Työn kysynnän ja tarjonnan ongelmia

(Ter­mi­nologi­nen sel­ven­nys: työn kysyn­tä on sitä, että yri­tys palkkaa työn­tek­i­jän (ostaa) ja tar­jon­ta sitä, että työn­tek­i­jä menee töi­hin (myy). )

Lähtöko­htamme Juhanan kanssa oli, ettei työ­suhdet­ta syn­ny, ellei se ole kan­nat­tavaa sekä työ­nan­ta­jalle että työn tekijälle.

Kaikkien työ­suhtei­den ei tulekaan syn­tyä. Kenenkään ei pidä men­nä työhön, johon hänel­lä ei ole suh­teel­lista etua. Esimerkik­si trade­nomin paik­ka ei ole kau­pan kas­sas­sa. Kasvukeskuk­set eivät ylipään­säkään ole oikea paik­ka mata­lan tuot­tavu­u­den töille, jot­ka voisi­vat olla jos­sain muual­la, kos­ka asun­top­u­la rajoit­taa työvoiman saan­tia joka tapauksessa.

Työt­tömyy­dek­si asia muut­tuu, kun jollekin ei ole tar­jol­la yhtään työ­paikkaa, joka hänen kan­nat­taisi ottaa vas­taan. Tämän syynä voi olla työn kysyn­nän tai tar­jon­nan ongelma.

Muut­to­tap­pioalueil­la työt­tömyys johtuu pääsään­töis­es­ti kysyn­nän puut­teesta. On vaikea löytää vaa­dit­taval­la palkkata­sol­la yri­tyk­sen kannal­ta kan­nat­tavaa työtä. Ikäkausit­tain kysyn­nän puute vaikut­taa sekä nuorten että ikään­tynei­den työt­tömyy­teen. Ikään­tyneistä tiedämme, että vaik­ka sun­nun­taipuheis­sa kan­nate­taan eläkeiän nousua, yri­tyk­set ovat halut­to­mia pitämään palkkalis­toil­laan 63-vuot­ta täyt­täneitä ja toisin kuin Ruot­sis­sa, Suomes­sa työt­tömäk­si joutunut 50-vuo­tias ei tah­do löytää uut­ta työpaikkaa.

Kaupunki­lais­ten nuorten osalta tilanne on han­kala kahdel­la taval­la. Koke­mat­toma­lle nuorelle ei halu­ta mak­saa yhtä hyvää palkkaa kuin vähän iäkkääm­mälle koke­neelle. Useim­mis­sa työe­htosopimuk­ses­sa tämä on ymmär­ret­ty, ja nuorten alku­palkat alit­ta­vat vähän van­hempi­en palkat selvästi.  Tämä on kysyn­tää ajatellen real­is­tista, mut­ta siinä on se huono puoli, ettei ainakaan Helsingis­sä pie­nil­lä palkoil­la tule toimeen. Kysyn­tää ajatellen nuorten palkko­jen tulisi olla pienem­piä kuin kokenei­den työn­tek­i­jöi­den, mut­ta tar­jon­taa ajatellen ne ovat nyt liian pieniä. Täl­laiseen kak­soi­songel­maan ei ole muu­ta ratkaisua kuin joko alen­taa vero­tus­ta ja/tai sivuku­lu­ja tai jonkin­lainen matalapalkkatuki.

Mata­la­palkkaisen työn tar­jon­taa vaikeut­taa pääkaupunkiseudul­la huo­mat­tavasti asumisen kalleus. Kun sosi­aal­i­tur­va mak­saa vuokran kokon­aan, mut­ta pieni­palkkainen joutuu mak­samaan sen kokon­aan itse, pienel­lä pal­ka­lla työsken­telyssä ei ole henkilöko­htais­es­ti järkeä. Mei­dän tehtävämme ei ollut ehdot­taa asun­topoli­it­tisia toimia, joten emme ehdot­ta­neet, vaik­ka välil­lä mieli tekisi.

Joidenkin henkilöi­den henkilöko­htainen tuot­tavu­us puut­teel­lisen osaamisen tai esimerkik­si ter­vey­teen tai luon­teeseen liit­tyvien seikko­jen vuok­si on niin mata­la, ettei heille kan­na­ta mak­saa työe­htosopimusten mukaista palkkaa ja toisaal­ta, jos heille mak­set­taisi­in vain, mitä yri­tyk­sen kan­nat­taa mak­saa, hei­dän kan­nat­taisi pysyä työt­töminä. Täl­laiseen tilanteeseen aut­taa vain työn­tek­i­jälle itselleen tai hänen työ­nan­ta­jalleen mak­set­ta­va palkkatuki.

Oman kysyn­täon­gel­mansa aiheut­taa työ­nan­ta­jan pelko työ­nan­ta­jariskeistä. Halu palkata tiet­ty henkilö ale­nee, jos on syytä epäil­lä, että hän saat­taa sairastel­la, tul­la raskaak­si tai vaik­ka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

42 vastausta artikkeliin “Työn kysynnän ja tarjonnan ongelmia”

  1. Judith Simonin väitöskir­jas­sa (2010), joka soveltaa ja kehit­tää sosi­aalisen epis­te­molo­gian näkökul­maa sosi­aalisen medi­an tutkimuk­seen, tode­taan, että todis­telua (tes­ti­mo­ny) ei enää pide­tä yksinker­taise­na tiedon siir­tona (trans­mis­sion) toim­i­jal­ta toiselle:

    ”But, accord­ing to Kusch, the social­i­ty of knowl­edge goes far beyond a mere trans­mis­sion of knowl­edge from one per­son to anoth­er. To vin­di­cate a com­mu­ni­tar­i­an account of tes­ti­mo­ny, Kusch starts by expos­ing the lim­its of indi­vid­u­al­is­tic under­stand­ings of tes­ti­mo­ny. He argues that the scope of tes­ti­mo­ny was too nar­row­ly con­ceived and that the notion of epis­temic inter­de­pen­dence might be a bet­ter con­cept to describe the inter­re­lat­ed­ness of epis­temic agents. More­over, the idea that tes­ti­mo­ny is a mere means of knowl­edge trans­mis­sion has to be replaced with the acknowl­edge­ment that tes­ti­mo­ny often is a gen­er­a­tive source of knowledge.”
    (Simon, Judith 2010: Know­ing Togeth­er: A Social Epis­te­mol­o­gy for Socio-Tech­ni­cal Epis­temic Sys­tems. Uni­ver­sität Wien., 161–162. http://othes.univie.ac.at/10285/1/2010–04-19_0547816.pdf)

    On siis van­hakan­taista tulki­ta hallinnol­liset työ- ja koulu­tus­todis­te­lut (tes­ti­mo­ny), joiden tulok­set Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen otta­vat annet­tuina ja itses­tään selv­inä, pelkästään tiedon­si­ir­tona. Min­ul­la on Simonin väitöskir­ja muiden asioiden ohel­la aina taskus­sa muis­ti­tikul­la, mut­ta se ei auta asioimaan vaan se aut­taa ymmärtämään, mik­si tästä ei tule mitään.

    Soin­in­vaaran ja Var­ti­ainen suosi­tuk­sis­sa vaa­di­taan kri­ti­ikit­tömästi aina vaan lisää todis­telu­ja ja ker­rostu­mia, joiden kaut­ta pros­es­soitu­na totu­us muut­tuu alati tulkinnanvaraisemmaksi:

    Suosi­tus 21. Työt­tömyys­tur­vas­ta aktivoivampi. Työt­tömyys­tur­vaa kehitetään aktivoivaan
    suun­taan niin, että työ­markki­nat­uen tai vas­taavien tukien ehdollisuus
    aktivoin­ti­toimille – esimerkik­si tuk­i­työl­listämiselle ja koulutukselle –
    toteu­tuu alun perin tarkoite­tul­la taval­la. Tämä voi edel­lyt­tää työvoimaviranomaisten
    ja sosi­aalivi­ra­nomais­ten tiivi­im­pää yhteistyötä. (Mata­la­palkkatyö Suomes­sa 2013, 60.)

  2. Oikein hyvää ana­lyysiä tämä… ratkaisu­ista tosin on aina niukkuutta.
    Ja kun eri­laisia ratkaisu­ja esitetään, het­ken päästä ilmaan­tuu lau­ma postaa­jia, jot­ka kukin erik­seen oma­l­la taval­laan ker­to­vat, mik­si mitään ei voi­da tehdä, kos­ka mikään ei toimi.
    Ja jotakin olisi kuitenkin syytä tehdä.

