Matalatuottoinen työ

Kuvitelka­amme, että tehtävänä on las­ta­ta vil­jalai­va sata­mas­sa olev­as­ta vil­jasäil­iöstä käsi­työnä niin, että joukko ahtaa­jia kan­taa vil­jaa säkeil­lä laivaan, tyh­jen­tää säkin ja palaa hake­maan seu­raavaa säkil­listä. Mikä olisi paras koko säkille, jot­ta työ sujuisi mah­dol­lisim­man nopeasti? Työ on teho­ton­ta, jos säk­ki on liian pieni, mut­ta suur­ta säkkiä taas osa kan­ta­jista ei jak­saisi kan­taa ja he jou­tu­isi­vat kat­so­maan penkiltä vahvem­pi­en aher­rus­ta. Koulun matem­ati­ikan tun­nil­la opete­taan ratkaise­maan asia tyy­likkäästi derivoimal­la. Näin saatu vas­taus on kuitenkin väärä. Kan­nat­taa käyt­tää erikokoisia säkke­jä, kullekin voimien­sa mukaan.

Palkkata­so on nous­sut Suomes­sa viime vuosikym­meninä ripeästi ja sen mukana myös alim­mat palkat. Palkko­jen nousu on seu­raus­ta tuot­tavu­u­den nousus­ta, mut­ta kään­täen palkko­jen nousu on myös nos­tanut tuot­tavu­ut­ta luo­van tuhon kaut­ta. Huonos­ti tuot­ta­vat työt ja kokon­aiset teol­lisu­u­den alat saa­neet väistyä ja työvoimaa on säästynyt tuot­tavam­mille aloille.  Esimerkik­si tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta ei Suomes­sa juuri enää ole. Ilman tätä tuot­ta­mat­toman työn karsin­taa emme olisi lainkaan niin rikkai­ta kuin nyt olemme.

Palkko­jen noustes­sa ovat nousseet myös työn­tek­i­jöi­hin kohdis­tuneet vaa­timuk­set. Taval­laan tuot­tavu­u­den nousu vas­taa säkin koon kasvua kuvit­teel­lises­sa esimerkissämme laivan las­tauk­ses­ta. Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu tarkoit­taa, että yhä use­am­malle säk­ki on liian painava.

= = =

Kuka tahansa voi joutua työt­tömäk­si, mut­ta työt­tömyy­den ris­ki on moninker­tainen vähän koulu­tus­ta saanei­den kesku­udessa.  Työt­tömyy­den nujer­tamisek­si tarvit­sisimme töitä, joista selviää ilman eri­ty­isosaamista. Täl­laiset työt tup­paa­vat ole­maan huonos­ti palkattuja.

Huono­tuot­toisia työ­suhtei­ta ei syn­ny, kos­ka joko niistä pitää työ­nan­ta­jan mak­saa niin paljon, ettei palkka­mainen kan­na­ta tai palk­ka on niin huono, ettei työtä kan­na­ta ottaa vas­taan. Olemme taval­laan säätäneet säkille min­imikoon, jon­ka takia osa väestä joutuu penkille istu­maan. Muut­to­tap­pioalueil­la palkkaami­nen ei kan­na­ta työ­nan­ta­jalle ja kalli­iden asumiskus­tan­nusten alueil­la työ­paikan vas­taan­ot­ta­mi­nen ei kan­na­ta työntekijälle.

Säkin min­imikokoa on pienen­net­tävä. Ain­oa ratkaisu on tukea taval­la tai toisel­la mata­la­palkkatyötä. Työ­nan­ta­jalle voidaan mak­saa ja mak­se­taankin palkkatukea vaikeasti työl­listyvän palkkaamiseen. Toinen vai­h­toe­hto on täy­den­tää työn­tek­i­jän pien­tä palkkaa tulon­si­ir­roil­la niin, että käteen jäävät tulot riit­tävät kun­nol­liseen elämään ja ylit­tävät pelkästä joutenolosta mak­set­ta­van kor­vauk­sen riit­tävän selvästi. Näin ne, joiden työ­panos ei riitä kus­tan­ta­maan hei­dän elinku­lu­jaan kokon­aan, voivat kus­tan­taa siitä edes osan.

