Eläkeikä ja elinaikakerroin

Eläke­jär­jestelmä ei tarvitse pysyäk­seen kestävänä eläkeiän korot­tamista, kos­ka niin san­ot­tu eli­naikak­er­roin alen­taa eläkkeitä automaat­tis­es­ti, kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousee. Mut­ta juuri tämän takia lak­isääteistä eläkeikää pitäisi oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä korot­taa.

Eläke­jär­jestelmästä tulee täysin epäoikeu­den­mukainen niiden osalta, jot­ka eivät ihan oikeasti pysty jatka­maan töis­sä 63 vuot­ta täytet­tyään tai jot­ka työ­nan­ta­ja päät­tää savus­taa eläk­keelle. Hei­dän eläkkei­den­sä taso uhkaa laskea 40 pros­ent­ti­in palka­s­ta, vaik­ka työu­ra olisi katko­ton. Jos eläkeikä olisi 65 vuot­ta, he saisi­vat tule­van ajan kart­tuman puut­tuval­ta ajal­ta ja työ­nan­ta­jan mah­dol­lisu­udet savus­taa pois oli­si­vat rajatummat. 

63 vastausta artikkeliin “Eläkeikä ja elinaikakerroin”

  1. Nyt pitäisi saa­da vali­ta ollakko mukana nykyisessä jär­jestelmässä vai hoitaakko eläk­keen­sä itse, tietysti kansaneläk­keen lisäksi.

    Ne jot­ka eivät enään halu­aisi lihot­taa eläkey­htiöitä pää­si­sivät mak­su­ista ja saisi­vat käteen aikaisem­min mak­se­tut työeläle­mak­sut tuot­toi­neen. He voisi­vat sit­ten itse jäädäkkö eläk­keelle vai ei.

  2. En use­am­man lukemisen jäl­keenkään ymmärtänyt mitä tarkoit­taa “Jos eläkeikä olisi 65 vuot­ta, he saisi­vat tule­van ajan kart­tuman puut­tuval­ta ajal­ta …”? Siis jos 63 vuo­ti­aana joutuu työkyvyt­tömänä eläk­keelle ja eläkeikä on 65 vuot­ta niin tule­van ajan kart­tuma olisi 2 vuot­ta. Kak­si vuot­ta ei paljon eläket­tä koro­ta varsinkin kun tule­van ajan kart­tuma yleen­sä on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin jos tek­isi sen ajan töitä.

    Eli­naikak­er­roin­ta käsiteltäessä olisi keskustelus­sa hyvä muis­taa, että nais­ten ja miesten elin­iän odote on kovin eri­lainen mut­ta eläke­jär­jestelmis­sä käytetään vain yhtä ker­roin­ta. Tämä lasken­tat­a­pa suosii huo­mat­tavasti naisia miesten kus­tan­nuk­sel­la. Pitää muis­taa, että täl­läkin het­kel­lä naiset ehtivät olla melkein kak­si ker­taa kauem­min eläk­keel­lä kuin miehet. 

    Myös lause “Hei­dän eläkkei­den­sä taso uhkaa laskea 40 pros­ent­ti­in palka­s­ta” on nyky­isil­lä huonon­ne­tu­il­la eläk­keen kart­tumis­sään­nöil­lä aika epämääräi­nen käsite. Siis mis­tä palka­s­ta tuo 40% las­ke­taan — jostain koko työu­ran keskiar­vos­ta vai viimeis­ten eläke­vu­osien palkoista, joista aikoinaan koko eläkekin määräytyi.

  3. Nykyisessä sys­tee­mis­sä ei tarvitse löy­dä vetoa siitä mil­loin kuolee, itser­a­hoite­tus­sa sys­tee­mis­sä rahat lop­pu­vat kun lop­pu­vat, kuoli tai ei.

    68 vuo­den eläkeikä sopii opet­ta­jile ja muille kun­nal­lis- ja val­tion virkamiehille. Ei poli­i­seille, palomiehille, ambu­lanssikuskeille eikä vuorotyötä tai yötyötä tekeville.

    EHDOTUS: nos­te­taan julkisel­la sek­to­ril­la nais­val­tais­ten alo­jen eläikeikää pääsään­töis­es­ti ensin ja kat­so­taan aut­taako se. 

    Nyky­isin töis­sä saa ola vaik­ka 75 vuo­ti­aana, se ei vain koro­ta eläket­tä (alen­taa mak­set­tavaa eläket­tä kyl­läkin). Jos halu­aa mah­dol­lisim­man paljon kokon­aiu­udessa eläket­tä, sil­loin toki pitää men­nä eläkkelle heti kun pääsee.

    Eläke­jär­jestelmän suurin epäko­h­ta lie­nee kuitenkin nais­ten alim­i­toitet­tu mak­su­o­su­us elinikään näh­den. Miesten paljon alhaisem­paa keskimääräistä elinikää ei pide­tä ongel­mana. Miksiköhän?

    1. Nyky­isin töis­sä saa ola vaik­ka 75 vuo­ti­aana, se ei vain koro­ta eläket­tä (alen­taa mak­set­tavaa eläket­tä kylläkin). 

      Ei alen­na. Työn­teko van­hu­useläk­keel­lä ei alen­na eläket­tä. Työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä alen­taa. Ihan var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto sille, joka halu­aa jatkaa töis­sä pitkään mut­ta vähitellen hidas­taen, on jäädä eläk­keelle 63 vuo­ti­aana ja sen jäl­keen nos­taa eläket­tä ja palkkaa yhtäaikaa. Eläkekin kart­tuu, mut­ta ilman superkart­tumaa, eli 1,5 pros­ent­tia vuodessa. Kan­nat­taa eri­tyis­es­ti miehille, jot­ka eivät ehdi kuitenkaan sitä superkart­tuman nos­ta­maa eläket­tä kauan nauttia.

  4. Kum­mallista että pide­tään selvänä, että kansa on jatkos­sa ter­veem­pää. Paino nousee, joka tietää syöpiä ja dia­betes­ta; alko­ho­lia vede­tään laatikolli­nen yksin kotona tai hap­py­hou­ri­na, kun ei ole yleistä seu­rustelukäyt­töä; jen­gi vetää pillere­itä masen­nuk­seen, stres­si­in ja potenssi­in. Rahaa saa tehdä sit­ten ympäristöä tuhoa­mal­la, joka sekin tun­tuu joillekin tuot­ta­van päivit­täistä tuskaa. Toki voi men­nä julkiselle puolelle hoita­maan niitä, jot­ka tekevät rahaa ympäristöä tuhoa­mal­la. Mikä saa kuvit­tele­maan, että jatkos­sa ollaan ter­veem­piä? Kitu­ute­taan ehkä hengis­sä pidem­pään, mut­ta luul­tavasti sairaan­pina. Joku sit­ten perustelee maail­man menevän parem­paan suun­taan sil­lä, että tulos­sa on uusi Ipad, tai joku muu verme. Hänel­lä var­maan sit­ten täyt­tyy joku tarve siinä, mut­ta toiv­ot­tavasti tämä on vain joidenkin eksynei­den tapausten ajattelua.

    Toki lain eläkeikää pitää nos­taa eilen, mut­ta tämä “ter­veem­pi kansa”-sumutus tulisi lopet­taa, ja kat­soa tilas­to­ja esimerkik­si nuorten ja van­hempi­enkin lihoamis­es­ta. Tai kat­soa ylipäätään sinne, mis­sä poli­itikko­ja ei yleen­sä näy. Yleen­sä päät­täjien porukois­sa men­nee keskiver­toa parem­min, joten edes tilas­toista luet­tavis­sa ole­vat luvut eivät tai­da muut­tua lihak­si. Kaupunki­akin suun­nitel­laan siten, että ongelmia ei näky­isi sil­loin, kun kaupun­gin johdol­la on ulko­maisia vierai­ta kylässä.