  3. Yli 57–58-vuotiaiden saneer­aus on kalli­im­paa kuin hei­dän jäämisen­sä työkyvyttömyyseläkkeelle

    Yli 57–58-vuotias työkyvyt­tömyy­seläkeläi­nen nos­taa suuren yri­tyk­sen mak­su­lu­ok­ka, jos työkyvyt­tömien määrä poikkeaa use­na vuote­na keskiar­vos­ta eli aika mon­imutka­nen ja teo­reet­ti­nen mahdollisuus

    Mut­ta työt­tömäk­si saneer­at­tu 57–58-vuotias joutuu väistämät­tä lisäpäiville ja lisäpäivistä viimeinen työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan 80 %.

    Lasku tosin tipah­taa vas­ta kun uhri täyt­tää 62–63-vuotta ja tuo lasku on paljon suurem­pi kuin tuo teo­reet­ti­nen työkyvyt­tömyys­mak­su­lu­okan nousu.

    Tun­tuu oudol­ta, että työ­nan­ta­jat hyväksyvät mukise­mat­ta paljon korkeam­man kus­tan­nuk­sen irti­sanomisen yhtey­dessä mut­ta itkevät cen­teistä muulloin ??

    1. Liian van­ha ei nyt ole ymmärtänyt tai halun­nut ymmärtää sitä, miten työkyvyt­tömyy­seläk­keen vas­tuu jakau­tuu. Siinä on yksi­toista mak­su­lu­okkaa, jois­sa ylim­män ja alim­man luokan välil­lä mak­su muut­tuu 55- ker­taisek­si. Jokainen työn­tek­i­jä, joka joutuu työkyvyt­tömyy­seläk­keelle nos­taa riskik­er­roin­ta ja jokainen, joka ei joudu, alen­taa sitä. Jostain syys­tä mak­su­lu­okat kohoa­vat por­tait­tais­es­ti, joten on mah­dol­lista, että yksi työkyvyt­tömyystapaus ei nos­ta mak­su­lu­okkaa lainkaan, tai sit­ten juuri se tait­taa kamelin selän. Vähän sama kuin jos ratik­ka kul­kee kymme­nen min­uutin välein, mut­ta et tiedä aikataulus­ta enem­pää. Jos viivyt­telet lähtöäsi min­uu­til­la, ehdit toden­näköis­es­ti (90 %) samaan ratikkaan, mut­ta kymme­nen pros­entin toden­näköisyy­del­lä tuo viivyt­te­ly mak­saa sin­ulle kymme­nen min­u­ut­tia. Odotusar­vom­ielessä min­uutin viivyt­telöy mak­saa minuutin.

  4. “Kaikkien työ­suhtei­den ei tulekaan syn­tyä. Kenenkään ei pidä men­nä työhön, johon hänel­lä ei ole suh­teel­lista etua.”

    Välil­lä tun­tuu, että ihan oikeasti elät kuplas­sa. Sitä työtä on tehtävä, mitä saa. Jos mais­te­ri­na rupeaa odot­ta­maan mais­terin paikkaa, niin mon­esti se tarkoit­taa pysyvää työt­tömyyt­tä. Sel­l­aista se vain nyky­maail­mas­sa on, itsekin olen sen kokenut. 

    Ja kun sitä muu­takaan työtä ei ole. Kokeilepa etsiä MOLin sivuil­ta kokopäiväisiä edes jotenkin elät­täviä työ­paikko­ja, joi­hin ei saa­da työn­tek­i­jöitä. Tuskin löy­dät ain­ut­takaan. Muu­ta­man tun­nin pätk­iä tar­jo­taan, mut­ta siihen se jää. 

    Mik­si nämä kir­joituk­sesi ovat niin kaukana koe­tus­ta todel­lisu­ud­es­ta? Niiden takana lie­nee tilas­to­harha, joka esit­tää todel­lisu­u­den sin­ulle eri­laise­na kuin se oikeasti on. Et voi läh­estyä asi­aa tilas­to­ja tarkastele­mal­la. Pitäisi olla suuri kasa yksit­täistapauk­sia, joiden elämän­polkua seu­rat­taisi­in laadullis­es­ti. Täl­lainen tarkaste­lu­ta­pa pal­jas­taisi paljon enem­män kuin tilas­tot, kos­ka tilas­tot aina vähin­tään yhtä paljon piilot­ta­vat kuin paljastavat.

    1. Yksit­täistapauk­set ovat tärkeitä, mut­ta tilas­to­ja tarvi­taan ker­tomaan, kuin edus­tavia ne ovat. Paljon on mais­tere­i­ta, jot­ka ovat päässeet mais­terei­den töihin.

  5. Osmo Soin­in­vaara: Mata­la­palkkaisen työn tar­jon­taa vaikeut­taa pääkaupunkiseudul­la huo­mat­tavasti asumisen kalleus.

    Ihmisoikeuk­si­in ei ole kuu­lu ker­rostalokolmio Helsin­gin keskustassa.

    Kiinas­sa asu­vat työn­tek­i­jät asun­tolois­sa. Tämä toimii hal­val­la myös Suomes­sa ja jopa Helsingissä.

  6. Kun Suo­mi liit­tyi euroon, palkko­jen ja työvoimakus­tan­nuk­sien todel­lisu­us alkoi näkyä. Kun val­u­ut­takurssia ei voin­ut enää säätää, työvoiman yksikkökus­tan­nus ja työvoiman määrä jäivät ain­oik­si koti­maisik­si säätömah­dol­lisuuk­sik­si — etenkin mata­la­palk­ka-aloil­la. Kun ay-liike pyrkii pitämään tilanteen kannal­taan ennal­laan (tun­nus­ta­mat­ta, että tilanne on muut­tunut globaal­isu­u­den takia) vain työvoiman määrä jous­taa. Osa työvoimas­ta on epäku­rant­tia korkean tai mata­lan teknolo­gian tehtävi­in, valitet­tavasti enenevässä määrin.
    Luulisi, että työllistämisen/työllistymisen kus­tan­nuk­sia kan­nat­taisi madal­taa? Ei ole järkeä näis­sä “perustöis­sä”, että duu­nar­ille mak­set­tavas­ta 10 eurosta työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan 15–18€! Työ­suhdet­ta vaan ei synny.

    Mik­siköhän arvon tutk­i­jat eivät esitä mallia mil­lä asioi­ta konkreet­tis­es­ti voitaisi­in muut­taa? Meneekö se poli­it­tis­es­ti läpi, jäisi nähtäväksi?

    Ekon­o­mis­teil­la on kum­malli­nen tapa, he näyt­tävät vasem­man käden suun­taan että asi­at ovat/voitaisiin tehdä näin ja oikeal­la vas­taavasti. Halu­aisin mielu­usti nähdä ykskä­tisen ekonomistin!

    Vaik­ka taan­noisen työm­nis­teri Lep­päsen ris­usavo­toille nau­reskelti­in, jotain vas­taavaa odot­taisi hal­li­tuk­sen esittävän?
    Tekemätön­tä työtä on jos vain joku maksaisi!

  7. Hau­ki: Välil­lä tun­tuu, että ihan oikeasti elät kuplas­sa. Sitä työtä on tehtävä, mitä saa.

    Ei ole. Siitähän tämä pul­ma juuri syn­tyy: poten­ti­aalisen työ­nan­ta­jan ei kan­na­ta tar­jo­ta työtä tehtäväk­si kuin tiety­il­lä ehdoil­la, jot­ka eivät täy­ty (kun kus­tan­nuk­set ja riskit ovat isom­mat kuin tuot­tavu­us) eikä poten­ti­aalisen työn­tek­i­jän kan­na­ta tehdä sitä työtä, mitä saisi, kos­ka sosi­aal­i­tur­vas­ta saa parem­man vasti­neen menetetylle vapaa-ajalle.

  8. Eikö tässä tar­jo­ta lääk­keek­si lisää sitä myrkkyä, joka taudin on aiheut­tanut? Elikkä vapaasti markki­noil­la tas­apaino löytyisi:

    -kun hin­nat Helsingis­sä nousi­si­vat niin, että Siwan kas­salle voitaisi­in mak­saa riit­tävä palk­ka tai

    -kun poruk­ka muut­taisi pois Helsingistä.

    Palkkat­uet yms. sen sijaan houkut­telisi­vat lisää porukkaa Helsinki­in, mikä aiheut­taisi asun­to­jen hin­to­je nousua, mikä aiheut­tais taas painei­ta nos­taa palkkatukia jne. Syny­ty­isi myrkylli­nen kierre … tai siis vahvis­tu­isi entis­es­tään, sil­lä onhan tuol­lainen kier­rre jo olemassa.

