Miksi lisää matalapalkkatyötä?

Rykäi­sin Juha­na Var­tiai­sen kans­sa lyhyes­sä ajas­sa muis­tion Talous­neu­vos­tol­le työl­li­syy­den esteis­tä. Sen kans­sa oli aika­moi­nen työ, min­kä vuok­si täl­lä blo­gil­la on ollut vähän hiljaisempaa.

Nyt otan vahin­gon takai­sin ja palas­te­len  rapor­tin tän­ne usei­na postauksina.

 

Raport­ti on tänään jul­kis­tet­tu val­tio­neu­vos­ton kans­lian sivuil­la. Sii­hen pää­see täs­tä. Mei­dän osuu­tem­me on jul­kai­sun osa II.

Keho­tan syven­ty­mään ohei­seen kuvaan. Sii­nä on plo­tat­tu vii­den eri kou­lu­tusas­teen kes­ki­pal­kat ja työl­li­syy­sas­teet par­haas­sa työl­li­syy­siäs­sä ole­vien  eli 30–54 vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa. Ryh­mät ovat 1) ylem­pi kor­kea-aste, 2) alem­pi kor­kea-aste, 3) alin kor­kea-aste, 4) kes­kias­te, 5) alem­pi tai ylem­pi perus­as­te tai esiaste.

 

Työllisyys koulutuksen mukaan

Vaa­ka-akse­lil­la on työl­li­syys, pys­ty­ak­se­lil­la kes­ki­pal­kat. Jos työ­mark­ki­nat toi­mi­si­vat mark­ki­na­mie­les­sä hyvin, jokai­sen ryh­män työl­li­syy­sas­te oli­si sama, mut­ta pal­kat oli­si­vat sitä kor­keam­mat, mitä parem­pi on kou­lu­tus. Vii­vat oli­si­vat siis pystysuorat.

Jos taas val­lit­si­si täy­del­li­nen sama­palk­kai­suus, parem­pi kou­lu­tus näkyi­si parem­pa­na työl­li­syy­te­nä ja päin­vas­toin, eli vii­vat oli­si­vat vaa­ka­suo­rat. Huo­maam­me, että kol­men ylim­män ryh­män osal­ta kaik­ki menee kuin teo­rias­sa, mut­ta vähän kou­lu­tet­tu­jen osal­ta vii­vat muut­tu­vat vaakasuoriksi.

Sii­nä osas­sa työ­mark­ki­noi­ta työ­mark­ki­nat eivät toimi.

Työl­li­syyt­tä on paran­net­ta­vis­sa lähin­nä vain pel­kän perus­kou­lun varas­sa ole­vien kes­kuu­des­sa ja ehkä jon­kin kes­kias­teen suo­rit­ta­neil­la. Mui­den ryh­mien osal­ta työl­li­syys on ver­rat­tain hyvä, joten poten­ti­aa­lia paran­ta­mi­seen ei oikein ole.

Meil­tä puut­tuu siis työ­paik­ko­ja, jot­ka eivät edel­ly­tä mai­nit­ta­vaa eri­tyis­osaa­mis­ta. Täl­lai­sil­la työ­pai­koil­la on tai­pu­mus olla pie­ni­palk­kai­sia, kos­ka työ­nan­ta­jan nyt vaan ei kan­na­ta mak­saa suur­ta palk­kaa. Sik­si lai­toim­me raport­tim­me nimek­si pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti lisää mata­la­palk­ka­työ­tä. Pro­vo­kaa­tio­ta on arvos­tel­tu ja sanot­tu, että nimen oli­si pitä­nyt olla ”Kaik­ki työ on arvokasta”.

Pro­vo­ka­tii­vi­sen nimen tar­koi­tuk­se­na on kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, että mata­la­palk­kai­sen työn osal­ta kan­nus­ti­met eivät ole kun­nos­sa sen parem­min työ­nan­ta­jil­la (kysyn­tä) kuin työn teki­jöil­lä­kään (tar­jon­ta). Läh­tö­koh­tam­me oli, että työ­suh­det­ta ei syn­ny, ellei sen sol­mi­mi­nen kan­na­ta molemmille.

 

 

110 vastausta artikkeliin “Miksi lisää matalapalkkatyötä?”

  1. Työl­li­syyt­tä on paran­net­ta­vis­sa lähin­nä vain pel­kän perus­kou­lun varas­sa ole­vien kes­kuu­des­sa ja ehkä jon­kin kes­kias­teen suo­rit­ta­neil­la. Mui­den ryh­mien osal­ta työl­li­syys on ver­rat­tain hyvä, joten poten­ti­aa­lia paran­ta­mi­seen ei oikein ole. Meil­tä puut­tuu siis työ­paik­ko­ja, jot­ka eivät edel­ly­tä mai­nit­ta­vaa erityisosaamista.”

    Tilas­tol­li­nen ana­lyy­si ei tuo esiin ongel­mien juu­ri­syi­tä. Itse olen miet­ti­nyt asi­aa tähän tapaan. Monet vähän kou­lu­te­tut ovat työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la esi­mer­kik­si moti­vaa­tion puut­teen, elä­män­ta­po­jen­sa (esim. alko­ho­li­soi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuo­ris­ta) tai vaka­vien sai­rauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­li­sen työn teke­mi­sen vaikeaksi.

    Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa eri­tyis­osaa­mis­ta tar­vit­se­mat­to­mat työ­pai­kat­kaan eivät auto­maat­ti­ses­ti auta. Monet sai­rail­le tai vam­mau­tu­neil­le suun­na­tut työ­kes­kuk­set ovat osal­taan ihan toi­mi­via apu­ja täl­tä osin: monen työ­pa­nos­ta saa­daan sen­tään edes osa-aikai­ses­ti käyt­töön. Mut­ta esim. psyyk­ki­ses­ti sai­rai­den tai alko­ho­li­soi­tu­nei­den työl­lis­tä­mi­nen on haas­ta­vaa, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät halua ongel­ma­ta­pauk­sik­si koke­mi­aan ihmi­siä usein töi­hin, vaan halu­vat vali­koi­da toi­sen­lai­sia teki­jöi­tä. Sitä ongel­maa ei vähän eri­kois­osaa­mis­ta vaa­ti­vien työ­paik­ko­jen mää­rä kau­heas­ti vält­tä­mät­tä muu­ta, jos halua tai kykyä men­nä töi­hin ei ole.

  2. Syr­jäy­ty­mi­sel­lä­kin lie­nee vai­ku­tus­ta, mut­ta se joh­tuu suu­rel­ta osin juut­ri työt­tö­myy­des­tä tai sii­tä, että alo­jen, teh­tä­vien, työ­paik­ko­jen, sijain­tien, työ­olo­jen ja työ­eh­to­jen suh­teen on niin hei­kos­ti valin­nan­va­raa, eten­kin matalatuottoisilla.

    Kaik­ki nämä ongel­mat kor­jau­tui­si­vat, jos mata­la­pal­kat sal­lit­tai­siin ja irti­sa­no­mis­suo­ja pois­tet­tai­siin kuten Tans­kas­sa. Syr­jäy­ty­mi­nen, alko­ho­li­soi­tu­mi­nen, väki­val­ta ja rikol­li­suus vähe­ni­si­vät paljon,

  3. Otsik­kon­ne on sii­nä mie­les­sä huo­no, että sitä jou­tuu selit­te­le­mään! Lii­an moni tul­kit­see sen suo­raan, että ryh­mien 3, 4 ja 5 palk­ko­ja halu­taan alen­taa ja työ­eh­to­ja kur­jis­taa, vaik­ka täs­tä ei ole lain­kaan kyse.

  4. Minä­kin tar­vit­si­sin vähän pääs­tä isoa ja var­sin­kin pie­nem­pää työ­apua, mut­ta moni hom­ma jää teke­mät­tä pal­kan­mak­su­by­ro­kra­tian takia. En viit­si pal­ka­ta nuo­ria, joil­ta hom­ma kyl­lä kävi­si. Yksin­ker­tai­set ja hel­pot­kin työt tulee tee­tet­tyä fir­mo­jen yli­pä­te­vil­lä ammat­ti­mie­hil­lä vain sik­si, kos­ka mak­sa­mi­nen fir­man las­kul­la on help­poa. Työn­te­ki­jää var­ten vakuu­tus vie­lä menee, mut­ta ei se kaik­ki muu las­ke­mi­nen ja paperityö.

    Oli­si­ko otet­ta­vis­sa mal­lia entis­ajois­ta, jol­loin pik­ku­työt tee­tet­tiin nuo­ril­la, jot­ka sai­vat sii­tä koke­mus­ta. Kun ker­ran pär­jä­si, tuli pal­kat­tua nuo­ri uudel­leen ja vähän vas­tuul­li­sem­paan teh­tä­vään. Tie­tys­ti täl­le on nyky­ään estee­nä pät­kä­töi­den vaa­ra. Mini­mi­pal­kas­ta on pidet­tä­vä kiin­ni, mut­ta sen­kin mää­rit­tä­mi­nen on yksi osa sitä työ­läs­tä palkanmaksubyrokratiaa.

    Esi­merk­ki­hom­mak­si otan tai­mi­kon rai­vauk­sen. Kyl­mil­tään sii­hen ei ketään voi las­kea, mut­ta ei tar­vit­se kovin kau­an neu­voa vie­res­sä, niin hom­ma sujuu ja jäl­ki on kel­vol­lis­ta. Kun työ­maa lop­puu, nuor­ta voi alan osaa­ja­na suo­si­tel­la toisillekin.

    Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen vaki­nai­set met­su­rit teke­vät vas­taa­vat hom­mat, jos on mah­tu­nut jono­tus­lis­tal­le. Lisäk­si yhdis­tys las­kut­taa työn­joh­to­ku­lut kui­ten­kin, vaik­ka itse kävi­sin pai­kat näyttämässä.

  5. Osmo, luvuis­sa­si täy­tyy olla vaka­va vir­he. Mis­tä tun­ti­pal­kat on las­ket­tu? Suo­mes­sa esi­mer­kik­si vuon­na 2006 nai­set teki­vät 78% mies­ten työ­tun­neis­ta ja sai­vat 78% pal­kois­ta. Eli kes­ki­tun­ti­palk­ka on molem­mil­la sama, 22e/h. (Tie­ten­kin nais­ten net­to­palk­ka oli suu­rem­pi, vero­pro­sent­ti­han mää­räy­tyy vuo­si­tu­lo­jen mukaan).
    Kuvas­sa­si nais­ten tun­ti­palk­ka on aina alempi…
    Tutus­tu ihmees­sä Pau­li Suma­sen ja ETLAn Sami Napa­rin tutkimuksiin.

    1. Mik­ko
      Luvut on vakioi­tu kou­lu­tusas­teen mukaan. Nais­ten kou­lu­tusas­te on mies­ten kou­lu­tusas­tet­ta kor­keam­pi, joten tun­ti­palk­ka voi olla koko veäs­tön tasol­la sama, vaik­ka se on jokai­ses­sa kou­lu­tus­ryh­mäs­sä nai­sil­la pienempi.

  6. Ennen oli työ­pai­koil­la pal­jon kai­ken­lai­sia hant­ti­hom­mia eli töi­tä, joi­hin kyke­ni lähes kuka tahan­sa ilman eri­tyi­sem­pää kou­lu­tus­ta tai pereh­dyt­tä­mis­tä. Tun­tuu sil­tä, että tehok­kuu­den nimis­sä tuol­lai­sis­ta töis­tä on luo­vut­tu eri tavoin.

    Osa töis­tä on ulkois­tet­tu ja samal­la osa niis­tä jää teke­mät­tä. Jos ennen työ­pai­kal­la oli oma sii­voo­ja, joka kävi jokai­ses­sa huo­nees­sa ker­ran päi­väs­sä, nyt on sii­vous­fir­man työn­te­ki­jä, joka käy sii­voa­mas­sa ker­ran tai pari vii­kos­sa ja sil­loin­kin huo­nom­min kuin ennen, kun on mää­ri­tel­ty, mitä sii­voa­mi­nen sisäl­tää. Oma sii­voo­ja teki vähän enem­män eli pyyh­käi­si tah­ran ikku­nas­ta, kun sen huo­ma­si, eikä jät­tä­nyt sitä odot­ta­maan ker­ran vuo­des­sa teh­tä­vää ikku­nan­pe­sua. Mata­la­palk­ka työ on vähen­ty­nyt, kos­ka on suos­tut­tu hyväk­sy­mään huo­nom­pi tulos.

    Osan mata­la­palk­ka­työs­tä teke­vät kor­keam­min pal­ka­tut oman työn­sä ohes­sa. Esi­mer­kik­si meil­lä sii­voo­ja tyh­jen­tää huo­nees­ta vain sekä­jä­teas­tian (jos­sa ei yleen­sä edes ole mitään), mut­ta molem­mat pape­ri­ros­kik­set pitää itse käy­dä tyh­jen­tä­mäs­sä työ­pai­kan kierrätyspisteessä.

    Käy­tän­nös­sä siis isol­la pal­kal­la pyy­hi­tään pöly­jä, vie­dään pape­ria keräy­sas­ti­aan, teh­dään aikaa vie­viä data­ha­ku­ja, jot­ka voi­si teh­dä tut­ki­mus­a­pu­lai­nen ja esi­mer­kik­si ihme­tel­lään mat­ka­jär­jes­te­ly­jä sen sijaan, että työ­pai­kal­la oli mat­ka-asioi­hin eri­kois­tu­nut sih­tee­ri, joka sel­vit­täi­si vaih­toeh­dot ja teki­si varauk­set, kun paras vaih­toeh­to on löy­ty­nyt. Kaik­ki nuo teki­si nii­hen eri­kois­tu­nut ihmi­nen tehok­kaam­min. Mata­la­palk­ka­työt ovat kadon­neet, kos­ka näen­näis­ten sääs­tö­jen nimis­sä mata­la­palk­kai­set työt ovat siir­ty­neet mui­den tehtäviksi.

    Oman työn ohes­sa teh­tä­vää seka­lais­ta sälä­työ­tä ei edes huo­ma­ta, kos­ka se ei käy­tän­nös­sä kir­jau­du mihin­kään. Eihän kukaan kir­jaa työ­ajan­seu­ran­taan ros­kien vie­mis­tä. Sin­ne se hävi­ää mui­den töi­den sekaan ja kato­aa tilastoista.

    Tehos­ta­mi­sen” seu­rauk­se­na ne ihmi­set, jot­ka voi­si­vat olla töis­sä teke­mäs­sä yksin­ker­tais­ta, tar­peel­lis­ta työ­tä pie­nel­lä pal­kal­la, ovat­kin kor­tis­tos­sa vail­la toi­voa paremmasta.

  7. Lois­ta­va graa­fi, joka hyvin osoit­taa sen mis­tä suu­rim­mat työl­li­syy­sas­teen kas­vut on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa. Tulos ei myös­kään ole yllä­tys, onhan mata­la­palk­ka-alo­jen syn­nyt­tä­mi­nen kiis­tat­ta nos­ta­nut työl­li­syy­sas­tet­ta esim. Saksassa.

    Mie­les­tä­ni syy­nä ei voi pitää nimi­mer­kin “niin” perus­tei­ta, kos­ka työl­li­syy­sas­tet­ta las­ket­taes­sa mas­sas­ta pois­te­taan työ­voi­man ulko­puo­li­set osat (opis­ke­li­jat, työ­ky­vyt­tö­mät ym.). Vajaa työ­kun­toi­sis­ta joku osa tiet­ty jää tuon­ne mut­ta sen ei pitäi­si selit­tää noin suur­ta pudo­tus­ta mata­la­kou­lu­tet­tu­jen työllisyysasteesta.

  8. Mitä­hän nämä mata­la­palk­ka­työt, joi­ta ei täl­lä het­kel­lä ole ole­mas­sa voi­si­vat olla? Ettei vaan kävi­si niin, että palk­ko­jen ala­pääs­sä pal­kat las­ke­vat ja ketään uut­ta ei pal­ka­ta tilal­le. Por­va­ri kiit­tää por­va­rin ystävää.

  9. niin:

    Tilas­tol­li­nen ana­lyy­si ei tuo esiin ongel­mien juu­ri­syi­tä. Itse olen miet­ti­nyt asi­aa tähän tapaan. Monet vähän kou­lu­te­tut ovat­työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la esi­mer­kik­si moti­vaa­tion puut­teen, elä­män­ta­po­jen­sa (esim. alko­ho­li­soi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuo­ris­ta) tai vaka­vien sai­rauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­li­sen työn teke­mi­sen vaikeaksi.

    Tuo lis­ta kat­taa minus­ta aika hyvin kaik­ki t6yömarkkinoiden ulko­puo­lel­la ole­vat. Täs­sä on yksi esi­merk­ki: http://taigawood420.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133898-miksi-olen-tyoton

    Mitä vähän eri­kois­osaa­mis­ta vaa­ti­vien työ­paik­ko­jen lisää­mi­nen aut­taa, jos nii­tä pide­tään “pas­ka­duu­ni­na”?

  10. niin:
    Tilas­tol­li­nen ana­lyy­si ei tuo esiin ongel­mien juu­ri­syi­tä. Itse olen miet­ti­nyt asi­aa tähän tapaan. Monet vähän kou­lu­te­tut ovat työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la esi­mer­kik­si moti­vaa­tion puut­teen, elä­män­ta­po­jen­sa (esim. alko­ho­li­soi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuo­ris­ta) tai vaka­vien sai­rauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­li­sen työn teke­mi­sen vaikeaksi. 

    Onhan täs­sä jotain point­tia, mut­ta ei asia kui­ten­kaan ole ihan noin yksinkertainen.

    Itse olen vähän kou­lu­tet­tu (amis, lukio ja muu­ta­ma vuo­si yli­opis­tos­sa, mut­ta las­ken itse­ni sil­ti vähän kou­lu­te­tuk­si, kos­ka näis­tä ei ollut mitään hyö­tyä työ­mark­ki­noil­la), mut­ta mitään moti­vaa­tio- tai elä­män­ta­paon­gel­mia ei ole työn­teon suh­teen. Päin­vas­toin, olen kiin­nos­tu­nut sii­tä, miten omaa kehoa voi hak­ke­roi­da toi­mi­maan parem­min (ravin­to, lii­kun­ta, nuk­ku­mi­nen, yms.) ja uskal­lan väit­tää ole­va­ni aika pal­jon kes­ki­ver­to­tyyp­piä parem­mas­sa kun­nos­sa ylei­ses­ti ottaen (en sai­ras­te­le, pys­tyn hoi­ta­maan asioi­ta kii­rees­sä kes­kit­ty­mis­ky­vyn her­paan­tu­mat­ta, fyy­si­nen­kin työ onnis­tuu, jne.). Työ­mo­ti­vaa­tio on myös korkea.

