Helsinki ei kurjistu

Viime aikoina on run­saasti esitet­ty luku­ja kun­tien sisään- ja ulos­muu­ton tulota­soista. Niiden mukaan Helsin­gin ja jopa Espoon tilanne olisi lasku­voit­toinen, kos­ka sisään muut­taa köy­hiä ja ulos rikkai­ta kansalaisia. Olen­pa näi­den tilas­to­jen esit­te­lyyn minäkin sor­tunut. Ne ovat kuitenkin harhaan­jo­htavia, kos­ka niitä sotke­vat ysis­sään muut­ta­vat opiske­li­jat, jot­ka ensin valmis­tu­vat, menevät sit­ten töi­hin ja perus­ta­vat per­heen ja muut­ta­vat tämän jäl­keen pois.

Verotulot

Parem­man kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soo kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa verotet­ta­van tulon määrää asukas­ta kohden. Sekään ei anna kuvaa varakku­ud­es­ta, kos­ka pääo­mat­u­lo­ja ei verote­ta ja kos­ka maat­alous­tu­lon vero­tus poikkeaa merkit­tävästi muiden elinkeino­jen vero­tuk­ses­ta, mut­ta kun­nan tuloista se tietysti ker­too paljon. Kos­ka mukana ovat myös lapset, per­hei­den tulota­sos­ta tulee vähän vääristynyt vaikutel­ma, mikä aliarvioi lap­sirikkaiden kun­tien tilan­net­ta ja yliarvioi sinkku­val­taisen Helsin­gin tilannetta.
Oheises­sa kuvas­sa on Helsin­gin ympäristön kun­tien vero­tu­lo­ja asukas­ta kohti suh­teutet­tuna koko maan keskiar­voon. Kaik­ki ovat koko ajan keskiar­von yläpuolel­la. Kau­ni­aisen jouduin jät­tämään pois, kos­ka se ei mah­tunut kuvaan. Espoo liihot­taa ylhäisessä yksinäisyy­dessä ja on pikkuhil­jaa vetänyt kaulaa Helsinki­in. Nousus­sa on myös Kirkkon­um­mi ja eri­tyis­es­ti Sipoo. Ker­a­va ja Nur­mi­järvi polke­vat paikallaan. Helsingillä on lievää laskua, mut­ta eri­tyisen lasku­voit­toinen on Van­taan tilanne. Maat­alousväestön osu­us sot­kee vähän Sipoon, Nur­mi­jär­ven ja Kirkkon­um­men vertailukelpoisuutta.

48 vastausta artikkeliin “Helsinki ei kurjistu”

  1. Väestönkasvus­sa Helsin­ki taitaa olla selvä ykkö­nen ja sen ansios­ta vero­tu­lot hyvässä nousus­sa. Jos menop­uolel­la ollaan järke­viä (sato­jen miljoonien tun­neli- ja eri­ta­so­rak­en­t­a­mi­nen, any­one??), Helsin­gin talous tulee paran­tu­maan huomattavasti.

  2. Uutiset Helsin­gin kuole­mas­ta ovat liioiteltuja.

    Tuon kaavion perus­teel­la julk­isu­udessa ollut neljän suuren kaupun­gin malli on kyl­lä jotain jär­jet­tömän ja katas­tro­faalisen väliltä myös tulon­jaon kannal­ta. Toisaal­la yhdis­tetään län­nen rikkaat kaupun­git ja toisaal­la pohjoisen köyhät. 

    Sehän jo tiedet­ti­in, että keskuskaupun­ki pysyy edelleen pirstaleina ja kaupunkei­hin yhdis­tetään syr­jäseu­tu­jen syvää maaseu­tua. Päälle vielä hämärä metropolihallinto.

    Peukkua pitää kyl­lä nos­taa sille miten suun­nit­teli­jat ovat onnis­tuneet yhdis­tämään sekä kun­tau­ud­is­tuk­sen kan­nat­ta­jien että vas­tus­ta­jien kauhuku­vat. Seg­re­gaa­tio, surkea maankäyt­tö, kauas karkaa­va päätök­sen­teko ja suurkaupungeis­sa pait­sioon jäävät syr­jäisen maaseudun alueet.

  3. Väärä graafi.

    Oikea olisi verotet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töitä tekevä asukas. Nehän tämän lystin maksavat.

  4. Tähän tilas­toon liit­tyen, haas­tan kaik­ki aja­tusleikki­in. Jos kaupungis­sa olisi rajalli­nen määrä raken­nus­maa­ta (kuten Helsingis­sä), niin mil­laisia asun­to­ja pitäisi rak­en­taa ja asuinaluei­ta kaavoit­taa, että kaupun­ki saisi mah­dol­lisim­man paljon vero­tu­lo­ja asukkaista per neliökilometri?

    Omakoti­talot ja ‑ton­tit ovat suuria ja kalli­ita, mut­ta onko ne kaik­ki han­kit­tu palkkat­u­loil­la vai vaikka­pa omaisu­ut­ta myymäl­lä tai perin­nöl­lä? Ja jos tilaa rak­en­taa on rajal­lis­es­ti… Ker­rostaloalueille mah­tuu paljon asukkai­ta, mut­ta mikä olisi keskilu­okkaises­ta työväestöstä saata­va verokertymä? 

    Hmm…mielenkiintoista

  5. Sun Zu:
    Mitä eroa on yksi­ty­sen sek­torin tai julkisen sek­torin lääkärin mak­samis­sa kun­nal­lisverois­sa? Ei kai sil­lä ole niinkään merk­i­tys­tä mil­lä mallil­la jokin palvelu tuotetaan.

  6. SVA:
    Tähän tilas­toon liit­tyen, haas­tan kaik­ki aja­tusleikki­in. Jos kaupungis­sa olisi rajalli­nen määrä raken­nus­maa­ta (kuten Helsingis­sä), niin mil­laisia asun­to­ja pitäisi rak­en­taa ja asuinaluei­ta kaavoit­taa, että kaupun­ki saisi mah­dol­lisim­man paljon vero­tu­lo­ja asukkaista per neliökilometri? 

    Nyky­i­sistä asun­to­jen hin­noista päätellen kan­nat­taisi rak­en­taa kan­takaupunki­tyyp­pistä ker­rostaloko­rt­te­likaupunkia eri­no­maisil­la joukkoli­iken­ney­hteyk­sil­lä. Niin kuin esimerkik­si Kru­unuvuoren­ran­ta ja ratik­ka sinne. Ilman ratikkaa kaupun­ki menet­tää joka vuosi yli 9 miljoon­aa euroa kun­nal­lisvero­ja Kru­unuvuores­ta. Siis joka vuosi.

