Mikä määrää kansakunnan työllisyysasteen?

Jos kaik­ki työvoima huu­tokau­pat­taisi­in kuin­ka hal­val­la tahansa, melkein kaik­ki pää­si­sivät töi­hin, mut­ta joidenkin palk­ka olisi kovin mata­la suh­teessa elinkus­tan­nuk­si­in. Teo­ri­as­sa voisi ajatel­la, että meil­lä olisi niukin naukin elämiseen riit­tävän kansalais­palk­ka, jon­ka senkin ehtona olisi, että työt­tömän on otet­ta­va vas­taan työ­paik­ka mil­lä pal­ka­lla hyvän­sä. Yleis­es­ti palkkata­so ei lask­isi, kos­ka nyky­isil­läkin palkkata­soil­la on rekry­toin­tion­gelmia. Jos ajat­telisimme vain kansan­tu­lon mak­si­moin­tia, näin se kan­nat­taisi tehdä, mut­ta täl­löin joku jou­tu­isi tekemään niin tuot­tam­a­ton­ta työtä, ettei tuo­tos vas­taa menete­tyn vapaa-ajan arvoa.

Vähän täl­laista ratkaisua on ehdot­tanut Jouko Mar­tikainen (Mar­tikaisen malli), Jot­ta en tulisi väärin siteer­atuk­si, huo­mau­tan, että tätä en ehdo­ta, kos­ka on hyvä tukea palkkata­soa sil­läkin uhal­la, että se nos­taa hiukan työt­tömyyt­tä. Mar­tikaisen ajat­te­lu­ta­paan kan­nat­taa kuitenkin tutus­tua, sil­lä on mah­dol­lista liikkua tuo­hon suun­taan, vaik­ka ei menisi aivan noin pitkälle.

Oma käsi­tyk­seni työl­lisyy­destä on dynaamisen tas­apain­oti­la. On väärin ajatel­la, että työ­paikko­jen määrä on ulkoa päin asetet­tu kiin­teä luku niin, että jos Vir­ta­nen pääsee töi­hin, joku muu jää työt­tömäk­si. Yhtä väärin on ajatel­la, että työ­paikko­jen määrä riip­puisi vain työkykyisen työvoiman määrästä. Kun työn kysyn­tä suh­dan­nesy­istä lisään­tyy, työl­lis­ten määrä lisään­tyy ja kun työn tar­jon­ta vaikka­pa sosi­aalipoli­ti­ikan muu­tok­sen vuok­si vähe­nee, vähe­nee työl­lis­ten määrä, mut­ta kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa vaiku­tus työl­lisyy­teen ei ole sat­apros­ent­ti­nen. Jos Google siirtää toim­intaansa Suomeen ja palkkaa 500 henkeä, työl­lisyys Suomes­sa para­nee, mut­ta alle 500 hen­gel­lä. (Laman olois­sa ker­roin­vaiku­tusten kaut­ta voi toki nous­ta enem­mänkin kuin 500 hen­gel­lä, mut­ta nor­maaleis­sa olois­sa vähem­män kuin 500.)

Täl­lä peruste­len sitä, että sanon­nat ”ei työn tar­jon­taa kan­na­ta lisätä, kos­ka työ­paikko­ja ei ole”, perus­tu­vat aivan väärään käsi­tyk­seen työ­markki­noista. Tar­jon­nan lisäämi­nen lisää työl­lisyyt­tä aivan syv­in­tä laman­po­h­jaa ehkä luku­un ottamatta.

Työl­lisyy­den paran­t­a­mi­nen työn kysyn­tää lisäämäl­lä (elvyt­tävä poli­ti­ik­ka esimerkik­si) tör­mää jos­sain vai­heessa palkkain­flaa­tioon ja palkkain­flaa­tio heiken­tää vien­nin kil­pailukykyä ja tämä palaut­taa työt­tömyy­den entisi­in mit­toi­hin. Se, mis­sä vai­heessa palkkain­flaa­tio tap­paa talouskasvun, erot­taa eri mai­ta toi­sis­taan. Jos työ­markki­nat ovat kun­nos­sa, ns. NAIRU –työt­tömyys (Non Accel­er­at­ing Infla­tion Rate of Unem­ploy­ment) on mata­la ja jos työ­markki­nat toimi­vat huonos­ti, NAIRU-työt­tömyys on korkea. Suomen ongel­ma on, että NAIRU-työt­tömyys on nous­sut huo­mat­tavasti viimeisen 20 vuo­den aikana.

Esit­tämämme toimet tähtäävät NAIRU-työt­tömyy­den alen­tamiseen. Suh­dan­nepoli­ti­ikalla tämäkin mah­dol­lisu­us on tietysti mah­dol­lista tärvellä.

59 vastausta artikkeliin “Mikä määrää kansakunnan työllisyysasteen?”

  1. “Yleis­es­ti palkkata­so ei lask­isi, kos­ka nyky­isil­läkin palkkata­soil­la on rekry­toin­tion­gelmia. — See more at: http://www.soininvaara.fi/2013/03/03/mika-maaraa-kansakunnan-tyollisyysasteen/#sthash.lUtQhcgM.dpuf

    Tätä työvoima­pu­laa on tutkit­tu ja se tilas­toidaan TEM toimesta .

    Esim Vuon­na 2010 oli auki n 60000 työ­paikkaa ja niistä vaikeasti täytet­täviä oli 983
    Tämäkään ei tarkoi­ta, että niihin ei olisi hak­i­joi­ta, jos hak­i­joi­ta on alle 5 niin paik­ka luokitel­laan vaikeasti täytettäväksi

    Suurin pula on ter­vey­den­hoidon henkilöstöstä, mut­ta tuo pula tuskin pois­tuu mil­lään muul­la kuin koulutuksella

    http://www.tem.fi/files/26326/Rekrytointiongelmat_seka_tyovoiman_kysynta_ja_tarjonta_tyovoimatoimistoissa_1-2010.pdf

    Yri­tys­ten haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa saadaan suurem­pia luku­ja , mut­ta suurin syy työvoima­pu­laan on sopi­van tar­jokkaan puut­tumi­nen, ei se etteikö olisi tarjontaa

    Oma lukun­sa ovat hui­jar­i­fir­mat, jot­ka ovat mukana haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa. He jät­tävät palkat ja muut työ­nan­t­javelvoit­teet hoitamatta

    Se ettei rapor­tis­sa huomioi­da näitä tilas­to­ja vääristävi­in asioi­hin tekee siitä arvot­toman paperin ja saa ainakin työn­tek­i­jäpuolen vas­tus­ta­maan ehdo­tuk­sia, kos­ka se on tehty yksisilmäis­es­ti EK tah­don mukaan.

    Ilmeis­es­ti tarkoi­tus onkin, että paperi pää­tyy roskik­seen ja saadan syy syyt­tää ay-liiket­tä ja vasemmistoa ? 

    Ja mitä tulee tar­jon­taan niin meil­lä on työkkäreis­sä todel­lisu­udessa n 430000 työn hak­i­jaa, jot­ka täyt­tävät seu­raa­vat ehdot: Ovat työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si kir­jat­tu­ja, ovat valmi­ita otta­maan työn vas­taan, voivat ottaa työn vas­taan, jos sitä tarjotaan.Ja kun mukaan las­ke­taan jos työssä ole­vat niin luku on jo 494 851 Ja tämä tilanne on ollut jo 20 vuotta.

    Nykyi­nen työt­tömyys­lu­okit­telu hyväksyy vain n 40 % työt­tömistä työttömiksi

    Ja vaik­ka las­ke­taan mukaan viralli­nen työt­tömyys + työssäol­e­vat työn tar­joa­jat niin sil­loinkin tar­jon­ta on n 330000 .

    Kun auki tam­miku­us­sa 2013 oli n 80000 työ­paik­ka niin jokaiseen paikkaan oli 4 tarjokasta.
    Keskimäärin heitä oli vähem­män kuin tuo 5 mut­ta kun jokainen hakee usee­ta työ­paikko­ja niin hak­i­joi­ta on kym­meniä yhtä paikkaa kohti.

    Täy­tyy ihme­tel­lä kuin­ka suuren yli­tar­jon­nan pitää olla, jot­ta se olisi riittävä ?

    Työvoiman tar­jon­taa siis on jatku­vasti riit­tävästi , mut­ta ei kysyntää.

    Ja alle elinku­lu­jen työtä ei voi tehdä, ei ainkaan pitkään.

    Työvoimankys­nytäkään ei muut nopeasti: Tuot­tavu­u­den nousu ja tuot­tei­de kuole­ma syö työ­paikko­ja ja kasvu luo uusia.

    Mut­ta kasvunkin on sil­loin kohdis­tut­ta­va niin, että se luo työpaikkoja

    Nyt kasvu jakaan­tuu epä­ta­sise­tai , 80 kasvus­ta menee pääosin 1 %:lle tulon­saa­jista ja näin se pää­tyy suurim­mak­si osak­si säästöön, ei uusia työ­paikko­ja luo­vaan kulutukseen

  2. Tar­jon­nan osalta yksi rajoit­ta­va tek­i­jä on, että eri ammat­tien har­joit­tamista rajoite­taan eri­laisin vaa­timuksin koko ajan enem­män, esim. tutkin­not, lisenssit, ser­ti­fikaatit, todis­tuk­set jne. Tarkoi­tus on tietenkin hyvä, mut­ta todel­lisu­udessa määräyk­set eivät takaa laat­ua. Henkilö, joka on har­joit­tanut ammat­ti­aan vuosikym­meniä, mut­ta jol­la ei ole sit­tem­min vaa­dit­tua tutk­in­toa tms, voi osa­ta työn paljon parem­min kuin vas­tavalmis­tunut, jol­la todis­tus on. Aiem­min oli mah­dol­lista käyt­tää hark­in­taa siinä, että työkoke­mus riit­tää pätevöit­tämään henkiön, mut­ta nyky­isin yhä harvemmin.

  3. “Yleis­es­ti palkkata­so ei lask­isi, kos­ka nyky­isil­läkin palkkata­soil­la on rekry­toin­tion­gelmia. — See more at: http://www.soininvaara.fi/2013/03/03/mika-maaraa-kansakunnan-tyollisyysasteen/#sthash.lUtQhcgM.dpuf

    Tätä työvoima­pu­laa on tutkit­tu ja se tilas­toidaan TEM toimesta .

