Miten sähkön ja lämmönkulutuksen ominaispäästöt tulee laskea?

Seu­raa­va laskel­ma on tehty koske­maan vain niitä tun­te­ja vuodessa, jol­loin samal­la hin­ta-alueel­la viimeinen voimalaitos on kivi­hi­ililauhde­voimala. Näitä tun­te­ja on vuodessa 75% kaik­ista tun­neista. Ne muut tun­nit ovat lähin­nä läm­mi­tyskau­den ulkop­uolel­la ja pääasi­as­sa yötun­te­ja sekä kevätkau­sia, jol­loin Ruot­sista ja Nor­jas­ta tulee vesivoimaa enem­män kuin voidaan käyt­tää. Kun kun­non siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat, hiililauhde­tun­tien määrä nousee lähelle sataa prosenttia.

Tehdäk­seni laskelmista yksinker­taisem­pia ja ymmär­ret­tävämpiä käytän hiilid­iok­sidipäästön yksikkönä vähän erikoista yksikköä, kivi­hi­iltä läm­pöar­voltaan 1 kwh. Tämä on 341 g hiilidioksidia.

Näis­sä olo­suhteis­sa kan­nat­taa ajatel­la, että kaik­ki sähkönku­lu­tus, on sähkön­sä ostanut mis­tä tahansa, käyt­tää sitä viimeistä voimalaitos­ta. Niin­pä yksi kilo­wat­ti­tun­ti lauhdesähköä vaatii noin 2,4 kwh kivi­hi­iltä (hyö­ty­suhde 0,42).

Näin saadaan sähkön kulu­tuk­sen syn­niksi paljon enem­män kuin Suo­mi tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä. Ongel­mas­ta selvitään vähen­tämäl­lä tuos­ta kokon­ais­syn­nistä päästöt­tömän tai vähäpäästöisen tuotan­non  meri­it­tinä kivi­hi­il­isähkön ja tuote­tun sähkön päästö­jen ero­tus. Vesisähkön päästöt ovat nol­la, joten tuotet­tu kilo­wat­ti­tun­ti vesisähköä vähen­tää päästöjä 2,4 kivi­hi­ilik­iloa. Maakaa­sul­la tuote­tun sähkön päästöt ovat yhden kilon luokkaa pienem­män hiilip­i­toisu­u­den ja parem­man sähköhyö­ty­suh­teen ansios­ta, joten maakaa­sul­la tuotet­tu kilo­wat­ti­tun­ti säästää 1,4 kiloa kivi­hi­iltä. Säätövoimaa luku­un otta­mat­ta ain­oa kivi­hi­iltä pahempi vai­h­toe­hto on turve lauhde, joka saa taakak­seen lisäsyntinä 300 g kivi­hi­iltä (päästöt vas­taa­vat 2,7 kg kivihiiltä).

Vastapainevoimala (Helsin­ki) kulut­taa sähkök­ilo­wat­ti­tun­tia kohden 3 kg kivi­hi­iltä, mut­ta samal­la 1,6 kwh kaukoläm­pöä. Niin­pä tuon kaukoläm­mön syn­niksi tulee (3–2,4)/1,6 = 375 g. En tiedä, mis­tä kaukoläm­mön ker­roin 0,7 on tem­pais­tu, mut­ta Helsin­gin voimalois­sa 0,4 on lähempänä totu­ut­ta. Tämä kos­kee siis kivi­hi­iltä. Pääosa Helsin­gin ener­gias­ta tuote­taan maakaa­sul­la, mut­ta sen ker­toimia vastapainesähkön osalta tunne.

Todet­takoon, että maaläm­mön syn­niksi läm­pöpumpul­la tuotet­tua kilo­wat­ti­tun­tia kohden tulee 800g kivi­hi­iltä, jos läm­pöpumpun hyö­ty­suh­teek­si olete­taan 3. Kaukoläm­pöalueille ei siis pidä käyt­tää maalämpöä.

On sankar­il­lista rahoit­taa tuulivoimalaa, mut­ta ei ole mitenkään sankar­il­lista haaska­ta tuulisähköä.

Todet­takoon, että hin­tamekanis­mi toimii yllä kuvat­ul­la taval­la. Jos me vero­tamme hiilid­iok­sidipäästöjä 1 sen­til­lä kivi­hi­ilik­iloa kohden (=30 euroa/hiilidioksiditonni), sähkön hin­ta nousee 2,4 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­tia kohden eikä nousu riipu siitä, mis­tä on sähkön­sä ostanut. Tämä palk­it­see päästöt­tömien ener­gia­muo­to­jen tuot­ta­jia 2,4 sent­tiä /kwh ja vähäpäästöisiä siinä suh­teessa, kun niiden aiheut­ta­mat päästöt alit­ta­vat kivi­hi­ililauh­teen omi­nais­päästöt. Kaukoläm­mön hin­ta nousee 0,4 sent­tiä ja maaläm­mön 0,8 sent­tiä. Tämä siis ole­tuk­sel­la, ettei Helsin­gin ener­gia pane kaukoläm­mön suh­teel­lisen ase­man parane­mista taskuunsa.

95 vastausta artikkeliin “Miten sähkön ja lämmönkulutuksen ominaispäästöt tulee laskea?”

  1. Osmo kir­joit­ti:
    Pääosa Helsin­gin ener­gias­ta tuote­taan maakaa­sul­la, mut­ta sen ker­toimia vastapainesähkön osalta tunne

    Vuosaari B:ssä tarvi­taan yhden sähkök­ilo­wat­ti­tun­nin tuot­tamiseen 2,1 kWh maakaa­sua, ja samal­la syn­tyy 0,9 kWh kaukoläm­pöä. Näin, kun laitos on talvi­saikaan täy­dessä ajos­sa (sähköte­ho 470 MW, kaukoläm­pö 410 MW ja hyö­ty­suhde 91%). Vuosaari A:ssa, joka on van­hempi laitos ja pienem­pi raken­nusas­teeltaan, vas­taa­vat ker­toimet ovat 2,4 ja 1,05.

    1. Maaria
      Tuon tiesin, mut­ta mikä olisi noiden maakaa­su­voimaloiden sähköte­ho, jos kaukoläm­pöä ei otet­taisi vaan sähkö teho maksimoitaisiin.

  2. Läm­pöpump­pu­jen kil­pailukyky on huo­mat­tavasti parem­pi suh­teessa kaukolämp­pöön kuin annat ymmärtää. Tässä kir­joituk­ses­sa luvut ovat nähdäk­seni samat kuin aiemin laske­masi COP 3 ja CHP:n läm­pö suh­teessa sähkön mene­tyk­seen 7, ja näin ollen läm­pöpump­pu ei kan­nataisi koskaan läm­pöverkon alueel­la. Syitä mik­si tämä ei täysin pidä paikkaansa on useita:
    1. Läm­pöpumput toimi­vat parem­mal­la COP:lla kuin 3. Varsinkin jos läm­pöä voi tuot­taa pienem­mäl­lä läm­pöti­laerol­la, mikä tulee ole­maan tren­di kun ener­giate­hokku­us rak­en­tamises­sa paran­tuu. Jopa COP 7 on mah­dol­lista. Katri Valan läm­pöpumput tuot­ta­vat merivedestä yli 60 asteista kaukoläm­pövet­tä COP:lla 3.5.
    2. Läm­pökat­tiloiden käyt­tö kaukoläm­mön­tuotan­nos­sa on vält­tämätön­tä. Helsingis­sä 9% kaikesta kaukoläm­möstä on peräisin läm­pökat­tiloista, mut­ta kat­ti­lat ovat pääl­lä noin 20% tun­neista. Läm­pökat­ti­las­sa palaa 100% enem­män primääriener­giaa kuin läm­pöpumpul­la tuote­tul­la lämmöllä.
    3. CHP:n heat-to-elec­tric­i­ty suhde ei ole korkeal­la kaukoläm­mön läm­pöti­lal­la 7, vaan alim­mil­laan alle 5, johtuen korkeam­mas­ta vastapaineesta. Täl­löin läm­pöpumpuis­sa kuluu 25% enem­män primääri energiaa.
    4. Kesäl­lä, kun yhteis­tuotan­non läm­pö on oikeasti melkein “hukkaläm­pöä” l. heat-to-elec­tric­i­ty jopa 10, tulee läm­pöverkon häviöt merk­i­tyk­sel­lisik­si. PAhim­mil­laan jopa 40%. Ja tähän aikaan osuu myös myös ajat jol­loin hiililauhde ei olekaan mar­gin­aal­i­hin­nan määrääjänä, jol­loin primääriener­gian kulu­tus voi jopa puolit­tua (Lauhde->CHP). 10*(1–40%)=6 ja efek­ti­ivi­nen co2-kor­jat­tu COP 8 

    Tämä tot­takai on vain tupak­ka-aski lasku, ja oku saisi tietysti laskea oikeat tun­tiko­htaiset luke­mat, mut­ta rohke­nen väit­tää että kaukoläm­pö ei voita läm­pöpump­pua 7–3. vaan tilanne on paljon lähempänä tasapeliä. 

    Lopuk­si tärkein point­ti: hin­tao­h­jat­tu läm­pöpump­pu on oikeas­t­aan ain­oa tapa löytää suuria määriä jous­tavaa kulu­tus­ta, jota tule­vaisu­u­den tuulivoima-Suo­mi kipeästi kaipaa. Läm­pöpump­pu­ja ei pidä kat­e­goris­es­ti sulkea pois vaan, etsiä paikko­ja jois­sa läm­pöpumput tule­vat mak­si­maalis­es­ti hyö­dyn­net­tyä, muitakin läm­mön­lähteitä on kuin esim 4 asteinen merivesi on olemassa.

    1. Rami Nie­mi

      Eikö nyt kuitenkin pitäisi aloit­taa läm­pöpump­pu­jen käyt­tä sieltä, mis­sä ne kor­vaa­vat hirvit­tävän haaskaavaa säöhkölämmitystä.
      Tiivi­in ker­rostaloalueen hoit­a­mi­nen läm­pöpumpuil­la on lisäk­si jopa mah­do­ton­ta. Maa jää­tyy pysyvästi.

  3. Jos laskel­mas­sa koko sähkön­tuotan­to las­ke­taan viimeisen rajatuotan­non mukaan, niin kyl­lähän sil­loin myös kaukoläm­mön tuotan­to pitää vas­taavasti laskea sen rajatuotan­non mukaan. Eli vaik­ka val­taosa helsinginkin kaukoläm­möstä tuotet­taisi­in maakaa­sul­la, koko tuotan­to pitää silti laskea vas­tavasti kuin sähkön osalta kuin koko määrä tuotet­taisi­in kivihiilellä.

  4. En tiedä ymmärsinkö laskel­maasi täysin oikein, mut­ta virhe on käsit­tääk­seni jo alun lähtöko­hdas­sa. Ei hiilid­iok­sidipäästöjä pidä ajatel­la vain vuo­den käyt­töhuipun kannal­ta, vaik­ka sil­loin lauhde­voimaloi­ta ote­taankin käyt­töön. Käsit­tääk­seni sähkön ker­roin 1,7 on saatu vuosikeskiar­vona Suomen olois­sa ja on lähempänä oikeaa kuin lauhde­voimalao­le­tus ja ker­roin 2,4 koko vuodelle. 

    Eivät läm­pöpumput toi­mi vain lauhde­voimalasähköl­lä koko vuot­ta. Täl­löin saatu luku 800 g kivi­hi­iltä on mielestäni väärä. 

    Suomen sähkön­tuotan­non keskimääräi­nen omi­nais­päästök­er­roin on jotakin tasoa 350 g CO2/kWh, joka on EU:n keskiar­voa (436) parem­pi. Usein kv. tilas­tois­sa Suomea käsitel­lään yhdessä Ruotsin ja Nor­jan kanssa (Pohjo­is­mainen sähköpörssi), jol­loin sähkön päästök­er­roin on vain 88 g CO2/kWh. Juuri tätä sähköähän me voimme käyt­tää vaikka­pa läm­pöpump­pui­hin. Nor­ja tuot­taa läh­es pelkästään CO2-päästötön­tä vesisähköä kun taas tuulisähkön luvat­tu maa Tan­s­ka tuot­taa sähkön­sä 80% hiilellä !

    Läm­pöpump­pu­jen COP kerroin/hyötysuhde on nyky­isin jopa yli 5 ja vuosikeskiar­vona juuri tämä 3 lie­nee oikeaa suu­ru­us­lu­okkaa. Täl­löin CO2-päästöt oli­si­vat tasoa 120 tai 30 g/kWh (pohjo­is­mainen pörssisähkö).

    Toiv­ot­tavasti emme mene yhteen Sak­san sähköpörssin kanssa, kos­ka sieltä nyt tulee nimeno­maan hiililauhdesähköä ydin­voima­la­päätösten jälkeen.

    Edelleenkin ihmette­len mik­si Tukhol­mas­sa on niin eri­lainen ajat­te­lu­ta­pa ja pyritään uusi­u­tu­vi­in lähteisi­in (jo 70%) kun Helsingis­sä 90% tuote­taan fossiilisilla.

  5. Käsit­tääk­seni lasku­ta­pasi on lähin­nä juuri tämä hyö­dyn­jakomenetelmä. Ener­giamenetelmäl­lä päädytään toisi­in lukui­hin kuten ilme­nee vaikka­pa tämän raportin taulukos­ta 2.6.
    Nämä primäärik­er­toimet ovat jonkin­laisia vuosikeskiar­vo­ja huomioiden kaik­ki Suomen laitok­set ja energiatuotantomuodot.

    http://energia.fi/sites/default/files/primaarienergia_ja_kaukolammon_kilpailukyky_gaia.pdf

    Lisäk­si huo­maut­taisin, että ainakin tääl­lä maal­la näitä kulu­tushuip­pu­ja tasa­taan lähin­nä puun käytöl­lä. Eli kovil­la pakkasil­la kun läm­pöpumpun teho on huono, polte­taan takas­sa pui­ta tai pellettejä.

    1. Min­un lasku­ta­pani vas­taa pri­maarienergti­ak­er­roin­ta, joka on ymmärtääk­seni valit­ty EU-stan­dard­ik­si käyt­täen, ei koko maan keskiar­vo­ja, vaan helsinkiläis­ten hiilivoimaloiden stan­dard­e­ja Maakaa­su­voimaloil­la päästään parem­pi­in lukui­hin, mut­ta niitä en tunne. Hyö­dyn­jakomenetelmä tun­tuu intu­iti­iviselta, mut­ta muu­ta loogista perustet­ta sik­i­hen ei olekaan. Lasku­virhe voi olla intu­iti­ivis­es­ti perusteltu.

  6. Allekir­joi­tan pointit, mut­ta tämä on ehkä häm­men­tävin yksikkökikkailu/-sekoilu mihin olen tör­män­nyt. Jos oikein tulk­itsin, niin polt­toainei­den mas­sat, päästö­jen mas­sat ja päästö­jen sovi­tut kivi­hi­ili-kwh-ekvi­valen­tit menee aika sekaisin kaut­ta tek­stin. Esimerkik­si seuraavasti:

    “kilo­wat­ti­tun­ti vesisähköä vähen­tää päästöjä 2,4 kivihiilikiloa.”
    Tuos­sa kai pitäisi olla ‘2,4 kwh-ekv’, mis­sä kwh-ekv on sovit­tu yksikkö päästöille.

    ja edel­lisen poh­jal­ta “(3–2,4)/1,6 = 375 g” olisi ‘(3 kwh-ekv — 2,4 kwh-ekv)/1,6 kwh = 0.375 kwh-ekv/k­wh’. Eli 0.375 sovit­tua päästöyk­sikköä per tuotet­tu kaukolämpöyksikkö.

    Menikö oikein?

  7. “Kaukoläm­pöalueille ei siis pidä käyt­tää maalämpöä.”

    Jotain on pielessä, jos ja kun maaläm­pö tulee käyt­täjälle halvem­mak­si kuin kaukolämpö.

