole mitään myy­tä­vää maailmalle.

    Kun fir­moi­hin astui 90-luvul­la kam­ree­ri­su­ku­pol­vi niin se kar­si kaik­ki inno­vaa­tiot ros­kik­seen ja otti kaik­ki val­tuu­den pois ylin­tä joh­toa lukuunottamatta.

    Kun pää­tök­sen­te­ko kes­ki­tet­tiin vain ylim­mäl­le joh­dol­le niin kaik­ki kehit­tä­mi­nen alem­mal­la tasol­la loppui.

    Nokian tari­na on yksi esi­merk­ki: Nokian joh­to kes­kit­ti kai­ken pää­tök­sen­teon itsel­leen ja jät­ti taval­li­set insi­nöö­rit ulos pal­kit­se­mi­ses­ta. Seu­rauk­se­na oli insi­nöö­rien kapi­na, jon­ka kukis­ta­mi­seen Nokia avl­jas­ti Edus­kun­nan ja hal­li­tuk­sen ja Noki­na vaa­ti­muk­ses­ta sää­det­tiin lukui­sia lake­ja, jot­ka antoi­vat yri­tyk­sel­le mah­dol­li­suu­den sosia­li­soi­da kor­vauk­set­ta työn­te­ji­jän hen­gen tuotteet.

    Ja kun kil­pai­li­jat­kin liit­tyi­vät mukaan ja esti­vät hen­ki­lös­töl­tä fir­man vaih­don niin kapi­na kukistui

    Mut­ta sii­hen lop­pui myös työ­mo­ti­vaa­tio ja Olli­lan pil­ku­tuk­sel­la ei uusia ideoi­ta syntynyt

    Kun sama ideo­lo­gia on levin­nyt muu­al­le­kin niin eipä noi­ta inno­vaa­tioi­ta kukaan viit­si kehitellä.
    Nokian Ren­kais­sa on menos­sa saman­tyyp­pi­nen tais­te­lu ja mon­ta muu­ta hil­jais­ta sotaa on käynnissä.

    Var­tiai­sen teo­riat eivät vai­ku­ta näi­hin ongelmiin .

  53. Osmo, täs­sä on nyt rik­ki­näi­nen argu­ment­ti ihan selkeästi.

    Jos rahan anta­mi­nen ihmis­ten käteen ei vai­ku­ta ihmis­ten kulu­tuk­seen, niin mik­si se rahan anta­mi­nen ihmis­ten käteen vas­ti­neek­si sii­tä, että lapioi­daan ilmaa tms, lisäi­si sen lapioi­jan kulutusta? 

    Dynaa­mi­sel­la puo­lel­la on toi­nen­kin argu­ment­ti. Vela­no­tol­la on vähän para­dok­saa­li­nen vai­ku­tus ris­kin­ot­toon. Jos vel­kaa on vähän, niin lisä­vel­ka lisää ris­kin mää­rää. Jos taas vel­kaa on pal­jon ja omaa pää­omaa hyvin vähän, niin lisä­ve­lan mer­ki­tys ris­kin­ot­to­ha­luil­le voi olla jopa lisää­vä. Kon­kurs­sin olles­sa edes­sä tekee mie­li pela­ta uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää, kos­ka ris­kien rea­li­soi­tues­sa lop­pu­tu­los ei ole oikeas­taan yhtään pahempi.

    Likvi­di­teet­tian­sas­sa tasei­ta vah­vis­tel­laan, esi­mer­kik­si vel­kaa mak­se­taan mie­lel­lään pois vaik­ka kor­ko oli­si mata­la. Täs­sä voi nyt aja­tel­la että kun nousu­kausi (joka on se todel­li­nen ongel­ma) on ohi, niin kor­ja­taan vir­hei­tä joi­ta nousu­kau­del­la oli teh­ty, lii­an ris­ki­pi­toi­set posi­tiot kor­va­taan vähem­män ris­kaa­be­leil­la. Tämä vähen­tää inves­toin­te­ja juu­ri sil­lä het­kel­lä, mut­ta lisää inves­toin­ti­ha­luk­kuut­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Jos nyt kei­no­te­koi­ses­ti luo­daan halua ottaa lisää ris­kiä, niin se tapah­tuu pal­jon suu­rem­mis­sa mää­rin lisää­mäl­lä näi­tä uppo­ri­kas/­ru­ti­köy­hä- pelejä. 

    Pait­si tie­ten­kin jos anne­taan raha­puo­lel­la tapah­tua sopeu­tu­mis­ta niin, että vel­kaa mak­se­taan pois. 

    Nyt siis, minä en väi­tä että tämä puo­li asias­ta on koko totuus. In the long run we’­re all dead, ja sitä rataa, mut­ta kyl­lä näi­den välil­lä täy­tyy joku tasa­pai­no olla. Muis­tu­tan nyt, että jul­ki­nen talous on Poh­jois­mais­sa sen 40–55 pro­sent­tia BKT:sta. En kuu­lu nii­hin jot­ka julis­ta­vat että se lop­pu 60–45 pro­sent­tia “elät­tä­vät kaik­ki”, kos­ka se on absur­di väit­tä­mä, mut­ta jul­ki­nen vel­ka on vel­kaa sii­nä mis­sä muu­kin vel­ka. Jos ja kun jul­ki­nen vel­ka las­kusuh­dan­tees­sa nousee, niin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la pitäi­si peri­aat­tees­sa tapah­tua dele­ve­ra­ge, ja sen pitäi­si olla osa sopeu­tu­maa. Kor­ko­jen las­ku mah­dol­lis­taa velan­o­ton uusil­le ja kas­va­vil­le aloille. 

    Palaan siis tähän: jos rak­sa­teol­li­suus tms voi aina luot­taa sii­hen, että jul­ki­nen val­ta raken­nut­taa parit pyra­mi­dit kun kysyn­tä dip­paa, niin se ei sopeu­du. Se sitoo pää­omia ja työ­voi­maa, joka on — ei ehkä nyt, mut­ta myö­hem­min — pois jos­tain muu­al­ta, mis­sä se oli­si hyö­dyk­si. Täs­sä suh­tees­sa se, että anne­taan mie­luum­min suo­raan rahaa sen­si­jaan että tee­tet­täi­siin jotain tur­haa, ajaa saman asian vähem­mäl­lä sotkemisella. 

    Key­nes tai­si itse ottaa esi­mer­kik­si sen, että eks­pan­sion ja kuu­me­ne­mi­sen aika­na kes­kus­pank­ki supis­taa raha­va­ran­toa ja lait­taa mark­ki­noil­ta imu­roi­man­sa rahat sete­lei­nä purk­kei­hin ja hau­taa maa­han. Las­ku­kau­del­la ja kont­rak­tion aika­na se huu­to­kaup­paa “kai­vo­soi­keuk­sia” näi­den raho­jen kai­va­mi­sek­si ulos. Tämä oli ymmär­tääk­se­ni pelk­kä aja­tus­koe, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli esit­tää että jos ker­ran polii­ti­kot ovat niin esty­nei­tä ettei­vät ymmär­rä, osaa, tai pys­ty muis­ta syis­tä teke­mään raha­po­li­tiik­kaa, niin täl­lai­nen näen­näis­työ­kin oli­si parem­pi kuin ei mitään.

    1. Jos rahan anta­mi­nen ihmis­ten käteen ei vai­ku­ta ihmis­ten kulu­tuk­seen, niin mik­si se rahan anta­mi­nen ihmis­ten käteen vas­ti­neek­si sii­tä, että lapioi­daan ilmaa tms, lisäi­si sen lapioi­jan kulutusta? 

      Jos heli­kop­te­ri­ra­ha mak­set­tai­siin täs­mä­suun­nat­tu­na niil­le, jot­ka nyt ovat työt­tö­myy­den takia hyvin vähä­tu­loi­sia, voi­si aja­tel­la jotain tuol­lais­ta, mut­ta jos se jakau­tuu tasai­ses­ti tai perä­ti tulo­jen suh­tees­sa, tulo on aivan toinen.
      Kun raken­ne­taan pyra­mi­de­ja, elvy­tys valuu kan­san­ta­lou­teen lää­jem­min kuin koh­dis­tet­tu­na vain työt­tö­mil­le tai lapioi­tai­siin ilmaa, kos­ka se poi­kii tilauk­sia kanan­ta­lou­den eri kohtiin.
      Tuo pyra­mi­di­ver­taus oli Key­ne­sil­tä kui­ten­kin vain tar­koi­tet­tu huo­mau­tuk­sek­si, että jopa tämä kan­nat­tai­si. Asias­ta on kyl­lä myös koke­mus­pe­räi­sa­tä tie­toa: sodat ja suu­ret luon­non­mul­lis­tuk­set ovat usein mer­kin­neet piris­tys­ruis­ket­ta talou­teen, vaik­ka lop­pu­tuo­te on hyödytön.
      Me emme kui­ten­kaan ole tilan­tees­sa, jos­sa jul­ki­nen val­ta ei kek­si mitää jät­ke­vää teke­mis­tä rahoil­leen. Jos home­kou­lut on tar­koi­tus kor­ja­ta, ne kan­nat­taa kor­ja­ta las­ku­kau­den aika­na eikä sil­loin, kun kap­pa­si­teet­ti on ääri­ra­joil­laan ja niin edelleen. 

      Muu­toin kir­joi­tuk­se­si osoit­ti, että sinul­le mik­ro­ta­lous on tutum­pi kuin mak­ro­ta­lou­den teo­riat. Talous ajau­tuu her­käs­ti oskil­loi­vaan kehi­tyk­seen tai voi juut­tua pysy­vään lamaan koko­nais­ky­syn­tään liit­ty­vien ongel­mien vuoksi.

      Eri­tyi­ses­ti aja­tus syvän laman puh­dis­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta on empii­ri­ses­ti vir­heel­li­nen. Lama on jouk­ko­tu­hoa­se, joka tap­paa myös hyviä yri­tyk­siä. 1990-luvun alun itse aiheu­tet­tu lama tuho­si pal­jon ter­veiu­tä yri­tyk­siä ja teki yrit­täj­his­tä elä­män ajak­seen vel­ka­van­ke­ja. Ennen kaik­kea lama tuho­aa työ­voi­maa, kos­ka laman aika­na työt­tö­mik­si jou­tu­neis­ta mer­kit­tä­vä osa syr­jäy­tyy lopul­li­ses­ti työ­mark­ki­noil­ta. Sii­nä ei ole mitää tervehdyttävää.
      Paras tapa kar­sia talou­den kui­vu­nei­ta oksia on noususuh­dan­ne ja anka­ra kil­pai­lu, jol­loin parem­min menes­ty­vät yri­tyk­set vie­vät voi­ma­va­rat heikommilta.

      (Anteek­si, että oidin kir­joi­tus­ta­si pit­kään odot­ta­mas­sa. Rati­kas­sa ei oikein voi vas­ta­ta täl­lai­siin ja minus­ta tuo vaa­ti vastauksen.)

  54. KKK: En ymmär­rä, se voi olla muren­tu­mas­sa kos­ka mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti työn tuottavuus=BKT/työtunnit.

    Noin minä­kin luu­lin jos­kus aiem­min, mut­ta näin­hän asia ei ole. Jos tuot­ta­vuus para­nee niin, että puo­let työ­voi­mas­ta lai­te­taan kilo­met­ri­teh­taal­le ja saa­daan sama tuo­tos kuin ennen tätä temp­pua niin tuot­ta­vuus tuplaan­tui, mut­ta elin­ta­so ei hir­veäs­ti nouse?

    Eli glo­baa­lien tuo­tan­to­ket­ju­jen vii­laus ja ulko­mail­le ulkois­ta­mi­nen paran­ta­vat tuot­ta­vuut­ta, mut­ta eivät vält­tä­mät­tä elin­ta­soa. Esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen IT-tuen ulkois­ta­mi­nen Inti­aan nos­taa suo­ma­lai­sen työn tuot­ta­vuut­ta, mut­ta ei vält­tä­mät­tä suo­ma­lais­ten elin­ta­soa eli BKT/capita.

  55. Ongel­ma­na ei ole se, ettei­kö kan­nat­tai­si elvyt­tää, vaan se, että vasem­mis­ton elvy­tys tar­koit­taa menoau­to­maat­te­ja, joi­hin lapioi­daan nousu­kau­del­la vie­lä­kin enem­män rahaa.

    Jos meno­ja ei voi kos­kaan kar­sia, niin ollaan kon­kurs­sis­sa (kuten huli­vi­li­mai­den esi­mer­kit osoit­ta­vat) eikä meno­ja voi kos­kaan kar­sia kuin ainoas­taan laman pohjalla.

    Jos halu­taan elvyt­tää, niin se pitää teh­dä siir­tä­mäl­lä rahaa veron­alen­nuk­siin. Se on ainoa jär­ke­vä kei­no elvyt­tää, kos­ka jos lai­te­taan rahaa val­tion bud­jet­tiin, niin nousu­kau­del­la sitä bud­jet­tia ei kum­min­kaan lei­ka­ta, vaan lisä­tään entisestään.

    Joo, uto­pias­sa elvy­tet­täi­siin lamas­sa ja nousu­kau­del­la sit­ten lei­kat­tai­siin, mut­ta todel­li­suu­des­sa ei toi­mi­ta näin. Todel­li­suu­des­sa nousu­kau­del­la ei näy mis­sään nii­tä key­ne­si­läi­siä elvyt­tä­jiä, jot­ka pis­täi­si­vät suun säk­kiä myö­ten, ei aina­kaan vaa­lien voittajina.

  56. Tie­de­mies:
    Mut­ta kukaan ei ole selit­tä­nyt, että a) mik­si se sääs­tä­mi­nen on niin paha asia, ja b) mik­si se rak­sa­työ­mies kulut­taa ne vähät ropon­sa, mut­ta muut eivät. 

    1500e/kk tie­naa­va saa vie­lä sel­ke­ää paran­nus­ta elin­ta­soon­sa kulut­ta­mal­la 500e kuus­sa enemmän.

    4000e kuus­sa tie­naa­va ei vält­tä­mät­tä kai­paa juu­ri mitään lisää, mitä ext­ra­viis­sa­ta­sel­la saa.

    Moni hyvä­tu­loi­nen vii­si­kymp­pi­nen mak­sa­nee lähin­nä kesä­mö­kin tai sijoi­tusa­sun­non vel­ko­ja pois, kun tuos­sa vai­hees­sa uraa ei huvi­ta enem­pää­kään vivut­taa ja kan­taa riskiä.

    Olen itse nuo­ri ja yli­mää­räi­nen raha menee velan mak­sun sijaan arvo­pa­pe­rei­hin joka ei pois­ta rahaa kier­ros­ta, mut­ta hir­veän iso osa ihmi­sis­tä mak­saa mie­lum­min vel­ko­ja pois, vaik­ka korot ovat his­to­rial­li­sen alhaal­la. Ihmi­set pel­kää­vät osin oikeu­te­tus­ti­kin vel­kaa ja kor­ko­jen nousua, min­kä takia nol­la­kor­ko­na­rul­la ei voi työn­tää hirveästi.

  57. Lii­an van­ha: Var­tiai­sel­ta jää huo­maa­mat­ta moni asioi­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat lopputulemaan.

    1. Meil­lä on työ­voi­ma­re­ser­viä jo nyt eikä työi­käi­sen väes­tön 121000 hen­ki­lön vähe­ne­min­ne aiheu­ta työvoimapulaa.

    Et ole tain­nut Var­tiais­ta vie­lä lukea, sil­lä hän pää­tyy täs­mäl­leen samaan tulok­seen, tosin eri logiikalla.

    Lii­an van­ha: Kun fir­moi­hin astui 90-luvul­la kam­ree­ri­su­ku­pol­vi niin se kar­si kaik­ki inno­vaa­tiot ros­kik­seen ja otti kaik­ki val­tuu­den pois ylin­tä joh­toa lukuunottamatta.

    Täs­tä olen koko­lail­la samaa mieltä.

  58. Sääs­tä­mi­nen kan­san­ta­lou­des­sa tar­koit­taa inves­toin­te­ja tai velan takai­sin­mak­sua. Jäl­kim­mäi­nen ei työl­lis­tä, mut­ta jos se on ongel­ma, niin eikö oli­si jo sik­si mie­lek­kääm­pää aut­taa velan­mak­sus­sa suo­raan, kuin pyra­mi­dien rakentamisella?

  59. JTS: Mone­ta­ris­mi on sen­tään joh­don­mu­kai­sem­pi. Nykyi­nen kor­ko­ta­so on todel­la alhai­nen, jos nyt ei pys­ty osta­maan asun­toa niin mil­loin sit­ten? Mietn ihmees­sä inves­toin­nit voi­vat olla poh­jil­la edellen?

    Asun­non osta­mi­nen on huo­no esi­merk­ki. Nimit­täin jos korot ovat mata­lal­la, lai­nan hoi­to­ku­lut ovat alhai­set. Täl­löin kulut­ta­jien kyky mak­saa asun­nos­ta nousee, jol­loin asun­to­jen hin­nat nouse­vat. Tämä liit­tyy sii­hen, että asun­not ovat rajal­li­nen resurs­si, jota ei tule lisää.

    Asun­to­jen koh­dal­la kor­ko­jen vai­ku­tus koko­nais­ris­kiin­kin on vähän eri­koi­nen. Tasai­nen kor­keah­ko kor­ko tekee sen, että lai­nan saa vain lyhyek­si aikaa. Ris­ki­ta­so on sama, mut­ta ris­ki kes­tää vähem­män aikaa. Ris­ki muo­dos­tuu kai­kis­sa tilan­teis­sa sii­tä, että velal­li­sen mak­su­ky­ky heik­ke­nee. Jos mak­su­ky­ky heik­ke­nee samaan aikaan muil­la­kin, tie­dos­sa on vie­lä enem­män ongelmia.

    Omaan käyt­töön han­ki­tun asun­non omis­ta­ja ei mata­lien kor­ko­jen aiheut­ta­mas­ta hin­to­jen nousus­ta hyö­dy. Oman käm­pän arvo nousee, mut­ta kun yleen­sä vaih­de­taan kal­liim­paan, rako­kin kasvaa. 

    Muu­tos­ti­lan­teis­sa voi sit­ten olla voit­ta­jia ja häviä­jiä. Roh­kea asun­non vuon­na 1989 osta­nut nuo­ri paris­kun­ta toden­nä­köi­ses­ti otti pahas­ti nok­kiin­sa. Roh­kea asun­non vuon­na 1994 osta­nut nuo­ri paris­kun­ta toden­nä­köi­ses­ti net­to­si hyvin­kin mukavasti.

  60. Aki Suok­ko: Eli glo­baa­lien tuo­tan­to­ket­ju­jen vii­laus ja ulko­mail­le ulkois­ta­mi­nen paran­ta­vat tuot­ta­vuut­ta, mut­ta eivät vält­tä­mät­tä elintasoa.

    Ja sen takia pitäi­si­kin sit­ten tui­jot­taa nii­tä työ­tun­te­ja­kin. Ei työs­sä­käy­vien osal­ta, vaan koko kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta. Rat­kai­su ei ole jät­tää ulkois­ta­mat­ta tai jät­tää tuo­tan­to­ket­jua viilaamatta.

  61. Sylt­ty on myös minus­ta oikeil­la jäl­jil­lä. Elvy­tys, mie­lek­käi­den jul­kis­ten inves­toin­tien (home­kou­lut, radat, jne infra, tie­tyin varauk­sin jopa kou­lu­tus jne) muo­dos­sa voi tosi­aan­kin olla ihan hyvä idea. Sen­si­jaan menoau­to­maa­tit joi­ta nousu­kau­del­la vie­lä sit­ten tur­vo­te­taan ja eri­tyi­ses­ti sel­lai­set jot­ka hidas­ta­vat sopeu­tu­mis­ta, kuten telak­ka­tuet tai pyra­mi­dien raken­ta­mi­set, ovat lähes yksi­kä­sit­tei­ses­ti vahin­gol­li­sia. Jos ei ole muu­ta tar­jo­ta elvy­tyk­se­nä, niin parem­pi jät­tää elvyttämättä. 

    Velan takai­sin­mak­su ter­veh­dyt­tää finans­si­puol­ta, vaik­ka se reaa­li­puo­lel­la kir­pai­see­kin. Se taas edis­tää inves­toin­te­ja vähän pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Kun yksi sääs­tää, moni muu voi vas­taa­vas­ti inves­toi­da. Tämä joten­kin aina unoh­tuu. Ok, vii­ve voi olla kovin pit­kä, jne caveat emp­tor, mut­ta väit­täi­sin että täl­le on jokin vaihtoehto.

  62. Eko­no­mis­ti: Täs­tä toh­din olla eri miel­tä. Ohei­ses­ta lin­kis­tä voit kokeil­la yhden eko­no­mis­tin exce­liä sii­tä miten bud­jet­ti­va­je vai­kut­taa val­tion vel­kaan http://www.economist.com/blogs/dailychart/2011/11/debt-dynamics‑0

    En oikein ymmär­tä­nyt mis­tä olit eri miel­tä? Toki lyhyen aika­vä­lin bud­jet­ti­va­jeet muut­tu­vat pit­kän aika­vä­lin ongel­mik­si jos nii­tä pit­kän aika­vä­lin talous­kas­vuun ja vero­ker­ty­miin vai­kut­ta­via refor­me­ja ei tehdä.

  63. KKK: En ymmär­rä, se voi olla muren­tu­mas­sa kos­ka mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti työn tuottavuus=BKT/työtunnit.

    Mie­len­kiin­toi­nen tul­kin­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Jos siis tänään teen hila­vit­kut­ti­men jon­ka myyn sadal­la eurol­la, ja huo­men­na onnis­tun teke­mään kak­si, jot­ka myyn 50 euroa per kap­pa­le, niin tuot­ta­vuu­te­ni ei ole nous­sut ollenkaan.

