Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.3.2013: Itäväylän ja Kehä I:n risteys

Itäväylän ja Kehä I:n risteys

(Oops! olin lis­taa lukies­sani hypän­nyt yhden kohdan yli. Hyvä, että on min­ua tarkkaavaisem­pia lukijoita!)

Lau­takun­ta palaut­ti risteyk­seen suun­nitel­lun risteyshirvi­tyk­sen, joka oli sekä ruma että kallis. Nyt viras­to tulee kahdel­la uuden­laisel­la esi­tyk­sel­lä, joista toinen ”Ramp­pi” on ruma ja hal­pa ja “Kauka­lo” paljon siedet­täväm­män näköi­nen ja vähän kalli­impi. Ver­rat­tuna aiem­paan esi­tyk­seen, tämä ”Kauka­lo” on sekä parem­pi että kahdek­san miljoon­aa euroa halvem­pi. Jos lau­takun­ta saisi vaik­ka kymme­nen pros­entin rojaltin aiheut­ta­mas­taan säästöstä, hyvä tili olisi tehty yhdessä kokouksessa. 

Hal­pa se ei siis edelleenkään ole, 83 M€. Kun on kauhis­tel­tu aja­tus­ta paran­taa pyöräverkkoa 20 miljoon­al­la eurol­la vuodessa, niin tämä risteys yksinään vas­taa neljän vuo­den fillarirahoja.

Itäkeskuksen risteys

Jos vain näi­den kah­den väliltä pitää vali­ta, ei ole vaikeaa. Itäkeskus on sen­tään aika keskeinen paik­ka. Ramp­pi-vai­h­toe­hto pilaisi sen täy­del­lis­es­ti, Kauka­lo-vai­h­toe­hto pilaisi vain vähän — ellei jopa paran­na. Se 30 miljoo­nan ero kan­nat­taa mak­saa. Samaa mieltä ovat alueen asukasjär­jestöt. Pris­ma taas on eri mieltä, kos­ka ajami­nen Pris­maan vaikeu­tu­isi selvästi.

Vai onko­han niin, että havain­neku­vat on vain piir­ret­ty kau­ni­im­min ja kus­tan­nuk­set las­ket­tu luovemmin?

Risteys Malaga

Viras­to toteaa myös, että se on harkin­nut Kaukalo­vai­h­toe­hdos­sa kier­toli­it­tymää Kehä I:n ja Itäväylän liit­tymään, mut­ta on toden­nut valo-ohjatun risteyk­sen parem­mak­si, kos­ka siinä voidaan antaa eri suun­nille kap­a­siteet­tia vähän eri taval­la. Espan­jas­sa pyöräil­lessäni tör­mäsin täl­laisi­in liit­tymi­in. Valo-ohjat­tu kier­toli­it­tymä, jos­sa pää­su­un­ta menee välil­lä val­ois­sa suo­raan liit­tymän läpi ja välil­lä taas men­nään kuin kier­toli­it­tymässä. En jäänyt tekemään liiken­nelasken­taa, mut­ta vaku­ut­ta­van­näköi­nen määrä auto­ja tästä meni läpi. Valo-ohjauk­sia oli myös taval­li­sis­sa kier­toli­it­tymis­sä, mikä teki mah­dol­lisek­si suosia yhtä suun­taa. Voi olla, että suo­ma­lai­sis­sa liiken­nesään­nöis­sä täl­lainen kolmikaistainen kier­toli­it­tymä ei toimisi yhtä hyvin muu­ta kuin autoko­r­jaamo­jen kannal­ta. Kaupunkili­iken­teessä kaistaa vai­h­ta­van etu­a­jo-oikeus on parem­pi kuin mei­dän sääntömme.

 

 

81 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.3.2013: Itäväylän ja Kehä I:n risteys”

    1. Toisin kuin siel­lä Suures­sa Län­nessä, Helsin­ki joutuu mak­samaan näitä aika pajon. Tähän on tulos­sa val­tion rahaa, puo­let, mut­ta halvim­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta, eli paljon alle puo­let. Helsin­ki on rak­en­tanu­tom­nal­la rahal­laan jopa Itäväylän

  1. Toiv­ot­tavasti noi­ta kumpaakaan ei toteuteta. Kumpikaan ei tue kestävää liiken­nemuo­toa ja toimi­vat ain­oas­taan läpi­a­jon lisääjänä. Ihan ensim­mäisek­si Puoti­lan metroase­man yhtey­teen pitäisi saa­da liityntäparkkitalo,samoin City­mar­ketin puolelle. Pikaratik­ka lin­jaus kehä 1 n liiken­ten vai­h­toe­hdok­si pienen­täisi sekin tuo­ta auto­tarvet­ta huo­mat­tavasti. Nuo esi­tyk­set eivät mitenkään suosi paikallis­ten asukkaiden kevyen liikku­misen mah­dol­lisu­ut­ta vaan päin­vas­toin tekevät sen erit­täin epämiel­lyt­täväk­si ja ohjaa­vat mielum­min omaan autoon istu­maan jot­ta uskaltaisi liikkua itse kaup­paan. Jos Itäväylän nopeus pidet­täisi­in samana 50km/h kun tul­taes­sa Sörkästäpäin niin risteyk­sen puurou­tu­mi­nenkin pienenisi. Mah­dol­lis­taisi samal­la sitä kuu­luisaa kaupunki­maista tiivistämistä ja vaikut­taisi myös melu­ta­soi­hin. Sit­ten olisikin seu­raa­va eli maakun­taan matkaavien bussien kulku pois Turun­lin­nantieltä eli niille olisi tehtävä oma ter­mi­naali Itäväylän puolelle joka onnis­tu­isi hyvin kun nopeus olisi kohdil­laan. Itis on Idän keskus ja se pitäisi kehit­tää ajan mukaisek­sii tiivi­ik­si keskuk­sek­si ja sel­l­aiseen ei moot­tori­tiemalliset vai­h­toe­hdot ole kelvol­lisia. Kyl­lä, Itik­seen on päästävä myös autol­la ja se onnis­tuu kun nopeudet pide­tään pienemp­inä. Kaik­ki mah­tu­vat ja se voidaan tehdä myös mukavak­si, nuo moot­tori­tiemallit eivät sitä tee.Hypätään ker­rankin tule­vaa ennakoiden ja pyy­det­täisi­in oikei­ta vai­h­toe­hto­ja ei läpi­a­jon hyväk­si vaan keskus­tan kehittämiseksi.

  2. Molem­mat vai­h­toe­hdot ovat tietysti rumia. Mihin vai­h­toe­htoon sit­ten päädytäänkin , niin jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ase­maa pitää ajatel­la alus­ta asti.Nykyisin koko tuo ympäristö tuol­la on aivan järkyt­tävä. Ehdot­tomasti tämän kaupun­gin rumimia nurkkia, ellei jopa rumin jos ottaa huomioon keskeisen sijain­nin asu­tuk­sen keskel­lä. Remon­tin jäl­keen saat­taa jopa luul­la ole­vansa hakamäen­tien ja Hart­wall Areenan luon­na. Toiv­ot­tavasti jäl­ki on kevyelle liiken­teelle huo­mat­tavasti parem­paa kuin siel­lä. Molem­mat vai­h­toe­hdot mak­sa­vat mon­ta kym­men­tä miljoon­aa. Toimivien ja viihty­isien kevyen­li­iken­teen reit­tien jär­jestämi­nen on pros­ent­te­ja koko hinnasta.

  3. Osmo, näin oli ennen ja niin pitäisi Helsin­gin seudul­la olla nytkin. Val­ti­ol­la pitäisi olla vas­tuu maan­teistään. Vai eipä ole enää. Suurpel­lon liit­tymää raken­netaan Kehä Ii:lle koko­nan Espoon kus­tan­nuksin samoin kuin Espoon val­tu­us­to on hyväkynyt type­r­yyk­sis­sään Ter­vala-Louko sopimuk­sen, jon­ka mukaan Espoo vas­taa kaikesta tun­neloin­nin kus­tan­nuk­si­ta ja kus­tan­taa joka vuosi yli miljoona euroa kun­nos­s­api­toon. Huono malli tälle seudulle? — Oletko Osmo tark­istanut väit­teesi val­tion osal­lisu­ud­es­ta Itäväylän han­kkeeseen? Ehkäpä et?

    1. Olen tark­istanut ajat sit­ten. Helsin­ki rak­en­si Itäväylän kokon­aan itse ja lahjoit­ti sen sit­ten val­ti­olle sitä vas­taan, että talvisin val­tio auraa sen.

  4. Kan­nat­taa muuten kysyä esit­telijältä, kuin­ka paljon lisää tilaa (pin­ta-alaa) nuo vai­h­toe­hdot vievät nykyiseen verrattuna.

  5. Tarkoitin Osmo että oletko tark­istanut nykyisen tilanteen? Itse innos­tin aikoinaan Hel­si­gin vas­ta­hakoisia virkamiehiä hoita­maan talout­ta kun­nol­la ja niin­pä Kehä I muutet­tin maantiek­si.. Ehdot oli­vat sil­loin sel­l­aset. Mut­ta uusi kit­sas suun­tus läh­tee siitä, että kun­tien pitäisikin hoitaa uus­in­vestoin­nit ja jopa maantien kun­nos­s­api­to. Siis tois­tan kysymyk­seni, ei kai Helsin­ki kuvit­tele saa­vansa Itäkeskuk­sen kul­mille val­tion rahaa vaik­ka se olisi kohtu­ullista ja lain mukaista?

  6. Jesse tuol­la ehdot­taa pikaratikkaa ratkaisuk­si kehä ykkösen val­tavi­in liiken­nemääri­in. Olisi kiva kuul­la vihrei­den miet­teitä asiasta.