    Osasyytä huonom­paan ter­vey­teen lie­nee siis myös kaupunkisu­un­nit­telul­la, jos­sa ter­ve­jalkaiset kulke­vat autoil­la omas­ta auto­hal­lista fir­man hal­li­in ja sit­ten automar­ketin hal­li­in, mut­ta suurem­pi syy lie­nee se, että yleis­es­ti kaik­ki kun­nolli­nen har­raste kat­so­taan ole­van vain sel­l­aista, jos­ta pitää mak­saa. Joko lap­si viedään mak­sulliseen har­ras­teeseen, jot­ta siitä tulisi joskus miljonääri­ammat­ti­lainen, tai sit­ten ei mitään. Tämä näyt­tää vain koros­tu­van pien­i­t­u­loi­sis­sa per­heis­sä, kun rikkaampi­en kakarat viedään autol­la pelaa­maan lätkää toiselle puolel­la kaupunkia, ja omat muk­sut jäävät itkemään. Ei lätkän, vaan kaverei­den perään. Voisi väit­tää tämän jatku­van myös aikuis­ten maail­mas­sa. Jos asuinalueil­la olisi vielä sosi­aal­isu­ut­ta, niin tekemistä riit­täisi kaikille. 

    Ei ole enää kort­teliporukoi­ta, kun meluisa ilon­pito on saatanas­ta — monel­la paikkaa ain­oat ihmisäänet kuu­lu­vatkin, kun koulu tai las­ten­tarha tulee väl­i­tun­nil­la ulos, ja kort­teleitakin raken­net­ti­in viimek­si ennen sotia. Esimerkik­si jalka­pal­loa pelataan vain joukkue­treeneis­sä. Ei kan­na­ta ihme­tel­lä, mik­si suo­ma­lais­ten kos­ke­tus on kovem­pi kuin katu­porukois­sa pelaav­il­la etelässä. Van­huk­set pelaa shakkia yksin tietokonet­ta vas­taan, kun yhtä hyvin voisi olla pelaa­mas­sa kort­telin mui­ta vas­taan, vaik­ka siinä kort­telin omas­sa pan­i­mol­lises­sa pubis­sa, jos­sa humal­lu­taan enem­män seuras­ta, kuin laadukkaas­ta ja määräl­lis­es­ti suh­teel­lisen vähäis­es­tä tuopil­lis­es­ta. Ja jos­ta mak­se­taan kiltisti suh­teessa enem­män, kuin kau­pan 12-tölkin pilssivesi­pakkauk­ses­ta, joka ennen meni ker­ral­la samas­sa ajas­sa, ja jota sitä ennen oli kul­jetel­tu sato­ja kilo­me­tre­jä alu­mi­initölkissä. Koti­hoita­jat ker­to­vat jo koton­aan päiväkän­näävistä eläkeläi­sista, ja mitä muu­ta yhteiskun­nan kulis­sit pitävätkään piilossa?

    Meri toimii kesäl­lä uima­hal­li­na, hiihde­tään kun on lun­ta, pyöräl­lä retkelle, sit­ten pilkille tai virvelöimään. Tekemistä riit­täisi ilman kalli­ita han­kkei­ta ja mak­su­ja, mut­ta ajan hen­ki vaatii näköjään jo las­tenkin lait­tamista ura­put­keen har­ras­tuk­sis­sakin. Lähiön­uo­rille kaik­ki kult­tuurikin näyt­täy­tyy elit­is­tisenä, kun kir­jas­toa luku­unot­ta­mat­ta kult­tuuri on keskitet­ty rikkaiden alueille, ja lähiön betoni­seinääkin suo­jel­laan iloisil­ta väreiltä. Yh-äidil­läkin on kiire keskus­tan työ­paikas­ta lähiöön kat­so­maan, ovatko lapset tai neon­te­trat sat­tuneet säi­lymään päivän hengis­sä, ja illal­la ei ole enää tar­moa lähteä takaisin keskus­taan kult­tuurin pari­in, vaik­ka sat­tuisi rahaa ja kiin­nos­tus­ta ole­maankin. TV ja soh­va voit­taa, ja taas laite­taan yhdessä teat­teris­sa lap­pu luukulle, tai julki­nen tuki tap­pi­in. Samal­la taas yksi sukupolvi vier­aan­nutet­ti­in elävästä kult­tuurista, ja äiti las­kee päiviä eläkeput­keen pääsyyn, mut­ta haaveillen siitä, että pää­sisi muut­ta­maan lähem­mäk­si työ­paikkaa ja keskus­tan palveluita.

  5. Osmo: “Jos eläkeikä olisi 65 vuot­ta, he saisi­vat tule­van ajan kart­tuman puut­tuval­ta ajal­ta ja työ­nan­ta­jan mah­dol­lisu­udet savus­taa pois oli­si­vat rajatummat.”

    Tule­van ajan kart­tuma on vain työkyvyttömyyseläkkeissä.
    Savuste­tulle ei olisi mitään hyö­tyä korote­tus­ta eläkeiästä, päin­vas­toin: pitem­pi aika työttömyyskorvauksella.

    1. Täträ juuri tarkoi­tan.. Joka luokiteltaisi­in 63-vuo­ti­aana työkyvyt­tömäk­si saisi tule­van ajan kart­tuman. Nyt saa sen alati huononevan eläk­keen ja jos tulee työkyvyt­tömäk­si 61-vuo­ti­aana, saa tule­van ajan kart­tuman vain 63 vuo­ti­aak­si saakka.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Ihan var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto sille, joka halu­aa jatkaa töis­sä pitkään mut­ta vähitellen hidas­taen, on jäädä eläk­keelle 63 vuo­ti­aana ja sen jäl­keen nos­taa eläket­tä ja palkkaa yhtäaikaa. Eläkekin kart­tuu, mut­ta ilman superkart­tumaa, eli 1,5 pros­ent­tia vuodessa.
    ‘snip’

    Kan­nat­taa kenelle kan­nat­taa — vähissä ovat työ­nan­ta­jat, jot­ka tuo­hon suos­tu­vat. Vai ajat­telitko juuri niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka savustavat?

  7. Eläke­jär­jestelmän kestävyyt­tä ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta voisi myös paran­taa heiken­tämäl­lä oikeuk­sia leskeneläkkeeseen.

  8. Kom­men­toi­ja esit­ti, että opet­ta­jat voisi­vat olla työssä 68-vuo­ti­aak­si. Minä olen 63-vuo­tias opet­ta­ja. Jäin osa-aikaeläk­keelle 58 täytet­tyäni. Nyt pystyn suori­tu­maan työstäni oikein hyvin. Jos osa-aikaeläket­tä ei olisi, selviy­ty­isin kyl­lä, mut­ta jou­tu­isin opiske­li­joiden vahin­gok­si tin­kimään työni vaa­tivu­us­ta­sos­ta huo­mat­tavasti. Nyt hark­it­sen jatkamista eläkeikään tuloni jäl­keen, ehkä jopa 68-vuo­ti­aak­si. Uskon tämän hyödyt­tävän yhteiskun­nan lisäk­si oppi­lai­tani ja min­ua itseäni — pidän nimit­täin kovasti työstäni. 

    Superkart­tuman vuok­si tulen 68-vuo­ti­aana saa­maan tun­tu­vasti parem­man eläk­keen. Vai­h­toe­htona olisi eläk­keelle jäämi­nen vuo­den kulut­tua ja sit­ten työn jatkami­nen tun­tiopet­ta­jana voimien ja kiin­nos­tuk­sen mukaan. En tien­nyt, että eläke kart­tuu myös eläkkel­lä ollessa saatu­jen ansioiden perusteella. 

    Päätök­sen­tekoani hämärtää nyt blo­gistin outo lause: “Hei­dän eläkkei­den­sä taso uhkaa laskea 40 pros­ent­ti­in palka­s­ta, vaik­ka työu­ra olisi katkoton.”

  9. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taa eri­tyis­es­ti miehille, jot­ka eivät ehdi kuitenkaan sitä superkart­tuman nos­ta­maa eläket­tä kauan nauttia.

    Ja kuinka­han moni mies tuos­sa vai­heessa oikein tietää, kuin­ka pitkään sitä eläket­tään tulee nauttimaan? 

    Muuten, vaik­ka vas­ta­syn­tyneen pojan odotet­tavis­sa ole­va elinikä on toki selvästi tyt­töä alem­pi, ero taitaa olla pienem­pi tuos­sa vai­heessa. Osaako joku sanoa, kuin­ka suuri ero on 65-vuo­ti­aan miehen ja naisen odotet­tavis­sa olevas­sa eliniässä?