  7. Pieni Triv­ial Pur­suit tehtävä:

    Mis­sä seu­raav­is­takolmes­ta kapungista oli eniten omakoti­talo­ja v. 1994: Espoo, Van­taa, Helsinki?

  8. Muu­ta­ma vuosi sit­ten teh­dyn selvi­tyk­sen mukaan ker­rostaloalue tuot­taa vero­tu­lo­ja kun­nalle seit­semän ker­taa enem­män hehtaar­il­ta kuin pien­taloalue, joten Helsinki­in ei pitäisi pien­taloaluet­ta kaavoit­taa. Suhde para­nee, kun käytetään kaupunkip­i­en­talo­ja yli 0,4 tehokku­udel­la. (Pien­taloalu­en tehokku­us 0,25) Pien­taloalueet lisäk­si vaa­ti­vat paljon suurem­mat kun­nal­lis­tekni­ikan investoin­nit per asun­toneliö. Paras vero­ker­tymä oli Hitas-ker­rostalois­sa. Kovan­ra­han ker­rostalois­sa oli mil­tei sama ker­tymä, mut­ta ei siis suurem­pi kuten kai luul­laa. Seli­tyk­senä lie­nee suurem­pi asum­isväljyys ja pääo­mat­u­lot, joi­ta ei kunnallisveroteta.
    Jos Helsinki­in ei muut­taisi sisään vähä­tu­loisia opiske­li­joi­ta, nuo­ria ja maa­han­muut­ta­jia, kaupun­ki aika nopeasti ikään­tymis­es­tä ja kuolisi. Poikkileikkaus­tu­las­to­jen tarkastelu on aika harhaut­tavaa. Pitäisi tarkastel­la sisään­muut­ta­jien tuloke­hi­tys­tä vaik­ka veden-kymme­nen vuo­den tähtäimel­lä, jot­ta saataisi­in oikea kuva. Muut­to kaupungista ulos on kovin nor­maalia kehi­tys­tä, kos­ka kaikille ensi­a­sun­non tarvit­si­joille ja asun­non vai­h­ta­jille ei yksinker­tais­es­ti riitä Helsin­gin nyky­is­ten rajo­jen sisältä asuntoja.

  9. SVA:n kysymyk­seen liit­tyen olisi mie­lenki­in­toista tietää ketkä ovat olleet kiin­nos­tunei­ta Kalasa­ta­man torneista. Vaik­ka ne eivät ilmas­toa pelas­taisi, niin jos omakoti­ta­lo per­heen men­estyk­sen sym­bol­i­na menet­täisi sta­tusar­von­sa, ja sen tilalle tulisi osin tor­ni­a­sum­i­nen, niin edes kaupun­gin lev­iämi­nen sakkaisi. Nythän omakoti­talot raken­netaan pel­loille tiivi­isti ilman suurem­paa pihaa, ja viere­inen met­säkin häviää ajan kanssa kaupun­gin levitessä lähiö ker­ral­laan. Lapset lähtevät, van­hem­mat rai­h­nais­tu­vat ja talo käy liian han­kalak­si ylläpitää. Muut­ta­vat sit­ten takaisin kaupunki­in. Mik­si siis lähteä edes levit­tämään itseään veron­mak­sajien tuel­la pitkin Uut­ta­maa­ta? Sipoolaisil­takin voi kysyä, että miltä tun­tuu kun lähiö tulee perässä, vaik­ka luuli muut­ta­neen­sa maalais­maise­maan. Myös liikku­mi­nen kävellen, ja oma­l­la kulu­tuk­sel­la työl­listämi­nen krääsän tuon­nin sijas­ta kas­vaisi, jos ihmiset pysy­i­sivät kaupungis­sa, ja kävi­si­sivät sit­ten kaupungista vierailul­la maal­la, eikä niin että kaik­ki muut­ta­vat maalle ja tekevät siitä huo­maa­mat­taan lähiötä. 

    Edelleen täy­tyy pala­ta siihen, että jos ker­rostalot eivät olisi menet­täneet laat­u­aan 60-luvul­la ja kaavoitus muut­tunut lähiök­si, niin pikku­por­var­it oli­si­vat yhä jatka­neet elämää kaupunki­laisi­na. Tarkoi­tan siis raken­nusten ja miljöön laatu­vaikutel­maa, en sitä, että pitäisi rak­en­taa uus­re­nes­sanssia. Helsin­gin keskus­tan hin­tata­so tukee tätä. Kun­han jät­täisi ne suuret viher­alueet, jot­ka saisi­vat olla myös osin enem­mänkin met­sää, eikä vain nurmea ja soti­laal­lisia istu­tuk­sia. Taas myyvänä mieliku­vana se Nykin Keskuspusto.

    Oikeas­t­aan jos ilmas­to menee, niin sitä olisi muka­va odotel­la kävellen met­sässä, eikä jonkun takapi­hal­la tai onkien salaa jonkun lai­turil­la. Työ­paikatkin syn­tyvät sinne mis­sä on ihmiset, niin jos jät­täisi nyt sit­ten edes tuon lev­iämisen sit­ten tästä pois. En vain ymmär­rä rantaryh­miä ja ympäristöjär­jestöjä, jot­ka mielu­um­min halu­a­vat pien­talo­mata­tot peit­tämään met­sät ja ran­nat, ja sit­ten ihmiset sahaa­vat autoil­laan sieltä töi­hin. Ei näil­lä muut­tomäärille mikään säästy, jos kaupun­ki on jatkos­sakin kiel­let­ty rakennusmuoto. 

    Lev­iämiseen liit­tyen ympärstölau­takun­ta kan­nat­ti ympäristön hävit­tämistä Meri-Rasti­las­sa. Minä en vain ymmär­rä tätä poli­ti­ikkaa, jos­sa ympäristö-nimik­keen alla rai­vataan met­sää, vaik­ka vai­h­toe­hto on esitetty.

  10. “Oheises­sa kuvas­sa on Helsin­gin ympäristön kun­tien vero­tu­lo­ja asukas­ta kohti suh­teutet­tuna koko maan keskiarvoon.”

    Olisi hyvä saa­da ver­tailuu myös eri aluei­den kus­tan­nuk­set. Sil­loin voidaanko vas­ta puhua vauras­tu­mis­es­ta tai kurjistumisesta.

    p.s. paljonko­han Espoon luvuis­sa on mukana “Noki­aa” ja mikähän oli tilanne vuosi­na 2011 ja 2012.

