Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.2.2013

Toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2013–15

(Pöy­dältä)

Kun yleiskaa­va 2016:ssa tul­laan esit­tämään huo­mat­ta­van paljon rak­en­tamista kan­takaupunki­in, tämän henkeä voisi alkaa nou­dat­taa jo nyt ja pain­ot­taa kaavoituk­ses­sa Kehä I:n sisäpuolel­la ole­via aluei­ta ja nou­dat­taa siel­lä tehtävis­sä kaavois­sa kohta­laisen reip­pai­ta aluete­hokkuuk­sia. Lisää kaupunkia!

On ollut puhet­ta lisätä tähän vaa­timus elinkei­nop­o­li­it­ti­sista vaiku­tuk­sista tärkeimpi­en han­kkei­den yhteydessä.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Min­ul­la oli ollut käsi­tys, että alueesta olisi pan­tu selvi­tysalueek­si koko Her­ne­saaren kär­ki, mut­ta selvi­tysaluet­ta onkin vain itse helikopterikent­tä. Jos sitä helikopterikent­tää ei tule, kyl­lä se kärkikin pitää opti­moi­da uud­estaan. Aika kalli­ille paikalle siinä nyt kaavail­laan vene­tarvikkei­den suurmyymälää. Tosin siinä paikas­sa myös ris­teilyaluk­set han­kaloit­ta­vat asuinrakentamista.

Se helikopterikent­tä pitäisi oikeas­t­aan ottaa pois jo nyt, sil­lä han­ke on älytön ja sitoo nyt muu­ta maankäyt­töä liikaa. Minä en saa tässä yhtälöä umpeen. Lupa on 20 lentoon vuorokaudessa, eli matkus­ta­jia on korkein­taan 300/ päivä. Toim­inta ei ole kan­nat­tavaa nytkään. Miten saadaan kau­pal­lis­es­ti rahoite­tuk­si kent­tä, joka mak­saa 90 miljoon­aa. Jokaiselta matkus­ta­jal­ta pitäisi saa­da sata­nen ken­tän pääo­maku­lui­hin. Yleen­sä sen­tään ymmär­rän vastapuolen argu­men­tit, mut­ta tässä on jotain, jota en ymmär­rä lainkaan.

Malmin kent­tä ympäristöi­neen laite­taan raken­nuskieltään yleiskaa­van laa­timista varten.

Poikkeamishake­muk­sia

Näis­sä lau­takun­ta käyt­tää lop­ullista päätös­val­taa. Viras­to puoltaa kaikkia hakemuksia.

Pyhän Bir­gi­tan puis­toon  (Her­ne­saaren tyvessä, Eiran­ran­nan edessä) tulee 157 neliön kahvi­la ase­makaa­van mukaisen 40 neliön kahvi­lan sijaan.

Mer­im­iehenkatu 21:ssa muute­taan kel­larik­er­roksen varas­toti­laa 224 neliön ver­ran toimis­toti­lak­si. Ikkunoista näkee jalat, jos joku kävelee ohi.

Tehtaan­puis­toon teko­jäära­ta huoltoraken­nuksi­neen. Me otamme kan­taa vain siihen, saako näin tehdä, emme siihen, onko tämä järkevää rahankäyt­töä. Joskus ihme­tyt­tää, ajatel­laanko kaupungilla, että liikun­ta = jääurheilua.

Ruokakaup­pa laa­je­nee Pikku-Huopalahdessa. Tämä on Tilka­n­vier­rossa, Man­ner­heim­intien aliku­lun tienoil­la. Viras­ton mielestä alue on Ruskea­suo­ta. Tuhan­nen neliön kaup­pa saa 500 neliötä lisää.

Asuin- ja toimis­toraken­nus Pikkuhuopalah­teen. Ker­rosalaa 600 neliötä, ase­makaa­van mukaan ei saisi olla asun­to­ja. Autopaikat on vuokrat­ta­va alueen pysäköin­tiy­htiössä. (Toiv­ot­tavasti se on jotenkin kollek­ti­ivis­es­ti omis­tet­tu eikä voit­toa tuot­ta­va yksi­tyi­nen. Sil­loin määräys taitaisi olla laiton.)

Ullakkoa­sun­toi­hin ikku­nat Pitkän­sil­lan­ran­nas­sa. Kyse on kuud­es­ta ullakkoa­sun­nos­ta, jot­ka ovat jo rak­en­teil­la. Enää puut­tuvat ikku­nat, joka halu­taan tehdä suo­jel­lulle katon­lappeelle. Museovä­ki ei pidä.

Mel­lunkylässä halu­taan ylit­tää ton­tin raken­nu­soikeus.  Ase­makaavaa ollaan muut­ta­mas­sa tehokkaam­paan suun­taan, mut­ta kaivinkone kuopii her­mostuk­sis­saan maa­ta jo nyt.

 

 

87 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.2.2013”

  1. Eri­no­mainen aja­tus rak­en­taa lisää kaupun­ki kehäykkösen sisäpuolelle. Tähän asti on vaan kovin usein käynyt niin, että naa­purien vas­tus­tuk­sen ja päät­täjien­lep­su­u­den takia han­kkeet ovat supis­tuneet tai hylät­ty kokon­aan tahi toteutet­tu ker­rostalo­rak­en­tamisen sijaan paljon pienem­mäl­lä tehokku­udel­la pien­taloina. Pohjois-Vuosaari, Rasti­la, Viikimä­ki, Mel­lunkylä, ehkä myös Kivi­nok­ka, Var­tiosaari, Koivusaari jne?Jatkossa lisää ryhtiä niin ehkä syn­tyy kaupunkia?

  2. Pikku-Hupalah­den kaup­pa jäi kaavoitus­vai­heessa kovin pienek­si, kos­ka kaavoit­ta­ja halusi kiihkeästi pitää ranta­torin kaup­po­jen puol­ta. Olisi siihen ison kadun var­teen tehdä heti kun­non kaupan.

  3. Malmin ken­tälle pitää vih­doinkin löytää uusi paik­ka. Por­voos­sa olisi hyvä paik­ka, mut­ta vaik­ka aluk­si virkamiesjo­hto piti ajatuk­ses­ta vähäi­nen asukas­määrä ja päät­täjät tyr­mä­sivät ajatuk­sen. Ken­tän alueelle tehti­in taan­noin ihan hyviä suun­nitelmia, mut­ta työ täy­tyi keskeyt­tää. Van Ormus­pel­lon ja Alp­pikylän “tes­tialueet” saadaan vähitellen raken­net­tua. No oppe­ja sovel­letaan Östersundomissa.

  4. Lisätkäähän Munkkivuoren ratik­ka sinne toim­inta­su­un­nitel­maan, ettemme ere­hdy luule­maan, että viras­to ajoit­taa Tallinnan-tun­nelin Munkkivuoren ratikan edelle.

    1. Kaavoit­ta­ja ei päätä investoin­neista. Munkkivuoren ratik­ka ei vaa­di suunnit5telutyötä, sil­lä yhteys on nopeasti suun­nitel­tu, kun rahakirstun­var­ti­ja osoit­taa sille vihreää val­oa. Tallinnan tun­neli vaatii suun­nitel­man nyt, vaik­ka se raken­net­taisi­in vas­ta sadan vuo­den päästä, jot­ta sen reit­ille ei tehtäisi esteitä. On siis kyse tavcallaan tilan varaamis­es­ta tunnelille.

  5. Suuria ris­teilyaluk­sia varten luulisi tarvit­ta­van palvelui­ta, jot­ka ovat fik­sumpia kuin vene­tarvike­megamyymälä. Pien­paatil­la ei tai­da sinne edes saa­da mennä.

  6. Oletko Osmo koskaan miet­tinyt, miten kestämätön ratkaisu on pitää satamia keskel­lä Helsinkiä?
    Val­taisa rek­ka ‑ja autoli­ikenne jyrää Eteläran­taan, Kata­janokalle ja upea ranta-alue on aito­jen takana ole­vaa parkkipaikkaa. Eikö olisi fik­sua miet­tiä uuden yleiskaa­van yhtey­dessä myös sitä, kuin­ka kauan kestämätön tilanne saa jatkua? Perusteluina­han on esitet­ty muun muas­sa ruot­salais­tur­istien lyhyt­tä käve­ly­matkaa keskustaan. 

    Helsin­gin Sata­man kehit­tämis­selvi­tys aikoo edelleen lisätä satamien käyt­töä, joten mie­lenki­in­toisek­si nähtäväk­si jää, mil­lainen liiken­nein­fark­ti syn­tyy esim. Tyy­nen­merenkadus­ta, kun nytkin katu on aivan tööt. Entäs kun jätkässä on 10000 asukas­ta enemmän?

    Kuka nos­taa kissan pöydälle?

    P. S Tässä vielä link­ki has­su­un selvi­tyk­seen, joka johtaa entistä kovem­paan rekkaralliin:

    http://www.portofhelsinki.fi/uutiset#/pressrelease/view/helsingin-satama-maeaeritti-satamanosien-kehittaemisohjelman-vuoteen-2022-saakka-826844?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=Subscription&utm_content=current_news

  7. Iso asia, kaupun­gin viihty­isyys ja vetovoimaisu­us, muo­dos­tuu pienistä asioista. Nyt tuos­sa on taas kasa pääosin noi­ta pieniä asioita.

    Tuo ensimäi­nen lin­jaus on oikean suun­tainen. Helsin­gin vahvu­us on kaupunki­maisu­us. Muun­laises­sa rak­en­tamises­sa mm. Espoo on vahvem­pi, eikä Helsin­gin kan­na­ta yrit­tää kil­pail­la Espoon, Por­voon jne. vahvu­usalueil­la, vaan tehdä se mitä osaa kun­nol­la. Aluet­ta voi mielestäni vieläkin supis­taa, tuo Kehä I on aika kaukana keskustasta.

    Her­ne­saa­res­sa on turha sitoa käsiä niin, ettei kent­tää tarvit­taes­sa voi toteut­taa. Laite­taan ken­tän laidalle rivi toimis­to­ja, niin siinä on melu­val­li. Malmin lento­ken­tän alueen selvit­tämi­nen on myös posi­ti­ivisia asioi­ta. Kent­tää tarvi­taan tule­vaisu­udessakin. Kun käyt­tö laa­jen­tuu takaisin matkus­ta­jali­iken­teeseen, kan­nat­taa mm. spåral­in­jo­jen varauk­set ja niiden tarvit­se­ma kaupunki­mainen kaa­va tehdä ajois­sa. Spårakin vaatii riit­tävän tehokku­u­den ollak­seen kannattava. 

    Välil­lä tun­tuu, etteivät kaavoitus ja joukkoli­iken­nesu­un­nit­telu kohtaa. Eimerkik­si paljon puhut­tu Munkkivuoren lin­ja (Munkkinie­mi — Munkkivuori — Pikkuhuopalahti lenk­ki) on järkevä laa­jen­nus, mut­ta vaatii ehdot­tomasti lisärak­en­tamista lin­jan var­relle ollak­seen kan­nat­ta­va. Noi­ta van­ho­ja kaup­paloi­ta pitää vähitellen pystyä inte­groimaan kaupunki­in. Her­ne­saari taas on hyvä esimer­ki onnis­tuneesta kaavoituk­sen ja liiken­nesu­un­nit­telun inte­graa­tios­ta, johon pitää muual­lakin pyrkiä.

    Pikkuhuopalah­denkaan kohdal­la en ole var­ma, että kaavas­sa yleen­säkään on järkevää merk­itä asuin- ja toimis­totilo­ja. Mikä yli­maalli­nen tieto on virkamiehel­lä poli­itikos­ta puhu­mat­takaan siitä, miten tilo­ja on järkevää käyt­tää? Osmo, ker­ro mik­si kaavas­sa pitäsi muka olla tuol­laisia merk­in­töjä? Oleel­lis­ta­han kaavas­sa on katu­jen paikat ja ker­rosmäärät. Mitä ton­til­la tehdään nois­sa rajois­sa, tietää ton­tin omis­ta­ja var­masti paremmin.

    Ehkä edelli­nen on san­ot­tu vähän yksioikois­es­ti, mut­ta ei tämä nykyi­nenkään ääri­lai­ta, jos­sa virkamiehet ja poli­itikot sotkeu­tu­vat yksi­tyisko­hti­in, ole toimi­va. Kaupun­gin tehtävä on luo­da mah­dol­lisuuk­sia, ei estää niitä. Helsin­gin kohdal­la se tarkoit­taa kaupunki­maisen kaa­van ulot­tamista uusille alueille niin, että kaupun­ki voi laa­jen­tua. Ihan niin kuin se teki ennen sotia.

    Mel­lunkylä on ongel­ma. Ain­oa järkevä toimen­pide olisi käyt­tää pusku­trak­to­ria 60‑, 70- ja 80-luvun ker­rostalo­raken­nuskan­taan ja aloit­taa alus­ta pien­talo­rak­en­tamisel­la. Se ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Vai­h­toe­hdok­si jäänee ruu­tukaa­van tekem­i­nen metroase­man ympärille ja jos tuo yli­tys sopii kaupunki­maiseen rak­en­tamiseen Mel­lun­mäessä (kuusi ker­rosta ja umpiko­rt­teli) niin antaa palaa. Jos se on jos­sain muual­la, niin kak­si ker­rosta joko riva­ri­na tai pien­talona on ok.

  8. Jus­si K. Ahto­la:
    …Val­taisa rek­ka ‑ja autoli­ikenne jyrää Eteläran­taan, Kata­janokalle ja upea ranta-alue on aito­jen takana ole­vaa parkkipaikkaa…

    Sitä san­o­taan myös eläväk­si kaupungik­si. 😉 Län­sisa­ta­man liikenne on help­po ohja­ta Län­siväylälle ja Skat­tan liikenne saadan näp­pärästi Pohjois­ran­taa pitkin Lah­den motar­ille. Kyse on enem­män halus­ta tehdä hyvää liiken­nesu­un­nit­telua kuin oikeas­ta ongel­mas­ta. Halu tai ehkä osaami­nen vain puut­tuu joil­takin virkamiehiltä, joiden mielestä “auto on paha”. Sel­l­aisia ei kan­na­ta palkata liike­nen­su­un­nit­telijoik­si ja nykyiset kan­nat­taa siirtää johonkin, mis­sä aiheut­ta­vat vähem­män vahinkoa.

    Parkkipaikko­jen osalta olet oike­as­sa. Autot eivät kuu­lu pysäköi­ty­inä maan päälle, vaan sil­loin ne kan­nat­taa lait­taa maan alle.

  9. Jus­si K. Ahto­la: Oletko Osmo koskaan miet­tinyt, miten kestämätön ratkaisu on pitää satamia keskel­lä Helsinkiä?
    Val­taisa rek­ka ‑ja autoli­ikenne jyrää Eteläran­taan, Kata­janokalle ja upea ranta-alue on aito­jen takana ole­vaa parkkipaikkaa. Eikö olisi fik­sua miet­tiä uuden yleiskaa­van yhtey­dessä myös sitä, kuin­ka kauan kestämätön tilanne saa jatkua? Perusteluina­han on esitet­ty muun muas­sa ruot­salais­tur­istien lyhyt­tä käve­ly­matkaa keskustaan.

    Ystävälli­nen vink­ki, sinän­sä tähän suh­teel­lisen suo­peasti suh­tau­tu­vana: Varoisin argu­ment­tia val­tavas­ta rekkar­al­lista. Niille lau­toille kul­kee sato­ja auto­ja, pääkadul­la liikkuu kym­meniä tuhan­sia auto­ja päivässä. Het­kel­lis­es­ti toki voi olla silti suuria, mut­ta hak­isin peruste­lut sata­man siir­toon on jostain muista kuin liikennemääristä.

