Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013

Lau­takun­ta käsit­telee lähin­nä pöy­dälle pan­tu­ja fil­lari-asioi­ta. Helsinginkadul­la paran­netaan myös ratikan kulkua.

Pyöräi­lyn edistämisohjelma

Viras­ton tilaa­man tutkimuk­sen mukaan pyöräi­lyn edis­tämi­nen on erit­täin kan­nat­tavaa, paljon kan­nat­tavam­paa kuin mitkään muut liiken­nein­vestoin­nit. Nyt tähän esitetään 20 miljoon­aa euroa vuodessa. Autoilu­un pan­naan vuosit­tain noin sata miljoon­aa ja pyöräi­lyyn on tähän asti pan­tu noin viisi miljoonaa.

Osa pyöräi­lyn hyödy­istä tulee muille kuin pyöräil­i­jöille, kun pyöräil­i­jät ovat pois­sa autoi­neen aamuruuhkasta.

Samanaikaises­ti käsitel­lään toisaal­la kaupun­gin neljän vuo­den strate­giaa. Riit­tääkö rahaa pyöräi­lyyn ja kuin­ka paljon kan­nat­taisi ratkaista nois­sa neu­vot­teluis­sa eikä lau­takun­nan pitäisi ryhtyä kar­si­maan ennal­ta. Sit­ten jos val­tu­us­to antaa strate­gias­sa vähem­män rahaa, on lau­takun­nan syytä ottaa vas­tuu priorisoinnista.

Pyöräi­ly laatukäytävät (baanat)

Tämä baanaverkko on suurin kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va koh­ta, mut­ta sen vaiku­tus pyöräi­lyyn on myös suuri.

Man­ner­heim­intien ja Runeberginkadun pyörätiet

Närää herät­tävät joidenkin pysäköin­tipaikko­jen pois­tu­mi­nen Runeberginkadul­ta. Siihen viereen on tulos­sa 700 paikan hal­li, joten autolle löytää kyl­lä paikan, mut­ta se lie­nee mak­sulli­nen. Tyyli pyöräilyssä muut­tuu, kun pyöräti­estä tehdään yksisu­un­taisia ja ne erote­taan eri tasoon jalka­käytävän kanssa.

Helsinginkadun pyörätie ja ratikkajärjestelyt

Tässäkin joidenkin mieltä kaiva­vat pysäköin­tipaikat. Alueel­la on asukaspysäköin­tipaikko­ja 300 enem­män kuin on pysäköintitunnuksia.

(Heh! Mik­si Helsinginkatu /Helsingegatan on yhä Helsin­gin katu, vaik­ka Helsin­gin maalaiskun­ta on nyky­isin nimeltään Vantaa?)

Lausun­to Roi­hu­vuoren ala-asteen koulun kor­jauk­sen vaihtoehdoista

Koulu on suo­jel­tu hyvin arvokkaana, mut­ta kouluk­si se ei nyt oikein kel­paa, kos­ka lap­sista tulee siel­lä sairai­ta. Koulupuoli halu­aisi uuden raken­nuk­sen ja raken­nusten suo­jeli­jat halu­a­vat koulun pysyvän sel­l­aise­na, jok­si se raken­net­ti­in. Lop­putu­los voi pahim­mil­laan olla, että uusi koulu tehdään muualle, ja van­haan ei saa koskea eikä se koske­mat­tomana sovi mihinkään toim­intaan ja se jätetään kylmilleen tuhoutumaan.

Jos pihasi­ivet pois­tu­vat koulukäytöstä ja pure­taan, alueelle mah­tuu 5000 ker­rosneliötä asum­ista. Jos koulu säi­lyy muus­sa kuin koulukäytössä, asu­tus­ta mah­tuu 10 000 ker­rosneliötä ja jos koulu jyrätään maan tasalle, asun­toalaa voidaan kaavoite­taan 20 000 kerrosneliötä

Meilah­den huvi­la-alueen pysäköintipaikat

Harv­inainen vas­taus val­tu­us­toaloit­teeseen, jos­sa viras­to ilmoit­taa panevansa sen oma­l­la päätök­sel­lään toimeen. Val­tu­us­toaloit­teessa valite­taan, että urheilupuis­ton ja Seurasaaren tarpeisi­in varat­tu ilmainen pysäköin­tipaik­ka on luisunut espoolais­ten liityn­täpysäköin­tipaikak­si eikä alku­peräi­nen tarkoi­tus toi­mi. Siihen pyy­det­ti­in neljän tun­nin mak­simipysäköin­ti­aikaa ja sel­l­ainen saadaan.

81 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013”

  1. Hyvä idea lait­taa Tan­skan malli­in pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuel­e­vat eri tasoon niin jakeluli­ikenne siir­tyy pysäköimään kokon­aan jalka­käytävälle. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vaunu­jen kanssa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysähtymiskiel­to jalka­käytäville. Jakelu­au­tot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahen­tunut se tapa että jakeluli­ikenne seisoo jalka­käytäväl­lä vaik­ka lail­lisia pysäköin­tipaikko­ja on vapaana vier­essä. Mut­ta kun seisot­taa luval­lisel­la paikalla pitäisi mak­saa pysäköin­ti­mak­su. Neli­v­al­ovilkut ja tyhjäkäyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmaiseen pysäköintiin.
    Tämä lisäk­si jalka­käytävil­lä ja jopa hätäteil­lä seisot­ta­mi­nen jopa yön yli lisään­tyy. Syynä on se että fir­man autolle ei saa hal­paa asukaspysäköin­tilu­paa vaik­ka kus­ki asuu alueel­la. Tätä ei saa jollei kus­ki ole halti­ja autossa. Tätä ei halu­ta taas sik­si että jos merk­it­see kuskin halti­jak­si joutuu mak­samaan autoe­dus­ta veroa. Ja vaik­ka fir­ma olisi valmis mak­samaan kalli­in yri­tysalue­pysäköin­tilu­van ei kus­ki sitä halua. On ris­ki että verot­ta­ja huo­maa ja lait­taa autoe­dun verolle. Jotain tart­tis tehdä.

  2. Yleis­lu­on­toise­na huomiona aamun Hesarista, että taas sotke­taan autonukku­malähiön rak­en­t­a­mi­nen met­sään ja kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen, nyt met­säprof­fan tahol­ta. Jos KSV onkin perustel­lut tiivistämisel­lä Myl­ly­puron met­sän­hävi­tys­tä tai Viik­in­mäen joki­maise­man tuhoamista, niin jatkos­sa jos halu­aa tiivistämisel­lä myy­dä ihmisille luon­toa säästävää rak­en­tamista, niin mieliku­vat ja esimerk­it ovat tämänkin ter­min suh­teen muutettava. 

    Kun Helsin­gin kokoinen julki­nen pulju saa­nee rahaa nyt hal­val­la, niin on kum­mallista, että nämä home­k­oulut eivät ole kaik­ki remon­tis­sa. Taisi jos­sain olla, että 5 tuhat­ta oppi­las­ta opiskelee parakeis­sa nyt täl­läkin het­kel­lä Suomes­sa, ellei tuostakin puu­tu sit­ten yksi nol­la. Kallista hom­maa ver­rat­tuna siihen, että lait­taisi asi­at ker­ral­la oikeasti kun­toon. Opet­ta­jat lähtevät mui­hin hom­mi­in ja oppi­laat saa­vat jonkun elinikäisen taudin. Kor­jaami­nen tai uuden rak­en­t­a­mi­nen siis kan­nat­tavia investoin­te­ja. Jostain syys­tä nämä home­k­oulut sit­ten jär­jestään 60–70-lukujen laatikoi­ta, joi­ta arkkite­htikun­ta suo­jelee. Hyvin ne siel­lä Otaniemes­sa nuori­son aivope­see, kun yhä vain syn­tyy samaa sut­tua, ja aina löy­tyy joku puo­lus­tele­maan toim­i­ma­ton­ta rakentamista.

  3. Las­si Hieta­nen yllä puhuu asiaa.

    Jotenkin tuo jalka­käytäville ja pyöräteille pysäköimi­nen on aivan räjähtänyt käsi­in. Valvon­taa pitäisi lisätä ja lisäk­si pitäisi saa­da erilli­nen sakko törkelle väärin pysäköimiselle. On eri asia pysäköidä lail­liselle paikalle ja olla mak­samat­ta siitä, kun park­keer­a­ta jalkakäytävälle.

  4. Viras­ton tilaa­ma tutkimus? Jostain syys­tä en luo­ta mihinkään enkä minkään viras­ton teet­tämi­in tutkimuk­si­in. Ne ovat mitä luul­tavim­min Himas­tutkimuk­sia, jois­sa per­im­mäi­nen tarkoi­tus on elät­tää tutkimuk­sen tekijät.

    Kun ihmiset siir­tyvät pyöräi­lyyn, väitän, että siir­tymä on julkises­ta liiken­nevä­li­neestä pyörään. Ei yksi­ty­isautos­ta tai tak­sista pyörään. Sik­si tutkimuk­set pyöräi­lyn kan­nat­tavu­ud­es­ta ontuvat.

    Ter­veysvaiku­tuk­set voivat olla myös negati­ivisia. Itse sairas­tu­in hen­gi­tystieoirey­htymään, ja luulen, että suurin syy on kivipö­ly, jota joudun hen­git­tämään pyöräil­lessä 20 km päivässä.

  5. Pyöräi­ly on sinän­sä ihan kan­natet­tavaa, mut­ta pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on men­nyt Helsingis­sä mah­dot­to­muuk­si­in. Keskus­tan kapeille ja ruuhkaisille ajoväylille aio­taan väk­isin rak­en­taa pyöräti­et, vaik­ka ne eivät sinne kun­nol­la mahdu.

    Kaupun­ki rak­en­telee pyöräteitä molem­min puolin kapei­ta katu­ja, niiden tieltä rai­vataan surut­ta sato­ja van­ho­ja, mut­ta hyväkun­toisia katupui­ta, raitio­vaunupysäkke­jä pois­te­taan tai siir­rel­lään paikas­ta toiseen, ja parkkipaikko­ja hävitetään. Kaik­ki tämä kus­tan­nuk­sia kai­h­ta­mat­ta ja ilman minkään­laista suh­teel­lisu­u­den tajua.

  6. las­si hieta­nen:
    Hyvä idea lait­taa Tan­skan malli­in pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuel­e­vat eri tasoon niin jakeluli­ikenne siir­tyy pysäköimään kokon­aan jalka­käytävälle. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vaunu­jen kanssa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysähtymiskiel­to jalka­käytäville. Jakelu­au­tot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahen­tunutse tapa että jakeluli­ikenne seisoo jalka­käytäväl­lä vaik­ka lail­lisia pysäköin­tipaikko­ja on vapaana vier­essä. Mut­ta kun seisot­taa luval­lisel­la paikalla pitäisi mak­saa pysäköin­ti­mak­su. Neli­v­al­ovilkut ja tyhjäkäyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmaiseen pysäköintiin.

    Eikö asi­aa voisi ratkaista lait­ta­mal­la tämän näköisiä kylt­te­jä kadun var­relle kaup­po­jen ja muiden kohtei­den johon on suh­teel­lisen paljon tavar­ali­iken­net­tä (olet­taen että kadun­var­si­paikat ovat täl­lä het­kel­lä asukaspysäköintikäytössä)?

  7. Raken­nus­suo­jelu on tarpeel­lista ja tärkeää, mut­ta aina tulee vas­taan kummallisuuksia. 

    raken­nus­suo­jelua pitäisi pystyä uudelleenar­voimaan suh­teessa alueel­liseen ja val­takun­naliseen tilanteeseen — ja myöskin raken­nuk­sen käyt­töön. Parhait­en on aina suo­jel­tu raken­nus, joka on käytössä, eteenkin ollel­lisen säi­lyytämisen mah­dol­lis­tavas­sa käytössä.

    Erikoisn oli, että raken­nuk­sen _maalattia_ on suo­jel­tu ?! Samoin joidenkin vaikeasti avau­tu­vien raken­nusteknis­ten epän­nis­tunei­den piirtei­den suo­jelu on lähin­nä piruilua ja kiusantekoa.
    (Maalat­t­ian luulisi säi­lyvän, siel­lä lat­tiankin alla, jos sel­l­aista ei kukaan ole näh­nyt missään.)