  9. Jos opiskelun odotusar­vo palkan ja työn suh­teen kovin pieni, syn­tyy ongelmia. Opiskelu­moti­iviksi jää opin­to­tu­ki ja ehkä sivistys. Kulut taas jäävät tappioksi. 

    Koulute­tun työvoiman tar­jon­ta luo työ­paikko­ja ja mah­dol­lis­taa yri­tys­ten tuot­tavu­u­den nostamisen. 

    Suomes­sa ihmis­ten osaamis­es­ta pitäisi pyrk­iä saa­maan paras mah­dolli­nen. Mais­terin töi­hin pää­tyvä mais­teri luo myös uusia työ­paikko­ja muille. 

    Mata­lan tuot­tavu­u­den töis­sä opiske­li­jat ovat houkut­ta­vat työvoimaa, joka taas tukien vuok­si pystyy viemään työ­paikko­ja vaikka­pa ikäihmisiltä. 

    Kaik­ki työ on arvokas­ta, mut­ta hant­ti­hom­mil­la val­men­tau­tuu mais­terikin vain hant­ti­hom­mi­in. Osin mata­lan tuot­tavu­u­den duu­nit tuo­vat enem­män rahaa kuin vaa­ti­vat oman alan har­joit­telu­paikat — osin lisien kaut­ta. Sil­loin tulot joil­lakin ohit­ta­vat pidem­män ajan hyö­dyn. Sik­si opiske­li­jatyövoimaa pitäisi käyt­tää hyvin. 

    Hie­man muun­lais­ten yri­tys­ten kuin telakoiden toimin­nan edis­tämi­nen on kansan­taloudelle kan­nat­tavaa. Noin 600 kasvuyri­tys­tämme ovat tärkeä osa tulevaisuutta. 

    Yri­tysvero­tuk­ses­sa kan­nat­taa muis­taa, että se on kaksinker­taista vero­tus­ta. Ensin mak­se­taan yri­tysveroa, sit­ten pääo­mat­uloveroa. Jos rahaa voi jät­tää yri­tyk­seen, se mah­dol­lis­taa myös kasvun. Viron mallis­sa vas­ta yri­tyk­ses­tä nos­tet­tua rahaa verotetaan.

  10. JTS:
    Kaik­ki työ on arvokas­ta, mut­ta hant­ti­hom­mil­la val­men­tau­tuu mais­terikin vain hanttihommiin. 

    Van­ho­ja jenkki­jo­hta­jien elämäk­er­to­ja lukies­sa on mieleen jäänyt sisäisen koulu­tuk­sen vai­he jos­sa johta­japut­keen kaavail­tu vas­tavalmis­tunut vastapalkat­tu on pis­tet­ty rankkaan kier­toon suuryri­tyk­sen kaikki­in yksiköi­hin ja kaiken tasoisi­in tehtävi­in jopa vuodek­si-parik­si. Jot­ta tietäisi käytän­nön kaut­ta ketkä yri­tyk­sen tuot­tei­ta tekevät, osta­vat ja käyttävät.

    Tosin siel­lä ne vas­tavalmis­tuneet saat­ta­vat olla 22-vuo­ti­ai­ta märkäko­rvia joil­ta puut­tuu koke­mus luen­tos­alin ulkop­uolis­es­ta maail­mas­ta — toisin kuin mei­dän kolmikymp­pisiltä mais­tereil­ta jot­ka omien sano­jen­sa mukaan ovat käyt­täneet aikaa opin­to­jen ohel­la sen työelämässä tarvit­ta­van elämänkoke­muk­sen hankkimiseen.…

  11. Eero:
    Kun Suo­mi liit­tyi euroon, palkko­jen ja työvoimakus­tan­nuk­sien todel­lisu­us alkoi näkyä. Kun val­u­ut­takurssia ei voin­ut enää säätää, työvoiman yksikkökus­tan­nus ja työvoiman määrä jäivät ain­oik­si koti­maisik­si säätömah­dol­lisuuk­sik­si – etenkin mata­la­palk­ka-aloil­la. Kun ay-liike pyrkii pitämään tilanteen kannal­taan ennal­laan (tun­nus­ta­mat­ta, että tilanne on muut­tunut globaal­isu­u­den takia) vain työvoiman määrä joustaa.
    ‘snip’

    Tämä perus­tuu virheel­liseen olet­ta­muk­seen, että Suomes­sa ay-liike mak­saa palkat.

    Euro otet­ti­in käyt­töön 1.1.2002 — mik­si siis Nokia rom­ahti nyt? Eipä siinä Suomen palkkata­sol­la ollut juuri tekemistä (kyseessä ei ole eri­tyisen työvoimaval­tainen ala).

    Jotenkin pitäisi myös ottaa huomioon se, että kun EK sai tah­ton­sa liit­toko­htai­sista läpi, palkkakus­tan­nusten san­o­taan nousseen “hal­lit­se­mat­tomasti”.

  12. Raimo K:

    Euro otet­ti­in käyt­töön 1.1.2002 – mik­si siis Nokia rom­ahti nyt? Eipä siinä Suomen palkkata­sol­la ollut juuri tekemistä (kyseessä ei ole eri­tyisen työvoimaval­tainen ala).

    Jos kaik­ki Suomen kansan­talouden ongel­mat eivät johdukaan siitä, että suo­ma­laisen työn kil­pailukyky on heiken­tynyt ja työn yksikkökus­tan­nus nous­sut sel­l­aisi­in kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna kuin esim. Ruot­si ja Sak­sa, niin ei se silti ole mikään todiste sille, etteikö moni ongel­ma kuitenkin pitkälti selit­ty­isi juuri näil­lä em. seikoilla.

    Päin vas­toin, tun­tuu type­r­ältä, että Suomes­sa vielä itse kaive­taan maa­ta jalko­jen alta aivan kuin glob­al­isaa­tioon liit­tyvis­sä muu­tok­sis­sa ja muun muas­sa Nokian ase­man heiken­tymisessä ei olisi haastet­ta muutenkin jo tarpeeksi.

    Takavu­osi­na täl­laisen itse­tuhoisen poli­ti­ikan seu­rauk­sia voiti­in kor­ja­ta deval­vaa­ti­ol­la, mut­ta nyt pitäisi sekä Hakaniemessä että Eteläran­nas­sa muis­taa, että sitä mah­dol­lisu­ut­ta ei enää ole.

  13. Sun Tzu: Ihmisoikeuk­si­in ei ole kuu­lu ker­rostalokolmio Helsin­gin keskustassa.

    Kiinas­sa asu­vat työn­tek­i­jät asun­tolois­sa. Tämä toimii hal­val­la myös Suomes­sa ja jopa Helsingissä.

    Suomes­sakin ainakin sairaaloiden työn­tek­iät asui­v­at aiem­min asun­tolois­sa. Jopa per­heitä asusti sairaalaraken­nusten ylim­mis­sä ker­roksis­sa, jokaisel­la per­heel­lä oma huone, mut­ta yhteinen keit­tiö ja wc. Erikoista vain, jos kehi­tys­tä suun­nitel­laan kään­net­täväk­si taaksepäin…ihanko kehi­tys­maata­solle asti pyritään viemään suo­ma­lainen hyvinvointi? 

    Yllä tode­taan, ettei tehtävään kuu­lunut edullisen asumisen suosit­telem­i­nen. On todel­la kum­mallista, että edullisen asumisen jär­jestämi­nen on niille suo­ma­laisille, joiden päätök­sistä asia riip­puu, täysin vas­ten­mielistä. Esim euroop­palainen tapa asum­isoikeusasumiseen, jos­sa asun­non saa lunastet­tua itselleen edulliseen hin­taan, eikä jää lopuk­si ikään­sä velka­vankeu­teen, on täysin mah­dol­lista pelisään­töjä asial­lisik­si muut­ta­mal­la vielä tääl­läkin. Ymmär­rys ja tah­to vain puuttuvat.

  14. “Vaik­ka taan­noisen työm­nis­teri Lep­päsen ris­usavo­toille nau­reskelti­in, jotain vas­taavaa odot­taisi hal­li­tuk­sen esittävän?
    Tekemätön­tä työtä on jos vain joku maksaisi! ”

    No jaa, jouduin pistämään täytän­töön tätä Lep­päsen lakia.Tel suure­na val­tion laitok­se­na jou­tui kant­maan myös suuren vas­tu­un Lapissa.

