Työn kysynnän ja tarjonnan ongelmia

(Ter­mi­no­lo­gi­nen sel­ven­nys: työn kysyn­tä on sitä, että yri­tys palk­kaa työn­te­ki­jän (ostaa) ja tar­jon­ta sitä, että työn­te­ki­jä menee töi­hin (myy). )

Läh­tö­koh­tam­me Juha­nan kans­sa oli, ettei työ­suh­det­ta syn­ny, ellei se ole kan­nat­ta­vaa sekä työ­nan­ta­jal­le että työn tekijälle.

Kaik­kien työ­suh­tei­den ei tule­kaan syn­tyä. Kenen­kään ei pidä men­nä työ­hön, johon hänel­lä ei ole suh­teel­lis­ta etua. Esi­mer­kik­si tra­de­no­min paik­ka ei ole kau­pan kas­sas­sa. Kas­vu­kes­kuk­set eivät yli­pään­sä­kään ole oikea paik­ka mata­lan tuot­ta­vuu­den töil­le, jot­ka voi­si­vat olla jos­sain muu­al­la, kos­ka asun­to­pu­la rajoit­taa työ­voi­man saan­tia joka tapauksessa.

Työt­tö­myy­dek­si asia muut­tuu, kun jol­le­kin ei ole tar­jol­la yhtään työ­paik­kaa, joka hänen kan­nat­tai­si ottaa vas­taan. Tämän syy­nä voi olla työn kysyn­nän tai tar­jon­nan ongelma.

Muut­to­tap­pio­alueil­la työt­tö­myys joh­tuu pää­sään­töi­ses­ti kysyn­nän puut­tees­ta. On vai­kea löy­tää vaa­dit­ta­val­la palk­ka­ta­sol­la yri­tyk­sen kan­nal­ta kan­nat­ta­vaa työ­tä. Ikä­kausit­tain kysyn­nän puu­te vai­kut­taa sekä nuor­ten että ikään­ty­nei­den työt­tö­myy­teen. Ikään­ty­neis­tä tie­däm­me, että vaik­ka sun­nun­tai­pu­heis­sa kan­na­te­taan elä­keiän nousua, yri­tyk­set ovat halut­to­mia pitä­mään palk­ka­lis­toil­laan 63-vuot­ta täyt­tä­nei­tä ja toi­sin kuin Ruot­sis­sa, Suo­mes­sa työt­tö­mäk­si jou­tu­nut 50-vuo­tias ei tah­do löy­tää uut­ta työpaikkaa.

Kau­pun­ki­lais­ten nuor­ten osal­ta tilan­ne on han­ka­la kah­del­la taval­la. Koke­mat­to­mal­le nuo­rel­le ei halu­ta mak­saa yhtä hyvää palk­kaa kuin vähän iäk­kääm­mäl­le koke­neel­le. Useim­mis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa tämä on ymmär­ret­ty, ja nuor­ten alku­pal­kat alit­ta­vat vähän van­hem­pien pal­kat sel­väs­ti.  Tämä on kysyn­tää aja­tel­len rea­lis­tis­ta, mut­ta sii­nä on se huo­no puo­li, ettei aina­kaan Hel­sin­gis­sä pie­nil­lä pal­koil­la tule toi­meen. Kysyn­tää aja­tel­len nuor­ten palk­ko­jen tuli­si olla pie­nem­piä kuin koke­nei­den työn­te­ki­jöi­den, mut­ta tar­jon­taa aja­tel­len ne ovat nyt lii­an pie­niä. Täl­lai­seen kak­soi­son­gel­maan ei ole muu­ta rat­kai­sua kuin joko alen­taa vero­tus­ta ja/tai sivu­ku­lu­ja tai jon­kin­lai­nen matalapalkkatuki.

Mata­la­palk­kai­sen työn tar­jon­taa vai­keut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la huo­mat­ta­vas­ti asu­mi­sen kal­leus. Kun sosi­aa­li­tur­va mak­saa vuo­kran koko­naan, mut­ta pie­ni­palk­kai­nen jou­tuu mak­sa­maan sen koko­naan itse, pie­nel­lä pal­kal­la työs­ken­te­lys­sä ei ole hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti jär­keä. Mei­dän teh­tä­väm­me ei ollut ehdot­taa asun­to­po­liit­ti­sia toi­mia, joten emme ehdot­ta­neet, vaik­ka välil­lä mie­li tekisi.

Joi­den­kin hen­ki­löi­den hen­ki­lö­koh­tai­nen tuot­ta­vuus puut­teel­li­sen osaa­mi­sen tai esi­mer­kik­si ter­vey­teen tai luon­tee­seen liit­ty­vien seik­ko­jen vuok­si on niin mata­la, ettei heil­le kan­na­ta mak­saa työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukais­ta palk­kaa ja toi­saal­ta, jos heil­le mak­set­tai­siin vain, mitä yri­tyk­sen kan­nat­taa mak­saa, hei­dän kan­nat­tai­si pysyä työt­tö­mi­nä. Täl­lai­seen tilan­tee­seen aut­taa vain työn­te­ki­jäl­le itsel­leen tai hänen työ­nan­ta­jal­leen mak­set­ta­va palkkatuki.

Oman kysyn­tä­on­gel­man­sa aiheut­taa työ­nan­ta­jan pel­ko työ­nan­ta­ja­ris­keis­tä. Halu pal­ka­ta tiet­ty hen­ki­lö ale­nee, jos on syy­tä epäil­lä, että hän saat­taa sai­ras­tel­la, tul­la ras­kaak­si tai vaik­ka jou­tua työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

42 thoughts on “Työn kysynnän ja tarjonnan ongelmia”

  1. Judith Simo­nin väi­tös­kir­jas­sa (2010), joka sovel­taa ja kehit­tää sosi­aa­li­sen epis­te­mo­lo­gian näkö­kul­maa sosi­aa­li­sen median tut­ki­muk­seen, tode­taan, että todis­te­lua (tes­ti­mo­ny) ei enää pide­tä yksin­ker­tai­se­na tie­don siir­to­na (trans­mis­sion) toi­mi­jal­ta toiselle:

    ”But, accor­ding to Kusch, the socia­li­ty of know­led­ge goes far bey­ond a mere trans­mis­sion of know­led­ge from one per­son to anot­her. To vin­dica­te a com­mu­ni­ta­rian account of tes­ti­mo­ny, Kusch starts by expo­sing the limits of indi­vi­dua­lis­tic unders­tan­dings of tes­ti­mo­ny. He argues that the sco­pe of tes­ti­mo­ny was too nar­row­ly concei­ved and that the notion of epis­te­mic inter­de­pen­dence might be a bet­ter concept to desc­ri­be the inter­re­la­ted­ness of epis­te­mic agents. Moreo­ver, the idea that tes­ti­mo­ny is a mere means of know­led­ge trans­mis­sion has to be replaced with the ack­now­led­ge­ment that tes­ti­mo­ny often is a gene­ra­ti­ve source of knowledge.”
    (Simon, Judith 2010: Knowing Toget­her: A Social Epis­te­mo­lo­gy for Socio-Tech­nical Epis­te­mic Sys­tems. Uni­ver­si­tät Wien., 161–162. http://othes.univie.ac.at/10285/1/2010–04-19_0547816.pdf)

    On siis van­ha­kan­tais­ta tul­ki­ta hal­lin­nol­li­set työ- ja kou­lu­tus­to­dis­te­lut (tes­ti­mo­ny), joi­den tulok­set Soi­nin­vaa­ra ja Var­tiai­nen otta­vat annet­tui­na ja itses­tään sel­vi­nä, pel­käs­tään tie­don­siir­to­na. Minul­la on Simo­nin väi­tös­kir­ja mui­den asioi­den ohel­la aina tas­kus­sa muis­ti­ti­kul­la, mut­ta se ei auta asioi­maan vaan se aut­taa ymmär­tä­mään, mik­si täs­tä ei tule mitään.

    Soi­nin­vaa­ran ja Var­tiai­nen suo­si­tuk­sis­sa vaa­di­taan kri­tii­kit­tö­mäs­ti aina vaan lisää todis­te­lu­ja ja ker­ros­tu­mia, joi­den kaut­ta pro­ses­soi­tu­na totuus muut­tuu ala­ti tulkinnanvaraisemmaksi:

    Suo­si­tus 21. Työt­tö­myys­tur­vas­ta akti­voi­vam­pi. Työt­tö­myys­tur­vaa kehi­te­tään aktivoivaan
    suun­taan niin, että työ­mark­ki­na­tuen tai vas­taa­vien tukien ehdollisuus
    akti­voin­ti­toi­mil­le – esi­mer­kik­si tuki­työl­lis­tä­mi­sel­le ja koulutukselle –
    toteu­tuu alun perin tar­koi­te­tul­la taval­la. Tämä voi edel­lyt­tää työvoimaviranomaisten
    ja sosi­aa­li­vi­ran­omais­ten tii­viim­pää yhteis­työ­tä. (Mata­la­palk­ka­työ Suo­mes­sa 2013, 60.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Oikein hyvää ana­lyy­siä tämä… rat­kai­suis­ta tosin on aina niukkuutta.
    Ja kun eri­lai­sia rat­kai­su­ja esi­te­tään, het­ken pääs­tä ilmaan­tuu lau­ma pos­taa­jia, jot­ka kukin erik­seen omal­la taval­laan ker­to­vat, mik­si mitään ei voi­da teh­dä, kos­ka mikään ei toimi.
    Ja jota­kin oli­si kui­ten­kin syy­tä tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Yli 57–58-vuotiaiden sanee­raus on kal­liim­paa kuin hei­dän jää­mi­sen­sä työkyvyttömyyseläkkeelle

    Yli 57–58-vuotias työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läi­nen nos­taa suu­ren yri­tyk­sen mak­su­luok­ka, jos työ­ky­vyt­tö­mien mää­rä poik­ke­aa use­na vuo­te­na kes­kiar­vos­ta eli aika moni­mut­ka­nen ja teo­reet­ti­nen mahdollisuus

    Mut­ta työt­tö­mäk­si sanee­rat­tu 57–58-vuotias jou­tuu väis­tä­mät­tä lisä­päi­vil­le ja lisä­päi­vis­tä vii­mei­nen työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan 80 %.