    Fik­su­jakin päätök­isä on toki paljon ja osa määräyk­sistä mah­dol­lis­taa hyvin raken­nusten mod­ernin käytön ja asial­lisen talotekni­ikan ilman aivan tolkut­to­mia kuluja.

  8. Min­ul­ta on varastet­tu jo viisi pyörää. Miten pyörien pöl­lim­istä voitaisi­in ehkäistä kus­tan­nuste­hokkaasti? Rek­isteröin­tipakko auto­jen ja mopo­jen tapaan? Min­ul­ta on viety suurlu­ju­us­lukoil­la lukit­tu noin tuhan­nen euron pyörä jopa taloy­htiön pyörävarastosta.

    En osta enää ain­oatakaan pyörää, sil­lä varkaat tekevät sat­un­nais­es­ta pyöräilystä hyvin kalli­in harrastuksen. =(

    1. pap­pa­rainen
      Oletkjo harkin­nut kun­nol­lista lukkoa. Jos sel­l­aisen han­kit, huole­h­di avaimista. Sitä ei saa auki ilman avainta.

  9. “Kun ihmiset siir­tyvät pyöräi­lyyn, väitän, että siir­tymä on julkises­ta liiken­nevä­li­neestä pyörään”

    Oma koke­muk­seni on päin­vas­tainen. Meil­lä on työ­paikalla kym­menkun­ta akti­ivista työ­matkapyöräil­i­jää, ja tietääk­seni vain kak­si näistä on akti­ivisia joukkoli­iken­nekäyt­täjiä. Lop­ut 8 aja­vat autol­la sil­loin kun eivät pyöräile. 

    Se mitä itse toivoisin ‚jos gatorade pul­loa hiero­ma­l­la ilmoille pörähtänyt pyöräi­lynke­hit­tämishal­tia sitä kysy­isi, olisi nyky­istä parem­pi pyöräi­lyn ja joukkoli­iken­teen yhdis­tämi­nen. Helsin­gin seu­tu on sen ver­ran iso, että päivit­täi­sistä matkoista tulee monel­la hel­posti liian pitk­iä ainakaan sään­nöl­lis­es­ti pyöräiltäväk­si, ja toisaal­ta joukkoli­iken­nekään ei aina oikein toi­mi ellei satu asumaan jonkun pääväylän var­res­sa ja käy töis­sä keskus­tas­sa. Pyörä­vaunut paikallisju­ni­in ja metroon pliis?

    Toinen kova jut­tu olisi raideli­iken­neasemien yhtey­dessä toimi­va shut­tle­bus­si/-tak­si, joka lähtisi ase­mal­ta ruuh­ka-aikoina esim 10min välein ja heit­täisi kyytiläiset mihin tahansa max 3km säteel­lä ase­mas­ta. Vas­taavasti töistä lähtiessä shut­tlekul­je­tyk­sen voisi tila­ta kätevästi kän­nykäl­lä. Tämä laa­jen­taisi radikaal­isti asemien “toim­intasädet­tä” ja raideli­iken­teen houkut­tele­vu­ut­ta. Asi­akas ei luon­nol­lis­es­ti mak­sasi palvelus­ta erik­seen vaan kyyti sisäl­ty­isi juna/metromatkan hin­taan. Oper­oin­tikus­tan­nuk­set voitaisi­in kat­taa vaik­ka tv-lupa­mak­suil­la tms.

  10. Kokeil­laan­pa samaan huo­let­tomaan tyylilajiin:

    “Aja­tus rak­en­taa Runeberginkadun var­teen pyörätie hylät­ti­in yksimielis­es­ti. Pyöräil­i­jöille on jo nykyisel­lään tar­jol­la samoi­hin paikkoi­hin vievät reitit, mut­ta ne lienevät hiukan pitemmät.”

    1. Ymmärtääkö Mika, että pyörätie tehdään autoilun suju­voit­tamisek­si. Jos fil­lar­it eivät saa ajaa pyöräteil­lä, ne saa­vat ja niiden on pakko ajaa ajoradalla.

  11. Roi­hu­vuoren koulus­ta — on surullista jos hieno suo­jel­tu raken­nus joudu­taan purka­maan, kos­ka sitä ei pysty käyt­tämään. Toisi­naan on vain pakko arvioi­da onko raken­nuk­sen “museoimi­nen” kult­tuuril­lis­es­ti tarpeel­lista. Tässä tapauk­ses­sa en näk­isi syytä pitää raken­nus­ta kult­tuuri­his­to­ri­al­lises­sa mielessä pystyssä. 

    JTS:llä oli hyvä point­ti siinä, että parhait­en raken­nus suo­jel­laan jos se on käytössä. Itse halu­aisin nähdä vaikka­pa Malmin lento­ken­tän raken­nuk­set avoime­na kaupunki­ti­lana (kir­jas­to, kult­tuuri, nuorisoti­la jne.) keskel­lä vireää uut­ta kaupungi­nosaa. Nyt upea funkkisraken­nus sijait­see kaukana toimin­nas­ta. Käsi sydämel­lä — kuin­ka moni ken­tän puo­lus­ta­ja on käynyt viimeisen vuo­den aikana tuos­sa hienos­sa raken­nuk­ses­sa? Se voisi olla hienon uuden kaupungi­nosan maamerkki.

  12. Toinen ehdo­tus pap­pa­raisen fil­lar­i­varkau­songel­maan: Tuhan­nen euron fil­lari ei liene kovin paina­va, joten ei olisi aivan mah­do­ton­ta säi­lyt­tää sel­l­aista asunnossa. 

    Itse teen näin 700 euroa/13 kg fil­lar­i­ni kanssa. Asi­aa tosin helpot­ta­nee oma­l­la kohdal­la se, ettei ole puolisoa, joten fil­lari ei aiheuta ns. hellasäröä.

  13. Taloy­htiön pyörä­varas­tossa ei pyörääni säi­lyt­täisi, ellei olisi mitään mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Pyörä­varas­to tar­joaa lähin­nä pyörä­varkaille muka­vat ja rauhal­liset työsken­te­ly­olo­suh­teet. Pihal­la on sen­tään suurin osa vuodes­ta kylmä ja joku voi nähdä kun lukkoa mur­re­taan. Tosin sen ker­ran kun jouduin sahaa­maan oman pyöräni lukon poik­ki, kukaan ei välit­tänyt soit­taa poliisia.

  14. Kusti P.: Kaupun­ki rak­en­telee pyöräteitä molem­min puolin kapei­ta katu­ja, niiden tieltä rai­vataan surut­ta sato­ja van­ho­ja, mut­ta hyväkun­toisia katupui­ta, raitio­vaunupysäkke­jä pois­te­taan tai siir­rel­lään paikas­ta toiseen, ja parkkipaikko­ja hävitetään. Kaik­ki tämä kus­tan­nuk­sia kai­h­ta­mat­ta ja ilman minkään­laista suh­teel­lisu­u­den tajua.

    Katupuiden pois­tamisel­la ja raitio­vaunupysäkkien siirtämisel­lä ei ole kyl­lä mitään tekemistä pyöräkaisto­jen tekemisen kanssa. Parkkipaikko­jenkin kanssa vähän niin ja näin, esimerkik­si Meche­lininkadulle mah­tuu joko yksi ajokaista ja parkkipaikat, tai yski ajokaista, yksi pyöräkaista ja parkkipaikat. Kah­ta ajokaistaa ja parkkipaikko­ja ei mah­du kuitenkaan.

  15. Koulu on suo­jel­tu hyvin arvokkaana, mut­ta kouluk­si se ei nyt oikein kel­paa, kos­ka lap­sista tulee siel­lä sair4aita. Koulupuoli halu­aisi uuden raken­nuk­sen ja raken­nusten suo­jeli­jat halu­a­vat koulun pysyvän sel­l­aise­na, jok­si se raken­net­ti­in. Lop­putu­los voi pahim­mil­laan olla, että uusi koulu tehdään muualle, ja van­haan ei saa koskea eikä se koske­mat­tomana sovi mihinkään toim­intaan ja se jätetään kylmilleen tuhoutumaan.

    Jos pihasi­ivet pois­tu­vat koulukäytöstä ja pure­taan, alueelle mah­tuu 5000 ker­rosneliötä asum­ista, jos koulu säi­lyy muus­sa kuin koulukäytössä, asu­tus­ta mah­tuu 10 000 ker­rosneliötä ja jos koulu jyrätään maan tasalle, asun­toalaa voidaan kaavoite­taan 20 000 kerrosneliötä.

    Voisiko joku nyt selit­tää, että mikä siinä Roi­hu­vuoren ala-asteessa on arkkite­htoonis­es­ti niin eri­tyisen arvokas­ta? Silmämääräis­es­ti se on aika kamalan näköi­nen betonirakennus.

    Mut­ta muuten juuri näin tätä pitää tehdä. Raken­netaan uusi koulu, ja van­han koulun tilalle tai edes ton­tille asun­to­ja. Ei tarvitse miet­tiä väistötilo­ja eikä muu­ta. Kir­joitin joskus pidem­min, http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html

    Sem­moinen pieni huomio, että kyseinen tont­ti on 17 000 neliötä. 20 000 neliötä asun­to­ja on suht har­vaa kaavoitus­ta, kyl­lä nyt Roi­hu­vuores­sakin tont­titehot voisi olla esim. 2,0, eli noin 34 000 k‑m2. Jotain 20 mil­liä Roi­hu­vuores­sakin ihan ton­tin arvona, täl­lä rahoit­taa home­k­oulu­jen kor­jaamista kivasti.

    Muuten ope­tus­toimen tilankäytöstä yleisem­min: Koul­ul­la pitää toki olla kun­nol­lisen kokoinen piha. VAL­On Rei­jo Ruoko­nen piti koulupi­ho­jenkin merk­i­tyk­ses­tä las­ten liikku­miselle hyvän esitelmän Yleiskaa­vati­laisu­udessa. Ihmetteli vaan, että mik­si ne pihat on täyn­nä parkkipaikko­ja, eikä leikkikenttinä?

  16. las­si hieta­nen:
    Hyvä idea lait­taa Tan­skan malli­in pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuel­e­vat eri tasoon niin jakeluli­ikenne siir­tyy pysäköimään kokon­aan jalka­käytävälle. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vaunu­jen kanssa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysähtymiskiel­to jalka­käytäville. Jakelu­au­tot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahen­tunutse tapa että jakeluli­ikenne seisoo jalka­käytäväl­lä vaik­ka lail­lisia pysäköin­tipaikko­ja on vapaana vier­essä. Mut­ta kun seisot­taa luval­lisel­la paikalla pitäisi mak­saa pysäköin­ti­mak­su. Neli­v­al­ovilkut ja tyhjäkäyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmaiseen pysäköintiin.
    Tämä lisäk­si jalka­käytävil­lä ja jopa hätäteil­lä seisot­ta­mi­nen jopa yön yli lisään­tyy. Syynä on se että­fir­man autolle ei saa hal­paa asukaspysäköin­tilu­paa vaik­ka kus­ki asuu alueel­la. Tätä ei saa jollei kus­ki ole halti­ja autossa. Tätä ei halu­ta taas sik­si ettäjos merk­it­see kuskin halti­jak­si joutuu mak­samaan autoe­dus­ta veroa. Ja vaik­ka fir­ma olisi valmis mak­samaan kalli­in yri­tysalue­pysäköin­tilu­van ei kus­ki sitä halua. On ris­ki että verot­ta­ja huo­maa ja lait­taa autoe­dun verolle. Jotain tart­tis tehdä.

    Pitääkö tämä ole­tus oikeas­t­an paikkansa? Kuin­ka paöljon tätä tapah­tuu? — Toisaal­ta jos X merk­itän auton halti­jak­si, hän­lelä on myös oikeus per­iä sen käytöstä aih­tuneet kus­tan­nuk­set työn­abt­jal­taan. Rdun ver­i­tusar­vo ja ja nämä kumoa­vat toisen­sa. — Fir­man yri­tyspyäsköint­tun­nuk­set voi taasn saa­da vain fir­man toimi­paikan viereen.