  11. Ville T:
    Sun Zu:
    Mitä eroa on yksi­ty­sen sek­torin tai julkisen sek­torin lääkärin mak­samis­sa kun­nal­lisverois­sa? Ei kai sil­lä ole niinkään merk­i­tys­tä mil­lä mallil­la jokin palvelu tuotetaan. 

    Julkisen sek­torin lääkäri ei mak­sa vero­ja. Hänen palkkansa mak­se­taan veroil­la, ja niistä mak­se­tut “verot” ovat vain turhaa numeroleikkiä joil­la työl­lis­tetään 10’000 yhtä turhaa julkisen sek­torin paperinsiirtelijää.

  12. Julkisen sek­torin lääkäri ei mak­sa vero­ja. Hänen palkkansa mak­se­taan veroil­la, ja niistä mak­se­tut “verot” ovat vain turhaa numeroleikkiä joil­la työl­lis­tetään 10’000 yhtä turhaa julkisen sek­torin paperinsiirtelijää.

    Lääkärei­den tarve sinän­sä ei muu­tu. Kaikissa län­si­mai­sis­sa yhteiskun­nis­sa pide­tään arvokkaana yhteiskun­nal­lise­na tavoit­teena ter­vey­den­hoidon takaamista mah­dol­lisim­man monille. Kysymys on lähin­nä jär­jestelmän rahoituk­ses­ta: yksi­ty­is­lääkäri ja yksi­tyi­nen vaku­u­tus, yksi­ty­is­lääkäri ja julki­nen vaku­u­tus, virkalääkäri ja vaku­u­tus, virkalääkäri ja bud­jet­ti­ra­hoi­tus vai jokin näi­den yhdistelmä?

    Kun­nan väestöpoli­ti­ikan kannal­ta tuo on yhden­tekevää. Lääkäri asuu joka tapauk­ses­sa jos­sakin ja saa joka tapauk­ses­sa eri­no­maista palkkaa, jos­ta kun­ta saa kun­nal­lisveron. Jos kun­ta mak­saa palkan, mak­saa kun­ta sen riip­pumat­ta siitä, asuuko lääkäri kun­nas­sa vai sen ulkopuolella.

  13. Sun Tzu:
    Väärä graafi.

    Oikea olisi verotet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töitä tekevä asukas. Nehän tämän lystin maksavat.

    Jos kuvitel­laan että kaik­ki suo­ma­laiset pait­si 1 oli­si­vat julkisel­la sek­to­ril­la, ja se yksi laatisi vaikka­pa strate­gioi­ta val­ti­olle. Mak­saisiko hän tuol­loin kaiken suomen toiminnan?

  14. Nor­maalis­sa kie­lenkäytössä kur­ju­udel­la ei tarkoite­ta sitä, onko keskimääräi­nen tulota­so kymme­nen pros­ent­tia pienem­pi vai suurempi. 

    Talousti­eteel­lis­ten kuriosi­teet­tien ja val­tion laitosten ansios­ta pääkaupunkiseudul­la on muu­ta maa­ta korkeam­mat palkat ja ehkä korkeampi työl­lisyysaste, mut­ta tämä ei tarkoi­ta että varsi­naista kur­ju­ut­ta olisi vähemmän. 

    Parem­min kur­ju­ut­ta kuvaa se, miten suuri osa alueen asukkaista on huume­hörhöjä, puliukko­ja, rikol­lisia, human­i­taarisia maa­han­muut­ta­jia, avo­hoitopoti­lai­ta, kodit­to­mia tai muu­ta vas­taa­van­tyylistä ihmisainesta.

    Voi olla, että täl­lais­ten osu­us Helsingis­sä on kasvanut.

    Jokainen aikuinen ihmi­nen ymmärtää, että sil­lä ei ole suur­ta merk­i­tys­tä tien­aako enem­mistö naa­pureista 3000 euroa vai 3500 euroa kuus­sa. Mut­ta jos naa­pu­rus­tossa on muu­ta­makin aggres­si­ivi­nen huume­hörhö, se heiken­tää viihtyvyyt­tä huo­mat­tavasti, varsinkin lapsiperheissä.

  15. Sun Tzu:
    Oikea olisi verotet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töitä tekevä asukas. Nehän tämän lystin maksavat. 

    Nyt juk­saat. Kun ker­ran yri­tyk­set mak­sa­vat kaik­ki verot, niin miten muka työn­tek­i­jöille voi mitään jäädä maksettavaksi?

    Vakavam­min, minä en kyl­lä oikein ymmär­rä mil­lä logi­ikalla julkisen sek­torin lääkäri on mitään tuot­tam­a­ton yhteiskun­nan loinen ja veron­mak­sajien elät­ti, mut­ta täs­mälleen samo­ja oper­aa­tioi­ta tekevä yksi­tyisen sek­torin lääkäri on yhteiskun­taa pystyssä pitävä tukipylväs ja hyvä veronmaksaja.

  16. Sun Tzu: Julkisen sek­torin lääkäri ei mak­sa vero­ja. Hänen palkkansa mak­se­taan veroil­la, ja niistä mak­se­tut “verot” ovat vain turhaa numeroleikkiä joil­la työl­lis­tetään 10’000 yhtä turhaa julkisen sek­torin paperinsiirtelijää. 

    Oletko nyt ihan tosis­sasi sitä mieltä, että julkisen sek­torin lääkärit, opet­ta­jat ja las­ten­tarhao­h­jaa­jat ovat kaik­ki täysin turhia paperinpyörittäjiä?

    Julkisel­la sek­to­ril­la olisi var­masti varaa tehostaa hallintoa, mut­ta en kyl­lä mil­lään usko, että yksi­ty­istämi­nen sen automaat­tis­es­ti tek­isi. Kyl­lä yksi­tyisetkin yri­tyk­set tup­paa­vat varsin lah­jakkaasti hau­tau­tua väli­por­taan hallintoon, vaik­ka kyseessä ei olisi lähellekään niin vaa­ti­vas­ta tuotan­to­pros­es­sista kuin vaikka­pa sairaalassa.

    Jenkeis­sä ollaan var­maan yksi­ty­istämisessä pisim­mäl­lä, ja siel­lä julkisen sek­torin paper­in­pyörit­telijöitä kor­vaa­vat yksi­tyisen sek­torin vaku­u­tusy­htiöt ja lakimiehet, jot­ka hoita­vat saman paper­in­pyöri­tyk­sen paljon kovem­mal­la liksalla.

  17. Tuos­ta “yksi­tyi­nen vas­taan julki­nen sek­tori” ‑teemas­ta halu­aisin kom­men­toi­da seuraavaa:

    Yhteiskun­ta on kokon­aisu­us, jon­ka omi­naisu­udet, mm. aineelli­nen ja henk­i­nen hyv­in­voin­ti, määräy­tyvät sen mukaan mitä ihmiset tekevät, eivät sen mukaan onko joku tek­i­jä ns. julkisel­la puolel­la vai ns. yksi­tyisel­lä puolella. 

