Helsingin Sanomat laski verotuksen väärin

Aamun Hesari uuti­soi, että hal­li­tuk­sen osinkover­ou­ud­is­tus tulee hyvin kan­nat­tavak­si niille, jot­ka voivat muut­taa palkkat­u­lon­sa pääo­mat­u­lok­si – siis nekin, joil­la ei ole suuria pääo­mia taseis­saan. Tätähän minäkin olen yrit­tänyt sanoa. Hesarin laskelmien mukaan hyö­tyä tulee vas­ta yli sadan­tuhan­nen euron tuloista.  Ei pidä paikkaansa. Sadan­tuhan­nen euron tulota­sol­la hyö­ty on läh­es neljä­tuhat­ta euroa vuodessa.

Hesarin virhe oli laskea verot niin, että koko satatuhat­ta ote­taan joko palkkana tai osinkoina. Kuka hölmö niin tek­isi? Kan­nat­taa ottaa 38 000 euroa palkkana ja 62 000 euroa osinkona, kos­ka pieniä palkkat­u­lo­ja verote­taan pääo­mat­u­lo­ja lievemmin.

Tämä uud­is­tus tulee hyvin kalli­ik­si veron­saa­jille, kos­ka jokaisen jol­la on sivu­tu­lo­ja, kan­nat­taa perus­taa niitä varten yri­tys. Ei hyvä.

 

[LISÄYS KLO 18: Vähän hätäis­es­ti syytin Hesaria väärästä tiedos­ta. Hesarin julkaise­ma taulukko oli laa­dit­tu tyh­mästi olet­taen, että joku ylipään­sä pysty­isi saa­maan kaik­ki tulon­sa osinkoina eikä saisi mitään verokir­jal­la mis­tään. Tästä oli kuitenkin huo­mautet­tu tek­stis­sä ja net­tiver­sios­sa taulukonkin pystyi ymmärtämään. Pahoittelen.]

41 vastausta artikkeliin “Helsingin Sanomat laski verotuksen väärin”

  1. Juha Sip­ilä on sanonut samaa. Sekä Osmo että Sip­ilä toi­vat asian esi­in heti hal­li­tuk­sen viimeisen kor­jaus­päätök­sen jäl­keen, aiko­ja sitten.

    Parhaimpi­enkin suo­ma­lais­ten lehtien toimit­ta­jat ovat aika hitai­ta ja avut­to­mia varsi­nai­sis­sa asi­akysymyk­sis­sä. Lehdet ovat pul­lol­laan kaiken­laista epämääräistä mieliku­vien pohd­in­taa ja aivan hölmöjä arvailu­ja. Fak­toil­la ei tun­nu ole­van paljon väliä. Mis­sä on tutki­va jour­nal­is­mi ja aito oma-aloit­teisu­us isois­sa asiakysymyksissä? 

    Lehdis­sä vede­tään iso­ja otsikoi­ta, jos Tuomio­jal­la on hukkunut muu­ta­ma kuit­ti, vaik­ka samaan aikaan koko Suomen tule­vaisu­u­teen keskeis­es­ti vaikut­ta­vat kun­ta- ja soteu­ud­is­tus ovat aivan retu­peräl­lä ja epämääräisessä tilassa.

  2. Vuo­den 2012 maalisku­us­sa hal­li­tus päät­ti val­tion­talouden kehyk­sistä ja tiedotti:
    Arvon­lisäveron ker­tymäarvio­ta korote­taan 126 milj. eurol­la ker­tymäti­eto­jen ja tarken­tuneen tulopo­h­jaen­nus­teen joh­dos­ta. Arvio­ta ajoneu­vovero­ker­tymästä korote­taan 42 milj.

    Miten on käynyt?

    Auto­jen myyn­ti on rom­ah­tanut ja vero­tu­lot lask­i­vat tam­mi- helmiku­us­sa edel­lisvuo­tis­es­ta 19 pros­ent­tia ja vuosi­ta­sol­lakin 10 pros­ent­tia. Suuri joukko alan työn­tek­i­jöitä on joutunut kortistoon.

    Arvon­lisäveron tuot­to 1–2/2012 oli 2691 miljoon­aa euroa. Kulu­vana vuon­na vain 2695 miljoon­aa euroa. Arvon­lisäveron koro­tu­so on poik­in­ut siis vaivaiset neljä (4) miljoon­aa euroa val­tion kassaan.

    Net­tikaup­pa ulko­mail­ta sen kuin kas­vaa ja kukois­taa ja Suomes­sa pan­naan lap­pua luukulle.

  3. Ovatko suo­ma­laiset sokeita?

    Kuten tiedämme, Christo­pher Colum­bus pur­je­hti yli Atlantin kolmel­la laival­laan, Niña, Pin­ta ja San­ta Maria, sekä löysi Amerikan lokaku­un 12, 1492.