  10. En tiedä kenelle Osmo vas­t­a­sit, mut­ta ainakaan min­un kysymyk­seeni tuo kom­ment­tisi 3.2.2012 klo 15.46 ei vastannut.

    1. Jus­si K. Ahtola
      Vas­tauk­seni kos­ki Munkkivuoren ratikkaa ja oli vas­taus Federleylle.
      Matkus­ta­jasa­ta­man siir­tu Vuosaa­reen on vihrei­den vakio­vaa­timuk­sia, mut­ta olemme men­estyneet sen kanssa huonosti.

  11. Jus­si K. Ahto­la:
    Oletko Osmo koskaan miet­tinyt, miten kestämätön ratkaisu on pitää satamia keskel­lä Helsinkiä?

    Ehdot­tomasti näin! Etenkin auto­lau­tat pitäisi ehdot­tomasti saa­da pois keskus­tas­ta ja eteläsa­ta­mas­ta vaik­ka vuosaa­reen, puh­tasti tur­is­te­ja kul­jet­ta­vat ris­teilyaluk­set voisi­vat sit­ten vaik­ka tul­lakin “keskus­taa elävöittämään”.

    Eri­tyisen tärkeää tähän on ottaa kan­taa nyt, kun sata­ma-aluei­ta ollaan tosis­saan suun­nit­tele­mas­sa uuteen uskoon; jos rekkar­allin jatku­mista pide­tään suun­nit­telu­vai­heessa lähtöko­htana mut­ta myöhem­min tul­laankin järki­in, niin lop­putu­lok­se­na on hel­posti tuulista asvalt­tikent­tää ja raskaan liiken­teen ehdoil­la tehtyä ympäristöä aivan val­takun­nan paraatipaikoilla.

  12. Oletko Osmo koskaan miet­tinyt, miten kestämätön ratkaisu on pitää satamia keskel­lä Helsinkiä?
    Val­taisa rek­ka ‑ja autoli­ikenne jyrää Eteläran­taan, Kata­janokalle ja upea ranta-alue on aito­jen takana ole­vaa parkkipaikkaa. Eikö olisi fik­sua miet­tiä uuden yleiskaa­van yhtey­dessä myös sitä, kuin­ka kauan kestämätön tilanne saa jatkua? Perusteluina­han on esitet­ty muun muas­sa ruot­salais­tur­istien lyhyt­tä käve­ly­matkaa keskustaan.

    Samaa olen ihme­tel­lyt. Peruste­lut siitä, että lai­va­tur­istien on päästävä kävelemään sata­mas­ta keskus­taan ovat liikut­tavia – miten kukaan ei pidä sit­ten ongel­mana sitä, että lento­ken­tältä on yli 30 min­uutin mat­ka keskus­taan? Yhtä hyvin voisi argu­men­toi­da, että lentoase­ma tulisi uudelleen­si­joit­taa ensim­mäisen vesi­ta­so­ken­tän paikalle Kata­janokan edustalle, jot­ta kaik­ki miljoonat Helsinki­in saa­pu­vat lentomatkus­ta­jat näkevät ensim­mäisenä Kaup­pa­torin ja voivat kävel­lä Espalle.

  13. No meil­lähän olisi Helsin­gin keskus­tas­sakin puis­to­ja, tore­ja, aukioi­ta ja vaik­ka mitä. Olisiko niis­säkin “rak­en­tamisen tehostamis­po­ten­ti­aalia”? Vai pitäisikö pelkästään kaik­ki viher-/virk­istysalueet pistää “lihoik­si” — sumeilemat­ta vaan kaik­ki T.Kivelän lis­tan ulkop­uoleltakin? Näin saataisi­in enem­män sitä tiivistäjien ilmeis­es­ti kovasti kaipaa­maa “lisää kaupunkia kaupunki­in” ja “ryhtiä”! (Vinkkinä “ryhtili­iket­tä” kaipaav­ille: lukekaa­pa Hesarin jut­tu 3.2.2013 sivuil­ta C1-C6.) 

    Kas kun ei joku ehdo­ta samas­ta syys­tä Kaivopuis­ton täy­teen­rak­en­tamista ja talonauho­ja molem­min puolin Ehren­ströminti­etä ja Merisa­ta­man­ran­taa. Ehkä tuonne mah­tu­isi osa jonkun Helsinki­in kaipaa­mas­ta 400 000 lisäa­sukkaas­ta. Jos ton­tin hin­ta olisi kovin korkea, eikö se toisaal­ta takaisi tule­vien veron­mak­sajien veron­mak­sukyvyn? (Köy­hät älkööt vaivau­tuko!) Seu­raavak­si voisi­vat tiivistäjät ehkä siir­tyä miet­timään vaikka­pa Eläin­tarhan- ja Töölön­lah­den täyt­töä (saataisi­in­han näinkin “lisää kaupunkia kaupunki­in”). Van­hankaupungin­lah­den tai Kru­unuvuorenselän täyt­tö toisi samoin lisäaluet­ta raken­net­tavak­si. Eipä tarvit­sisi ihme­tel­lä Laa­jasa­lon uusien sil­ta-/tun­neli-/muu vai­h­toe­hto­jen mielekkyyt­tä, jos siir­ret­täisi­in sata­mat Vuosaa­reen ja Inkooseen ja padot­taisi­in maini­tut vesialueet, Van­taan­joelle toki kana­va tekemällä!

    Hei, haloo! Mihin on uno­htunut ulkoilu- ja virk­istysaluei­den tärkeys? Jos ain­oat viher­alueet kaupungis­sa ja sen liepeil­lä oli­si­vat vain muu­ta­man neliön istutet­tu­ja, steri­ile­jä nur­mikaistalei­ta (kukki­neen, pen­saineen; esim. mallia Ruo­ho­lahti, jos­sa koirankaan ei olisi ilmeis­es­ti alku­un sal­lit­tu nos­taa jalkaa kivetyn, muu­ta­man neliön kokoisen, suo­rakaiteen muo­toisen alueen keskel­lä ole­valle puulle), taitaisi olla aika siir­tyä etsimään viihty­isämpiä kaupunkeja/asuinalueita jostain muual­ta. Pitäisikö jät­tää suo­si­ol­la Helsin­ki sitä aina vain tiivi­im­min raken­netuk­si slum­mik­si halu­avien tem­mellysken­täk­si? Väitän, että nykyiset, kaikille avoimet ulkoilu- ja virk­istysalueemme, vesialuei­ta myöten, ovat Helsin­gin merkit­tävimpiä piirteitä, kaupunkimme upean oma­leimaisu­u­den tae.

    Kuka kaipaa itä­naa­purimme, tai Kiinan uusien suurkaupunkien asuialuei­den jät­tik­er­rostalo­ja tai väkirikkaiden alueit­ten suurkaupunkien slum­me­ja? Kos­ka mah­taisimme saa­da esim. Kallioon, Kata­jan­nokalle, Kru­u­nun­hakaan ja Punavuoreen ensim­mäiset 16‑, 26- ja 36-ker­roksiset talot, olisiko se mah­dol­lista edes superte­hoste­tun ullakko­rak­en­tamisen myötä? Mitä mah­taisitte tuumia, jos naa­pu­rus­toon ja/tai sen viimeisille vihreille plän­teille (esim. siir­to­la­pu­u­tarha-alueet) nousisi 25–50-100-kerroksisia asuinkolosse­ja vieri viereen ja puolue­virkail­i­ja tulisi soit­ta­maan ovikel­loanne ja ker­tomaan teiltäkin edel­lytet­tävää uhrautu­mista ja poismuuttoa?
    Tai jos meren­ran­taväylän upei­den maisemien eteen pystytet­täisi­in yksi­tyi­nen talo­muuri, joka peit­täisi avoimet, julkiset näkymät jokamiehen (ja ‑naisen) käyt­tämältä käve­ly-/pyörätieltä ja lahjoit­taisi köy­hem­mille käyttäjilleen/naapureilleen vain (pääosin) synkät var­jot (kuten nyt Koivusaaren osayleiskaa­va-alueelle julkeasti esitetään)? 

    Ihmis­ten elämää tai kaupunkia ja sen kehi­tys­tä ei pidä tarkastel­la pelkkinä lukuina tai tehokku­us­mittareil­la. Elämän ja asumisen pitää olla myös elämisen arvoista nyt ja tulevaisuudessa. 

    Eikö nyky­isin muka ole enää lainkaan syytä arvostaa alueit­ten viihty­isyyt­tä, ja sen osaltaan takaavaa lähilu­on­toa. Kaupunkia voidaan toki tehdä lisää Kehä I:n sisäpuolellekin (kuin sen ulkop­uolellekin), mut­ta tässä olisi olta­va äärim­mäisen varovainen. Asuinympäristön (siis lähiym­päristön) viihty­isyys ja asum­isväljyys (lue: ei vastapäisen talon seinää ja naa­purin ikkunoi­ta kadun toisel­la puolel­la esim. 20 metrin päässä) ovat aivan olen­nainen jut­tu viihty­isyy­den takaamisek­si myös Helsin­gin kaltaises­sa kaupungis­sa. Jos alueet raken­netaan liian täy­teen, on koh­ta työ ain­oa syy, minkä vuok­si tääl­lä päin kukaan halu­aa asua. Siitä seu­raisi vain ongelmia, lisää muut­toli­iket­tä kehyskun­ti­in ja slum­mi­u­tu­mista. No, joillekin tietysti punk­ka-työ­paik­ka-baari ‑kolmio voi riit­tää, mut­ta elin­pi­ir­inä se olisi aika yksipuo­li­nen. Lap­siper­heet voivat näiltä alueil­ta tyystin kaiko­ta. Näin on tain­nut jo osin tapahtua.

    Ehkä KSL:n kok­ouk­sis­sa pitäisi pohtia sitä, miten kaupungis­tamme voisi tehdä viihtyisämmän/pitää viihty­isänä — kaikille (= kaikenikäisille). Vaikka­pa tuo hil­jan uuti­soitu Meche­lininkadun lehmusten kaa­to ker­ral­la ei sitä tekona taa­tusti tule edis­tämään tahi Kivi­nokan tai Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen. Ulkoilu- ja virk­istysaluei­den ole­mas­sao­lo asun­to­jen lähiym­päristössä aut­taa osaltaan estämään kaupunkimme slummiutumista.
    Ne myös aut­ta­vat ihmisiä kestämään parem­min esim. työelämän painei­ta ja vähen­tämään pahaa oloa.
    Ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta ei tule naker­taa tai hauka­ta isomp­inakaan paloina. KSL:n olisi syytä pain­ot­taa gryn­dere­it­ten(?) unelmien toteut­tamisen sijaan lähilu­on­toa, ja jopa nuorten (miesten?) kasvulle jonkun (nyt en tosin muista kenen?) tärkeäk­si osoit­ta­maa joutomaan merkitystä. 

    Katukuilu­jen rak­en­t­a­mi­nen tai syven­tämi­nen (ullakko­rak­en­tamisel­la) ei viihty­isyyt­tä lisää. Tämän taisi jo ymmärtää taan­noin, 1940–50-lukujen tait­teessa, mm. Heik­ki von Hertzen. Ennem­min pitäisi rak­en­taa tai edes ylläpitää ihmis­ten mit­taista, viihty­isää kaupunkia. 

    Pääkaupunkiseudun kun­tara­jo­jen purkami­nen voisi ehkä aut­taa, jos muut (inhimil­liset, lähiym­päristöä suo­jel­e­vat) keinot eivät auta. Helsin­gin tulee kuitenkin säi­lyä inhimil­lisenä ja viihty­isänä kaupunk­i­na kaikenikäisille. 

    Tuo­mas Kivelä:
    Eri­no­mainen aja­tus rak­en­taa lisää kaupun­ki kehäykkösen sisäpuolelle. Tähän asti on vaan kovin usein käynyt niin, että naa­purien vas­tus­tuk­sen ja päät­täjien­lep­su­u­den takia han­kkeet ovat supis­tuneet tai hylät­ty kokon­aan tahi toteutet­tu ker­rostalo­rak­en­tamisen sijaan paljon pienem­mäl­lä tehokku­udel­la pien­taloina. Pohjois-Vuosaari, Rasti­la, Viikimä­ki, Mel­lunkylä, ehkä myös Kivi­nok­ka, Var­tiosaari, Koivusaari jne?Jatkossa lisää ryhtiä niin ehkä syn­tyy kaupunkia?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaavoit­ta­ja ei päätä investoin­neista. Munkkivuoren ratik­ka ei vaa­di suunnit5telutyötä, sil­lä yhteys on nopeasti suun­nitel­tu, kun rahakirstun­var­ti­ja osoit­taa sille vihreää val­oa. Tallinnan tun­neli vaatii suun­nitel­man nyt, vaik­ka se raken­net­taisi­in vas­ta sadan vuo­den päästä, jot­ta sen reit­ille ei tehtäisi esteitä. On siis kyse tavcallaan tilan varaamis­es­ta tunnelille.

    Kuka hoitaa rahakirstun­var­ti­jal­ta ne rahat? Munkkivuoren ratikan H/K on nyt 1,4, kun bus­sili­iken­net­tä on jälleen lisät­ty. Rahakirstun­var­ti­ja on melko vas­tu­u­ton polt­taes­saan rahaa vuodes­ta toiseen bus­sili­iken­teesen, kun ratik­ka hoitaisi hom­man edullisem­min ja laadukkaammin.

    Minus­ta nämä H/K‑luvut ovat turhaut­tavia. Kun ne jäävät ykkösen alle, niitä käytetään perustele­maan, että jätetään tekemät­tä. Kun ne nou­se­vat ykkösen yli, ne eivät enää kel­paakaan perusteluk­si sille, että tehdään.

  15. Jus­si K. Ahto­la: Val­taisa rek­ka ‑ja autoli­ikenne jyrää Eteläran­taan, Kata­janokalle ja upea ranta-alue on aito­jen takana ole­vaa parkkipaikkaa. Eikö olisi fik­sua miet­tiä uuden yleiskaa­van yhtey­dessä myös sitä, kuin­ka kauan kestämätön tilanne saa jatkua? Perusteluina­han on esitet­ty muun muas­sa ruot­salais­tur­istien lyhyt­tä käve­ly­matkaa keskustaan. 

    Ruot­salais­tur­is­te­ja enem­män on viime aikoina kohkat­tu ris­teily­tur­is­teista, joiden avul­la Helsin­gin talous saadaan nousu­un. Ris­teily­laivoista ei ole niin paljon hait­taa kuin auto­lau­toista. Pienem­mät ris­teily­lai­vat, jos eivät ole reit­tili­iken­teeseen rek­isteröi­tyjä, voivat kiin­nit­tyä myös aitaa­mat­tomaan laituriin.
    Ja jos Ruotsin liiken­teestä puhutaan, ei auto­lau­toil­la siel­läkään (enää) aivan keskus­taan asti pääse.