    Las­ku tosin tipah­taa vas­ta kun uhri täyt­tää 62–63-vuotta ja tuo las­ku on pal­jon suu­rem­pi kuin tuo teo­reet­ti­nen työ­ky­vyt­tö­myys­mak­su­luo­kan nousu.

    Tun­tuu oudol­ta, että työ­nan­ta­jat hyväk­sy­vät muki­se­mat­ta pal­jon kor­keam­man kus­tan­nuk­sen irti­sa­no­mi­sen yhtey­des­sä mut­ta itke­vät cen­teis­tä muulloin ??

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­ha ei nyt ole ymmär­tä­nyt tai halun­nut ymmär­tää sitä, miten työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen vas­tuu jakau­tuu. Sii­nä on yksi­tois­ta mak­su­luok­kaa, jois­sa ylim­män ja alim­man luo­kan välil­lä mak­su muut­tuu 55- ker­tai­sek­si. Jokai­nen työn­te­ki­jä, joka jou­tuu työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le nos­taa ris­ki­ker­roin­ta ja jokai­nen, joka ei jou­du, alen­taa sitä. Jos­tain syys­tä mak­su­luo­kat kohoa­vat por­tait­tai­ses­ti, joten on mah­dol­lis­ta, että yksi työ­ky­vyt­tö­myys­ta­paus ei nos­ta mak­su­luok­kaa lain­kaan, tai sit­ten juu­ri se tait­taa kame­lin selän. Vähän sama kuin jos ratik­ka kul­kee kym­me­nen minuu­tin välein, mut­ta et tie­dä aika­tau­lus­ta enem­pää. Jos vii­vyt­te­let läh­töä­si minuu­til­la, ehdit toden­nä­köi­ses­ti (90 %) samaan ratik­kaan, mut­ta kym­me­nen pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­lä tuo vii­vyt­te­ly mak­saa sinul­le kym­me­nen minuut­tia. Odo­tusar­vo­mie­les­sä minuu­tin vii­vyt­te­löy mak­saa minuutin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kaik­kien työ­suh­tei­den ei tule­kaan syn­tyä. Kenen­kään ei pidä men­nä työ­hön, johon hänel­lä ei ole suh­teel­lis­ta etua.”

    Välil­lä tun­tuu, että ihan oikeas­ti elät kuplas­sa. Sitä työ­tä on teh­tä­vä, mitä saa. Jos mais­te­ri­na rupe­aa odot­ta­maan mais­te­rin paik­kaa, niin mones­ti se tar­koit­taa pysy­vää työt­tö­myyt­tä. Sel­lais­ta se vain nyky­maa­il­mas­sa on, itse­kin olen sen kokenut. 

    Ja kun sitä muu­ta­kaan työ­tä ei ole. Kokei­le­pa etsiä MOLin sivuil­ta koko­päi­väi­siä edes joten­kin elät­tä­viä työ­paik­ko­ja, joi­hin ei saa­da työn­te­ki­jöi­tä. Tus­kin löy­dät ainut­ta­kaan. Muu­ta­man tun­nin pät­kiä tar­jo­taan, mut­ta sii­hen se jää. 

    Mik­si nämä kir­joi­tuk­se­si ovat niin kau­ka­na koe­tus­ta todel­li­suu­des­ta? Nii­den taka­na lie­nee tilas­to­har­ha, joka esit­tää todel­li­suu­den sinul­le eri­lai­se­na kuin se oikeas­ti on. Et voi lähes­tyä asi­aa tilas­to­ja tar­kas­te­le­mal­la. Pitäi­si olla suu­ri kasa yksit­täis­ta­pauk­sia, joi­den elä­män­pol­kua seu­rat­tai­siin laa­dul­li­ses­ti. Täl­lai­nen tar­kas­te­lu­ta­pa pal­jas­tai­si pal­jon enem­män kuin tilas­tot, kos­ka tilas­tot aina vähin­tään yhtä pal­jon pii­lot­ta­vat kuin paljastavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mata­la­palk­kai­sen työn tar­jon­taa vai­keut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la huo­mat­ta­vas­ti asu­mi­sen kalleus.

    Ihmi­soi­keuk­siin ei ole kuu­lu ker­ros­ta­lo­kol­mio Hel­sin­gin keskustassa.

    Kii­nas­sa asu­vat työn­te­ki­jät asun­to­lois­sa. Tämä toi­mii hal­val­la myös Suo­mes­sa ja jopa Helsingissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kun Suo­mi liit­tyi euroon, palk­ko­jen ja työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sien todel­li­suus alkoi näkyä. Kun valuut­ta­kurs­sia ei voi­nut enää sää­tää, työ­voi­man yksik­kö­kus­tan­nus ja työ­voi­man mää­rä jäi­vät ainoik­si koti­mai­sik­si sää­tö­mah­dol­li­suuk­sik­si — eten­kin mata­la­palk­ka-aloil­la. Kun ay-lii­ke pyr­kii pitä­mään tilan­teen kan­nal­taan ennal­laan (tun­nus­ta­mat­ta, että tilan­ne on muut­tu­nut glo­baa­li­suu­den takia) vain työ­voi­man mää­rä jous­taa. Osa työ­voi­mas­ta on epä­ku­rant­tia kor­kean tai mata­lan tek­no­lo­gian teh­tä­viin, vali­tet­ta­vas­ti ene­ne­väs­sä määrin.
    Luu­li­si, että työllistämisen/työllistymisen kus­tan­nuk­sia kan­nat­tai­si madal­taa? Ei ole jär­keä näis­sä “perus­töis­sä”, että duu­na­ril­le mak­set­ta­vas­ta 10 euros­ta työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan 15–18€! Työ­suh­det­ta vaan ei synny.

    Mik­si­kö­hän arvon tut­ki­jat eivät esi­tä mal­lia mil­lä asioi­ta kon­kreet­ti­ses­ti voi­tai­siin muut­taa? Menee­kö se poliit­ti­ses­ti läpi, jäi­si nähtäväksi?

    Eko­no­mis­teil­la on kum­mal­li­nen tapa, he näyt­tä­vät vasem­man käden suun­taan että asiat ovat/voitaisiin teh­dä näin ja oikeal­la vas­taa­vas­ti. Haluai­sin mie­luus­ti näh­dä yks­kä­ti­sen ekonomistin!

    Vaik­ka taan­noi­sen työm­nis­te­ri Lep­pä­sen risusa­vo­toil­le nau­res­kel­tiin, jotain vas­taa­vaa odot­tai­si hal­li­tuk­sen esittävän?
    Teke­mä­tön­tä työ­tä on jos vain joku maksaisi!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hau­ki: Välil­lä tun­tuu, että ihan oikeas­ti elät kuplas­sa. Sitä työ­tä on teh­tä­vä, mitä saa.

    Ei ole. Sii­tä­hän tämä pul­ma juu­ri syn­tyy: poten­ti­aa­li­sen työ­nan­ta­jan ei kan­na­ta tar­jo­ta työ­tä teh­tä­väk­si kuin tie­tyil­lä ehdoil­la, jot­ka eivät täy­ty (kun kus­tan­nuk­set ja ris­kit ovat isom­mat kuin tuot­ta­vuus) eikä poten­ti­aa­li­sen työn­te­ki­jän kan­na­ta teh­dä sitä työ­tä, mitä sai­si, kos­ka sosi­aa­li­tur­vas­ta saa parem­man vas­ti­neen mene­te­tyl­le vapaa-ajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Eikö täs­sä tar­jo­ta lääk­keek­si lisää sitä myrk­kyä, joka tau­din on aiheut­ta­nut? Elik­kä vapaas­ti mark­ki­noil­la tasa­pai­no löytyisi:

    -kun hin­nat Hel­sin­gis­sä nousi­si­vat niin, että Siwan kas­sal­le voi­tai­siin mak­saa riit­tä­vä palk­ka tai

    -kun poruk­ka muut­tai­si pois Helsingistä.

    Palk­ka­tuet yms. sen sijaan hou­kut­te­li­si­vat lisää poruk­kaa Hel­sin­kiin, mikä aiheut­tai­si asun­to­jen hin­to­je nousua, mikä aiheut­tais taas pai­nei­ta nos­taa palk­ka­tu­kia jne. Syny­tyi­si myr­kyl­li­nen kier­re … tai siis vah­vis­tui­si enti­ses­tään, sil­lä onhan tuol­lai­nen kierr­re jo olemassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Jos opis­ke­lun odo­tusar­vo pal­kan ja työn suh­teen kovin pie­ni, syn­tyy ongel­mia. Opis­ke­lu­mo­tii­vik­si jää opin­to­tu­ki ja ehkä sivis­tys. Kulut taas jää­vät tappioksi. 

