Koivusaaren osayleiskaavaehdotus
Lopulta eteenpäin yksimielisesti. Olen ajatellut pyytää sitä pöydälle, koska ehdotus on varsin kallis, mutta perusteeni murenivat keskustelun kuluessa. Sain kuitenkin päätökseen sinänsä yhdentekevän ponnen, että jatkosuunnittelussa tarkastellaan vielä liikennettä ja kovin kallista kantta.
Eritasoliittymä. Ihmettelin, miksi Espoon Hanasaaressa on oma liittymänsä ja Koivusaaressa heti perään toinen. Ilmeni, että alun perin oli suunniteltu yhteistä Koivusaareen, mutta Espoo halusi omansa Hanasaareen. Yhteinen taas ei oikein voinut olla Hanasaaressa, koska se on liian lähellä Kehä I:n liittymää. Sitähän se tietysti on edelleen. Itse tuon liittymän vaatimat rampit eivät ole kalliita, vaan hintaa tulee sillasta tai kannesta yli moottoritien ja se taas tarvitaan joka tapauksessa. Rinnakkaistie Hansaaresta maksaisi enemmän kuin rampit.
Alueelle tulee 2000 pysäköintipaikkaa. En lähtenyt urputtumaan määrästä, mutta tuo kannattaisi toteuttaa alueellisesti eikä tonttikohtaisesti. Niiden ramppien sisäpuolelle voisi ison pysäköintitalon niille, jotka eivät käytä autoa päivittäin.
Kansi ja sen mukana Länsiväylän tunnelointi ovat kalliita. Ilman sitä Koivusaari kuitenkin jakautuu kahdeksi erilliseksi pieneksi lähiöksi, mikä olisi suuri toiminnallinen tappio. Pahimmassa tapauksessa näin kuitenkin käy, kun rahat loppuvat.
Pienenä kuntarakenteeseen liittyvänä yksityiskohtana sanottakoon, että Helsinki suunnitteli suurta venesatamaa Koivusaaren länsipuolelle. Siitä voisi saada ison ja hyvän, mutta silloin sen pitäisi ulottua Espoon puolelle, koska kunnan raja jakaa poukaman kahtia. Espoolle ei ole alueelle käyttöä, mutta Helsinkiin tukeutuvaksi venesatamaksi sitä ei saa käyttää.
Lausunto valtuustoaloitteesta tehdä Vaasankadusta piha- tai kävelykatu
Lausuntoa muutettiin myönteisemmäksi Mari Holopaisen ehdotuksen mukaisesti, jonka hän oli laatinut yhteistyössä liikennesuunnittelupäällikön kanssa. Asia on kaikkien mielestä kannatettava. Ongelmana on vain, ettei toteutukseen löydy rahaa ja tietysti taas pysäköintipaikkojen menettäminen.
Muut asiat menivät esityksen mukaan
Tämä oli tämän lautakunnan viimeinen kokous ja Tuomas Rajajärven jäähyväiskokous. Tajusin olevani lautakunnan varsinaisista jäsenistä ainoa, joka jatkaa lautakunnassa. Muut vaihtavat koko porukan ja RKP menettää paikan perussuomalaisille.
Sitä siltaa ei tarvittaisi, jos Länsiväylä muutettaisiin bulevardiksi Espoon rajalle asti. Olisikohan lähiösuunnitteluviraston Smith-Polvinen-osastolla aika tajuta, että joukkoliikenteen kulkutapaosuutta pitäisi kasvattaa ainaisen laskemisen sijaan. Tälläkin hetkellä suunnitteilla on ties kuinka monen sadan miljoonan ellei miljardien autotunnelihankkeet, joilla joukkoliikennettä ei ainakaan saada nousuun. Tämä on sekä kansantaloudellinen (kaupunkirakenteen hajautuminen) että ympäristöllinen ongelma (päästöt).
Näiden kalliiden liikennehankkeiden rinnalla on absurdia, että yhtä katua ei saada muutetuksi kävelykaduksi rahan puutteen takia.
Täällä usein puhutaan rahasta, kuin kallista asia jos toinen on ja kuinka jotain ei voi tehdä, koska se on liian kallista. Sinänsä hyvä keskustelu: kaikkea ei voi saada.
Mutta kaupungin rahaa voisi pyrkiä käyttämään siten, että se menee mahdollisimman paljon asukkaiden hyväksi palveluiden (ja epäsuorasti vaikkapa asuntojen) muodossa.