    Mut­ta mis­tään täl­lai­ses­ta ei ole eri­tyi­sem­min hyö­tyä, kos­ka avoi­mia työ­paik­ko­ja on niin vähän. Mones­sa avoi­mes­sa pai­kas­sa arvos­te­taan työ­ko­ke­mus­ta ja/tai kou­lu­tus­ta sil­tä kysei­sel­tä alal­ta, ja jos vain jol­lain haki­jal­la on nii­tä, hän on etusi­jal­la mui­hin ver­rat­tu­na. Työn­ha­ki­joi­ta on pal­jon ja työ­nan­ta­jal­la on varaa valita.

    Olen teke­mäs­sä suku­tut­ki­mus­ta ja olen vii­me aikoi­na lues­kel­lut eräs­tä kir­jaa, jos­sa on yhtä suku­haa­raa­ni tut­kit­tu. Siel­lä on mones­ta suku­lai­ses­ta lyhyt kuvaus. Sen perus­teel­la on käy­nyt sel­väk­si, että jos­kus kym­me­niä vuo­sia sit­ten on ollut aika yleis­tä, että joku on käy­nyt pel­kän kan­sa­kou­lun ja sen jäl­keen pää­ty­nyt ihan hyvään ammat­tiin. Mut­ta nyky­päi­vä­nä täl­lai­nen on erit­täin har­vi­nais­ta. Mata­lan osaa­mi­sen tasol­la ole­vaa ei ihan hel­pos­ti ote­ta mihin­kään, ja jos ote­taan, hänet lai­te­taan teke­mään yksin­ker­tai­sia hom­mia, eikä mah­dol­li­suuk­sia yle­ne­mi­seen ole juu­ri­kaan. Ei, vaik­ka kykyä ja moti­vaa­tio­ta löy­tyi­si. Ylei­sin pol­ku on vain jou­tua pal­lo­tel­luk­si eri­lais­ten pät­kä­työ­suh­tei­den välillä.

    Oma lääk­kee­ni tähän ongel­maan on yksin­ker­tai­nen: tar­vi­taan lisää työ­paik­ko­ja. Mitä enem­män mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä töi­hin, sitä enem­män mah­dol­li­suuk­sia löy­tää sel­lai­nen paik­ka, mis­sä mata­la­palk­ka­työs­tä voi pääs­tä eroon oppi­mal­la jon­kin alan ammat­ti­lai­sek­si. Uusien työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­nen mer­kit­tä­vis­sä mää­rin vai­kut­taa kui­ten­kin aika uto­pis­ti­sel­ta, kun kat­soo miten val­las­sa ole­vat polii­ti­kot suh­tau­tu­vat asiaan.

  11. Voi­tai­siin myös koit­taa lisä­tä koulutusta.

    Jos­kus ennen­van­haan työn­te­ke­mi­seen ei tar­vit­tu edes luku­tai­toa. Jos­sain vai­hees­sa kou­lu­tus lisään­tyi ja sit­ten alet­tiin hel­poim­mat­kin hant­ti­hom­mat suun­ni­tel­la sen mukaan, että ilman luku­tai­toa ei sel­vin­nyt. Tämä tie­tys­ti liit­tyy sii­hen, että konei­den kehit­tyes­sä hel­poim­mat hant­ti­hom­mat siir­ty­vät aina koneil­le, mut­ta myös sii­hen, että koko väes­tön kou­lu­tus­ta­son nous­tes­sa hel­poim­mat ihmi­sen teh­tä­vät työt voi­daan jär­jes­tel­lä sen mukaan, että työn­te­ki­jäl­tä odo­te­taan yhä kor­keam­paa osaamistasoa.

    Jos­kus (lähi)tulevaisuudessa ehkä kaik­ki työt ovat niin eri­kois­tu­nei­ta, että ilman yli­opis­to­kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa tasoa niis­tä ei sel­viä. Täl­löin rat­kai­su­na ei ole kek­siä väki­sel­lä teke­mis­tä kou­lut­ta­mat­to­mil­le ihmi­sil­le, vaan kou­lut­taa hei­tä. Ensim­mäi­se­nä voi­si vaik­ka nos­taa yli­opis­to­jen ja amk:n opis­ke­li­ja­mää­riä sen ver­ran, että nii­hin pää­see jokai­nen halu­kas; anne­taan mark­ki­noi­den päät­tää mil­lä alal­la on lii­kaa kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja eikä korkeakoulujen.

  12. Pyy­det­tiin syven­ty­mään kuvaan – Kuviot 2 ja 3, rapor­tin s. 30–31.

    Kuviot ovat ide­aa­li­mal­le­ja, jot­ka eivät vas­taa empii­ris­tä todel­li­suut­ta, kun ker­ran käy­rät ovat ident­ti­siä kum­mas­sa­kin kuvios­sa. Näin ei ole todellisuudessa.

    Kum­mas­sa­kin kuvios­sa kou­lu­tus­ryh­mäs­sä 1 tun­ti­pal­kan ja kuu­kausi­pal­kan suh­de on sama. Sil­mä­mää­räi­ses­ti ja suun­nil­leen arvioi­tu­na mie­hil­lä 28 x 160 = 4480 ja nai­sil­la 23 x 160 = 3680. Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Perus­kou­lun ylä­as­teen aineen­opet­ta­jan tun­ti­palk­ka on esim. 29 euroa ja ala-asteen aloit­ta­van luo­kan­opet­ta­jan palk­ka 19 euroa tun­nil­ta, mut­ta työ­tun­te­ja ei ole 40 vii­kos­sa vaan vähem­män, ala-asteel­la oleel­li­ses­ti vähem­män. Kos­ka ope­tusa­la on nais­val­tai­nen, nai­sil­la kuu­kausi- ja tun­ti­pal­kan suh­de on hei­kom­pi kuin mie­hil­lä. Kuvio on tar­kal­leen ottaen epä­to­si todel­li­suu­den kuvaus.

    Täs­tä pääs­tään luon­te­vas­ti kysy­myk­seen sii­tä, onko kuvio muu­ten­kin vain ide­aa­li­mal­li ja kuvaus val­lit­se­vis­ta usko­muk­sis­ta. Tie­tä­vät­kö nämä läh­teet (Läh­de: las­kel­mat FLEED-aineis­tos­ta ja palk­ka­ra­ken­ne­ti­las­tos­ta) sen, mikä kou­lu­tus itse kul­la­kin on, vai pää­tel­lään­kö kou­lu­tus päin­vas­toin kul­loi­seen­kin työ­hön liit­ty­vis­tä kou­lu­tuso­do­tuk­sis­ta ja –vaa­ti­muk­sis­ta? Jos läh­teet tie­tä­vät sen, mikä kou­lu­tus kul­la­kin yksi­löl­lä on, niin mis­tä ne voi­vat sen tie­tää? Onko Suo­mes­sa oikeas­ti täy­del­li­sen infor­maa­tion sosia­lis­ti­nen suun­ni­tel­ma­ta­lous enti­sen DDR:n mal­liin tai orwel­li­lai­nen val­von­tayh­teis­kun­ta, vai onko tämä ainoas­taan rapor­tin teki­jöi­den oletus/ toive?

    Esi­mer­kik­si van­hoi­na, ei ylei­ses­ti ottaen parem­pi­na, mark­ka-aikoi­na tie­na­sin mone­na vuon­na tähän aikaan hel­mi-maa­lis­kuus­sa palk­ka­kuit­tien mukaan run­saat 30 000 mum­mon­mark­kaa kuus­sa, 16 800+ 16 000 toi­ses­ta työs­tä. Tavoit­tee­na oli 40 000 kuus­sa ‚mut­ta tähän se aina jäi. Ensin mai­nit­tuun palk­kaan olin tyy­ty­mä­tön, kos­ka vaki­nai­nen työn­te­ki­jä sai samas­ta työs­tä 24 000 mark­kaa kuu­kau­des­sa. Kysei­sen työ­nan­ta­jan kan­nal­ta, usei­ta vuo­sia kes­tä­nei­den peräk­käis­ten mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den aika­na kuu­luin aina yo. kuvion kou­lu­tus­ryh­mään 5) alem­pi tai ylem­pi perus­as­te tai esias­te. Tämä joh­tuu sii­tä, että en kos­kaan täyt­tä­nyt työ­so­pi­mus­kaa­vak­keen koh­taa kou­lu­tus­tie­dot. On eri­kois­ta aja­tel­la, että työ­nan­ta­jal­la oli­si jokin muu kei­no pääs­tä sel­vil­le työn­te­ki­jän koulutuksesta.

    Blo­gis­ti uskoo mark­ki­na­ta­lous­teo­rian ehtoi­hin täy­del­li­sen infor­maa­tion maa­il­mas­ta. Blo­gis­ti uskoo, että eri­tyis­osaa­mi­nen mää­ri­tel­män mukaan paran­tai­si työl­lis­ty­mis­tä. Jat­ku­mon toi­ses­sa pääs­sä kui­ten­kin lii­an eri­tyi­nen eri­tyis­osaa­mi­nen hei­ken­tää työl­lis­ty­mis­tä, kos­ka sil­le ei ole tar­peek­si asiak­kai­ta juu­ri sii­nä ajas­sa ja pai­kas­sa ja niil­lä tuot­to-odo­tuk­sil­la, joi­den pii­ris­sä työn­ha­ki­ja on. 

    Sinän­sä aja­tus mata­la­tuot­tois­ten töi­den lisää­mi­ses­tä on hyvä, mut­ta sil­loin pitäi­si aikaan­saa­da irti­kyt­ken­tä kou­lu­tuk­sen ja työn välil­lä, muu­at­ta tois­ta ajat­te­li­jaa mukaillen.

  13. Näh­däk­se­ni raport­tin­ne teo­reet­ti­ses­ti kes­kei­sin väi­te on tässä: 

    Taan­tu­ma ei kui­ten­kaan ole talou­den pysy­vä tila. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ei val­lit­se pysyvää
    koko­nais­ky­syn­nän puut­teen ongel­maa. Sik­si tar­jon­ta­te­ki­jät ovat talou­den pit­kän aikavälin
    työl­li­syy­den kan­nal­ta ensi­si­jai­sia. Usein aja­tel­laan, että työl­li­syyt­tä rajoit­taa se, ‘ettei työpaikkoja
    ole’. Tämä on tie­teel­li­ses­ti kes­tä­mä­tön myytti.”

    Toi­sin sanoen uskot­te siis Sayn lakiin tai jon­kin­lai­seen variant­tiin sii­tä. Voi­sit­ko ker­toa, miten Sayn laki toteu­tuu endo­gee­ni­sen rahan tar­jon­nan olois­sa? Tun­ne­tut tasa­pai­no­me­ka­nis­mit (esim. kor­ko­me­ka­nis­mi ja real balance effect) eivät ole miten­kään yhteen­so­vi­tet­ta­vis­sa rahan endo­gee­ni­suu­den kanssa.

  14. niin:
    Tilas­tol­li­nen ana­lyy­si ei tuo esiin ongel­mien juu­ri­syi­tä. Itse olen miet­ti­nyt asi­aa tähän tapaan. Monet vähän kou­lu­te­tut ovat työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la esi­mer­kik­si moti­vaa­tion puut­teen, elä­män­ta­po­jen­sa (esim. alko­ho­li­soi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuo­ris­ta) tai vaka­vien sai­rauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­li­sen työn teke­mi­sen vaikeaksi.

    Keh­taan­pa vait­taa, etta tyomark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muus on ko. ilmion syy, var­sin­kin nuor­ten mies­ten kes­kuu­des­sa, jot­ka las­ke­vat aika nopeas­ti auki kuin­ka pal­jon efort­tia kou­lu­tuk­seen kan­nat­taa lait­taa pleik­ka­rin ja kal­joit­te­lun sijaan.

  15. Kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta suu­ri osa on töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai jul­ki­sin varoin rahoi­te­tuis­sa yhteisöissä.

    Tul­kin­ta mikä on jul­ki­nen /yksityinen on hie­man muun­nel­tu, sil­lä aikai­sem­min jul­ki­sen sek­to­rin osuus oli 60 %

    Lai­na Aka­van sivuilta

    puo­let työs­ken­te­lee yksi­tyi­sel­lä, puo­let jul­ki­sel­la sektorilla”

    Ilman kou­lu­tus­ta ole­vat teke­vät töi­tä yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la ja yleen­sä töis­sä, jois­sa käy­te­tään työkohtaisia/määräaikaisia sopimuksia

    Esim kauppa,ravintola-ala, raken­nusa­la , kul­je­tusa­la etc käyt­tä­vät pätkätyöläistyövoimaa

    Lyhyet työ­pät­kät aiheut­ta­vat kor­kean kit­ka­työt­tö­myy­den ver­rat­tu­na jul­ki­sen sek­to­rin kym­me­niä vuo­sia kes­tä­viin kat­kot­to­miin työsuhteisiin.

    Vaik­ka jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on pal­jon pät­kä­työ­tä niin pät­kät liit­ty­vät pie­nin tai 0- kat­koin yhteen

    Tra­kas­te­lu on yksi­sil­mäi­nen ja kuviol­la pyri­tään vain todi­te­le­maan eriar­voi­suu­den kas­vat­ta­mi­sen välttämättömyyttä

  16. niin: Monet vähän kou­lu­te­tut ovat työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la esi­mer­kik­si moti­vaa­tion puut­teen, elä­män­ta­po­jen­sa (esim. alko­ho­li­soi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuo­ris­ta) tai vaka­vien sai­rauk­sien takia,

    Var­maan­kin monet, mut­ta tus­kin sen­tään 30…40% pel­kän perus- ja 20…25% kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen saa­neis­ta kuu­lu­vat tähän ryh­mään. Ja jos kuu­lui­si­vat­kin, eikö oli­si tär­ke­ää, ettei­vät uudet ikä­luo­kat putoa samaan kuop­paan. Työ lie­nee yksi tehok­kaim­mis­ta syr­jäy­ty­mi­sen estäjistä.

    Kii­tok­set Soi­nin­vaa­ral­le ja Var­tiai­sel­le todel­la infor­ma­tii­vis­ten mut­ta yksin­ker­tais­ten graa­fien “kek­si­mi­ses­tä”. Ne osoi­ta­vat sel­keäs­ti, että jos pal­kat eivät jous­ta, työl­li­syys joustaa.

  17. Mik­si nii­tä vähän kou­lu­tet­tu­ja, pel­kän perus­kou­lun varas­sa ole­via ihmi­siä tuo­te­taan koko ajan lisää? Esim. työt­tö­mäk­si jää­neil­lä van­hem­mil­la lap­set jou­tu­vat lopet­ta­maan lukion tai ammat­ti­kou­lun, kos­ka opis­ke­lu­vä­li­nei­siin ja kir­joi­hin ei ole varaa. Toi­meen­tu­lo­tues­ta näi­tä ei korvata.
    ____________
    “Monet sai­rail­le tai vam­mau­tu­neil­le suun­na­tut työ­kes­kuk­set ovat osal­taan ihan toi­mi­via apu­ja täl­tä osin: monen työ­pa­nos­ta saa­daan sen­tään edes osa-aikai­ses­ti käyttöön.”

    Sitä työ­pa­nos­ta käy­te­tään pop­pa­nan kuto­mi­seen yms. päi­vä­hoi­to­hom­maan. Palk­kaa­kaan ei mak­se­ta, kor­vauk­sel­la ei pys­ty mak­sa­maan edes päi­vän lou­nas­ta ja työ­mat­ko­ja. Eikö työn tar­koi­tuk­se­na oli­si tar­jo­ta toimeentuloa?

  18. niin:
    ‘snip’
    Monet vähän kou­lu­te­tut ovat työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la esi­mer­kik­si moti­vaa­tion puut­teen, elä­män­ta­po­jen­sa (esim. alko­ho­li­soi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuo­ris­ta) tai vaka­vien sai­rauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­li­sen työn teke­mi­sen vaikeaksi.
    ‘snip’

    Näi­tä ongel­mia on kakis­sa sosi­aa­li­ryh­mis­sä, esim. alko­ho­li ei todel­la­kaan ole mikään alem­pien tulo­luok­kien ongelma.
    Tosin ylem­mis­sä tulo­luo­kis­sa alko­ho­lis­ti­kin pär­jää paremmin.

  19. Samu­li Paha­lah­ti:
    ‘snip’
    Olen teke­mäs­sä suku­tut­ki­mus­ta ja olen vii­me aikoi­na lues­kel­lut eräs­tä kir­jaa, jos­sa on yhtä suku­haa­raa­ni tut­kit­tu. Siel­lä on mones­ta suku­lai­ses­ta lyhyt kuvaus. Sen perus­teel­la on käy­nyt sel­väk­si, että jos­kus kym­me­niä vuo­sia sit­ten on ollut aika yleis­tä, että joku on käy­nyt pel­kän kan­sa­kou­lun ja sen jäl­keen pää­ty­nyt ihan hyvään ammat­tiin. Mut­ta nyky­päi­vä­nä täl­lai­nen on erit­täin har­vi­nais­ta. Mata­lan osaa­mi­sen tasol­la ole­vaa ei ihan hel­pos­ti ote­ta mihinkään
    ‘snip’

    Tot­ta­han tämä on, kau­pan kas­sal­la­kin vaa­di­taan tra­de­no­min tut­kin­to, vaik­ka työ ei edel­ly­tä mitään päte­vyyt­tä — mut­ta kun tra­de­no­me­ja on tar­jol­la, ote­taan sit­ten nii­tä töihin.

  20. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Tul­kin­ta mikä on jul­ki­nen /yksityinen on hie­man muun­nel­tu, sil­lä aikai­sem­min jul­ki­sen sek­to­rin osuus oli 60 %
    ‘snip’

    Tar­koi­tat ilmei­ses­ti entis­tä Neu­vos­to­liit­toa, mikä oli­si pitä­nyt mainita.
    Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin osuus on aika kau­an ollut noin 20%.
    60% oli maa­ta­lous­väes­tön osuus sodan jäl­keen, tuis­ta huo­li­mat­ta sitä ei lue­ta jul­ki­seen sektoriin.

  21. Rai­mo K: Näi­tä ongel­mia on kakis­sa sosi­aa­li­ryh­mis­sä, esim. alko­ho­li ei todel­la­kaan ole mikään alem­pien tulo­luok­kien ongelma.
    Tosin ylem­mis­sä tulo­luo­kis­sa alko­ho­lis­ti­kin pär­jää paremmin.