    1. Jotain on pielessä, jos ja kun maaläm­pö tulee käyt­täjälle halvem­mak­si kuin kaukolämpö.

      Pielessä on kolme asiaa.
      1) Kaukoläm­möstä per­itään suurem­paa katet­ta kuin sähköstä ja kaukoläm­pöverkkoon liit­tyvä joutuu mak­samaan osuuten­sa koko verkon investoin­neista, kun taas säöhköverkkoon liit­tyvä ei joudu mak­samaan runk­overkos­ta mitään.
      2) Kun kivi­hi­ilestä tehdään pelkkää sähköä, sitä verote­taan huo­mat­tavasti kevyem­min kui jos siitä tehdään järkevästi sekä sähköä että läm­pöä. Kaukoläm­pöä rasit­taa hyö­tyvero, jolle ei ole mitään perusteita.

  8. Kivi­hi­ilen ja muiden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den ongel­ma on se, että niitä käytet­täessä siir­retään sanan­mukaises­ti hiiltä maan alta ilmake­hään. Näin tapah­tuu vaik­ka tuotan­to olisi kuin­ka tehokas­ta. For­tum on rak­en­ta­mas­sa suur­ta biopolt­toainei­ta käyt­tävää laitos­ta Tukhol­man Vär­tani­in ja toista jätet­tä käyt­tävää laitos­ta Sig­tu­naan. Laitok­set käyt­tävät jopa oli­ivien puris­tusjätet­tä energiläh­teenä ja yleen­säkin bio­mas­saa ja kaa­sua paljon enem­män kuin Helsingis­sä. Merästä ja jätevedestä ote­taan tal­teen läm­pöä tal­teen läm­pöpumpuil­la jne. Samoin tämä onnet­to­muus­ris­ki on todel­li­nen, tässä viimeinen uuti­nen Venäjältä:

    http://www.reuters.com/article/2013/02/11/us-russia-mine-idUSBRE91A05G20130211

    Hyö­dyn­jakomenetelmässä CHP-laitok­sis­sa primääriener­giak­er­toimen laskukaa­va menee jotenkin näin (sym­bol­it omiani):
    (Wp x kp — Ws x ks)/W l, jos­sa W on ener­gia wat­teina, k ener­gia­muodon primääriener­giak­er­roin (p=polttoaine , s=sähkö, l=lämpö). Tästä seu­raa, että jos käytetään uusi­u­tu­via ener­gialähteitä (k yleen­sä välil­lä 0,2–1, Suomes­sa 0,5) päädytään jopa negati­iviseen luku­un. Yleinen tren­di näyt­tää kyl­lä ole­van siir­tymi­nen hiilestä pois ja käyt­tämään monipuolisia uusi­u­tu­via ener­gialähteitä enemmän.

    Yhtä oikea menetelmä on tietysti ener­giapo­h­jainen tarkastelu. Siinä kulutet­tu ener­gia jyvitetään kum­mallekin tuotan­nolle niiden ener­gioiden suh­teessa, esim 60/40, lämpö/sähkö. Kos­ka todel­lisu­udessa­han kumpaakin tuotetaan.

    Vielä läm­pöpumpuista sen ver­ran, että myön­nän oman arvioi­ni ole­van hie­man alakan­tis­sa. Ilmastopan­elin rapor­tis­sa läm­pöpumpuille oli esitet­ty arvo 200 g CO2/kWh, vai­htelu­väli 50–350 g/kWh. Oli­vat muuten samaa tasoa kuin kaukoläm­möl­lä 0–400 g CO2/kWh.

    Kaukoläm­mön tuotan­toon liit­tyy sen tehokku­ud­es­ta huoli­mat­ta monop­o­lin ongel­ma. Näin ainakin, jos laki pakot­taa siihen. Kun tuotan­to annetaan monop­o­lille, voidaan hin­taa ja mar­gin­aalia nos­taa vapaasti. Tässä mielessä on tärkeää, että ihmisil­lä on vapaus vali­ta. Ainakin Tam­pereel­la näyt­tää ole­van mah­dol­lisu­us käyt­tää myös läm­pöpump­pu­ja kaukoläm­mön ase­mas­ta, vaik­ka kaupun­ki joskus vähän nikot­teleekin. Näin on tehnyt mm. Ikea, use­at omakoti­talot ja eräs teatterirakennus.

  9. Osmo Soin­in­vaara: Kun kun­non siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat, hiililauhde­tun­tien määrä nousee lähelle sataa prosenttia.

    Sil­lä uhal­lakin että alan kuu­lostaa rikkinäiseltä gram­mar­il­ta, huo­mau­tan, että siinä vai­heessa kun kun­non siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat, ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen on ympäristöteko.

  10. Osmo Soin­in­vaara: kun taas säöhköverkkoon liit­tyvä ei joudu mak­samaan runk­overkos­ta mitään.

    Eh? Kyl­lä sähköverkkoon liit­tyvä mak­saa liit­tymis­mak­sun, ja verkon ylläpi­dos­ta siir­tomak­sus­sa jokaises­sa sähkölaskus­saan. Ei tuo kel­paa seli­tyk­sek­si sille, että kaukoläm­pö on hin­noitel­tu piiloverotustyyppisesti.

    1. Liit­tymis­mak­su mak­se­taan paikallisverkos­ta ja sekään mak­su ei vas­taa paikallisverkon arvoa. Kan­taverkos­ta ei mak­se­ta mitään.

  11. Kyl­lä verkkoy­htiöille on taat­tu 4% tuot­to min­is­ter­iön toimes­ta. Se on var­masti mukan sähkön siir­tomak­su­is­sa jol­lakin tavoin. For­tum muis­taak­seni ei ollut tyy­tyväi­nen verkon 8% tuot­toon, vaan halusi sen takia luop­ua siitä. Mis­tä saa niin hyvää ja vakaa­ta tuot­toa kuin sähköverkosta ?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Rami Niemi

    Eikö nyt kuitenkin pitäisi aloit­taa läm­pöpump­pu­jen käyt­tä sieltä, mis­sä ne kor­vaa­vat hirvit­tävän haaskaavaa säöhkölämmitystä.
    Tiivi­in ker­rostaloalueen hoit­a­mi­nen läm­pöpumpuil­la on lisäk­si jopa mah­do­ton­ta. Maa jää­tyy pysyvästi.

    Suo­mi on pul­lol­laan paikko­ja jois­sa maaläm­pö tuot­taa enem­män hyö­tyä, kuin maan suurim­man kaukoläm­pöverkon alueel­la, tot­takai. Se ei kuitenkaan vaiku­ta mitenkään siihen mikä on yksit­täisen kohteen tilanne helsingis­sä. Mut­ta kehi­tys maaku­nis­sa on jo alka­nut, ja uudet talot Jyväskylän pohjois­puolel­la on 90%:sti maaläm­mössä (näin sanoi joku maaläm­pö­fir­man pomo), joten kysymys ei ole enää aloit­tamis­es­ta, vaan kehi­tyk­sen jatkosta.

    Maakun­tien kaukoläm­pöverkois­sa on kuitenkin vielä vaikeam­paa kuin Helsingis­sä. Sielä läm­mön hin­ta on jopa 50% korkeam­mal­la, ja uusia CHP-laitok­sia ei syn­ny kos­ka sähkön­hin­ta mataa pitkälle tule­vaisu­u­teen. Sen sijaan raken­netaa läm­pökat­tiloi­ta jois­sa koite­taan polt­taa biomassaa.

    Läm­pöreiän jää­tymi­nen on mutua. Varsinkin jos samaa reikää käytetään kesäl­lä jäähdy­tyk­seen, eli poten­ti­aalis­es­ti kaikissa mata­laen­er­gia raken­nuk­sis­sa. Lisäk­si pas­si­ivi­nen aurinkoen­er­gia, ja kehi­tys läm­pökaivo­jen poraamises­sa joka on syven­tämässä maaläm­pökaivo­ja 200m:sta 400m:in. Ja lisäk­si ääretön meri ja ker­rostalo­jen pois­toil­ma. VTT: mukaan ker­rostalo­jen pois­toil­man mukana menee 50% van­ho­jenker­rostalo­jen hukkavir­roista, Ikku­nat ja vaipaner­istys on yhteen­sä vähemmän.

  13. Osmo Soin­in­vaara: MaariaTuon tiesin, mut­ta mikä olisi noiden maakaa­su­voimaloiden sähköte­ho, jos kaukoläm­pöä ei otet­taisi vaan sähkö teho maksimoitaisiin.

    No, Vuosaari B:ssä pystyt­täisi­in nos­ta­maan sähköte­hoa noin 10–20 MW:lla, jos tin­gitään kaukoläm­möstä ja tehdään lauhdesähköä. Ääri­ta­pauk­ses­sa vähän enem­män. Kaukoläm­pöte­hos­ta katoaa tuol­loin sel­l­ainen reilu sata megawat­tia. Nyrkkisään­tönä voinee pitää, että jokaista lauh­teel­la tehtyä sähköyk­sikköä kohti menetetään kymme­nen yksikköä kaukoläm­pöä. Vuosaari A:ssa ei ole tuol­laista kytken­tämah­dol­lisu­ut­ta, vaan läm­möt pitäisi ajaa mereen ilman lisäsähkönsaantia.

    Osmo Soin­in­vaara: 2) Kun kivi­hi­ilestä tehdään pelkkää sähköä, sitä verote­taan huo­mat­tavasti kevyem­min kui jos siitä tehdään järkevästi sekä sähköä että läm­pöä. Kaukoläm­pöä rasit­taa hyö­tyvero, jolle ei ole mitään perusteita.

    Valitet­ta­van tot­ta. Suomes­sa on tämän päivän sähkön markki­nahin­noil­la halvem­paa tuot­taa sähköä hiililauh­teel­la kuin maakaasu-CHP:llä. Ei mitään järkeä ympäristönäkökulmasta.

    1. Kiitos Maaria.
      Tuo tarkoit­taa, että maaka­sul­la tuotet­ta­van kaukoläm­mön hin­ta hiilid­iok­sipäästöinä tuon min­un logi­ikkan­imukaan on 0,24 kg kivi­hi­iltä ( siis niitä ekvi­va­lent­te­ja päästökä) pait­si vuosaari A:lla, jol­la sen on nol­la tai peräti negati­ivi­nen. (Ilman kaukoläm­mön tuo­maa taloudel­lista hyö­tyä koko voimala ehkä sul­jet­taisi­in ja sekin sähköte­ho tehtäisi­in kivi­hi­ilel­lä jos­sain päin Eurooppaa.)

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaria
    Tuon tiesin, mut­ta mikä olisi noiden maakaa­su­voimaloiden sähköte­ho, jos kaukoläm­pöä ei otet­taisi vaan sähkö teho maksimoitaisiin.

    Siemens tekee kaa­su­tur­bi­ine­ja (CCGT) jot­ka on suun­nitel­tu toim­i­maan jous­tavasti yhdessä tuulivoiman kanssa ja joiden hyö­ty­suhde on 60.75%.

    Se paljonko menetetään sähköä kun ote­taan läm­pöä kaukoläm­pöverkon käyt­töön riip­puu kaukoläm­mön läm­pöti­las­ta, (ns. Heat to elec­tric­i­ty ratio tai pelkkä alpha, eri asia kuin raken­nusaste). Kun kaukoläm­pöve­den pitää olla kuumaa menetetään paljon sähköä kos­ka läm­pö on sil­loin arvokkaam­paa (exer­gia). Alpha jopa alle 5 (ydinkaukoläm­pöpöyry) kun taas mata­lan läm­pöti­lan läm­pöä voi saa­da yli 10 alphal­la. Keskimäärin kaukoläm­mön käyt­töalueel­la siis 6.7 (=0.15^-1, jos­sain puhutaan ja käytetään tätä käänteislukua)

  15. Aivan samal­la taval­la myös kaukoläm­pöverkos­ta mak­se­taan liit­tymis­mak­su, ja olet­taisin että sekään ei kus­tan­na koko kan­taverkon arvoa, vaan sekä sähkö- että kaukoläm­pöverkos­sa mak­se­taan kuukausi­mak­suna pois­to­ja kan­taverkos­ton rakennuskustannuksesta.

  16. Sinän­sä tuon kaukoläm­mön ja sähkön liitymis­mak­su­jen ver­tailu on melko turhaa. Aika har­val­la on kuitenkaan pelkkä kaukoläm­pö, mut­ta ei sähköä. Voihan maaläm­pöläm­mi­tys aiheut­taa sen, että tarvit­see järem­män sähköliittymän.

    En kuitenkaan usko, että kaukoläm­pöverkkoa kan­nat­taisi purkaa pois, mut­ta paljon mie­lenki­in­toisem­paa on onko uut­ta verkkoa kan­nat­ta­va rak­en­taa uusille pien­ta­lo tai pienker­rosta­lo alueelle. Jos raken­netaan raken­netaan läh­es nol­laen­er­gia talo­ja, niin ei ener­gian siir­toon ole luul­tavasti järkevää rak­en­taa kah­ta rin­nakkaista järjestelmää.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Liit­tymis­mak­su mak­se­taan paikallisverkos­ta ja sekään mak­su ei vas­taa paikallisverkon arvoa. 

    Edelleen: eh? Mikä olisi “kan­taverkon arvoa” vas­taa­va liit­tymis­mak­su? Mik­si sel­l­aista pitäisi per­iä? Kun yksit­täi­nen koti­talous liit­tyy verkkoon sähkön­ti­laa­jak­si, se ei aiheuta kan­taverkolle mitään mitat­tavaa investoin­ti­tarvet­ta. Kun koti­talouk­sia liit­tyy paljon, verkkoa pitää tietysti jos­sain vai­heessa laa­jen­taa, mikä mak­se­taan sähkön siirtomaksuissa.

    Sama peri­aate pätee myös vaikka­pa joukkoli­iken­teessä. Junal­la Helsingistä Vaasaan matkus­ta­va mak­saa radan ylläpi­dos­ta lipun­hin­nas­saan (ja val­tio sub­ven­tiona). Yksit­täi­nen lisä­matkus­ta­ja voi paran­taa rataverkon hyö­dyn­tämisas­tet­ta, mut­ta jos­sain vai­heessa lisä­matkus­ta­jat merk­it­sevät tarvet­ta rak­en­taa lisää rato­ja. Pitäisikö siis junalipun hin­taan lisätä ostamisen yhtey­dessä jokin radan­rak­en­tamis­mak­su, joka vas­taisi päärataverkon arvoa?

    1. Tarkoituk­seni ei ollut mol­la­ta sähkön hin­notitelua vaan kaukoläm­mön. Uusil­ta liit­tyjiltä per­itään upotet­tu­ja kus­tan­nuk­sia, mikä anta väärän kannusteen.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Hyö­dyn­jakomenetelmä tun­tuu intu­iti­iviselta, mut­ta muu­ta loogista perustet­ta sik­i­hen ei olekaan. 

    Investoin­tipäätök­siä tehtäessä pitää käyt­tää menetelmää, jos­sa tarkastel­laan päästöjä investoin­nin eri vai­h­toe­hdois­sa. Hyö­dyn­jako mekaanis­es­ti ei tätä toteuta.

    Ihan konkreet­tise­na esimerkkinä ote­taan tääl­lä pyöritel­ty­jen luku­jen poh­jal­ta omakoti­ta­lo, joka tarvit­see 20 MWh läm­pöä vuodessa.

    Vai­h­toe­hto 1: Suo­ra sähköläm­mi­tys. Sähköä kuluu 20 MWh.

    Vai­h­toe­hto 2: Maaläm­pö. Sähköä kuluu 6 MWh.

    Vai­h­toe­hto 3: Kaukoläm­pö. Läm­pöä kuluu 20 MWh. Tämän läm­mön tuot­tamisen vuok­si voimalan sähköte­ho putoaa 3 MWh.

    Ole­tuk­se­na tässä on se, että sille sähkölle on joka tapauk­ses­sa markki­nat, ja että sähköä tuote­taan joka tapauk­ses­sa polt­ta­mal­la jotain. Tämä ole­tus pitää euroop­palaises­sa kon­tek­stis­sa paikkansa nyt ja nähtävis­sä ole­vaan tulevaisuuteen.