  7. Tuos­ta risteyk­ses­tä paljon läpi kulke­neena voin sanoa, että kaukalo­ma­lli on taa­tusti paljon parem­pi kuin ramp­pi ja kumpikin var­masti parem­pi kuin nykyi­nen kol­men peräkkäisen liiken­neval­on ratkaisu Vuosaares­ta Kehä I:lle tai Kehä I:ltä Vuosaa­reen tul­taes­sa. (Mik­si muuten tie ei jatku Kehä I:nä Vuosaaren sata­maan asti, vaik­ka tie sinne asti fyy­sis­es­ti jatkuukin?)

    Kaukalo­ma­llin toimivu­ud­es­ta ylipäätän­sä todis­ta­vat liiken­teen suju­vu­ut­ta selvästi paran­ta­neet Hakamäen­tien tun­neli (Kivi­haan tun­neli) sekä Lep­pä­vaaras­sa ole­va Kehä I:n tun­neli (Mes­tarin tunneli).

    Kun rahan­menoa metropo­lialueen tiehankkeis­sa mure­hdi­taan, niin lisäisin kolme pointtia:

    1) Kansan­talouden kannal­ta läh­es­tulkoon mitkä tahansa infra­struk­tu­uri-investoin­nit mak­sa­vat nykyisessä talousti­lanteessa itsen­sä nopeasti takaisin, kun­han ne aloite­taan pika­puoli­in, kun lama on vielä pääl­lä. (Kehä I:n tun­nelin poraa­jat lienevät nyt vajaatyöl­lis­tet­tyjä ja koneet jouti­laina. Tosin en mene van­no­maan, globaalis­sa taloudessa kun ker­ran eletään.)

    2) Olen huo­man­nut viime vuosien aikana Suomes­sa matkustel­lessani siel­lä tääl­lä val­tavia liiken­nepro­jek­te­ja, joi­ta on toteutet­tu seuduil­la joil­la väestömäärä on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin tääl­lä metropo­lialueel­la, kun sitä vas­toin pääkaupunkiseudul­la todel­la tärkeät liiken­ner­atkaisut ovat vuosikau­sia odot­ta­neet toteu­tu­mis­taan. Tässä on kansan­talouden kannal­ta tehty var­maankin melkoista tuhoa ja han­kaloitet­tu puo­len­toista miljoo­nan ihmisen elämää, kun on kansan­talouden yhteisil­lä resurs­seil­la avokä­tis­es­ti “palvel­tu” ehkä muu­ta­maa kym­men­tä tuhatta.

    3) Tilan­net­ta pääkaupunkiseudul­la ei var­mas­tikaan paran­na se, että vas­tuste­taan investoin­te­ja autotei­hin sil­lä perus­teel­la että kan­nate­taan investoin­te­ja joukkoli­iken­teeseen ja kevy­een liiken­teeseen. Täl­laisen asen­teen ja poli­ti­ikan lop­putu­los on päätök­sen­tek­i­jöi­den jakau­tu­mi­nen kah­teen leiri­in (“autoil­i­jat” vs. “pyöräil­i­jät” tms.) jot­ka yhdessä toisi­aan vas­taan kinastele­mal­la jar­rut­ta­vat järkevää yhdyskun­tarak­en­teen kehi­tys­tä. Ihmis­ten ja ympäristön kannal­ta olisi paras­ta, että sekä kevyen liiken­teen väylät että autoti­et oli­si­vat toimivia, että olisi mah­dol­lisim­man vähän liiken­neval­o­ja ja ris­teävää liikennettä.
    Valmi­ita moot­toriteitä ei pitäisi lähteä sel­l­aise­naan purka­maan ja muut­ta­maan kaupunkibule­vardeik­si, vaan nähdäk­seni pitkäl­lä tähtäimel­lä ain­oa järkevä tapa olisi lait­taa ne kaukaloon, kat­taa ne ja rak­en­taa ne kai­vatut bule­vardit ja asuin­talot niiden päälle.
    Ohjaus yksi­ty­isautoilus­ta joukkoli­iken­teeseen ja kevy­een liiken­teeseen pitäisi tehdä joukkoli­iken­teen ja kevyen liiken­teen toimivu­ut­ta lisäämäl­lä ja joukkoli­iken­teen tar­if­fe­ja alen­ta­mal­la, eikä valmi­ita autoteitä huonon­ta­mal­la. Yksi asia, jota esimerkik­si kan­nat­taisi harki­ta, olisi alen­nuk­sen myön­tämi­nen joukkoli­iken­teen kausilip­pu­un, jos on mak­sanut auto­vaku­u­tuk­sen ja ajoneuvoveron.

  8. Mart­ti Tiea­ho:
    No onkos kaik­ki Helsin­gin rahaa ja onko siis val­tio vapautet­tu osall­s­tus­ta maantien­sä kustannuksiin?

    50–50 nämä tapaa men­nä ja suun­ta on Helsin­gin kukkarolle päin. Val­ti­ol­la nyt esimerkik­si ollut viime vuon­na lait­taa rahaa edes sovit­tuun Kivikon liit­tymän, joka on kuitenkin huo­mat­tavasti edullisem­pi han­ke kuin vaikka­pa tämä.

  9. Ja kos­ka Pris­ma mak­saa kier­to­tien kaut­ta rahana, että antaa mui­ta etu­ja poli­itikoille ja hei­dän per­heilleen, niin asukasy­hdis­tys­ten kan­nat­taa olla tarkkoina. 

    KSV saisi tul­la kanssa uuden urban­is­min äärelle ja lopet­taa nämä täm­möiset ramp­pikiekuroiden värkkäämiset. Hal­li­tuk­sen ilmas­to-ohjel­mas­sakin piti panos­taa kulut­ta­jien käyt­täy­tymiseen, joten nämä “autol­la pelti­hal­lista Aasi­as­ta tuo­tua viikon kestävää krääsää ja uhanalaisia elukoi­ta kalatiskiltä, ja sit­ten koti­in kaasutellen”-tyyppiset kaup­pali­ik­keet saisi­vat irrot­taa näp­pin­sä kaupunkia suun­nit­tele­vien kynistä. Tap­pa­neet jo lähikau­pat, koti­maisen tuotan­non ja laadun. Hyvä alku olisi, jos poli­itikot lopet­taisi­vat rahan vas­taan­ot­tamisen heiltä. Ei paljoa aut­tanut vihrei­den kaavoit­ta­jien vetäy­tymi­nen S‑ryhmässä, kun kukaan ei väl­itä kor­rup­tios­ta, tai edes myön­nä sitä, vaik­ka päätök­siä tekeville ja hei­dän puolue­tovereille jae­taan merkit­täviä sum­mia. Sama jär­jestelmä kuin Yhdys­val­lois­sa, jos­sa rahan jako näkymät­tömis­sä on kiel­let­tyä, mut­ta sitä saa lap­a­ta vaik­ka kuin­ka, kun­han ker­too asi­as­ta. Sit­ten pitäisi vain uskoa, että näi­den raho­jen saa­jat ja suo­ras­taan palkkalis­toil­la ole­vat, toimi­si­vat neu­traal­isti suh­teessa mui­hin. Tai hei­dän puolueen­sa. Tämä sys­tee­mi mädät­tää kaikkien puoluei­den uskot­tavu­ut­ta. Onpa­han jopa eräät poli­itikot puo­lus­tau­tuneet siten, että kun kaik­ki saa­vat osal­lis­tua kor­rup­tioon, niin se on ok. Eräät, jot­ka puo­lus­ta­vat markki­na­t­alout­ta puheis­sa. Ei mene läpi, kos­ka jokainen näkee kenelle uudet alueet on kaavoitet­tu 60-luvul­ta lähtien.

    Ramp­pia toki sit­ten tarvi­taan, jos tulee öljy­on­net­to­muus ja Rau­ra­mon pitää päästä kiitämäään city­maas­turil­laan paikan­päälle kat­se­le­maan, kun muut put­saa ranto­ja ja lin­tu­ja öljys­tä. Muuten­han se on aika turha ja ei auta mitään, vaan koh­ta ongelmia on taas muual­la, kun hal­li­tus saa Kru­u­nun miljoon­alähiöt pystyyn pitkin idän met­siä, joista käy­dään sit­ten autol­la Itik­sen pelti­halleis­sa. Kun­han ensin siirtävät Natu­ra-alueet, ja muut kiu­sankap­paleet pois alta. 

    Kalle Kansalaisen täy­tyy laskea odotusar­voa poli­ti­ikkaa kohtaan, jot­tei pet­ty­isi koko ajan.

  10. On toi kauka­lo parem­pi vai­h­toe­hto. Se perusa­sia ei ole muut­tunut edelleenkään yhtään mihinkään: mik­si nämä vai­h­toe­hdot ovat umpisurkeita?

    Kyseessä on suo­ma­laisit­tain suuren kaupun­gin nimeltä Itä-Helsin­ki keskus­ta. Rin­nas­tuu vaikka­pa Man­ner­heim­intien ja Aleksin risteyk­seen. Ja sinne ollaan nyt sit­ten tekemässä liit­tymää jos­sa on kymme­nen kaistaa Itäväyläl­lä ja kahdek­san Kehä I. Onko tämä nyt ihan oikeasti 2010-luvun paras­ta mah­dol­lista keskus­ta-alueen kehit­tämistä mihin Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to pystyy?

    Ei se nyt ole kohtu­u­ton pyyn­tö että edes vai­h­toe­htona olisi kaupunkika­tu­mainen risteys, jos­sa on nimeno­maan tehty talo­ja ja käve­lykelpoista katu­ti­laa. Joi­ta kuitenkin som­mitel­laan vaikka­pa Lah­den­väylän päähän, kos­ka meil­lä on tont­ti­maa loppu,

    Tai edes jot­ta jär­ki ei ihan täysin lähde: kun kaive­taan autoväyliä maan alle sadal­la millil­lä, niin min­imiehto on että autot vievät sen jäl­keen vähem­män tilaa maan pääl­lä. Mikä tässä on niin vaikea­ta? Tuo risteys on liiken­nevihrei­neen jotain viisi hehtaaria maa­ta, vaikea sanoa tarkalleen kun liiken­nesu­un­nit­teli­ja jolle on maa ilmaista ei vaivaudu tuol­laista detaljia kir­jaa­maan vertailutaulukkoon.