  10. Onko­han leskeneläket­tä huomioitu eli­naikak­er­toimes­sa? Meinaan että on paljon toden­näköisem­pää, että pariskun­nas­ta jom­pi kumpi elää 100-vuo­ti­aak­si, kuin että molem­mat elävät.

  11. Ode:

    Eläke­jär­jestelmästä tulee täysin epäoikeu­den­mukainen niiden osalta, jot­ka eivät ihan oikeasti pysty jatka­maan töis­sä 63 vuot­ta täytet­tyään tai jot­ka työ­nan­ta­ja päät­tää savus­taa eläk­keelle. Hei­dän eläkkei­den­sä taso uhkaa laskea 40 pros­ent­ti­in palka­s­ta, vaik­ka työu­ra olisi katkoton.

    Onko­han 63 vuo­ti­aiden savus­t­a­mi­nen eläk­keelle ihan oikea ja yleinen ongel­ma? Ver­rat­tuna esimerkik­si yleen­sä 50+ ikäis­ten ajamiseen työttömyyskortistoon.

  12. Eläke­lain­säädän­tö on mutk­istunut mm. erinäis­ten siir­tymäsään­nösten joh­dos­ta koko lain­säädän­nön voimas­sa oloa­jan. Olin 1970 luvul­la Eläke­lau­takun­nan val­i­tusasioiden valmis­teli­jana ja osasin laskea kaikkien eläke­lakien mukaiset eläk­keet. Pari vuot­ta sit­ten en osan­nut laskea omaa eläket­täni. Onnek­si min­ulle kävi hyvin, että sain noin 600 euroa suurem­man eläk­keen kuin itse laskin. Mon­elle voi esim. väärin ajoite­tun eläk­keelle jäämisa­janko­hdan joh­dosa käy­dä päin vas­toin. Näitä kom­pas­tuskiviä ovat mm. van­ho­jen sään­nösten mukaiset suurem­mat kart­tumat ja eri eläke­lakien mukaisten eläkkei­den yhteensovittamissäännökset.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Täträ juuri tarkoi­tan.. Joka luokiteltaisi­in 63-vuo­ti­aana työkyvyt­tömäk­si saisi tule­van ajan kart­tuman. Nyt saa sen alati huononevan eläk­keen ja jos tulee työkyvyt­tömäk­si 61-vuo­ti­aana, saa tule­van ajan kart­tuman vain 63 vuo­ti­aak­si saakka.

    No se parin vuo­den kart­tuma ei paljon paina, kun eläkepalk­ka las­ke­taan koko työu­ran ansioista — eikä eläkeiän nos­ton tavoit­teena ole korot­taa eläkkeitä. Kart­tumat las­ket­taisi­in pitem­mältä ajal­ta, mut­ta pros­ent­ti olisi pienempi.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Täträ juuri tarkoi­tan.. Joka luokiteltaisi­in 63-vuo­ti­aana työkyvyt­tömäk­si saisi tule­van ajan kart­tuman. Nyt saa sen alati huononevan eläk­keen ja jos tulee työkyvyt­tömäk­si 61-vuo­ti­aana, saa tule­van ajan kart­tuman vain 63 vuo­ti­aak­si saakka.

    Tule­van ajan kart­tuma on pienem­pi kuin työssäkäyvällä.

    Eli vain 1,3 %, työssäkäyväl­lä 1,9 tai superkarttuma.

    Mene­tys on vain 3 %, ei mikään maa­ta kaata­va menetys.Eläkejärjestelmä sisältää paljon suurem­piakin kupruja

    “Eläke­ta­pah­tu­ma vuon­na 2010 tai sen jälkeen

    1,5 % vuodessa 63 vuo­den ikään saakka.”

    1. Liian van­ha ei nyt oikein osaa pros­ent­ti­laskua. Jos eläke on 40 pros­ent­tia palka­s­ta ja tule­van ajan kart­tuma nos­taa sen 42,6 pros­ent­ti­in, eläke nousee 6,5 pros­ent­tia, ei kolme prosenttia.

  15. Samuli Saarel­ma:
    Muuten, vaik­ka vas­ta­syn­tyneen pojan odotet­tavis­sa ole­va elinikä on toki selvästi tyt­töä alem­pi, ero taitaa olla pienem­pi tuos­sa vai­heessa. Osaako joku sanoa,kuinka suuri ero on 65-vuo­ti­aan miehen ja naisen odotet­tavis­sa olevas­sa eliniässä?

    http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02–18_001.html?s=0#6

    Tuol­ta löy­tyy 60-vuo­ti­aille. Vuo­den 2013 60v-kohor­tille odot­teet n. 88 v naisil­la ja vajaa 84 v. miehillä.

  16. Mauno:
    Nyt pitäisi saa­da vali­ta ollakko mukana nykyisessä jär­jestelmässä vai hoitaakko eläk­keen­sä itse, tietysti kansaneläk­keen lisäksi. 

    Ryhdy yrit­täjäk­si niin saat vali­ta oman eläke­mak­susi suu­ru­u­den. Pienin yel mak­su on jo aika nau­ret­ta­van pieni, mut­ta ei sil­lä paljon mitään saakaan. Itse laskeske­lin, että omil­la sijoituk­sil­la saa toden­näköis­es­ti parem­man tuo­ton, kuin lak­isääteistä eläket­tä mak­samal­la, joten sijoi­tan rahani itse. 

    Eläke­jär­jestelmä on suuri tulon­si­ir­to suurille ikälu­okille, jos­sa nuo­rille on varat­tu lähin­nä mak­sa­jan rooli, ellei onnis­tu riit­tävän aikaisin pääsemään työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. En myöskään usko että jär­jestelmä on täyt­tää lupauk­si­aan kun oma eläkeikä koittaa.

  17. Koko ongel­ma ratkeaa, kun myön­netään etteivät kaik­ki voi lähteä eläk­keelle saman ikäis­inä. Toimi­vas­sa eläkeiässä on suuria ero­ja sekä yksilöl­lis­es­ti että ammat­tikun­nit­tain. Aja­tus yht­enäis­es­tä eläkeiästä on naurettava. 😀 😀 😀

    Eläk­keel­lelähdön yläikära­jaa tulee muut­taa tai se tulee pois­taa kokon­aan. On yksilöitä, jot­ka kykenevät toim­i­maan kan­nat­tavasti hyvinkin iäkkäinä. Toisaal­ta on ihmisiä ja ammat­te­ja, joil­la järkeävä eläköi­tymisikä on 45 vuotta.

    Ei tarvitse olla täy­delli­nen idioot­ti suun­nitel­lak­seen brankkarien tai poli­isien eläkeiäk­si 63 vuot­ta. Mut­ta kyl­lä se jotain osoit­taa idean kek­si­jästä. Kyseinen henkilö pitäisi lait­taa eläk­keelle. Kaik­ki ei enää kul­je ihan normaalisti. 😉

  18. Yks yrit­täjä: Ryhdy yrit­täjäk­si niin saat vali­ta oman eläke­mak­susi suuruuden.

    Kiitos neu­vos­ta, olenkin vapi­sevin aske­lin siir­tymässä osa-aikaises­ta täyspäiväisek­si pienyrittäjäksi.

  19. Mauno:
    Nyt pitäisi saa­da vali­ta ollakko mukana nykyisessä jär­jestelmässä vai hoitaakko eläk­keen­sä itse, tietysti kansaneläk­keen lisäksi.

    Var­maan kaik­ki ymmär­retään, että täl­lais­es­ta vai­h­toe­hdos­ta seu­raa­va “tal­letus­pakoa” muis­tut­ta­va madd­of­fi­laisen pyra­midin halkeami­nen etsisi ver­tais­taan. Val­tion­hallinto ei koskaan tule sal­li­maan kenenkään pois­tu­mista eläke­jär­jestelmästä, sil­lä se tarkoit­taisi eläke­jär­jestelmän erit­täin nopeaa romahtamista.

    Eläke­varan­not eivät ole niin likvide­jä, että niiden “muut­ta­mi­nen” mak­sukelpoisek­si rahak­si tapah­tu­isi sormia nap­saut­ta­mal­la. Saatik­ka, että tämä raha riit­täisi kovin kauaa. 