    1. Mie­len­kiin­toi­nen tul­kin­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Jos siis tänään teen hila­vit­kut­ti­men jon­ka myyn sadal­la eurol­la, ja huo­men­na onnis­tun teke­mään kak­si, jot­ka myyn 50 euroa per kap­pa­le, niin tuot­ta­vuu­te­ni ei ole nous­sut ollenkaan.

      On nous­sut, kos­ka tuot­ta­vuutt­ga mita­taan inflaa­tio­kor­ja­tul­la bkt:lla, siis BKT/(työtunnit x indeksi)

  64. Tie­de­mies: mut­ta entä jos täl­lai­sia inves­toin­te­ja ei ole? Entä jos maa­il­ma on bulk­ki-inves­toin­tien suh­teen nyky­tek­nii­kan tasoon näh­dän “val­mis”, niin että täs­sä ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin odo­tel­la tek­no­lo­gian kehit­ty­mis­tä ja antaa luo­van tuhon teh­dä tehtävänsä?

  65. On help­poa näh­dä joil­la­kin teol­li­suu­de­na­loil­la yli­tuo­tan­non mie­let­tö­myys. Esim kän­ny­kät ja autot.
    Jopa ruo­ka­teol­li­suus tuo kaup­poi­hin vaik­ka­pa juus­to­ja enem­män kuin kos­kaan ehtii maistamaankaan. 

    Yhtä help­poa on näh­dä sel­lai­sen alan menes­ty­vän, jol­la kysyn­tä ei tun­nu lop­pu­van. Uudet talot tar­vit­se­vat his­se­jä ja van­hat his­sit huoltoa.

    Lää­ke­teol­li­suus ei myös­kään pel­kää lamaa tai kysyn­nän hii­pu­mis­ta. Päinvastoin.

    Ener­gia-alal­la ei tai­da kysyn­tä kos­kaan lop­pua. Se vain on niin monien eri jul­kis­ten int­res­sien pyö­ri­tyk­ses­sä, että pit­kä­jän­tei­nen kehit­tä­mi­nen ei onnis­tu. Val­tion tuki yhdel­le tar­koit­taa, että se on pois niil­tä mui­ta joi­ta ei tue­ta. Huip­puoi­val­luk­se­na windfallvero. 

    Tie­de­mies oli oikeil­la jäl­jil­lä tuos­ta, että joil­la­kin aloil­la on jo men­ty kyl­läs­ty­mis­pis­teen ylikin.

  66. Osmo, sinun par­tu­ri tai suu­ta­rie­si­merk­ki­si on har­hai­nen kos­ka sen perus­teel­la hal­li­tus voi­si toteut­taa kynt­ti­län­te­ki­jöi­den vetoo­muk­sen tai rai­teet­to­man rautatien…:)

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sääs­tä­mi­nen on paha asia, kos­ka kan­san­ta­lou­des­sa toi­sen meno on toi­sen tulo. Jos par­tu­ri sääs­tää sil­lä, että ei kor­jau­ta ken­ki­ään ja suu­ta­ri sil­lä, ettei lei­kau­ta tuk­kaan­sa, par­tusil­la on riast ken­gät js suu­ta­ril­la epä­siis­ti tuk­ka, mut­ta kum­mal­la­kaan ei ole enem­pää rahaa.

    Tuo kan­san­ta­lou­den asia on juu­ri noin, mut­ta yksi­tyis­ta­lou­den osal­ta näin menee vain minis­te­reil­lä. Amma­tin­har­joit­ta­jil­la on eri­lai­set vaatimukset.

  68. Vas­tak­kai­nen käsi­tys, jota esi­mer­kik­si Paul Krug­man on puol­ta­nut, on, että talou­den ajau­tues­sa likvi­di­teet­tian­saan jul­ki­sen val­lan on elvy­tet­tä­vä velaksi.”

    Että tuon myö­tä sit­ten kan­sa­lais­ten tuli­si ryh­tyä yhteen ääneen huu­ta­maan : PERUSTULO PERUSTULO PERUSTULO

    Että mik­si polii­ti­kot käyt­tä­vät rat­su­naan perus­tu­loa, kun eivät edes itse tie­dä, mitä parus­tu­lo tuli­si täs­mäl­leen ole­maan — var­sin­kin väha­va­rai­sen maailmasssa.

  69. Yllä ehdo­tel­tu myös veron­alen­nuk­sia. Ruot­si ja Tans­ka ovat tiput­ta­mas­sa hotel­li ‑ja ravin­to­la- alan alvia. Vai­kut­tai­si kovin fiksulta.

  70. Jos halu­taan elvyt­tää, niin se pitää teh­dä siir­tä­mäl­lä rahaa veron­alen­nuk­siin. Se on ainoa jär­ke­vä kei­no elvyt­tää, kos­ka jos lai­te­taan rahaa val­tion bud­jet­tiin, niin nousu­kau­del­la sitä bud­jet­tia ei kum­min­kaan lei­ka­ta, vaan lisä­tään entisestään”

    Veron­alen­nuk­set kana­voi­tu­vat hyvä­tu­loi­sil­le ja ne vir­taa­vat ulko­mai­siin sijoi­tuk­siin, ulko­maan loma­mat­koi­hin tai luxus­tuot­tei­si­sin, ei koti­mai­seen kulutukseen.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo perus yli/alijäämä ei eroa todel­li­ses­ta pel­käs­tään kor­ko­me­no­jen osal­ta. Se on kor­jat­tu myös suh­dan­tei­den kan­nal­ta nor­maa­li­työl­li­syy­teen. Todel­li­set ali­jää­mät eivät ole tasoit­tu­neet juu­ri lain­kaan, kos­ka työt­tö­myys on nous­sut. Kuva ker­too, kuin­ka dra­maat­ti­sia toi­mia onteh­ty, ja tod­del­lis­ten ali­jää­mien jää­mi­nen ennal­leen ker­too sii­tä, mitä Krug­ma n on yrit­tä­nyt sanoa. 

    Tämä ei pidä paik­kan­sa. Perus­jää­mä on jul­ki­sen talou­den jää­mä ilman brut­to- tai net­to­kor­ko­me­no­ja, riip­puu tilanteesta. 

    Erik­seen on suh­dan­ne­kor­jat­tu jää­mä mis­tä on pois­tet­tu suh­dan­ne­vai­ku­tus, täs­sä ei ole nyt kyse. 

    Tuol­ta voi kat­soa koh­das­ta 16.3, Vuo­den 2012 luvut ovat jo dataa.
    http://ec.europa.eu/economy_finance/ameco/user/serie/ResultSerie.cfm

    Siel­lä aika sel­keäs­ti näkyy, että koko EU-alu­een perus­jää­mä on supis­tu­nut vuo­den 2009 ‑4,2 %/BKT ‑0,8 %:iin vuon­na 2012.

    1. Tämä ei pidä paik­kan­sa. Perus­jää­mä on jul­ki­sen talou­den jää­mä ilman brut­to- tai net­to­kor­ko­me­no­ja, riip­puu tilanteesta.
      Erik­seen on suh­dan­ne­kor­jat­tu jää­mä mis­tä on pois­tet­tu suh­dan­ne­vai­ku­tus, täs­sä ei ole nyt kyse.
      Tuol­ta voi kat­soa koh­das­ta 16.3, Vuo­den 2012 luvut ovat jo dataa.

      Sii­nä lin­kis­sä, jon­ka lähe­tit, oli aivan eri luvut kuin täs­sä seu­raa­vas­sa. Esi­mer­kik­si Kreik­ka oli vah­vas­ti plus­sal­la, mut­ta näis­sä jäl­kim­mäi­sis­sä yhtä tuke­vas­ti mii­nuk­sel­la. Alku­pe­räi­ses­sä lin­kis­sä oli myös selitys:
      under­lying pri­ma­ry deficit – exclu­ding debt inte­rest pay­ments and cyclical­ly adjusted.

      Näi­den kah­den lukusar­jan ver­taa­mi­nen on itse asias­sa hyvin mie­len­kiin­tois­ta, kos­ka nii­den ero­tus on juu­ri näi­den sääs­tö­toi­men­pi­te­den työt­tö­myyt­tä aiheut­ta­va vaikutus.

  72. Sylt­ty:
    Joo, uto­pias­sa elvy­tet­täi­siin lamas­sa ja nousu­kau­del­la sit­ten lei­kat­tai­siin, mut­ta todel­li­suu­des­sa ei toi­mi­ta näin. Todel­li­suu­des­sa nousu­kau­del­la ei näy mis­sään nii­tä key­ne­si­läi­siä elvyt­tä­jiä, jot­ka pis­täi­si­vät suun säk­kiä myö­ten, ei aina­kaan vaa­lien voittajina 

    Tjaa, oli­han meil­lä vii­me nousu­kau­del­la jul­ki­nen sek­to­ri reip­paas­ti yli­jää­mäi­nen. Se oli momen­tin ‘elä­ke­ra­has­tot’ alla, mut­ta kun kysees­sä on kui­ten­kin rahat joi­ta kerä­tään ja mak­se­taan miten eduskunta/hallitus kul­loin­kin hyväk­si näkee, ja se keruu ei vai­ku­tuk­sil­taan poik­kea ‘oikeas­ta’ vero­tuk­ses­ta käy­tän­nös­sä miten­kään, niin mik­sei sitä laskettaisi?

    Tode­taan nyt vie­lä, että val­tion vel­kaa ei tar­vit­se los­kaa pois. Kes­tä­mä­tön­tä on vain jos se pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, yli suh­dan­ne­kier­to­jen kas­vaa nopeam­min kuin talous (BKT).

  73. Tie­de­mies:
    Sääs­tä­mi­nen kan­san­ta­lou­des­sa tar­koit­taa inves­toin­te­ja tai velan takai­sin­mak­sua. Jäl­kim­mäi­nen ei työl­lis­tä, mut­ta jos se on ongel­ma, niin eikö oli­si jo sik­si mie­lek­kääm­pää aut­taa velan­mak­sus­sa suo­raan, kuin pyra­mi­dien rakentamisella?

    Komp­paan tie­de­mies­tä täs­sä asias­sa. Koh­ta var­maan­kin vii­mei­set 10 vuot­ta on puhut­tu mm. koti­ta­louk­sien ylivelkaantumisesta.

    Sitä­pait­si kyll­hän se vel­ka­kin lop­puu jos­kus, ts. jos ihmi­sil­lä on enem­män varaa velan­mak­suun, het­ki jol­loin vel­ka on hei­dän mie­les­tään sie­det­tä­väm­mäl­lä tasol­la, tulee nopeam­min jos rahaa sataa heli­kop­te­ris­ta kuin jos sitä ei sada.

    Ongel­ma­na nois­sa val­tion elvy­tys­toi­mis­sa on, että val­tio tilaa Osmon esi­mer­kin suu­ta­ril­ta ken­gät kokoa 38, vaik­ka par­tu­rin jal­ka on 42 ja samaan aikaan ostaa par­tu­ril­ta suu­ta­rin tukan­leik­kuun, vaik­ka suu­ta­ri on kal­ju. Kaik­ki myös rahoi­te­taan lai­nal­la, joten par­tu­ri ja suu­ta­rit tie­tä­vät että kan­nat­taa jat­kaa sääs­tä­mis­tä kos­ka van­huusa­jan ter­vey­den­huol­to jää tämän takia maksamatta.

  74. Vihe­rins­si: Roh­kea asun­non vuon­na 1989 osta­nut nuo­ri paris­kun­ta toden­nä­köi­ses­ti otti pahas­ti nok­kiin­sa. Roh­kea asun­non vuon­na 1994 osta­nut nuo­ri paris­kun­ta toden­nä­köi­ses­ti net­to­si hyvin­kin mukavasti. 

    Toi­saal­ta jos se 1989 osta­nut paris­kun­ta säi­lyt­ti laman läpi lai­nan­mak­su­ky­kyn­sä eikä tur­haan alka­nut vaih­ta­maan asun­toa, on tähän men­nes­sä sil­ti voi­ton puo­lel­la (toki sil­loin­kin ottaa pää­hän kun on naa­pu­riin ver­rat­tu­na mak­sa­nut “lii­kaa” mut­ta niin käy aina…). 

    Ja se roh­kea paris­kun­ta­kin net­to­si vain sil­loin jos myi hal­val­la oste­tun asu­ton­sa kal­liil­la eikä osta­nut enää tilal­le uut­ta Suomesta/pääkaupunkiseudulta.

  75. Ihmeen vähäl­le on jää­nyt Osmon tär­kein point­ti: “Yhtei­nen valuut­ta, euro, estää aiem­min käy­te­tyn kei­non, deval­va­tion, käy­tön talou­den huo­non tilan­teen pois­ta­mi­seen ja uuden alun käynnistämiseen”.

    Mie­les­tä­ni kysei­nen asia oli Osmon sano­man oleel­li­sen sisäl­tö. Luon­nol­li­ses­ti täl­löin pitäi­si poh­tia kei­no­ja yhtei­ses­tä valuu­tas­ta pois­tu­mi­sek­si. Sekä kei­not, että pois­tu­mi­sen edut ja hai­tat tuli­si ana­ly­soi­da tar­kas­ti. Täl­läi­siä kom­ment­te­ja ei ole esiintyynyt.

    Mikä­hän lie­nee syy­nä sii­hen, ettei euros­ta luo­pu­mis­ta poh­di­ta? Onko Suo­men hal­li­tuk­sen kan­ta euron pitä­vyy­des­tä sokeut­ta­nut kommentoijat?
    Vai onko Osmo estä­nyt euron ase­maa kos­ke­vien kom­ment­tien jul­kai­se­mi­sen? Mik­si on oleel­li­sem­paa poh­tia joi­den­kin tut­ki­joi­den teke­miä vir­hei­tä tai vää­riä ole­tuk­sia, jos koko raha­jär­jes­tel­män perus­ta on virheellinen?

  76. Hyvää sääs­töis­sä on ollut, että ensik­si pahin­ta tuh­laus­ta on alet­tu kar­si­maan ja hal­lin­non raken­tei­ta keven­tä­mään. Ilman sääs­tö­pai­net­ta tätä ei oli­si tapahtunut.

    Tus­kin EU-raho­jen vää­rin­käy­tön vähen­tä­mi­nen aiheut­taa kel­le­kään kär­si­myk­siä. Samoin val­tioi­den ja iun­tien hal­lin­non sat­ta­mi­nen on noin lähes täl­le vuosituhannelle.

  77. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:

    Mikä­hän lie­nee syy­nä sii­hen, ettei euros­ta luo­pu­mis­ta pohdita?

    Kyl­lä sitä­kin on poh­dit­tu, mut­ta poh­ti­ja­kin tai­si pää­tyä sii­hen, että tus­kin on vii­sas­ta läh­teä sellaiseen:
    http://www.juhasi.fi/blogi/2013/04/27/68

    Muut­kin ovat pohtineet:
    http://www.sifterfund.com/articles/skuvalehti_sep2012_eng.pdf
    (suo­men­kie­li­nen ver­sio em. pdf-tie­dos­ton vii­mei­sel­lä sivulla)

  78. Olen kyl­lä luke­nut enem­män mak­roa kuin mik­roa, mut­ta minä vain en ole kovin vakuut­tun­nut sii­tä, että tul­kin­ta koko­nais­ky­syn­nän autu­aak­si­te­ke­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on oikea. 

    Olen­nai­nen kysy­mys minus­ta täs­sä on se sopeu­tu­ma. Minä en ensin­nä­kään ole kate­go­ri­ses­ti elvy­tys­tä vas­taan, enkä myös­kään väi­tä, että lama ter­veh­dyt­tää talout­ta. Sel­lai­nen tul­kin­ta var­maan teks­tis­tä­ni on help­po teh­dä, kos­ka sen oli tar­koi­tus hina­ta tätä “para­dig­maa” takai­sin­päin sen­si­jaan että antau­dut­tai­siin aja­tuk­sel­le, että “Key­ne­si­läi­nen” pyra­mi­dien raken­ta­mi­nen tai soti­mi­nen oli­si hyväk­si talou­del­le saa­ti sit­ten ihmisille.

    Tot­ta­kai työl­li­syys para­nee sii­tä, jos tuhoam­me kai­ken infran ja sit­ten raken­nam­me sen uudel­leen. Se voi jopa näyt­tää “hyö­dyl­li­sel­tä” kun tilal­le saa­daan uudem­pi infra ja jos mark­ki­nat jopa toi­mi­vat sii­nä välis­sä kuten miten ja infran­ra­ken­nuk­ses­sa on jotain kil­pai­lua, niin jopa tuot­ta­vuus voi sit­ten parantua. 

    Tämä on kui­ten­kin rikot­tu­jen ikku­noi­den vir­he­pää­tel­män (Bas­tiat) variant­ti. En ole mikään puh­da­sop­pi­nen täs­sä. Aja­tel­laan ihan kustannus/hyötylaskelmaa, ja ole­te­taan että val­tiol­la on mil­jar­di “elvy­tys­va­raa”, eli on nyt jos­tain syys­tä pää­tet­ty, että tämä mil­jar­di käy­te­tään elvytykseen.

    On poliit­ti­ses­ti help­poa myy­dä jokin iso pro­jek­ti, nimi­te­tään tätä nyt pyra­mi­dik­si, vaik­ka se voi olla vaik­ka huo­nos­ti kan­nat­ta­va infra­pro­jek­ti kuten vaik­ka nelos­tien Oulu-Rova­nie­mi- välin perus­kor­jaus moot­to­ri­tiek­si tai vas­taa­vaa. Se työl­lis­tää, hyvä. Maa­ra­ken­nus­ka­lus­tol­le, tie­työ­mie­hil­le ja ker­ran­nai­se­na var­maan eri­lai­sil­le pal­ve­lu­yrit­tä­jil­le työ­maa-alueil­la jne tulee jon­kin ver­ran lisää kysyn­tää. Talous piristyy. 

    En kiis­tä sitä, ettei­kö kan­nat­tai­si kor­ja­ta home­kou­lu­ja ja teh­dä vas­taa­via inves­toin­te­ja sil­loin kun kapa­si­teet­tia on vapaa­na eli on työt­tö­myyt­tä ja kun korot­kin ovat yleen­sä hal­vem­mat. Kiis­tän sen, että jul­ki­sen puo­len kan­nat­tai­si ottaa vel­kaa velan­o­ton vuok­si ja ajaa raken­teel­li­sia ali­jää­miä entis­tä isom­mik­si. Yllä Krug­ma­nia koh­taan esi­tet­ty kri­tiik­ki on minus­ta aivan koh­tuul­lis­ta: Jos ker­ran bud­jet­ti­va­jeet hui­te­le­vat kym­me­nen pro­sen­tin parem­mal­la puo­lel­la, niin pitäi­si­kö nii­tä vie­lä enti­ses­tään lisätä? 

    On aivan tot­ta, että lama on tie­tys­sä mie­les­sä aivan vää­rä aika kar­sia kui­via oksia. Mut­ta ne oksat pitää kar­sia ja tosia­sia on, että jul­ki­nen sek­to­ri ei nii­tä hyvi­nä vuo­si­na todel­la­kaan kar­si, vaan nii­tä tue­taan vain entis­tä enemmän.

    Talou­des­sa on lisäk­si aina menos­sa jon­kin­lai­nen raken­ne­muu­tos. Monia asioi­ta tuo­te­taan lii­kaa ja yli­ka­pa­si­teet­tia syn­tyy nousu­kausil­la kun inves­toi­daan enem­män kuin “pitäi­si”. Lama ja sykli­syy­det joh­tu­vat, aivan kuten sanot, näis­tä overs­hoo­teis­ta, vii­me­kä­des­sä voi­daan aja­tel­la että se joh­tuu eri­lai­sis­ta vii­veis­tä, eli kun inves­toi­daan tänään, niin se alkaa tuot­taa ensi vuon­na ja sil­loin kysyn­tä on jo muut­tu­nut eikä tämä tie­to ole käy­tös­sä nyt. 

    Mark­ki­nat toi­mi­vat niin, että ihmi­set osta­vat sitä mitä he halua­vat. Kai­ken talou­del­li­sen toi­min­nan vii­me­si­jai­nen tar­koi­tus on se, että ihmis­ten tar­pei­ta ja mie­li­ha­lu­ja joten­kin tyy­dy­te­tään pal­ve­lui­den ja tava­roi­den avul­la. Mitään muu­ta talou­del­lis­ta toi­min­taa ei ole. Jos meil­lä on mil­jar­di, jon­ka par­haan sijoi­tuk­sen nyky­ar­vo on nip­pa nap­pa sen mil­jar­din, niin cete­ris pari­bus, on huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­paa antaa se mil­jar­di niil­le, joil­la on tyy­dyt­tä­mät­tö­miä tar­pei­ta kuin raken­taa jotain suo­raan. Jos vika on se, ettei ole nii­tä tyy­dyt­tä­mät­tö­miä tar­pei­ta, niin ainoa vali­di argu­ment­ti joka jää on se, että työt­tö­myy­des­tä itses­tään on hait­taa kun työ­voi­man laa­tu heik­ke­nee kun sitä makuutetaan.

    Kuten tote­sin, täl­le on pak­ko olla joku vaih­toeh­to. Japa­nis­sa on “elvy­tet­ty” raken­ta­mal­la moot­to­ri­tei­tä jot­ka päät­ty­vät mereen, Espan­jas­sa on len­to­kent­tiä joi­ta ei kukaan käy­tä, jne. OK, jäl­kim­mäi­nen on nousu­kau­den huu­mas­sa teh­ty inves­toin­ti, mut­ta sitä pahem­pi, sii­nä taas näkyy että ongel­ma ei ole lama, vaan ongel­ma on nousu­kausi. Kysy­mys kuu­luu­kin, että mis­tä löy­tyy sel­lai­nen poliit­ti­nen päät­tä­jä­ta­ho, joka talou­den kas­vaes­sa 4% vuo­si­vauh­tia tote­aa, että nyt pitää lei­ka­ta ran­kas­ti jul­ki­sis­ta menoista?

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Paras tapa kar­sia talou­den kui­vu­nei­ta oksia on noususuh­dan­ne ja anka­ra kil­pai­lu, jol­loin parem­min menes­ty­vät yri­tyk­set vie­vät voi­ma­va­rat heikommilta. 

