Asuminen Helsingin seudulla (3): Miksi ei kaavoiteta enemmän?

Asumisen kalleus johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän. Syytös kohdis­tuu kun­ti­in: kaavoit­takaa enemmän.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta voin ker­toa ter­veis­inä, että kovin help­poa ei lähin­nä tiivistämiseen perus­tu­va kaavoitus ole, kun asukkail­ta viedään alueet, jot­ka he ovat mieltäneet virk­istysalueik­si. Mut­ta on kaavoituk­sen hitau­teen toinenkin syy.

Kaavoit­ta­mi­nen mak­saa, enkä tarkoi­ta täl­lä kaavoit­ta­jan kynään ostet­tavaa mustet­ta. Tont­ti pitää saat­taa rak­en­tamiskelpoisek­si, eli maaperä on puhdis­tet­ta­va ja vahvis­tet­ta­va, on raken­net­ta­va kadut ja muu infra. Se on Helsingis­sä keskimäärin 400 — 500 euroa ker­rosneliöltä. Koivusaa­res­sa peräti 900 euroa neliöltä, mut­ta sitä ei näköjään raken­neta. Tämän päälle tule­vat koulut, päiväkodit, ratikat, metrot ja kaik­ki muu sellainen.

Helsingillä on nyt pahasti päässeet rahat lop­pumaan. Rahoi­tusjo­hto esit­tää investoin­neille 400 miljoo­nan euron vuo­tu­ista kat­toa. Toteutues­saan tuol­lainen kat­to merk­it­sisi yksikäsit­teis­es­ti, ettei kaupun­ki voi toteut­taa aikeitaan 5000 uud­es­ta asun­nos­ta. Sama ongel­ma kos­ki pitkään Van­taa­ta. Kaupung­in­jo­hta­ja oli asial­la luot­ta­mus­miehiä enem­pää vaivaa­mat­ta määrän­nyt, ettei kaupun­ki voi kas­vaa enem­pää kuin 1,5 pros­ent­tia vuodessa (suulli­nen tiedo­nan­to). Nyt ovat puikois­sa uudet miehet ja naiset ja Van­taa panos­taa voimakkaasti kehäradan asuinalueisi­in – ja läh­estyy taloudel­lista kriisiä.

Kun rak­en­tamista estää suurelta osin kun­tien vaikeudet rahoit­taa kasvua, voisiko tälle tehdä jotain? Olisi kansan­taloudel­lis­es­ti tärkeätä saa­da pääkaupunkiseudun asun­to-ongel­ma ratkaistuk­si, mut­ta kun­nil­la ei ole siihen rahaa. Aikanaan Van­hasen hal­li­tuk­ses­sa päämin­is­teri Van­hanen (Nur­mi­järvi) ja rahamin­is­teri Kalliomä­ki (Nur­mi­järvi) ajoi­vat läpi lisära­hoituk­sen nopeasti kas­vav­ille kehyskun­nille, mut­ta pääkaupunkiseudun kun­nat eivät tästä rahas­ta päässeet osal­lisik­si. Ymmärtääk­seni tästä hajau­tu­mis­sub­ven­tios­ta on nyt luovut­tu, mut­ta voin olla väärässä. Täl­lainen tuki pitäisi saa­da nimeno­mais­es­ti Helsingille, Espoolle ja Van­taalle. Asete­taan niille jokin tavoitea­sun­to­tuotan­to ja mak­se­taan kor­vaus­ta sen ylimenevästä asuntotuotannosta.

Toki voisi ajatel­la niinkin, että kun­nan kasvun voisi rahoit­taa kaavoitushyödyl­lä. Kun asun­not ovat niin mah­dot­toman kalli­ita, raken­nu­soikeu­den arvo on suuri. Raken­nu­soikeu­den arvol­la pitäisi saa­da ton­tit raken­nuskelpoisek­si ja rahoit­taa vielä ne koulu- ja päiväkoti­raken­nuk­set. Yksi­tyis­es­tä maas­ta pitäisi voi­da per­iä melko korkeatakin raken­nus­maa­mak­sua ja kun­nan pitäisi voi­da pan­na maan hin­ta lihoik­si sen sijaan, että asun­to­jen korkea hin­ta lihot­taa raken­nus­li­ikkeitä. Tässä olisi se hyvä puoli, että ihan syr­jään ei kan­nat­taisi rak­en­taa, kos­ka se tuot­taa kun­nalle aina tap­pi­o­ta niin kuin tulee tuottaakin.

Vaa­timus ava­ta use­ampia asuinaluei­ta ker­ral­la, jot­ta tont­ti­maan hin­ta alenisi, on kun­nal­listaloudel­lis­es­ti täysin mah­do­ton, kos­ka sil­loin vajaasti rak­en­tuville asuinalueille pitää tehdä infraa etu­a­jas­sa. Samaan joukkoon kuu­luu aja­tus, että kuin­ka syr­jässä hyvän­sä ole­va maan­omis­ta­ja voisi vaa­tia maansa kaavoit­tamista. Se vas­ta maksaisi.

===

Helsin­gin seudul­la on kaavoitet­tu­ja, tyhjiä tai vajaasti raken­net­tu­ja tont­te­ja, joi­ta yritetään nyt patis­taa pakot­ta­mal­la kun­nat aset­ta­maan niille korkeampi kiin­teistövero, vähin­tään 1,5 pros­ent­tiyk­sikköä yli yleisen kiin­teistöveron, jol­loin veroksi tulee esimerkik­si Helsingis­sä vähin­tään 2,3 %. Vero esimerkik­si Helsingis­sä on nyt 0,8%. Mie­lenki­in­toista tässä on, mik­si val­tion pitää pakot­taa kun­nat tähän, mik­si ne eivät vapaae­htois­es­ti nos­ta tätä veroa suo­raan tap­pi­in, eli kolmeen pros­ent­ti­in. Nämä vajaasti raken­netut alueethan sijait­se­vat suo­raan kun­nal­lis­tekni­ikan äärel­lä ja ovat siten hyvin edullisia. Jos ei halua mak­saa käyt­tämät­tömästä raken­nu­soikeud­es­ta, aihana se raken­nu­soikeus voidaan poistaa.

71 vastausta artikkeliin “Asuminen Helsingin seudulla (3): Miksi ei kaavoiteta enemmän?”

  1. Osmo kir­joit­ti:

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta voin ker­toa ter­veis­inä, että kovin help­poa ei lähin­nä tiivistämiseen perus­tu­va kaavoitus ole, kun asukkail­ta viedään alueet, jot­ka he ovat mieltäneet virk­istysalueik­si. Mut­ta on kaavoituk­sen hitau­teen toinenkin syy. 

    Sik­si kaavoit­tus pitääkin kohdis­taa nyky­isi­in liiken­nevihreisi­in alue­hin. Kaupunki­mo­tar­it bulevardeiksi!

  2. Kaavoit­ta­mi­nen mak­saa, enkä tarkoi­ta täl­lä kaavoit­ta­jan kynään ostet­tavaa mustet­ta. Tont­ti pitää saat­taa rak­en­tamiskelpoisek­si, eli maaperä on puhdis­tet­ta­va ja vahvis­tet­ta­va, on raken­net­ta­va kadut ja muu infra. Se on Helsingis­sä keskimäärin 400 – 500 euroa ker­rosneliöltä. Koivusaa­res­sa peräti 900 euroa neliöltä, mut­ta sitä ei näköjään rakenneta.

    Niin siis kuulem­ma, toisen käden tieto rahoi­tusjo­hta­jan suus­ta, Helsin­gin kaupun­ki ei ole tähän men­nessä kaavoit­ta­maan yhtään aluet­ta jos­ta ei olisi tul­lut takki­in. Maltil­lisil­lakin ton­tin myyn­ti- ja vuokrahin­noil­la esim. Jätkäsaares­ta tulee tol­laset 700 mil­liä kas­saan, että tätä voi kyl­lä pitää jo saavu­tuk­se­na. Se ratik­ka on muuten 30 mil­liä, tai jotain sinne päin.

    Tässä on use­ampi asia, mut­ta muu­tamia mainitakseni:
    — Jos pari tuhan­nelle asukkaalle tehdään motar­ili­it­tymä (20–50 mil­liä kpl) ja motarikan­sia (100–200 miljoon­aa kilo­metriltä), niin ne tulot menee jo tohon tiepu­uhastelu­un. Tää malli Koivusaari ei toimi.
    — Sikäli kun sen katu­verkon rak­en­tamiskus­tan­nuk­set on mis­sään suh­teessa sen pin­ta-alaan, niin kantsisko vähän kat­too niitä katu­jen lev­eyk­siä ja muutenkin tarvet­ta. Siinä on jotain surkuhu­paisaa kun jos­sain Tapani­lan uudel­la pien­taloalueel­la mis­sä kul­kee yksi ihmi­nen tun­nisa on 15 metriä levä kat­ua jalka­käytävi­neen, kun viereisel­lä van­hal­la omakoti­taloalueel­la pär­jätään neljä metriä lev­eäl­lä soratiellä.
    — Edel­liseen liit­tyen, kan­nat­taisi kat­soa sitä raken­nuste­hoku­ut­ta ylöspäin, kun ne tulot on per kerrosneliö.
    — En tiedä tästä juuri mitään eli saatan olla aivan väärässä ja kohtu­u­ton, mut­ta jotenkin min­ul­la herää kysymyk­siä että onko ihan pakko tehdä puis­toi­hin perus­tuk­sia? Eiks voisi vaik­ka lahjoa jotain ituhippe­jä vil­jelemään niitä viher­aluei­ta ton sijaan?

  3. Jos tont­ti­maa mak­saa, loogista on toki rak­en­taa kor­keem­paa. Ja jos halu­taan halvem­paa, mitäs jos raken­net­taisi­in pienem­pää. Siis sitä, mitä ihmiset halu­a­vat. Ja mis­tä nyt mak­sa­vat vaik­ka extraa.

    Toki mikään keino ei toi­mi, jos ollaan jo ennal­ta päätet­ty sulkea se pois vaihtoehdoista.

    (Ja jos rahas­ta on pulaa, mites ois tehost­a­mi­nen. Alote­taan sieltä kaupunginko­hta­jista ja vara­jo­hta­jista. Ei, ei niil­lä rahoil­la kaavoite­ta kauheasti, mut­ta näytetään nyt edes esimerkkiä ja kohtuutta.)

  4. Listalle voisi myös pistää sekoilun ja säätämisen kaavoituk­sen kanssa. Eikä pelkästään nim­by­i­lyn aiheut­ta­mat val­i­tuskier­rokset. Eri päät­täjät tekevät tätä kanssa.

    Eilen hesaris­sa oli jut­tu , että Natu­ra-aluei­den takia iso­ja osia Öster­sun­do­mia Helsin­gin rajo­jen sisäl­lä pitää kaavoit­taa uudelleen. Itämetron reit­tiä ja asemia pitää taas muuttaa.Eikö nämä luon­non­suo­jelu­alueet olleet selvil­lä ennen kaavoitus­ta? Pakkoli­itok­sista päätet­ti­in mon­ta vuot­ta sitten.(mikä on natu­ra-aluet­ta ja mil­lä perus­teel­la , sitä voi kanssa miettiä)

    Mitä sille vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadulle tapah­tui? Pitkälle men­ti­in ja vas­tus­ta oli paljon kanssa. Mut­ta oli­vatko edel­ly­tyk­set paper­il­la edes olemassa? 