  17. Kokeil­laan­pa samaan huo­let­tomaan tyylilajiin:

    “Aja­tus rak­en­taa Runeberginkadun autokaista hylät­ti­in yksimielis­es­ti. Autoil­i­joil­la on jo nykyisel­lään tar­jol­la samoi­hin paikkoi­hin vievät reitit, mut­ta ne lienevät hiukan pitemmät.”

    auto on sen ver­ran edis­tyk­selli­nen tekni­nen vem­pain, ettei kai autoli­joil­la voi olla mitään sitä vas­taan että Runeberginkatu muute­taan pyöräkaduk­si, sehän lisää vain hie­man mat­ka-aikaa, jon­ka voi viet­tää mukavasti pirssis­sään oli keli mikä tahansa.

  18. Myös puis­toi­hin on kätevä lin­jail­la pyöräi­lyväyliä, kos­ka sieltä on aina hel­posti otet­tavis­sa ylimääräistä tilaa. Miltä mah­taisi esimerkik­si idylli­nen Merkikan­non­tie Taival­lahdessa näyt­tää sen jäl­keen, kun kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat jyrän­neet sinne baanansa?

    Muis­tat­teko muuten sen van­han lehmuk­sen, joka kas­vaa keskel­lä pyöräti­etä Sou­tus­ta­dion­in nurkalla? Kyl­lä mah­taa liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta naurattaa.

  19. “(Heh! Mik­si Helsinginkatu /Helsingegatan on yhä Helsin­gin katu, vaik­ka Helsin­gin maalaiskun­ta on nyky­isin nimeltään Vantaa?)”

    Kyl­lähän kadun­nimet voivat edus­taa myös his­to­ri­aa, Turus­sakin on Leningradinkatu ja Savon­lin­nas­sa Sääminginkatu 🙂

  20. tpyy­lu­o­ma: Katupuiden pois­tamisel­la ja raitio­vaunupysäkkien siirtämisel­lä ei ole kyl­lä mitään tekemistä pyöräkaisto­jen tekemisen kanssa. Parkkipaikko­jenkin kanssa vähän niin ja näin, esimerkik­si Meche­lininkadulle mah­tuu joko yksi ajokaista ja parkkipaikat, tai yski ajokaista, yksi pyöräkaista ja parkkipaikat. Kah­ta ajokaistaa ja parkkipaikko­ja ei mah­du kuitenkaan.

    las­si hieta­nen:
    Hyvä idea lait­taa Tan­skan malli­in pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuel­e­vat eri tasoon niin jakeluli­ikenne siir­tyy pysäköimään kokon­aan jalka­käytävälle. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vaunu­jen kanssa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysähtymiskiel­to jalka­käytäville. Jakelu­au­tot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahen­tunutse tapa että jakeluli­ikenne seisoo jalka­käytäväl­lä vaik­ka lail­lisia pysäköin­tipaikko­ja on vapaana vier­essä. Mut­ta kun seisot­taa luval­lisel­la paikalla pitäisi mak­saa pysäköin­ti­mak­su. Neli­v­al­ovilkut ja tyhjäkäyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmaiseen pysäköintiin.
    Tämä lisäk­si jalka­käytävil­lä ja jopa hätäteil­lä seisot­ta­mi­nen jopa yön yli lisään­tyy. Syynä on se että­fir­man autolle ei saa hal­paa asukaspysäköin­tilu­paa vaik­ka kus­ki asuu alueel­la. Tätä ei saa jollei kus­ki ole halti­ja autossa. Tätä ei halu­ta taas sik­si ettäjos merk­it­see kuskin halti­jak­si joutuu mak­samaan autoe­dus­ta veroa. Ja vaik­ka fir­ma olisi valmis mak­samaan kalli­in yri­tysalue­pysäköin­tilu­van ei kus­ki sitä halua. On ris­ki että verot­ta­ja huo­maa ja lait­taa autoe­dun verolle. Jotain tart­tis tehdä.

    Pitääkö tämä ole­tus oikeas­t­an paikkansa? Kuin­ka paöljon tätä tapah­tuu? — Toisaal­ta jos X merk­itän auton halti­jak­si, hän­lelä on myös oikeus per­iä sen käytöstä aih­tuneet kus­tan­nuk­set työn­abt­jal­taan. Rdun ver­i­tusar­vo ja ja nämä kumoa­vat toisen­sa. — Fir­man yri­tyspyäsköint­tun­nuk­set voi taasn saa­da vain fir­man toimi­paikan viereen.

  21. tpyy­lu­o­ma: Katupuiden pois­tamisel­la ja raitio­vaunupysäkkien siirtämisel­lä ei ole kyl­lä mitään tekemistä pyöräkaisto­jen tekemisen kanssa. Parkkipaikko­jenkin kanssa vähän niin ja näin, esimerkik­si Meche­lininkadulle mah­tuu joko yksi ajokaista ja parkkipaikat, tai yski ajokaista, yksi pyöräkaista ja parkkipaikat. Kah­ta ajokaistaa ja parkkipaikko­ja ei mah­du kuitenkaan.

    Mecleinikadul­la on nyt päivisin kak­si ajokaistaa eikä yhtää pysäköin­tikaistaa. Iltaisin ykis ajokaista ja ykis pysäköintikaista.

  22. pap­pa­rainen:
    Pelkkä runk­olukko ei auta juurikaan, sil­lä kevyt pyörä on help­po kan­taa paku­un. Varminta on luki­ta pyörän runko jol­lakin järeäl­lä lukol­la kiin­teään telineeseen. 

    Akkuräl­läkkä timant­ti­laikalla, niin aukeaa järeämpikin lukko…

    http://yle.fi/uutiset/polkupyoravaras_on_kekselias_olento/5545318

    pap­pa­rainen:
    Pelkkä runk­olukko ei auta juurikaan, sil­lä kevyt pyörä on help­po kan­taa paku­un. Varminta on luki­ta pyörän runko jol­lakin järeäl­lä lukol­la kiin­teään telineeseen. 

    Akkuräl­läkkä timant­ti­laikalla, niin aukeaa järeämpikin lukko…

    http://yle.fi/uutiset/polkupyoravaras_on_kekselias_olento/5545318

    Pal­stal­la on var­masti elek­tron­i­ikkaen­tu­si­aste­ja. Onko kukaan kehitel­lyt hal­vas­ta, pienikokois­es­ta puhe­limes­ta toimi­vaa jälji­tysko­jet­ta polkupyörään, käyt­täen hyväk­si telepalvelun tar­joa­maa paikannusominaisuutta?

  23. tpyy­lu­o­ma: Voisiko joku nyt selit­tää, että mikä siinä Roi­hu­vuoren ala-asteessa on arkkite­htoonis­es­ti niin eri­tyisen arvokasta? 

    Onhan se livenä aika mon­u­men­taa­li­nen, betoni­bru­tal­is­mia sanan posi­ti­ivises­sa merk­i­tyk­sessä, vähän kuin Tapi­olan WeeGee-talo. Ongel­mana vaan on että koko tyylisu­un­ta uno­htaa käyt­täjämit­takaa­van ja ‑tun­nel­man. Pitkät betonika­tok­set ja rampit luo­vat turhan synkkää tilaa talon ympärille ja ovat suuren osan vuot­ta lähin­nä masentavia.

    Käsit­telemätön betoni on ihan kiva ja jopa hap­ti­nen mate­ri­aali sisätilois­sa, mut­ta ei Suomen olo­suhteis­sa ulkona ikään­ny kau­ni­isti, ja jostain Välimereltä kotoisin ole­va räys­täätön tasakat­to pitää seinäpin­nan jatku­vasti kosteana alt­ti­ina kaiken­maail­man kasvus­toille. Siihen kun lisätään 60-luvun raken­nustekni­ikan anteek­sianta­mat­to­muus hoitovirheille (kun eris­teet kos­tu­vat, ne eivät pääse kuiva­maan riit­tävän nopeasti), on lop­putu­los home­pom­mi joka on luo­taan­työn­tävä sekä ilmi­a­sul­taan että sisäilmaltaan.

    Voisi olla aika tode­ta ettei betoni­bru­tal­is­mi istu Suomeen, eikä kaupunkiym­päristöön oikein min­nekään. Jos­sain Välimeren vulka­anisel­la tai muuten vaan yltiökarul­la saarel­la sikäläisessä val­os­sa (jonkin Bond-pahik­sen kesämökkinä) olisi var­maan ihan ok, mut­ta Suomes­sa talo on lähin­nä kuriosi­teet­ti, ja herää kysymys pitääkö jokainen sel­l­ainen suojella.

  24. Kusti P.:
    Pyöräi­ly on sinän­sä ihan kan­natet­tavaa, mut­ta pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on men­nyt Helsingis­sä mah­dot­to­muuk­si­in. Keskus­tan kapeille ja ruuhkaisille ajoväylille aio­taan väk­isin rak­en­taa pyöräti­et, vaik­ka ne eivät sinne kun­nol­la mahdu.

    Kaupun­ki rak­en­telee pyöräteitä molem­min puolin kapei­ta katu­ja, niiden tieltä rai­vataan surut­ta sato­ja van­ho­ja, mut­ta hyväkun­toisia katupui­ta, raitio­vaunupysäkke­jä pois­te­taan tai siir­rel­lään paikas­ta toiseen, ja parkkipaikko­ja hävitetään. Kaik­ki tämä kus­tan­nuk­sia kai­h­ta­mat­ta ja ilman minkään­laista suh­teel­lisu­u­den tajua.

    Mitin täsäs juuri, että Eduskun­tat­alol­ta o n jo ole­mas­sa pyöräi­lyre­it­ti Töölön­to­rille. Nimit­täin Museokatu ja Töölömkatu poik­ti kulke­va. Autoli­iken­net­tä on sen ver­ran vähän tais se on niin hiji­as­ta että pystyy hyvin kulke­maan pyörällä.

  25. tpyy­lu­o­ma: Voisiko joku nyt selit­tää, että mikä siinä Roi­hu­vuoren ala-asteessa on arkkite­htoonis­es­ti niin eri­tyisen arvokas­ta? Silmämääräis­es­ti se on aika kamalan näköi­nen betonirakennus.

    Mut­ta muuten juuri näin tätä pitää tehdä. Raken­netaan uusi koulu, ja van­han koulun tilalle tai edes ton­tille asun­to­ja. Ei tarvitse miet­tiä väistötilo­ja eikä muu­ta. Kir­joitin joskus pidem­min, http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html

    Sem­moinen pieni huomio, että kyseinen tont­ti on 17 000 neliötä. 20 000 neliötä asun­to­ja on suht har­vaa kaavoitus­ta, kyl­lä nyt Roi­hu­vuores­sakin tont­titehot voisi olla esim. 2,0, eli noin 34 000 k‑m2. Jotain 20 mil­liä Roi­hu­vuores­sakin ihan ton­tin arvona, täl­lä rahoit­taa home­k­oulu­jen kor­jaamista kivasti.

    Muuten ope­tus­toimen tilankäytöstä yleisem­min: Koul­ul­la pitää toki olla kun­nol­lisen kokoinen piha. VAL­On Rei­jo Ruoko­nen piti koulupi­ho­jenkin merk­i­tyk­ses­tä las­ten liikku­miselle hyvän esitelmän Yleiskaa­vati­laisu­udessa. Ihmetteli vaan, että mik­si ne pihat on täyn­nä parkkipaikko­ja, eikä leikkikenttinä?

    Abra­ham Wet­ter­in­tien koko mat­ka mikä on Tam­misa­lon kohdal­la voisi rak­en­taa n 700m pitkän talon jota Tam­misa­lon puolelta rajaisi kana­va jne.
    Home­k­ouluista en voi kuin ihme­tel­lä mik­si suo­jel­laan ulko­muo­to jos ker­ran rak­en­teel­lis­es­ti raken­nus on pal­jas­tunut sudek­si. Meil­lä tun­tuu ole­van ihmekäsi­tys val­loil­la että rak­en­teel­lis­es­ti väärin tehdyt raken­nuk­set pitää suo­jel­la. Itse suo­jelisin mielum­min sel­l­aisia jot­ka on onnis­tut­tu suun­nitele­maan ja rak­en­ta­maan toimiviksi. Ere­hdyk­sistähän on hyvä ottaa oppia mut­ta ere­hdys­ten suo­jelu on kyl­lä aika paksua…

  26. newyork­ista: nko kukaan kehitel­lyt hal­vas­ta, pienikokois­es­ta puhe­limes­ta toimi­vaa jälji­tysko­jet­ta polkupyörään, käyt­täen hyväk­si telepalvelun tar­joa­maa paikannusominaisuutta?