    Kou­lu­te­tun työ­voi­man tar­jon­ta luo työ­paik­ko­ja ja mah­dol­lis­taa yri­tys­ten tuot­ta­vuu­den nostamisen. 

    Suo­mes­sa ihmis­ten osaa­mi­ses­ta pitäi­si pyr­kiä saa­maan paras mah­dol­li­nen. Mais­te­rin töi­hin pää­ty­vä mais­te­ri luo myös uusia työ­paik­ko­ja muille. 

    Mata­lan tuot­ta­vuu­den töis­sä opis­ke­li­jat ovat hou­kut­ta­vat työ­voi­maa, joka taas tukien vuok­si pys­tyy vie­mään työ­paik­ko­ja vaik­ka­pa ikäihmisiltä. 

    Kaik­ki työ on arvo­kas­ta, mut­ta hant­ti­hom­mil­la val­men­tau­tuu mais­te­ri­kin vain hant­ti­hom­miin. Osin mata­lan tuot­ta­vuu­den duu­nit tuo­vat enem­män rahaa kuin vaa­ti­vat oman alan har­joit­te­lu­pai­kat — osin lisien kaut­ta. Sil­loin tulot joil­la­kin ohit­ta­vat pidem­män ajan hyö­dyn. Sik­si opis­ke­li­ja­työ­voi­maa pitäi­si käyt­tää hyvin. 

    Hie­man muun­lais­ten yri­tys­ten kuin tela­koi­den toi­min­nan edis­tä­mi­nen on kan­san­ta­lou­del­le kan­nat­ta­vaa. Noin 600 kas­vu­yri­tys­täm­me ovat tär­keä osa tulevaisuutta. 

    Yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa kan­nat­taa muis­taa, että se on kak­sin­ker­tais­ta vero­tus­ta. Ensin mak­se­taan yri­tys­ve­roa, sit­ten pää­oma­tu­lo­ve­roa. Jos rahaa voi jät­tää yri­tyk­seen, se mah­dol­lis­taa myös kas­vun. Viron mal­lis­sa vas­ta yri­tyk­ses­tä nos­tet­tua rahaa verotetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. JTS:
    Kaik­ki työ on arvo­kas­ta, mut­ta hant­ti­hom­mil­la val­men­tau­tuu mais­te­ri­kin vain hanttihommiin. 

    Van­ho­ja jenk­ki­joh­ta­jien elä­mä­ker­to­ja lukies­sa on mie­leen jää­nyt sisäi­sen kou­lu­tuk­sen vai­he jos­sa joh­ta­ja­put­keen kaa­vail­tu vas­ta­val­mis­tu­nut vas­ta­pal­kat­tu on pis­tet­ty rank­kaan kier­toon suu­ry­ri­tyk­sen kaik­kiin yksi­köi­hin ja kai­ken tasoi­siin teh­tä­viin jopa vuo­dek­si-parik­si. Jot­ta tie­täi­si käy­tän­nön kaut­ta ket­kä yri­tyk­sen tuot­tei­ta teke­vät, osta­vat ja käyttävät.

    Tosin siel­lä ne vas­ta­val­mis­tu­neet saat­ta­vat olla 22-vuo­tiai­ta mär­kä­kor­via joil­ta puut­tuu koke­mus luen­to­sa­lin ulko­puo­li­ses­ta maa­il­mas­ta — toi­sin kuin mei­dän kol­mi­kymp­pi­sil­tä mais­te­reil­ta jot­ka omien sano­jen­sa mukaan ovat käyt­tä­neet aikaa opin­to­jen ohel­la sen työ­elä­mäs­sä tar­vit­ta­van elä­män­ko­ke­muk­sen hankkimiseen.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Eero:
    Kun Suo­mi liit­tyi euroon, palk­ko­jen ja työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sien todel­li­suus alkoi näkyä. Kun valuut­ta­kurs­sia ei voi­nut enää sää­tää, työ­voi­man yksik­kö­kus­tan­nus ja työ­voi­man mää­rä jäi­vät ainoik­si koti­mai­sik­si sää­tö­mah­dol­li­suuk­sik­si – eten­kin mata­la­palk­ka-aloil­la. Kun ay-lii­ke pyr­kii pitä­mään tilan­teen kan­nal­taan ennal­laan (tun­nus­ta­mat­ta, että tilan­ne on muut­tu­nut glo­baa­li­suu­den takia) vain työ­voi­man mää­rä joustaa.
    ‘snip’

    Tämä perus­tuu vir­heel­li­seen olet­ta­muk­seen, että Suo­mes­sa ay-lii­ke mak­saa palkat.

    Euro otet­tiin käyt­töön 1.1.2002 — mik­si siis Nokia romah­ti nyt? Eipä sii­nä Suo­men palk­ka­ta­sol­la ollut juu­ri teke­mis­tä (kysees­sä ei ole eri­tyi­sen työ­voi­ma­val­tai­nen ala).

    Joten­kin pitäi­si myös ottaa huo­mioon se, että kun EK sai tah­ton­sa liit­to­koh­tai­sis­ta läpi, palk­ka­kus­tan­nus­ten sano­taan nous­seen “hal­lit­se­mat­to­mas­ti”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Rai­mo K:

    Euro otet­tiin käyt­töön 1.1.2002 – mik­si siis Nokia romah­ti nyt? Eipä sii­nä Suo­men palk­ka­ta­sol­la ollut juu­ri teke­mis­tä (kysees­sä ei ole eri­tyi­sen työ­voi­ma­val­tai­nen ala).

    Jos kaik­ki Suo­men kan­san­ta­lou­den ongel­mat eivät joh­du­kaan sii­tä, että suo­ma­lai­sen työn kil­pai­lu­ky­ky on hei­ken­ty­nyt ja työn yksik­kö­kus­tan­nus nous­sut sel­lai­siin kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na kuin esim. Ruot­si ja Sak­sa, niin ei se sil­ti ole mikään todis­te sil­le, ettei­kö moni ongel­ma kui­ten­kin pit­käl­ti selit­tyi­si juu­ri näil­lä em. seikoilla.

    Päin vas­toin, tun­tuu type­räl­tä, että Suo­mes­sa vie­lä itse kai­ve­taan maa­ta jal­ko­jen alta aivan kuin glo­ba­li­saa­tioon liit­ty­vis­sä muu­tok­sis­sa ja muun muas­sa Nokian ase­man hei­ken­ty­mi­ses­sä ei oli­si haas­tet­ta muu­ten­kin jo tarpeeksi.

    Taka­vuo­si­na täl­lai­sen itse­tu­hoi­sen poli­tii­kan seu­rauk­sia voi­tiin kor­ja­ta deval­vaa­tiol­la, mut­ta nyt pitäi­si sekä Haka­nie­mes­sä että Ete­lä­ran­nas­sa muis­taa, että sitä mah­dol­li­suut­ta ei enää ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Sun Tzu: Ihmi­soi­keuk­siin ei ole kuu­lu ker­ros­ta­lo­kol­mio Hel­sin­gin keskustassa.

    Kii­nas­sa asu­vat työn­te­ki­jät asun­to­lois­sa. Tämä toi­mii hal­val­la myös Suo­mes­sa ja jopa Helsingissä.

    Suo­mes­sa­kin aina­kin sai­raa­loi­den työn­te­kiät asui­vat aiem­min asun­to­lois­sa. Jopa per­hei­tä asus­ti sai­raa­la­ra­ken­nus­ten ylim­mis­sä ker­rok­sis­sa, jokai­sel­la per­heel­lä oma huo­ne, mut­ta yhtei­nen keit­tiö ja wc. Eri­kois­ta vain, jos kehi­tys­tä suun­ni­tel­laan kään­net­tä­väk­si taaksepäin…ihanko kehi­tys­maa­ta­sol­le asti pyri­tään vie­mään suo­ma­lai­nen hyvinvointi? 

    Yllä tode­taan, ettei teh­tä­vään kuu­lu­nut edul­li­sen asu­mi­sen suo­sit­te­le­mi­nen. On todel­la kum­mal­lis­ta, että edul­li­sen asu­mi­sen jär­jes­tä­mi­nen on niil­le suo­ma­lai­sil­le, joi­den pää­tök­sis­tä asia riip­puu, täy­sin vas­ten­mie­lis­tä. Esim euroop­pa­lai­nen tapa asu­mi­soi­keus­a­su­mi­seen, jos­sa asun­non saa lunas­tet­tua itsel­leen edul­li­seen hin­taan, eikä jää lopuk­si ikään­sä vel­ka­van­keu­teen, on täy­sin mah­dol­lis­ta peli­sään­tö­jä asial­li­sik­si muut­ta­mal­la vie­lä tääl­lä­kin. Ymmär­rys ja tah­to vain puuttuvat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Vaik­ka taan­noi­sen työm­nis­te­ri Lep­pä­sen risusa­vo­toil­le nau­res­kel­tiin, jotain vas­taa­vaa odot­tai­si hal­li­tuk­sen esittävän?
    Teke­mä­tön­tä työ­tä on jos vain joku maksaisi! ”

    No jaa, jou­duin pis­tä­mään täy­tän­töön tätä Lep­pä­sen lakia.Tel suu­re­na val­tion lai­tok­se­na jou­tui kant­maan myös suu­ren vas­tuun Lapissa.