    Tai sit­ten kokoomuk­sen puolelta tule­va vaa­timus mah­dol­lis­es­ti raken­net­ta­van Kru­unuvuoren sil­lan avaamista yksi­ty­isautoille. Jokainen tajuaa , että ilman hirvi­tyk­siä ahtaalle Liisankadulle eivät nämä autot mah­du. Ehdo­tus oli sit­ten rak­en­taa autor­e­it­ti jostain Som­pasaaren ja Kalasa­ta­man kautta.Kansainvälisen sil­tak­il­pailun tulok­set julk­iste­taan ensi viikol­la. Kalasa­ta­ma on kaavoitet­tu valmi­ik­si ja siel­lä on jo toista vuot­ta raken­nus käyn­nis­sä. Tästä sil­las­ta on riidel­ty jo vuosikau­sia ja selvi­tyk­siä tehty mon­een otteeseen. Mik­sei sit­ten tämä uusi vari­aa­tio ollut pöy­däl­lä noin 10v sitten?

  5. “Tässä olisi se hyvä puoli, että ihan syr­jään ei kan­nat­taisi rak­en­taa, kos­ka se tuot­taa kun­nalle aina tap­pi­o­ta niin kuin tulee tuottaakin.”

    Ilman muu­ta on sel­l­aisia infrakus­tan­nuk­sia, joi­ta on vaikeaa kohdis­taa niille, jot­ka infra­s­ta hyö­tyvät. Vesi­huolto ei ole yksi näistä — kus­tan­nus­po­h­jainen hin­noit­telu on mah­dolli­nen. Lain mukaan liit­tymis- ja perus­mak­sut voivat olla eri­laisia eri alueil­la kus­tan­nusten mukaan. Liit­tymis­mak­su­is­sa tätä mah­dol­lisu­ut­ta käytetään har­voin, perus­mak­su­is­sa ei tietääk­seni koskaan. Kuitenkin haja-asu­tusalueen verkos­tokus­tan­nuk­set ovat vähin­tään nelink­er­taiset tiivisti raken­net­tui­hin alueisi­in verrattuna.

    Kun­tien vesi­laitosten tulisi tehdä hin­noit­telus­ta oikeu­den­mukaista, sil­lä nyt ves­i­mak­su­is­sa on piiloveroa, jota kerätään ker­rostalolähiöi­den köy­hiltä, ja jon­ka avul­la jota mak­se­taan piilo­tukea omakoti­taloaluei­den hyvätuloisille.

  6. Onko min­ul­ta men­nyt kokon­aan ohi, vai onko se tilat­tu selvi­tys kaupunki­motarei­den muut­tamis­es­ta bule­vardeik­si jo valmis­tunut ja jos­sain ken­ties luet­tavis­sa? Vaik­ka sama se mitä siinä san­ot­taisi­in, ei tuol­laista tule kyl­lä kuu­na päivänä tapahtumaan.

  7. Mie­lenki­in­toista tässä on, mik­si val­tion pitää pakot­taa kun­nat tähän, mik­si ne eivät vapaae­htois­es­ti nos­ta tätä veroa suo­raan tappiin 

    Olisiko syynä se, että val­tion poli­itikot eivät ole yhtä hyvin raken­nus­fir­mo­jen taskus­sa kuin kunnallispoliitikot?

  8. Jos kaavoituk­sel­la halu­taan vähen­tää asun­top­u­laa, uusien asun­to­jen kaavoituk­sen lisäk­si voi lopet­taa liial­lisen toimis­to­jen ja muiden työ­paikkaraken­nusten kaavoit­tamisen. Halvem­mak­sikin tulisi näin. Tosin epäilen, että Helsin­gin hinku kas­vaa on yhtä suuri kuin muil­lakin Suomen kun­nil­la, ja sik­si vain kasvun mak­si­moin­ti kel­paa, vaik­ka asun­top­u­la pakot­taisi osan työn­tek­i­jöistä asumaan kauaskin. Tämä Suur-Helsin­gin luomi­nen ei liene neuvottelukysymys.

    Yksi keino asun­to­jen arvon alen­tamiseen voi olla rak­en­taa Helsin­ki aivan täy­teen. Jos­sain vai­heessa asun­to­jen hin­nat lähtevät lasku­un. Nykyi­nen väljyys ja viher­alueet saat­ta­vat vain lisätä asun­to­jen arvoa. 🙂

  9. Jos kehyskun­nille on mak­set­tu tuki­aisia asun­to­jen rak­en­tamiseen, kut­su­isin tätä mielu­um­min keskit­tymis­sub­ven­tiok­si kuin hajau­tu­mis­sub­ven­tiok­si. Pääkaupun­gin kokon­ais­mas­saa­han tuo tuki lisää eikä vähennä.

  10. Jos pääo­maa saa pankista negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la, Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa maan ja kil­pailut­tamises­sa on ongelmia johtuen liian isoista kokon­aisuuk­sista, eikö ratkaisu ole yhtiöit­tää uudet raken­nushankkeet infroi­neen ja jalostaa niitä niin pitkälle että saadaan halut­tu har­mo­nia taloudel­lisen tuo­ton ja lop­putu­lok­sen esteti­ikan suhteen?

    Käytän­nössä esimerkik­si muo­dostet­tu alueelli­nen kehi­tysy­htiö perus­taa järkevän kokoiset asun­to-osakey­htiöt ja jyvit­tää niille alueen kehit­tämis­es­tä koituneet kus­tan­nuk­set. Jos halu­taan enem­män kil­pailua rak­en­tamiseen, asun­to-osakey­htiö tekee kehi­tysy­htiön avus­ta­mana arkkite­htisu­un­nitel­mat, ja kil­pailut­taa raken­nus­pro­jek­tin siinä vai­heessa kun mukana on jo osakkai­ta (mieluiten tule­via asukkai­ta) valvo­mas­sa omia etujaan.

  11. Pitäisikö esit­tää sem­moista radikaalia ideaa, että säästetään parkki­normista? Asuin­talo­ja nyky­isil­lä mata­lan tehokku­u­den alueille (niitä piisaa) valmi­in infra­struk­tu­urin ääreen ilman parkkilu­o­lia tai ‑kan­sia.

  12. Jaakko Särelä:
    Osmo kirjoitti:

    Sik­si kaavoit­tus pitääkin kohdis­taa nyky­isi­in liiken­nevihreisi­in alue­hin. Kaupunki­mo­tar­it bulevardeiksi!

    Kat­sop­pa Helsin­gin­seudun satel­li­it­tiku­vaa. Kyl­lä minä sen ymmär­rän että ihmisil­lä pitää olla “virk­istysaluei­ta” mut­ta joku roti.

    En ymmär­rä ollenkaan miten tuos­ta kaupunkibule­vardista nyt on kas­vanut jois­sain piireis­sä jokin patent­ti­ratkaisu. Ymmär­rän että joil­lain ihmisil­lä on fik­saa­tio yksi­ty­isautoilu­un mut­ta jos aikoo laskea paljonko yksi henkilöau­to vie tilaa niin ei voi samal­la vaa­tia sato­jen, jopa tuhan­sien hehtaarien met­siä kehä 3 sisään.

  13. Onko tehty mitään ver­tailua Helsin­gin ja muiden vas­taavien ulko­mais­ten kaupunkien kaavoitusku­luista ? Epäilen, että ne voivat olla tääl­lä pajon suurem­mat kun virkamiehiä, raken­nussäädök­siä ja byrokra­ti­aa on niin paljon. Esim. Helsinkiä voitaisi­in ver­ra­ta Göteborgiin/Tukholmaan, johinkin vast­ta­van kokoiseen Sak­san tai Englan­nin kaupunki­in sekä johonkin Kanadan kaupunkiin.

    Kuten eräs suo­ma­lainen arkkite­hti uskalsi tode­ta “meil­lä on ylim­i­toitet­tu vira­nomais­val­ta väk­iluku­un ja saavutet­tui­hin tulok­si­in näh­den” ja “määräil­i­jät ja määräyk­set tun­tu­vat vain lisään­tyvän”. Perustelu­na on ilmeis­es­ti liikaa ja väärin koulute­tun väestön työl­listymisen ohel­la paran­taa asumisen laat­ua ja kauneut­ta. Tästä ei kuitenkaan ole ole­mas­sa selviä merkke­jä, pikem­minkin päin­vas­toin. Mon­et rohkeat han­kkeet ja ehdo­tuk­set on torpattu.

  14. Jos kak­si vierekkäistä kun­taa on per­s’auk­isia, niin opin­mukainen lääke on kun­tali­itos. Sehän opin mukaan tehostaa toim­intaa ja saa rahat riittämään.

    Lähi­men­neisyy­dessä tehty­jen monikun­tali­itosten ja ketjutet­tu­jen liitosten kun­nat on tosi heikos­sa hapes­sa; use­at valmis­tel­e­vat par’aikaa henkilöstön lomau­tuk­sia. Tämä vai­va kyl­lä helpot­taa, kun kyseiset kun­nat piakkoin pää­sevät tekemään opin­mukaisia uusia kuntaliitoksia.

    Reip­pain mielin vain pääkaupunkiseudul­lakin neu­vot­tele­maan kun­tali­itok­sista talousahdin­gon helpot­tamisek­si. Jos aiem­mat poti­laat ovat henki­tor­eis­saan, eihän se osoi­ta lääk­keen ole­van väärä.

  15. “Tont­ti pitää saat­taa rak­en­tamiskelpoisek­si, eli maaperä on puhdis­tet­ta­va ja vahvis­tet­ta­va, on raken­net­ta­va kadut ja muu infra.”

    Ei kaik­ki maa Helsingis­sä ole niin likaista, että vaatii puhdis­tuk­sen. Kaavoit­ta­ja on vaan viime vuosi­na tehnyt niitä kaavo­ja pelkästään alueille, jois­sa kus­tan­nus­ta­so on tolku­ton, ja lisän­nyt vielä kus­tan­nuk­sia jär­jen­vas­taisil­la vaa­timuk­sil­la esim. poh­jave­den­pin­nan ala­puolelle rakentamisesta. 

    Aluei­ta pitäisi kaavoit­taa monipuolisem­min, siis sel­l­aisi­akin aluei­ta jois­sa tont­tien rak­en­tamiskelpoisek­si saat­tamisen kus­tan­nus pysyy kohtu­ullise­na. Vaikka­pa siir­to­la­pu­u­tarhat eivät taku­ul­la vaa­di kalli­ita maan­raken­nustöitä, eikä edes mit­tavaa uut­ta infraa, ne oli­si­vat nopeasti valmi­ita town­house-rak­en­tamiseen hyväl­lä sijain­nil­la. Muu­ta­ma äänekäs saavute­tus­ta edus­ta kiin­ni pitävä estää tuol­laiset ja poli­it­tiset päät­täjät pelkäävät heitä enem­män kuin suur­ta hil­jaista enemmistöä.