    On ongel­mia kai­kis­sa kou­lu­tus­ryh­mis­sä. Mut­ta ei samaa mää­rää ja samoil­la vai­ku­tuk­sil­la. Kom­ment­ti­ni oli vas­taus­ta Soi­nin­vaa­ran totea­muk­seen, että “Jos työ­mark­ki­nat toi­mi­si­vat mark­ki­na­mie­les­sä hyvin, jokai­sen ryh­män työl­li­syy­sas­te oli­si sama”. Mut­ta näin ei käsit­tääk­se­ni ole mm. juu­ri sii­tä syys­tä, että kou­lu­tuk­sen perus­teel­la ero­tel­lut ryh­mät eroa­vat muus­sa­kin kuin vain koulutuksessa.

    Täs­tä joh­tuen on myös niin, että vaik­ka nyt mata­lam­min kou­lu­tet­tu­ja (vain perus­kou­lun käy­viä) kou­lu­tet­tai­siin huo­mat­ta­vas­ti lisää, nämä “uudet kou­lu­te­tut” eivät kes­ki­mää­rin yltäi­si samaan työl­li­syy­sas­tee­seen kuin nyt kor­keam­min kou­lu­te­tut yltä­vät. Taus­tal­la kun on mui­ta­kin tekijöitä.

    Koko ero ei seli­ty tuol­la teki­jäl­lä, mut­ta se on yksi selit­tä­vä teki­jä, jota ei pidä unoh­taa. Mones­sa tapauk­ses­sa syy työl­lis­ty­mät­tä jää­mi­seen on sama kuin syy sii­hen, mik­si kou­lu­ja ei ole käy­ty enem­pää. Mui­ta­kin syi­tä toki on.

  22. Lii­an van­ha: Esim kauppa,ravintola-ala, raken­nusa­la , kul­je­tusa­la etc käyt­tä­vät pätkätyöläistyövoimaa

    Lyhyet työ­pät­kät aiheut­ta­vat kor­kean kit­ka­työt­tö­myy­den ver­rat­tu­na jul­ki­sen sek­to­rin kym­me­niä vuo­sia kes­tä­viin kat­kot­to­miin työsuhteisiin.

    Sinän­sä hyvä huo­mio, mut­tei seli­tä perus- ja kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen saa­nei­den välis­tä ällis­tyt­tä­vän suur­ta työllisyyseroa.

  23. Tuo­han ker­too jos vuo­si­kym­me­niä jat­ku­neen poli­tii­kan tuloksista.

    Pal­ve­lu alem­piar­vois­ta tois­ten nöy­ris­te­lyä. Itse­pal­ve­lua pitää olla kun on Ame­ri­kas­sa­kin. (USA:ssa on hyvän pal­ve­lun maa ja itse­pal­ve­lu vähän)

    Pitää inves­toi­dan konei­siin ja sen vuok­si pitää tar­jo­ta kai­ken­lai­sia toi­mia sen hyväk­si. Manu­aa­li­työ vähenee.

    Pitäi­si­kö kult­tuu­ri muut­tua vai pide­tään­kö edel­leen jär­ke­vä­nä sitä että osa tekee rajus­ti töi­tä ja elät­tää var­sin suur­ta jouk­koa joka ei tee mitään yhteis­kun­nan hyväk­si. Sen sijaan kär­sii tur­hau­tu­mis­ta jota kut­su­taan masennukseksi.

  24. Lau­ri: Toi­sin sanoen uskot­te siis Sayn lakiin tai jon­kin­lai­seen variant­tiin sii­tä. Voi­sit­ko ker­toa, miten Sayn laki toteu­tuu endo­gee­ni­sen rahan tar­jon­nan olois­sa? Tun­ne­tut tasa­pai­no­me­ka­nis­mit (esim. kor­ko­me­ka­nis­mi ja real balance effect) eivät ole miten­kään yhteen­so­vi­tet­ta­vis­sa rahan endo­gee­ni­suu­den kanssa.

    Mik­si (minimi)palkan las­ku ei vai­kut­tai­si työn kysyntään?

  25. Luin OSn viit­taa­man “Mata­la­palk­ka­työ Suomessa”.

    Kir­joi­tuk­sen 1. Osas­sa yllät­tä­vän­kin rehel­li­ses­ti todet­tiin, että monet aikai­sem­mat yri­tel­mät näis­sä asiois­sa ovat olleet täy­sin tehottomia.

    Kir­joi­tus on hyvä ja monet­kin suo­si­tuk­set osu­vat mie­les­tä­ni jus­tiin­sa kohdalleen. 

    Var­sin­kin työl­lis­tä­mis- ja työl­li­si­ty­mis­kyn­nyk­siä käsi­tel­tiin käy­tän­nön lähei­se­ti eri puo­lil­ta var­sin asiantuntevasti.

    Eri­tyi­ses­ti panin mer­kil­le mon­ta koh­taa, jos­sa yrit­tä­jä­ris­kiä pyri­tiin alen­ta­maan rek­ry­toin­nin yhtey­des­sä. Tämä edus­taa uut­ta ajat­te­lua täs­sä maas­sa. Olen var­ma, että täl­lä suun­nal­la voi saa­da toi­vot­tu­ja tuoksia.

    Paras­ta antia oli­vat 2. Osan aivan kon­kree­ti­set suositukset.

    Toi­vot­ta­vas­ti nämä suo­si­tuk­set myös toteu­te­taan sel­lai­ses­sa muo­dos­sa, että tulok­sia syntyy.

    Sep­po Korppoo
    Yrittäjä

  26. Mari Hei­ma­la:
    Esim. työt­tö­mäk­si jää­neil­lä van­hem­mil­la lap­set jou­tu­vat lopet­ta­maan lukion tai ammat­ti­kou­lun, kos­ka opis­ke­lu­vä­li­nei­siin ja kir­joi­hin ei ole varaa. Toi­meen­tu­lo­tues­ta näi­tä ei korvata.

    En tie­dä onko tämä mer­kit­tä­vä jut­tu työl­li­syy­den kan­nal­ta, mut­ta tot­ta on kui­ten­kin kou­lu­jen kir­ja­kes­kei­syys. Aina­kin omi­na lukio­ai­koi­na­ni 90-luvul­la kir­ja­ka­rusel­li oli tol­ku­ton. Pak­ko-osta­tet­tiin lukio­lai­sil­la hir­vee mää­rä kir­jo­ja, jois­ta suu­ri osa ihan tur­hia. Puo­lia­kaan en var­mas­ti luke­nut. Ihan hyvät arvo­sa­nat tuli sil­ti 😀 Nyky­ään vaa­di­taan var­maan mui­ta­kin (tie­to­tek­ni­siä?) jut­tu­ja opiskeluissa…

  27. hart­sa: … nuor­ten mies­ten kes­kuu­des­sa, jot­ka las­ke­vat aika nopeas­ti auki kuin­ka pal­jon efort­tia kou­lu­tuk­seen kan­nat­taa lait­taa pleik­ka­rin ja kal­joit­te­lun sijaan. 

    Mik­si­kö­hän aina, kun tämän blo­gin kom­men­teis­sa mai­ni­taan jokin peli­kon­so­li, se on PlayS­ta­tion? Ei kos­kaan esi­mer­kik­si Xbox tai Wii. (Aiem­pia mai­nin­to­ja esim. täs­sä, täs­sä ja täs­sä.)

    Oli­si­ko­han syy­nä se, että pleik­ka tuli mark­ki­noil­le jo 90-luvun alku­puo­lis­kol­la ja muut joh­ta­vat nykybrän­dit vas­ta pal­jon myö­hem­min? Jol­loin mai­nit­se­mi­nen saat­tai­si olla oire sii­tä, että mai­nit­si­jan tois­tai­sek­si tuo­reim­mat lähel­tä teh­dyt havain­not sii­tä, mil­lais­ta elä­mää Suo­men nuo­ri­so viet­tää, ovat myös noil­ta samoil­ta ajoilta.

    Koh­ta var­maan joku tuo­mit­see lais­kot­te­le­vat nyky­nuo­ret, jot­ka vain pelaa­vat Sega Satur­nia päi­vät pit­kät. Ja kuun­te­le­vat ties mitä CD-levyjä.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikko
    Luvut on vakioi­tu kou­lu­tusas­teen mukaan. Nais­ten kou­lu­tusas­te on mies­ten kou­lu­tusas­tet­ta kor­keam­pi, joten tun­ti­palk­ka voi olla koko veäs­tön tasol­la sama, vaik­ka se on jokai­ses­sa kou­lu­tus­ryh­mäs­sä nai­sil­la pienempi.

    Eli jos insi­nöö­ri­töis­tä siir­ret­täi­siin hal­pa­mai­hin hel­poi­mamt ja mata­la­palk­kai­sim­mat ja suo­ma­lais­ten insi­nöö­rien kes­ki­palk­ka nousi­si, niin tämä näkyi­si tilas­tois­sa siten, että nai­sia sorretaan?

  29. Kii­tok­sia Osmol­le tuke­vas­ta luku­pa­ke­tis­ta! Täy­tyy­pä pereh­tyä kun aikaa löy­tyy. Osmo on kyl­lä yleen­sä ollut tämän tyyp­pi­sis­sä poliit­ti­sis­sa kysy­myk­sis­sä vahvimmillaan.

  30. Samu­li Paha­lah­ti:

    Mut­ta mis­tään täl­lai­ses­ta ei ole eri­tyi­sem­min hyö­tyä, kos­ka avoi­mia työ­paik­ko­ja on niin vähän. Mones­sa avoi­mes­sa pai­kas­sa arvos­te­taan työ­ko­ke­mus­ta ja/tai kou­lu­tus­ta sil­tä kysei­sel­tä alal­ta, ja jos vain jol­lain haki­jal­la on nii­tä, hän on etusi­jal­la mui­hin ver­rat­tu­na. Työn­ha­ki­joi­ta on pal­jon ja työ­nan­ta­jal­la on varaa valita.

    - — - -

    Oma lääk­kee­ni tähän ongel­maan on yksin­ker­tai­nen: tar­vi­taan lisää työ­paik­ko­ja. Mitä enem­män mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä töi­hin, sitä enem­män mah­dol­li­suuk­sia löy­tää sel­lai­nen paik­ka, mis­sä mata­la­palk­ka­työs­tä voi pääs­tä eroon oppi­mal­la jon­kin alan ammat­ti­lai­sek­si. Uusien työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­nen mer­kit­tä­vis­sä mää­rin vai­kut­taa kui­ten­kin aika uto­pis­ti­sel­ta, kun kat­soo miten val­las­sa ole­vat polii­ti­kot suh­tau­tu­vat asiaan.

    Nime­no­maan.

    Ode ja Var­tiai­nen sivuut­ta­vat täy­sin työn kysyn­tä­te­ki­jöi­den mer­ki­tyk­sen. Täs­sä on kak­si asiaa:

    1) Jopa uusklas­si­sen ”täys­työl­li­syy­den” olois­sa reser­vi­työ­voi­maa on joka tapauk­ses­sa se 5–7 prosenttia.
    2) Kuten Lau­ri mai­nit­si, blo­gin ana­lyy­si perus­tuu vää­räk­si osoit­tau­tu­nee­seen Sayn lakiin. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on todel­li­suu­des­sa pak­ko puut­tua myös kysyn­tä­te­ki­jöi­hin, jos uusklas­sis­ta täys­työl­li­syyt­tä halu­taan pitää yllä.

    Lisäk­si jos työt­tö­myyt­tä oikeas­ti halut­tai­siin pai­naa mini­miin, jul­ki­sen sek­to­rin työl­lis­tä­mis­oh­jel­mat ovat todel­li­nen (ja mah­dol­li­ses­ti ainoa) vaih­toeh­to (ks. esim: http://sorsafoundation.fi/2012/11/30/luonnollisesta-tyottomyydesta-taystyollisyyteen/)

  31. Tie­däm­me yri­tys­ky­se­lyis­tä ylei­ses­ti, että monilla
    toi­mia­loil­la on jat­ku­via rek­ry­toin­ti­vai­keuk­sia, eri­tyi­ses­ti kor­kea­suh­dan­teis­sa, mut­ta jos­sain mää­rin myös mata­la­suh­dan­teis­sa. Täl­lai­sia toi­mia­lo­ja ovat esi­mer­kik­si raken­ta­mi­nen, sii­vousa­la ja kul­je­tus ala.”

    Tie­däm­me myös­kin että mer­kit­tä­vin syy on haki­joi­den sopi­mat­to­muus työ­nan­ta­jan tarpeisiin.

    Osa­työ­voi­man tar­jon­nas­ta on var­maan sopimatonta.
    Mut­ta sii­vous-kul­je­tus-raken­nusa­lal­la on pal­jon hui­ja­ri­fir­mo­ja, jot­ja vain hyvösks­käyt­tä­vät työ­voi­maa ja jät­tä­vät palk­ko­ja, yli­työ­kor­vauk­sia, sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja etec maksamatta.

    Tai teet­tä­vät jär­jet­tö­män pit­kiä päi­viä ja/tai työ­tur­val­luus lai­min­lyö­dään jatkuvasti.

    Kuka­pa haluai­si hui­ja­ri­fir­man palvelukseen ??
    Var­maan heil­lä on vai­keuk­sia rekrytoinnissa ?

    Tut­ki­mus on otan­ta­tut­ki­mus eikä huo­mioi täl­lai­sia asioita

  32. Tapio: Sinän­sä hyvä huo­mio, mut­tei seli­tä perus- ja kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen saa­nei­den välis­tä ällis­tyt­tä­vän suur­ta työllisyyseroa.

    Tie­tys­ti tuos­sa jou­kos­sa on kau­pan­te­ki­jäi­si­nä päih­tei­den vää­rin­käyt­tä­jiä, vähä­lah­jai­sia , työ­ky­vyl­tään alen­tu­nei­ta, mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia etc

    Eivät he kaik­ki ole eläk­keel­lä tai ole nuo­ria tai vanhoja.

    Kun mata­la­palk­kai­sia on rapor­tin mukaan 5,9 % työl­li­sis­tä niin se edus­taa n 150000 hen­keä ja vaik­ka luo­kan työt­tö­mät las­ke­taan mukaan niin n 200000.

    Kyl­lä näin pie­ni mark­ki­na muut­tuu hel­pos­ti ver­tai­lu­kel­vot­to­mak­si jo pie­nil­lä häiriötekijöillä

    Aka­tee­mis­tan ja kou­lut­ta­mat­to­mien työ­mark­ki­noi­den ver­taa­mi­nen on vähän kuin ver­tai­si kes­ke­nään mat­ka­pu­he­lin- ja atomivoimalamarkkinoita

  33. niin:
    …Tilas­tol­li­nen ana­lyy­si ei tuo esiin ongel­mien juurisyitä… 

    - lii­an kor­kea veroaste
    — lii­an kor­keat sossutuet

  34. Mata­la­palk­ka­työ­tä voi­si olla esim. puo­li­päi­väi­se­nä vaik­ka netin käyt­tö kult­tuu­rin tuottamistarkoituksiin.
    Sai­si lait­taa tun­nit ylös, mitä käyt­tää ja tekee ja yhteis­kun­ta mak­sai­si pie­nen kor­vauk­sen. Tai­de­han on niin moni­säi­keis­tä. Moni nuo­ri on syr­jäy­ty­nyt työ­elä­mäs­tä ja käyt­tää net­tiä muu­ten­kin tai­ta­vas­ti. Samoin esi­mer­kik­si elo­ku­vien kat­se­lu ja musii­kin kuun­te­lu. Pal­kit­se­vuu­teen näis­sä tulonsiirtohommissakin.

  35. Minul­le jäi lyhyes­tä kaa­vio­teks­tis­tä arvoi­tuk­sek­si, miten mata­la­palk­ka­työ­tä teke­vät tuli­si­vat toi­meen? Vuo­krien hil­li­tön nousu, elin­tar­vik­kei­den huip­pu­hin­nat, työ­mat­ka­kus­tan­nuk­set, säh­köön ja kaik­kiin mui­hin­kin hin­toi­hin lisä­tyt vito­set ja kym­pit, yhä pitem­mät mat­kat ter­vey­den­huol­toon mat­ka­kus­tan­nuk­si­neen — miten niis­tä kai­kis­ta sel­vi­ää sil­lä mata­lal­la palkalla? 

    Mata­la­palk­ka­työ­tä on kyl­lä tar­jol­la. Esim monen­kar­vais­ta pro­vi­sio­työ­tä on aina tar­jol­la. Ongel­ma on se, että paras­kin toi­veik­kais­ta nuo­ris­ta työn­te­ki­jöis­tä yltää 8–9tunnin työ­ru­pea­mal­la vain työ­tu­loil­le, jot­ka eivät edes oikeu­ta alem­paan vero­pro­sent­tin, joka kan­nus­tuk­se­na ojen­ne­taan 700e/kk ylit­tä­vil­le tuloille. 

    Tun­ti­pal­kat siis ovat jo lähel­lä aasia­lais­ta tasoa, mut­ta kos­ka asu­mi­sen ja muun vält­tä­mät­tö­män hin­ta­ta­so ei ole aasia­lai­sel­la tasol­la, näi­tä töi­tä voi­vat har­ras­tel­la vain ne, joi­den van­hem­mil­la on varaa nuo­ren­sa elinkustannuksiin.

  36. Jos tra­de­no­mi on kau­pan kas­sal­la, jotain on men­nyt pahas­ti pieleen. 

    Jos kou­lu­tus­kär­jes­tel­män tuot­ta­ma osaa­mi­nen ei rii­tä, ollaan pahas­sa AMK krii­sis­sä — kou­lu­tusin­ves­toin­ti menee huk­kaan. Samal­la sopi­van mata­lan kou­lu­tuk­sen saa­neet jää­vät työttömäksi. 

    Sama ongel­ma on muis­sa­kin mata­lan kou­lu­tus­ta­soa hom­mis­sa, call cen­te­rit esi­mer­kik­si. Työ­nan­ta­ja ottaa kou­lu­te­tuim­man saa­ta­vil­la ole­van työntekijän.

    1. Tra­de­no­mi jää kau­pan kas­sal­le, kos­ka palk­ka-astei­kon ala­pääs­sä ei ole palk­kae­ro­ja. Tra­de­no­mi ei saa tra­de­no­min osaa­mis­ta vaa­ti­vas­ta työs­tä sen parem­paa palk­kaa kuin kas­sal­ta. Kou­lu­tus menee huik­kaan ja kou­lut­ta­ma­ton jää töttömäksi.

