Singaporen ja Suomen ero

Kun me sanoimme isän­nillemme, että ei tämä tei­dän vero­tuk­senne tääl­lä Sin­ga­pores­sa ihan mata­laa olekaan, kun pelkästään sosi­aal­i­tur­vatileille  menee jo 36 pros­ent­tia palka­s­ta, isän­nät vas­ta­si­vat, ettei tämä ole veroa, kun raha menee omak­si hyväk­si. Täl­lä saa kuitenkin ihan niitä samo­ja asioi­ta, joi­ta meil­lä saa mak­samal­la vero­ja. Tuo eläkeo­su­us vas­taa aika hyvin suo­ma­laista ansioeläkejärjestelmää.

Ter­veystilin mak­sut ovat samaa luokkaa kuin on kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa meil­lä se osu­us, joka menee ter­vey­den­huoltoon. Erona on oikeas­t­aan vain se, että joka ei vero­ja mak­sa, joutuu tur­vau­tu­maan suku­lais­ten­sa ymmärtäväisyy­teen. Mei­hin ver­rat­tuna tämä on myös vähem­män sol­i­daarista, kos­ka yli 3 300 euroa menevästä palkan osas­ta ei mak­se­ta mak­su­ja. Tämä tarkoit­taa, että rikkaat rahoit­ta­vat suh­teessa vähem­män köy­hien ter­vey­den­huoltoa. Toisaal­ta köy­himpi­en ja sairaimpi­en ter­vey­den­huolto mak­se­taan kuitenkin verovaroista ja tähän rikkaatkin pää­sevät osallistumaan.

Meil­lä ter­vey­den­huol­los­sa rikkaat sub­ven­toi­vat köy­hien ter­vey­den­huoltoa ja ter­veet sairai­ta. Sin­ga­pores­sa ter­veinä pysyvät tuke­vat vähem­män sairaampia, kos­ka ter­veystilin pääo­ma­l­la on kat­to. Ero ei ole kovin merkit­tävä. Kun tili on tul­lut täy­teen, mak­sut menevät henkilöko­htaiseen van­hu­u­den tur­vaan tai ovat nos­tet­tavis­sa 55 vuo­den iässä. Jos ei käytä rahaa lainkaan, kat­to tulee tuloista riip­puen vas­taan 12 – 25 vuodessa.  Huono ter­veys tulee käytän­nössä mak­su­un 55-vuo­ti­aana, kun ker­tyneitä säästöjä ei saa nos­taa, vaan niil­lä pitää täy­den­tää ter­veystil­iä. Ter­veystilin mak­simia har­va saa täy­teen ja toisaal­ta, jos ei ennen kuole­maansa ehdi tiliä tyh­jen­tämään, sen menet­tää sairaampi­en hyväk­si. Silti insen­ti­ivi huole­htia omas­ta ter­vey­destään on suurem­pi kuin Suomessa.

Se, että tässä myös pakol­lisil­la eläke­mak­suil­la on kat­to, on tasa-arvon suh­teen yhden­tekevää, sil­lä eipähän ansaitse siltä osin myöskään eläket­tä. Suomes­sakin on ehdotet­tu kat­toa pakol­lisen eläke­vaku­u­tuk­sen vaku­ut­tamille tuloille, jol­loin kat­to tulisi myös mak­sui­hin, mut­ta tasa-arvon kannal­ta tämä olisi aika yhdentekevää.