    Kyl­lä se kar­sin­ta tapah­tuu pää­osin taan­tu­mis­sa. Sil­loin hunos­ti joh­det­tu­jen fir­mo­jen työn­te­ki­jät jou­du­taan irti­sa­no­maan tai lomaut­ta­maan ja nousu­kau­den koit­taes­sa ne vilah­ta­vat parem­min joh­det­tui­hin kilpailijoihin.

    Muu­ten olen samaa miel­tä sii­tä, ettei syvä lama ole mikään hyvä asia. 

    Ver­po­ja voi alen­taa myö niin, että nii­tä raho­ja ei lai­te­ta sääs­töön. Esi­mer­kik­si koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä ei pal­joa sääs­tel­lä, sitä joko käy­te­tään tai sit­ten hyö­tyä ei saada.

  80. OS kir­joit­ti:

    Lamaa kan­nat­taa syven­tää sääs­töil­lä” –kou­lu­kun­ta on pitä­nyt oppi-isi­nään kave­ruk­sia Rein­hart ja Rogoff, jot­ka kuu­lui­sas­sa tut­ki­muk­ses­saan osoit­ti­vat, että val­tion velan nouse­mi­nen yli 90 pro­sen­tin (kuten Sak­sas­sa) seu­rauk­se­na on kas­vun jyrk­kä heik­ke­ne­mi­nen. Nuo­ri opis­ke­li­ja osoit­ti har­joi­tus­työ­nään, että tämä tut­ki­mus­tu­los, johon esi­mer­kik­si Olli Rehn on vedon­nut, on perus­tu­nut las­ku­vir­hee­seen. Krug­man onkin jo ehdit­ty jul­kis­taa väit­te­lyn kiis­tat­to­mak­si voittajaksi.”

    Ehkei täs­sä­kään kan­na­ta heit­tää las­ta ulos pesu­ve­den muka­na vain sik­si, että R&R teki­vät tahat­to­man vir­heen. Vir­heen kor­jaa­mi­nen ei itse asias­sa muut­ta­nut hei­dän perus­vies­ti­ään: vel­kaan­tu­mi­sas­teen nousu hei­ken­tää kas­vua. Jos­tain vel­kaan­tu­mi­sas­tees­ta, ei vält­tä­mät­tä 90%:sta, eteen­päin kas­vu on hyvin kituliasta. 

    R&R:n mukaan velois­ta pää­see täl­löin eroon vain pit­kä­ai­kai­sel­la, jopa vuo­si­kym­me­nien sääs­tö­kuu­ril­la (aus­te­ri­ty), nopeu­te­tul­la inflaa­tiol­la, sään­nös­te­lyl­lä (finacial repres­sion), vel­ko­jen jär­jes­te­lyl­lä tai nii­den yhdistelmällä.

    Euron reu­na­mail­le he suo­sit­te­le­vat vel­ko­jen jär­jes­te­lyä, sil­lä raken­ne­muu­tok­set ja sääs­töt eivät näy­tä purevan.

    Vähä­vel­kai­sis­sa mais­sa on epäi­le­mät­tä varaa elvy­tyk­seen. Suun­ni­tel­mien pitäi­si vain olla täy­sin val­mii­ta täs­sä ja nyt. Suo­mes­sa pitäi­si lisäk­si varau­tua usei­ta vuo­sia kes­tä­vään hank­kei­den kil­pai­lu­tuk­seen valituskierroksineen.

    Niin jär­ke­vää kuin se oli­si­kin, home­kor­jauk­sis­ta ja infra­hank­keis­ta ei tai­da olla apua tähän lamaan. Ne muu­ta­mat val­mii­si suun­ni­tel­lut ja kil­pai­lu­te­tut hank­keet kan­nat­tai­si tie­tys­ti toteut­taa heti.

  81. Sepi kir­joit­ti tuos­sa edel­lä: “Miten luo­daan tuot­ta­via työ­paik­ko­ja? Se on oikeas­taan aika help­poa. Oste­taan jotain min­kä tuot­ta­mi­nen ei nyky­ka­pa­si­tee­til­la onnis­tu ja jol­la on suu­rem­pi jäl­leen­myyn­tiar­vo kuin mitä sen val­mis­ta­mi­nen maksaa.”

    Ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la työ­paik­ko­ja jo vuo­si­kym­me­niä luo­nee­na olen sii­tä miel­tä, että uusien tuot­ta­vien työ­paik­ko­jen luo­mi­nen Suo­meen ei nyt ihan help­poa ole.

    Tot­ta­kai mak­roe­ko­no­mia-tasol­la voi­daan tätä lät­tyä kään­tää eri päin, mut­ta tätä tosia­si­aa ei voi sivuut­taa: Jos kil­pai­lu­ky­kyä ei ole, mikään heli­kop­te­ri-teo­ria ei pit­kän pääl­le toimi.

    Kil­pai­lu­ky­kyä ja uusia tuot­ta­via työ­paik­ko­ja sadaan uusis­ta tuot­teis­ta ja riskinotosta.

    Nykyi­sin mark­ki­noi­den ja tek­no­lo­gia­ke­hi­tyk­sen ryt­mi on niin kii­vas­ta, että jul­kis­hal­lin­non hidas­liik­kei­set byro­kraa­tit ja popu­lis­ti-polii­ti­kot eivät voi olla täs­sä min­kään­lai­sia asiantuntijoita. 

    Parem­pi rat­kai­su on antaa ket­te­ril­le yrit­tä­jil­le mah­dol­li­suus ottaa ja mana­ge­roi­da nämä ris­kit, sil­lä juu­ri he ovat koko ajan yhtey­des­sä elä­viin, mak­su­ky­kyi­siin asiakkaisiin.

    Asiak­kail­ta ne rahat ja tuot­ta­vat työ­pai­kat on otet­ta­va, ei jul­ki­sen puo­len budjeteista!

    Polii­tiik­ko­jen ja byro­kraat­tien vel­vol­li­suus on nyt kes­kit­tyä remon­toi­maan Suo­mi-lai­van yski­vä kone ja kään­tää kurs­si koh­ti saar­ta, jon­ka nimi on Yrit­tä­jä-vetoi­nen hyvinvointi-Suomi.

    Nyt ollaan nimit­täin aja­mas­sa Hegel­marx-nimi­sel­le karil­le, jos­ta muut on jo kau­an sit­ten evakuoitu.

    Sitä heli­kop­te­ria voi­si käyt­tää sii­hen, että lähe­te­tään kaik­ki viher-pii­per­tä­jät sil­le kol­man­nel­le saa­rel­le, jon­ka nimi on Köyh­ty­vien vihe­ru­to­pia, jos­sa kaik­ki muu on kiel­le­tyä, pait­si Glo­bal-war­ming tilas­to­jen väärentäminen.

    Jos täl­tä nyky­hal­li­tuk­sel­ta kurs­sin­muu­tos ei onnis­tu, niin­kuin nyt näyt­tää, pitää pan­na joku yrit­tä­jä pääministeriksi…

    Sep­po Korppoo
    Ket­te­rä yrittäjä

  82. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Toi­saal­ta jos se 1989 osta­nut paris­kun­ta säi­lyt­ti laman läpi lai­nan­mak­su­ky­kyn­sä eikä tur­haan alka­nut vaih­ta­maan asun­toa, on tähän men­nes­sä sil­ti voi­ton puo­lel­la (toki sil­loin­kin ottaa pää­hän kun on naa­pu­riin ver­rat­tu­na mak­sa­nut “lii­kaa” mut­ta niin käy aina…). 

    Ja se roh­kea paris­kun­ta­kin net­to­si vain sil­loin jos myi hal­val­la oste­tun asu­ton­sa kal­liil­la eikä osta­nut enää tilal­le uut­ta Suomesta/pääkaupunkiseudulta.

    Vähän nume­roi­ta. Vuo­si: pk-seu­dun van­ho­jen ker­ros­ta­loa­sun­to­jen reaa­li­hin­tain­dek­si (1989=100) / pal­kan­saa­jan reaa­li­nen ansio­ta­soin­dek­si (1989=100):

    1989: 100 / 100
    1994: 45 / 104
    2013: 115 / 148

    Toi­sin sanoen se 1994 ostet­tu asun­to oli liki 60 % hal­vem­pi palk­ka­ta­soon näh­den kuin vii­si vuot­ta aiem­min ostet­tu. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että sii­tä vuo­den 1994 asun­nos­ta ei enää ole vel­kaa jäl­jel­lä, vii­si vuot­ta van­hem­mas­ta on.

    Lisäk­si laman aikaan kävi sitä, että vaik­ka per­heen mak­su­ky­ky oli­si peri­aat­tees­sa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä riit­tä­nyt­kin velan­hoi­toon, pank­ki tote­si asun­non vakuusar­von pudon­neen alle velan mää­rän ja vaa­ti lisävakuuksia.

    Asun­to­mark­ki­nat ovat sii­tä han­ka­lia, että niil­le tule­mi­sen ajan­koh­taa on hiu­kan vai­kea ajoit­taa, kun jos­sain pitää asua. Täs­sä koh­das­sa asun­not poik­kea­vat huo­mat­ta­vas­ti muis­ta inves­toin­neis­ta. Asun­to oste­taan tar­pee­seen, ja sii­tä mak­se­taan juu­ri sen ver­ran kuin irti saa­daan, kos­ka kyse on elä­män­laa­tuun voi­mak­kaas­ti vai­kut­ta­vas­ta inves­toin­nis­ta. Resurs­si­kin on rajallinen.

    Joten jos lai­naa saa hel­pos­ti ja hal­val­la, asun­non pää­omas­ta muo­dos­tuu hyvin ris­kialt­tiin kokoi­nen. Mata­lat korot ovat muka­via asun­to­ve­lal­li­sel­le, mut­ta asun­non osta­jal­le ne ovat huo­no juttu.

  83. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja: “Yhtei­nen valuut­ta, euro, estää aiem­min käy­te­tyn kei­non, deval­va­tion, käy­tön talou­den huo­non tilan­teen pois­ta­mi­seen ja uuden alun käynnistämiseen”.Mielestäni kysei­nen asia oli Osmon sano­man oleel­li­sen sisäl­tö. Luon­nol­li­ses­ti täl­löin pitäi­si poh­tia kei­no­ja yhtei­ses­tä valuu­tas­ta pois­tu­mi­sek­si. Sekä kei­not, että pois­tu­mi­sen edut ja hai­tat tuli­si ana­ly­soi­da tar­kas­ti. Täl­läi­siä kom­ment­te­ja ei ole esiintyynyt.

    Samaa minä vähän olen ihme­tel­lyt. Kyl­lä Krei­kan nousua estää aika tehok­kaas­ti euron kor­kea kurs­si, Suo­men 1990-luvun lamas­ta nousua hel­pot­ti olen­nai­ses­ti mar­kan devalvaatio/kelluminen.

    Nyt kui­ten­kin euro­maat, USA ja Japa­ni ovat pahas­ti yli­vel­kaan­tu­nei­ta. Yli­vel­kaan­tu­nei­ta ovat nyt nime­no­maan kehit­ty­neet län­si­maat, eivät niin­kään kehi­tys­maat. Kyse ei ole tavan­omai­ses­ta lamas­ta vaan näi­den mai­den vaka­vas­ta taseon­gel­mas­ta. Pel­käs­tään lai­no­jen hoi­to­ku­lut näis­sä mais­sa pai­na­vat talou­den las­ku-ural­le. Van­hat teo­riat Keynes/Hayek eivät ehkä enää oikein päde täs­sä tilanteessa.

  84. Suu­rin muu­tos on, että lamat ovat syven­ty­neet ja nii­tä tulee useammin.

    Eri­tyi­ses­ti työt­tö­myy­den osal­ta taan­tu­mat ovat syvem­piä, ennen irti­sa­not­tiin vas­ta vii­mei­se­nä kei­no­na ja sil­loin­kin vain jat­ku­vuu­den takaamiseksi

    Nyt kam­ree­ri­hal­lin­to aloit­ta yt:n heti kun uhkia on näky­vis­sä tai nii­tä vas­ta ounastellaan.

    Tämä on joh­ta­nut voi­mak­kai­siin kysyn­nän vaih­te­lui­hin ja sitä kaut­ta jul­ki­sen talou­den tasa­pai­non vaihteluihin.

    Jul­ki­nen talous ei ole myös­kään teh­nyt kului­hin mitään meka­nis­me­ja, joil­la tulo­vaih­te­luun voi­daan sopeutua.

    Yksi meka­nis­mi voi­si olla jul­kis­ten palk­ko­jen sito­mi­nen osit­tain tuloihin.Tämä syven­tää osal­taan lamaa mut­ta on parem­pi kuin nykyinen,
    jos­sa jul­ki­nen sek­to­ri­kin pyr­kii tasa­pai­noon irti­sa­no­mis­ten kautta.

  85. Mik­si kaik­ki palaa­vat kokoa­jan jan­kaa­maan jos­tain pyra­mi­deis­ta? Sik­si­kö että tätä aja­tus­ta on help­po vas­tus­taa? Argu­ment­ti on muka­van eheä täl­lais­ta vasten.

    Kukaan ei ole ehdot­ta­nut mitään pyra­mi­dien rakentamista.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sii­nä lin­kis­sä, jon­ka lähe­tit, oli aivan eri luvut kuin täs­sä seu­raa­vas­sa. Esi­mer­kik­si Kreik­ka oli vah­vas­ti plus­sal­la, mut­ta näis­sä jäl­kim­mäi­sis­sä yhtä tuke­vas­ti mii­nuk­sel­la. Alku­pe­räi­ses­sä lin­kis­sä oli myös selitys:underlying pri­ma­ry deficit – exclu­ding debt inte­rest pay­ments and cyclical­ly adjus­ted.Näi­den kah­den lukusar­jan ver­taa­mi­nen on itse asias­sa hyvin mie­len­kiin­tois­ta, kos­ka nii­den ero­tus on juu­ri näi­den sääs­tö­toi­men­pi­te­den työt­tö­myyt­tä aiheut­ta­va vaikutus.

    Pahoit­te­lut että en luke­nut tuo­ta alku­pe­räis­tä link­kiä huo­lel­la, että sii­nä oli kysees­sä suh­dan­ne­kor­ja­tut luvut. 

    Olen kui­ten­kin edel­leen sitä miel­tä, että Krug­ma­nin väi­te sii­tä, että perus­jää­mät eivät ole supis­tu­neet eivät pidä paikkansa. 

    Suh­dan­ne­kor­ja­tun ja kor­jaa­mat­to­man perus­jää­män eros­ta ei voi teh­dä mitään joh­to­pää­tök­siä sii­tä kuin­ka pal­jon sää­tö­toi­met ovat vai­kut­ta­neet työt­tö­myy­teen. Suh­dan­tei­ta kun ajat muut­kin teki­jät kuin jul­ki­sen talou­den sopeutus.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Japa­nin on koit­ta­nut kaik­kea, myös heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus­ta. Kan­sa on sääs­tä­nyt senkin. 

    Japa­ni­lai­set downshiftaavat.

  88. Miten­hän vai­kut­taa tähán uuteen para­dig­maan se että koko maa­il­man kol­mas osa rik­kauk­sis­ta on vero­pa­ra­tii­seis­sa vail­la mikään­lais­ta kont­rol­lia, vero­tus­ta, yhteishyötyä. 

    Espan­jas­ta on siir­ty­nyt vero­pa­ra­tii­sei­hin yhtä pal­jon rahaa kuin se saa tuke­na EU:sta. Pesun jäl­keen se lai­na­taan EU:n pank­kiin tai kan­sal­lis­pank­kiin osa­na myön­ne­tys­tä tuesta/lainasta (niin väi­tet­tiin espan­jan tv:ssä).

    Para­dig­maan näyt­täi­si kuu­lu­van se että kor­rup­tio pide­tään talou­del­li­se­na kil­pai­lu­ky­ky­nä eikä este kehitykselle. 

    Aikai­sem­min kor­rup­toi­tu­neet lyp­sä­si­vät omaa kansaa/valtiota, nyky­ään EU:ta ja tule­vas­sa para­dig­mas­sa lyp­sää­vät maa­il­man rahat. Taval­li­set veron­mak­sa­jat mek­se­taan kaik­ki aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set ja las­kut kun monel­le ei olla muu­ta kuin nume­roi­ta tilestoissa.

  89. Key­ne­si­läi­syy­den suo­ma­lai­nen sovellutus:

    Kun on lama, lisä­tään jul­kis­ta kulu­tus­ta. Muu­ten lama pahenee.

    Kun on nousu­kausi, lisä­tään jul­kis­ta kulu­tus­ta, kos­ka sii­hen on varaa. Onhan ikui­nen nousukausi.

    Vii­meis­tään vuon­na 2030 Suo­mi on kuin Kreik­ka 2013. Suo­ma­lai­set polii­ti­kot eivät osaa olla tuh­laa­mat­ta koko ajan enem­män rahaa kuin mihin oli­si varaa, eivät­kä aina­kaan lyhen­tää val­tion ja kun­tien vel­ka­taak­kaa riit­tä­väl­lä tah­dil­la. Pitää­hän hei­dän var­mis­taa uudel­leen­va­lin­tan­sa tuh­laa­mal­la lisää rahaa, kos­ka kan­sa niin haluaa.

  90. Olen kom­men­toi­nut tätä jo aiem­min­kin, mut­ta täs­sä van­ha näkö­kul­ma uusin sanoin.

    Pidän elvy­tys­tä hyvä­nä talous­po­li­tii­kan kei­no­na. “Talou­den AJAUTUESSA likvi­di­teet­tian­saan” elvy­tys voi aut­taa sen nätis­ti suh­dan­ne­kuo­pan yli. Mut­ta jos puhu­taan pit­kit­ty­nees­tä krii­sis­tä tai pysy­väs­tä olo­ti­las­ta, niin..

    pysy­vä elvy­tys = jat­ku­va tuhlaus

    Ei kenel­lä­kään ole varaa elvyt­tää mer­kit­tä­väs­ti vuo­si­kausia. Pysy­vä elvy­tys voi myös vää­ris­tää talou­den toi­min­taa. Jos vaik­ka­pa Kii­na on vie­nyt Euroo­pas­ta teol­li­sia työ­paik­ko­ja, ne eivät palaa elvyt­tä­mäl­lä. Jos mark­ki­noil­ta on men­nyt usko euroa­lu­een ja sen eri mai­den har­joit­ta­maan tuh­lai­le­vaan talous­po­li­tiik­kaan, se ei palaa elvyt­tä­mäl­lä lisää. Pysy­vät ongel­mat pitää kor­ja­ta joko kiris­tä­mäl­lä vyö­tä (sääs­tä­mäl­lä), tai teke­mäl­lä jär­jes­tel­män raken­tei­siin pysy­viä paran­nuk­sia, jot­ka aut­ta­vat sen uudel­le entis­tä toi­mi­vam­mal­le uralle.

    En siis suo­sit­te­le pit­kit­ty­neen, useam­man vuo­den krii­sin hoi­to­toi­men­pi­teek­si aiem­paa­kin suu­em­paa lisäel­vy­tys­tä. Tlan­teen pitäi­si olla aika eri­koi­nen, jot­ta näin tekisin.

    Viher­tä­vis­tä syis­tä en kat­so myös­kään kovin hyväl­lä sitä aja­tus­ta, että elvy­tyk­sen tar­koi­tus oli­si tuh­la­ta nyt entis­tä enem­män, jot­ta talous kas­vai­si entis­tä nopeam­min entis­tä enem­män, ja että tämä jat­ku­va talou­del­li­sen ja kulu­tuk­sel­li­sen kas­vun kier­re oli­si ainoa tapa pitää talous pys­tys­sä / toi­mi­va­na. Luon­non kan­nal­ta ihmis­kun­nan hyvin­voin­tia voi yrit­tää paran­taa jat­ku­vas­ti, mut­ta ei lisää­mäl­lä sum­mit­tai­ses­ti talou­den kokoa tai kulu­tuk­sen määrää.

    Pide­tään elvy­tys siis suh­dan­ne­hei­lah­te­lui­den kor­jaus­työ­ka­lu­na, ja kor­ja­taan pysy­vät viat muil­la keinoilla.

  91. Key­nes tai­si jos­kus tode­ta, että hen­ki­löä, jon­ka pää on täyn­nä vir­heel­lis­tä teo­ri­aa, ei voi saa­da vakuut­tu­neek­si sii­tä, että on vää­räs­sä. Nämä talous­tie­teen hom­mat on sii­tä mie­len­kiin­toi­sia, että alan har­ras­ta­jien omat puheet mitä­töi­vät monel­ta osin alan objek­tii­vi­suu­den ja samal­la tie­teel­li­syy­den. Nau­rat­tai­si jos puo­li­hul­luus ei oli­si niin tuhoisaa.

  92. Pek­ka Nie­mi: Puhut Osmo kir­joi­tuk­ses­sa­si “Ete­lä-Euroo­pan anka­ris­ta sääs­tö­kuu­reis­ta” ja nii­den kauheudesta.Esimerkiksi Espan­jan val­tion ali­jää­mä vii­me vuon­na oli hie­man yli 10 % BKT:stä.Pari kysymystä:Kuinka suur­ta ali­jää­mää oikein pitäi­si teh­dä, jot­ta sinä ja Krug­man oli­sit­te tyytyväisiä?

    Pitää muis­taa, että Espan­jan ali­jää­mäs­sä ei ole kyse pel­käs­tään Espan­jan omis­ta toi­mis­ta, vaan kun koko Euroop­pa leik­kaa meno­jaan, myös mui­den mai­den, kuten Espan­jan, ali­jää­mä syvenee. 

    10%:n ali­jää­mä saat­taa kuu­los­taa hur­jal­ta, mut­ta pal­jon kar­meam­pia ovat työt­tö­myys­lu­vut. Työt­tö­myy­sas­te on lähel­lä 30%:a ja nuo­ri­so­työt­tö­myys yli 50%. Noil­la tulee ole­maan mer­kit­tä­viä nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia pit­käl­le tule­vai­suu­teen, ja loput­to­miin ei yhteis­kun­ta­ra­ken­ne­kaan tuol­lai­sia luku­ja kestä.