    Jär­jestelmä säi­lyy vain, jos tule­vat sukupol­vet pakote­taan sen jäseniksi.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha ei nyt oikein osaa pros­ent­ti­laskua. Jos eläke on 40 pros­ent­tia palka­s­ta ja tule­van ajan kart­tuma nos­taa sen 42,6 pros­ent­ti­in, eläke nousee 6,5 pros­ent­tia, ei kolme prosenttia.

    Enää ei ole mitään kokon­ais % palka­s­ta, eläke­hän ker­tyy vuosit­tain jokaisen vuo­den palkkakertymästä

    Tuo 2,6 % on lah­den viimeisen vuo­den lasken­nal­lis­es­ta ansios­ta . Työ­markki­nat­uelle tipah­tanel­la ja viisi vuot­ta työt­tömänä olleelle se on jotain 0- 12000 eli O euroa tai jotain 50 euroa kuussa.

    Työt­tömän on vaikeaa päästä nykyään eläk­keelle , sil­lä aina löy­tyy joku ammat­ti, johon työtön voidaan kat­soa kel­paa­van ter­veyten­sä puolesta

  21. Jos jää työt­tömäk­si +50-vuo­ti­aana ja on työt­tömän esim 5 vuot­ta niin hänen tule­van ajan ansio-olet­ta­ma on nolla.
    Kun ikään­tynei­den työt­tömyys on pitkäkestoista niin ansiot ovat pieniä tai nol­lan suu­ruisia eli eivät juurikaan kas­va­ta työkyvyt­tömyy­seläket­tä ja vielä vähem­män vanhuuseläkettä.
    Ja 58 vuo­den ikäisille työt­tömille tuo 63–65 ikävuo­den tule­van ajan ker­tymä on vain haavetta 

    ” Tule­van ajan ansio

    Tule­van ajan ansio määräy­tyy pääsään­töis­es­ti eläke­ta­pah­tu­mavuot­ta edeltänei­den viiden viimeisen kalen­terivuo­den (tarkastelu­a­jan) ansioiden perus­teel­la. Jos eläk­keen­hak­i­jal­la ei ole työan­sioi­ta tarkastelu­aikana, hänen tule­van ajan eläk­keen­sä määrä on nol­la. (TEL 7 c §) Kat­so tarkem­min soveltamiso­hje Tule­van ajan ansio . ”

  22. Leikkauk­set
    Eli­naikak­er­roin vaikut­taa täl­lä het­kel­lä siten, että min­un pitää tehdä 2v5kk noin enem­män töitä saadak­seni saman eläk­keen kuin nyt 63vuotiaana eläk­keelle jäävä. Olen 45vuotias sähköasen­ta­ja. Eli min­un pitäisi löytää työu­raa 65v +5kk saadak­seni saman. Kysyin samal­la 19v tyt­täreni ja 15v poikani kohtaloa ilmaris­es­ta. Vas­tat­ti­in, että jos mitään muu­tok­sia ei tule. Eläke­jär­jestelmä ei rahoituk­sen puoles­ta tule toim­i­maan, mut­ta jos olete­taan, että toimisi. TÄmän het­ken eli­na­jan­odote leikkuril­la. Hei­dän eläkek­er­tymän­sä olisi 39% 63vuotiaana. Nyt se on noin 50% keskimäärin.

    SAK:n sivuil­la ja monis­sa uuti­sis­sa on san­ot­tu, että tämä ei ole mikään ongel­ma. Kos­ka rahal­la saa 40vuoden päästä paljon enem­män, siis ostovoima on kas­vanut. Mut­ta kyl­lä he ovat köy­hempiä suh­teessa työikäisi­in kuin nykyiset eläkeläiset. Samal­la perus­teel­la nykyeläkkeistä voisi viedä tuon 10%. Olisi hei­dän ostovoimansa silti merkit­tävästi parem­pi kuin 1970 luvul­la eläk­keel­lä olleil­la. No tämä täl­laista yksinker­taista logiikkaa. 

    Mut­ta ei tämä tähän jää. Nämä nuoret tule­vat nyky­isinkin ehdoin mak­samaan enem­män, jäämään van­hemp­ina eläk­keelle ja saa­maan vähem­män katet­ta panok­selleen kui pyhät suuretikälu­okat. Lisäk­si muu­tok­sia tulee var­masti. Vähin­tään eläke­mak­su­jen koro­tuk­sia. Niiden määrä riip­puu siitä paljonko ja kuin­ka nopeasti mei­dän eläkeikäämme ja mak­su­jamme korote­taan. Toiv­ot­tavasti heti eikä myöhem­min se olsi reilua.

    Muu­tok­set ovat myöhässä, jos muis­tat­te 90luvulla puhut­ti­in eläke­pom­mista. Keskustelu tyr­mät­ti­in täysin. Itse olin sil­loin mukana liit­to­jen toim­i­nas­sa sekä kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Luotin täysin sak:hon ja SDP:n. Tätä tilan­net­ta tarkoitet­ti­in. Asioi­hin olisi pitänyt puut­tua sil­loin. Toki suuret ikälu­okat oli­si­vat jutuneet pysyt­telemään hie­man pitem­pään työelämässä, mut­ta tulos olisi parem­pi. Var­masti työl­lisyyskin, kun mak­sut oli­si­vat pienem­mät ja ihmis­ten­työ­tu­lot jatkuisi­vat pidempään.
    Ay-liike on epäon­nis­tunut täysi eläke­poli­ti­ikas­sa, sik­si se pitäisi ottaa siltä pois. Lisäk­si se on epädemokraattinen.

    No toinen asia. Kun työt kohdal­tani 21vuoden jäl­keen lop­pui­v­at telakka­te­ol­lisu­udessa hain tietenkin uusia töitä. Kun en kan­na­ta tois­t­en elätet­tävänä työkykyisenä oleskelua, mikä nykyään on tapana. Parem­mat ihmiset perustel­e­vat oleskelun kaikel­la kau­ni­il­la meikäläiset vain oleskel­vat. Sel­l­ainen on suo­ma­lainen luokkay­hteiskun­ta. Niin no työt siis lop­pui­v­at. Hain töitä ja todet­ti­in, että meil­lä tom­moisia van­hempia sähkäre­itä jo onkin olin 43v. No löysin töitä, kun olen kova tekemään ja hel­vetin hyvin koulutet­tu, vaik­ka tei­dän puheis­sa meitä pide­tään huonos­ti koulutet­tuina. Eli tämä on se toinen puoli. Jos 43vuotiaana on jo ikälop­pu, niin kuka palkkaa 65v sähköasen­ta­jan. Se on sat­ua, että fir­mat palkkaisi­vat ikämiehiä opas­ta­jik­si. Kos­ka edes osmo ei mak­sa yhden miehen työstä kah­den palkaa, vaik­ka rikas onkin. Olisiko oman pikku­fir­man perus­t­a­mi­nen sel­l­ainen ratkaisu. Pitäisikö sitä tukea? Sil­lä olen ajatel­lut vält­tää ikärasismina.
    T:Juha-Pekka Lehto Raisio

  23. Pikkulin­nut laulavat, että kun viime vuo­den luvut saadaan koh­ta julk­isu­u­teen, monel­la eläkey­htiöl­lä 2012 tulee ole­maan ensim­mäi­nen pakkasvuosi.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että sisään saadut rahat ovat vähem­män kuin ulos mak­se­tut rahat.
    Nyt on siis alet­tu syömään kuormasta.…

    On siis edessä kolme vaihtoehtoa:
    1) Eläkeikää nostetaan
    2) Mak­su­ja nostetaan
    3) Tulee ennen pitkää rysäys

    Jokainen täysjärki­nen ymmärtää, että eläkeiän pikainen nos­to on se ain­oa oikea ratkaisu.

    Toiv­ot­tavasti jär­ki voit­taa, vaik­ka siitä ei olekaan nyt mitään merkkejä.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on jär­ki tallella

  24. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    On siis edessä kolme vaihtoehtoa:
    1) Eläkeikää nostetaan
    2) Mak­su­ja nostetaan
    3) Tulee ennen pitkää rysäys

    Jokainen täysjärki­nen ymmärtää, että eläkeiän pikainen nos­to on se ain­oa oikea ratkaisu.
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on jär­ki tallella 

    Epäilemät­tä eläkeikää on nos­tet­ta­va ennen pitkää (ja pari ulko­maista viisas­ta on jopa esit­tänyt, miten se pitäisi tehdä), mut­ta kukaan ei ole vielä ker­tonut miten se ratkaisee juuri nyt käsil­lä ole­vat ongel­mat eli vien­ti­in myytävis­sä ole­vien tuot­tei­den puut­teen tai Nokian rom­ah­duk­sen aiheut­ta­man työ­paikko­jen menetyksen.