    Ensim­mäisessä ker­talu­vus­sa tuol­lainen jaot­telu on sekundääri­nen, mil­tei keinotekoinen.

    Jos ajatel­laan, että yksi­tyi­nen puoli “kus­tan­taa” julkisen puolen, niin yhtä hyvin voidaan väit­tää, että julki­nen puoli pitää yhteiskun­nan rak­en­tei­ta pystyssä, minkä ansios­ta yksi­tyisel­lä puolel­la ylipään­sä voidaan toimia paljon sofistikoituneem­min kuin esimerkik­si kivikaudella.

    Toisaal­ta, kär­jistäen, voitaisi­in väit­tää, että yksi­tyisel­lä puolel­la toimivien tulisi jatku­vasti olla kiitol­lisu­u­den­ve­las­sa julkiselle sek­to­rille ja siel­lä työsken­televille. Jos yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­televät jotain rahaa onnis­tu­vat liike­toimil­laan han­kki­maan, niin hei­dän tulisi jatku­vasti muis­taa, että nimeno­maan julki­nen sek­tori takaa rahan arvon ja sen käyt­tökelpoisu­u­den mak­su­vä­li­neenä. Täten raha ei oikeas­t­aan ole hei­dän omaansa, vaan on vain julkisen sek­torin armos­ta hei­dän käyt­töön­sä vähäk­si aikaa suotu.

    Van­hem­man sukupol­ven väki saat­taa vielä muis­taa jonkun joka sanoi: “Antakaa keis­ar­ille, mikä keis­arin on — –”. Kysymyshän siis oli keis­arin oikeud­es­ta verot­taa ala­maisi­aan. Täl­lä oikeudel­la näyt­täisi täten ole­van peräti jumalalli­nen siunaus.

  18. Pet­ja Y: Jos kuvitel­laan että kaik­ki suo­ma­laiset pait­si 1 oli­si­vat julkisel­la sek­to­ril­la, ja se yksi laatisi vaikka­pa strate­gioi­ta val­ti­olle. Mak­saisiko hän tuol­loin kaiken suomen toiminnan? 

    Ei hyvää päivää mitä idiotismia.

    Sosial­is­teille köy­hyys on rikkaut­ta, vapaus orju­ut­ta, varas­t­a­mi­nen oikeu­den­mukaisu­ut­ta jne.

  19. Sun Tzu:
    Väärä graafi.

    Oikea olisi verotet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töitä tekevä asukas. Nehän tämän lystin maksavat.

    Eikös tuos­ta sit­ten puut­tuisi val­tion­hallinto, arvaan melko isok­si tulon­saa­jaryh­mäk­si Helsingissä.
    eli kaik­ki mii­nus kun­nalli­nen sek­tori olisi oikeampi?

  20. Lie­nee käytän­nössä osoit­tau­tunut hyväk­si ratkaisuk­si, että on sekä julki­nen että yksi­tyi­nen sek­tori. Tarvi­taan sekä yri­tyk­siä että viras­to­ja. Tosin rajan­ve­to näi­den kah­den välil­lä on välil­lä vaikeaa, kun yri­tyk­set ovat niin kovin yhteiskun­tavas­tu­ullisia, ja sit­ten taas julki­nen sek­tori toimii man­age­ri­al­is­tis­es­ti ja yrit­tää toimia enem­män kuin yri­tys kuin yri­tyk­set itse;) Välil­lä kyl­lä tun­tuu, että julkisen val­lan toimin­nas­sa bud­jet­ti­val­ta ja rahan­si­ir­rot paikas­ta toiseen ovat saa­neet liian ison roolin — olisiko mah­dol­lista, että lain­säädän­nöl­lä ohjail­taisi­in ja määrät­täisi­in ilman, että siihen aina liit­tyy akti­ivista rahansiirtelyä?

  21. ” että lain­säädän­nöl­lä ohjail­taisi­in ja määrät­täisi­in ilman, että siihen aina liit­tyy akti­ivista rahansiirtelyä?”

    Suo­mi on kum­ma­jainen. Val­tio kerää verot ja jakaa niitä takaisin mon­imutkaisten sään­tö­jen ja lasken­takaavo­jen perusteella.

    Se on Venäjän val­lan peru­ja. Ruot­sis­sa veron­mak­sa­jat eivät mak­sa vero­ja val­ti­olle. Jostain syys­tä tästä vai­etaan Suomessa.

    Suomen talous olisi ter­veem­mäl­lä poh­jal­la, jos verot ml. arvon­lisäverot maksettaisiin/kerättäisiin alueille. 

    Val­tio tulisi hyvin toimeen muil­la veroil­la ja maksuilla.

  22. Juhani Salo­vaara: SVA:n kysymyk­seen liit­tyen olisi mie­lenki­in­toista tietää ketkä ovat olleet kiin­nos­tunei­ta Kalasa­ta­man torneista.>

    Vuon­na 2011 Helsin­gin kaupun­gin tietokeskus, kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ja talous- ja suun­nit­telukeskus selvit­tivät korkei­den asuin­talo­jen poten­ti­aale­ja. Osal­lis­tu­in itse Tasken puolelta tuon selvi­tyk­sen tekoon asun­trak­en­tamisen kehit­tämis­es­tä vas­tu­us­sa olleena kehittämisinsinöörinä. 

    Tässä muu­ta­ma poim­inta lehdistötiedotteesta:

    “Tutkimuk­seen vas­tan­nei­den perus­teel­la näyt­tää siltä, että Suomen korkeis­sa ker­rostalois­sa asu­vista huo­mat­ta­van suuri osu­us on 51–60 ‑vuo­ti­ai­ta. Hei­dän osuuten­sa oli moninker­tainen ver­rat­tuna naa­pu­ri­talo­jen asukasrakenteeseen. ”

    Korkeis­sa raken­nuk­sis­sa asu­vien lap­siper­hei­den “…Osu­us on 10,5 %, kun esimerkik­si koko Suomes­sa n. 40 % ja Helsingis­sä n. 20 % kaik­ista asun­tokun­nista on lapsiperheitä. ”

    “Korkei­den ker­rostalo­jen asukkail­la asun­non valin­nas­sa yht­enä tek­i­jänä koros­tuu muut­to pie-nem­pään asun­toon. Siten tor­ni­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen saat­taisi lisätä per­hea­sun­to­jen tar­jon­taa asuntomarkkinoilla.”