    Colum­bus nousi mai­hin San Sal­vadorin saarel­la ja tapasi siel­lä Taíno-inti­aane­ja, jot­ka oli­vat rauhaa rakas­tavia ja ystävällisiä.

    Colum­bus saat­toi jotenkin kom­mu­nikoi­da tain­o­jen kanssa, mut­ta huo­masi pian ihmeel­lisen asian: Tain­ot eivät näh­neet hänen kolmea laivaansa, vaik­ka ne kel­lui­v­at aivan lähellä.

    Osoit­tau­tui, että tain­ot eivät olleet koskaan näh­neet laivo­ja ja sik­si eivät voineet nähdä niitä. He oli­vat aivan kuin sokeita.

    Tiedämme myös, että huonos­ti­han niille tain­oille ja muille inti­aaneille sit­ten kävi.

    Ovatko suo­ma­laiset sokei­ta ja ymmärtämät­tömiä, niinkun tain­ot silloin?

    Höpötämme syr­jäisessä lin­tuko­dos­samme kum­mallisel­la kiel­lel­lämme siitä, kuin­ka älyt­tömiä vero­jamme oikein tai väärin las­ke­taan, yms. 

    Nyt on kuitenkin käynyt niin, että Suomeen on rantau­tunut glob­al­isaa­tio kaikkine kauheuksineen.

    Kan­nat­taisiko vih­doin nopeasti ava­ta silmät ja ruve­ta tos­i­toimi­in, ennenkuin mei­dät teuraste­taan, niinkuin tainot?

    Sep­po Korppoo
    Ter­vesiä vaan täältä laukaisil­ta ran­noil­ta, joil­ta koetan taas tuo­da kau­pan kotiin

  4. Siis kan­nat­taa perus­taa yri­tys ? Tehkää nyt äkkiä asialle jotain.

  5. Löy­tyy palkka/osinko-opti­moin­ti­akin tuol­ta Hesarin Excelistä: http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4in+rikas+tienaa+kymppitonneja+hallituksen+verouudistuksella/a1305669713413

    Ja juuri niin kuin Osmokin sanoo — täl­löin hyö­tyy myös 100 000 euron tasollakin. 

    Muis­te­taan, että jo nyt on kan­nat­tanut perus­taa yri­tys ja ottaa osa palkkana ja osinkona. Tosin nyt esite­tyn perus­teel­la juuri suuria tulo­ja kan­nat­taa aiem­paa enem­män muun­taa ansio­tu­losta osinkotuloksi. 

    Lisäk­si muis­te­taan kuitenkin, että 100 000 pää­se­viä men­estyneitä ja työl­listäneitä YEL-yrit­täjiä on reilu 10 000 reilus­ta 220 000:sta.

    Hal­li­tuk­sen olisikin nyt kyet­tävä ratkaise­maan veronkier­to-ongel­ma ilman, että lop­pu­jakin kan­nustei­ta aitoon yri­tys­toimin­nan perus­tamiseen ja kas­vat­tamiseen “tapetaan”.

  6. Täl­lä uud­is­tuk­sel­la työl­lis­tetään, mut­ta verokonsultteja.
    Verokon­sul­tit vain eivät lisää mitään hyödyl­listä kansakunnalle.

    Tarvit­taisi­in Tatcherismia. 

    Pitäisi yksinker­tais­taa ja selkiyt­tää verotusta.

  7. Osmo: “Tämä uud­is­tus tulee hyvin kalli­ik­si veron­saa­jille, kos­ka jokaisen jol­la on sivu­tu­lo­ja, kan­nat­taa perus­taa niitä varten yri­tys. Ei hyvä.”

    Monis­sa arviois­sa toki uusien yri­tys­ten perus­tamista pide­tään hyvänä asiana ja sitä tilas­tois­sa seurataan.

  8. ja verot­ta­jako hyväksyy selkeät ansio­tu­lot pääomatuloiksi?

    ennen ei ainakaan ole hyväksynyt.

    mis­sä kul­kee raja ns.ansiotuloverotuksen ja pääo­mat­ulovero­tuk­sen suhteen?

    siinäkö että perus­taa vain firman?
    sivu­tu­lo­ja varten.

    1. ja verot­ta­jako hyväksyy selkeät ansio­tu­lot pääomatuloiksi?

      Palkkatyök­si kat­so­taan toim­inta, jos­sa on työ­nan­ta­jan direk­tio-oikeu­den alainen.

  9. Ja lisäk­si ei niitä voit­to­ja heti tarvitse ottaa ulos, jät­tää seu­raavaan vuo­teen kas­va­maan taseeseen ja ottaa sit­ten enem­män verottomasti.