  16. Onko nykyään vaa­timuk­se­na että uusille asuinalueille pitää automaat­tis­es­ti rak­en­taa myös koulut, päiväkodit, yms.? Jos on, niin se on type­rä vaa­timus. Onhan asun­to jos­ta päiväkoti ja koulu ovat kaukana sen­tään parem­pi vai­h­toe­hto kuin ei asun­toa ollenkaan. Voisiko myös ajatel­la että joka alueelle ei tarvitse ollenkaan näitä palvelui­ta, raken­netaan ns. “sinkkuko­rt­telei­ta”.

  17. Öster­sun­domis­sa luon­non­su­jeli­jat ym iskevät jälleen. Vuosaaren sata­maa viivytet­ti­in val­i­tuk­sil­laan yli kahdek­san vuot­ta ja samal­la viivytet­ti­in Jätkäsaaren, Kalasa­ta­man ja Kes­ki-Pasi­lan rak­en­tamisen aloit­tamista. Nyt Natu­ra-alueet tarvit­se­vat vielä suo­ja-aluei­ta. Kas kun ei vielä näillekin suo­ja-aluei­ta. Natu­ra-alueet aivan pääkaupun­gin viereen oli alu­perinkin idioot­ti­mainen idea. Kyl­lä Natu­ra-aluei­ta olisi voitu perus­taa vaik­ka kaksinker­tainen määrä vähän kauem­mak­si. Nyt vielä Natu­ra-alueet pitää yhdis­tää Sipoonko­r­peen viherväylil­lä ja ekol­o­gisil­la käytävil­lä, jot­ka eivät ole kovin kapei­ta. Sipoonko­r­ven etelära­jaa yritetään vetää eteläm­mäk­si. Tuki tarpeelli­nen yli­jäämä­mas­so­jen käsit­telyalue on kuhis­tut­ta­va asia. Uusi pääkaavoit­ta­ja näkyy taipu­van val­i­tusten pelos­sa suo­jeli­joiden vaa­timuk­si­in. Turha taipua, ne valit­taa kun­ni­akin tekipä mil­laisen vaan kom­pro­mis­sikaa­van. Kovin vähi­in näyt­tää jäävän Öster­sun­domin asun­to­tuotan­to. Malmin lento­ken­tän saami­nen asun­tokäyt­töön näkyy myös lykkään­tyvän koko ajan. Kun vielä investoin­te­ja joudu­taan supis­ta­maan, lykkään­tyvät myös uusien pro­jek­tialuei­den han­kkeet. Kohtu­uhin­taiseen asun­to­tuotan­toon näyt­tää ole­van jatkos­sa kovin vähän mahdollisuuksia.

  18. migul: Eilen hesaris­sa oli jut­tu , että Natu­ra-aluei­den takia iso­ja osia Öster­sun­do­mia Helsin­gin rajo­jen sisäl­lä pitää kaavoit­taa uudelleen. Itämetron reit­tiä ja asemia pitää taas muuttaa.Eikö nämä luon­non­suo­jelu­alueet olleet selvil­lä ennen kaavoitusta? 

    Oli­vat selvil­lä, mut­ta helsingis­sä ilmeis­es­ti kuvitelti­in että öster­sun­domin kanssa jatkuu van­ha meinin­ki, eli että nat­u­rat, liito-ora­vat jne ei koske helsinkiä. Talosaa­res­sa kaupun­ki yrit­ti erään­laista pääavaus­ta läpi suo­jel­lun lin­tu­lah­den, min­is­terikin oli jo onnis­tut­tu agi­toimaan han­kkeelle myötämielisek­si mut­ta ELY-keskuk­selta tuli han­kkeelle turpaan.

  19. Taidan olla ain­oa joka ei kasita miten voi olla niin etta kaavoituskus­tan­nuk­set osu­vat jonkun muun kuin ton­tin kayt­ta­jan maksettavaksi.

    1. Taidan olla ain­oa joka ei kasita miten voi olla niin etta kaavoituskus­tan­nuk­set osu­vat jonkun muun kuin ton­tin kayt­ta­jan maksettavaksi. 

      Rak­en­taako ton­tin­o­mista koulun, ratikan, päiväkodin, kadun, , moot­tori­tien leven­nyk­sen jne?

      Olisi hyvin perustel­tua, että raken­nus­maa­mak­suna perit­täisi­in sum­ma, joka kat­taa rak­en­tamis­es­ta yhteisku­nalle aiheutu­vat kulut.

  20. Osmo, kaavoituk­sen kulut ovat korkeat Helsingis­sä, kos­ka sitä tehdään juuri kuvaa­mal­lasi has­sul­la taval­la. Ensin­näkin se on aivan tolkut­toman pikku­tarkkaa, toisek­si sir­paleista ja kol­man­nek­si kaupun­ki-infran kus­tan­nuk­set las­ke­taan laukeav­iksi heti. MInus­ta nykyi­nen tapa täy­den­nyskaavoit­taa ja ‑rak­en­taa on tehoton.

    Ote­taan mallik­si vaik­ka Munkkivuori. Kaik­ki tietävät, ettei tehokku­us riitä palveluille saati julkiselle liiken­teelle. Mik­si lähteä puuhastele­maan muu­ta­man talon kanssa, kun saman tien voi tehdä alueelle kun­nol­lisen ruu­tukaa­van. Sitä toteutetaan sit­ten vähitellen, kun van­ha raken­nuskan­ta väistyy. Olen var­ma, että 2050 alue on tuol­la jär­jeste­lyl­lä aivan uudessa kuosissa.

    Samoin uudet alueet Kru­unuvuoren­ran­nas­sa. Kaa­va on usko­ma­ton seka­sotku kaikkea mah­dol­lista. Tot­takai tuol­la tekni­ikalla saadaan kaavoituk­ses­ta kallista. Alue olisi pitänyt toteut­taa joko kaupunki­mais­es­ti tai esikaupunki­mais­es­ti. Kun tuo päätös olisi tehty, olisi sitä pitänyt seu­ra­ta johdon­mukaises­ti niin, että kaavas­ta olisi tul­lut yht­enäi­nen välit­tämät­tä nykyis­es­tä rakennuskannasta.

  21. “Malmin lento­ken­tän saami­nen asun­tokäyt­töön näkyy myös lykkään­tyvän koko ajan.” 

    Kan­nat­taisiko­han Her­ne­saaren kaavoit­tamis­es­ta asumiskäyt­töön luop­ua ja siirtää sinne Malmin lento­ken­tän toimin­not? Malmil­ta taitaisi vapau­tua enem­män rak­en­tamiskelpoista maa­ta asu­tuk­sen tarpei­ta varten kuin Hernesaaresta. 

    Toimi­ihan ne lentokoneet lento­tukialuk­sil­takin, joil­la voi olla pitu­ut­ta vain 260–340 metriä. Jos ei muuten, niin lentoon lähdössä höyrykat­a­pultin avul­la ja laskeutues­sa hidas­tavien vai­je­rien pysäyt­tämänä. Tallinnan kopter­ilen­notkin olisi helpom­pi jär­jestää Her­ne­saares­ta kuin Malmil­ta. Eikä koneit­ten tarvit­sisi pör­rätä asu­tuk­sen yllä.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Rak­en­taako ton­tin­o­mista koulun, ratikan, päiväkodin, kadun, , moot­tori­tien leven­nyk­sen jne?

    Olisi hyvin perustel­tua, että raken­nus­maa­mak­suna perit­täisi­in sum­ma, joka kat­taa rak­en­tamis­es­ta yhteisku­nalle aiheutu­vat kulut.

    Onko kaupunin pakko pitää kiin­ni monop­o­lis­taan jos kaavoitus tuot­taa tap­pi­o­ta. Kokeil­laan taas vai­h­teek­si­van­haa aluer­ak­en­tamista, jos­sa gryn­deri vas­taa myös kaduista ja kun­nal­lis­tekni­ikas­ta. Sil­loin ei kaupunille tule ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia joista noin val­i­tat. Öster­sun­dom siitä vaan kolmek­si-neljäk­si eril­lisek­si aluerakentamisprojektiksi.

  23. anon:
    Onko nykyään vaa­timuk­se­na että uusille asuinalueille pitää automaat­tis­es­ti rak­en­taa myös koulut, päiväkodit, yms.? Jos on, niin se on type­rä vaa­timus. Onhan asun­to jos­ta päiväkoti ja koulu ovat kaukana sen­tään parem­pi vai­h­toe­hto kuin ei asun­toa ollenkaan. Voisiko myös ajatel­la että joka alueelle ei tarvitse ollenkaan näitä palvelui­ta, raken­netaan ns. “sinkkuko­rt­telei­ta”.

    Kaiken lisäk­si niille keskelle uut­ta lähiötä raken­net­taville päiväkodeil­lle ja kouluille tuo­daan lapset henkilöau­toil­la naapurialueilta…!

  24. Osmo Soin­in­vaara: Rak­en­taako ton­tin­o­mista koulun, ratikan, päiväkodin, kadun, , moot­tori­tien leven­nyk­sen jne… 

    Noin­han se on aikaisem­min tapah­tunut ja mon­es­sa paikas­sa vielä nykyäänkin. Suomes­sa vain on halut­tu haalia yhteiskun­nalle tehtävä, jot­ka eivät sille vält­tämät­tä kuu­lu. Oma lisän­sä on, että kun­nat suheer­aa­vat mukana ja halu­a­vat vetää välistä minkä ehtivät. 😀

    Jonkin­lainen tas­apaino pitää löytää ja kun­nan siir­tyä takaisin siihen rooli­in mikä sille kuu­luu. En tarkoi­ta vält­tämät­tä, että kun­nan kaavoitu­soikeus viedään kokon­aan, mut­ta jotenkin kun­ta pitää saa­da tekemään niitä asioi­ta, jot­ka kuu­lu­vat sille, eikä suinkaan niitä asioi­ta, jot­ka kuu­lu­vat ton­tin omis­ta­jalle. Kun­nan tehtävä on mahdollistaa.

  25. anon:
    Onko nykyään vaa­timuk­se­na että uusille asuinalueille pitää automaat­tis­es­ti rak­en­taa myös koulut, päiväkodit, yms.? Jos on, niin se on type­rä vaa­timus. Onhan asun­to jos­ta päiväkoti ja koulu ovat kaukana sen­tään parem­pi vai­h­toe­hto kuin ei asun­toa ollenkaan. Voisiko myös ajatel­la että joka alueelle ei tarvitse ollenkaan näitä palvelui­ta, raken­netaan ns. “sinkkuko­rt­telei­ta”.

    Eipä niitä päiväkote­ja ja koupaikko­ja tai­da olla oikein mis­sään Helsingis­sä vapaana. Kaupungilla taitaa vieläpä olla lak­isääteinen velvol­lisu­us niitä tar­jo­ta. Sinkui­ille sopivia kote­ja toki saisi olla lisää.

  26. Heitän­pä hatus­ta että raide­jok­eri olisi rahoitet­tavis­sa kaavoit­ta­mal­la sen var­si kaupunki­mais­es­ti ilman että laa­jem­pi­in yht­enäisi­in viher­alueisi­in tarvit­sisi edes koskea. Suuri osa infra­s­ta on paikalla jo valmi­ina, ml. koulut, päiväkodit jne. 