    Esim Vuon­na 2010 oli auki n 60000 työ­paikkaa ja niistä vaikeasti täytet­täviä oli 983
    Tämäkään ei tarkoi­ta, että niihin ei olisi hak­i­joi­ta, jos hak­i­joi­ta on alle 5 niin paik­ka luokitel­laan vaikeasti täytettäväksi

    Suurin pula on ter­vey­den­hoidon henkilöstöstä, mut­ta tuo pula tuskin pois­tuu mil­lään muul­la kuin koulutuksella

    http://www.tem.fi/files/26326/Rekrytointiongelmat_seka_tyovoiman_kysynta_ja_tarjonta_tyovoimatoimistoissa_1-2010.pdf

    Yri­tys­ten haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa saadaan suurem­pia luku­ja , mut­ta suurin syy työvoima­pu­laan on sopi­van tar­jokkaan puut­tumi­nen, ei se etteikö olisi tarjontaa

    Oma lukun­sa ovat hui­jar­i­fir­mat, jot­ka ovat mukana haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa. He jät­tävät palkat ja muut työ­nan­t­javelvoit­teet hoitamatta

    Se ettei rapor­tis­sa huomioi­da näitä tilas­to­ja vääristävi­in asioi­hin tekee siitä arvot­toman paperin ja saa ainakin työn­tek­i­jäpuolen vas­tus­ta­maan ehdo­tuk­sia, kos­ka se on tehty yksisilmäis­es­ti EK tah­don mukaan.

    Ilmeis­es­ti tarkoi­tus onkin, että paperi pää­tyy roskik­seen ja saadan syy syyt­tää ay-liiket­tä ja vasemmistoa ? 

    Ja mitä tulee tar­jon­taan niin meil­lä on työkkäreis­sä todel­lisu­udessa n 430000 työn hak­i­jaa, jot­ka täyt­tävät seu­raa­vat ehdot: Ovat työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si kir­jat­tu­ja, ovat valmi­ita otta­maan työn vas­taan, voivat ottaa työn vas­taan, jos sitä tarjotaan.Ja kun mukaan las­ke­taan jos työssä ole­vat niin luku on jo 494 851 Ja tämä tilanne on ollut jo 20 vuotta.

    Nykyi­nen työt­tömyys­lu­okit­telu hyväksyy vain n 40 % työt­tömistä työttömiksi

    Ja vaik­ka las­ke­taan mukaan viralli­nen työt­tömyys + työssäol­e­vat työn tar­joa­jat niin sil­loinkin tar­jon­ta on n 330000 .

    Kun auki tam­miku­us­sa 2013 oli n 80000 työ­paik­ka niin jokaiseen paikkaan oli 4 tarjokasta.
    Keskimäärin heitä oli vähem­män kuin tuo 5 mut­ta kun jokainen hakee usee­ta työ­paikko­ja niin hak­i­joi­ta on kym­meniä yhtä paikkaa kohti.

    Täy­tyy ihme­tel­lä kuin­ka suuren yli­tar­jon­nan pitää olla, jot­ta se olisi riittävä ?

    Työvoiman tar­jon­taa siis on jatku­vasti riit­tävästi , mut­ta ei kysyntää.

    Ja alle elinku­lu­jen työtä ei voi tehdä, ei ainkaan pitkään.

    Työvoimankys­nytäkään ei muut nopeasti: Tuot­tavu­u­den nousu ja tuot­tei­de kuole­ma syö työ­paikko­ja ja kasvu luo uusia.

    Mut­ta kasvunkin on sil­loin kohdis­tut­ta­va niin, että se luo työpaikkoja

    Nyt kasvu jakaan­tuu epä­ta­sais­es­ti , 80 kasvus­ta menee pääosin 1 %:lle tulon­saa­jista ja näin se pää­tyy suurim­mak­si osak­si säästöön, ei uusia työ­paikko­ja luo­vaan kulutukseen

    1. Yri­tys­ten haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa saadaan suurem­pia luku­ja , mut­ta suurin syy työvoima­pu­laan on sopi­van tar­jokkaan puut­tumi­nen, ei se etteikö olisi tarjontaa.

      Ovatko nämä jotenkin eri asioi­ta? Kun väitin, että palkko­jen määräy­tyessä vapaasti palkkata­so ei keskimäärin lask­isi, kos­ka on rekry­toin­te­ja. Sil­lä sopi­val­la tar­jokkaal­la on neuvotteluvaraa.

  4. Myöskään kitkatyöt­tömyy­den vaiku­tuk­sia työt­tömyy­teen ei ole huomioitu, kitkatyöt­tömyys aka­teemisil­la on eri­lainen kuin matalapalkkaisilla.

    Sen osu­us työt­tömyyten pitäsi selvittää

    Vielä 1980-luvul­la työt­tömyys­jak­so­ja oli 200000
    Nyt niitä on jo 800000

    Kitkatyöt­tömiä oli siten 1980 luvul­la n 50000, mut­ta 2000-luvul­la jo 200000.

    Todel­li­nen keskimääräi­nen työt­tömyys­jak­so kestää 15 viikkoa eli läh­es 4 kuukaut­ta, joten tuo 3 kuukaudel­la las­ket­tu antaa liian alhaisen luvun, mut­ta ker­too hyvin kitkatyöt­tömyy­den merkitys

    Propan­gan­dasy­istä tästäkään ongel­mas­ta vai­etaan tiukasti, enpä ole näh­nyt yhdessäkään julkises­sa keskustelus­sa näh­nyt kitkatyöt­tömyyt­tä aiheena.

    Työaa­jan lyhen­tämi­nen työt­tömyy­den kaut­ta on suo­ma­lainen tapa lyhen­tää kokonaistyöaikaa

    Mais­sa, jois­sa työt­tömyys on alem­pi, työaikaa lyhen­netään osa-aikatyön kautta.

  5. Tähän markki­navakau­muk­seen ei nähtävästi vaiku­ta mikään empi­iri­nen havain­noin­ti, ei edes omaa toimi­alaa eli yhteiskun­nal­lis­ten selvi­tys­töi­den markki­noi­ta, koske­va ajanko­htainen yhteiskun­nalli­nen keskustelu.

    Esimerk­ki toisaal­ta. Viime syksynä tässä blo­gis­sa Soin­in­vaara, avoin­ta yhteiskun­nal­lista keskustelua edis­tävään tapaansa, rapor­toi Sitran jär­jestämästä Berli­ini­in suun­tau­tuneesta ekskur­sioista. Vierailuko­htei­den joukos­sa oli ympäristöpoli­ti­ikan alal­la toimivia insti­tuu­tioi­ta, jois­sa jär­jestet­ti­in esi­tyk­siä. Onko mainit­tu­jen esi­tys­ten seu­raami­nen ja myöhempi jatkokäsit­te­ly mata­la­palkkatyötä ja huonos­ti koulutet­tu­jen mata­lan tuot­tavu­u­den työtä?

    Toden­näköis­es­ti ei. Niin ei ajatella.

    Toisaal­ta – tämä on rel­e­vant­tia kos­ka puhutaan työvoima­hallinnos­ta – sak­salainen työvoima­hallinnon rin­nakkaispro­jek­ti lähet­ti joitakin vuosia sit­ten emailin:

    “Sehr geehrter Herr Ila I,

    in der Anlage habe ich Ihnen 4 Stel­lenauss­chrei­bun­gen zusam­mengestellt, die
    ich für Sie passend fand.” (email)

    Tässä olisi teille sopivia työ­paikko­ja, hakekaa nyt edes yhtä.

    Työ­paikko­jen joukos­sa oli mm. seu­raavia tehtäviä:

    ”Ref­er­ent Klimapoli­tik, Wirtschaft und Finanzen
    Auf­gabe: Lob­by- und Kam­pag­ne­nar­beit mit Lan­desver­bän­den, Schw­er­punkt Kli­maschutz, Entwick­lung von Ver­band­spo­si­tio­nen zu The­men wie ökol­o­gis­ch­er Finanzre­form, Emis­sion­shan­del, Akqui­si­tion von Drittmit­tel­pro­jek­ten, Unter­stützung der Pressearbeit

    Geforderte Ken­nt­nisse: mehrjährige beru­fliche Tätigkeit im poli­tis­chen Sek­tor, Fachken­nt­nisse zu ökonomis­chen Instru­menten der Umwelt­poli­tik und Klimapoli­tik, Ver­hand­lungs­geschick, ver­hand­lungssich­er Deutsch und Englisch”

    ja toises­sa

    ”Auf­gabe: Schw­er­punkt erneuer­bare Energien – europäis­che Umwelt­poli­tik. Unter­stützung nationaler Entschei­dungsträger bei der stärk­eren inter­na­tionalen Ver­ankerung der erneuer­baren Energien, Pro­jek­takquise, ‑man­age­ment und –con­trol­ling, Insti­tuts- und Pro­jek­t­darstel­lung bei Work­shops, inter­na­tionale Kon­feren­zen und Fachgremien

    Geforderte Ken­nt­nisse: angemessene Beruf­ser­fahrung, Ver­trautheit mit europäis­chen Insti­tu­tio­nen, europäis­che Umwelt­poli­tik + erneuer­bare Energien, Reisetätigkeit + sehr gute Englis­chken­nt­nisse, abgeschlossenes — ‑wis­senschaftlich­es Studium”

    Se, olenko mainit­tu­ja töitä hak­enut saati saanut, ei kuu­lu asi­aan (joskin vas­taus viime mainit­tuun lie­nee ilmeinen). Sak­salainen pro­jek­ti kuitenkin kehot­ti hake­maan. Täl­lä kohdin tehtäviä pide­tään Suomes­sa mata­latuot­toise­na työnä, joka on niin tuot­tam­a­ton­ta, ettei siitä kansan­tu­lon kasvun mak­si­moin­nin kannal­ta kan­na­ta mak­saa mitään.

    Toisaal­ta sit­ten kun Sitran kallispalkkainen ekskur­sio menee kuun­tele­maan samo­jen, tai alata­soisem­pi­en insti­tuu­tioiden esi­tyk­siä, se on hienoa korkeasti koulutet­tua korkean tuot­tavu­u­den toimintaa.

    Suo­ma­laisil­la työ­markki­noil­la ei ole infor­maa­tio­ta esimerkik­si siitä, että saa­maan aikaan, kun suo­ma­laiset tekevät kalli­ita ekskur­sioi­ta kan­sain­välisi­in insti­tuu­tioi­hin, ulko­maiset työvoima­hallinnon osat kehot­ta­vat suo­ma­laisia mata­la­palk­ka-suun­tau­tu­mis­vai­h­toe­hdon työn­hak­i­joi­ta hake­maan töi­hin kyseisi­in tai vas­taavi­in insti­tuu­tioi­hin. Soin­in­vaara ja Var­ti­aisen olet­ta­maa täy­del­listä infor­maa­tio­ta ei ole olemassa.