  10. Muis­titko­han nyt ottaa yhtiön mak­saman yhteisöveron huomioon…eli osin­gon veror­a­situs on yhteisövero+pääomatulovero, vero­pros­ent­ti on täl­löin siel­lä päälle 40% tietämissä.
    Palkkat­u­lon mar­gin­aaliv­ero on täl­lä tasol­la jos­sain 70.000 euron kohdal­la. Kor­jatkaa, jos olen väärässä.…

    1. JV
      Sotketko­han nyt veron ja mar­gin­aaliv­eron? Palkkat­u­lon mar­gin­aaliv­ero nousee yli 40,4 %:n 38 000 euron kohdal­la. Sik­si kan­nat­taa mak­saa palkkana 38 000 euroa ja lop­ut osinkoina.

  11. http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4in+rikas+tienaa+kymppitonneja+hallituksen+verouudistuksella/a1305669713413

    Hei, print­tiver­sios­sa on tilan­pu­ut­teen ja asian mon­imutkaisu­u­den takia ver­rat­tu vain palk­ka- ja osinko­tu­lo­ja keskenään kolmel­la tasol­la ja 300 000 euron tapauk­ses­sa myös niin, että verova­pai­ta osinko­ja saa hyö­dyn­net­tyä mak­si­maalis­es­ti. Niin kuin taulukon selit­teessä san­o­taan, opti­maalisem­paan vero­tuk­seen pääsee yhdis­tämäl­lä palk­ka- ja osinko­tu­lo­ja ja niiden opti­moin­tia on hah­motel­tu oheisen linkin laskelmissa.

    Vielä erik­seen kan­nat­taisi tehdä jut­tu työ- ja yrit­täjäeläk­keen vaiku­tuk­sista ja kus­tan­nuk­sista osakkaalle. Veron­mak­sa­jat las­ki tätä eroa 200 000 euron tuloilla,jos halu­at, voin lähet­tää ne laskel­mat sinulle.

    Käsit­tääk­seni vääristymän poh­jal­la on tuo yhdek­sästä kahdek­saan las­ket­tu verot­tomat osin­got määrit­tävä “nor­maal­i­tuot­to­pros­ent­ti”. Nor­jas­sa, jos­sa myös lähde­tään verot­toman riskit­tömän tuo­ton takaamis­es­ta yhtiöön omaa pääo­maa lait­tavalle, tuo vas­taa­va pros­ent­ti on 1,1. Näin vääristävä vaiku­tus on 7,23-kertainen.

    1. Sor­ry väärästä todistuksesta.
      Luin vain print­tile­hden. Ongel­ma ei ole vain tuos­sa 8 pros­entin olet­ta­mas­sa vaan myös siinä, että sen ylimenevä osa on “pääo­mat­u­loa”, vaik­ka yri­tys ei omis­taisi kuin läp­pärin ja kännykän.

  12. Osmo, en sotkenut veroa ja mar­gin­aaliv­eroa, kat­soin vaan luvut väärin. Laskel­masi on oikeassa.
    Toinen jut­tu onkin, mik­si pitäisi eritel­lä yhtiön pääo­maa “hyvään” ja “huonoon” pääo­maan osin­gon­jaon kannalta?
    Tilil­lä rahana ole­vat voit­to­varat on “huonoa”, tehdas­raken­nuk­seen sido­tut voit­to­varat “hyvää” pääo­maa? Haiskah­taa hie­man men­neen maail­man savupi­ip­pute­ol­lisu­us ajattelulta,kun nykyaikainen yrit­tämi­nen ei aina vaa­di iso­ja laitein­vestoin­te­ja, riskinot­toa kylläkin.
    Eikö yrit­tämisen tun­nus­merkik­si enää riitä se, että ottaa itse riskin asi­akkaiden han­kkimis­es­ta ja omas­ta toimeen­tu­losta? Tarvit­ti­in tähän sit­ten tehdaski­in­teistö tai vain läp­päri? Taseessa ole­va oma pääo­ma on pienis­sä yri­tyk­sis­sä usein pääasi­as­sa tulosta yri­tyk­sen tuot­ta­mas­ta voitos­ta, sen fyysi­nen olo­muo­to vai­htelee toimi­alas­ta riippuen.

  13. Miten muuten yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­us las­ke­taan vero­tuk­ses­sa? Onko kuluneen vuo­den voit­to eli se osu­us, jota omis­ta­ja ei ole mak­sanut palkkana itselleen eikä vielä osinkona, osa omaa pääomaa? 