    Pelkästään Haa­gas­sa Eliel Saarisen tien var­rel­la, Maunulas­sa Pir­jon­tien ja Pak­i­lantien var­rel­la, edelleen Käskyn­halti­jantien ja Nor­rtäl­jen­tien var­rel­la, Oulunkylän ase­man vier­essä Maa­her­rantiel­lä ja Viikissä jo raken­netus­sa ympäristössä on aivan tolkut­tomasti ainakin omien havain­to­jeni mukaan joutomaa­ta muis­tut­tavaa liiken­nevihreää, ylileveää kat­ua, parkkikent­tää, siir­ret­tävis­sä ole­vaa “kevyen liiken­teen” väylää jne. Nämä voisi mielestäni hyvin rak­en­taa sel­l­aisek­si vähän ympäristöstä riip­puen 4–6 ker­roksisek­si kadus­sa kiin­ni ole­vak­si ker­rostalok­si, joi­hinkin paikkoi­hin mah­tu­isi hyvin ehkä umpiko­rt­teleitakin. Samal­la jalankulkuym­päristö muut­tuisi nykyis­es­tä epäti­las­ta miel­lyt­täväm­mäk­si ja katu­verkkoa voisi mah­dol­lis­es­ti hie­man tihen­tää. Uusi asu­tus myös edesaut­taisi lähipalvelu­jen säi­lymistä ja uusien palvelu­jen tuloa jo nyky­is­ten asukkaiden lähelle. Samal­la saataisi­in rutosti asun­to­ja asun­top­u­laa helpot­ta­maan. Joil­lakin paikoin kerrostalo“muuri” suo­jaisi pien­talo­ja vilkkaal­ta väylältä. Lähiöitä ei todel­lakaan saa parem­mak­si rak­en­ta­mal­la viimeisetkin vähänkin laa­jem­mat yht­enäiset viher­alueet täy­teen pis­te­talo­ja a la Meri-Rasti­la, joten pain­o­tan vielä että vastapain­ok­si esim. Keskus­puis­toon jne ei tulisi koskea.

    Mikä tässä olisi vikana? Itse ainakin yim­by­il­isin hyvin toteutet­tuna täl­laisen puolesta.

    Ainakin raide­jok­erin h/k‑laskelmat meni­sivät täysin uusik­si. Käsit­tääk­seni laskelmis­sa ei ote­ta huomioon maan arvon nousua, mik­si ihmeessä ei? Tämähän on jopa merkit­tävin hyö­ty liiken­nehankkeis­sa kaupunkialueella?

  27. Oulus­sa on jotenkin mys­tis­es­ti onnis­tut­tu kaavoit­ta­maan ja raken­nut­ta­maan paljon ilman että kaupun­gin talous olisi siitä yhtään sen enem­pää men­nyt konkurssi­in kuin muutkaan.

  28. Osmo,

    eikö yhtiön muo­dos­sa ote­tut kiin­teistöke­hit­tämis­lainat sit­ten velka­an­nu­ta kuntaa?

    Jos hom­ma menee pahasti pieleen niin veron­mak­sa­jat mak­sa­vat sen lystin. Tuskin pankit anta­vat lainaa yhtiölle ilman takui­ta? Vai laite­taanko yhtiöön huo­mat­tavasti lainamäärää isom­pi arvo maao­maisu­ut­ta apportiksi? 

    Kan­nat­taa huo­ma­ta että uudet vero­lait pienen­tävät kun­nan omis­ta­man ja raskaasti velal­la vivute­tun yhtiön omis­tamisen hyötyjä..

  29. Nor­maal­isti fir­man työn­tek­i­jät lentävät pihal­la, jos tuot­ta­vat merkit­täviä tap­pi­oi­ta. Mik­si Helsin­gin suun­nit­teli­jat saa­vat jatkaa aluei­den suun­nit­telua tap­pi­ol­lisik­si, jot­ta omien ja ulkopaikkakun­ta­lais­ten autot mah­tu­vat sekaan? Pam­fletis­sa­han oli tätä asi­aa, mut­ta nyt sil­lä pitäsi lyödä luu kurkku­un kok&demille, ennen kuin ne tuhoaa kaupun­gin talouden täysin.

    Itse ihmettelin talous­pomon investoin­ti­ha­lut­to­muut­ta, mut­ta kai se on selvää, että jos fir­man investoin­nit tuot­ta­vat jär­jestään tap­pi­o­ta, niin peli pitää viheltää poik­ki. Herääkin kysymys, että mitä ihmeen puuhastelijoi­ta val­tu­us­to ja johtopaikat ovat täyn­nä, kun kaupunki­lais­ten asioi­ta hoide­taan näin? Koivusaarikin kaa­tui autoilun edis­tämiseen sitä suurek­si osak­si kor­vaa­van metrolin­jan pääl­lä, ja pikku­talo­jen kaavoit­tamis­es­ta mer­itäytölle. Mil­lään Natur­oil­la ei ole mitään tekoa tässäkään. Mik­si KSV tuo täl­laisia suun­nitelmia päät­täjille vuosien hieromisen jäl­keen? Vai pitäisikö ihme­tel­lä, että kuka pain­os­taa KSV:a tekemään täl­laisia suunnitelmia?

    Kos­ka automafia jatkaa ilon­pitoaan muiden rahoil­la, niin korkeam­mat talot ja pienem­mät asun­not vas­taa­maan väestönkasvu­un. Muuten KSV tai joku muu, levit­tävät etäis­pesäke etäis­pesäk­keeltä tätä lähiötään ympäri Uut­ta­maa­ta. Sipoo ja Por­voo ovatkin jo saman taudin vaivaamia. Erit­täin mie­lenki­in­toinen, mut­ta haas­ta­va tuo uusi väestöen­nuste maa­han­muut­ta­ji­neen. Paljon saa kaavoituk­ses­sa ja ajat­telus­sa muut­tua, jot­ta päästöt väheni­sivät. Ylipäätään tulisi taju­ta, että tästä on tulos­sa todel­li­nen suurkaupun­ki, jon­ka asukas­määrä kas­vaa hur­jasti. Ei voi enää puuhastel­la kylän­raitin mit­takaavoin. Jos huude­taan talouskasvua, niin huude­taan myös lisää kulu­tus­ta ja kulut­ta­jia, joten kaupun­gin tulee sit­ten kas­vaa uusil­la asukkail­la. Eniten kasvua tulleekin maa­han­muut­ta­jista, kos­ka tuskin tuo­vat suur­ta muut­tokuor­maa mukanaan. Näil­lä talousti­lanne muis­tut­taakin sodan­jälkeistä aikaa, kun vielä oli oikei­ta tarpei­ta, eikä keksittyjä. 

    Viher­aluei­den tulisi olla Kaivarin ja sen Eiran­ran­nan tapaisia suuria aluei­ta, jois­sa voisi nyt hiihtää tai käy­dä vaik­ka lumiso­taa. Ei minus­ta näyt­täisi pahal­ta, jos talot oli­si­vat sit­ten Puis­to- ja Merikadun tapaan tuol­laise­na muu­ri­na rajaa­mas­sa puis­toa. Nyt mon­es­sa lähiössä on toki vihreää ja pui­ta, mut­ta ne ovat omia pikku plänt­te­jään joi­ta ei sit­ten käytetä. Ei siis järkeä tuh­la­ta liiken­nevihreään tai pikkutä­pli­in, vaan van­haa kun­non kort­teliraken­net­ta muu­ta­mal­la lisäk­er­roksel­la. Tor­nit sit­ten tuo­maan vai­htelua ja tar­jon­taa suuria ansio­tu­lo­ja naut­tiville. Met­sät pystyy sit­ten jät­tämään metsiksi.

    Itse näk­isin Helsin­gin mah­dol­lisu­udek­si sen, että tääl­lä tehtäisi­in kaik­ki mah­dolli­nen, jot­ta kaupungista tulisi paik­ka, jonne tul­laan kat­so­maan miten van­ha kaupun­ki ja uusi muun­tuu mah­dol­lisim­man ekol­o­gisek­si. Kuten koulu­tusvi­en­ti, niin myös kaupun­gin­su­un­nit­telus­ta ja kaikesta siihen liit­tyvästä saisi merkit­tävän tulon­läh­teen. Mikä ylipäätään olisi suurem­pi ja rahakkaampi haaste maail­mas­sa, kuin jo raken­net­tu­jen kaupunkien muun­t­a­mi­nen vihreiksi? 

    Sääli vain, että tätä ei ainakaan val­tu­us­tossa ymmär­retä, eikä esimerkik­si Ilmati­eteen laitos ole tuke­na, vaan näkee merkit­täviä mah­dol­lisuuk­si öljyn­po­railus­sa Jäämerel­lä. Taalaskin vie keskustelun juus­toi­hin, kun pitäisi keskustel­la siitä, että tääl­lä raken­net­taisi­in ekol­o­gista kaupunkia, jos­ta kiinalaiset tule­vat oppi­maan. Tai vaik­ka soma­lialaiset rak­en­taes­saan maataan. Ei ole varaa Afrikan men­nä talous­nousuaan autois­tu­misen kaut­ta. Hau­ta­lalle var­maan pitäisi pistää tuo­ta pam­flet­tia mukaan, kun läh­tee kehi­tys­matkoilleen? Tämän tulisi olla osa kehi­tysy­hteistyötä, mut­ta kun omaakin raken­netaan näin, niin mil­läs menet mui­ta opet­ta­maan? Sauri kai hoitaisi tätä Helsingis­sä, jos lumil­ta ehtisi? Ei oikeas­t­aan hajuakaan kenet tääl­lä pitäisi rak­en­tamis­es­ta ja kaavoituk­ses­ta haukkua, kun kaikil­la on joku osa, mut­ta vas­tu­u­ta ei kai kel­lään? Toiv­ot­tavasti jotain muu­tos­ta tulisi, kun ukkoa vai­h­tui. Menisi edes pahemmaksi.

    Hyvin yksinker­taise­na ohje­lankana pitäisi olla, että met­sä on arvotavaraa, ja gryn­der­it sieltä pois. Oli Nat­u­raa tai ei. Low2No pää­tyi myös siihen, että ennen kaik­ki oli parem­paa, joten van­ha kort­te­likaupun­ki saa tutkimus­tukeakin. Min­ulle kel­paa tästä mallik­si stereo­typ­i­at pari­isi­laisko­rt­teleista, tai sit­ten vaik­ka Nyk­ki ennen tyl­siä lasitorne­ja ja ketjuli­ikkeitä. Stereo­typ­i­at van­hoista helsinkiläisko­rt­teleista taita­vat kään­tyä vain negati­ivisik­si. Pakko ei ole tehdä kuin muual­la nyt, joten myös kaupun­gin kiin­nos­tavu­ut­ta lisäisi paluu van­haan tapaan.

    Kun­han aluk­si ote­taan henkilö­likenne pois autoil­ta, jot­ta niitä ei viedä sit­ten van­hoina Afrikkaan ja oste­ta sähköau­to­ja tilalle ja ollaan taas niin vihreää. Val­tu­us­ton ja Hesarin keskustelui­ta seu­ran­neena tuos­sakin on tehtävää. Sit­ten joskus voisi men­nä tuos­ta pam­fletis­takin vihreäm­pään suun­taan, jos edes otet­taisi­in sen tar­joa­mat askeleet.