    Kyl­lä se pää­osa työl­lis­tä­mi­ses­tä oli aivan muu­ta kuin risusa­vot­taa esim Lapis­sa teh­tiin 500 NMT kop­pia vuo­des­sa, van­hois­ta pyl­väis­tä kolot­tiin huvi­loi­ta ja lato­ja, Pel­loon pis­tet­tiin pys­tyyn kaa­pe­li­teh­das, jos­sa teh­tiin väli­kaa­pe­lei­ta tie­to­ko­nei­siin ja keskuksiin,
    pis­tet­tiin pys­tyyn säh­kö­ura­koin­ti, joka kil­pai­li yksi­tyis­ten ura­koit­si­joi­den kans­sa etc

    Ja tie­tys­ti oli raivaustakin:Linjakatujen rai­vaus ulkois­tet­tiin työt­tö­mil­le met­su­reil­le ja oma väki työn­net­tiin elä­ke­put­keen, lin­ja­mie­het oli­vat sodan run­te­le­mia eikä ruu­miil­li­nen työ oikein käyt­tä­nyt enää.

    Mut­ta nämä työl­lis­te­tyt oli­vat oman alan ammat­ti­lai­sia ja sai­vat nor­maa­lin palkan

    Nois­ta esi­mer­keis­tä voi miet­tä, mitä ne “työl­li­syys­työt ” olisivat ?

    Ja ei kukaan täys­jär­ki­nen pääs­tä met­sään­sä ammt­ti­tai­don­ton­ta rai­vaa­jaa, ei sel­lai­seen edes myön­ne­tä vakuu­tus­ta, joten onnet­to­muus­ta­pauk­sis­sa vahin­gon­kor­vauk­set jää­vät met­sän omistajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. USA:ssa sys­tee­mi on nykyi­sin, että joko olet 5% par­ham­mis­tois­sa, jol­loin saat sti­pen­din tai han­kit n 100 000 USD opin­to­lai­naa (Bac­he­lor), sen jäl­keen töi­tä teh­dään aina­kin vuo­si pal­kat­to­ma­na har­joit­te­li­ja­na (intern).

    Tämän jäl­keen kiin­nos­tus asial­li­seen palk­ka­ta­soon on aika selkeä.

    Jos taas Suo­mes­sa opisn­to­jen ohes­sa on teh­ty nel­jä vii­si vuot­ta puhe­lin­myyn­tiä ja välil­lä ollut pais­ta­mas­sa ham­pu­ri­lai­sia, haa­la­ri­har­joit­teklu on teh­ty, mut­ta ammat­ti­har­joit­te­lu on jää­nyt teke­mät­tä. Se vai­kut­taa uraan.

    Ase­vel­vol­li­suut­ta kat­so­taan taas enem­män­kin kyky­nä olla ryh­mäs­sä ja sie­tää epä­mu­ka­vuut­ta. Eri­kois­kou­lu­tus aina oma lukun­sa, oli se sit­ten ammat­tia­jo­kort­ti tai rau­han­tur­vaa­ja­kou­lu­tus — sil­loin ihmi­nen on ollut val­mis teke­mään enem­män kuin ihan mini­min. Sitä­kin arvostetaan.

    Papit, opet­ta­jat ja muut vat­saa­vat toki ovat poik­keus, sul­jet­tu jul­ki­nen sek­to­ri on oma maailmansa.

    IKEA:n joh­to kier­tää muu­ta­man kuu­kau­den myy­mäs­sä ja liha­pul­lien pais­tos­sa, kos­ka heil­tä taas haa­la­ri­har­joit­te­lu on jää­nyt väliin ja asia­ka­ki­den tun­te­mi­nen omas­sa fir­mas­sa kuu­luu ammattitaitoon.

    Opin­to­jen ohes­sa kipua mut­ta myös uraa luo­vat omaan alaan kuu­lu­vat työt, asial­li­nen opis­ke­lu­keik­ka ja oman alan kesä­työ ulko­mail­la, jos­sa on teh­ty muu­ta­kin kuin bile­tet­ty — sekä näy­töt ihan ilmai­sek­si teh­dyis­tä pro­jek­teis­tä vapaa­eh­tois­työ­nä, jois­sa on käy­tet­ty ammat­tio­saa­mis­ta, pro­jek­ti­työ­tai­to­ja tai vastaavaa.

    Tämän vuok­si minua häi­rit­see se, että hip­pu­kou­lu­teut nuo­ret pää­ty­vät hant­ti­hom­miin kovin­kin pit­käk­si ajak­si. Työ­na­na­ta­jan näkö­kul­mas­ta toki pal­ka­taan aina niin hyviä kuin sil­lä pal­kal­la saadaan. 

    Palk­kae­rot­kin ovat hyvä asia, jos ne samal­la nos­ta­vat vähi­ten ansait­se­vien tuloja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Nuk­ku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Päin vas­toin, tun­tuu type­räl­tä, että Suo­mes­sa vie­lä itse kai­ve­taan maa­ta jal­ko­jen alta aivan kuin glo­ba­li­saa­tioon liit­ty­vis­sä muu­tok­sis­sa ja muun muas­sa Nokian ase­man hei­ken­ty­mi­ses­sä ei oli­si haas­tet­ta muu­ten­kin jo tarpeeksi.

    Taka­vuo­si­na täl­lai­sen itse­tu­hoi­sen poli­tii­kan seu­rauk­sia voi­tiin kor­ja­ta deval­vaa­tiol­la, mut­ta nyt pitäi­si sekä Haka­nie­mes­sä että Ete­lä­ran­nas­sa muis­taa, että sitä mah­dol­li­suut­ta ei enää ole.

    Enpä ole havain­nut eri­tyi­sem­piä kaivauksia… 😉

    Mut­ta ilma­pii­ri on jo vuo­sia ollut sel­lai­nen, että osak­kee­no­mis­ta­ja on yri­tyk­sen tär­kein voi­ma­va­ra ja osin­gon mak­sa­mi­nen on tär­keäm­pää kuin yri­tyk­sen tule­vai­suu­teen investoiminen.
    Tämä ajat­te­lu ei lie­ne Haka­nie­mes­tä peräi­sin, ei ehkä myös­kään Etelärannasta.

    Itse­tu­hois­ta tämä kyl­lä on vähän­kin lyhyt­tä pitem­mäl­lä täh­täyk­sel­lä eikä sitä ole ennen­kään kor­jat­tu deval­vaa­tioil­la, mut­ta eipä täl­lais­ta asen­net­ta ole ennen ollutkaan.

    Tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä tar­vit­tai­siin, mut­ta se on pois osingoista. 🙁

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Aika iso kysyn­nän ja tar­jon­nan ongel­ma on sekin, että Tam­mi­kuun 2013 Työ- ja Elin­kei­no­mi­nis­te­riön työl­li­syys­kat­sauk­sen mukaan TE-toi­mis­tois­sa on kaik­ki­aan 494 900 työn­ha­ki­jaa, mut­ta avoin­na 79400 työpaikkaa. 

    Ei tart­te kovin tiuk­kaa ana­lyy­siä huo­ma­tak­seen, että täs­sä on pul­maa kerrakseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TE-kes­kus­ten luvut eivät ole kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia. Työt­tö­män on olta­va TE-toi­mis­ton kir­jois­sa saa­dak­seen työt­tö­myys­kor­vaus­ta, mut­ta pää­osa työ­pai­kois­ta täy­te­tään ilmoit­ta­mat­ta nii­tä TE-toimistolle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Rai­mo K:

    Tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä tar­vit­tai­siin, mut­ta se on pois osingoista.

    Niin­pä, tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä, ja yli­pään­sä inves­toin­te­ja, tar­vit­tai­siin toki lisää maa­ham­me. Ja sekin oli­si jo hyvä alku, jos inves­toin­tien ja tut­ki­muk­sen mää­rä ei enää vähenisi.

    Kei­nois­ta kai­ken­lais­ten inves­toin­tien lisää­mi­sek­si tai­dam­me kui­ten­kin olla vähän eri miel­tä. Tus­kin se osak­kee­no­mis­ta­jien ahneus näi­tä inves­toin­te­ja tääl­tä mui­hin mai­hin siir­tää, yhtä ahnei­ta ne omis­ta­jat nimit­täin muu­al­la­kin ovat.

    Ennem­min­kin lie­nee kysy­mys sii­tä, että työn teke­mi­nen ja teet­tä­mi­nen on tääl­lä lii­an kal­lis­ta ja työn tar­jon­ta ja kysyn­tä eivät koh­taa, kuten Osmo­kin on toden­nut. Toki emme voi eikä mei­dän kan­na­ta läh­teä vero­tuk­ses­sa vero­pa­ra­tii­sien ja vas­taa­vien kans­sa kil­pai­le­maan, mut­ta edes ver­rok­ki­mai­dem­me suh­teen pitäi­si pär­jä­tä (esim. Sak­sa, Ruot­si) ja samal­la pitäi­si vai­kut­taa EU:ssa ja muu­al­la siten, että vero­pa­ra­tii­sit kit­ket­täi­siin tai aina­kin teh­täi­siin nii­den käyt­tö riit­tä­vän hankalaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an van­ha ei nyt ole ymmär­tä­nyt tai halun­nut ymmär­tää sitä, miten työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen vas­tuu jakau­tuu. Sii­nä on yksi­tois­ta mak­su­luok­kaa, jois­sa ylim­män ja alim­man luo­kan välil­lä mak­su muut­tuu 55- ker­tai­sek­si. Jokai­nen työn­te­ki­jä, joka jou­tuu työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le nos­taa ris­ki­ker­roin­ta ja jokai­nen, joka ei jou­du, alen­taa sitä. Jos­tain syys­tä mak­su­luo­kat kohoa­vat por­tait­tai­ses­ti, joten on mah­dol­lis­ta, että yksi työ­ky­vyt­tö­myys­ta­paus ei nos­ta mak­su­luok­kaa lain­kaan, tai sit­ten juu­ri se tait­taa kame­lin selän. Vähän sama kuin jos ratik­ka kul­kee kym­me­nen minuu­tin välein, mut­ta et tie­dä aika­tau­lus­ta enem­pää. Jos vii­vyt­te­let läh­töä­si minuu­til­la, ehdit toden­nä­köi­ses­ti (90 %) samaan ratik­kaan, mut­ta kym­me­nen pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­lä tuo vii­vyt­te­ly mak­saa sinul­le kym­me­nen minuut­tia. Odo­tusar­vo­mie­les­sä minuu­tin vii­vyt­te­löy mak­saa minuutin.