    Onhan noi­ta, mut­ta mitä hyö­tyä siitä olisi? Hesarin kuukausili­ite taisi tehdä tästä kokeilun jokunen vuosi sit­ten, mut­ta pyöriä ei silti löy­tynyt. Poli­isia ei suurem­min kiin­nos­ta, kun on isom­piakin asioi­ta selvitettävänä.

    (GPS-poh­jaisen seu­ran­nan pul­mana on vir­ran­syöt­tö: jot­ta seu­ran­ta­laite toimisi riit­tävän pitkään, siinä pitää olla kilo akku­ja eikä se saa olla teräsputken sisällä.)

  27. Roi­hu­vuoren ala-astet­ta ei ole suo­jel­tu kaavas­sa. Sille ei kuitenkaan saane purkulu­paa kos­ka sen arkkite­htu­urin arvo on kiis­ta­ton eikä koulun korh­jaamiselle kouluk­si ole todel­lista estet­tä. Koulus­sa ei ole home­on­gel­maa, vaan sen pul­mat johtu­vat 12 vuot­ta jäis­sä olleen perusko­r­jauk­sen lykkäämis­es­tä. Nyt kun koulun kor­jaamiselle on vih­doin annet­tu kor­jaus­ra­hat vuosille 2014–15, ollaan juu­tut­tu tilanteeseen mis­sä vai­h­toe­htona selvitetään uuden koulun rak­en­tamista mar­janiemeen. Tämä voisi muu­toin käy­dä luku­unkin, mut­ta kokon­aistaloudel­lis­es­ti siinä ei ole järkeä jos tästä seu­raa että on sekä kor­jat­ta­va van­ha johonkin muuhun käyt­töön että tehtävä uusi raken­nus. On luul­tavaa että tämä astel­ma johtaa siihen mihin aikaisem­minkin vas­taavis­sa tilanteis­sa, eli kaupun­gin talousjo­hto vetää punakynäl­lä yli sen uudisrakennuksen. 

    Voimas­sa ole­van yleiskaa­van mukaan alue on suo­jel­tu ase­makaaval­lis­es­ti eikä tuos­sa kohtaa ole asuin­rak­en­tamisen mah­dol­lisuuk­sia. Tämä asia voidaan toki ava­ta uudessa yleiskaavas­sa. Mut­ta jos tuo­hon raken­netaan esite­tyt määrät uut­ta rake­tamista (ja toteu­tu­teen muut alueelle jo hyvöksy­tyt täy­den­nys­rake­tamis­hankkeet) alueen koulu­paikat lop­pu­vat täysin kesken. Nykyään koulun oppi­laat eivät mah­du roi­hu­vuoren toiseen koulu­un. Täy­den­nys­rak­en­tamisen jäl­keen yli­jäävät eivät mah­du edes siihen sinivuokkoonkaan.

    Tämä tilanne on jär­jetöbn patti

  28. tpyy­lu­o­ma: Voisiko joku nyt selit­tää, että mikä siinä Roi­hu­vuoren ala-asteessa on arkkite­htoonis­es­ti niin eri­tyisen arvokas­ta? Silmämääräis­es­ti se on aika kamalan näköi­nen betonirakennus.

    Kan­nat­tako­han tuol­laista sivistymät­tömyyt­tä mod­ernin arkkite­htu­urin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin julkises­ti? Jos ei ole sävelko­r­vaa, ei ymmär­rä Vivaldin son­aat­te­ja, jos ei ole esteet­tistä silmää, ei ymmär­rä soivaa julkisivua. 

    Tyypy­lu­o­ma halu­aa var­maan purkaa Gutzeitin pääkont­torin, kos­ka mar­morit. Tai Fin­lan­di­at­alon. Pitää nähdä, että Suurkirkko, Val­tioneu­vos­to ja Yliopis­to joudu­taan rap­paa­maan 30-vuo­den välin, kun eivät kestä ilmas­toa. Mik­sei sit­ten mod­ernin arkkite­htu­urin merkki­teok­sia home­ko­r­jat­taisi, Roi­hu­vuoren tapauk­ses­sa 45-vuo­den päästä.

    Ennen kuin tasakat­toarkkite­hte­ja syyl­lis­tetään, kan­nat­taa huo­ma­ta, että suurin osa nyky­i­sistäkin kaup­pakeskuk­sista tai tehdashalleista tehdään edelleen tasakat­toina. Kysymys on raken­nustyön laadus­ta, tasakat­to ei siedä virheitä.

  29. Yleis­ten töi­den lau­takun­ta oli päät­tämässä Meche­lininkadun uud­is­tamis­es­ta. Keskusteluis­sa on pelät­ty, että töölöläiset vas­taus­ta­vat pyöräi­lyä ja halu­aisi­vat Meche­lininkadul­la kor­va­ta pyöräkaista. Keskustelu on saanut HS:n kir­joit­telus­ta väärän mieliku­van. Pyöräi­lyn kehit­tämi­nen on olen­nainen osa keino­ja hillitä tarpee­ton­ta yksi­ty­isautoilua keskus­tas­sa. Töölöläiset ovat olleet ihmeis­sään mik­si auto­ton kaupungi­nosa Jätkän­saari on kas­vat­ta­mas­sa Meche­lininkadun liiken­net­tä 25%. Tun­tuu oudol­ta, että virkamiehet ovat ehdot­ta­mas­sa Meche­lininkadun muut­tamista vilkkaasti liiken­nöidyk­si moot­tori­tiek­si, jon­ka tavoit­teena on lisätä yksi­ty­isautoilua keskus­tas­sa. Meche­lininkadulle mah­tuu hyvin yksi pyöräkaista ja kak­si autokaistaa, ehkä jopa asukaspysäköin­tikin öisin, tosin ei pyöräkaistalle. Jos kaupunki­raken­net­ta halu­taan tiivistää, herää kysymys mik­si jopa keskus­ta lähiöi­den tulee olla henkilöau­toista riippuvaisia?

  30. …mik­si suo­jel­laan ulkomuoto… 

    Fin­lan­di­at­alon julk­i­sivure­mon­tin aikaan jos­sakin lehdessä joku kir­joit­ti tämmöistä:
    Päätet­ti­in rak­en­taa talo sok­erista. Tuli sade ja talo suli pois. Päätet­ti­in rak­en­taa uusi talo sok­erista, kos­ka sok­erin omi­naisu­udet tunnettiin.
    Jotenkin tulee tuos­ta mieleen, että betoni­bru­tal­is­min rumuus tiedetään…

  31. pap­pa­rainen:
    Akkuräl­läkkä timant­ti­laikalla, niin aukeaa järeämpikin lukko… 

    Ja ilmeisen hel­posti: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/album.php?albumid=50&attachmentid=3258

    Oli kak­si noin kol­men­sadan euron arvoista pyörää kiin­ni fil­lar­i­varas­ton rak­en­teis­sa tuol­la (suo­jaus­lu­ok­ka 2) sekä järeäl­lä ketjul­la (suo­jaus­lu­ok­ka 3; varas oli osan­nut vali­ta heikoim­man lenkin). Eipä sil­lä, omaan type­r­yyt­täni pidin noin arvokkai­ta fil­lare­i­ta pyörä­varas­tossa. Huom! Osta kau­pas­ta neljän­sadan kaup­pakas­si, niin kyl­lä sitä voi pitää, nark­ki ei saa siitä tuo­ta sum­maa. Min­un arvoni oli­vat käytet­ty­jen har­rastepyörien markki­noil­la pitäviä eikä kaup­pi­aalle maksettuja.

    Tuon arvokkaampia fil­lare­i­ta — tai sel­l­aisia, joiden menet­tämi­nen har­mit­taisi — pidän parvek­keel­la, joskaan sekään tuskin toimii, jos asuu toises­sa ker­rokses­sa. Min­ul­la neljäs, joten viitsin pitää. Lasitet­tu parveke on hyvä paik­ka fillarille.

    Kyl­lähän tämä on yksi tek­i­jä, mik­si fil­laroin­ti ei ole ihan mak­si­maalisen kätevää.

    Toki vaku­u­tus kor­vaa, mut­ta se on kuitenkin tulon­si­ir­to koti­vaku­ut­ta­jil­ta huumekaup­pi­aille. Jos min­ul­la olisi enää vähänkään mata­lampi moraali, niin “myisin” har­rastepyöräni pyörä­varas­ton kaut­ta kun halu­an vai­h­taa uuteen. Vielä sen ver­ran on huumor­in­ta­jua, että lait­taisin vähin­tään suo­jaus­lu­ok­ka kol­mosen väli­neet, kos­ka vaku­u­tusy­htiöhän kor­vaa nekin ja sais varas käyt­tää ammattitaitoaan.

  32. Pekka Taipale: Onhan noi­ta, mut­ta mitä hyö­tyä siitä olisi? Hesarin kuukausili­ite taisi tehdä tästä kokeilun jokunen vuosi sit­ten, mut­ta pyöriä ei silti löy­tynyt. Poli­isia ei suurem­min kiin­nos­ta, kun on isom­piakin asioi­ta selvitettävänä.

    (GPS-poh­jaisen seu­ran­nan pul­mana on vir­ran­syöt­tö: jot­ta seu­ran­ta­laite toimisi riit­tävän pitkään, siinä pitää olla kilo akku­ja eikä se saa olla teräsputken sisällä.)

    Vas­tauk­sesi oli kelvo­ton. Älä enää vas­taa. Muille pal­sta­laisille var­maan tieto, että kun kol­mas tai neljäs pyörä katoaa, niin siitä on kiin­nos­tunut jo vaku­u­tusy­htiökin, puhu­mat­takaan omistajasta.

  33. Roi­hu­vuotren ala-asteesta:

    Tämä keskistlu voisi olla vähän hyödyl­lisem­pää, jos oli­is käytössä kuvat ko raken­nuk­ses­ta. aluhan on väljästi raken­net­tu, pääasi­asa 3.kerroksisia talo­ja väljästi maastossa.

  34. ‘Jos ei ole sävelko­r­vaa, ei ymmär­rä Vivaldin son­aat­te­ja, jos ei ole esteet­tistä silmää, ei ymmär­rä soivaa julk­i­sivua.’ (Sep­po Honkanen)
    Betoni­bru­tal­is­min musi­ikilli­nen vas­tine ei tod olisi iku­van­ha melodi­nen Vival­di, vaan joku tästä osas­tos­ta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Noise

  35. auto­ton kaupungi­nosa Jätkänsaari

    Jätkäsaar­ta ei kyl­lä kukaan ole väit­tänyt, saati suun­nitel­lut autottomaksi.

  36. Sep­po Honka­nen: Kan­nat­tako­han tuol­laista sivistymät­tömyyt­tä mod­ernin arkkite­htu­urin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin julkisesti?

    Kos­ka tun­netusti­han makua­siois­sa kyse on ihan vaan siv­i­tystyk­sen asteesta. Tässä tapauk­ses­sa tosin saat­ta ollakin, kyseisen kohteen tun­nen huonos­ti enkä sen vähän perus­teel­la mitä siitä tiedän oikein ymmär­rä mikä siinä on niin erikoista. Kun ei ymmär­rä on tapana kysyä. Jotkut jopa osaa­vat vastatakin.

  37. Sep­po Honka­nen: Kan­nat­tako­han tuol­laista sivistymät­tömyyt­tä mod­ernin arkkite­htu­urin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin julkisesti?Jos ei ole sävelko­r­vaa, ei ymmär­rä Vivaldin son­aat­te­ja, jos ei ole esteet­tistä silmää, ei ymmär­rä soivaa julkisivua. 

    Kaiken­maail­man pojan­klo­p­it ne kehtaa­vatkin epäil­lä keis­ar­il­lis­ten vaat­turei­den työtä…

    Siltäkin kannal­ta tuo purkaus tpyy­lu­o­maa kohtaan tun­tuu kum­maliselta, että sen­hän voi halutes­saan tulki­ta suo­ras­taan kun­ni­anosoituk­sek­si Aarno Ruusu­vuoren henkistä per­in­töä kohtaan: Pure­taan epä­tarkoituk­sen­mukainen van­ha, jon­ka esteet­tisiä arvo­ja ei ymmärrä.

    Minä en ole kyseistä koulua nähn­hyt, joten en sen esteti­ikkaa kom­men­toi, muuten kuin että tun­tuu ainakin oireel­liselta, että nykypäivänä kukaan ei näytä saa­neen siitä net­ti­in yhtään kuvaa, jos­sa se näyt­täisi edes siedet­tävältä. Har­va on edes yrittänyt.