  30. Kiitos Tuo­mas Kivelä kom­men­tista Östersundomista:
    “Uusi pääkaavoit­ta­ja näkyy taipu­van val­i­tusten pelos­sa suo­jeli­joiden vaatimuksiin”

    Kyl­lä oli aivan usko­mat­tomat kom­men­tit Hesaris­sa uudelta virastopäälliköltä.
    Selvä viesti pienelle uskon­lahkoon ver­rat­tavalle äärili­ik­keelle ja kiitos koh­ta viisi vuot­ta hyvää kaavoitustyötä tehneille uusille alaisilleen.

    Että nyky­isiä maat­alouden saas­tut­tamia umpeen kas­vanei­ta ruovikoi­ta pitää vielä laa­joil­la suo­javyöhykkeil­lä suo­jel­lä, aivan järjetöntä.

    Siis valit­taa kan­nat­taa joten taitaa kaavoitus tyssätä kaikille muille alueille, pait­si teol­lisu­usaluelle ja motarei­den var­teen, tosin moot­tori­ti­etkin lienevät nykyään kulttuurimaisemaa ?.

    OS täl­lä blogilla taan­noin pohti, miten saa­da osaavia kaavoit­ta­jia KSV:n palkkalis­toille, aika har­va pätevä viit­sii tuol­laiseen ryhtyä, osaav­ille kyl­lä löy­tyy mielekkäämpiä yhteistyökump­panei­ta kuin ääriliikkeet.
    Säälit­tävää touhua

  31. Sylt­ty:
    Oulus­sa on jotenkin mys­tis­es­ti onnis­tut­tu kaavoit­ta­maan ja raken­nut­ta­maan paljon ilman että kaupun­gin talous olisi siitä yhtään sen enem­pää men­nyt konkurssi­in kuin muutkaan.

    Ei tuo suuri salaisu­us ole: Kun­ta ostaa raaka­maa­ta raaka­maan hin­nal­la ja estää näin ansiot­toman arvon nousun aiheut­ta­man kus­tan­nus­ta­son nousun.Tarvittaessa maat pakkolunastetaan. 

    Kun­ta kaavoit­taa ja rak­en­taa kun­nal­lis­tekni­ikan niin, että kun­ta voi luovut­taa aina ton­tin heti kun ilmaan­tuu tarvitsija.

    Kun­ta perii ton­tin hin­nas­sa kaavoitusku­lut ja osan infran kuluista.Sähköyhtiö ‚vesi­laitos ja tele­laitos perivät omat infraku­lun­sa omis­sa liittymähinnoissa

    Infra raken­netaan yhtäaikaa, yhteisvoimin ja kaik­ki liit­tymät ovat valmi­ina ton­til­la ja kadut ovat läh­es valmiina.Näin infran kulu­ja voidaan pienentää.Kun alue on raken­net­tu niin kadut päällystetään ja ympäristö siistitään

    Kun kysyn­tää on tarpeek­si niin toim­inta on jatku­vaa ja tarvi­taan vain pieni varas­to .Näin kenel­läkään ei sitoudu suuria pääomia. 

    Ja kun kaa­va on valmi­ina niin siitä toteutetaan palo­ja kysyn­nän mukaan, ei koko kaavaa tarvitse rak­en­taa kerralla.Näin säästyy byrokratiakuluja

  32. KariS: Onko kaupunin pakko pitää kiin­ni monop­o­lis­taan jos kaavoitus tuot­taa tap­pi­o­ta. Kokeil­laan taas vai­h­teek­si­van­haa aluer­ak­en­tamista, jos­sa gryn­deri vas­taa myös kaduista ja kun­nal­lis­tekni­ikas­ta. Sil­loin ei kaupunille tule ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia joista noin val­i­tat. Öster­sun­dom siitä vaan kolmek­si-neljäk­si eril­lisek­si aluerakentamisprojektiksi. 

    Aluer­ak­en­t­a­mi­nen onkin per­in­teis­es­ti Suomes­sa tuot­tanut niin hienoa jälkeä, että siihen syytä pala­ta. Aluer­ak­en­tamisen ihanu­u­teen voi tutus­tua esimerkik­si jokaises­sa Suomen hirveim­mässä lähiössä.

  33. Vähän ihme­tyt­tää, etteikö nykyisel­lä korko­ta­sol­la Helsin­gin kan­nat­taisi panos­taa enem­män? Entäs sit­ten, kun korot taas nousevat?

    Asun­to­tuotan­non tavoit­teisi­in sidot­tu val­tion tuki­ra­ha Helsingille, Espoolle ja Van­taalle tun­tuu hyvältä ehdo­tuk­selta. Pääkaupunkiseudun kasvus­ta ja kaavoituk­ses­ta ei tule päät­tää pelkästään kun­tat­alouden ahtaas­ta näkökulmasta.

  34. Liian van­ha: Ei tuo suuri salaisu­us ole: Kun­ta ostaa raaka­maa­ta raaka­maan hin­nal­la ja estää näin ansiot­toman arvon nousun aiheut­ta­man kustannustasonnousun.Tarvittaessa maat pakkolunastetaan. 

    Olet asian ytimessä. Oulus­sa todel­lakin kaupun­ki han­kkii ensin maat ja jos joku ei myy, pakkol­u­nas­taa. Ja vas­ta sit­ten ale­taan kaavoittamaan.

    Ilmeis­es­ti Helsin­gin seudul­la jokin luon­non­voima estää täl­laisen toimin­nan kos­ka tääl­lä on moni tois­tanut, että kun se kaavoit­tamien on niin kallista. vois kuvitel­la että pk-seudul­la maan hin­ta olisi korkeampi kuin esimerkik­si Oulus­sa, joten kaiken jär­jen mukaan maas­ta saatavil­la tuloil­la pitäisi myös kyetä mak­samaan investoinnit.

    Ehkä etelän ilmanalas­sa on jotain hiukka­sia, jot­ka yksinker­tais­es­ti pakot­taa mak­samaan infran yhteis­es­tä kas­sas­ta…? Mene ja tiedä. 

    Tosin saa­pa nähdä käykö niin että täm­möi­nen touhu lop­puu, kun keskus­ta nousi suurim­mak­si puolueek­si Oulun vaalipiirissä.

  35. “Maan­omis­ta­jat” esim Öster­sun­domis­sa kaavoit­taisi­vat ker­naasti oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan ja rak­en­taisi­vat van­haikodit ja röörit jot­ta maan arvon­nousua ei revit­täisi ressukoiden nahoista.
    Onhan Öster­sun­dom pul­lol­laan hyvää raken­nuskelpoista maa­ta, joka on raken­nuskiel­los­sa kos­ka sen omis­ta­vat taval­liset ihmiset joiden oikeudet ovat ver­rat­tavis­sa samas­sa ase­mas­sa ole­vi­in Kiinalaisi­in velji­in ja siskoihin.

    Mitä tulee maat­alouden rav­it­semi­in ruovikoi­hin, “deltat” taitaa myös syn­tyä omin voimin kun maa kohoaa ja vir­taa­vat vedet syöt­tävät rak­en­tamis­es­ta ja elämis­es­tä liuen­nut­ta hiukkasta.

    Ja vielä suurista viher­alueista; Helsinki­hän on yksi suuri viher­alue jonne on ripotel­tu tönöjä ja kort­telei­ta sinne tänne. Jos ei halua asua suurkaupungis­sa on täysin luval­lista asua maal­la, Stadi­in muut­ta­neet maalaisethan tietävät että maatilo­ja voi ostel­la ja itseään lep­poisas­ti elätel­lä maataloustuilla.

  36. Sylt­ty:
    Oulus­sa on jotenkin mys­tis­es­ti onnis­tut­tu kaavoit­ta­maan ja raken­nut­ta­maan paljon ilman että kaupun­gin talous olisi siitä yhtään sen enem­pää men­nyt konkurssi­in kuin muutkaan. 

    Mut­ta kun se on sitä pahek­sut­tua autokaupunkia. Paket­tip­i­en­talot eivät sovi Helsinki­in kos­ka niis­sä asuu niin taval­lisia ihmisiä.

  37. Jot­ta asun­to­jen kaavoit­tamisen Helsinki­in tämän­hetkisessä tilanteessa saa tap­pi­ol­lisek­si, täy­tyy ainakin jonkun olla vähän tyh­mä. Ei ne koulut, päiväkodit, viemärit, vesi­jo­hdot, sähköt ja kaukoläm­pö niin paljon mak­sa. Katu­ja ja ratikkakisko­jakin on ainakin ennen van­haan osat­tu rak­en­taa järkeväl­lä hintatasolla.

    Muuten, kun ker­ran demareille ei kel­paa Helsin­gin uusien kort­te­likaupunkialuei­den asun­to­jen parkkipaikkanor­mit­ta­mi­nen alle Espoon auton­o­mis­tus­lukemil­la, niin voisiko yksinker­tais­es­ti kieltäy­tyä rak­en­ta­mas­ta niitä uusia aluei­ta. Sen sijaan vaan van­hoille alueille täy­den­nyskaavaa, ilman ain­ut­takaan uut­ta parkkipaikkaa, kiitos. Markki­nat hoitakoot pysäköinnin.

    Syytän demare­i­ta tässä ennen kaikkea, SDP on se nimeno­mainen tek­i­jä joka tuhoaa Helsin­gin kaupunkivihamielisyydellään.

  38. Suuret aluer­aken­nus­pro­jek­tit kuten Ara­bi­an­ran­ta erit­täin vaikeas­ta maaperästä huoli­mat­ta ovat olleet kaupungille hyvin kan­nat­tavia. Alueen tuo­tot ylit­tävät lasken­nal­lis­es­ti menot 18,5 vuo­den kulut­tua aloit­tamis­es­ta. Sen jäl­keen tulee pelkkää plus­saa. Parhait­en kan­nat­taa ker­rostaloalue ja huonoiten pien­taloalue. Nykyisel­lä korko­ta­sol­la kaupun­gin kan­nat­taisi investoi­da aluer­aken­nus­pro­jek­tei­hin kaik­ki t arvit­ta­va vaik­ka lainara­hal­la. Jos tarkem­min las­ke­taan, ei Koivusaarikaan ihan kan­nat­tam­a­ton­ta olisi, mut­ta plus­salle pääsem­i­nen veisi tosi pitkän ajan, ja sinä aikana voisi korkokin vai­hdel­la. Tosin Koivusaaren pitäisi ja voitaisi­in hyvin rak­en­taa esitet­tyä paljon enem­män ja tehokkaam­min. Meri­aluet­ta voitaisi­in hel­posti täyt­tää olen­nais­es­ti enem­män. Siel­lä ole­va tiukasti suo­jel­tu ulkosaaris­toon luon­toa ja kasve­ja sisältävä “rantani­it­tyjä” kuulem­ma on syn­tynyt niin, että Vulkan ajoi merenn romurenkai­ta ja peit­ti alueen soral­la. Sade­vesi val­uu soran ja renkaiden läpi hel­posti ja pitää rantani­ityn karuna kasvu­paikkana. Suo­jelun perus­teet lienevät siis virheelliset?

  39. Janne: Aluer­ak­en­t­a­mi­nen onkin per­in­teis­es­ti Suomes­sa tuot­tanut niin hienoa jälkeä, että siihen syytä pala­ta. Aluer­ak­en­tamisen ihanu­u­teen voi tutus­tua esimerkik­si jokaises­sa Suomen hirveim­mässä lähiössä.