  6. Jos koulut­ta­mat­tomien työt­tömyys johtuu tar­jon­ta­puoles­ta, mikä on heiken­tänyt työvoiman tar­jon­taa ympäri Eurooppaa/maailmaa viimeisen viiden vuo­den aikana? Työt­tömyy­den kasvu täl­lä vuosikymmenel­lä ei todel­lakaan ole suo­ma­lainen erityispiirre.

    Olete­taan vai­h­teek­si, että työt­tömyys johtuukin kysyn­täon­gelmista eli yleis­es­ti maail­man­talouden heikkoud­es­ta ja eri­tyis­es­ti Euroopan talousmurheista. 

    Eivätkö aiem­min postaa­masi käyrät näyt­täisi tuos­sa tapauk­ses­sa täysin samal­ta? Huonos­tikin tuot­tavaan työhön palkataan koulutet­tu henkilö ja heikoim­min tuot­ta­vat jätetään kotiin. 

    Näis­sä olo­suhteis­sa mata­la­palkkaisten palk­ka-ale ei lisäisi työl­lisyyt­tä vaan ain­oas­taan heiken­täisi köy­himpi­en toimeentuloa.

    1. Kysyn­nän lama selit­tää sen, että työl­lisyys on suh­dan­nelu­on­tois­es­ti heikkoa, mut­ta ei selitä sitä, että NAIRU-työt­tömyys on noussut.

  7. “Ovatko nämä jotenkin eri asioi­ta? Kun väitin, että palkko­jen määräy­tyessä vapaasti palkkata­so ei keskimäärin lask­isi, kos­ka on rekry­toin­te­ja. Sil­lä sopi­val­la tar­jokkaal­la on neuvotteluvaraa.”

    Tää Soin­in­vaaran esimerk­ki on liian ide­al­isti­nen. Sil­loin jos markki­nat ovat ter­veel­lä poh­jal­la voi toimia näin. Mut­ta mut­ta. Suo­mi use­al­la alal­la pienenä markki­na-alueena on aika tyyp­illi­nen esimerk­ki mitä tapah­tuu, kun markki­nat eivät toimi.

    Ajatel­laam­pa tilan­net­ta, jos­sa palkkata­so määräy­ty­isi vapaasti, yri­tyk­sille voi olla hyvinkin kan­nat­tavaa lähteä tekemään “palkkakartelle­ja” eli yhdessä sopi­vat kuin­ka paljon mak­sa­vat enin­tään työstä. Siis työvoimaa mah­dol­lisim­man halvalla.

    Jos jol­lakin alueel­la on markki­noil­la se vapaus, niin mis­tä sit­ten löy­det­täisi­in ne tehokkaat keinot, joil­la tur­vataan sitä vapaut­ta. Jos ei ole toimivia keino­ja ja men­nään johonkin “vapaaseen” malli­in, niin siitä aiheutuu vahinko­ja. Kos­ka yri­tyk­set etsivät kaiken­laisia kan­nat­tavampia vaihtoehtoja.

    Markki­noiden “vapaud­es­ta” nyt Kiina on hyvä esimerk­ki se käärii huikeat tulot markki­noil­ta, kun toimi­ikin aivan eri sään­nöil­lä, kuin muut. Muut ovat hölmöjä!

    1. Jor­ma. Et var­maankaan huo­man­nut, että en kan­nat­tanut tuo­ta mallia, jon­ka toim­intaa analysoimme. Juuri sen eri­ar­vois­ta­van vaiku­tuk­sen takia.

  8. Työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen on selvästi pri­or­i­teeteis­sasi korkealla.

    Miten tämä sopii yhteen aja­masi lep­pois­tamisa­jat­telun kanssa? Eikö ole paras­ta lep­pois­taa juuri ne vähiten tuot­ta­vat työt, ne joi­ta pitäisi sub­ven­toi­da jot­ta niistä mak­se­tul­la pal­ka­lla tulee edes toimeen?

    Vai onko down­shif­taus tarkoitet­tu vain hyvin toimeen­tuleville ja korkeastik­oulute­tu­ille? Tämä ei liene kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää.

  9. Osmo Soin­in­vaara: Sil­lä sopi­val­la tar­jokkaal­la on neuvotteluvaraa.

    Yleen­sä var­maan aika mar­gin­aalis­es­ti. Mata­lan osaamisen ammateis­sa työtä hakee yleen­sä use­ampi jos­sain määrin sopi­va. Heistä voi olla vaikea sanoa kuka olisi paras työhön ja tietenkään sitä paras­ta ei vält­tämät­tä edes palkata. Usein työhönot­ta­jal­la ei ole mitään kan­nustet­ta ottaa nimeno­maan työte­htävään objek­ti­ivis­es­ti parhait­en sovel­tuvaa. Ken­ties parhaan hak­i­jan naa­ma ärsyt­tää työhönot­ta­jaa, ken­ties vähän huonom­pi hak­i­ja sat­tuisi ole­maan vel­jen­po­jan tyt­töys­tävän sisko, ken­ties työhönot­ta­jal­la on ennakkolu­u­lo­ja, pelko­ja omas­ta ase­mas­taan tai alem­muu­den­tun­net­ta. Vaik­ka Osmo olet itse kovin ratio­naa­li­nen niin keskimäärin ihmiset eivät ole.

  10. eggo: Mata­lan osaamisen ammateis­sa työtä hakee yleen­sä use­ampi jos­sain määrin sopiva.

    Niin­hän asia taitaa olla, että on ole­mas­sa kahdet eri työ­markki­nat — mata­lan vaa­timus­ta­son töitä pystyy tekemään moni ja työn­tek­i­jä on help­po vai­h­taa toiseen, jol­loin ei ole paljon varaa neu­votel­la — kun taas korkean vaa­timus­ta­son töi­den tek­i­jät ovat harvem­mas­sa ja pystyvät neu­vot­tele­maan työe­hdois­taan. Tämä menee hyvin yksi­in Soin­in­vaaran-Var­ti­aisen raportin kuvan kanssa. Kyse ei vält­tämät­tä ole pelkästään siitä, että min­imi­palk­ka on liian korkea tai mata­la­palkkaista työtä ei tue­ta tarpeek­si, vaan eri töi­den markki­nat ovat lähtöko­hdil­taan perus­tavasti eri­laiset. Se ei silti tai­da olla tie onneen, että kaik­ista koulute­taan korkeak­oulutet­tu­ja. Sil­loin korkeak­oulutet­tu­jen työ­markki­noista tulee mata­lastik­oulutet­tu­jen työmarkkinat.

  11. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Oma lukun­sa ovat hui­jar­i­fir­mat, jot­ka ovat mukana haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa. He jät­tävät palkat ja muut työ­nan­t­javelvoit­teet hoitamatta
    ‘snip

    Kuin­ka paljon näitä on?
    Puhut var­maan omas­ta kokemuksesta?

  12. a_l:
    Vai onko down­shif­taus tarkoitet­tu vain hyvin toimeen­tuleville ja korkeastikoulutetuille? 

    Lep­pois­t­a­mi­nen on tarkoitet­tu niille joil­la on siihen varaa. Jos joku vähen­tää työn tekoa 100% ja saa siihen rahat kokon­aan jonkun muun pus­sista, kyse ei ole down­shif­taami­aes­ta vaan syrjäytymisestä.

  13. Suo­ma­lais­ten ostovoima on euroop­palaises­sa ver­tailus­sa melko surkeal­la tasol­la. Ostovoiman kasvuhan lisäisi kysyn­tää ja työllisyyttä.

    Voiko ostovoimaa lisätä muu­toin kuin palkko­ja nostamalla.

    Min­un mielestäni voi.

    Suo­ma­lais­ten ostovoimaa syö mm. eri­laiset ker­taerät, joi­ta eduskun­ta työk­seen tehtailee.

    Suun­nitel­lun talon ener­gia­todis­tuk­sen hin­nal­la läm­mit­täisi taloa mon­ta kuukautta. 

    Autok­oulun hin­ta nousi monel­la sadal­la eurol­la, kun autok­oulut oli­vat mukana laa­ti­mas­sa lakia.

    Suomen suurimpi­in autokaup­pi­aisi­in kuu­lu­va ker­toi juuri, että autokau­pat elävät kor­jaa­mal­la Euroopan van­hin­ta ja vaar­al­lis­in­ta autokan­taa. Ihmis­ten rahat menevät yli­hin­noitel­tu­i­hin autoremontteihin.

    Paljonko ostovoimaa syö Suomen hidas virkakoneis­to, jolle on tul­lut vielä tavak­si laskut­taa miel­tei kaikesta mah­dol­lis­es­ta. Esimerkik­si raken­nus­val­i­tusten viipymi­nen hallinto-oikeuk­sis­sa mak­saa mansikoita…

    On yhä enem­män ihmisiä, jot­ka kyl­lä ansait­se­vat kohtu­ullis­es­ti, mut­ta joiden rahat eivät eri­lais­ten pakol­lis­ten mak­su­jen takia tah­do riit­tää edes elämiseen. Viimek­si tul­la tup­sahti eduskun­nas­ta kaikille vielä Yle-verokin…

    Eduskun­nas­sa onko mil­loin tehty lakialoit­tei­ta rasitusten purkamisek­si ja kus­tan­nuskuor­man helpottamiseksi?

  14. Raimo K: Kuin­ka paljon näitä on?
    Puhut var­maan omas­ta kokemuksesta?

    Kyl­lä, aikoinaan kun olin paljon työkkäri kanssa tekemi­sis­sä niin nuo hui­jar­it tun­net­ti­in aika hyvin eikä työtön­tä pakotet­tu otta­mana työtä vas­taan näis­sä firmoissa.

    Ja tuos­ta 80–90-luvusta har­maa talous ja hyväk­sikäyt­tö on vain kasvanut.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko nämä jotenkin eri asioi­ta? Kun väitin, että palkko­jen määräy­tyessä vapaasti palkkata­so ei keskimäärin lask­isi, kos­ka on rekry­toin­te­ja. Sil­lä sopi­val­la tar­jokkaal­la on neuvotteluvaraa.

    Ei palkkaami­nen ole objektiivista.Jos tar­jol­la on tut­tu, jon­hon rekry­toi­ja suh­tau­tuu myön­teiseti niin hän palkkaa tutun vaik­ka parem­piakin olisi tarjolla.

    Samoin tut­tu saa helpom­min palkkaa kuin tuntematon.

    Ei esimieskään kovin ratio­naa­li­nen ole.

  16. Marx­in nerokku­us oli siinä, että hän osoit­ti työt­tömyy­den ole­van kap­i­tal­is­tis­esa tuotan­to­tavas­sa ratkaise­ma­ton ongel­ma. (En osaa oikein for­mu­loi­da tätä, kir­jas­ta Mod­ern Mas­ters Keynes) Klassi­nen taloustiede olet­ti, että hin­tamekanis­min joh­dos­ta val­lit­see aina (sekä pääo­man että työvoiman) täystyöllisyys.