    Miten yrit­täjää aut­taa se, että hän pitää työn­tek­i­jöitään töis­sä pari vuot­ta kauemmin?
    Ilmeis­es­ti ei mitenkään, kos­ka siihen ei näytä ole­van mitään halua.

  25. Eikös sinne kuor­maan ole sen takia laitet­tu, että siitä joskus ote­taankin? No, vakavasti puhuen se kuor­ma ei kai tarpeek­si pitkäk­si aikaa riitä, joten jotain tart­tis tehrä.

    Sep­po Korp­poo: Nyt on siis alet­tu syömään kuormasta….

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    THL:n pitkän ajan seu­ran­nan mukaan ikäih­miset ovat nyt aivan olennaisest56i ter­veem­piä kuin kymme­nen vuot­ta sitten.

    Juuri näin.

    Juhani Salo­vaara: Tilas­to­jen mukaan suo­ma­lais­ten keskimääräi­nen elinikä on nous­sut viime vuosi­na neljässä vuodessa vuo­den ver­ran. Melkoisen hur­jaa vauh­tia, jota tosin ei voine jatkua lop­ut­tomi­in. Ehkä jo hidas­tu­misen merkke­jä on ole­mas­sa. Juuri tämä syn­nyt­tää sen eläkeon­gel­man, kun eläkeläis­ten määrä kaksinker­tais­tuu ja he ovat eläk­keel­lä kak­si ker­taa kauem­min kuin ennen vaikka­pa 1960-luvulla.

  27. Sep­po Korp­poo:
    On siis edessä kolme vaihtoehtoa:
    1) Eläkeikää nostetaan
    2) Mak­su­ja nostetaan
    3) Tulee ennen pitkää rysäys

    Jokainen täysjärki­nen ymmärtää, että eläkeiän pikainen nos­to on se ain­oa oikea ratkaisu.

    Vielä on vaihtoehto :

    4) Leikataan eläkkeitä

    Mieluiten heti ja paljon. Laite­taan eläkekat­to. Suuret ikälu­okat ovat jär­jestäneet itselleen suuren eläk­keen, mut­ta eivät osal­lis­tu sen mak­samiseen. Hei­dän mak­sun­sa oli­vat pienem­mät, kuin nuorem­pi­en sukupolvien ja kerä­tyt rahat on jo läh­es kokon­aan käytet­ty. Nuorem­mat sukupol­vet joutu­vat tyy­tymään kas­vavi­in mak­sui­hin ja häviävän pie­neen eläkkeeseen.

    Mik­si tarvi­taan eläkeikä? eikö sen voisi kokon­aan pois­taan. Itsel­leni tulee mieleen lähin­nä syyt, että eläk­keen saa­jien määrä halu­taan rajoit­taa ja toisek­si palka­n­mak­sa­jat halu­a­vat päästä hel­posti eroon ttyön­tek­i­jöistä, joiden työ­suori­tus ei enään vas­taa kas­vavaa palkkaa. 

    Ensim­mäistä ongel­maa helpot­taiso eläkekat­to. Tai vaik­ka kaikille sama kansaneläke, ei ansiosi­don­naisu­ut­ta ja sen voisi saa­da kaik­ki iästä ja työti­lanteesta riip­pumat­ta. Mik­si val­tion pitäisi ylläpitää tulo­ero­ja? Onko suuret tulot etu, jos­ta ei voi luop­ua vaik­ka ei kykene töi­hin? Ansiosi­don­naisen osan kukin voisi säästää itse tai vaku­ut­taa itsen­sä työkyvyt­tömyy­den varalta.

    Tois­es­ta ongel­mas­ta pitäisi muutenkin päästä eroon, eikä vain iän perus­teel­la pois­taa ihmisiä työelämästä — tuot­ta­mat­tomat ja heikom­mat yksilöt voisi­vat tehdä keveämpiä töitä alen­netul­la pal­ka­lla, kos­ka kansaneläke aut­taa pärjäämään.

    Kukin voisi halu­a­manaan het­kenä tai vähitellen siir­tyä pois töistä jos niin haluaa.

  28. hmoila­nen:
    Eikös sinne kuor­maan ole sen takia laitet­tu, että siitä joskus ote­taankin? No, vakavasti puhuen se kuor­ma ei kai tarpeek­si pitkäk­si aikaa riitä, joten jotain tart­tis tehrä.

    Tosi­ta­ri­na. Vaikka­pa nyt vuo­den 2011 lopus­sa eläke­varat yksi­ty­i­sis­sä työeläke­laitok­sis­sa (http://www.etk.fi/fi/service/el%C3%A4kevarat_el%C3%A4kelaitoksissa/1144/el%C3%A4kevarat_el%C3%A4kelaitoksissa) vas­ta­si­vat noin neljännestä eläkeoikeuk­sien nykyarvosta. 

    Tule­via sukupuo­lia on siis pakko istut­taa jär­jestelmässä vähin­tään tuon 75 %:n ver­ran. Jos vaikut­taa siltä, ettei rahaa ker­ry riit­tävästi kat­ta­maan tämän osu­u­den mak­samista vuosit­tain, on mah­dol­lista joko a) nos­taa mak­su­ja b) syödä eläke­varan­to­ja jota myös puskureik­si kut­su­taan. Jälkim­mäistä ollaan kai harvem­min käytän­nössä tehty, ensim­mäi­nen on ollut se ensisi­jainen ratkaisu. 

    Jos arvioidaan, että muiden kuin yksi­ty­is­ten työeläke­laitosten var­al­lisu­us-mak­susi­toomusaste on sama, niin tämä tuot­taa reilun 400 mil­jardin mak­susi­toomuk­sen (143,4 mil­jar­dia on 25 %:a 573,6 mil­jardista, eli 430,2 mil­jar­dia on mak­sus­sa ole­vaa oikeut­ta). Jokat­a­pauk­ses­sa, jonkun porukan tämä 430 mil­jar­dia on tilitet­tävä. Käytän­nössä jär­jestelmä on siis lupaus siitä, että tule­vat asi­akkaat tule­vat aina mak­samaan edel­lis­ten laskun.

    Hie­man nurinkurista, ja moraalikadon/talletuspaon ris­ki on ilmeinen tilanteessa, jos­sa jokainen asi­akas tilaa itse rav­in­to­la-annok­sen­sa tietäen, että seu­raa­van asi­akkaan hom­ma on mak­saa lasku.

  29. Yks yrit­täjä: Vielä on vaihtoehto :

    4) Leikataan eläkkeitä

    Mieluiten heti ja paljon. Laite­taan eläkekatto… 

    Eläkekat­to on lois­ta­va idea. 😉 Se tarkoit­taa myös eläke­mak­su­jen tasaamista, joten taloud­es­ta jotain ymmärtävät pystyvät hoita­maan itselleen parem­mat eläk­keet tule­vaisu­udessa. Siis kaikille sama eläke­mak­su ja samat peruseläkkeet.

    Ruot­salaisil­la­han on tähän suun­taan ole­va jär­jestelmä. Puo­let tulee keskite­tys­tä jär­jestelmästä ja toisen puolen voit itse päät­tää. Ruot­salaiset eivät ole tyy­tyväisiä järjestelmäänsä.

  30. Sep­po Korp­poo:
    Pikkulin­nut laulavat, että kun viime vuo­den luvut saadaan koh­ta julk­isu­u­teen, monel­la eläkey­htiöl­lä 2012 tulee ole­maan ensim­mäi­nen pakkasvuosi… 

    Entä sit­ten? Alku­peräi­nen idea oli, että eläkey­htöi­den var­al­lisu­us pure­taan suurten ikälu­okkien eläkkeitä mak­set­taes­sa. Sen vuok­si­han sitä lähdet­ti­in rahastoimaan.