  16. Pari kom­ment­tia:

    -Laivo­jen tuo­ma autoli­ikenne (puhutaan­pa sit­ten rekoista tai henkilöau­toista) on erit­täin merkit­tävä hait­ta. Joka tätä vähät­telee, ei ole ollut paikan pääl­lä katsomassa

    Nim. Ville väit­ti ettei auto­lau­toil­la pää­sisi aivan keskus­taan. Kata­janok­ka ja Olympiater­mi­naali ovat kyl­lä aika keskus­taa. Voidaan tietysti aloit­taa seman­ti­ikkaan kuu­lu­va väit­te­ly sanas­ta “keskus­ta”, joka kait viral­lis­es­ti on rautatiease­man hujakoilla

    -Ranta-aluei­den käyt­tö rekko­jen perä­vaunu­jen parkkipaikkoina yms varas­toti­lana tarkoit­taa juuri mitä se tarkoit­taa: kaupun­gin ykkös­ran­ta on parkkipaikkaa ja varas­toa, toki aito­jen takana

    -Tpyy­lu­o­ma­lle: auto-ja rekkamäärä on riit­tävä aiheut­taak­seen ongelmia muu­toinkin ahtaaseen paikkoi­hin tehdy­ille satamille. Kun laivali­ikenne kas­vaa “tilapäi­nen” tilanne on yhä use­am­min val­lit­se­va tilanne

    -Kallelle: Mil­lään liiken­nesu­un­nit­telul­la keskus­tas­sa tätä ongel­maa ei ratkaista. Minä en vaan näe yhdis­telmää rekka+parhaat ranta-alueet kovin toimivana

    -Muu­ta: Jos edes toinen ter­mi­naali (esim Skat­ta) siir­ret­täisi­in esim Jätkään, voitaisi­in Kata­janokkaa ja ympäröiviä aluei­ta oikeasti rauhoittaa.


  17. Katukuilu­jen rak­en­t­a­mi­nen tai syven­tämi­nen (ullakko­rak­en­tamisel­la) ei viihty­isyyt­tä lisää. Tämän taisi jo ymmärtää taan­noin, 1940–50-lukujen tait­teessa, mm. Heik­ki von Hertzen. Ennem­min pitäisi rak­en­taa tai edes ylläpitää ihmis­ten mit­taista, viihty­isää kaupunkia.

    Helsin­gin ullakko­rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu yleen­sä ole­mas­saole­vien kat­to­jen sisälle, ei talo­ja korottamalla.

    Ihmisen mit­toi­hin kuu­luu myös käve­lyetäisyys. Valitet­tavasti nykyäänkin voimis­saan ole­va met­sälähiöide­olo­gia ei ota sitä huomioon vaan palve­lut ja työ­paikat sijoite­taan pois silmistä auto- tai metro­matkan päähän.

  18. Jollei sitä helikopteriken­tän varaus­ta saa pois­tet­tua, niin voisiko ehdot­taa toteu­tus­ta jos­sa helikopteri laskeu­tu­isi proomulle joka joko vai­jer­il­la tai potkureil­la kulk­isi (automaat­tis­es­ti) lähem­mäs ja kauem­mas ran­nas­ta. Nykyisen ratkaisun hin­ta kuu­lostaa sel­l­aiselta ettei tuol­laisen tekem­i­nen olisi vält­tämät­tä kalli­im­paa. Etäisyy­dek­si ran­nas­ta voisi sit­ten määritel­lä sel­l­aisen että meluhai­tat jäävät pieniksi.

    Erit­täin kova jää­talvi voisi tietysti olla ongel­ma, mut­ta niitä taitaa kuitenkin olla aika harvoin.

  19. Mie­lenki­in­tois­es­ta lis­tas­ta kum­mallisin taitaa olla tuo Pitkän­sil­lan­ran­nan ullakkoa­sun­not… siis niitä jo raken­netaan, vaikkei ole lupaa edes ikkunoille? Vai halu­a­vatko mer­inäköalan ja ikku­nat Kaisaniemen puis­ton suun­taan? Nos­taisi noiden asun­to­jen hin­taa tn. ton­nil­la par­il­lakin per neliö luulen ma. Joka tapauk­ses­sa, jos on sään­nöt ja niihin altaan tekemään poikkeuspäätök­siä, niin se johtaa aina vain isom­pi­in poikkeuksiin.

  20. Jus­si K. Ahto­la:
    ‑Tpyy­lu­o­ma­lle: auto-ja rekkamäärä on riit­tävä aiheut­taak­seen ongelmia muu­toinkin ahtaaseen paikkoi­hin tehdy­ille satamille. Kun laivali­ikenne kas­vaa “tilapäi­nen” tilanne on yhä use­am­min val­lit­se­va tilanne

    Yritän vaan vähän jakaa suh­teel­lisu­u­den­ta­jua, eli siis joo on ihan oikei­ta ongelmia mut­ta ne vaa­di­tut ratkaisut pitäisi olla jotenkin suh­teessa ongelmien kokoon. Yksi luku nyt esimerkik­si, Hakaniemen sil­lan yli eli käytän­nössä Pohjois­ran­taa menee syysku­un arkipäivässä 32 378 ajoneu­voa. Näistä kuor­ma-auto­ja on 862 (2,7%) ja rekko­ja 269 (0,83%). Tuonne kai pää­tyy suurin osa satamien rekkaliikenteestä?

    Kata­janokan ter­mi­naalin voisi kieltämät­tä siirtää, mut­ta sille kan­nat­taa hakea peruste­lut tilan ottamis­es­ta asu­tuskäyt­töön. Ja sit­ten pitäisi kek­siä joku vai­h­toe­htoinen real­isti­nen paik­ka joka on vähem­män huono sijain­ti. Vuosaari ei sitä ole matkailukäytössä etäisyy­den vuok­si, se nyt vaan on liiken­teel­lis­es­ti Keravalla.

    Ain­oa mikä mulle tulee mieleen, ja ole­tuk­sel­la että uno­hde­taan nyt se Keskus­tatun­neli ja tehdään jotain järkevää, eli laa­jen­netaan Keskus­tan huoltutun­neli Län­sisa­ta­maan ja Hakaniemeen. Toi ei mak­sa mil­jar­dia, län­sipää on nyt se Stock­an sisää­na­jo Lap­in­rin­teessä ja itäpää on Kaisaniemenkadul­la. Se ei olisi mikään maanalainen moot­tori­tie, mut­ta sitä pitkin pää­sisi tavar­ali­ikenne keskus­tan ali, ja autot parkkihalleihin.

    Tol­la ole­tuk­sel­la, ja jos ne lai­vat mah­tuu Län­sisa­ta­maan niin mik­sei sinne sit­ten, lisää lai­tu­ri­ti­laa saa esimerkik­si siltä kopteriken­tältä. Jos vas­taavasti gryn­daa Skat­taa niin ehkä tämä jopa kan­nat­taisi, mut­ta niin tää ei ainakaan etenisi että skat­ta­laiset rupeaisi sit­ten vas­tus­ta­maan lisärakentamista.

  21. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Katukuilu­jen rak­en­t­a­mi­nen tai syven­tämi­nen (ullakko­rak­en­tamisel­la) ei viihty­isyyt­tä lisää. Tämän taisi jo ymmärtää taan­noin, 1940–50-lukujen tait­teessa, mm. Heik­ki von Hertzen. Ennem­min pitäisi rak­en­taa tai edes ylläpitää ihmis­ten mit­taista, viihty­isää kaupunkia.

    Oliko sin­ul­la mielessä ken­ties täl­lainen ihmis­mit­takaa­va Tapi­olan malli­in? niin on nät­tiä ja kut­suu naut­ti­maan luon­nos­ta. Sitä mä vaan ihmette­len että kun von Hertzenin mukaan ain­oa automat­ka jon­ka lap­siper­he tekee Puu­tarhakaupungi­in on muut­tomat­ka, niin mik­sei se oikein näytä siltä?

    Se tiivistämi­nen tarkoit­taa käytän­nössä nimeno­maan sitä että tehdään ihmisen mit­takaavas­sa. Esimerkik­si kadun lev­eys on 5–15 metriä, Tehtaankatu esim. taitaa olla noin 15, eikä 30–50 metriä malli­in mikä tahansa lähiö. Kum­man­laises­sa ympäristössä sinä mieluiten kävelet?

    Esimerkik­si helsinkisiläisit­täisin huimal­la 1,5 aluete­hol­la ja keskimäärin viisik­er­roksisil­la taloil­la, 70% maa-alas­ta on muus­sa kuin raken­nuskäytössä. Se mitä tol­la muul­la tehdään on olen­naista, mut­ta muu­tamia sano­ja tiput­taak­seni riit­tävä runk­osyvyys, kun­nol­liset puis­toaukiot kon­tra pienet sisäpi­hat ja lähivirk­istysalueläm­päreet, yhteiskäyt­töi­nen tila, sekä ennen kaikkea liiken­teen tilankäytön tehokku­u­den maksimointi.

    Korkea rak­en­t­a­mi­nen on se mil­lä voi yrit­tää paika­ta sen jäl­keen kun on sös­sit­ty maankäyt­tö pin­tata­sos­sa, ja ne ovat pikem­min ratik­ka- ja hissikaupun­gin vas­tako­h­ta kuin seuraus.

  22. Tpyy­lu­o­ma­lle: Vuosaari ei ole mitenkään liiken­teel­lis­es­ti sivus­sa. Saman­laisia metro­matko­ja joutuu tekemään Tukhol­mas­sakin. Ja mitä sit­ten, vaik­ka olisikin? Tur­is­teil­la ei ole kiire min­nekään ja sata­maan jatket­tuna metro lai­vater­mi­naalin alak­er­taan olisi oikein pas­seli ratkaisu. Vuosaari olisi hyvä vai­h­toe­hto vapaut­taa Kata­janokkaa ihmisille perä­vaunuparkkipaikan takia. Mitä mat­ka-aikoi­hin tulee, niin nilkut­tavaan kol­moseen ei mah­du ruuh­ka-aikoina ja joutuu odot­ta­maan seu­raavaa. Siihen se 20min meneekin. Mut­ta onpa hyvä tietää taas mikä on tärkeää: tur­istien lyhyt mat­ka kauppatorille.

  23. Jus­si K. Ahto­la:
    Tpyy­lu­o­ma­lle: Vuosaari ei ole mitenkään liiken­teel­lis­es­ti sivus­sa. Saman­laisia metro­matko­ja joutuu tekemään Tukhol­mas­sakin. Ja mitä sit­ten, vaik­ka olisikin? Tur­is­teil­la ei ole kiire min­nekään ja sata­maan jatket­tuna metro lai­vater­mi­naalin alak­er­taan olisi oikein pas­seli ratkaisu. Vuosaari olisi hyvä vai­h­toe­hto vapaut­taa Kata­janokkaa ihmisille perä­vaunuparkkipaikan takia. Mitä mat­ka-aikoi­hin tulee, niin nilkut­tavaan kol­moseen ei mah­du ruuh­ka-aikoina ja joutuu odot­ta­maan seu­raavaa. Siihen se 20min meneekin. Mut­ta onpa hyvä tietää taas mikä on tärkeää: tur­istien lyhyt mat­ka kauppatorille.

    No vaik­ka sinne kaup­pa­to­rille Vuosaaren sata­mas­ta: Bus­si 78, noin 15 min Vuosaaren metroasemalle.
    Metro Vuosaari — Kaisanie­mi 20 min.
    Ja kil­san käve­ly päälle.
    Käytän­nössä vajaa tun­ti, käve­lyi­neen ja vai­h­toi­neen. Mä sanois­in että näil­lä jär­jeste­ly­il­lä tur­istien yhtey­det keskus­taan on pois­tunut ongel­ma, kos­ka ei ne tota väliä tule kulkemaan.

    1. Kan­nelmäen EKA-mar­ket oli alun­perin Elan­non. SOK, jol­la oli vaikeuk­sia päästä Helsinki­in, kaap­pasi Elan­non ja sai näin kovin paljon hyvää tilaa. HOK kaap­pasi myös Pajusen Alepat ja SPAR-myymälät.

  24. Oli­pa pitkä jere­mi­a­di nim­imerkil­lä Kivikaupun­gin kas­vat­ti. (Vois­han sitä ihan oma­l­la nimel­läkin kir­joit­taa). Helsingis­sä on hehtaar­il­la puo­let Tukhol­man asukkaista eikä siel­lä puis­toista ja vihreästä suur­ta puutet­ta ole. Meil­läkin on run­saasti puis­to ja met­säalueitä, joi­ta i ole tarkoi­tus muut­ta raken­nus­maak­si. Keskus­puito ja muut viher­sorm­rt joka suun­taan plus kort­telipuis­tot. Ei todel­lakaan ole aiko­mus tehdä Kiinan suurkaupunkia vaan hyvää ja elävää kan­takaupunkia eikä met­sälähiötä, lisäk­si laidem­mal­la voitaisi­in tehdä tiivistä ja mata­laa Town­House-rak­en­tamista, jol­la päästää varsin suuren tont­ti- ja aluete­hoku­u­teen. Malli voi kat­sel­la vaik­ka Lon­toos­ta tai Hol­lan­nin kaupungeista.

  25. Jus­si K. Ahtola:

    Vuosaari ei ole mitenkään liiken­teel­lis­es­ti sivussa.

    Onhan se sata­ma-alue nyky­isin jär­jeste­lyin syr­jässä. Matkus­ta­jalaut­tali­iken­teen siir­ron ehtona Vuosaa­reen pitäisin metrolin­jan jatkamista Vuosaares­ta sata­maan. Huoltoraide sinne jo meneekin, joten kulku-ura on ole­mas­sa eikä luulisi mak­sa­van mal­tai­ta, kuten muut tämän seudun metro­hankkeet. Matkus­ta­jater­mi­naali­in tulisi olla sisäy­hteys ase­mal­ta. Täl­lä tavoin mat­ka-ajak­si Vuosaaren sata­ma — Rauta­tien­tori tulisi n. 25 min­u­ut­tia, siis vähem­män kuin valmis­tu­val­la Kehäradal­la Lentoase­mal­ta Helsin­ki C:lle (30 min). Edelleenkin, kukaan ei pidä suure­na ongel­mana, että lentomatkus­ta­jil­ta kestää nyky­isin kolmekin vart­tia hitaal­la bus­sil­la keskus­taan. MIten ne laiva­matkus­ta­jat ovat niin paljon fiin­impiä, että eivät voisi matkus­taa julk­isil­la keskustaan?

  26. Mikko Lahti:
    Edelleenkin, kukaan ei pidä suure­na ongel­mana, että lentomatkus­ta­jil­ta kestää nyky­isin kolmekin vart­tia hitaal­la bus­sil­la keskus­taan. MIten ne laiva­matkus­ta­jat ovat niin paljon fiin­impiä, että eivät voisi matkus­taa julk­isil­la keskustaan?

    On aika eri­lainen kon­sep­ti tul­la huvit­tele­maan ja shop­paile­maan päiväris­teilylle Helsinki­in ja viet­tää keskus­tas­sa muu­ta­ma tun­ti kuin tul­la tänne liike­matkalle taik­ka viikonloppumatkalle.

  27. Mikko Lahti: Ahto­la

    Nimeno­maan. Erikoista, että laiva­matkus­ta­jat ovat niin fina män­niskor, että he eivät voi jäädä hiukan kauem­mak­si kaupungista. Kaupun­ki kas­vaa, eivät val­ta­vat läh­es teol­lisik­si rin­nastet­ta­vat toimin­not voi olla keskus­tas­sa. Tur­is­tit nyt joutu­vat metroon, mut­ta mitäs sit­ten? Niin minäkin joudun maail­man turuil­la ja tor­eil­la metroi­hin ja juni­in. Jos päiväris­teilyl­lä ole­va ruot­salais­per­he joutuu varaa­maan n. 30–40min enem­män matkoi­hin­sa, ei min­ua oikeasti kiinnosta.
    Mieluiten käysken­te­len Skat­tal­la, jos­sa voisi olla vaikka­pa rantab­ule­var­di ja jäätelökios­ki ja mik­sei vaikka­pa puis­toa. Mut­ta ei. Sven­s­ka tur­is­ter über alles.