Huo­mat­takoon, että taval­laan Suomen ja Sin­ga­poren eläke­jär­jestelmät ovat viime vuosi­na läh­estyneet selvästi toisi­aan. Sin­ga­pores­sa eläketili on muutet­tu eläke­vaku­u­tuk­sek­si niin, ettei eläke enää katkea, vaik­ka elää oletet­tua van­hem­mak­si. Suomes­sa taas on siir­ryt­ty henkilöko­htais­ten eläketilien suun­taan sil­lä, että ansioeläk­keen taso riip­puu melko suo­ravi­ivais­es­ti mak­sun kar­tut­tamis­es­ta, kun se aiem­min riip­pui viimeis­ten vuosien palka­s­ta. Raha ei ole mis­sään tilil­lä, vaan pelkkänä lupauk­se­na siitä, että seu­raa­vat sukupol­vet mak­sa­vat, mut­ta eläk­keen saa­jan kannal­ta täl­lä ei ole merk­i­tys­tä, jos vain lupaus pitää.  Varsi­nainen ero on oikeas­t­aan enää se, että työkyky­is­inä pysyneet kus­tan­ta­vat meil­lä sairauseläk­keelle joutu­vien meno­ja ja että eläkeoikeus on sidot­tu Suomes­sa 80-pros­ent­tis­es­ti ansio­ta­soin­dek­si­in. Sin­ga­pores­sa nyt eläk­keelle siir­tyneet ovat kar­tut­ta­neet 1960-luvul­la omaa tiliään hyvin vaa­ti­mat­tomasti, eikä tähän ole tul­lut mitään ansio­ta­soko­r­jauk­sia. Suomes­sa siis töis­sä ole­vat sub­ven­toi­vat eläk­keel­lä ole­vien eläkkeitä ainakin tuon ansio­ta­soin­deksin verran.

Teo­ri­as­sa, jos menee töi­hin 20-vuo­ti­aana ja saa 55-vuo­ti­aak­si asti palkkaa 2000 €/kk, on OA:han ja SA:han ker­tynyt rahaa yhteen­sä 230 000 euroa. Eläketilille pitää jät­tää yhteen­sä 90 000 euroa, minkä lisäk­si ter­veystilin mah­dolli­nen vajaus pitää kat­taa. Yli sata ton­nia pitäisi siis säästöjä kuitenkin olla. Siitä on kuitenkin ostet­tu vähin­tään asun­to. Lisäk­si lie­nee kan­nat­tavaa jät­tää rahaa eläketilille enem­män, sil­lä aika huonon eläk­keen saa minimisummalla.

Taitaa olla niin, että kovin moni ei tosi­asi­as­sa saa nos­te­tuk­si mitään, sil­lä 35 vuot­ta sit­ten ne, jot­ka nyt ansait­se­vat 2000 euroa kuus­sa, ansait­si­vat ehkä 300 €/kk. Kun elin­ta­so on nyt nous­sut, nyt työu­ransa aloit­tavil­ta jää tilille ehkä huo­mat­tavastikin rahaa – jos kaik­ki menee hyvin.

Sol­i­daarisu­ut­ta jär­jestelmään tulee siitä, että ne, jot­ka ansait­se­vat alle 1000 erään­laise­na mata­la­palkkatuke­na parhaim­mil­laan 100 €/kk, jota ei kuitenkaan saa käteen, vaan joka mak­se­taan noille sosiaaliturvatileille.

 

18 vastausta artikkeliin “Singaporen ja Suomen ero”

  1. Lain­aus Osmon kir­joituk­ses­ta yllä:
    “Suomes­sakin on ehdotet­tu kat­toa pakol­lisen eläke­vaku­u­tuk­sen vaku­ut­tamille tuloille, jol­loin kat­to tulisi myös mak­sui­hin, mut­ta tasa-arvon kannal­ta tämä olisi aika yhdentekevää.”

    Tähän muu­ta­ma kommentti:

    Ideaal­i­mallin poh­jal­ta ajatellen, pitkän aikavälin tas­apain­oti­las­sa ikälu­okkien koon ja kansakun­nan tulota­son pysyessä vakiona, tuo voi olla yhden­tekevää, mut­ta tuol­lainen ideaal­i­ti­lanne on käytän­nössä vähän kyseenalainen käsite. Lisäk­si pitää huomioi­da, että pieniä palkko­ja ja eläkkeitä saa­vat elävät keskimäärin selvästi lyhyem­män elämän kuin hyvä­tu­loiset, joten tämä entis­es­tään vähen­tää suurten eläke­mak­su­jen siir­tymistä pien­i­t­u­lois­t­en hyväksi.