    Jouko Ylä-Lieden­po­h­ja väit­ti että yri­tyk­sel­lä voi olla net­to­var­al­lisu­ut­ta voiton ver­ran vaik­ka omis­ta­ja ei jätä sinne rahaa.…

    1. Osinko mak­se­taan tilin­päätök­sen jäl­keen ja on siis osa net­to­var­al­lisu­ut­ta. Palk­ka mak­se­taan ennen tilin­päätöstä ja vähen­tää siis nettovarallisuutta.

  14. Siinä laskel­mas­sa oli mon­en­laista virhet­tä. Esimerkik­si se, että yrit­täjäj ei ker­ryt­tänyt itselleen eläket­tä. Eihän näin saatu luku ole järkevä.

    Tuo­hon, että kaikkien sivu­tu­lon saa­jien kan­nat­taa perus­taa yri­tys: Tuskin, osakey­htiön perus­t­a­mi­nen mak­saa ja sen ylläpi­dos­ta menee mak­su­ja. Mah­dolli­nen vero­hyö­ty uppoasi mui­hin mak­sui­hin, jos tulot ovat pienehköjä. Niinkuin ne sivu­tu­lois­sa mon­esti ovat

    1. Min­ul­la menee yhtiön ylläpitämis­es­tä mak­su­ja 150 euroa vuodessa (kir­jan­pito). Yrit­täjän eläke ei ole sen kalli­impi kuin palka­nsaa­jan eläke. Kun laskut­taa yrit­täjänä, voii laskut­taa sen eläke­mak­sun ver­ran enemmän.

  15. Ja jät­tää edes pienen osan voitos­ta nos­ta­mat­ta osinkona niin korkoa korolle efek­tin vuok­si ja osinkona ulos ote­tun kor­vauk­sen ansios­ta hyvä­tu­loisel­la ammat­ti­laisel­la voi olla yri­tyk­sessä net­to­var­al­lisu­ut­ta ilman investoin­te­ja ja myös niin että iso osa voitos­ta ote­taan palkan ja osin­gon kombinaationa..

  16. JV:
    ‘snip’
    Laskel­masi on oikeassa.
    Toinen jut­tu onkin, mik­si pitäisi eritel­lä yhtiön pääo­maa “hyvään” ja “huonoon” pääo­maan osin­gon­jaon kannalta?
    ‘snip’

    Kai yhtiöl­lä pitää olla pääo­maa ennen kuin omis­ta­ja voi saa­da pääomatuloa?
    Osinko mak­se­taan per osake, ei teh­dyn työn mukaan, siis oikeasti.

    1. Osakey­htiön osakepääo­man on olta­va vähin­tään 2500 euroa. Kupletin juoni on, että enää vaik­ka miljoo­nan euron osin­gon mak­samiseen ei muu­ta pääo­ma tarvi­ta. Tietysti se miljoona tarvi­taan. Ennen osinko olisi verotet­tu työ­tu­lona, nyt pääomatulona.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Osakey­htiön osakepääo­man on olta­va vähin­tään 2500 euroa. Kupletin juoni on, että enää vaik­ka miljoo­nan euron osin­gon mak­samiseen ei muu­ta pääo­ma tarvi­ta. Tietysti se miljoona tarvi­taan. Ennen osinko olisi verotet­tu työ­tu­lona, nyt pääomatulona.

    Taivaas­takos se miljoona tip­puu, jol­la osinko maksetaan…pitäähän siel­lä taseessa olla jaka­mat­to­mia voit­to­varo­ja omas­sa pääo­mas­sa, että osinkoa voi jakaa. Jos sul­la taseessa vain 2500e min­imipääo­ma, niin et taa­tusti jaa miljoo­nan osinko­ja mil­lään opilla…
    Eikä asiantun­ti­japalvelu­ja myyvän yhtiön voit­toa nykyäänkään tarvitse palkkana nos­taa, ansio­tu­lo-osin­gon veroko­htelu vain ei olen­nais­es­ti eroa palkan verokohtelusta.

    1. Ansio­tu­lo-osin­gon kohtelu onkin ihan järkevä, mut­ta se on tarkoi­tus pois­taa ja verot­taa pelkkään työ­suorituk­seen perus­tu­vaa osinkoa pääo­mat­u­lona. Miljoona tip­puu taivaas­ta, jos on jotain eri­ty­istä myytävää, rock­musi­ikkia, huip­pu­juris­tia tai kehää kiertävää autonkul­jet­ta­jaa. Jos yrit­täjän tulot perus­tu­vat pelkkään työ­suorituk­seen, niitä pitäisi verot­taa työ­suorituksi­na eikä pääo­man tuottona.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Miljoona tip­puu taivaas­ta, jos on jotain eri­ty­istä myytävää, rock­musi­ikkia, huip­pu­juris­tia tai kehää kiertävää autonkul­jet­ta­jaa. Jos yrit­täjän tulot perus­tu­vat pelkkään työ­suorituk­seen, niitä pitäisi verot­taa työ­suorituksi­na eikä pääo­man tuottona.