  11. Lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa­han viimek­si kir­jat­ti­in tas­a­puolisu­us jot­ta kaupunkisu­un­nitelus­sa suun­nitel­laan kevyen liiken­teen hyviä väyliä myös kaupun­gin itäpuolelle. Noi­ta tar­jol­la ole­via “vai­h­toe­hto­ja” jos­sa moot­tori­ti­et jyräävät Idän keskeltä ei voi kuin häm­mästel­lä tätä tas­a­puolista kaupunkisu­un­nit­telua. Nuo mallit ovat lois­ta­va esi­tys siitä että kaupunkia ei suun­nitel­la tas­a­puolis­es­ti eikä tavoit­teena ole ainakaan ihmis­ten viihtyvyys alueella.

  12. Tuo Itäväylän muut­ta­mi­nen kaduk­si voisi olla hyvinkin kan­natet­ta­va aja­tus. Kun ne Helsin­gin tule­vat sadat tuhan­net asukkaat pitää jon­nekin sijoit­taa niin tämä alue hyvien palvelu­iden ja Itäkeskuk­sen ja Puoti­lan metroasemien vier­essä ei olisi var­maankaan aivan huonoin mah­dolli­nen paik­ka. Sitä odotel­lessa ei ehkä kan­nat­taisi tuh­la­ta kym­meniä miljoo­nia risteyk­seen — tai suun­nitelmis­sa voisi ainakin ottaa tämänkin mah­dol­lisu­u­den huomioon.

    Soin­in­vaara: Pris­ma taas on eri mieltä, kos­ka ajami­nen Pris­maan vaikeu­tu­isi selvästi. 

    Luulisin, että Pris­man kan­nat­taisi ennem­min loba­ta hie­man inhimil­lisem­män mit­takaavaisen risteyk­sen puoles­ta. Lähiseudun (Puoti­la, Puot­in­har­ju, Itäkeskus) asukkaat ja kaup­pakeskuk­sen asi­akkaat var­maankin mielu­um­min vierail­i­si­vat kyseisessä puti­ikissa jos sinne ei tarvit­sisi jalan tai pyöräl­lä kul­jet­taes­sa men­nä nykyisen tai suun­nitelmien kaltaisen ristey­spaina­jaisen läpi.

  13. Mart­ti Tiea­ho: Osmo, näin oli ennen ja niin pitäisi Helsin­gin seudul­la olla nytkin. Val­ti­ol­la pitäisi olla vas­tuu maanteistään.

    Mitä ongel­maa olisi mallis­sa jos­sa val­tion tien­pito­vas­tuu rajoit­tuisi kehä III:een ja sen ulkop­uoliseen alueeseen jotain könt­täko­r­vaus­ta vas­taan? Samaan malli­in istu­isi hyvin Tallinnan tavar­ali­iken­teen siirtämi­nen Vuosaaren satamaan.

  14. Tämä on hyvin lin­jas­sa helsinkiläisen reaal­i­todel­lisu­u­den kanssa. Juh­la­puheis­sa julis­te­taan bule­vardis­oin­tia ja polkupyöräi­lyn suosimista, mut­ta todel­lises­sa päätök­sen­teossa raken­netaan lisää moot­toriteitä ja jätetään fil­larikai­stat tekemät­tä, ettei parkkipaikat katoa.

    Eiköhän tämä ole kokdemin ennal­ta sopima.

  15. Eikö valo-ohjat­tu kier­toli­it­tymä löy­dy niinkin läheltä kuin Haa­gas­ta? Vois olla ihan harkin­nan arvoinen…
    Mut joo, mielum­min kauka­lo maan alle kuin rampit näkymiä peittämään.

  16. Tarpeek­si kun raken­netaan motare­i­ta, ramppe­ja, pysäköin­ti­talo­ja, liit­tymiä ja liiken­nevihreää tasaisel­la säteel­lä tuonne metroase­man ympärille, niin saadaan Itis niin isok­si, että varsi­naiset itik­sen asukkaat lop­ul­ta asu­vat naapurilähiöissä 😉

  17. Mites jos upotet­taisi­in liit­tymä maan alle?

    Mak­saisi tosin var­maan man­sikoi­ta, vaan mikä olisi liit­tymän päälle jäävän maan raken­nusar­vo ja melun vähen­tymis­es­tä koitu­vat arvon­nousut lähimaalle?

  18. Onko tehty selvi­tys­tä, kuin­ka moni Itik­sen asi­akkaista tulee jalan/fillarilla/julkisilla ja vas­taavasti oma­l­la autol­la ja minkä tasoista on kum­mankin ryh­män osto­jen arvo?
    En usko, että Itis pan­ti­in aikanaan pystyyn pelkästään kevyen liiken­teen väyliä käyttäville.
    Ko risteys on tosi ikävä nykyisel­lään, mut­tei nyt ihan karmea, ettei kär­siväl­lisyy­del­lä selviä. Voisiko sitä paran­taa liiken­neval­o­jen käyt­töä miet­timäl­lä? Jalankulku/fillariporukka saa aika pitkään nyt tehdä työtä, että he saisi­vat kaik­ki jutut men­emään makun­sa mukaan. Luo­jan kiitos!

  19. Täl­lä sivus­tol­la on kat­ta­va tietopaket­ti kier­toli­it­tymistä perustuen Hol­lan­nin koke­muk­si­in: http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/5_Roundabouts_of_Pijnacker.html

    Tuon sivun viimeinen vai­h­toe­hto voisi sopia Itäkeskuk­seen aika lail­la sel­l­aise­naan — tosin pyöräi­ly- ja jalankulkuy­hteyk­sil­lä varustet­tuna. http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/images/1d9a5.PNG
    Tek­stin mukaan se kyke­nee välit­tämään jopa 3780 autoa tun­nis­sa huip­pusu­un­nas­ta. Itäkeskuk­sen liit­tymän kuor­mi­tus on aineis­ton mukaan korkeim­mil­laan luokkaa 2500 autoa tun­nis­sa per suun­ta (iltaru­uh­ka keskistas­ta). Eli kap­a­siteet­ti ei ole ongelma.

    Totu­u­den nimessä, eihän tuokaan eri­tyisen kaupunki­mainen ratkaisu ole, ja tilaa sekin vie paljon. Mut­ta lie­nee moninker­tais­es­ti halvem­pi kuin kaukalot tai tunnelit.

  20. Luulisin, että Pris­man kan­nat­taisi ennem­min loba­ta hie­man inhimil­lisem­män mit­takaavaisen risteyk­sen puoles­ta. Lähiseudun (Puoti­la, Puot­in­har­ju, Itäkeskus) asukkaat ja kaup­pakeskuk­sen asi­akkaat var­maankin mielu­um­min vierail­i­si­vat kyseisessä puti­ikissa jos sinne ei tarvit­sisi jalan tai pyöräl­lä kul­jet­taes­sa men­nä nykyisen tai suun­nitelmien kaltaisen ristey­spaina­jaisen läpi. 

    Jos Pris­man joh­dos­sa olisi yhtään järkeä, olisi heti alku­un raken­net­tu jalankulkusil­ta Itik­ses­tä Pris­maan. Sil­ta hyödyt­täisi sekä Pris­maa että Itistä, kos­ka Itik­sen puolelle men­neet voisi­vat hel­posti poike­ta Pris­mas­sa ja toisaal­ta Pris­maan men­neet pää­si­sivät hel­posti Itik­seen. Nyt pitää vali­ta, kum­mas­sa käy, jos ei halua käy­dä välil­lä ulkona.

    Vaik­ka asun alle 1500 metrin päässä Itäkeskuk­sen Pris­mas­ta, olen käynyt siel­lä vain kahdesti koko aikana, kos­ka jalankulkure­it­ti Pris­maan on surkea. Suurin ongel­ma on Kehä I:n yli­tys, joka on hidas, vaar­alli­nen ja ankea. City­mar­ket­ti­in on melkein yhtä pitkä mat­ka, mut­ta sinne pääsee jalka­isin ja pyöräl­lä aika kätevästi.

    Hyvää liit­tymäähän tuo­hon ei enää saa ilman suuria muu­tok­sia ja iso­ja kus­tan­nuk­sia, mut­ta Kauka­lo on minus­ta siedet­tävä vai­h­toe­hto noi­hin sil­tahirvi­tyk­si­in verrattuna.

  21. Mart­ti Tiea­ho:
    No onkos kaik­ki Helsin­gin rahaa ja onko siis val­tio vapautet­tu osall­s­tus­ta maantien­sä kustannuksiin? 

    Virheet, joista nyt mak­se­taan, on tehty 50-luvul­la. Lopetet­ti­in kaupun­gin kehit­tämi­nen ja tehti­in surkealaa­tu­isia kerostalo­hökkeleitä, hal­valle tont­ti­maalle keskelle ei mitään ilman jär­jel­listä ase­makaavoitus­ta. Ne ovat yhä keskel­lä ei mitään ja koh­ta suurek­si osak­si elinkaaren­sa lopus­sa, eikä toul­lais­es­ta voi tehdä kaupunkia mil­lään hallinnol­lisil­la määräyk­sil­lä. Tarvi­taan kelvolli­nen kaa­va ja katepillaria.

