En ole luovuttamassa ilmastopolitiikassa

Puo­lue­to­ve­ri­ni ovat olleet vähän käär­meis­sään kir­joi­tuk­ses­ta­ni ”Läm­piä rau­has­sa”, jos­sa esi­tin, että Dohan kokouk­sen saa­vu­tuk­set eivät alkuun­kaan rii­tä pysäyt­tä­mään ilmas­ton­muu­tos­ta kah­teen astee­seen, joten on syy­tä varau­tua elä­mään maa­il­mas­sa, jos­sa ilmas­to on pahas­ti sekai­sin. Täl­lai­nen nihi­lis­mi kuu­lem­ma kai­vaa poh­jaa ilmas­to­po­li­tii­kal­ta. Olen aivan eri mieltä.

Sii­tä tus­kin on eri­mie­li­syyt­tä, että maa­il­maa ei Dohas­sa pelas­tet­tu, vaan haas­kat­tiin kal­lis­ta aikaa ja teh­tiin entis­tä vai­keam­mak­si raja­ta läm­pe­ne­mi­nen kah­teen astee­seen. Kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä pitäi­si nopeas­ti vähen­tää, mut­ta ne saa­vat jat­kaa kas­vu­aan. Jo tun­ne­tuis­ta öljy- kaa­su ja kivi­hii­lie­siin­ty­mis­tä pitäi­si jät­tää maa­han 80%, mut­ta täs­tä ei ole mitään suun­ni­tel­mia, vaan öljyä ja kaa­sua etsi­tään suu­rin pon­nis­tuk­sin lisää. 

Kah­den asteen raja ei suin­kaan mer­kit­se pis­tet­tä, jon­ka jäl­keen kan­nat­taa luo­vut­taa. Päin­vas­toin, hai­tat ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä kas­va­vat progres­sii­vi­ses­ti. Mitä enem­män hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hään syy­de­tään, sitä kal­liim­mak­si muo­dos­tuu jokai­nen seu­raa­va hii­li­diok­si­di­ton­ni. Sik­si uhka aiem­min ole­tet­tua suu­rem­mas­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä on syy kiih­dyt­tää toi­mia ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan, ei antaa periksi.

On myös hyvin peda­go­gis­ta tar­kas­tel­la sitä­kin, mitä on edes­sä, jos mitään ei teh­dä. Nyt vain voi­vo­tel­laan, kuin­ka ikä­vää oli­si, jos ei vii­kon­lop­pu­na voi­si pis­täy­tyä Nykis­sä tai loma-asun­toa ei sai­si pitää läm­pi­mä­nä ympä­ri vuoden. 

Vali­tet­ta­vas­ti meil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, mil­lai­nen on maa­il­ma, jos­sa ilmas­to on läm­men­nyt 4–6 astet­ta. Se tie­de­tään, että mul­lis­tuk­set ovat suu­ria ja elä­mä tulee ole­maan vai­ke­aa. Tätä­kin vaih­toeh­toa on syy­tä alkaa hahmotella. 

Se pitää kui­ten­kin muis­taa, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen oli­si edel­leen mah­dol­lis­ta pysäyt­tää kah­teen astee­seen. Toi­miin vain pitäi­si ryh­tyä heti ja toi­mien pitäi­si olla mit­ta­via. Sil­ti se kannattaisi.

55 vastausta artikkeliin “En ole luovuttamassa ilmastopolitiikassa”

  1. Ehkä se seu­ra­va Vih­re­ää poli­tiik­kaa ‑teos kan­nat­tai­si teh­dä juu­ri vih­reil­le hie­man vai­keis­ta aiheis­ta — mil­lais­ta on hyvä elä­mä kuu­mem­mas­sa ja kan­soi­te­tum­mas­sa glo­baa­lim­mas­sa maailmassa.

    Suo­mi ja suo­ma­lai­set ovat aina olleet glo­ba­li­soi­tu­nut maa, vie­nil­lä elä­män edel­ly­tyk­set tän­ne on luo­tu. Maa­han on myös muu­tet­tu aina.

    Ilmas­ton­muu­tos näil­lä seu­duil­la tar­koit­ta yhä eri­koi­sem­pia sää­il­miöi­tä. Ruo­kao­ma­va­rai­suus ide­aa­li kadon­nee hal­la­ke­siin ja hyönteiskesiin.

    Seu­raa­va mil­jar­di uut­ta ihmi­si­tä maa­il­mas­sa myös halu­aa itsel­leen hyvän elä­män, syö­dä kalaa ja ajaa pol­ku­pyö­räl­lä. Sekin vai­kut­taa elämäämme.

    Suo­men teol­li­suu­del­le kil­pai­lue­del­ly­tyk­set tule­vat toi­kois­ta nor­meis­ta, joil­la saam­me paran­net­tua tek­no­lo­giao­saa­mis­tam­me kes­tä­mään kil­pai­lus­sa. Suh­teel­li­sin uusil­la tuot­teil­la tääl­lä voi­daan pär­jä­tä, mas­sa­tuo­tan­to mene­te­tään aina aikanaan.

    Vii­kon ajan­koh­tai­nen tee­ma — joko oli­si aika tode­ta, että suo­ma­lai­set lois­to­ris­te­li­jät ovat men­nyt­tä maa­il­maa sii­nä kuin höy­ry­ve­tu­ri­teol­li­suus. Aika on luo­pua ja teh­dä muun­lai­sia lai­vo­ja. Tuil­la ei teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­kyä voi­da luo­da ja ansaita.

  2. Täl­lai­nen nihi­lis­mi kuu­lem­ma kai­vaa poh­jaa ilmastopolitiikalta.”

    Miten minul­la tulee­kaan tuos­ta joten­kin mie­leen yksi toi­nen aika ja toi­nen yhteiskunta.…? 

    Mut­ta ehkä tuos­ta sel­vi­ää vie­lä tiu­kan oikeaop­pi­suu­den lin­jal­le har­joit­ta­mal­la anka­raa itse­kri­tiik­kiä. Tai vaik­ka ilmian­ta­mal­la puo­lu­eel­le mui­ta oikeaop­pi­suu­des­ta poikenneita.

  3. Älä louk­kaan­nu seu­raa­vas­ta, vaik­ka sanon­kin asian suo­raan. Osoi­ta, että se ei pidä paik­kaan­sa, niin saan minä näyt­tää sit­ten typerältä.

    Toi­miin vain pitäi­si ryh­tyä heti ja toi­mien pitäi­si olla mit­ta­via. Sil­ti se kannattaisi.

    Sinä et pys­ty vas­taa­maan kysy­myk­seen, mitä nämä mit­ta­vat toi­met oli­si­vat, kuka ne mak­sai­si ja miten, kuin­ka kor­vat­tai­siin kehit­ty­vil­le mail­le (2/3 pääs­töis­tä ja nousee) nii­den menet­tä­mä BAU-talous­kas­vu (tuhan­sia mil­jar­de­ja), autet­tai­siin köy­hyy­des­tä teol­lis­tu­mi­seen ilman fos­sii­li­sia (vrt. Kii­nan elin­aja­no­dot­teen nousu 45->70+) ja niin edel­leen. Et pys­ty vas­taa­maan. Olet 30+ vuot­ta ollut huo­lis­sa­si ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, mut­ta en ole näh­nyt kir­jois­sa­si enkä kir­joi­tuk­sis­sa­si edes hah­mo­tel­maa kat­ta­vas­ta rea­lis­ti­ses­ta vas­tauk­ses­ta tähän kysy­myk­seen (kaik­kea en ole luke­nut, mut­ta aika pal­jon). Pelk­kää vai­ke­ne­mis­ta tämän kysy­myk­sen edes­sä lukuun otta­mat­ta yksit­täi­siä heit­to­ja tai esi­mer­kik­si pääs­tö­kau­pan taak­se piiloutumista.

    Voi­vot­te­lusi kysy­myk­ses­tä vail­la vas­tauss­ke­naa­rioi­ta on täl­löin ikä­vä kyl­lä pelk­kää käsien hei­lut­te­lua. Var­sin­kin kun tilas­to­tie­tei­li­jä­nä sinul­la pitäi­si olla edel­ly­tyk­siä kysy­myk­seen tarttua.

    Puo­lue­to­ve­ri­si syyt­tä­vät sinua nihi­lis­tik­si, mut­ta kei­noil­la, joi­ta he esit­tä­vät, esit­tä­vät koko maa­il­mal­le, tuo­te­taan täl­lä het­kel­lä rei­lut 3% sähköstä.
    Pian pitäi­si tuot­taa suu­rin osa kai­kes­ta ener­gias­ta, he sano­vat. Ennem­min nihi­lis­ti kuin idiootti.

    Kir­joi­ta tämä kysy­mys auki, kir­joi­ta se vih­doin­kin uskon­nos­ta luvuik­si, ana­lyy­sik­si, hah­mo­tel­mik­si. “Toi­mien pitäi­si olla mit­ta­via” aka “on lei­kat­ta­va rajus­ti” aka “on välit­tö­mäs­ti ryh­dyt­tä­vä toi­meen” ei tar­koi­ta mitään. Ei tar­koi­ta tun­ne­la­taus­taan enem­pää. Kir­joi­ta kysy­mys hyvien ihmis­ten sosi­aa­li­ses­ti sido­tus­ta ver­tais­pai­nees­ta näi­den pai­nei­den mää­rit­tä­mien vas­taus­ten ulko­puo­lel­le, jos jär­ke­si tilas­to­tie­te­li­jä­nä niin vaatii.

    Kir­joi­ta se auki niin, että kii­na­lai­nen, intia­lai­nen, indo­ne­sia­lai­nen myös saat­taa kuun­nel­la sano­maa. Ei vain län­si­maa­lai­nen, saa­ti pel­käs­tään län­si­maa­lai­nen vih­reä idea­lis­ti, kuten asia on ollut ja on.