    Kyl­lä se pääosa työl­listämis­es­tä oli aivan muu­ta kuin ris­usavot­taa esim Lapis­sa tehti­in 500 NMT kop­pia vuodessa, van­hoista pylväistä kolot­ti­in huviloi­ta ja lato­ja, Pel­loon pis­tet­ti­in pystyyn kaapelite­hdas, jos­sa tehti­in välikaapelei­ta tietokoneisi­in ja keskuksiin,
    pis­tet­ti­in pystyyn sähköu­rakoin­ti, joka kil­paili yksi­ty­is­ten urakoit­si­joiden kanssa etc

    Ja tietysti oli raivaustakin:Linjakatujen raivaus ulkois­tet­ti­in työt­tömille met­sureille ja oma väki työn­net­ti­in eläkeput­keen, lin­jamiehet oli­vat sodan run­telemia eikä ruumi­illi­nen työ oikein käyt­tänyt enää.

    Mut­ta nämä työl­lis­te­tyt oli­vat oman alan ammat­ti­laisia ja sai­vat nor­maalin palkan

    Noista esimerkeistä voi miet­tä, mitä ne “työl­lisyystyöt ” olisivat ?

    Ja ei kukaan täysjärki­nen päästä met­sään­sä ammt­ti­taidon­ton­ta raivaa­jaa, ei sel­l­aiseen edes myön­netä vaku­u­tus­ta, joten onnet­to­muustapauk­sis­sa vahin­gonko­r­vauk­set jäävät met­sän omistajalle.

  15. USA:ssa sys­tee­mi on nyky­isin, että joko olet 5% parham­mis­tois­sa, jol­loin saat stipendin tai han­kit n 100 000 USD opin­to­lainaa (Bach­e­lor), sen jäl­keen töitä tehdään ainakin vuosi palkat­tomana har­joit­teli­jana (intern).

    Tämän jäl­keen kiin­nos­tus asial­liseen palkkata­soon on aika selkeä.

    Jos taas Suomes­sa opis­nto­jen ohes­sa on tehty neljä viisi vuot­ta puhe­lin­myyn­tiä ja välil­lä ollut pais­ta­mas­sa ham­puri­laisia, haalar­i­har­joit­tek­lu on tehty, mut­ta ammat­ti­har­joit­telu on jäänyt tekemät­tä. Se vaikut­taa uraan.

    Asevelvol­lisu­ut­ta kat­so­taan taas enem­mänkin kykynä olla ryh­mässä ja sietää epä­mukavu­ut­ta. Erikoisk­oulu­tus aina oma lukun­sa, oli se sit­ten ammat­ti­a­joko­rt­ti tai rauhan­tur­vaa­jak­oulu­tus — sil­loin ihmi­nen on ollut valmis tekemään enem­män kuin ihan min­imin. Sitäkin arvostetaan.

    Papit, opet­ta­jat ja muut vat­saa­vat toki ovat poikkeus, sul­jet­tu julki­nen sek­tori on oma maailmansa.

    IKEA:n johto kiertää muu­ta­man kuukau­den myymässä ja liha­pul­lien pais­tossa, kos­ka heiltä taas haalar­i­har­joit­telu on jäänyt väli­in ja asi­akaki­den tun­tem­i­nen omas­sa fir­mas­sa kuu­luu ammattitaitoon.

    Opin­to­jen ohes­sa kipua mut­ta myös uraa luo­vat omaan alaan kuu­lu­vat työt, asialli­nen opiskelukeik­ka ja oman alan kesä­työ ulko­mail­la, jos­sa on tehty muu­takin kuin biletet­ty — sekä näytöt ihan ilmaisek­si tehdy­istä pro­jek­teistä vapaae­htoistyönä, jois­sa on käytet­ty ammat­tiosaamista, pro­jek­ti­työ­taito­ja tai vastaavaa.

    Tämän vuok­si min­ua häir­it­see se, että hip­puk­oulu­teut nuoret pää­tyvät hant­ti­hom­mi­in kovinkin pitkäk­si ajak­si. Työ­nanata­jan näkökul­mas­ta toki palkataan aina niin hyviä kuin sil­lä pal­ka­lla saadaan. 

    Palkkaerotkin ovat hyvä asia, jos ne samal­la nos­ta­vat vähiten ansait­se­vien tuloja.

  16. Nukku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Päin vas­toin, tun­tuu type­r­ältä, että Suomes­sa vielä itse kaive­taan maa­ta jalko­jen alta aivan kuin glob­al­isaa­tioon liit­tyvis­sä muu­tok­sis­sa ja muun muas­sa Nokian ase­man heiken­tymisessä ei olisi haastet­ta muutenkin jo tarpeeksi.

    Takavu­osi­na täl­laisen itse­tuhoisen poli­ti­ikan seu­rauk­sia voiti­in kor­ja­ta deval­vaa­ti­ol­la, mut­ta nyt pitäisi sekä Hakaniemessä että Eteläran­nas­sa muis­taa, että sitä mah­dol­lisu­ut­ta ei enää ole.

    Enpä ole havain­nut eri­tyisem­piä kaivauksia… 😉

    Mut­ta ilmapi­iri on jo vuosia ollut sel­l­ainen, että osak­keen­o­mis­ta­ja on yri­tyk­sen tärkein voimavara ja osin­gon mak­sami­nen on tärkeäm­pää kuin yri­tyk­sen tule­vaisu­u­teen investoiminen.
    Tämä ajat­telu ei liene Hakaniemestä peräisin, ei ehkä myöskään Etelärannasta.

    Itse­tuhoista tämä kyl­lä on vähänkin lyhyt­tä pitem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä eikä sitä ole ennenkään kor­jat­tu deval­vaa­tioil­la, mut­ta eipä täl­laista asen­net­ta ole ennen ollutkaan.

    Tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä tarvit­taisi­in, mut­ta se on pois osingoista. 🙁

  17. Aika iso kysyn­nän ja tar­jon­nan ongel­ma on sekin, että Tam­miku­un 2013 Työ- ja Elinkeino­min­is­ter­iön työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan TE-toimis­tois­sa on kaikki­aan 494 900 työn­hak­i­jaa, mut­ta avoin­na 79400 työpaikkaa. 

    Ei tartte kovin tiukkaa ana­lyysiä huo­matak­seen, että tässä on pul­maa kerrakseen.

    1. TE-keskusten luvut eivät ole keskenään ver­tailukelpoisia. Työt­tömän on olta­va TE-toimis­ton kir­jois­sa saadak­seen työt­tömyysko­r­vaus­ta, mut­ta pääosa työ­paikoista täytetään ilmoit­ta­mat­ta niitä TE-toimistolle.

  18. Raimo K:

    Tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä tarvit­taisi­in, mut­ta se on pois osingoista.

    Niin­pä, tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä, ja ylipään­sä investoin­te­ja, tarvit­taisi­in toki lisää maa­hamme. Ja sekin olisi jo hyvä alku, jos investoin­tien ja tutkimuk­sen määrä ei enää vähenisi.

    Keinoista kaiken­lais­ten investoin­tien lisäämisek­si taidamme kuitenkin olla vähän eri mieltä. Tuskin se osak­keen­o­mis­ta­jien ahneus näitä investoin­te­ja täältä mui­hin mai­hin siirtää, yhtä ahnei­ta ne omis­ta­jat nimit­täin muual­lakin ovat.

    Ennem­minkin lie­nee kysymys siitä, että työn tekem­i­nen ja teet­tämi­nen on tääl­lä liian kallista ja työn tar­jon­ta ja kysyn­tä eivät kohtaa, kuten Osmokin on toden­nut. Toki emme voi eikä mei­dän kan­na­ta lähteä vero­tuk­ses­sa veroparati­isien ja vas­taavien kanssa kil­paile­maan, mut­ta edes ver­rokki­maid­emme suh­teen pitäisi pär­jätä (esim. Sak­sa, Ruot­si) ja samal­la pitäisi vaikut­taa EU:ssa ja muual­la siten, että veroparati­isit kitket­täisi­in tai ainakin tehtäisi­in niiden käyt­tö riit­tävän hankalaksi.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha ei nyt ole ymmärtänyt tai halun­nut ymmärtää sitä, miten työkyvyt­tömyy­seläk­keen vas­tuu jakau­tuu. Siinä on yksi­toista mak­su­lu­okkaa, jois­sa ylim­män ja alim­man luokan välil­lä mak­su muut­tuu 55- ker­taisek­si. Jokainen työn­tek­i­jä, joka joutuu työkyvyt­tömyy­seläk­keelle nos­taa riskik­er­roin­ta ja jokainen, joka ei joudu, alen­taa sitä. Jostain syys­tä mak­su­lu­okat kohoa­vat por­tait­tais­es­ti, joten on mah­dol­lista, että yksi työkyvyt­tömyystapaus ei nos­ta mak­su­lu­okkaa lainkaan, tai sit­ten juuri se tait­taa kamelin selän. Vähän sama kuin jos ratik­ka kul­kee kymme­nen min­uutin välein, mut­ta et tiedä aikataulus­ta enem­pää. Jos viivyt­telet lähtöäsi min­uu­til­la, ehdit toden­näköis­es­ti (90 %) samaan ratikkaan, mut­ta kymme­nen pros­entin toden­näköisyy­del­lä tuo viivyt­te­ly mak­saa sin­ulle kymme­nen min­u­ut­tia. Odotusar­vom­ielessä min­uutin viivyt­telöy mak­saa minuutin.