Tai sitten sitä voi käyttää kaupungin johtajien kohtuuttomiin palkkoihin ja turhaan byrokratiaan. Vaikea nähdä tarvetta keskimääräistä suuremmille palkankorotuksille tässä taloustilanteessa. Ja herää kysymys, mitä hyötyä tästä on meille helsinkiläisille.
Missä vaiheessa tipuin kyydistä tässä argumentissa. Siis koska liittymää joka on Hanasaaressa nyt ja jatkossa, ei pitäisi olla Hanasaaressa, niin sitä ei voi käyttää?
Niiden ramppien kustannusvaikutus on se että ne vievät tilaa ja laajentavat melualuetta, ei ne rampit niinkään sinänsä.
Rinnakkaistien saattaa hyvinkin maksaa enemmän kuin rampit, mutta se on siellä jo nimikkeellä bussikaistat. Bussit poistuvat Länsimetron myötä. Niistä bussikaistoista ollaan nyt kai vaan tekemässä “rinnakkaiskaistoja”, jotka muuten vaatii oman tunnelinsa, mikä osaltaan selittänee sinänsä perustellun Koivusaaren tunnelin korkeita kustannuksia:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-12–18_Kslk_36_El/3CC59888-BA1B-4FF5-ADFD-81BEC5102920/Koivusaaren_eritasoliittyman_aluevaraussuunnitelma.html
Ja muuten, seuraavan kerran kun joku mussuuttaa rakentamisesta tien varteen normien vastaisena, niin mä kaivan tän kaavan jossa on taloja joidenka toinen julkisivu aukeaa moottoritien päälle. En paheksu, päinvastoin.
Emma Karin Ja Laura Rissasen vaalitäky, Vaasankadun kävelykatuehdotus on vastenmielistä cityvihreään kaapuun puettua siltarumpupolitiikkaa, jota yleensä harrastavat kepulaiset omissa vaalipiireissään.
Vaasankatu pihlajineen on Kallion, ehkä koko Helsingin hienoin urbaanikatu, se uusittiin alle kymmenen vuotta sitten. Kadun myllääminen taas auki olisi vastuutonta verovarojen tuhlausta. Pelkästään lautakunnan lausunnon laatiminen epärelevanttiin ehdotukseen vei Ksv:n isopalkkaiselta insinööriltä monta työpäivää.
Liikenne Vasiksella on vähäistä ja nopeudet alhaisia jo ajoradan kapeudenkin vuoksi. Kävelykatua ei kannata perustaa kerran vuodessa järjestettävän block-partyn takia. Pyöräkaistakaan ei sopisi kävelykadulle. Mitähän toimintaa Harjukadun tai Kustaankadun ehdotetuille jyrkille pihakaduille oli ajateltu.
Pulkkamäki?
Kalliossa on akuuttejakin liikenneongelmia, esimerkiksi Porthaninkadun — Fleminginkadun läpiajo. Läpiajokieltoa yritettiin 20 vuotta sitten, silloin se torjuttiin yhdellä demariäänellä Ks-lautakunnassa.
Suurin osa nykyisestä Flemarin liikenteestä on läpiajoa, vain pieni osa suuntautuu itse Kallioon. Nopeudet alamäessä kiihtyvät vaaralliseksi autokuskien yrittäessä ehtiä Hesarin risteyksen läpi ”vanhoilla vihreillä”. Läpiajon voi katkaista yksinkertaisesti poistamalla suoraan ajavien kaista Hesarin risteyksestä.
Kallion vihreät lisäisivät katu-uskottavuuttaan kohottamalla vaikka ensiksi kulahtaneen Hesarin ilmettä, se on sentään kaupunginosan pääkatu. Siirtämällä kadunvarsipysäköinti puurivien väliin kadun molemmille puolille mahtuisi pyöräkaistat. Jalkakäytävät voisi pinnoittaa marmorilla. Harjupuistoon pitäisi saada penkkejä. Onko se liian pientä?
nimim. Vaasankadulla 20 vuotta
Joulurauhaa!
Muuten hyvä, mutta se rinnakkaiskatu Koivusaaresta Hanasaareen on jo nyt suunnitelmassa mukana. Katso vaikkapa tätä ensimmäisen rakennusvaiheen suunnitelmaa: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-12–18_Kslk_36_El/0EB5CF3C-5995–41F3-9E7F-A4E02AE0273C/Liite.pdf
Sorry. Tuo oli oma tulkintani, ei viraston sanoma. Ymmärsin ilmeisesti väärin keskustelkun rinnakkaistiestä. Olennaista joka tapauksessa on, että liittymässä kallista on menetetty maa-ala. Silta tarvitaan joka tapauksessa.