    Kun ymmär­retään, että sekä Itä- että län­siväylä ovat maan­teitä, jot­ka muuten kuu­lu­vat val­ti­olle, ollaan paljon pidem­mäl­lä. Molem­mat maanti­et pitää rak­en­taa moot­tori­ti­eta­soisik­si ja nos­taa noeudet ainakin 120 km/h. Helsin­gin vas­tu­ulle kuu­luu noiden päis­sä ole­vien liit­tymien rak­en­t­a­mi­nen niin, että ne toimi­vat. Ratkaisuna lie­nee keskus­tatun­neli, kos­ka maan­pääl­lä on mah­dol­lisu­udet jo menetetty.

    Mitä Vuosaaren kaupun­ki taas tekee Itäkeskuk­sel­la, on hei­dän asiansa. Jos Itäväylän pää jätetään nykyiselle kohdalleen, jää mar­ket­ti alue kaupun­gin keskus­tan kannal­ta väärälle puolelle moottoritietä. 

    Eli olet harv­inaisen oike­as­sa siinä, ettei Helsin­gin kan­na­ta pistää euroakaan maantiehen, joka kun­tau­ud­is­tuk­sen lop­ut­tua on kaiken lisäk­si naa­purikun­nan puolella.

  22. MIVa:
    Onko tehty selvi­tys­tä, kuin­ka moni Itik­sen asi­akkaista tulee jalan/fillarilla/julkisilla ja vas­taavasti oma­l­la autol­la ja minkä tasoista on kum­mankin ryh­män osto­jen arvo?
    En usko, että Itis pan­ti­in aikanaan pystyyn pelkästään kevyen liiken­teen väyliä käyttäville.
    Ko risteys on tosi ikävä nykyisel­lään, mut­tei nyt ihan karmea, ettei kär­siväl­lisyy­del­lä selviä. Voisiko sitä paran­taa liiken­neval­o­jen käyt­töä miet­timäl­lä? Jalankulku/fillariporukka saa aika pitkään nyt tehdä työtä, että he saisi­vat kaik­ki jutut men­emään makun­sa mukaan. Luo­jan kiitos!

    Kuten koko Suo­mi eli maanvil­je­lyk­sen avul­la niin oli myös Itik­sen kohdal­la jos­sa 70 luvul­la kaupun­ki lunas­ti Nymanin kaalipel­lot omak­seen. Paikalle kohosi kapoisen hiekka­tien var­teen Amerikan tyy­li­nen automar­ket eli city­mar­ket. Raken­net­ti­in myös muu­ta­ma erilli­nen lähiö lähet­tyville. Sit­ten kaavoitet­ti­in lisää ja hups muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä lähiöt kasvoivat kiin­ni toisi­in­sa ja enti­nen maaseu­tu kasvoikin yli 100000 tuhan­nen ihmisen Itäkeskuk­sek­si jos­sa Pohjoimaid­en suurimpia kaup­pakeskuk­sia ja metro­radan risteysko­h­ta. Kehä 1 oli peruna scan­ioiden kulku­tie joka nyt on Helsin­gin vilkkain väylä autoil­la kos­ka siihen ei ole vielä tehty pikaratik­ka lin­jaa. Mah­dol­lisu­us liikkua mukavasti poikit­tain. kestäväl­lä mallil­la, ei ole vielä ollut mah­dol­lista mut­ta näin tulee jatkos­sa tapah­tu­maan. Mik­si se on kestänyt näin pitkään poh­jau­tuu pitkälti 80 luvul­la val­taan jääneeseen ajatuk­seen että kaikkien Helsingis­sä asu­vien ja sinne vieraile­maan tule­vien ain­oa tavoite on päästä sinne “keskus­taan” the one and only joka on kooltaan n, 1km x 2km ja joka niemen kär­jessä sijaitsee.
    Nythän ei ole kyseessä käden­vään­tö auto vs kevytli­ikenne. Kyseessä on Itäkeskus joka pitäisi tiivistää jatkos­sa enem­män kaupunki­maiseen muot­ti­in. Jos siihen nyt hyväksytään moot­tori­tieväylät keskelle niin se estää jatkos­sa keskuk­sen kehit­tämisen ja tekee siitä täysin vain autol­la liikut­ta­van, erit­täin ruman paikan joka ei ole lin­jas­sa kestävän kehi­tyk­sen eikä kaupun­gin tasa-arvoisen suun­nit­telu vaa­timuk­sen kanssa. Siitä pitää tehdä tiivi­impi kaupunki­mainen keskus, ei läpi­a­jokeskus, jol­la luo­daan mah­dol­lisu­us kaikkien liikkua ympäristössä mukavasti.

  23. EKK:
    Täl­lä sivus­tol­la on kat­ta­va tietopaket­ti kier­toli­it­tymistä perustuen Hol­lan­nin koke­muk­si­in: http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/5_Roundabouts_of_Pijnacker.html

    Tuon sivun viimeinen vai­h­toe­hto voisi sopia Itäkeskuk­seen aika lail­la sel­l­aise­naan – tosin pyöräi­ly- ja jalankulkuy­hteyk­sil­lä varustet­tuna. http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/images/1d9a5.PNG
    Tek­stin mukaan se kyke­nee välit­tämään jopa 3780 autoa tun­nis­sa huip­pusu­un­nas­ta. Itäkeskuk­sen liit­tymän kuor­mi­tus on aineis­ton mukaan korkeim­mil­laan luokkaa 2500 autoa tun­nis­sa per suun­ta (iltaru­uh­ka keskistas­ta). Eli kap­a­siteet­ti ei ole ongelma.

    Totu­u­den nimessä, eihän tuokaan eri­tyisen kaupunki­mainen ratkaisu ole, ja tilaa sekin vie paljon. Mut­ta lie­nee moninker­tais­es­ti halvem­pi kuin kaukalot tai tunnelit.

    Olis ihan mie­lenki­in­toista tietää suun­nit­telijoiden moti­iv­it jät­tää kier­toli­it­tymä pois vai­h­toe­hdoista. Taas tun­tuu siltä, että jotkin koulukun­nan sisäiset arvot saa­vat polt­ta­maan surut­ta julk­ista rahaa ihan miten paljon vaan.
    Kier­toli­it­tymä kan­nen alle vois olla suuresti aluet­ta yhdis­tävä ratkaisu. Jos hom­ma hoidet­tais samaan tyyli­in kuin Keilaniemessä, niin riit­tävästi ker­rosneliötä vaan peliin…

  24. Sepi:
    Mites jos upotet­taisi­in liit­tymä maan alle?

    Mak­saisi tosin var­maan man­sikoi­ta, vaan mikä olisi liit­tymän päälle jäävän maan raken­nusar­vo ja melun vähen­tymis­es­tä koitu­vat arvon­nousut lähimaalle? 

    Toi on käytän­nössä varsin kyseenalainen toimivu­udeltaan: vaarana on, että jos se touhu menee yhtään kuin Koivusaa­res­sa, niin uudet liit­tymät ja rampit ylös Itik­seen vievät enem­män tilaa kuin van­ha risteys. Lisäk­si tuol­lais­ten ramp­pi­en lähelle ei kuitenkaan saisi rak­en­taa esimerkik­si asu­tus­ta, kos­ka nor­mit, joten kai sinne mah­tu­isi muu­ta­ma ikku­na­ton pris­makuu­tio lisää. Siel­lä vaan ei kukaan enää kulk­isi pakol­lakaan muuten kuin autol­la, joten niiden auto­jen vois vaan antaa huris­taa siel­lä suurten kaup­pakeskuskuu­tioiden välis­sä ihan keskenään. Jippii 😉

  25. Anomuu­mi:
    Vai­h­toe­hto “Kaupun­ki”

    Tuos­sa kuva­paris­sa on erit­täin selkeästi koko ongel­man ydin. Itäkeskuk­ses­ta ei saa mil­lään hallinnol­lisel­la määräyk­sel­lä tai poli­it­tisel­la päätök­sel­lä kaupunkia. 🙂 Kyse on maanti­estä, jon­ka noil­la liiken­nemääril­lä tulee olla moottoritie.

  26. MIVa: Onko tehty selvi­tys­tä, kuin­ka moni Itik­sen asi­akkaista tulee jalan/fillarilla/julkisilla ja vas­taavasti oma­l­la autol­la ja minkä tasoista on kum­mankin ryh­män osto­jen arvo?

    HOK Elan­non lausun­to ristey­se­hdo­tuk­sista toteaa että Itäkeskuk­sen Pris­ma on automar­ket­ti minne val­taosa asi­akkaista tulee autoil­laan. Käveli­jät eivät sisään löy­dä, ja jos löytävätkin tuo­vat vain lat­tioille kuraa kengistään.

  27. Vaik­ka Kauka­lo lie­nee noista ehdote­tu­ista vähiten huono, ehkä risteys pitäisi kuitenkin suun­nitel­la vielä ker­ran uudelleen. Kan­nat­taisiko­han Kaukalosta säi­lyt­tää pelkkä tun­neliosa ja rak­en­taa pin­tak­er­ros kiertoliittymäksi?

    Ainakin Liss­abonin keskus­tas­sa Praça do Mar­quês de Pom­bal on iso kier­toli­it­tymä, jon­ka ali menee tun­neli. Paik­ka on aivan keskus­tas­sa, joten se on kaupunki­maista ympäristöä ja liiken­net­tä on paljon. Itäkeskuk­ses­sa liit­tymän ei tarvit­sisi tietenkään olla yhtä suuri, kos­ka liit­tymän keskelle ei tarvinne pystyt­tää pat­sas­ta millekään Mar­quês de Moedalle (en osaa portugalia).

    Kau­nista­han tuokaan ei paikas­ta tek­isi, kun sinne on jo annet­tu rak­en­taa liikaa möhläleitä.

  28. Kalle:Itäkeskuk­ses­ta ei saa mil­lään hallinnol­lisel­la määräyk­sel­lä tai poli­it­tisel­la päätök­sel­lä kaupunkia. 