  28. tpyy­lu­o­ma: Het­kel­lis­es­ti toki voi olla silti suuria, mut­ta hak­isin peruste­lut sata­man siir­toon on jostain muista kuin liikennemääristä.

    Tämä riip­puu aika paljon sata­mas­ta, eivätkä nuo keskus­tan sata­mat ole pahimpia. Län­sisa­ta­ma ja Jätkäsaari ovat kuitenkin aika kamalia nykyään. Ongel­mak­ent­tä tosin tulee enem­män henkilöau­toista kuin rekoista, mut­ta liiken­net­tä on paljon, ja kal­jan­roudaa­jien henkilöau­tot nos­te­taan vaik­ka puu­ta vas­ten säilöön roudu­ureis­sun ajaksi.

    Laut­tali­iken­teessä iso ongel­ma onkin tuo het­kelli­nen pulssi. Sopi­van lau­tan tulo- tai lähtöai­ka aiheut­taa melkoisen infark­tin liikennejärjestelmälle.

    Tun­tu­isi ihan fik­sul­ta, että auto­laut­tali­ikenne siir­ret­täisi­in keskus­tan ruuhkavyöhyk­keeltä jon­nekin, mihin mah­tuu auto­ja. Ris­telyaluk­set voivat sit­ten tul­la keskus­taan. Aja­tus metron jatkamis­es­ta Vuosaaren sata­maan ei tässä mielessä ole yhtään dorkempi.

  29. Mikko Lahti:
    Edelleenkin, kukaan ei pidä suure­na ongel­mana, että lentomatkus­ta­jil­ta kestää nyky­isin kolmekin vart­tia hitaal­la bus­sil­la keskus­taan. MIten ne laiva­matkus­ta­jat ovat niin paljon fiin­impiä, että eivät voisi matkus­taa julk­isil­la keskustaan? 

    Oletko tosis­sasi?

    Kuinkako­han kauan tyyp­illi­nen ris­teily­matkus­ta­ja viipyy kohteessaan vs lentomatkustaja?

    Mihin me oikeas­t­aan tarvi­taan niitä ris­teily­matkus­ta­jia ylipäätään. Pääa­sia että oma­l­la autol­la pääsee Jätkäsaares­ta jouhev­asti kulkemaan.

  30. Viherinssi: Aja­tus metron jatkamis­es­ta Vuosaaren sata­maan ei tässä mielessä ole yhtään dorkempi.

    Pelkkä auto­laut­tali­ikenne ei perustele metron jatkamista. Liikeenepulssit ovat lyhy­itä ja suuri osa kul­kee autoli­iken­teenä. Aikanaan tutkit­ti­in jatkom­ah­dol­lisuuk­sia ja todet­ti­in, että jos ase­man lähiym­päristöön saadaan asu­tus­ta tiivi­isti, asi­aa voisi hatki­ta. Kaavoi­ita­jat eivät läm­men­neet asialle. Alueen työ­paikat syn­nyt­tävät hyvin vähän joukkoliikenematkoja.

  31. Jees Her­ne­saaren kär­jen turhaketäyt­tö­jen perus­teel­liselle selvit­tämiselle — ase­makaavalle jätet­tävä väljyyt­tä siihen lop­putule­maan, että asukkaat pää­sevät eteläiseen kär­keen asumaan, ole­maan ja har­ras­ta­maan ja ris­teily­tur­is­tit naut­ti­maan rantakahviloista, puti­ikeista ja jaloittelusta. 

    Jees Ruo­ho­lah­den palvelu­iden paran­tamiselle — ei enää autol­la mar­ket­ti­in vaan kun­nol­liseen “kort­te­likaup­paan”.

    Nope arkkite­htu­urin ker­rostu­mien vas­tus­tamiselle ja ter­ve­tu­loa ullakkoa­sukkaat ja ain­ut­laa­tuiset kattomaisemat.
    Jees toimis­toille kivi­jalka­an — jalka­näkymät voivat olla ihan uberki­vat 😀 Kort­telit elävöi­tyvät ja kadut siistyityvät.

  32. Ei tuo Vuosaari matkus­ta­jan kannal­ta vält­tämät­tä mitenkään tolkut­toman huono ratkaisu olisi, edel­lyt­täen että hukka­put­ki jatke­taan sata­maan asti. Liityn­täpelleily ei tässä(kään) for­maatis­sa toimi.

    Toisaal­ta noi sata­mat mielestäni ikään kuin kuu­lu­vat kuvaan, enkä nyt varsi­nais­es­ti olisi niitä mihinkään siirtämässä jonkun jäätelökioskin tai pikku “ruuhkan” takia.

  33. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Eikö nyky­isin muka ole enää lainkaan syytä arvostaa alueit­ten viihty­isyyt­tä, ja sen osaltaan takaavaa lähilu­on­toa. Kaupunkia voidaan toki tehdä lisää Kehä I:n sisäpuolellekin (kuin sen ulkop­uolellekin), mut­ta tässä olisi olta­va äärim­mäisen varovainen. Asuinympäristön (siis lähiym­päristön) viihty­isyys ja asum­isväljyys (lue: ei vastapäisen talon seinää ja naa­purin ikkunoi­ta kadun toisel­la puolel­la esim. 20 metrin päässä) ovat aivan olen­nainen jut­tu viihty­isyy­den takaamisek­si myös Helsin­gin kaltaises­sa kaupungis­sa. Jos alueet raken­netaan liian täy­teen, on koh­ta työ ain­oa syy, minkä vuok­si tääl­lä päin kukaan halu­aa asua. Siitä seu­raisi vain ongelmia, lisää muut­toli­iket­tä kehyskun­ti­in ja slum­mi­u­tu­mista. No, joillekin tietysti punk­ka-työ­paik­ka-baari ‑kolmio voi riit­tää, mut­ta elin­pi­ir­inä se olisi aika yksipuo­li­nen. Lap­siper­heet voivat näiltä alueil­ta tyystin kaiko­ta. Näin on tain­nut jo osin tapahtua. 

    Itseänikin kovasti har­mit­taa lähilu­on­toaluei­den rak­en­t­a­mi­nen. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat vaik­ka Meri-Rasti­lan ranta-aluei­den kaavoitus­su­un­nitel­mat. Ymmär­rän tietenkin myös täy­den­nyskaavoituk­sen haas­teel­lisu­u­den. Har­va halu­aa raken­nustyö­maa­ta ikku­nansa alle.

    Mut­ta mut­ta, har­vaan asu­tun kaupun­gin kaavoit­ta­mi­nenkaan ei ole aivan ongel­ma­ton­ta. Seu­rauk­se­na on ainakin palvelu­iden yksipuolis­tu­mi­nen; samoin kaupunki­rak­en­teen jul­met­tu lev­iämi­nen. Har­vaan asut­tu nukku­malähiö ei vält­tämät­tä elätä paljoa muu­ta kuin pari baaria ja pien­tä lähikaup­paa. Mainit­se­masi punk­ka-työ­paik­ka-baari ‑kolmio on ennem­min seu­raus­ta liian har­vas­ta kaavoituk­ses­ta kuin liian tiheästä. Julki­nen liiken­nekin on sieltä huonos­ti kan­nat­tavaa. Työ­matko­jen ja parem­pi­en palvelu­iden perässä on matkustet­ta­va pitk­iäkin matko­ja henkilöau­tol­la. Hyvät palve­lut ovat varsin tärkeä syy mik­si ihmiset halu­a­vat asua kaupungis­sa. Pitkät etäisyy­det kaupun­gin sisäl­lä eivät ketään kaupunki­in houkuttele.

    Har­vak­seltaan kaavoitet­tu kaupun­ki ei var­mas­tikaan houkut­tele säästämään lähilu­on­toa, kos­ka vai­h­toe­htona on että uudet talot raken­netaan aina yhä kauem­mas kaupun­gin keskustasta.

    Viihty­isää kaupunkia suu­niteltaes­sa en mieleläni tek­isi kom­pro­mis­se­ja lähilu­on­non tuhoamisen kanssa. Toivoisin asu­vani ympäristössä, jos­sa on hyvät ulkoilu- liikun­tamah­dol­lisu­udet. Olisi kiva päästä hel­posti pyöräilemään tai hiihtämään. Vastapäisen talon seinää ja naa­purin ikkunoi­ta kadun toisel­la puolen voisin hyvinkin suvai­ta jos se tarkoit­taisi parem­pia palvelui­ta ja lähilu­on­non säi­lyt­tämistä. Tiivistämistä voitaisi­in myös tehdä myös sijoit­ta­mal­la pysäköin­ti maan alle tai parkki­taloi­hin. Pysäköin­ti ja muu liiken­nein­fra­struk­tu­uri vie valitet­ta­van suuren osan kaupunki­ti­las­ta. Näköala parkkipaikalle ei var­maankaan ole yhtään sen miel­lyt­täväm­pää ympäristöä kuin näkymät viereisen talon seinäänkään. Toivoisin hyvää julk­ista liiken­net­tä. Kaupungista löy­tyy vielä paljonkin plänt­te­jä “joutomaa­ta” minne voitaisi­in kaavoit­taa — tai mui­ta vas­taavia vai­h­toe­hto­ja, kuten vaikka­pa moot­toritei­den muut­ta­mi­nen kaduik­si sis­sän­tuloväylil­lä tai vaikka­pa niiden kattaminen.

  34. Kalle: Her­ne­saa­res­sa on turha sitoa käsiä niin, ettei kent­tää tarvit­taes­sa voi toteut­taa. Laite­taan ken­tän laidalle rivi toimis­to­ja, niin siinä on meluvalli.

    Kun kaupun­ki määrää kaaval­la raken­nusten käyt­tö­tarkoituk­sia Pikku Huopalahdessa, se on paha, mut­ta taloudel­lis­es­ti täysin äly­va­paan helikopterikent­täidean var­jelem­i­nen Her­ne­saa­res­sa määrämäl­lä talo­ja melu­val­li­toimis­tok­si on hyvä? Toimis­toti­laa on kaupungis­sa jo muutenkin tyhjil­lään ja asun­noista kova pula. Pitäisikö antaa markki­noille mah­dol­lisu­us toimia? Näitä melu­val­li­toimis­to­ja on esitet­ty ja kaavoitet­tu joka pääväylän var­teen, koska­pa melus­sa ei voi asua, mut­ta kyl­läkin voi tehdä toimis­totöitä. Osmo on tääl­lä esit­tänyt epäi­lyjä han­kkei­den toteu­tu­mis­es­ta, kun kysyn­tää olisi asun­noille, ei toimistoille.

  35. Daniel Fed­er­ley:

    On aika eri­lainen kon­sep­ti tul­la huvit­tele­maan ja shop­paile­maan päiväris­teilylle Helsinki­in ja viet­tää keskus­tas­sa muu­ta­ma tun­ti kuin tul­la tänne liike­matkalle taik­ka viikonloppumatkalle.

    Toki, mut­ta onko todel­la niin, että päiväris­teil­i­jöi­den oletet­tu mukavu­us menee kaupun­gin omien asukkaiden viihtyvyy­den ja ranta-aluei­den kehit­tämisen edelle? 

    Tallinnan sata­mas­ta on olemat­tomat julkiset kulkuy­htey­det, ja useim­mat taita­vat ottaa taksin tai kävel­lä sieltä kaupungille. Tämä ei kuitenkaan vaiku­ta hillit­sevän suo­ma­lais­ten ris­teily­in­toa. Minus­ta tätä sata­man etäisyy­den merk­i­tys­tä liioitel­laan meillä.

    Jatkan vielä analo­giaa lento- ja laivali­iken­teen kehi­tyskaares­ta. Helsin­gin ensim­mäi­nen lentoase­ma (tai pikem­minkin lentosa­ta­ma) sijait­si 1920–30-luvuilla Kata­janokan edustal­la. Sen jäl­keen kas­va­va liikenne siir­ret­ti­in Malmille, ja lop­ul­ta Seu­tu­laan. Kukaan ei var­maankaan kyseenalaista lentoli­iken­teen syr­jään­si­irtämistä. Kuitenkin laivali­iken­teessä kalus­ton koko on yhtä lail­la moninker­tais­tunut, ja entiset matkus­ta­jahöyry­lai­vat vai­h­tuneet auto­lau­toik­si. Mut­ta sata­ma on edelleen samal­la paikalla kuin höyry­laivakaudel­la, ja purkaa kaiken ajoneu­voli­iken­teen­sä kan­takaupun­gin katu­verkkoon. Eikö tämä ole vähän outoa?

  36. Viherinssi:

    Laut­tali­iken­teessä iso ongel­ma onkin tuo het­kelli­nen pulssi. Sopi­van lau­tan tulo- tai lähtöai­ka aiheut­taa melkoisen infark­tin liikennejärjestelmälle.

    Tun­tu­isi ihan fik­sul­ta, että auto­laut­tali­ikenne siir­ret­täisi­in keskus­tan ruuhkavyöhyk­keeltä jon­nekin, mihin mah­tuu auto­ja. Ris­telyaluk­set voivat sit­ten tul­la keskus­taan. Aja­tus metron jatkamis­es­ta Vuosaaren sata­maan ei tässä mielessä ole yhtään dorkempi. 

    Eli siir­retään Tukhol­man ja Tal­li­nan lai­vat tuhan­sine päivit­täi­sine ris­teily­matkus­ta­ji­neen kulke­maan johonkin kaupun­gin reunamille, ettei keskus­tan herkkää yksi­ty­isautoilua vaan men­nä häir­it­semään näil­lä “infark­teil­la”. No huh huh.

    Suurim­mak­si osak­si jalan ja julk­isil­la tapah­tu­va ris­teily­matkus­ta­jien liikku­mi­nen on oleelli­nen osa kaupunkimme toim­intaa. Ja nykyi­nen tapa tuo­da matkus­ta­jat laivoil­la suo­raan keskus­taan on ain­ut oikea. Siinä ei muu­ta­mal­la pikkuau­tol­la, jot­ka muo­dosta­vat ehkä pros­entin kan­takaupun­gin liiken­teestä, ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä. Olkoonkin, että ris­teily­matkus­tus sinäl­lään on täysin turhaa puuhaa — aivan samal­la tavoin kuin yksi­ty­isautoilu keskustassakin.

  37. tpyy­lu­o­ma:
    …riit­tävä runkosyvyys…

    Onko tämä aivan välttämätöntä?

    Olen ainakin valmis mak­samaan merkit­täviä sum­mia läpi­talon kak­sios­ta (= jotain 60-luvul­la tai sitä ennen raken­net­tua) ver­ratu­na pakostakin pimeään umpiperään, jos­sa ikkunoi­ta on vain yhdel­lä asun­non reunal­la. Valitet­tavasti vaan läpi­talon kak­sioi­ta ei enää tuo­hon runk­osyvy­teen vedoten tehdä. Mikä las­kee asum­isvi­ihtyvyyt­tä erit­täin merkit­tävästi. Nim­imerk­ki koke­mus­ta on.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Matkus­ta­jasa­ta­man siir­tu Vuosaa­reen on vihrei­den vakio­vaa­timuk­sia, mut­ta olemme men­estyneet sen kanssa huonosti.

    Mik­si kul­jet­taa 2000 keskus­taan suun­taa­van ris­teily­matkus­ta­jan joukkoli­iken­nevä­line keskus­tan sivuun?

    Jos näin tehtäisi­in, he alka­isi­vat joukoin käyt­tämään pikkuau­to­ja aivan kuten lento­kent­täli­iken­teessä. Ja satamien tilalle saataisi­in muu­ta­ma ökya­sun­to, joiden asukkaat eivät joukkoli­iken­teeseen astu ikipäivänä. Ketä täl­lainen kehi­tys palvelee?