    ”Merkille pan­tavaa on, että korkeisi­in ker­rostaloi­hin muut­tanei­den edelli­nen asun­to on val­taos­al­la ollut ker­rostalos­sa. Kuitenkin yli neljännes on muut­tanut omakoti‑, pari- tai riv­i­talosta korkeaan kerrostaloon.”

    “Sen sijaan nuorten 20–30 ‑vuo­ti­aiden osu­us Suomen korkeis­sa ker­rostalois­sa on vähäi­nen (9 %) ver­rat­tuna naa­pu­ri­taloi­hin (23 %) tai kan­sain­välisi­in esimerkkeihin.” 

    ”Meil­lä jo työelämässä ole­vat nuoret ja hyvä­palkkaiset lapset­tomat par­it eivät ainakaan vielä näytä löytäneen tor­ni­taloa­sum­ista. Tämä saat­taa johtua siitä, että pääosa nyky­i­sistä tor­ni­taloista sijait­see kaupunkikeskus­to­jen reunoilla.”

    Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen lisäk­si SRV on selvit­tänyt korkeal­la asumisen poten­ti­aale­ja Keilaniemen torne­jaan varten. Hyväl­lä paikalla tor­nissa asumis­es­ta voisi hyvinkin kehit­tyä sta­tustek­i­jä, ainakin ylimpi­en ker­rosten osalta.
    Tornien rak­en­t­a­mi­nen on joka tapauk­ses­sa kalli­im­paa kuin perusker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen. Myös tavanomaises­sa tuotan­nos­sa ylim­mät tai ylin ker­ros on halut­tu ja hin­nat voidaan jyvit­tää korkeam­mik­si. Se miten kiin­nos­tavaa asum­i­nen tor­ni­talon keskik­er­roksis­sa olisi, on tämän raken­nustyypin osalta keskeinen kysymys.

  23. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Lääkärei­den tarve sinän­sä ei muu­tu. Kaikissa län­si­mai­sis­sa yhteiskun­nis­sa pide­tään arvokkaana yhteiskun­nal­lise­na tavoit­teena ter­vey­den­hoidon takaamista mah­dol­lisim­man monille. 

    Epäilemät­tä. Siinä jonos­sa jos­sa vaa­di­taan ilmaisia palvelui­ta ei koskaan ole pula ihmisistä.

    Valitet­ta­va tosi­a­sia on kuitenkin se että jos rahan ansait­si­joi­ta ei ole, on aivan saman­tekevää minkälaisia arvokkai­ta yhteiskun­nal­lisia tavoit­tei­ta laa­di­taan. Lääkäre­itä voidaan tarvi­ta vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta ilman rahaa et niitä näe.

  24. Pet­ja Y: Jos kuvitel­laan että kaik­ki suo­ma­laiset pait­si 1 oli­si­vat julkisel­la sek­to­ril­la, ja se yksi laatisi vaikka­pa strate­gioi­ta val­ti­olle. Mak­saisiko hän tuol­loin kaiken suomen toiminnan? 

    Ei tietenkään, hän olisi muut­tanut jo ajat sit­ten Jenkkilään.

    Tun­netusti tuos­sa tapauk­ses­sa julki­nen sek­tori rahoit­taa itsen­sä velka­ra­hal­la, kunnes piik­ki lyödään kiin­ni. Sit­ten meneekin aika kur­jasti. Kokeil­tu on, en suosittele.

  25. tcrown:

    Vakavam­min, minä en kyl­lä oikein ymmär­rä mil­lä logi­ikalla julkisen sek­torin lääkäri on mitään tuot­tam­a­ton yhteiskun­nan loinen ja veron­mak­sajien elät­ti, mut­ta täs­mälleen samo­ja oper­aa­tioi­ta tekevä yksi­tyisen sek­torin lääkäri on yhteiskun­taa pystyssä pitävä tukipylväs ja hyvä veronmaksaja. 

    Luulin tämän olleen aika yksinker­tainen matemaat­ti­nen tehtävä että posi­ti­ivi­nen rahavir­ta on tarpeel­lisem­paa kun negati­ivi­nen kun tavoit­teena on kan­nat­ta­va kun­tat­alous. Näem­mä se Suomen PISA-men­estys uno­htuu kun ikää karttuu.

    Har­joituk­sen kannal­ta on täysin saman­tekevää mis­tä aktivi­teeteista nuo rahavir­rat syntyvät.

  26. teekkari:
    Julkisel­la sek­to­ril­la olisi var­masti varaa tehostaa hallintoa, mut­ta en kyl­lä mil­lään usko, että yksi­ty­istämi­nen sen automaat­tis­es­ti tek­isi. Kyl­lä yksi­tyisetkin yri­tyk­set tup­paa­vat varsin lah­jakkaasti hau­tau­tua väli­por­taan hallintoon, vaik­ka kyseessä ei olisi lähellekään niin vaa­ti­vas­ta tuotan­to­pros­es­sista kuin vaikka­pa sairaalassa.

    Jos julkisen sek­torin monop­o­liy­hteiskun­ta olisi paras malli toimia, Neu­vos­toli­it­to olisi maail­man val­tias ja puhuisimme kaik­ki venäjää. Suh­teel­lisen perus­teel­lis­es­ti on todis­tet­tu että näin ei ole.

    On tot­ta että julkiselle sek­to­rille tyyp­illi­nen kor­rup­tio ja nysväämi­nen voi tart­tua myös yri­tyk­seen. Markki­na­t­alous on kuitenkin siitä etevä epeli että tuol­laiset yri­tyk­set tapetaan varsin nopeasti.

  27. Janne Karimä­ki:
    Jos ajatel­laan, että yksi­tyi­nen puoli “kus­tan­taa” julkisen puolen, niin yhtä hyvin voidaan väit­tää, että julki­nen puoli pitää yhteiskun­nan rak­en­tei­ta pystyssä, minkä ansios­ta yksi­tyisel­lä puolel­la ylipään­sä voidaan toimia paljon sofistikoituneem­min kuin esimerkik­si kivikaudella.

    Filosofis­es­ti asia menee kutakuinkin näin: yhteiskun­ta voidaan jakaa kah­teen osaan, niihin jot­ka tekevät rahaa ja niihin jot­ka tuh­laa­vat rahaa. Vain toisia näistä on pakko olla.

    On erit­täin vähän (jos ollenkaan) sel­l­aisia asioi­ta joi­hin vält­tämät­tä tarvi­taan julk­ista sek­to­ria, kutakuinkin kaik­ki voidaan yksi­ty­istää ja kil­pailut­taa tehokku­u­den saavuttamiseksi.