    Voidaan argu­men­toi­da, että kaukoläm­mössä lisäpäästöjä tulee siitä, että osa kaukoläm­möstä tehdään läm­pövoimalois­sa, jot­ka eivät tuo­ta sähköä. Tämä on hyvä ottaa huomioon päästölaskelmis­sa, mut­ta sen vaiku­tus kokon­aisu­u­teen on kuitenkin pieni.

    Kaukoläm­mön hyödyt putoa­vat, jos verkos­tos­ta tulee kovin har­va (siir­to­häviöt, investoin­tikus­tan­nuk­set). Samoin kaukoläm­mön hyödyt putoa­vat, jos ener­gianku­lu­tus putoaa merkit­tävästi. Ainakaan nykynormein raken­net­tu medi­aan­i­ta­lo ei vielä tätä vaa­timus­ta täytä.

  19. Eikö tässä nyt pitäisi men­nä suo­raan siihen, että ener­giaa ei verote­ta lainkaan, sen­si­jaan verote­taan sitä polt­toainet­ta sen hiilen mukaan? Mik­si näin ei tehdä?

    1. Polt­toainet­ta ei voi sähkön­tuotan­nos­sa verot­taa, kun on vapaat markki­nat ja kun muut maat eivät vero­ta. Sähköveron voi pois­taa ja lisätä rajal­la, polt­toaineessa ollut­ta veroa ei voi. Kan­sain­välisiä sopimuk­sia taas ei saa­da aikaan.

  20. Tiedemies:
    Eikö tässä nyt pitäisi men­nä suo­raan siihen, että ener­giaa ei verote­ta lainkaan, sen­si­jaan verote­taan sitä polt­toainet­ta sen hiilen mukaan? Mik­si näin ei tehdä?

    Saman asian ajaa se, että voimalan pii­pus­ta tule­valle tavar­alle ja muille päästölähteille on päästökaup­pa. Mik­sei se toimi?

    1. Päästökaup­pa toimii ja kun päästöoikeuk­sien määrä pikkuhil­jaa las­kee järkevälle tasolle, emme tarvitse muu­ta hin­tao­h­jaus­ta. Sen jäl­keen hin­tamekanis­mi saa tämän toim­i­maan oikein ja esimerkik­si kaukoläm­mön ase­mas­ta ei tarvitse kiis­tel­lä. Sil­loin, kun se toimii, kuten yllä esitin, päästöoikeudet eivät juuri sen kus­tan­nuk­sia nos­ta (hin­taa voi nos­taa, kos­ka kil­paile­vien läm­mi­tys­muo­to­jen hin­ta nousee).

  21. Hiillilauh­teen osu­udek­si on las­ket­tu 75% tun­neista ja meto­d­i­na on ollut vetää raja johonkin mar­gin­aa­likus­tan­nuk­seen, oletet­tavasti. Ref­er­enssivuote­na on var­maankin käytet­ty vuot­ta 2011. Viime vuon­na hyvä vesivu­osi pohjo­las­sa yhdessä laman kanssa pudot­ti sähkön hin­nan koko vuote­na eri­tyis­es­ti kesäkaut­e­na alle lauh­teen kus­tan­nuk­sen ja hiililauh­teen osu­us tun­neista on taa­tusti laskenut huo­mat­tavasti päätellen sähköy­htiöi­den jupinas­ta. Hias­ta pudotan arvion että tun­te­ja oli enään 60%. Kun tästä pudot­taa pois 20% tun­neista jol­loin polte­taan läm­pökat­tiloi­ta jääj äljelle enää 40% vuo­den tun­neista joi­hin tämä tarkastelu on sovelias, mikä eroaa huo­mat­tavasti 75% kattavuudesta.

    2012 hyvä vesivu­osi käy minus­ta hyvänä approksi­maa­tiona tule­vaisu­u­den pohjolan markki­na tilanteesta kun olet­taa kym­meniä TWh:ja lisää tuuli- ja ydin­voimaa, yhdessä pois­tu­van hiililauhdeka­p­a­siteetin kanssa.

  22. Ode:

    Liit­tymis­mak­su mak­se­taan paikallisverkos­ta ja sekään mak­su ei vas­taa paikallisverkon arvoa. Kan­taverkos­ta ei mak­se­ta mitään.

    Tot­ta kai kan­taverkkoon liit­tymis­es­tä mak­se­taan. Sen mak­saa paikalli­nen sähkön­jake­li­ja, joka perii kaik­ki kus­tan­nuk­sen­sa omil­ta asi­akkail­taan. Jos esimerkik­si uuden asuinalueen sähköistämisek­si tarvi­taan uusi liityn­tä kan­taverkkoon, Fin­grid perii liit­tymis­mak­sua vähin­tään 0,5 miljoon­aa euroa.

  23. Osmo Soin­in­vaara: Päästökaup­pa toimii ja kun päästöoikeuk­sien määrä pikkuhil­jaa las­kee järkevälle tasolle, emme tarvitse muu­ta hintaohjausta. .

    Mitenkähään tämä on? Päästökau­pan takana ole­va aja­tus nimit­täin on, että teol­lisu­us pyrkii kaikin keinoin jatka­maan kan­nat­tavaa toim­intaansa. Tästä syys­tä ole­tus on, että teol­lisu­us puree ham­mas­ta ja lisär­a­situk­ses­ta huoli­mat­ta mak­saa kulut ja vielä investoi tulevaan.

    Nykyisessä mata­lan talouskasvun tilanteessa panee vähän miet­timään. Voi olla että taus­tao­le­tus ei pidä paikkaansa.

  24. “Seu­raa­va laskel­ma on tehty koske­maan vain niitä tun­te­ja vuodessa, jol­loin samal­la hin­ta-alueel­la viimeinen voimalaitos on kivi­hi­ililauhde­voimala. Näitä tun­te­ja on vuodessa 75% kaik­ista tunneista.”

    Tarkoitko sitä että uuden ydin­voimalaitok­sen vuosi­tuotan­nos­ta 75% menee suo­raan hiilivoiman syr­jäyt­tämiseen? Voisitko ker­toa sen myös Hei­di Hau­ta­lalle, joka halu­aa upot­taa Fen­novoiman projektin? 

    Toisaal­ta jos ei paljoa ilmas­tos­ta ressaa, niin voihan sitä vaa­tia vaik­ka kaikkien ydin­voimalaitosten alasajoa.

  25. Sähkön kan­taverkon rahoit­ta­vat ainakin “maan­omis­ta­jat” jot­ka mah­dol­lis­ta­vat ne luovut­ta­mal­la niiden tarvit­se­mat maa-alueet suo­ja-aluei­neen läh­es ilmaisek­si, ikuisik­si ajoiksi. 

    Kaukoläm­pöverkon rahoi­tus on kokon­aan kun­nan harteil­la, sen ovat virkamiehet ja poli­itikot use­asti ker­toneet, näis­sä kaavoitus ja raaka­maan jalostustilanteissa.

    Vai onko se oikeasti niin että käyt­täjät mak­sa­vat infran?

  26. Kiitos Rami Niemelle kom­menteista, on hyvä, että joku alaa todel­la hyvin tun­te­va kom­men­toi näitä luku­ja ja tilannetta. 

    Kuten arvelinkin, tämä 75% hiililauhde­o­le­tus on reilusti yläkan­tis­sa. Samoin kuten epäi­lyn CHP/vastapainetuotanto ei vas­taavasti ole niin edulli­nen kesäaikana kun läm­pöä säädöistä huoli­mat­ta menee hukkaan.

    Sähkön käyt­töhän ei Suomes­sa ole enää lisään­tynyt mm. puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den tuotan­non rajoi­tusten vuok­si. Käsit­tääk­seni päästöt ja ker­toimet menevät toisin päin, jos sähkön käyt­tö las­kee. Sil­loin juuri hiilauhdet­ta pois­tuu ja muutenkin niitähän on kor­vat­tu jo biopolt­toaineil­la ja ydin­voima lisään­tyy. Tietysti ydin­voiman primääriener­giak­er­toimel­la 3 tilanne näyt­tää toiselta.

    Mut­ta Odelle antaisin kuvit­teel­lisen “Hiilivoimalaitosy­hdis­tys ansiomerkin”, niin ansiokkaasti hän on puo­lus­tanut kivi­hi­ilen käyt­töä, vaik­ka se sit­ten tulisikin Vorkutasta.

  27. Minus­ta Osmon matem­ati­ikas­sa menee jokin pieleen.

    Jos funk­tio f(x) on tiheysfunk­tion kaltainen, mut­ta ei normeer­at­tu ykkösek­si, päästö­jen määrää tuote­tul­la ener­giantuotan­non tasol­la x kuvaa­va funk­tio niin ei tuotet­tua päästömäärää voi kuva­ta suo­raan approksi­maa­ti­ol­la f(x)dx. Ongel­ma on siinä että tuon dx osan pitää olla erit­täin pieni. Hom­ma ei toi­mi myöskään jos tuos­ta edel­lis­es­tä neliöstä vähen­tää neliön jos­sa on otet­tu huomioon tuotan­non taso ja päästö­jen määrä paikallis­es­ti jol­lain aiem­mal­la ener­giantuotan­non tasolla.

    Oikea omi­nais­päästö­jen määrä per tuotet­tu ener­gian­määrä on luon­tev­asti F(x)/x eli inte­graali x‑akselilla pis­teestä A pis­teeseen B. Jos A on nol­la niin luon­tev­asti tuo kuvaa päästö­jen kokon­ais­määrää jaet­tuna tuote­tul­la energiamäärällä.

    Oikea mar­gin­al­isti­nen päät­telysään­tö menee seuraavasti:

    Jos lausek­keen p(x)x — c(f(x))*x muu­tos on nol­la niin ollaan opti­m­i­ti­lanteessa. Tuos­sa p(x) on yksikköhin­ta tuote­tun määrän funk­tiona ja c(f(x)) kuvaa tuotan­tokus­tan­nuk­sia tietyl­lä tuotan­non tasolla.

  28. Coun­try­boy:

    Mut­ta Odelle antaisin kuvit­teel­lisen “Hiilivoimalaitosy­hdis­tys ansiomerkin”, niin ansiokkaasti hän on puo­lus­tanut kivi­hi­ilen käyt­töä, vaik­ka se sit­ten tulisikin Vorkutasta.

    Minä en antaisi “Hiilivoimalaitosy­hdis­tys ansiomerkkiä” näil­lä perusteil­la. Itse olen koit­tanut argu­men­toi­da sen puoles­ta että pieni määrä hyväl­lä COP:lla toimivia läm­pöpump­pu­ja ei kas­va­ta päästöjä mut­ta tuo jous­tavu­ut­ta sähköntuotantoon/kulutukseen.

    Soin­in­vaaran tapa tehdä ns. 1st order aproksi­maa­tioi­ta asi­as­ta kuin asi­as­ta on äärim­mäisen kan­natet­ta­va ohjen­uo­ra kaik­keen päätök­sen­tekoon, kun vai­h­toe­htona sanoa että asia on niin mon­imutkainen ettei siitä voi sanoa mitään. Muit­ten tehtäväk­si jää puhkoa tehtyjä ole­tuk­sia tai osoit­taa että 2nd order aproksi­maa­tio kään­tää tilanteen. Ennenkaikkea tämä avoin tekni­ik­ka jos­sa selitetään miten johtopäätök­seen on päädyt­ty ansait­see kun­nia­main­in­nan. Poli­it­ti­nen argu­men­toin­ti­han usein on kään­net­ty muo­toon joka on mah­do­ton­ta todis­taa vääräksi.

  29. Tuos­sa yllä olevas­sa päät­telyssä oletet­ti­in että tuotan­non kokon­aiska­p­a­siteet­ti eli etäisyys B:hen nol­las­ta x‑akselilla olisi kiin­teä ja että aikaa ei ote­ta huomioon.

    Oikea ener­gia­markki­na on huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­pi kun tuotan­toka­p­a­siteet­ti voi muut­tua ja sähköä voi “varas­toi­da” vesial­taiden kaut­ta ainakin jos­sain määrin. Tietysti sähkön peru­som­i­naisuuk­si­in kuu­luu se että kul­lakin ajan­hetkel­lä kulutet­tu sähkö on pääosin tuotet­ta­va sil­lä ajanhetkellä…

  30. En itse ymmär­rä mihin täl­lä fos­si­ilisen kaukolämmön/energiantuotannon puo­lus­telul­la oikein pyritään. Eikö meil­lä pitäisi olla tavoit­teena muut­taa ener­giantuotan­to ja ‑kulu­tus mah­dol­lisim­man kestäväk­si mah­dol­lisim­man nopeal­la aikataul­ul­la, johon fos­si­ilisel­la ener­gial­la toimi­van kaukoläm­mön on aika vaikea nähdä ole­van ratkaisu. Sitä pait­si, jos olete­taan, että kivi­hi­ilivoimaloiden kaukoläm­mön päästöt on pienet, niin ok, mut­ta samal­la olete­taan että samo­jen voimaloiden sähkön­tuotan­non päästöt on sit­ten tosi korkeat ja ilmas­ton kannal­ta hyvin kestämät­tömät. Onko tämä Helsingille ok? Itseni on myös vaikea nähdä, mik­si esim. täl­lä het­kel­lä kaikkien läm­pöpump­pu­jen sähköen­er­gian käyt­täjien pitäisi olet­taa käyt­tävän­sä pelkästään hiililauhdet­ta, vaik­ka nyt tuotan­nos­ta vain 7 % on oikeasti lauhdet­ta, eikö sähköä kulu johonkin muuhun kuin sähköläm­mi­tyk­seen? http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx Ja tosi­aan, jos Suomen suun­nitel­lut ja rak­en­teil­la ole­vat tuuli- ja y‑voimahankkeet toteu­tuu yhdessä ener­gian­säästön kanssa, niin oma­l­ta osaltamme sähkö vääjäämät­tä puhdis­tuu merkit­tävästi ja paran­taa läm­pöpump­pu­jen taset­ta edelleen. En ymmär­rä, mik­si mei­dän pitäisi Suomes­sa kan­taa vas­tuu Sak­san hiilipoli­ti­ikas­ta, jos he toimi­vat tyh­mästi, niin olem­meko me sil­loin syyl­lisiä? Yhteis­tuotan­non sähkön ja läm­mön päästöt on perustel­lusti mah­dol­lista laskea läh­es mil­lä tahansa lop­putu­lok­sel­la, eli päästöt voi jyvit­tää sähkölle ja läm­mölle oikeasti ihan fiilar­in mukaan, totu­ut­ta asi­as­sa ei ole, ks. wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_l%C3%A4mm%C3%B6n_yhteistuotanto

  31. Pet­teri Huus­ka: En ymmär­rä, mik­si mei­dän pitäisi Suomes­sa kan­taa vas­tuu Sak­san hiilipoli­ti­ikas­ta, jos he toimi­vat tyh­mästi, niin olem­meko me sil­loin syyllisiä? 

    Sik­si, että olemme lop­ul­ta samal­la sähköverkkoalueel­la. Jos Suomes­sa kulute­taan enem­män sähköä, Euroopas­sa pitää tuot­taa enem­män sähköä. Ain­oa jous­ta­va pala­nen sähkön­tuotan­nos­sa on hiililauhde, joten sitä sit­ten tuote­taan enem­män. (Vesi‑, tuuli‑, aurinko- tai ydin­voimaa tuote­taan kuitenkin koko ajan maksimimäärä.)

    Sama toimii toisinkin päin. Jos Suomes­sa säästetään sähköä tai tuote­taan enem­män fos­si­ili­ton­ta sähköä, vähen­nys tehdään hiililauh­teesta esimerkik­si Tanskassa.

    Globaalis­sa asi­as­sa joudumme kär­simään myös kaverin töppäilyistä.

    Mie­lenki­in­toise­na tilas­toti­et­ona muis­tutet­takoon, että fos­si­ilisen polt­ta­mi­nen vas­taa noin kah­ta kol­mannes­ta Euroopan sähköntuotannosta.