Liikennepuolella rahan puute on kyllä mielenkiintoinen ilmiö.
Halvimmillaan Vaasankatu muuttuu kävelykaduksi muutamalla betoniporsaalla. Superluksuskatuunkin, joka päällystetän tiilillä asfaltin sijaan saa uppoamaan korkeintaan muutamia miljoonia. Samassa kokouksessa kuitenkin päätettiin rakentaa myös noin yhden Guggenheimin hintainen monitasoliitttymä. (Missä muuten kansanliikkeet ja adressit?)
Ja niitä on tulossa useampia lisää. Vaikea aina välillä ymmärtää. Kai se sitten on niin kuten mummoni tapasi sanoa: köyhän ei kannata ostaa halpaa…
Toivottavasti lautakunnan ote paranee kun jäsenet vaihtuvat. Edellisen lautakunnan saavutukset jäisivät kouluarvosanalla hylätyn puolelle.
Yhtenäkään vuonna ei saavutettu asuntokaavoitustavoitetta eikä muitakaan keskeisiä tavoitteita. Olisi tietysti ollut hyvä vaihtaa kaikki noin pahasti epäonnistuneet, mutta ilmeisesti vihreillä ei ole rohkeutta Osmon syrjäyttämiseen.
Muuten, lainvoimaiseksi tulleiden asuntokaavojen kerrosneliömetrimäärä on tänä vuonna jo ylittänyt tavoitteena olevan 450 000 k‑m2.
Ahdistaa, kun uusista kaupunginosista ja taloista tehdään kerta toisensa jälkeen huonoja, tai ainakin paljon huonompia kuin voisi tehdä. Kun nyt vielä Kruunuvuorenranta saadaan rakennettua puolivalmiiksi, jonka jälkeen päätetään luopua ratikkasilloista, onkin sinetöity kaikki keskustaa vähänkin lähempänä olevat alueet epäviihtyisäksi henkilöautoalueeksi, jossa on rumia elementtitaloja, joissa on epäkäytännöllisiä ja paljolti myös liian isoja sekä aivan liian kalliita asuntoja. Poislukien tietysti vuosikaudet sitten rakennetut alueet.
Lainvoimaisiksi tulleiksi ilmeisesti lasketaan eri valitusprosesseista vahvistuneet kaavat.
Ainakaan KSV:n mukaan tänä vuonna ei ole laadittu uusia asuinkaavoja lähellekään 450 000 k‑m2 joka oli viraston tavoite.
Osmo: “Muut asiat menivät esityksen mukaan”
Eli eivät niin kuin Strömsössä kuitenkaan. Liisankadun läntisimmän korttelin varrelle pysäköidyt 16 autoa saavat jatkossakin haitata tuhansien ja taas tuhansien ihmisten ratikkamatkoja.
Liisankadun läntisimpään kortteliin tulee vuoropysäköinti, jolloin lumet saadaan tahokkaasti pois. Sinänsä olen sitä mieltä, että ratikkakaduilta pitäisi ottaa pysäköinti pois kokonaan, koska autoilijat eivät näytä osaavan pysäköidä niin, että ratikalla pääsee ohi.
Mitä sitten? Rinnakkaistietä voisi sentään kevyt liikennekin käyttää ja se ei söisi rakennusalaa yhtä paljon kuin massiiviset rampit.
Herran jestas. Sata metriä leveä kansi sitten varmaa muuttaa kaiken? Ihan sama kuin rakentaisi kaksi ylikulkusiltaa tms.
Niin, eivät edes kesäisin, kuulemma. Silloin ei paljoa auta, ellei rakennusvirasto panosta lumenpoistokaluston lisäksi myös autonpoistokalustoon.
Mutta jotain sille pätkälle pitäisi mielestäni sitten tehdä, jollei paikkoja voida poistaa. Korottaa paikat, laittaa ohjaavia tolppia. Kenties se pysähtymiskieltopätkä tolpittaa niin, ettei siihen voi pysäköidä, mutta että bussi mahtuisi silti ohi. Ja vaikka hälytyssireeni tai vilkkuvalo, joka soi/vilkkuu kun pyörä on kielletyn alueen rajan päällä.
Voi olla, että maksaa rahaa, mutta niin maksaa ratikkaliikenteen häiriintyminenkin. Ja ainahan on sitten se halvempi vaihtoehto eli poistaa ne paikat.