  37. niin: Monet vähän kou­lu­te­tut ovat­työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la esi­mer­kik­si moti­vaa­tion puut­teen, elä­män­ta­po­jen­sa (esim. alko­ho­li­soi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuo­ris­ta) tai vaka­vien sai­rauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­li­sen työn teke­mi­sen vaikeaksi. 

    Var­maan noin­kin, mut­ta ei tuol­la voi miten­kään dis­sa­ta koko raport­tia eikä var­sin­kaan noi­ta käy­riä, jot­ka täy­sin kiis­tat­ta osoit­ta­vat, että työ­mark­ki­nat eivät toi­mi. Var­sin­kin kun Osmo esit­tää hyvät perus­te­lut sil­le, mik­si näin on.

    Sitä­pait­si syr­jäyt­mis­se­li­tys ei kum­min­kaan seli­tä sitä, mik­si pel­kän perus­kou­lun käy­neel­lä ei-syr­jäy­ty­neel­lä ja ammat­ti­kou­lun käy­neel­lä on samat tun­ti­pal­kat. Kai­ken jär­jen mukaan näin ei pitäi­si olla, tai vaih­toeh­toi­ses­ti amma­til­li­nen kou­lu­tus on sinäl­lään täy­sin tur­haa ja ainoa vai­ku­tus sil­lä on syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­sy, jos­ta taas seu­raa työkykyisyys.

    Mikä tulee noi­hin monion­gel­mai­siin, niin kuin­ka­han moni niis­tä­kin jäi­si syn­ty­mät­tä, jos suo­raan perus­kou­lus­ta­kin voi­si men­nä lapiohommiin?

    Täs­tä­kin kes­kus­te­lus­ta voi­daan tode­ta, että mikä­li ihmi­sen koko maa­il­man­ku­va perus­tuu sii­hen että Var­tiai­sen ja Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mät asiat eivät pidä paik­kaan­sa, hän­tä ei ole mah­dol­lis­ta saa­da ymmär­tä­mään Var­tiai­sen ja Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mien toi­men­pi­tei­den järkevyyttä.

  38. Kuvaa kat­so­mal­la voi vetää myös sen ana­lo­gian että mitä pie­nem­pi palk­ka sen huo­nom­pi työl­lis­ty­vyys, joten parem­pi työl­lis­ty­vyys saa­daan palk­kaa nostamalla!

    Tosia­sias­sa eikö­hän vähän kou­lu­tus­ta saa­nei­den työl­lis­ty­vyy­den taus­tal­la ole iso mää­rä mui­ta vai­kut­ti­mia kuin lii­an kova mata­la­palk­kais­ten alo­jen palk­ka­ta­so. Ammat­tiyh­dis­tyk­set­tö­mät, sosi­aa­li­tur­vat­to­mat ja ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nöt­tö­mät maat kali­pai­le­vat kou­lut­ta­mat­to­man työn teke­mi­ses­tä taval­la johon ei voi vas­ta muu­ta kuin pois­ta­mal­la em. asiat myös meil­tä, mut­ta se tie ei ole sivis­tys­val­tion tie. Eikä sekään ole jär­ke­vää että mata­lam­pi palk­ka kom­pen­soi­daan vero­va­rois­ta. Sitä ei pit­käl­lä täh­täi­mel­lä min­kään val­tion talous kes­tä, ja tosia­sias­sa se on yri­tys­tuen uusi muoto.

    No mikä kei­nok­si? Mata­la­palk­kais­ten palk­ka­ta­son nos­to siir­tyy suo­raan kulu­tuk­seen, mikä lisää tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen kysyn­tää, mikä syn­nyt­tää oikei­ta, ter­vei­tä työ­paik­ko­ja. Ja las­ke­taan kor­keam­min kou­lu­tet­tu­jen palk­ka­ta­soa, sil­lä siel­lä on “tyh­jä­käyn­tiä ja välys­tä” var­sin­kin jul­ki­sel­la sektorilla.

  39. Lisäk­si 4)keskiasteen palk­ka­ke­hi­tys näkyy jää­neen jäl­keen, joten sitä korot­ta­mal­la saa­daan kuva tasa­pai­noon ja lisää yri­tys­toi­min­taa elvyt­tä­vää ter­vet­tä kulu­tus­ta (yri­tys- ym. tukien sijaan).

  40. ”Kou­lu­tus menee huikkaan”

    Freu­dian slip pal­jas­taa mora­lis­ti­sen asenteen. 

    Kan­nat­ta­ko Soi­nin­vaa­ra ja Var­tiai­sen todel­la­kin vedo­ta Tans­kan malliin?

    ”Pidäm­me tans­ka­lais­ta akti­voin­ti-toi­min­ta­ta­paa parem­min poh­jois­mai­seen ja suo­ma­lai­seen arvo­ym­pä­ris­töön sopi­va­na kuin sak­sa­lai­sia ns. Harz-refor­me­ja, joi­hin kuu­lu­nut tukien ja stan­dar­dien leik­kaa­mi­nen on hyvän työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen hin­ta­na myös lisän­nyt köy­hyyt­tä.” (2013, 56.)

    Tans­kas­sa­han työ­mark­ki­nat ovat aina toi­mi­neet niin, että kai­ken­lai­set työ­ha­lui­set ihmi­set löy­tä­vät töi­tä. Olet­te­ko te iki­nä olleet Tans­kas­sa töissä?

    Ope­raa­tio on seu­raa­va: Suo­ma­lai­seen toi­vot­to­muu­teen ja loput­to­miin todis­te­lui­hin kyl­läs­ty­nyt työn­ha­ki­ja ajaa Ruot­sin läpi sen ver­ran kovaa, että ehtii Köö­pen­ha­mi­nan Fol­ke­re­gis­te­riin ennen sul­ke­mi­sai­kaa hake­maan tans­ka­lais­ta vero­kort­tia (tämä vaa­ti mukaan poh­jois­mai­sen vero­kor­tin ja jon­kin ei täy­sin tekais­tun osoit­teen). Seu­raa­va­na arki­päi­vä­nä men­nään vero­kor­tin kans­sa irto­työ­läis­ten (lösar­bej­der, ammat­ti­ni­mi­ke on tavat­to­man tyy­dyt­tä­vä) työn­vä­li­tyk­seen, jos­ta työn­ha­ki­ja lähe­tään johon­kin osoit­tee­seen teke­mään jota­kin ennal­ta tun­te­ma­ton­ta työ­tä. Kel­lo 7.30 ollaan työs­sä. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­nen palk­ka mak­se­taan päi­vä­kei­kas­ta päi­vän päät­teek­si, pitem­piai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa myö­hem­min. Täl­lä taval­la monet ovat löy­tä­neet itsel­leen sopi­van, pit­kä­ai­kai­sen ja jos­kus jopa vaki­nai­sen työn. Pro­ses­siin sisäl­tyy yksin­ker­tai­ses­ti har­vi­nai­sen pie­ni ”mää­rä kon­tak­te­ja ja kes­kus­te­lu­ja pai­kal­li­ses­sa työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa” (2013, 56). Kou­lu­tuk­set eivät nouse mis­sään vai­hees­sa esille.

    Tot­ta on, että 1990-luvul­la sosi­aa­li­tuen (biståndshjælp) varas­sa elä­neet alle 25-vuo­ti­aat pako­tet­tiin ryh­ty­mään johon­kin, mut­ta Tans­kas­sa hyväk­syt­tä­vän johon­kin ryh­ty­mi­sen kir­jo on laa­jem­pi kuin Suomessa.

    Kun koko ajan työl­li­syy­den yhtey­des­sä puhu­taan kou­lu­tuk­ses­ta, niin pitäi­si sit­ten mää­ri­tel­lä se, mit­kä elä­mä­na­lu­eet ja akti­vi­tee­tit kuu­lu­vat kou­lu­tuk­sen käsit­teen alaan, ja myös ker­toa se ihmi­sil­le, ettei­vät he omak­si vahin­gok­seen ja vää­rän tie­don varas­sa meni­si rekis­te­röi­mään ”kou­lu­tuk­sik­si” toi­min­to­ja, jois­ta on hait­taa hei­dän työl­lis­ty­mi­sel­leen. Koko ajan­han näi­tä tulee: “osal­lis­tu­mis­to­dis­tuk­sen voi pyy­tää säh­kö­pos­tit­se osoit­tees­ta koulutus@xx”. Kan­nat­taa­ko pyy­tää vai ei? Kan­sain­vä­li­sis­tä tie­teel­li­sis­tä kon­fe­rens­seis­ta saa jos­kus osan­ot­to­to­dis­tuk­sen, Phd-kurs­seil­ta jopa cre­dit points. Lap­sel­li­nen mie­li nor­sun­luu­tor­nis­saan kuvit­te­lee, että täs­tä oli­si hyö­tyä. Tilan­ne on toi­nen suo­ma­lai­sil­la työ­mark­ki­noil­la, joil­la aja­tel­laan, että “ai jaa, no emme me sit­ten kyl­lä nii­den puolelaisia…”

  41. Nyt sit­ten taas veri punnitaan.

    Hal­li­tus tekee koh­ta lin­jauk­set lop­pu­vaa­li­kau­den tär­keim­mis­sä asiois­sa tilan­tees­sa, jos­sa “on pak­ko teh­dä jotakin”.

    Kaik­ki ovat var­maan huo­man­neet, että eri ryh­mien lob­ba­rit ovat nyt aja­neet jouk­kon­sa puo­lus­tus­lin­joil­le ja koh­ta var­maan aloit­ta­vat “pelot­ta­van sapelinkalistelunsa”.

    On taas ker­ran se tilan­ne, jos­ta Rai­mo Sai­las kom­men­toi joten­kin näin: “Jos kaik­ki lob­ba­rit sai­si­vat mitä halua­vat, täs­tä tuli­si huo­no maa.” 

    Minä olen samaa miel­tä, ja panen parem­mak­si­kin: “Ne joil­la ei ole kehis­sä lob­ba­ria ollen­kaan tule­vat oikein kun­nol­la kupatuiksi.”

    Nyt näyt­tää­kin sil­tä, että syr­jään lou­ku­te­tut ja yrit­tä­jät tule­vat kol­mi­kan­nan toi­mes­ta jyrä­tyik­si ja var­sin­kin kupatuiksi.

    Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että PK-yri­tyk­set ovat maan suu­rim­pia työl­lis­tä­jiä ja lou­ku­te­tut tule­vat yhteis­kun­nal­le sil­mit­tö­män kal­liik­si, puhu­mat­ta­kaan toi­vot­to­mas­sa lou­kus­sa ole­mi­ses­ta seu­raa­vis­ta inhi­mil­li­ses­tä kärsimyksistä.

    Täs­sä tilan­tees­sa OSn ja Juha­na Var­tiai­sen erin­omai­nen sel­vi­tys muut­tuu­kin kan­san etua vas­taan toi­mi­vien kol­mi­kan­ta­lob­ba­rien armot­to­man tyk­ki­tu­len ampumatauluksi.

    Jos käy kuten nyt ennus­tan, nykyi­nen inves­toint­la­ma ja louk­ku-ongel­mat vain pahenevat.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka toi­mii his­to­rian oikeal­la puo­lel­la kan­san parhaaksi

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tra­de­no­mi jää kau­pan kas­sal­le, kos­ka palk­ka-astei­kon ala­pääs­sä ei ole palk­kae­ro­ja. Tra­de­no­mi ei saa tra­de­no­min osaa­mis­ta vaa­ti­vas­ta työs­tä sen parem­paa palk­kaa kuin kas­sal­ta. Kou­lu­tus menee huk­kaan ja kou­lut­ta­ma­ton jää työttömäksi.

    Juu­ri näin asia näyt­tää olevan.
    Ja moniin mui­hin­kin help­poi­hin teh­tä­viin ote­taan kou­lu­tet­tu­ja, kun nii­tä on saa­ta­va­na. Kou­lu­tus on kui­ten­kin aika kal­lis­ta, tur­ha kou­lu­tus etenkin.

  43. Andy:Ammat­tiyh­dis­tyk­set­tö­mät, sosi­aa­li­tur­vat­to­mat ja ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nöt­tö­mät maat kali­pai­le­vat kou­lut­ta­mat­to­man työn teke­mi­ses­tä taval­la johon ei voi vas­ta muu­ta kuin pois­ta­mal­la em. asiat myös meiltä

    Kii­na­lai­set eivät kyl­lä taa­tus­ti kil­pai­le suo­ma­lais­ten par­tu­rei­den, sii­voo­jien ja kotia­pu­lais­ten kans­sa samois­ta apajista.

  44. Jii: Nime­no­maan.

    Ode ja Var­tiai­nen sivuut­ta­vat täy­sin työn kysyn­tä­te­ki­jöi­den mer­ki­tyk­sen. Täs­sä on kak­si asiaa:

    1) Jopa uusklas­si­sen ”täys­työl­li­syy­den” olois­sa reser­vi­työ­voi­maa on joka tapauk­ses­sa se 5–7 prosenttia.
    2) Kuten Lau­ri mai­nit­si, blo­gin ana­lyy­si perus­tuu vää­räk­si osoit­tau­tu­nee­seen Sayn lakiin. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on todel­li­suu­des­sa pak­ko puut­tua myös kysyn­tä­te­ki­jöi­hin, jos uusklas­sis­ta täys­työl­li­syyt­tä halu­taan pitää yllä.

    Lisäk­si jos työt­tö­myyt­tä oikeas­ti halut­tai­siin pai­naa mini­miin, jul­ki­sen sek­to­rin työl­lis­tä­mis­oh­jel­mat ovat todel­li­nen (ja mah­dol­li­ses­ti ainoa) vaih­toeh­to (ks. esim: http://sorsafoundation.fi/2012/11/30/luonnollisesta-tyottomyydesta-taystyollisyyteen/)

    Työ­voi­man kysyn­tään vai­kut­ta­vat myös kulut­ta­jien osto­mah­dol­li­suu­det ja tuo­tan­non tehok­kuus. Jos asiak­kail­la ei ole osto­voi­maa niin eipä työ­voi­maa­kaan tar­vi­ta tai jos asiak­kail­la ei ole aikaa kulut­taa niin eipä työ­paik­ko­ja synny.
    Jos usa­lais­ten osto­voi­ma oli­si Suo­men tasoa niin työl­li­siä nyky­tek­nii­kal­la oli­si 2,5 mil­joo­naa ja loput eläi­si­vät ihn­ti­aa­nei­na preerialla.

    Ja pie­ni­palk­kai­sen työn osuus lop­pu­tuot­teen hin­nas­sa on niin vähäi­nen, ettei sil­lä ole mer­ki­tys­tä hinnoittelussa

    Esim kun 100 euron kän­ny­kän hin­nas­sa sen pie­ni­palk­kai­sen lin­ja­työ­läi­sen kulu on muu­ta­mia cent­te­jä niin eivät cen­tin muu­tok­set teh­das­hin­nas­sa eli 20–30 % muu­tok­set pal­kas­sa hei­jas­tu lop­pu­tuot­teen hin­taan saakka.

    Suu­rin ansait­si­ja tuos­sa 100 euron kän­ny­käs­sä on val­tio , 24 %,seu­raa­vak­si suu­rin yhtiöt ja kol­man­nek­si hyvä­palk­kai­set suun­nit­te­li­jat, markkinoijat,brändääjät, muotoilijat.

    Mut­ta suu­rim­pa­na ongel­ma­na näh­dään se pie­ni kii­na­lai­nen työn­te­ki­jä, joka ei alis­tu osaansa.

    Sama kos­kee kaik­kia tuot­tei­ta , sen pie­ni­palk­kai­sen osuus on niin pie­ni, ettei se vai­ku­ta juu­ri­kaan lop­pu­tuot­teen hintaan

  45. Itse asias­sa pahin mata­la­palk­ka­työn kil­pai­li­ja on ilmai­nen työ.

    Sitä tee­te­tään opis­ke­li­joil­la ja työttömillä.

    Työt­tö­mät ja opsi­ke­li­jat teke­vät n puo­len vuo­den jak­so­ja ilmai­si­na työntekijöinä

    Esim serk­ku­ni on täl­lä het­kel­lä täl­lai­nen työntekijä.Työuraa hänel­lä on taka­naan 30 vuot­ta ja nyt työk­kä­ri “kou­lut­taa” hän­tä samaan ammattiin.Vanha 30 vuot­ta sit­ten teh­dyn opis­ke­lun vuok­si hän­tä pide­tään ammat­ti­tai­dot­to­man vaik­ka työs­sä on jou­tu­nut pitä­mään ammat­ti­tai­don yllä 

    Ja nyt hän tekee puo­len vuo­den työ­har­joit­te­lua, joka on työ­nan­ta­jal­le ilmainen.

    Kun täl­lai­sia har­joit­te­li­joi­ta on pal­jon niin he syö­vät pie­ni­palk­kais­ta ja vähän parem­pi­palk­kais­ta­kin palkkatyötä.

  46. Andy: Ammat­tiyh­dis­tyk­set­tö­mät, sosi­aa­li­tur­vat­to­mat ja ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nöt­tö­mät maat kali­pai­le­vat kou­lut­ta­mat­to­man työn teke­mi­ses­tä taval­la johon ei voi vas­ta muu­ta kuin pois­ta­mal­la em. asiat myös meil­tä, mut­ta se tie ei ole sivis­tys­val­tion tie. Eikä sekään ole jär­ke­vää että mata­lam­pi palk­ka kom­pen­soi­daan vero­va­rois­ta. Sitä ei pit­käl­lä täh­täi­mel­lä min­kään val­tion talous kes­tä, ja tosia­sias­sa se on yri­tys­tuen uusi muoto.

    Mikä on työt­tö­män työ­hön siir­ty­mi­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus kansantaloudelle?

    Jos työ­tön tar­vit­see elääk­seen vaik­ka­pa asun­non ja 300 e/kk käteen, niin hänen ole­mi­sen­sa mak­saa yhteis­kun­nal­le tuon ver­ran. Jos ko. työ­tön siir­tyy työ­hön, hän tar­vit­see samaan elin­ta­soon asun­non + 300 e/kk + työ­vaat­teet + työmatkakustannukset.

    Toi­sin sanoen talou­den kan­nal­ta työn hin­ta on työ­vaat­teet + työ­mat­ka­kus­tan­nuk­set. Tyy­pil­li­ses­ti alle 10 euroa päi­väs­sä. Hal­vem­pi kuin viro­lai­nen, venä­läi­nen tai vaik­ka kiinalainen.

    On aika help­poa kek­siä töi­tä, jois­sa vähän kou­lut­ta­mat­to­mam­man­kin ihmi­sen tuot­ta­vuus on yli 10 e/pvä. Jos siis läh­de­tään sii­tä, että kaik­ki työt­tö­mät eivät ole työ­ky­vyt­tö­miä fyy­si­ses­tä, psyyk­ki­ses­tä tai sosi­aa­li­ses­ta syystä.