  32. En väitä että minä tiedän miten asia pitäisi ratkaista, mut­ta asia itsessään pitäisi kyl­lä pilkkoa osa­puilleen näin: Ener­gia (esim sähkö tai läm­pö) on jotain mis­tä on hyö­tyä, eikä sen käyt­tämis­es­tä sinän­sä ole mitään hait­taa. Sen­si­jaan päästöt ovat ne joista on hait­taa, eli veron pitäisi kohdis­tua päästöön, ei energiaan.

    Verot­ta­mal­la ener­giaa (sähköä ja läm­pöä) on luo­tu juuri se, mis­tä Osmokin valittaa. 

    Jos ymmär­rän oikein, niin tässä on joku kaup­pa­poli­it­ti­nen ongel­ma, eli sähköstä joka tulee rajan yli, ei voi­da peria päästö­mak­sua, kos­ka sil­loin kohdeltaisi­in rajan yli tul­lut­ta sähköä eri taval­la kuin rajan sisäl­lä tuotet­tua sähköä? No, eikö tämä voi­da kor­ja­ta niin, että sähkövero asete­taan likaisim­man ener­gia­muodon mukaan, ja siitä myön­netään vähen­nys jos on tuotet­tu vähem­mil­lä päästöil­lä? Hiilivoimala voisi mak­saa päästöveroa koko ener­gias­taan mut­ta saa­da vähen­nyk­sen siitä ero­tuk­ses­ta jon­ka parem­pi hyö­ty­suhde tuottaa. 

    En ihan ymmär­rä mik­si tämä on vaikeaa.

  33. Viherinssi: Sik­si, että olemme lop­ul­ta samal­la sähköverkkoalueella.
    Tähän tarvit­taisi­in asiantun­ti­jan kom­ment­ti, mielestäni emme ole pitkään aikaan samal­la alueel­la. Lähivu­osikymme­nen ongel­mana on rajalli­nen siir­toka­p­a­siteet­ti ja senkin jäl­keen siirtohäviöt.

  34. Tavalli­nen asun­to-osakey­htiön asukas ei osaa, eikä oikein edes voi ver­tail­la kaukoläm­mön hin­taa mui­hin ener­gia­muo­toi­hin kuten maaläm­pöön. Tun­nen muu­ta­man pien­talos­sa asu­van, jot­ka ovat aikanaan liit­tyneet kaukoläm­pöön ja nyt suun­nit­tel­e­vat vai­h­toa maaläm­pöön. Tämä läh­es pelkästään kaukoläm­mön monipoli-hin­noit­telun takia. 

    Kyl­lä sähkön­tuotan­non sivu­tuot­tet­ta eli kaukoläm­pöä pitäisi pystyä myymään kil­pailukykyiseen hin­taan! Jos ei muuten, niin ihan ympäristösyistä. 

    Pelkkä liit­tymis­mak­su kaukoläm­pöverkkoon Helsingis­sä omakoti­talolle mak­saa 5800–6800 euroa, kun sähköli­it­tymän saa 1900–2200 eurol­la. Kyl­lä tuol­la hin­nal­la rahoite­taan jo kaukoläm­pöverkon rak­en­tamis­takin. Ja jostain se yli 300 miljoo­nan euron vuo­tu­inen tulou­tus Helsin­gin kaupungille kertyy.

  35. Tapio: Tähän tarvit­taisi­in asiantun­ti­jan kom­ment­ti, mielestäni emme ole pitkään aikaan samal­la alueel­la. Lähivu­osikymme­nen ongel­mana on rajalli­nen siir­toka­p­a­siteet­ti ja senkin jäl­keen siirtohäviöt.

    Jos kat­sot siir­toka­p­a­siteetin his­to­ri­al­lista kehit­tymistä, niin Euroopas­sa on vedet­ty ja vede­tään kovaa vauh­tia lisää siir­toka­p­a­siteet­tia. Pohjo­las­sa yksi pitkään roikkunut ongel­ma on Nor­jan pitkit­täi­nen siir­to, jon­ka rajal­lisu­u­den vuok­si me olemme saa­neet ostaa hal­val­la nor­jalaista vesivoimaa.

    NorNed, Swe­Pol, North­Con­nect, NorGer/NORD.LINK, Fen­no-Skan 2, EstLink 2, Venäjän yhtey­den muut­ta­mi­nen kak­sisu­un­taisek­si… Valmis­tunei­ta ja suun­nit­teil­la ole­via yhteyk­siä on paljon.

    Näitä yhteyk­siä raken­netaan, kos­ka ne ovat taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavia. Esimerkik­si Fen­no-Skan 2:n vau­ri­on yhtey­dessä arvioiti­in, että tap­pi­ot suo­ma­laisille sähkönkäyt­täjille oli­vat kym­meniä miljoo­nia euro­ja kuukaudessa. Investoin­tien kuo­le­tusa­jat ovat jo varsin kohtuullisia.

    Tietysti paljon riip­puu päästökau­pas­takin. Jos päästökaup­pa alkaa purra, hiil­isähkön hin­ta nousee. Tämä nos­taa hin­taa niis­sä tilanteis­sa, jois­sa hiililauhde on mar­gin­aal­isähkönä. Jos pohjo­is­maisil­la markki­noil­la on tilantei­ta, jol­loin hiili ei ole mar­gin­aalis­sa, meil­lä on sil­loin paljon halvem­pi sähkö kuin muual­la. Se motivoi rak­en­ta­maan paljon siirtoyhteyksiä.

    Kes­ki-Euroopas­sa hiililauh­teel­la tehdään jopa perusvoimaa, joten siel­lä hin­ta määräy­tyy hiililauh­teen mukaan nyt ja pitkälle tule­vaisu­u­teen. Lisäk­si tuulivoiman lisään­tymi­nen lisää säädön tarvet­ta ja hin­taa, jol­loin nor­jalais­ten vesivoimas­ta tulee vielä arvokkaampaa.

    Toki kaapeleis­sa syn­tyy siir­to­häviöitä. NorNed-kaapelis­sa (580 km) häviö on noin 4 %. Olen­naisem­pi on kuitenkin matkalla syn­tyvä rahalli­nen häviö. Esimerkik­si 570 km:n mit­taisen NorG­er-linkin rahal­lisek­si häviök­si on las­ket­tu 16,8 %. Tämä sisältää investoin­nin, huoltokus­tan­nuk­set, siir­to­häviöt ynnä muun.

    Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että ei mei­dänkään sähkömme tukkuhin­ta voi kovin mon­ta kym­men­tä pros­ent­tia halvem­pi olla kuin Sak­sas­sa, kos­ka muuten kan­nat­taa siirtää se sähkö Sak­saan. Siir­toy­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen ei ole mitenkään eri­tyisen rajoitet­tua puuhaa, siinä toimii markkinatalous.

  36. Kuten keskustelus­ta käy ilmi tämä ei ole ihan help­po las­ket­ta­va. Mikäli ener­gia- eikä hyö­dyn­jakomenetelmä kel­paa, kuten yleen­sä kir­jal­lisu­udessa, kan­nat­taa tosi­aan rak­en­taa parempi.

    Ehdot­taisinkin, että Virhei­den poli­it­ti­nen aja­tushau­to­mo (jos sel­l­ainen on, jos taas ei ole, kan­nat­taa perus­taa) tekee tästä paperin, jon­ka julkaisee ver­tais­arvioidus­sa tieteel­lisessä julka­is­us­sa. Kun paperi on julka­istu, asi­as­ta kan­nat­taa tääl­lä ja muil­la poli­it­tisil­la areenoil­la keskustella.

  37. Olen samaa mieltä kuin Osmo eli Oy Suo­mi Ab:n talouden ja ympäristön kannal­ta CHP paljon parem­pi kuin läm­pöpumput (ilma sekä maa).
    Mut­ta avainkysymys on kuitenkin se että jos kesäl­lä kuluu sähköä 7000 MW ja koval­la pakkasel­la 15 000 MW niin mil­lä tuo ero­tus tehdään. Jopa esim. tänään kun läm­pöti­la on plus­sal­la Oulua myöten tarvi­taan kivi­hi­ililauhdet­ta 700 MW ja net­to­tuon­tia 1300 MW. Olkoon maaläm­pö kuin­ka edullista tahansa ja vaik­ka kaik­ki maaläm­pöyk­siköt tehtäisi­in uudelleen eli täy­teen tehoon asti (eli ei tarvi­ta suo­raa sähköä kovil­la pakkasil­la kuten nyt) niin jos­sain on voimaloi­ta joi­ta käytetään vain pari kolme kuukaut­ta vuodessa. Kos­ka Nor­jan säätövoima menee jatkos­sa Sak­saan. Niiden tal­vivoimaloiden sähkö on todel­la kallista kos­ka koko vuo­den pääo­maku­lut mak­se­taan kah­den kuukau­den tuloil­la. Ja se on kaiken sähkön hin­ta talvel­la. Älkää kuvitelko että teemme ydin­voimaloil­la itsellemme läm­mi­tyssähköä 2–3 kk ja myymme sit­ten naa­pureille lop­un vuot­ta sähköä täy­del­lä hin­nal­la. talvi on naa­pureil­la samaan aikaan. Voimme toki ulkois­taa epä­ta­saisen kulu­tuk­sen ongel­mat mut­ta aina mak­samme ne itse.
    Kun vielä pörssisähköhin­noit­telun lisäk­si siir­to­hin­noit­telu kor­jataan oikeak­si eli koko vuo­den siir­to­hin­nan määrää het­kelli­nen huip­pute­ho vuo­den aikana, niin näemme läm­pöpump­pu­jen talouden. Siir­toka­p­a­siteet­ti­han raken­netaan huip­pute­hon mukaan. Ei johdot kulu kun niitä käyt­tää paljonkin kun­han käyt­tää tasaisesti.

  38. Vielä ker­tokaa­pa fos­si­ilisen kaukoläm­mön vas­tus­ta­jat mil­lä se maaläm­mön sähkö tehdään ilman CO2-päästöjä kun tarve on muu­ta­ma kuukausi talvel­la. Älkääkä vas­tatko että ote­taan pörssistä. Mik­sei töpselistä? 

    Ain­oa ratkaisu: Ydin­voima. Mut­ta jos ydin­sähkön hin­ta koko vuo­den tuotan­nol­la olisi vaik­ka 40 euroa/ MWh (epäilen tätä hin­taa jos ydin­voimala mak­saa 8 mil­jar­dia ja pääo­ma­lle vaa­di­taan nor­maali tuot­to) niin jos ydin­voimalaa aje­taankin vain 2 kk vuodessa niin sähkö mak­saakin yli 200 euroa/MWh. Lisäk­si pitää rak­en­taa pari ydin­voimalaa ihan vaan kovan pakkastal­ven var­alle. Niitä tarvi­taan vain ehkä ker­ran kymme­nessä vuodessa.
    Vai mikä se CO2-vapaa huip­pute­hon tuotan­to­ta­pa on?

    1. Tuo artikke­li ker­too, että
      1) kaukoläm­pöverkkoa ei kan­nat­taisi rak­en­taa, jos ei olisi van­ho­ja raken­nuk­sia, vaan koko kaupin­ki koos­t­u­isi nol­laen­er­giat­aloista. Tästä ei tai­da olla erimielisyyttä.
      2) kuokoläm­pö ei perus­tu yhteis­tuotan­toonpkkasasteil­la, jos tuotan­to on mitoitet­tu niin ettei se toi­mi pakkasil­la. Helsingis­sä teho riit­tääkymme­neen pakkasas­teeseen asti, eli melkein aina
      3) kaukoläm­mön hyö­ty­suhde heikke­nee, jos jär­jestelmä on raken­net­tu huonos­ti niin, ettei voimaloi­ta voi­da säätää opti­maalis­es­ti. Juuri sik­si Helsingillä on mon­ta yksikköä ja säätämi­nen onnistuu
      4) maaläm­mön kylmyyt­tä voidaan käyt­tää jäähdyt­tämiseen ikään kuin kaukoläm­mön yhtey­desä ei tuotet­taisi kaukokylmää. Kak­si vuot­ta sit­ten Helsingis­sä asen­net­tu kaukokylmäte­ho oli satamegawattia.
      5) jos on valit­ta­vana muut­taa maalam­mölle sekä sähköläm­mi­tys että kaukoläm­mistalot, tämä kan­nat­taa vas­taan vai­h­toe­htoa, ettei maaläm­mölle siir­retä mitään. Näin voi olla, mut­ta tämä nyt ei oikeas­t­aan vas­taa mihinkään järkevään kysymykseen.

  39. Kaukoläm­pö on hyvä ratkaisu ker­rostalokol­hoosien, toimisto‑, liike- ja teol­lisu­us­li­in­teistö­jen lämmittämiseen. 

    Van­hoil­la pien­taloalueil­la, jonne putk­isto­ja ei ole vedet­ty, kaukoläm­pö on kil­pailukyvytön vai­h­toe­hto varsinkin asi­akkaan kannalta.

    Itsel­läni on okt Stadissa(sähkö+poistoilmalämpöpumppu+ilmalämpöpumppu+puu-uuni) 550 m³ 165 m². Kulu­tus on ksm. 13500 kWh ja 1 pinokuu­tio seka­pu­u­ta vuodessa. Puu­ta palaa vain kovim­mil­la pakkasil­la. Jah­ka aurinkopa­neel­it kehit­tyy edullisem­mik­si, niin ryh­dyn omavarais­sek­si sähkönkin suh­teen maalisku­us­ta lokaku­ulle. Katolle mah­tuu 25 m² paneel­ia etelään hyvässä kul­mas­sa. Taitaapi jäädä yli­jäämääkin Stadin verkkoon siirrettäväksi.

  40. “2) kuokoläm­pö ei perus­tu yhteis­tuotan­toonpkkasasteil­la, jos tuotan­to on mitoitet­tu niin ettei se toi­mi pakkasil­la. Helsingis­sä teho riit­tääkymme­neen pakkasas­teeseen asti, eli melkein aina”

    Läm­pöpumput ovat mon­een tilanteeseen lois­tokeksin­tö, mut­ta tuo edel­lä mainit­tu on myös niiden keskeinen ongel­mako­h­ta. Ne mitoite­taan myös jär­jestään alite­hoisik­si kovil­la pakkasil­la. Mon­et läm­pöpump­putalot tukeu­tu­vat osit­tain suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen kylmil­lä säil­lä. COP pysyy toki 1:n yläpuolel­la, mut­ta hyö­ty­suh­teet alenevat läm­pöti­laeron kas­vaes­sa kovin isok­si ulko- ja sisäil­man välil­lä. Päästö­jen kannal­ta tuo on ongel­mallista sik­si, että läm­pöpump­putalo­jen sähkönku­lu­tus osuu isol­ta osin ajanko­hti­in, jol­loin lisäsähkönku­lu­tus kate­taan täysin fossiilisesti.

    Läm­pöpump­pu­jen ver­tail­tavu­ut­ta tosin heiken­tää se, että yleen­sä kesäaikaan ne jätetään myös päälle. Ne paran­ta­vat asumisen laat­ua kesäl­lä, mut­ta lisäävät samal­la myös sen ajan sähkönku­lu­tus­ta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa kesäl­lä ei jäähdytin­lait­tei­ta olisi muuten koko ajan käytet­ty. Läm­pöpumputhan jäähdyt­tävät usein kesäa­sun­to­ja sil­loinkin kun asun­nos­ta ollaan poissa.

  41. las­si hieta­nen:
    Kun vielä pörssisähköhin­noit­telun lisäk­si siir­to­hin­noit­telu kor­jataan oikeak­si eli koko vuo­den siir­to­hin­nan määrää het­kelli­nen huip­pute­ho vuo­den aikana, niin näemme läm­pöpump­pu­jen talouden. Siir­toka­p­a­siteet­ti­han raken­netaan huip­pute­hon mukaan. Ei johdot kulu kun niitä käyt­tää paljonkin kun­han käyt­tää tasaisesti.