    Osmon käsi­tys ns. eläkeka­ton yhden­tekevyy­destä tasa-arvon kannal­ta on tul­lut aiem­minkin esi­in, mut­ta epäilen tätä käsi­tys­tä suurelta osin virheel­lisek­si. Yhtään yksiselit­teistä ja riit­tävän perus­teel­lista, kaik­ki olen­naiset asi­at huomioivaa tutkimus­ta en ole vielä löytänyt lähde­vi­it­teek­si täl­laiselle käsitykselle.

    Ruot­sis­sakin on tietääk­seni nyky­isin käytössä eläkekat­to ja mielestäni täl­lainen ylära­ja sekä kerä­tyis­sä mak­su­is­sa että mak­se­tuis­sa eläkkeis­sä olisi paikallaan tuo­da Suomeenkin, ja se lisäisi tasa-arvoa ja ihmis­ten luot­ta­mus­ta eläke­jär­jestelmän tasa-arvoisu­u­teen. Nykyjär­jestelmässä yksit­täi­nen suur­ta palkkaa viimeis­inä työvu­osi­naan saanut ja van­hak­si elävä henkilö tai hänen van­hak­si elävä lesken­sä (ja lop­ul­ta hei­dän per­il­lisen­sä) saat­ta­vat hyö­tyä aivan kohtu­ut­toma­l­la taval­la. Vaik­ka nämä tapauk­set oli­si­vatkin suh­teel­lisen har­valukuinen joukko kaikkien eläk­keen saa­jien joukos­sa, niin joka tapauk­ses­sa heitä on niin suuri joukko, että se rapaut­taa uskoa eläke­jär­jestelmän tasapuolisuuteen.

    1. Tutk­i­jat eivät ole suositelleet eläkekat­toa, mut­ta moni on vaat­in­ut sitä ersimerkik­si täl­lä blogilla. Min­un käsit­tääk­sen kat­to eläkkeille ja eläke­mak­suil­la olisi ratkaisuna epä­sol­i­daari­nen, kos­ka suu­rit­u­loisol­la on vähem­män työkyvyttömyyseläkkkeitä.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Tutk­i­jat eivät ole suositelleet eläkekat­toa, mut­ta moni on vaat­in­ut sitä ersimerkik­si täl­lä blogilla. Min­un käsit­tääk­sen kat­to eläkkeille ja eläke­mak­suil­la olisi ratkaisuna epä­sol­i­daari­nen, kos­ka suu­rit­u­loisol­la on vähem­män työkyvyttömyyseläkkkeitä.

    Juu, kuu­lostaa toki toden­näköiseltä, että suu­rit­u­loisil­la on vähem­män työkyvyt­tömyy­seläkkeitä, mut­ta sil­loin kun niitä on, niin ne suu­rit­u­lois­t­en työkyvyt­tömyy­seläk­keetkin ovat parem­pia kuin pien­i­t­u­lois­t­en. Suomes­sa ainakin vielä 90-luvul­la saat­toi korke­as­sa ase­mas­sa hyvil­lä tuloil­la ole­va henkilö saa­da erit­täin ruhti­naal­lisen työkyvyt­tömyy­seläk­keen (esim. mie­len­ter­veyssy­istä) jopa varsin lyhyenkin alle 10 vuo­den työu­ran jälkeen.

    Eli tuon Osmon käsi­tyk­sen tuek­si tarvit­taisi­in kyl­lä nyt jotain oikei­ta tutkimus­tu­lok­sia eikä mitään epämääräisiä viit­tauk­sia “tutk­i­jat eivät ole suositelleet”. Sitä pait­si, vaikea uskoa, että tutk­i­jat oli­si­vat tästä täysin yksimielisiä, vaik­ka joku eläkekat­toa suosit­telema­tonkin löytyisi.

    Luuletko Osmo tosis­sasi, että Ruot­sis­sa ovat otta­neet eläkeka­ton käyt­töön pelkästään “mutu”-tuntumalla, asi­aa selvit­tämät­tä ja tutkimatta?