    Eläkey­htiöi­den var­al­lisu­ud­esta­han on vain tul­lut val­takeskit­tymä, jos­ta ei halu­ta luop­ua. Eläkkeisi­in sil­lä ei ole vaiku­tus­ta — joidenkin poli­itikko­jen ja työ­markki­na­jo­hta­jien val­taan kylläkin. 😀

  31. Kor­jaus Soin­in­vaaran tekstiin.
    Vuo­den 2013 TyEL-mak­sun van­hu­useläkeosan mak­su työ­nan­ta­jalle nousee iän myötä ja riip­puu työn­tek­i­jän iästä. 18-vuo­ti­aalle se on 1,83 % palka­s­ta ja 54-vuo­ti­aalle peräti 4,77%. Työkyvyt­tömyy­seläkeosan mak­su määräy­tyy samoin palkan määrästä. Se nousee 18-vuo­ti­aan 0,05 %:sta tasais­es­ti siten, että 54-vuo­ti­aas­ta mak­se­taan peräti 1.85 %. Eli 54-vuo­ti­aas­ta (miehestä) joutuu mak­samaa TyEL mak­su­ja yhteen­sä 4,74 % enem­män kuin 18-vuotiaasta.
    Ero 45 ‑vuo­ti­aan kohdal­la 18-vuo­ti­aaseen ver­rat­tuna on “vain” 1,92 %. Ja nais­es­ta mak­su on 0,4–1,18 % korkeampi, nousten ikävu­osien karttuessa.
    MUTTA 55-vuo­ti­aas­ta alka­en van­hu­useläk­keenosan mak­su on nyky­isin tasan 0%. Luulisi, että 55-vuo­ti­ai­ta kan­nat­taisi palkata, kos­ka van­hu­useläke­mak­su ja työkyvyt­tömyys­mak­su on enään yht. n. 2%. Eli 55-vuo­tias on näis­sä mak­su­is­sa samal­la viival­la kuin 18-vuo­tias (1,83 %).
    Johtopäätös: Yri­tyk­sis­sä on asenne, että mak­sut nou­se­vat ikää myöten, kan­nat­taa näin ollen palkata nuori (perus­teet oikein). Ei tun­neta vapau­tus­ta van­hu­useläkeosan­mak­sus­ta yli 55-vuo­ti­aiden kohdal­la ja/tai asen­teet ovat niin pint­tyneet; iäkkäät tule­vat kalliimmaksi. 

    Van­hu­useläkeosaa joutu mak­samaan nai­sista 0,4–1,18 % enem­män. Ei siis ihme, että naisil­la on alem­pi palk­ka ja että monas­ti palkataan mielum­min mies. 

    Lähde: http://www.google.fi (Suur­työ­nan­ta­jan tyel-vaku­u­tus­mak­suopas 2013 Tapiola) 

    Vaik­ka min­ul­la on aka­teem­i­nen kaup­pako­rkeak­oulun koulu­tus (mies) ja vankkaa koke­mus­ta ja näyt­töä, en ole saanut töitä pari­in vuo­teen, aloitin etsimisen 56-vuo­ti­aana. Head hunt­ter kaveri­ni sanoo, että jos ei ole tut­tua tms. niin et löy­dä töitä. Yli 45-vuo­ti­aillekin työn saan­ti on vaikeata.

    1. MUTTA 55-vuo­ti­aas­ta alka­en van­hu­useläk­keenosan mak­su on nyky­isin tasan 0%. Luulisi, että 55-vuo­ti­ai­ta kan­nat­taisi palkata, kos­ka van­hu­useläke­mak­su ja työkyvyt­tömyys­mak­su on enään yht. n. 2%. Eli 55-vuo­tias on näis­sä mak­su­is­sa samal­la viival­la kuin 18-vuo­tias (1,83 %).

      Tuo tieto on väärä tai siis vah­vasti harhaan­jo­hta­va. Suurten työ­nan­ta­jien eläke­mak­sut ovat melko mon­imutkaista tekni­ikkaa. Tuo tieto koskee3 ven­hu­useläk­keen rahas­toitavaa osu­ut­ta, joka on koko mak­sus­ta mitätön osa. Sen nol­laamisel­la tehdään tilaa työkyvyt­tömyy­seläeosalle, joka vas­taavasti kas­vaa. Jos työkyvyt­tömyys­riskin on keskimääräi­nen tai on pieni työ­nanata­ja, lop­putu­los on, että eläke­mak­su on iästä riip­pumat­ta vakio, mut­ta jos ris­ki on suurem­pi, jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä eri­tyis­es­ti ikäih­miset tul­vat kalli­ik­si ja jos riskin on keskimääräistä pienem­pi, ikäih­miset ovat keskimääräistä hie­man halvempia.

  32. Kalle: Entä sit­ten? Alku­peräi­nen idea oli, että eläkey­htöi­den var­al­lisu­us pure­taan suurten ikälu­okkien eläkkeitä mak­set­taes­sa. Sen vuok­si­han sitä lähdet­ti­in rahastoimaan.

    Eläkey­htiöi­den var­al­lisu­ud­esta­han on vain tul­lut val­takeskit­tymä, jos­ta ei halu­ta luop­ua. Eläkkeisi­in sil­lä ei ole vaiku­tus­ta – joidenkin poli­itikko­jen ja työ­markki­na­jo­hta­jien val­taan kylläkin. 

    Suositeltavaa luet­tavaa: http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf

    1. Tuos­sa talouselämän jutus­sa eläke­jär­jestelmän kestävyys oli irrotet­tu muus­ta taloud­es­ta. Eli­naikak­er­roin alen­taa eläkkeitä vaik­ka nol­laan, joten eläke­jär­jestelmä pysyy hengis­sä, mut­ta vaö­tion Ja kun­tien talous kaatuu. Eläkkei­den pienu­us siirtää meno­ja kun­nille, kso­ka vahik­set eivät mak­sa omas­ta hoi­dostaan. Jos ihmiset ovat keskim­märin kolmekym­men­tä vuot­ta elämästään pienel­lä eläk­keel­lä, aika vähän he mak­sa­vat vero­ja, mut­ta käyt­tävät ter­veyspalvelu­ja runsaasti.

  33. Mart­ti L: Vaik­ka min­ul­la on aka­teem­i­nen kaup­pako­rkeak­oulun koulu­tus (mies) ja vankkaa koke­mus­ta ja näyt­töä, en ole saanut töitä pari­in vuo­teen, aloitin etsimisen 56-vuo­ti­aana. Head hunt­ter kaveri­ni sanoo, että jos ei ole tut­tua tms. niin et löy­dä töitä. Yli 45-vuo­ti­aillekin työn saan­ti on vaikeata.

    Yli 45-vuo­ti­aiden mut­ta alle 5‑kymppiseten työl­listymisongel­mat perus­tu­vat aika usein omien koke­musteni perus­teel­la liian kovaan palkkapyyn­töön ja ura­toiveisi­in suh­teessa osaamiseen. Jos uusi työ­paik­ka ei vas­taa 1:1 van­haa, niin edel­liseen työ­paikkaan perus­tu­val­ta palkkapyyn­niltä ja posi­tiotoiveelta on poh­ja poissa. 

    Kun nykyaikana erikois­tu­taan hyvin pitkälle, voi käy­dä niin että merkit­tävä osa entis­es­tä osaamis­es­ta van­he­nee käsi­in samal­la het­kel­lä kun kävelee työ­paikan oves­ta ulos. Työ­nan­ta­ja ei ole valmis mak­samaan kovan ammat­ti­laisen palkkaa arpala­pus­ta, joka pitää kum­minkin pere­hdyt­tää hommiin.

    Isot fir­mat tietenkin kart­tel­e­vat van­hempia työnek­i­jöitä tääl­lä mainit­tu­jen asioiden takia ja aika suuri osa pitkälle erikois­tuneista työ­paikoista on juuri niis­sä suuris­sa fir­moissa. Niin­pä käy siten, että kyp­säl­lä iäl­lä irti­san­otuk­si tule­va joutuu hake­maan vain pieni­in fir­moi­hin, jois­sa taas palkat ja erikois­tu­misen tarve on alhaisempi. 

    Isois­sa fir­moissa on merkit­tävä osa työ­paikoista joten aika mon­ta ovea nap­sah­taa nenän edessä kiinni.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa talouselämän jutus­sa eläke­jär­jestelmän kestävyys oli irrotet­tu muus­ta taloudesta. 