    En usko, että teho­huip­puhin­noit­telu suo­sisi kauheasti läm­pöpump­pu­ja, ainakaan jos kyse on vuo­den huip­pute­hoon poh­jaavas­ta hin­noit­telus­ta. Teho­huiputhan esim. omakoti­talois­sa tule­vat saunomis­es­ta kylmänä vuo­de­naikana. Kiuas vie esim. 6 kw tehoa. Toisek­seen, läm­pöpumput eivät nimeno­maan vuo­den huip­pute­hoa hirveästi edes laske, kos­ka vuo­den kylmimp­inä päiv­inä esim. ilmaläm­pöpump­pu­jen hyö­ty­suhde ei ole kovin hyvä, ja muu sähkönku­lu­tus on silti sil­loin kuitenkin nor­maalia. Läm­pöpumput laske­vat olen­nais­es­ti kulu­tus­ta tavanomaisi­na läm­mi­tyspäiv­inä, mut­ta eivät kauheasti kylmyyshuipuis­sa. Vuo­den huip­pute­hoon poh­jaa­va hin­noit­telu suo­sisi itse asi­as­sa taloau­tomaa­ti­oltaan hyviä talo­ja, jois­sa jär­jestelmä osaa kytkeä lait­tei­ta sopi­vasti päälle ja pois, ja jois­sa automaat­ti­nen jär­jestelmä estää teho­huip­pu­jen tulon.

  42. niin:Vuo­den huip­pute­hoon poh­jaa­va hin­noit­telu suo­sisi itse asi­as­sa taloau­tomaa­ti­oltaan hyviä talo­ja, jois­sa jär­jestelmä osaa kytkeä lait­tei­ta sopi­vasti päälle ja pois, ja jois­sa automaat­ti­nen jär­jestelmä estää teho­huip­pu­jen tulon.

    Lisään vielä, että tuo voisi myös olla ongel­malli­nen asia sähkön tuotan­non kannal­ta, jos koti­taloudet pyrk­i­sivät tasaku­lu­tuk­seen — mut­ta jos teol­lisu­u­den kulu­tus vai­htelisi samoin kuin nyt. Täl­lä het­kel­lähän koti­taloudet tasaa­vat aika eri­no­mais­es­ti teol­lisu­u­den sähkönku­lu­tus­vai­htelui­ta. Eli päivä­saikaan kun on työai­ka, teol­lisu­us kulut­taa paljon sähköä ja koti­taloudet vähän, ja ilta-aikaan tilanne on tois­in­päin. Sähköläm­mi­tys­talot ovat per­in­teis­es­ti hyö­dyn­täneet eri­tyis­es­ti ns. yösähköä, ja ajoit­ta­neet teho­huip­pu­ja ilta- ja yöaikaan, ja näin tasan­neet kulu­tus­vai­htelui­ta val­takun­nan mit­takaavas­sa. Tasainen teho koti­talousten sähkönku­lu­tuk­ses­sa olisi verkkoy­htiön unel­mati­lanne, mut­ta sähkön­tuotan­non (ja samal­la päästö­tavoit­tei­den) kannal­ta katas­trofi (lisätessään sähköte­hopi­ikke­jä val­takun­nan tasol­la), ellei myös teol­lisu­us muu­ta sähkönkäyt­tö­tapo­jaan samaan aikaan.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo artikke­li ker­too, että
    1) kaukoläm­pöverkkoa ei kan­nat­taisi rak­en­taa, jos ei olisi van­ho­ja raken­nuk­sia, vaan koko kaupin­ki koos­t­u­isi nol­laen­er­giat­aloista. Tästä ei tai­da olla erimielisyyttä.
    2) kuokoläm­pö ei perus­tu yhteis­tuotan­toonpkkasasteil­la, jos tuotan­to on mitoitet­tu niin ettei se toi­mi pakkasil­la. Helsingis­sä teho riit­tääkymme­neen pakkasas­teeseen asti, eli melkein aina
    3) kaukoläm­mön hyö­ty­suhde heikke­nee, jos jär­jestelmä on raken­net­tu huonos­ti niin, ettei voimaloi­ta voi­da säätää opti­maalis­es­ti. Juuri sik­si Helsingillä on mon­ta yksikköä ja säätämi­nen onnistuu
    4) maaläm­mön kylmyyt­tä voidaan käyt­tää jäähdyt­tämiseen ikään kuin kaukoläm­mön yhtey­desä ei tuotet­taisi kaukokylmää. Kak­si vuot­ta sit­ten Helsingis­sä asen­net­tu kaukokylmäte­ho oli satamegawattia.
    5) jos on valit­ta­vana muut­taa maalam­mölle sekä sähköläm­mi­tys että kaukoläm­mistalot, tämä kan­nat­taa vas­taan vai­h­toe­htoa, ettei maaläm­mölle siir­retä mitään. Näin voi olla, mut­ta tämä nyt ei oikeas­t­aan vas­taa mihinkään järkevään kysymykseen.

    1) Koko uusi raken­nuskan­ta­han on tältä kan­til­ta kat­sot­tuna tarpeek­si ener­giate­hokas­ta ja sen osu­us kas­vaa ainakin helsingis­sä nopeasti. Yhtätärkeää kuin on ener­giate­hokku­us on läm­mön­si­ir­ron tehokku­us. Näille raken­nuk­sille 110 asteinen kaukoläm­pö on tuhlausta.
    2) Min­un käsi­tyk­sen mukaan 20% tun­neista on eril­lis­läm­pö pääl­lä, eli 9% koko tuotannosta
    3) Tule­vaisu­u­den vaa­timuk­set jous­tavu­udelle ovat eri ker­talu­okkaa kuin mihin on Suomes­sa totut­tu. Esimerkik­si käy tan­s­ka, mis­sä vakavasti pohdi­taan sähköboil­erei­den (COP=1) koordi­noitua käyt­töä (Smart Grid) jot­tei tarvisi mak­saa sak­salaisille siitä että otta­vat vas­taan sähköä
    4) Absorb­tio­jäähdy­tys­tä käytetään jot­ta voitaisi­in tuot­taa lisää sähköä:
    “Absorp­tiotekni­ikalla toteutetun jäähdy­tyk­sen yhteinen etu kom­pres­sori­jäähdy­tyk­seen (COP = 4,0) ver­rat­tuna on sähköen­er­gian kulu­tuk­sen säästö ja sähkön lisä­tuotan­non mah­dol­lisu­us läm­mi­tysvoimalaitok­ses­sa. Vastapainelaitok­ses­sa (r = 0,5) 1 MW kylmä-tehon tuot­ta­mi­nen kulut­ta­jalle absorp­tiotekni­ikalla (COP = 0,7) tuot­taa noin 1 MW lisää myytävää sähköte­hoa ja läm­pöä tuot­tavas­sa kom­bi­laitok­ses­sa (r = 1,0) noin 1,7 MW.”(VTT)
    5) ?

    Edelleen kan­natan läm­pöpump­pu­ja tay­den­tämään kaukoläm­pöverkkoa mah­dol­lisuuk­sien mukaan, parhaat kohteet valikoiden. Se on ennenkaikkea hedge tule­vaisu­u­den matalia sähkön­hin­to­ja vas­taan. Jos Helen rak­en­taa lisää ydin- ja CHP-voimaa se tekee itses­tään erit­täin alt­ti­in matal­ien sähkön­hin­to­jen riskille. 2017 nord­pool futu­u­rit näyt­tää muis­taak­seni 40€/MWh.

    Mata­lat sähkön hin­nat ovat jo täl­lä het­kel­lä esteenä monille chp-pro­jek­teille. Mata­la sähkön hin­ta houkut­telee läm­pöpump­pu­ja väistämät­tä kaukoläm­mön alueelle ja yhtäkkiä kaukoläm­pö joutuu paineeseen sekä läm­pö että sähkö tulo­jen suh­teen ja kau­pan­pääle tulee vielä taa­tusti kohoa­vat päästöhinnat.

  44. Ohes­sa muu­tamia help­po­ja ratkaisu­ja maaläm­mön mah­dol­lisia ongelmia pois­ta­maan, yhdessä nämä melko lail­la voisi­vat riit­tää (siis ainakin ver­rat­tuna fos­si­iliseen yhteistuotantokaukolämpöön).
    1) Pis­tetään laki sel­l­aisek­si, että maaläm­pö pitää asen­taa 100 % tehoise­na esim. ‑30 asteeseen asti
    2)(Kuivaa) puu­ta voi polt­taa kylmimp­inä talvipäiv­inä, tässä sähkön hin­noit­telu auttaisi.
    3) Sähkön tun­ti­hin­noit­telul­la voisi VTT mukaan säätää suomen sähkönku­lu­tus­ta noin 1 ydin­voimalan ver­ran kylmimp­inä talvipäiv­inä (ihmiset ei käytä saunaa, varaa­vat vesi­varaa­jat täy­teen läm­pöä ennen paukku­pakka­sia, pudot­ta­vat läm­pöti­laa 1–2 astet­ta, polt­ta­vat puu­ta jne.)
    4) Teräs­te­ol­lisu­uskin voi pudot­taa tuotan­toaan ja vaik­ka myy­dä sähköä kulu­tuk­sen sijaan jos hin­ta on sopiva
    5) Smart Grid aut­taa (sähköau­to­jen akut tule­vaisu­udessa) tas­apain­o­tuk­ses­sa yhdessä kehit­tyvän taloau­tomati­ikan (oma­tont­tu jne.) kanssa
    6) Tuulivoimatuotan­to on keskimäärin suur­in­ta talvisin
    OPTIO 7) Super­grid aut­taa (Sak­sa rak­en­taa jos halu­aa oikeasti lisätä uusi­u­tu­via), jol­loin Etelä-Euroopas­tak­in/Sa­ha­ras­ta voi tul­la sähköä talvisin

  45. Eikä Pelle Pelot­to­mi­akaan kan­na­ta väheksyä, kat­sokaa kuin­ka sähköläm­mit­teinen talo muut­tui helmiku­us­sa mon­e­na päivänä pääosin auringol­la lämpiäväk­si tyhjiöputkik­eräin­ten ja peilien kanssa. http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=4

  46. niin: Läm­pöpumput ovat mon­een tilanteeseen lois­tokeksin­tö, mut­ta tuo edel­lä mainit­tu on myös niiden keskeinen ongel­mako­h­ta. Ne mitoite­taan myös jär­jestään alite­hoisik­si kovil­la pakkasil­la. Mon­et läm­pöpump­putalot tukeu­tu­vat osit­tain suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen kylmil­lä säillä. 

    Tot­ta. Ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää asen­taa taloon niin järeää läm­pöpump­pua, että se riit­tää ain­oak­si läm­mi­tus­muodok­si 20 asteen pakkasillakin.

    Lisäk­si kuten mainit­sit, hyö­ty­suhde romahtaa.

    Pet­teri Huuska
    “1) Pis­tetään laki sel­l­aisek­si, että maaläm­pö pitää asen­taa 100 % tehoise­na esim. ‑30 asteeseen asti”

    Toisin sanoen jär­jestelmän hin­ta pomp­sah­taisi ja samal­la suo­sio romahtaisi.

  47. Sylt­ty: Lisäk­si kuten mainit­sit, hyö­ty­suhde romahtaa.

    Ei maaläm­pöpumpul­la. ILP on varsin turha kapis­tus kovil­la pakkasil­la, mut­ta maaläm­pöpumpun hyö­ty­suhde­han pysyy teo­ri­as­sa samana koko vuo­den ympäri, kos­ka kylmän pään ja lämpimän pään läm­pöti­laero on vakio. Ain­oas­taan siir­ret­tävä läm­pöte­ho muuttuu.

    No, kau­nis teo­ria menee tietysti siinä vähän rik­ki, että tok­i­han ne kaiv­otkin jäähtyvät tal­ven aikana. Tämän ilmiön vaiku­tus riip­puukin sit­ten kovin paljon mon­es­ta maaperäänkin liit­tyvästä tek­i­jästä, joten ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa.

    Talon jäähdyt­tämiseen liit­tyen läm­pöpump­pu tuo yhden fik­sun tem­pun. Kun kevääl­lä aurinko alkaa hil­jalleen kuumen­taa kämp­pää, kaivos­ta saa hel­posti kylmää jäähdy­tyk­seen. Kesän aikana kai­vo läm­peää, joten syksyl­lä saa sit­ten hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la läm­pöä kaivosta.

    Tätä etua ei kovin laa­jasti kuitenkaan hyö­dyn­netä, yleen­sähän jäähdy­tys tehdään ilmaläm­pöpumpul­la, joka on siihen hom­maan ener­giasyöp­pö. Eikä maaläm­pö täl­läkään maus­teel­la ole päästöiltään nyky­olois­sa kil­pailukykyi­nen kaukoläm­mön ja ‑kylmän kanssa.

    Teo­ri­as­sa­han maa­jäähdy­tyk­sen voisi tehdä hel­posti ilman maaläm­pöäkin. Kus­tan­nuk­set voivat kuitenkin sit­ten olla vähän jotain ei-toivottua…

  48. Rami Nie­mi: Jos Helen rak­en­taa lisää ydin- ja CHP-voimaa se tekee itses­tään erit­täin alt­ti­in matal­ien sähkön­hin­to­jen riskille. 2017 nord­pool futu­u­rit näyt­tää muis­taak­seni 40€/MWh.

    Valitet­tavasti tuo ker­too siitä, että ainakaan vuo­den 2017 aikana ei usko­ta päästökau­pal­la ole­van mitään vaikutusta.

  49. Rami Nie­mi: Koko uusi raken­nuskan­ta­han on tältä kan­til­ta kat­sot­tuna tarpeek­si ener­giate­hokas­ta ja sen osu­us kas­vaa ainakin helsingis­sä nopeasti.

    Miltä kan­til­ta? Kat­selin tuos­sa uuden omakoti­talon ener­gia­todis­tus­ta, muis­taak­seni luok­ka B. Talon koko noin 150 m², arvioitu kulu­tus 10 MWh/a sähköä, 20 MWh/a kaukoläm­pöä. Ei ihan pas­si­iv­i­ta­lo kuitenkaan.

    Sikäli tietysti tuo kaukoläm­pö on liian kuumaa, että uusis­sa talois­sa on vesikier­toinen lat­tialäm­mi­tys, jol­loin sinne tarvit­ta­van kier­tove­den mak­sim­iläm­pöti­la on noin 40 astet­ta. Rajoit­ta­va tek­i­jä on kuitenkin lämpimän käyt­töve­den läm­mön­si­ir­rin — on ihan toinen jut­tu tehdä 60-asteista vet­tä 100-asteisel­la vedel­lä kuin 70-asteisel­la vedellä.

    Tekni­ikaa tietysti vain tämäkin. Joku viisas voisi laskea, kuin­ka paljon hyö­ty­suhteis­sa pää­sisi ylös, jos kaukoläm­pöve­den läm­pöä pudot­taisi vaikka­pa 20 astetta.

    1. Ei se kaukoläm­pöputkesx­ta tule­va vesi siel­lä lat­t­ian alla kier­rä. Siinäkin on läm­mön­vai­hdin, jos­ta lat­t­ian alle saa juuri niin läm­mintä vet­tä kuin halu­aa. Kaukoläm­pö on kuumaa, jot­ta siir­to­häviöt oli­si­vat pienet.

  50. Pet­teri Huus­ka: 3) Sähkön tun­ti­hin­noit­telul­la voisi VTT mukaan säätää suomen sähkönku­lu­tus­ta noin 1 ydin­voimalan ver­ran kylmimp­inä talvipäivinä

    Ja tämähän ei vaatisi kuin yhden lakimuu­tok­sen, joka käs­kee tekemään kak­si asiaa:

    1. Kaikille kulut­ta­ja-asi­akkaille sähkön hin­noit­telu sähkö­markki­na-alueen tun­ti­hin­nan mukaan.

    2. Kaikkien sähkön­myyjien on joka het­ki tar­jot­ta­va reaali­aikainen sähkön hin­tati­eto Inter­netis­sä sovi­tus­sa help­pokäyt­töisessä muodossa.