“Espoo haluaa omansa Hanasaareen”
Näinhän Espoo on ELY:lle ilmaissut, mutta onko asiasta puhuttu kahden kesken? Luulisi että tällaista keskustelua käydään ja mietitään yhdessä vaihtoehtoja, kun kyse on kaupunkien rajalla olevasta alueesta.
Fakta on, että suunnitelmassa kaistojen määrä Helsinkiin päin kasvaa kolmesta viiteen (+ rinnakkaiskatu) välillä Hanasaari-Koivusaari, vaikka nykyisistä kolmesta yksi on bussikaista. Kyllä siitä väkisinkin tulee kustannuksia leveämpinä siltoina, leveämpänä kantena, ja kaupan päälle isompi estevaikutus ja vähemmän rakentamista.
Tämä kaikki johtuu osittain lyhyestä liittymävälistä, osittain siitäkin että Koivusaaren kohdalle on laitettu bussipysäkki. Suunnitelmassa puhutaan 80:sta kaukobussivuorosta, mutta Matkahuollon hausta laskin 14 vuoroa päivässä. Niitä varten tuskin kannattaa rakentaa ylimääräistä kaistaa ja pysäkkiä Koivusaareen. Ei Lauttasaaressakaan ole pysäkkiä Länsiväylällä, vaikka sitä on joskus toivottukin. Kaukobussista voi vaihtaa metroon muualla tai se voi tarvittaessa vaikka koukata liittymästä ulos kiertää liikenneympyrän ja palata takaisin Länsiväylälle.
Tämä kaikki on tietysti turhaa pohdintaa, kun ei tuon suunnitelman toteuttamiseen kuitenkaan ole varaa. Realistiset vaihtoehdot lienee katu (hyviä suunnitelmia jo tehty Lauttasaaren puolelle!) tai nykyisen Länsiväylän säilyttäminen rinnakkaiskaduilla. Eihän se Hanasaaren ja Kehän lyhyt liiittynäväli pitäisi haitata, jos sallitaan nykyisen bussikaistan käyttö Hanasaaresta tuleville aina Tapiolan liittymän länsipuolelle asti.
Kuinka suuri tämä pysäköintongelma ratikkakiskojen vieressä todella on? Lumesta vapaana aikana Aleksanterinkadun alkupäässä, siis Senaatintorin vieressä pystyy hyvin parkkeeramanaauton häiritsemättä raitovaunuliikennettä. Katu kylläkin on kapea.
Raitovaunulinjojen korkkeet häiritsevät autoliikennettä, ml linja-auto- ka tavaraliikennettä muuten, ja voivat aiheuttaa onnettomuuksia
Ollaankohan tässä ampumassa hyttystä tykillä?
Autoja siirrellään yhtenään, ja matkustajat menettävät päivittäin satoja työtunteja, mutta hehän ovat vain joukkoliikenteen käyttäjiä.
Pystyy kyllä pysäköimään, mutta kun kaikki kuljettajat eivät ole täydellisiä taskupysäköijiä, niin yksikin tumpelo riittää tukkimaan kiskot. Ja se kiskojen tukkiminen ei ole ainoa ongelma, kun tilaa jää jotain kymmenen senttiä, niin kuljettaja hivuttaa ohi 5km/h ettei vaunu vaan heilahda. Yksi esimerkkikuva Porthaninkadulta siitä kuinka pienestä toi on kiinni, ilman luntakin, http://jlf.fi/attachments/f17/1768d1355776516-raitioliikenne-ja-pysakointi-p1210554_600.jpg
Tässä ei nyt vaan ole mitään järkeä, kadunpätkiä joilla on kiskot kaistoilla ja kadunvarsipysäköinti ei ole niin kovin paljoa, eli kokonaispysäköintipaikkojen määrä on aika minimaalinen. Ja ei se nyt ole tiukkaan paikkaan pysäköineenkään kannalta kivaa että HKL soittelee perään ja toistasataa ratikkamatkustajaa tuijottaa vihaisena kun rientää autolleen. Lisäksi niiltä ylikapeilta paikoilta myös helposti repii muut autot ja varsinkin bussit peilit mennessään.
Tampereen ja Turun pikaratika suunnitteluohjeissa todetaan aivan oikein:
Tältä pohjalta pitäisi asiat tehdä Helsingissäkin, jos siis halutaan että ratikat kulkee.