    Jos rantaan halu­taan lisää rak­en­taa, niin aloite­taan vaik­ka Merisa­ta­man kaistaleesta, jos­sa nykyään säi­lytetään paraati­paikalla auto­ja ja veneitä.

  39. KULOSAARI, paik­ka jos­sa on metroase­ma, asukkai­ta lie­nee noin 5000 ver­ran. Mik­si tuo­hon alueeseen ei uskalleta koskea vaik­ka olisi logis­tis­es­ti kaikkein oleel­lisin tiivistysko­hde. Puhet­ta siitä on riit­tänyt vuosien var­rel­la mut­ta teot ovat hie­man toiset. Van­has­ta ostarista olisi hyvä aloit­taa ja tehdä siihen korkea maisematorni/yhdistelmärakennus jos­sa olisi asun­to­ja sekä tietysti ne palve­lut mitkä siinä nytkin jo on. Samoin metroase­man viereen voisi tehdä pitkän raken­nuk­sen läh­es koko matkalle lep­osaar­en­tien ja rantatöyryn väli­in Metroase­man puolelle. Kulosaa­reen olisi hyvä jatkaa Kalasa­ta­man kaupunkia itään päin. Melu­val­li­akaan ei tarvitse rak­en­taa kun Itäväylä muutet­taisi­in bule­vardik­si. Melu­val­lien sijaan asun­to­ja, tiivistä rak­en­tamista ja kestävän kehi­tyk­sen mukaista aluet­ta pitäisi tehdä siihen mis­sä kaik­ki muu on jo paikoil­laan. Eikun ehdot­tele­maan kaavoitus­ta sen mukaisek­si, eikö?

  40. POROLAHTI STRÖMSINLAHTI sinne pitäisi saa­da oikea kanaali ja ympärille asun­to­ja samoin kuin Ruo­ho­lahdessa. Tukeu­tu­isi hyvin kestävi­in liikun­ta­muo­toi­hin kun Laa­jasa­losta tulisi pikaratik­ka joka kulk­isi itäkeskuk­seen. Sta­di on pul­lol­laan paikko­ja jos­sa on ryteikköä joi­ta voi tiivistää huo­mat­tavasti. Jostain syys­tä on vain pakko kuvitel­la että vain laa­jen­tu­mal­la saadaan tilaa. Ehkä val­tu­us­to olisi hyvä aje­lut­taa Hyvinkään sijas­ta eri puo­lil­la kaupunkia niin tietäi­sivät mitä niis­sä on ja mitä tapah­tuu muutenkin kuin paperilla.

  41. ITÄVÄYLÄ ja KEHÄ 1 kaduik­si toisi huo­mat­tavasti sitä kuu­luisaa raken­nusti­laa ja tiivistä kaupunkia. Ja taas tuet­taisi­in sitä kestävien liikun­ta­muo­to­jen kehit­tämistä kun siinä kulk­isi pikaratik­ka keskel­lä ja kaupun­ki olisi ympäril­lä. Kaavo­ja odotellessa…

  42. Lisää kaupunkia! min­unkin puolestani. Jos tiivistämistä Kehä I:n sisään ehdot­taisi joku muu kuin Ode, älähtäi­sivät vihreät heti: Keskus­puis­toa naker­re­taan, lähivi­her­alueet pienenevät. Toki ran­noil­ta ja Pasi­las­ta löy­tyy vielä raken­nus­maa­ta, mut­ta se taitaa olla jo valmi­ik­si tiivi­isti kaavoitettua.

    1. Jos tiivistämistä Kehä I:n sisään ehdot­taisi joku muu kuin Ode, älähtäi­sivät vihreät heti: Keskus­puis­toa naker­re­taan, lähivi­her­alueet pienenevät

      Mihinkähän tämä perustuu?
      Tuo vaali­pam­flet­ti “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” edus­taa aika hyvin vihrei­den ajat­te­lu­ta­paa. Samoin kuin keskustelu­foo­ru­mi “lisää kaupunkia Helsinki­in” Kaupunkia, ei lähiöitä.

      Tämä’ ei tarkoi­ta keskuwspuis­ton uhraamista, päin vas­toin, sil­lä tiivis rakenne vaatii kun­non viher­alueet. Parem­pi muu­ta­ma kun­nolli­nen viher­alue, kun eri­laista teho­ton­ta liiken­nevihreää sinne tänne.

  43. Mikko Lahti:
    Tallinnan sata­mas­ta on olemat­tomat julkiset kulkuy­htey­det, ja useim­mat taita­vat ottaa taksin tai kävel­lä sieltä kaupungille. Tämä ei kuitenkaan vaiku­ta hillit­sevän suo­ma­lais­ten ris­teily­in­toa. Minus­ta tätä sata­man etäisyy­den merk­i­tys­tä liioitel­laan meillä. 

    Niin, lyhim­mil­lään Tallinnan sata­mas­ta on alle kilo­metri van­han kaupun­gin portille.

  44. Eikö tämä ole vähän outoa?

    No eipä oikeas­t­aan. Nykyiset matkus­ta­ja­len­tokoneet tarvit­se­vat lev­eät kol­men kilo­metrin mit­taiset kiitoti­et. Jos sel­l­aisen yrit­täisi sovit­taa Olympiater­mi­naalin viereen kuiv­alle maalle, niin kiito­tien toinen pää olisi jos­sain Nor­den­skiöldinkadun tasal­la ja suun­nilleen koko Helsin­gin keskus­ta asumiseen kel­paam­a­ton­ta melu­aluet­ta. Siihen ver­rat­tuna nyky­is­ten iso­jen matkus­ta­jalaut­to­jen oper­oimi­nen Eteläsa­ta­mas­ta käsin on kuitenkin mah­dol­lista, mitä infark­te­ja se nyt sit­ten aiheuttaakaan.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Jus­si K. Ahtola
    Vas­tauk­seni kos­ki Munkkivuoren ratikkaa ja oli vas­taus Federleylle.
    Matkus­ta­jasa­ta­man siir­tu Vuosaa­reen on vihrei­den vakio­vaa­timuk­sia, mut­ta olemme men­estyneet sen kanssa huonosti.

    Ei kuu­losta onnis­tuneelta ajatuk­selta. Tukhol­mas­sa Sil­ja-Line tulee Vär­tan sata­maan, joka on vajaan 6 kilo­metrin päässä keskus­tas­ta: T- Cen­tral­ista, ra-ase­mas­ta jne. Viking Line Söder­malmille, joka on käve­ly­matkan päässä Van­has­ta kaupungista. Vuosaaren sata­ma on 19 km päässä kaupungista itä­su­un­taan. Ja huo­mat­ta­va osa matkus­ta­jista tulee länsisuunnasta.

    Ikävä maanti­eteelli­nen tosi­a­sia on, että Xelsin­ki on raken­net­tu niemelle. Laivali­ikenne on osa kaupunkikuvaa.

  46. Daniel Fed­er­ley: On aika eri­lainen kon­sep­ti tul­la huvit­tele­maan ja shop­paile­maan päiväris­teilylle Helsinki­in ja viet­tää keskus­tas­sa muu­ta­ma tun­ti kuin tul­la tänne liike­matkalle taik­ka viikonloppumatkalle.

    Tot­ta puhukanei en tunne lentomatkus­ta­jien profi­il­ia. Mikä siis on keskimääräi­nen lentomatkus­ta­ja. — Liike­matkail­i­ja . ja myös huo­mat­ta­va osa taval­li­sista tur­is­teista- ottaa lento­ken­tältä taksin hotel­li­in tai neu­vot­telu­un. Se on pieni kus­tan­nus liike­matkapäivän hin­nas­sa. Tule­va suo­ra junay­hteys ei oleel­lis­es­ti muu­ta tilannetta

  47. Ris­to: Niin, lyhim­mil­lään Tallinnan sata­mas­ta on alle kilo­metri van­han kaupun­gin portille.

    Ja aivan vier­essä viinaostosparatiisit. 

    Sata­mas­ta kul­kee myös hyvin paljon edullisia pikkubusse­ja suo­raan hotelleille. Eikä kai lähim­mälle raitio­vaunupysäkille olla kum­moista matkaa.

  48. Koti-isä: Eli siir­retään Tukhol­man ja Tal­li­nan lai­vat tuhan­sine päivit­täi­sine ris­teily­matkus­ta­ji­neen kulke­maan johonkin kaupun­gin reunamille, ettei keskus­tan herkkää yksi­ty­isautoilua vaan men­nä häir­it­semään näil­lä “infark­teil­la”. No huh huh.

    Oma kom­ment­ti­ni kos­ki enem­män Län­sisa­ta­man Tallinnan-liiken­net­tä ja Jätkäsaar­ta kuin Kata­janokkaa tai Olympiaterminaalia.

    Keskus­tasjian­nin puoles­ta puhuu vain se, jos lai­va tuo ulko­mail­ta päivä­tur­is­te­ja kävelemään keskus­tas­sa. Jätkän kaut­ta tule­vat matkaa­jat eivät kovin sankoin joukoin täytä tätä vaa­timus­ta. Lisäk­si Jätkäkin on niin kaukana, että sinne käytän­nössä men­nään moottorivoimalla.

    Toisaal­ta Jätkän kaut­ta kul­kee hyvin paljon sel­l­aista liiken­net­tä, joka menee kumipyöril­lä — halut­ti­in tai ei. Kal­jan­roudaa­jat tuo­vat tonkkansa autoil­la, omil­la tai kaverin hake­m­ana. Viro­laiset rak­samiehet tule­vat omil­la autoil­laan, rekat kul­jet­ta­vat tavaraa kumipyöril­lä. Osa kauem­paa tule­vista matkaa­jista tulee autolla.

    Jätkän osalta tämä liikenne aiheut­taa haastei­ta sekä ihan liiken­teenä että paikoituk­sen kanssa. Asi­aan liit­tyy sekä kaupunkiku­val­lisia että viihtyvyyskysymyk­siä mut­ta myös ihan tont­ti­maakysymys. En ajat­tele asi­aa ensisi­jais­es­ti yksi­ty­isautoilun han­kalu­u­den tai help­pouden kaut­ta, mut­ta h/k‑analyysissa saisi kyl­lä laskea myös laivali­iken­teen gen­eroiman kumipyöräli­iken­teen hai­tan kaikille liikkumismuodoille.

    Jos ajatel­laan, että autot kuu­lu­vat lähtöko­htais­es­ti kehäykkösen toiselle puolelle, niin autoli­iken­teeseen nojaa­van sata­man pitämi­nen yhdessä ruuhkaisim­mista nurk­ista tun­tuu vähän huonol­ta ajatuk­selta. Vuosaa­reen menee iso moottoritie.

  49. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: http://sl.se/sv/Resenar/Planera-resa/Rese­förslag Måndag 4 februari12:42 Gärdet12:48 T‑Centralentunnelbanans röda lin­je 136 min

    lp: Sieltä lai­vater­mi­naal­ista on Gärdetin metroase­man lai­turille (jos­ta tuo 6 min lasken­ta alkaa) pitkän puoleinen käve­ly­mat­ka, luokkaa kilometri.

    ma 11.02. klo 12:50

    Vuosaaren sata­ma, Helsinki -
    Helsin­gin rautatiease­ma, Helsinki

    0.3 km Hansater­mi­naali 12:52 78 13:07
    0.1 km Vuosaari 13:20 Metro 13:40
    0.2 km 13:42
    mat­ka-aika 52 min
    käve­lyä 0,6 km 

    On se Vuosaari “hie­man” Vär­ta­nia kauempana…

  50. Jus­si K. Ahto­la: Nimeno­maan. Erikoista, että laiva­matkus­ta­jat ovat niin fina män­niskor, että he eivät voi jäädä hiukan kauem­mak­si kaupungista. Kaupun­ki kas­vaa, eivät val­ta­vat läh­es teol­lisik­si rin­nastet­ta­vat toimin­not voi olla keskus­tas­sa. Tur­is­tit nyt joutu­vat metroon, mut­ta mitäs sit­ten? Niin minäkin joudun maail­man turuil­la ja tor­eil­la metroi­hin ja juni­in. Jos päiväris­teilyl­lä ole­va ruot­salais­per­he joutuu varaa­maan n. 30–40min enem­män matkoi­hin­sa, ei min­ua oikeasti kiinnosta.Mieluiten käysken­te­len Skat­tal­la, jos­sa voisi olla vaikka­pa rantab­ule­var­di ja jäätelökios­ki ja mik­sei vaikka­pa puis­toa. Mut­ta ei. Sven­s­ka tur­is­ter über alles.

    Voi elämän kevät näitä perusteluja… 

    Ehkä kan­nat­taisikin siirtää matkus­ta­jasa­ta­mat Kantviki­in niin eivät olisi häir­iök­si? Tai jätetään ne rasit­ta­vat ruåt­salaiset tur­is­tit Turun sata­maan. Kulkekoot sieltä junal­la, 2h vai­h­do­ton yhteys ei voi olla liikaa vaa­dit­tu. Jos ei kel­paa, niin pysykööt pois­sa mei­dän ran­noil­ta meluamasta!

  51. Osmo Soin­in­vaara: Mihinkähän tämä perustuu?
    Tuo vaali­pam­flet­ti “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” edus­taa aika hyvin vihrei­den ajat­te­lu­ta­paa. Samoin kuin keskustelu­foo­ru­mi “lisää kaupunkia Helsinki­in” Kaupunkia, ei lähiöitä.

    Tarkoi­tatko että vihrei­den ajat­te­lu­ta­pa perus­tuu val­heel­lisen pro­pa­gan­dasävyit­teeseen väit­tämään 400 000 uud­es­ta “helsinkiläis­es­tä”. Tuo määrä ihmisiähän on arvioiden mukaan tulos­sa alueelle joka on noin 20 ker­taa suurem­pi kuin Helsin­ki ja voidaan asut­taa hel­posti pienem­mäl­lä tihey­del­lä kuin nykyi­nen Espoo?

  52. Saat­taisi olla melkoinen taloudelli­nen sysäys itäiselle kaupungille, jos lai­va­tur­is­tit siir­ty­i­sivät Vuosaa­reen. Tur­is­tit toisi­vat bis­nes­mah­dol­lisuuk­sia ja elämää, ja ehkä myös toim­i­ti­laa alka­isi men­nä kau­pak­si. Kaupun­ki jou­tu­isi myös luop­umaan tavas­taan rak­en­taa rah­vaal­la huono­laa­tu­ista ympäristöä, kun muuten ulko­maiset tur­is­tit näk­i­sivät ne. Samal­la myös Jätkäsaaren tule­va liiken­nefi­asko jäisi toteu­tu­mat­ta. Ehkäpä sit­ten tulo­erot tasoit­tuisi­vat, kun kaupunki­maisu­us lev­iäisi ja parem­pi­laa­tu­inen asuinympäristö ja rak­en­t­a­mi­nen pitäisi vauras­tu­vat idässä pitämässä pienem­pit­u­loiset leivässä.

    Nykykeskus­tas­sa­han mikään ei muut­tuisi, kun se on kuitenkin se joka tur­istin on pakko nähdä. Uusille alueille kan­takaupun­gin liepeil­lä hotel­lit ja elävää kaupunki­ti­laa, niin vaik­ka olisi asukkaana Vuosaaren Kämp­is­sä, niin silti halu­aisi kiertää kat­so­mas­sa koko kylän meininkiä. Lisää yöpymisiä, lisää palvelu­alan työ­paikko­ja ja lisää kysyn­tää myös kult­tuurille. Mut­ta eihän unelmille saa rakentaa… 

    Tur­isti kai tulee yleen­sä kat­se­le­maan paikallista elämää, joten matkustelu kaupun­gin sisäl­lä ei olisi ongel­ma. Parem­minkin antaisi kuvaa kaupungista, jos­sa on muu­takin kuin nopeasti läpikävel­ty van­ha keskus­ta ketjuliikkeineen. 