    Ja entäs sit­ten? Julk­isu­udessa käytävä keskustelu eläke­jär­jestelmän “kestävyys­va­jeesta” on irroitet­tu muus­ta taloud­es­ta muutenkin.

    1. Eläke­jär­jestelmä on semen­toin­ut itsen­sä kestäväik­si sil­lä, ettei sen tarvit­gse mak­saa eläkkeitä, jos elinikä pite­nee. Eläk­keelle­si­ir­tymisikää perustel­laan — ne jot­ka siitä jotain ymmärtävät — perustel­e­vat koko julkisen talouden edulla.

  35. Tule­via sukupuo­lia on siis pakko istut­taa jär­jestelmässä vähin­tään tuon 75 %:n ver­ran. Jos vaikut­taa siltä, ettei rahaa ker­ry riit­tävästi kat­ta­maan tämän osu­u­den mak­samista vuosit­tain, on mah­dol­lista joko a) nos­taa mak­su­ja b) syödä eläke­varan­to­ja jota myös puskureik­si kut­su­taan. Jälkim­mäistä ollaan kai harvem­min käytän­nössä tehty, ensim­mäi­nen on ollut se ensisi­jainen ratkaisu. 

    Toisaal­ta asetel­ma voi muut­tua “pien­ten ikälu­okkien” päästessä val­lankah­vaan. Mak­sa­jan osa ei ole help­po, jos mak­sa­ja tietää, ettei saa itse koskaan maks­man­sa kokoista vastinet­ta. Mik­si rahoit­taa jär­jestelmää, jos­ta itse ei voi mitenkään hyötyä?

    “Sol­i­daarisu­udel­la” suuria ikälu­okkia kohtaan voi olla rajansa. Jää nähtäväk­si, pää­tyvätkö pienet ikälu­okat purka­maan kohtu­ut­toman kalli­in eläke­jär­jestelmän lähivu­osikym­meninä. Nykya­jat­telus­sa mah­do­ton, mut­ta käytän­nössä hyvin mah­dolli­nen skenaario.

  36. Van­ho­jen, tarkem­min sanoen 50–60-vuotiaiden, tulem­i­nen kalli­ik­si korkean tk-riskin suur­työn­tan­ta­jille johtuu ns. mak­su­lu­okka­mallista. Mak­su­lu­okka­mallis­sa suur­työ­nan­ta­jan tk-mak­su määräy­tyy karkeasti työ­nan­ta­jan toteu­tuneen työkyvyt­tömyysalka­vu­u­den ja keskimääräisen tk-alka­vu­u­den suh­teesta. Täl­lä suh­teel­la ker­ro­taan sit­ten keskimääräistä tk-mak­sua, joka on voimakkaasti ikäri­ip­pu­vainen. 50–60-vuotiailla työeläke­mak­sun tk-osa on (kuten Osmokin tote­si) suurim­mil­laan, joten suuren tk-riskin työ­nan­ta­jille nimeno­maan näi­den henkilöi­den työeläke­mak­su tulee poikkeuk­sel­lisen kalli­ik­si. Vas­taavasti mata­lan tk-riskin työ­nan­ta­jil­la nämä ovat poikkeuk­sel­lisen halpo­ja ainakin työeläke­mak­sun mielessä. Pien­työ­nan­ta­jien tk-mak­sus­sa ei ole omavastuisuutta.

    Omavas­tu­un tarkoi­tushan on per­im­miltään hyvä ja kan­nus­ta­nee sinäl­lään vähen­tämään työkyvyt­tömyystapauk­sia, jot­ka tule­vat myös yhteiskun­nalle hyvin kalliiksi.

    Mitä itse pääasi­aan tulee, kaik­ki oleel­liset osa­puo­let lienevät jo sisäistäneet alim­man eläkeiän nos­ton vält­tämämät­tömyy­den nimeno­maan kansan­talouden kannal­ta. Toki täl­läkin yritetään käy­dä kaup­paa lop­pu­un asti kolmikan­nas­sa eikä nos­to valitet­tavasti tai­da olla edes poli­it­tis­es­ti real­isti­nen vielä täl­lä hallituskaudella…

  37. Viimeinen elin­vu­osi on kallein hoitokus­tan­nuk­sil­taan. Niitä on kuitenkin jokaisel­la yhtä mon­ta. Suuril­la ikälu­okil­la ne ovat myös yhtä aikaa.

    Mitä moroaali­ton­ta on siir­tyä pienelle eläk­keelle, joka kor­vataan taku­ueläk­keenä ja toimeen­tu­lo­tuke­na ja hoitopaikkana laitok­ses­sa? Jos jää suurelle eläk­keelle, ne joutuu mak­samaan ihan itse siitä “eläk­keestä”. Eivät ikäih­miset ole tyhmiä.

    Kun vir­ta vähe­nee, omi­a­su­ud­es­ta ainakin akn­nata­ta han­kki­u­tua eroon ja siir­tyä kalli­iseen vuokra-asuntoon.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläk­keelle­si­ir­tymisikää perustel­laan – ne jot­ka siitä jotain ymmärtävät – perustel­e­vat koko julkisen talouden edulla. 

    Se että eläkkei­den sijaan mak­se­taan työt­tömyysko­r­vauk­sia ei edis­tä julkisen talouden etua yhtään mihinkään. Itse asi­as­sa taitaa olla niin että eläkkei­den mak­sami­nen on edullisem­pi vai­h­toe­hto, niistä rahoista kun osa tulee sijoi­tus­tuot­to­jen kautta.

  39. Kalle:

    Ruot­salaiset eivät ole tyy­tyväisiä järjestelmäänsä.

    Miten niin eivät ole tyytyväisiä?

    Ja jos joku on tyy­tymätön niin kan­nat­taa kyl­lä tarkkaan kat­soa, että kuka hän on ja mis­tä syystä.

    Var­maan esim. Mikael Lil­ius ja Juk­ka Här­mälä ovat erit­täin tyy­tyväisiä Suomen eläke­jär­jestelmään, mut­ta ei se vält­tämät­tä silti ole kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvä.

    Luulen, että Ruot­sis­sa mon­et koko kansan­taloud­es­ta huol­ta kan­ta­vat pitävät hei­dän nyky­istä jär­jestelmään­sä varsin hyvänä. Ja hyvä se olisi Suomeenkin, ainakin parem­pi kuin meikäläis­ten nykyi­nen jär­jestelmä. Ruotsin mallis­sa ei vas­tu­ut­tomasti kaade­ta taakkaa tule­vien sukupolvien harteille siinä määrin kuin Suomessa.

  40. Sun Tzu: Se että eläkkei­den sijaan mak­se­taan työt­tömyysko­r­vauk­sia ei edis­tä julkisen talouden etua yhtään mihinkään.

    No edis­tääpä, kos­ka työt­tömyysko­r­vauk­sil­la on yleen­sä ikävämpi köl­liä kuin eläk­keel­lä. Kor­vauk­set ovat pienem­mät ja ansio-osa lop­puu 500 päivä kulut­tua. Lisäk­si työt­tömyysko­r­vau­sai­ka käytän­nössä alen­taa tule­vaa eläkettä.

    Kyl­lä siinä aika moni miet­tii että pitäsköhän sit­tenkin yrit­tää takaisin töihin.

  41. Mun mielestä työeläke­jär­jestelmä on petos­ta, rahaa ote­taan vas­toin tah­toani aivan kuten maan pakkol­u­nas­tuk­sis­sa. Kun rahat on saatu, alkaa jatku­va marisem­i­nen eläkkei­den mak­sun vas­ten­mielisyy­destä sekä voimavaro­jen tuh­laus, elinkei­noelämän intressien ajamiseen, tule­vien eläkeläis­ten rahoilla. 

    Meil­lä on kansaneläke­jär­jestelmä joka on riit­tävä eläkesys­tee­mi, jos haluu lisää sijoit­taa sit­ten omia raho­jaan minne lystää.

    Jos eläkey­htiöitä ei voi muut­taa rahak­si, mulle kel­paa myös arvopa­per­it ja kiin­teä omaisuus.

  42. Lau­ri Ojala:
    Omavas­tu­un tarkoi­tushan on per­im­miltään hyvä ja kan­nus­ta­nee sinäl­lään vähen­tämään työkyvyt­tömyystapauk­sia, jot­ka tule­vat myös yhteiskun­nalle hyvin kalliiksi. 