    Et taas­kaan luke­nut viestiäni: 

    Vii­mei­nen suu­ri työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­ma­maan 80 % lisä­päi­vien kuluista.Kun suu­ret fir­mat sanee­raa­vat sato­ja iäk­käi­tä niin kulut ovat suuret.

    Esim jos 1000 työn­te­ki­jän fir­ma, palk­ka­me­no 50 mil­joo­naa euroa, sanee­raa 100 iäkäs­tä 57-vuo­tias­ta niin TVR mak­set­ta­va lisä­päi­vä­kor­vaus on 10 mil­joo­naan luokkaa.

    Yhden mak­su­luo­kan nousu vai­kut­ta sekin, mut­ta ei se 55 ker­tais­ta mak­sua tee, perus­luo­kan ympä­ril­lä on suu­rin osa yri­tyk­sis­tä ja kun luo­kan muu­tos on kah­den vuo­den kes­kiar­vo niin eipä se yksit­täi­nen elä­köi­ty­jä juu­ri­kaan ole se kame­lin selän tait­ta­ja. Mak­su­luo­kan nousu on vain 0,3 % palk­ka­sum­mas­ta eli 1,5 mil­joo­naa ja vaik­ka sen las­ki­si kuu­del­le vuo­del­le niin sum­ma on 9 mil­joo­naa eli lisä­päi­vä­kor­vauk­sia pienempi

    Tun­tuu oudol­ta, että fir­mat mak­sa­vat mie­lel­lään lisä­päi­vä­kor­vauk­sia mut­ta eivät koro­tet­tua työkyvyttömyysmaksua

    Ja työ­ky­vyt­tö­myys­mak­su seu­raan myös irti­sa­not­tua työn­te­ki­jää vii­si vuot­ta eli yri­tys voi edel­leen jou­tua työ­ky­vyt­tö­myy­den mak­sa­jak­si vaik­ka hen­ki­lö on läh­te­nyt talosta

    Vuo­den 2009 alus­ta alkaen vajaa­kun­toi­sil­le työn
    teki­jöil­le myön­ne­tyt työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet eivät
    nos­ta yri­tyk­sen työkyvyttömyysriskiä. 

    Uudis­tuk­sel­la on pyrit­ty hel­pot­ta­maan vajaa­kun­tois­ten työn­ha­ki­joi­den työl­lis­ty­mis­tä, kos­ka vajaa­kun­toi­sen mah­dol­li­nen työ­ky­vyt­tö­mäk­si tulo ei nos­ta yri­tyk­sen maksuluokkaa.

    Mak­su­va­pau­tus kos­kee viit­tä vuot­ta työ­suh­teen alka­mi­ses­ta eli 58-vuo­ti­aan voi pal­kat ilman työ­ky­vyt­tö­myys­ku­lu­ris­kiä, sil­lä kuka­pa 58-vuo­tias on täy­sin terve ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    TE-kes­kus­ten luvut eivät ole kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia. Työt­tö­män on olta­va TE-toi­mis­ton kir­jois­sa saa­dak­seen työt­tö­myys­kor­vaus­ta, mut­ta pää­osa työ­pai­kois­ta täy­te­tään ilmoit­ta­mat­ta nii­tä TE-toimistolle.

    Kun työ­tön työl­lis­tyy niin hän ilmoit­taa kas­sal­le tai työk­kä­ril­le , ettei ole enää työtön.
    Muu­ten­han päi­vä­ra­ha juok­si­si ja hen­ki­lö syyl­lis­tyi­si petokseen.

    Kas­sa tai työk­kä­ri kysyy syyn ja har­va­pa tuo­ta syy­tä valeh­te­lee. Työk­kä­ri ja kas­sa vaih­ta­vat tie­to­ja kes­ke­nään, joten työk­kä­rin tilas­to työl­lis­ty­neis­tä työt­tö­mis­tä on tarkka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Tämä perus­tuu vir­heel­li­seen olet­ta­muk­seen, että Suo­mes­sa ay-lii­ke mak­saa palkat.”
    Tai­taa olla punai­set lins­sit Rai­mo Kn nokal­la? Ei tätä muu­ten ymmär­rä? Pait­si tie­tys­ti ay-toi­mit­si­joi­den pal­kat, jot­ka ovat jäse­nil­tä kerättyjä!

    Kun hal­li­tuk­ses­sa ovat molem­mat pal­kan­saa­jien asioi­ta edis­tä­vät puo­lu­eet, luu­li­si Suo­men asiat ole­van laa­jem­min­kin tar­kas­te­lus­sa? Vii­me­kä­des­sä­hän kes­ki­luok­ka kus­tan­taa myös ei-työ­elä­mäs­sä­ole­vien ansiot. Luu­li­si, että tätä kaut­ta pal­kan­saa­ja­liik­keen näkö­ala laajenisi?

    Glo­baa­lit yriyk­set ja mik­sei myös muut­kin pär­jää­vät kyl­lä mut­ta pär­jää­kö Suo­mi? Yri­tyk­set jär­jes­tä­vät tuo­tan­ton­sa par­hain päin ja kuten on näh­ty, useim­min ulko­mail­le. Ne jot­ka eivät menes­ty kor­kei­de­nyk­sik­kö­kus­tan­nus­ten­sa takia pis­tä­vät lapun luu­kul­le. Tätä kaut­ta työ­voi­ma jous­taa. Niin vali­tet­ta­vaa kuin se onkin.

    On kum­mal­lis­ta, että kes­ki­luok­kaa kuri­te­taan suu­ril­la veroil­la ja mak­suil­la, kun se on pal­kan­saa­ja­liik­keen perus­jouk­koa. Sii­tä ei kukaan tun­nu pitä­vän huol­ta. Edes pal­kan­saaj­lii­ke itse.

    Eikö vih­doin oli­si raken­teel­lis­ten rat­kai­su­jen vuoro!
    Verot ja eri­lai­set paik­kauk­set nykyi­siin repa­lei­siin tur­va­jär­jes­te­lyi­hin joh­ta­vat vaan umpi­ku­jiin. Ja kes­ki­luok­ka maksaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Eero:
    “Tämä perus­tuu vir­heel­li­seen olet­ta­muk­seen, että Suo­mes­sa ay-lii­ke mak­saa palkat.”
    Tai­taa olla punai­set lins­sit Rai­mo Kn nokal­la? Ei tätä muu­ten ymmär­rä? Pait­si tie­tys­ti ay-toi­mit­si­joi­den pal­kat, jot­ka ovat jäse­nil­tä kerättyjä!

    Kun hal­li­tuk­ses­sa ovat molem­mat pal­kan­saa­jien asioi­ta edis­tä­vät puo­lu­eet, luu­li­si Suo­men asiat ole­van­laa­jem­min­kin tar­kas­te­lus­sa? Vii­me­kä­des­sä­hän kes­ki­luok­ka kus­tan­taa myös ei-työ­elä­mäs­sä­ole­vien ansiot. Luu­li­si, että tätä kaut­ta pal­kan­saa­ja­liik­keen näkö­ala laajenisi?

    Glo­baa­lit yriyk­set ja mik­sei myös muut­kin pär­jää­vät kyl­lä mut­ta pär­jää­kö Suo­mi? Yri­tyk­set jär­jes­tä­vät tuo­tan­ton­sa par­hain päin ja kuten on näh­ty, useim­min ulko­mail­le. Ne jot­ka eivät menes­ty kor­kei­de­nyk­sik­kö­kus­tan­nus­ten­sa takia pis­tä­vät lapun luu­kul­le. Tätä kaut­ta työ­voi­ma jous­taa. Niin vali­tet­ta­vaa kuin se onkin.

    On kum­mal­lis­ta, että kes­ki­luok­kaa kuri­te­taan suu­ril­la veroil­la ja mak­suil­la, kun se on pal­kan­saa­ja­liik­keen perus­jouk­koa. Sii­tä ei kukaan tun­nu pitä­vän huol­ta. Edes pal­kan­saaj­lii­ke itse.

    Eikö vih­doin oli­si raken­teel­lis­ten rat­kai­su­jen vuoro!
    Verot ja eri­lai­set paik­kauk­set nykyi­siin repa­lei­siin tur­va­jär­jes­te­lyi­hin joh­ta­vat vaan umpi­ku­jiin. Ja kes­ki­luok­ka maksaa.