    Et taaskaan lukenut viestiäni: 

    Viimeinen suuri työ­nan­ta­ja joutuu mak­sama­maan 80 % lisäpäivien kuluista.Kun suuret fir­mat saneer­aa­vat sato­ja iäkkäitä niin kulut ovat suuret.

    Esim jos 1000 työn­tek­i­jän fir­ma, palkka­meno 50 miljoon­aa euroa, saneer­aa 100 iäkästä 57-vuo­ti­as­ta niin TVR mak­set­ta­va lisäpäiväko­r­vaus on 10 miljoon­aan luokkaa.

    Yhden mak­su­lu­okan nousu vaikut­ta sekin, mut­ta ei se 55 ker­taista mak­sua tee, perus­lu­okan ympäril­lä on suurin osa yri­tyk­sistä ja kun luokan muu­tos on kah­den vuo­den keskiar­vo niin eipä se yksit­täi­nen eläköi­tyjä juurikaan ole se kamelin selän tait­ta­ja. Mak­su­lu­okan nousu on vain 0,3 % palkka­sum­mas­ta eli 1,5 miljoon­aa ja vaik­ka sen lask­isi kuudelle vuodelle niin sum­ma on 9 miljoon­aa eli lisäpäiväko­r­vauk­sia pienempi

    Tun­tuu oudol­ta, että fir­mat mak­sa­vat mielel­lään lisäpäiväko­r­vauk­sia mut­ta eivät korotet­tua työkyvyttömyysmaksua

    Ja työkyvyt­tömyys­mak­su seu­raan myös irti­san­ot­tua työn­tek­i­jää viisi vuot­ta eli yri­tys voi edelleen joutua työkyvyt­tömyy­den mak­sa­jak­si vaik­ka henkilö on läht­enyt talosta

    Vuo­den 2009 alus­ta alka­en vajaakun­toisille työn
    tek­i­jöille myön­netyt työkyvyt­tömyy­seläk­keet eivät
    nos­ta yri­tyk­sen työkyvyttömyysriskiä. 

    Uud­is­tuk­sel­la on pyrit­ty helpot­ta­maan vajaakun­tois­t­en työn­hak­i­joiden työl­listymistä, kos­ka vajaakun­toisen mah­dolli­nen työkyvyt­tömäk­si tulo ei nos­ta yri­tyk­sen maksuluokkaa.

    Mak­su­va­pau­tus kos­kee viit­tä vuot­ta työ­suh­teen alka­mis­es­ta eli 58-vuo­ti­aan voi palkat ilman työkyvyt­tömyysku­luriskiä, sil­lä kuka­pa 58-vuo­tias on täysin terve ?

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    TE-keskusten luvut eivät ole keskenään ver­tailukelpoisia. Työt­tömän on olta­va TE-toimis­ton kir­jois­sa saadak­seen työt­tömyysko­r­vaus­ta, mut­ta pääosa työ­paikoista täytetään ilmoit­ta­mat­ta niitä TE-toimistolle.

    Kun työtön työl­listyy niin hän ilmoit­taa kas­salle tai työkkärille , ettei ole enää työtön.
    Muuten­han päivära­ha juok­sisi ja henkilö syyl­listy­isi petokseen.

    Kas­sa tai työkkäri kysyy syyn ja har­va­pa tuo­ta syytä vale­htelee. Työkkäri ja kas­sa vai­h­ta­vat tieto­ja keskenään, joten työkkärin tilas­to työl­listyneistä työt­tömistä on tarkka.

  21. “Tämä perus­tuu virheel­liseen olet­ta­muk­seen, että Suomes­sa ay-liike mak­saa palkat.”
    Taitaa olla punaiset linssit Raimo Kn nokalla? Ei tätä muuten ymmär­rä? Pait­si tietysti ay-toim­it­si­joiden palkat, jot­ka ovat jäse­niltä kerättyjä!

    Kun hal­li­tuk­ses­sa ovat molem­mat palka­nsaa­jien asioi­ta edis­tävät puolueet, luulisi Suomen asi­at ole­van laa­jem­minkin tarkastelus­sa? Viimekädessähän keskilu­ok­ka kus­tan­taa myös ei-työelämässäole­vien ansiot. Luulisi, että tätä kaut­ta palka­nsaa­jali­ik­keen näköala laajenisi?

    Globaalit yriyk­set ja mik­sei myös muutkin pär­jäävät kyl­lä mut­ta pär­jääkö Suo­mi? Yri­tyk­set jär­jestävät tuotan­ton­sa parhain päin ja kuten on nähty, useim­min ulko­maille. Ne jot­ka eivät men­esty korkei­denyk­sikkökus­tan­nusten­sa takia pistävät lapun luukulle. Tätä kaut­ta työvoima jous­taa. Niin valitet­tavaa kuin se onkin.

    On kum­mallista, että keskilu­okkaa kurite­taan suuril­la veroil­la ja mak­suil­la, kun se on palka­nsaa­jali­ik­keen perusjoukkoa. Siitä ei kukaan tun­nu pitävän huol­ta. Edes palka­nsaa­jli­ike itse.

    Eikö vih­doin olisi rak­en­teel­lis­ten ratkaisu­jen vuoro!
    Verot ja eri­laiset paikkauk­set nyky­isi­in repaleisi­in tur­va­jär­jeste­ly­i­hin johta­vat vaan umpiku­ji­in. Ja keskilu­ok­ka maksaa.

  22. Eero:
    “Tämä perus­tuu virheel­liseen olet­ta­muk­seen, että Suomes­sa ay-liike mak­saa palkat.”
    Taitaa olla punaiset linssit Raimo Kn nokalla? Ei tätä muuten ymmär­rä? Pait­si tietysti ay-toim­it­si­joiden palkat, jot­ka ovat jäse­niltä kerättyjä!

    Kun hal­li­tuk­ses­sa ovat molem­mat palka­nsaa­jien asioi­ta edis­tävät puolueet, luulisi Suomen asi­at ole­van­laa­jem­minkin tarkastelus­sa? Viimekädessähän keskilu­ok­ka kus­tan­taa myös ei-työelämässäole­vien ansiot. Luulisi, että tätä kaut­ta palka­nsaa­jali­ik­keen näköala laajenisi?

    Globaalit yriyk­set ja mik­sei myös muutkin pär­jäävät kyl­lä mut­ta pär­jääkö Suo­mi? Yri­tyk­set jär­jestävät tuotan­ton­sa parhain päin ja kuten on nähty, useim­min ulko­maille. Ne jot­ka eivät men­esty korkei­denyk­sikkökus­tan­nusten­sa takia pistävät lapun luukulle. Tätä kaut­ta työvoima jous­taa. Niin valitet­tavaa kuin se onkin.

    On kum­mallista, että keskilu­okkaa kurite­taan suuril­la veroil­la ja mak­suil­la, kun se on palka­nsaa­jali­ik­keen perusjoukkoa. Siitä ei kukaan tun­nu pitävän huol­ta. Edes palka­nsaa­jli­ike itse.

    Eikö vih­doin olisi rak­en­teel­lis­ten ratkaisu­jen vuoro!
    Verot ja eri­laiset paikkauk­set nyky­isi­in repaleisi­in tur­va­jär­jeste­ly­i­hin johta­vat vaan umpiku­ji­in. Ja keskilu­ok­ka maksaa.