    Nyt vain kaupun­gin joh­dos­sa val­lit­see ajat­telu, joka ei näe näitä itäisiä ja pohjoisia aluei­ta muina kuin nukku­malähiöinä. Nyt sit­ten eläköi­tyvät ihmettelevät yhdessä syr­jäy­tyneinen kanssa, että eihän tääl­lä ole tarkoitet­tukaan tehdä mitään. Rupea­vat sit­ten eläkeläisetkin ryyp­päämään ja kat­se­le­maan ver­ho­jen välistä työelämässä uupunei­den kotiintuloa. 

    Tur­is­min voisi hel­posti tupla­ta, jos tuplaisi kaupunki­maisen alueen, mut­ta tämä ei mene läpi. Helsin­ki on nyt liian nopeasti nähty, jot­ta kan­nat­taisi viipyä pitem­pään tai tul­la uud­estaan, kun mikään ei muu­tu. Koh­ta var­maan venäläiset huo­maa­vat, että Pris­mo­ja­han on jo heil­läkin ja Espan nähtyään jät­tävät tulemat­ta uud­estaan. Aasialaisel­la krääsäl­lähän on lyhyem­pi mat­ka Pietarin Prismoihin.

    Tämä Jätkäsaaren autopaikko­jen val­tu­us­tokeskustelu antoi kyl­lä sel­l­aisen kuvan, että tässä kaupungis­sa mikään ei tule muut­tumaan. Sat­tumal­ta S‑ryhmä ilmoit­ti jatka­vansa autokaup­paa. Taisi tul­la selvä viesti, että uusi Helsin­ki raken­netaan vaik­ka väk­isin autoille. Menee korkeal­ta rak­en­tamiseltakin ainakin meikäläisen puoltoääni, jos ker­ta henkilöli­ikenne ei siir­ry pois autoil­ta keskel­lä kaupunkia. Pres­i­dent­tikin on huolis­saan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, mut­ta kan­nat­taa öljyn­po­railua pohjoisil­la mer­il­lä. Samal­la enti­nen puolueen­sa jär­jestää kysyn­tää autokaup­pi­aille ja öljy-yhtiöille. Minä näen yhtey­den autopaikoil­la ja öljyn­po­railul­la, mut­ta sama­pa tuo. Eihän unelmille saa rakentaa…

  53. Koti-isä: Onko tämä aivan välttämätöntä?

    Ei ole, mut­ta aut­taisi asi­aa. Siis yleis­es­ti ottaen järkevä argu­ment­ti menee niin, että jos saman tilan voi tehdä ohuem­paan runk­oon niin toki kan­nat­taa näin tehdä, kos­ka enem­män seinäpin­taa ja luon­non­va­l­oa. Tiivi­is­sä rak­en­tamises­sa toi jos ei vaan vält­tämät­tä päde, ja on jopa päin­vas­toin, samat neliöt ohuem­paan runk­oon voi johtaa tiheäm­min sijoitet­tui­hin taloi­hin eli suurem­paan varjostukseen.

    Olen ainakin valmis mak­samaan merkit­täviä sum­mia läpi­talon kak­sios­ta (= jotain 60-luvul­la tai sitä ennen raken­net­tua) ver­ratu­na pakostakin pimeään umpiperään, jos­sa ikkunoi­ta on vain yhdel­lä asun­non reunal­la. Valitet­tavasti vaan läpi­talon kak­sioi­ta ei enää tuo­hon runk­osyvy­teen vedoten tehdä. Mikä las­kee asum­isvi­ihtyvyyt­tä erit­täin merkit­tävästi. Nim­imerk­ki koke­mus­ta on.

    En mä nyt kek­si mik­sei vaik­ka 15m syvään taloon voisi tehdä läpi­talon kak­sio­ta. Yksiöt on eri jut­tu, ja niiden tekem­i­nen läpi­talon ei nyt muutenkaan oikein onnistu.

    1. Läpi­talon huoneis­tois­sa on se vika ihan runk­odyvyy­teen kat­so­mat­ta, että rap­pua kohden voi olla vain kak­si läpi­talon asuntoa.
      Meilä on 15metrin runk­osyvyys ja asun­to talon läpi. Runk­osyvyys ei sitä estä, mut­ta suh­teessa menee paljon tilaa rappuun.

  54. Mikko Lahti:
    Toki, mut­ta onko todel­la niin, että päiväris­teil­i­jöi­den oletet­tu mukavu­us menee kaupun­gin omien asukkaiden viihtyvyy­den ja ranta-aluei­den kehit­tämisen edelle? 

    Tallinnan sata­mas­ta on olemat­tomat julkiset kulkuy­htey­det, ja useim­mat taita­vat ottaa taksin tai kävel­lä sieltä kaupungille. Tämä ei kuitenkaan vaiku­ta hillit­sevän suo­ma­lais­ten ris­teily­in­toa. Minus­ta tätä sata­man etäisyy­den merk­i­tys­tä liioitel­laan meillä. 

    Tämä on niin absur­di keskustelu, että pitäisi var­maan olla kokon­aan kom­men­toimat­ta. No tässä kuitenkin rautalangasta.

    - Tallinnan van­hankaupun­gin por­til­ta Vikingin ja Tallinkin ter­mi­naalei­hin on n. 800 metrin kävelymatka.

    - “Kaupun­gin omat asukkaat” ei ole sama kuin yksi­ty­isautoil­e­vat Kata­janokkalaiset ja Jätkäsaare­laiset, joi­ta ne rekat häiritsevät.

    - Kaupun­ki ei myöskään koos­tu pelk­istä asun­noista. Toki kaik­ki toimin­not voi hajasi­joit­taa vaik­ka Seinäjoelle jot­ta Helsin­gin keskus­ta voidaan vara­ta asu­jille, mut­ta kum­mas­sa paikas­sa se kaupun­ki sen jäl­keen sijaitsee.

  55. Koti-isä
    Olkoonkin, että ris­teily­matkus­tus sinäl­lään on täysin turhaa puuhaa 

    Oletet­tu­jen argu­ment­tiesi perus­teel­la kaik­ki on itse asi­as­sa aika turhaa, jos tarpeek­si pitkälle ajatellaan.

    Ihmis­ten pitäisi pysyä jur­tas­saan ja tehdä jotain tuot­tavaa, esim. kas­vat­taa ruokaa. Kävel­lä ja pyöräil­lä saa, kun­han ei tee sitä ilman järkevää syytä.

  56. “Voi elämän kevät näitä perusteluja…

    Ehkä kan­nat­taisikin siirtää matkus­ta­jasa­ta­mat Kantviki­in niin eivät olisi häir­iök­si? Tai jätetään ne rasit­ta­vat ruåt­salaiset tur­is­tit Turun sata­maan. Kulkekoot sieltä junal­la, 2h vai­h­do­ton yhteys ei voi olla liikaa vaa­dit­tu. Jos ei kel­paa, niin pysykööt pois­sa mei­dän ran­noil­ta meluamasta!”

    Aikamoista trol­laamista nim­imerk­iltä a_l.

    Kysymys on laivali­iken­teen aiheut­ta­mas­ta liiken­teestä ja siitä johtu­vas­ta mah­dot­to­muud­es­ta kehit­tää ranta-aluei­ta kaupunki­laisille. En näe edelleenkään järkipe­rustet­ta sille, mik­si laiva­matkus­ta­jat eivät voisi matkus­taa metrol­la (joka menisi Vuosaaren sata­maan) keskustaan.
    On itses­tään selvää, että teol­lisia kom­plek­se­ja muis­tut­ta­vat auto­lau­tat eivät ole osa mitään “merel­lisyyt­tä” tai mer­im­ies­ro­man­ti­ikkaa. Niiden pää­tu­lo tulee Suomen vien­nistä ja tuon­nista, eli rekko­jen rah­taamis­es­ta meren yli.

    Sen sijaan, että lähde­tään trol­laa­maan, voisi vaik­ka esit­tää järke­viä vai­h­to­ja sille, miten satam­a­toimin­noista ainakin osan voisi siirtää pois aivan ydinkeskus­tas­ta. Kantvik ei itseasi­as­sa olisi lainkaan huono vaithoe­hto. Itse tosin prefer­oin Vuosaarta.
    Mut­ta voi jos ruot­salaiset tur­is­tit tietäi­sivätkään, miten paljon hei­dän hyväk­seen ollaan valmi­ita uhraa­maan maan kallein­ta meren­ran­taa ihan vaan parkkipaikoiksi..ihan liikuttaa.

  57. Läpi­talon huoneis­to­ja ei var­maankaan enää paljoa tehdä, kos­ka hissit ovat kalli­ita ja tilaa vieviä. Ilman hissiä niitä olisi paljon halvem­pi tehdä, kos­ka pelkät por­taikot eivät vie niin paljoa tilaa, joten niitä voi olla enemmän.

    Ns. luhti­talot ovat yksi yri­tys tehdä usei­ta läpi­talon huoneis­to­ja yhdel­lä hissil­lä, mut­ta eivät yleen­sä kovin onnistuneita.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaavoit­ta­ja ei päätä investoin­neista. Munkkivuoren ratik­ka ei vaa­di suunnit5telutyötä, sil­lä yhteys on nopeasti suun­nitel­tu, kun rahakirstun­var­ti­ja osoit­taa sille vihreää val­oa. Tallinnan tun­neli vaatii suun­nitel­man nyt, vaik­ka se raken­net­taisi­in vas­ta sadan vuo­den päästä, jot­ta sen reit­ille ei tehtäisi esteitä. On siis kyse tavcallaan tilan varaamis­es­ta tunnelille.

    Munkkivuoreen ratikkaa ei ole vielä eikä nopeasti suun­nitel­tu. Ehdotet­tu reit­ti keskelle Munkkivuor­ta tuhoaisi Munkkivuoren ajatuksen.

    Kan­nat­tavu­u­laskelmi­in suh­taudun aina tietyl­lä varauksella.

    Bus­seil­la on etun­sa heikkouten­sa kuten raitio­vaunuil­lakin. Bussin eri tarvitse olla rämi­sevä Ja sil­loin kun — ja useim­miten on — raito­vaunus­sa on vähem­män kuin 50 matkust­jaa se ei ole bus­sia taloudellisempi.

    Toivoisin Odessa näkyvän sitä avoimut­ta uusille ja totu­tus­ta poikkeav­ille ajatuk­sille sekä rohkeut­ta poike­ta ryh­män val­tavir­ras­ta, joka aikoinaan Lib­er­aalises­sa nuorisoli­itossa ka Helsin­ki-liik­keessä hänesäs min­ua kiehtoi.

  59. Gre­jus: Oletet­tu­jen argu­ment­tiesi perus­teel­la kaik­ki on itse asi­as­sa aika turhaa, jos tarpeek­si pitkälle ajatellaan. 

    Oli siis puhe ris­teily­matkus­tamis­es­ta. Jos­sa kel­lu­via hotelle­ja siir­rel­lään edestakaisin kah­den kaupun­gin välil­lä noin 20 sol­mun nopeudel­la. Kyl­lähän se aika hul­va­ton­ta fos­si­ilis­ten polt­toainei­den polt­tamista hiilid­iok­sidik­si on. Siinä kuin yksi­ty­isautoilukin tiivi­isti asu­tul­la pääkaupunkiseudul­la, jos­sa joukkoli­ikenne on tutk­i­tusti yksi maail­man parhaita.

    Mut­ta jos ja kun jatke­taan tätä pos­ke­ton­ta uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen kulut­tamista ilman mitään rajo­ja niin mikäs siinä, antaa paat­tien seila­ta ja pyörien pyöriä. “Lämpiä rauhas­sa”, kuten blo­gin ylläpitäjäkin jou­tui jokin aika sit­ten otsikoimaan. Kyl­lä mei­dän sukupolvi täältä vielä toden­näköis­es­ti ilman isom­pia ongelmia tulee selviämään. Ja tule­vien sukupolvien eli­noloista huolen kan­t­a­mi­nen on sit­ten aivan turhaa?

  60. hup­sis: Tarkoi­tatko että vihrei­den ajat­te­lu­ta­pa perus­tuu val­heel­lisen pro­pa­gan­dasävyit­teeseen väit­tämään 400 000 uud­es­ta “helsinkiläis­es­tä”. Tuo määrä ihmisiähän on arvioiden mukaan tulos­sa alueelle joka on noin 20 ker­taa suurem­pi kuin Helsin­ki ja voidaan asut­taa hel­posti pienem­mäl­lä tihey­del­lä kuin nykyi­nen Espoo? 

    Kiin­nos­taisi tietää, onko tarkoi­tus asut­taa nämä tule­vat 400 000 asukas­ta Helsinki­in? Onko ajatuk­se­na, että niiden työ­paikatkin sijait­se­vat Helsingis­sä? Var­maan nämä tavoit­teet jostain löy­ty­i­sivät, mut­ta laiska kun olen…

  61. Helsingis­sä on/on ollut aika mon­ta kohta­laisen kivaakin aluet­ta, jot­ka joko liiak­si lisään­tynyt ajoneu­vo­jen määrä ja/tai liian korkea, liian tiivis rak­en­t­a­mi­nen on pilan­nut. En ihan ymmär­rä , mik­si kovin moni ei tun­nu ymmärtävän, että muu­tos “lisää kaupunkia kaupunki­in” johtaa erit­täin hel­posti seu­rauk­si­in: “lisää beto­nia”, “lisää ker­roksia”, “lisää var­joa”, “lisää ihmisiä”, “lisää liiken­net­tä”, lisää auto­ja” ja “lisää asfalt­tia” ‑kaupunki­in. Kuka täl­laista kehi­tys­tä halu­aa? En minä ainakaan, en todel­lakaan. Oma mot­toni on sen vuok­si: “lisää viihty­isyyt­tä Helsinkiin”.

    Kun kat­soo uusia asuinalueita­mme tai mik­sei niitä van­hempiakin, voi vain tode­ta, että valitet­tavasti kehi­tys on monin paikoin johtanut ikäväm­pään suun­taan. Paran­tamisen varaa on monin paikoin aika paljon. Esim. Tehtaankadun ankeut­ta helpot­taa se, että sen var­rel­la on puis­toa tai aukio­ta vuoroon puolel­la, jos toisel­lakin. Vastapäisen talon seinääkin naa­purei­neen ehkä aut­taisi sietämään parem­min, jos taivaan, puun tai aukion näkem­i­nen olisi samal­la ylipäätään mah­dol­lista, ja niitä naa­purin ohel­la nähdäk­seen ei tarvit­sisi kurkotel­la ikku­nas­ta. Liian mon­et (pysäköidyt) autot ja parkkialueet ovat aika vihe­liäisiä näkyjä kodin ikku­nas­ta (ainakin omas­ta mielestäni), mut­ta on syytä muis­taa, että niillekin on toki tarvet­ta. Kaik­ki eivät ole syn­tyneet (ainakaan talvi-) pyöräil­i­jöik­si ja osalle ihmi­sistä pyöräi­ly voi olla han­kalaa tai jopa mah­do­ton­ta, mon­es­takin eri syys­tä. Julkisen liiken­teen hyvä suju­vu­us, jos­ta Helsingis­sä ainakin aiem­min saimme naut­tia, on merkit­tävä kaupun­gin viihty­isyyt­tä lisäävä asia. 