  93. Tie­de­mies: Mut­ta kukaan ei ole selit­tä­nyt, että a) mik­si se sääs­tä­mi­nen on niin paha asia, ja b) mik­si se rak­sa­työ­mies kulut­taa ne vähät ropon­sa, mut­ta muut eivät.

    B) On kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta mel­ko lail­la eri­lais­ta, jos alen­nam­me mil­jar­dil­la Wahl­roo­sin vero­tus­ta tai palk­kaam­me mil­jar­dil­la työt­tö­miä perushoitajia. 

    Samoin jos koro­tam­me lap­si­li­sää 50 eurol­la, pie­ni­tu­loi­nen yksin­huol­ta­ja nos­taa per­heen­sä elin­ta­soa eli lisää kulu­tus­ta vii­del­lä­kym­pil­lä. Sen sijaan hyvä­tu­loi­sen per­heen vesa saa rahas­ton­sa kk-erään vii­den­kym­pin korotuksen. 

    Lisäk­si on ole­mas­sa asian moraa­li­nen puo­li, eli tar­vit­see­ko Wahl­roos lisä­mil­jar­din vai työt­tö­mät työ­paik­ko­ja ja sai­raat hoitoa.

  94. Tie­de­mies:
    Mut­ta kukaan ei ole selit­tä­nyt, että a) mik­si se sääs­tä­mi­nen on niin paha asia, ja b) mik­si se rak­sa­työ­mies kulut­taa ne vähät ropon­sa, mut­ta muut eivät.

    Key­ne­si­läi­nen vas­taus tuo­hon on se että tule­vai­suus ei ole ennus­tet­ta­vis­sa kuin rajal­li­ses­ti. Vas­ta-argu­ment­ti tähän ei ole että mark­ki­nat tie­tää par­hai­ten, kos­ka se vain tar­koit­taa että ne tie­tä­vät vähi­ten huo­nos­ti, ja tämä ei ole epäyh­teen­so­pi­vaa fun­da­men­taa­lin epä­var­muu­den kans­sa. Täs­tä seu­raa lau­ma­käyt­täy­mis­tä mark­ki­noil­la, jos ne asun­to­jen hin­nat las­ki eilen­kin ja muut­kin niin usko­vat niin las­kee ne tänään­kin… Käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­ses­ti täs­sä ei ole mitään ihmeel­lis­tä, ihmi­set nyt vaan arvioi ris­ke­jä vää­rin ja yleen­sä yläkanttiin,

    Syn­käs­sä talous­ti­lan­tees­sa ne joil­la on sii­hen mah­dol­li­suus sääs­tää, ja mah­dol­li­suu­det on ilmei­sel­lä taval­la tulois­ta kiin­ni, kos­ka pakol­li­set menot eivät ole suh­tees­sa tuloihin.

    Sääs­tä­po­ruk­ka ei ole vää­räs­sä puhues­saan luot­ta­muk­sen tär­key­des­tä, ongel­ma on vaan sii­nä että he kes­kit­tyy luot­ta­muk­seen mak­su­ky­kyyn eikä talous­kas­vun, ja jäl­kim­mäi­nen on vie­lä edel­li­sen edel­ly­tys. Tämän takia jos­tain pitää luo­da kysyn­tää, ja se lai­naus menee niin että nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la kan­nat­taa teh­dä hyö­dyl­li­siä inves­toin­te­ja vaik­ka ne oli­si­vat kan­nat­ta­mat­to­mia­kin. Kyl­lä se nyt kan­nat­ta­vam­paa on kuin ottaa vel­kaa työt­tö­myys­kor­vaus­ten mak­sa­mi­seen. Mut­ta sikä­li kun pää­tök­sen­te­ki­jöi­den vih­kiy­ty­mi­nen klas­si­seen talous­tie­tee­seen estää min­kään jär­ke­väm­män, niin pyra­mi­dien raken­ta­mi­nen­kin tai kul­ta­säk­kien pii­lot­ta­mi­nen maa­han on parannus.

  95. tpyy­luo­ma: Mut­ta sikä­li kun pää­tök­sen­te­ki­jöi­den vih­kiy­ty­mi­nen klas­si­seen talous­tie­tee­seen estää min­kään jär­ke­väm­män, niin pyra­mi­dien raken­ta­mi­nen­kin tai kul­ta­säk­kien pii­lot­ta­mi­nen maa­han on parannus.

    En ole eri miel­tä täs­tä loo­gi­ses­sa mie­les­sä, mut­ta näh­däk­se­ni tämän kes­kus­te­lun yksi osa­puo­li on pää­tök­sen­te­ki­jä, ja pel­kään että hän kyl­lä vai­kut­taa pereh­ty­neem­mäl­tä kuin pyra­mi­dien raken­ta­mis­ta tai kul­ta­säk­kien pii­lot­ta­mis­ta ehdot­ta­va, mut­ta on mar­gi­naa­lil­la sil­ti aja­mas­sa poli­tiik­kaa joka pikem­min­kin joh­taa pyra­mi­dien raken­ta­mi­seen kuin kul­ta­säk­kien piilottamiseen.

    Minus­ta näyt­tää — osin ehkä vain näyt­tää — sil­tä, että kes­kus­te­lu jos­sa Rehn ja euro­kraat­tien aus­te­ri­ty- into lei­ma­taan tuhoi­sak­si, on Krug­ma­nin tahol­ta enem­män USA:n sisä­po­li­tiik­kaa kuin talous­tie­det­tä. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että Krug­man puhuu näen­näi­ses­ti Euroa­lu­ees­ta, en voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että hän tosia­sias­sa puhuu USA:n talous­po­li­tii­kas­ta. Hän vain pilk­kaa koti­maan aus­te­ri­ty-puo­luet­ta proxyn välityksellä.

    Toi­nen puo­li on se, että sääs­tö­jen skaa­laa ja vai­ku­tuk­sia lii­oi­tel­laan. Osmo väit­tää esi­mer­kik­si yllä, että aus­te­ri­ty-paket­tien vai­ku­tus on pahen­taa työt­tö­myyt­tä ja vajei­ta. Täs­sä anne­taan ymmär­tää että Espan­jas­sa ja Krei­kas­sa ei oli­si sääs­tet­ty, niin työt­tö­myyt­tä ei oli­si nyt niin pal­jon ja talous­kin oli­si kas­va­nut ja perä­ti että vajeet oli­si­vat pienemmät. 

    Yllä ihme­tel­lään sitä, mik­si lamat nyky­päi­vä­nä joh­ta­vat isom­piin työt­tö­myys­lu­kui­hin. Syi­tä on kak­si: Reaa­li­pal­kat ovat suu­rem­mat ja työt­tö­myys­kor­vauk­set myös. Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si 60-luvul­ta asti näky­nyt tren­di: Joka ker­ta kun tulee las­kusuh­dan­ne, työt­tö­myys nousee, eikä (juu­ri) kos­kaan pai­nu enää takai­sin las­kua edel­tä­väl­le tasol­le. Jokai­nen sykli syn­nyt­tää uuden ja vähän isom­man työs­tä syr­jäy­ty­neen väes­tön­osan. Tämä toki puol­taa käsi­tys­tä, että on parem­pi lait­taa työ­voi­ma lapion­var­teen kuin mak­saa työttömyyskorvauksia. 

    Kukaan, tai siis, aina­kaan minä, ei kiis­tä ettei­kö elvy­tyk­sel­lä esi­mer­kik­si oli­si jotain posi­tii­vi­sia­kin vai­ku­tuk­sia. Yri­tän tuo­da täs­sä nyt jo vähän pidem­pää täh­täin­tä esiin, kuten yllä Sylt­ty­kin: Pit­kän aika­vä­lin vajei­den supis­ta­mi­seen pitää sitou­tua nyt, kos­ka jos niin ei teh­dä ja jos nousu­kausi taas tulee, niin ei nii­tä vajei­ta sil­loin­kaan supis­te­ta. Menoau­to­maat­te­ja pitää kar­sia, ei lisä­tä, ja kan­nat­ta­ma­ton­ta teol­li­suut­ta ei pidä tukea. 

    Ja elvy­tyk­ses­tä, ei se elvy­tys nyt vaan voi jat­kua vuo­des­ta toi­seen. Suo­mes­sa elvy­tys toi­mi oikeas­taan aika hyvin, BKT:n dipa­tes­sa 2008–2009 aika rajus­ti, työt­tö­myys alkoi nous­ta vas­ta tänä vuon­na. Ter­veh­ty­mi­nen on monel­la tapaa jo alka­nut, mut­ta työt­tö­myys nousee vie­lä het­ken. Jos sii­hen nyt rea­goi­daan höt­kyil­len, niin toden­nä­köi­ses­ti luo­daan vaan lisää ongelmia.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Heli­kop­te­ri­ra­hoi­uk­sen ja pyra­mi­dien raken­ta­mi­sen välil­lä on vis­si ero. Jos annam­me kai­kil­le kak­si pro­sent­tia lisää rahaa, he voi­vat todel­la­kin sääst5ää sen, kuten teki­vät Japa­nis­sa, mut­ta jos työl­lis­täm­me mität­tö­mäl­lä kor­vauk­sel­la kituut­ta­van hen­ki­lön, hän ei jat­ka elä­mis­tä näl­kä­ra­jal­le, vaan käyt­tää palk­kaan­sa kulutukseen.

    Kor­ja­taan­pa täs­sä nyt yksi vää­rin­kä­si­tys Japa­nin osal­ta. Raha­po­li­tii­kas­sa pitää erot­taa väliai­kai­nen rahan­li­säys ja pysy­vä raha­mää­rän lisäys. On tun­net­tu tosia­sia, että jos kes­kus­pank­ki lisää mark­ki­noil­la ole­vaa rahan mää­rää ja ilmai­see pois­ta­van­sa sen välit­tö­mäs­ti jos inflaa­tio nousee, lop­pu­tu­los on se ettei rahaa käy­te­tä vaan säi­ly­te­tään varas­tos­sa. On jopa aika tri­vi­aa­lia ymmär­tää mik­si näin tapah­tuu. Japa­nis­sa kes­kus­pank­ki on toi­mi­nut juu­ri näin. 

    On sen sijaan täy­sin eri asia, jos kes­kus­pank­ki ilmoit­taa tavoit­teek­seen vaik­ka­pa sen että inflaa­tio nousee nykyis­tä kor­keam­mal­le (vaik­ka 3–4%:iin) tai nimel­li­nen BKT:n (eli “rahan vuo­sit­tai­nen kier­to­mää­rä”) kas­vaa 5–7% vuodessa. 

    Eron näkee sii­nä, mitä tapah­tui tänä tal­ve­na, kun Japa­nin kes­kus­pank­ki ilmoit­ti inflaa­tio­tar­ge­teis­ta. 1% tar­ge­tin käyt­töön­ot­to nos­ti inflaa­tio-odo­tuk­sia noin pro­sent­tiyk­si­köl­lä ja tar­ge­tin nos­to 2%:iin nos­ti odo­tuk­sia vie­lä lisää. 

    Kaik­ki mitä tie­däm­me raha­po­li­tii­kas­ta sanoo, että jos EKP ottaa käyt­töön 4% inflaa­tio­tar­ge­tin ja yrit­tää oikeas­ti pääs­tä sii­hen, niin myös pää­sem­me 4% inflaatioon. 

    http://www.themoneyillusion.com/?p=19785

  97. a_l: jos koro­tam­me lap­si­li­sää 50 eurol­la, pie­ni­tu­loi­nen yksin­huol­ta­ja nos­taa per­heen­sä elin­ta­soa eli lisää kulu­tus­ta vii­del­lä­kym­pil­lä. Sen sijaan hyvä­tu­loi­sen per­heen vesa saa rahas­ton­sa kk-erään vii­den­kym­pin korotuksen. 

    En nyt ihan tajua. Jos minä pis­tän lap­se­ni rahas­ton kuu­kausie­rään 50 euroa kuus­sa lisää, niin väi­tät­kö että se raha joten­kin kato­aa johon­kin, eli että pää­oma­mark­ki­noil­la ei tapah­du mitään? 

    Jos ja kun ongel­ma­na on lii­al­li­nen vel­ka ja velan aiheut­ta­ma ris­kia­ver­sio, niin sääs­tä­mi­sen lisään­ty­mi­nen pai­naa sitä ris­kia­ver­sio­ta alas­päin. Fir­moil­la on esi­mer­kik­si rahoi­tus­vai­keuk­sia kos­ka pan­kit eivät halua lai­na­ta rahaa. Kun nii­hin rahas­toi­hin valuu sitä rahaa lisää, niin se anto­lai­naus­ha­luk­kuus­kin lisääntyy. 

    Joten­kin tämä ajat­te­lu että sääs­tä­mi­nen on pahaa ahneut­ta ja kulut­ta­mi­nen ja elä­mi­nen kuin vii­meis­tä päi­vää (mie­lel­lään velak­si) on jon­kin­lai­nen osoi­tus moraa­li­ses­ta ylem­myy­des­tä, on aivan käsit­tä­mä­tön. Sääs­tä­mi­nen on siir­ret­tyä kulutusta.

  98. On aivan var­ma, että oli­si parem­pi har­joit­taa suh­dan­tei­ta tasaa­vaa finans­si­po­li­tiik­kaa kuin jyr­ken­tää finans­si­po­li­tii­kal­la suh­dan­ne­vaih­te­lu­ja. Tämä edel­lyt­täi­si kui­ten­kin polii­ti­koil­ta malt­tia olla käyt­tä­mät­tä rahaa noususuh­dan­tei­den aika­na. Pahin mah­dol­li­nen on yhdis­tel­mä, jos­sa talous­po­li­tiik­kaa ohjaa­vat käsi kädes­sä mone­ta­ris­mius­koon hurah­ta­nut oikeis­to ja popu­lis­ti­nen ”rahaa pitää käyt­tää, kun sitä on” ‑vasem­mis­to.”

    On aivan var­ma, että oli­si parem­pi har­joit­taa suh­dan­tei­ta tasaa­vaa raha­po­li­tiik­kaa kuin jyr­ken­tää raha­po­li­tii­kal­la suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta. Nykyi­sel­lään­hän raha­po­li­tiik­ka on nime­no­maan kire­ää mata­la­suh­dan­tees­sa (inflaa­tio alhai­nen, nimel­li­nen BKT tip­puu tai kas­vaa hitaas­ti) ja löy­sää kor­kea­suh­dan­tees­sa (inflaa­tio yli ohjeel­li­sen tavoit­teen ja nimel­li­nen­kin BKT kas­vaa pit­kä­ai­kais­ta kes­kiar­voa nopeammin). 

    Ei ole mitään jär­keä jyr­ken­tää suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta kes­kus­pan­kin har­joit­ta­mal­la poli­tii­kal­la. Tämän asian kor­jaa­mi­nen ei lisää vel­ka­taak­kaa — sen sijaan se vähen­tää vel­kaon­gel­maa ja paran­taa euro­ta­louk­sien edel­ly­tyk­siä kasvaa. 

    Lopuk­si vie­lä sana­nen finans­si­po­li­tii­kas­ta. Inflaa­tio­ta tar­ge­toi­van kes­kus­pan­kin kans­sa pitää olla varo­vai­nen min­kä­lais­ta finans­si­po­li­tiik­kaa har­joit­taa. Jos har­joi­tet­tu finans­si­po­li­tiik­ka nos­taa inflaa­tio­ta, yri­tys on tuhoon tuo­mit­tu, kos­ka kes­kus­pank­ki ulos­mit­taa sen kireäm­mäl­lä raha­po­li­tii­kal­la. Eri­tyi­sen hai­tal­li­sia ovat mitat­tua inflaa­tio­ta nos­ta­vat veron­ko­ro­tuk­set (kuten ALV-nos­to), jot­ka aiheut­ta­vat tuplais­kun. Osto­voi­ma vähe­nee ja kes­kus­pank­ki kiris­tää raha­po­li­tiik­kaa. Täs­sä oikeas­taan se aus­te­ri­tyn oikea ongel­ma pähkinänkuoressa.

  99. Tapio: Vir­heen kor­jaa­mi­nen ei itse asias­sa muut­ta­nut hei­dän perus­vies­ti­ään: vel­kaan­tu­mi­sas­teen nousu hei­ken­tää kasvua.

    Itsea­sias­sa he eivät edes todis­ta­neet kausaa­tio­ta, vaik­ka kyl­lä ilo­mie­lin julis­ti­vat sitä.

    Tau­luk­ko­las­ken­nas­sa ollut vir­he ei toki ollut mer­ki­tyk­sel­li­nen. Sen sijaan R&R vali­koi­vat datan­sa täy­sin mie­li­val­tai­ses­ti ja se oli ongel­mal­lis­ta. Kor­ja­tus­sa ver­sios­sa, jos­sa nuo molem­mat kor­jat­tiin, näkyi vain pie­ni kor­re­laa­tio vel­kaan­tu­mi­sen ja huo­nom­man talous­kas­vun välil­lä, mut­tei suin­kaan mitään hei­dän mai­nos­ta­maan­sa kata­stro­fia 90% vel­kaan­tu­mi­sas­tees­sa. Kausaa­tio­kin voi aivan hyvin olla toi­sin päin. Se oli­si jopa uskottavampaa.

  100. Tapio: Vir­heen kor­jaa­mi­nen ei itse asias­sa muut­ta­nut hei­dän perus­vies­ti­ään: vel­kaan­tu­mi­sas­teen nousu hei­ken­tää kasvua.

    ^ Tah­too siis sanoa, että alku­pe­räi­nen perus­vies­ti oli niin har­haan­joh­ta­va, että se oli käy­tän­nös­sä valeh­te­lua. Nyt on toi­nen ääni kel­los­sa, mut­ta R&R sil­ti samaan aikaan puo­lus­te­le­vat alku­pe­räis­tä tul­kin­taan­sa, vaik­ka nämä ovat kes­ke­nään ristiriidassa.

  101. Tie­de­mies:
    Mut­ta kukaan ei ole selit­tä­nyt, että a) mik­si se sääs­tä­mi­nen on niin paha asia, ja b) mik­si se rak­sa­työ­mies kulut­taa ne vähät ropon­sa, mut­ta muut eivät.

    Tähän vähän his­to­rial­lis­ta kontekstia: 

    Alku­pe­räi­set Key­ne­sin aja­tuk­set ovat ajal­ta, jol­loin rahan arvo oli vie­lä sidot­tu kul­taan. Kes­kus­pan­kil­la oli siis koh­tuul­li­sen pie­net mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa mark­ki­noi­hin ver­rat­tu­na nykyi­siin keskuspankkeihin. 

    Key­ne­sin oival­lus oli se, että jos yri­täm­me sääs­tää “lii­kaa” kan­san­ta­lou­den tasol­la — siis enem­män kuin on löy­det­tä­vis­sä tule­vai­suu­teen koh­dis­tu­via inves­toin­te­ja, niin me kaik­ki olem­me tämän takia köy­hem­piä. Täs­sä suh­tees­sa yksit­täi­nen per­he ja yhteis­kun­ta ovat hyvin eri­lai­sia; per­heen sääs­töt ovat yhteis­kun­nan mit­ta­kaa­vas­sa niin pie­niä, että nii­den vai­ku­tus koko­nais­ta­lou­teen on lähel­lä nollaa. 

    Jat­ke­taan täs­tä vie­lä siten, että jos yhteis­kun­nas­sa tapah­tuu nopea ja äkil­li­nen siir­ty­mä (tasa­pai­no­ti­las­ta toi­seen) jos­sa kulu­tus mer­kit­tä­väs­ti vähe­nee ja sääs­tä­mi­nen mer­kit­tä­väs­ti kas­vaa, käy niin ettei talous ehdi sopeu­tu­maan peräs­sä. Kulu­tus­ta pal­vel­leet ihmi­set jää­vät työt­tö­mik­si ja jou­tu­vat kiris­tä­mään omaa kulu­tus­taan, mis­tä seu­raa lisää työt­tö­myyt­tä ja kier­re, jos­sa kaik­ki sääs­tä­vät var­muu­den vuok­si jos vaik­ka itse jäi­si työt­tö­mäk­si. Ja talous kur­jis­tuu ja työt­tö­myys kasvaa. 

    Tämä on klas­si­nen esi­merk­ki sii­tä kuin­ka talou­des­sa voi olla mon­ta tasa­pai­noa, jois­ta kaik­ki eivät vält­tä­mät­tä ole hyviä. 

    Rat­kai­su tuo­hon ongel­maan 30-luvun lamas­sa oli muu­ten irroit­tau­tu­mi­nen kul­ta­kan­nas­ta ja inflaa­tio. Nyky­ti­lan­tees­sa vas­taa­va toi­mi oli­si joko EKP:n pakot­ta­mi­nen raha­po­li­tiik­kaan, joka tukee talous­kas­vua tai sit­ten euron hajoa­mi­nen ja saman toteut­ta­mi­nen itse­näi­sil­lä kes­kus­pan­keil­la. Kum­paa­kin saa­ta­neen odot­taa vie­lä aina­kin muu­ta­ma vuo­si. Sil­lä aikaa euroa­lu­een val­tiot kituvat. 

    Sete­li­ra­ha­jär­jes­tel­mäs­sä­hän kes­kus­pank­ki voi aina estää kuvaa­ma­ni pro­ses­sin, kos­ka sete­li­ra­han mää­rää ei ole sidot­tu mihin­kään kiin­te­ään, kuten kultaan.

  102. Tie­de­mies: En nyt ihan tajua. Jos minä pis­tän lap­se­ni rahas­ton kuu­kausie­rään 50 euroa kuus­sa lisää, niin väi­tät­kö että se raha joten­kin kato­aa johon­kin, eli että pää­oma­mark­ki­noil­la ei tapah­du mitään? Jos ja kun ongel­ma­na on lii­al­li­nen vel­ka ja velan aiheut­ta­ma ris­kia­ver­sio, niin sääs­tä­mi­sen lisään­ty­mi­nen pai­naa sitä ris­kia­ver­sio­ta alas­päin. Fir­moil­la on esi­mer­kik­si rahoi­tus­vai­keuk­sia kos­ka pan­kit eivät halua lai­na­ta rahaa. Kun nii­hin rahas­toi­hin valuu sitä rahaa lisää, niin se anto­lai­naus­ha­luk­kuus­kin lisääntyy. 