    Jos kir­joit­ta­ja kuvit­te­lee palk­ko­jen alen­ta­mi­sen ole­van rat­kai­su, se on kyl­lä ereh­dys. Yri­tyk­set nimit­täin kek­si­si­vät joka tapauk­ses­sa loput­to­miin syi­tä alen­taa palk­ko­ja vie­lä enem­män. Aasia­lai­sel­le tasol­le tai sen alle palk­ko­ja ei voi alen­taa, kos­ka pal­kan­saa­jan (jopa nuo­ren) on pak­ko saa­da asu­mi­sen­sa ja elä­mi­sen­sä pal­kal­la mak­set­tua. Jo raken­nus ja läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set tar­koit­ta­vat, että aasia­lais­ten kans­sa ei ole mah­dol­lis­ta kil­pail­la mata­lil­la pal­koil­la. Jokin muu pitää vali­ta kilpailuvaltiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    TE-kes­kus­ten luvut eivät ole kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia. Työt­tö­män on olta­va TE-toi­mis­ton kir­jois­sa saa­dak­seen työt­tö­myys­kor­vaus­ta, mut­ta pää­osa työ­pai­kois­ta täy­te­tään ilmoit­ta­mat­ta nii­tä TE-toimistolle.

    Tus­kin­pa työt­tö­miä työk­kä­riin työn­ha­ki­joik­si kovin poik­kea­vin kri­tee­rein hyväskytään

    Mut­ta voi­han noi­ta haki­joi­ta kat­soa Tilas­to­kes­kuk­sen työ­voi­ma­tut­ki­muk­sen kautta

    Vuon­na 2012 TK:n otan­ta­men­tel­mäl­lä saa­tiin avoin­ten työ­paik­ko­jen mää­räk­si hie­man alle 200000.

    Eli n 17000 avoin­ta työ­paik­kaa per kuukausi .
    Vir­he­mar­gi­naa­lik­si TK arvoi n 5 %

    Kun työk­kä­reis­sä oli työn­ha­ki­joi­ta tam­mi­kuus­sa 2013 494000 niin jokai­seen työ­paik­kaan oli tar­jol­la 30 hakijaa.

    Haki­jois­ta työt­tö­miä oli 430000 eli jotain 25

    Eli ei Suo­mi kär­si työ­voi­man tarjonnasta

    Eikä tar­jon­ta ole juu­ri­kan muut­tu­nut oli las­ku- tai nousukausi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Lii­an van­ha: Kun työ­tön työl­lis­tyy niin hän ilmoit­taa kas­sal­le tai työk­kä­ril­le , ettei ole enää työtön.
    Muu­ten­han päi­vä­ra­ha juok­si­si ja hen­ki­lö syyl­lis­tyi­si petokseen.

    Tämä tilas­toi­daan TEM:ssä ymmär­tääk­se­ni päät­ty­neek­si työt­tö­myys­jak­sok­si. Tam­mi­kuus­sa 2013 työt­tö­myys­jak­so­ja päät­tyi 64440 ja uusia jak­so­ja alkoi 74542. Edel­li­sen vuo­den tam­mi­kuus­sa jak­so­ja alkoi ja päät­tyi suu­rin piir­tein yhtä paljon.

    Pelk­kien työn­ha­ki­joi­den mää­rän ja avoi­mien työ­paik­ko­jen het­kel­li­nen ver­tai­lu ei anna juu­ri min­kään­lais­ta kuvaa tilan­tes­ta, sil­lä osa näis­tä työn­ha­ki­jois­ta työl­lis­tyy mui­hin kuin TEM:iin ilmoi­tet­tui­hin avoi­miin työ­paik­koi­hin, min­kä lisäk­si TEM:iin työn­ha­ki­joik­si imoit­tau­tu­neis­sa on pal­jon työs­sä ole­via. Toi­saal­ta suu­rin osa TEM:iin ilmoi­te­tuis­ta avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta täyt­tyy muil­la kuin TEM:n tilas­toi­mil­la työnhakijoilla. 

    Yli­pää­tän­sä TEM:n työ­voi­ma­ti­las­to­jen tul­kin­ta näyt­tää ole­van oma taiteenlajinsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Suo­mes­sa t5äytetään noin 300 000 tai 400 000 työ­paik­kaa vuo­des­sa. Ne eivät kaik­ki näy työt­tö­myys­ti­las­tois­sa. Minä olen vaih­ta­nut työ­paik­kaa elä­mä­ni aika­na mel­kein kym­me­nen ker­taa, mut­ta en ole sii­nä välis­sä nos­ta­nut työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Sik­si nuo luvut työt­tö­mien mää­räs­tä ja avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta eivät ker­ro suu­ruus­luo­kis­ta mitään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Lii­an van­ha: Vuon­na 2012 TK:n otan­ta­men­tel­mäl­lä saa­tiin avoin­ten työ­paik­ko­jen mää­räk­si hie­man alle 200000.

    Eli n 17000 avoin­ta työ­paik­kaa per kuukausi .
    Vir­he­mar­gi­naa­lik­si TK arvoi n 5 %

    Kun työk­kä­reis­sä oli työn­ha­ki­joi­ta tam­mi­kuus­sa 2013 494000 niin jokai­seen työ­paik­kaan oli tar­jol­la 30 hakijaa.

    Jos­tain syys­tä me luem­me tilas­to­ja eri tavalla.

    Ymmär­tääk­se­ni TK ilmoit­taa, että vuon­na 2012 työ­paik­ko­ja oli avoi­me­na kes­ki­mää­rin 48600 kpl ja työt­tö­mi­nä oli sama­na vuon­na kes­ki­mää­rin 207 000 ihmis­tä, eli kes­ki­mää­rin alle 5 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa yhtä avoin­ta työ­paik­kaa koh­ti. Pal­jon sekin, mut­ta vähem­män kuin 30.

    Voin toki olla vää­räs­sä, sil­lä en ole tilastomies.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Tapio:
    ‘snip’
    Pelk­kien työn­ha­ki­joi­den mää­rän ja avoi­mien työ­paik­ko­jen het­kel­li­nen ver­tai­lu ei anna juu­ri min­kään­lais­ta kuvaa tilan­tes­ta, sil­lä osa näis­tä työn­ha­ki­jois­ta työl­lis­tyy mui­hin kuin TEM:iin ilmoi­tet­tui­hin avoi­miin työ­paik­koi­hin, min­kä lisäk­si TEM:iin työn­ha­ki­joik­si imoit­tau­tu­neis­sa on pal­jon työs­sä ole­via. Toi­saal­ta suu­rin osa TEM:iin ilmoi­te­tuis­ta avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta täyt­tyy muil­la kuin TEM:n tilas­toi­mil­la työnhakijoilla. 

    Yli­pää­tän­sä TEM:n työ­voi­ma­ti­las­to­jen tul­kin­ta näyt­tää ole­van oma taiteenlajinsa. 

    Ei sii­nä mitään tai­det­ta ole.
    Työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rä on työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa las­ken­ta­päi­vä­nä kir­joil­la ole­vien työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rä. Ja las­ken­ta­päi­vä on kuu­kau­den vii­mei­nen työpäivä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa t5äytetään noin 300 000 tai 400 000 työ­paik­kaa vuo­des­sa. Ne eivät kaik­ki näy työt­tö­myys­ti­las­tois­sa. Minä olen vaih­ta­nut työ­paik­kaa elä­mä­ni aika­na mel­kein kym­me­nen ker­taa, mut­ta en ole sii­nä välis­sä nos­ta­nut työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Sik­si nuo luvut työt­tö­mien mää­räs­tä ja avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta eivät ker­ro suu­ruus­luo­kis­ta mitään.

    Kyl­lä tuon otan­ta­tut­ki­muk­sen pitäi­si ker­toa avoi­mien työ­paik­ko­jen mää­rän , aina­kin TK kehuu tilastoaan.Myös kuvaa­ma­si työ­pai­kan vaihdokset.

    http://www.stat.fi/til/atp/2012/04/atp_2012_04_2013-02–14_tau_001_fi.html

    Avoin työ­paik­ka voi olla joko koko­naan uusi työ­paik­ka tai jo ole­mas­sa ole­va työ­paik­ka, jol­la ei ole hoi­ta­jaa. Lisäk­si avoi­miin työ­paik­koi­hin las­ke­taan ne lähi­tu­le­vai­suu­des­sa vapau­tu­vat työ­pai­kat, jot­ka työ­nan­ta­ja on ilmoit­ta­nut avoi­mik­si. Avoin työ­paik­ka on täy­tet­tä­vä kol­men kuu­kau­den kulues­sa, paik­ka on olta­va haet­ta­vis­sa myös toi­mi­pai­kan ulko­puo­li­sil­le ja työ­nan­ta­jan on pitä­nyt toi­mia aktii­vi­ses­ti sopi­van työn­te­ki­jän löy­tä­mi­sek­si. Aktii­vi­sia toi­men­pi­tei­tä ovat mm. avoi­men työ­pai­kan ilmoit­ta­mi­nen työ­voi­ma­toi­mis­toon, inter­net- ja leh­ti-ilmoit­te­lu, sekä kon­tak­ti­ver­kos­to­jen käyttö.

    Toi­mi­pai­kan avoi­miin työ­paik­koi­hin ei las­ke­ta sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­hin ote­taan pal­ka­ton har­joit­te­li­ja tai esi­mer­kik­si ulko­puo­li­nen ali­hank­ki­ja tai ura­koit­si­ja. Avoi­mia työ­paik­ko­ja eivät myös­kään ole ne työ­pai­kat, jot­ka täy­te­tään pal­kal­li­sel­ta tai pal­kat­to­mal­ta vapaal­ta palaa­val­la työn­te­ki­jäl­lä. Myös­kään lyhy­tai­kai­sia alle kuu­kau­den kes­tä­viä sijai­suuk­sia ei las­ke­ta toi­mi­pai­kan avoi­miin työpaikkoihin.”