    Tyypy­lu­o­ma halu­aa var­maan purkaa Gutzeitin pääkont­torin, kos­ka mar­morit. Tai Finlandiatalon.

    Oikeas­t­aan pitäisi sanoa, “olk­iukko”, mut­ta Aal­to itsekin oli valmis myön­tämään, että ehkä se mar­mori ei tänne lev­eysasteille sovi. Ehkä joskus jopa hänen ope­tus­lapsen­sakin. Valitet­tavasti Aal­lon suun­nitele­mis­sa raken­nuk­sis­sa opiskelleena ja asuneena voin toki imyös tode­ta, että käyt­täjänäkökul­ma kannal­ta hän ei asioi­ta joko osan­nut tai välit­tänyt kovin hyvin ajatel­la (epäilen vah­vasti jälkim­mäistä vaihtoehtoa).

    Pitää nähdä, että Suurkirkko, Val­tioneu­vos­to ja Yliopis­to joudu­taan rap­paa­maan 30-vuo­den välin, kun eivät kestä ilmastoa.

    Rak­en­tei­den kor­jaus­lista tuon koulun kohdal­la menee kyl­lä aika paljon rap­paamisen ver­ran­nol­lisen yli

    Kysymys on raken­nustyön laadus­ta, tasakat­to ei siedä virheitä.

    …ja mar­mo­ri­laatat eivät siedä ikävää ilmas­toa. Minus­ta olisi hyvä jos ratkaisut toimi­si­vat myös käytän­nössä eivätkä vaan teo­ri­as­sa tai parhaim­mil­laan satunnaisesti.

  38. Ris­to:
    Oikeas­t­aan pitäisi sanoa, “olk­iukko”, mut­ta Aal­to itsekin oli valmis myön­tämään, että ehkä se mar­mori ei tänne lev­eysasteille sovi. 

    Olen antanut itsel­leni ker­toa että niitä Fin­lan­dia-talon mar­mor­e­i­ta joudu­taan uusi­maan tämän tästä sen vuok­si, että ne on alun perin ja vas­toin Aal­lon alku­peräistä piirus­tus­ta säästösy­istä tehty liian ohues­ta levys­tä. Pak­sum­mas­ta levys­tä tehtynä ne kestäi­sivät. Myös Suomen oloissa.

    Tek­isi mieli laina­ta tähän pätkä Panu Kailan main­ios­ta Talo­to­htori ‑kir­jas­ta, mut­ta se ei ole juuri nyt käsil­lä. Koskien sitä, miten esimerkik­si puil­la ja ihmisil­lä on elinkaari, raken­nuk­sil­la ei. Hyvin tehty raken­nus kestää pelkäl­lä huol­lol­la ja huolen­pidol­la, ilman perusko­r­jauk­sia, käytän­nössä ikuis­es­ti. Huonos­ti tehty ei kestä. Valitet­tavasti hyvin tekem­i­nen on asun­torak­en­tamises­sa uno­htunut jo viimeistään 60-luvul­la, osit­tain jo aikaisemmin.

    Kyse ei ole edes mate­ri­aaleista sinän­sä. Teräs­be­toni­rak­en­teestakin voidaan tehdä käytän­nössä ikuinen, mikäli raken­nus­vai­heessa kiin­nitetään huomio­ta mate­ri­aalien heikkouk­si­in, ja tehdään raken­nuk­ses­ta inher­en­tisti vakaa ja kaik­ista kos­teudelle altistu­vista rak­en­teista tuuletettuja.

  39. …kun­ni­anosoituk­sek­si Aarno Ruusu­vuoren henkistä per­in­töä kohtaan: Pure­taan epä­tarkoituk­sen­mukainen van­ha, jon­ka esteet­tisiä arvo­ja ei ymmärrä. 

    Mod­ernismin keskeisiä arvo­ja oli tosi­aan historiattomuus. 

    Aikaisem­mal­la ei saanut olla itse­tarkoituk­sel­lista arvoa ja uut­ta suun­niteltaes­sa oteti­in huomioon tekni­ikan ja yhteiskun­nan kehi­tys. Tämän vuok­si raken­nuk­sen teknistaloudel­lisek­si elinkaarek­si suun­nitelti­in korkein­taan se noin viitisenkym­men­tä vuotta. 

    Sen jäl­keen se voidaan purkaa kos­ka tilalle osa­taan tehdä parem­paa. Ehkä jopa kokon­aan eri paikkaan kos­ka kaupun­git, kort­telit, kadut ja ihmiset eivät pysy paikallaan. Kaavo­jakin uusi­taan koko ajan.

    Parhait­en mod­ernismia tosi­aan kun­nioite­taan sil­lä että nyky­het­keen ja nyky­ih­miselle sopi­mat­tomat van­hen­tuneet ker­takäyt­töraken­nuk­set suo­si­ol­la puretaan.

  40. Kuvien etsin­nän jäl­keen luon­nehd­in­ta beton­bru­tal­is­mi on aika kaun­ni­isti san­ot­tu moi­ses­ta ddr-häkkikanala tekeleestä. Ilmeiesti halu­taan suo­jel­la kohtei­ta joil­la varoite­taan arkkite­hte­ja tekemästä saman­laisia kamaluuksia?

    Tyylisu­un­taa löy­tynee Suomes­ta riit­täväti ja liikaa.

    Nykyaisem­man oppimisym­päristön rak­en­t­a­mi­nen tuon tilalle olisi kulttuuriteko.

  41. Kan­nat­tako­han tuol­laista sivistymät­tömyyt­tä mod­ernin arkkite­htu­urin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin julkises­ti? Jos ei ole sävelko­r­vaa, ei ymmär­rä Vivaldin son­aat­te­ja, jos ei ole esteet­tistä silmää, ei ymmär­rä soivaa julkisivua. 

    Esteti­ikas­sa on monia taso­ja. Betoni­bru­tal­is­mia olisi parem­pi ver­ra­ta aton­aaliseen musi­ikki­in. Molem­pi­en taidesu­un­tausten arvost­a­mi­nen vaatii “sivistys­tä” eli kuu­lu­mista sisäpi­iri­in, joka on saanut alalle vuosien koulu­tuk­sen. Maal­likko ei kumpaakaan osaa arvostaa.

    Musi­ikin suh­teen tilanne on kuitenkin toinen kuin arkkite­htu­urin. Ketään ei väk­isin raa­ha­ta Musi­ikki­taloon kuun­tele­maan Schön­bergiä. Sen sijaan me arkkite­htonis­es­ti sivistymät­tömät joudumme kat­se­le­maan elit­is­tisiä, arkkite­htien toisille arkkite­hdeille suun­nit­telemia raken­nuk­sia, elämään niis­sä ja työsken­telemään niis­sä. Hen­git­tämään homet­ta, kun näi­den raken­nusten arkkite­htu­uris­ten ihantei­den nou­dat­tamis­es­ta aiheutuneet rak­en­teel­liset virheet jätetään taloussäästö­jen vuok­si kor­jaa­mat­ta viiden vuo­den välein.

    Arkkite­hti ei siis voi vedo­ta yleisön sivistymät­tömyy­teen oman taiteen­sa korkeam­man esteti­ikan oikeut­ta­jana. Hänen tehtävän­sä on luo­da arkkite­htu­uria, joka viehät­tää taval­lisen kadul­lakulk­i­jan silmää. Nämä nimit­täin joutu­vat pakos­ta kulut­ta­maan sitä arkkite­htu­uria, halu­a­vat­pa tai eivät. Schön­ber­gin ja Eino­juhani Rautavaaran sijaan tulee tehdä Beat­le­siä ja Tapani Rautavaaraa.

  42. Tyypy­lu­o­ma halu­aa var­maan purkaa Gutzeitin pääkont­torin, kos­ka mar­morit. Tai Finlandiatalon.

    Itse asi­as­sa Gutzeitin pääkont­tori olisi todel­lakin syytä purkaa ja rak­en­taa tilalle uus­re­ne­sanssia tai uusklas­sis­mia edus­ta­va, räys­täsko­rkeudeltaan muun Eteläran­nan kanssa yhteen­sopi­va ker­taustyyliä edus­ta­va, kau­nis rantakaista. 

    Min­un ihanteessani Gutzeitin kont­torin ja Kana­vater­mi­naalin paikalle raken­net­taisi­in ker­taustyy­li­nen rantab­ule­var­di, joka täy­del­listäisi Engelin vision Helsingistä Pietarin pienoismallina.

  43. newyork­ista: Vas­tauk­sesi oli kelvo­ton. Älä enää vastaa. 

    Huonon kuu­lu­vu­u­den takia lie­nee tarpeen tois­taa: puhe­lin­po­h­jainen jäljitin toimii huonos­ti fil­lar­in tapauk­ses­sa, kos­ka a) vir­ran­syöt­tö on vaikea jär­jestää, ja b) laite ei voi olla teräs­rak­en­teen sisällä.

    Fil­lar­ien varas­t­a­mi­nen ei muuten han­kaloi­ta polkupyöräi­lyä vain sik­si, että pyörä saat­taa kado­ta ja sik­si että pitää mak­saa vaku­u­tus­mak­su­ja. Myös varkauk­si­in varautu­mi­nen aiheut­taa haittaa. 

    Fil­lar­in pysäköimi­nen on hitaam­paa kuin vaikka­pa auton, kos­ka auto menee lukkoon kauko-ohjaimel­la jota voi käyt­tää yhdel­lä kädel­lä, mut­ta fil­lari pitää lait­taa telineeseen, irrot­taa lukko pidik­keestään, pujotel­la lukkovaijeri/ketju kiin­ni telineeseen kyykkien jos­sain tois­t­en pyörien välis­sä ja luki­ta kaksin käsin. Lähtiessä toisin päin, lisäk­si vielä pitää lait­taa avain johonkin vetoketjulliseen tasku­un joi­ta lycrao­hjuskuteis­sa ei tietenkään ole. Tuo pros­es­si kyr­sii. Mik­sei fil­lar­i­varkai­ta voisi vain hirttää?

  44. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:…rak­en­taa tilalle uus­re­ne­sanssia tai uusklas­sis­mia edustava… 

    Se Guggen­heimin lisenssi olikin ihan lian kallis, mut­ta ehkä tuol­laista dis­ney­landin arkkite­htu­uria saisi halvem­mal­la. Tai vaik­ka jotain Tuurin kyläkau­pan hotellin tapaista. Kyl­lä kansa tykkäisi.

  45. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Min­un ihanteessani Gutzeitin kont­torin ja Kana­vater­mi­naalin paikalle raken­net­taisi­in ker­taustyy­li­nen rantab­ule­var­di, joka täy­del­listäisi Engelin vision Helsingistä Pietarin pienoismallina. 

    Tämä oli toiv­ot­tavasti vit­si? Yleen­sä van­han tyylin mukainen uusi rak­en­t­a­mi­nen on aika epäonnistunutta.

    Gutzeitin talon alku­peräi­nen idea on kuitenkin vähän sin­un ideasi kaltainen. Sen on tarkoi­tus jatkaa kaup­pa­torin puoleis­ten raken­nusten riv­iä Kata­janokan puolelle, sehän on korkeudeltaan ja vaaleal­ta väriltään saman­tyyp­pinen. Ongel­ma oli että se jäi liian yksin. Riv­iä olisi pitänyt jatkaa yhtä taloa pitem­mälle, kuten suun­nitelmis­sa oli.

    Talon paikalla aikaisem­min ollut synkkä Nor­rmenin talo taas sopi Uspen­skin kat­e­draalin kanssa yksi­in, mut­tei Kaup­pa­to­ria reunus­tavien talojen.

    1. Yleen­sä van­han tyylin mukainen uusi rak­en­t­a­mi­nen on aika epäonnistunutta

      Tarkoi­tat var­maan Kämpin taloa Espalla?
      .