    Täl­tä kan­nal­ta kat­sot­tu­na ei vaa­di­ta pal­jon aivo­työ­tä sen huo­maa­mi­sek­si, että työt­tö­mät kan­nat­tai­si saa­da vai­ka hyvin­kin huo­nos­ti tuot­ta­viin töi­hin. Mal­lin löy­tä­mi­nen on kui­ten­kin vähän haas­ta­vaa, kos­ka sii­tä pitäi­si löy­tyä kan­nus­ta­vuus työt­tö­mäl­le, eikä se sai­si joh­taa puli­vei­vaa­mi­seen työ­nan­ta­jien suunnasta.

    Tämä ei edel­leen­kään ole nol­la­sum­ma­pe­li. Koto­na äks­bok­sil­la pelaa­van medi­aa­ni­työt­tö­män tuot­ta­vuus on nol­la, joten mel­kein­pä mihin hyvän­sä työ­hön lai­tet­tu­na kan­sa­kun­nan koko­nais­tuot­ta­vuus kas­vaa. Tämä on ihan sitä samaa jut­tua kuin se, ettei pitäi­si tui­jot­taa työt­tö­myy­sas­tee­seen vaan työllisyysasteeseen.

  47. ensin te nos­tat­te hal­li­tuk­ses­sa perus­tur­vaa 100e/kk ja sen jäl­keen ehdo­tat­te matalapalkka-alea.

    ris­ti­rii­tais­ta?

    eli van­ha sananlasku:verot val­tion maksettavaksi

  48. Jii: Ode ja Var­tiai­nen sivuut­ta­vat täy­sin työn kysyn­tä­te­ki­jöi­den mer­ki­tyk­sen. Täs­sä on kak­si asiaa:

    1) Jopa uusklas­si­sen ”täys­työl­li­syy­den” olois­sa reser­vi­työ­voi­maa on joka tapauk­ses­sa se 5–7 prosenttia.
    2) Kuten Lau­ri mai­nit­si, blo­gin ana­lyy­si perus­tuu vää­räk­si osoit­tau­tu­nee­seen Sayn lakiin. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on todel­li­suu­des­sa pak­ko puut­tua myös kysyn­tä­te­ki­jöi­hin, jos uusklas­sis­ta täys­työl­li­syyt­tä halu­taan pitää yllä.

    Selit­tää­kö kan­nat­ta­ma­si teo­ria sen, mik­si kou­lu­tus vai­kut­taa työl­li­syy­teen noin dramaattisesti?

    Ulko­puo­li­ses­ta tämä vai­kut­taa enem­män­kin ‘muna vai kana ensin’ ‑kiis­te­lyl­tä. Arki­ko­ke­mus osoit­taa, että teke­mät­tö­miä töi­tä on vaik­ka mil­lä mital­la, mut­ta nii­tä ei vain kan­na­ta teettää

    Esi­mer­kik­si senio­ri­kan­sa­lai­set tar­vit­se­vat yhä enem­män apua niin kodin sisä- kuin ulko­puo­li­siin töi­hin. Suu­ri osa näis­tä töis­tä ei vaa­di mitään eri­koi­sem­paa kou­lu­tus­ta, kos­ka neu­vo­ja on itse paikalla.

    Näi­den töi­den teet­tä­mi­nen yri­tys­ten kaut­ta tulee yri­tyk­sen yleis­kus­tan­nu­ten takia tur­han kal­liik­si ja teki­jän suo­ra palk­kaa­mi­nen on tar­vit­ta­van byro­kraat­tian takia työlästä.

    Ongel­mia tun­tuu ole­van myös yrit­tä­jä­puo­lel­la. Esi­mer­kik­si talo­yh­tiöt valit­ta­vat, ettei alle 50 000€:n hank­kei­siin tah­do saa­da tar­jouk­sia. Onko­han niin, että suo­ran palk­kaa­mi­sen lisäk­si myös pie­ny­rit­tä­mi­nen on teh­ty tur­han hankalaksi.

  49. Olen työs­sä käy­vä yli 50v kirvesmies.

    Raken­nusa­lal­la vie­lä ole­vien suo­ma­lais­ten kes­ki- ikä on häm­mäs­tyt­tä­vän kor­kea, var­maan jo rei­lus­ti yli 50v.

    Vero­va­paa ulko­mai­nen orja­työ­voi­ma on yksi syy, mut­ta joten­kin nyky­nuo­ri­so ihme­tyt­tää. Pas­ka­työ­tä ei halua teh­dä kukaan, eikä sii­hen pakoteta.

    Jos mei­kä­läi­nen jää työt­tö­mäk­si, niin heti tulee osoi­tus­ta viro­lai­siin ja venä­läi­siin raken­nus­fir­moi­hin ja on pak­ko käy­dä töi­tä kysy­mäs­sä. Niil­tä taas ei saa tosi­tet­ta käyn­nis­tään, joten TE- toi­mis­to saa päi­vä­ra­hat poikki.

    Jol­tain viro­lai­sel­ta fir­mal­ta sai­si vie­lä vähem­män palk­kaan­sa ja kysy­jä voi saa­da luo­din otsaan­sa. Ennak­ko­ta­pauk­sia on jo, mut­ta niis­tä ei puhuta.

    http://rodionr.vuodatus.net/lue/2012/05/ei-rahoja-mutta-henki

  50. Lii­an van­ha: Itse asias­sa pahin mata­la­palk­ka­työn kil­pai­li­ja on ilmai­nen työ.

    Sitä tee­te­tään opis­ke­li­joil­la ja työttömillä.

    Työt­tö­mät ja opsi­ke­li­jat teke­vät n puo­len vuo­den jak­so­ja ilmai­si­na työntekijöinä 

    Tämä on aivan tot­ta. Työ­har­joit­te­lu on nyky­ään pakol­lis­ta tie­tääk­se­ni lähes kai­kis­sa AMK-tut­kin­nois­sa, ja lähes val­miin ammat­ti­lai­sen asian­tun­ti­ja­työs­tä­kin saa­te­taan mak­saa alta ton­nin. Vie­lä kar­keam­pia­kin esi­merk­ke­jä on, myös minun lähi­pii­ris­sä­ni. Kan­di­daa­til­le nel­jä­sa­taa euroa Hel­sin­gis­sä ja niin edel­leen, ja joku sen­kin hom­man var­mas­ti jou­tuu ottamaan.

    Alal­la jol­la vie­tin väli­vuo­te­ni har­joit­te­li­jan palk­ka on 80% alim­man palk­ka­luo­kan pal­kas­ta. Tämä on peri­aat­tees­sa kyl­lä ihan hyväk­syt­tä­vää, vaik­ka­kin aset­taa samaa työ­tä teke­vät ihmi­set välil­lä hie­man hul­lun­ku­ri­seen ase­maan. Jos tulet ummik­ko­na kesä­töi­hin, palk­ka­si on 10 euroa, ja jos taas mel­kein val­mii­na ammat­ti­lai­se­na har­joit­te­luun, palk­ka­si on 8 euroa. Nyky­ti­lan­tees­sa työ­nan­ta­jat käyt­tä­vät pak­ko­har­joit­te­lua härs­kis­ti hyväkseen.

    Jos ja kun kau­his­tel­laan sitä, että nuo­ria yri­te­tään pakot­taa “mata­la­palk­ka­työ­hön”, pitäi­si muis­taa kat­soa rehel­li­ses­ti nyky­ti­lan­net­ta, jos­sa työn teet­tä­mi­nen ilmai­sek­si ei ole miten­kään har­vi­nais­ta. Kai mata­la­kin palk­ka on parem­pi kuin ilmai­sen työn tekeminen?

    Kun minä pää­sin lukios­ta, kes­ti vuo­den päi­vät ennen kuin sain muka­van työn, enkä kyl­lä miten­kään nir­soil­lut. Ennen kuin pää­sin töi­hin teh­taa­seen, minun piti osoit­taa sän­til­li­syy­te­ni ole­mal­la piha­töis­sä puo­li vuot­ta (nekin työt oli­vat ihan ok, palk­ka vain oli sur­kea), ja pääs­täk­se­ni piha­töi­hin minun piti olla kol­me kuu­kaut­ta työ­har­joit­te­lus­sa, jos­ta mak­set­tiin perus­päi­vä­ra­haa vas­taa­va työ­mark­ki­na­tu­ki. Kyl­lä oli­si mata­la­palk­ka­työ sil­loin kel­van­nut. Tie­tääk­se­ni jot­kut kau­pat pyö­rit­tä­vät kas­sa­toi­min­to­jaan koko­naan “har­joit­te­li­joil­la”, jot­ka sään­nöl­li­ses­ti vaihdetaan.

    Eräs kysy­mys tosin on se, että kuka kerää hyö­dyn niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa jokin ala on jo nyt vah­vas­ti nuor­ten (ja maa­han­muut­ta­jien) hal­lus­sa, kuten vaik­ka siivousala?

    Tom­mi Uscha­nov: Mik­si­kö­hän aina, kun tämän blo­gin kom­men­teis­sa mai­ni­taan jokin peli­kon­so­li, se on PlayS­ta­tion? Ei kos­kaan esi­mer­kik­si Xbox tai Wii. 

    Koh­ta var­maan joku tuo­mit­see lais­kot­te­le­vat nyky­nuo­ret, jot­ka vain pelaa­vat Sega Satur­nia päi­vät pit­kät. Ja kuun­te­le­vat ties mitä CD-levyjä. 

    Eikö se nyt ole ihan sama mai­nit­see­ko Xboxin, Pleik­ka­rin vai Satur­nin, kun ne kaik­ki kui­ten­kin ovat vain eri­lai­sia Nintendoja?

  51. Hie­no idea, mut­ta mik­si jää­dä puo­li­tie­hen? Myös nai­set voi­tai­siin ottaa mal­liin mukaan, heil­lä kun on äitiy­den tuo­ma “han­dicap”. Nai­sia­kin voi­tai­siin työl­lis­tää parem­min mak­sa­mal­la heil­le pie­nem­pää pal­kaa kuin miehille.

  52. Lii­an van­ha:
    Itse asias­sa pahin mata­la­palk­ka­työn kil­pai­li­ja on ilmai­nen työ.

    Sitä tee­te­tään opis­ke­li­joil­la ja työttömillä. 

    Eikä sovi unoh­taa itsepalvelua.

  53. Jos ker­ran Soi­nin­vaa­ra ja Var­tiai­nen eivät suos­tu ker­to­maan sitä, mikä kuu­luu kou­lu­tuk­sen käsit­teen alaan, kuka sen sit­ten päät­tää? Aina alim­man tason työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen mah­dol­li­sim­man varo­vai­ses­ti sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa, että hen­ki­lö ei sai­si sen enem­pää työ­tä kuin etuisuuksiakaan?

    Onko esi­mer­kik­si tämä ”kou­lu­tus­ta”? Suh­teel­li­sen tuo­rees­sa (2011) suo­ma­lai­ses­sa refe­ree-tasoi­ses­sa tie­teel­li­ses­sä verk­ko­leh­des­sä mai­nos­te­taan jul­kai­suun sisäl­ty­vää kir­joi­tus­ta­ni mm. seuraavasti:

    ”Impor­tant­ly, this essay beco­mes even more fasci­na­ting by the way the wri­ter posi­tions him­self in a mul­tiple ins­ti­tu­tio­nal mar­gin, not only as a lay per­son in the field of [xx] theo­ry but also as a “para­pro­fes­sio­nal” [xx]”

    Ikä­vää, että hen­gen­tuo­te ei jos­ta­kin syys­tä näy Google Scho­la­ris­sa, mut­ta vaik­ka se näkyi­si, viit­taus­mää­rä oli­si sama kuin suo­si­tuk­set täs­sä blo­gis­sa. Kai­ken­lais­ten työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sien kan­nal­ta hen­gen­tuot­teen ja sii­nä kuva­tun tie­teen­har­ras­tuk­sen vai­ku­tus oli­si ehdot­to­man nega­tii­vi­nen, mut­ta onko sen kir­joit­ta­mi­nen taik­ka luke­mi­nen ”kou­lu­tus­ta”?

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tra­de­no­mi jää kau­pan kas­sal­le, kos­ka palk­ka-astei­kon ala­pääs­sä ei ole palk­kae­ro­ja. Tra­de­no­mi ei saa tra­de­no­min osaa­mis­ta vaa­ti­vas­ta työs­tä sen parem­paa palk­kaa kuin kas­sal­ta. Kou­lu­tus menee huik­kaan ja kou­lut­ta­ma­ton jää töttömäksi.

    Pitäy­dy­tään kui­ten­kin fak­tois­sa. Tra­de­no­min kes­ki­palk­ka (2012) on 3329 euroa kuu­kau­des­sa, mikä ei ole lain­kaan hul­lum­min ottaen huo­mioon ryh­män kes­ki-iän, suku­puo­li­ja­kau­man ja työkokemuksen:

    TRAL:n vuo­tui­nen jäsen­tut­ki­mus tar­kas­te­li vuo­den 2012 loka­kuun tilan­net­ta. Tra­de­no­mi­kun­nas­ta 70 pro­sent­tia on nai­sia ja kes­ki-ikä on 34 vuot­ta. Ammat­ti­vuo­sia val­mis­tu­mi­sen jäl­keen on kes­ki­mää­rin 6,1 vuotta.

    http://www.tral.fi/news/4380

    Puhu­taan siis täy­sin eri tuhat­lu­vuis­ta kuin kau­pan usein osa-aikais­ten kas­sa­työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la. Palk­ka-astei­kon ala­pään eroil­la ei siis ole mer­ki­tys­tä esi­mer­kik­si otta­ma­si ryh­män palk­ka­ta­soon, eikä hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa ole men­nyt hukkaan. 

    Tämän sel­vit­tä­mi­nen vaa­ti noin kah­den minuu­tin googletuksen.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tra­de­no­mi jää kau­pan kassalle… 

    Tra­de­no­mi siwan kas­sal­la on vähän saman­lai­nen ilmiö kuin pleik­ka­ria pelaa­va kou­lun­kes­keyt­tä­jä eli ylei­ses­ti käy­tet­ty kie­li­ku­va jol­la tiet­ty ongel­ma havain­nol­lis­tuu ja saa kasvot. 

    Oli­si kiin­toi­saa tie­tää kui­ten­kin kuin­ka moni amkis­ta val­mis­tu­nut pää­tyy kau­pan kas­sal­le — ja kuin­ka pit­käk­si aikaa? Voi­si kuvi­tel­la että kau­pan kas­sal­la työs­sä ollut tra­de­no­mi ete­nee myy­mä­lä­pääl­li­kök­si­kin hie­man nopeam­min kuin ylioppilaspohjalta?

  56. Nuo­ri pyr­ky­ri Ant­ti Lindt­man sit­ten osoit­ti ole­van­sa van­han lii­ton mies.
    Suu­ri sää­li sosi­aa­li­de­mo­kra­tial­le sekä Suomelle.
    Näen­kö­hän päi­vää, jona Suo­mes­sa voit­tai­si ava­ra­kat­sei­nen kyky näh­dä tule­vaan ja suun­nis­taa eteenpäin.

  57. Tuo lis­ta kat­taa minus­ta aika hyvin kaik­ki t6yömarkkinoiden ulko­puo­lel­la ole­vat. Täs­sä on yksi esi­merk­ki: http://taigawood420.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133898-miksi-olen-tyoton

    Mitä vähän eri­kois­osaa­mis­ta vaa­ti­vien työ­paik­ko­jen lisää­mi­nen aut­taa, jos nii­tä pide­tään “pas­ka­duu­ni­na”?
    Juha Aute­ro: mik­si

    Viit­taa­ma­si kir­joit­ta­ja­han puhuu tuos­sa sii­tä että työ­tä tee­te­tään työt­tö­myys­tuel­la, siis mak­sa­mat­ta palk­kaa. Että työ­nan­ta­ja käyt­tää sys­tee­miä vää­rin. Ei vähän eri­kois­osaa­mis­ta vaa­ti­via työ­paik­ko­ja pide­tä pas­ka­duu­nei­na, jos työ­eh­dot ovat koh­tuul­li­set ja pal­kal­la on mah­dol­lis­ta elää.

  58. 1970-luvun alus­sa opin­to­ni pää­tet­tyä­ni ja armei­jaan menoa odo­tel­les­sa­ni olin raken­nuk­sil­la töis­sä hank­kiak­se­ni rahaa opin­to­lai­nan kor­koi­hin ja tas­ku­ra­ho­ja int­tiin. Rasal­le pää­si töi­hin kun vaan meni työ­maa­pa­rak­kiin, kysyi vas­taa­vaa mes­ta­ria ja antoi täl­le vero­kir­jan. Ensim­mäi­sik­si työ­ka­luik­si mes­ta­ri kehot­ti hake­maan kalus­te­va­ras­tos­ta rau­ta­kan­gen ja lapion. Niil­lä kai­vet­tiin mui­den hant­ti­mies­ten kans­sa vie­mä­ri­kai­voil­le paik­ko­ja, vaik­ka kai­vin­ko­ne­kin työ­maal­la oli. Ker­rok­siin kan­net­tiin beto­nia san­koil­la ja teh­tiin ns. kot­ta­rai­sia, sil­lä nos­tu­ri tar­vit­tiin ele­ment­tien asennukseen.

    Pal­kas­ta ei neu­vo­tel­tu, vaan se mak­set­tiin tarif­fi­kir­jan mukaan. Kun tilis­sä ei alka­nut näkyä piis­ka­ra­ho­ja, joi­ta toi­set ker­toi­vat saa­van­sa, pyy­sin lop­pu­ti­lin ja loma­ra­hat. Seu­raa­va­na aamu­na menin vero­kir­jan kans­sa vie­rei­sel­le työ­maal­le, jos­sa työ­so­pi­mus syn­tyi yhtä helposti.

    Täl­lai­sia töi­tä ei vaan enää nykyi­sin ole.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mik­ko­Lu­vut on vakioi­tu kou­lu­tusas­teen mukaan. Nais­ten kou­lu­tusas­te on mies­ten kou­lu­tusas­tet­ta kor­keam­pi, joten tun­ti­palk­ka voi olla koko veäs­tön tasol­la sama, vaik­ka se on jokai­ses­sa kou­lu­tus­ryh­mäs­sä nai­sil­la pienempi.