    Riip­puu aika pal­jon sii­tä, mihin se lap­se­si rahas­to sijoit­taa. Jos se sijoit­taa ulko­mai­siin val­tion­lai­noi­hin, kii­na­lai­siin osak­kei­siin tai vaik­ka­pa kul­taan, niin menee jon­kin aikaa ennen kuin lap­si­li­sän koro­tuk­seen käy­tet­ty suo­ma­lai­nen veroeu­ro löy­tää tien­sä takai­sin omaan kan­san­ta­lou­teen. Jos se sijoit­taa raa­ka-ainei­siin kuten öljyyn, niin vai­ku­tus voi olla jopa negatiivinen.

    Sen yksin­huol­ta­jan vii­si­kymp­pi­nen menee lähi-Ale­paan kaut­ta kiertoon. 

    Lisäk­si tulee se moraa­li­nen argu­ment­ti: var­sin­kin huo­noi­na aikoi­na minä mie­luum­min tuen vero­ra­hoil­la­ni sitä yksin­huol­ta­jaa, kuin lap­se­si rahas­to­si­joi­tuk­sia. Enkä todel­la­kaan tar­koi­ta tätä henkilökohtaisuutena.

    Joten­kin tämä ajat­te­lu että sääs­tä­mi­nen on pahaa ahneut­ta ja kulut­ta­mi­nen ja elä­mi­nen kuin vii­meis­tä päi­vää (mie­lel­lään velak­si) on jon­kin­lai­nen osoi­tus moraa­li­ses­ta ylem­myy­des­tä, on aivan käsit­tä­mä­tön. Sääs­tä­mi­nen on siir­ret­tyä kulutusta.

    Noin­ko sinus­ta nykyi­sin aja­tel­laan? Tai­de­taan seu­ra­ta eri medioi­ta, kun itse olen jo joi­ta­kin vuo­sia saa­nut kuul­la yli varo­jen­sa elä­neis­tä olii­vi­mai­den asukeista.

    Omis­ta tulois­ta menee aika huo­mat­ta­va pro­sent­ti sääs­töön jo ennen asun­to­lai­nan lyhen­nyk­siä, joten henk.koht. en osaa ottaa tuo­hon kan­taa. Jos vero­ja­ni las­ke­taan, sääs­tö­sum­ma kasvaa.

  103. Tie­de­mies: Mut­ta kun ei se jul­ki­nen puo­li oikeas­ti sitä lamaa kat­kai­se teke­mäl­lä pyra­mi­de­ja tai rik­ko­mal­la ikku­noi­ta, vaan näis­tä on enem­män hait­taa kuin sii­tä että anne­taan ihmi­sil­le vaik­ka käteen rahaa.

    Tuo pitää paik­kan­sa vain, jos jaat sen kai­ken työt­tö­mil­le ja saat hei­dät joten­kin vakuut­tu­neik­si sii­tä, ettei hei­dän kan­na­ta sääs­tää sii­tä mitään. Veik­kaan­pa, että hei­dän oma koke­muk­sen­sa ker­too heil­le, että kun rahaa saa, sitä kan­nat­taa sääs­tää, jos vaik­ka ei heti saa­kaan töitä.

    Muus­sa tapauk­ses­sa on jär­ke­väm­pää lait­taa lait­taa tuo raha työn luo­mi­seen, jol­la pal­ka­taan nuo työt­tö­mät pitem­piai­kai­siin töi­hin. Esim. pyra­mi­din raken­ta­mi­ses­sa on se hyvä puo­li, että sii­tä riit­tää töi­tä pit­käk­si aikaa monil­le ihmi­sil­le, jol­loin uusien työn­te­ki­jöi­den luot­ta­mus tämän hyvän talous­ti­lan­teen­sa jat­ku­mi­seen palau­tuu ja kulu­tus kasvaa.

    Tie­de­mies: Sääs­tä­mi­nen on siir­ret­tyä kulutusta.

    Tuo on sil­lä ole­tuk­sel­la, että kaik­ki sääs­töt jos­kus kulu­te­taan. Tie­tä­net, että jot­kut, jopa var­sin monet, kerää­vät rahaa ja jät­tä­vät sitä jäl­ki­kas­vul­le, jot­ka kerää­vät sitä lisää itsel­leen ja omal­le jäl­ki­kas­vul­leen. Aika har­val­la on elä­män lopus­sa sääs­töt täy­sin nol­lis­sa kulu­tuk­sen kaut­ta. Vähin­tään­kin osaa tuos­ta “kulu­tuk­ses­ta” ei siis kos­kaan tapahdu.

    Vaik­ka ole­tet­tai­siin­kin, että sääs­tö on siir­ret­tyä kulu­tus­ta, ongel­ma on sii­nä, että lama on juu­ri nyt ja kulu­tus­ta tar­vi­taan juu­ri nyt. Seu­raa­vas­sa talous­buu­mis­sa voi­daan sit­ten taas siir­tää kulu­tus­ta sen jäl­kei­seen lamaan.

    Iip­po Vinet­to: Val­tion vel­kaan vai­ku­tus on sama, mut­ta vero­jen las­ke­mi­nen tehos­taa talou­den toi­min­taa sen lisäk­si, että kulut­ta­jil­le jää käteen enem­män rahaa.

    Ei se nyt ihan noin mene. Vero­jen las­kus­ta hyö­ty­vät aina eni­ten juu­ri hyvin toi­meen­tu­le­vat ja he eivät lai­ta tätä rahaa kulu­tuk­seen vaan sääs­töön. Lisäk­si tuo­ta veron­las­kun aiheut­ta­maa bud­jet­ti­va­jet­ta kom­pen­soi­daan usein regres­sii­vi­sil­lä toi­mil­la kuten kulu­tus­ve­roil­la ja tulok­se­na on kak­sin­ker­tai­nen höl­möys. Eli ote­taan rahaa pois koko­nais­ku­lu­tuk­ses­ta ja mak­se­taan se joko kas­vat­ta­mal­la euro­mää­räis­tä val­tion­ta­lou­den vel­kaa tai las­ke­mal­la koko­nais­ku­lu­tus­ta vie­lä lisää. En oikein näe, min­kä täs­sä pitäi­si tehos­taa talou­den toi­min­taa, kun ongel­ma on alen­tu­nees­sa kokonaiskysynnässä.

  104. Ari: Kysyn­näl­lä on var­mas­ti mer­ki­tys­tä, mut­ta lop­pu­pe­leis­sä mikä talou­des­sa rat­kai­see on tuo­tan­to­puo­len tehokkuus.

    Tuo­tan­to­puo­len tehok­kuu­del­la on var­mas­ti mer­ki­tys­tä, mut­ta lop­pu­pe­leis­sä mikä talou­des­sa rat­kai­see on kysyn­tä. Ilman kysyn­tää ei ole tuo­tan­toa ja jos ei ole tuo­tan­toa, sen tehok­kuu­del­la ei myös­kään ole mitään merkitystä.

  105. Komp­paan täs­sä Tie­de­mies­tä. Sääs­tä­mi­nen on pää­osin hyvä asia, var­sin­kin sil­loin kun se menee inves­toin­tei­hin. Sen sijaan, että syöm­me lei­vän tänään teem­me­kin lei­pä­teh­tai­ta, että saa­daan enem­män lei­pää huo­men­na cete­ris paribus.

    Tähän lum­pat­tu key­ne­si­läis­ten deflaa­tio­pel­ko on vähän omi­tui­nen. Esim. ATK-romul­la on var­maan 50–30% vuo­sit­tai­nen deflaa­tio jo kym­me­niä vuo­sia, mut­ta mitään deflaa­tios­pi­raa­lia ei ole näky­vis­sä ja ala toi­mii val­lan mai­nios­ti. Eikä kukaan täys­jär­ki­nen ehdo­ta, että hin­to­ja pitäi­si pro­pa­ta kym­me­niä pro­sent­te­ja sete­li­ko­neil­la. Deflaa­tio on yksi talou­den tar­koi­tuk­ses­ta, siis, että rahal­la saa enemmän.

    Ymmär­rän sil­ti key­ne­si­läi­sen mal­lin sano­man, ja on kaik­kea muka­vaa kuten likvi­deet­tian­so­ja ja suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta. Mak­ro­ta­lous­tie­de on paaal­jon moni­mut­kai­sem­paa kuin täs­sä kom­ment­tio­siol­la voi­daan sel­vit­tää ja vai­ke­aa, mut­ta en toi­saal­ta läh­de cher­ry-pic­kaa­maan Krug­ma­nin mie­li­pi­det­tä tai aja kenen­kään “lip­pua” täs­sä. Näin Baye­sin hen­ges­sä, otan mie­lum­min medi­aa­ni­mie­li­pi­teen makrotaloustieteilijöiltä.

    Suo­mes­sa, var­sin­kin vasem­mis­ton edus­tal­la, on vain näke­mys, että vasem­mis­to­lai­set talous­tie­tei­li­jät ovat oikeas­sa. Esim. finanss­krii­sis­tä kaik­ki YLE:n doku­men­tit tai­si­vat sisäl­tää lähin­nä Krug­ma­nia ja mui­ta keynesiläisiä.

  106. Ari: Suo­mes­sa, var­sin­kin vasem­mis­ton edus­tal­la, on vain näke­mys, että vasem­mis­to­lai­set talous­tie­tei­li­jät ovat oikeas­sa. Esim. finanss­krii­sis­tä kaik­ki YLE:n doku­men­tit tai­si­vat sisäl­tää lähin­nä Krug­ma­nia ja mui­ta keynesiläisiä.

    Jos ole­te­taan, että väit­tee­si YLEn doku­men­teis­ta on oikea, niin voi­si­ko olla että YLE on hoi­ta­nut teh­tä­vään­sä eli kri­ti­soi­nut val­lit­se­vaa politiikkaa?

    Vas­sa­rei­ta tus­kin voi Euroo­pan talous­krii­sis­tä syyt­tää, kun eivät juu­ri mis­sään ole val­las­sa. Vii­me kädes­sä Euroo­pan talous­po­li­tii­kas­ta päät­tää raha­pus­sin pääl­lä istu­va oikeis­to­po­lii­tik­ko Merkel.

  107. Osmo, on todel­la lii­oi­tel­tua väit­tää, että tämä muu­ta­man chica­go­lai­sen pro­fes­so­rin suo­si­ma “sääs­töt luo­vat kas­vua” ‑fan­ta­sia oli­si aina­kaan ammat­tie­ko­no­mis­tien paris­sa nyt tai vii­me vuo­si­na ollut hal­lit­se­va para­dig­ma. On todel­la vai­ke­aa löy­tää hyvin kou­lu­tet­tua (tut­ki­ja­kou­lu­tet­tua) eko­no­mis­tia joka todel­la oli­si tuo­ta miel­tä. FT on alus­ta alkaen epäil­lyt UK:nkin talous­po­li­tii­kan onnistumista.

    Se, että Euroo­pan krii­si­mais­sa har­joi­te­taan kire­ää finans­si­po­li­tiik­kaa, on onnet­to­man tilan­teen ja pää­tös­me­ka­nis­miem­me syy­tä. Jos euroa­lue oli­si yksi maa, ei jär­ke­vä vir­ka­mies-eko­no­mis­ti-kun­ta tie­ten­kään suo­sit­te­li­si kire­ää finans­si­po­li­tiik­kaa. Jos euro­liit­to­hal­li­tus oli­si ole­mas­sa, se sane­li­si sel­lai­set raken­ne­rat­kai­sut joil­la krii­si­mai­den jul­kis­ta­lous tasa­pai­no­te­taan, mut­ta sirot­te­li­si sanee­raus­toi­met tie­tys­ti aika-akse­lil­le myö­hem­mil­le vuo­sil­le ja pol­kai­si­si talou­den käyn­tiin jul­ki­sil­la inves­toin­neil­la ja muul­la inves­toin­neil­la nyt. 

    Sama kos­kee muu­ten Suo­mea­kin. Jos raken­ne­rat­kai­su­ja saa­tai­siin aikaan, ei meil­lä oli­si mitään vai­keuk­sia elvyt­tää itseäm­me ulos taan­tu­mas­ta … mut­ta pitää muis­taa että me (toi­sin kuin euroa­lue) emme ole kovin kau­ka­na potentiaalistamme.

    Krug­man on siis peri­aat­tees­sa aivan oikeas­sa, mut­ta unoh­taa, ettei euroa­lue ole mikään yksi liit­to­val­tio joka voi plo­ka­ta valin­ta­jou­kos­ta opti­maa­li­sen finanssipolitiikan.

    Lopuk­si on “kireäs­tä talous­po­li­tii­kas­ta” puhut­taes­sa hyvä muis­taa, että raha­po­li­tiik­ka on kel­lu­van kurs­sin kan­san­ta­lou­des­sa (=euroa­lue koko­nai­suu­te­na) pää­vä­li­ne suh­dan­ne­po­li­tii­kas­sa, eikä raha­po­li­tiik­ka ole kire­ää. Mut­ta likvi­di­teet­ti­lou­kus­sa ollaan eikä raha­po­li­tiik­ka tehoa kovin hyvin.

    1. Juha­na var­maan­kin tie­tää, että tie­dän kyl­lä, mitä oikeat eko­no­mis­tit ajat­te­le­vat. Ongel­ma onkin, että euro­aa­lu­een talous­po­li­tiik­kaa eivät joh­da eko­no­mis­tit vaan juris­tit ja juris­tin mie­les­tä sää­tä­mi­nen on aina hyvä asia, kos­ka heil­le on ope­tet­tu vain yritystaloutta.

  108. Sep­po Korp­poo
    Ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la työ­paik­ko­ja jo vuo­si­kym­me­niä luo­nee­na olen sii­tä miel­tä, että uusien tuot­ta­vien työ­paik­ko­jen luo­mi­nen Suo­meen ei nyt ihan help­poa ole… 

    Näin pie­ny­rit­tä­jä­nä ja puo­len­tusi­naa ihmis­tä työl­lis­tä­vä­nä irvis­tin kyl­lä itse­kin kun kir­joi­tin tuon lauseen.

    Val­tio ja kun­nat ovat kyl­lä huo­no­ja teke­mään asioi­ta joi­ta ihmi­set oikeas­ti halu­vat (eli jois­ta he ovat val­miis­ta mak­sa­maan), kos­ka se mark­ki­naoh­jaus ei väli­ty sin­ne päät­tä­viin tahoi­hin ja teki­jöi­den insen­tii­vit­kin ovat killissä.

    Ollaan vaan tilan­tees­sa, jos­sa yksi­tyi­sil­lä ei ole hir­veäs­ti pauk­ku­ja panos­taa nykyis­tä enempää.

    Tie­de­mies: En nyt ihan tajua. Jos minä pis­tän lap­se­ni rahas­ton kuu­kausie­rään 50 euroa kuus­sa lisää, niin väi­tät­kö että se raha joten­kin kato­aa johon­kin, eli että pää­oma­mark­ki­noil­la ei tapah­du mitään?

    Tai­taa käy­dä niin, että pää­oma­mark­ki­nat eivät koh­dis­ta mah­dol­li­sia inves­toin­te­ja Suo­meen, vaan yhä useam­min kehit­ty­viin talouksiin.

    On toki hyvä, että kehit­ty­vät talou­det kehit­ty­vät, sil­lä onhan siel­lä kai­kil­la mit­ta­reil­la enem­män tar­vet­ta­kin kehi­tyk­sel­le. Oli­si se sil­ti kiva, ettei koti­mai­nen työt­tö­myy­sas­te nousi­si tai­vai­siin. Jos raha kier­täi­si pari ker­taa useam­min Suo­mes­sa pal­ve­lua­loil­le työl­lis­täen jne. ja inves­toi­tai­siin vas­ta sit­ten kehit­ty­viin talouk­siin, niin kukaan ei hävit­täi­si mitään, mut­ta saa­tai­siin kui­ten­kin jon­kin ver­ran lisä­ar­voa aikai­sek­si Suomessa.

    Ylei­sem­min:
    Ilman raken­ne­muu­tok­sia emme voi pääs­tä kun­non kas­vu-ural­le. Jos ja toi­vot­ta­vas­ti kun nii­tä raken­ne­muu­tok­sia saa­daan teh­tyä, niin elvy­tys aut­taa kyl­lä saa­maan nii­tä talou­den pyö­riä liik­keel­le. Rahan kier­to­no­peut­ta ylös…

    Yli­voi­mai­ses­ti vaa­ral­li­sin tapa toi­mia on elvyt­tää yllä­pi­tä­mäl­lä van­ho­ja ja toi­mi­mat­to­mia rakenteita.

  109. Osmo ja Juhana,

    Onko aivan vää­rin tul­ki­ta yllä esi­tet­tä­miän­ne kom­ment­te­ja niin, että euroon liit­ty­mi­nen oli tei­dän­kin mie­les­tän­ne vir­he näin jäl­ki­kä­teen arvioiden?

    Mikä nyt neu­vok­si euroalueella?

    Saa­daan­ko euros­ta toi­mi­vaa ilman liit­to­val­tio­ta? Voi­daan­ko riit­tä­vä talous- ja raha­po­li­tii­kan koor­di­noin­ti saa­da aikaan miten­kään muuten?

    Jos liit­to­val­tioon ollaan lopul­ta menos­sa, niin onko Suo­men sii­nä tapauk­ses­sa vii­sain­ta ero­ta euros­ta kuten seu­raa­vas­sa kir­joi­tuk­ses­sa todetaan:
    http://www.sifterfund.com/articles/skuvalehti_sep2012_eng.pdf

  110. En ole talous­tie­tei­li­jä, mut­ta tuli mie­leen, että mitäs jos talous­kas­vun poten­ti­aa­li­nen ura on Euroo­pas­sa nyt hyvin lähel­lä todel­li­sia kas­vu­lu­ku­ja? Sil­loin elvyt­tä­mi­ses­tä seu­raa vain vel­kaan­tu­mis­ta ja/tai inflaa­tio­ta? Glo­ba­li­saa­tio on tuo­nut vii­meis­tään tuo­nut maa­pal­lon rajat vas­taan. Kat­so­kaa vaik­ka öljyn, kivi­hii­len, ruu­an ja raa­ka-ainei­den hin­to­ja suh­tees­sa his­to­ri­aan­sa. Olli Rehn tote­aa uusim­mas­sa kir­jas­saan, että fos­sii­li­ta­lous on tul­lut tien­sä pää­hän. Mitä­pä jos hänen sääs­tä­mis­po­li­tiik­kan­sa perus­tuu sii­hen, että nykyi­nen hal­van öljyn varaan raken­net­tu talous ei voi hänen mie­les­tään enää kas­vaa. Jot­kut sano­vat, että kulut­ta­mi­sen kas­vu ei ole rajal­li­ses­sa maa­il­mas­sa­kaan ongel­ma, kos­ka aina voi­daan tehos­taa. Näyt­tä­kää yksi­kin esi­merk­ki tuot­tees­ta tai tek­no­lo­gias­ta, jon­ka tehos­tu­mis­ta ei oli­si kulu­tus (yli)kompensoinut. Tie­dän toki, että jon­kun raa­ka-aineen kal­lis­tu­mi­nen on joh­ta­nut sen kor­vaa­mi­seen toi­sel­la. Rajal­li­ses­sa maa­il­mas­sa tuo kor­vaa­mi­nen ei onnis­tu loput­to­miin. Olem­me saa­vut­ta­neet maa­pal­lon rajat saas­tei­den muo­dos­sa mones­ti, kuten otso­ni­ka­to ja ilmas­ton­muu­tos. Raa­ka-aine­puo­lel­la kala­kan­nat on hyvä esi­merk­ki. Ihmis­kun­nan kek­se­liäi­syy­den todel­li­nen haas­ta­ja ei kui­ten­kaan ole kala­kan­nat tms. talous­kas­vun kan­nal­ta tri­vi­aa­li asia vaan fos­sii­li­ses­ta ener­gias­ta eroon pää­sy. Fos­sii­li­sen ener­gian, joka nyt lähes­tyy kovaa vauh­tia tuo­tan­to­huip­pu­aan ja ala­ti kal­lis­tuu, kor­vaa­mi­nen on suu­ri haas­te, jon­ka suu­ruut­ta ei ole tar­peek­si ymmär­ret­ty. Key­ne­sin aika­na­kin oltiin vie­lä niin kau­ka­na talous­kas­vun fyy­si­sis­tä rajoit­teis­ta, että nyt para­dig­man muut­ta­jak­si kai­vat­tai­siin talous­kas­vun fyy­si­set rajoi­tuk­set ymmär­tä­vä ja ymmär­ret­tä­väs­ti kuvaa­va taloustieteiljä.

  111. Mik­ko Säre­lä: Eri­tyi­sen hai­tal­li­sia ovat mitat­tua inflaa­tio­ta nos­ta­vat veron­ko­ro­tuk­set (kuten ALV-nos­to), jot­ka aiheut­ta­vat tuplais­kun. Osto­voi­ma vähe­nee ja kes­kus­pank­ki kiris­tää raha­po­li­tiik­kaa. Täs­sä oikeas­taan se aus­te­ri­tyn oikea ongel­ma pähkinänkuoressa. 

    Onnek­si EKP ei sen­tään las­ke tavoi­tein­flaa­tioon­sa mukaan veron­ko­ro­tuk­sia, ALV:tä tai muu­ta­kaan, oli­si­han se ihan höl­möä. Hait­ta­puo­le­na on kyl­lä se, että kun eri mai­den tilas­to­kes­kuk­set eivät vie­lä kyke­ne tuot­ta­maan EKP:n tar­vit­se­maa inflaa­tio­tie­toa, sen las­kee sit­ten joku excel-maa­ka­ri ad hoc.