  46. Yleen­sä van­han tyylin mukainen uusi rak­en­t­a­mi­nen on aika epäonnistunutta.

    Onko? Esimerkik­si Uspen­skin kat­e­draali edus­taa ker­taustyyliä. Se on myöhäiskeski­aikaisen venäläisen kirkkoarkkite­htu­urin jäljitelmä. Ker­taustyyliä puh­taim­mil­laan ja eräs Hel­si­gin kauneimpia raken­nuk­sia. Helsin­gin tuomiokirkko on puolestaan ker­makakku­mainen, eklek­ti­nen yhdis­telmä kreikkalaista temp­peliä ja ortodok­sista kirkkoa. Tam­pereen kaunein kirkko, Alek­san­terin kirkko, on ulkoa uus­goot­ti­lainen ja sisältä jonkin­lainen brit­tiarkkite­htu­urin jäljitelmä. Tem­preen raati­huone on kopio ital­ialais­es­ta rene­sanssi­palat­sista. Koko Helsin­gin mon­u­men­taa­likeskus­ta on klas­sis­tista ker­taustyyliä. Kaik­ki nämä ovat maamme arkkite­htu­urin ylpeyksiä.

    Ker­taustyylin mukaisen raken­nuk­sen laa­timi­nen on oma taiteen­la­jin­sa, jos­sa arkkite­hdin on ase­tut­ta­va sankarin roolista käsi­työläisen rooli­in. Tarkoituk­se­na ei ole lois­taa vaan tehdä uskol­lis­es­ti tyyliä edus­ta­va, mitoil­taan sopu­soin­tu­inen ja tyylin ihantei­ta nou­dat­ta­va raken­nus mah­dol­lisim­man hyvin nykyaikaiset raken­nustekni­ikat kätkien.

    Pikem­minkin on todet­ta­va, ettei nykyaikainen arkkite­htu­u­ri­ope­tus anna arkkite­hdeille riit­täviä valmiuk­sia soveltaa ker­taustyyle­jä. Ain­oas­taan funk­tion­al­is­min eri muodot opetel­laan niin hyvin, että niitä osa­taan soveltaa. Ainakaan TTY:llä en ole koskaan näh­nyt arkkite­htien oppi­lastyönäyt­te­lyis­sä mitään muu­ta tyylila­jia kuin funkkista sis­ar­tyylei­neen sovel­letun. Kysyessäni arkkarikavereil­ta, mik­sei kukaan soveltanut mui­ta tyylisu­un­tia, vas­taus oli: “Ei sitä uskalla tehdä.”

  47. Gre­jus: Yleen­sä van­han tyylin mukainen uusi rak­en­t­a­mi­nen on aika epäonnistunutta. 

    Tämä johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että yleen­sä van­han tyylin mukaan raken­net­taes­sakin käytetään kus­tan­nussy­istä nykyaikaisia mate­ri­aale­ja. Tai siis ne mate­ri­aalit ovat paljon kalli­impia kuin per­in­teiset, mut­ta niitä käyt­tämäl­lä päästään alhaisem­pi­in työvoimakus­tan­nuk­si­in ja pienem­pi­in seinä­vahvuuk­si­in (jot­ka taas edel­lyt­tävät kalli­ita nykyaikaisia läm­pö- ja äänieris­teitä). Seinä­vahvu­u­den min­i­moin­ti hin­nal­la mil­lä hyvän­sä taitaa kyl­lä olla valitet­ta­van ylit­se­lyövä tren­di, kos­ka se vapaut­taa niin paljon neliöitä muuhun käyttöön…

    Min­ua riepoo enem­män kuin vähän se, että rak­en­t­a­mi­nen on nykyään niin kallista, että samal­la rahal­la pysty­isi usein todel­lakin tekemään jopa kun­nol­lista, mut­ta silti tuskin koskaan tehdään. Alalle on vaki­in­tunut se kult­tuuri että jos tuo tönö tuos­sa nyt 30–60 vuot­ta seisoo niin se riit­tää. Ja sit­ten 30–60 vuo­den päästä nämä homeiset ker­takäyt­tökult­tuurin tuot­teet suo­jel­laan aikansa tyylin huipentumina.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Tarkoi­tat var­maan Kämpin taloa Espalla?
    .

    Se on kopio alku­peräis­es­tä. Nyt esitet­ti­in Kata­janokalle sel­l­aista mitä siel­lä ei ole koskaan ollut (tai suun­nitel­tu mut­ta jäänyt kesken kuten merikasarmin tapauksessa).

  49. Suo­ma­laisen arkkite­htu­urin ongel­ma on uusien hyvän­näöis­ten talo­jen rak­en­t­a­mi­nen vaho­jen yhtey­teen. Maail­mal­la sitä osataan.

    Kan­sain­välistä tasoa Suomes­sa on enää kirkko­jen rak­en­t­a­mi­nen, Kamp­in­tornin Kir­nu (?) on paikallaan siinä iso­jen kuu­toiden vieressä.

    Aikoinaan alun­perin Pro Makasi­init ‑liik­keen idea oli vas­tu­taa kuu­tio­rak­en­tamista enem­män kuin suo­jel­la rupisia makasi­ine­ja. Lop­putu­los oli aika mit­tän­sanoma­ton kom­pro­miss­si, kos­teut­ta tiivistävä Musiikkitalo.

    Esimerk­ki Parhas­ta, mmiten uut­ta voi rak­en­taa van­ho­jen väli­in. http://i146.photobucket.com/albums/r260/Klazu/Blogi/tanssiva_talo.jpg

    Ehkä kaupunkiku­vas­sa olisi jo aika päästä aal­losta eteenpäin.

  50. Pekka Taipale: Huonon kuu­lu­vu­u­den takia lie­nee tarpeen tois­taa: puhe­lin­po­h­jainen jäljitin toimii huonos­ti fil­lar­in tapauk­ses­sa, kos­ka a) vir­ran­syöt­tö on vaikea jär­jestää, ja b) laite ei voi olla teräs­rak­en­teen sisällä.

    Fil­lar­ien varas­t­a­mi­nen ei muuten han­kaloi­ta polkupyöräi­lyä vain sik­si, että pyörä saat­taa kado­ta ja sik­si että pitää mak­saa vaku­u­tus­mak­su­ja. Myös varkauk­si­in varautu­mi­nen aiheut­taa haittaa. 

    Fil­lar­in pysäköimi­nen on hitaam­paa kuin vaikka­pa auton, kos­ka auto menee lukkoon kauko-ohjaimel­la jota voi käyt­tää yhdel­lä kädel­lä, mut­ta fil­lari pitää lait­taa telineeseen, irrot­taa lukko pidik­keestään, pujotel­la lukkovaijeri/ketju kiin­ni telineeseen kyykkien jos­sain tois­t­en pyörien välis­sä ja luki­ta kaksin käsin. Lähtiessä toisin päin, lisäk­si vielä pitää lait­taa avain johonkin vetoketjulliseen tasku­un joi­ta lycrao­hjuskuteis­sa ei tietenkään ole. Tuo pros­es­si kyr­sii. Mik­sei fil­lar­i­varkai­ta voisi vain hirttää?

    Vas­t­a­sit kuitenkin vaik­ka kiel­let­ti­in. Älä jat­ka sitä enää.
    Tuo sek­suaa­li­nen fan­tasi­asi toisen tap­pamis­es­ta fil­lar­in takia on okset­ta­va, ja ker­too vain sen, että Freud oli oikeassa.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Tarkoi­tat var­maan Kämpin taloa Espalla? 

    Tuos­sa ei varsi­nais­es­ti ole raken­net­tu uut­ta, vaan raken­net­tu van­ha uudestaan.

    Kaupun­ki on tosi­aan täyn­nä ker­taustyyle­jä. Kuitenkin esim. empirellä on myös vah­vat omi­naispi­ir­teen­sä, eikä se ole edes ulkois­es­ti pelkkä pastis­si vanhasta.

    Kom­ment­ti­ni oli liian laa­ja, lähin­nä tarkoitin nykyaikaista van­ho­jen tyylien kopi­oin­tia. Miten ker­taustyyleis­sä, jos niitä vielä sel­l­aisik­si kut­su­taan, on onnis­tut­tu vaik­ka sotien jäl­keen? Viimeaikai­sista räpel­lyk­sistä tulee mieleen lähin­nä omako­tialuei­den vaalean­punaiset, kodikkaat muumitalot.

    Ehkä kyse tosi­aan on koulu­tuk­ses­ta tai rak­en­tamis­es­ta ja vieläkin voitaisi­in luo­da jotain siedet­täviä ker­taustyyle­jä. Onko maail­mal­ta esimerkkejä?

    1. Pitäisi löytää val­oku­via, mut­ta Kes­ki-Euroopas­sa on paljon sel­l­aista uud­is­rak­en­tamista van­han joukkoon, joka sovel­tuu siihen kuin nyrk­ki silmään.

  52. Gre­jus: Yleen­sä van­han tyylin mukainen uusi rak­en­t­a­mi­nen on aika epäonnistunutta. 

    Van­han tyylin mukainen kopi­oimal­la men­neen ajan koris­teai­hei­ta on ihan oma jut­tun­sa. Hänen kuninkaalli­nen korkeuten­sa Walesin prinssi kai har­rastelee tämän tyylistä kuor­ru­tus­ta pääl­leli­imail­e­vaa “arkkite­htu­uria”. Tai venäläiset uusrikkaat.

    Sen sijaan ympäril­lä ole­vaan mukau­tu­mi­nen otta­mal­la huomioon mm. kat­ulin­ja, räys­täsko­rkeus, mate­ri­aalit, ikku­nat ja muut detaljit (tai ainakin osa niistä) on yleen­sä edel­ly­tys sille että saadaan kaupunkia joka koetaan miellyttäväksi. 

    Voidaan tehdä yksinker­taista ja nykyaikaista mut­ta silti kokon­aisu­u­teen ja his­to­ri­aan sulau­tu­vaa, ilman kuor­ru­tus­ta ja kopiointia.

    Mod­ernis­mi halvek­si kaikkea aikaisem­paa ja myötä ihanteena oli sankar­il­lisen mes­tari­arkkite­hdin suun­nit­tele­ma yksilö­suori­tus. Mut­ta sit­ten kun eri­laisia itsekeskeisiä yksilöitä pis­tetään tarpeek­si mon­ta rin­nakkain, syn­tyy vain kaaosta.

  53. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Esteti­ikas­sa on monia taso­ja. Betoni­bru­tal­is­mia olisi parem­pi ver­ra­ta aton­aaliseen musi­ikki­in. Molem­pi­en taidesu­un­tausten arvost­a­mi­nen vaatii “sivistys­tä” eli kuu­lu­mista sisäpi­iri­in, joka on saanut alalle vuosien koulu­tuk­sen. Maal­likko ei kumpaakaan osaa arvostaa.

    Niin­pä. Kansa saat­taa pitää torvimusi­ik­ista, mut­ta arkkite­hdin pitää osa­ta soit­taa ensiviulua.

  54. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ketään ei väk­isin raa­ha­ta Musi­ikki­taloon kuun­tele­maan Schönbergiä. 

    Tan­skas­s­apa juna­matkus­ta­jille pakkosoite­taan Niels Vig­go Bent­zo­nia (tarkkaan ottaen tämän säveltämää kuu­lu­tuk­se­nalku­tiluli­itä d‑es‑b). Mut­ta joo.

  55. newyork­ista: Vas­t­a­sit kuitenkin vaik­ka kiel­let­ti­in. Älä jat­ka sitä enää. 

    Voi olla että tämä keskustelunne on jotain humoris­tisek­si tarkoitet­tua sisäpi­irin läp­pää mut­ta olen luul­lut että tässä blo­gis­sa on vain yksi kom­ment­tien kieltäjä. Ai niin, trolle­ja ei saa ruokkia. Sil­loin niitä okset­taakin vähemmän.

    Itse aiheesta sen ver­ran että joskus kul­jetin painavaa lukkoa mukana ja kiin­nitin hiomio­ta mil­laisi­in paikkoi­hin pyörän jätän. Pyörän ikään­tymisen ja kulu­misen myötä ongel­ma on pois­tunut itses­tään mut­ta silti keskus­tas­sa on oikeasti helpom­pi pysäköidä auto kuin polkupyörä. 

    Onko muuten valvot­tui­hin mak­sullisi­in parkki­hallei­hin kiel­let­tyä (liiken­netur­val­lisu­ussy­istä pitkien kapei­den ramp­pi­en vuok­si) ajaa pyörällä?

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    papparainen
    Oletkjo harkin­nut kun­nol­lista lukkoa. Jos sel­l­aisen han­kit, huole­h­di avaimista. Sitä ei saa auki ilman avainta. 