Palkkatukea mak­se­taan vaikeasti työl­listyvän palkkaavalle työ­nan­ta­jalle käytän­nössä kahdek­san kuukau­den ajal­ta. Tuki vas­taa noin puol­ta palkkaku­luista. Näin on palkat­tu kym­meniä tuhan­sia henkilöitä. Ajatuk­se­na on, että tuk­i­työl­listämis­jak­son jäl­keen olisi helpom­pi päästä taval­lisi­in työ­suhteisi­in, mut­ta huonos­ti tuk­i­työl­lis­te­tyt avoimille työ­markki­noille työl­listyvät. Työ­nan­ta­ja tietysti ottaa yhteiskun­nan tuen, jos sitä tyrkytetään, eikä työn­tek­i­jäl­lä ole mitään sitä vas­taan, että hänestä mak­se­taan työan­ta­jalle. Palkkatu­ki on on/off –tuki, jos­ta ei kan­na­ta pyrk­iä eroon.

Tarvit­semme pieniä ansio­tu­lo­ja täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja, joiden ansios­ta vähäi­nenkin työn­teko kan­nat­taa aina parem­min kuin työt­tömyys, mut­ta parem­pi palk­ka kan­nat­taa kuitenkin aina parem­min kuin huonom­pi niin, ettei tuen varaan kan­na­ta jäädä tahallaan.

= = =

Sak­sas­sa on otet­tu käyt­töön niin san­otut mini­jo­bit, työ­suh­teet, jois­sa viikko­työai­ka on korkein­taan 15 tun­tia ja joista palkkaa mak­se­taan korkein­taan 400 euroa. Ne nos­ta­vat ansio­ta­son työt­tömyysko­r­vaus­ta parem­mak­si, mut­ta vain vähän parem­mak­si. Töi­den vas­taan­ot­ta­mi­nen on käytän­nössä pakol­lista. Tämä on läh­es pois­tanut nuoriso­työt­tömyy­den, joka vaivaa kaikkia mui­ta Euroopan mai­ta. Toisille tämä on nerokas vas­taus nuorten syr­jäy­tymiseen, toiset pitävät sitä läh­es orjatyönä.

Työt­tömyyt­tä ajatellen Sak­san malli on toimin­ut eri­no­mais­es­ti. Neljäsa­taa euroa ei riitä elämiseen, joten sosi­aal­i­tukea on mak­set­ta­va palkan lisäk­si, mut­ta vähem­män kuin kokon­aan työt­tömille. Mihinkään äver­iääseen elämiseen palk­ka sosi­aal­ituen kanssakaan ei riitä, mut­ta sen­tään vähän parem­paan kuin elämi­nen pelkän työt­tömyysko­r­vauk­sen varassa.

Vielä ei ole riit­tävästi näyt­töä siitä, ovatko nuo mini­jo­bit tie kun­nol­lisi­in työ­suhteisi­in vai tuleeko niistä puss­in­perä, joka luo yhteiskun­taan pysyvän työssä käyvien köy­hien alalu­okan.  Parhaim­mil­laan ne ovat ratkaisu euroop­palais­ten hyv­in­voin­ti­val­tioiden työt­tömyysongel­maan, pahim­mil­laan ansa sekä työn­tek­i­jöille että koko yhteiskun­nalle miljoonien työn­tek­i­jöi­den jäädessä ehkä pysyvästi hyvin huonos­ti tuot­tavaan työhön.

Minä halu­aisin kokeil­la tois­es­ta päästä. Pienem­piäkin säkke­jä kan­tavia tulisi saa­da mukaan, mut­ta Sak­sas­sa on siir­ryt­ty täysikokoi­sista säkeistä aivan liian pieni­in pus­sukoi­hin. Aloit­taisin vähän vaa­ti­mat­tomam­min. Pien­im­mät hyväksyt­tävät palkat ovat nyt noin 1500 euroa kuus­sa. Kan­nat­taisi kokeil­la, kuin­ka suuri osa työt­tömistä työl­listy­isi, jos olisi mah­dol­lista palkata hei­dät noin tuhan­nel­la. Sen päälle tarvit­taisi­in jonkin­laista sovitel­tua työt­tömyysko­r­vaus­ta, kos­ka köy­hyyt­tä ei pidä luo­da tieten tah­toen. Niin run­saskä­tis­es­ti ei pieniä palkko­ja pidä kom­pen­soi­da, että työn­tek­i­jäl­lä menisi halut saa­da työstään kun­non palkkaa. Täysin vapaa­ta ei nyky­istä alem­pi­en palkko­jen mak­sami­nen saisi olla, jot­ta se ei naker­taisi yleistä palkkatasoa.