    Muu­toin sano­ma­si ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on poh­jim­mil­taan aika yhden­te­ke­vä. Pas­to­rin sano­ma, ei insi­nöö­rin. Ilmas­to­pas­to­rei­ta on riit­tä­miin, insi­nöö­re­jä hyvin vähän.

  4. Näin “puo­lue­to­ve­ri­na” en ole yhtään käär­meis­sä­ni, artik­ke­li­si (sekä aiem­pi että tämä) ovat täyt­tä asi­aa. Varau­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­siin ei mer­kit­se pyyh­keen heit­tä­mis­tä kehään ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa. Doha ei juu­ri­kaan vie­nyt asi­aa eteen­päin, valitettavasti.

  5. Osmo:“Toimiin vain pitäi­si ryh­tyä heti ja toi­mien pitäi­si olla mittavia.”

    Pitäi­si, pitäi­si, mut­ta kun ei tie­de­tä, miten se saa­daan aikaiseksi. 

    Insi­nöö­ri­tie­to ei auta. Tar­koi­tan täl­lä sitä, että tie­de­tään kyl­lä miten pitäi­si toi­mia, sii­hen on tek­nii­kat ja kan­nat­ta­vuus­las­kel­mat ole­mas­sa. Toki aina tar­vi­taan lisää hie­no­sää­töä, mut­ta sii­tä saa­ta­va apu on toi­sar­vois­ta sen rin­nal­la, mis­tä Osmo muis­tut­taa “Jo tun­ne­tuis­ta öljy- kaa­su ja kivi­hii­lie­siin­ty­mis­tä pitäi­si jät­tää maa­han 80%, mut­ta täs­tä ei ole mitään suun­ni­tel­mia, vaan öljyä ja kaa­sua etsi­tään suu­rin pon­nis­tuk­sin lisää.” 

    Kum­pi moti­voi­si enem­män tekoi­hin ja tulok­siin: leppoistaminen/Osmo vai ne mark­ki­nat, jot­ka pane­vat ihmi­set juok­se­maan ora­van­pyö­räs­sä oikeas­ti eko­lo­gi­sen kulu­tuk­sen perässä/Jyrki ?

    Mikä on eko­lo­gis­ten mark­ki­noi­den este. Ei tie­don eikä tek­nii­kan puu­te, vaan suu­rem­pien mark­ki­na­voi­mien ei vain kil­pai­lu, vaan myös val­lan­käyt­tö, jot­ta har­ras­ta­vat öljy­jä­tit, agri­bis­nes, ruo­ka­jä­tit, vaa­te­jä­tit, meil­lä eri­tyi­ses­ti ener­gia­jä­tit. Ne mani­pu­loi­vat ihmi­set kulut­ta­maan tuhoi­sal­la taval­la ja vas­tuul­li­sen kulu­tuk­sen on vai­kea saa­da jalan­si­jaa ja aina­kin pääs­tä kas­vu-ural­le tul­lak­seen voit­ta­jak­si alan­sa kilpailussa.

    Oli­si roh­jet­ta­va arvos­tel­la myös suu­ria. Vaik­ka pääs­tö­kau­pan vir­heet oli­si­vat EU:n moka, nii­den kor­jaa­mi­seen on tar­koi­tet­tu kan­sal­li­ses­ti sää­det­tä­vä wind­fall-vero. Sel­lai­nen piti tul­la Suo­mes­sa voi­maan jo kau­an sit­ten. Ei tul­lut vii­me hal­li­tus­kau­del­la, vaik­ka tai­det­tiin saa­da val­miik­si, eikä näy­tä tule­van vie­lä­kään, vaik­ka on sovit­tu hal­li­tus­oh­jel­mas­sa. Mit­kä­hän tahot jarruttavat?

    Sik­si on Suo­men omaa syy­tä, että meil­lä kivi­hii­li­säh­köä on kan­nat­ta­vaa tuot­taa ja siis edis­täm­me sitä omak­si talou­del­li­sek­si tap­piok­sem­me ja ilma­ke­hän tuhok­si, kos­ka ilmai­set pääs­tö­oi­keu­det on lisät­ty kivi­hii­li­säh­kön tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siin, vaik­ka nehän ovat tuloa. Kos­ka kivi­hii­li­säh­kön hin­ta kal­leim­pa­na mää­rää muun­kin säh­kön hin­nan, yhtä kal­liil­la myy säh­köään niin ydin- kuin vesi­voi­ma ja muut­kin säh­kön tuot­ta­jat, vaik­ka nii­den oikeat säh­kön­teon kus­tan­nuk­set ovat pal­jon pie­nem­piä kivi­hii­leen ver­rat­tu­na. Tätä kaut­ta säh­kön kulut­ta­jat ovat avus­ta­neet ydin­voi­maa mil­jar­de­ja euro­ja. Suu­ry­ri­tys­ten kan­nat­taa jan­kut­taa tuu­li­myl­ly­jen tues­ta, mut­ta olla hil­jaa omas­ta val­ta­vas­ta ydin­voi­man tuesta.

    Teol­li­suus­pii­rit ohjai­le­vat hen­ki­lö­va­lin­to­ja, kun hae­taan vaik­ka­pa sopi­vaa elin­kei­nois­ta vas­taa­vaa minis­te­riä. Sen olet­tai­si luo­van epäi­lyt­tä­viä riip­pu­vuus­suh­tei­ta, mut­ta tätä ei kaik­kial­la pahek­su­ta, kos­ka moni kat­soo elin­kei­noe­lä­män luot­ta­muk­sen minis­te­rin merii­tik­si. Toi­mit­ta­jat tus­kin kat­so­vat hyväl­lä sitä ilmeis­tä itse­ään kos­ke­vaa joh­to­pää­tös­tä, että he eivät voi kir­joit­taa isois­ta ener­giayh­tiöis­tä pel­käs­tään jour­na­lis­min ohjei­den mukai­ses­ti. Tämä kos­kee myös ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jä. Vää­rän­lai­nen uuti­soin­ti vai­kut­tai­si mai­nos­tu­loi­hin ja sitä kaut­ta toi­mit­ta­jan omaan tule­vai­suu­teen. Media mie­lel­lään ilmoit­taa ole­van­sa val­lan vah­ti­koi­ra, mut­ta on kui­ten­kin mai­nos­ta­jien lieassa.

  6. Puhu­taan­ko välil­lä sii­tä sopeutumisesta?

    Jou­lu­kuu on poik­keuk­sel­li­sen lumi­nen, mar­ras­kuu oli poik­keuk­sel­li­sen läm­min ja kesä poik­keuk­sel­li­sen satei­nen. Sar­jaa voi­si jat­kaa taak­se­päin ja se tulee jat­ku­maan myös tule­vai­suu­des­sa. Jos­sain vai­hees­sa poik­keuk­sel­li­sen tilal­le tulee ennätyksellinen.

    Päät­tä­jien tuli­si paran­taa yhteis­kun­nan infra­struk­tuu­rin kai­ken­lais­ta sään­kes­tä­vyyt­tä. Aloi­te­taan vaik­ka Hel­sin­gin katu­jen tal­vi­kun­nos­sa­pi­dos­ta. Mui­ta­kin itses­tään­sel­viä koh­tei­ta tulee mie­leen: säh­kö­verk­ko koko maas­sa maan alle, vesi­huol­to (myös jäte­ve­si) kes­tä­mään myös kui­via ja satei­sia kausia, maa­seu­dun kän­nyk­kä­tu­kia­se­mat kes­tä­mään parem­min myrs­ky­tu­ho­ja, lii­ken­ne­verk­ko ml. rau­ta­tiet kes­tä­mään kai­ken­lais­ta sää­tä jne.

    Toi­men­pi­teet tule­vat jota­kin mak­sa­maan, jon­ka vuok­si ne kan­nat­taa ajoit­taa pidem­mäl­le aika­vä­lil­le. Toi­sin sanoen ne tuli­si aloit­taa mah­dol­li­sim­man pian.

  7. Tun­tuu että maa­il­mal­la ale­taan jo miet­tiä miten ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen sopeu­du­taan kun kum­min­kaan pääs­tö­jen alen­ta­mi­ses­ta ei tule mitään.

    Kesäl­lä Kali­for­nias­sa kokeil­tiin geoen­gi­nee­rin­giä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen rat­kai­su­kei­no­na. Kali­for­nia­lai­ses­sa kokees­sa vai­ku­tet­tiin rau­ta­pi­toi­sel­la aineel­la Tyy­nes­sä meres­sä elä­vän levän mää­rään. Ko. levä kerää luon­nos­taan hii­li­diok­si­dia ilma­ke­häs­tä. Kuol­les­saan levä vie hii­li­diok­si­din meren poh­jaan mis­sä sen pitäi­si pysyä vuosisatoja.

    Kokei­lu on saa­nut Eco­no­mist-leh­den mie­tis­ke­le­mään koordinaatio-ongelmia:

    http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2012/12/anthropocene?fsrc=scn/tw/te/bl/atmosphericgovernance

    Tähän men­nes­sä ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä on mal­lin­net­tu yhteis­maan ongel­ma­na eli koor­di­naa­tio-ongel­ma on mate­ria­li­soi­tu­nut yhteis­maan ongelmana. 