    Se, mikä on pelkkää työ­suori­tus­ta, onkin vähän vaikeam­min määriteltävä asia. Oman alansa eri­ty­isosaa­ja on kuin brän­di­tuote, jon­ka työstä suurin osa mak­se­taan muus­ta kuin konkreet­tis­es­ti tehdys­tä työstä. Lisäar­vo syn­tyy nimestä.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Jos yrit­täjän tulot perus­tu­vat pelkkään työ­suorituk­seen, niitä pitäisi verot­taa työ­suorituksi­na eikä pääo­man tuottona. 

    Juuri näin­hän sen pitäisi olla… mut­ta joku ääliö on keksinyt ansio­tu­lo-osin­gon ja sekös on tul­lut yhteiskun­nalle kalliiksi.

  20. Evert The NeveR­est:
    Auto­jen myyn­ti on rom­ah­tanut ja vero­tu­lot lask­i­vat tam­mi- helmiku­us­sa edel­lisvuo­tis­es­ta 19 pros­ent­tia ja vuosi­ta­sol­lakin 10 pros­ent­tia. Suuri joukko alan työn­tek­i­jöitä on joutunut kortistoon.

    Ja tässä kohdas­sa Suomen val­tio on osoit­tanut omnipo­ten­ti­aal­isuuten­sa ja saanut Sak­sankin auto­myyn­nin sakkaa­maan pahasti (-13 % Q1/12-Q1/13). Itse asi­as­sa samoil­la päätök­sil­lä koko Euroopan auto­myyn­ti putosi yli 10 % vuodessa.

  21. Ville: Se, mikä on pelkkää työ­suori­tus­ta, onkin vähän vaikeam­min määriteltävä asia. Oman alansa eri­ty­isosaa­ja on kuin brän­di­tuote, jon­ka työstä suurin osa mak­se­taan muus­ta kuin konkreet­tis­es­ti tehdys­tä työstä. Lisäar­vo syn­tyy nimestä.

    Tot­ta! Hal­li­tuk­sen olisikin nyt syytä kuun­nel­la yrit­täjä­työn ja työ­suorituk­sen määrit­te­lyis­sä aito­ja asiantun­ti­joi­ta, ei jär­jestöjä. Muuten syn­tyy uusi farssi.

    Yrit­täjien ja palkan­naut­ti­joiden eri­laista veroko­htelua voita­nee perustel­la ensisi­jais­es­ti yrit­täjien ja työn­tek­i­jöi­den oleel­lis­es­ti eri­laisil­la riskeil­lä. Tavaran valmis­tuk­ses­sa erot­telu on yleen­sä help­poa, aineet­tomis­sa palveluis­sa mon­esti todel­la vaikeaa.

    Viron mallis­sa ei tai­da näitä osinkoa-vai-palkaa ‑ongelmia esiintyä.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö vuosi sit­ten tehty jokin vero­muu­tos, joka lisäsi alkukuukausien autokaup­paa huomattavasti?

    Näin oletet­ti­in, mut­ta lisäys jäi hyvin pienek­si. Veronko­ro­tuk­sen aiheut­ta­ma auto­myyn­nin lasku on sitä­vas­toin toteu­tunut hyvin. 😉
    Veronko­ro­tus on pienen­tänyt vero­tu­lo­ja selvästi, vaik­ka koro­tus oli varsin pieni. Selvä sig­naali siis!

  23. En minäkään pidä sitä ihan kohtu­ullise­na, että varmahkos­sa työssä ole­va hyvä­tu­loinen insinööri joutuu mak­samaan paljon enem­män veroa kuin varmahkos­sa työssä ole­va hyvä­tu­loinen “yrittäjä”-lääkäri.

    Mut­ta mihin vede­tään raja? Mietitään vaik­ka näitä:

    1. Insinööri tekee ympäristöte­knolo­gian kon­sul­toin­tia use­am­malle eri yri­tyk­selle. Myytävänä on insinöörin oma osaaminen.

    2. Lääkäri myy iho­tau­tilääketi­eteen osaamista use­am­malle eri lääkäri­asemille. Myytävänä on lääkärin oma osaaminen.

    Ovatko nämä yrit­täjiä? Kumpikin järkkää omat hom­mansa, kum­mal­lakaan ei ole mitään irti­sanomis­suo­jaa, kumpikin hoitaa hallinnon, markki­noin­nin ja esimi­estyöt itse. Kumpikin kan­taa itse sen riskin, ettei töitä olekaan, tai että työkyky menee.