    Kun mainit­sit tuon rahan, niin jenkki­taalaa paina­va keskus­pank­ki eli FED on yksi­ty­is­ten jenkkipankkien omistama.

  28. Kruni-Kalle: Eikös tuos­ta sit­ten puut­tuisi val­tion­hallinto, arvaan melko isok­si tulon­saa­jaryh­mäk­si Helsingissä.
    eli kaik­ki mii­nus kun­nalli­nen sek­tori olisi oikeampi? 

    Näin tietenkin on jos halu­taan heku­moi­da jonkin julkisen talouden palasen osaoptimoinnilla.

    Net­toveron­mak­sa­jan kannal­ta se on kuitenkin aika lail­la sama kuka käy ryöstämässä hänen rahansa.

  29. Tuo­mas Kivelä:
    Muu­ta­ma vuosi sit­ten teh­dyn selvi­tyk­sen mukaan ker­rostaloalue tuot­taa vero­tu­lo­ja kun­nalle seit­semän ker­taa enem­män hehtaar­il­ta kuin pientaloalue 

    Muis­taisitko tuon selvi­tyk­sen nimeä tai julka­isi­jaa, että voisi lähteä etsimään sitä? Kuu­lostaa erit­täin mielenkiintoiselta.

    1. Eniten vero­tu­lo­ja hehtaaria kohden tuli Kallios­ta. Tapio Korhostas kiin­nos­taa kuitenkin ero­tus, paljonko asukkaat kuy­lut­ta­vat palvelu­ja ja paljonko he mak­sa­vat veroja.

  30. Sun Tzu: Luulin tämän olleen aika yksinker­tainen matemaat­ti­nen tehtävä että posi­ti­ivi­nen rahavir­ta on tarpeel­lisem­paa kun negati­ivi­nen kun tavoit­teena on kan­nat­ta­va kun­tat­alous. Näem­mä se Suomen PISA-men­estys uno­htuu kun ikää karttuu.

    Mikä posi­ti­ivi­nen rahavir­ta? Vään­netään nyt rautalankaa.

    Kahdessa vierekkäisessä leikkaus­salis­sa kak­si lääkäriä tekee samaa oper­aa­tio­ta eri poti­laalle. Ensim­mäi­nen on sairaalan palkkalis­toil­la, toinen on vuokrat­tu Medonelta kiirea­pu­laisek­si. Ensim­mäi­nen on siis julkisen sek­torin palkkalis­toil­la, ja toinen yksi­tyisen sek­torin palkkalis­toil­la. Mik­si jälkim­mäi­nen on veron­mak­sa­ja mut­ta ensim­mäi­nen ei?

  31. Kun puhutaan kur­jis­tu­mis­es­ta ja elämisen laadus­ta ei raha kuitenkaan ratkaise kaikkea. Helsinkiläisen elinikä on alle maan keskiar­von, vaik­ka tulota­so yli maan keskiar­von. Oheinen tek­sti on peräisin Helsin­gin omos­ta terveysraporeista.

    “Alueel­liset erot eli­nolois­sa, tur­val­lisu­udessa, koulu­tuk­ses­sa, asumises­sa, elin­tavois­sa ja ter­vey­dessä ovat Helsingis­sä huo­mat­ta­vat. Helsinkiläis­ten eli­na­jan­odote on piden­tynyt ajan­jak­sol­la 1981–2009 miehillä yli 6 vuot­ta ja naisil­la yli 4 vuot­ta. Edelleenkin helsinkiläiset miehet elävät kuitenkin keskimäärin run­saat 8 kuukaut­ta ja naiset läh­es 7 kuukaut­ta lyhyem­män elämän kuin suo­ma­laiset keskimäärin.”

    Mis­tähän tämä johtuu ? Suurem­mas­ta syöpäkuolleisuudesta ?

    1. Helsinkilöis­ten lyhempi elin­iän odote johtuu siitä, että kaupungis­sa on paljon syr­jäy­tyneitä, joiden odote on kovin huono.

  32. Sun Tzu: Filosofis­es­ti asia menee kutakuinkin näin: yhteiskun­ta voidaan jakaa kah­teen osaan, niihin jot­ka tekevät rahaa ja niihin jot­ka tuh­laa­vat rahaa. 

    Eli keskus­pankki­in (joka ain­oana tekee rahaa) ja koko muuhun kansan­talouteen (joka taas tuh­laa rahaa).

    Aina välil­lä tosin uuti­soidaan siitä, kuin­ka joku muukin taho kuin keskus­pank­ki on poikkeuk­sel­lis­es­ti yrit­tänyt “tehdä rahaa”, poikkeuk­set­ta huonoin seu­rauksin. Suomes­sa rikosla­ki tun­tee tämän nimel­lä rahanväärennys.

    Kun mainit­sit tuon rahan, niin jenkki­taalaa paina­va keskus­pank­ki eli FED on yksi­ty­is­ten jenkkipankkien omistama. 

    EKP sen sijaan ei ole. Raha on tääl­lä euroalueel­la — kuten suurim­mas­sa osas­sa maail­maa — julkisen sek­torin tuot­ta­ma julki­nen palvelu eikä mitään muu­ta. Jostain syys­tä hörhöinkään anarkokap­i­tal­isti ei tästä syys­tä pidä euroa niin saas­tuneena, että kieltäy­ty­isi sitä käyttämästä.

  33. Tun­netusti tuos­sa tapauk­ses­sa julki­nen sek­tori rahoit­taa itsen­sä velka­ra­hal­la, kunnes piik­ki lyödään kiin­ni. Sit­ten meneekin aika kurjasti.

    Kyseinen esimerk­ki käsit­teli hypo­teet­tista tilan­net­ta, jos­sa yhteiskun­nan julki­nen sek­tori käsit­tää 99% taloud­es­ta. Sin­un nähdäk­sesi tämä julki­nen sek­tori ei täl­löinkään tuot­taisi mitään vaan toimisi velka­ra­hal­la. Toteaisin, että aja­tus on virheelli­nen. Tutus­tu­pa Suomen Pankin tuoreeseen his­to­ri­a­teok­seen, niin näet, miten sul­je­tun talouden rahankier­to toi­mi Suomes­sa 1940-luvul­la. On mah­dol­lista pyörit­tää sul­jet­tua talout­ta niin, että vai­h­to­tase on posi­ti­ivi­nen, kansan­talous kas­vaa ja julkisen talouden ali­jäämä ei räjähdä. Nämä ehdot täyt­tyivät 1940-luvun lop­pupuolen Suomessa.