    Jos ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä ale­taan rat­kais­ta geoen­gi­nee­rin­gil­lä, koor­di­naa­tio-ongel­mat muut­tu­vat toi­sen luon­tei­sek­si, mut­ta eivät ne mihin­kään häviä. Eivät ne myös­kään häviä sil­loin, jos alku­pe­räi­nen ongel­ma jäte­tään koko­naan rat­kai­se­mat­ta ja ole­te­taan ihmis­ten siir­ty­vän asu­mis­kel­vot­to­mik­si muut­tu­neil­ta alueil­ta lähem­mäs napoja.

    http://kansankokonaisuus.blogspot.co.uk/2012/12/ilmaston-lampeneminen-ja-koordinaatio.html

  8. az:

    Sinä et pys­ty vas­taa­maan kysy­myk­seen, mitä nämä mit­ta­vat toi­met oli­si­vat, kuka ne mak­sai­si ja miten, kuin­ka kor­vat­tai­siin kehit­ty­vil­le mail­le (2/3 pääs­töis­tä ja nousee) nii­den menet­tä­mä BAU-talous­kas­vu (tuhan­sia mil­jar­de­ja), autet­tai­siin köy­hyy­des­tä teol­lis­tu­mi­seen ilman fos­sii­li­sia (vrt. Kii­nan elin­aja­no­dot­teen nousu 45->70+) ja niin edel­leen. Et pys­ty vas­taa­maan. Olet 30+ vuot­ta ollut huo­lis­sa­si ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, mut­ta en ole näh­nyt kir­jois­sa­si enkä kir­joi­tuk­sis­sa­si edes hah­mo­tel­maa kat­ta­vas­ta rea­lis­ti­ses­ta vas­tauk­ses­ta tähän kysy­myk­seen (kaik­kea en ole luke­nut, mut­ta aika pal­jon). Pelk­kää vai­ke­ne­mis­ta tämän kysy­myk­sen edes­sä lukuun otta­mat­ta yksit­täi­siä heit­to­ja tai esi­mer­kik­si pääs­tö­kau­pan taak­se piiloutumista.

    Vaik­ka kehit­ty­vien mai­den pääs­töt ovat nyt suu­ria, niin pääs­tö­vä­hen­nys­taa­kan­jaos­sa pitäi­si huo­mioi­da myös his­to­rial­li­ses­ti tupru­tel­lut pääs­töt. Ilmas­to ei tee eroa sen välil­lä, tuli­ko vie­lä ilmas­toon vai­kut­ta­va kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö vii­me vuo­si­sa­dal­la vai eilen. Eikö oli­si rei­lua, jos kehit­ty­vien mai­den taak­ka pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­sä oli­si vaik­ka nel­jän­nes sii­tä mitä kehit­ty­neis­sä mais­sa? Vai olet­ko sitä miel­tä, että kii­na­lai­set hoi­ta­koot pääs­tö­vä­hen­nyk­set, vaik­ka län­si­maat ovat vähin­tään yhtä syyl­li­siä tilanteeseen?

  9. Päin­vas­toin, hai­tat ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä kas­va­vat progres­sii­vi­ses­ti. Mitä enem­män hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hään syy­de­tään, sitä kal­liim­mak­si muo­dos­tuu jokai­nen seu­raa­va hiilidioksiditonni.”

    No, tuo­ta — hii­li­diok­si­din vai­ku­tus kas­vi­huo­ne­kaa­su­na on kyl­lä­kin loga­rit­mi­nen, joten täs­sä mie­les­sä oli­si perus­tel­lum­paa sanoa, että jokai­nen seu­raa­va hii­li­diok­si­di­ton­ni oli­si edel­lis­tä edullisempi.

    Kun nyt kui­ten­kin ilmei­ses­ti puhu­taan eri­lai­sis­ta moni­mut­kai­siin ilmas­to­mal­lei­hin perus­tu­vis­ta ennus­tuk­sis­ta ja pro­jek­tiois­ta, niin on ihan mie­len­kiin­tois­ta kat­soa miten ennus­tei­den osu­vuut­ta ja kehi­tys­tä on tar­kas­tel­tu juu­ri verk­koon vuo­ta­nees­sa IPCC:n AR5 ‑raport­ti­luon­nok­ses­sa.

    Läm­pe­ne­mi­sen­nus­teet näky­vät esim. tässä:

    http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2012/12/ipcc_fig1-4_models_obs.png

    eli ennus­teet ovat mie­don­tu­neet raport­ti rapor­til­ta, mut­ta kui­ten­kin todel­li­nen kehi­tys tup­paa jat­ku­vas­ti valu­maan ennus­tei­den ala­ra­jan alle.

    Täs­mäl­leen sama kehi­tys näkyy vaik­ka­pa ilma­ke­hän metaa­ni­pi­toi­suuk­sien ennusteissa:

    http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2012/12/ipcc_ar5_draft_fig1-7_methane.png

    vaik­ka mal­le­ja on kuin­ka liu­den­net­tu, niin todel­li­suus pitää nii­tä edel­leen pilk­ka­naan. Ei tai­da se “Arc­tic Arma­ge­don” olla ihan huo­men­na nur­kan takana.

    Eikö asias­ta pitäi­si ihan oikeas­ti alkaa kes­kus­te­le­maan muu­al­la­kin kuin “denia­lis­tien” kes­kus­te­lu­pals­toil­la? Luu­li­si ole­van laa­jem­paa­kin kiin­nos­tus­ta poh­tia sitä, mik­si IPCCn “pro­jek­tiot” jat­ku­vas­ti yliar­vioi­vat ilmastonmuutosta.

    Kum­mas­ti jul­ki­nen kes­kus­te­lu tup­paa kui­ten­kin mene­vän aina täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan — sen sijaan, että tajut­tai­siin asioi­den ole­van parem­min kuin uskot­tiin, niin kouh­ka­taan sii­tä miten kaik­ki onkin (muka­mas) ollut pal­jon pahem­paa kuin iki­nä osat­tiin pelätäkään.

  10. Pitäi­si, pitäi­si, mut­ta kun ei tie­de­tä, miten se saa­daan aikaiseksi. 

    Insi­nöö­ri­tie­to ei auta.”

    Tie­de­tään toki, mut­ta kun se ei miel­ly­tä, ei ole kivaa. Jat­ku­vas­ti esi­te­tään, että uusiu­tu­vil­la ener­gioil­la pitäi­si voi­da kor­va­ta kaik­ki ja kas­va­va fos­sii­li- ja ydin ener­gia. Eko­lo­gi­sen kulu­tuk­sen ora­van­pyö­räs­sä pitäi­si ansai­ta aina enem­män kulu­tet­ta­vaa. Ilman talous­kas­vuun pyr­ki­mis­tä hal­li­tuk­seen ei vie­lä seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la päästä.
    Kuka ei tie­dä? Hän otta­koon sel­vää, kysyköön?
    Minä olen asu­nut vuo­de 1983 tam­mi­kuun lopus­ta pas­sii­vi­ses­sa aurin­ko­ta­los­sa. Kukaan vih­reis­tä ei kiin­nos­tu tekoi­hin asti hii­li­neut­raa­lis­ta hal­vas­ta asu­mi­ses­ta. No, eipä muut­kaan mut­ta mikä ero sii­nä sit­ten on?
    Jätän odot­ta­maan hyväk­syn­tää — vai hylkäämistä.

  11. sii­tä hatun­nos­to vihreille,että he usko­vat muutokseen.

    itse en usko että suurvallat:usa,kiina,intia etc.
    tule­vat teke­mään mitään mul­lis­ta­via päästöjen(TUOTANNON)rajoituksia ennen­kuin on lii­an myöhäistä;eli ilmas­to on läm­men­nyt ja meren pin­ta nous­sut vaik­ka­pa 1metrin.

    näin on ollut ihmis­kun­nan his­to­rias­sa ennen ja myös tulevaisuudessa.ihmiskunnan muis­ti on kes­ki­mää­rin suku­pol­ven tai kah­den mittainen.

    sen takia aja­tus että Suo­mi oli­si maa­pal­lon pelas­ta­ja­na mal­liop­pi­las ei tule aiheut­ta­maan muu­ta kuin kur­juut­ta Suo­ma­lais­ten hyvin­voin­nil­le eli lop­pu­kin teol­li­nen tuo­tan­to siir­re­tään mai­hin jois­sa viis vei­sa­taan päästöistä/jätteistä.

    mut­ta toi­vo­taan ettei mitään mul­lis­ta­vaa ilmas­tos­sa tapah­du vaik­ka­pa seu­raa­vaan 40:een vuoteen,niin omal­ta koh­dal­ta on sil­loin men­nyt kohtuuhyvin…

    eli jos oli­sin polii­tik­ko niin joten­kin näin :kan­na­tan kun­tien pakkoliitoksia,kunhan se ei kos­ke omaa kuntaani!

  12. Jyr­ki Pato­mä­ki: Suu­ry­ri­tys­ten kan­nat­taa jan­kut­taa tuu­li­myl­ly­jen tues­ta, mut­ta olla hil­jaa omas­ta val­ta­vas­ta ydin­voi­man tuesta.

    Täs­sä­pä tämä ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma kitey­tyy. Oleel­li­sin­ta on se, että ydin­voi­ma ei vaan saa mitään tukiai­sia tai mitään muu­ta­kaan etua; ei se, miten ne hii­li­diok­si­di­pääs­töt saa­tai­siin kään­ty­mään laskusuuntaan.

  13. Tuom­mois­ta luo­vut­ta­mis­ta ja ener­gia­po­li­tii­kan luo­vut­ta­mis­ta mark­ki­noi­den ohjail­ta­vak­si oli vähän havait­ta­vis­sa myös artik­ke­lis­sa “Talous­kas­vu muut­tuu mää­räl­li­ses­tä laadulliseksi”.

    Ongel­ma ei ole yksin OS:n, vaan myös vih­rei­den, Suo­men hal­li­tuk­sen ja vähän jokai­sen. Dohas­sa ei juu­ri tulok­sia tul­lut, mut­ta hyvä että sin­ne len­net­tiin, sil­lä ilman tuo­ta pro­ses­sia meil­lä ei oli­si ainoa­ta­kaan yri­tys­tä muo­dos­taa kan­sain­vä­li­siä ilmas­toa tur­vaa­via sopimuksia.