Kun Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että kaikki uudet alueet tehdään yksityisautoilun ehdoilla ja varaan, ja liikennesuunnittelu tapahtuu aina henkilöautoilun lähtökohdista, niin kenen edun mukaista on käyttää minuuttiakaan aikaa p:njauhantaan kuten:
“HSL:n suunnittelun tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja jalankulun kulkumuoto-osuutta. Tavoitteisiin päästään tarjoamalla kattavat, nopeat ja luotettavat palvelut henkilöautoon verrattuna edullisin kustannuksin.”
http://www.hsl.fi/FI/suunnittelu/Sivut/default.aspx
Olkaa nyt edes rehellisiä ja avoimesti pyrkikää tekemään kaupunkia joka perustuu sujuvaan autoiluun. Joukkoliikennettähän päivänselvästi rakennetaan vain silloin jos siihen on varaa, eikä se millään lailla haittaa autoliikennettä.
Jos nykykäytäntö virallistetaan myös strategioiden ja visioiden tasolla, voidaan avoimesti keskustella kustannuksista ja muista ikävemmistä asioista joita kyseinen strategia tuo tullessaan.
Nimenomaan. Tälläinen kaksinaamainen sumutus ja viherpesu on pois myös autoilijoilta, kun “tarpeelliset” autohankkeet pitää naamioida kaavoitushyötyä tuoviksi ja kaupunkirakennetta eheyttäviksi hankkeiksi, kuten esim. Sörnäisten tunneli. Mutta ei kai tässä muukaan auta, kun autoilijan säästämät mikkihiiriminuutit ovat pian naurun aihe ja jotenkin niitä autohankkeita on vietävä eteenpäin.
Nimenomaan. Tälläinen kaksinaamainen sumutus ja viherpesu on pois myös autoilijoilta, kun “tarpeelliset” autohankkeet pitää naamioida kaavoitushyötyä tuoviksi ja kaupunkirakennetta eheyttäviksi hankkeiksi, kuten esim. Sörnäisten tunneli. Tällä tavalla ne tulevat vain entistä kalliimmaksi. Mutta ei kai tässä muukaan auta, kun autoilijan säästämät mikkihiiriminuutit ovat pian naurun aihe ja jotenkin niitä autohankkeita on vietävä eteenpäin.
Tässähän nyt on vaadittu jo parkkipaikkojan poistamista, pitäisi kai todeta että hehän ovat vain autoilijoita.
En ymmärrä miksi on niin vaikeeta pyrkiä kulttuuriin joka ymmärtää tarpeen sekä autoille että joukkoliikenteelle.
Jatkuvasti vihreiden puolelta autot nähdään Maailman Pahimpana Asiana. Joista pitää päästä eroon hinnalla millä hyvänsä, ja jos se ei ole mahdollista, tekemäällä niiden käyttäminen tai omistaminen hankalaksi.
Ja sitten ihmetellään kun hyvin toimeentulevat ihmiset muuttavat pois helsingistä. (Mutta toki tämä asia ratkee kieltämällä muuttaminen pois, yhdistämällä Espoo helsinkiin.)
Aika huonosti kiskoille pysäköivä autoilija ottaa huomioon joukkoliikenteen tarpeen.
Tuossa on mielenkiintoista se että autoilijalle on epävirallisesti indikoitu käytettävissä olevan pysäköintipaikan leveys kadunpäällysteen muuttumisena. Mutta raitiovaunu onkin leveämpi kuin tila jonka se näyttäisi kiveyksen perusteella tarvitsevan…
Eli ei ihme jos jopa huolellisuuteen ja kohteliaisuuteen pyrkivä autoilija voi lopulta pysäköidä tuossa väärin. Vaikka sitä mittanauhaahan tulisi toki aina käyttää tai sitten vaikka tavaratilassa säilytettävää kokoontaitettavaa pahvista ATU-mallinetta…
Vastuu on autoilijalla mutta kun tietää kaupunkisuunnitteluvirastossa harrastettavan näitä kivoja “kadun tekstuurien avulla hahmottuvia viiteellisesti semanttisia kaupunkitilaviestejä” voisi toteutuksen miettiä alusta alkaen oikein.
Talvella kiveykset tai maalaukset eivät toki näy. Eli tuon ensimmäisen ruudun voisi poistaa ja rajata se tila oikeasti jollain kolmiulotteisella (vaikka se rajaus kai sitten lähtee aina talven ensimmäisen lumikauhan matkaan…).
Tuo Vaasankadun kävelykatuhanke on totaalisen älytön.
Vastahan katu rakennettiin hienoksi.