    Euroopan van­ho­jen kaupunkien kesku­s­tat ovat usein ihan mukavia, kun auto­ja ei ole (ainakaan liikaa) ja kaik­ki tun­tuu ole­van käve­lyetäisyy­del­lä ja taivaskin näkyy. Suomes­sa aurinko on suuren osan vuodes­ta aika mata­lal­la, minkä vuok­si raken­nusten aikaansaami­in var­joi­hin, ja niiden min­i­moin­ti­in, olisi syytä kiin­nit­tää aiem­paa suurem­paa huomio­ta kaavoituk­ses­sa. Tähän ei tai­da olla juuri muu­ta ratkaisua kuin ker­rosko­rkeu­den rajoit­ta­mi­nen. Ehkäpä tuo Rib­bing­in­hovin tai Huvi­lakadun talo­jen 3‑kerrosta olisi parahul­tainen inhimil­lisen mit­takaa­van raja asuinalueilla.

    Liiken­netarpeen vähen­tämisek­si ei kan­nat­taisi asun­to­ja ja työ­paikko­ja rak­en­taa kovin kauak­si toi­sis­taan. Vaan mil­lä estäisimme ihmisiä han­kki­mas­ta asun­to­jaan liian kaukaa työ­paikois­taan! Laut­tasaaren Vat­tuniemestäkin tosin pikkuhil­jaa työ­paikat katoa­vat, kun kovaa rahaa tavoit­tel­e­vat gryn­der­it rak­en­ta­vat (kaupun­gin myötä­vaiku­tuk­sel­la) jopa meren päälle! Har­ras­tuk­set kan­nat­taisi sovit­taa lähialueille, käve­ly- tai korkein­taan bus­si-/raitio­vaunu-/metro­matkan päähän. En ole oikein ikinä ymmärtänyt van­hempia, jot­ka läh­es joka ilta ja viikon­lop­pu suos­tu­vat vapaae­htois­es­ti(?) kuskaa­maan jälkikasvuaan pelei­hin ympäri laa­jem­paa pääkaupunkiseu­tua. Joku tolkku kai tässäkin voisi olla, mut­ta kaavoit­ta­jan tulisi myös ymmärtää asukkaiden mon­et tarpeet (asumisen ohella).

    Onko Mechelininkadun/Porkkalankadun tukkoisu­ut­ta ja Jätkäsaaren uuden asuinalueen muo­dosta­maa sump­pua mitenkään mah­dol­lista saa­da jatkos­sa toim­i­maan siedet­tävästi iltaisinkaan, jos liikenne vain lisään­tyy entis­es­tään? Laival­la sen­tään pääsee ainakin tois­taisek­si Jätkäsaares­ta väl­jem­mille vesille, toiv­ot­tavasti myös Eteläsatamasta/Katajannokalta vas­takin. Tämäkin on Helsingille oma­leimainen piirre, vet­onaula. Lähilu­on­nos­ta (kaupungis­sa!) voisi kehit­tää hel­posti toisen, jos sen arvo vain laa­jem­min ja syväl­lisem­min ymmärrettäisiin.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Läpi­talon huoneis­tois­sa on se vika ihan runk­odyvyy­teen kat­so­mat­ta, että rap­pua kohden voi olla vain kak­si läpi­talon asuntoa.
    Meilä on 15metrin runk­osyvyys ja asun­to talon läpi. Runk­osyvyys ei sitä estä, mut­ta suh­teessa menee paljon tilaa rappuun.

    Olin juuri sanomas­sa, että näin­hän tarvitse olla. Mut­ta sit­ten totesin, että juuri näin on tässä asumas­sani ‑72 raken­netus­sa ara­va-talos­sa Heikkilässä Kirkkon­um­mel­la. — Täy­tyy sanoa, että läpi­talon kulke­va huoneis­to tuo kyl­lä selvää tilan­tun­net­ta. Ja por­taikko on val­oisa, kos­ka siihe tulee luonnonvalo. 

    Por­taikko ei vie kpht­tuuot­masti tilaa. Toinen puoli asi­as­ta on, että talosa ei ole hissiä eikä voi­da rakentaa.

    Arkkite­htu­ui on vaa­ti­va taiteen laji.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Läpi­talon huoneis­tois­sa on se vika ihan runk­odyvyy­teen kat­so­mat­ta, että rap­pua kohden voi olla vain kak­si läpi­talon asuntoa. 

    Kiistämätön geometri­nen tosi­a­sia, mut­ta toisaal­ta kak­si läpi­talon ja kak­si muun­laista menee ihan käytän­nössäkin muis­taak­seni ongel­mat­ta, enkä neljää ovea/rappu/kerros enem­pää juuri muista muutenkaan nähneeni.

  64. Tässä on hyvä muis­tut­taa Tukhol­man lin­jan (Sil­ja Ser­e­nade) matkus­ta­ja — ja autokapasiteetista.

    Hyt­ti­paikko­ja 3 001 henkilölle
    Hyt­te­jä 986[1] henkilölle
    Matkus­ta­jaka­p­a­siteet­ti 2 852[1]
    Miehistöä 480 (mukaan­lukien vai­h­tomiehistö) henkeä
    Lastika­p­a­siteet­ti 950 m
    Autoka­p­a­siteet­ti 395 henkilöautoa

    Olisi hyvä tietää, mitä tämä tarkoit­taa rekka­paikkoina Olet­taisn, että suu­rus­lu­okkaa 50. Rekalla voidaan tarkoitaa pitkää yhdis­telmää (kuor­maa-auto + perävaunu)tai sit­ten pelkää puoliperä­vaunua, joka viedään laut­taa nyleen­sä ilman vetoautoa

    Joku parem­min asioista tietävä voisi valistaa.

    Varus­ta­mon iomoituk­sen mukaan laut­tater­mi­naal­ista Gärdetin metroase­malle on 500 m. Yksi­no­maan lau­tan pitu­us on 203 m, joten käve­lyä kyl­lä piisaa muutenkin. Vier­estä läh­tee myös busseja.

  65. Gre­jus: — “Kaupun­gin omat asukkaat” ei ole sama kuin yksi­ty­isautoil­e­vat Kata­janokkalaiset ja Jätkäsaare­laiset, joi­ta ne rekat häiritsevät.

    Kata­janokalla häir­iöistä kär­sivät aika paljon myös ratikalla matkus­ta­jat, kun rekko­ja on talvel­la jumis­sa sekä ylämäessä että alamäessä (sileil­lä renkail­la eivät uskalla tul­la alas jäistä mäkeä).…

  66. Ris­to: enkä neljää ovea/rappu/kerros enem­pää juuri muista muutenkaan nähneeni. 

    Klas­si­sis­sa 50–70-lukujen lähiölamel­li­talo­rap­pukäytävis­sä näin onkin.

    Nykyään halu­taan kuitenkin mah­dol­lisim­man paljon ovia yhden hissin ja por­taikon yhtey­teen. Eri syistä: vähem­män kus­tan­nuk­sia raken­nut­ta­jalle, vähem­män ylläpi­det­tävää osak­keen­o­mis­ta­jille, pienem­pi jalan­jäl­ki ihmiskunnalle.

    Itse vierailen sään­nöl­lis­es­ti talos­sa jon­ka rap­pukäytävässä on yksi­toista ovea per ker­ros. Eikä ole edes mikään laitos tai asun­to­la, vaan kuusi vuot­ta sit­ten valmis­tunut kovan rahan talo jos­sa asun­tokoko vai­htelee välil­lä yksiö — 4h+k.

  67. Ris­to: Kiistämätön geometri­nen tosi­a­sia, mut­ta toisaal­ta kak­si läpi­talon ja kak­si muun­laista menee ihan käytän­nössäkin muis­taak­seni ongel­mat­ta, enkä neljää ovea/rappu/kerros enem­pää juuri muista muutenkaan nähneeni.

    Vira­nomaiset vaatii että asun­to avau­tuu kah­teen ilman­su­un­taan, luon­non­va­lo por­rashuoneeseen, asun­to­jen pääil­man­su­un­ta aina val­oisa / aurinkoinen.

    Luke­ma­ton määrä toisi­aan vas­taan ole­via reunaehtoja

  68. En ihan ymmär­rä , mik­si kovin moni ei tun­nu ymmärtävän, että muu­tos “lisää kaupunkia kaupunki­in” johtaa erit­täin hel­posti seu­rauk­si­in: “lisää beto­nia”, “lisää ker­roksia”, “lisää var­joa”, “lisää ihmisiä”, “lisää liiken­net­tä”, lisää auto­ja” ja “lisää asfalt­tia” ‑kaupunki­in. Kuka täl­laista kehi­tys­tä halu­aa? En minä ainakaan, 

    Lisää ihmisiä tulee halu­at sinä tai et, ihan jo kätilöopis­tol­ta. Sitä enem­män liiken­net­tä, asfalt­tia, beto­nia ja auto­ja mitä laa­jem­man maa-alan he asuttavat.

    Liiken­netarpeen vähen­tämisek­si ei kan­nat­taisi asun­to­ja ja työ­paikko­ja rak­en­taa kovin kauak­si toi­sis­taan. Vaan mil­lä estäisimme ihmisiä han­kki­mas­ta asun­to­jaan liian kaukaa työpaikoistaan!

    Emme mil­lään. Se mihin voi vaikut­taa on että työ­paikat ja ihmiset ovat keskimäärin mah­dol­lisim­man lähel­lä toisi­aan, joka maanti­eteel­lisenä itses­tään­selvyytenä tarkoit­taa tiivistä kaupunki­raken­net­ta. Saman ihmis­määrän asut­ta­mi­nen kak­sikym­men­tä ker­ta Helsin­gin kokoiselle alueelle tuot­taa ceteris paribus kak­sikym­men­tä ker­ta pidem­mät työ­matkat heille. Oikeasti tuos­sa kävisi niin, ja osin on jo käynyt, että seu­tu hajoaa useisi­in työssäkäyn­tialueisi­in, joka heiken­tää työl­lisyyt­tä, las­kee talouskasvua, ja kusee kin­tu­ille varsinkin niitä joil­la ei ole varaa vali­ta asuin­paikkaansa. Niin kuin Kalasa­ta­maa siivoa­maan Riihimäeltä.

    Olen täysin samaa mieltä että pitää tehdä viihty­isää kaupunkia, tälle muuten löy­tyy pätevät taloudel­lisetkin peruste­lutkin, ja sitä voi tehdä samal­la kun sitä tekee lisää. Tämän takia lisää kaupunkia halu­a­vat hen­gen­heimo­laiset esimerkik­si harvem­min aja­vat esimerkik­si Kaivopuis­ton gryn­daamista, tehdään tiivistä jot­ta mah­tuu ne puistotkin.

    1. Saman ihmis­määrän asut­ta­mi­nen kak­sikym­men­tä ker­ta Helsin­gin kokoiselle alueelle tuot­taa ceteris paribus kak­sikym­men­tä ker­ta pidem­mät työ­matkat heille.

      Noin neljä ja puoli ker­taa. Neliöjuuri!

  69. RI: Vira­nomaiset vaatii että asun­to avau­tuu kah­teen ilmansuuntaan 

    Raken­nustapao­hjeis­sa tuo­ta voidaan talo- tai alueko­htais­es­ti edel­lyt­tää, mut­ta se ei suinkaan ole mikään kat­e­gori­nen viranomaismääräys.

    Määräyk­siä sen sijaan ovat seuraavat:

    “Asuin­huoneessa tulee olla ikku­na, jon­ka val­oaukko on vähinään 1/10 huonealas­ta. Ikku­nan sijoituk­sen ja muun jär­jeste­lyn tulee olla val­oisu­u­den ja viihty­isyy­den kannal­ta tarkoituk­sen­mukainen. Huoneen ikku­nan tai osan siitä tulee olla avat­tavis­sa. Asuin­huoneen ikku­nan tulee olla välit­tömässä yhtey­dessä ulkoil­maan. Luon­non­va­lo osaan huoneis­ton asuin­huoneista saadaan kuitenkin jär­jestää toisen, val­okat­teel­la tai muul­la val­oa läpäi­seväl­lä raken­nu­sos­al­la rajatun tilan kautta.”

    “Etäisyy­den asuin­huoneen pääikku­nan edessä samas­sa tai naa­puriki­in­teistössä ole­vaan vastapäiseen raken­nuk­seen tulee olla vähin­tään yhtä suuri kuin vastapäisen raken­nuk­sen korkeus huoneen lat­ti­ata­sol­ta mitat­tuna, ellei ase­makaavas­ta muu­ta johdu. Pääikku­nan edessä tulee kuitenkin olla vähin­tään 8 metrin etäisyy­teen asti rak­en­tam­a­ton­ta tilaa. Pien­talos­sa saa mainit­tu etäisyys ton­til­la tai raken­nu­s­paikalla olla viihty­isyy­den vaa­timuk­set huomioon ottaen pienempikin.”

  70. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Liiken­netarpeen vähen­tämisek­si ei kan­nat­taisi asun­to­ja ja työ­paikko­ja rak­en­taa kovin kauak­si toi­sis­taan. Vaan mil­lä estäisimme ihmisiä han­kki­mas­ta asun­to­jaan liian kaukaa työpaikoistaan! 

    Luon­te­va ratkaisu on verot­taa sitä, mis­tä kat­so­taan ole­van hait­taa. Tässä tapauk­ses­sa verotet­taisi­in siis pitk­iä työ­matko­ja. Ehkä työ­matkavähen­nyk­siä voisi vähen­tää ja polt­toain­everoa nos­taa. Ihmiset järkeistävät sit­ten työ­matko­jaan ohjauk­sen mukaan.

  71. En toki kuvitel­lutkaan voivani suo­raan vaikut­taa ihmis­ten tulemisi­in tai men­e­misi­in. Kaavoitus ja uusien asuin­raken­nusten rak­en­t­a­mi­nen ovat toki keino­ja hal­li­ta (jos­sain määrin) asukas­määrää sekä sen tuot­tamia oheis­tarpei­ta. Hiukkasen vain ihme­tyt­tää mik­si kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telus­ta huoli­mat­ta liikenne tökkii paikois­sa, jois­sa sen ei tarvit­sisi tökkiä ja mik­si esim. kapea­su­is­ten “pussien” perälle (Jätkäsaari&Hernesaari!) tästä huoli­mat­ta ollaan vielä rak­en­ta­mas­sa iso­ja asuinalueita.

    Syn­tyvyy­den ylivoima kuolleisu­u­teen ver­rat­tuna (1722) taisi viime vuon­na vas­ta­ta vain noin viidennes Helsin­gin 1,4 %:n väestönkasvus­ta (8470). Net­to­muut­to koti­maas­ta ja ulko­mail­ta puolestaan kat­toi siis noin neljä viides­osaa. Näin ainakin, mikäli on uskomi­nen lähdet­tä: “http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_01_29_Tilastoja_3_Selander.pdf”.
    Kätilöopis­ton merk­i­tys ei siten tai­da olla kovin suuri, vaik­ka bus­si­in tun­tuu nyky­isin entistä use­am­min las­ten­vaunu­ja ilmestyvän. (Se voi tosin olla myös seu­raus­ta paikallis­es­ta päiväkoti­paikko­jen puutteesta!)

    Pitkäl­lä tähtäimel­lä voi taita­mat­tomasti hoide­tun “lisää kaupunkia” peri­aat­teen seu­rauk­set johtaa kas­vavi­in ulkoilu- ja virk­istysaluei­den ja siten merkit­täväl­lä taval­la myös asukasvi­ihtyvyy­den vähen­e­miseen. Suurem­pi asukas­määrä johtaa kas­vavaan liiken­teeseen, ei se aiem­pia ongelmia poista. Ongel­ma on ihmis­ten suuri tarve liikkua sinne tänne, esim. töi­hin tai har­ras­tuk­si­in. Pitäisi tosi­aan suosia töitä ja har­ras­tuk­sia kodin/kämpän lähistöllä.