    Jos kir­joit­ta­ja kuvit­telee palkko­jen alen­tamisen ole­van ratkaisu, se on kyl­lä ere­hdys. Yri­tyk­set nimit­täin kek­si­sivät joka tapauk­ses­sa lop­ut­tomi­in syitä alen­taa palkko­ja vielä enem­män. Aasialaiselle tasolle tai sen alle palkko­ja ei voi alen­taa, kos­ka palka­nsaa­jan (jopa nuoren) on pakko saa­da asumisen­sa ja elämisen­sä pal­ka­lla mak­set­tua. Jo raken­nus ja läm­mi­tyskus­tan­nuk­set tarkoit­ta­vat, että aasialais­ten kanssa ei ole mah­dol­lista kil­pail­la matalil­la palkoil­la. Jokin muu pitää vali­ta kilpailuvaltiksi.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    TE-keskusten luvut eivät ole keskenään ver­tailukelpoisia. Työt­tömän on olta­va TE-toimis­ton kir­jois­sa saadak­seen työt­tömyysko­r­vaus­ta, mut­ta pääosa työ­paikoista täytetään ilmoit­ta­mat­ta niitä TE-toimistolle.

    Tuskin­pa työt­tömiä työkkäri­in työn­hak­i­joik­si kovin poikkeav­in kri­teere­in hyväskytään

    Mut­ta voihan noi­ta hak­i­joi­ta kat­soa Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimuk­sen kautta

    Vuon­na 2012 TK:n otan­ta­mentelmäl­lä saati­in avoin­ten työ­paikko­jen määräk­si hie­man alle 200000.

    Eli n 17000 avoin­ta työ­paikkaa per kuukausi .
    Virhe­mar­gin­aa­lik­si TK arvoi n 5 %

    Kun työkkäreis­sä oli työn­hak­i­joi­ta tam­miku­us­sa 2013 494000 niin jokaiseen työ­paikkaan oli tar­jol­la 30 hakijaa.

    Hak­i­joista työt­tömiä oli 430000 eli jotain 25

    Eli ei Suo­mi kär­si työvoiman tarjonnasta

    Eikä tar­jon­ta ole juurikan muut­tunut oli lasku- tai nousukausi

  24. Liian van­ha: Kun työtön työl­listyy niin hän ilmoit­taa kas­salle tai työkkärille , ettei ole enää työtön.
    Muuten­han päivära­ha juok­sisi ja henkilö syyl­listy­isi petokseen.

    Tämä tilas­toidaan TEM:ssä ymmärtääk­seni päät­tyneek­si työt­tömyys­jak­sok­si. Tam­miku­us­sa 2013 työt­tömyys­jak­so­ja päät­tyi 64440 ja uusia jak­so­ja alkoi 74542. Edel­lisen vuo­den tam­miku­us­sa jak­so­ja alkoi ja päät­tyi suurin piirtein yhtä paljon.

    Pelkkien työn­hak­i­joiden määrän ja avoimien työ­paikko­jen het­kelli­nen ver­tailu ei anna juuri minkään­laista kuvaa tilantes­ta, sil­lä osa näistä työn­hak­i­joista työl­listyy mui­hin kuin TEM:iin ilmoitet­tui­hin avoimi­in työ­paikkoi­hin, minkä lisäk­si TEM:iin työn­hak­i­joik­si imoit­tau­tuneis­sa on paljon työssä ole­via. Toisaal­ta suurin osa TEM:iin ilmoite­tu­ista avoimista työ­paikoista täyt­tyy muil­la kuin TEM:n tilas­toimil­la työnhakijoilla. 

    Ylipäätän­sä TEM:n työvoimati­las­to­jen tulk­in­ta näyt­tää ole­van oma taiteenlajinsa.

    1. Suomes­sa t5äytetään noin 300 000 tai 400 000 työ­paikkaa vuodessa. Ne eivät kaik­ki näy työt­tömyys­ti­las­tois­sa. Minä olen vai­h­tanut työ­paikkaa elämäni aikana melkein kymme­nen ker­taa, mut­ta en ole siinä välis­sä nos­tanut työt­tömyysko­r­vaus­ta. Sik­si nuo luvut työt­tömien määrästä ja avoimista työ­paikoista eivät ker­ro suu­ru­us­lu­ok­ista mitään.

  25. Liian van­ha: Vuon­na 2012 TK:n otan­ta­mentelmäl­lä saati­in avoin­ten työ­paikko­jen määräk­si hie­man alle 200000.

    Eli n 17000 avoin­ta työ­paikkaa per kuukausi .
    Virhe­mar­gin­aa­lik­si TK arvoi n 5 %

    Kun työkkäreis­sä oli työn­hak­i­joi­ta tam­miku­us­sa 2013 494000 niin jokaiseen työ­paikkaan oli tar­jol­la 30 hakijaa.

    Jostain syys­tä me luemme tilas­to­ja eri tavalla.

    Ymmärtääk­seni TK ilmoit­taa, että vuon­na 2012 työ­paikko­ja oli avoime­na keskimäärin 48600 kpl ja työt­töminä oli samana vuon­na keskimäärin 207 000 ihmistä, eli keskimäärin alle 5 työtön­tä työn­hak­i­jaa yhtä avoin­ta työ­paikkaa kohti. Paljon sekin, mut­ta vähem­män kuin 30.

    Voin toki olla väärässä, sil­lä en ole tilastomies.

  26. Tapio:
    ‘snip’
    Pelkkien työn­hak­i­joiden määrän ja avoimien työ­paikko­jen het­kelli­nen ver­tailu ei anna juuri minkään­laista kuvaa tilantes­ta, sil­lä osa näistä työn­hak­i­joista työl­listyy mui­hin kuin TEM:iin ilmoitet­tui­hin avoimi­in työ­paikkoi­hin, minkä lisäk­si TEM:iin työn­hak­i­joik­si imoit­tau­tuneis­sa on paljon työssä ole­via. Toisaal­ta suurin osa TEM:iin ilmoite­tu­ista avoimista työ­paikoista täyt­tyy muil­la kuin TEM:n tilas­toimil­la työnhakijoilla. 

    Ylipäätän­sä TEM:n työvoimati­las­to­jen tulk­in­ta näyt­tää ole­van oma taiteenlajinsa. 

    Ei siinä mitään taidet­ta ole.
    Työt­tömien työn­hak­i­joiden määrä on työvoima­toimis­tossa lasken­tapäivänä kir­joil­la ole­vien työt­tömien työn­hak­i­joiden määrä. Ja lasken­tapäivä on kuukau­den viimeinen työpäivä.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa t5äytetään noin 300 000 tai 400 000 työ­paikkaa vuodessa. Ne eivät kaik­ki näy työt­tömyys­ti­las­tois­sa. Minä olen vai­h­tanut työ­paikkaa elämäni aikana melkein kymme­nen ker­taa, mut­ta en ole siinä välis­sä nos­tanut työt­tömyysko­r­vaus­ta. Sik­si nuo luvut työt­tömien määrästä ja avoimista työ­paikoista eivät ker­ro suu­ru­us­lu­ok­ista mitään.

    Kyl­lä tuon otan­ta­tutkimuk­sen pitäisi ker­toa avoimien työ­paikko­jen määrän , ainakin TK kehuu tilastoaan.Myös kuvaa­masi työ­paikan vaihdokset.

    http://www.stat.fi/til/atp/2012/04/atp_2012_04_2013-02–14_tau_001_fi.html

    “Avoin työ­paik­ka voi olla joko kokon­aan uusi työ­paik­ka tai jo ole­mas­sa ole­va työ­paik­ka, jol­la ei ole hoita­jaa. Lisäk­si avoimi­in työ­paikkoi­hin las­ke­taan ne lähi­t­ule­vaisu­udessa vapau­tu­vat työ­paikat, jot­ka työ­nan­ta­ja on ilmoit­tanut avoimik­si. Avoin työ­paik­ka on täytet­tävä kol­men kuukau­den kulues­sa, paik­ka on olta­va haet­tavis­sa myös toimi­paikan ulkop­uolisille ja työ­nan­ta­jan on pitänyt toimia akti­ivis­es­ti sopi­van työn­tek­i­jän löytämisek­si. Akti­ivisia toimen­piteitä ovat mm. avoimen työ­paikan ilmoit­ta­mi­nen työvoima­toimis­toon, inter­net- ja lehti-ilmoit­telu, sekä kon­tak­tiverkos­to­jen käyttö.

    Toimi­paikan avoimi­in työ­paikkoi­hin ei las­ke­ta sel­l­aisia työ­paikko­ja, joi­hin ote­taan palkaton har­joit­teli­ja tai esimerkik­si ulkop­uo­li­nen ali­hankki­ja tai urakoit­si­ja. Avoimia työ­paikko­ja eivät myöskään ole ne työ­paikat, jot­ka täytetään pal­ka­lliselta tai palkat­toma­l­ta vapaal­ta palaaval­la työn­tek­i­jäl­lä. Myöskään lyhy­taikaisia alle kuukau­den kestäviä sijaisuuk­sia ei las­ke­ta toimi­paikan avoimi­in työpaikkoihin.”