    On muuten aika jär­jen­vas­taista että tänä päivänä rahaste­taan asioil­la joista aika on ajanut ohi jo vuosikym­meniä sitten.

    50 vuot­ta sit­ten suurem­pi osa töistä Suomes­sa oli ruumi­il­lista hom­maa jol­loin oli rel­e­vant­ti huoli siitä että työn­tek­i­jä voi rasit­tua liikaa. Tänä päivänä 95% suo­ma­lai­sista töistä on lev­eäl­lä per­sauk­sel­la istu­mista tuo­lil­la jol­loin ter­veysriskit ovat läskien kerään­tymi­nen ja juopot­telu. Kumpaankaan ei työ­nan­ta­ja voi vaikuttaa.

  43. Sylt­ty:

    Kyl­lä siinä aika moni miet­tii että pitäsköhän sit­tenkin yrit­tää takaisin töihin. 

    Kun palkkavaa­timus jol­la ylitetään taivaal­ta tip­pu­van ilmaisen rahan määrä on siinä 1500–2000 e/kk ei kan­na­ta paljon miet­tiä. Töitä ei näil­lä vaa­timuk­sil­la löydy.

  44. Sivuhuo­mau­tuk­se­na: Nokian rom­ah­dus ei ole vienyt työ­paikko­ja juuri lainkaan. Ohjelmis­toinsinöörien työt­tömyys on edelleen melko­lail­la nollassa.

  45. tiedemies:
    Sivuhuo­mau­tuk­se­na: Nokian rom­ah­dus ei ole vienyt työ­paikko­ja juuri lainkaan. Ohjelmis­toinsinöörien työt­tömyys on edelleen melko­lail­la nollassa.

    Kuin­ka suuri osa Nokian pihalle heit­e­ty­istä duunareista oli ohjelmis­toinsinööre­jä? Esim. sieltä Salon tehtaas­ta irti­san­ot­ti­in 850 hlöä enkä usko että niistä val­taosa olis ollu ohjelmis­toinsse­jä, kun siel­lä kai tehti­in aika paljon ihan kokoon­pan­odu­u­nia liukuhihnalla.

  46. Mitä muu­ta merk­i­tys­tä on eläkeiän nos­tamisel­la kuin ihmis­ten kiusaami­nen, jos näille ihmisille ei löy­dy töitä?

  47. Rogue: Kuin­ka suuri osa Nokian pihalle heit­e­ty­istä duunareista oli ohjelmis­toinsinööre­jä? Esim. sieltä Salon tehtaas­ta irti­san­ot­ti­in 850 hlöä enkä usko että niistä val­taosa olis ollu ohjelmis­toinsse­jä, kun siel­lä kai tehti­in aika paljon ihan kokoon­pan­odu­u­nia liukuhihnalla.

    Salos­sa kyl­lä tehti­in paljon kokoon­pan­odu­u­nia liukuhi­h­nal­la, mut­ta työn tekivät robot­it, ei ollut ihmisiä muu­ta kuin lataa­mas­sa kom­po­nent­te­ja koneeseen.
    Eikä palkkakus­tan­nuk­sil­la ole juuri mitään roo­lia sel­l­aises­sa tehtaassa.

  48. anonyy­mi:
    Mitä muu­ta merk­i­tys­tä on eläkeiän nos­tamisel­la kuin ihmis­ten kiusaami­nen, jos näille ihmisille ei löy­dy töitä? 

    Jos työt­tömyysko­r­vauk­set ovat pienem­piä kuin eläke, niin säästyy­hän siinä julk­ista rahaa. Vielä enem­män, jos yhdis­telmä nos­tet­tu eläkeikä + työt­tömyys las­kee eläket­tä eläkeiän lop­ul­ta koittaessa.

  49. Raimo K: Salos­sa kyl­lä tehti­in paljon kokoon­pan­odu­u­nia liukuhi­h­nal­la, mut­ta työn tekivät robot­it, ei ollut ihmisiä muu­ta kuin lataa­mas­sa kom­po­nent­te­ja koneeseen.
    Eikä palkkakus­tan­nuk­sil­la ole juuri mitään roo­lia sel­l­aises­sa tehtaassa.

    En löytäny selvää tietoa tos­ta, mut­ta esim. tässä uutises­sa vih­jataan, että nimeno­maan kokoon­panon Aasi­aan siirtämisen takia olis irti­san­ot­tu vajaa tuhat työn­tek­i­jää. En tiiä seisoske­liko ne siinä liukuhi­h­nal­la vai mitä ne teki, mut­ta jotenkin niiden duu­nit siihen kokoon­panoon ilmeis­es­ti liitty.

  50. Raimo K: Salos­sa kyl­lä tehti­in paljon kokoon­pan­odu­u­nia liukuhi­h­nal­la, mut­ta työn tekivät robot­it, ei ollut ihmisiä muu­ta kuin lataa­mas­sa kom­po­nent­te­ja koneeseen.
    Eikä palkkakus­tan­nuk­sil­la ole juuri mitään roo­lia sel­l­aises­sa tehtaassa.

    Matka­puhe­lim­ien valmis­t­a­mi­nen ei ole ihan niin automaat­tista kuin kuvit­telet. Vaik­ka piir­ilevy­ille kom­po­nen­tit lado­taan automaat­tis­es­ti ja robot­it aja­vat ne juo­to­slin­jas­ta läpi, puhe­limet kootaan ja tes­tataan edelleen käsin.

    Palkkakus­tan­nuk­set eivät tosi­aan var­maan olleet isoin jut­tu, enem­män vaivaa on logis­ti­ikas­sa kun kom­po­nen­tit tehdään nykyään enim­mäk­seen Kauko-Idässä.

  51. Rogue: En löytäny selvää tietoa tos­ta, mut­ta esim. tässä uutises­sa vih­jataan, että nimeno­maan kokoon­panon Aasi­aan siirtämisen takia olis irti­san­ot­tu vajaa tuhat työn­tek­i­jää. En tiiä seisoske­liko ne siinä liukuhi­h­nal­la vai mitä ne teki, mut­ta jotenkin niiden duu­nit siihen kokoon­panoon ilmeis­es­ti liitty.

    Enpä osaa sanoa mitään ko. jutus­ta, mut­ta sil­loin kun siel­lä tehtaal­la kävin niin lin­jal­la ei ollut mui­ta kuin robot­te­ja, puhe­lim­ia pakkaa­mas­sa oli naisväkeä.
    No, voihan olla, että oli mui­ta lin­jo­ja, koko tehdas­ta en kiertänyt.
    Toisaal­ta voi tode­ta, että ei sel­l­ainen kokoon­panoro­bot­ti niin harv­inainen laite ole, piir­ilevyjä kokoavia robot­te­ja olen näh­nyt aika pienessäkin firmassa.

  52. Van­hu­useläk­keen rin­nal­la teh­dyn työn kai voi hakea vas­ta 68 vuotiaana:
    “Van­hu­useläkeaikana alka­neesta työstä kart­tunut uusi eläke myön­netään eläk­keen­saa­jalle hake­muk­ses­ta 68-vuo­ti­aana, jos kart­tuma on saman sek­torin eläke­lakien mukaista kuin vanhuuseläke.”

    Joku muis­teli että eläk­keen­lasken­ta on kovin vaikeaa, no näin se oli vuo­den 2004 sään­nösten mukaan. Nämä 2005 sään­nök­set on aika suo­ravi­ivaiset. Jotkut korote­tut kart­tumat julkisel­la puolel­la riip­puu siitä, että onko katko­ton työ­suhde julkiseen sek­tori­in vai ei ja lusi­iko henkilöko­htaiseen eläkeikään asti, mut­ta näi­denkin merk­i­tys alkaa vähetä koko ajan, kun niitä vuosia ennen 1994 ei ole mon­taa työhistoriassa.

    Osa-aika eläkekkään ei ole enää sel­l­ainen herkku kuin aikaisem­min, esim. vuon­na 1953 ja myöhemmin
    syn­tyneil­lä henkilöil­lä ei kar­tu eläket­tä ansion alen­e­mas­ta kuten aikaisem­min syntyneillä.

Vastaa käyttäjälle Rogue Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.