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Tutk­i­jat eivät ole suositelleet eläkekat­toa, mut­ta moni on vaat­in­ut sitä ersimerkik­si täl­lä blogilla. Min­un käsit­tääk­sen kat­to eläkkeille ja eläke­mak­suil­la olisi ratkaisuna epä­sol­i­daari­nen, kos­ka suu­rit­u­loisol­la on vähem­män työkyvyttömyyseläkkkeitä.

    Sel­l­ainen kom­ment­ti vielä, että yllä kuvaa­masi kaltaises­sa päät­telyssä jumi­udu­taan ehkä liiak­si tiet­ty­i­hin nykyjär­jestelmään sisään­raken­net­tui­hin piirteisi­in ja olet­ta­muk­si­in jär­jestelmän toim­inta­pe­ri­aat­teista. Eläkeka­ton lisäk­si ruot­salaises­sa eläke­jär­jestelmässä on toki muitakin ero­ja suo­ma­laiseen ver­rat­tuna. Oman käsi­tyk­seni mukaan ruot­salainen jär­jestelmä on parem­pi, siis taloudel­lis­es­ti kestävämpi ja tas­a­puolisem­pi sekä tulolu­okkien, ammat­tiryh­mien että ikälu­okkien välillä.

    Selvää tietysti on, että jos eläkekat­to asetet­taisi­in yhtäkkiä voimaan ilman, että se vaikut­taa jo myön­net­ty­i­hin eläkkeisi­in, niin tietenkin eläke­jär­jestelmän tulot putoaisi­vat enem­män kuin menot.

    Silti min­un on hyvin vaikea ymmärtää, että kuin­ka voit ajatel­la, että eläkekat­to sinän­sä tarkoit­taisi suurem­paa epä­sol­i­daarisu­ut­ta jär­jestelmässä. Toki siinä olet oike­as­sa, että nykyisessä jär­jestelmässä käy niin, että jos vain asete­taan eläkekat­to yhtäkkiä voimaan leikkaa­mat­ta jo myön­net­tyjä eläkkeitä, niin tietysti tulee raha­pu­la ja kyky tur­va­ta esim. noi­ta työkyvyt­tömyy­seläkkeitä heikke­nee. Pitäisikin tehdä mit­tavampi muu­tos ja saat­taa se voimaan hark­i­tusti (kuten vaik­ka Ruotsissa).
    Siis sitä en voi ymmärtää, että mil­lä perus­teel­la kohtu­ullisen työkyvyt­tömyy­seläke­tur­van takaami­nen kaikille vält­tämät­tä edel­lyt­täisi sitä, että samal­la mon­et etuoikeutetut voivat vuosikym­meniä saa­da val­ta­van suuria eläkkeitä, kuten nyt tapah­tuu, ja tulee tapah­tu­maan vielä pitkään, vaik­ka käytän­töjä uusien eläkkei­den osalta muutet­taisi­inkin heti.

  4. Nukku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Nykyjär­jestelmässä yksit­täi­nen suur­ta palkkaa viimeis­inä työvu­osi­naan saanut ja van­hak­si elävä henkilö tai hänen van­hak­si elävä lesken­sä (ja lop­ul­ta hei­dän per­il­lisen­sä) saat­ta­vat hyö­tyä aivan kohtu­ut­toma­l­la tavalla.
    ‘snip’

    Nykyjär­jestelmässä viimeis­ten työvu­osien ansioiden merk­i­tys on suh­teel­lisen vähäi­nen, kos­ka eläke määräy­tyy koko työu­ran ansioiden mukaan (toisin kuin ennen).

  5. Osmo: “eläkeoikeus on sidot­tu Suomes­sa 80-pros­ent­tis­es­ti ansiotasoindeksiin.”

    Taitet­tu indek­si menee kyl­läkin toisin päin: kulut­ta­jahin­to­jen paino on 80 pros­ent­tia ja palkko­jen 20 prosenttia.