    Jo tun­ne­tuis­ta öljy- kaa­su ja kivi­hii­lie­siin­ty­mis­tä pitäi­si jät­tää maa­han 80%, mut­ta täs­tä ei ole mitään suun­ni­tel­mia, vaan öljyä ja kaa­sua etsi­tään suu­rin pon­nis­tuk­sin lisää. 

    Tuo lai­naus jo sisäl­tää­kin kai­ken oleel­li­sen nyky­ti­lan­tees­ta. Samaan aikaan kun viher­tä­vät polii­ti­kot esit­te­le­vät kau­nii­ta tavoit­tei­taan ja tukiai­sia uusiu­tu­val­le ener­gial­le, maa­il­ma pyö­rii fos­sii­li­sel­la puo­lel­la kuten ennen­kin. Muis­tu­tan täs­sä luki­joil­le, että pää­ta­voie on kai fos­sii­lis­ten pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen, ei mui­den ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­jen lisääminen.

    Suo­mi ja vih­reät eivät voi vetäy­tyä sen taak­se, että Dohas­sa polii­tik­kom­me ehkä sanoi­vat jotain oikean suun­tais­ta, tai että EU:n pääs­tö­kaup­pa voi­si jonain päi­vä­nä rajoit­taa Hel­sin­gin Ener­gian­kin pääs­tö­jä, mut­ta me itse emme mitään tee, pait­si siis sel­lai­sia jul­ki­lausu­mia, jot­ka eivät kos­ke lii­an kipeäs­ti saa­vu­tet­tua kulutustasoamme.

    Luo­vut­ta­mi­nen oli­si vir­he, mut­ta niin on myös luot­ta­mus sii­hen, että ole­mas­sao­le­vat viral­li­set pro­ses­sit lait­ta­vat asiat koh­ta kun­toon. Kum­pi­kaan tyy­li ei toden­nä­köi­ses­ti tuo kai­paa­miam­me tuloksia.

    Aina­kin vih­reil­tä voi­si vaa­tia tar­kem­pia kan­nan­ot­to­ja sen suh­teen, miten Suo­men tulee ajaa ilmas­to­po­li­tiik­kaa myös itse mui­den edel­lä. Mui­den jouk­koon peruut­ta­mi­nen ja viral­lis­ten pro­ses­sien varaan jät­täy­ty­mi­nen on kai lähin­nä hank­keen jar­rut­ta­mis­ta, sil­lä sen ver­ran on lob­ba­rei­ta ja help­po­ja ääniä kalas­te­le­via polii­tik­ko­ja liik­keel­lä, ja omia kulu­tus­tot­tu­muk­si­aan var­je­le­via ihmi­siä myös. Moni­mut­kai­set monen int­res­si­ryh­män hank­keet vesit­ty­vät ja vii­väs­ty­vät aika varmasti.

    Tar­vit­tai­siin myös (lai­nauk­sen viit­taa­mat) sel­vät suun­ni­tel­mat sii­tä, miten öljyn, kaa­sun ja hii­len kulu­tus­ta / tuot­ta­mis­ta rajoi­te­taan. Miten esi­mer­kik­si fos­sii­li­sen ener­gian tuot­ta­ja­maat saadaan/pakotetaan mukaan hank­kee­seen? Polii­tik­ko­jen suus­ta en ole vie­lä täl­lai­sia suun­ni­tel­mia kuullut.

    Niin, vai onko suun­ni­tel­ma tosi­aan se, että poliit­ti­sen rea­lis­min nimis­sä nykyi­set edut ja kulu­tus­tot­tu­muk­set pide­tään, ja jos­tain mark­ki­na­voi­mat tai tie­de­mie­het löy­tä­vät polun, joka tur­vaa meil­le myös luon­non ja ilmas­ton? Maa­il­man­laa­jui­set yhteis­ten resurs­sien kulu­tus­ta ja saas­tu­tus­ta rajoit­ta­vat toi­met (sopi­muk­set ja pak­kot­teet) ovat uusi asia, joten ei pidä odot­taa­kaan hank­keen ole­van yhtä help­po kuin muu päi­vän­po­li­tii­kan pyörittäminen.

  14. Hyvä Osmo. Viit­si­sit­kö palaut­taa mie­liim­me, mik­si se ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on niin kau­hean paha asia.

    Suo­men olo­suh­teet muut­tu­vat edul­li­sim­mik­si ilmas­ton muu­ta­man asteen läm­pe­ne­mi­ses­tä. Nyt­hän kadeh­dim­me Ete­lä-Euroo­pan miel­lyt­tä­vää läm­pö­ti­laa. On edul­lis­ta vil­jel­lä maa­ta läm­pi­mäs­sä. On edul­lias­ta viet­tää tal­vea ilman tal­ven pak­ka­sia. Ilmas­tol­le­kin on edul­lis­ta, jos läm­mit­tä­mi­sel­lä ei tar­vit­se pila­ta niin pal­jon ilman laa­tua kuin nykyisin.

    Maa­il­man laa­jui­ses­ti löy­tyy var­mas­ti pal­jon seu­tu­ja joil­la läm­pe­ne­mi­nen muut­taa elin­mah­dol­li­suuk­sia. Jois­sain pai­koin (tro­bii­kis­sa) maan­vil­je­lys ja elä­mi­nen muut­tuu vai­keak­si tai liki mah­dot­to­mak­si. Jois­sain toi­sis­sa pai­koin (Tun­dral­la Sipe­rias­sa ja Kana­das­sa taas nykyi­sin asu­mis- ja vil­je­ly­kel­vo­ton alue muut­tuu hedel­mäl­li­sek­si lauh­kean vyö­hyk­keen alu­eek­si. Samoin jot­kut ala­vat pai­kat jää­vät jää­tik­kö­jen sula­mi­ses­ta joh­tu­van nouse­van meri­ve­si­pin­nan alle. Toi­saal­ta taas läm­pe­ne­vä ilmas­to mah­dol­lis­taa ihmi­sen elä­mi­sen ja toi­meen­tu­lon vuo­ris­tois­sa kor­keuk­sis­sa, jot­ka nyt ovat asumattomia.

    Onko asias­ta teh­ty puo­lu­eet­to­mia las­kel­mia. Tar­koi­tan las­kel­mia, jois­sa las­ke­taan muu­tos­ten aiheut­ta­mat pysy­vät hai­tat ja hyö­dyt esi­mer­kik­si neliö­ki­lo­met­reis­sa, mais­si­sa­to­jen ton­neis­sa ja niin edespäin.

    Mie­lee­ni on hii­pi­nyt pel­ko sii­tä, että läm­pe­ne­mis­pel­koa pide­tään yllä kah­des­ta syystä:
    1) Muu­tok­ses­ta joh­tu­vat ker­ta­luon­tei­set kulut ovat tie­tys­ti suu­ria, nii­tä ei halu­ta mak­saa. Kui­ten­kin kyse oli­si vain muut­tu­mis­vai­heen kuluista.
    2) Glo­baa­li­ta­lou­den mah­tia­se­mat muut­tu­vat maa­il­man ilmas­to­vyö­hyk­kei­den muu­tos­ten takia. Nykyi­sis­tä mah­ti­val­tiois­ta tuli­si taval­li­sia val­tioi­ta, kun taas jois­ta­kin nykyi­sis­tä mer­ki­tyk­set­tö­mis­tä val­tiois­ta tuli­si mah­ti­val­tioi­ta. Eli läm­pe­ne­mi­sen taka­na oli­si taval­li­nen poli­ti­koin­ti maa­il­man valtiaista.

    Mie­les­sä­ni pyö­ri­vät lukui­set ker­to­muk­set maa­pal­lom­me mui­nai­sis­ta vai­heis­ta ja sen ilmas­ton rajuis­ta muu­tok­sis­ta. Ensim­mäis­tä ker­taa ihmi­nen pyr­kii vas­tus­ta­maan täl­läi­siä muu­tok­sia. Ihmi­sen onnis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia lie­nee oike­tet­tua epäil­lä. Pitäi­sin toden­nä­köi­se­nä, että inmi­nen onnis­tuu npar­haas­sa tapauk­ses­sa­kin vain vii­vyt­tä­mään tapah­tu­maa. Joten pitäi­si har­ki­ta kal­lii­den ja syväl­le käy­vien muu­tok­sen vas­tus­ta­mis­toi­men­pi­tei­den käy­tön jär­ke­vyyt­tä pie­nen aika­voi­ton takia.

  15. J. M. Kor­ho­nen: Täs­sä­pä tämä ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma kitey­tyy. Oleel­li­sin­ta on se, että ydin­voi­ma ei vaan saa mitään tukiai­sia tai mitään muu­ta­kaan etua; ei se, miten ne hii­li­diok­si­di­pääs­töt saa­tai­siin kään­ty­mään laskusuuntaan.

    Ydin­voi­ma­han se vas­ta tukia saa­kin. Ydin­e­ner­gian tut­ki­mi­seen on men­nyt enem­män rahaa esim. USA:ssa kuin uusiutuvaan:

    In the Uni­ted Sta­tes, the fede­ral govern­ment has paid US$74 bil­lion for ener­gy sub­si­dies to sup­port R&D for nuclear power ($50 bil­lion) and fos­sil fuels ($24 bil­lion) from 1973 to 2003. During this same time­fra­me, renewable ener­gy tech­no­lo­gies and ener­gy efficiency recei­ved a total of US$26 bil­lion.” (Lai­naus wiki­pe­dias­ta http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_subsidies).

