Matkalla kohti Singaporea verojaosto on pysähtynyt pariksi päiväksi Hongkongiin ihmettelemään Aasian talouden tilaa. Ennen kuin raportoin siitä, yksi paikallinen erikoisuus.
Hongkongissa liikehuoneistot vuokrataan betonivalmiina ilman väliseiniä. Vuokralainen rakentaa toimiston omalla kustannuksellaan loppuun. Kun vuokrasuhde päättyy, TOIMISTO PALAUTETAAN ENNALLEEN ja lattiat ja väliseinät puretaan. Hirvittävää haaskausta, mutta tällä lisätään vuokralaisten uskollisuutta. Toimitilan vaihtaminen on todella kallista.
Talouden myllerrykseen liittyen Hongkongissa on paha kiinteistökupla, tai siltä se ainakin minusta vaikuttaa. Hinnat ovat nousseet neljässä vuodessa 120 %. Suomen konsulaatin 70 neliön tiloista maksetaan kuukaudessa vuokraa 18 000 euroa, siis noin 250 €/neliö!
Onkohan tosta matkustelusta ylipäätään yhtään mitään mitattavaa hyötyä?
Yrityksissä jos lähtee työmatkalle, niin pitää olla aika tarkka syy ja osoittaa, että siitä on hyötyä työnantajalle. Kun on kyse julkisista verorahoista, niin ei oo niin tarkkaa.
Jostain Hongkongista tai Singaporesta opin ottaminen verotuksen johonkin alueeseen taitaa olla vähän liian kaukaa ja liian erilaisesta kulttuurista haettua.
Suomalaisen verotuksen ongelma on siinä, että se on kuin jossain isossa valtiossa ja olemme kansana käytännössä yhden kaupungin kokoinen. Eli siis ”lilliputtivaltio”.
Otetaan yksi esimerkki. Kiinteistöverotuksessa verottajan täytyy tietää onko kuisteja, keskuslämmityksiä, mikä on kerroskorkeus jne…
Näin monimutkaista verotushässäkkää ei voi muuttaa se on mahdotonta! Ainoa tapa on aloittaa puhtaalta pöydältä ja siihen ei tietenkään uskallusta löydy. Siinä on riskinsäkin.
Noo ainakin veroviranomaisille töitä riittää. 😉
HK on kaupankäynnin välittäjä ja siellä on isot businessmahdollisuudet. Vuokrat luonnollisesti heijastavat liiketoimintamahdollisuuksia. Jossain Helsingissä ei ole mitään liiketoimintamahdollisuuksia eli täällä vuokrat ovat ihan mielettömät. HK:ssa voi sentään tehdä bisnestä.
Tuota rakennusmallia määkin olen ehdotellut nähtyäni sellaisen väliamerikassa. Rakennuttaja rakentaa siis avoimen parkkitalon, jossa LVI-liitännät. Asukas rakentaa asuintiloja tarpeensa mukaan. Ja koska kyseessä on siis parkkitalo asianmukaisin autorampein, myös matkailuvaunun roudaaminen kerrokseen on mahdollista
Terve,
Juuri noin toimii systeemi Brasiliassa (ainakin Riossa ja Sao Paulossa) jotka tunnen. Ei se ole tyhmä idea. Jos on varaa maksaa toimiston remontoinnista tai peräti rakentamisesta, niin omakin toiminta on kannattavaa (ainakin keskipitkällä aikavälillä). Anna niiden maksaa, kyllä se yleensä toimii!
t. Mikko
Ja vielä lisäksi. Jos ei toimi, niin advocadoja töytyy omiksi tarpeiksi.
t. Mikko
Samanlaista löytyy lähempääkin. Saksassa muuttaja vie mukanaan keittiön koneet ja kaapit. Kun ne ei sovi uuteen asuntoon, ne kärrätään kaatopaikalle ja ostetaan uudet. Keittiökalustefirmat menestyvät hienosti.
Mitä enempi väkeä ja tiheämpää asutusta, sitä enemmän ”bisnestä”. Olen kuullut sellaistakin, että joku suomalainen perhe saa mukavasti lisätuloja tokiolaisen parkkitalon pysäköintiruudusta.