  17. Kan­nat­taa lukea vai­h­toe­htois­takin tulk­in­taa työ­markki­noista, NAIRUs­ta ja inflaa­tios­ta (http://rahajatalous.wordpress.com/2012/12/07/luonnollista-tyottomyytta-ei-ole/):

    ”Toisaal­ta on myös syytä kyseenalais­taa laa­jem­min koko talous­poli­it­ti­nen ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa työt­tömien reserviarmei­jan ylläpitämi­nen nähdään tarpeel­lise­na. Kuten olemme usein toden­neet, täl­lainen näke­mys perus­tuu käsi­tyk­seen jonkin­lais­es­ta työt­tömyy­den tas­apain­o­ta­sos­ta. Ajatuk­se­na on, että työt­tömyy­den painami­nen luon­nol­lisen työt­tömyysas­teen tai niin san­otun NAIRU-tason ala­puolelle johtaisi inflaa­tion kiihtymiseen. Väitetään, että täl­laises­sa tilanteessa työn­tek­i­jöi­den palkkavaa­timuk­set nousi­si­vat hei­dän tuot­tavu­ut­taan korkeam­malle tasolle, minkä täy­ty­isi johtaa hin­tata­son nousuun.

    On olen­naista ymmärtää, että teo­ri­at työt­tömyy­den tas­apain­o­ta­soista väit­tävät tas­apain­o­ta­son ole­van vakaa. Yleen­sä ajatel­laan, että työt­tömyy­den tas­apain­o­ta­sot hei­jas­ta­vat kunkin kansan­talouden työ­markki­narak­en­tei­ta: mitä “jous­tavam­mat” ja “kan­nus­tavam­mat” työ­markki­narak­en­teet ovat, sitä alhaisem­pi tas­apain­o­ta­so on. Korkean työt­tömyys­tur­van, voimakkaan ay-liik­keen ja korkei­den min­imi­palkko­jen olo­suhteis­sa työt­tömyy­den tas­apain­o­ta­so saat­taa olla vaikka­pa kymme­nessä prosentissa.

    Olemme kuitenkin tois­tu­vasti toden­neet, että tosi­asi­as­sa työt­tömyy­den tas­apain­o­ta­sot ovat kaikkea pait­si vakai­ta. Use­at empi­iriset tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että lasken­nal­liset NAIRU-arviot vai­htel­e­vat suuresti val­lit­se­van taloudel­lisen tilanteen mukaan. On siis selvää, että laskusuh­dan­teessa nou­se­vat sekä val­lit­se­va työt­tömyys että NAIRU-työttömyys.

    Tämä johtuu esimerkik­si siitä, että mon­et työt­tömät pois­tu­vat kokon­aan akti­ivisen työvoiman piiristä. Työt­tömyy­den pitkit­tyessä työt­tömien työkyky heikke­nee, työn­tek­i­jät stig­ma­ti­soitu­vat ja hei­dän työn­haku­mo­ti­vaa­tion­sa las­kee. Niin­pä talouden tosi­asialli­nen työvoimaka­p­a­siteet­ti jatku­vasti las­kee, ja näin ollen myös työkykyisen työvoiman neu­vot­telu­ase­ma para­nee. Näi­den mekanis­mien yhteis­vaiku­tus on ilmeinen: työt­tömyy­den NAIRU-taso karkaa yhä korkeam­malle val­lit­se­van työt­tömyy­den lisään­tyessä ja kokon­aiskysyn­nän vähentyessä.”

    ”Aja­tus työt­tömyy­den tas­apain­o­ta­soista onkin erit­täin ongel­malli­nen. Nämä tas­apain­o­ta­sot vai­htel­e­vat suh­dan­neti­lanteen mukaan, ja suh­dan­neti­lanne taas on paljolti riip­pu­vaista har­joite­tus­ta finanssipoli­ti­ikas­ta. Toisin sanoen jos val­tio sitoutuu tavoit­tele­maan jotakin kiin­teä NAIRU-astet­ta, se myös akti­ivis­es­ti estää omil­la toimil­laan NAIRU-asteen alen­tamisen. Val­tio siis pitäisi kokon­aiskysyn­tää niin alhaisel­la tasol­la, että val­lit­se­va työt­tömyys ei lask­isi NAIRU-tasoa alem­mas. Tämän seu­rauk­se­na val­tio myös juur­rut­taisi NAIRUn pysyvästi korkealle tasolle.

    Myös postkey­ne­siläiset talousti­eteil­i­jät korosta­vat kohta­laisen vakaan inflaa­tioas­t­een tärkeyt­tä. Postkey­ne­siläiset kuitenkin katso­vat, että työt­tömien käyt­tämi­nen inflaa­tio­pusku­ri­na on sekä moraalis­es­ti kyseenalaista että taloudel­lis­es­ti epämielekästä. Vakaan inflaa­tioas­t­een kanssa kor­reloi­va NAIRU-taso voi peri­aat­teessa aset­tua mihin pis­teeseen tahansa. Ei siis ole mitään syytä ajatel­la, että esimerkik­si Suomes­sa kuu­den pros­entin työt­tömyysas­teen alit­ta­mi­nen johtaisi väistämät­tä inflaa­tion kiihtymiseen”

  18. Liian van­ha: Kyl­lä, aikoinaan kun olin paljon työkkäri kanssa tekemi­sis­sä niin nuo hui­jar­it tun­net­ti­in aika hyvin eikä työtön­tä pakotet­tu otta­mana työtä vas­taan näis­sä firmoissa.

    Ja tuos­ta 80–90-luvusta har­maa talous ja hyväk­sikäyt­tö on vain kasvanut.

    Jaha. Että hui­jar­i­fir­mat tun­netaan ja juuri ne ote­taan kyse­ly­i­hin niitä vääristämään?

  19. “täl­löin joku jou­tu­isi tekemään niin tuot­tam­a­ton­ta työtä, ettei tuo­tos vas­taa menete­tyn vapaa-ajan arvoa”.

    No, onnek­si veron­mak­sa­jat tule­vat tässä apu­un ja työt­tömät saa­vat viet­tää kallis­ar­voisen ja vähäisen vapaa-aikansa.

  20. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Lep­pois­t­a­mi­nen on tarkoitet­tu niille joil­la on siihen varaa. Jos joku vähen­tää työn tekoa 100% ja saa siihen rahat kokon­aan jonkun muun pus­sista, kyse ei ole down­shif­taami­aes­ta vaan syrjäytymisestä.

    Ymmär­rän toki tämän. Sitä en ymmär­rä, mik­si blo­gin isän­tä välil­lä kir­joit­taa kir­jo­ja down­shif­taamisen autu­ud­es­ta ja välil­lä on huolis­saan alhais­es­ta työllisyysasteesta.

  21. Työpaikkoja luodaan, jos työvoimaa riittää sanoo:

    Tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kun työvoima lisään­tyy, työ­paikko­ja luo­daan samas­sa suh­teessa enem­män, niin että työt­tömyys ei kas­va kuin korkein­taan tilapäis­es­ti. Lukekaa Aka­teemis­es­ta Talousblogista.

    Yri­tyk­siä ja työ­paikko­ja kan­nat­taa luo­da, jos rekry­toin­tion­gel­mat eivät uhkaa.

  22. Markku af Heurlin:
    Marx­in nerokku­us oli siinä, että hän osoit­ti työt­tömyy­den ole­van kap­i­tal­is­tis­esa tuotan­to­tavas­sa ratkaise­ma­ton ongelma.

    Niin se on sosial­is­tises­sakin tuotan­to­tavas­sa. Siel­lä tosin ongel­ma pyritään piilot­ta­maan tulon­si­ir­to­jen avul­la, joka toimii kunnes rahat tulon­si­ir­toi­hin lop­pu­vat. Ja ne lop­pu­vat aina, taval­la tai toisella.

  23. Raimo K: Jaha. Että hui­jar­i­fir­mat tun­netaan ja juuri ne ote­taan kyse­ly­i­hin niitä vääristämään?

    Ne tule­vat otan­ta­aan kuten muutkin, mut­ta heil­lä rekry­toin­tio­negel­mat ovat poikkeaa suuria ja näin hei­dän vas­tauk­sen­sa vääristävät tilastoja .

    Rikol­lisen toimin­nan laa­ju­us on kaikissa rikos­ryh­mis­sä vira­nomais­ten arvioita,harva rikolli­nen ilmoit­taa toimintaansa.
    Mut­ta har­maan talouden laa­ju­us kuvaa hyvin myöskin työn­tek­i­jöitä hui­jaavien fir­mo­jen toimin­nan laajuutta.
    Palkko­jen js sotu-mak­su­jen laimin­lyön­nit kun ovat olen­nainen osa har­maa­ta taloutta

  24. mata­la­palkkaisen työn osalta kan­nus­timet eivät ole kun­nos­sa sen parem­min työ­nan­ta­jil­la (kysyn­tä) kuin työn tek­i­jöil­läkään (tar­jon­ta).

    Var­maankin on tot­ta. Yhtä tot­ta on se, ettei niitä ehdote­tu­in keinoin kun­toon saadakaan. Kun sosi­aal­is­ten tukien määrää kas­vate­taan, markki­nat vääristyvät ja kun markki­noi­ta oio­taan, tukia tarvi­taan lisää. Näin­hän tähän nykyiseen tilanteeseen on jouduttu.

    Tätä kysymys­tä pohti­mal­la kiin­nitetään huomio vääri­in asioi­hin. Ongel­ma on toisaal­la ja se on ide­ologi­nen. Onko talouden tarkoi­tus tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon työtä vai onko sen tarkoi­tus tyy­dyt­tää kulut­ta­jien tarpeita.

    Työn kysyn­nän ja tar­jon­nan ongel­mat kuu­lu­vat ”kaik­ki työ on arvokas­ta” ide­olo­giaan, jos­sa arvioin­nin suorit­ta­vat työn teet­täjät ja osit­tain myös verot­ta­jat, jälkim­mäiset tosin sil­lä varauk­sel­la että vain verotet­ta­va työ on heille arvokas­ta. Tämä on kuitenkin aivan jär­jetön ide­olo­gia. Sen mukaan kaik­ki sel­l­ainen työ on arvokas­ta, jos­ta työn teet­täjän kan­nat­taa mak­saa riip­pumat­ta siitä, mikä on sen vaiku­tus yhteiskun­taan. Nol­latutkimusten ja sekopäis­ten aja­tusten tuot­ta­mi­nen on arvokas­ta, kun vain löy­tyy tilaa­ja, joka uskoo hyö­tyvän­sä niistä. Main­os­ta­jan työ on arvokas­ta nol­la­sum­ma­markki­noil­lakin sen aiheut­taes­sa pelkkiä kulu­ja yhteiskun­nalle. Yri­tysjo­hta­jan työ on bonuk­sil­la ja erora­hoil­la kuor­rutet­tua, vaik­ka yri­tys ajau­tu­isi konkurssi­in. Pankki­irien työ on huip­puar­vokas­ta, vaik­ka se kas­vat­taa yleisen velkat­alouden sel­l­aiseen kokoon, että se romut­taa yhteisen talouden lisäk­si yhteiskun­nal­lisen vakau­den. Ja tietysti tämän ide­olo­gian loogi­nen huipen­tu­ma: pom­mien ja tykkien suun­nit­telu, valmis­tus ja käyt­tö on lop­ul­ta kaikkein arvokkainta. 