    Mik­si Osmo vähät­telet ongel­maa? Tässä on ihan merkit­tävä ongel­ma kyseessä eikä sitä ole syytä ohit­taa jos pyöräiyä halu­taan edistää.

  57. Ehkä kyse tosi­aan on koulu­tuk­ses­ta tai rak­en­tamis­es­ta ja vieläkin voitaisi­in luo­da jotain siedet­täviä ker­taustyyle­jä. Onko maail­mal­ta esimerkkejä?

    Pikaisen google­tuk­sen poh­jal­ta nos­taisin omak­si suosikik­seni täl­lä vuosi­tuhan­nel­la raken­netus­ta uusklas­sis­mista Oxfordin Sack­lerin kir­jas­ton ja englan­ti­lais­sairaala “William Wake Housen”. Molem­mat ovat ihan nätin näköisiä, hyvin kuri­nalais­es­ti suun­nitel­tu­ja ker­taustyylisiä rakennuksia.

    Koti­maas­sa pitäisin siedet­tävänä tyyli­in sopeu­tu­mise­na Tam­pereen Plev­na-eloku­vateat­terin viereen van­haan tehdas­miljööseen raken­net­tu­ja uusia tiiliku­viopin­noit­teisia ker­rostalo­ja. Ne voisi­vat kyl­lä olla vielä selkeäm­min orna­men­toitu­ja, mut­ta menet­televät kom­pro­missi­na. Kat­tolin­ja, pin­noi­tus ja ole­mus sopi­vat ympäristöön.

    Nyky­maail­mas­sa ei ole enää mitään syytä tun­nus­tau­tua Cor­busier’n lauseeseen “Orna­ment­ti on rikos, kun maail­mas­sa on nälkäisiä ihmisiä.” Olisi aivan mah­dol­lista tehdä taval­li­sista asuin­raken­nuk­sista yhtä koris­teel­lisia kuin 1910-luvun hienos­tok­er­rostaloista. Ele­ment­ti, jos­sa olisi orna­men­toitu ja esimerkik­si geometrisin fri­i­sein koris­tel­tu pin­noi­tus, ei mak­saisi olen­nais­es­ti tiiliku­vioitua ele­ment­tiä enempää.

  58. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Esteti­ikas­sa on monia taso­ja. Betoni­bru­tal­is­mia olisi parem­pi ver­ra­ta aton­aaliseen musi­ikki­in. Molem­pi­en taidesu­un­tausten arvost­a­mi­nen vaatii “sivistys­tä” eli kuu­lu­mista sisäpi­iri­in, joka on saanut alalle vuosien koulu­tuk­sen. Maal­likko ei kumpaakaan osaa arvostaa. 

    Sep­po Honka­nen: Niin­pä. Kansa saat­taa pitää torvimusi­ik­ista, mut­ta arkkite­hdin pitää osa­ta soit­taa ensiviulua. 

    Jos kuitenkin vielä luk­isit sen viestin lop­pu­osankin — eli vaik­ka arvon taiteil­i­ja oman päänup­pin­sa sisäl­lä kuin­ka halvek­sisi sitä rah­vaan sivistymät­tömyyt­tä, hänen pitäisi kuitenkin muis­taa, että se rah­vas (pääsään­töis­es­ti) muo­dostaa raken­nuk­sen käyt­täjäkun­nan, ja olisi suo­tavaa, ettei se raken­nuk­sen takia tule sairaak­si tai masentuneeksi.

  59. II maail­man­so­ta tasasi Freibur­gin mut­ta rak­en­si­vat van­han mallisen keskus­tan uudelleen. Pikaises­ti http://en.wikipedia.org/wiki/Freiburg_im_Breisgau
    löy­tyy muitakin haku­ja tietysti jos­ta voi ihastel­la kuvia upeasti raken­net­tua “van­haa” uut­ta kaupunkia jos­sa iso käve­lykeskus­ta ja koko kaupun­ki läh­es­tulkoon kul­kee sähköl­lä eli kiskoli­iken­teel­lä. Todel­la kau­nista ja toimi­vaa, mik­si ei Helsingissä?

  60. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Onko muuten valvot­tui­hin mak­sullisi­in parkki­hallei­hin kiel­let­tyä (liiken­netur­val­lisu­ussy­istä pitkien kapei­den ramp­pi­en vuok­si) ajaa pyörällä?

    Äkkisältään näyt­täisi siltä, että (Helsin­gin kan­takaupungis­sa) useimpi­en hal­lien sisää­na­jois­sa ei kiel­tomerkke­jä näy. Vain Stock­mann, Kampin keskus ja Hakaniemen Jaf­fa Sta­tion ovat merk­it pystyt­täneet. Kauem­pana uudehko­jen kaup­pakeskusten pysäköin­ti­halleis­sa näyt­täisi pääsään­töis­es­ti kiel­tomerk­ki ole­van käytössä. 

    Kyse lie­nee hal­liyrit­täjän kannal­ta kuitenkin lähin­nä mak­su­ista: hal­lien tila on opti­moitu pysäköin­ti­in, joten pyörille ei ole ylimääräistä vapaa­ta nurkkaa vaan niille pitäisi vara­ta kokon­ainen ruutu/ruutuja, mut­ta pyöräl­lä pääsee puomeista ohi tai ali. Toki jyrkissä ram­peis­sa ylämä­keen useim­mat pyöräil­i­jät oli­si­vat auto­ja hitaampia, useim­miten pois­tut­taes­sa, ja jyrkissä mutkissa “yllät­täviä” havainnoitavia.

  61. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Nyky­maail­mas­sa ei ole enää mitään syytä tun­nus­tau­tua Corbusier’n lauseeseen “Orna­ment­ti on rikos, kun maail­mas­sa on nälkäisiä ihmisiä.” 

    Orna­mentin taisi ensin tuomi­ta rikok­sek­si Adolf Loos. Le Cor­busier muuten ihan­noi Adolf Hit­ler­iä, kos­ka näki total­i­taris­mis­sa mah­dol­lisu­u­den muut­taa koko raken­net­tu maail­ma oman vision­sa mukaisek­si;) Vähän samaa henkeä on sankari­arkkite­htu­uris­sa edelleen…

  62. Ville: Le Cor­busier muuten ihan­noi Adolf Hitleriä 

    En ole jäl­keen­päin googlaa­mal­la löytänyt kuvaa muis­tiku­vien tuek­si mut­ta jos­sain toteu­tu­mat­tomien arkkite­htu­urisu­un­nitelmien näyt­telyssä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten oli Le Cor­busierin kon­tribuu­tio Tukhol­man Nor­rmalmin-Klaran alueen “saneer­aus­su­un­nitel­maan” jos­sa raken­nusten poh­ja­muo­tona oli — hakaristi!

  63. ris­ti­in-rasti­in:
    Kyse lie­nee hal­liyrit­täjän kannal­ta kuitenkin lähin­nä mak­su­ista: hal­lien tila on opti­moitu pysäköin­ti­in, joten pyörille ei ole ylimääräistä vapaa­ta nurkkaa vaan niille pitäisi vara­ta kokon­ainen ruutu/ruutuja.

    Itse kyl­lä voisin mak­saakin jos mah­dol­lisu­us olisi — tosin ei ehkä ihan keskipäivän tak­soil­la mut­ta esimerkik­si illal­la kon­ser­tis­sa tai eloku­vis­sa käy­dessä tuo olisi hyvää palvelua. Ja yhteen ruu­tu­un saat­taisi mah­tua viisikin pyörää jos jol­lain sys­teemil­lä saataisi­in jopa tasat­tua mak­su niiden kesken. (kun­han pyörä­varkaat sit­ten eivät opi että vääril­lä kil­vil­lä varuste­tun paket­ti­au­ton parkki­mak­sun hin­nal­la hekin saa­vat lämpimät ja valais­tut rälläköintiolosuhteet…)

    Jokin aika sit­ten pon­gasin Klu­u­vin ram­peis­sa skeit­taa­jia, luul­tavasti main­iot kalte­vu­us­pros­en­tit ja sopi­vaa kiel­letyn paikan makua lisäksi 🙂

    Dun­nel­mallis­ten kort­te­likivi­jalka­puti­ikkien yksi huono puoli on se, että oikeasti niiden eteen ei saa tai ainakaan ole huo­maavaista pysäköidä fil­lar­ia ikku­naa vas­ten nojaa­maan. Joten hyväl­lä tuuril­la auton saa sil­loinkin lähem­mäk­si (yleen­sä toki ei). 

    Jois­sain Signe Bran­derin tai I.K.Inhan helsinkiku­vis­sa onkin sit­ten velocipeede­jä autot­toman kadun reunas­sa pysäköi­tynä ilman eril­listä tukea niin että poljin nojaa kanttariin.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitäisi löytää val­oku­via, mut­ta Kes­ki-Euroopas­sa on paljon sel­l­aista uud­is­rak­en­tamista van­han joukkoon, joka sovel­tuu siihen kuin nyrk­ki silmään. 

    Ainakin tääl­lä omas­sa Etelä-Sak­salaises­sa kaupungis­sani raken­net­ti­in ihan tylysti 2010 muu­ta­ma fach­w­erkhauser, jot­ka näyt­tävät ulkois­es­ti melkein ident­tisiltä 1500-luvul­ta ole­vi­in naa­pu­ri­taloi­hin ver­rat­tuna (vähän suorem­mat hirret ja lat­ti­at vaa­teris­sa toisin kuin osas­sa noista keskiaikaisissa…)

    Var­maan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa vähän extraa, mut­ta kun ainakin nuo kak­si, jot­ka raken­net­ti­in keskelle his­to­ri­al­lista käve­lykeskus­taa ovat alueel­la jos­sa vuokrat ovat Helsin­gin tasoa ja myyn­ti­hin­nat reilusti yli 200 000e / kaksiosta.

    Ikku­nat ja LVI-tekni­ik­ka on muuten tääl­lä aivan alkeel­lista. Tar­jol­la olisi mil­jardi­markki­nat Suo­ma­laisille raken­nus- ja LVI-insinööri ja ikku­navalmis­ta­jille jot­ka mullis­taisi­vat täkäläisen rak­en­tamisen ja ehkäi­si­sivät paikalliset melkein joka asun­toa vaivaa­vat homeongelmat.

  65. Kun ja jos pyöräi­lyn edis­tämiseen laite­taan rahaa, niin aloit­takaa hiekoi­tusse­pelistä. On raivos­tut­tavaa aina lop­putalves­ta paikkail­la terävän sepelin puhko­mia pyöränkume­ja. Oli­pa kiva taas aamul­la lähteä kotoa, kun jo toisen ker­ran täl­lä viikol­la oli kel­laris­sa odot­ta­mas­sa tyhjäl­lä takaku­mil­la varustet­tu fillari.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitäisi löytää val­oku­via, mut­ta Kes­ki-Euroopas­sa on paljon sel­l­aista uud­is­rak­en­tamista van­han joukkoon, joka sovel­tuu siihen kuin nyrk­ki silmään. 

    Onhan sitä meil­läkin. Se har­voin kuitenkaan tarkoit­taa sitä, että yritetään rak­en­taa joku van­han näköi­nen talo.

    Kyl­lä esimerkik­si uusi opiske­li­jakir­jas­to Kaisaniemenkadul­la sopii ympäristöön­sä paljon parem­min kuin jos tilalle olisi raken­net­tu joku 1700-luvun rene­sanssi­palat­si. Tai makuasi­a­han se on.

    Mon­et keskieu­roop­palaiset kaupun­git, kuten Varso­va on tosi­aan raken­net­tu sodan jäl­keen kokon­aan uud­estaan. Ei se kuitenkaan tarkoi­ta että meille kan­nat­taisi tehdä joku keski­aikainen uusi keskus­ta. En myöskään ole sitä mieltä, että mei­dän van­ho­ja raken­nuk­sia pitäisi purkaa uusien tieltä.

    Kiinas­sa on muuten kokeil­tu tois­taa keskieu­roop­palaista pikkukaupun­kicharmia. Itä­val­ta­lais­es­ta Hall­statt-nimis­es­tä kylästä on tehty repli­ca Huizhouhun.