Saksassa vuokravälittäjä ottaa vuokralaiselta usein myös etenkin tarjontarajoitteisissa kaupungeissa 2.38x (2x vuokra + alv 19%) kuukausivuokran verran välityspalkkiota ja päälle maksetaan tietty parin vuokran verran vuokravakuutta. Ja ekan kuukauden vuokra.
Maksoin itse 5.4x kuukausivuokran verran kerralla rahaa kun muutin täällä uuteen vuokra-asuntoon. Pienituloiset eivät ilmeisesti täällä paljon muuttele töiden perässä parhaiten menestyville alueille.
Ajatuksena kiinteistöverotuksessa on, että rakennuksesta perittävä vero on suhteessa rakennuskustannuksiin. Tämä tehdään itse asiassa varsin yksinkertaisiin nyrkkisääntöihin perustuvalla kaavalla, jossa rakennuksen neliöhintaa muutetaan, jos siitä puuttuu tiettyjä varusteita tai jos rakennuksessa on erityistä luksusta, kuten keskuslämmitys. Ei tuo erityisen monimutkaista ole. Monimutkaista olisi, jos rakennuksen arvo arvioitaisiin rakennusyksilöittäin, kuten esimerkiksi rapakon takana tehdään.
Lisäksi on muistettava, että nämä tilastotiedot rakennuksen varusteista kerätään joka tapauksessa osana kunnan rakennusvalvonnan työtä ja tiedot ovat pysyvästi väestörekisterissä, josta ne otetaan verotusta varten käyttöön. Tiedot on kerättävä, jotta mahdollisessa kriisitilanteessa voidaan siirtoväkeen kuuluvat henkilöt majoittaa oikeudenmukaisesti sellaisiin rakennuksiin, joissa on ylimääräistä asuintilaa. Valmiuslain 53§:
Tämän pykälän toimeenpanoa varten tarvitaan rekisteri kaikista valtakunnan asuinhuoneistoista, niiden varustelusta ja huonemääristä.
Ideahan on täysin vammainen.
1. hirveästi tuhlausta kun hyviä ja olemassaolevia rakenteita puretaan turhan päiten
2. häiritsevää rakentamista on moninkertaisesti normaalin nähden
Ehkä tuo toimii joten kuten Hong Kongissa tai Brasiliassa, kun toimistoväkeen verrattuna puoli-ilmaista rakennustyövoimaa on saatavilla (?).
Jos pk-seudulla asumisen hinnan yhdeksi syyksi sanotaan liian isot urakat joihin pikkufirmat eivät pysty tarjoamaan, ja jos asunnon hinnasta iso osa on sisäpintoja ja viimeistelyä – olisiko tuossa väline saada asumisen hintaa alas?
Ajorampit säilyttäen ratkeaisi sekin kysymys joutuvatko myös autottomat osallistumaan autopaikkojen kustannuksiin…
Matkailu avartaa ja toivottavasti myös kansanedustajien matkailu avartaa. Ainakin itse olen tajunnut, ettei täällä Suomessa ole kaikki maailman parasta. Verotus on meillä kestämätön, sosiaaliturva kohtuuton ja terveydenhuolto korkeintaan keskinkertainen. Uskoisin, että keskiverto kansanedustajakin tajuaa samat asiat.
Tuosta olen täsmälleen samaa mieltä. Verorasitusta tulee laskea ja käytäntöjä yksinkertaistaa kuitenkin samalla laajentaen veropohjaa. Esimerkiksi pääomaverotuksen yksinkertaistamisella ja laskemisella taataan verotulot myös tulevaisuudessa.
Tulipa mielee että ehkä tuohon on yksi syy: rakennuksen laatu.