    Valitet­tavasti Helsin­gin nykyi­nen sys­tee­mi tuot­taa vielä hienon­paa jälkeä… ja mon­in­ver­roin kalli­im­mal­la. Eli jos tehdään surkeaa kuten Helsin­gin kaavoit­ta­ja tekee, niin tehdään siitä edes edullisempaa.

  40. Helsin­gin kaavoitus on usein perin pikku­tarkkaa ja aiheut­taa turhia lisäkus­tan­nuk­sia paran­ta­mat­ta laat­ua. Tosin on löy­tynyt myös fik­su­ja kaavoit­ta­jia, joiden kaa­vat ovat väljiä ja keskit­tyvät vain kaupunkiku­van ja ‑tilan kannal­ta olen­naisi­in kohti­in, ja jät­tävät talo­su­un­nit­telulle melko vapaat kädet. Kun kaupun­ki omis­taa ton­tit (75 %), voidaan ton­tin luovu­tuk­ses­ta ohja­ta ja vaik­ka kil­pailut­taa rak­en­tamisen laat­ua vaik­ka kuin­ka tiukasti. Täl­löin vain kaa­van pitää olla varsin väljä, jot­ta parhaille ehdo­tuk­sille olisi tilaa. Kaavoit­ta­ja kun ei ehkä olekaan talo­su­un­nit­telun teräv­in­tä kärkeä? Usen kysymys on val­lankäytöstä ja kateud­es­ta arkkite­htien kesken? Jotkut kaavoit­ta­jat tekevät kalli­ita ratkaisu­ja estääk­seen val­tion tuke­man tuotan­non alueel­laan ja pitävät samal­la “rupu­jen­gin” kaukana. Tosin on löy­tynyt myös kaavoit­ta­jaa, joil­la on ollut totista pyrkimys­tä ja ymmär­rystä myös kohtu­uhin­tais­ten ja sään­nel­lyn tuotan­non edel­ly­tys­ten luomiseen.

  41. Tapio Pel­to­nen:
    Sen sijaan vaan van­hoille alueille täy­den­nyskaavaa, ilman ain­ut­takaan uut­ta parkkipaikkaa, kiitos. 

    Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen vaatii käsit­tääk­seni niitä normin sanelemia uusia parkkipaiko­ja raken­net­ta­van alan funk­tiona ihan siinä mis­sä uudiskohteissakin.

  42. Tuo­mas Kivelä:
    Kaavoit­ta­ja kun ei ehkä olekaan talo­su­un­nit­telun teräv­in­tä kärkeä? Usen kysymys on val­lankäytöstä ja kateud­es­ta arkkite­htien kesken? 

    Kaavoit­ta­jan ei tulekkaan olla talo­su­un­nit­teli­ja, vaan kaupunkisuunnittelija. 

    Helsin­gin ongel­ma on Safa-mafia, arkkite­htien klik­ki joka määrit­telee mikä mil­loinkin on oikeaa arkkite­h­turia. Kun use­am­mankin viras­ton pääl­likkö on arkkite­hti niin tämä mafia pääsee ohjaa­maan niin kaavoitus­ta kuin talo­su­un­nit­telua. Ja virkamiehik­si ei toden­tot­ta valikoidu ammat­tikun­tien­sa osaavin väki, päinvastoin.

    Kun päät­täjämme ovat vielä näitä keskenään erisu­un­ti­in vetäviä ide­al­is­te­ja joil­ta puut­tuu kyky ohja­ta suun­nit­telua ja aset­taa oikei­ta tavoit­tei­ta, niin lop­putu­los on se mikä on nähtävissä.

  43. Liial­la sään­te­lyl­lä ja pikku­tarkalla ohjeis­tamisel­la syn­tyy keskinker­taista ja kallista. Tam­pereel­lakin Pis­pala on syn­tynyt läh­es täysin ilman ohjaus­ta siten, että köy­hempi työvä­ki han­k­ki tont­te­ja sil­loisen naa­purikun­nan Pirkkalan puolelta ja rak­en­teli sinne asun­to­jaan halvoille ton­teille. Se oli sen aikus­ta haja-asu­tusalueelle rakentamista.

    En nyt tietenkään ytarkoi­ta, että ihan näin åpitäisi menetel­lä tänä päivänä, mut­ta jotakin lie­nee pielessä rak­en­tamisen liias­sa sään­telyssä. Homet­alo­ja tulee vaik­ka ohjeis­tus­ta on enem­män kuin koskaan.

    Itse seu­railen mie­lenki­in­nol­la tätä amerikkalaista Ran­dall O’Toolen Antiplan­ner sivustoa:

    http://ti.org/antiplanner/

  44. Helsingis­sä on ollut ainakin vuo­sisa­ta pula asun­noista ja ton­teista. Tila­nen ei muut­tune kovinkaan nopeasti.

    Muual­lakin maail­mas­sa näitä ongelmia on ratkot­tu. Osaratkaisu on metron ja nopei­den lähi­ju­nien käyt­tö järkevästi. helsin­gin naa­purikun­nat ovat tätä vas­tus­ta­neet erit­täin luovasti.

    Nyky­isin toim­into­ja raken­netaan liian pieni­in keskuk­si­in, jot­ta ikään kuin jalan voisi asioi­da. No, ei voi. Mut­ta huon­sti valit­tu työ­paik­ka — asun­to ‑yhdis­telmä rak­nakisee nyky­isin mat­ka-aikana aivan järjesttömästi.

  45. Eero: Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen vaatii käsit­tääk­seni niitä normin sanelemia uusia parkkipaiko­ja raken­net­ta­van alan funk­tiona ihan siinä mis­sä uudiskohteissakin. 

    Mut­ta onko sen pakko vaa­tia? Ei parkkipaikkanormia mihinkään laki­in ole kirjattu.

    Tämä asia noin yleis­es­ti pistää suu­tut­ta­maan. Pysäköin­nin jos minkä kuu­luisi olla markki­nae­htoista. Ei meille auton­o­mis­ta­jille niitä auto­jakaan mak­se­ta muiden veron­mak­sajien taskus­ta, mik­si pysäköin­tipaikat pitäisi?

  46. Janne: Aluer­ak­en­tamisen ihanu­u­teen voi tutus­tua esimerkik­si jokaises­sa Suomen hirveim­mässä lähiössä. 

    Ai kuten esimerkik­si Tapi­o­las­sa, Puu-Vallilas­sa tai Puu-Käpylässä…? 

    Aluer­ak­en­t­a­mi­nen kun ei suinkaan tarkoi­ta pelkästään niitä monot­o­n­isia betonilähiöitä — vaik­ka monot­o­niset betonilähiöt onkin raken­net­tu pelkästään aluerakentamisena.

  47. Sylt­ty:

    Tosin saa­pa nähdä käykö niin että täm­möi­nen touhu lop­puu, kun keskus­ta nousi suurim­mak­si puolueek­si Oulun vaalipiirissä. 

    Keskus­ta on ollut Oulun kaupung­in­val­tu­us­ton suurin ryh­mä vuo­den 1996, 2000, 2004, 2012 vaaleis­sa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_kaupunginvaltuusto).

    Oikeas­t­aan merkit­tävin ero Oulun seudun ja pääkaupunkiseudun kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa on se, että Keskustal­la ei ole merkit­tävää roo­lia jälkim­mäisessä. Ehkä se onkin juuri se syy, että asun­topoli­ti­ik­ka on pielessä ja asum­i­nen kallista pääkaupunkiseudulla ;).

  48. Tapio Pel­to­nen: Mut­ta onko sen pakko vaa­tia? Ei parkkipaikkanormia mihinkään laki­in ole kirjattu.

    Tämä asia noin yleis­es­ti pistää suu­tut­ta­maan. Pysäköin­nin jos minkä kuu­luisi olla markki­nae­htoista. Ei meille auton­o­mis­ta­jille niitä auto­jakaan mak­se­ta muiden veron­mak­sajien taskus­ta, mik­si pysäköin­tipaikat pitäisi? 

    Ok, käsitin että tarkoitit että tuo­ta kaut­ta voisi jotenkin kiertää normien vaatimuksia.

    Nor­mit eivät ole lake­ja, ja lake­jakin pystyvät ihmiset niin tah­toes­saan muut­ta­maan, mut­ta kun siitä poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta asian muut­tamisek­si on edelleen kroon­ista pulaa.

  49. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mut­ta kun se on sitä pahek­sut­tua autokaupunkia. 

    Itse asi­as­sa Oulu on ykkös­lu­okan pyöräi­lykaupun­ki; sen pyörätiev­erkko lie­nee Suomen parhaita

    On vähän pakko pyöräil­lä, sil­lä julki­nen liikenne on surkea ja keskus­ta autoil­i­jan kannal­ta läh­es yhtä tukkoisa kuin Helsinki.

    Liian Van­ha ja Sylt­ty ovat kuvan­neet hyvin Oulun onnis­tuneen maapoli­ti­ikan. Lisäisin vain, että Helsingis­sä ostovoima on paljon korkeampi, mikä tietysti hei­jas­tuu neliöhintoihin.

    1. Onko Oulun kehi­tys niin hyvää kuin on san­ot­tu. Myös Helsin­gin seudul­ta löy­tyy läh­es ilmaista raken­nus­maa­ta, mut­ta kan­takaupun­gin asun­not ovat sika kalli­ita, kos­ka niin moni halua sinne asumaan. Tilanne oli toinen 1960-luvul­la, jol­loin Krunikas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la. Olisimme men­estyneet parem­min, jos olisimme tehneet kan­takaupungista niin epävi­ihty­isän, ettei sinne niin hinguta. Sekö olisi ollut tavoiteltavaa? Jostain syys­tä Oulus­sa paine keskus­ta-asumiseen ei ole kovin suosittua.

  50. Osmo Soin­in­vaara:

    Jostain syys­tä Oulus­sa paine keskus­ta-asumiseen ei ole kovin suosittua. 

    Kyl­lä ne kaupun­gin keskus­tan asun­not Oulus­sakin kaikkein kalleim­mat ovat. Muu­tamis­sa uusis­sa hyvin varusteil­luis­sa ja ylel­lis­es­ti raken­ne­tuis­sa keskus­tan talois­sa hin­nat ovat aika huikeitakin keskimääräiseen kaupun­gin hin­tata­soon nähden. 

    Suurin ero pääkaupunkiseu­tu­un taitaa olla, että uudehko­ja ja tilavia asun­to­ja löy­tyy varsin edulliseen hin­taan suh­teel­lisen läheltäkin keskus­taa (eli ovat lähel­lä sekä ajas­sa että matkas­sa mitat­en). Ain­oa ongel­ma Oulus­sa on hiukan huono joukkoli­ikenne (= har­vaan liiken­nöivät bus­sit), mut­ta tätä kom­pen­soi hyvä pyörätiev­erkko ja pyöräi­lyyn sopi­va tasainen maas­to sekä lyhyet etäisyy­det noin yleis­es­ti ottaen. Käve­ly­matkan päässä keskus­tas­ta on vielä varsin väljästikin raken­net­tu­ja kaupungi­nosia. Oulu on siis edelleen varsin pieni kaupun­ki Helsinki­in näh­den, mut­ta kasvu­vauhti on siel­läkin kuitenkin ollut melko kova.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Oulun kehi­tys niin hyvää kuin on san­ot­tu. Myös Helsin­gin seudul­ta löy­tyy läh­es ilmaista raken­nus­maa­ta, mut­ta kan­takaupun­gin asun­not ovat sika kalli­ita, kos­ka niin moni halua sinne asumaan. Tilanne oli toinen 1960-luvul­la, jol­loin Krunikas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la. Olisimme men­estyneet parem­min, jos olisimme tehneet kan­takaupungista niin epävi­ihty­isän, ettei sinne niin hinguta. Sekö olisi ollut tavoiteltavaa? Jostain syys­tä Oulus­sa paine keskus­ta-asumiseen ei ole kovin suosittua.