  67. Ville: Orna­mentin taisi ensin tuomi­ta rikok­sek­si Adolf Loos. Le Cor­busier muuten ihan­noi Adolf Hit­ler­iä, kos­ka näki total­i­taris­mis­sa mah­dol­lisu­u­den muut­taa koko raken­net­tu maail­ma oman vision­sa mukaisek­si;) Vähän samaa henkeä on sankari­arkkite­htu­uris­sa edelleen… 

    Onko tämä nyt se natsikortti 🙂

    Henk.koht. puo­lus­telin Gutzeitin kuu­tio­ta juuri siinä mielessä, että sen pyrkimys on ollut sopia Kaup­pa­torin ran­nan rivi­in mod­ernil­la taval­la. Onnis­tu­mista voitaisi­in arvioi­da jos se ei olisi jäänyt yksin nököt­tämään Skat­tan puolelle.

    Jos sankari­arkkite­htu­uril­la tarkoite­taan tönöjä, joiden pyrkimys on päin­vas­toin olla sopi­mat­ta mitenkään ympäristöön­sä ja tehdä mah­dol­lisim­man iso haa­va muuhun rak­en­teeseen, kuten vaik­ka Jätkäsaaren hotel­li, niin se on kieltämät­tä aika fasis­tista arkkitehtuuria. 🙂

  68. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Molem­mat ovat ihan nätin näköisiä, hyvin kuri­nalais­es­ti suun­nitel­tu­ja ker­taustyylisiä rakennuksia. 

    Berli­inis­sä hotel­li Adlon Paris­er Platzil­la Bran­den­bur­din portin luona on tehty täysin uusik­si, tont­ti oli välil­lä sileänä. Muis­tut­taa alku­peräistä, mut­ta tarkalla ver­tailul­la huo­maa että kyse ei olekaan kopiosta:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d6/Bundesarchiv_Bild_102-13848F,_Berlin,_Hotel_Adlon.jpg

    http://www.liberty-international.org/Public/LIT/CP-GER/Upload/800px-Berlin_Hotel_Adlon.jpg

    Varsi­naisia koris­tei­ta ei ole (poh­jak­er­roksen kivi­jalka­jäljitelmää ehkä luku­unot­ta­mat­ta) mut­ta ikkunoiden, ryt­mi­tyk­sen, kat­to­muodon ja mate­ri­aalien ansios­ta raken­nus ei hyp­pää silmille (vier­essä on kyl­lä sit­ten sel­l­aisi­akin kokeiluja…).

    Min­un mielestäni tuo ei ole kitschiä vaan his­to­ri­an kun­nioit­tamista ja per­in­tei­den tunnustamista.

  69. Museovi­ras­ton touhu on men­nyt jo liian pitkälle. Pitäisi säätää vaik­ka sel­l­ainen nor­mi, että Museovi­ras­to voi suo­jel­la ker­ral­la vain 5 kohdetta/vuosikymmen. Kyl­lä 5 kohteeseen mah­tuu yhden vuosikymme­nen arkkite­htu­uril­liset erityispiirteet.

    Polkupyörien varas­tamisen riskiä pitää pienen­tää lisäämäl­lä telineitä, joi­hin pyörän voi kiin­nit­tää. Sil­loin pyörää ei saa pois vain kan­ta­mal­la. Pyörän­lukko­jen suh­teen täl­lainen neu­vo: Lukon absolu­ut­ti­nen paino on melko hyvä kestävyy­den mit­tari. Oma lukkoni painaa aika paljon (ehkä 10 new­to­nia?) eikä ole varastettu.

  70. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: oli Le Cor­busierin kon­tribuu­tio Tukhol­man Nor­rmalmin-Klaran alueen “saneer­aus­su­un­nitel­maan” jos­sa raken­nusten poh­ja­muo­tona oli – hakaristi! 

    Noh noh. Ettei mene ihan yksipuolisek­si nimit­te­lyk­si, muis­tute­taan että nat­sit viha­si­vat mod­erniste­jä ja har­ras­ti­vat omas­sa rak­en­tamises­saan hyvin klas­sista kertaustyyliä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Volkshalle

  71. Ilari Kauko:
    Museovi­ras­ton touhu on men­nyt jo liian pitkälle. Pitäisi säätää vaik­ka sel­l­ainen nor­mi, että Museovi­ras­to voi suo­jel­la ker­ral­la vain 5 kohdetta/vuosikymmen. Kyl­lä 5 kohteeseen mah­tu­uy­h­den vuosikymme­nen arkkite­htu­uril­liset erityispiirteet. 

    Ehkei kuitenkaan ihan näin. Minus­ta jok­seenkin kaik­ki jäl­jel­lä ole­vat ennen viimeis­in­tä sotaa valmis­tuneet raken­nuk­set voisi jo suo­jel­la senkin vuok­si että vähän hyvitet­täisi­in van­ho­ja paho­ja teko­ja, kuitenkin sil­lä varauk­sel­la että van­haa tyyliä kun­nioit­ta­vat muokkauk­set käyt­tö­tarpei­den mukaan tulee sal­lia. Ja kyl­lähän se betoni­bru­tal­is­mikin muis­tomerkkin­sä ansait­see. Mut­ta voisiko museovi­ras­tol­ta edel­lyt­tää edes uudem­man raken­nuskan­nan suh­teen jonkin­laista kus­tan­nushark­in­taa? Eli suo­jeluhankkeille määrät­täisi­in jonkin­lainen bud­jet­tikat­to, joka perus­tu­isi vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten selvittämiseen.

  72. Gre­jus:
    Noh noh. Ettei mene ihan yksipuolisek­si nimit­te­lyk­si, muis­tute­taan että nat­sit viha­si­vat mod­erniste­jä ja har­ras­ti­vat omas­sa rak­en­tamises­saan hyvin klas­sista kertaustyyliä.

    Tuo on tot­ta — tosin näi­den tyylien suh­teen asi­at ovat vähän suh­teel­lisia; nyky­ih­misen silmi­in aikansa hirvit­tävää mod­ernismia edus­tanut Looshaus muis­tut­taa uusklas­sista töölöläistaloa, jol­laisia meil­lä ei ole ollut tapana pitää mod­ernismi­na. Ja ital­ialaisen fasis­min arkkite­htu­uri oli nykypäivän silminkin näh­den upeaa “funkista”

  73. Gre­jus: Onko tämä nyt se natsikortti 🙂
    Henk.koht. puo­lus­telin Gutzeitin kuu­tio­ta juuri siinä mielessä, että sen pyrkimys on ollut sopia Kaup­pa­torin ran­nan rivi­in mod­ernil­la taval­la. Onnis­tu­mista voitaisi­in arvioi­da jos se ei olisi jäänyt yksin nököt­tämään Skat­tan puolelle.
    Jos sankari­arkkite­htu­uril­la tarkoite­taan tönöjä, joiden pyrkimys on päin­vas­toin olla sopi­mat­ta mitenkään ympäristöön­sä ja tehdä mah­dol­lisim­man iso haa­va muuhun rak­en­teeseen, kuten vaik­ka Jätkäsaaren hotel­li, niin se on kieltämät­tä aika fasis­tista arkkitehtuuria. 🙂

    Gutzeitin talosta on mon­ta ker­to­mus­ta; yksi on, että Aal­to suos­tui suun­nit­tele­maan sen, kos­ka Nor­rmenin talo oli joka tapauk­ses­sa men­nyt­tä ja joku muu olisi suun­nitel­lut uuden talon ellei Aal­to. Sit­ten on myös jut­tu, että se näyt­tää samal­ta kuin Aal­lon aiem­min suun­nit­tele­ma, toteut­ta­mat­ta jäänyt hotel­li jon­nekin muualle… Myös ker­ro­taan, että raken­nus on tehty ital­ialais­ten renes­sanssi­palat­sien mallin mukaan (kor­vasi­han se Nor­rmenin “palatsin”). Itse asi­as­sa Gutzeitin talo sopii oikein hyvin paikalleen, mut­ta O‑P Joke­lan suun­nit­tele­ma ulko­min­is­ter­iön talo Raha­pa­jan toisel­la puolel­la sen sijaan on mit­takaaval­taan liian pieni ja tekee kokon­aisu­ud­es­ta epämuodostuneen.

    Aat­teel­liset käsit­teet ovat han­kalia — esim. oikea fasisti­nen arkkite­htu­uri on laadul­taan varsin hyvää: esim. Mus­solin­in aikana tehdyt pikkukaupun­git ovat mit­takaaval­taan miel­lyt­täviä ja arkkite­htu­uril­taan ihan onnis­tunei­ta, sen lisäk­si että niiden rak­en­tamises­sa oli vah­va sosi­aalisen rak­en­tamisen aspekti.

    N.s. sankari­arkkite­htu­urin ongel­ma on, että suuret arkkite­hdit ovat taiteil­i­joi­ta ja taide on elämää suurem­paa; täl­löin tarkoi­tus pyhit­tää keinot ja suun­nitelmia tehdään vaik­ka dik­taat­tor­eille, kun­han saadaan hienoa arkkite­htu­uria luotua…

  74. tpyy­lu­o­ma: Kun ei ymmär­rä on tapana kysyä. Jotkut jopa osaa­vat vastatakin

    No vas­tataan sit­ten kun kysytään, vaik­ka nim­imerkeille yleen­sä vas­taan vaikkei kysytäkään.
    Tyypylle muu­ta­ma nuot­tivihko (kvg).

    Blom­st­edt: Canon 60
    Cor­busier: Modulor
    Vit­ru­vius: Architetture
    Lukion geome­tria: Kul­tainen leikkaus (ei pidä ottaa ihan eksakstisti)

    Eiköhän näil­lä joku ”Vuosaaren valssi” synny.

    Ruusu on yhtä kaukana bru­tal­is­mista kuin Lor­di Vivald­ista, vaik­ka googlen tieto­toimis­to muu­ta väit­täisikin. Oikea ter­mi on betonieleganssi.

    Tyylil­lä ei sinän­sä ole väliä. On ole­mas­sa hyvää ja huonoa barokkia, jugen­dia, hyvää ja huonoa funkista, huonoa modernia… 

    Nykyään vain kymme­nen pros­ent­tia uud­is­raken­nuk­sista on arkkite­htien suun­nit­telemia, niistäkin vain 10 pros­ent­tia hyvien arkkite­htien suun­nit­telemia, siis 1%. Ruusu­vuori oli heistä yksi. Toista epäillään. 

    Ker­taustyyle­jä ei Kata­janokalle kai­va­ta, niitä voi käy­dä kat­so­mas­sa asun­tomes­suil­la, jos­sa käkikel­lo­ja riit­tää (tämä kom­ment­ti­na eraste­to­los(?) tms. ateenalaiselle).

  75. Sep­po Honka­nen: Vit­ru­viuk­sen teos oli muuten De Archi­tec­tura.

    En muuten ymmär­rä tuo­ta mei­dän arkkite­htiemme vihaa “käkikel­lo­ja” ja “muumi­talo­ja” kohtaan. Kyseiset talot ovat tyyp­il­lis­es­ti per­in­teisen suo­ma­laisen kansanomaisen arkkite­htu­urin nykysovel­lu­tuk­sia. Täl­laisi­na ne hei­jas­ta­vat kansankult­tuuria taval­la, joka on jo sinän­sä arvokas. Esimerkik­si naa­puri­ni, joka teki oman talon­sa ulkoi­sine koris­teai­hei­neen mitä ilmeisim­min “omas­ta päästään”, on pelkkä raken­nus­mies. (Tulok­set eivät vas­tan­neet näkemiäni julk­i­sivupi­irus­tuk­sia. Maaseudul­la tämä menee läpi.) Täm­möi­nen työ on kansan­taidet­ta, vaik­ka itse olisinkin käyt­tänyt vähän eri­laisia mittasuhteita.

    En minäkään mitä tahansa ker­taustyyliä kan­na­ta. Helsin­gin keskus­tas­sa luon­te­vaa olisi suosia uusklass­simia tai 1920-luvun klas­sis­tista arkkite­htu­uria, kun tämä on siel­lä ollut val­lit­se­va tyyli. Sen sijaan omako­tialueelle en tätä tyyliä suosit­telisi, sil­lä se johtaa hel­posti pönäkkään, ympäristöön­sä sopi­mat­tomaan tulok­seen. Klas­sisen kar­tanon näköi­nen talo vaatii ison ton­tin voidak­seen hal­li­ta ympäristöään. Sen sijaan har­jakat­toinen, par­itu­van tai rin­ta­mami­estalon innoit­ta­ma tyyli sopii hyvin tiivi­illekin alueelle.

Vastaa käyttäjälle Pyöräilijäautoilijajalankulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.