    “Neljän­nesvu­osit­tain on haas­tatelta­vana noin 2 500 toimi­paikkaa, joil­ta tiedustel­laan viitea­janko­hdan avoin­ten työ­paikko­jen määrää ja niiden omi­naisuuk­sia. Haas­tat­telu­jen poh­jal­ta luo­daan kuva koko Suomen avoimista työ­paikoista. Aloite tutkimuk­sen tekemisek­si on lähtöisin Euroopan union­in komis­sion työl­lisyys- ja sosi­aaliasian osas­tol­ta sekä Euroopan keskus­pankista. Avoin­ten työ­paikko­jen tilas­to perus­tuu Euroopan par­la­mentin ja neu­vos­ton ase­tuk­seen 453/2008. Tavoite on saa­da luotet­tavaa, sään­nöl­listä, ajan­ta­saista ja ver­tailukelpoista tietoa jäsen­maid­en työ­markki­noiden avoimista työ­paikoista sekä niiden rak­en­teel­li­sista ominaisuuksista”

    Kyl­lä täl­la taval­la koot­tu tilas­to ker­too myös noista muil­la kuin työt­tömil­lä täyte­ty­istä paikoista

    TK tekee tois­takin tilas­toa ‚jon­ka mukaan alle vuo­den voimas­sa ollei­ta työ­suhtei­ta on n 450000 eli se antaa aivan eri­laisen kuvan.

    Mut­ta ei tuokaan tuo­ta suur­ta kuvio­ta muuta
    Työt­tömiä on edelleen tuo 430000 ja kuukaudessa se on jotain 37000 eli n 12 per paikka.

    Ja mitä tulee työt­tömi­in niin TK käyt­tämä ILOn stan­dar­di on tehty toisen­laiseen maail­maan ja sen anat­ma tulos poikkeaa todel­la paljon todel­lisu­ud­es­ta, TK käyt­tämä tilas­tomenetelmä rek­isteröi vain 50 % todel­lis­es­ta työttömyydestä 

    http://www.tem.fi/files/35001/Ikaantyneiden_tyollisyys-_ja_tyottomyyskehitys.pdf sivut 11 ja 12

    Ja väit­teesi, ettivät viar­l­liset tilas­tot ker­ro mitään pistää kysymään johde­taanko tätä maa­ta hira-menetelmil­lä eikä tiedon varassa ?

    Vai onko kyse vain siitä, että todel­lisu­ut­ta ei halu­ta tunnustaa ?

  28. Tapio: Tämä tilas­toidaan TEM:ssä ymmärtääk­seni päät­tyneek­si työt­tömyys­jak­sok­si. Tam­miku­us­sa 2013 työt­tömyys­jak­so­ja päät­tyi 64440 ja uusia jak­so­ja alkoi 74542. Edel­lisen vuo­den tam­miku­us­sa jak­so­ja alkoi ja päät­tyi suurin piirtein yhtä paljon.

    Pelkkien työn­hak­i­joiden määrän ja avoimien työ­paikko­jen het­kelli­nen ver­tailu ei anna juuri minkään­laista kuvaa tilantes­ta, sil­lä osa näistä työn­hak­i­joista työl­listyy mui­hin kuin TEM:iin ilmoitet­tui­hin avoimi­in työ­paikkoi­hin, minkä lisäk­si TEM:iin työn­hak­i­joik­si imoit­tau­tuneis­sa on paljon työssä ole­via. Toisaal­ta suurin osa TEM:iin ilmoite­tu­ista avoimista työ­paikoista täyt­tyy muil­la kuin TEM:n tilas­toimil­la työnhakijoilla. 

    Ylipäätän­sä TEM:n työvoimati­las­to­jen tulk­in­ta näyt­tää ole­van oma taiteenlajinsa.

    Työt­tömyys­jak­so ei vält­tämätää pää­ty työl­listymiseen vaan moni siir­tyy opiske­li­jak­si tai siir­tyy työvoiman ulkop­uolelle esim eläköityy

  29. Tun­tuu aika oudol­ta, jos niin tärkeitä yhteiskun­nan toim­intaan vaikut­tavia tek­i­jöitä kuin työt­tömyys ja työvoiman kysyn­tä ei tilas­toitaisi luotettavasti ?

    Aikoinaan 70-luvul­la val­ti­ol­la tehti­in hyvinkin tarkko­ja kysyn­täen­nustei­ta esim puhe­lin­li­it­tymistä ja puhe­lin­li­iken­teen määrästä.

  30. Liian van­ha: Tun­tuu aika oudol­ta, jos niin tärkeitä yhteiskun­nan toim­intaan vaikut­tavia tek­i­jöitä kuin työt­tömyys ja työvoiman kysyn­tä ei tilas­toitaisi luotettavasti ?

    Tun­tu­isi aika oudol­ta, jos niin epämääräistä asi­aa kuin työt­tömyys voisi määritel­lä ja mita­ta yksiselit­teis­es­ti. Kuka on työtön? 

    Jos ei voi määritel­lä ja mita­ta yksiselit­teis­es­ti, ei voi tilas­toi­da yksiselit­teis­es­ti. Tämä on hie­man eri asia kuin luotet­tavu­us. Kun jatku­vasti tehdään tilas­to­ja samoil­la kri­teereil­lä, voidaan nähdä tren­de­jä jos­sain määrin luotet­tavasti. Mut­ta se ei yksiselit­teis­es­ti ker­ro tilas­toidun pop­u­laa­tion ominaisuuksista.

  31. Pekka Taipale: Tun­tu­isi aika oudol­ta, jos niin epämääräistä asi­aa kuin työt­tömyys voisi määritel­lä ja mita­ta yksiselit­teis­es­ti. Kuka on työtön? 

    Jos ei voi määritel­lä ja mita­ta yksiselit­teis­es­ti, ei voi tilas­toi­da yksiselit­teis­es­ti. Tämä on hie­man eri asia kuin luotet­tavu­us. Kun jatku­vasti tehdään tilas­to­ja samoil­la kri­teereil­lä, voidaan nähdä tren­de­jä jos­sain määrin luotet­tavasti. Mut­ta se ei yksiselit­teis­es­ti ker­ro tilas­toidun pop­u­laa­tion ominaisuuksista.

    Työt­tömän perus­määritelmä on aika yksinker­tainen: Jos ei saa palkkaa vaik­ka tekeekin jotain, etsii töitä ja on valmis ottmaan työtä vas­taan on työtön.

    Kyl­lä kai­ki asi­at voidaan määritel­lä tarkasti

    Mut­ta määritelmiä voidaan vesit­tääkin esim jos on kah­den viime viikon aikana tehnyt tun­ninkin palkkatyötä on työlli­nen tai ei ole kuukau­den aikana jät­tänyt hake­muk­sia ei ole myöskään työtön

  32. Yksi keino työl­listyä on ryhtyä ammat­in­har­joit­ta­jak­si. Mut­ta jos on työtön menet­tää työttömyyskorvauksen. 

    Tässä pitäisi käyt­tää samal­la taval­la sovitet­tua päivära­haa, jota käytetään kun työtön ryhtyy osa-aikatyöhön.

    En ole havain­nut, että tätä ammat­in­har­joit­ta­javai­h­toe­htoa olisiko mitenkään edes tutkit­tu tai harkit­tu työllistämiskeinona. 

    Ammat­in­har­joit­ta­ja­han ei voi työsken­nel­lä yksipuolisti yhdelle työan­ta­jalle, kos­ka sil­loin verot­ta­ja tulk­it­see sen työsuhteeksi. 

    On paljon sel­l­aisia pätkätöitä, keikka­hom­mia, sijais­tuk­sia ja remont­ti­jut­tu­ja yms. yms. joi­ta voisi tehdä toi­min­imel­lä. Työt­tömän statuk­sel­la ei näi­hinkään jut­tui­hin pääse kiinni.

  33. Evert The NeveR­est nos­ti yllä esi­in hyvän havainnon.

    Suo­ma­laisen yhteiskun­ta­jär­jestelmän vinoutuneisu­ud­es­ta ker­too se, että ahkeroin­ti ja yrit­tämi­nen ei kan­na­ta. Jotkut tätä kuitenkin sin­nikkäästi kaikesta huoli­mat­ta yrit­tävät, mut­ta heitäkin neu­votaan lopet­ta­maan ( http://yle.fi/uutiset/lopeta_yrityksesi/6525984 ), vaik­ka oikea ratkaisu olisi tehdä hei­dän työstään heille itselleen kannattavaa.