    😉 otan heti vas­taan läh­es ilmaista raken­nus­maa­ta Helsingistä niin paljon kun vaan löytyy!

    Viiden­toista vuo­den Oulu-koke­muk­sen syväl­lä rin­taäänel­lä kat­son, etteivät Oulun ja Helsin­gin keskus­ta-asum­i­nen ole oikein keskenään rin­nasteisia. Mit­takaa­va on noin 1:5, ja:

    1. Liikenne henkilöau­tol­la lähiöstä keskus­taan ja takaisin on Oulus­sa käytän­nössä ruuhka­ton­ta, jos ver­rataan pääkaupunkiseu­tu­un. Sama kos­kee parkkipaikkoja.

    2. Tavalli­nen palka­nsaa­japer­he pystyy mak­samaan työl­lään omakoti­talon muu­ta­man kilo­metrin päästä keskus­tas­ta tai rak­en­ta­maan ihka uuden 10–15 min autoilumatkan päähän.

    3. Ihan oikeasti siel­lä pystytään kaavoit­ta­maan suurin piirtein tarvet­ta vas­taavasti asuinaluei­ta (etenkin jos huomioidaan vielä naapurikuntiakin).

    4. Oulun keskus­tan palvelu­rakenne on kevyehkö, ja kaupuki­mais­ten lähipalvelu­iden kysyntä/tarjonta ohutta.

    Kun huomioidaan edel­lä maini­tut seikat, niin vakavaraiset per­heet pää­tyvät hel­posti omakoti­taloa­su­jik­si keskus­taa­sumisen sijaan.

    1. Jok­seenkin ilmaista raken­nus­maa­ta löy­tyy Vihdis­tö, Por­nai­sista ja niin edelleen. Kos­ka Helsin­ki on Oulua isom­pi, väljille ton­teille on pidem­pi mat­ka ja se taas näkyy markki­nahin­to­jen erona.

  52. Janne: Aluer­ak­en­t­a­mi­nen onkin per­in­teis­es­ti Suomes­sa tuot­tanut niin hienoa jälkeä, että siihen syytä pala­ta. Aluer­ak­en­tamisen ihanu­u­teen voi tutus­tua esimerkik­si jokaises­sa Suomen hirveim­mässä lähiössä.

    Tietosi ovat nyt vähän vanhentuneita.
    70-luvul­la asukkaat ennakkosääs­tivät ja jonot­ti­vat Koivis­ton tai jonkin muun pank­in­jo­hta­jan hal­lit­se­maan aluer­ak­en­tamisko­hteeseen. Tarkoituk­se­na oli purkaa suurten ikälu­ok­ien muut­toaal­to elinkelvot­tomil­ta asu­tustiloil­ta kaupunkeihin.
    Tässä onnis­tut­ti­in eri­no­mais­es­ti ain­ut että asun­to­jen piti olla vain väli­aikaisia ja niistä tulikin pysyviä, kestivätkin pirut pidem­pään mitä suun­nit­telus­sa oli tavoitteina.

    Kump­panu­uskaavoitus, muut yhteistyö­mallit ja jopa maan­omis­ta­jan tai devel­op­parin kaavoitushankeet ovat mielestäni onnis­tuneet erinomaisesti.
    Jopa arkkite­hdit kiit­tävät aluei­den kokon­aisu­u­den pysyessä hallinnas­sa kun kohteet ovat saman toim­i­jan ohjauk­ses­sa eivätkä pilkkoon­nu eri rakennuttajille.
    Devel­op­par­il­la on oma panos han­kkeis­sa mukana, aluet­ta ei kan­na­ta seisot­taa rak­en­ta­mat­tomana joten asun­to­tar­joomakin on parhaas­sa tapauk­ses­sa monipuo­li­nen (vuokra / omistus)

    Mitä tulee kaupunkiku­vaan infrakus­tan­nuk­si­in ja mui­hin “hal­lit­se­mat­tomi­in” seikkoi­hin tulee muis­taa että Suomes­sa on kaavoitus­mo­nop­o­li kun­nil­la ja lisäk­si eri­no­maiset virkamiehet varmis­ta­mas­sa että kaavas­ta ei tule ainakaan liian hal­pa toteuttaa.

    2000 luvun aluer­ak­en­tamisko­hteisi­in tutus­tu­mi­nen saat­taisi avar­taa näkökulmaa.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Myös Helsin­gin seudul­ta löy­tyy läh­es ilmaista raken­nus­maa­ta, mut­ta kan­takaupun­gin asun­not ovat sika kalli­ita, kos­ka niin moni halua sinne asumaan. Tilanne oli toinen 1960-luvul­la, jol­loin Krunikas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la. Olisimme men­estyneet parem­min, jos olisimme tehneet kan­takaupungista niin epävi­ihty­isän, ettei sinne niin hinguta. 

    Kru­u­nun­haan ja kan­takaupun­gin asun­to­jen hin­ta ei tai­da olla kovin iso osa tätä ongel­maa. Vai oliko niitä kohtu­uhin­taisia vuokra- tai omis­tusasun­to­ja tulos­sa riit­tävästi johonkin muualle?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Jok­seenkin ilmaista raken­nus­maa­ta löy­tyy Vihdis­tö, Por­nai­sista ja niin edelleen. Kos­ka Helsin­ki on Oulua isom­pi, väljille ton­teille on pidem­pi mat­ka ja se taas näkyy markki­nahin­to­jen erona. 

    Por­naisi­in on yli tun­nin mat­ka, joten sen ja kan­takaupun­gin väli­in mah­tuu aika mon­ta ja eri­laista asuntoa.

    En usko että kiis­te­ly Oulus­ta mitenkään vähen­tää sitä tosi­asi­aa että Helsingis­sä asi­at on hoidet­tu päin h****ttiä. Toimia asun­to­jen tar­jon­nan lisäämisek­si ja hin­tata­son laskemisek­si ei ole toteutet­tu, kos­ka tah­to puuttuu.

  55. Pekka: […] kestivätkin pirut pidem­pään mitä suun­nit­telus­sa oli tavoitteina.

    No enpä tiedä kestivätkö. Lähin­nä kävi ilmi, että kansal­la ei olekaan varaa vai­h­taa 30–40 ‑vuo­ti­ai­ta ele­ment­ti­talo­ja kokon­aan uusi­in, jol­loin niitä olikin pakko ruve­ta korjaamaan. 

    Tapio: Itse asi­as­sa Oulu on ykkös­lu­okan pyöräi­lykaupun­ki; sen pyörätiev­erkko lie­nee Suomen parhaita.

    Paino sanal­la pyörätie, ruu­tukaa­va-alueen ulkop­uolel­la. Oulun keskus­tan pyöräre­itit ovat aika taval­lista suo­ma­laista tasoa vas­taavis­sa paikois­sa, eli perin sekavia tai puut­tuvat kokon­aan. Oulus­sa ruu­tukaa­va-alue on vaan sen ver­ran rajal­lisen kokoinen, että puut­teet eivät hait­taa pyöräi­lyä kovin paljon.

  56. Mikä mah­taa olla raken­nus­maan määritelmä? Maa jolle on hyvä rak­en­taa, vai maa jolle saa rak­en­taa, vai maa jolle vain joku tiet­ty saa rak­en­taa? Nuo asi­at vaikut­ta­vat olen­nais­es­ti sen maan hintaan.

  57. “päiväkodit”

    Tätä ihmette­len mik­si nykyään pitää olla eril­liset päiväkoti­raken­nuk­set. Tästä seu­raa se urpous että ker­rostalo­jen välis­sä on yksi yksik­er­roksi­nen päiväkoti oma­l­la pihallaan.

    Järkeväm­pää olisi tehdä asuin­talon poh­jak­er­rokses­ta päiväkoti. Asuin­talo­jen leikkip­i­hat kun on päivisin san­gen tyhjiä… Velvoite­taan raken­nu­ta­ja tekemään johonkin taloista päiväkodin tilat ja kun­nan päiväkoti aset­tuu sinne vuokralle.

    Kun­nan ei tarvitse itse investoi­da ja maankäyt­tö on paljon tehokkaampaa.

  58. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mut­ta kun se on sitä pahek­sut­tua autokaupunkia. Paket­tip­i­en­talot eivät sovi Helsinki­in kos­ka niis­sä asuu niin taval­lisia ihmisiä.

    Ja: mikä ja mis­sä Helsingis­sä on näis­sä tilan niukku­u­den olois­sa enää “raaka­maa­ta” johon ei raken­nu­soikeu­den hin­taa olisi lunastet­taes­sa pakko laskea mukaan?

  59. Eero: Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen vaatii käsit­tääk­seni niitä normin sanelemia uusia parkkipaiko­ja raken­net­ta­van alan funk­tiona ihan siinä mis­sä uudiskohteissakin.

    Miten niin? Onko “normis­sa” aja­tus­ta ja jos niin mitä? 

    Onko järkeä olet­taa, että jokaisel­la jokaises­sa kaupungi­nosas­sa (tai edes enem­mistöl­lä) on auto “joten” sel­l­aisen park­keer­aamiseen on aina ja kaikissa tapauk­sis­sa jätet­tävä mahdollisuus?

    Toinen vai­h­toe­hto on se, että ihmiset val­it­se­vat itse, asu­vatko julkisen liiken­teen vai oman auton varaan raken­netus­sa ympäristössä, sit­ten kun on autot­tomien vai­h­toe­hto­jen kehit­tämisel­lä päästy siihen, että on mis­tä valita. 

    Näi­den “puh­taiden” vai­h­toe­hto­jen kehit­tämi­saikana luo­taisi­in “auto­ton­ta” lisärak­en­tamista (pien­asun­to­ja) autoon perus­tu­vien aluei­den sisään. 

    Saadaan asun­to­ja enem­män, nopeam­min ja edullisem­min kun parkkipaikat uno­hde­taan. Asukkai­ta niihin kyl­lä löy­tyy, julki­nen liikenne on niin kattavaa.

  60. JTS:
    Helsingis­sä on ollut ainakin vuo­sisa­ta pula asun­noista ja ton­teista. Tila­nen ei muut­tune kovinkaan nopeasti.

    Muual­lakin maail­mas­sa näitä ongelmia on ratkot­tu. Osaratkaisu on metron ja nopei­den lähi­ju­nien käyt­tö järkevästi. helsin­gin naa­purikun­nat ovat tätä vas­tus­ta­neet erit­täin luovasti.