    On selvää, että yksi­ty­istä sek­to­ria ja sen markki­namekanis­mia tarvi­taan. Yksi­tyisen sek­torin tärkein tehtävä yhteiskun­nas­sa on hyödykkei­den hin­nan­muo­dos­tus. Julki­nen sek­tori voi hoitaa tämän toimen, mut­ta poli­it­tisin päätöksin asetelta­vat hin­nat eivät ole eri­tyisen jous­tavia eivätkä vält­tämät­tä perus­tu tek­nis-taloudel­lisi­in tosi­a­sioi­hin. Sama muuten kos­kee yksi­ty­is­ten kon­sernien sisäistä siir­to­hin­noit­telua. Yksi­tyi­nen sek­tori säätää raa­ka-ainei­den ja lop­putuot­tei­den hin­to­ja melko tehokkaasti, mikä on erit­täin hyödyl­listä resurssien tehokkaan käytön kannalta. 

    Julkisen val­lan tehtävänä on tässä yhtey­dessä taata:
    a) kansalais­ten peru­soikeudet, ml. sosi­aaliset ja sivistyk­sel­liset oikeudet
    b) val­takun­nan turvallisuus
    c) markki­namekanis­min toim­inta niin, etteivät epäre­helliset toim­i­jat men­esty sään­töjä rikkomalla

    Ymmärtääk­seni Sun Tzu on sitä mieltä, että näistä ainakin koh­dat a ja c ovat lähtöko­htais­es­ti tarpeettomia.

  34. Nyt puhutaankin keskiar­voista, kyl­lähän isos­ta kaupungista aina syr­jäy­tyneitä löy­tyy kuten myös varakkai­ta ja hyvinvoivia.

    Kun kat­soin erästä van­hempaa tutkimus­ta Helsin­gin ter­vey­seroista (–> 2005), niin eri­tyis­es­ti koros­tu­vat keuhkosyöpä (miehet ja naiset), muut syövät (miehet), alko­holi­sairaudet (molem­mat sukupuo­let), itse­murhat (vain naisil­la), rin­ta­syöpä (naiset) ja tap­atur­mat miehillä.

    Osa selit­tyy huono-osaisu­udel­la, mut­ta varsinkin nais­ten korkea kuolleisu­us ei täysin seli­ty sillä.

  35. Coun­try­boy:

    Mis­tähän tämä johtuu ? Suurem­mas­ta syöpäkuolleisuudesta ?

    Pien­hiukkaset voivat lyhen­tää elinikää jopa kymmenel­lä vuodel­la. Helsingis­sä liiken­teen hai­tat ovat suurem­mat kuin muis­sa Suomen kaupungeis­sa. Alku­peräiseen aiheeseen sel­l­ainen kom­ment­ti, että ainakin omas­sa lähipi­iris­sä pois­muut­to jatkuu. DI + arkkite­hti­pariskun­ta muut­ti­vat takaisin kotiseudulleen korkei­den asun­to­jen hin­to­jen takia. Lisäk­si työkaveri per­hei­neen kat­se­lee asun­toa kauem­paa. 300 k€ ei kuulem­ma riitä per­hea­sun­toon rauhal­liselta alueelta. Mielum­min sit­ten aja­vat 100 km päivässä työ­matko­ja. Tuo sit­ten taas lisää niitä alus­sa mainit­semi­ani pienhiukkasia.

  36. tcrown:
    Kahdessa vierekkäisessä leikkaus­salis­sa kak­si lääkäriä tekee samaa oper­aa­tio­ta eri poti­laalle. Ensim­mäi­nen on sairaalan palkkalis­toil­la, toinen on vuokrat­tu Medonelta kiireapulaiseksi. 

    Molem­mat ovat tietenkin vero­tuh­lare­i­ta, mut­ta tuo MedO­nen kaveri on lievem­pi tapaus jos kyseessä on kil­pailu­tuk­sen kaut­ta han­kit­tu halvin intialainen lääkäri.

    Parem­pi esimerk­ki on tämä: men­estyvä vien­tifir­ma ulkois­taa työter­vey­den­huolton­sa yksi­tyiselle lääkäri­ase­malle, ja fir­man mak­samil­la rahoil­la ase­mal­la on varaa työl­listää joku joukko lääkäre­itä ja muu­ta henkilökuntaa.

    Tuon henkilökun­nan mak­samil­la veroil­la kaupun­ki sit­ten kyke­nee palkkaa­maan oma­llekin ter­veysase­malleen lääkäriä sun muuta.

    Tämä tari­nan jäl­keen yhteiskun­nan sankarei­den ja vero­tuh­larei­den roolit pitäisi olla varsin selvät.

  37. Tom­mi Uschanov:
    EKP sen sijaan ei ole. Raha on tääl­lä euroalueel­la – kuten suurim­mas­sa osas­sa maail­maa – julkisen sek­torin tuot­ta­ma julki­nen palvelu eikä mitään muuta. 

    Näin onkin, mut­ta keskustelun aihe­han oli se että mitä (jos mitään) tarvet­ta julk­ishallinnolle on. Varsin selvästi voidaan osoit­taa että raha ja keskus­pankki­toim­inta ei ainakaan tarvitse julk­ishallintoa mihinkään.

    Itse asi­as­sa voidaan argu­men­toi­da että päin­vas­tainen on tot­ta: mitä kauem­pana kesku­pankki­toim­inta on julk­ishallinnos­ta, sitä parem­min taloudessa pärjätään.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinkilöis­ten lyhempi elin­iän odote johtuu siitä, että kaupungis­sa on paljon syr­jäy­tyneitä, joiden odote on kovin huono. 

    Onko tämä fak­taa vai omaa arvelua? Äkkiseltään kuvit­telisi, että maan keskiar­voon näh­den “ylimääräis­ten” syr­jäy­tynei­den aiheut­ta­ma elin­iän­odot­tei­den alen­e­ma ei jakau­tu­isi noin tasan (53–47) sukupuolit­tain, huomioiden miesten yliedus­tus syr­jäy­tymisindikaat­tor­eis­sa yleis­es­ti. Ts. ken­ties rin­nal­la vaikut­taa myös jokin/joitakin syr­jäy­tymistä tasa-arvoisem­pia ilmiöitä (esimerkik­si, mut­ta ei vält­tämät­tä, huonom­pi ilmanlaatu)?

  39. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Kyseinen esimerk­ki käsit­teli hypo­teet­tista tilan­net­ta, jos­sa yhteiskun­nan julki­nen sek­tori käsit­tää 99% taloudesta. 

    Tämähän ei itse asi­as­sa ole mitenkään hypo­teet­ti­nen jut­tu, asi­aa konkreet­tis­es­ti kokeilti­in Neukku­las­sa tuos­sa taan­noin. Siel­lä tosin hom­ma rahoitet­ti­in öljyä myymäl­lä. Per­si­illeen meni silti komeasti.