  112. Tun­tuu, ettei mitään teo­reet­ti­sia rajo­ja ole nyky­ään ole­mas­sa vela­no­tol­le. Van­han­ai­kai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa las­ket­tiin, että vel­kaa on lii­kaa, jos ei edes velan kor­ko­ja pys­ty maksamaan. 

    USA:ssa van­not­tiin, ettei val­tio tule pelas­ta­maan pank­ke­ja. Pie­net alkoi­kin kaa­tua. Kun­nes oli tulos­sa iso ruu­mis, niin pelas­tet­tiin­han se. Ei se tie­ten­kään ollut kivu­ton ope­raa­tio, mut­ta poti­las pidet­tiinn aina­kin hengissä.

    Samoin EU:ssa pyhäs­ti vakuu­tet­tiin, ettei yksit­täis­ten mai­den pank­ke­ja tul­la pelas­ta­maan. Mark­ki­nat tie­si­vät parem­min. Kyl­lä vaan ne pelas­te­taan nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Sii­nä mie­les­sä voi­si kyy­nik­ko­na aja­tel­la, että kan­nat­taa ottaa vel­kaa niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta. Pää­see sit­ten pelas­tuk­sen piiriin.

  113. Jos jot­kin euro­maat finans­siel­vyt­tä­vät, inflaa­tio kiih­tyy, EKP nos­taa kor­koa ja ete­läi­set maat ovat entis­tä­kin ahtaam­mal­la. EKP:n man­daat­ti pitäi­si heti muut­taa nimel­lis­tu­loa tai nimel­lis­ky­syn­tää tar­ge­toi­vak­si, kos­ka se elvyt­täi­si auto­maat­ti­ses­ti ajoissa.

    Jos työn tar­jon­ta pie­ne­nee tai kas­vaa, työt­tö­myys% ei yleen­sä muu­tu sen vuok­si. Työn tar­jon­nan lisää­mi­nen lisää siis työl­li­syyt­tä. Työttömyys%:n pie­nen­tä­mi­nen vaa­tii poli­tii­kan muut­ta­mis­ta, esi­mer­kik­si mata­laa perus­tu­loa ja yleis­si­to­vuus­lain ja irti­sa­no­mis­suo­jan kumoamista.

    Teo­rias­sa pitäi­si lama­leik­kaus­ten sijaan teh­dä nyt noi­ta raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, nos­taa elä­kei­kää, las­kea kor­ko­ja ja toteut­taa ne tule­vai­suu­den inves­toin­nit, jot­ka aivan var­mas­ti teh­dään pian muu­ten­kin. Käy­tän­nös­sä pitää lei­ka­ta sil­loin kun voi.

  114. Tie­de­mies: En nyt ihan tajua. Jos minä pis­tän lap­se­ni rahas­ton kuu­kausie­rään 50 euroa kuus­sa lisää, niin väi­tät­kö että se raha joten­kin kato­aa johon­kin, eli että pää­oma­mark­ki­noil­la ei tapah­du mitään? 

    Minä väi­tän. “Nor­maa­lio­lois­sa” tuo sinun lisä­sääs­tö­si nor­maa­lin mark­ki­na­me­ka­nis­min avul­la siir­tää rahan kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pain­opis­tet­tä siten, että hin­ta on hal­vem­pi ja rahaa käy­te­tään enem­män inves­toin­tei­hin. Nyt rahan hin­ta ei voi enää las­kea, jol­loin sinun lisä­sääs­tö­si ei aiheu­ta min­kään­lais­ta lisäys­tä kenen­kään talou­del­li­ses­sa akti­vi­tee­teis­sa. Tuo raha pää­tyy kes­kus­pank­kiin tai rahan kier­to­no­peu­den hidastumiseksi. 

    Jos ja kun ongel­ma­na on lii­al­li­nen vel­ka ja velan aiheut­ta­ma ris­kia­ver­sio, niin sääs­tä­mi­sen lisään­ty­mi­nen pai­naa sitä ris­kia­ver­sio­ta alas­päin. Fir­moil­la on esi­mer­kik­si rahoi­tus­vai­keuk­sia kos­ka pan­kit eivät halua lai­na­ta rahaa. Kun nii­hin rahas­toi­hin valuu sitä rahaa lisää, niin se anto­lai­naus­ha­luk­kuus­kin lisääntyy. 

    Ei oikeas­taan. Pank­kien likvi­di­teet­ti ei täl­lä het­kel­lä rajoi­ta lai­na­nan­ta­mis­ta. (Olen nyt täs­sä olet­ta­nut, että sääs­tä­mi­nen tar­koit­taa vel­kain­stru­ment­te­ja, ei osa­kein­stru­ment­te­ja. Oman pää­oman kans­sa tilan­ne on vähän moni­mut­kai­sem­pi, mut­ta en usko, että pank­kien osak­kei­ta osta­mal­la­kaan saat lisää lai­no­ja yrityksille.)

  115. Pek­ka Pes­si: Onnek­si EKP ei sen­tään las­ke tavoi­tein­flaa­tioon­sa mukaan veron­ko­ro­tuk­sia, ALV:tä tai muu­ta­kaan, oli­si­han se ihan höl­möä. Hait­ta­puo­le­na on kyl­lä se, että kun eri mai­den tilas­to­kes­kuk­set eivät vie­lä kyke­ne tuot­ta­maan EKP:n tar­vit­se­maa­in­flaa­tio­tie­toa, sen las­kee sit­ten joku excel-maa­ka­ri ad hoc.

    Pek­ka: oli­si­ko sul­la asias­ta jotain kovaa dataa, joka osoit­taa tämän? EKP:n omis­ta pää­tös­lausun­nois­ta löy­tyy mm. täl­lai­nen vii­me kesäl­tä, joka indi­koi­si että EKP nime­no­maan ottaa ALV-nos­to­jen inflaa­tio­vai­ku­tuk­set huo­mioon raha­po­li­tiik­kaa miettiessään: 

    Taking into account today’s deci­sions, risks to the out­look for price deve­lop­ments con­ti­nue to be broad­ly balanced over the medium term. The main down­si­de risks rela­te to the impact of wea­ker than expec­ted growth in the euro area. Upsi­de risks per­tain to furt­her inc­rea­ses in indi­rect taxes, owing to the need for fiscal con­so­li­da­tion, and hig­her than expec­ted ener­gy prices over the medium term.”

    Olen hyvin mie­lel­lä­ni vää­räs­sä täs­sä asiassa.

  116. Pek­ka Pes­si: Onnek­si EKP ei sen­tään las­ke tavoi­tein­flaa­tioon­sa mukaan veron­ko­ro­tuk­sia, ALV:tä tai muu­ta­kaan, oli­si­han se ihan höl­möä. Hait­ta­puo­le­na on kyl­lä se, että kun eri mai­den tilas­to­kes­kuk­set eivät vie­lä kyke­ne tuot­ta­maan EKP:n tar­vit­se­maa­in­flaa­tio­tie­toa, sen las­kee sit­ten joku excel-maa­ka­ri ad hoc.

    Kävin­pä tar­kas­ta­mas­sa asian itse EKP:n sivuil­ta, jos­sa sano­taan seu­raa­vas­ti: http://www.ecb.int/stats/prices/hicp/html/index.en.html

    The ECB aims to main­tain annual infla­tion rates as mea­su­red by the HICP below, but clo­se to, 2% over the medium term

    HICP mit­taa nime­no­maan kulut­ta­ja­hin­to­ja ja se sisäl­tää kulut­ta­ja­ve­rot (ALV, jne).

    1. Minun tie­tääk­se­ni EKP on siir­ty­nyt poh­jain­flaa­tion käyt­töön. Sii­nä ei sil­loin ole muka­na kulu­tus­ve­ro­ja. Ovat­ko jot­kut veh­nän hinn­an­nousut muka­na, en tie­dä. Epä­on­nis­tu­nut sato ei yleen­sä joh­du löy­säs­tä rahapolitiikasta.

  117. Enpä tie­dä onko tuos­ta elvy­tyk­ses­tä­kään mitään todel­lis­ta apua.

    Vuo­teen 1990 saak­ka elvy­tys­tä teh­tiin mini­maa­li­ses­ti ja jul­ki­sen talou­den tasa­pai­non puitteissa.Niinpä jul­ki­nen­vel­ka pysyi vuo­teen 1990 saak­ka vähäisenä.

    Koh­teet oli­vat hyvin har­kit­tu­ja täs­mä­koh­tei­ta ja syn­nyt­ti­vät hyvin työ­paik­ko­ja ja työt­tö­myys ale­ni alle kit­ka­työt­tö­myy­den ja podet­tiin todel­lis­ta työvoimapulaa

    Mut­ta 1990 elvy­tyk­ses­tä tuli rahan syy­tä­mis­tä eikä se enää alen­ta­nut työttömyyttä.

    Suo­men ongel­ma on, ettei sil­lä ole mitään myy­tä­vää maailmalle.

  118. Nois­ta pää­oma­mark­ki­nois­ta vielä.

    Meil­lä on kak­si asi­aa: kor­ko ja sit­ten on se likvi­di­teet­tipre­fe­rens­si. Koko jut­tu likvi­di­teet­tian­sas­ta perus­tuu käsi­tyk­seen — rei­fi­kaa­tioon, väit­täi­sin — että likvi­di­teet­tipre­fe­rens­sin mää­rää kor­ko ja jos ei mää­rää, niin kyse on likvi­di­teet­tian­sas­ta. Eli siis, koron las­ku ei auta.

    Väi­tin Art­tu­ril­le ja muil­le nomi­naa­li­tar­get­tia puo­lus­ta­vil­le vie­lä pari vuot­ta sit­ten, että nomi­naa­li­tar­get­ti on huo­no idea, kos­ka nomi­naa­li­sen BKT:n overs­hoot laman aika­na tar­koit­taa val­ta­vaa inflaa­tio­ta. Pidin tätä hul­lu­na aja­tuk­se­na, siis, jos pide­tään nomi­naa­li­tar­get­ti vaik­ka 3% koh­dal­la, ja raha­po­li­tiik­ka väki­sin run­no­taaan tähän, samal­la kun reaa­li­puo­li dip­paa vaik­ka 10%, niin se ei voi tar­koit­taa muu­ta kuin 13% inflaa­tio­ta; muu ei ole edes mah­dol­lis­ta. Argu­ment­ti­ni oli sil­loin var­maan eri, mut­ta se, mitä kyke­nen asias­ta nyt ajat­te­le­maan on, että 13% inflaa­tio oli mie­les­tä­ni kivu­li­aam­pi ja hai­tal­li­sem­pi kuin 10% dip­paus nomi­naa­li­ses­sa BKT:ssa, sem­min­kin kun inflaa­tio-odo­tus­ten rei­vaa­mi­nen ees sun taas vaa­tii tem­poi­le­vam­paa raha­po­li­tiik­kaa, mikä taas rik­koo likviditeettipreferenssin.

    No, tämä var­maan on jos­sain mää­rin tot­ta edel­leen, mut­ta en ole enää var­ma, ettei­kö kan­nat­tai­si edes yrit­tää sitä, että EKP koet­tai­si mani­pu­loi­da nomi­naa­lis­ta BKT:ta aina­kin sil­loin kun elvy­tys­tä tar­vi­taan ja toi­saal­ta finans­si­puo­lel­la jou­du­taan nih­kei­le­mään, kuten nyt on asian lai­ta. Se, mitä yllä sanon heli­kop­te­ri­ra­has­ta, on täs­sä joten­kin näin. 

    Ehdo­tin puo­li­va­ka­vis­saan, että EKP voi­si teh­dä QE-ope­raa­tioi­ta niin, että se lähet­tää jokai­sel­le Euro­maan kan­sa­lai­sel­le 500 euron sete­lin vaik­ka­pa kol­me viik­koa ennen jou­lua. Oli­si sit­ten jokai­sen maan oma asia miten se suh­tau­tuu tähän lah­jaan, vero­te­taan­ko sitä tulo­ve­roas­tei­kon mukaan, onko se vero­ton lah­ja, vai mitä. 

    Se, mik­si tämän voi ottaa ver­tai­lu­koh­dak­si on, että en ihan heti kek­si miten tämä oli­si huo­nom­pi sti­mu­laa­tio kuin se, että teh­dään jokin nip­pa nap­pa kan­nat­ta­va jul­ki­nen inves­toin­ti. Osa sii­tä pää­tyi­si pank­ki­ti­leil­le makaa­maan. Iso osa sii­tä kulu­tet­tai­siin, aika moni teki­si sil­lä esi­mer­kik­si remont­te­ja yms yksi­tyi­siä inves­toin­te­ja joil­la on sti­mu­loi­va vai­ku­tus ihan sii­nä mis­sä jul­ki­sil­la­kin, pait­si että ne teh­täi­siin oikeas­ti nii­den ihmis­ten tar­pei­siin jot­ka pää­tök­sen teki­si­vät. Monet mak­sai­si­vat vel­kaa pois, mut­ta niin he teki­si­vät myös sii­nä tapauk­ses­sa että he sai­si­vat vas­taa­van yli­mää­räi­sen tulon työstä. 

    Yli­pään­sä, en ihan ymmär­rä mik­si juu­ri val­tioi­den ja kun­tien pitäi­si olla aina teke­mäs­sä ne inves­toin­nit joil­la elvy­te­tään. Mak­ro­puo­lel­la kun iden­ti­teet­ti menee, että tuo­tan­to = inves­toin­nit + kulu­tus, ja kulu­tus siis mer­ki­tyk­ses­sä sekä yksi­tyi­nen että jul­ki­nen kulutus.

    Kuten yllä tote­sin, ainoa pel­ko jota täs­sä voi pitää vali­di­na on, että yksi­tyi­nen kulu­tus ei nos­ta tuo­tan­toa, kos­ka se on mar­gi­naa­lil­la kii­na­lais­ta tun­ti­ta­va­raa. Mut­ta argu­ment­ti on ohut, kos­ka tuo­tan­to­ket­jun läpi valu­va jul­ki­nen inves­toin­ti­ra­ha menee kulut­ta­jil­le myös. Välis­sä toki saa­daan työ­tä ja se, mihin inves­toi­tiin. Kysy­mys sii­tä, kum­pi lopul­ta on parem­pi talou­den pit­kän aika­vä­lin kehi­tyk­sel­le, lie­nee empii­ri­nen. Var­tiai­nen osan­nee vas­ta­ta tähän kysymykseen.

    Oma pel­ko­ni ja aver­sio­ni jul­ki­sen sek­to­rin elvy­tys­po­li­tiik­kaan perus­tuu lähin­nä sii­hen, että vajeet syve­ne­vät ja nii­tä ei kor­ja­ta edes sit­ten kun sii­hen on varaa.

  119. EKP tar­ge­toi HICP-indek­sia, joka on pai­no­tet­tu kes­kiar­vo euroa­lu­een kulut­ta­ja­hin­to­jen muu­tok­ses­ta, tama ei ole siis niin sanot­tu core inflation/pohjainflaatio. EKP:n viral­li­nen tavoi­te on pitaa tama indek­si noin 2 pro­sen­tis­sa. Tas­sa lisaa tietoa

    https://www.ecb.int/stats/prices/hicp/html/index.en.html

  120. ja sisal­taa siis esim. ALV:n , sita ei ole puh­dis­tet­tu miten­kaan eko­no­met­ri­ses­ti pois indeksista

  121. Tie­de­mies: Kuten yllä tote­sin, ainoa pel­ko jota täs­sä voi pitää vali­di­na on, että yksi­tyi­nen kulu­tus ei nos­ta tuo­tan­toa, kos­ka se on mar­gi­naa­lil­la kii­na­lais­ta tuntitavaraa.

    Täs­sä argu­men­tis­sa on toi­nen­kin rei­kä. Mar­gi­naa­lil­la raha saat­taa valua kau­ko­mat­kai­luun, jol­loin elvy­tys menee Thaik­kui­hin tai Viipuriin.

    Onko­han täs­tä mar­gi­naa­li­ku­lu­tuk­ses­ta jotain tut­ki­mus­ta? Ylei­ses­ti tun­tuu ole­van sel­lai­nen aja­tus, että mata­lam­mis­sa tulo­luo­kis­sa kulu­tus suun­tau­tuu koti­mai­siin hyö­dyk­kei­siin, ylem­mis­sä tulo­luo­kis­sa raha menee sääs­töön, ulko­maan­mat­kai­luun tai hie­nom­paan taulutelevisioon. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­set empii­ri­set havain­to­ni eivät vält­tä­mät­tä tue tätä. Sääs­tä­mis­tä tapah­tuu kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa, tau­lu­telk­ka­rei­ta oste­taan kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa, ulko­mail­la­kin mat­kail­laan kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa ja vii­naan­kin menee rahaa kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa. Koti­mai­sia pal­ve­lui­ta käy­te­tään enem­män ylem­mis­sä tulo­luo­kis­sa (kos­ka nii­hin on varaa). Näis­sä havain­nois­sa on aines­ta monen­lai­seen joh­to­pää­tök­seen, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti mie­luum­min näki­sin tut­ki­mus­ta kuin arvailisin…

    Koti­mai­siin pal­ve­lui­hin suun­tau­tu­va koh­dis­tet­tu tuki voi­si kui­ten­kin olla yksi vähi­ten hai­tal­li­sia elvyt­tä­mi­sen muo­to­ja. Sii­nä­kin on se haas­te, että kaik­ki elvy­tys kui­ten­kin suun­tau­tuu jol­tain osal­taan ylei­seen kulu­tuk­seen. (Ts. jos saan par­tu­rin hal­vem­mal­la, voin lop­pu­ra­hoil­la läh­teä Venä­jäl­lä osta­maan viinaa.)

  122. Vihe­rins­si:Koti­mai­siin pal­ve­lui­hin suun­tau­tu­va koh­dis­tet­tu tuki voi­si kui­ten­kin olla yksi vähi­ten hai­tal­li­sia elvyt­tä­mi­sen muo­to­ja. Sii­nä­kin on se haas­te, että kaik­ki elvy­tys kui­ten­kin suun­tau­tuu jol­tain osal­taan ylei­seen kulu­tuk­seen. (Ts. jos saan par­tu­rin hal­vem­mal­la, voin lop­pu­ra­hoil­la läh­teä Venä­jäl­lä osta­maan viinaa.) 

    Jos pal­ve­lui­den ja/tai työl­lis­tä­mi­sen kus­tan­nuk­sia saa­tai­siin alas, niin kai­ken jär­jen mukaan niis­tä työ­voi­ma­val­tai­sis­ta tuotteista/palveluista pitäi­si tul­la hou­kut­te­le­vam­pia kulut­ta­jil­le. Se, että kuin­ka pahas­ti pal­ve­lu­ky­syn­tä satu­roi­tuu on sit­ten var­maan­kin vai­keam­min arvioi­ta­va seikka.

  123. En osaa sanoa ylei­ses­tä tren­dis­tä oikein mitään. Oma näp­pi­tun­tu­ma­ni on, että suu­rin osa kes­ki­luo­kas­ta käyt­tää parin ton­nin yli­mää­räi­set tulot mat­kus­ta­mi­seen aika her­käs­ti. Vii­me aikoi­na joku sil­mien lase­re­leik­kaus on ollut aika ylei­nen tämän koko­luo­kan “inves­toin­ti”, jne. Pie­nem­mät bud­jet­ti­ra­joit­teen löys­ty­mi­set mene­vät sit­ten asu­mis­muo­dos­ta riip­puen pie­niin remont­tei­hin tai pal­ve­lui­hin kuten ravin­to­loi­hin, kyl­py­lään jne. 

    Sääs­tök­si voi­nee las­kea sen, jos lai­naa ei ote­ta, autol­li­set mak­sa­vat aika usein osa­mak­su­jen jäl­jel­le­jää­neen velan pois jos tulee rahaa vähän enem­män jne. Aika moni tiet­ty myös ostaa pie­niä mää­riä osak­kei­ta, tosin val­tio suu­res­sa vii­sau­des­saan näpäyt­ti nyt täs­tä­kin, mitä en ihan oikein heti tajua. Cete­ris pari­bus oli­si parem­pi jos suo­ma­lai­set omis­tai­si­vat enem­män osakkeita.

  124. Tie­de­mies:
    ‘snip’
    Yli­pään­sä, en ihan ymmär­rä mik­si juu­ri val­tioi­den ja kun­tien pitäi­si olla aina teke­mäs­sä ne inves­toin­nit joil­la elvy­te­tään. Mak­ro­puo­lel­la kun iden­ti­teet­ti menee, että tuo­tan­to = inves­toin­nit + kulu­tus, ja kulu­tus siis mer­ki­tyk­ses­sä sekä yksi­tyi­nen että jul­ki­nen kulutus.
    ‘snip’

    Eipä sitä ymmär­rä, mut­ta jokin ‘ilma­pii­ri’ on nyt sel­lai­nen, että vain jul­ki­nen sek­to­ri inves­toi Suomeen.
    Yksi­tyi­nen sek­to­ri toki inves­toi jon­kin ver­ran, mut­ta Kau­ko-Itään yms.

  125. Sepi:

    Tai­taa käy­dä niin, että pää­oma­mark­ki­nat eivät koh­dis­ta mah­dol­li­sia inves­toin­te­ja Suo­meen, vaan yhä useam­min kehit­ty­viin talouksiin. 

    Tun­tuu ole­van hir­veän monel­le vai­ke­aa taju­ta sitä, että inves­toin­nit, joi­ta suo­ma­lai­nen kes­ki­luok­ka­kin tekee esim elä­ke­ra­has­to­jen kaut­ta, kehit­ty­viin talouk­siin nos­ta­vat näi­den mai­den kil­pai­lu­ky­kyä == nos­taa kehit­ty­vien mai­den kes­ki­luo­kan kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia == köyh­dyt­tää suh­teel­li­ses­ti län­si­mais­ta kes­ki­luok­kaa. Tämän huo­maa par­hai­ten tuot­teis­ta joi­den tar­jon­ta ei pys­ty vas­taa­maan kysyn­nän kas­vuun (ruo­ka, öljy, yms), ajaen nii­den hin­to­ja ylös. Toi­saal­ta tuot­teis­sa joi­den tuo­tan­nos­sa tämä joh­taa skaa­lae­tui­hin (elekt­ro­niik­ka yms) tapah­tuu deflaa­tio­ta. Kos­ka näi­den yhteen­las­ket­tu hin­ta­ke­hi­tys on suh­teel­li­sen neut­raa­lia ei se näy huo­mat­ta­vas­ti ylei­sis­sä hintaindekseissä.

    Onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä miten vasem­mis­tos­ta kuu­luu glo­ba­li­saa­tion vas­tus­tus­ta, väit­täen sen joh­ta­van kehit­ty­vien mai­den työn­te­ki­jöi­den sor­toon, vaik­ka todel­li­suu­des­sa vai­ku­tus onkin päin­vas­tai­nen. Glo­ba­li­saa­tio­han ajaa tasa­pai­no­ti­laan jos­sa hin­nat (myös työn), ovat riip­pu­mat­to­mia paikasta.

  126. Tapio: Var­tiai­nen koros­taa, että hän käsit­te­lee pit­kän aika­vä­lin kehi­tyk­seen vai­kut­ta­via asioi­ta, ei miten tämän­ker­tai­ses­ta lamas­ta sel­vi­tään. Täs­tä on täy­sin vai­et­tu Var­tiai­sen mie­li­pi­tei­den kauhistelussa.

    Kan­nat­taa lukais­ta esim. Var­tiai­sen kirjanen:

    http://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/2013/04/Vartiainen-muokattu-taitto.pdf

    Teks­tiä on pal­jon, mut­ta se on sujuvaa. 

    Luin kir­ja­sen tar­koi­tuk­se­na antaa Var­tiai­sen selit­tää kun­nol­la kan­tan­sa. Kan­ta tuli kyl­lä sel­väk­si, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti täy­tyy sanoa, että alku­pe­räi­nen ihme­tyk­se­ni ris­ti­rii­das­ta ei hel­pot­ta­nut, vaan ennem­min­kin paheni.

    Siis: Soin­vaa­ran vii­mei­set kan­na­no­tot ovat pit­käl­ti key­ne­si­läi­sen mak­ro­ta­lous­nä­ke­myk­sen mukai­sia. Var­tiai­nen on ihan omien sano­jen­sa mukaan neoklas­si­sen kou­lun mie­hiä (vaik­ka tämän sivun kom­men­tis­sa onkin key­ne­si­läi­siä sävy­jä). Nämä eivät perin­tei­ses­ti istu yhteen niin kovin nätis­ti. Täs­tä siis haa­vei­lin ja haa­vei­len kuu­le­va­ni Soi­nin­vaa­ran kommentteja.

    Voi­daan tie­ten­kin edel­leen sanoa, että Var­tiai­sen neoklas­si­ses­sa käsit­te­lys­sä koh­tee­na on pit­kän aika­vä­lin kehi­tys ja nämä key­ne­si­läi­set poh­din­nat kos­ke­vat tätä päi­vää. Täs­sä ollaan kui­ten­kin näi­den kou­lu­kun­tien kes­keis­ten ero­jen äärellä. 

    Key­nes: “The long run is a mis­lea­ding gui­de to cur­rent affairs. In the long run we are all dead.”

    Ehkä­pä suh­dan­tei­den kui­ten­kin tosi­aan voi­daan aja­tel­la pyö­ri­vän jon­kun tren­din ympä­ril­lä, kuten Var­tiai­nen tote­aa. Toi­saal­ta voi­daan aja­tel­la että tuo tren­di, eli olo­suh­teet muut­tu­vat jat­ku­vas­ti niin, ettei mitään täl­lais­ta pit­kän täh­täi­mien tasa­pai­noa iki­nä saavuteta. 

    En tar­koi­ta, ettei­kö työn­vas­taa­not­ta­mis­ha­lu­ja vähen­tä­viä louk­ku­ja mie­les­tä­ni oli­si ja ettei­kö sil­lä saral­la oli­si pal­jon teh­tä­vää, min­kä perään Var­tiai­nen­kin kuu­lut­taa. Joh­to­pää­tös, että tämä on oikeas­taan ainoa asia mihin voi­daan vai­kut­taa, perus­tuu aina­kin kysei­ses­sä kir­ja­ses­sa kui­ten­kin pit­käl­ti sii­hen, että ensin pos­tu­loi­daan ettei mihin­kään muu­hun voi­da vai­kut­taa (kun kaik­ki muut teki­jät ovat tasa­pai­nos­sa muun maa­il­man kans­sa ja ratio­naa­li­set valis­tu­neet ihmi­set teke­vät elä­män valin­tan­sa tas­ku­las­ki­mel­la). Lie­vä kehä­pää­tel­män maku täs­tä siis jäi. (Spon­so­red by EK)

    Voi­si jopa aja­tel­la, että se miten kus­sa­kin myrs­kys­sä luo­vi­taan vai­kut­taa mer­kit­tä­vän pal­jon sii­hen miten pitem­män pääl­le pär­jäil­lään. Sii­nä on nimit­tän esi­mer­kik­si aika pal­jon askar­rel­ta­vaa työl­li­syy­sas­teen puo­lel­la, kun jos­sain päin Euroop­paa jo puo­let nuo­ris­ta on syr­jäy­tet­ty yhteis­kun­taan osal­lis­tu­mi­sen ulko­puo­lel­le ja siel­lä tätä menoa myös pysyvät.

  127. Jus­si Lindgren:
    EKP tar­ge­toi HICP-indek­sia, joka on pai­no­tet­tu kes­kiar­vo euroa­lu­een kulut­ta­ja­hin­to­jen muu­tok­ses­ta, tama ei ole siis niin sanot­tu core inflation/pohjainflaatio. EKP:n viral­li­nen tavoi­te on pitaa tama indek­si noin 2 pro­sen­tis­sa. Tas­sa lisaa tietoa

    https://www.ecb.int/stats/prices/hicp/html/index.en.html

    Jep, tuos­sa­han ihan lopus­sa tosi­aan mai­ni­taan HICP-indek­si kiin­tein veroin, jota Euros­tat turaa EKP:n käyt­töön. Tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta sel­vi­ää, että kiin­teä­ve­roi­nen indek­si on Suo­men osal­ta val­mis ja näkö­jään sen oli­si pitä­nyt olla val­mis muis­sa­kin euroa­lu­een mais­sa vuo­den alus­ta. Joko Euros­ta­tin hom­ma ei ole edel­leen­kään ihan val­mis tai tuo EKP:n tilas­to­si­vu kai­pai­si päivittämistä.

    Poh­jain­flaa­tio­ta­han tuo indek­si ei mit­taa tai siis poh­jain­flaa­tio on sen ver­ran epä­mää­räi­nen käsi­te, että aina muu­ta­ma web­bi­si­vu guuglau­tuu jois­sa sen ker­ro­taan ole­van sama kuin poh­jain­flaa­tio (tai­ka­sa­nat siis HICP cons­tant taxes). JK oka tapauk­ses­sa sitä kuvit­te­li­si, että kes­kus­pan­kin kan­nat­tai­si nime­no­maan täh­dä­tä sii­hen pohjainflaatioon.

  128. Tie­de­mies: Yli­pään­sä, en ihan ymmär­rä mik­si juu­ri val­tioi­den ja kun­tien pitäi­si olla aina teke­mäs­sä ne inves­toin­nit joil­la elvytetään.

    Minä olen aja­tel­lut asian niinn, että vapaat mark­ki­nat — jul­ki­nen talous diko­to­mias­sa jul­ki­sen talou­den yksi tär­keim­mis­tä teh­tä­vis­tä on kysyn­nän vakaut­ta­mi­nen ja/tai yllä­pi­to riit­tä­väl­lä tasol­la. Mark­ki­nat itses­sään ovat niin epäs­ta­bii­li jär­jes­tel­mä, että endo­gee­ni­set kysyn­täs­ho­kit ilman val­tion väliin­tu­loa oli­si­vat aivan lii­an suu­ria. Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että jul­ki­sen sek­to­rin on pak­ko ylä­pi­tää kysyn­tää omal­la rahal­laan, vaan se voi­si myös yllä­pi­tää kysyn­tää taval­la tai toi­sel­la kan­nus­ta­mal­la (pakot­ta­mal­la) kulut­ta­maan. Noi­ta kan­nus­tin­me­ka­nis­me­ja poh­ti­mal­la voi­tai­siin yrit­tää mak­si­moi­da mrkii­noi­den tuo­mat yvät puo­let ja mini­moi­da vero­tuk­sen haitat.

  129. Sepi: Jos pal­ve­lui­den ja/tai työl­lis­tä­mi­sen kus­tan­nuk­sia saa­tai­siin alas, niin kai­ken jär­jen mukaan niis­tä työ­voi­ma­val­tai­sis­ta tuotteista/palveluista pitäi­si tul­la hou­kut­te­le­vam­pia kuluttajille. 

    Suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa ei pelas­te­ta sil­lä, että ostam­me naa­pu­ri­ni kans­sa ris­tiin toi­sil­tam­me sii­vous­pa­le­lui­ta; käym­me sii­voa­mas­sa sää­dyl­lis­tä tun­ti­palk­kaa vas­taan tois­tem­me kodit ja mak­sam­me kor­vauk­sis­ta asi­aan kuu­lu­vat verot (koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä korjattuna!).

    Nykyi­nen työ­kas­vu-jär­jes­tel­mä, jos­sa kai­ken inhi­mil­li­sen kans­sa­käy­mi­sen ole­te­taan pal­ve­le­van aina ensi­si­jai­ses­ti talout­ta, ei yksin­ker­tai­ses­ti (enää) toimi.

  130. Lii­ke­ta­lous­op­pien käyt­tö kan­san­ta­lou­del­li­sis­sa kysy­myk­sis­sä on kuin lai­van kone­huo­neen oppien käyt­tö koko lai­van edistämisessä.

    Lai­van kap­tee­ni­na toi­mi­mis­ta ei voi yksin­ker­tais­taa kone­huo­neen edis­tä­mi­sek­si. Lai­van hyvin­voin­nin edis­tä­mis­tä ei voi yksin­ker­tais­taa kone­huo­neen hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si, sit­ten yksin­ker­tais­ta­jat kut­su­vat toi­min­taan­sa “prag­maat­ti­sek­si”, “maa­lais­jär­ki­sek­si” ja “kon­kre­tiak­si”, eli juu­ri ne sanat jot­ka ovat jat­ku­vas­ti Jyr­ki Katai­sen huu­lil­la. Katai­sen nämä ter­mit osoit­ta­vat että Katai­nen luu­lee että poli­tiik­ka on rutii­ni­hom­maa. Myös­kin Katai­nen on höräh­del­lyt sanal­le “teo­ria”, osoit­taen täs­sä­kin että mies ei ymmär­rä joh­ta­mi­ses­ta, yhteis­kun­nan joh­ta­mi­ses­ta mitään: yksi­kään menes­ty­vä joh­ta­ja ei pär­jää ilman “teo­rioi­ta”, joh­ta­mis­ta ei voi teh­dä rutii­neil­la (prag­ma­tia, maa­lais­jär­ki­syys, konkretia).

    Katai­nen on teh­nyt lyhyt­nä­köi­syy­des­tä hyveen: hän nau­res­ke­lee lii­ka­vii­saill­le näi­den eksyt­tyä moni­mut­kais­ten asioi­den ryteikköön.

  131. Koti-isä: Suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa ei pelas­te­ta sil­lä, että ostam­me naa­pu­ri­ni kans­sa ris­tiin toi­sil­tam­me sii­vous­pa­le­lui­ta; käym­me sii­voa­mas­sa sää­dyl­lis­tä tun­ti­palk­kaa vas­taan tois­tem­me kodit ja mak­sam­me kor­vauk­sis­ta asi­aan kuu­lu­vat verot (koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä korjattuna!). 

    Yhteis­kun­nan tuot­ta­vuut­ta se ei miten­kään loput­to­mas­ti nos­ta (eikä täten mate­ria­lis­tis­ta elin­ta­soam­me­kaan älyt­tö­mäs­ti), mut­ta se voi­si pelas­taa tuhan­sia ihmi­siä työt­tö­myy­del­tä ja sii­tä aivan lii­an usein seu­raa­val­ta syrjäytymiseltä.

    Eten­kin kou­lut­ta­mat­to­mil­le ihmi­sil­le on tar­jol­la käy­tän­nös­sä kak­si vaih­toeh­toa: Koko elä­män työt­tö­myys tai työl­lis­ty­mi­nen palvelualoille.

    Minus­ta onkin parem­pi luo­da toi­mi­vat pal­ve­lua­lo­jen työ­mark­ki­nat, kuin syr­jäyt­tää pysy­väs­ti yksi ihmis­ryh­mä koko­naan yhteiskunnasta.

    Samal­la tie­tys­ti pitää huo­leh­tia sii­tä, että kai­kil­la on hyvät kou­lut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suu­det. Amma­til­li­sel­la puo­lel­la ja eten­kin oppi­so­pi­mus­ten paris­sa on pal­jon tehtävää.

  132. Koti-isä: Suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa ei pelas­te­ta sil­lä, että ostam­me naa­pu­ri­ni kans­sa ris­tiin toi­sil­tam­me sii­vous­pa­le­lui­ta; käym­me sii­voa­mas­sa sää­dyl­lis­tä tun­ti­palk­kaa vas­taan tois­tem­me kodit ja mak­sam­me kor­vauk­sis­ta asi­aan kuu­lu­vat verot

    Työn­ja­koa ja eri­kois­tu­mis­ta (joka jo A. Smit­hin mukaan on vau­ras­tu­mi­sen perus­ta) voi har­joit­taa myös pal­ve­lui­ta vaih­ta­mal­la, ei ole pak­ko vaih­taa ainoas­taan tava­roi­ta. Siis esi­me­kik­si: minä sii­voan naa­pu­ri­ni kodin ja hän kyn­tää minun peru­na­pel­to­ni. Tuo “pes­tään tois­tem­me pai­to­ja” on vain joten­kin niin väsy­nyt kari­ka­tyy­ri pal­ve­lui­den vaihdosta.

    Toki tava­roi­ta on voi­nut ylei­ses­ti ottaen kul­jet­taa kau­em­mas kuin pal­ve­lui­ta (aina­kin ennen Inter­net­tiä), ja, kii­tos isom­man peliin osal­lis­tu­vien jou­kon, eri­kois­tua kapeam­paan nic­hee­seen ja ehkä vau­ras­tua enem­män. Mut­ta sit­ten kun maa­il­man kaik­ki X‑tavarat tuo­te­taan yhdes­sä X‑robottitehtaassa ja Y‑tavarat toi­sel­la auto­ma­ti­soi­dul­la Y‑linjalla, tava­ra­tuo­tan­non eri­kois­tu­mi­sen (ja kaik­kien vau­ras­tu­mi­sen) tie on kul­jet­tu aika taval­la loppuun.

    Jon­kun pal­ve­lun tar­joa­mi­nen jää sit­ten yhdek­si har­vois­ta tavois­ta ansai­ta osuus robot­tien tuot­ta­mis­ta tava­rois­ta, jos kan­nus­tin­nä­kö­koh­dat tai lute­ri­lai­nen moraa­li eivät sal­li tava­roi­den jake­lua vas­tik­kee­to­ma­si­kaan. Tuo­tan­nos­sa­han työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia ei enää ole. Bau­mo­lin vir­he­pää­tel­mä (jota Bau­mo­lin tau­dik­si­kin kut­su­taan) onnek­si tekee täm­möi­sen “pal­ve­luil­la tie­naa­mi­sen” mahdolliseksi.

  133. Koti-isä: Suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa ei pelas­te­ta sil­lä, että ostam­me naa­pu­ri­ni kans­sa ris­tiin toi­sil­tam­me sii­vous­pa­le­lui­ta; käym­me sii­voa­mas­sa sää­dyl­lis­tä tun­ti­palk­kaa vas­taan tois­tem­me kodit ja mak­sam­me kor­vauk­sis­ta asi­aan kuu­lu­vat verot (koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä korjattuna!).

    Juu­ei. Mut­ta jos te naa­pu­rin­ne ja 13 muun kans­sa käyt­te töis­sä ja yksi nyt työt­tö­mä­nä ole­va sit­ten sii­vo­aa tei­dän kämp­pän­ne koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta vas­taan, kan­san­ta­lou­des­sa teh­tä­vä koko­nais­työ­pa­nos kasvaa.

    Dii­li on muu­ten nykyi­sel­lään­kin val­tiol­le ihan hyvä.

    Nykyi­nen työ­kas­vu-jär­jes­tel­mä, jos­sa kai­ken inhi­mil­li­sen kans­sa­käy­mi­sen ole­te­taan pal­ve­le­van aina ensi­si­jai­ses­ti talout­ta, ei yksin­ker­tai­ses­ti (enää) toimi.

    Vaih­toeh­dot? Siis sel­lai­set, jot­ka toi­mi­vat ihmi­sen itsek­kään perus­luon­teen kanssa.

    Kos­ka vähäi­nen työl­li­syy­sas­te on sel­väs­ti läh­tö­koh­ta monel­le ongel­mal­le, asial­le on syy­tä teh­dä jotain. Työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen on yksi asia, mut­ta ei ole pahit­teek­si kek­siä sitä kysyn­tää­kin jos­tain. Koti­mark­ki­noil­la sitä löy­tyy palvelupuolelta.

  134. Osmo Soi­nin­vaa­ra: —clip–

    Eri­tyi­ses­ti aja­tus syvän laman puh­dis­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta on empii­ri­ses­ti vir­heel­li­nen. Lama on jouk­ko­tu­hoa­se, joka tap­paa myös hyviä yri­tyk­siä. 1990-luvun alun itse aiheu­tet­tu lama tuho­si pal­jon ter­veiu­tä yri­tyk­siä ja teki yrit­täj­his­tä elä­män ajak­seen vel­ka­van­ke­ja. Ennen kaik­kea lama tuho­aa työ­voi­maa, kos­ka laman aika­na työt­tö­mik­si jou­tu­neis­ta mer­kit­tä­vä osa syr­jäy­tyy lopul­li­ses­ti työ­mark­ki­noil­ta. Sii­nä ei ole mitää tervehdyttävää.– 

    Tie­de­mies: —clip–

    Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si 60-luvul­ta asti näky­nyt tren­di: Joka ker­ta kun tulee las­kusuh­dan­ne, työt­tö­myys nousee, eikä (juu­ri) kos­kaan pai­nu enää takai­sin las­kua edel­tä­väl­le tasol­le. Jokai­nen sykli syn­nyt­tää uuden ja vähän isom­man työs­tä syr­jäy­ty­neen väestönosan.Tämä toki puol­taa käsi­tys­tä, että on parem­pi lait­taa työ­voi­ma lapion­var­teen kuin mak­saa työttömyyskorvauksia. 

    Minä tai­dan olla yksi niis­tä pysy­väs­ti työ­mark­ki­noil­ta syr­jäy­ty­neis­tä. Val­mis­tuin vuo­sia sit­ten, enkä heti saa­nut alan töi­tä. Niin­pä olen ollut nii­ni­kään vuo­sia (las­kut mene­vät jo sekai­sin) työt­tö­mä­nä. Hain tuol­loin töi­tä lai­das­ta lai­taan työ­paik­kail­moi­tuk­siin vas­ta­ten ja hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­fir­mat läpi­käy­den, ja puhe­li­meen­kin tartuin. 

    Mikä­hän sii­nä mah­taa olla, että kol­men ja nel­jän­kym­pin välil­lä mies­puo­li­set ihmi­set menet­tä­vät elä­män­hal­lin­tan­sa, jos heil­lä ei ole sään­nöl­lis­tä elä­mää ja tyttöystävää/vaimoa/tms?

    Kun lopul­ta en pääs­syt mihin­kään, loh­tua hain por­no­gra­fias­ta, inter­ne­tis­tä ja ylen­syön­nis­tä kun­toi­lun sijaan. Samaan aikaan toki töi­tä­kin hain, mut­ta olin jo tulos­sa niin hul­luk­si, etten osan­nut käyt­täy­tyä asial­li­ses­ti… Peli oli mene­tet­ty, sil­lä olen/olin yli 30 vuot­ta, jol­loin työ­ko­ke­mus­ta pitäi­si olla jo rop­pa­kau­pal­la ja ura nousu­kii­dos­sa, mikä­li halu­aa elan­toa hankkia. 

    Väki ympä­ril­lä nuo­ren­tuu, ja lähes tei­nil­tä näyt­tä­vät ihmi­set ovat jo työ­elä­mäs­sä. Se ker­too omas­ta van­he­ne­mi­ses­ta ja syrjäytymisestä. 

    Parin vuo­den työt­tö­myy­den aika­na minun ei tar­vin­nut muu­ta kuin käy­dä ilmoit­tau­tu­mas­sa Työk­kä­ris­sä ja uusia työn­ha­ku. SIIS ILMOITTAUTUMASSA. Ei mitään muu­ta. Usea­na päi­vä­nä oli­si teh­nyt mie­li tart­tua­kin lapion var­teen, mut­ta ei sel­lais­ta ole pakol­li­ses­ti tai vapaa­eh­toi­ses­ti työttömille.

    Myö­hem­min olen hok­san­nut, että har­ras­tuk­set ja toi­min­ta pitää vain itse jär­jes­tää itsel­leen, kun­han vain uskal­taa käyt­tää luovuuttaan. 

    Suu­ri ongel­ma edel­leen on, mitä ihmet­tä teen seu­raa­vat kol­me­kym­men­tä vuot­ta (työi­käi­sek­si kai minut suun­nil­leen tuon ajan ver­ran las­ke­taan) päi­vät pit­kät. Täl­lä het­kel­lä on muu­ta­ma ilta­har­ras­tus vii­kot­tain. Mihin­kään ei tar­vit­se herä­tä sään­nöl­li­ses­ti aamui­sin. Sän­gys­tä nousen useim­mi­ten puo­li kak­si­tois­ta. Viras­to- yms. asion­nit ovat mel­koi­sia pon­nis­tuk­sia, jos jos­sain pitäi­si olla esim. klo 09.00.