    Käytän­nössä toki on se iso ero, että lääkäril­lä työt­tömyys­ris­ki läh­estyy asymp­toot­tis­es­ti nol­laa, eikä markki­noin­ti­in tarvitse ihmeem­min panos­taa. Tämän kir­joit­ta­mi­nen mitenkään järkevästi nou­datet­tavaan ja ennakoitavaan lain­säädän­töön taas on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Niin­pä joko kumpikin mak­sa­vat veron­sa kuin ansio­tu­losta (mikä olisi lääkärin kohdal­la lähel­lä oikeaa) tai kuin pääo­mat­u­losta (mikä on insinöörin kohdal­la lähel­lä oikeaa).

    Kuin­ka isos­ta asi­as­ta fiskaalis­es­ti oikeasti puhutaan? Minus­ta tun­tuu parem­mal­ta olla tuk­ista­mat­ta “oikei­ta” yrit­täjiä sik­si, että tiet­ty­jen ammat­tikun­tien itsen­sämyyjät jou­tu­isi­vat mak­samaan vähän enem­män veroa.

    (Lääkärien kohdal­la tilanne on se, että jos kysyn­nän ja tar­jon­nan bal­anssi on nykyisen­lainen, lääkärit pää­sevät halutes­saan varsin hyvään ase­maan joka tapauk­ses­sa. Vika ei ole vero­tuk­ses­sa, eikä se kor­jaan­nu verotuksella.)

  24. Ruot­sis­sa jo verot­ta­ja hamuaa pienistä kir­jan­pitoyri­tyk­sistä pääo­maverot tuloverolle.
    Kyl­lä Suomenkin verot­ta­ja seu­raa tilan­net­ta ja vääristymälle löy­tyy ratkaisu.
    Olisiko laki­asi­ain toimis­tot vaikein este?

  25. Hesarin laskelmia en ole näh­nyt, mut­ta val­tio­varain­min­is­ter­iön käyt­tämis­sä laskelmis­sa asi­as­ta on kyl­lä tehty erit­täin kum­malli­nen oletus.Laskelmissa on oletet­tu, että lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den osinkovero­tuk­sen “kiristymi­nen” kan­nus­taa yrit­täjiä nos­ta­maan tulot osinko­jen sijaan PALKKANA, mut­ta ei sen sijaan ole huomioitu toisen­su­un­taista vaiku­tus­ta lainkaan sitä, eli sitä, että vero­ma­lli kan­nus­taa monien kohdal­la raho­jen nos­tamista palkan sijas­ta nimeno­maan osinkoina, kos­ka osinko­jen vero­tus on alem­paa kuin palkkat­u­lo­jen kun tulot ovat riit­tävän isot… tark­istin min­is­ter­iöstä, miten asi­aa on las­ket­tu, ja täl­laisin ole­tuksin ilmeis­es­ti on osinkover­ou­ud­is­tuk­sen vaiku­tus­tarkastelua tehty.

    Sen joh­dos­ta osinkover­ou­ud­is­tus näkyy kehys­ri­ihen bud­jetis­sa lisä­tu­lo­jen läh­teenä, ei vero­jen vähen­tämis­mah­dol­lisuute­na. Vaik­ka tosi­a­sia voi olla se, että veromene­tyk­set ovat tulo­jen nos­tamistapa­muu­tostne seu­rauk­se­na selvästikin suurem­mat kuin mitä lisään­tyvät verotulot.

  26. Tai virheläh­teen syy ei ollut kai niinkään alku­peräi­sis­sä laskelmis­sa, vaan siinä että viime tin­gas­sa oli nos­tet­tu uusi malli pöy­dälle, eikä vaiku­tusarvio­ta kukaan enää siinä vai­heessa tul­lut tehneek­si tuol­ta osin. Kun vaiku­tusarvioi­ta oli alun­perin laa­jem­min tehty ja oletet­tu mallin kan­nus­ta­van osinko­jen sijaan tulo­jen nos­tamiseen palkkat­u­lo­ja, oli tuot­tora­ja määritel­ty noin puoleen 8 pros­ent­tiyk­sikön tasos­ta, johon sit­tem­min jostain syys­tä päädyt­ti­in Mut­ta kun se pom­pautet­ti­in 8 pros­ent­ti­in, jäivät van­hat ole­tuk­set päivit­tämät­tä käyt­täy­tymis­vaiku­tusten osalta. Seu­rauk­set ovat nähtävis­sä kehys­ri­ihen laskelmista. Osinkover­ou­ud­is­tuk­sen oletet­ti­in sen takia kehys­ri­ihen laskelmis­sa lisäävän vero­tu­lo­ja (ja yhteisöveropäätök­sen vähen­tävän niitä). Palkkat­u­loi­hin kohden­tu­via verovaiku­tuk­sia ei edes huo­mat­tu maini­ta mah­dol­lisi­na sivu­vaiku­tuksi­na, saati että niiden määrää olisi laskettu.