Ja kyllä, käveleminen sujuu vallan mainiosti vaikka Vaasankadun pienyritysten elinmahdollisuuksia ei tuhotakaan estämällä autolla asioiminen.
Ehdotuksen tekijöillä ei ole mitään tajua stadin elämästä.
Koska näistä aiheutuvat hidastukset kumuloituvat ja vaikuttavat moniin ihmisiin aiheuttaen paljon hyvinvointitappiota, pitäisi HSL:n tehdä periaatepäätös, että tiukalta näyttää ‑tilanteissa ratikat saavat ajaa normaalivauhtia ja jos autolle käy huonosti, korjaus sitten maksetaan (vakuutuksesta tai omasta rahastosta, kumpi sitten onkaan edullisempaa). Autoilijalle kuitenkin tulee tästä harmia, kun auto joutuu korjaukseen, joten ehkä siitä vähän oppiikin. Nykyisin ratikkakuskit ovat ihan liian varovaisia autojen suhteen. Ammattiautoilijat sen sijaan tiputtelevat väärin pysäköityjen henkilöautojen sivupeilejä silloin tällöin, koska heillä on vähän eri asenne 😉
Vastakkaista näkemystäkin esiintyy yleisesti, eli että kävelykadut kaupungeissa lisäävät kivijalkayritysten kannattavuutta. Väitteellä on varmasti rajoituksensa, mutta Kallio on sen verran urbaania seutua, että siellä kävelykatu voisi hyvin hyödyttää liike-elämää.
Seuraavat 400k helsinkiläistä pamfletissa mainitsit, että olisi kohtuullista, että edes yksi kaupunginosa Helsingissä rakennettaisiin autottomaksi. Koska puolet kantakaupungin ruokakunnista nytkin on autottomia, ei olisi vaikea löytää kaupunginosaan asukkaita.
Nyt meillä olisi tämmöinen poikkeuksellinen mahdollisuus, hieman eristyksissä oleva pieni saari, jonka keskelle tulee metroasema, niin mitä suunnitellaan? Keskelle saarta tulee moottoritieliittymä ja kaikkien talojen alle kaivetaan normimäärä pysäköintipaikkoja.
Ja kaupunkisuunnittelulautakunta kannatti tuota suunnitelmaa yksimielisesti, mukaanlukien nähtäväsi siis Soininvaara itse.
Kaikki aiemmatkin suunnitelmat autottomista tai vähäautoisista asuinalueista on tavalla tai toisella kuivuneet kokoon.
Onko tässä mitään toivoa, että autoilupohjaiseen kaavoitukseen ja etenkin älyttömiin pysäköintinormeihin saataisiin mitään muutosta edes yksittäisillä uusilla asuinalueilla?
Jos Koivusaarta ei suunnitella vähäisen tai olemattoman autonkäytön varaan, niin mitä aluetta sitten?
Kävelevä ratikkaensyklopedia tiesi kertoa, että kyseessä on historiallinen jäänne Helsingin Raitiovaunu ja Omnibus OY sekä kaupungin välisestä katuylläpidon rajastaa. Mutta totta, merkinnöilläkin on väliä. Siltikin, tommonen 40 senttiä kiveyksestä nyt vaan huolimattomammalle sattuu, tosin kuulopuheiden mukaan kyseinen auto on siirretty useamman kerran samasta paikasta…
Joka tapauksesa, en minä tästä autoilijoita syyllistä, toki se on tunarointia ja väliinpitämätntä, mutta kummatkin ovat inhillimisiä piirteitää. Liikennejärjestelyt pitää tehdä ihmisille, joka tässä yhteydessä tarkoittaa sitä ettei noin kapeat paikat vaan poistetaan. Ja tämä tietenkin pitää merkitä selvästi.
Noin tuhannen kerran, ja ratakiskosta vääntäen: Semmoinen kadunvarsipaikka että siihen mahtuu pysäköimään häiriköimättä muuta liikennettä edellyttää esim. kolme metriä tilaa leveyssuunnassa ja sitä tilaa on jossain paikassa. kaksi metriä. Enempää ei käytännössä saa purkamatta taloja. Ja siis tämä ratkotaan sinusta niin että muutetaan kulttuuria siihen suuntaan että ymmärretään enemmän kaikkien tarpeita? Eikä niitä että todetaan että kun ei mahdu niin ei mahdu.
Eikö tän kukkahattutäti yliymmärtävän päähänsilittelyn pitänyt olla tän vihervasemmistolaisten salaliiton perisynti?