    1. Taitetr­tu indek­si tait­tuu, kun siir­tyy eläk­keelle. Mut­ta jos nyt on töis­sä ja menee eläkkkeelle vuon­na 2050, tämän vuo­den ansait­tu eläke nousee (tai las­kee) reaali­palkko­jen mukana.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Tutk­i­jat eivät ole suositelleet eläkekat­toa, mut­ta moni on vaat­in­ut sitä ersimerkik­si täl­lä blogilla. Min­un käsit­tääk­sen kat­to eläkkeille ja eläke­mak­suil­la olisi ratkaisuna epä­sol­i­daari­nen, kos­ka suu­rit­u­loisol­la on vähem­män työkyvyttömyyseläkkkeitä.

    Mikä on se sään­tö, että kat­toa ei voi lait­taa vain eläkkeille, vaan että se pitää lait­taa samanaikaises­ti myös maksuille?

    1. Mikä on se sään­tö, että kat­toa ei voi lait­taa vain eläkkeille, vaan että se pitää lait­taa samanaikaises­ti myös maksuille?

      Se ei ole sil­loin enää mikään ansioeläke. Sil­loin 3000 euroa kuus­sa ansait­se­va saa ansioit­ta liian paljon parem­man eläk­keen kuin 2000 euroa kuus­sa ansain­nut, kos­ka mak­set­tu­jen eläke­mak­su­jen ero ei riitä selit­tämään eläkkei­den ero­ja. Jos eläkkeisi­in sisäl­lytetään vero suu­rit­u­loisille, tuon veron tuo­tot on oikeu­den­mukaista jakaa tasan kaikkien eläk­keen­saa­jien kesken, eikä ansio­ta­son suh­teessa. Sil­lä pitäisi siis rahoit­ta kansaneläkettä.

  7. Raimo K: Nykyjär­jestelmässä viimeis­ten työvu­osien ansioiden merk­i­tys on suh­teel­lisen vähäi­nen, kos­ka eläke määräy­tyy koko työu­ran ansioiden mukaan (toisin kuin ennen).

    Toki, mut­ta edelleen se viimeis­ten työvu­osien ansioiden merk­i­tys eläk­keeseen on hiukan suurem­pi kuin työu­ran alus­sa tehty­jen työvu­osien merk­i­tys. Tämä on epäoikeu­den­mukaista lyhyi­den opin­to­jen jäl­keen varhain työelämään siir­tyneille, etenkin kun usein raskaim­mil­la ja ter­veyt­tä eniten kulut­tavil­la aloil­la työu­ra alkaa usein nuorem­pana kuin aka­teemis­es­ti koulute­tu­il­la. Tämän lisäk­si taval­lista suurem­mat ikään­tynei­den eläke­mak­sut saat­ta­vat heiken­tää ikäih­mis­ten työl­listämisen kan­nat­tavu­ut­ta suh­teessa nuorem­pi­in, joka vaikeut­taa iäkkäi­den työl­listymistä. Työuria pitäisi kuitenkin jatkaa molem­mista päistä ja paras­ta olisi, että eläke kart­tuisi tasais­es­ti koko työu­ran ajalta.

    Pitää lisäk­si myös muis­taa se, että vielä kym­meniä vuosia joukos­samme on myös van­ho­jen sään­tö­jen mukaan myön­net­tyjä eläket­tä saavia. Osa näistä eläkkeistä on käsit­tämät­tömän suuria, ja kaikkein epäoikeu­den­mukaisin jut­tu lie­nee van­hat ns. lisäeläk­keet, jot­ka tyyp­il­lis­es­ti on myön­net­ty jo ennestään mojo­van työeläk­keen päälle ja joi­ta varten kerä­tyt rahat eivät riitä annet­tui­hin lupauk­si­in. Täl­laiset kul­taiset käden­puris­tuk­set muo­dosta­vat täysin turhan taakan tuleville ja nyky­isille työikäisille.

  8. Raimo K:

    Nykyjär­jestelmässä viimeis­ten työvu­osien ansioiden merk­i­tys on suh­teel­lisen vähäi­nen, kos­ka eläke määräy­tyy koko työu­ran ansioiden mukaan (toisin kuin ennen).