    Eivät tämän ide­olo­gian mukaises­sa taloudessa kan­nus­timet ole poskel­laan vain mata­la­palkkatöis­sä vaan nimeno­maan erit­täin korkean palkan töissä.

    Eikä tämä ole mitään vihreää ide­olo­giaa. ”Kaik­ki työ on arvokas­ta” on ide­olo­gia, joka vaatii jatku­vaa kasvua, kos­ka sen ”hyödyl­lisyys” toteu­tuu vain talouden kasvaessa. 

    Talout­ta on alet­ta­va rak­en­taa toiselle ide­olo­gialle, sille että talouden tarkoituk­se­na on kulut­ta­jien tarpei­den tyy­dyt­tämi­nen. Tälle perustalle rak­en­tuu aivan eri­lainen talous, jos­sa tyhjän­puhu­jat, main­os­ta­jat, yri­tysjo­hta­jat, pankki­ir­it ja asete­htail­i­jat saa­vat vain sen palkan työlleen, joka kaikkien yhteisen kulu­tuk­sen arvos­ta sille syntyy. 

    Surullista ja iro­nista, mut­ta raken­nu­so­hjeet täl­laiselle taloudelle ovat olleet ole­mas­sa eri­tyis­es­ti vihrei­den, Soin­in­vaarankin, saatavil­la 80-luvun lop­ul­ta alka­en. Vihreät jopa otti­vat jok­sikin ajak­si myyn­ti­in kir­jani Uusi yhteiskun­ta­jär­jestelmä, jos­sa täl­laisen talouden perus­teet on esitetty. 

    Ei sen sanoma juuri ketään sil­loin kiin­nos­tanut sen enem­pää kuin tänäänkään. Odote­taan ensin ”kaik­ki työ on arvokas­ta” ide­olo­gian viimeistä vai­het­ta. Paine­taan vain vielä kovem­min ja vielä keskit­tyneem­min töitä, joi­ta tässä taloudessa arvostetaan. 

    Vai olisiko jo aika vähän hel­lit­tää ja herätä oikeasti ajat­tele­maan asioita.

  25. Työn tuot­tavu­u­den lisäys on syönyt suuren osan työ­paikoista. Vaikka­pa maat­alous elät­ti vielä viime vuo­sisadal­la val­taosan suo­ma­lai­sista. Nyt siitä määrästä on vain muu­ta­ma % jäl­jel­lä. Samal­la kuitenkin tuotet­tu elin­tarvikkei­den määrä on rajusti kasvanut.
    Samoin ennen oli pankissa tai mis­sä tahansa vas­taavas­sa suures­sa kont­toris­sa jopa 100 henkilöä kir­joi­tus- ja laskukonei­den ääressä, kun saman hom­man hoitaa nyt yksi henkilö ATK:lla. No sen ATK:n ylläpi­toon tarvi­taan kyl­lä muu­ta­ma ammattilainen.
    Nyt kaik­ki päät­täjät vuodes­ta toiseen esit­tävät työvoimakus­tan­nuk­si­in säästöjä tehosta­mal­la työtä, eli suomek­si san­ot­tuna löysät pois työn­tek­i­jöiltä. Ihme­tyt­tää, mis­tä niitä löysiä aina vaan löy­tyy, kun jo mon­e­na vuon­na ne on siivottu.
    Nuo työl­lisyys- ja työt­tömyys­ti­las­tot eivät oikein anna uskot­tavaa kuvaa tilanteesta. Ainakin tulk­in­ta vaatii todel­la paneu­tu­mista. Kun vak­i­tuisen työ­paikan saanut ali­palkat­tu kir­jas­ton­hoita­ja tuskin pystyy jokapäiväisen elan­ton­sa han­kki­maan, mut­tei voi kuin haaveil­la asun­non ostos­ta, autos­ta tai edes uud­es­ta pesukoneesta ilman van­hempi­en­sa kukkaroa, pidän tapaus­ta täysin työt­tömyy­teen ver­rat­ta­vana ankeutena.
    Tuo vak­i­tuisen työ­paikan tur­val­lisu­uskin on kyl­lä men­nyt­tä aikaa. Kun­nat etsivät epä­toivois­es­ti miljoon­alu­okan säästöjä ja kat­seet kään­tyvät aina ensik­si kir­jas­toi­hin, museoihin ja kult­tuuri­in. Se ali­palkat­tu kir­jas­ton­hoita­ja putoaa kur­ju­u­teen heti, jos kuukau­den lomau­tus iskee.

  26. Jos palk­ka on kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajas­ta, sen pitäisi kai seu­ra­ta sen menete­tyn vapaa-ajan laat­ua ja tasoa?

  27. Liian van­ha: Ei palkkaami­nen ole objektiivista.Jos tar­jol­la on tut­tu, jon­hon rekry­toi­ja suh­tau­tuu myön­teiseti niin hän palkkaa tutun vaik­ka parem­piakin olisi tarjolla.

    Samoin tut­tu saa helpom­min palkkaa kuin tuntematon.

    Ei esimieskäänkovin ratio­naa­li­nen ole.

    Tutun palkkaami­nen voi hyvin olla ratio­naal­ista, vaik­ka tämän arvioitu tuot­tavu­us olisi mata­lampi kuin tun­tem­at­toman hak­i­jan, kos­ka tun­tem­at­toman tosi­asial­lisen tuot­tavu­u­den arvioon liit­tyy läh­es poikkeuk­set­ta tut­tua suurem­pi epävarmuus.

  28. Työ­paikko­ja luo­daan, jos työvoimaa riit­tää:
    Tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kun työvoima lisään­tyy, työ­paikko­ja luo­daan samas­sa suh­teessa enem­män, niin että työt­tömyys ei kas­va kuin korkein­taan tilapäis­es­ti. Lukekaa Aka­teemis­es­ta Talousblogista.

    Yri­tyk­siä ja työ­paikko­ja kan­nat­taa luo­da, jos rekry­toin­tion­gel­mat eivät uhkaa.

    Klassi­nen talous­teo­ri­an yksi taus­ta-aja­tus on kysyn­nän aikaansaami­nen tar­jon­nan avulla.
    Toinen aja­tus on, että rajoit­tam­a­ton kil­pailu käyt­tää tas­apain­ois­es­ti hyväk­seen kaikkia
    resursse­ja, myös työvoimaa. 

    Ongel­ma on, ettei yksikään ihmi­nen pysy elos­sa alle minim­i­toimeen­tu­lon alit­taval­la pal­ka­lla eli on ole­mas­sa ns luon­nolli­nen min­imi­palk­ka, jon­ka alle ihmi­nen ei tee töitä, kos­ka se merk­it­sisi nääntymistä.

    Koneen kohdal­la tämä hyväksytään mut­ta ei hmisen.

    Tuo klassi­nen teo­reema toimii yhtä hyvin kuin se, että narul­la voi työn­tää kärryä.Jos se pitäisi paikkansa niin NL ei olisi sor­tunut . Varas­toon kun olisi voin­ut tehdä rajat­tomasti sinkkiäm­päre­itä ja joku olisi ne ostanut
    Markki­na­t­alous toimii päin­vas­toin eli jos on kysyn­tää niin tavara menee kaupaksi

    Tuon on per­in­teisen talousti­eteen väit­tämä ja se ei enää toi­mi nykyisessä maailmassa.

    Tuo väit­tämä piti paikkansa näen­näis­es­ti maail­mas­sa, jos­sa tulo­erot ja kasvu jakau­tu­i­v­at kohtu­ullisen tasaisesti

    Nyt kasvu keskit­tyy suurim­mak­si osak­si 1 % väestöstä.
    Se merk­it­see, ettei kulu­tuskysyn­tä enää kas­va, kos­ka tuo 1 % kulut­taa jo sen mihin aika riittää.

    Niin­pä ain­oa keino lisätä työl­lisyyt­tä ovat palka­nalen­nuk­set, sitähän Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen ovat esittämässä.

    http://193.166.171.75/database/StatFin/Tym/tyti/tyti_fi.asp

    Taulukos­ta näkyy, että työl­lis­ten määrä 1989 ja 2011 on sama .Vuon­na 1989 2,483 ja vuon­na 2011 2428.

    Ja jos kat­so­taan tehtyjä tun­te­ja niin niiden määrä on laskenut selvästi

    Työvoiman tar­jon­ta on nous­sut kuitenkin

    2,564 miljoonas­ta 2 ‚637 miljoonaan

    Vaik­ka työvoiman tar­jon­ta on noususut niin kysyn­tä on laskenut.

    Tätä yritetään selit­tää työvoiman laadul­la, liian korkeal­la pal­ka­lla, kan­nustin­loukuil­la etc

    Todel­lisu­udessa työl­listämistä estävät ilmaistyöt, ne ovat syöneet jopa puo­let matalapalkkatöistä.

    Toinen syy on kasvun epä­ta­sainen jalauyu­mi­nen, mikä ei nos­ta kulu­tuskysyn­tää niin paljoa, että tuot­tavu­u­den nousun aiheut­ta­ma työ­paikkaka­to katettaisiin

  29. Jaakko Särelä: Tutun palkkaami­nen voi hyvin olla ratio­naal­ista, vaik­ka tämän arvioitu tuot­tavu­us olisi mata­lampi kuin tun­tem­at­toman hak­i­jan, kos­ka tun­tem­at­toman tosi­asial­lisen tuot­tavu­u­den arvioon liit­tyy läh­es poikkeuk­set­ta tut­tua suurem­pi epävarmuus.

    “Hyvä tyyp­pi” on kiva palkata, mut­ta pitääkö sit­ten ihme­tel­lä, jos yri­tys ei men­esty sen takia, että henkilöstö koos­t­uu sosi­aalis­es­ti taitavista tai tut­tavista, mut­ta ne, jot­ka osaisi­vat ja veisivät yri­tys­tä eteen­päin, ovat työttöminä? 