    Kumpikaan ei käytän­nössä mak­sa kuin lain­säätämisen vaivan, kos­ka etäluet­ta­va mit­taroin­ti on koh­ta joka paikas­sa. Markki­nat hoita­vat lop­ut. Ei tarvi­ta mitään smart-ass-gridiä, kos­ka tämän jäl­keen kulu­tus muut­tuu älykkääk­si. Ei kestä mon­ta het­keä, niin markki­noil­la on sähköläm­mi­tyk­sen ohjausjär­jestelmiä, joi­hin voi ohjel­moi­da läm­pöti­lan sähkön hin­nan funk­tiona. Tuol­laisen tekem­i­nen ei ole kallista.

    Sama mekanis­mi huole­htii siitäkin, että sähköau­to­jen akku­ja käytetään sähkö­varas­tona, jos se on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, jne. Keskusjo­htoinen smart grid on aivan turha kapis­tus, sen toteut­ta­mi­nen etäo­h­jat­tavine kuorm­i­neen ja niihin liit­tyvine sopimuksi­neen on kovin mon­imutkaista. Nyt jokainen voi ihan itse kukkarol­laan tehdä säätöpäätökset.

    Kun tämän lisäk­si vielä tehdään siir­to­hin­noit­telus­ta kus­tan­nus­vas­taavam­paa (kallista sil­loin, kun jokin pätkä siir­rosta alkaa olla kovil­la), siitä saadaan lisäohjausta.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei se kaukoläm­pöputkesx­ta tule­va vesi siel­lä lat­t­ian alla kier­rä. Siinäkin on läm­mön­vai­hdin, jos­ta lat­t­ian alle saa juuri niin läm­mintä vet­tä kuin halu­aa. Kaukoläm­pö on kuumaa, jot­ta siir­to­häviöt oli­si­vat pienet. 

    Tot­ta kai siel­lä on läm­mön­vai­hdin ja vielä vähän säätöjär­jestelmääkin (tyyp­il­lis­es­ti läm­mön­vai­h­ti­men säätö, kier­tovesipumpun säätö, huoneko­htais­ten piirien ter­mostaat­tisäädöt). Mut­ta kos­ka läm­pöti­la on mata­la, tuon lat­tialäm­mi­tyk­sen veden tekem­i­nen onnis­tuu järkeväl­lä läm­mön­vai­h­timel­la viileäm­mästäkin kaukolämpövedestä.

    Teknisenä tarpeena on esimerkik­si 26-asteisen veden läm­mit­tämi­nen 30-asteisek­si vedek­si. Käyt­tövedessä pitäisi läm­mit­tää 5‑asteinen vesi 60-asteisek­si vedek­si. Tämä on ter­mis­es­ti haastavampaa.

    Tuos­sa on mon­ta tek­i­jää, jot­ka vaikut­ta­vat jär­jestelmän kokon­aishyö­ty­suh­teeseen. Jos kaukoläm­mön vet­tä ei tarvitse läm­mit­tää niin lämpimäk­si, voimalan hyö­ty­suhde para­nee. Ensim­mäisenä approksi­maa­tiona siir­to­häviöt pienen­vät (kos­ka delta‑T putken seinämän yli piene­nee), mut­ta putk­isto pitää mitoit­taa uudelleen saman tehon siirtämiseksi.

    Sys­tee­mis­sä on kuitenkin tsiljoona detaljia läm­mön­vai­h­timi­in liit­tyen, jot­ka voivat naka­ta kokon­aishyö­ty­suhdet­ta johonkin suun­taan. Mut­ta ihan mie­lenki­in­toinen kysymys tulee siitä, minkälainen olisi opti­maa­li­nen kaukoläm­pöjär­jestelmä nykyte­knolo­gial­la, ja kuin­ka paljon saisi hyö­ty­suhdet­ta paran­net­tua käytän­nön tilanteesta.

  52. Viherinssi: Kumpikaan ei käytän­nössä mak­sa kuin lain­säätämisen vaivan, kos­ka etäluet­ta­va mit­taroin­ti on koh­ta joka paikas­sa. Markki­nat hoita­vat lop­ut. Ei tarvi­ta mitään smart-ass-gridiä, kos­ka tämän jäl­keen kulu­tus muut­tuu älykkääksi.

    Sähkön­jakeluy­htiön paina­jainen. Olen kuvitel­lut että etälu­vun yksi idea on ollut sulkea sähköverkon käyt­tö lait­tei­den ohjauk­seen / kulu­tuk­sen lukemiseen ulkop­uolisil­ta, mut­ta net­ti on nykyään sen ver­ran joka paikas­sa par­il­la eurol­la kuukaudessa ettei sähköverkol­la ole niin merkitystä.

    Viherinssi: 1. Kaikille kulut­ta­ja-asi­akkaille sähkön hin­noit­telu sähkö­markki­na-alueen tun­ti­hin­nan mukaan.

    Ehkä pikem­minkin niin että kaikille kulut­ta­ja-asi­akkaille on tar­jot­ta­va mah­dol­lisu­us tun­ti­hin­nan mukaiseen hinnoitteluun.

    Viherinssi: 2. Kaikkien sähkön­myyjien on joka het­ki tar­jot­ta­va reaali­aikainen sähkön hin­tati­eto Inter­netis­sä sovi­tus­sa help­pokäyt­töisessä muodossa.

    Game-chang­er ‑tason idea. Jos tälle lin­jalle lähdet­täisi­in, vastalob­bauk­sel­la ei olisi var­maankaan mitään rajaa. Aja­tus­ta tuskin nos­te­taan keskustelu­un ennen kuin For­tum on myynyt jakeluverkkonsa.

  53. Viherinssi: Miltä kantilta? 

    Tarkoi­tan juuri tota lat­tialäm­mi­tyk­sen 40 astet­ta, joka riit­tää läm­mit­tämään kaik­ki uudet talot, ja sik­si ottaa täy­den hyö­dyn läm­pöpum­pus­ta. Käyt­tövesi on tietysti asia erik­seen, mut­ta ei senkään edessä tarvi käsiä nos­taa ylös. Jos esim aurinkoläm­pö on joskus tul­lak­seen niin se tulee juuri tähän lokeroon, ja lisäk­si läm­pöpump­pu voi tehdä käyt­tövet­tä yöl­lä varas­toon, jah­ka sähkön hin­nat saadaan seu­raa­maan pörssihintaa.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei se kaukoläm­pöputkesx­ta tule­va vesi siel­lä lat­t­ian alla kier­rä. Siinäkin on läm­mön­vai­hdin, jos­ta lat­t­ian alle saa juuri niin läm­mintä vet­tä kuin halu­aa. Kaukoläm­pö on kuumaa, jot­ta siir­to­häviöt oli­si­vat pienet.

    Mata­lan läm­mön tekem­i­nen korkeas­ta läm­möstä läm­mön­vai­h­timel­la on juuri se koh­ta jos­sa exer­giaa hukataan. Eli läm­pövoimakone joka toimisi näi­den kah­den läm­pöti­lan välil­lä pysty­isi tuot­ta­maan sähköä hyoty­suh­teel­la =1-(T(40C)/T(110C)), ja tämä sähkö nyt hukataan. Kelvineitä ja 0,75 isen­tr­ropista hyö­ty­suhdet­ta käytellen näil­lä luvuil­la kaukoläm­pölat­tialäm­mi­tys hukkaa siis 130 W sähköä per kW lattialämmitystä.

  55. Viherinssi: … vesikier­toinen lat­tialäm­mi­tys, jol­loin sinne tarvit­ta­van kier­tove­den mak­sim­iläm­pöti­la on noin 40 astet­ta. Rajoit­ta­va tek­i­jä on kuitenkin lämpimän käyt­töve­den lämmönsiirrin …

    Käyt­tövet­tä ei saa käyt­tää läm­mi­tyk­seen, läm­mi­tys­tä varten pitää olla erilli­nen läm­mön­vai­hdin. Pyy­hekuiv­aimes­sa käyt­tövet­tä saa käyt­tää, että pyyh­keet kuiv­u­vat kesäl­läkin, mut­ta sil­loinkaan tilan läm­mi­tys pitää olla muul­la tavoin hoidettu.

  56. Tässä asi­as­sa mielestäni Oden logi­ik­ka ei oikein toi­mi tai oikeam­min toimii het­kel­lisel­lä tasol­la mut­ta ei kokon­aisuute­na. On selvää että sähköverkkoon täy­tyy syöt­tää joka het­ki sama määrä sähköen­er­giaa kuin sitä kulute­taan ja se viimeinen mag­a­wat­ti­tun­ti tulee aina hiililauh­teelta. Eli siis jos kuka tahansa kulut­ta­ja lisää kulu­tus­taan niin lisäys tulee hiililauh­teesta ja taas jos vähen­tää niin vähen­nys kohdis­tu­uu hiililauh­teeseen. On ihan selvää että vesivoimalat eivät juok­su­ta tai tuuli- ja ydin­voimaloi­ta ei pysäytetä kulu­tuk­sen vai­htelu­jen mukaan. Siis, vaik­ka kuin­ka ostan sähköy­htiöltäni 100% uusi­u­tu­vaa sähköä niin jos vähen­nän kulu­tus­ta niin hiililauh­teessa se vähen­nys kuitenkin näkyy.

    Ihan tot­ta mut­ta tässä mallis­sa on isa MUTTA. Kun teen sähköy­htiöni kanssa sopimuk­sen uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä teh­dyn sähkön ostos­ta niin sähköy­htiö sitoutuu han­kki­maan tuon määrän uusi­u­tu­vaa sähköä ja sen tulok­se­na pystytetään uusia tuulivoimaloi­ta yms.

    Siis, jos reaken­nan talon ja liitän sen kaukoläm­pöverkkoon niin ener­giantoimit­ta­jani sitoutuu käryt­tämään kulu­tuk­seni vaa­ti­van määrän kivi­hi­iltä tai maakaa­sua ja sitäkaut­ta tuot­taa co2 päästöjä. Jos sen­si­jaan han­kin läm­pöpumpun, ja teen sopimukem uusi­u­tuvil­la tuote­tus­ta sähköstä, sähköntout­ta­ja sito­tuu han­kki­maan tuon määrän uusi­u­tu­vien tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Siis kokon­aisuute­na tarkastellen kaukoläm­mön käyt­tö lisää Co2 päästöjä kun taas uusi­u­tuvil­la tuote­tun sähkön päästöi­hin ei voi soveltaa mar­gin­aaliener­gian päästöjä. Ain­oas­taan han­kki­mal­la uusi­u­tuvil­la tuotet­tua sähköä varmis­te­taan se että sitä tuotan­toka­p­a­siteet­tia syntyy.

    1. Kate Alho­la on oike­as­sa tuulisähkön suh­teen, jos hän mak­saa sähköstä yli­hin­taa niin, että se todel­la syn­nyt­tää uut­ta kap­a­siteet­tia. Mankala Oyssä tuulisähköä tarkkail­e­vana sanois­in kyl­lä, että tuulisähköön tehtävät investoin­nit ovat kyl­lä kiin­ni ihan muus­ta kuin kysyn­nästä. Sen sijaan sähkön kysyn­näl­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta esimerkik­si vesivoimaan. Siihen kohdis­tu­va kysyn­tä ei lisää sateita.

  57. Viherinssi: Ja tämähän ei vaatisi kuin yhden lakimuu­tok­sen, joka käs­kee tekemään kak­si asiaa:

    1. Kaikille kulut­ta­ja-asi­akkaille sähkön hin­noit­telu sähkö­markki­na-alueen tun­ti­hin­nan mukaan.

    2. Kaikkien sähkön­myyjien on joka het­ki tar­jot­ta­va reaali­aikainen sähkön hin­tati­eto Inter­netis­sä sovi­tus­sa help­pokäyt­töisessä muodossa.

    En lähtöko­htais­es­ti pidä siitä, että sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta pystyt­täisi­in oikein hyvin ohjaa­maan vero­tuk­sel­la, määrätään tai pakote­taan. Ensin­näkin se on rahan­hukkaa, ja toisek­si rajoit­taa yksilön­va­paut­ta. Eli edel­lisen lakimuu­tok­sen sijaan ehdot­taisin, että annetaan sopi­va siir­tymäai­ka, jon­ka jäl­keen koti­taloudet (tai mik­sei kaik­ki sähkönku­lut­ta­jat), jot­ka osta­vat sähkön­sä kiin­teäl­lä hin­nal­la, saa­vat mak­saa sähkönku­lu­tuk­ses­taan raip­paveron 10c/kWh. Niiden asi­akkaiden tapauk­ses­sa, jos­sa verkkoy­htiö ei syys­tä tai tois­es­ta (tois­taisek­si) kykene tun­timit­taus­ta tekemään, verkkoy­htiö on velvolli­nen tuon raip­paveron maksamaan.

  58. Ode:

    Sen sijaan sähkön kysyn­näl­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta esimerkik­si vesivoimaan.
    Siihen kohdis­tu­va kysyn­tä ei lisää sateita.

    Ei lisää satei­ta ei, mut­ta luo lisäkan­nustet­ta rak­en­taa uut­ta vesivoimaa ja paran­taa van­ho­ja voimaloita.
    Valitet­tavasti vaan piir­it jot­ka pitävät kov­in­ta elämää ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vas­tus­ta­vat parhai­ta päästöt­tömiä sähkön­tuotan­to­muo­to­ja (ydin- ja vesivoima).

  59. Rami Nie­mi: Mata­lan läm­mön tekem­i­nen korkeas­ta läm­möstä läm­mön­vai­h­timel­la on juuri se koh­ta jos­sa exer­giaa hukataan. 

    Mietipä läm­pö­suhtei­ta vielä ker­ran. Mikä olisi hyö­ty­suhde, jos kaukoläm­pöve­den läm­pö olisi kuvaa­mas­sasi tapauk­ses­sa 41C?

    Näitä sat­tuu min­ullekin. Aina on kuitenkin hyvä pyrk­iä kvan­ti­tati­ivisi­in suureisiin.

  60. Tapio: Mietipä läm­pö­suhtei­ta vielä ker­ran. Mikä olisi hyö­ty­suhde, jos kaukoläm­pöve­den läm­pö olisi kuvaa­mas­sasi tapauk­ses­sa 41C?

    Näitä sat­tuu min­ullekin. Aina on kuitenkin hyvä pyrk­iä kvan­ti­tati­ivisi­in suureisiin.

    Hyö­ty­suhde 41 asteen ja 40 asteen välil­lä carnot:n syk­lis­sä on 0.3%, eli sil­loin 1 kW lat­tialäm­mi­tys­tä tuh­laa 3 W, ver­rat­tuna 130 W:in. Eli 110 asteinen vesi on tuh­lailua tähän käyt­tö­tarkoituk­seen ja 41 asteinen ei.

  61. Kate Alho­la:
    Tässä asi­as­sa mielestäni Oden logi­ik­ka ei oikein toi­mi tai oikeam­min toimii het­kel­lisel­lä tasol­la mut­ta ei kokon­aisuute­na. On selvää että sähköverkkoon täy­tyy syöt­tää joka het­ki sama määrä sähköen­er­giaa kuin sitä kulute­taan ja se viimeinen mag­a­wat­ti­tun­ti tulee aina hiililauh­teelta. Eli siis jos kuka tahansa kulut­ta­ja lisää kulu­tus­taan niin lisäys tulee hiililauh­teesta ja taas jos vähen­tää niin vähen­nys kohdis­tu­uu hiililauh­teeseen. On ihan selvää että vesivoimalat eivät juok­su­ta tai tuuli- ja ydin­voimaloi­ta ei pysäytetä kulu­tuk­sen vai­htelu­jen mukaan. Siis, vaik­ka kuin­ka ostan sähköy­htiöltäni 100% uusi­u­tu­vaa sähköä niin jos vähen­nän kulu­tus­ta niin hiililauh­teessa se vähen­nys kuitenkin näkyy.

    Ihan tot­ta mut­ta tässä mallis­sa on isa MUTTA. Kun teen sähköy­htiöni kanssa sopimuk­sen uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä teh­dyn sähkön ostos­ta niin sähköy­htiö sitoutuu han­kki­maan tuon määrän uusi­u­tu­vaa sähköä ja sen tulok­se­na pystytetään uusia tuulivoimaloi­ta yms.