    Jat­koa seuraa:

    The most impor­tant sub­si­dies to the nuclear industry have not invol­ved cash pay­ments. Rat­her, they have shif­ted con­struc­tion costs and ope­ra­ting risks from inves­tors to tax­payers and rate­payers, bur­de­ning them with an array of risks inclu­ding cost over­runs, defaults to acci­dents, and nuclear was­te mana­ge­ment. This approach has remai­ned remar­kably con­sis­tent throug­hout the nuclear industry’s his­to­ry, and dis­torts mar­ket choices that would otherwi­se favor less ris­ky ener­gy investments.”

    Rans­kan tai Suo­men veron­mak­sa­jat mak­sa­vat val­tao­san tuos­ta OL3:n kus­tan­nusy­li­tyk­ses­tä, sil­lä Are­van tai tilaa­jan kas­sas­sa ei lie­ne yli­mää­räis­tä 5 miljardia.

    Täs­sä tues­sa ei muu­ten vält­tä­mät­tä ole muka­na edes ase­voi­mien panos­tuk­set ydinenergiaan.

    Fingri­din vara­voi­ma­jär­jes­tel­mäs­sä varau­du­taan suu­rim­man yksi­kön (pian OL3) putoa­mi­ses­ta ver­kos­ta. Kuka mak­saa sii­tä, että kapa­si­teet­tia sei­soo odot­ta­mas­sa OL3:n putoa­mis­ta ver­kos­ta? Veik­kaan, että minä aina­kin sähkölaskussani.

    Lisäk­si Suo­mes­sa aina­kin val­tio vas­taa kus­tan­nuk­sis­ta tie­tyn sum­man jäl­keen mah­dol­lis­sa ydin­on­net­to­muuk­sis­sa ja nime­no­maan RAJATTA.

  16. Kyl­lä näis­sä ilmas­ton läm­pe­ne­mis-asiois­sa kan­nat­taa pitää pää kyl­mä­nä, eikä uskoa aivan kaik­kea höpinää.

    Näyt­tää nimit­täin sil­tä, että joil­la­kin ihmi­sil­lä on aivo­ko­pas­sa oikein täl­läi­seen maa­il­man­lo­pun ennus­ta­mi­seen bio­lo­gi­nen hinku.

    Scien­ti­fic Ame­rican-leh­des­sä oli täs­tä juu­ri juttu:

    Enjoy the Self-Ful­fil­ling Prophecy

    Uni­ver­si­ty of Min­ne­so­ta neu­roscien­tist Shmuel Lis­sek, who stu­dies the fear sys­tem, belie­ves that at its heart, the concept of dooms­day evo­kes an inna­te and ancient bias in most mam­mals. “The ini­tial res­pon­se to any hint of alarm is fear. This is the arc­hi­tec­tu­re with which we’re built,” Lis­sek says. Over evo­lu­tio­na­ry his­to­ry, orga­nisms with a bet­ter-safe-than-sor­ry approach survive.
    This mec­ha­nism has had con­sequences for both the body and brain, whe­re the fast-acting amyg­da­la can acti­va­te a fear­ful stress res­pon­se befo­re “hig­her” cor­tical areas have a chance to assess the situa­tion and res­pond more rationally.

    But why would any­one enjoy kind­ling this fear­ful res­pon­se? Lis­sek sus­pects that some apoca­lyp­tic belie­vers find the idea that the end is nigh to be validating. 

    Muis­sa aivo­tut­ki­muk­si­sa on selvinnyt,että ihmi­nen kont­rol­loi tie­toi­ses­ti vain 5% aivotoiminnoistaan…

    Sep­po ja hänen 5%

  17. Minus­ta ydin­voi­ma on rat­kai­su ilmas­to-ongel­miin, tar­kem­min sanot­tu­na ydin­a­seet. Mil­lään muul­la ei voi­da estää ihmis­kun­taa tuhoa­mas­ta ilmas­to­aan perusteellisesti.

    Tämä kat­san­to­kan­ta­ni on minus­ta nihi­lis­miä, ei Oden aiem­pi sanoma…

  18. Jyr­ki Pato­mä­ki: Kum­pi moti­voi­si enem­män tekoi­hin ja tulok­siin: leppoistaminen/Osmo vai ne mark­ki­nat, jot­ka pane­vat ihmi­set juok­se­maan ora­van­pyö­räs­sä oikeas­ti eko­lo­gi­sen kulu­tuk­sen perässä/Jyrki ?

    Pääs­töt­tö­mäm­pään elä­mään siir­ty­mi­nen on nime­no­maan suun­ta pois lep­pois­ta­mi­ses­ta. Ener­gian hin­nan kal­lis­tu­mi­nen ker­too nime­no­maan sii­tä, että sen ener­gian tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan suu­rem­pi mää­rä inhi­mil­lis­tä työ­tä. Se raha ei mene luon­to­äi­dil­le, se menee työpanokseen.

    Tämä taas tar­koit­taa sitä, että samaan lop­pu­tu­lok­seen pääs­täk­sem­me mei­dän pitää pon­nis­tel­la enem­män. Koko­nais­te­hok­kuus heik­ke­nee. Lep­pois­ta­mi­nen taas on tähän asti tapah­tu­nut nime­no­maan tehok­kuu­den kasvaessa.

    Osa nykyi­ses­tä tehok­kuu­des­ta on kotoi­sin sii­tä, että ryös­täm­me fos­sii­li­sia luon­non­va­ro­ja. Sii­tä on jos­sain vai­hees­sa luo­vut­ta­va, vaik­ka se vähän kir­pai­see. Samal­la kui­ten­kin joko pitää alen­taa elin­ta­soa samal­la työn­teon mää­räl­lä tai alen­taa elin­ta­soa vie­lä enem­män ja leppoistaa.

    Eli vaik­ka kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen vähen­tää luon­non­va­ro­jen käyt­töä, työn­teon mää­rää ei vält­tä­mät­tä ole varaa kovin pal­jon vähen­tää. Tai jos mit­ta­rik­si ote­taan vaik­ka­pa elin­aja­no­do­te, vähen­nys­va­raa on toki pal­jon­kin. Ihmi­set vain eivät yleen­sä itse halua sitä vähennystä.

  19. Voi­daan toki Suo­mes­sa har­ras­taa ilmas­to­po­li­tiik­kaa, muut­taa kulu­tus­ta ja kehit­tää ener­gian­tuo­tan­toa. Mut­ta sii­tä ei kyl­lä oikeas­ti kan­na­ta mak­saa tip­paa­kaan YLIMÄÄRÄISTÄ. Ei mitään syy­tä ampua itse­ään jal­kaan, ei vähääkään.
    Kun päi­vän­sel­vää on että Kii­na, USA, Venä­jä, Kana­da, Japa­ni, Austra­lia yms. yms. tule­vat käyt­tä­mään fos­sii­li­siä juu­ri niin pal­jon kuin tar­vit­se­vat. Ja reser­vit on vie­lä val­tai­sat, kun öljy­so­rat, lius­ke­kaa­sut ja- öljyt on vas­ta tulos­sa käyt­töön. Varau­tua muu­tok­siin pitää mah­dol­li­sim­man hyvin, kai­ken­lai­siin muu­tok­siin, sano­mat­ta­kin sel­vä asia.

  20. IPCC:n vii­mei­nen raport­ti on jo niin van­hen­tu­nut, että jos seu­raa­vaan tuli­si kaik­ki nyky­tie­to, niin se vai­kut­tai­si lähin­nä sci­fil­tä. Ei ole kuu­lem­ma tulos­sa. Jos ne polii­ti­kot, jot­ka edes vai­vau­tu­vat otta­maan asias­ta sel­vää luke­vat vain IPCC:n raport­tia, niin ei ihme että toi­met laa­haa peräs­sä, ja suu­rin osa koit­taa toi­saal­ta vain kii­reh­tiä vää­rään suun­taan. Mones­sa asias­sa vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nut nega­tii­vi­nen tren­di on alka­nut kiih­tyä jyr­käs­ti aivan vii­me vuo­si­na, ja sil­ti ongel­mia vähä­tel­lään yhden vuo­den poik­kea­mi­na. Vaik­ka tie­de kyke­ni ennus­ta­maan tämän las­kut­ren­din, niin sil­ti polii­tik­ko­ja ja talous­joh­ta­jia ei kiin­nos­ta. Minun pes­si­mis­mi joh­tuu täs­tä asiasta.

    USA:ssa esi­mer­kik­si Bill McKib­be­nil­tä meni jo her­mo ylei­seen vai­kut­ta­mi­seen ja alkoi kes­kit­tyä fos­sii­liyh­tiöi­den haas­ta­mi­seen. James Han­se­nin hah­mo­tel­ma hii­li­ve­ros­ta lie­nee par­haim­pia, mut­ta tör­mää fos­sii­liyh­tiöi­den vas­tus­tuk­seen ja pro­pa­gan­daan. Jos yhteis­kun­ta pide­tään öljy- ja hii­liad­dik­tios­sa, niin mitään ei tapah­du, kun fos­sii­lis­ten hin­to­ja ei uskalleta/pystytä nos­ta­maan, jos vaih­toeh­to­ja ei ole tai nii­tä ei ote­ta käyt­töön. Men­nään sit­ten täl­lä nykyi­sel­lä pank­ki­lai­tos­ten mal­lil­la, jos sil­lä­kään. Suo­mes­sa sit­ten jäte­tään vie­lä hais­ta­mat­ta uusi vih­reä bis­nes­kin, jon­ka kas­vu­lu­vut ovat muu­al­la vähin­tään kak­si­nu­me­roi­sia. Jos ei itse kehi­tä kor­vaa­vaa tek­no­lo­gi­aa, niin sit­ten sen jou­tuu osta­maan muu­al­ta, jos kv. pää­tök­set pakot­ta­vat muutoksiin. 