    Itäkeskuk­ses­sa on jo ihan keskus­taan ver­rat­tavis­sa ole­va käve­lykaupun­ki pikkuli­ikkei­neen, se on vain kään­net­ty nur­in­päin. Suo­let ulospäin ja kasvot sisäänpäin.

    Nopeasti ohitse kulke­valle näkyy kaik­ki se ruma mikä yleen­sä on kort­te­likaupungis­sa piilotet­tu sisäpi­halle. Parkkik­paikat, jakeluli­ikenne, ilmas­toin­tikana­vat ja roskikset.

    Ja kaup­pakeskuk­sen sis­us­ta on se varsi­nainen julk­i­sivu joka on suh­teutet­tu “ihmisen mit­takaavaan” katukahviloi­neen ja kan­sain­väli­sine tunnelmineen.

    Itis on kaupun­ki, mut­ta samal­la antikaupunki.

  29. NY Colum­bus Cir­cle. Liiken­net­tä joka mallia, ympyrän pääsee jalkaisin/ pyöräl­lä oikaise­maan, autot kulke­vat ympäril­lä ja metro piilos­sa. Tätä tarkoi­tan sil­lä että kaik­ki mah­tuu kyl­lä jos halu­taan. Tuokin kyseinenkin malli sopisi kokon­sa puoles­ta Idän keskelle hidas­ta­maan vauh­tia ja mah­dol­lis­ta­maan kaikille miel­lyt­täväm­män ympäristön. Kyl­lä, se hidas­taa ohi­a­javia mut­ta niin­hän sen pitääkin. Idän keskellekin saisi näin hie­man näytävyyt­tä kun siinä ympyrän keskel­lä olisi Pajusen näköis­pat­sas tol­pan päässä. ( Hie­man huumo­ri­akin täy­tyy säi­lyt­tää eli voisi olla joku muukin vas­taa­va todel­li­nen keskus­taa ja näyt­tävyyt­tä tekevä maamerkki)

  30. Itäkeskus on Helsin­gin melkein rumin paik­ka. Ihan sama minkä näköi­nen risteys/silta/tunneli sinne raken­netaan, kun­han siitä pääsee mak­si­maalis­es­ti auto­ja läpi mah­dol­lisim­man hal­val­la hinnalla. 

    Esteti­ikan pain­oar­vo juuri tuos­sa kohdas­sa lähe­nee nollaa.

  31. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja kaup­pakeskuk­sen sis­us­ta on se varsi­nainen julk­i­sivu joka on suh­teutet­tu “ihmisen mit­takaavaan” katukahviloi­neen ja kan­sain­väli­sine tunnelmineen.

    Tai tarkem­min ottaen oli, sisäkat­ua tuho­taan parhail­laan rem­pas­sa joka muut­taa kadun tavanomaisek­si huonos­ti jäsen­tyväk­si ja per­soonat­tomak­si hal­li­ti­lak­si. Joskus tämä suun­nit­telijoiden vihamielisyys kaikkea pien­imuo­toista ja esteet­tistä kohtaan ylit­tää käsityskyvyn.

  32. Kalle: Tuos­sa kuva­paris­sa on erit­täin selkeästi koko ongel­man ydin. Itäkeskuk­ses­ta ei saa mil­lään hallinnol­lisel­la määräyk­sel­lä tai poli­it­tisel­la päätök­sel­lä kaupunkia. Kyse on maanti­estä, jon­ka noil­la liiken­nemääril­lä tulee olla moottoritie.

    Väestöti­eto­jär­jestelmä ker­too seu­raavaa http://vrk.fi/default.aspx?docid=6707&site=3&id=0
    Tuon mukaan Suomen maas­sa on kaupunke­ja 336 kap­palet­ta joista vain 8 pitää sisäl­lään enem­män kuin 100 000 ihmistä. Tuo­hon nojat­en Idässä on enem­män ihmisiä kuin tuo 8.suurin kaupun­ki eli Lahti. Lah­teen on muuten raken­net­tu kier­totie kun on havait­tu että sel­l­ainen läpi­a­joli­ikenne ei sovel­lu kaupunki­in. Min­ulle tuo ehdotet­tu kuva­pari ker­too että siinä tar­jo­taan moot­tori­ti­etä läpi­a­joon, eikä kaupunki­maisen keskuk­sen kehit­tämistä. Pyytäisinkin käyt­tämään kaupun­gin eri keskuk­sia, tiivi­inä, tasaver­taisi­na, miel­lyt­täv­inä työ, kaup­pa ja asuinpaikkoina.

  33. Jesse: Min­ulle tuo ehdotet­tu kuva­pari ker­too että siinä tar­jo­taan moot­tori­ti­etä läpi­a­joon, eikä kaupunki­maisen keskuk­sen kehittämistä. 

    Jos tässä onkin kyse siitä, että nykyiselle keskustalle ei halu­ta kilpailua?

  34. Olisi kiin­nos­ta­va tietää mik­si han­kkeen hin­ta-arviot ovat eläneet näin. Aikasem­min oli vai­h­toe­hdot sil­ta ja tun­neli. Sil­lalle oli arvioitu hin­naksi 100 ME, tun­nelille 200 ME. Nyt on siis ramp­pi ja kauka­lo. Molem­mat ovat reilusti alle 100 ME. Toki niistä on pois­tet­tu jut­tu­ja, mut­ta olen todel­la yllät­tynyt siitä miten hin­ta-arviot ovat laskeneet.

  35. Itäkeskus­ta pitäisi voi­da tarkastel­la kokon­ais­val­taisem­min. Itäväylälle on tehty hyvä kan­sisu­un­nitel­ma (joka on kai kaavae­hdo­tus­vai­heessa) ja pitkän tähtäi­men havain­neku­vis­sa tuo­hon samaan risteyk­seen on ympät­ty tor­ni­talo­ja ja muutenkin urbaane­ja ele­ment­te­jä. Nämä ovat tietysti vain havainnekuvia.

    Samaan aikaan liiken­nesu­un­nit­teli­jat tahko­vat omaa motarisuunnitelmiaan. 

    Tässä on selkeästi kak­si suun­nit­telulin­jaa, jot­ka eivat ole hel­posti yhteenso­vitet­tavis­sa. Poli­itikko­jen pitäisi nyt voi­da ohjas­taa suunnitteljoita.

  36. Kalle: Tuos­sa kuva­paris­sa on erit­täin selkeästi koko ongel­man ydin. Itäkeskuk­ses­ta ei saa mil­lään hallinnol­lisel­la määräyk­sel­lä tai poli­it­tisel­la päätök­sel­lä kaupunkia. Kyse on maanti­estä, jon­ka noil­la liiken­nemääril­lä tulee olla moottoritie.

    No ei ne ajoneu­voli­iken­nemäärät sen kum­mem­pia ole kuin vaikka­pa Man­ner­heim­intiel­lä tai Huopalah­den­tiel­lä. Ei siitä nyt mitään käve­lykat­ua saa, mut­ta pääkadun kyllä.

    Ja tämä mus­su­tus siitä että onko val­tion velvol­lisu­us mak­saa tiev­erkko on jok­seenkin aka­teemista, kun rahaa ei bud­jetis­sa ole. Nämä Helsin­gin seudun tiehankkeet on jär­jestäen jotain sem­moista että niiden hin­ta­la­pus­sa on nol­la liikaa. Ei se nyt muuten mitään hait­taa, toteu­tus­ris­ki on pieni tuos­ta johtuen, mut­ta kun niiden mega­lo­maanis­ten han­kkei­den varauk­set sot­kee muu­ta kaavoitus­ta ja suun­nit­telua. Esimerkik­si Sörnäis­ten rantatie on niin lev­eä kuin on, kos­ka siinä on Keskus­tatun­nelin varaus keskellä.

  37. Voi pyhä yksinker­tais­us. Kysypä Kalle itseltäsi peilin edessä, kuin­ka paljon liiken­net­ta rahaste­taan Helsin­gin seudul­la. On kohtu­ullista, en val­tio mak­saa maan­teis­taan osansa?

  38. tpyy­lu­o­ma: …kun rahaa ei bud­jetis­sa ole. Nämä Helsin­gin seudun tiehankkeet on jär­jestäen jotain sem­moista että niiden hin­ta­la­pus­sa on nol­la liikaa… 

    Bud­jetis­sa on vain yksi ongel­ma: yli äyräi­den paisunut sosi­aal­i­tur­va. Sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja oli pari vuot­ta sit­ten reip­paasti yli 70% kaik­ista yhteiskun­nan menoista.

    Vaik­ka kaik­ki pääti­et raken­net­taisi­in moot­torteik­si, se ei het­kaut­taisi val­tion talout­ta mitenkään. Rahaa on — miten se käytetään. 😀 Pitää ymmärtää suuruusluokat.

  39. antti: HOK Elan­non lausun­to ristey­se­hdo­tuk­sista toteaa että Itäkeskuk­sen Pris­ma on automar­ket­ti minne val­taosa asi­akkaista tulee autoil­laan. Käveli­jät eivät sisään löy­dä, ja jos löytävätkin tuo­vat vain­lat­tioille kuraa kengistään.

    Asi­as­ta on ihan tutkit­tuakin tietoa, ettei tarvitse mutul­la edetä: 

    http://www.hs.fi/kotimaa/Itiksen+k%C3%A4vij%C3%A4m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+l%C3%A4htenyt+selv%C3%A4%C3%A4n+laskuun/a1305587973759

    3–4 miljoon­aa asi­akas­ta on sen ver­ran suuri mas­sa, että autoil­e­vaan asi­akaskun­taan kan­nat­taa jo sat­sa­ta. On oikeas­t­aan autoil­e­valle sama, käykö Jum­bossa, Sel­l­os­sa vai Itäkeskuk­ses­sa olevas­sa Pris­mas­sa. Viimeisessä on ehdot­tomasti huonoim­mat paikoi­tusjär­jeste­lyt. Itik­sen suo­sion lasku­un voi olla muitakin syitä, joi­ta ei tässä kan­na­ta eritellä.