    Täs­tä voi­si var­maan vie­lä kysyä, että onko nyt ver­rat­tu palk­ko­ja vai ansioi­ta? Täs­tä­hän aina nyky­ään huo­mau­te­taan. Onko siis tul­lut sekaannus?

  60. Lii­an van­ha:
    Itse asias­sa pahin mata­la­palk­ka­työn kil­pai­li­ja on ilmai­nen työ.

    Sitä tee­te­tään opis­ke­li­joil­la ja työttömillä.

    Työt­tö­mät ja opsi­ke­li­jat teke­vät n puo­len vuo­den jak­so­ja ilmai­si­na työntekijöinä

    Esim serk­ku­ni on täl­lä het­kel­lä täl­lai­nen työntekijä.Työuraa hänel­lä on taka­naan 30 vuot­ta ja nyt työk­kä­ri “kou­lut­taa” hän­tä samaan ammattiin.Vanha 30 vuot­ta sit­ten teh­dyn opis­ke­lun vuok­si hän­tä pide­tään ammat­ti­tai­dot­to­man vaik­ka työs­sä on jou­tu­nut pitä­mään ammat­ti­tai­don yllä 

    Ja nyt hän tekee puo­len vuo­den työ­har­joit­te­lua, joka on työ­nan­ta­jal­le ilmainen.

    Kun täl­lai­sia har­joit­te­li­joi­ta on pal­jon niin he syö­vät pie­ni­palk­kais­ta ja vähän parem­pi­palk­kais­ta­kin palkkatyötä.

    Sama havain­to: ystä­vä­ni, jol­la on kou­lu­tuk­sia kak­si­kin, jou­tuu työk­kä­rin mie­les­tä käy­mään uudel­leen ensim­mäi­sen kou­lu­tuk­sen­sa, vaik­ka nykyi­nen kou­lu­tus­ver­sio on hyvin hep­pois­ta tou­hui­lua ver­rat­tu­na jo plak­ka­ris­sa olevaan. 

    Ilmei­ses­ti jol­lain tasol­la hal­lin­toa on taas ker­ran valit­tu hyvin kysee­na­lai­set kei­not, joil­la on vain tar­koi­tus saa­da aikaan kuva sii­tä, että työl­lis­tä­mis­po­li­tii­kal­la saa­tai­siin jotain aikaiseksi. 

    Hal­lin­to­ko­neis­tos­sa nime­no­maan näen­näi­syyk­sien vaa­li­mi­nen ja tuot­ta­mi­nen on se kal­lein osuus. Jos ihan oikeas­ti uskal­let­tai­siin teh­dä jotain, luo­da vaik­ka nii­tä yhteis­kun­nal­li­sia yri­tyk­siä tai luo­da edes yhteis­kun­nal­li­sil­le yri­tyk­sil­le saman­lai­set mah­dol­li­suu­det toi­mia kuin muu­al­la maa­il­mas­sa, pal­jon oli­si jo voitettu.

  61. Sylt­ty: Kii­na­lai­set eivät kyl­lä taa­tus­ti kil­pai­le suo­ma­lais­ten par­tu­rei­den, sii­voo­jien ja kotia­pu­lais­ten kans­sa samois­ta apajista.

    Tänä päi­vä­nä eivät kii­na­lai­set vie­lä kil­pai­le vaan venä­läi­set, viro­lai­set, afrik­ka­lai­set ja lähi-idän asukkaat.

    Mut­ta ei maal­la ole niin väliä

    Maa­han­muut­ta­jis­ta suu­rin osa on kou­lut­ta­mat­to­mia ja pol­ke­vat pie­ni­palk­kais­ta työ­tä vie­lä­kin pienipalkkaisemmaksi.

    Maa­han­muu­ta­jan palk­ka on oleel­li­ses­ti pie­nem­pi kuin kantasuomalaisen

  62. Voi­si­ko joku neu­voa, mil­lä hou­ku­tel­la nuo­ri hen­ki­lö opis­ke­le­maan tai hank­kiu­tu­maan työmarkkinoille?

    Työ­tä vail­la ole­mi­nen tun­tuu ole­van parem­pi kuin aivan pie­ni­palk­kai­sim­mat hommat.

    Lan­gan­pää­tä tämän one­gel­man sel­vit­tä­mi­sek­si ei näy­tä löytyvän.

    Kii­tos taas rapor­tin muis­tu­tuk­ses­ta. Kai­kil­le tämä ei ole teo­ri­aa vaan aivan käy­tän­nön ongelma.

  63. Tot­ta on, että 1990-luvul­la sosi­aa­li­tuen (biståndshjælp) varas­sa elä­neet alle 25-vuo­ti­aat pako­tet­tiin ryh­ty­mään johon­kin, mut­ta Tans­kas­sa hyväk­syt­tä­vän johon­kin ryh­ty­mi­sen kir­jo on laa­jem­pi kuin Suomessa. — ”

    Tans­ka kopioi Suo­mes­ta ns Lep­pä­sen lain, samaan aikaan Shon por­va­ri­hal­li­tus lak­kaut­ti lain.

    Eikä Tans­kan työt­tö­myys ole enää alhai­nen vaan Euros­ta­tin mukaan jo kor­keam­pi kuin Suomen

    Seu­raa­va­na arki­päi­vä­nä men­nään vero­kor­tin kans­sa irto­työ­läis­ten (lösar­bej­der, ammat­ti­ni­mi­ke on tavat­to­man tyy­dyt­tä­vä) työn­vä­li­tyk­seen, jos­ta työn­ha­ki­ja lähe­tään johon­kin osoit­tee­seen teke­mään jota­kin ennal­ta tun­te­ma­ton­ta työ­tä. Kel­lo 7.30 ollaan työssä. ”

    Työt­tö­myy­sas­teen nousus­ta voi pää­tel­lä , että ilmei­ses­ti tans­ka­lais­ten navi­gaat­to­rit eivät löy­dä tuon­ne työkkäriin

  64. Kal­le: — lii­an kor­kea veroaste
    — lii­an kor­keat sossutuet

    Eivät­kös sos­su­tuet jätä aina sen saman n400e/kk ihmi­sil­le ruo­kaan ja muu­hun tar­peel­li­seen? Jos palk­ka on niin pie­ni, että sii­tä jää käyt­töön vie­lä vähem­män asu­mis­kus­tan­nus­ten ja vero­jen jälkeen…ihmiset eivät voi syö­dä ja ostaa lääkkeitä. 

    Kor­keat sos­su­tuet eivät ole kenel­le­kään syy pysyä työt­tö­mä­nä, mut­ta kor­keat hin­nat ja nii­hin riit­tä­mät­tö­mät pal­kat voi­vat sel­lai­sek­si muodostua.

    Tilan­net­ta ei voi rat­kais­ta lisää­mäl­lä yri­tys­tu­kia (suo­ria tai työn­te­ki­jöis­tä mak­set­tu­ja) tai teke­mäl­lä yri­tyk­sil­le vero­hel­po­tuk­sia. Sen sijaan raken­ta­mal­la edul­lis­ta asu­mis­ta, sään­nös­te­le­mäl­lä elin­tar­vik­kei­den ja mui­den vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­den hin­to­ja (sen sijaan että lät­kii nii­hin euroop­pa­lai­sit­tain kor­keim­pia alve­ja) ja yhteis­kun­nal­lis­ten yri­tys­ten mah­dol­lis­ta­mi­nen, kaik­ki yhdes­sä voi­vat olla todel­li­nen ratkaisu. 

    Sen lisäk­si tie­ten­kin yri­tys­ten on tyy­dyt­tä­vä koh­tuul­li­siin voit­toi­hin ja toi­mit­ta­va eet­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­väl­lä työn­mi­toi­tuk­sel­la ja henkilöstöpolitiikalla.

  65. Mik­sei yri­te­tä herät­tää hen­kiin van­haa kun­non kotia­pu­lais­ten ammat­ti­kun­taa? Sii­nä oli­si työ­tä, joka sopii hyvin nuo­ril­le ja kou­lut­ta­mat­to­mil­le (esim. ilman kou­lu­tus­paik­kaa jää­neil­le), mut­ta työintoisille.

    Nuo­ri sai­si työ­ko­ke­mus­ta ja rahaa. Lap­set sai­si­vat olla koto­na. Van­hem­mat sai­si­vat kes­kit­tyä töi­den jäl­keen ole­maan yhdes­sä las­ten kans­sa sen sijaan, että he teki­si­vät hiki hatus­sa kotitöitä.

    Nyky­ään­hän hom­ma kaa­tuu lähin­nä sii­hen, että yksit­täi­sen per­heen ei byro­kra­tian vuok­si kan­na­ta ryh­tyä työnantajaksi.

  66. K. Vas­ta­ran­ta:

    Kor­keat sos­su­tuet eivät ole kenel­le­kään syy pysyä työt­tö­mä­nä, mut­ta kor­keat hin­nat ja nii­hin riit­tä­mät­tö­mät pal­kat voi­vat sel­lai­sek­si muodostua.

    Haluai­sit­ko selit­tää mil­lä taval­la tuo kor­kei­den hin­to­jen aiheut­ta­ma työt­tö­myys tapah­tuu? Äkki­sel­tään luu­li­si että esi­mer­kik­si 100 vuot­ta sit­ten tämä oli­si ollut mer­kit­tä­vä työl­li­syy­den este, kun monet jou­tui­vat työs­ken­te­le­mään tun­te­ja saa­dak­seen pal­kak­seen ~pari kiloa perunoita.

    Itse pää­tin nuo­re­na kun olin paria “pas­ka­duu­nia” kokeil­lut ettei nii­den teke­mi­nen kan­na­ta tukiin ver­rat­tu­na, eli joko johon­kin kivem­paan ja parem­min pal­kat­tuun tai ei ollenkaan.

  67. Lii­an van­ha:
    Maa­han­muut­ta­jis­ta suu­rin osa on kou­lut­ta­mat­to­mia japol­ke­vat pie­ni­palk­kais­ta työ­tä vie­lä­kin pienipalkkaisemmaksi.

    No kun kat­soo noi­ta Oden alus­tuk­sen käy­riä, niin ei se nyt oikein tuol­ta­kaan vai­ku­ta kun kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen ja sitä alem­man kou­lu­tuk­sen saa­nei­den välil­lä ei ole min­käänn­nä­köis­tä tuntipalkkaeroa. 

    DDT:
    Voi­si­ko joku neu­voa, mil­lä hou­ku­tel­la nuo­ri hen­ki­lö opis­ke­le­maan tai hank­kiu­tu­maan työmarkkinoille?

    Ilman töi­tä ja kou­lu­tus­ta ei mies­puo­li­nen hen­ki­lö var­mas­ti­kaan tule saa­maan vai­moa ja per­het­tä. Nuo­rel­le asian voi ilmais­ta kar­keam­min eli ilman työ­tä ja kou­lu­tus­ta ei saa ******.

    Tuo on oikeas­ti mer­kit­tä­vä asia vaik­ka ei pik­ku­ra­has­ta välittäisikään.

  68. Jaa, työt­tö­myy­teen onkin sit­ten kehi­tet­ty uusi ratkaisu.

    Jae­taan vas­ta­pai­net­tua rahaa pos­ti­luu­kuis­ta ja lisään­ty­vä kysyn­tä työl­lis­tää kaikki..:D

    Mik­si­hän työt­tö­myys ei ole kovin van­ha ilmiö ihmis­kun­nan his­to­rias­sa? Työ­pa­nok­ses­ta syn­ty­vän elin­ta­son alhai­suus on aina ollut sitä isom­pi ongel­ma, tie­tys­ti sen vuok­si että ihmis­työn teho on mekaa­ni­sen tai jopa eläin­voi­man teke­män työn tehoa vaatimattomampi.

  69. Ali­ky­syn­tä­hör­hö­jen, joi­ta mm. tove­ri Marx ei ollut, pitäi­si pys­tyä sano­maan se vuo­si mis­tä läh­tien Suo­mi on ollut jat­ku­van ali­ky­syn­nän aiheut­ta­mas­sa lii­al­li­sen työt­tö­myy­den tilassa..

    Onko se ollut esim. 1993, jon­ka jäl­keen Suo­men vaih­to­ta­se oli yli­jää­mäi­nen vuo­teen 2009 asti?

  70. Jos työ­mark­ki­nat toi­mi­si­vat mark­ki­na­mie­les­sä hyvin, jokai­sen ryh­män työl­li­syy­sas­te oli­si sama, mut­ta pal­kat oli­si­vat sitä kor­keam­mat, mitä parem­pi on koulutus.”

    Perus­o­let­ta­muk­seen kou­lu­tuk­sen ja pal­kan relaa­tios­ta liit­tyy pie­ni ongel­ma. Kou­lu­tuk­sen mer­kit­tä­vyys on suu­ri jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kor­kea­palk­kai­sis­sa virois­sa, kun taas yri­tys­puo­lel­la työ­ko­ke­mus rat­kai­see — kou­lu­tus­ta voi olla vähän tai ei yhtään, mut­ta sil­ti voi olla kor­keas­sa ase­mas­sa ja naut­tia suur­ta palkkaa.

  71. Taan­tu­ma ei kui­ten­kaan ole talou­den pysyvä
    tila. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ei val­lit­se pysyvää
    koko­nais­ky­syn­nän puut­teen ongel­maa. Sik­si tarj
    onta­te­ki­jät ovat talou­den pit­kän aikavälin
    työl­li­syy­den kan­nal­ta ensisijaisia.”

    Nousuh­dan­ne ei ole enää sel­lai­nen työl­lis­tä­jä kuin ennen.

    Tuloe­ro­jen kas­vu kes­kit­tää tulo­jen kas­vun hyvin pie­nel­le joukolle.Viime nousu­kausi­na kas­vus­ta 80 % on men­nyt 1 % tulonsaajista
    Kun hei­dän kulu­tus­ta­son­sa on jo huip­pua niin pää­osa tulo­jen kas­vus­ta menee­kin säästöön .

    Ei rikas­kaan palk­kaa lisä­sii­voo­jia vain sen vuok­si , että kun hal­val­la saa.
    Ja kun aika­kin on rajal­li­nen, niin ei ole aikaa­kaan kulut­taa kuin rajal­li­nen määrä.

    Nousu­kausi ei levi­tä hyvin­voin­tia enää samal­la taval­la kuin ennen

    Tavik­sil­ta taas osto­voi­man kas­vu niis­te­tään pois asu­mi­sen kulu­jen kasvulla .

    Tämä näkyy meil­le siten, että lamo­jen jäl­keen työl­li­syys ei enää palau­du enti­sel­le tasolle

  72. Sehän on erit­täin hyvä ja ter­ve ilmiö, että työt­tö­myys kes­kit­tyy kuvion mukai­ses­ti mata­la­palk­ka­töi­den teki­jöi­hin eikä hyvä­tuot­toi­siin töi­hin ja hyvää palk­kaa nauttiviin.

    Mie­lum­min nyky­ta­val­la kuin esi­mer­kik­si niin, että työt­tö­myys jakaan­tui­si tasai­ses­ti kai­kil­le ryh­mil­le. Nyky­ti­lan­ne tuot­taa suu­rem­man brut­to­kan­san­tuot­teen ja vero­tu­lot. Samal­la nyky­ti­lan­ne tar­jo­aa työn­te­ki­jöil­le kes­ki­mää­rin mie­lek­kääm­piä hommia.

    Kan­nat­taa ottaa huo­mioon myös työ­mark­ki­noi­den dyna­miik­ka. Ihmi­set ete­ne­vät usein aina­kin osan uras­taan eteen­päin koh­ti tuot­ta­vam­pia ja vaa­ti­vim­pia teh­tä­viä. Ja hei­dän enti­siin mata­la­palk­kai­sem­piin duu­nei­hin tulee uusia hen­ki­löi­tä. Ket­jun pääs­sä sit­ten ovat ne huo­noim­min pal­ka­tut. Ja kaik­kein pas­kim­mat duu­nit on siir­ret­ty aasialaisille.

    Näin ollen uusien työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­nen kova­palk­kai­siin teh­tä­viin avaa myös työ­paik­ko­ja mata­la­palk­ka­duu­nei­hin. Mais­te­rit pois ham­pu­ri­lais­pai­kois­ta ja nuo­ria työt­tö­miä putkeen.

    Joten eikö yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si pikem­min­kin tukea kor­kea­palk­kais­ten työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä, kuin tuh­la­ta rahaa matalapalkkatukeen? 

    Samal­la kui­ten­kin mata­la­palk­ka­ta­sol­la ole­via pitää pai­no­te­tus­ti tukea ja pot­kia kou­lu­tuk­seen ja itsen­sä kehit­tä­mi­seen. Pitää huo­leh­tia sii­tä, ettei kukaan syr­jään­ny aina­kaan aikai­ses­sa vaiheessa.

    1. Sep­po S:

      Sehän on erit­täin hyvä ja ter­ve ilmiö, että työt­tö­myys kes­kit­tyy kuvion mukai­ses­ti mata­la­palk­ka­töi­den teki­jöi­hin eikä hyvä­tuot­toi­siin töi­hin ja hyvää palk­kaa nauttiviin. 

      Mie­lum­min nyky­ta­val­la kuin esi­mer­kik­si niin, että työt­tö­myys jakaan­tui­si tasai­ses­ti kai­kil­le ryhmille.
      Mis­tä olet kek­si­nyt, että maas­sa on olta­va jokin kiin­teä mää­rä työt­tö­myyt­tä ja kysy­mys on vain sii­tä, ovat­ko työt­tö­mi­nä vähän vai påal­jon koulutetut?

  73. Vil­le:
    Mitä­hän nämä mata­la­palk­ka­työt, joi­ta ei täl­lä het­kel­lä ole ole­mas­sa voi­si­vat olla… 

    Palk­ko­jen ale­ne­mi­ses­ta ei lie­ne hir­veäs­ti ris­kiä avoi­mel­la sek­to­ril­la. Val­tiol­la ja kun­nil­la on enem­män ongel­ma­na yli­kou­lu­tus ja/tai yli­pal­kat suoritusportaassa.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Mis­tä olet kek­si­nyt, että maas­sa on olta­va jokin kiin­teä mää­rä työt­tö­myyt­tä ja kysy­mys on vain sii­tä, ovat­ko työt­tö­mi­nä vähän vai pal­jon koulutetut?

    Eihän sitä tar­vit­se itse kek­siä, EK (ja sen edel­tä­jät) ovat sii­tä sil­loin täl­löin muis­tut­ta­neet (ehkä vahingossa).