    Edel­lä linkit­tämässäni YLE:n uutises­sa ja seu­raavas­sakin pais­taa riv­ien välistä asenne, että ongel­ma on se, että ihmiset “joutu­vat” yrit­tämään. Oikea lähtöko­h­ta ongelmien ratkaisu­un olisi sel­l­ainen asenne, että hienoa, että mon­et jak­sa­vat näin yrit­tää ja kuin­ka paljon mah­dol­lisuuk­sia Suomes­sa olisikaan, jos ihmiset voisi­vat parem­min ja kan­nat­tavam­min elät­tää yrit­tämisel­lä itsen­sä. Täl­lä het­kel­lä yhteiskun­ta kan­nus­taa heitä ennem­minkin lopet­ta­maan ja siir­tymään tukien varaan. Ay-liike pahek­suu pakkoyrit­täjyyt­tä tar­joa­mat­ta tilalle mitään keino­ja päästä pois työt­tömyy­destä ja pas­sivoivas­ta tukien varas­sa elämisestä.

  34. Nukku­Mat­ti:

    Edel­lä linkit­tämässäni YLE:n uutises­sa ja seu­raavas­sakin pais­taa riv­ien välistä asenne, että ongel­ma on se, että ihmiset “joutu­vat” yrittämään… 

    Siis tässä edel­lä mainit­se­mani toinen uutislinkki:
    http://yle.fi/uutiset/tulossa_yrittajaksi_pakosta/6497379

    Otsikoin­ti tuos­sa ker­too mielestäni toimit­ta­jan asen­teen. Luulen, että moni näistä “pakkoyrit­täjistä” voisi olla hyvinkin tyy­tyväisiä yrit­täjiä, jos yrit­tämis­es­tä jäisi enem­män käteen.

  35. Nukku­Mat­ti: Siis tässä edel­lä mainit­se­mani toinen uutislinkki:
    http://yle.fi/uutiset/tulossa_yrittajaksi_pakosta/6497379

    Otsikoin­ti tuos­sa ker­too mielestäni toimit­ta­jan asen­teen. Luulen, että moni näistä “pakkoyrit­täjistä” voisi olla hyvinkin tyy­tyväisiä yrit­täjiä, jos yrit­tämis­es­tä jäisi enem­män käteen.

    Tuos­sa on kyl­lä noil­la yrit­täjil­lä kan­nat­tavu­us­laskel­mat heit­täneet ihan häränpyllyä. 

    Jos yri­tys­tu­losta ei saa palkkaa, lomara­ho­ja ja eläke­mak­su­ja mak­se­tuk­si niin se ei kan­na­ta vaan kan­nat­taa olla mielum­min työttömänä. 

    Jos lasku­tusaste ja hin­nat ovat niin alhaiset etteivät edel­liset ehdot täy­ty, alal­la on liikaa kil­pailua eikä se pois­tu kuin sil­lä taval­la, että tarpeek­si suuri osa yri­tyk­sistä lyö han­skat naulaan, jol­loin jäl­jelle jääville tulee lisää neu­vot­telu­voimaa ja laskutet­tavia tunteja.

    JHos yrit­täjyys on vudoes­ta toiseen pelkkää kitu­ut­tamista niin pitäisi ymmärtää lopet­taa. Ei se mil­lään val­tio­val­lan tuk­i­toimil­la siitä parem­mak­si muutu.

    Olen itse yrit­täjä ja olen joutunut myös irtau­tu­maan tiety­istä liike­toim­inta-alueista niiden olemat­toman kan­nat­tavu­u­den vuok­si. Jos ei ole tarpeek­si kysyn­tää, niin ei siinä oikeasti auta muu­ta kuin kek­siä jotain muuta.

  36. Evert The NeveR­est:
    Yksi keino työl­listyä on ryhtyä ammat­in­har­joit­ta­jak­si. Mut­ta jos on työtön menet­tää työttömyyskorvauksen. 

    Tässä pitäisi käyt­tää samal­la taval­la sovitet­tua päivära­haa, jota käytetään kun työtön ryhtyy osa-aikatyöhön.

    En ole havain­nut, että tätä ammat­in­har­joit­ta­javai­h­toe­htoa olisiko mitenkään edes tutkit­tu tai harkit­tu työllistämiskeinona. 

    Ammat­in­har­joit­ta­ja­han ei voi työsken­nel­lä yksipuolisti yhdelle työan­ta­jalle, kos­ka sil­loin verot­ta­ja tulk­it­see sen työsuhteeksi. 

    On paljon sel­l­aisia pätkätöitä, keikka­hom­mia, sijais­tuk­sia ja remont­ti­jut­tu­ja yms. yms. joi­ta voisi tehdä toi­min­imel­lä. Työt­tömän statuk­sel­la ei näi­hinkään jut­tui­hin pääse kiinni. 

    Erit­täin aiheelli­nen havainto.
    Merkit­tävää asi­as­sa on myös se, ettei esim. KELA ymmär­rä ollenkaan sivu­toimista yrit­täjyyt­tä tai ammatinharjoittamista.
    Jos henkilöl­lä on toi­min­i­mi ja tarvet­ta tuelle KELAs­ta syn­tyy, niin hak­i­jalle las­ke­taan 7 ton­nia vuodessa yrit­täjä­tu­loa, riip­pumat­ta siitä onko tuloa oikeasti olemassa.

    Työn kysyn­nän ja tar­jon­nan pohjim­mainen ongel­ma on kuitenkin väärä tai olemat koulu­tus. Tässä tilanteessa on sit­ten mah­dol­lista joko säästää kansakun­ta kehi­tys­maak­si tai sit­ten saa­da bisnes kukois­ta­maan, niin että rahaa val­uu sisään ja hant­ti­hom­mis­takin on mah­dol­lista mak­saa enemmän.

    Suomes­sa on sörssit­ty viime vuosikym­meninä esim. tietoli­iken­nete­knolo­gia, osit­tain sik­si, että julki­nen val­ta jät­ti tietoli­iken­nein­fran “markki­navoimien hoidet­tavak­si” ja globaalit tulot val­u­vat länsi­naa­puri­imme, joka ei hidastel­lut asi­as­sa, vaik­ka se oli sil­loin joskus niin kovasti kallista.
    Seu­raavak­si sörssit­ti­in dig­i­taalisen sisältö­tuotan­non kanssa, osin sik­si, että koti­markki­noi­ta ei ollut infran puuttues­sa ja nyt palve­lut oste­taan ulko­mail­ta, yllät­täen aika paljon länsinaapuristamme.
    Mui­ta onnis­tunei­ta sörssimisiä on tiet­ty esim. molekyyli­bi­olo­gias­sa ja mon­es­sa muus­sa maail­man tuot­tavim­mal­la alal­la, jos­sa huip­pu­osaami­nen ei joh­da tulovir­toi­hin. Viimeisim­pänä nyt sit­ten uusi­u­tu­van ener­gian teknologiassa.

    Kysy keltä tahansa val­tion virkamiele­heltä, niin ope­tus­min­is­ter­iön duu­nit on vähiten halut­tu­ja, vaik­ka kaikkien mielestä niiden pitäisi olla tärkeimpiä. Mikä mättää?

  37. Se pääkaupunkiseudun ongel­ma on juuri tässä: “Kun sosi­aal­i­tur­va mak­saa vuokran kokon­aan, mut­ta pieni­palkkainen joutuu mak­samaan sen kokon­aan itse, pienel­lä pal­ka­lla työsken­telyssä ei ole henkilöko­htais­es­ti järkeä.”

    Lisäk­si Suomen sosi­aal­i­tur­va mak­saa myös net­tiy­htey­den ja alkoholinkäytön.

    Ei moni nykyn­uori muu­ta edes kaipaa.
    Toki sosi­aal­ituelle jäädessä nuoren kan­nat­taa ensin varmis­taa, että saa kir­jansa esim. Helsinki­in, niin ei tarvitse ihan pelkän huoltoase­man baarin kult­tuu­ri­tar­jon­taan tyytyä.

    Suo­ma­lainen net­toveron­mak­sa­ja spon­soroi täl­lä het­kel­lä suuren lau­man täyspäiväisiä ter­veitä työkyky­isiä net­tipelaa­jia ja harrastejuopottelijoita.

  38. Ilah­dut­tavaa nähdä että Osmon ja Juhanan voodoo-talousti­eteestä, toisin ilmais­tu­na tar­jon­nan talousti­eteestä tehdään muu­sia juuri nyt meneil­lään olevas­sa MOT-ohjelmassa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.