    Yksin­ker­tai­ses­ti ongel­ma­han on sii­nä, että jos käy­tet­täi­siin jär­keä, niin nämä yhtiöt menet­täi­si­vät bis­nek­set ja yhteis­kun­tien rahoi­tus on myös osal­taan samas­sa suos­sa. Voi­del­laan polii­ti­kot ja syö­te­tään pro­pa­gan­daa kan­sal­le, niin kukaan ei tee mitään. Edes kaa­voi­tus­ta ei sovi sork­kia, kun ihmi­sil­tä meni­si syy käyt­tää näi­den fir­mo­jen tuotteita. 

    Itse en pelk­kiin ilmas­toin­si­nöö­rei­hin usko, kos­ka ilmas­to ei ole ainoa asia mikä menee pie­leen ja talout­ta ja yhteis­kun­taa pitää muut­taa, jot­ta ne pysyy muu­tok­ses­sa kasas­sa. Tar­vi­taan yhteiskunta‑, ympäristö‑, talous- ja ilmas­toin­si­nöö­re­jä. Jos yhteis­kun­taa ei saa­da sel­lai­seen kun­toon, että ihmi­set tule­vat toi­meen kes­ke­nään vähem­mäl­lä mate­rial­la, niin täs­tä pal­los­ta ei jää mitään jäl­jel­le, vaik­ka ilmas­to saa­tai­siin pysy­mään aisois­sa. Jos aio­taan kaa­taa met­sät huo­nos­ti suun­ni­tel­tu­jen kau­pun­kien polt­toai­neek­si tai tuk­kia jokai­nen joki voi­ma­lal­la, niin ei mene ihan put­keen. Ei voi myös­kään perus­taa yhteis­kun­taa sta­tus­kil­pai­lun varaan, jos­sa jo päi­vä­ko­dis­sa toi­set kiusaa­vat nii­tä, joil­la ei ole tren­di­vaat­teet ja reput muka­na. Yhteis­kun­nal­li­nen muu­tos tulee olla sitä suu­rem­pi, mitä enem­män muu­tos perus­tuu uusiu­tu­viin. Entis­tä enem­män koh­ti elä­mis­tä sosi­aa­li­se­na yhtei­sö­nä, eikä koh­ti mate­ria­lis­tis­ta yksi­näi­syyt­tä ja tur­haa kil­pai­lua tyh­jän­päi­väi­ses­tä. Tuli­si kai­kin tavoin hal­vem­mak­si. Hel­sin­ki voi­si kyl­lä uha­ta aloit­ta­van­sa kil­pai­lun, jot­ta met­ro­po­li­hank­kee­seen tuli­si vauhtia. 

    Mik­si muu­ten nämä puo­lue­to­ve­rit eivät avaa suu­taan? Nyt näyt­tää vähän sil­tä, että ensin odot­ta­vat mitä Soi­nin­vaa­ra sanoo ja sit­ten myö­täi­le­vät tai ovat hil­jaa, jos ovat eri miel­tä. Asia kuin asia. No, asia ei ehkä ole aivan näin, mut­ta rivi­kan­san­edus­ta­jan ei pitäi­si olla kor­kea­pro­fii­li­sin ja se “ainoa fik­su mies”. Muil­ta­kin talous­pu­het­ta, niin toi­mit­ta­jat kiin­nos­tu­vat, kun luu­le­vat raho­jen­sa ole­van kysees­sä. Muu kuin talous­po­li­tiik­ka ei näy­tä kiin­nos­ta­van tai tuo­van uskot­ta­vuut­ta mediassa. 

    Ei pahal­la, mut­ta ei blo­gin­pi­tä­jän jul­ki­nen esiin­ty­mi­nen ole ihan sel­lais­ta joh­ta­ja­mais­ta, joka vil­lit­si­si tsaa­ria muis­te­le­vaa kan­saa. Kui­ten­kin jokai­seen jul­ki­seen asi­aan pitäi­si myös puo­lu­een ottaa kan­taa, mut­ta mones­sa asias­sa joh­to on hil­jaa. Edus­kun­ta­ryh­mä­kin tun­tuu ole­van täyn­nä yksi­lö­ur­hei­li­joi­ta. Toi­vot­ta­vas­ti nuo­rem­mis­ta oli­si joku tulos­sa roh­keas­ti esiin. Jos poli­tiik­kaa tekee omal­le seu­ra­kun­nal­le jos­sa­kin säh­kö­pos­ti­lis­toil­la, niin ei ihme että kan­na­tus ei kas­va. Seu­raa­vis­sa edus­kun­ta­vaa­leis­sa oli­si hyvä jo näyt­tää niin sel­keäl­tä puo­lu­eel­ta, että useam­pi näki­si vih­reän sopi­va­na pääministerinä. 

    Ei rii­tä sekään, että kier­tää semi­naa­reis­sa puhu­mas­sa asian­tun­ti­joi­ta ympä­ri, kun sit­ten se suu­rem­pi osa kan­sas­ta ei sitä kuu­le ja äänes­tää sel­lai­set hen­ki­löt päät­tä­mään, jot­ka otta­vat näil­tä asian­tun­ti­joil­ta rahat pois. Sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on kans­sa täl­lai­nen kan­sa­nur­hei­lu, joka jää nyt jon­ne­kin salei­hin, ja jär­ke­viä uudis­tuk­sia ei saa kukaan läpi. 

    Pitäi­si myös uskal­taa olla jota­ku­ta vas­taan, jot­ta voi olla aidos­ti jon­kun asian puo­les­ta. Mie­lui­ten ilman pel­lei­lyä ja has­sua rekvi­siit­taa, kos­ka se saa näyt­tä­mään koko asian sel­lai­se­na mitä opis­ke­li­joil­la nyt on tapa­na teh­dä. Ilmas­to ei vain ole min­kään kau­an sit­ten kuol­leen van­han mie­hen mie­li­pi­de sii­tä, miten asiat pitä­si teh­dä, kuten opis­ke­li­joil­la usein muis­sa asiois­sa, vaan tut­ki­mus on kiin­ni nyky­päi­väs­sä ja ilmas­to­tie­tei­li­jät ovat pys­ty­neet ennus­ta­maan tule­vaa pal­jon parem­min kuin taloustieteilijät. 

    Mik­si poli­ti­kot kuun­te­lee mie­luum­min sit­ten hen­ki­lö­tä, jot­ka ovat olleet enem­män vää­räs­sä kuin oikeas­sa ja pys­ty­vät vain arvauk­siin, kuin sel­lai­sia, jot­ka pys­ty­vät tuot­ta­maan pitä­viä ennus­tuk­sia jot­ka tar­ken­tu­vat koko ajan. Kuun­te­li­si­vat edes tämän päi­vän talous­tie­tei­li­jöi­tä, eikä nii­tä van­ho­jen ukko­jen kuol­lei­ta hori­noi­ta, jot­ka ovat ihmis­ten käy­tös­sä onnet­to­mik­si ja yhteis­kun­nal­le tuhoi­sik­si todet­tu. Talous­tie­tei­li­jöil­lä on usein muu­ten­kin kapea kat­san­to, aina­kin yri­tys­ten pal­ve­luk­ses­sa, ja osaa­mi­nen kes­kit­tyy tämän päi­vän lukui­hin. Mil­lai­seen elä­mään ihmi­sen tuli­si käyt­tää tämä yksi ainoa ker­tan­sa jää usein huomiotta. 

    Näh­tä­väs­ti tuo Tynk­ky­nen otta­nut blo­gin­pi­tä­jän tou­huis­ta nok­kiin­sa, mut­ta toi­saal­ta on tur­ha koit­taa hys­sy­tel­lä, kos­ka tie­to on muu­al­la maa­il­mas­sa avoin­ta ja ulko­na yli­opis­to­jen sei­nien sisäl­tä. Jos­tain syys­tä Suo­mes­sa tie­deyh­tei­sö viih­tyy parem­min kes­ke­nään sei­nien­sä sisä­puo­lel­la, ja vaik­ka tut­ki­jat ja muut näke­vät asioi­den mene­vän pie­leen, niin mitään ei tapah­du. Kum­mal­li­nen asia, kun jos tie­tää ongel­mien kas­va­van ja lääk­keet nii­hin, niin sit­ten pitää tie­don itsel­lään tai sit­ten luen­noi päät­tä­jil­le, jot­ka anta­vat enim­mik­seen piut­paut ja kysy­vät sit­ten omaa asi­aan­sa aja­val­ta yri­ty­se­lä­mäl­tä mitä pitää tehdä. 

    Ydin­voi­maa­kin tuli­si pitää esil­lä ja pro­vo­soi­da sil­lä uusiu­tu­viin usko­via raken­ta­maan uskot­ta­vaa tie­kart­taa ja aja­maan sitä innok­kaam­min. Ei rii­tä, että kir­joit­te­lee ohjel­mia net­tiin, jos nii­tä ei kukaan siel­tä edes huo­maa. Häkä­mies sanoi raken­ta­van­sa rajus­ti ydin­voi­maa hii­let­tö­myy­teen, jos­tain syys­tä Luon­to-liit­to kuu­li Häkä­mie­hen kan­nat­ta­van hei­dän mal­li­aan. Uusiu­tu­vien kans­sa tulee vas­taan sit­ten se, että niil­lä voi­si kor­va­ta van­haa, mut­ta uusi on jo sit­ten lii­kaa. Pitäi­si siis saa­da lep­pois­tet­tua, joka kuul­los­taa päi­vä päi­väl­tä hou­kut­te­le­vam­mal­ta, kun tus­kin syn­nyn uudes­taan täl­le pallolle.

  21. Jos hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ale­taan tosis­saan vähen­tä­mään, on ydin­voi­ma ainoa rat­kai­su, 4. suku­pol­ven reak­to­rit ja thorium.