    Blo­geis­sa, kolum­neis­sa ja muis­sa kir­joitelmis­sa näkyy, miten omahyväiset nuoren pol­ven edus­ta­jat todel­lakin luule­vat itse ole­vansa jotakin eri­no­maista, eivätkä huo­maa, että suo­si­ol­lis­es­ti isän kavere­i­neen koko ajan on silot­ta­mas­sa tietä. Pahek­su­vat sit­ten niitä, jot­ka eivät pääse oman työu­ransa alku­un — eivätkä huo­maa, että joukos­sa on lah­jakkai­ta ja ahk­e­ria, joil­ta puut­tuu vain se verkos­to, jon­ka joku toinen saa synnyinlahjanaan. 

    Samaiset nuoret eivät osaa yhdis­tää lehtien ilmoit­tamia irti­sanomisuutisia työt­tömien lukumäärän kasvu­un, vaan yhä edelleen usko­vat van­hempi­en­sa men­nei­den aiko­jen tari­aan laiskoista ja tyh­mistä ihmisistä. 

    On todel­la huolestut­tavaa, että poli­ti­ikkaan on pyrkimässä joukko nuo­ria ihmisiä, joiden todel­lisu­u­denku­va ei tarken­nu, vaik­ka run­saasti tietoa on saatavilla.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko nämä jotenkin eri asioi­ta? Kun väitin, että palkko­jen määräy­tyessä vapaasti palkkata­so ei keskimäärin lask­isi, kos­ka on rekry­toin­te­ja. Sil­lä sopi­val­la tar­jokkaal­la on neuvotteluvaraa.

    Ei ole mitään markki­na­t­alouden mukaan toimivia työ­markki­noi­ta .Ei vaik­ka työe­htosopimuk­set ja min­imi­palkat poistetaan.

    Vapaa markki­na­t­alous edel­lyt­tää, että kaikil­la toim­i­joil­la on sama informaatio.
    Esim tosril­la kaik­ki kaup­pi­aat näkevät tois­t­en­sa hin­nat ja voivat hin­noitel­la niiden perus­teel­la alas tai hyväksyä ensim­mäisen hin­nanaset­ta­jan hinta.Torillakin hin­nat ovat vakioi­ta kos­ka kartel­li on help­po tehdä sopi­mat­ta mitään

    Palkn­saa­jal­la ei ole tietoa palkkata­sos­ta, sen sijaan työ­nan­ta­jil­la on, kos­ka työanan­ta­jali­itot keräävät tietoa, joka perus­tuu aitoon tietoon.
    Niin­pä naa­pu­rite­htaan johta­ja tietää paljonko “kil­pail­i­ja” tarjoaa.

    Vain tyh­mä johta­ja kil­pailee itsen­sä konkurssi­in tai alen­taa omaa tuot­toaan kilpailulla.

    Etenkin jos työvoimas­ta on ylitarjontaa.

    Klassi­nen talous­teo­ria on tehty juuri tästä näkökulmasta

  31. Palk­ka ei määräy­dy minkään yhden mallin tai teo­ri­an mukaan. Kysyn­tä ja tar­jon­ta aset­ta­vat vain yleiset reunae­hdot sille, mil­loin työ­suhde voi syn­tyä. Kri­teere­jä ovat:
    1) työn­tek­i­jä kokee hyö­tyvän­sä työstä enem­män kuin siitä ettei työtä tee
    2) Työ­nan­ta­ja kokee hyö­tyvän­sä palkkaamis­es­ta enem­män kuin siitä ettei palkkaa
    3) Työ­nan­ta­ja kyke­nee mak­samaan palkan jos­sa edel­liset koh­dat toteutuvat.

    Erotin koh­dat 3 ja 2, kos­ka ne eivät aina ole ihan samat, vaik­ka niiden erot­ta­mi­nen ei olekaan help­poa. Esimerkik­si yrit­täjä, jol­la on jokin tehtävä johon palkkaami­nen ei ehkä rahal­lis­es­ti kan­na­ta, saat­taa palkata jonkun tutun kos­ka kokee saa­vansa iloa tms mieli­hyvää siitä, että aut­taa kave­ria. Jos yri­tyk­sel­lä menee riit­tävän hyvin, niin koh­ta 3 on ain­oa rajoit­ta­va tek­i­jä. Täl­löin­hän siis yrit­täjä taval­laan mak­saa sen tap­pi­on omas­ta pussistaan. 

    Yleis­es­ti, eri­laiset prin­ci­pal-agent- ongel­mat voivat aiheut­taa sen, että klassi­nen malli tar­jon­nas­ta ja kysyn­nästä onkin aivan totaalisen rik­ki, ja palkkaus­päätök­sen tek­i­jän henkilöko­htainen vas­tuu arvioidaan jotenkin ihan muuten kuin sen perus­teel­la, onko jokin yksit­täi­nen palkkaus­päätös liike­taloudel­lis­es­ti hyvä vai ei. Sys­temaat­tis­es­ti tarkastel­tuna tämän vaiku­tus lie­nee pieni, eli perus­lainalaisu­udet kysyn­nän ja tar­jon­nan avul­la arvioiden kyl­lä pätevät, kun­han ovat kohinaisia. 

    NAIRU on teo­ri­ana vähän ongel­malli­nen, kos­ka sitä tulk­i­taan väärin. Se antaa yhtäältä ymmärtää, että inflaa­tio on jotenkin vääjäämätön seu­raus siitä, että työt­tömyys las­kee. Mut­ta siitä ei mitenkään väistämät­tä ole kysymys. Esimerkik­si jos työt­tömyyt­tä yritetään hoitaa rahapoli­ti­ikalla ja ajatel­laan että työt­tömyys on NAIRU-tasol­la, niin inflaa­tio­ta kyl­lä seu­raa, mut­ta ei se johdu siitä, että se työt­tömyy­den taso olisi naulat­tu siihen nykyiseen, vaan ihan vain siitä, että rahaa paina­mal­la saadaan inflaa­tio­ta. Ali­jäämäisil­lä bud­jeteil­la ja työl­listymisen esteitä purka­mal­la ei ilman löysää rahapoli­ti­ikkaa kyl­lä mitään inflaa­tio­ta saa­da aikaan, vaik­ka työt­tömyys lask­isikin. Inflaa­tio kun on aina mon­e­taari­nen ilmiö, ei sil­lä juuri mitään ole tekemistä työvoimapoli­ti­ikan kanssa.

    Palkkain­flaa­tio­ta voi toki joskus seu­ra­ta tilanteessa, jos­sa rahamäärä määräy­tyy jok­seenkin endo­geenis­es­ti, jos rahan määrä voi lisään­tyä palkka­neu­vot­telu­jen myötä. Tämä vaatii kyl­lä myös sen, että korkoa tms manip­u­loidaan alaspäin tai se on mata­la jostain jäykkyyssy­istä. Näin­hän kävi Etelä-Euroopas­sa 00-luvul­la, eli palkkave­toinen inflaa­tio lähti matal­ien korko­jen myötä nousu­un. Siel­lä muuten veikkaisin noiden kysyn­tä/­tar­jon­ta-mallien ulkop­uolis­ten tek­i­jöi­den paina­van aika paljonkin. 

    Kokon­aan toinen ja sivu­utet­tu seik­ka on sosi­aalipoli­it­ti­nen ulot­tuvu­us. Työ on paras­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Huonokin työ tuo elämän­hallintaa, ja viimeaikoina on julk­istet­tu use­ampia tutkimuk­sia joiden mukaan nimeno­maan nuore­na (15–25v) koti­so­hval­la löf­fäämi­nen ja xbox­in pelaami­nen on kaikkein tuhois­in­ta myöhem­mälle elämän­hallinnalle. Ei kyse ole mis­tään lep­pois­tamis­es­ta, vaan siitä, että nämä tyyp­it ovat sit­ten kolmekymp­pis­inä kyp­siä eläk­keelle eivätkä osaa käy­dä kau­pas­sa tai pestä pyykkiä.

  32. OS kir­joit­ti: “… Täl­lä peruste­len sitä, että sanon­nat ”ei työn tar­jon­taa kan­na­ta lisätä, kos­ka työ­paikko­ja ei ole”, perus­tu­vat aivan väärään käsi­tyk­seen työmarkkinoista.”

    Tässä OS on mielestäni täysin oikeassa.

    Voi saman sanoa selvem­minkin: Jos varsinkin vien­tiy­htiömme ovat kil­pailukyky­isiä, taloutemme kas­vaa ja ongel­mamme ratkea­vat kuin itsestään.

    Voi tämän sanoa vieläkin selvem­min: Kos­ka PK-sek­torimme on suurin työl­listäjä ja uusien työ­paikko­jen luo­ja, juuri sen kil­pailukyky ja stim­u­loin­ti on avainasemassa. 

    Nythän tämän voikin sanoa jo aivan konkreet­tis­es­ti: PK-sek­torin elvyt­tämi­nen ja stim­u­loin­ti vaatii työl­listämiskyn­nyk­sen radikaalia alen­tamista ja yrit­täjäriskin otta­jan oikeu­den­mukaista veroko­htelua (= selvästi alle 50 % veroja).

    Johtopäätös: Ongel­mamme ovat pääosin kotitekoisia ja joka päivä asi­amme oli­si­vat huo­mat­tavasti parem­mal­la tolal­la, jos vain annet­taisi­in PK-sek­to­rille reilu stim­u­loin­toi-ruiske ja yrit­täjälle mah­dol­lisu­us toteut­taa unelmansa.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on unelma

  33. Catili­na:
    Jos palk­ka on kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajas­ta, sen pitäisi kai seu­ra­ta sen menete­tyn vapaa-ajan laat­ua ja tasoa?

    Palk­ka ei ole kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajas­ta vaan tehdys­tä tuotan­nos­ta. Suosit­te­len kokeile­maan yrit­tämistä niin voit sit­ten yrit­tää mak­saa palkkaa työn­tek­i­jöi­den vapaa-ajan laadukku­u­den perus­teel­la. Mielel­läni kuulen myös kuin­ka mit­taat vapaa-ajan laadun, ja tuliko käräjät TES-rikkomuksista.

    Kort­ti Kanar­i­al­ta = junt­tilo­ma ja palka­nalen­nus seu­raa. Samal­la yli­työt voi teetät­tää rupulilo­mail­i­jal­la kos­ka sat­tuu ole­maan fir­man halvin duunari. 

    Työ­nan­ta­jana luulen että olet ehkä vähän väärin käsit­tänyt sen mik­si niitä kort­te­ja lähetetään loma­l­ta työpaikoillekin.