    Jo tei­ni­nä alka­neet mie­len­ter­vey­son­gel­mat nos­ti­vat taas pää­tään, ja pala­sin sul­je­tun osaston/ psy­koo­sin kaut­ta psy­kiat­rian polikli­ni­kan vakio­asiak­kaak­si, jos­sa rava­sin jo 1990-luvulla.

    Sul­jet­tu osas­to­kin on parem­pi olo­ti­la kuin pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys. Sul­je­tul­la on sään­nöl­li­nen elä­mä: aamu­pa­la, lou­nas, päi­vä­kah­vi, päi­väl­li­nen, ilta­pa­la ja lääk­keet. Pelk­kä ryt­mi­tys jo tekee skar­pim­mak­si puhu­mat­ta­kaan ihmis­ten tapaamisesta.

    Ainoa ilo elä­mäs­sä­ni on tode­ta psy­kiat­rian ja lääk­kei­den kehit­ty­neen aavis­tuk­sen ver­ran, mut­ta raha­pu­las­ta ne tai­ta­vat siel­lä­kin kär­siä, kun on toi­min­ta­te­ra­pi­aa on vain ker­ran kuussa.

    työt­tö­myys –> elä­män sään­nöl­li­syy­den ja ryt­mien katoa­mi­nen –> eris­täy­ty­mi­nen –> ter­veys ja mie­len­ter­veys huo­no­nee –> eris­täy­ty­mi­nen –> ei jak­sa, ei huvi­ta mikään –> mie­len­ter­vey­den rap­pio –> psy­kiat­rian polin asiak­kuus –> lisää kulu­ja yhteis­kun­nal­le –> mää­rä­ai­kai­nen elä­ke –> taas lisää kuluja

    Ope­tus: käy­tä luo­vuut­ta ja kek­si itsel­le­si (hal­po­ja) har­ras­tuk­sia. Työ­elä­mään pää­sy on 70%:n etuoi­keus (vai muis­tan­ko oikein työl­li­syy­sas­teen?). Se, että työn hake­mi­nen tuot­tai­si työ­pai­kan, on yhtä toden­nä­köis­tä kuin lottovoitto. 

    Mis­tä­hän sekin joh­tuu, että PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT jou­tu­vat kil­pai­le­maan kes­ke­nään ainoas­taan pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le tar­koi­te­tuis­ta pai­kois­ta? Mik­sei yli kak­si vuot­ta työt­tö­mä­nä olleet voi osal­lis­tua ilman työ­ha­ke­mus­ten lähet­tä­mis­tä esim. sai­raa­lan pihan nur­mi­kon siis­ti­mi­seen tai map­pien lait­ta­mi­seen aak­kos­jär­jes­tyk­seen jne. Oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa kuin hakea, hakea ja hakea vas­taa­via palk­ka­tuet­tu­ja paikkoja.

  135. Pek­ka Pes­si:

    Poh­jain­flaa­tio­ta­han tuo indek­si ei mit­taa tai siis poh­jain­flaa­tio on sen ver­ran epä­mää­räi­nen käsi­te, että aina muu­ta­ma web­bi­si­vu guuglau­tuu jois­sa sen ker­ro­taan ole­van sama kuin poh­jain­flaa­tio (tai­ka­sa­nat siis HICP cons­tant taxes). JK oka tapauk­ses­sa sitä kuvit­te­li­si, että kes­kus­pan­kin kan­nat­tai­si nime­no­maan täh­dä­tä sii­hen pohjainflaatioon.

    Aina­kin itse pitäi­sin har­haan­joh­ta­va­na jos inflaa­tios­sa ei otet­tai­si vero­ja huo­mioon. Euron käyt­tä­jä­nä en väli­tä sii­tä mis­tä syis­tä sen arvo muut­tuu, ainoas­taan kuin­ka pal­jon se muuttuu.

  136. Koti-isä:
    Suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa ei pelas­te­ta sil­lä, että ostam­me naa­pu­ri­ni kans­sa ris­tiin toi­sil­tam­me siivouspaleluita;

    Ei, mut­ta sii­tä on apua, että kym­me­nen hen­gen poru­kas­ta yksi sii­vo­aa, yksi hoi­taa lap­set, yksi tekee ruo­kaa, yksi tut­kii miten teh­dään parem­pia päris­ti­miä, yksi myy päris­ti­miä ulko­mail­le, yksi myy päris­ti­miä koti­maa­han, kak­si val­mis­taa päris­ti­miä, yksi hoi­taa van­huk­set ja yksi ajaa kaik­ki bus­sil­la töi­hin ja takai­sin. Aina­kin ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa kaik­ki hoi­ta­vat itse lap­sen­sa, sii­voa­vat, teke­vät ruo­kan­sa itse jne, eikä kenel­le­kään jää aikaa teh­dä päris­ti­miä, tai aina­kaan miet­tiä miten ne meni­si­vät kaupaksi.

  137. Vihe­rins­si: Vaih­toeh­dot? Siis sel­lai­set, jot­ka toi­mi­vat ihmi­sen itsek­kään perus­luon­teen kanssa.

    Kos­ka vähäi­nen työl­li­syy­sas­te on sel­väs­ti läh­tö­koh­ta monel­le ongel­mal­le, asial­le on syy­tä teh­dä jotain. Työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen on yksi asia, mut­ta ei ole pahit­teek­si kek­siä sitä kysyn­tää­kin jos­tain. Koti­mark­ki­noil­la sitä löy­tyy palvelupuolelta.

    Kysy­tään vaih­toeh­to­ja työ­kas­vu-jär­jes­tel­mäl­le. Vas­taus on työn jakaminen.

    Kuka on mää­rän­nyt, että jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le kuu­luu löy­tyä yhteis­kun­nas­ta sen työk­si luo­kit­te­le­maa toi­min­taa 5 x 8 tun­tia vii­kos­sa pois­lu­kien lomat? Jumala?

    Jos ja kun
    a) nykyi­nen hyvin­voin­nin taso on enem­män kuin riit­tä­vä (huom. bkt ei mit­taa hyvinvointia)
    b) eläm­pän­ta­pam­me ylit­tää maa­pal­lon resurssit
    c) ko työ­toi­min­taa ei ole riit­tä­vää mää­rää kaikille,

    niin mik­si töi­tä ei jae­ta tasai­sem­min. Mik­si on vain tämä 5 x 8 mal­li ja sit­ten ale­taan miet­ti­mään, että mitä jos työk­si las­ket­tai­siin sekin, että sii­voam­me naa­pu­ri­ni kans­sa tois­tem­me asun­not. Meis­tä kum­pi­kaan ei ole yhtään sen syr­jäy­ty­neem­pi, vaik­ka sii­voam­me omat asuntomme.

  138. Aki Suok­ko: En ole talous­tie­tei­li­jä, mut­ta tuli mie­leen, että mitäs jos talous­kas­vun poten­ti­aa­li­nen ura on Euroo­pas­sa nyt hyvin lähel­lä todel­li­sia kas­vu­lu­ku­ja? … Glo­ba­li­saa­tio on tuo­nut vii­meis­tään tuo­nut maa­pal­lon rajat vas­taan. Kat­so­kaa vaik­ka öljyn, kivi­hii­len, ruu­an ja raa­ka-ainei­den hin­to­ja suh­tees­sa historiaansa. 

    Pitäi­si­kö ener­gian ja elin­tar­vik­kei­den tuo­tan­to lait­taa uusik­si? Jos työt­tö­mät pal­kat­tai­siin raken­ta­maan uusiu­tu­vaa ener­gian­tuo­tan­toa sekä kas­vi­huo­nei­ta ja muu­ta maa­ta­lous­in­fraa, saa­tai­siin mah­dol­li­set ener­gian ja ruo­an tuo­tan­toon liit­ty­vät talous­kas­vun esteet pois­tet­tua pit­käk­si aikaa.

  139. Tie­de­mies: Yli­pään­sä, en ihan ymmär­rä mik­si juu­ri val­tioi­den ja kun­tien pitäi­si olla aina teke­mäs­sä ne inves­toin­nit joil­la elvytetään.

    Kos­ka jul­kis­hal­lin­to on ainoa talou­den osa joka kyke­nee teke­mään koko­nai­sop­ti­moin­tia (ja otta­maan tar­vit­taes­sa riit­tä­väs­ti vel­kaa). Kaik­ki muut pys­ty­vät teke­mään vain osaop­ti­moin­tia — ne itsea­sias­sa ovat lain mukaan vel­voi­tet­tu­ja siihen.
    Pitää­kö näin tyh­miä edes kysyä?

    Vai tar­koi­tat­ko sitä, että kvar­taa­li­ta­lous ja ahneus on vie­nyt voi­ton jär­ke­väl­tä talou­den­pi­dol­ta yri­tyk­sis­sä? (Vas­ta­sykli­set inves­toin­nit ja työ­voi­ma­kou­lu­tus­han sääs­tä­vät rahaa kes­ki­pit­käl­lä täh­täi­mel­lä.) Joh­tui­si­ko­han sii­tä, että myö­tä­sykli­syys on talout­ta vapaut­ta­mal­la ja irti­sa­no­mi­sia hel­pot­ta­mal­la teh­ty niin hel­pok­si ja samal­la sekä pois­tet­tu vas­tui­ta yri­tys­joh­dol­ta että pal­kit­tu hei­tä lyhyt­nä­köi­sis­tä ratkaisuista?

    Han­nes: Onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä miten vasem­mis­tos­ta kuu­luu glo­ba­li­saa­tion vas­tus­tus­ta, väit­täen sen joh­ta­van kehit­ty­vien mai­den työn­te­ki­jöi­den sor­toon, vaik­ka todel­li­suu­des­sa vai­ku­tus onkin päinvastainen.

    Ei työ­olo­jen paran­tu­mi­nen tai tasai­sem­pi tulon­ja­ko ole miten­kään auto­maat­tis­ta. Se tapah­tuu vasem­mis­to­lai­sen poli­tii­kan kaut­ta, jota on aktii­vi­ses­ti demo­ni­soi­tu ja pyrit­ty vai­men­ta­maan jo aina­kin kol­me­kym­men­tä vuot­ta. Tulok­set ovat sen mukai­set: epä­toi­vo ja kur­juus hii­pii ensin alim­piin por­tai­siin tuloas­tei­kois­sa ja laa­je­nee siel­tä alim­pien por­tai­den koon kas­vaes­sa. “Hyvi­nä” esi­merk­kei­nä ja edel­lä­kä­vi­jöi­nä täs­tä kehi­tyk­ses­tä voi pitää Brit­te­jä ja Yhdysvaltoja.

    Rahan pump­paa­mi­nen hal­pa­tuo­tan­to­mai­hin ei tar­koi­ta sitä, että se vält­tä­mät­tä pää­tyy muil­le kuin yri­tys­ten omis­ta­jil­le ja joh­dol­le. Samal­la täl­lä “vapaal­la” glo­baa­lil­la kil­pai­lul­la aje­taan samo­ja huo­no­ja olo­ja (ja sääs­tö­jä) kehit­ty­nei­siin mai­hin. Esi­merk­ki­nä tämän­lai­ses­ta kehi­tyk­ses­tä voi­daan pitää vaik­ka­pa kan­sain­vä­lis­tä vero­kil­pai­lua, jos­ta ei hyö­dy kukaan muu kuin kan­sain­vä­li­nen omis­ta­va ylä­luok­ka ja eten­kin sen kor­kein huippu.

  140. ano­nyy­mi: Kos­ka jul­kis­hal­lin­to on ainoa talou­den osa joka kyke­nee teke­mään koko­nai­sop­ti­moin­tia (ja otta­maan tar­vit­taes­sa riit­tä­väs­ti velkaa). 

    Jos noin on, niin mihin­kä ihmee­se­sen sitä kun­ta­uu­dis­tus­ta sit­ten tarvitaan?

    Val­tio­val­ta voi opti­moi­da ainoas­taan polii­tik­ko­jen uudel­leen­va­lin­taa ja vir­ka­mies­ten ura­ke­hi­tys­tä. Jos ne sat­tu­vat joh­ta­maan hyvään lopu­tu­lok­seen niin hyvä, mut­ta mikään luon­non­la­ki se ei ole.

  141. Pet­ja Y: Aina­kin itse pitäi­sin har­haan­joh­ta­va­na jos inflaa­tios­sa ei otet­tai­si vero­ja huo­mioon. Euron käyt­tä­jä­nä en väli­tä sii­tä mis­tä syis­tä sen arvo muut­tuu, ainoas­taan kuin­ka pal­jon se muuttuu. 

    Nyt on kysy­mys EKP:n raha- ja kor­ko­po­li­tii­kan ohjaus­työ­ka­lus­ta. On täy­sin päh­kä­hul­lu aja­tus, että ALV-koro­tuk­set oli­si­vat sel­lai­nen tapah­tu­ma, että kes­kus­pan­kin pitäi­si rea­goi­da nii­hin korot­ta­mal­la kor­ko­ja ja kuris­taa talout­ta lisää. Vai onko joku kuul­lut talou­den yli­kuu­me­ne­mi­ses­ta, jon­ka aiheut­ti­vat vero­jen korotukset?

  142. Ris­to: Nyt on kysy­mys EKP:n raha- ja kor­ko­po­li­tii­kan ohjaus­työ­ka­lus­ta. On täy­sin päh­kä­hul­lu aja­tus, että ALV-koro­tuk­set oli­si­vat sel­lai­nen tapah­tu­ma, että kes­kus­pan­kin pitäi­si rea­goi­da nii­hin korot­ta­mal­la kor­ko­ja ja kuris­taa talout­ta lisää. Vai onko joku kuul­lut talou­den yli­kuu­me­ne­mi­ses­ta, jon­ka aiheut­ti­vat vero­jen korotukset?

    Riip­puu sii­tä mitä EKP halu­aa sää­tää, jos se halu­aa sää­tää talout­ta niin olet täy­sin oikeassa. 

    Itse olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä että EKP pyr­kii pitä­mään Euron arvon 2% pie­nem­pä­nä kuin vuot­ta aikai­sem­min, jol­loin kos­ka ALV-koro­tuk­set las­ke­vat Euron arvoa, on täten joh­don­mu­kais­ta pyr­kiä sitä nos­ta­maan jot­ta tuo­hon tavoit­tee­seen päästään.

  143. Pet­ja Y:
    Itse olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä että EKP pyr­kii pitä­mään Euron arvon 2% pie­nem­pä­nä kuin vuot­ta aikai­sem­min, jol­loin kos­ka ALV-koro­tuk­set las­ke­vat Euron arvoa, on täten joh­don­mu­kais­ta pyr­kiä sitä nos­ta­maan jot­ta tuo­hon tavoit­tee­seen päästään. 

    Kom­men­toin lähin­nä sitä, mikä EKP:n tavoit­teen pitäi­si olla. 

    Edes euron oman vakau­den (siis välit­tä­mät­tä esim Tric­he­tin tavoin vähää­kään euroa­lu­een kan­sa­lai­sis­ta) nykyi­nen kur­jis­tus­po­li­tiik­ka ei ole jär­ke­vää, kos­ka se on saat­ta­nut koko euro­jär­jes­tel­män ja jopa EU:n tule­vai­suu­den vaa­ka­lau­dal­le. Talous on lamas­sa ja aina­kin Kreik­ka on jo pääs­syt aika pit­käl­le aiem­min­kin kul­jet­tua tie­tä, jos­sa mas­sa työt­tö­myy­den olois­sa riit­tä­vän epä­ta­oi­voi­set kan­sa­lai­set äänes­tä­vät nat­se­ja, kovan lin­jan kom­mu­nis­te­ja tai ihan ketä tahan­sa, joka lupaa muu­tos­ta. Mut­ta hei, onpa mata­la inflaatio.

  144. Ris­to: Edes euron oman vakau­den (siis välit­tä­mät­tä esim Tric­he­tin tavoin vähää­kään euroa­lu­een kan­sa­lai­sis­ta) nykyi­nen kur­jis­tus­po­li­tiik­ka ei ole jär­ke­vää, kos­ka se on saat­ta­nut koko euro­jär­jes­tel­män ja jopa EU:n tule­vai­suu­den vaakalaudalle. 

    A) Trichtt ei ole EKP:ssa enää, B) en tajua näi­tä jut­tu­ja, joi­den mukaan eri miel­tä ole­vat ovat joko paho­ja tai tyhmiä. 

    En ole näh­nyt juu­ri­kaan “vyön­ki­ris­tys­lin­jan” kan­nat­ta­jien väit­tä­vän, että sen vas­tus­ta­jat haluai­si­vat kur­jis­taa kan­saa. Osa talous­ku­rin krii­ti­kois­ta toki halu­aa inflaa­tio­ta ja vel­kaan­tu­mis­ta, mut­ta suu­rin osa ei näy­tä usko­van että vel­kaan­tu­mi­nen riis­täy­tyy käsistä. 

    Sen­si­jaan kun vyön­ki­ris­tys­tä kri­ti­soi­daan, se teh­dään hyvin usein väit­tä­mäl­lä, että talous­ku­rin kan­nat­ta­jat halua­vat työt­tö­myyt­tä ja hitaam­paa talouskasvua. 

    Esi­mer­kik­si se, että meno­ku­ria nimi­te­tään “kur­jis­tus­po­li­tii­kak­si” on aika kum­mal­lis­ta. Esi­mer­kik­si jos mark­ki­noi­den oli­si annet­tu teh­dä teh­tä­vän­sä ja vaik­ka­pa Krei­kan hal­li­tus­ta ei oli­si mil­lään lail­la pai­nos­tet­tu, niin väit­täi­sin että kur­juus oli­si ollut jotain aivan eri luok­kaa kuin se on nyt. Vai vii­ta­taan­ko täl­lä siis joten­kin sii­hen, että suo­ma­lais­ten ja sak­sa­lais­ten oli­si pitä­nyt val­tioi­den­sa kaut­ta pis­tää mer­kit­tä­väs­ti enem­män rahaa Ete­lä-Euroop­paan? Vai ken­ties sii­hen, että EKP:n oli­si pitä­nyt avo­kä­ti­sem­min sete­li­ra­hoit­taa etelää? 

    Kan­nat­taa muis­taa, että krii­si­mais­sa veroas­teet ovat sel­väs­ti Suo­mea alhaisempia.

  145. tap­sa:

    Ei noi­ta sinun ongel­mia­si voi lait­taa epä­sään­nöl­li­syy­den piik­kiin. Vuo­ro­työ­läi­sil­lä­hän se elä­mä vas­ta epä­sään­nöl­lis­tä onkin. Van­hoil­la mie­len­ter­vey­son­gel­mil­la­si oli var­maan iso osuus.

    Jokai­sel­la pitäi­si olla mui­ta­kin kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­ta kuin työ, ettei työt­tö­mäk­si jää­des­sä jää tyh­jän päälle. 

    Itse­kin olin vuo­sia työt­tö­mä­nä, suu­rim­pa­na syy­nä kroo­ni­set nuk­ku­mis­vai­keu­det. Vii­mei­nen niit­ti oli lyhyek­si jää­nyt var­ti­jan TYÖ, jos­ta jäi uni­lää­ke­riip­pu­vuus epäin­hi­mil­lis­ten työ­ai­ko­jen takia. Ei ole niin­kään suu­ri ongel­ma jos nuk­kuu puo­lil­le päi­vin kun se että nuk­kuu lii­an vähän.

  146. Euroa­lu­een kur­jis­ta­mi­sen kan­nat­ta­jien kur­jis­ta­mis­ha­luk­kuus perus­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­hen, että ei ole itse vie­lä kär­si­nyt kur­jis­ta­mis­po­li­tii­kas­ta. “Asiat voi­si­vat olla vie­lä pahem­min” ‑argu­men­tit kuvas­ta­vat vain empaat­ti­suu­den ja rehel­li­syy­den puu­tet­ta, ei älyn suu­ruut­ta. Työt­tö­mien teke­mi­nen on täy­sin suun­ni­tel­tua, kos­ka pal­kat eivät muu­ten alene.

  147. Tie­de­mies:

    Kan­nat­taa muis­taa, että krii­si­mais­sa veroas­teet ovat sel­väs­ti Suo­mea alhaisempia.

    Tähän argu­ment­tiin liit­tyy mie­les­tä­ni ongel­mia, ja sitä käy­te­tään pal­jon vää­rin suo­ma­lai­ses­sa keskustelussa.

    On toki tot­ta, että krii­si­mais­sa veroas­te on alem­pi, mut­ta pitäi­si myös ottaa huo­mioon, että pelk­kä veroas­teen tui­jot­ta­mi­nen ei ole rei­lu tapa ver­ra­ta poh­jois­mais­ta yhteis­kun­ta­mal­lia ete­läeu­roop­pa­lai­seen. Poh­jois­mais­sa kor­kean veroas­teen vas­ta­pai­nok­si saa­daan pal­jon kor­kea­ta­soi­sia pal­ve­lui­ta ikään kuin ilmai­sek­si. On muun muas­sa mak­su­ton ter­vey­den­hoi­to ja kou­lu­tus, kir­jas­tot, neu­vo­lat, las­ten päi­vä­hoi­to, kaik­kien van­hus­ten hoi­to varois­ta ja tulois­ta riip­pu­mat­ta, työt­tö­myys- ja toi­meen­tu­lo­tuet, mel­ko hyvät eläk­keet, ei ole tie­tul­le­ja ja asu­mis­ta­kin tue­taan monin tavoin.

    Esi­tät­kö siis Tie­de­mies, että krii­si­mais­sa pitäi­si veroas­te nos­taa poh­jois­mai­sel­le tasol­le, mut­ta ilman vero­ra­hoit­teis­ten pal­ve­lu­jen tason ja kat­ta­vuu­den nos­ta­mis­ta? Tus­kin­pa sil­lä taval­la krii­si­mais­sa työl­li­syys kohenee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.