    Siis, jos reaken­nan talon ja liitän sen kaukoläm­pöverkkoon niin ener­giantoimit­ta­jani sitoutuu käryt­tämään kulu­tuk­seni vaa­ti­van määrän kivi­hi­iltä tai maakaa­sua ja sitäkaut­ta tuot­taa co2 päästöjä. Jos sen­si­jaan han­kin läm­pöpumpun, ja teen sopimukem uusi­u­tuvil­la tuote­tus­ta sähköstä, sähköntout­ta­ja sito­tuu han­kki­maan tuon määrän uusi­u­tu­vien tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Siis kokon­aisuute­na tarkastellen kaukoläm­mön käyt­tö lisää Co2 päästöjä kun taas uusi­u­tuvil­la tuote­tun sähkön päästöi­hin ei voi soveltaa mar­gin­aaliener­gian päästöjä. Ain­oas­taan han­kki­mal­la uusi­u­tuvil­la tuotet­tua sähköä varmis­te­taan se että sitä tuotan­toka­p­a­siteet­tia syntyy.

    Ker­ro nyt kun kukaan muu ei sitä tee: Mikä on se uusi­u­tu­va johon ener­giay­htiö investoi sin­un talvel­la tapah­tu­vaa käyt­töäsi varten? Olen ollut alal­la opiskelu­jen jäl­keen koh­ta 35 vuot­ta enkä ole vielä keksinyt. Se ei ole tuulivoima, ei aurinkovoima, ei vesivoima eiä ainakaan bioen­er­gia. Mieti mitä mak­saisi hak­keel­la toimi­va lauhdesähkö, jota varten investoidaan uusi voimala ja jota aje­taan pari kuukaut­ta vuodessa? 300 euroa/MWh!
    Äläkä vas­taa että kesäl­lä tuote­taan tuuli- ja aurinkosähköä joka syötetään verkkon varas­toon ja ote­taan sieltä talvel­la takaisin. Tämän kuulee yhä useammin.

  62. Rami Nie­mi: Tarkoi­tan juuri tota lat­tialäm­mi­tyk­sen 40 astet­ta, joka riit­tää läm­mit­tämään kaik­ki uudet talot, ja sik­si ottaa täy­den hyö­dyn lämpöpumpusta. 

    Lat­tialäm­mi­tys hukkaa kuitenkin läm­pöä siinä, että suuri pin­ta-ala on hidas läm­pen­emään ja luovut­taa läm­pöä (turhaan) vielä pitkään sen jäl­keen kun ter­mostaat­ti on havain­nut huoneläm­pöti­lan saavut­ta­neen asetusarvon.

    Uude­naikaiset asuin­talot on mah­dol­lista läm­mit­tää aivan per­in­teisel­lä vesikier­toisel­la pat­ter­iläm­mi­tyk­sel­lä, käyt­täen verkos­ton läm­pöti­laerona 45–35 aiem­man 70–40 sijaan.

  63. Ville: Käyt­tövet­tä ei saa käyt­tää läm­mi­tyk­seen, läm­mi­tys­tä varten pitää olla erilli­nen läm­mön­vai­hdin. Pyy­hekuiv­aimes­sa käyt­tövet­tä saa käyt­tää, että pyyh­keet kuiv­u­vat kesäl­läkin, mut­ta sil­loinkaan tilan läm­mi­tys pitää olla muul­la tavoin hoidettu.

    Kos­ka tästä näyt­tää selvästi tule­van väärinkäsi­tyk­siä, avaan vähän.

    Tyyp­il­lisessä uudessa kaukoläm­pö­talos­sa kaukoläm­pöä menee kah­teen toi­sis­taan eril­liseen käyttöön. 

    Ensim­mäi­nen näistä on lat­tialäm­mi­tyk­sen sul­jet­tu vesikier­to, jos­sa veden läm­pöti­la on noin 25–40 astet­ta ulkoläm­pöti­las­ta ja lat­tia­ma­te­ri­aaleista riip­puen. Teho tässä käytössä ei ole kovin suuri, pien­talos­sa mak­si­mi on suu­ru­us­lu­okas­sa 10 kW, ja veden läm­pöti­la on hyvin mata­la ver­rat­tuna kaukoläm­mön lämpöön.

    Toinen taas on lämpimän käyt­töve­den läm­mön­vai­hdin, jokä läm­mit­tää läm­mintä käyt­tövet­tä lennos­ta. Tehoa täl­laises­sa on tyyp­il­lisessä pien­talos­sa noin 60 kW (mis­tä syys­tä sähköläm­mi­tyk­sen kanssa käytetään boi­le­ria). Sisään­tule­va vesi on vuo­de­na­jas­ta riip­puen esimerkik­si viisi­asteista, ulos pitää saa­da noin 60 astetta.

    Ensim­mäi­nen käyt­töko­hde onnis­tu­isi kohtu­ullisen hel­posti varsin mata­lal­lakin kaukoläm­mön läm­pöti­lal­la ilman kohtu­ut­toman suurikokoista läm­mön­vai­hd­in­ta, kos­ka läm­pöti­laero on suuri ja tarvit­ta­va teho pieni. Sen sijaan käyt­töve­den läm­mit­tämi­nen esimerkik­si 70-asteisel­la kaukoläm­möl­lä vaatisi aivan toisen kokolu­okan läm­mön­vai­h­ti­men kuin mitä nykyään käytetään.

    Ter­mo­dy­naamis­es­ti kat­sot­tuna kaikkein paras ratkaisu on sel­l­ainen, jos­sa läm­pöti­laerot jäävät pien­im­mäk­si. Lat­tialäm­mi­tys on tässä hyvä, mut­ta peri­aat­teessa riit­tävän isokokoiset ja tehokkaat pat­ter­it aja­vat saman asian. Pienem­mis­sä läm­mi­tys­pat­tereis­sa läm­mön­vai­h­to huoneil­man kanssa jää sen ver­ran heikok­si, että kier­tove­den pitää olla kuumem­paa samaa läm­mi­tys­te­hoa varten.

    Hyvä kysymys tietysti on se, pitääkö läm­min käyt­tövesi kuumen­taa sinne kuu­teenkymp­pi­in. Kuumen­nus neljäänkymp­pi­in riit­täisi suihkunkäyt­täjälle tai tiskaa­jallekin. Hygien­i­asyyt kuitenkin ovat sanelleet tuon korkeam­man läm­pöti­lan, mata­lam­mas­sa tup­paa­vat eri­laiset ei-toiv­o­tut kaver­it viet­tämään pirskeitä.

  64. tcrown: Eli edel­lisen lakimuu­tok­sen sijaan ehdot­taisin, että annetaan sopi­va siir­tymäai­ka, jon­ka jäl­keen koti­taloudet (tai mik­sei kaik­ki sähkönku­lut­ta­jat), jot­ka osta­vat sähkön­sä kiin­teäl­lä hin­nal­la, saa­vat mak­saa sähkönku­lu­tuk­ses­taan raip­paveron 10c/kWh.

    Jos asi­aa kat­soo markki­na­t­alouden vinkke­listä, min­un täy­tyy vetää oman esi­tyk­seni puo­likas takaisin… Sinän­sä ei ole mitään syytä pakot­taa käyt­täjiä val­it­se­maan tun­timit­taroin­ti. On vain huole­hdit­ta­va siitä, että sähkön myyjät tar­joa­vat sitä ja hintatietoa.

    Joten lop­ul­ta riit­tää, että vaa­di­taan tun­tipo­h­jaisen tar­if­fin saatavu­ut­ta (mah­dol­lisu­us verkon omis­ta­jal­ta, sähkö sähkön myyjältä) ja tar­iffien olemista stan­dard­imuo­dos­sa reaali­a­jas­sa saatavil­la. Sen jäl­keen markki­nat hoita­vat loput.

    Joten lop­ul­ta ei tarvi­ta kuin pari pien­tä säädös­muu­tos­ta. Peri­aat­teessa häviäjiäkin on vähän, kos­ka sähkökaup­pi­aat joka tapauk­ses­sa kil­pail­e­vat keskenään. Tämä itse asi­as­sa tekee hom­mas­ta riskit­tömäm­pää, kos­ka kalli­it het­kel­liset hin­nat pääsee niistämään asiakkaalta.

  65. Putk­iston kun­nos­s­apysymi­nenkin vaatii tarpeek­si suuren läm­pöti­lan. Ilmaläm­pöpumpuis­sa ei ole juuri koke­mus­ta pitem­piaikaises­ta toimivu­ud­es­ta. Peri­aat­teessa saman­tyyp­pistä tekni­ikkaa ole­vat jääkaapit ovat nyky­isin kestoltaan alle 10 v. Nykyiset ympäristöys­täväl­liset kylmäaineet vähitellen katoa­vat lait­teesta. 10 vuo­den häir­iötön toim­inta-aika tarvi­taan, jot­ta ilmaläm­pöoump­pu vas­ta mak­saisi itsen­sä. Tuulivoimalas­sa samankaltainen tilanne.Vaaditaan pitkää toim­intaikää. Kaik­ki huolt­a­mi­nen han­kalis­sa olo­suhteis­sa tulee kalliiksi.

  66. Kate Alho­la: Ihan tot­ta mut­ta tässä mallis­sa on isa MUTTA. Kun teen sähköy­htiöni kanssa sopimuk­sen uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä teh­dyn sähkön ostos­ta niin sähköy­htiö sitoutuu han­kki­maan tuon määrän uusi­u­tu­vaa sähköä ja sen tulok­se­na pystytetään uusia tuulivoimaloi­ta yms.

    Jos raken­nat pihalle­si oman tuulivoimalan ja elät sen sähköl­lä koko ajan, olet päästötön.

    Jos ostat osu­u­den tuulivoimalas­ta ja käytät osta­masi sähköo­su­u­den sil­loin, kun voimala sitä tuot­taa, olet päästötön.

    Jos ostat osu­u­den tuulivoimalas­ta ja käytät osta­masi sähköo­su­u­den sil­loin, kun sin­ua huvit­taa riip­pumat­ta tuulivoiman sen het­ken tuotan­nos­ta, olet toden­näköis­es­ti nykyti­lanteessa lähel­lä päästötön­tä. (Pidem­mäl­lä aikavälil­lä tämä on mon­imutkaisem­paa, samoin hinnanmuodostus.)

    Jos ostat sähköy­htiöltä päästötön­tä vesivoimaa, et ole päästötön. Sähköy­htiö myy tuo­ta voimaa sin­ulle ja muille tasan sen ver­ran kuin sil­lä on. Rahal­la sitä ei pysty lisäämään, ja tuulivoiman lisähin­ta on niin kova, ettei sitä nyky­isil­lä norp­pasähköil­lä rakenneta. 

    Tilanne muut­tuu, jos markki­noille tulee oper­aat­tori, joka sitoutuu rak­en­ta­maan vaikka­pa uut­ta tuuli- tai aurinkovoimaa sen edestä, mitä ekoasi­akkaat mak­sa­vat. Ei ole näkynyt.

    Viher­pe­sua.

  67. Rami Nie­mi: Hyö­ty­suhde 41 asteen ja 40 asteen välil­lä carnot:n syk­lis­sä on 0.3%, eli sil­loin 1 kW lat­tialäm­mi­tys­tä tuh­laa 3 W, ver­rat­tuna 130 W:in. Eli 110 asteinen vesi on tuh­lailua tähän käyt­tö­tarkoituk­seen ja 41 asteinen ei.

    Hyö­ty­suhde las­ket­tu oikein, mut­ta tark­istaisitko hyö­ty­suh­teen määritelmän ja mitä siitä seu­raa. Pyy­dän vain sik­si, ettei virheelli­nen tieto jäisi elämään.

  68. Yksi hyödyl­lisimpiä lukemi­ani kir­jo­ja oli Sota ja rauha. Varsinkin koh­ta III osan alus­sa, jos­sa päähenkilö las­kee Venäjälle hyökän­neen Napoleonin luvun, saaden tulok­sek­si 666, Pedon luku.

    Maaläpöpump­pu­ja ei kan­na­ta mitoit­taa maksmi­tarvet­ta varten, kos­ka sil­loin ne oli­si­vat epä­taloudel­lisen kookkai­ta ja kytkey­ty­i­sivät turhan usein irti. Tämä kulut­taa laitetta. 

    Jotain vikaa kaukoläm­mön hin­noitelusa on Helsingis­sä, kun Ritar­i­huoneen kan­nat­ti asen­nut­taa maaläm­pöpump­pu. Olen ollut panev­inai merkille, että Helsin­gin Ener­gian kaupungille tilit­tämä voit­to­vas­taa 0,5 pros­en­ti­in veroäyrio­su­ut­ta. kuu­lostaa piiloverotukselta.

    1. Helenin voit­to vas­taa kah­ta pros­ent­tiyk­sikköä verossa. Kaukoläm­pö on halvem­paa kuin Espoos­sa, jos­sa kaupun­ki ei saa siitä euroakaan.

  69. Out­sider: Putk­iston kun­nos­s­apysymi­nenkin vaatii tarpeek­si suuren läm­pöti­lan. Ilmaläm­pöpumpuis­sa ei ole juuri koke­mus­ta pitem­piaikaises­ta toimivu­ud­es­ta. Peri­aat­teessa saman­tyyp­pistä tekni­ikkaa ole­vat jääkaapit ovat nyky­isin kestoltaan alle 10 v. Nykyiset ympäristöys­täväl­liset kylmäaineet vähitellen katoa­vat lait­teesta. 10 vuo­den häir­iötön toim­inta-aika tarvi­taan, jot­ta ilmaläm­pöoump­pu vas­ta mak­saisi itsen­sä. Tuulivoimalas­sa samankaltainen tilanne.Vaaditaan pitkää toim­intaikää. Kaik­ki huolt­a­mi­nen han­kalis­sa olo­suhteis­sa tulee kalliiksi.

    Puu­ta heinää. ILP mak­saa itsen­sä takaisin 2–4 vuodessa tapauk­ses­ta riip­puen. Itsel­läni meni run­sas 3 vuot­ta, säästö 4000 kWh/vuosi. ILP­s­ta löy­tyy tes­tat­tua tietoa mm. Raken­nus­maail­mas­ta ja muual­takin esim. läm­pöpump­puy­hdi­tyk­sen sivuilta.

    Lait­tei­den kestos­ta on vaikea sanoa vielä mitään, mut­ta jää- ja pakastekaap­pi­en poh­jal­ta sanois­in ksm. 10–15 vuot­ta. Sil­loinkin riit­tänee kom­pres­sorin uus­in­ta ja kylmäaine­tankkaus. Käyt­töolo­suh­teet, käyt­tö ja huolto vaikut­taa. Monis­sa lait­teis­sa on jopa 5 vuo­den takuu kompressorille.

    Nykyiset ILPt tuot­ta­vat läm­pöä vielä COPlla 2 yli 20 asteen pakkases­sa. Itse sam­mu­tan, kun läm­pöti­la menee lähelle ‑25 ja poltan enem­män puu­ta uunis­sa. Tässäkin suh­teessa ILP-tekni­ik­ka kehit­tyy. Luin, että nykyään on markki­noil­la konei­ta, joiden huip­pu-COP on 7, ja läm­pöä syn­tyy riit­täväl­lä COPlla ‑30 asteessa.

  70. Osmo Soin­in­vaara: Helenin voit­to vas­taa kah­ta pros­ent­tiyk­sikköä verossa. Kaukoläm­pö on halvem­paa kuin Espoos­sa, jos­sa kaupun­ki ei saa siitä euroakaan.

    Tästähän tässä kauköläm­pövouho­tuk­ses­sa on per­im­miltään kysymys. Sta­di halu­aisi myös pien­talot piilovero­tuk­sen kohteeksi, 

    Tois­tan. Kaokoläm­pö on ker­rostalokol­hoosien, toimisto‑, liike- ja teol­lisu­uskolossien läm­mi­tys­muo­to. Pien­taloi­hin se sopii vain, jos ollaan putken vier­essä. Putk­isto­jen kaivelu van­hoille pien­taloalueille on kan­nat­tam­a­ton­ta kaikkien osa­puolten näkökulmasta.