  75. Sep­po S:
    ‘snip’
    Joten eikö yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si pikem­min­kin tukea kor­kea­palk­kais­ten työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä, kuin tuh­la­ta rahaa matalapalkkatukeen?
    ‘snip’

    Toki.
    Sii­hen ei ole muu­ta kes­tä­vää kei­noa kuin tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hit­te­ly — ja Nokian romah­duk­sen myö­tä se on myös romahtanut.

    Tämä ei sil­ti tar­koi­ta sitä, että mata­la­palk­ka­ryh­mät tuli­si jät­tää oman onnen­sa nojaan.

  76. Lues­ke­lin tuos­sa juu­ri Hima­sen Sinis­tä kir­jaa. Nimi on hyvä sii­nä mie­les­sä, että se ei herä­tä kenen­kään huo­mio­ta ja kuvas­taa yhden­te­ke­vyy­des­sään sisl­töä. Opus oli­si hyvin voi­nut unoh­tua pölyt­ty­mään, jos eivät toi­mit­ta­jan­pen­te­leet oli­si tart­tu­neet sii­hen 700 000 euroon.

    Käp­py­röis­tä pitää ihme­tel­lä, mik­si juu­ri täs­sä koh­din on koet­tu tar­peel­li­sek­si piir­tää omat suku­puo­lil­le. Onko tar­koi­tus liit­tyä vir­heel­lis­tä tie­toa levit­tä­vien kuo­roon nais­ten palk­ko­jen nos­ta­mis­tar­koi­tuk­ses­sa? Onko­han veron­mak­sa­jil­la sii­hen varaa?

    Sit­ten kun tulee puhe vaik­ka­pa syr­jäy­ty­mi­ses­tä, itse­mur­his­ta, työt­tö­myy­su­has­ta, ter­vey­son­gel­mis­ta, orja­työs­tä, syr­ji­väs­tä kou­lu­lai­tok­ses­ta jne. jne. ei muis­te­ta tai olla muis­ta­vi­naan, että ongel­ma kos­kee sel­väs­ti enem­män mie­hiä kuin naisia.

    1. Mie­het ja nai­set piir­re­tään eri kuviin, kos­ka mie­hil­lä ja nai­sil­la työl­li­syy­sas­teet vaih­te­le­vat mait­tain suuresti.

  77. Sylt­ty: Kii­na­lai­set eivät kyl­lä taa­tus­ti kil­pai­le suo­ma­lais­ten par­tu­rei­den, sii­voo­jien ja kotia­pu­lais­ten kans­sa samois­ta apajista.

    Olet vää­räs­sä. Et vain huo­maa sitä.

    Kun Nokia siir­tää teh­taan tuo­tan­non Kii­naan, ei tyh­jä teh­das tar­vit­se sii­vous­ta. Työ­tön Nokian insi­nöö­ri leik­kaa tuk­kan­sa ja sii­vo­aa kämp­pän­sä itse. Par­tu­rin, sii­voo­jan ja kotia­pu­lai­sen hom­mat siir­tyi­vät siis Kiinaan.

    Jos­sain näin hei­ton että yhden vien­ti­työ­pai­kan mene­tys joh­taa 2–3 koti­mark­ki­na­työ­pai­kan mene­tyk­seen, ali­han­kin­nas­ta ja palveluista.

    Kun vien­ti nos­taa kyt­kin­tä, tuhou­tu­vat siis samal­la kotimarkkinatkin.

  78. Kyl­lä palk­kae­ro­ja löy­tyy aina­kin kuu­kausi­ta­sol­la yksi­tyi­sel­lä sektorilla.
    Ei ehkä suu­ria, mut­ta alim­pia palk­ko­ja pak­kaa­vat yhteen kor­keat elinkulut.

    Jos pal­kal­la ei elä niin kan­nat­taa liit­tyä Hel­ve­tin Enke­lei­hin, he tar­joa­vat kui­ten­kin jon­kin­lai­sen toi­meen­tu­lon , suo­je­lun mie­li­val­taa vas­taan ja sosiaaliturvankin

    Perus­as­te 2 688 euroa/kk
    Kes­kias­te 2 795
    Alin kor­kea-aste 3 371
    Alem­pi kor­kea­kou­luas­te 3 476
    Ylem­pi kor­kea­kou­luas­te 4 492 Tut­ki­ja­kou­lu­tusas­te 4 960

    Läh­de Tilas­to­kes­kus http://193.166.171.75/database/StatFin/pal/pra/2011/2011_fi.asp

  79. Lii­an van­ha:

    Jos pal­kal­la ei elä niin kan­nat­taa liit­tyä Hel­ve­tin Enke­lei­hin, he tar­joa­vat kui­ten­kin jon­kin­lai­sen toi­meen­tu­lon ‚suo­je­lun mie­li­val­taa vas­taan ja sosiaaliturvankin

    Ehkä vit­sil­lä kir­joi­tet­tu mut­ta asias­sa on vaka­va puoli.

    Mitä suu­rem­mak­si rehel­li­sen ja epä­re­hel­li­sen työn kui­lu teh­dään vero­tuk­sel­la, sitä epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­mak­si se koe­taan. Ja sitä suu­rem­mak­si kas­vaa pimeän työn osuus, kun­nes yhteis­kun­ta ei enää pysy kasas­sa. Tämä on se syy mik­si kreik­ka­lai­set eivät mak­sa vero­ja, ja mik­si Ita­lias­sa mafia on voimissaan.

    Hel­sin­gis­sä­hän yri­tyk­set osta­vat jo tur­va­pal­ve­lu­ja Hel­ve­tin Enkeleiltä.

  80. Pet­ja Y: Haluai­sit­ko selit­tää mil­lä taval­la tuo kor­kei­den hin­to­jen aiheut­ta­ma työt­tö­myys tapah­tuu? Äkki­sel­tään luu­li­si että esi­mer­kik­si 100 vuot­ta sit­ten tämä oli­si ollut mer­kit­tä­vä työl­li­syy­den este, kun monet jou­tui­vat työs­ken­te­le­mään tun­te­ja saa­dak­seen pal­kak­seen ~pari kiloa perunoita.

    Itse pää­tin nuo­re­na kun olin paria “pas­ka­duu­nia” kokeil­lut ettei nii­den teke­mi­nen kan­na­ta tukiin ver­rat­tu­na, eli joko johon­kin kivem­paan ja parem­min pal­kat­tuun tai ei ollenkaan.

    Kom­ment­ti­ni liit­tyi edel­li­sen kir­joit­ta­jan väit­tei­siin, että kor­keat sos­su­tuet yllä­pi­tä­vät työt­tö­myyt­tä. Väit­tee­ni siis oli, että sos­su­tuet eivät yllä­pi­dä työt­tö­myyt­tä, vaan se, ettei­vät pie­net pal­kat rii­tä elä­mi­sen vält­tä­mät­tö­myyk­siin, on se asia, mik­si mata­la­palk­ka­työ­tä ei voi vas­taa­not­taa. Ja kuten var­maan­kin jat­koin: pro­vi­sio­palk­kai­siin töi­hin, jois­sa ansio voi jää­dä alle toi­meen­tu­lo­tuen tai jopa nol­laan, nuo­ri voi hakeu­tua vain, jos saa yllä­pi­ton­sa vanhemmiltaan.

  81. Kal­le: Palk­ko­jen ale­ne­mi­ses­ta ei lie­ne hir­veäs­ti ris­kiä avoi­mel­la sek­to­ril­la. Val­tiol­la ja kun­nil­la on enem­män ongel­ma­na yli­kou­lu­tus ja/tai yli­pal­kat suoritusportaassa.

    Suo­ri­tus­por­taak­si jul­ki­sel­la voi nime­tä kou­lut, ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aa­li­toi­men. Alat eivät suin­kaan pode yli­kou­lu­tuk­sen ongel­maa, vaan pulaa kou­lu­te­tus­ta työvoimasta. 

    Sen lisäk­si on vie­lä ongel­maa sii­tä, että kou­lu­tus­ta on muu­tet­tu epä­käy­tän­nöl­li­ses­ti hal­lin­non ja kir­jal­lis­ten töi­den suun­taan, vaik­ka itse työ vaa­ti­si toi­men­pi­tei­den osaa­mis­ta ja mone­lai­sia koh­taa­mi­sen tai­to­ja, tuen anta­mi­sen tai­to­ja pom­pot­te­lu­tai­to­jen sijaan.

    Puu­tet­ta on siis sekä kou­lu­tuk­sen saa­neis­ta, että kou­lu­tuk­sen laa­duk­kaas­ta sisällöstä. 

    Palk­ka­kaan ei ole koh­dal­laan — sik­si­pä ihmi­set hakeu­tu­vat muil­le aloil­le. Myös ne, jot­ka haluai­si­vat pysyä allal­la ja teh­dä laa­du­kas­ta työ­tä, siir­ty­vät pois, kos­ka työn­mi­toi­tus tekee mah­dot­to­mak­si laa­duk­kaan työn tekemisen.
    Siis jul­ki­sel­la, suoritusportaassa.

  82. Mari Hei­ma­la: Mik­si nii­tä vähän kou­lu­tet­tu­ja, pel­kän perus­kou­lun varas­sa ole­via ihmi­siä tuo­te­taan koko ajan lisää

    ?? Hei­tä­hän tuo­te­taan koko ajan vähem­män kuin ennen. Toi­sin sanoen, yhä suu­rem­pi osa väes­tös­tä saa vähin­tään toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen. Ongel­mak­si näyt­tää muo­tou­tu­van usein pikem­min­kin yli­kou­lu­tus, siis se tradenomi-kaupan-kassana-ilmiö.

  83. Pek­ka Tai­pa­le: ?? Hei­tä­hän tuo­te­taan koko ajan vähem­män kuin ennen. 

    Ehkä täs­sä vii­tat­tiin­kin tuon­tiin. Niin kuin import?

    Täl­le “aivo­vien­nin” kään­tei­sil­miöl­le ei tai­da olla hyvää termiä.

  84. Sun Tzu: Jos­sain näin hei­ton että yhden vien­ti­työ­pai­kan mene­tys joh­taa 2–3 koti­mark­ki­na­työ­pai­kan mene­tyk­seen, ali­han­kin­nas­ta ja palveluista.

    Kun vien­ti nos­taa kyt­kin­tä, tuhou­tu­vat siis samal­la kotimarkkinatkin. 

    Mik­si ulko­maan­kau­pan BKT-osuu­den ja työt­tö­myy­sas­teen välil­lä ei sit­ten näy­tä ole­van min­kään­lais­ta kor­re­laa­tio­ta — ei suun­taan eikä toiseen?

    Esi­mer­kik­si Kana­das­sa ulko­maan­kau­pan BKT-osuus las­ki aika­vä­lil­lä 1998–2008 noin 6 pro­sent­tiyk­sik­köä kym­me­nes­sä vuo­des­sa (läh­de), mut­ta samaan aikaan Kana­dan työt­tö­myys las­ki noin kol­man­nek­sen (läh­de).

  85. Tom­mi Uscha­nov:

    Esi­mer­kik­si Kana­das­sa ulko­maan­kau­pan BKT-osuus las­ki aika­vä­lil­lä 1998–2008 noin 6 pro­sent­tiyk­sik­köä kym­me­nes­sä vuo­des­sa (läh­de), mut­ta samaan aikaan Kana­dan työt­tö­myys las­ki noin kol­man­nek­sen (läh­de).

    Tuos­sa­han on ulko­maan­kaup­pa tipah­ta­nut suh­tees­sa BKT:hen, ei suin­kaan niin että koko ulko­maan­kau­pan arvo oli­si tip­pu­nut. Lie­nee sel­vää että jos ulk­mo­maan­kaup­pa pysyy pai­kal­laan ja koti­mark­ki­nat vetä­vät, kau­pan BKT-osuus ja työt­tö­myys tip­pu­vat samaan aikaan.

  86. Nai­sil­la on pal­jon enem­män pois­sao­lo­ja ja mie­hil­lä pal­jon enem­män tilas­toi­ma­ton­ta yli­työ­tä, sadan tun­nin työ­viik­ko­ja­kin, eten­kin tuot­ta­vim­mis­sa työ­teh­tä­vis­sä. Tämä huo­mioi­den nais­ten tun­ti­pal­kat samois­ta teh­tä­vis­tä ovat suu­rem­mat kuin miesten.

    Reser­vi­työt­tö­myys ei ole lähes­kään 5–7 %, jos työ- ja raken­ta­mis­mark­ki­noi­ta vapau­te­taan ja työl­lis­ty­mi­nen teh­dään kan­nat­ta­vam­mak­si. Kun mata­la­kou­lu­tet­tu­jen työl­li­syys on 65 % ja jo kes­kin­ker­tai­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen yli 90 %, vasem­mis­to­lai­nen raken­ne­työt­tö­myys­pro­pa­gan­da on muu­ten­kin keh­no yri­tys sala­ta sitä, että työ­mark­ki­nat on pilat­tu sääntelyllä.

    Ennen oli joka alal­la apu­mie­hen töi­tä ja vas­taa­via, jois­ta pää­si työ­elä­män oppiin. Työs­sä­op­pi­mi­nen on usein parem­paa kuin kir­ja­vii­saus, eten­kin juu­ri noil­le mata­la­kou­lu­te­tuil­le, joil­le pänt­tää­mi­nen ei sovi. Nyt vasem­mis­to on kat­kais­sut nämä työ­elä­män tika­pui­den alim­mat puo­lat. Seu­raa­vat ovat monil­le lii­an korkealla.

  87. Pek­ka Tai­pa­le: ?? Hei­tä­hän tuo­te­taan koko ajan vähem­män kuin ennen. Toi­sin sanoen, yhä suu­rem­pi osa väes­tös­tä saa vähin­tään toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen. Ongel­mak­si näyt­tää muo­tou­tu­van usein pikem­min­kin yli­kou­lu­tus, siis se tradenomi-kaupan-kassana-ilmiö.

    Onko se oikeas­ti ongel­ma, kun noi­ta esi­merk­ki­nä käy­tet­ty­jä kau­pan­kas­sa-tra­de­no­me­ja ei oikeas­ti ole ole­mas­sa kuin ehkä kuriositeettinä?

    Mie­lel­lään näki­sin fak­ta­tie­toa sii­tä, min­kä alan kou­lu­te­tut eivät suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa pää­se kou­lu­tus­taan vas­taa­viin töi­hin. Onko näi­tä oikeas­ti olemassa?

  88. a_l:
    Mie­lel­lään näki­sin fak­ta­tie­toa sii­tä, min­kä alan kou­lu­te­tut eivät suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa pää­se kou­lu­tus­taan vas­taa­viin töihin.Onko näi­tä oikeas­ti olemassa? 

    Lähin­nä tulee mie­leen huma­nis­ti­set ja taidealat…

  89. Tom­mi Uscha­nov:
    Esi­mer­kik­si Kana­das­sa ulko­maan­kau­pan BKT-osuus las­ki aika­vä­lil­lä 1998–2008 noin 6 pro­sent­tiyk­sik­köä kym­me­nes­sä vuo­des­sa (läh­de), mut­ta samaan aikaan Kana­dan työt­tö­myys las­ki noin kol­man­nek­sen (läh­de).

    Saman aika­vä­lin aika­na vien­ti kas­voi 50%. Eikö­hän se muu­ta­man ihmi­sen työl­lis­tä. Tie­don löy­dät omas­ta lähteestäsi.

  90. a_l: Onko se oikeas­ti ongel­ma, kun noi­ta esi­merk­ki­nä käy­tet­ty­jä kau­pan­kas­sa-tra­de­no­me­ja ei oikeas­ti ole ole­mas­sa kuin ehkä kuriositeettinä?

    Mie­lel­lään näki­sin fak­ta­tie­toa sii­tä, min­kä alan kou­lu­te­tut eivät suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa pää­se kou­lu­tus­taan vas­taa­viin töihin.Onko näi­tä oikeas­ti olemassa? 

    Jos nel­jän­nes tai kol­man­nes kou­lu­tusa­lal­la opis­kel­leis­ta ei pää­se töi­hin, sitä voi var­maan jo pitää koh­ta­lai­sen suu­re­na mittana?

    http://tilastokeskus.fi/til/sijk/2010/sijk_2010_2012-03–06_tie_001_fi.html

    Sijoit­tu­mi­ses­sa oli ero­ja kou­lu­tus­aloit­tain. Työl­lis­ty­mi­nen oli vai­kein­ta kult­tuu­ria­lal­ta val­mis­tu­neil­la. Työl­lis­ten osuus oli 64 pro­sent­tia. Kou­lu­tus­aloit­tain par­hai­ten sijoit­tui­vat suo­je­lua­lal­ta ja sosiaali‑, ter­veys- ja lii­kun­ta-alal­ta val­mis­tu­neet. Työl­lis­ten osuus oli yli 88 prosenttia.”

    Vuo­den 2008 tilas­to­tie­dois­sa, kun työ­ti­lan­ne oli parem­pi, kult­tuu­ria­lan työl­li­syys ei ollut kovin pal­jon parem­pi (70 %) mut­ta suo­je­lua­lan työl­li­syys oli 98 %.

  91. a_l:
    Mie­lel­lään näki­sin fak­ta­tie­toa sii­tä, min­kä alan kou­lu­te­tut eivät suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa pää­se kou­lu­tus­taan vas­taa­viin töi­hin. Onko näi­tä oikeas­ti olemassa?

    Enti­sen Tai­de­teol­li­sen kor­kea­kou­lun käy­neet, kuvaa­ma­tai­don opet­ta­jia lukuun otta­mat­ta, ovat var­tee­no­tet­ta­va ehdo­kas huo­nos­ti kou­lu­tus­taan vas­taa­viin töi­hin työllistyvistä.

  92. Pek­ka Tai­pa­le: Jos nel­jän­nes tai kol­man­nes kou­lu­tusa­lal­la opis­kel­leis­ta ei pää­se töi­hin, sitä voi var­maan jo pitää koh­ta­lai­sen suu­re­na mittana?

    Eri­tyi­sen olen­nais­ta täs­sä on se, että töi­hin pääs­seet­kään eivät tuos­sa tilas­tos­sa vält­tä­mät­tä ole kou­lu­tus­taan vas­taa­vis­sa töissä.

  93. Val­tio on käyt­tä­nyt työl­lis­tä­mi­seen jo sel­lai­sia kei­no­ja, jot­ka eivät ole toi­mi­neet. Mata­la­palk­ka­töis­tä puhu­mi­nen on aika epä­toi­vois­ta, kun oikea ongel­ma on yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa ja yri­tys­ten toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sis­sa täs­sä maas­sa, hie­man alas­ta riip­puen toki. Jos yri­tyk­set eivät voi kas­vaa niin kuka nii­tä ihmi­siä palk­kaa töi­hin? Val­tio­ta näyt­tää kiin­nos­ta­van vain se miten yri­tyk­sil­tä saa verot pois ja kun val­tion­vel­ka kas­vaa ja EU:n poh­jat­to­maan kai­voon hei­te­tään lisää rahaa niin tot­ta­kai pitää verot­taa lisää. Seu­rauk­sia ei tar­vit­se arvail­la, ne näky­vät jo nyt.