  34. OS: “Jos Google siirtää toim­intaansa Suomeen ja palkkaa 500 henkeä, työl­lisyys Suomes­sa para­nee, mut­ta alle 500 hen­gel­lä. (Laman olois­sa ker­roin­vaiku­tusten kaut­ta voi toki nous­ta enem­mänkin kuin 500 hen­gel­lä, mut­ta nor­maaleis­sa olois­sa vähem­män kuin 500.)”
    Tämä riip­puu siitä, minne siirtää. Jos täystyöl­lisyysalueelle, niin noin­han se menee. Mut­ta ali­työl­lisyysalueel­la ker­roin­vaiku­tus toimii, ja työ­paikko­ja tulee kaksinker­tainen määrä. Sama se on vaik­ka val­tion viras­to­jenkin kohdalla.

  35. K. Vas­taran­ta: Samaiset nuoret* eivät osaa yhdis­tää lehtien ilmoit­tamia irti­sanomisuutisia työt­tömien lukumäärän kasvu­un, vaan yhä edelleen usko­vat van­hempi­en­sa men­nei­den aiko­jen tari­aan laiskoista ja tyh­mistä ihmisistä.
    On todel­la huolestut­tavaa, että poli­ti­ikkaan on pyrkimässä joukko nuo­ria* ihmisiä, joiden todel­lisu­u­denku­va ei tarken­nu, vaik­ka run­saasti tietoa on saatavilla.

    *Kor­jaus: kokoomusnuoret

  36. Tim­oT: Mut­ta ali­työl­lisyysalueel­la ker­roin­vaiku­tus toimii, ja työ­paikko­ja tulee kaksinker­tainen määrä.

    Tämä riip­puu kovasti siitä, miten ne alku­peräiset työ­paikat syntyvät.

    Jos alueelle tuo­daan muual­ta 100 osaa­jaa, hei­dän kulu­tuk­sen­sa työl­listää joukon alueen aikaisem­pia työt­tömiä esimerkik­si palvelui­hin. Samaan aikaan työ­paikat vähenevät sieltä, mis­tä ne osaa­jat läh­tivät, kos­ka hei­dän tulon­sa siir­tyvät muualle. Lisäk­si osaa­jien mukana tulee osaa­jien puolisoi­ta, jot­ka saat­ta­vatkin jäädä työt­tömik­si tai aikaisem­paa vähem­män tuot­tavi­in töihin.

    Tulos voi olla koko kansan­talouden kannal­ta mii­nus­merkki­nen, vaik­ka toki alueen kannal­ta plus­sal­la. Ainakaan liik­keessä ei syn­ny merkit­tävää määrää uusia työpaikkoja.

    Toisaal­ta jos alueel­la syn­tyy toim­intaa, joka työl­listää 100 entistä työtön­tä, sil­loin ker­ran­nais­vaiku­tus toimii täysimääräis­es­ti. Työl­lis­tet­ty­jen parem­pi rahati­lanne huole­htii siitä, että paikalliset palve­lutkin saa­vat enem­män rahaa.

    Jälkim­mäi­nen on siis erit­täin toiv­ot­tavaa, ensim­mäi­nen tilanteesta riip­puen ei vält­tämät­tä niinkään.

  37. Uusien työ­paikko­jen luomi­nen vaatii aina osaa­jia. 100 työtön­tä ei yksin saa kum­moista yri­tys­tä tai viras­toa pystyyn, jos nyt ei satu joukos­sa ole­maan tohtori­ta­son työttömiä.

  38. Tim­oT:
    Uusien työ­paikko­jen luomi­nen vaatii aina osaa­jia. 100 työtön­tä ei yksin saa kum­moista yri­tys­tä tai viras­toa pystyyn, jos nyt ei satu joukos­sa ole­maan tohtori­ta­son työttömiä.

    Yrit­täjistä korkeak­oulu­tutk­in­to on vain 12 % ja AMK taus­ta 2 % .
    Suurin ryh­mä ovat opis­to­ta­son suorit­ta­neet, 33 % , toisek­si suurin amamt­tik­oulun käyneet.

    Perusk­oulun varas­sa on 20 % ja yliop­pi­lai­ta 4 %

    Yri­tys­toim­inta aloite­taan tyyp­il­liseti n 35–45 vuo­ti­aana, sil­loin ammatil­lista sub­stanssia on riittävästi.

    Ennen yrit­täjäk­si alet­ti­in kun ei pär­jän­nyt koulus­sa eikä tul­lut toimeen ihmis­ten kanssa, ei ainakaan ihmis­ten kanssa.

    Nykyään tilanne on jo parem­pi ja muunkin­laisia on joukossa

  39. Jos joku vai­h­taa työ­paikkas­ta toiseen,niin oletet­tavasti se uusi työ­paik­ka on parem­pi kuin edelli­nen. Jos Google voi haalia sata it-ammattilaista,niin se var­maan pystyy tar­joa­maan parem­mate­hdot kuin ne aikaisem­mat työn­tek­i­jät, eli sen on olta­va tehokkaampi ja töi­den tuottavampia.

  40. Luin Mar­tikaisen mallin ja siinä väitetään, että malli hyödyt­täisi yhteiskun­taa 5,1 mil­jar­dia vuodessa. En ole täysin selvil­lä kuin­ka mon­ta mil­jar­dia Oden malli hyödyt­tää yhteiskun­taa mut­ta jos näis­sä luvuis­sa on mitään perää, ihmette­len, onko syy surkeaan toimet­to­muu­teen työt­tömyy­den tor­jun­nas­sa demokraat­tisen hallinto­ta­van mahdottomuus. 

    Toisin sanoen 5,1 mil­jardin haaskaami­nen vuodessa on sen tason talous­rikos, että olisin valmis pistämään koko eduskun­nan vanki­laan tiilen­päitä lukemaan.

    On kum­ma, että on mikä tahansa asia kun­nal­lisel­la tai val­ti­ol­lisel­la puolel­la, koskaan ei voi­da saa­da aikaan todel­lista paran­nus­ta vaan aina pelkkää selit­te­lyä. Ran­skan val­lanku­mous oli laiton mut­ta lopet­ti pelleilyn. Tätä samaa pelleilyä jatkaa ansiokkaasti demokraat­ti­nen hallintokult­tuuri. Onko siis uud­is­tus mah­dolli­nen vain väki­val­taisen pakon edessä? Ei kansa jak­sa odot­taa uud­is­tuk­sia 100 tai 500 vuot­ta. Olen elänyt ajan, jol­loin Kekkosen hätäti­la­hal­li­tus ( http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kansallinen_hatatilahallitus_9890.html#media=9891 ) pis­tet­ti­in pystyyn, kun työt­tömiä oli 60 tuhat­ta. Hätäti­la­hal­li­tuk­sen (5 puolueen enem­mistöhal­li­tus) toimen­piteil­lä työt­tömyys nousi 120 tuhanteen. Sen jäl­keen kaik­ki on työvoimapoli­ti­ikas­sa ollut pelkkää h..ttiä! Kat­so http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-06–27_001.html?s=10

  41. OS kysyy: “Mikä määrää kansakun­nan työllisyysasteen?”

    Vas­taus saati­in juuri, kun Päämin­is­teri Katainen ilmoit­ti, että “Työ­markki­na­jär­jestot ovat vas­tu­us­sa koko Suomen kansalle.”

    Tarkoit­taako tämä sitä, että hal­li­tus ja eduskun­ta ovat nyt luop­uneet vallasta? 

    Se val­ta onkin nyt sit­ten työ­markki­na­jär­jestöil­lä, joiden tulee naut­tia kansan luottamusta?

    Tätä olenkin epäil­lyt jo pitkään…

    Kyl­läpä asi­at ovat huonol­la tolal­la tässä maassa…

    Sep­po Korppoo
    Ihmettelevä yritäjä

  42. Ylenn A‑studio oli masen­tavaa kas­tot­tavaa, juuri tässä Repomiehen kuvaa­maan pasken­tu­vaa medi­aa (alus­ta 00:42 ‑02:06) http://areena.yle.fi/tv/1816454

    Toimit­ta­ja halusi selvästi Himasen kukois­tavaa ja fan­tastista kivaa kaikille, huonol­la lukutaidolla.

    SDP:n Lindt­man kuu­luu perus­poli­itikoi­hin, joille asia muut­tuu todek­si kuhan sitä hokee ja unelmahöt­töä on ilman valintoja.

    Kok:n Ryd­man taas sot­ki asian oman agedansa mukaisek­si ääritouhuksi.

    Kat­so­taan­m­pa todel­lisu­ut­ta — muuhun maail­maan ver­rat­tuna Helsingis­sä jokaises­sa kahvi­las­sa on olemat­toman vähän ihmisiä työssä. Veroki­ilan pienen­tämi­nen olisi ain­oa tapa saa­da mata­lam­man tuot­tavu­u­den töi­hin työntekijöitä.

    Helsin­gin kallis asum­i­nen on sama kuin Man­hat­tanin kalli­it asun­to­jen hin­nat. Töi­hin vain pitäisi päästä kauem­paa järkevästi ja kohtuu ajas­sa. Toiv­ot­taavsti työ­paikko­ja ja viras­to­ja sijoite­taan Pis­ara-radan var­teen lähelle Tikkurilaa.

    Keskustelun ja selvi­tyk­sen lop­putu­los lie­nee jo selvä, jatke­taan kuten ennenkin ja mitään ei tehdä. Ehkä työkkäri­in työl­lis­tetään muu­ta­ma nuorisoneuvoja.

    Iso kiitos Odelle ja Var­ti­aiselle konkreet­ti­sista mitat­tavista ehdo­tuk­sista, jot­ka voisi­vat johtaa johonkin järkevään.

  43. Sep­po Korp­poo:
    OS kysyy: “Mikä määrää kansakun­nan työllisyysasteen?”

    Vas­taus saati­in juuri, kun Päämin­is­teri Katainen ilmoit­ti, että “Työ­markki­na­jär­jestot ovat vas­tu­us­sa koko Suomen kansalle.”

    Tarkoit­taako tämä sitä, että hal­li­tus ja eduskun­ta ovat nyt luop­uneet vallasta?
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Ihmettelevä yritäjä 

    Ihmette­lyyn onkin aihet­ta, mut­ta ei esitetyl­lä tavalla.
    Hal­li­tus ja eduskun­ta eivät nimit­täin koskaan ole päät­täneet yksi­tyisen sek­torin palkoista — ja hyvä niin.
    Jos arv. yrit­täjä odot­taa hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan päät­tävän työn­tek­i­jöi­den­sä palkoista, toiv­ot­tavasti saa odot­taa kauan.

  44. Raimo K:lle ja muille brezhneviläisille:

    Työ­markki­na­jär­jestöt pysyköön lestis­sään ja sopikoot vain palkoista.

    Niiden demokra­ti­aamme rapaut­ta­va ja kansan etua vas­taan tapah­tu­va muu toim­inta pitää nyt lopettaa.