  40. Kalle:
    Vaik­ka kaik­ki pääti­et raken­net­taisi­in moot­torteik­si, se ei het­kaut­taisi val­tion talout­ta mitenkään. Pitää ymmärtää suuruusluokat.

    Helsin­gin talout­ta nämä moot­tori­ti­et het­kaut­ta­vat. Menetetään Turun asukas­määrän ver­ran veron­mak­sajia sen takia, jot­ta kehyskun­ta­laiset voivat suju­vasti käy­dä henkilöau­toil­la töis­sä tääl­lä. Joskus laskin tuo sum­man ja se oli luokkaa puoli mil­jar­dia euroa vuodessa.

  41. Kalle: Bud­jetis­sa on vain yksi ongel­ma: yli äyräi­den paisunut sosi­aal­i­tur­va. Sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja oli pari vuot­ta sit­ten reip­paasti yli 70% kaik­ista yhteiskun­nan menoista.

    Lähin­nä siis eläkkeitä ja ter­veys- ja hoiva­meno­ja. Se vai­htelee, menevätkö nuo rahavir­rat yhteiskun­nan kaut­ta vai ei; se että ne mak­sa­vat taval­la tai toisel­la kansalaisille ei oikein ole valin­naista. Ter­veys­menothan Suomes­sa ovat kan­sain­välis­es­ti arvioiden jopa pienet (se näkyy, jotkut lisäisivät)

  42. spot­tu: Tai tarkem­min ottaen oli, sisäkat­ua tuho­taan parhail­laan rem­pas­sa joka muut­taa kadun tavanomaisek­si huonos­ti jäsen­tyväk­si ja per­soonat­tomak­si hal­li­ti­lak­si. Joskus tämä suun­nit­telijoiden vihamielisyys kaikkea pien­imuo­toista ja esteet­tistä kohtaan ylit­tää käsityskyvyn. 

    On harmil­lista, että lupauk­set siitä, että suurim­mas­ta tehdään myös kaunein, eivät ehkä pidä paikkaansa. Itik­sessä oli ennen remont­tia hienot kivi­laat­ta­lat­ti­at ja nyt sinne taitaa tul­la jotain tusi­nalam­i­naat­tia. Kieltämät­tä van­ha Itis oli melkoinen sekamel­s­ka uusine ja van­hoine osi­neen ja osit­tain jo aika nuhjuinenkin, mut­ta liian yht­enäi­nen ilme koko paikas­sa olisi myös ikävä. Remont­ti tuli kuitenkin tarpeeseen. Toiv­ot­tavasti tilaa on myös muille kuin ketjuli­ikkeille. Itik­sessä oli ennen liikkeitä, joi­ta ei ollut mis­sään muual­la. Nyt ne ovat lähdössä ja tilalle näyt­tää tule­van lähin­nä ketjuli­ikkeitä. Mat­tokaup­pa lähti, samoin lamp­pukaup­pa, tilalle saati­in kaiken­maail­man bostonereita.

    Remont­ti on kuitenkin vielä kesken, joten arvostel­laan vas­ta valmista. Aidot mate­ri­aalit ovat kuitenkin aina parem­man­näköisiä kuin kopi­ot. Kivi, met­al­li ja puut päi­hit­tävät muovin.

  43. newyork­ista: Asi­as­ta on ihan tutkit­tuakin tietoa, ettei tarvitse mutul­la edetä:

    Ei ole mutu­ilua, vaan suo­raa palautet­ta sylttytehtaalta: 

    “Pris­man asi­akkaista pääosa liikkuu henkilöau­toil­la. Kaik­ki nykyiset ajoy­htey­det Pris­maan tulee säi­lyt­tää. Suun­nitelmis­sa on huomioita­va voimas­saole­vi­in ase­makaavoihin sisäl­tyvät varauk­set tun­neli- ja sil­tay­hteyk­sistä Pris­makeskuk­sen ja Itäkeskuk­sen kiin­teistö­jen välil­lä. Kaukalo­vai­h­toe­hdos­sa Pris­man asi­akkaiden on huo­mat­tavasti vaikeampi saavut­taa Pris­ma ajoneu­vol­la nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna tai mitä on ramp­pi­vai­h­toe­hdos­sa suunniteltu.”

    Esi­tys­lis­tan liite: Mielipidemuistio.

    1. Monikaistaiset kier­toli­it­tymät eivät oikein toi­mi Suomes­sa, kun meil­lä on niin kum­malliset väistämis­sään­nöt. Jos kaistan­vai­h­ta­jal­la olisi etuoikeus kuten muual­la, tuol­lainen toimisi hyvin, mut­ta mei­dän sään­nöil­lämme sisäkaarelle joutu­va joutuu pysähtymään ja odot­ta­maan takaa tule­via päästäk­seen pois.

  44. Marko V: Menetetään veron­mak­sajia, jot­ta kehyskun­ta­laiset voivat suju­vasti käy­dä henkilöau­toil­la töis­sä täällä. 

    Eri­tyisen outoa se on sikäli että moot­toriväylien alle ja vierelle jäävästä maa-alas­ta saisi kaupun­ki ton­teik­si kaavoitet­tuna sekä myyn­ti­t­u­lo­ja että sil­lä ton­til­la asu­vien mak­samia ansio­tu­lo­ja. Mut­ta nähtävästi kumpikaan ei kelpaa…

  45. newyork­ista: …autoil­e­vaan asi­akaskun­taan kan­nat­taa jo sat­sa­ta. On oikeas­t­aan autoil­e­valle sama, käykö Jum­bossa, Sel­l­os­sa vai Itäkeskuk­ses­sa olevas­sa Pris­mas­sa. Viimeisessä on ehdot­tomasti huonoim­mat paikoi­tusjär­jeste­lyt. Itik­sen suo­sion lasku­un voi olla muitakin syitä, joi­ta ei tässä kan­na­ta eritellä.

    Mik­si Helsin­gin kaupun­gin pitäisi rak­en­taa kalli­it moot­tori­ti­et sen vuok­si, että autoil­e­vat asi­akkaat meni­sivät Jum­bon Pris­man sijaan Itäkeskuk­sen Prismaan?

    Itäkeskus on eri­no­mais­ten julk­isten kulkuy­hteyk­sien var­rel­la ja risteysko­hdas­sa. Sen pitäisi riittää.

    Ylipään­sä tämän tyyp­pinen kau­pan keskit­tymi­nen suuryk­siköi­hin ei ole alku­unkaan kestävää kehi­tys­tä ja kaupun­gin suun­nit­telun ei tulisi mis­sään tapauk­ses­sa ainakaan edesaut­taa sitä.

  46. antti: Ei ole mutu­ilua, vaan suo­raa palautet­ta sylttytehtaalta: 

    “Pris­man asi­akkaista pääosa liikkuu henkilöau­toil­la. Kaik­ki nykyiset ajoy­htey­det Pris­maan tulee säi­lyt­tää. Suun­nitelmis­sa on huomioita­va voimas­saole­vi­in ase­makaavoihin sisäl­tyvät varauk­set tun­neli- ja sil­tay­hteyk­sistä Pris­makeskuk­sen ja Itäkeskuk­sen kiin­teistö­jen välil­lä. Kaukalo­vai­h­toe­hdos­sa Pris­man asi­akkaiden on huo­mat­tavasti vaikeampi saavut­taa Pris­ma ajoneu­vol­la nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna tai mitä on ramp­pi­vai­h­toe­hdos­sa suunniteltu.”

    Esi­tys­lis­tan liite: Mielipidemuistio.

    Mis­sä kohtaa muis­tios­sa san­o­taan näin: “Käveli­jät eivät sisään löy­dä, ja jos löytävätkin tuo­vat vain­lat­tioille kuraa kengistään.”?

    Kaup­pakeskusten ja suurten yksiköi­den syn­tymi­nen on täl­lä Osmon pal­stal­lakin paljon kehut­tua “TEHOKKUUTTA”. Kum­ma jut­tu, että tehokku­us tässä asi­as­sa olisi jotenkin negatiivista.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Monikaistaiset kier­toli­it­tymät eivät oikein toi­mi Suomes­sa, kun meil­lä on niin kum­malliset väistämis­sään­nöt. Jos kaistan­vai­h­ta­jal­la olisi etuoikeus kuten muual­la, tuol­lainen toimisi hyvin, mut­ta mei­dän sään­nöil­lämme sisäkaarelle joutu­va joutuu pysähtymään ja odot­ta­maan takaa tule­via päästäk­seen pois.

    Olen kyl­lä onnis­tunut aja­maan Haa­gan risteyk­sessä onnis­tuneesti mon­ta ker­taa eli kyl­lä se var­masti onnis­tu­isi tääl­lä Itäpuolellakin?

  48. Nykyaikaises­sa kier­toli­it­tymässä kaista val­i­taan ennen liit­tymää. Ympyrässä vain seu­rataan omaa kaistaa, kuten tässä kuvassa:
    http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/images/1d9a5.PNG

    Tuol­laisia on Suomeenkin raken­net­tu, ja esimerkik­si Espoon Suomeno­jan uudehkoon liit­tymään suun­nitel­laan vielä lisäkaistoja:
    http://www.kaupunkifillari.fi/wp-content/uploads/2013/03/Finnoon_liittyman_katusuunnitelma.png

    Kun kat­soo ympyrän sisälle jäävän osan muo­toa, huo­maa ettei se oikeas­t­aan ole ympyrä, vaan spi­raali. Kaistan­vai­h­to on tarpeen ain­oas­taan, mikäli halu­aa pala­ta lähtösuuntaansa.