Jos asunnossa on pelkät betonipinnat niin siitä kyllä näkee läpiviennit ja muut aika paljon paremin ja saunan höyrysulkua ja laatoitusta eivät raksamiehet ole kerenneet pilaamaan, koska niitä ei vielä edes ole. Mikäli kaikki vain huijaa, nin silloin on järkevämpää ostaa mahdollisimman karsittuja rakennuksia, jolloin ostaja/vuokraaja itse pääsee valvomaan rakennustöitä. Osa tehokkuudesta katoaa sen siliän tien, mutta tulee ainakin tarkkuutta lisää.
Ainakin Suomessa tuntuu edelleenkin pätevän rakentamisessa, että jos jonkin asian haluaa tehtävän kunnollisesti, se täytyy tehdä itse. Koko ala on aivan sairas.
Veikkaan, että suuressa maailmassa Hongkongin käytäntö on yleisempi kuin Härmän käytäntö. Ja väliin mahtuu monta muutakin variaatiota. Mutta hyvähän se on, että matkailu avartaa – myös ministerien ja kansanedustajien näkemyksiä…
Onko herra Soininvaaralla helppo hyksyttää itselleen, että matkustaa verorahoillamme Aasiassa. Kukaa tuskin uskoo, että retkestänne on mitään hyötyä veronmaksajille.
Kun Helsingissä vuokrasopimus päättyy, KIINTEISTÖ PURETAAN PERUSTUKSIA MYÖTEN. Rakennusmateriaalit kuljetetaan kaatopaikalle. Kiinteistöviraston virkamiehet nauravat ivallisesti ja kaupungin omistama tontti jää tyhjäksi. Tämän voi käydä tarkistamassa vaikkapa Pitäjänmäellä: Höyläämötie 4 tontti (Vehon entinen autotalo), Höyläämötie 16 ja Karvaamokuja 1. Kysymyksessä on siis Helsingin kaupungin virkamiesten käytäntö, jossa 30 vuoden tontinvuokrasopimuksen (sisältäen vuosittaisen indeksikorotuksen) päättyessä tontin vuokraa nostetaan 400% ja kiinteistönomistajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin purkaa vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti talo ja muuttaa maasta vaikkapa Hongkongiin, jossa kuitenkin normaalikäytännön mukaisesti vain lattiat ja väliseinät puretaan 😉
Sekä Helsingin kiinteistölautakunnan että kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ovat vuosi vuoden perään tietenkin autuaan YMMÄRTÄMÄTTÖMIÄ TÄSTÄ HAASKAUKSESTA. Helsingin vastuullisiksi itseään kutsuvat poliitikot ja virkamiehet ovat sodan jälkeen määrätietoisesti tuhonneet moninkertaisesti enemmän rakennuskantaa kuin mihin Neuvostoliiton kaukopommitusjoukot pystyivät Stalinin johdolla Helsingin pommituksissa. Käytännöstä on yksi ainoa poikkeus: Finnish Design Center Kasarmintorilla, jossa suurteollisuus Wärtsilän ja Ahlströmin juristien avulla pystyivät pistämään kaupungin virkamiehet polvilleen ja säästyivät kiinteistön purkamiselta. Eli OUTO KÄYTÄNTÖ HELSINGISSÄ.
Täällä kotimaassa on taas noussut keskustelua iltapäivälehdissä eduskunnan matkustelusta. Onko esim. verojaoston matkasta vastaavaa hyötyä, vai olisiko sama tieto saatu Suomessa kuuntelemalla muutamaa alan professoria (esim. Sixten Korkman, Vesa Puttonen) maailman taloustilanteesta. Paljonko verojaoston matkakulut henkeä kohti ovat ? Itse olen lähdössä huomenna Pekingiin viikoksi ja kulut ovat noin 1100 euroa (lennot + hotelli).
Lopettakaa maailmalla kiertely, siitä ei ole isoa hyötyä, sanoo Perusjamppa Suomalainen, jonka mielestä kaikki viisaus löytyy Suomesta. Kannattaa käpertyä vaan itseen, juu. Mitäs jos sittenkin arvostettaisiin sitä, että kansanedustajamme tutustuvat maailmaan? Siitä on pidemmän päälle pelkkää hyötyä. Kateellisuus ja herraviha eivät pitkälle kanna nekään.