    Se on nimit­täin pääsyy siihen, että koko yhteiskun­tamme on nyt brezh­neviläisessä pysähtyneisyy­den ja neu­vot­to­muu­den tilas­sa, joka vain odot­taa balsamointia. 

    Tässä tilanteessa kaik­ki vält­tämät­tömätkin uud­is­tuk­set jäävät tekemät­tä ja Suo­mi muut­tuu onnet­tomak­si pahoinvointiyhteiskunnaksi.

    Ja samaan aikaan maail­man rajut muu­tok­set humi­se­vat ohit­semme kiihtyväl­lä vauhdilla!

    Jos Suomen brezh­neviläiset eivät paho­ja tapo­jaan pian muu­ta, kansa kyl­lä kär­rää hei­dät his­to­ri­an roskatunkiolle.

    Mitähän sekin tarkoitaa kun Suomen kaikkien aiko­jen huonoin ulkomis­teri on siir­tymässä ääri­vasem­mis­tos­ta kohti keskus­taa.… Kyl­lä Erkkikin sen tietää!

    Jotenkin tulee mieleen se Mörkö-Soinin lausah­dus: “Hyv­in­voin­ti­val­tio ilman sosialismia…”

    Sep­po Korppoo
    Ei-brezh­neviläi­nen yrittäjä

  45. Mika: Palk­ka ei ole kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajas­ta vaan tehdys­tä tuotan­nos­ta. Suosit­te­len kokeile­maan yrit­tämistä niin voit sit­ten yrit­tää mak­saa palkkaa työn­tek­i­jöi­den vapaa-ajan laadukku­u­den perus­teel­la. Mielel­läni kuulen myös kuin­ka mit­taat vapaa-ajan laadun, ja tuliko käräjät TES-rikkomuksista.

    Kort­ti Kanar­i­al­ta = junt­tilo­ma ja palka­nalen­nus seu­raa. Samal­la yli­työt voi teetät­tää rupulilo­mail­i­jal­la kos­ka sat­tuu ole­maan fir­man halvin duunari. 

    Työ­nan­ta­jana luulen että olet ehkä vähän väärin käsit­tänyt sen mik­si niitä kort­te­ja lähetetään loma­l­ta työpaikoillekin.

    Kyl­lä se oli tuo palkan määritelmä nimen omaan Oden, ei min­un. Ihmettelin sitä, kun se alkoi esi­in­tymään johdon­mukaises­ti. En vielä ensim­mäis­es­tä kerrasta.

  46. Raimo K: Ihmette­lyyn onkin aihet­ta, mut­ta ei esitetyl­lä tavalla.
    Hal­li­tus ja eduskun­ta eivät nimit­täin koskaan ole päät­täneet yksi­tyisen sek­torin palkoista – ja hyvä niin.

    Tuleeko Raimolle yllä­tyk­senä että kor­po­raa­tiot päät­tävät aika paljon muus­takin kuin palkoista? Jopa mon­es­ta sel­l­ais­es­ta asi­as­ta jot­ka mon­es­sa muus­sa maas­sa, mm. Ruot­sis­sa, kuu­lu­vat eduskunnalle/parlamentille.

    Suo­mi on kor­po­raa­tioiden maa. Ei tääl­lä hal­li­tus mis­tään raken­neu­ud­is­tuk­sista, kuten vaikka­pa eläkeiästä, oikeasti päätä.

  47. Sylt­ty: Tuleeko Raimolle yllä­tyk­senä että kor­po­raa­tiot päät­tävät aika paljon muus­takin kuin palkoista? Jopa mon­es­ta sel­l­ais­es­ta asi­as­ta jot­ka mon­es­sa muus­sa maas­sa, mm. Ruot­sis­sa, kuu­lu­vat eduskunnalle/parlamentille.

    Suo­mi on kor­po­raa­tioiden maa. Ei tääl­lä hal­li­tus mis­tään raken­neu­ud­is­tuk­sista, kuten vaikka­pa eläkeiästä, oikeasti päätä.

    Paljon main­os­te­tus­sa Tan­skan mallis­sa kor­po­raa­tiot päät­tävät kaikesta työelämään liit­tyvästä, val­tio ei tule kor­po­raa­tioiden toiminta-alueelle

  48. Sylt­ty: Tuleeko Raimolle yllä­tyk­senä että kor­po­raa­tiot päät­tävät aika paljon muus­takin kuin palkoista? Jopa mon­es­ta sel­l­ais­es­ta asi­as­ta jot­ka mon­es­sa muus­sa maas­sa, mm. Ruot­sis­sa, kuu­lu­vat eduskunnalle/parlamentille.

    Suo­mi on kor­po­raa­tioiden maa. Ei tääl­lä hal­li­tus mis­tään raken­neu­ud­is­tuk­sista, kuten vaikka­pa eläkeiästä, oikeasti päätä.

    No eipä ole yllä­tys, mut­ta kyl­lä Suomes­sa eduskun­ta lait säätää. Oikeasti.

    Ja nyt haetaan maltil­lista palkkaratkaisua (johon Katainen viit­tasi), kyl­lä se tehdään työ­markki­naos­a­puolien kesken, vaik­ka hal­li­tus siihen patistaakin.

  49. Raimo K: No eipä ole yllä­tys, mut­ta kyl­lä Suomes­sa eduskun­ta lait säätää. Oikeasti.

    Mitähän ihmeen järkeä on moi­ses­sa viisastelussa?

    Tiedät hyvin itsekin että eduskun­nal­la on vain näen­näistä val­taa ja kumileimasi­men ase­ma. Jos hal­li­tus ja eduskun­ta on meinan­nut liikaa sooloil­la, niin ay-liike on uhan­nut yleislakolla. 

    Kyl­lä se pitää lain­säätäjä kuris­sa ja her­ran nuhteessa.

  50. Sylt­ty: Mitähän ihmeen järkeä on moi­ses­sa viisastelussa?

    Tiedät hyvin itsekin että eduskun­nal­la on vain näen­näistä val­taa ja kumileimasi­men ase­ma. Jos hal­li­tus ja eduskun­ta on meinan­nut liikaa sooloil­la, niin ay-liike on uhan­nut yleislakolla. 

    Kyl­lä se pitää lain­säätäjä kuris­sa ja her­ran nuhteessa.

    Kuris­s­apa hyvinkin…
    Yleis­lakko oli viimek­si vuon­na 1956 eli onpa tuoreessa muis­tis­sa. Ja ay-liik­keen jäsenistä noin 30% on vasem­mis­to­laisia, mikä mah­taa olla lakkohalukkuus?

    Toki hal­li­tuk­set ovat per­in­teis­es­ti kuun­nelleet työ­markki­na­jär­jestöjä, eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka edus­ta­vat työ­nan­ta­jia — ja niin on nytkin. Eipä ole työn­tek­i­jöi­den vaa­timuk­sia agendalla.

  51. OS kysyy: “Mikä määrää kansakun­nan työllisyysasteen?”

    Sen määrää kasvu ja nimeno­maan vien­nin kasvu.

    Tämä on jokaiselle vähänkin asi­aan pere­htyneelle täysin selvää.

    Tek­stiä kyl­lä syn­tyy kilo­metrikau­pal­la, mut­ta kasvus­ta kir­joite­taan / puhutaan tuskin ollenkaan. On kuin kasvu ei kuu­luisi kenellekkään.

    Olen ihmeis­säni! Mis­tähän riiva­tus­ta tämä oikein johtuu?

    Onko kyse laisku­ud­es­ta, liian vaikeas­ta asi­as­ta, älyl­lis­es­tä epäre­hellisyy­destä, kansan harhaan­jo­htamis­es­ta, eksis­ten­ti­aalis­es­ta kauhus­ta, total denial-ilmiöstä?

    Vai onko kyse siitä, että kasvus­ta puhumi­nen johtaa ihmis­ten ajatuk­set vaar­al­lisille alueille: 

    Pitäisi muut­taa tut­tu­ja ja tur­val­lisia rak­en­tei­ta, joista omat saavute­tut edut ovat riip­pu­vaisia? Täl­löin mikä tahansa muu­tos, varsinkin tun­tem­aton muu­tos on hirveä mörkö.

    Menevätkö aivomme jumi­in, kun kuulemme mörkö-sanan kasvu? 

    Viimeaikaiset tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että ihmi­saivo­jen poimu-rak­en­teet muut­tuvat sen mukaan mitä teemme. 

    On siis niin, että jos emme ajat­tele / puhu / lue / kir­joi­ta / tee kasvua, sitä poimua ei sit­ten aivois­samme juurikaan ole.

    Pitäisikö Suomen raken­nemuu­tos aloit­taa max­i­lasen eli­it­timme jumi­u­tunei­den aivo­rak­en­tei­den remontista?

    Hehän ovat jo vuosikym­meniä ajatelleet / puhuneet / kirjoittaneet/ luke­neet / yrit­täneet rak­en­taa tänne marx­i­laista yhteiskun­taa, onnek­si huonol­la menestyksellä.

    Kun eli­itin aivoihin on vuosien ter­api­al­la saatu raken­net­tua tuo kasvu-poimu, he rupea­vatkin sit­ten innokkaasti rak­en­ta­maan kasvua, sil­lä se ei enää olekkaan mörkö.

    Vai olisiko sit­tenkin paras­ta vain olla hil­jaa kolosimme, kuten aivo­ju­mi-eli­it­timme, ja olla edes ajat­telemat­ta mitään mörkö-sanoja?

    On se toinenkin vai­h­toe­hto: Hypätä itse talikon kanssa sen kasvu-nimisen lan­takasan läälle ja antaa paskan lentää…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on iso lasvu-poimu aivois­sa ja talikko kourassa

  52. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    On se toinenkin vai­h­toe­hto: Hypätä itse talikon kanssa sen kasvu-nimisen lan­takasan läälle ja antaa paskan lentää…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on iso lasvu-poimu aivois­sa ja talikko kourassa

    Näin­hän siinä on juuri käynyt: kasvu on lentänyt maail­man tuuli­in eli on investoitu kaikkialle muualle pait­si ei Suomeen.

    Eipä siinä Tser­nenko-laiset puheet eikä seli­tyk­set auta, investoin­tei­hin tarvi­taan rahaa ja maltil­lisen palkkapoli­ti­ikan säästämät rahat on sijoitet­tu ulko­maiseen kasvuun.

  53. Raimo K: Kuris­s­apa hyvinkin…
    Yleis­lakko oli viimek­si vuon­na 1956

    Ydin­pom­mikin toimii parhait­en pelotteena.

    Hal­li­tus oppi läksyn­sä ker­ras­ta, eikä ole tuon jäl­keen tarv­in­ut itse aseeseen tur­vau­tua, uhkaus on riittänyt.

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.