  22. IPCC:n suo­si­mat ennus­teet on kyl­lä vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na yli­tet­ty, ei ali­tet­tu. IPCC on myös tois­tu­vas­ti sää­tä­nyt nii­tä ennus­tei­ta alas­päin sii­tä mitä tut­ki­jat ovat ehdot­ta­neet kos­ka poliit­ti­nen pai­ne vähät­te­lyyn on suu­ri. Sit­ten kun raport­tiin ui pari tul­kin­nan­va­rais­ta koh­taa niin krii­ti­kot ovat nii­den kim­pus­sa ja huu­ta­vat alar­mis­mis­ta ja hui­jauk­ses­ta heti.

    Luvuis­ta: Th232. Mel­ko ylei­set kivi­la­jit sisäl­tä­vät toriu­mia niin pal­jon että pai­koin ihan vaan gra­nii­tis­sa on enem­män ener­gi­aa kuin kivi­hii­les­sä. Sil­lä pin­ta-alal­la jos­sa nyt vil­jel­lään bio­ener­gi­aa, riit­täi­si muu­ta­man sen­tin ker­ros perus­kal­lio­ta tuot­ta­maan ener­gi­aa koko maa­pal­lon kulu­tuk­sen ver­ran kym­me­nik­si vuo­sik­si. Hin­taa en tun­ne, mut­ta lohi on niin hyvä kala jne.

  23. Ei huol­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä, tie­de­mi­hil­lä on rat­kai­su, hii­li­diok­si­di­mak­su­ja lisää, koleh­tiin lisää rahaa ja kol­mas kou­lu­kun­ta sanoo että vähän enem­män lam­pai­ta on uhrattava.

    Niin suo­sit­tu talous­tie­tei­li­jä Key­nes taa­sen kehot­ti sekot­ta­maan veron­mak­sa­jien ja teh­taa­no­mis­ta­jien rahat, eikö­hän tela­koi­den ja varus­ta­moi­den tuke­mi­nen ole sitä puhtaimmillaan.

  24. Aki Suok­ko: Ydin­voi­ma­han se vas­ta tukia saa­kin. Ydin­e­ner­gian tut­ki­mi­seen on men­nyt enem­män rahaa esim. USA:ssa kuin uusiutuvaan:

    (jne jne)

    Hyvä kun taas näy­tit esi­mer­kin sii­tä, mitä tuol­la kom­men­til­la­ni ajoin takaa. Ydin­voi­ma on saa­nut jos­kus kyl­män sodan vuo­si­na pal­jon tukiai­sia (tosin tuo­tet­tuun ener­gi­aan suh­teu­tet­tu­na vähem­män kuin vaih­toeh­dot), joten sitä ei nyt saa sit­ten mis­sään nimes­sä käyttää…?

    Mut­ta ettei vää­rä tie­to jäi­si elä­mään, niin Wiki­pe­dian läh­de­vii­te­tön­tä tie­toa ja jäl­kim­mäis­tä, ydin­voi­maa ekspli­siit­ti­ses­ti vas­tus­ta­van jär­jes­tön tie­dot­tees­ta peräi­sin ole­vaa lauset­ta hie­man luo­tet­ta­vam­pa­na pidet­ty läh­de on Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tion tilin­tar­kas­tus­vi­ras­to GAO. Se rapor­toi pait­si R&D‑kulut, myös muut tukiaiset.

    Täs­sä aika­vä­lil­tä 2002–2007:

    R&D:
    ydin­voi­ma 6,2 mil­jar­dia dollaria
    uusiu­tu­vat 2,8 (ei sisäl­lä vetytutkimusta)

    Vero­hel­po­tuk­set ym. tuotantotuet:
    ydin­voi­ma 0
    uusiu­tu­vat 1,4 mil­jar­dia — ja 232 pro­sen­tin vuosikasvu-uralla.

    (läh­de: http://www.gao.gov/new.items/d08102.pdf)

    Että älä­pä huo­li, kyl­lä ne uusiu­tu­vat­kin ovat koh­ta saa­neet pal­jon rahaa — ja tuo­tet­tuun ener­gia­mää­rään suh­teu­tet­tu­na aika hui­mas­ti enem­män. Edel­leen on niin, että ydin­voi­ma tuot­taa pelk­kää sivii­li­säh­köä noin nel­jä ker­taa enem­män kuin kaik­ki “moder­nit” uusiu­tu­vat ener­gi­aa yhteensä.

    Asi­aa on kyl­lä tar­kas­tel­tu pidem­mäl­lä­kin täh­täi­mel­lä: täs­sä seu­raa­vas­sa, yksi­tyi­sen kon­sult­ti­toi­mis­ton las­kel­mas­sa on las­ket­tu kaik­ki liit­to­val­tion tuet eri ener­gian­läh­teil­le vuo­sien 1950 ja 2010 välillä. 

    Mil­jar­deis­sa mitat­tu­na tulos­tau­lu näyt­tää tältä:

    Ydin­e­ner­gia yhteen­sä (sis. mm. soti­laal­li­sen reak­to­ri­ke­hi­tyk­sen, soti­laal­li­sen ydin­jät­teen käsit­te­lyn ja avaruusapplikaatiot):
    73 mil­jar­dia USD 

    Uusiu­tu­vat, ei geo­ter­mi­nen eikä vesivoima
    74 mil­jar­dia USD (jois­ta 24 mil­jar­dia R&D‑rahaa ja 44 mil­jar­dia verohelpotuksia)

    Geo­ter­mi­nen
    7 miljardia

    Vesi­voi­ma
    90 miljardia

    … ja sit­ten ne, jois­ta minus­ta kan­nat­tai­si var­si­nai­ses­ti nil­lit­tää, eli

    Öljy
    369 miljardia

    Kaa­su
    121 miljardia

    Hii­li
    104 miljardia 

    Läh­de: 60 years of ener­gy incen­ti­ves, http://www.nei.org/filefolder/60_Years_of_Energy_Incentives_-_Analysis_of_Federal_Expenditures_for_Energy_Development_-_1950-2010.pdf )

    Eli väit­tee­si on pait­si irre­le­vant­ti — upon­neet kus­tan­nuk­set ovat upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia — myös jos­sain mää­rin har­haan­joh­ta­va. Mut­ta kuvaa hyvin tätä tilan­net­ta, jos­ta tuol­la jo kom­men­toin: pääs­tö­ta­seet ja pääs­tö­jen vähen­tä­mis­no­peu­det ovat­kin nyt sit­ten sivuseik­ka, kun­han vaan ydin­voi­ma ei miten­kään näyt­täy­tyi­si mil­lään taval­la posi­tii­vi­ses­sa valossa.

  25. Tämä on erit­täin arvo­kas huo­mio: “Jo tun­ne­tuis­ta öljy- kaa­su ja kivi­hii­lie­siin­ty­mis­tä pitäi­si jät­tää maa­han 80%, mut­ta täs­tä ei ole mitään suunnitelmia”

    Glo­baa­lis­ti pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tar­kas­tel­tu­na oikeas­taan mil­lään muul­la kuin maa­pe­rään varas­toi­tu­neel­la hii­lel­lä ei ole väliä ilma­ke­hän CO2-pitoi­suu­den nousun kan­nal­ta. Vain aikas­kaa­la muut­tuu muu­ta­mil­la kym­me­nil­lä vuo­sil­la riip­puen sii­tä kuin­ka nopeas­ti fos­sii­li­set polt­toai­neet pol­tam­me. Sik­si pitäi­si sopia pysy­vis­tä ja glo­baa­lis­ti laa­jois­ta “kivi­hii­len suo­je­lua­lueis­ta” ja antaa mark­ki­na­me­ka­mis­min löy­tää tehok­kain tapa tuot­taa ener­gi­aa tämä huomioiden.

  26. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:

    2) Glo­baa­li­ta­lou­den mah­tia­se­mat muut­tu­vat maa­il­man ilmas­to­vyö­hyk­kei­den muu­tos­ten takia. Nykyi­sis­tä mah­ti­val­tiois­ta tuli­si taval­li­sia val­tioi­ta, kun taas jois­ta­kin nykyi­sis­tä mer­ki­tyk­set­tö­mis­tä val­tiois­ta tuli­si mah­ti­val­tioi­ta. Eli läm­pe­ne­mi­sen taka­na oli­si taval­li­nen poli­ti­koin­ti maa­il­man valtiaista.

    Täs­sä voi olla myös pelastusmahdollisuutemme.Jos ilmas­to­muu­tos uhkaa suur­val­lan ase­maa, sii­tä voi tul­la tais­te­li­ja ilmas­to­muu­tos­ta vas­taan. Ei siis sik­si, että itse kär­sii, vaan sik­si että kil­pai­li­ja hyötyy.

  27. Vihe­rins­si: Pääs­töt­tö­mäm­pään elä­mään siir­ty­mi­nen on nime­no­maan suun­ta pois lep­pois­ta­mi­ses­ta. Ener­gian hin­nan kal­lis­tu­mi­nen ker­too nime­no­maan sii­tä, että sen ener­gian tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan suu­rem­pi mää­rä inhi­mil­lis­tä työ­tä. Se raha ei mene luon­to­äi­dil­le, se menee työpanokseen. 

    Juu­ri näin. Fos­sii­li­sis­ta ener­gian­läh­teis­tä saa­tu hyö­ty vas­taa 100 orjan teke­mää työ­tä jokais­ta Län­si-Euroo­pan asu­kas­ta koh­den. Poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­sil­la näi­tä “orjia” tar­vit­si­si olla 200 kullakin.

    Toki, ja onnek­si, meil­lä on muun­kin­lai­sia “ener­giaor­jia” kuin fos­sii­li­set ener­gian­läh­teet. Mut­ta siir­ty­mä pois fos­sii­li­sis­ta ei tule ole­maan helppo.