    Kreikas­sa ja Suomes­sa läh­estytään kovaa kyytiä tätä sosial­is­min ideaalia, mut­ta kos­ka öljyä ei ole niin rahoi­tus on hoidet­tu velka­an­tu­mal­la. Kreik­ka on jo konkurssis­sa, eikä Suo­mi nykyisel­lä poli­ti­ikalla tule sitä välttämään.

    Sul­jet­tu talous taas toimii ain­oas­taan alkeel­li­sis­sa olo­suhteis­sa, Brasil­ian tai Bor­neon vil­li-ihmisheimot lienevät aika aito­ja sul­jet­tu­ja talouk­sia. Nyky­i­sistä val­tioista lähim­pänä taita­vat olla Pohjois-Korea ja Soma­lia. En sanoisi että niiden tilanne on tavoit­telemisen arvoinen.

    Muu­toin varsin konkreet­tis­es­ti voidaan osoit­taa että suuri­in vien­ti- ja tuon­timääri­in perus­tu­vat avoimet taloudet ovat kaik­ista men­estyk­sekkäim­mät kon­sep­tit nykyisessä glob­al­isoituneessa maail­mas­sa. Ja avain men­estyk­seen on yhteiskun­nan kilpailukyky.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinkilöis­ten lyhempi elin­iän odote johtuu siitä, että kaupungis­sa on paljon syr­jäy­tyneitä, joiden odote on kovin huono. 

    Mut­ta onko kaupungis­sa taval­lista enem­män syr­jäy­tyneitä sik­si että kiivas­tah­tisen kap­i­tal­is­tisen kaupunkielämän ahneet rat­taat jauha­vat viipaleik­si nuo taval­lista herkem­mät yksilöt jot­ka maaseudun yhteisöl­lisessä ilmapi­iris­sä pär­jäi­sivät oireilematta?

    Vai sik­si että metropo­lialueen erikois­tuneet työ­markki­nat, toimi­va joukkoli­ikenne ja korkeata­soiset kult­tuuri­palve­lut houkut­tel­e­vat taval­lista enem­män syr­jäy­tyneitä muut­ta­jia kos­ka he tarvit­se­vat niitä voimaan­tu­misen­sa lähteeksi? 

    Aihet­ta kam­pan­jaan: “Muu­ta maal­ta metropoli­in, syr­jäy­dy suvait­sevas­sa seurassa!”

  41. OS: “Helsinkiläis­ten lyhempi elin­iän odote johtuu siitä, että kaupungis­sa on paljon syr­jäy­tyneitä, joiden odote on kovin huono.”

    Helsin­gin muut­tovoiton profi­ili huomioiden, onko tähän odotet­tavis­sa muu­tos­ta tule­vaisu­udessa? Kuin­ka suuria lisäsat­sauk­sia tarvi­taan syr­jäy­tyneisyy­den vähentämiseksi/pitämisessä ennallaan?

  42. ‘Varsin selvästi voidaan osoit­taa että raha ja keskus­pankki­toim­inta ei ainakaan tarvitse julk­ishallintoa mihinkään.’ (SunTzu)
    No osoi­ta. Esim. FED on julk­ishallinnon luo­ma ja ylläpitämä monop­o­li. Kil­pail­i­jalle käy ohrais­es­ti: http://en.wikipedia.org/wiki/Liberty_Dollar

  43. Eero: Onko tämä fak­taa vai omaa arvelua? Äkkiseltään kuvit­telisi, että maan keskiar­voon näh­den “ylimääräis­ten” syr­jäy­tynei­den aiheut­ta­ma elin­iän­odot­tei­den alen­e­ma ei jakau­tu­isi noin tasan (53–47) sukupuolit­tain, huomioiden miesten yliedus­tus syr­jäy­tymisindikaat­tor­eis­sa yleis­es­ti. Ts. ken­ties rin­nal­la vaikut­taa myös jokin/joitakin syr­jäy­tymistä tasa-arvoisem­pia ilmiöitä (esimerkik­si, mut­ta ei vält­tämät­tä, huonom­pi ilmanlaatu)?

    Jos­sain määrin var­maan vaikut­taa ilman laatu (pien­hiukkaset, katupö­ly ja type­nok­sid­it) keuhkosyöpäriskiä lisäävästi, vaik­ka Helsin­gin ilma ei niin kovin saas­tunut­ta olekaan. Suurem­pi syy keuhkosyöpään lie­nee kuitenkin keskimääräistä yleisem­pi tupakointi ?

    Nais­ten kohdal­la taas lie­nee kyse huo­mat­tavasti keskimääräistä suurem­mas­ta alko­holin käytöstä, joka lisää myös WHO:n mukaan myös rin­ta­syöpäriskiä. Itse­murhat ja rin­ta­syöpä vaivaa­vat eri­tyis­es­ti koulutet­tu­ja naisia. Samoin ihosyöpä on koulute­tuol­la naisil­la yleisempi.

  44. Sun Tzu: Molem­mat ovat tietenkin vero­tuh­lare­i­ta, mut­ta tuo MedO­nen kaveri on lievem­pi tapaus jos kyseessä on kil­pailu­tuk­sen kaut­ta han­kit­tu halvin intialainen lääkäri.

    En tiedä miin eili­nen vas­tauk­seni ukkui, mut­ta kokeil­laan uudestaan.

    Saanko vielä esit­tää kak­si tarken­tavaa kysymystä:

    1. Jos siis yhteiskun­nalle myyvä yri­tys ole veron­mak­sa­ja, niin miten tämän yri­tyk­sen ali­hankki­jat, ovatko ne oikei­ta veronmaksajia?

    2. Minä käyn noukki­mas­sa met­sästä käpyjä sadan euron arvos­ta. Myyn ne val­ti­olle sadal­la eurol­la, ja val­tio verot­taa tulo­jani tuos­ta 40 euroa. Eli käytän­nössä olen antanut 40% noukkimis­tani kävy­istä val­ti­olle vastik­keet­ta. Onko sin­ul­la todel­la pokkaa väit­tää vakaval­la naa­mal­la että minä en ole mak­sanut tekemästäni työstä veroa?

  45. Julkisen sek­torin lääkäri ei mak­sa vero­ja. Hänen palkkansa mak­se­taan veroilla.…

    Toi taitaa kyl­lä usein olla karkeasti tot­ta myös yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toimi­van lääkärin kanssa. Kysymys on lähin­nä verora­han tekemän mutkan pituudesta.

Vastaa käyttäjälle Erastotenes aleksandrialainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.