Ei kai se ole mikään ihme niin kauan kun autopuolue käsittää tämän niin, että yksi autoilija vastaa tuhatta joukkoliikennematkustajaa.
Lähdeviite sille, jossa todetaan, että Vaasankadun pienyritysten liikevaihdosta edes merkittävä osa tulee asioinnista autolla liikkeen eteen pysäköiden, kiitos. Oma arvaukseni nimittäin on, että se tuottaa vain muutamia prosentteja. Ja että kävelykatu lisäisi jalan asioivia paljon enemmän kuin autolla asioivia vähentäisi. Tämähän on yleinen kokemus kävelykaduista. Jos väität toista, kaipaisin argumentin tueksi muutakin kuin pohjatonta uskoa autoilijoiden shoppailuinnosta.
Tästähän voisi tehdä ihan mielenkiintoisen selvityksen: otetaan selville kuinka paljon ihmiset uskovat autoilijoiden tuottavan liikevaihtoa ja lasketaan siitä autoilijoiden kokonaiskulutus Helsingissä. Todennäköisesti tulokseksi saataisiin, että autoilijoiden pitäisi tuottaa Helsingissä liikevaihtoa jotain kolme kertaa yli tulojensa.
Siltaratkaisuja voi käydä ihmettelemässä eksoottisessa Itäkeskuksessa. Citymarketista pääsee Itiksen puolelle jalkaisin Itäväylän yli leveää, katettua ja lämmintä sisätilaa pitkin, ei siinä oikein huomaakaan koko Itäväylää, taitaa olla 6‑kaistainen moottoritie siinä kohdalla. Prismaan jos menee itiksestä jalkaisin, saa ylittää yhtä leveitä kaupunkibulevardeja, useita liikennevaloja, ja autoliikenne ei varmasti jää huomaamatta. Elikkä saa sinne Koivusaareen halvemman sillan varmasti, mutta aikalailla erilaista asuinympäristöä. Eipä tuolta itiksestä Prismaan kukaan jalkaisin viitsi mennä, taikka sehän siellä on koko homman clow, että jos menee autolla Prismaan niin autoa ei jätä sinne parkkiin ja kävele muualle ostoksille.
Jep, Vaasankatu ja Kallio onkin ihan passeli paikka shoppailemaan perehtyneen rouvasväen boutiguieille, joissa myydään pientä Vuittoneihin mahtuvaa tilpehööriä. Paskempi homma jos joku haluaisi perustaa vaikka huonekalujen kunnostusverstaan…
Oletko koskaan käynyt Vaasankadulla? Mun mielestä siellä mahtuu oikein hyvin kävelemään eikä autoliikenteen määräkään vaikuta ahdistavalta.
Kallio on toki u r b a a n i a seutua, mutta voisiko siihen urbaaniin elämään mahtua pikkuinen karheus ilman “rajoituksia”? Edes Kalliossa.
Vai kaljaterasseilleko laajentumismahdollisuuksia kaipaat tai tilaa viherurbaaneja katutapahtumia varten kerran vuodessa?
Kaipaat lähdeviitettä ja esität itse “arvauksen”
Autoilijoilla ei ole mitään “pohjatonta shoppailuintoa”.
Ihmisillä on tarve ja halu asioida joskus liikkeissä jonne vaikkapa korjattavat tavarat voi viedä autolla tai ostaa tavaroita, jotka pitää viedä pois autolla.
Trendikkäästi vierekkäin sijaitsevia kalakauppoja, lihakauppoja, leipäkauppoja jne. Vaasikselle on turha toivoa. Lähellä on iso S‑market, joka imee elintarvikeasiakkaat.
Mutta voihan siellä myydä niitä Vuittoneita…
Niin, koska ilman lähdeviitettä meidän molempien arvaukset ovat ihan yhtä arvokkaita. Mutta minä sanon suoraan, että tämä on vain arvaus. Joskin valistunut, koska viitteitä asiasta on. Muistaakseni esimerkiksi Turussa tehtiin kysely kauppiailta, kuinka suuri osuus liikkeen asiakkaista heidän mielestään tulee autolla. Vastaukseksi saatiin, että kaksi kolmasosaa, kun taas selvitetty todellisuus oli, että yksi kolmasosa. Mikko Laaksonen muistanee paremmin.
Minähän puhuinkin pohjattomasta uskosta autoilijoiden shoppailuintoon.