  27. eli siis jokainen palka­nsaa­jakin voi perus­taa OY:n ja sopia työ­nan­ta­jan kanssa että lasku­tus hoide­taan fir­man kautta.

    siis tietenkin jos palk­ka on vaik­ka 15e/h niin uusi OY laskut­taa n40e/h ja ei ole irti­sanomis­suo­jaa yms.
    ja heit­tää sit­ten vuo­den aikana vaik­ka pari siivouskeikkaa muual­la niin ei ole verot­ta­jan silmissä“riippuvainen“tästä edel­lis­es­tä työnantajasta.

    ja luon­nol­lis­es­ti pitää ajopäiväkir­jaa kos­ka verot­ta­ja hyväksyy yrit­täjän kulut 100%,toisin kuin palkansaajan.ja nos­taa tätä kaut­ta verova­paa­ta palkkiota/palkkaa.
    ja kun pääo­mia on ker­ry­tet­ty muu­ta­ma vuosi taseeseen niin voi nos­taa osinkoja.

    näin help­poako se on?

  28. uusi kas­vo tääl­lä: näin help­poako se on?

    Voi olla. Tosin verot­ta­jal­la voi olla jotain pien­tä miet­timistä noiden siivouskeikko­jen liike­vai­h­to­vaiku­tuk­ses­ta, mut­ta peri­aat­teessa noin.

    Mut­ta seu­raa­va kysymys: Mitä tavalli­nen palka­nsaa­ja voit­taa tässä? Tavalli­nen työ­nan­ta­ja tekee diilin kovin, kovin mielel­lään, kos­ka tässä mallis­sa työvoiman jous­tavu­us nousee oikein mukavalle tasolle. Laskun­mak­sukin on paljon helpom­paa kuin palkanmaksu.

    Käytän­nössä oikeaa säästöä alkaa tul­la vas­ta siinä vai­heessa, kun henkilön palk­ka on korkea, jol­loin pääo­mat­u­lo­jen mar­gin­aali on pienem­pi kuin palkan mar­gin­aali. Tässäkin puhutaan tyyp­il­lis­es­ti sadoista euroista tai parista tuhannes­ta vuodessa. Hyvä­palkkaisenkaan ei yleen­sä sil­lä hin­nal­la kan­na­ta luop­ua työ­suhde­tur­vas­ta ja muus­ta vastaavasta.

    Lisäbonuk­se­na tulee se, että jos henkilö on vaikka­pa merkit­tyä yri­tyk­sen X myyn­tipääl­likök­si, verot­ta­jalle alkaa olla vaikea selit­tää yri­tys­toimin­nas­ta mitään. Kon­sult­ti­na voi aina toimia, mut­ta yhden hen­gen kon­sult­tiyri­tys­ten pyörit­täjät osaa­vat ker­toa sen, että sopimusten tekemisen kanssa pitää olla varpail­laan, ettei verot­ta­jalle tule paha mieli.

    Tässä kohdas­sa eroa vero­tuk­ses­sa ei ihmeem­min ole nykyiseen. Jo nyt voi perus­taa fir­man ja ottaa sieltä edullisel­la kokon­aisvero­tuk­sel­la jonkin määrän tuloa.

    Ongel­mat syn­tyvät käytän­nössäkin vain parin tietyn­tyyp­pistä työtä tekevän ryh­män kohdal­la (lääkärit ja juris­tit), kos­ka näis­sä töis­sä on mah­dol­lista tehdä mon­elle työ­nan­ta­jalle työtä ilman merkit­tävää yri­tys­riskiä. Tämän työn erot­ta­mi­nen yri­tys­riskil­lis­es­tä työstä on hyvin haastavaa.

  29. Viherinssi:
    Mut­ta seu­raa­va kysymys: Mitä tavalli­nen palka­nsaa­ja voit­taa tässä? Tavalli­nen työ­nan­ta­ja tekee diilin kovin, kovin mielel­lään, kos­ka tässä mallis­sa työvoiman jous­tavu­us nousee oikein mukavalle tasolle. Laskun­mak­sukin on paljon helpom­paa kuin palkanmaksu. 

    Kos­ka tavalli­nen työ­nan­ta­ja tekee diilin mielel­lään, niin työn­tek­i­jän lie­nee help­poa saa­da palkanko­ro­tus mukaan diiliin.
    Tämän lisäk­si työ­sopimuk­sen voi saa­da halu­a­mansa kaltaisek­si ilman ammat­tili­iton aset­tamia rajo­ja. Eläke­mak­su­ja ei tarvitse mak­saa yhtä paljon kuin palka­nsaa­jan, ja mah­dol­lisu­udet vält­tää vero­ja kek­simäl­lä eri­laisia vähen­nyk­siä (kilo­metriko­r­vauk­sia ainakin) kasvavat.