    Lähilu­on­to ei ehkä ole vaaras­sa Jätkäsaa­res­sa ja Her­ne­saa­res­sa, mut­ta eikö juuri mm. Meri-Rasti­las­sa, Kivi­nokas­sa ja Laut­tasaa­res­sakin (ml. Koivusaari) ollut/ole kyse lähilu­on­non ja alueen viihty­isyy­den puoles­ta kan­netus­ta huoles­ta. Kaivopuis­toa eivät sen­tään ilmeis­es­ti gryn­der­it tai muutkaan tiivistäjät toh­di himoi­ta, ainakaan julkises­ti, vaan kuka noista vei­jareista selvän ottaa. 

    Asukkaat ovat reagoi­neet aika voimakkaasti kaupun­gin lisärak­en­tamis­su­un­nitelmi­in. Taustal­la on usein aito huoli omak­si ja kivak­si koe­tun asuinalueen viihty­isyy­den kär­simis­es­tä. Eivät kaik­ki voi tai jak­sa hypätä pyörän selkään ja polkea tai lenkkeil­lä kauas Kaivopuis­toa tai mui­ta puisto‑, ulkoilu- tai viher­aluei­ta ihaile­maan, vaik­ka halu­aisi­vat. Sik­si lähilu­on­to ja viher­alueet (joi­hin mukaanku­u­lu­viksi luen kalliot, ran­nat ja vesialueetkin) ovat monille ihmisille tärkeitä.

    Jos ja kun päätök­siä ja niiden takana ole­vien tavoit­tei­den ase­tan­taa on, kuten pelkään, sanele­mas­sa liki sokea (vai olisiko kuuro osu­vampi sanaval­in­ta tässä yhtey­dessä, ainakin asukkaiden hätähu­u­to­jen vastet­ta luon­nehdit­taes­sa) pyrkimys lisäa­su­tuk­seen ja tiivistämiseen, on asukkaiden mielip­i­teet help­po kui­tata yli­malka­isin ja vähät­televin vastinein, vuorovaiku­tus­ra­port­tien uumeni­in niputet­tuina. Näitä vuorovaiku­tuk­sen vaa­timuk­set muodol­lis­es­ti täyt­täviä doku­ment­te­ja on nähty.

    Viime vuosi­na on jostain syys­tä pyrit­ty rak­en­ta­maan sairaan paljon mm. ran­noille. Vaik­ka tässä olisikin kyse muoti-ilmiöstä tai puh­taas­ta nousukas­maisu­ud­es­ta, on se ilmeis­es­ti myös varsin suo­tu­isaa raken­nus­li­ikkei­den kat­tei­den kannal­ta. Tästäköhän syys­tä Län­simetrokin suun­nat­ti­in kulke­maan kovin lähel­lä ranto­ja? Pankit taita­vat nyky­isin rahoit­taa mielum­min asun­tokaup­paa, kuin työtä tar­joavia yri­tyk­siä. Uudet asun­not saadaan myy­tyä, jos käytet­tävis­sä on alueen (aiem­pi) hyvä maine. Vaan miten lop­ul­ta kävi, kun lah­dati­in kul­ta­mu­nia muni­va hanhi? 

    Asukkaiden elämyk­set lähilu­on­nos­sa ovat parhaim­mil­laan näitä “kul­ta­mu­nia”, joi­ta meille Helsingis­säkin on (sää­tyyn ja var­al­lisu­u­teen kat­so­mat­ta) vielä paikoin tar­jol­la. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen viimeisille ran­noille, tai monille muille näkyville paikoille, ulkoilu‑, virk­istys- ja viher­alueille, voi pahim­mil­laan pila­ta kau­ni­it alueet, upeat julkiset maise­mat ja jopa lähilu­on­non. Huolen­pito lähialueista sitä­vas­toin usein ylläpitää ja tiivistää kaupunki­lais­ten luon­to­suhdet­ta ja edis­tää mielestäni parem­min kestävää kehi­tys­tä kuin asu­tuk­sen liika tiivistämi­nen, kaupun­gin täy­teen aht­a­mi­nen. Jos viihty­isyys katoaa Helsingistä (tai sen eri alueil­ta), katoa­vat myös ne asukkaat, joi­ta kaupun­ki taitaa kipeim­min tarvita.

    tpyy­lu­o­ma: Lisää ihmisiä tulee halu­at sinä tai et, ihan jo kätilöopis­tol­ta. Sitä enem­män liiken­net­tä, asfalt­tia, beto­nia ja auto­ja mitä laa­jem­man maa-alan he asuttavat.

    Emme mil­lään. Se mihin voi vaikut­taa on että työ­paikat ja ihmiset ovat keskimäärin mah­dol­lisim­man lähel­lä toisi­aan, joka maanti­eteel­lisenä itses­tään­selvyytenä tarkoit­taa tiivistä kaupunki­raken­net­ta. Saman ihmis­määrän asut­ta­mi­nen kak­sikym­men­tä ker­ta Helsin­gin kokoiselle alueelle tuot­taa ceteris paribus kak­sikym­men­tä ker­ta pidem­mät työ­matkat heille. Oikeasti tuos­sa kävisi niin, ja osin on jo käynyt, että seu­tu hajoaa useisi­in työssäkäyn­tialueisi­in, joka heiken­tää työl­lisyyt­tä, las­kee talouskasvua, ja kusee kin­tu­ille varsinkin niitä joil­la ei ole varaa vali­ta asuin­paikkaansa. Niin kuin Kalasa­ta­maa siivoa­maan Riihimäeltä.

    Olen täysin samaa mieltä että pitää tehdä viihty­isää kaupunkia, tälle muuten löy­tyy pätevät taloudel­lisetkin peruste­lutkin, ja sitä voi tehdä samal­la kun sitä tekee lisää. Tämän takia lisää kaupunkia halu­a­vat hen­gen­heimo­laiset esimerkik­si harvem­min aja­vat esimerkik­si Kaivopuis­ton gryn­daamista, tehdään tiivistä jot­ta mah­tuu ne puistotkin.

  72. Osmo Soin­in­vaara: muu kuin Ode, älähtäi­sivät vihreät heti: Keskus­puis­toa naker­re­taan, lähivi­her­alueet pienenevät

    Mihinkähän tämä perustuu?Tuo vaali­pam­flet­ti “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” edus­taa aika hyvin vihrei­den ajat­te­lu­ta­paa. Samoin kuin keskustelu­foo­ru­mi “lisää kaupunkia Helsinki­in” Kaupunkia, ei lähiöitä.

    Pam­flet­ti­ta­sol­la tuo toimii hyvin. Mut­ta, kun jotain asuinaluet­ta pitäisi oikeasti tiivistää tai rak­en­taa joukkoli­iken­nekatu, joka nirhaisee puis­toa alkaa kiivas, kiivas paikalli­nen vas­tus­tus. Vihreät eivät ole tässä yhtään sen parem­pia tai pahempia nim­byjä kuin muutkaan. Mut­ta ris­tiri­ita puhei­den & ihantei­den ja todel­lisu­u­den välil­lä on olemassa.

  73. isoH: Pam­flet­ti­ta­sol­la tuo toimii hyvin. Mut­ta, kun jotain asuinaluet­ta pitäisi oikeasti tiivistää tai rak­en­taa joukkoli­iken­nekatu, joka nirhaisee puis­toa alkaa kiivas, kiivas paikalli­nen vas­tus­tus. Vihreät eivät ole tässä yhtään sen parem­pia tai pahempia nim­byjä kuin muutkaan. Mut­ta ris­tiri­ita puhei­den & ihantei­den ja todel­lisu­u­den välil­lä on olemassa.

    Mä sanois­in että Vihreät saa helpoiten bar­rikaadeille sil­lä että ehdot­taa jonkun puis­toalueen rak­en­tamista ja vielä tehot­tomasti. Olen yllä­tyk­sek­seni huo­man­nut että kiivaim­matkin luon­non­suo­jeli­jat kyl­lä hyväksyvät sen että joitain viher­alueitakin tulisi ottaa raken­nuskäyt­töön, mut­ta vaikea sitä on perustel­la jos tilalle tulee pari omakoti­taloa tai yksi pis­te­ta­lo parkkiken­tän keskelle.

  74. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Tästäköhän syys­tä Län­simetrokin suun­nat­ti­in kulke­maan kovin lähel­lä rantoja?

    Jos Espooseen nyt halut­ti­in metro rak­en­taa, niin minne sit­ten? Keskelle pel­to­ja, met­sää vai seu­raa­maan rantaradan linjausta?

  75. Ris­to: Jos Espooseen nyt halut­ti­in metro rak­en­taa, niin minne sit­ten? Keskelle pel­to­ja, met­sää vai seu­raa­maan rantaradan linjausta?

    Rantaradan lisäraiteet eli kaupunki­radan raiteet kan­nat­taisi rak­en­taa metrona. Metron reit­ti kulk­isi Huopalahdes­ta etelään Meilah­den kaut­ta Kampin metroase­malle ja Espalle.

  76. Ihmis­ten liikku­mis­tarpeet ovat mon­en­laiset, tosin tietyt kulku­väylät kehit­tyvät yleen­sä mui­ta vilkkaam­mik­si. En voi kehua tun­te­vani Espoo­ta erit­täin hyvin, mut­ta rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta (mut­ta esim. asuinalueik­si sopivia paikko­ja) siel­lä taitaa olla paljon enem­män, kuin vaikka­pa Län­siväylän var­rel­la tai Helsingissä. 

    Rak­en­ta­mal­la metro kulke­maan ranto­jen läheltä on otet­tu harkit­tu ris­ki meren­pin­nan kohoamisen suh­teen. Kuka osaa luotet­tavasti arvioi­da mil­lä korkeudel­la meren­pin­ta on sadan vuo­den kulut­tua, tai sen jäl­keen? (Lon­toon metro täyt­ti äskeit­täin 150 vuotta.)

    Kun nyt asuinaluei­ta ja joidenkuiden hamua­maa tiivistämistäkin, ml. yhteiskun­nan infra­struk­tu­uri (ml. metro, ‑tun­neli ja sen aukot maan­pin­nalle), ollaan keskit­tämässä meren­pin­nan nousun suh­teen vaaranalaisille, suh­teel­lisen lähel­lä nyky­istä meren­pin­taa sijait­seville alueille Helsingis­sä ja Espoos­sa, ei toim­inta mielestäni edus­ta ns. kestävää kehi­tys­tä. Pikavoitot tietysti kiin­nos­ta­vat eräitä taho­ja (gryn­der­it, pankit, kiin­teistövälit­täjät) kovasti, mut­ta har­vo­jen etu ei saisi olla määräävässä ase­mas­sa sil­loin, kun yhteiskun­nan kannal­ta mit­tavia liiken­neväylien lin­jaus- ja investoin­tipäätök­siä tehdään. En tiedä mille investoin­nin takaisin­mak­sua­jalle esim. Län­simetro on suun­nitel­tu, mut­ta eräs sen rak­en­tamisen pää­moti­iveista taisi olla Espoos­ta Helsinki­in tule­vien henkilöau­to­jen Helsingille aiheut­ta­ma ongel­ma. Ehkä se olisi ollut ratkaistavis­sa toisinkin …

    Kampin bus­siter­mi­naalin käyt­tö ja Län­siväylää pääre­it­tinä kulke­van bus­sili­iken­teen edut (jous­tavu­us, nopeus, mukavu­us, palve­lu­ta­so) eivät metroon ver­rat­tuna ole (olleet) vähäiset.

    Kan­nat­taisi ehkä selvit­tää ensin, mil­lä korkeudel­la esimerkik­si muinais­ran­nat ovat Suomes­sa sijain­neet, ennen kuin merkit­täväm­pää lisärak­en­tamista ranta-alueille kaavail­laan. Nykyi­nen nor­mi, joka taitaa olla noin 3–4 metrin korkeudel­la nykyis­es­tä meren­pin­nas­ta (keskiko­rkeud­es­ta, ole­tan) ei paljoa auta, jos meren­pin­nan kohoami­nen ylit­tää nuo lukemat. 

    Metro lie­nee silti paras ratkaisu suurten ihmis­määrien liikku­mis­tarpei­ta palvele­maan. Verkos­tom­aise­na, tai ren­gas­maise­na, muuallekin kuin vain län­teen (tai itään) suun­tau­tu­vana, se tar­joaisi myös vai­h­toe­htoisia reit­te­jä, jos jokin lin­jao­su­us on esimerkik­si huolto- tai kor­jaustöi­den takia, väli­aikaises­ti tai mik­sei pitem­piaikaises­tikin, poikki.

  77. Sep­po Vep­säläi­nen: Rantaradan lisäraiteet eli kaupunki­radan raiteet kan­nat­taisi rak­en­taa metrona. Metron reit­ti kulk­isi Huopalahdes­ta etelään Meilah­den kaut­ta Kampin metroase­malle ja Espalle.

    Pelkään­pä että metrot on nyt raken­net­tu. Automaat­ti on tehnyt met­ros­ta niin kalli­in tehdä.

  78. Daniel Fed­er­ley: Pelkään­pä että metrot on nyt raken­net­tu. Automaat­ti on tehnyt met­ros­ta niin kalli­in tehdä.

    Automaat­timetron elinkaarikus­tan­nuk­set ovat edullisem­mat kuin nykymetron.

  79. Ei lisää lentomelua Munkkisaari-Her­ne­saari-Eira-Punavuori alueelle.

    Ei helikopteriken­tälle. Asukkaat eivät halua kent­tää tänne.

    Lentomelua on jo riit­tämi­in, kun kevytkoneet pör­räävät alueen yllä keväästä syksyyn ja myös lasku­var­jo­hyp­pääjiä näkee rannoilla.

    Kent­tä tulisi leikkaa­maan merkit­tävän siivun van­han per­in­teikkään pur­siseu­ran toim­intati­las­ta merel­lä. Ja näky olisi todel­lakin ruma.

    Siitä pöri­sevästä melus­ta puhumattakaan.

    Jo nyt tiet­ty­jen tapah­tu­mien ja armei­jan har­jo­tusten aikaan kuu­lu­va, tun­tikau­sia jatku­va helikopter­imelu, myös iltaisin, todel­lakin häir­it­see alueen asukkaita. 

    Punavuori, esimerkik­si, on Helsin­gin tiheit­en asutet­tu kaupun­giosa. Läh­es slum­mi siis. Ei enää rasit­tei­ta sinne, kiitos.

    Vaan kun Her­ne­saari nousee, rasit­tei­ta odotet­tavis­sa niiden sato­jen päivit­täis­ten auto­jen muo­dos­sa, jot­ka “oikai­se­vat” alueen läpi.

    Mik­si Her­ne­saari toteu­tui tuollaisena?
    Autot­tomas­ta suun­nitel­mas­ta päädyt­ti­in 10 000 asukkaaseen ja työ­paikkaan? Sen päälle harrastusliikenne.

    Telakkakatu ja Merikatu tuke­htu­vat liikenteeseen.

    Ja väli­in jäävät, sori. Ostakaa kotei­hinne se uusi tehokkampi ilman­puhdis­tin ja vält­täkää liikku­mista kyseisil­lä kaduil­la aamuisin ja iltaisin.

    Tuulet­takaa kotinne vain yöaikaan.

Vastaa käyttäjälle Daniel Federley Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.