  94. Paul Pek­ka­ri­nen: Mata­la­palk­ka­töis­tä puhu­mi­nen on aika epä­toi­vois­ta, kun oikea ongel­ma on yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa ja yri­tys­ten toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sis­sa täs­sä maas­sa, hie­man alas­ta riip­puen toki.

    Yri­tys­ve­ro­tus las­ke­taan yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Sil­lä on ihan mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta yri­tys­ten kehi­tys­mah­dol­li­suuk­siin ja sitä kaut­ta työl­lis­tä­mi­seen. Mut­ta jos asi­aa kat­so­taan mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­den ja työn­te­ki­jöi­den kaut­ta, yri­tys­ve­ro­tuk­sel­la ei ole eri­tyi­ses­ti hei­dän tapauk­ses­saan eri­tyis­tä roolia.

    Työn­te­ki­jä kan­nat­taa pal­ka­ta, kun hänen odo­tet­tu tuot­ta­vuu­ten­sa ylit­tää hänes­tä koi­tu­vat kus­tan­nuk­set. Tämä ero­tus tulee yri­tyk­sen tulok­seen. Ero­tuk­sen etu­merk­kiin ei vai­ku­ta mitään se, kuin­ka pal­jon yri­tyk­sen tulos­ta verotetaan.

    Yri­tys­ve­ro­tuk­sen madal­ta­mi­nen voi olla muu­ten jär­ke­vää, mut­ta jos yksi­lö ei tuo­ta palk­kaus­tan­nus­ten­sa ver­ran rahaa yri­tyk­sel­le, hän­tä ei pal­ka­ta, oli vero­pro­sent­ti mitä hyvänsä.

  95. Vihe­rins­si:
    Yri­tys­ve­ro­tuk­sen madal­ta­mi­nen voi olla muu­ten jär­ke­vää, mut­ta jos yksi­lö ei tuo­ta palk­kaus­tan­nus­ten­sa ver­ran rahaa yri­tyk­sel­le, hän­tä ei pal­ka­ta, oli vero­pro­sent­ti mitä hyvänsä.

    Ei se nyt ihan näin mene.

    Jos yri­tyk­sen kus­tan­nuk­set ale­ne­vat, se voi riit­tä­väl­lä kat­teel­la teh­dä myös mata­lam­paa tuot­ta­vuut­ta vaa­ti­via tuot­tei­ta, ja pal­ka­ta tähän sopi­via mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työntekijöitä.

    Täs­tä joh­tuen­han ne kaik­ki klem­ma­ri­teh­taat Kii­nas­sa ovat.

  96. Jos ete­läi­seen tai itäi­seen Suo­meen tulee lisää mata­la­palk­kai­sia töi­tä, niin miten moni työ­paik­ka menee bal­tian mais­ta tai Venä­jäl­tä tul­leil­le työntekijöille.

    Ote­taan­pan esi­mer­kik­si Itä-Suo­men voi­ma­lin­jo­jen per­kaus­työt. Olen pai­kan pääl­lä havain­nut, että työn­te­ki­jät ovat venä­läi­siä. Suo­men työ­eh­to­so­pi­muk­set ja pal­kat eivät hei­tä kos­ke, kos­ka he teke­vät työt aivan lail­li­ses­ti venä­läi­sen fir­man lukuun. 

    Eräs­kin nuo­ri venä­läi­nen per­hee­ni­sä tie­na­si lyhyen kesän aika­na uuden auton ver­ran rahaa. Auton hän sai sil­lä hin­nal­la Venäjältä.

    Suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä ei oli­si saa­nut kesän pal­kal­laan yhtään mitää — ehkä käy­te­tyn Ladan.

    Venä­läi­sil­lä ja bal­tian mais­ta tule­vil­la on Suo­men hyvät pal­kat ja koti­maan hal­vat hin­nat! eli he saa­vat vain käväi­se­mäl­lä Suo­mes­sa töis­sä val­ta­van osto­voi­man omas­sa maassaan.

    Suo­ma­lai­nen palk­ka- ja kus­tan­nus­ta­so ovat niin lähel­lä toi­si­aan, että sosi­aa­li­tur­van varas­sa ja töis­sä käy­vät eivät alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa miten­kään mer­kit­tä­väs­ti voi ero­ta toi­sis­taan, jos tar­koi­tus on pysyä lei­vis­sä, asua ja pysyä vaatetettuna.

  97. Eräs­kin nuo­ri venä­läi­nen per­hee­ni­sä tie­na­si lyhyen kesän aika­na uuden auton ver­ran rahaa. Auton hän sai sil­lä hin­nal­la Venäjältä.”

    Ruo­ho näyt­tää vih­reäm­mäl­tä aidan takana

    Venä­jä perii vero­ja autois­ta sii­nä kuin muis­sa­kin mais­sa peri­tään. Muo­to vain vaih­te­lee mait­tain, auton­va­mis­ta­ja­maat käyt­töön, muu­ta hankintahintaan.
    Ja Venä­jä tie­tys­ti puo­lus­taa tuon­ti­mak­suil­la omaa valmistusta.

    Suo­mes­sa auto­ve­ro on Venä­jän tuon­ti­tul­lien tasoa eli n 25 %.

    Suo­men auto­ti­las­to­ja hämää­vät lii­ken­ne­käy­tös­tä pois­te­tut autot, ne nos­ta­vat kes­ki-ikää pari vuot­ta ja jos­tain syys­tä Suo­mes­sa suh­teel­li­nen auto­kan­ta on suu­rem­pi kuin muu­al­la Euroo­pas­sa ja ero muo­dos­tuu van­hois­ta autois­ta, joil­la aje­taan vähän.

    http://www.stat.fi/tup/kvportaali/kuviot_lii_1.html

    Venä­jä on luvan­nut las­kea tuon­ti­au­to­jen tul­li­mak­su­ja liit­ty­mi­sen­sä jäl­keen WTO:hin, on ilmoit­ta­nut Venä­jän pää­neu­vot­te­li­ja Mak­sim Med­ved­kov. Ensim­mäis­ten 3 vuo­den aika­na kaup­pa­jär­jes­töön liit­ty­mi­ses­tä alkaen tuon­ti­ve­ro pysyy muut­tu­mat­to­ma­na 25%.

    Seu­raa­vien 4 vuo­den aika­na vero­ja vähi­tel­len las­ke­taan. 7 vuo­den kulut­tua eli vuo­teen 2019 men­nes­sä ulko­maa­lais­ten auto­jen tuon­ti­ve­ro tulee ole­maan 15%.
    Las­ke­taan myös käy­tet­ty­jen ulko­maa­lais­ten auto­jen vero­tus­ta. 3–7‑vuotisten auto­jen vero las­kee 35:stä 25:een prosenttiin.”

  98. Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä? Olet­ko Var­tiai­sen kans­sa sitä miel­tä, että pitää mak­saa entis­tä vähem­män vai näet­te­kö mata­la­palk­ka­sek­to­rin kas­va­va­na? Jos­pa kes­kit­tyi­sit­te hah­mot­ta­maan kas­va­vat toi­mia­lat ja sen myö­tä löy­tä­mään kei­not yri­tyk­sil­le pal­ka­ta lisää työn­te­ki­jöi­tä. Mata­la palk­ka ei työl­lis­tä yhtään enem­pää jos meil­lä on käsis­sä raken­teel­li­nen ongel­ma, osaa­mi­nen ja tar­ve eivät koh­taa. Moni pal­ve­lua­lan yri­tys voi­si pal­ka­ta lisää väkeä mut­ta val­tio­val­ta on pitä­nyt huo­len sii­tä, että työl­lis­tä­mi­sen sivu­ku­lut on niin suu­ret ettei palk­kaa­mi­nen kan­na­ta. Irti­sa­no­mis­suo­ja on myös yksi este. Miten pää­set eroon työn­te­ki­jäs­tä jos lii­ke­toi­min­nan volyy­mi ale­nee. Irti­sa­no­mi­nen on kal­lis­ta. Työt­tö­miä ei pidä syyl­lis­tää ja ran­gais­ta kun vika on muu­al­la. Raken­ta­vam­paa on tukea yrit­tä­jiä työ­paik­ko­jen luo­mi­sek­si. Lopuk­si vie­lä muis­tut­tai­sin sii­tä, että Suo­mes­sa on näi­tä ulko­mai­sia mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jöi­tä ihan tar­peek­si vie­den suo­ma­lai­sil­ta työ­pai­kat. Nämä ihmi­set ovat riis­ton koh­tee­na (jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan heil­le mak­se­taan esim. vain 2 e / tun­ti) ja voi­mat­to­mia pitä­mään puo­li­aan. Tähän pitäi­si lait­taa stop­pi välit­tö­mäs­ti. Raken­nusa­lal­la oli­si suo­ma­lais­ta työn­te­ki­jää tulos­sa töi­hin vaik­ka kuin­ka. Mitä olet­te muu­ten teke­mäs­sä täl­le epä­koh­dal­le vai olet­te­ko mitään?

  99. Paul Pek­ka­ri­nen:
    Val­tio on käyt­tä­nyt työl­lis­tä­mi­seen jo sel­lai­sia kei­no­ja, jot­ka eivät ole toi­mi­neet. Mata­la­palk­ka­töis­tä puhu­mi­nen on aika epä­toi­vois­ta, kun oikea ongel­ma on yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa ja yri­tys­ten toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sis­sa täs­sä maas­sa, hie­man alas­ta riip­puen toki. Jos yri­tyk­set eivät voi kas­vaa niin kuka nii­tä ihmi­siä palk­kaa töi­hin? Val­tio­ta näyt­tää kiin­nos­ta­van vain se miten yri­tyk­sil­tä saa verot pois ja kun val­tion­vel­ka kas­vaa ja EU:n poh­jat­to­maan kai­voon hei­te­tään lisää rahaa niin tot­ta­kai pitää verot­taa lisää. Seu­rauk­sia ei tar­vit­se arvail­la, ne näky­vät jo nyt.

    Mitä enem­män yri­tys­ve­ro­tus­ta keven­ne­tään, sitä enem­män pitää verot­taa pal­kan­saa­jia. Yhtä aikaa pal­kan­saa­jien palk­kaa yri­te­tään vähen­tää ja pal­kan­saa­jia irti­sa­no­taan ennä­tys­vauh­tia. Jokai­nen kai ymmär­tää, että yhtä­lö ei toimi. 

    Yri­tyk­set ovat saa­neet jo kela­mak­su­jen pois­ton, perus­tee­na käy­tet­tiin nime­no­maan työl­li­syyt­tä. Irti­sa­no­mi­set vain yltyi­vät, työ­paik­ko­ja kato­aa enem­män kuin kos­kaan aiem­min. Yri­tyk­sil­le myös mak­se­taan enem­män yri­tys­tu­kia kuin mis­sään muus­sa Euroo­pan maas­sa, mut­ta sel­vi­tyk­sis­tä ei ole luet­ta­vis­sa, että niil­lä oli­si ollut mitään työl­li­syyt­tä lisää­vää vaikutusta. 

    Eikö­hän näis­sä ole aivan tar­peek­si näyt­töä sil­le, ettei yri­tys­ten tuke­mi­nen joh­da työl­li­syy­den lisää­mi­seen, vaan ainoas­taan yri­tys­ten voi­ton lisään­ty­mi­seen. Vero­tu­lot eivät lisään­ny, jos kas­va­nut voit­to-osuus muo­dos­tuu yri­tys­tues­ta ja verohelpotuksista. 

    Yri­tys­ten ja pal­kan­saa­jien on mak­set­ta­va se osuus verois­ta, mikä jäi puut­tu­maan, kun val­tion ja kun­tien tuot­ta­va toi­min­ta yksi­tyis­tet­tiin. Yksi mah­dol­li­suus oli­si palaut­taa vähin­tään­kin sel­lai­set toi­min­not, jot­ka krii­si­ti­lan­teis­sa ovat vält­tä­mät­tö­miä, takai­sin jul­ki­sek­si tuot­ta­vak­si toi­min­nak­si, samoin ne, joi­den vaa­ran­tu­mi­nen tuot­ta­ja­maan satun­nais­ten krii­sien myö­tä aiheut­tai­si ongelmia. 

    Yhteis­kun­nal­lis­ten yri­tys­ten käyt­tä­mi­nen esim edul­li­sen raken­ta­mi­sen suh­teen oli­si puo­les­taan käy­tän­nöl­li­nen kei­no vähen­tää pal­kan­ko­ro­tus­ten sekä myös yhteis­kun­nan tukien nos­ta­mi­sen, tarvetta.

  100. K. Vas­ta­ran­ta: Mitä enem­män yri­tys­ve­ro­tus­ta keven­ne­tään, sitä enem­män pitää verot­taa pal­kan­saa­jia. P>

    Yri­tys­ve­ro­tus on tupla­ve­ro­tus­ta — ensin veron mak­saa yri­tys (24%) ja sit­ten se mak­se­taan jae­tus­ta voi­tos­ta hen­ki­lö­ve­ro­tuk­sen yhteydessä(30%). Ei hyvä homma.

    Käy­tän­nös­sä yri­tys­ve­ro­tus mää­rit­tää osan pal­jon­ko rahaa voi sijoit­taa takai­sin yri­tyk­seen yli suun­ni­tel­man mukais­ten pois­to­jen (=kulu­mi­ne, vanheneminen).

    Koh­tuul­li­nen yri­tys­ve­ro­tus luo vero­tu­lo­ja. Samal­la kun hie­man vero­kik­kai­lua rajoi­te­taan, tulos on hyvä.

  101. K. Vas­ta­ran­ta: Mitä enem­män yri­tys­ve­ro­tus­ta keven­ne­tään, sitä enem­män pitää verot­taa palkansaajia. 

    No ei. Yri­tys­ve­ro­tuk­sen todel­li­nen koh­den­tu­mi­nen (tax inci­dence) on moni­mut­kai­nen asia, ja jos joku tar­jo­aa täs­sä kovin yksin­ker­tai­sia totuuk­sia, kyse on luul­ta­vam­min poliit­ti­ses­ta val­lan­ta­voit­te­lus­ta kuin todel­li­ses­ta verotustiedosta.

    Veron taak­kaa ei vält­tä­mät­tä kan­na se, jol­ta se kerä­tään. Mal­lie­si­mer­kik­si sopii ALV: sen tilit­tä­vät arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­set kaup­pi­aat, mut­ta sen mak­sa­vat kulut­ta­jat tava­roi­den hin­nois­sa — joka pennin.

    Samaan tapaan yri­tys­ve­ro­tuk­sen taak­ka valuu mer­kit­tä­vil­tä osin pal­kan­saa­jil­le, kos­ka yri­tys­ten tulok­set tms verot­ta­mi­nen vai­kut­taa nii­den pal­kan­mak­suun. Dema­go­git toki väit­tä­vät muu­ta — että yri­tyk­siä tiu­kem­min verot­ta­mal­la voi­tai­siin keven­tää pal­kan­saa­jien vero­tus­ta — mut­ta todel­li­suu­des­sa yri­tys­ve­ro­tus hei­ken­tää talou­del­lis­ta toimintaa.

    Yksin­ker­tais­tuk­sia voi toki tes­ta­ta yksin­ker­tai­ses­ti. Esi­mer­kik­si: jos nos­te­taan yri­tys­ve­ro­tus sataan pro­sent­tiin, voi­daan­ko pal­kan­saa­jien vero­tus­ta keven­tää brut­to­sum­mal­la, joka vas­taa kaik­kien yri­tys­ten nykyi­siä voit­to­ja? Ei voi­da. Yri­tys­toi­min­ta lak­kaa, vero­tu­lot lakkaavat.

    Tuol­ta em. wiki­pe­dia­si­vul­ta voi tode­ta perus­to­tuu­den: “Tax inci­dence falls most­ly upon the group that res­ponds least to price (the group that has the most ine­las­tic price-quan­ti­ty curve).”

    Toi­sin sanoen vero­tus koh­den­tuu ennen kaik­kea sen mukaan, miten pal­jon vero­tet­ta­va voi pae­ta vero­tus­ta. Kiin­teis­töt ovat erit­täin huo­no­ja pake­ne­maan vero­tus­ta, mut­ta vii­me kädes­sä kiin­teis­tö­jen arvo tie­tys­ti riip­puu nii­den sijain­ti­pai­kan talou­del­li­ses­ta toimeliaisuudesta. 

    Pal­kan­saa­jat­kin ovat aika huo­no­ja pake­ne­maan, kos­ka he tyk­kää­vät asua koto­naan ja suku­lais­ten­sa lähel­lä. Yri­tys­toi­min­ta ja pää­oma taas kaik­koa­vat hel­pom­min. Toi­sin sanoen kor­kea yri­tys­ve­ro­tus on hel­pos­ti hyvin vahin­gol­lis­ta juu­ri palkansaajille.

    http://tinyurl.com/d4lyaj3

  102. On hyvä muis­taa, että täs­sä maas­sa yri­tyk­set jakau­tu­vat pit­käl­le kah­teen kas­tiin eli pie­niin yri­tyk­siin ja sit­ten suu­riin osa­keyh­tiöi­hin, jois­sa tapah­tuu työ­voi­man siir­toa kau­koi­tään, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jat tar­vit­se­vat lisää optiorahaa.

    Suu­rin ongel­ma on pie­nis­sä ja kes­ki­suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä, jois­sa teh­dään oike­aa tuot­ta­vaa työ­tä eikä kerä­tä rahaa joh­to­por­taan optioi­hin. Vero­tus­ta keven­tä­mäl­lä luo­tai­siin lisää mah­dol­li­suuk­sia yri­tys­toi­min­taan sen sijaan, että nykyi­ses­sä mal­lis­sa yri­tyk­siä yri­te­tään tosis­saan kaa­taa vero­tus­ta kiristämällä.

  103. Paul Pek­ka­ri­nen:

    suu­riin osa­keyh­tiöi­hin, jois­sa tapah­tuu työ­voi­man siir­toa kau­koi­tään, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jat tar­vit­se­vat lisää optiorahaa.

    Joh­don optiot eivät tuo osak­kee­no­mis­ta­jil­le “lisää optio­ra­haa”. Osak­kee­no­mis­ta­jat mak­sa­vat ne optiot, eivät itse saa “optio­ra­haa”.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.