    Nel­jän­nes­vuo­sit­tain on haas­ta­tel­ta­va­na noin 2 500 toi­mi­paik­kaa, joil­ta tie­dus­tel­laan vii­tea­jan­koh­dan avoin­ten työ­paik­ko­jen mää­rää ja nii­den omi­nai­suuk­sia. Haas­tat­te­lu­jen poh­jal­ta luo­daan kuva koko Suo­men avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta. Aloi­te tut­ki­muk­sen teke­mi­sek­si on läh­töi­sin Euroo­pan unio­nin komis­sion työl­li­syys- ja sosi­aa­li­asian osas­tol­ta sekä Euroo­pan kes­kus­pan­kis­ta. Avoin­ten työ­paik­ko­jen tilas­to perus­tuu Euroo­pan par­la­men­tin ja neu­vos­ton ase­tuk­seen 453/2008. Tavoi­te on saa­da luo­tet­ta­vaa, sään­nöl­lis­tä, ajan­ta­sais­ta ja ver­tai­lu­kel­pois­ta tie­toa jäsen­mai­den työ­mark­ki­noi­den avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta sekä nii­den raken­teel­li­sis­ta ominaisuuksista”

    Kyl­lä täl­la taval­la koot­tu tilas­to ker­too myös nois­ta muil­la kuin työt­tö­mil­lä täy­te­tyis­tä paikoista

    TK tekee tois­ta­kin tilas­toa ‚jon­ka mukaan alle vuo­den voi­mas­sa ollei­ta työ­suh­tei­ta on n 450000 eli se antaa aivan eri­lai­sen kuvan.

    Mut­ta ei tuo­kaan tuo­ta suur­ta kuvio­ta muuta
    Työt­tö­miä on edel­leen tuo 430000 ja kuu­kau­des­sa se on jotain 37000 eli n 12 per paikka.

    Ja mitä tulee työt­tö­miin niin TK käyt­tä­mä ILOn stan­dar­di on teh­ty toi­sen­lai­seen maa­il­maan ja sen anat­ma tulos poik­ke­aa todel­la pal­jon todel­li­suu­des­ta, TK käyt­tä­mä tilas­to­me­ne­tel­mä rekis­te­röi vain 50 % todel­li­ses­ta työttömyydestä 

    http://www.tem.fi/files/35001/Ikaantyneiden_tyollisyys-_ja_tyottomyyskehitys.pdf sivut 11 ja 12

    Ja väit­tee­si, etti­vät viarl­li­set tilas­tot ker­ro mitään pis­tää kysy­mään joh­de­taan­ko tätä maa­ta hira-mene­tel­mil­lä eikä tie­don varassa ?

    Vai onko kyse vain sii­tä, että todel­li­suut­ta ei halu­ta tunnustaa ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Tapio: Tämä tilas­toi­daan TEM:ssä ymmär­tääk­se­ni päät­ty­neek­si työt­tö­myys­jak­sok­si. Tam­mi­kuus­sa 2013 työt­tö­myys­jak­so­ja päät­tyi 64440 ja uusia jak­so­ja alkoi 74542. Edel­li­sen vuo­den tam­mi­kuus­sa jak­so­ja alkoi ja päät­tyi suu­rin piir­tein yhtä paljon.

    Pelk­kien työn­ha­ki­joi­den mää­rän ja avoi­mien työ­paik­ko­jen het­kel­li­nen ver­tai­lu ei anna juu­ri min­kään­lais­ta kuvaa tilan­tes­ta, sil­lä osa näis­tä työn­ha­ki­jois­ta työl­lis­tyy mui­hin kuin TEM:iin ilmoi­tet­tui­hin avoi­miin työ­paik­koi­hin, min­kä lisäk­si TEM:iin työn­ha­ki­joik­si imoit­tau­tu­neis­sa on pal­jon työs­sä ole­via. Toi­saal­ta suu­rin osa TEM:iin ilmoi­te­tuis­ta avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta täyt­tyy muil­la kuin TEM:n tilas­toi­mil­la työnhakijoilla. 

    Yli­pää­tän­sä TEM:n työ­voi­ma­ti­las­to­jen tul­kin­ta näyt­tää ole­van oma taiteenlajinsa.

    Työt­tö­myys­jak­so ei vält­tä­mä­tää pää­ty työl­lis­ty­mi­seen vaan moni siir­tyy opis­ke­li­jak­si tai siir­tyy työ­voi­man ulko­puo­lel­le esim eläköityy

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Tun­tuu aika oudol­ta, jos niin tär­kei­tä yhteis­kun­nan toi­min­taan vai­kut­ta­via teki­jöi­tä kuin työt­tö­myys ja työ­voi­man kysyn­tä ei tilas­toi­tai­si luotettavasti ?

    Aikoi­naan 70-luvul­la val­tiol­la teh­tiin hyvin­kin tark­ko­ja kysyn­täen­nus­tei­ta esim puhe­lin­liit­ty­mis­tä ja puhe­lin­lii­ken­teen määrästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Lii­an van­ha: Tun­tuu aika oudol­ta, jos niin tär­kei­tä yhteis­kun­nan toi­min­taan vai­kut­ta­via teki­jöi­tä kuin työt­tö­myys ja työ­voi­man kysyn­tä ei tilas­toi­tai­si luotettavasti ?

    Tun­tui­si aika oudol­ta, jos niin epä­mää­räis­tä asi­aa kuin työt­tö­myys voi­si mää­ri­tel­lä ja mita­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti. Kuka on työtön? 

    Jos ei voi mää­ri­tel­lä ja mita­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti, ei voi tilas­toi­da yksi­se­lit­tei­ses­ti. Tämä on hie­man eri asia kuin luo­tet­ta­vuus. Kun jat­ku­vas­ti teh­dään tilas­to­ja samoil­la kri­tee­reil­lä, voi­daan näh­dä tren­de­jä jos­sain mää­rin luo­tet­ta­vas­ti. Mut­ta se ei yksi­se­lit­tei­ses­ti ker­ro tilas­toi­dun popu­laa­tion ominaisuuksista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Pek­ka Tai­pa­le: Tun­tui­si aika oudol­ta, jos niin epä­mää­räis­tä asi­aa kuin työt­tö­myys voi­si mää­ri­tel­lä ja mita­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti. Kuka on työtön? 

    Jos ei voi mää­ri­tel­lä ja mita­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti, ei voi tilas­toi­da yksi­se­lit­tei­ses­ti. Tämä on hie­man eri asia kuin luo­tet­ta­vuus. Kun jat­ku­vas­ti teh­dään tilas­to­ja samoil­la kri­tee­reil­lä, voi­daan näh­dä tren­de­jä jos­sain mää­rin luo­tet­ta­vas­ti. Mut­ta se ei yksi­se­lit­tei­ses­ti ker­ro tilas­toi­dun popu­laa­tion ominaisuuksista.

    Työt­tö­män perus­mää­ri­tel­mä on aika yksin­ker­tai­nen: Jos ei saa palk­kaa vaik­ka tekee­kin jotain, etsii töi­tä ja on val­mis ott­maan työ­tä vas­taan on työtön.

    Kyl­lä kai­ki asiat voi­daan mää­ri­tel­lä tarkasti

    Mut­ta mää­ri­tel­miä voi­daan vesit­tää­kin esim jos on kah­den vii­me vii­kon aika­na teh­nyt tun­nin­kin palk­ka­työ­tä on työl­li­nen tai ei ole kuu­kau­den aika­na jät­tä­nyt hake­muk­sia ei ole myös­kään työtön

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Yksi kei­no työl­lis­tyä on ryh­tyä amma­tin­har­joit­ta­jak­si. Mut­ta jos on työ­tön menet­tää työttömyyskorvauksen. 

    Täs­sä pitäi­si käyt­tää samal­la taval­la sovi­tet­tua päi­vä­ra­haa, jota käy­te­tään kun työ­tön ryh­tyy osa-aikatyöhön.

    En ole havain­nut, että tätä amma­tin­har­joit­ta­ja­vaih­toeh­toa oli­si­ko miten­kään edes tut­kit­tu tai har­kit­tu työllistämiskeinona. 

    Amma­tin­har­joit­ta­ja­han ei voi työs­ken­nel­lä yksi­puo­lis­ti yhdel­le työ­an­ta­jal­le, kos­ka sil­loin verot­ta­ja tul­kit­see sen työsuhteeksi. 

    On pal­jon sel­lai­sia pät­kä­töi­tä, keik­ka­hom­mia, sijais­tuk­sia ja remont­ti­jut­tu­ja yms. yms. joi­ta voi­si teh­dä toi­mi­ni­mel­lä. Työt­tö­män sta­tuk­sel­la ei näi­hin­kään jut­tui­hin pää­se kiinni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Evert The Neve­Rest nos­ti yllä esiin hyvän havainnon.

    Suo­ma­lai­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män vinou­tu­nei­suu­des­ta ker­too se, että ahke­roin­ti ja yrit­tä­mi­nen ei kan­na­ta. Jot­kut tätä kui­ten­kin sin­nik­kääs­ti kai­kes­ta huo­li­mat­ta yrit­tä­vät, mut­ta hei­tä­kin neu­vo­taan lopet­ta­maan ( http://yle.fi/uutiset/lopeta_yrityksesi/6525984 ), vaik­ka oikea rat­kai­su oli­si teh­dä hei­dän työs­tään heil­le itsel­leen kannattavaa.