  71. Kor­jaan pari virhet­tä, joi­ta tässä ketjus­sa jatku­vasti viljellään:

    1. Stadin voimalat on raken­net­tu nimeno­maan kaukoläm­mön tuotan­toon. Se on niiden primäärite­htävä. Sähkö on sivutuote.

    2. Suomen sähköhuol­lon tuotan­to­järjestyk­sessä vesivoimaa käytetään säätövoimana, jos vesi­ti­lanne on nor­maali (altais­sa tilaa). Järjestys on se, että
    1. Ydun­voimalat käyvät käytän­nössä aina.
    2. Yhteistuotanto-teollisuus
    3. Yhteistuotanto-kaukolämpö
    4. Lauhde
    5. Vesivoima
    Muu sähkön­tuotan­to mar­gin­aal­ista nyt ja tule­vaisu­udessa. 2–4 ‑kohdis­sa polt­toaine vai­htelee: fos­si­il­isia, bioa ja jätettä.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Helenin voit­to vas­taa kah­ta pros­ent­tiyk­sikköä verossa. Kaukoläm­pö on halvem­paa kuin Espoos­sa, jos­sa kaupun­ki ei saa siitä euroakaan.

    Tämä on jo piilovero­tus­ta eikä vain kuu­losta siltä.

  73. Sähko+PILP+ILP+puu.:
    Kor­jaan pari virhet­tä, joi­ta tässä ketjus­sa jatku­vasti viljellään:

    1. Stadin voimalat on raken­net­tu nimeno­maan kaukoläm­mön tuotan­toon. Se on niiden primäärite­htävä. Sähkö on sivutuote.

    2. Suomen sähköhuol­lon tuotan­to­järjestyk­sessä vesivoimaa käytetään säätövoimana, jos vesi­ti­lanne on nor­maali (altais­sa tilaa). Järjestys on se, että
    1. Ydun­voimalat käyvät käytän­nössä aina.
    2. Yhteistuotanto-teollisuus
    3. Yhteistuotanto-kaukolämpö
    4. Lauhde
    5. Vesivoima
    Muu sähkön­tuotan­to mar­gin­aal­ista nyt ja tule­vaisu­udessa. 2–4 ‑kohdis­sa polt­toaine vai­htelee: fos­si­il­isia, bioa ja jätettä.

    Höpö höpö!

    Suomen vesivoima ei ole oikeaa säätövoimaa. puo­let joudu­taan aja­maan läpi väk­isin juuri sil­loin kun sat­tuu yläjuok­sul­ta tule­maan eli yleen­sä sähkön kulu­tuk­sen kannal­ta huonoon aikaan ja puo­let voidaan käyt­tää lyhy­taikaiseen säätöön. Oikeaa säätöä on Nor­jan vesivoima altaineen jois­sa voidaan säästää toukoku­un sulamisvedet seu­raavalle helmiku­ulle ja kun sähkön tar­jon­taa on eli sähkö on hal­paa voidaan hana kään­tää kokon­aan kiin­ni. Tämä johtuu siitä että altaas­ta johtaa put­ki suo­raan mereen eikä jokeen. Putken voi sulkea vaik­ka puolek­si vuodek­si. Lokan ja Port­ti­pah­dan tyylisiä sys­teeme­jä ei voi pysäyt­tää. Kemi­jo­ki ei voisi olla kuiv­ana puol­ta vuotta.

    Jos et usko niin kat­so Fin­gridin sähköjär­jestelmän tilaa. Ei koti­mainen sähkö ole koskaan nol­la eikä säätöä ole kovin paljoa.

    Esimerk­ki viime päiviltä. Klo 15 oli 700 MW kivi­hi­ililauhdet­ta ja 1300 MW tuon­tia. Lop­pu pakkosyöt­teistä jota ei voi säätää. Klo 19 oli 700 MW kivi­hi­ililauhdet­ta ja jo 2000 MW tuon­tia. Lisäys tuli Ruot­sista: tuo lisäys vas­taa yhtä Lovi­isan yksikköä.

    Kun Ruotsin säätövoima menee jatkois­sa Sak­saan niin mis­tä otamme yhden ydin­voimalan ver­ran lisää sähköä neljässä tun­nis­sa kun ilma kylme­nee? Lisäämme CHP:tä joka on ain­oa säätövoimamme ja kiel­lämme KAIKKI läm­pöpumput ja tietysti suo­ran sähkölämmityksen.

    1. Vaik­ka vesisähkö olisi säätövoimaa, se vain voimis­taisi argu­ment­tia, että kaik­ki sähkönku­lu­tus pyörit­tää lop­ul­ta hiililauhdet­ta. Vesivoiman vuosi­tuotan­toa sään­nöstelöy ei lisää, joten niinäkin tun­teina, jol­loin mar­gin­aalis­sa ei muuten olisi hiililauhde, lop­ul­ta kuitenkin vesi­varan­to­jen luo­man puskurin kaut­ta päädytään lisäämään hiililauhdet­ta jon­akin toise­na kuukautena.

  74. Markku af Heurlin: Tämä on jo piilovero­tus­ta eikä vain kuu­losta siltä. 

    Miten Helsin­gin Ener­gian sähköli­ike­toim­inta voisi olla piilovero­tus­ta kun kulut­ta­jat voivat ostaa sähkön­sä mis­tä halu­a­vat ja siir­to­hin­noit­telu perus­tuu kuten muidenkin toim­i­joiden osalta val­tio­val­lan määräyksiin?

    Ovatko yksi­tyiset sähköen­er­giay­htiöt muual­la Suomes­sa yksi­ty­is­tet­tyjä veronkantajia?

  75. Ei se nyt ihan noin mene. Var­avoimalat voimat toimia myös vaik­ka biopolt­toaineel­la tai jät­teil­lä, jos Suomen ener­giapoli­ti­ikas­sa niin päätetään. Kivi­hi­ilestä on tarkoi­tus luop­ua 2025 men­nessä, mikäli vihreät eivät tätä estä.Hiililauhteen osu­us on nyky­isin vain noin 7–10% koko vuo­den sähkön­tuotan­nos­ta. On myös vuorokau­si­vai­htelu sähkönku­lu­tuk­ses­sa, jol­loin esim sähköläm­mit­täjät käyt­tävät käytän­nössä paljon vesivoimaa.

    Nyt on tilanne sikäli huono, että kivi­hi­ilen polt­to lisään­tyy, kos­ka se on hal­paa ja päästöoikeudet min­i­maalis­er. Kivi­hi­ilel­lä pitäisi palaut­taa jonkin­lainen hait­tavero jos­sakin muodossa.

    Uusia CHP-voimaloi­ta ei kan­na­ta kuulem­ma perus­taa, kos­ka sähkö on niin hal­paa ja sitä on run­saasti tar­jol­la. On jopa ennustet­tu sähkön hin­nan romahdusta.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka vesisähkö olisi säätövoimaa, se vain voimis­taisi argu­ment­tia, että kaik­ki sähkönku­lu­tus pyörit­tää lop­ul­ta hiililauhdet­ta. Vesivoiman vuosi­tuotan­toa sään­nöstelöy ei lisää, joten niinäkin tun­teina, jol­loin mar­gin­aalis­sa ei muuten olisi hiililauhde, lop­ul­ta kuitenkin vesi­varan­to­jen luo­man puskurin kaut­ta päädytään lisäämään hiililauhdet­ta jon­akin toise­na kuukautena.

    Samaa mieltä.

    Mut­ta kun tästä keskustelus­ta ei ole vähäis­in­täkään hyö­tyä ellei tun­nuste­ta sitä että hiililauh­teesta pääsee eroon vain lopet­ta­mal­la sähköl­lä läm­mit­tämisen. Suo­mi ei käyt­täisi yhtään hiililauhdet­ta (eikä hiiltä jos Helsin­ki vai­h­taisi bioon ja kaa­su­un) jos sähkön kulutus/tehon tarve olisi tasainen eli 7000 — 8000 MW. Läpi vuo­den. Ja sitä se on ilman läm­mi­tys­tä. Kehi­tys vain menee hur­jaa VAUHTIA TOISEEN SUUNTAAN.

    Ja Vihrei­den aja­mat, sinän­sä järkevät uusi­u­tu­vat ovat eri­tyisen kyvyt­tömiä epä­ta­saisen kulu­tuk­sen edessä. Lisäk­si pitää tun­nus­taa se että on pakko olla muista maista riip­puma­ton. Ydin­voima ei sitä tee. Ydin­sähkö myy­dään ulos 12 kk sopimuk­sil­la. Vaikkei se sinne fyy­sis­es­ti talvipakkasil­la menekään, nos­taa tuo 12 kk sopimus talvipäivän sähköpörssi­hin­taa aivan kuin sitä ydin­voimalaa ei olisikaan.

    Eikö tätä Osmo ollenkaan huomioi­da hal­li­tuk­ses­sa? Meil­lä tulee ole­maan miljoona läm­pöpump­pua ja niitä pyöritetään siis 100% hiililauh­teel­la. Meil­lä on kak­si säätövoimaa, CHP ja kivi­hi­ililauhde. Aikooko hal­li­tus ajaa alas molem­mat? Siltä vaikut­taa mut­ta epäilen. Kun ensin ajat­te alas CHP:n nyky­poli­ti­ikalla, ei kivi­hi­ililauhdet­ta lopete­ta ikinä. CHP voisi hyvin kun kun­tien sil­lä rahas­t­a­mi­nen lopetettaisiin.

  77. las­si hietanen:

    Mut­ta kun tästä keskustelus­ta ei ole vähäis­in­täkään hyö­tyä ellei tun­nuste­ta sitä että hiililauh­teesta pääsee eroon vain lopet­ta­mal­la sähköl­lä lämmittämisen.

    Täl­laista vaa­tivien pitäisi myös uskaltaa ker­toa, että moinen sähköläm­mi­tyk­sen lopet­ta­mi­nen merk­it­sisi samal­la kiel­toa asua omakoti­talos­sa (kun muis­te­taan, että läm­pöpumputkin ovat sähköläm­mi­tys­tä ja että kaukoläm­mitet­tyjä omako­tialuei­ta on erit­täin pieni osuus).

  78. -46 vuo­den talo, alku­peräi­nen purueristys, kamala suo­rasähköläm­mi­tys + tulisija.

    Vuo­den kokon­aisen­er­gianku­lu­tus 8000kWh, jos­ta sähköä 2000kWh.

    Sanon vain, että onhan taas älytön­tä vään­tämistä asioista, joi­hin suurin vaiku­tus on kulutustottumuksilla.

    Käytän­nössä mulle tarkoit­taa lom­pakon ohen­tu­mista vaik­ka mun kulu­tus on erit­täin vähän, näin sitä ekol­o­gista käyt­tö­ta­paa taas ollaan rankaise­mas­sa teo­reet­tis­ten mallien mukaan jot­ka toimi­vat vain tuhlaajaperheisiin. 

    Päätök­sen­tekoon pitäisi mah­dut­taa aja­tus min­imikus­tan­nuk­sista, joil­la ihmi­nen elää, tai muu­toin syöstään jatku­vasti maa­ta nou­se­vi­in kus­tan­nuk­si­in ja pian mikään ei kan­na­ta, kun ei sitä tah­tia kasvua vaan pystytä tekemään.

    Eli, mik­si mun pitää mak­saa 16 euroa kuus­sa vaikken edes käyt­täisi sähköä?

    Mik­si mun pitäisi mak­saa lisää siitä, että jotkut polt­taa pihamaal­la val­o­ja syksys­tä kevääseen yöt läpeensä?
    Elän ekol­o­gisem­min kuin suurin osa ja silti mulle ollaan jär­jestämässä lisää mak­set­tavaa kiitokseksi.

    Toiv­ot­tavasti ymmär­retään se, että tämä vain lisää pitäkää tunkkine men­tal­i­teet­tiä ja moi­ses­ta lisälaskus­ta läh­tien leikkaan jälleen kulu­tus­tani eli val­tion vero­tu­lo­ja kohta­laisel­la pros­ent­tio­su­udel­la ottaak­seni vahin­gon takaisin, riit­tävän moni kun tekee samoin, niin siinäpä sit­ten mietitään mis­tä rahat.

    Kuinka­han sit­ten kun sähkön osta­ja val­it­see tuulivoimal­la tuote­tun sähkön, kuten nykyään voi tehdä niinkin, jol­loin sähköy­htiö takaa sen, että tuote­taan tuulimyl­ly­il­lä se sähkö, kuin­ka sel­l­ainen kansalainen mah­taa kokea, että ran­gais­taan sähkön käyttämisestä? 

    Itse tulen irroit­tau­tu­maan sähköverkos­ta mah­dol­lisim­man pian, mulle riit­tää tämä jatku­va kus­tan­nusten nosto. 

    Sitäkin voidaan miet­tiä, että kun kus­tan­nuk­set nousee, jostain ihmis­ten pitää tehdä se raha mil­lä mak­saa ne kus­tan­nuk­set, tehdään lisää tuot­tei­ta, yritetään myy­dä enem­män, kulu­tus kas­vaa ja niin se idea ekol­o­gisu­ud­es­ta katoaa samantien, kun kulu­tus­ta pitäisi laskea eikä kas­vat­taa, jos meinaisi olla oikeasti ekologi­nen, mut­ta siihen ei kant­tia löy­dy nykypäät­täjistä keltään, kos­ka se tietäisi huo­mat­tavia haastei­ta, on helpom­pi pyrk­iä jatku­vaan kasvu­un, siinä ei mene ura pilalle. 

    Mut­ta jos minä pystyn elämään näin vähäl­lä ener­gial­la, niin eikö mod­ern­im­mal­la tekni­ikalla pitäisi pystyä parem­paan, jos se ker­ran on niin paljon parem­paa kuin tämä sota-ajan tekniikka?
    Taitaa olla se todel­li­nen vaikutin tässäkin taas jotain muu­ta kuin ekol­o­gisu­us, raha pitää saa­da liikku­maan tehokkaam­min ja kansalaisen selkä­nahkaan on hyvä lyödä raip­paa, pysyypä ruo­dus­sa, että se siitä ekol­o­gisu­ud­es­ta ja vihreydestä…

    Osmokin kat­soo asi­aa ehkä turhan kapea-alais­es­ti, vaik­ka pyrkii parhaansa mukaan hake­maan totu­ut­ta esille, pitää muis­taa, kaik­ki vaikut­taa kaik­keen, jos lisäät euron kus­tan­nuk­sia, se ker­tau­tuu ja käytän­nössä yhden hal­van turhak­keen sijaan valmis­tuukin kak­si, aina kun kus­tan­nuk­set nou­se­vat, käy niin, että tulo­ja sopeutetaan kus­tan­nuk­si­in, hyvin huonos­ti meno­ja sopeutetaan tuloi­hin, siten ihmiset ovat toimivia ja se on nyt taas unohtunut.

    Kuinkas Suo­mi muuten tuot­taa ener­giansa, kun tämä nykyi­nen jääkausi taas kylme­nee, kuin­ka kansa selviää siitä? Ei toki kukaan nyky­ih­mi­sistä sitä päivää näe, mut­ta luote­taanko, että kyl­lä ne tule­vat sukupol­vet jotain keksii?
    Sehän on liki 100% toden­näiköisyy­den omaa­vat tapah­tu­ma, että kylmät ajat tulee, kysymys johon ei tiede­tä vas­taus­ta on, että mil­loin ja mik­si, mut­ta muu­ta­ma tuhat vuot­ta korkein­taan on siihenkin aikaa ja kun edelleen osa­taan vain nythää toisen taskus­ta omaan tasku­un, niin noinko­han keretään asialle mitään tekemään. 

    Tuo nyt vaan vinkkinä siitä, että jois­sain asiois­sa ajatel­laan hel­posti liian sup­peasti, maail­mamme on paljon laa­jem­pi, keskit­tymäl­lä vain hyvin kapeaan sek­tori­in ei saavute­ta kokon­aisuute­na opti­maal­is­in­ta tulosta. Noh, kir­joitin liikaa ja suurin osa ei tajua point­tia, kunnes sit­ten myöhemmin.

Vastaa käyttäjälle Countryboy Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.