En tosin ymmärrä, miksi vuittoneita tultaisiin ostamaan kävellen, mutta lihaa ja kalaa ei. Ne, jotka shoppaavat elintarvikkeita autolla, ajavat muutenkin Viikin Prismaan tai vähintäänkin Arabian kauppakeskukseen.
Ja minä sanoin, että autoilijoilla ei välttämättä ole shoppailuintoa.
Vaasankadulta olen ostanut vanhan malliset käytetyt stereot; kaiuttimet painoivat 20kg/kpl, vahvistin, viritin ja levari ei ihan niin paljoa. Parkkeerasin auton liikkeen edessä kadulla olevalle parkkipaikalle bensafasistin elkein ja nostin kamat autoon.
Varmaan pilasin teollani viherihanteisen katukuvan. Silläkin parkkiruudun viemällä tilalla lienee huomattavan paljon parempi tulevaisuus jossain muussa käytössä. Menköön myös kyseinen liikkeenharjoittaja vaikapa jonkun Jumbon alivuokralaiseksi.
Ottamatta sen kummemmin kantaa itse asiaan, pitää kommentoida vähän asian vierestä. Kauppiaalle yleensä on aika sama, kuinka iso osa asiakkaista kuuluu ryhmään X. Kauppiasta kiinnostaa, kuinka iso osa liikevaihdosta tulee ryhmältä X. Tosin kauppias voi kyllä olla myös joskus kiinnostunut liikevaihdosta per asiakas — vieläpä niin, että lukeman nostaminen on hyvin kiinnostavaa.
Kulkutavan vaikutus asiakaskohtaiseen liikevaihtoon riippunee erittäin paljon liikkeestä. Päivittäistavarakauppias pitänee autollisista, kultaseppä taksilla tulevista ja ravintola ei-autollisista. Tai sitten jotenkin toisin.
Betoniporsaita ja liikennemerkkitolppia löytyy varastoista jo valmiina. Kävelykatu ‑liikennemerkkejä saatetaan joutua ostamaan. Siinä se mylläys.
Mutta jos olisit ostanut nämä stereolaitteet Jumbossa sijaitsevasta pikkuliikkeestä, olisit joutunut kantamaan ne stereot liikeestä autollesi. Ja se muuten ei ole ihan lyhyt matka se… Tuo 20 kg on muuten suuruusluokkaa kaksi täyttä olutkoria lasipulloja.
Kumma kun tämä aina unohtuu kauppakeskusten kannattajilta 🙂
Hyvä, että Vaasankadusta puhutaan. Kalliosta ja ympäristöstä tulee kaiken aikaa mielenkiintoisempi. Ikävää, että siitä on tullut spekulaatioiden kohde.
Vaasankadun vieressä on iso piha-alue. Nyt se kiinnostaa rakentamisen kohteena. Sama tontti kymmeniä vuosia rauhassa ja keskellä ikiaikainen kallio. Rakentamisen tiivistäminen on hyvä idea, mutta vähän voisi miettiä. Haloo, kolmikymppiset päättäjät!
DDT
No ei, nykyaikaisemmissa ostoskeskuksissa on jo keksitty pyörä, joten tavaroita voi roudata pysäköintipaikalle ostoskärryillä. Kävelymatkaa toki tulee enemmän kuin pikkukaupassa, jos jälkimmäisellä on pysäköintipaikka aivan oven edessä.
Onko kukaan nähnyt nykyaikaisessa ostoskeskuksessa (Jumbo ym) yhtään huonekalukorjaamoa, käytettyjen stereoiden myymälää tms. Ei. Ja siihen on olemassa hyviä syitä, mutta niihin ei kuulu pula ostoskärryistä.
Vaasankadulla voisi mielestäni kuulua mahdollisuus harjoittaa vaikkapa em. liiketoimintoja kun ei sinne nyt oikein kivuttomasti saa samaa ihmismassaa hörppimään cafelatteja kuin Espan ja Aleksin välisille poikkikaduille.
Kadun pornokaupoista ja salongeista toki saa palveluja, joiden kuljettamiseen ei autoa tarvita… Niitäkö kaivataan lisää?
Millä tuota Vaasankadun kävelykatua oli oikein perusteltu?
Mihinkä nämä ehdottajat ajattelivat laittaa poistuvat pysäköintipaikat? Tai niin joo, autoilu ja pysäköinti on Syntiä… Huvittaa vaan se, että katu on todellakin isolla rahalla uusittu muutama vuosi takaperin ja nyt se pitäisi Taas uusia. Hyvä kävelykatu ei ole betoniporsailla rajattu alue.