    Osmo Soin­in­vaara: http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/images/1d9a5.PNG

  49. No mallia voisi hakea Espoos­ta Finnoon kier­toli­it­tymästä, mis­sä kevyt liikenne on kokon­aan omis­sa olois­san kier­toli­it­tymän alak­er­ras­sa a kaisto­ja on.

    1. Sel­l­ainen jalankulk­i­joiden viemäröin­ti sopii moot­tori­tieym­päristöön, mut­ta huonos­ti ihmisille tarkoitet­tuun keskustaan.

  50. Rumasti san­ot­tu. Eivät jalankulk­i­jat ole siel­lä viemäris­sä, vaan ykkö­paikalla, tur­val­lis­es­ti ja suo­raan keskel­lä ympyrääkin. Sini­un pitäisi pyöräil­lä Espoossakin?

    1. Olen pyöräil­lyt tuos­ta mon­ta ker­taa ja pyöräil­i­jä kiit­tää suju­vas­ta yhtey­destä. Ei se kuitenkaan sovi keskelle kaupunkia. Kujvit­tele nyt vaik­ka Kol­men sep­an aukiolle.

  51. N: Jos Pris­man joh­dos­sa olisi yhtään järkeä, olisi heti alku­un raken­net­tu jalankulkusil­ta Itik­ses­tä Prismaan. 

    Jospa nyt osoitet­taisi­in sormel­la oikeaa syyl­listä; Pris­ma kyl­lä halusi kevyen liiken­teen sil­lan yli Kehän, mut­ta Wereld­have tai kuka Itik­sen sil­loin omistikaan ei suos­tunut yhdis­tymään Pris­maan kaavoit­ta­jan pon­nis­teluista huolimatta. 

    Itse olen käynyt Itik­sen Pris­mas­sa jalka­isin Puoti­lan metroase­man suun­nas­ta, eikä se tun­tunut ollenkaan han­kalal­ta reitiltä.

  52. Mik­sei tuolle risteyk­selle voi yksinker­tais­es­ti olla tekemät­tä mitään?

  53. newyork­ista: Asi­as­ta on ihan tutkit­tuakin tietoa, ettei tarvitse mutul­la edetä: 

    http://www.hs.fi/kotimaa/Itiksen+k%C3%A4vij%C3%A4m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+l%C3%A4htenyt+selv%C3%A4%C3%A4n+laskuun/a1305587973759

    3–4 miljoon­aa asi­akas­ta on sen ver­ran suuri mas­sa, että autoil­e­vaan asi­akaskun­taan kan­nat­taa jo sat­sa­ta. On oikeas­t­aan autoil­e­valle sama, käykö Jum­bossa, Sel­l­os­sa vai Itäkeskuk­ses­sa olevas­sa Pris­mas­sa. Viimeisessä on ehdot­tomasti huonoim­mat paikoi­tusjär­jeste­lyt. Itik­sen suo­sion lasku­un voi olla muitakin syitä, joi­ta ei tässä kan­na­ta eritellä. 

    Itis on kaup­pakeskus, Itäkeskus on kaupungi­nosa. Itik­sessä (kaup­pakeskus) ei ole Pris­maa. Kaup­pakeskuk­sen suo­sion lasku­un yht­enä syynä on juuri tuo kaup­pakeskuk­sen ja Puoti­lan metroase­man väli­in raken­net­tu Itäkeskuk­sen Pris­ma, johon on ainakin tois­taisek­si eri­no­maisen hyvät yhtey­det ja parkki­jär­jeste­lyt. Pris­man avautues­sa Itik­ses­tä lähti Alko (Stokkan herkun yhtey­teen jäi toki toinen Alko) ja rautakauppa.

    Lisäk­si vaik­ka Itäkeskuk­sen Pris­maan pääsee kävellen ja pyöräl­lä ihan hyvin Var­tiokylästä ja Puoti­las­ta päin ja se on tois­taisek­si ain­oa Pris­ma, joka on metroase­man vier­essä, niin noinkin ison kau­pan asi­akkaista iso osa tulee kuitenkin autolla.

  54. Pekka Pes­si: Lisäk­si vaik­ka Itäkeskuk­sen Pris­maan pääsee kävellen ja pyöräl­lä ihan hyvin Var­tiokylästä ja Puoti­las­ta päin ja se on tois­taisek­si ain­oa Pris­ma, joka on metroase­man vier­essä, niin noinkin ison kau­pan asi­akkaista iso osa tulee kuitenkin autolla.

    Yhteishyvä, maaliskuu 2013, jut­tu otsikol­la “Val­itse ruo­ka ympäristöys­täväl­lis­es­ti”, sivu 69, suo­ra lain­aus: “Fik­suin tapa on suosia kaup­pa­matkoil­la bus­sia, polkupyörää tai kulkea matkat kävellen.”

    Ketä varten ja mik­si ihmeessä Helsin­gin kaupun­ki halu­aa rak­en­taa 2010-luvul­la moot­tori­tien tätä kaup­pali­iket­tä varten, vaik­ka se on itsekin sitä mieltä, ettei auto ole fik­suin tapa tul­la ostoksille?

  55. newyork­ista: Kaup­pakeskusten ja suurten yksiköi­den syn­tymi­nen on täl­lä Osmon pal­stal­lakin paljon kehut­tua “TEHOKKUUTTA”. Kum­ma jut­tu, että tehokku­us tässä asi­as­sa olisi jotenkin negatiivista.

    Suuret yksiköt ovat var­masti kau­pan kannal­ta tehokku­ut­ta, mut­ta tuskin­pa vain kulut­ta­jan ja yhteiskun­nan kannal­ta. Lähikaup­po­jen kuolem­i­nen hyper­automar­ket­tien alta siirtää kul­je­tuskus­tan­nuk­sia kau­pal­ta kulut­ta­jille ja tekee autot­tomille ihmisille ostok­sil­la käyn­nin han­kalam­mak­si. Kyseisel­lä kehi­tyk­sel­lä lie­nee merkit­tävääkin vaiku­tus­ta yhdyskun­tarak­en­teen hajaan­tu­miseen, mikä johta­nee mm. suurem­pi­in infra­struk­tu­uri­menoi­hin yhteiskunnalle.

  56. Pekka Pes­si: Itis on kaup­pakeskus, Itäkeskus on kaupungi­nosa. Itik­sessä (kaup­pakeskus) ei ole Prismaa. 

    No shit, Sher­lock. Onko­han tuos­sa jos­sain väitet­ty, että Itik­sessä (kaup­pakeskus) olisi Prisma?

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Monikaistaiset kier­toli­it­tymät eivät oikein toi­mi Suomes­sa, kun meil­lä on niin kum­malliset väistämis­sään­nöt. Jos kaistan­vai­h­ta­jal­la olisi etuoikeus kuten muual­la, tuol­lainen toimisi hyvin, mut­ta mei­dän sään­nöil­lämme sisäkaarelle joutu­va joutuu pysähtymään ja odot­ta­maan takaa tule­via päästäk­seen pois.

    Eikö se mene niin, että oikeaa kaistaa tule­vat kään­tyvät joko oikealle tai suo­raan; ja vasen­ta kaistaa tule­vat suo­raan tai vasem­malle, ja näin kaista­maalauk­sienkin pitäisi men­nä. Ei kaistan­vai­h­toa kier­toli­it­tymän sisällä!

    Entä sel­l­ainen vai­h­toe­hto, että on sekä kuilu (max. 2 kaistaa per suun­ta) ja kier­toli­it­tymä kahdel­la kaistal­la? Nyt havain­neku­vas­sa on jopa seit­sämän kaistaa!! Viisi kaistaa valo-ohja­tus­sa risteyk­sessä, jot­ta vihreän val­on väl­i­tyskyky olisi mah­dol­lisim­man suuri, mut­ta samal­la mah­dol­lisim­man ruma ja tilaa vievä ratkaisu. Kaikkea muu­ta kuin kaupunki­mainen. Entä tämä Tukhol­mal­man toteu­tus: http://kartor.eniro.se/m/nmKRF
    (yhdessä haaras­sa liiken­neval­oy­hteys (lähin­nä kat­so­jaa), jot­ta kah­den peräkkäisen haaran suur­ta autovir­taa voidaan hal­li­ta (E20/E4)). Ja mikä paras­ta, katu muis­tut­taa kat­ua, eikä moot­tori­ti­etä. Talot lähel­lä ja auto­jen nopeusra­joi­tus 50km/h, eli väl­i­tyskykyyn ihanteellinen.

  58. migul:
    Molem­mat vai­h­toe­hdot ovat tietysti rumia. Mihin vai­h­toe­htoon sit­ten päädytäänkin , niin jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ase­maa pitää ajatel­la alus­ta asti.Nykyisin koko tuo ympäristö tuol­la on aivan järkyt­tävä. Ehdot­tomasti tämän kaupun­gin rumimia nurkkia, ellei jopa rumin jos ottaa huomioon keskeisen sijain­nin asu­tuk­sen keskel­lä. Remon­tin jäl­keen saat­taa jopa luul­la ole­vansa hakamäen­tien ja Hart­wall Areenan luon­na. Toiv­ot­tavasti jäl­ki on kevyelle liiken­teelle huo­mat­tavasti parem­paa kuin siel­lä. Molem­mat vai­h­toe­hdot mak­sa­vat mon­ta kym­men­tä miljoon­aa. Toimivien ja viihty­isien kevyen­li­iken­teen reit­tien jär­jestämi­nen on pros­ent­te­ja koko hinnasta.

    Niin, toisaal­ta jalanku­lun ja pyöräi­lyn osu­us liiken­nevir­ras­takin tuol­la on vain muu­tamia prosentteja.

    “Kun on kauhis­tel­tu aja­tus­ta paran­taa pyöräverkkoa 20 miljoon­al­la eurol­la vuodessa, niin tämä risteys yksinään vas­taa neljän vuo­den fillarirahoja.”

    Pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­us noin 7% paikkeil­la, että jos näin las­kee niin tuos­sa risteyk­sessä menee kar­rikoidusti viikos­sa yhtä­paljon auto­ja kuin vuodessa pyöriä…

  59. Ice­cube: Niin, toisaal­ta jalanku­lun ja pyöräi­lyn osu­us liiken­nevir­ras­takin tuol­la on vain muu­tamia prosentteja.

    Sitä kulku­muo­to-osu­ut­ta saadaan, minkä ehdoil­la liiken­neym­päristö tehdään. Ei kai tässä mitään yllät­tävää ole.

  60. Ice­cube: Niin, toisaal­ta jalanku­lun ja pyöräi­lyn osu­us liiken­nevir­ras­takin tuol­la on vain muu­tamia prosentteja. 

    Ja tul­laan tämänkin suun­nitel­man myötä yhtä mata­lana pitämään?

    Tässä olisi nyt erit­täin konkreet­ti­nen mah­dol­lisu­us toteut­taa mitä tahansa muu­ta kuin yksi­ty­isautoilua suo­si­vaa poli­ti­ikkaa alueelle, jos­sa on käytän­nössä täy­del­liset joukkoli­iken­ney­htey­det. Mut­ta ei, lisää vaan päätetään rak­en­taa ramppe­ja, kaisto­ja ja rän­nejä ja vielä todel­la isol­la rahalla.

    Päivän HS:ssä Lehmuskos­ki toteaa tästä risteyk­ses­tä: “Se on yksi Helsin­gin ruuhkaisimpia paikko­ja. Illan huip­putun­nin aikana viivy­tyk­set ovat puoli­toista minuuttia.”

    Puoli­toista min­u­ut­tia! Sama aika kuluu hel­posti, kun vai­h­taa joukkoli­iken­nevä­li­neestä toiseen. Ja tämän takia investoidaan 100 miljoon­aa euroa moot­tori­ti­eta­soiseen yksi­ty­isautoilu­un keskel­lä tiheää asu­tus­ta. Ja taas houkutel­laan lisää autoil­i­joi­ta alueelle ja sit­ten taas raken­netaan lisää kaistoja.

  61. Jari V: Sitä kulku­muo­to-osu­ut­ta saadaan, minkä ehdoil­la liiken­neym­päristö tehdään. Ei kai tässä mitään yllät­tävää ole.

    Niin ja tässäkö kohdas­sa sen pitäisi olla pyöräi­ly ja jalankulku? Kyseinen koh­ta nyt sat­tuu ole­maan liiken­teelli­nen sol­muko­h­ta, jos­sa ajoneu­voli­ikenne näyt­telee suur­ta roo­lia, johtuen sijain­nista, sisään­tuloväylistä, kehästä yms.…

  62. Koti-isä:
    Tässä olisi nyt erit­täin konkreet­ti­nen mah­dol­lisu­us toteut­taa mitä tahansa muu­ta kuin yksi­ty­isautoilua suo­si­vaa poli­ti­ikkaa alueelle, jos­sa on käytän­nössä täy­del­liset joukkoliikenneyhteydet. 

    Kun ei ole tah­toa. Pitämäl­lä kehä suju­vana saadaan autovir­rat ohjat­tua pois keskus­tas­ta ja pidet­tyä se muka­vana elinympäristönä. Siitä tässä on kyse. Sen on ihan blo­gin pitäjäkin kirjoittanut.

  63. newyork­ista: No shit, Sher­lock. Onko­han tuos­sa jos­sain väitet­ty, että Itik­sessä (kaup­pakeskus) olisi Prisma? 

    Joku nev­ernyrk­istä yrit­ti väit­tää, että Itik­sen (sen kaup­pakeskuk­sen) hiipu­vaan suo­sioon olisi syynä sen kehä­tien toisel­la puolel­la ole­van Itäkeskuk­sen Pris­man huonot pysäköin­ti­jär­jeste­lyt. Voihan sen tulki­ta sil­läkin taval­la, että kun siinä Pris­mas­sa on niin tavat­toman kehno parkki­hal­li, niin ihmiset vievät kot­teron­sa parkki­in sinne kaup­pakeskuk­sen puolelle ja paarus­ta­vat sit­ten kehä­tien yli Pris­maan shop­paa­maan eikä kaup­pakeskuk­seen meni­jöille riitä sit­ten enää parkkipaikkoja. 

    Tuos­sa Pris­mas­sa on kyl­lä omas­ta mielestäni noista maini­tu­ista ostoshel­veteistä parhaat pysäköin­timah­dol­lisu­udet ja liit­tymät, paljon parem­mat kuin Itik­sessä, Jum­bossa tai Sel­l­os­sa. Pikaises­ti voisi arvel­la, että syynä on viereisen risteyk­sen yksinker­taisu­us, ei ole moni­ta­soli­it­tymiä tai tun­nelei­ta, jot­ka mis­saa­mal­la jou­tu­isi sakkok­ier­rokselle seu­raavaan liit­tymään. Spo­tun tapaan pitää kyl­lä ihme­tel­lä, mik­si ihmeessä koko liit­tymälle pitäisi tehdä jotain? Jos pitää tehdä jotain, niin kan­nat­taisiko kokeil­la ensin jotain kier­toli­it­tymähärdel­liä? Ne ovat halpo­ja kuin S‑ryhmän makkara, valo-ohjauk­sen kanssakaan ne eivät voi mak­saa paria mil­liä enempää.

  64. Ice­cube: Niin ja tässäkö kohdas­sa sen pitäisi olla pyöräi­ly ja jalankulku? Kyseinen koh­ta nyt sat­tuu ole­maan liiken­teelli­nen sol­muko­h­ta, jos­sa ajoneu­voli­ikenne näyt­telee suur­ta roo­lia, johtuen sijain­nista, sisään­tuloväylistä, kehästä yms….

    a) Se on myös aluekeskus, jon­ka läheisyy­dessä asuu paljon ihmisiä.

    b) Kun alueen ongel­ma on ruuhkaisu­us, joka johtuu sen ain­oan ruuhkau­tu­van kulku­muodon suosimis­es­ta, niin en nyt taas kek­si, miten tilanne kor­jaan­tu­isi suosi­mal­la sitä vielä vähän lisää kaiken muun kustannuksella.

  65. Jari V: a) Se on myös aluekeskus, jon­ka läheisyy­dessä asuu paljon ihmisiä.

    b) Kun alueen ongel­ma on ruuhkaisu­us, joka johtuu sen ain­oan ruuhkau­tu­van kulku­muodon suosimis­es­ta, niin en nyt taas kek­si, miten tilanne kor­jaan­tu­isi suosi­mal­la sitä vielä vähän lisää kaiken muun kustannuksella.

    Lainataan tähän vuo­den 2013 lau­takun­nan pöytäkirjasta:
    Kaupun­gin strate­giao­hjel­man mukaises­ti viraston
    toim­inta­su­un­nitel­mas­sa on eri­tyis­es­ti otet­tu huomioon kaupunki­rak­en­teen ja asumisen tavoitteet.
    Myös val­tu­us­tostrate­gias­ta johde­tut tavoit­teet koske­vat asumisen määrää ja laat­ua sekä kaupunkiym­päristön monipuolisu­ut­ta, kaupunki­rak­en­teen eheyt­tä ilmas­ton­muu­tok­seen vas­taamisek­si sekä liiken­nejär­jestelmän kehit­tämistä kestävien liiken­nemuo­to­jen edistämiseksi. 

    Nuo sil­ta tai kauka­lo mallit, jatkos­sa SIKA mallit, eivät tai­da min­un ymmär­ryk­seni mukaan nou­dat­taa tuo­ta tänä vuon­na kir­jat­tua velvoitetta.

  66. 83 miljoon­aa euroa yhdestä ain­oas­ta risteyk­ses­tä on joka tapauk­ses­sa usko­mat­toman suuri sum­ma rahaa. Sehän on melkein kansal­lisoop­per­an 2 vuo­den bud­jet­ti, ja siel­lä sen­tään on yli 500 kuukausi­palkkaista työn­tek­i­jää! Mikä näi­den autotei­den rak­en­tamises­sa voi olla näin kallista?

  67. Molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa vain siir­retään liiken­neval­ot eri tasoon! Siis ruuhkat katu­ta­son yläpuolelle pahemp­ina 100 miljoon­al­la. Kaukalos­sa Itäväylän liikenne sen­tään pääsee suo­raan läpi, mut­ta Kehä I‑keskus­ta-suun­ta muute­taan valo-ohjatuksi?!

    Toisek­seen, mik­si ihmeessä se alku­peräi­nen sil­ta olisi ollut “ruma”? En ole kuul­lut vas­taa­van sil­lan alueen Lep­pä­vaaran asukkaiden valit­ta­van “rumuud­es­ta”. Kun­nolli­nen risteys Itäkeskukseen!

    1. Lep­pä­vaaran sil­ta on ruma, jos sitä kat­soo jalankulk­i­jan tasol­ta. Mut­ta Espoos­sa asi­aa ajatel­laan vain tuulilasin läpi katsottuna.

  68. Ihmeelli­nen ajat­te­lu­ta­pa, ettei liiken­teen sol­muko­hdas­sa aka kaupungis­sa saisi liiken­nejär­jeste­lyt näkyä. Kuvitelka­a­pa vaikka­pa Tukhol­ma ilman siltojaan…

  69. Alek­si Luukkainen: Ihmeelli­nen ajat­te­lu­ta­pa, ettei liiken­teen sol­muko­hdas­sa aka kaupungis­sa saisi liiken­nejär­jeste­lyt näkyä. Kuvitelka­a­pa vaikka­pa Tukhol­ma ilman siltojaan…

    Tukhol­maa ilman Slusse­nia ei koh­ta tarvitse edes kuvitella.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.