  30. Evert The NeveR­est:
    Vuo­den 2012 maalisku­us­sa hal­li­tus päät­ti val­tion­talouden kehyk­sistä ja tiedotti:
    Arvon­lisäveron ker­tymäarvio­ta korote­taan 126 milj. eurol­la ker­tymäti­eto­jen ja tarken­tuneen tulopo­h­jaen­nus­teen joh­dos­ta. Arvio­ta ajoneu­vovero­ker­tymästä korote­taan 42 milj.

    Miten on käynyt?

    Auto­jen myyn­ti on rom­ah­tanut ja vero­tu­lot lask­i­vat tam­mi- helmiku­us­sa edel­lisvuo­tis­es­ta 19 pros­ent­tia ja vuosi­ta­sol­lakin 10 pros­ent­tia. Suuri joukko alan työn­tek­i­jöitä on joutunut kortistoon.

    Arvon­lisäveron tuot­to 1–2/2012 oli 2691 miljoon­aa euroa. Kulu­vana vuon­na vain 2695 miljoon­aa euroa. Arvon­lisäveron koro­tu­so on poik­in­ut siis vaivaiset neljä (4) miljoon­aa euroa val­tion kassaan.

    Net­tikaup­pa ulko­mail­ta sen kuin kas­vaa ja kukois­taa ja Suomes­sa pan­naan lap­pua luukulle.

    Oisko vaikut­tanut kilo­metriko­r­vausten leikkaus se tulee val­ti­olle tosi halvaksi.

  31. Raimo K: Näin oletet­ti­in, mut­ta lisäys jäi hyvin pienek­si. Veronko­ro­tuk­sen aiheut­ta­ma auto­myyn­nin lasku on sitä­vas­toin toteu­tunut hyvin.
    Veronko­ro­tus on pienen­tänyt vero­tu­lo­ja selvästi, vaik­ka koro­tus oli varsin pieni. Selvä sig­naali siis!

    Samoin kilo­metriko­r­vausten leikkaus vaikut­taa hyvin suurelta osin autokaup­paa vaik­ka vihreät ei sitä uskokaan.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö vuosi sit­ten tehty jokin vero­muu­tos, joka lisäsi alkukuukausien autokaup­paa huomattavasti?

    Mut­ta kun autoveroa eivät mak­sa kaik­ki muun muas­sa erään puolueen min­is­teri ei tien­nyt että autoveroa pitää mak­saa jär­jen jättiläinen

  33. Evert The NeveR­est:
    Vuo­den 2012 maalisku­us­sa hal­li­tus päät­ti val­tion­talouden kehyk­sistä ja tiedotti:
    Arvon­lisäveron ker­tymäarvio­ta korote­taan 126 milj. eurol­la ker­tymäti­eto­jen ja tarken­tuneen tulopo­h­jaen­nus­teen joh­dos­ta. Arvio­ta ajoneu­vovero­ker­tymästä korote­taan 42 milj.

    Miten on käynyt?

    Arvon­lisäveron tuot­to 1–2/2012 oli 2691 miljoon­aa euroa. Kulu­vana vuon­na vain 2695 miljoon­aa euroa. Arvon­lisäveron koro­tu­so on poik­in­ut siis vaivaiset neljä (4) miljoon­aa euroa val­tion kassaan.

    Net­tikaup­pa ulko­mail­ta sen kuin kas­vaa ja kukois­taa ja Suomes­sa pan­naan lap­pua luukulle.

    Helsin­gin Sanomat tänään:
    “HS:n tieto­jen mukaan vero­ker­tymä kutis­tuu noin 900 miljoo­nan ver­ran toukoku­un näkymi­in ver­rat­tuna. Eniten, noin 400 miljoon­aa, on vähen­tynyt arvon­lisäveron tuot­to, mikä ker­too koti­maisen kulu­tuk­sen vähen­tymis­es­tä. Se on merkit­tävää, kos­ka juuri kulu­tus on pitänyt talout­ta pystyssä heikos­sa taloustilanteessa.”

    Tam­mi-huhtiku­us­sa kau­pan alal­ta hävisi noin 6 pros­ent­tia yri­tyk­sistä. Eniten lopet­ta­jia oli erikoiskau­pas­sa. Vuosi­na 2009–2012 kau­pan yri­tys­ten määrä on ollut läh­es muuttumaton.

    Asi­akkaat ovat siir­tyneet ulko­maisi­in, hal­van ALV:n nettikauppoihin.

    Mitä tekee hal­li­tus? Elvyt­tää Helsin­ki-Van­taan lentoasemaa!

Vastaa käyttäjälle Harri Hietala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.