    Edel­lä lin­kit­tä­mäs­sä­ni YLE:n uuti­ses­sa ja seu­raa­vas­sa­kin pais­taa rivien välis­tä asen­ne, että ongel­ma on se, että ihmi­set “jou­tu­vat” yrit­tä­mään. Oikea läh­tö­koh­ta ongel­mien rat­kai­suun oli­si sel­lai­nen asen­ne, että hie­noa, että monet jak­sa­vat näin yrit­tää ja kuin­ka pal­jon mah­dol­li­suuk­sia Suo­mes­sa oli­si­kaan, jos ihmi­set voi­si­vat parem­min ja kan­nat­ta­vam­min elät­tää yrit­tä­mi­sel­lä itsen­sä. Täl­lä het­kel­lä yhteis­kun­ta kan­nus­taa hei­tä ennem­min­kin lopet­ta­maan ja siir­ty­mään tukien varaan. Ay-lii­ke pahek­suu pak­ko­y­rit­tä­jyyt­tä tar­joa­mat­ta tilal­le mitään kei­no­ja pääs­tä pois työt­tö­myy­des­tä ja pas­si­voi­vas­ta tukien varas­sa elämisestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Nuk­ku­Mat­ti:

    Edel­lä lin­kit­tä­mäs­sä­ni YLE:n uuti­ses­sa ja seu­raa­vas­sa­kin pais­taa rivien välis­tä asen­ne, että ongel­ma on se, että ihmi­set “jou­tu­vat” yrittämään… 

    Siis täs­sä edel­lä mai­nit­se­ma­ni toi­nen uutislinkki:
    http://yle.fi/uutiset/tulossa_yrittajaksi_pakosta/6497379

    Otsi­koin­ti tuos­sa ker­too mie­les­tä­ni toi­mit­ta­jan asen­teen. Luu­len, että moni näis­tä “pak­ko­y­rit­tä­jis­tä” voi­si olla hyvin­kin tyy­ty­väi­siä yrit­tä­jiä, jos yrit­tä­mi­ses­tä jäi­si enem­män käteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Nuk­ku­Mat­ti: Siis täs­sä edel­lä mai­nit­se­ma­ni toi­nen uutislinkki:
    http://yle.fi/uutiset/tulossa_yrittajaksi_pakosta/6497379

    Otsi­koin­ti tuos­sa ker­too mie­les­tä­ni toi­mit­ta­jan asen­teen. Luu­len, että moni näis­tä “pak­ko­y­rit­tä­jis­tä” voi­si olla hyvin­kin tyy­ty­väi­siä yrit­tä­jiä, jos yrit­tä­mi­ses­tä jäi­si enem­män käteen.

    Tuos­sa on kyl­lä noil­la yrit­tä­jil­lä kan­nat­ta­vuus­las­kel­mat heit­tä­neet ihan häränpyllyä. 

    Jos yri­tys­tu­los­ta ei saa palk­kaa, loma­ra­ho­ja ja elä­ke­mak­su­ja mak­se­tuk­si niin se ei kan­na­ta vaan kan­nat­taa olla mie­lum­min työttömänä. 

    Jos las­ku­tusas­te ja hin­nat ovat niin alhai­set ettei­vät edel­li­set ehdot täy­ty, alal­la on lii­kaa kil­pai­lua eikä se pois­tu kuin sil­lä taval­la, että tar­peek­si suu­ri osa yri­tyk­sis­tä lyö hans­kat nau­laan, jol­loin jäl­jel­le jää­vil­le tulee lisää neu­vot­te­lu­voi­maa ja las­ku­tet­ta­via tunteja.

    JHos yrit­tä­jyys on vudoes­ta toi­seen pelk­kää kituut­ta­mis­ta niin pitäi­si ymmär­tää lopet­taa. Ei se mil­lään val­tio­val­lan tuki­toi­mil­la sii­tä parem­mak­si muutu.

    Olen itse yrit­tä­jä ja olen jou­tu­nut myös irtau­tu­maan tie­tyis­tä lii­ke­toi­min­ta-alueis­ta nii­den ole­mat­to­man kan­nat­ta­vuu­den vuok­si. Jos ei ole tar­peek­si kysyn­tää, niin ei sii­nä oikeas­ti auta muu­ta kuin kek­siä jotain muuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Evert The Neve­Rest:
    Yksi kei­no työl­lis­tyä on ryh­tyä amma­tin­har­joit­ta­jak­si. Mut­ta jos on työ­tön menet­tää työttömyyskorvauksen. 

    Täs­sä pitäi­si käyt­tää samal­la taval­la sovi­tet­tua päi­vä­ra­haa, jota käy­te­tään kun työ­tön ryh­tyy osa-aikatyöhön.

    En ole havain­nut, että tätä amma­tin­har­joit­ta­ja­vaih­toeh­toa oli­si­ko miten­kään edes tut­kit­tu tai har­kit­tu työllistämiskeinona. 

    Amma­tin­har­joit­ta­ja­han ei voi työs­ken­nel­lä yksi­puo­lis­ti yhdel­le työ­an­ta­jal­le, kos­ka sil­loin verot­ta­ja tul­kit­see sen työsuhteeksi. 

    On pal­jon sel­lai­sia pät­kä­töi­tä, keik­ka­hom­mia, sijais­tuk­sia ja remont­ti­jut­tu­ja yms. yms. joi­ta voi­si teh­dä toi­mi­ni­mel­lä. Työt­tö­män sta­tuk­sel­la ei näi­hin­kään jut­tui­hin pää­se kiinni. 

    Erit­täin aiheel­li­nen havainto.
    Mer­kit­tä­vää asias­sa on myös se, ettei esim. KELA ymmär­rä ollen­kaan sivu­toi­mis­ta yrit­tä­jyyt­tä tai ammatinharjoittamista.
    Jos hen­ki­löl­lä on toi­mi­ni­mi ja tar­vet­ta tuel­le KELAs­ta syn­tyy, niin haki­jal­le las­ke­taan 7 ton­nia vuo­des­sa yrit­tä­jä­tu­loa, riip­pu­mat­ta sii­tä onko tuloa oikeas­ti olemassa.

    Työn kysyn­nän ja tar­jon­nan poh­jim­mai­nen ongel­ma on kui­ten­kin vää­rä tai ole­mat kou­lu­tus. Täs­sä tilan­tees­sa on sit­ten mah­dol­lis­ta joko sääs­tää kan­sa­kun­ta kehi­tys­maak­si tai sit­ten saa­da bis­nes kukois­ta­maan, niin että rahaa valuu sisään ja hant­ti­hom­mis­ta­kin on mah­dol­lis­ta mak­saa enemmän.

    Suo­mes­sa on sörs­sit­ty vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä esim. tie­to­lii­ken­ne­tek­no­lo­gia, osit­tain sik­si, että jul­ki­nen val­ta jät­ti tie­to­lii­ken­nein­fran “mark­ki­na­voi­mien hoi­det­ta­vak­si” ja glo­baa­lit tulot valu­vat län­si­naa­pu­riim­me, joka ei hidas­tel­lut asias­sa, vaik­ka se oli sil­loin jos­kus niin kovas­ti kallista.
    Seu­raa­vak­si sörs­sit­tiin digi­taa­li­sen sisäl­tö­tuo­tan­non kans­sa, osin sik­si, että koti­mark­ki­noi­ta ei ollut infran puut­tues­sa ja nyt pal­ve­lut oste­taan ulko­mail­ta, yllät­täen aika pal­jon länsinaapuristamme.
    Mui­ta onnis­tu­nei­ta sörs­si­mi­siä on tiet­ty esim. mole­kyy­li­bio­lo­gias­sa ja mones­sa muus­sa maa­il­man tuot­ta­vim­mal­la alal­la, jos­sa huip­puo­saa­mi­nen ei joh­da tulo­vir­toi­hin. Vii­mei­sim­pä­nä nyt sit­ten uusiu­tu­van ener­gian teknologiassa.

    Kysy kel­tä tahan­sa val­tion vir­ka­mie­le­hel­tä, niin ope­tus­mi­nis­te­riön duu­nit on vähi­ten halut­tu­ja, vaik­ka kaik­kien mie­les­tä nii­den pitäi­si olla tär­keim­piä. Mikä mättää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Se pää­kau­pun­ki­seu­dun ongel­ma on juu­ri täs­sä: “Kun sosi­aa­li­tur­va mak­saa vuo­kran koko­naan, mut­ta pie­ni­palk­kai­nen jou­tuu mak­sa­maan sen koko­naan itse, pie­nel­lä pal­kal­la työs­ken­te­lys­sä ei ole hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti järkeä.”

    Lisäk­si Suo­men sosi­aa­li­tur­va mak­saa myös net­tiyh­tey­den ja alkoholinkäytön.

    Ei moni nyky­nuo­ri muu­ta edes kaipaa.
    Toki sosi­aa­li­tuel­le jää­des­sä nuo­ren kan­nat­taa ensin var­mis­taa, että saa kir­jan­sa esim. Hel­sin­kiin, niin ei tar­vit­se ihan pel­kän huol­toa­se­man baa­rin kult­tuu­ri­tar­jon­taan tyytyä.

    Suo­ma­lai­nen net­to­ve­ron­mak­sa­ja spon­so­roi täl­lä het­kel­lä suu­ren lau­man täys­päi­väi­siä ter­vei­tä työ­ky­kyi­siä net­ti­pe­laa­jia ja harrastejuopottelijoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Ilah­dut­ta­vaa näh­dä että Osmon ja Juha­nan voo­doo-talous­tie­tees­tä, toi­sin ilmais­tu­na tar­jon­nan talous­tie­tees­tä teh­dään muusia juu­ri nyt meneil­lään ole­vas­sa MOT-ohjelmassa. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.