    Ei eläke ennenkään määräy­tynyt suo­ravi­ivais­es­ti viimeis­ten vuosien ansioiden perus­teel­la. Jokainen työ­suhde las­ket­ti­in erik­seen, eli eläke määräy­tyi viimeis­ten vuosien perus­teel­la vain niille, jot­ka oli­vat koko uransa samas­sa työpaikassa.

  9. Suomen työeläke­järe­jstelmässä eläke on peri­aat­teessa jälkikä­teen mak­set­tua palkkaa. Tämä on sen filosofia.

    Virkaeläkkeis­sä ajat­telu on hie­man toinen. Virkat­u­lo oli peri­aa­teessa kor­vaus­ta menete­tys­tä työa­jas­ta ja antoi sää­dyn­mukaisen elin­ta­son, korkeam­paan sää­tyyn kuu­lu­valel korkeam­man, alem­paan sää­tyyn kuu­lu­valle alem­man. Mutt var­man tulon kumminkin

  10. pekka:
    Raimo K:

    Ei eläke ennenkään määräy­tynyt suo­ravi­ivais­es­ti viimeis­ten vuosien ansioiden perus­teel­la. Jokainen työ­suhde las­ket­ti­in erik­seen, eli eläke määräy­tyi viimeis­ten vuosien perus­teel­la vain niille, jot­ka oli­vat koko uransa samas­sa työpaikassa.

    Tot­ta kyl­lä… mut­ta ennen työ­suh­teetkin oli­vat pitempiä.

    Viimeisen työ­suh­teen eläke määräy­tyi 4 viimeisen vuo­den ansioiden mukaan ja jotkut työ­nan­ta­jat jopa nos­ti­vat eläket­tä läh­estyvän palkkaa lop­pu­vu­osi­na, että tämä saisi parem­man eläk­keen — eipä tulisi kysymyk­seenkään nykyisin.

  11. Nukku­Mat­ti: Toki, mut­ta edelleen se viimeis­ten työvu­osien ansioiden merk­i­tys eläk­keeseen on hiukan suurem­pi kuin työu­ran alus­sa tehty­jen työvu­osien merkitys.
    ‘snip’

    Eipä tai­da olla?
    Itse asi­as­sa indek­sistä johtuen aikaisem­pi­en vuosien pain­oar­vo saat­taa olla pajonkin suurem­pi, kos­ka inflaa­tio pyöri kaksinu­meroi­sis­sa lukemissa.

  12. “Kun me sanoimme isän­nillemme, että ei tämä tei­dän vero­tuk­senne tääl­lä Sin­ga­pores­sa ihan mata­laa olekaan, kun pelkästään sosi­aal­i­tur­vatileille menee­jo 36 pros­ent­tia palka­s­ta, isän­nät vas­ta­si­vat, ettei tämä ole veroa, kun raha menee omak­si hyväk­si. Täl­lä saa kuitenkin ihan niitä samo­ja asioi­ta, joi­ta meil­lä saa mak­samal­la vero­ja. Tuo eläkeo­su­us vas­taa aika hyvin suo­ma­laista ansioeläkejärjestelmää.”

    Toiv­ot­tavasti Osmollekin valkeni, etteivät veroas­t­eet ole vertailukelpoisia.
    Suo­mi vain halu­aa poli­it­ti­sista syistä näyt­tää val­tion himoverottajana

  13. Artikke­lis­sa on perus­tavaa laat­ua ole­va virhe, kuol­lessa Sin­ga­poren CPF-tilin sal­doa ei “menetä sairaampi­en hyväk­si” vaan se jae­taan per­in­tönä tilin halti­jan osoit­tamien vas­taan­ot­ta­jien hyväksi.

    Se on siis oikeaa, reaal­ista var­al­lisu­ut­ta eikä lumevar­al­lisu­ut­ta kuten suo­ma­lainen eläke, jos­ta moni duu­nari ei pääse koskaan naut­ti­maan kuoltuaan jo ennen eläkeikää, ja jon­ka lap­sille ei tästä koskaan mitään hyvi­tys­tä annettu.

    http://mycpf.cpf.gov.sg/Members/Gen-Info/FAQ/CPFNomination.htm

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.