    Nyky­isin toim­into­ja raken­netaan liian pieni­in keskuk­si­in, jot­ta ikään kuin jalan voisi asioi­da. No, ei voi. Mut­ta huon­sti valit­tu työ­paik­ka – asun­to ‑yhdis­telmä rak­nakisee nyky­isin mat­ka-aikana aivan järjesttömästi.

    Ai. Entäs me, jot­ka eivät ole koskaan edes harkin­neet ajoko­rtin han­kkimista ja olemme elos­sa siitä huolimatta?

  61. Coun­try­boy:
    Liial­la sään­te­lyl­lä ja pikku­tarkalla ohjeis­tamisel­la syn­tyy keskinker­taista ja kallista. Tam­pereel­lakin Pis­pala on syn­tynyt läh­es täysin ilman ohjaus­ta siten, että köy­hempi työvä­ki han­k­ki tont­te­ja sil­loisen naa­purikun­nan Pirkkalan puolelta ja rak­en­teli sinne asun­to­jaan halvoille ton­teille. Se oli sen aikus­ta haja-asu­tusalueelle rakentamista.

    En nyt tietenkään ytarkoi­ta, että ihan näin åpitäisi menetel­lä tänä päivänä, mut­ta jotakin lie­nee pielessä rak­en­tamisen liias­sa sään­telyssä. Homet­alo­ja tulee vaik­ka ohjeis­tus­ta on enem­män kuin koskaan.

    Itse seu­railen mie­lenki­in­nol­la tätä amerikkalaista Ran­dall O’Toolen Antiplan­ner sivustoa:

    http://ti.org/antiplanner/

    Ehdotan, että pere­hdyt myös näi­den kon­ser­vati­ivis­ten aja­tushau­to­mo­jen his­to­ri­aan, ennen kuin päätät, mihin luotat.

  62. Henkilö, joka vähääkään enem­män tun­tee Koivusaaren ja sen ympäristöä, ei var­maankaan (gryn­dere­itä luku­unot­ta­mat­ta) kir­joit­taisi T.Kivelän? tavoin:

    “Tosin Koivusaaren pitäisi ja voitaisi­in hyvin rak­en­taa esitet­tyä paljon enem­män ja tehokkaam­min. Meri­aluet­ta voitaisi­in hel­posti täyt­tää olen­nais­es­ti enem­män. Siel­lä ole­va tiukasti suo­jel­tu ulkosaaris­toon luon­toa ja kasve­ja sisältävä “rantani­it­tyjä”
    kuulem­ma on syn­tynyt niin, että Vulkan ajoi merenn romurenkai­ta ja peit­ti alueen soral­la. Sade­vesi val­uu soran ja renkaiden läpi hel­posti ja pitää rantani­ityn karuna kasvu­paikkana. Suo­jelun perus­teet lienevät siis virheelliset?”

    Taitaa olla puute kun­non perusteluista, kun kuu­lop­uheisi­in pitää vedo­ta! Koivusaa­res­sa on sekä lähilu­on­toa että täyt­tö­maa­ta. Viimek­si­mainit­tu alue on nykyään pääosin vene­seu­ro­jen käytössä, sekä Län­siväylän alla. Ja se rantani­it­ty — se on UPEA! Samoin silokalliot, kun­han aallonmurtajia/täyttöjä ei uloteta/siirretä etelämmäs. 

    Koivusaaren ehkä pahin ongel­ma on aluet­ta halko­va Län­siväylä ja sen liikenne. (Län­siväylä sinne tun­neli­in olisi pitänyt lait­taa, eikä metro!) Osayleiskaaval­u­on­nos ei juuri mitenkään auta elim­i­noimaan Län­siväylän aiheut­tamia ongelmia, vaan näyt­täisi lisäävän niitä. Seu­raavak­si pahim­man ongel­man taita­vat aiheut­taa yli-into­hi­moi­set kaupunkimme tiivistäjät, jot­ka oli­si­vat nähtävästi sumeilemat­ta valmi­ita Koivusaa­res­sakin (kuten Kivi­nokas­sa, Meri-Rasti­las­sa, jne.) pilaa­maan muuten upean paikan julkiset maise­mat (=yksi­ty­istämään ne!) ja run­tele­maan lähilu­on­non. Mik­si ihmeessä on niin vaikea ymmärtää, että Koivusaa­reen ei vain järkevästi sovi alueen tuor­eim­man osayleiskaavae­hdo­tuk­sen mukainen tai itä­su­un­nalle ehdotet­tukaan lähestymistapa:
    “http://www.hs.fi/english/picture/1135235206229”.

    Mitä vähälukuisem­pia ja harvem­mas­sa Helsin­gin ulkoilu- ja virk­istysalueet oli­si­vat, sitä kauem­pana ne oli­si­vat useimpi­en asun­noista. (Kaik­ki asukkaat, ml. lapset ja van­huk­set, eivät pyöräile Kai­vo- tai Keskus­puis­tossa.) Lop­putu­lok­se­na lähialuei­den viher­iöi­den umpeen rak­en­tamis­es­ta olisi paljon enem­män asun­to­ja katukuilu­jen var­sil­la. Tätäkö halu­taan? Ei kiitos! Ote­taan mielum­min naa­purista ne seu­raa­vat 400 000 asukas­ta (ja mik­sei enem­mänkin!) Espoon ja Van­taan rajat pois­ta­mal­la, pide­tään kaupun­ki kaik­il­ta osil­taan sopi­van väljänä ja viihty­isänä, ja nau­ti­taan elämästä! Tehokkaan liiken­n­ev­erkon kehit­tämi­nen on avain parempaan.

    Kaupunkisu­un­nit­telun eräs tehtävä on käsitääk­seni koet­taa kehit­tää kaupunkia viihty­isänä asuinympäristönä. Viihty­isyys on paras tae kaupunkimme posi­ti­iviselle tule­vaisu­udelle. Kuka halu­aa asua (ainakaan pitem­pään) paikas­sa, joka
    ei ole viihtyisä? 

    Lähilu­on­non peit­tämi­nen louhe- ja sorak­er­rosten alle, mitä Koivusaa­reen kaavailti­in, on puis­tat­tavaa touhua, meri­aluei­den ja matalikkojen
    täytöistä ja julkisen maise­man julkeas­ta peit­tämis­es­tä nyt puhumattakaan!

    Kaupunki­amme liian into­hi­moi­ses­ti tiivistämään pyrkiville suosit­te­len luet­tavak­si mm.:
    1) William Mor­ris (1890): Huomis­päivän uutisia (News from nowhere) Suo­men­tanut Ville-Juhani Suti­nen. Turku: Savukei­das, 2008. ISBN 978–952-5500–28‑8.
    2) Heik­ki von Hertzen (1946): Koti vaiko kasar­mi lap­sillemme. Väestöli­iton julka­isu­ja n:o 15. Helsinki.
    3) F. Leder­bor­gen et al (2011):“City liv­ing and urban upbring­ing affect neur­al social stress pro­cess­ing in humans”. Nature Vol­ume: 474,
    Pages: 498–501, Date pub­lished: (23 June 2011) DOI: doi:10.1038/nature10190

  63. 60–70 luvun kolmik­er­roksisia (home)taloja voisi purkaa ja tilalle kaavoit­taa kaupun­gin 8‑kerroksisia vuokra-asun­to­ja, uusia asun­to­ja mm. nuo­rille, jot­ka kun­tau­ud­is­tus repii asuinsijoiltaan.

  64. Leena Y‑M:
    60–70 luvun kolmik­er­roksisia (home)taloja voisi purkaa ja tilalle kaavoit­taa kaupun­gin 8‑kerroksisia vuokra-asun­to­ja, uusia asun­to­ja mm. nuo­rille, jot­ka kun­tau­ud­is­tus repii asuinsijoiltaan.

    Tuo­ta olen minäkin poht­in­ut. Mil­lä sys­teemil­lä saataisi­in esimerkik­si Malmin, Oulunkylän ja vaikka­pa Kan­nelmäen asemien ja palvelu­iden lähet­tyvlle korkeaa, mod­er­nia ja miel­lyyt­tävää rak­en­tamista nyky­is­ten kolmik­er­roksis­ten tilalle, ainakin siinä vai­heessa, kun talot alka­vat olla isom­man kor­jaamisen tarpeessa. Tiet, kun­nal­lis­tekni­ik­ka ja mon­et palve­lut ovat jo valmi­ina, ja ylöspäin men­emäl­lä ei tarvit­sisi tiivistää liikaa.

    🙂 v‑a

  65. [keskus­ta saat­taa halu­ta Oulus­sa muut­taa maapoli­ti­ikkaa, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat liian alhaiset]

    Nukku­Mat­ti: Keskus­ta on ollut Oulun kaupung­in­val­tu­us­ton suurin ryh­mä vuo­den 1996, 2000, 2004, 2012 vaaleissa 

    Niin, mut­ta nyt uudessa Oulus­sa Oulun kepukin on muut­tunut. Ympäristökun­nis­sa on kepus­sa vah­va lesta­di­o­lainen sekä maan­omis­ta­jasi­ipi, joka nyt haual­isi muut­taa Oulu maapoli­ti­ikan sem­moi­sek­si kuin muil­lakin. Ilmeis­es­ti nykyisel­lä taval­la maan­omis­ta­jat eivät saa tarpeek­si fyrkkaa, sil­lä hei­dän taskui­hin­sa ei kaade­ta veron­mak­sajien rahoja.

    Oulu­un liit­tynei­den ympäryskun­tien keskusta­laiset maan­omis­ta­jat ovat väläytelleet halu­ja vai­h­taa maapoli­ti­ikkaa sel­l­aisek­si, että kaupun­ki ei kaavoitaisikaan vain omille mailleen, vaan myös maan­omis­ta­jan maille. Sen kyl­lä tietää mikä tuos­sa on takana. Osa keskusta­lai­sista on sitä mieltä että kaupun­gin pitäisi siis ilmaisek­si kaaval­la moninker­tais­taa raaka­maan arvo ja päästää maan­omis­ta­jat kuit­taa­maan kun­non pikavoittoja.

    Onnek­si kepun val­tu­us­to­ryh­mä ei kum­minkaan ole ihan yksimieli­nen asi­as­sa, mut­ta kun niistä suuri osa on lesta­di­o­laisia ja lesta­di­o­laiset tup­paa­vat kan­nat­ta­maan tätä asi­aa (lähde: Kale­va), niin eiköhän siitä paikallis­es­ti joku fat­wa saa­da värkkäiltyä. Ainakin Oulun­sa­los­sa maakau­pat, kaavoitus, kun­nan johto ja toim­i­joiden keskinäiset suku­lais­suh­teet oli­vat kivasti sekaisin, aivan kuten on maan tapana. Ja jom­man puuhamiehet kaik­ki lesta­di­o­laisia, mikä heit­tää epäi­lyk­sen uskon­veljien suosimis­es­ta ja suhmuroinnista.

    http://www.google.fi/search?q=saloranta&oq=saloranta&sourceid=chrome&ie=UTF‑8#hl=fi&spell=1&q=salonranta+oulunsalo&sa=X&ei=7fMmUbbqAqL-4QSpzIGgDQ&ved=0CCgQBSgA&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&bvm=bv.42768644,d.bGE&fp=2b2ed7fabf0f5ec4&biw=1777&bih=861

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.