  28. Tai­to Mik­ko­nen:

    Minä olen asu­nut vuo­de 1983 tam­mi­kuun lopus­ta pas­sii­vi­ses­sa aurin­ko­ta­los­sa. Kukaan vih­reis­tä ei kiin­nos­tu tekoi­hin asti hii­li­neut­raa­lis­ta hal­vas­ta asu­mi­ses­ta. No, eipä muut­kaan mut­ta mikä ero sii­nä sit­ten on?
    Jätän odot­ta­maan hyväk­syn­tää – vai hylkäämistä.

    Jos pas­sii­vi­au­rin­ko­ta­lot tule­vat muo­tiin, kuten vaik­ka­pa luo­mu on jo nyky­ään, talon­ra­ken­ta­jat nii­tä raken­ta­vat. Jos bis­nes kan­nat­taa, raken­ta­jat mai­nos­ta­vat ja teke­vät mai­nok­sil­laan niis­tä tren­di­tuot­teen. Sitä kaut­ta sit­ten saat hyväk­syn­tään rop­pa­kau­pal­la, ennen kaik­kea talo­si arvo nousee, se mit­ta­ri tep­sii kyyniseenkin.

    Nyt ei pidä arvioi­da, kuin­ka hyvä on eko­lo­gi­nen talo. Sta­tus­ta­han luo vaik­ka meri­nä­kö­ala, jol­loin sel­lai­nen tont­ti ja talo ovat hir­mu­hin­nois­sa. Ei sil­loin­kaan kyse ole asu­mis­mu­ka­vuu­des­ta, työ­mat­kois­ta tai muus­ta arkisesta.
    Kai­kes­ta vas­tuul­li­ses­ta kulu­tuk­ses­ta pitäi­si pyr­kiä teke­mään tren­di­käs­tä ja sta­tus­ta. Sil­loin mark­ki­nat otta­vat sel­lai­sen omak­seen ja se syr­jäyt­tää vas­tuu­ton­ta kulutusta.

  29. Jyr­ki Pato­mä­ki: Sta­tus­ta­han luo vaik­ka meri­nä­kö­ala, jol­loin sel­lai­nen tont­ti ja talo ovat hirmuhinnoissa. 

    Mik­si jois­sain tapauk­sis­sa meri­nä­kö­ala ja luon­non­lä­hei­syys on tavoi­tel­ta­va sisäi­sen har­mo­nian ja koko­nais­val­tai­sen voi­maan­tu­mi­sen läh­de ja jos­kus taas sosi­aa­li­sen ase­man ulkoi­sen pöm­kit­tä­mi­sen väli­ne? Eli on hie­no asia jos minä haluan sitä, mut­ta tuo­mit­ta­vaa öyk­kä­röin­tiä jos nuo muut halua­vat sitä.…?

    Eikö­hän lähes jokai­nen suo­ma­lai­nen ottai­si samoil­la asu­mis­kus­tan­nuk­sil­la kah­des­ta muu­ten saman­lai­ses­ta ja samas­sa pai­kas­sa sijait­se­vas­ta asun­nos­ta ennem­min sen jos­ta näkee merel­le tai puis­toon. Ver­rat­tu­na sii­hen jos­ta näkee­kin moot­to­ri­tiel­le ja parkkipaikalle. 

    Ihan vas­taa­vas­ti ne Ete­lä-Hel­sin­gin hin­nat ovat muo­dos­tu­neet lyhyis­tä mat­kois­ta, hyvis­tä pal­ve­luis­ta, mie­len­kiin­toi­ses­ta ark­ki­teh­tuu­ris­ta, rau­hal­li­sis­ta naa­pu­reis­ta eikä mis­tään “osoit­tees­ta” sinänsä. 

    Eikä mikään tren­di­jul­kai­su tai mai­nos­toi­mis­to pys­ty teke­mään tun­nin bus­si­mat­kan pääs­sä sijait­se­vas­ta hal­kei­le­vis­ta ele­men­teis­tä raken­ne­tus­ta kol­men baa­rin ja yhden siwan sosi­aa­lion­gel­ma­lä­hiös­tä “sta­tus­ta”. Ellei ensin vaih­de­ta sijain­tia, raken­nuk­sia ja asukkaita.

  30. Mik­rom­mal­la tasol­la, joka iki­sel­lä alas­ta mis­tä minä jotain ymmär­rän, ener­gian kulu­tus on koko­lail­la mitä halu­taan eikä mikä on mah­dol­lis­ta ‑kysy­mys. Se nyt mak­saa jotain, tai sit­ten ei, että ener­gi­aa käy­te­tään vähem­män, mut­ta niin kau­an kun se ener­gia on puo­li-ilmais­ta niin kysy­mys on aika akateeminen.

    Kat­to­kaa nyt vaik­ka tätä kuvaa: http://4.bp.blogspot.com/-nmO2QWtccIg/UIee1sAuzgI/AAAAAAAAAPU/eg-ZpcNNpdg/s1600/Energiankulutus_v%C3%A4entiheys.png
    Onnea vaan, jos halu­aa esi­mer­kik­si selit­tää että Zuric­his­sä on kol­me ker­taa alem­pi elin­ta­so kuin Los Ange­lis­sa. Jaak­ko Sten­häl­lin blo­gauk­ses­ta, http://jaakkostenhall.blogspot.fi/2012/10/helppo-ja-tehokas-ilmastoteko-aanesta.html

    1. Olen käyt­tä­nyt pal­jon tuo­ta tpyy­luo­man lin­kit­tä­määä kuvaa kau­pun­ki­seu­tu­jen polt­toai­neen käy­tös­tä. En tee sitä enää, kos­ka tie­dot ovat vuo­del­ta 1989. Se antaa pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta aivan lii­an valoi­san kuvan. Raken­teen hajoa­mi­nen alkoi vas­ta 1990-luvulla.

  31. Kevään bud­jet­ti­tar­kis­tuk­sen sisäl­töön toi­vot­ta­vas­ti kuu­luu inves­toin­ti ‘yhteis­kun­nal­le krii­ti­sen infrats­ruk­tuu­rin kes­tä­vyy­den paran­ta­mi­nen sään ääri-ilmiöissä’.

    Samal­la infran toi­vuus para­nee ihan nor­ma­lio­lois­sa­kin. Sek­to­ri­vi­ran­omais­ten yhteis­työn paran­ta­mi­nen on täs­sä ykkö­s­asioi­ta, kos­ka van­huk­set on saa­ta­va hoi­det­tua pahem­mis­sa­kin myrskyissä.

  32. Itse olen ollut erit­täin huo­les­tu­nut ilmas­ton­muu­tok­ses­ta jo 1980-luvul­ta, toi­sin kuin ympä­ris­tö­jär­jes­töt ja ‑puo­lu­eet, joil­la oli ja on “mui­ta prio­ri­teet­te­ja” (Al Gore ympä­ris­tö­jär­jes­töis­tä vuon­na 1990).

    Sopi­mus­teit­se on yri­tet­ty ede­tä, Mont­real 1987, Rio 1992, Kio­to, Doha jne. Toi­sin kuin hap­po­sa­tei­ta otso­ni­ka­toa aiheut­ta­vien pääs­tö­jen koh­dal­la, tulos­ta ei ole syn­ty­nyt. 1980-luvul­la olin opti­mis­ti, oli­han mm. rik­ki­diok­si­di­pääs­töt saa­tu nope­aan pudotukseen.

    Kos­ka kaik­kia sito­va poliit­ti­nen sopi­mus ei val­tioi­den välil­lä tun­nu onnis­tu­van (ja laa­ja sota aihees­ta on pois­sul­jet­tu), ei fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den sääs­tö Euroo­pas­sa auta mark­ki­na­me­ka­nis­min vuok­si — joku muu saa hii­len­sä hal­vem­mal­la ja polt­taa sen. Sik­si meil­lä on käy­tä­nös­sä kol­me vaih­toeh­toa ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi:

    1) Kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja pääs­tä­mät­tö­mien ener­gian­läh­tei­den kehit­tä­mi­nen niin edul­li­sik­si, ettei fos­sii­li­sia enää kan­na­ta polt­taa mis­sään (edel­lyt­tää, että ener­gia­läh­teet tuot­ta­vat ener­gi­aa sil­loin kun sitä tar­vi­taan eikä sil­loin kuin tuulee).

    2) Jos omis­tam­me maa­pe­räs­sä vie­lä ole­via fos­sii­li­sia, pidät­täy­ty­mi­nen nii­den kai­va­mi­ses­ta käyt­töön. Suo­men koh­dal­la tur­ve (ja sen vaa­ti­ma infra) pitäi­si sääs­tää hätä­ti­laa var­ten. Nor­jan pitäi­si jät­tää öljyn­sä meren­poh­jaan ja sitä rataa. Tämä alt­ruis­mi tuot­tai­si todel­li­sia hyötyjä.

    3) Hii­li­diok­si­din ja metaa­nin ilma­ke­häs­tä pois­to­tek­nii­koi­den kehit­tä­mi­nen riit­tä­vän edul­li­sik­si, jot­ta mark­ki­nat toimivat.

    4) Met­sit­tä­mi­nen.

    Näis­tä koh­dat 1 ja 3 ovat työ­lis­ta insi­nöö­reil­le. 2 poliitikoille.

    PS: Kan­sain­vä­li­sis­tä sopi­muk­sis­ta: hii­len polt­to on sen­tään “help­poa” mää­ri­tel­lä. Sen sijaan met­sien net­to­kas­vu, tur­ve ja sen sel­lai­set ovat poliit­ti­ses­ti mää­ri­tel­tä­viä käsit­tei­tä, joi­den taka­na on val­ta­vat rahal­li­set into­hi­mot. On vai­kea uskoa, että nii­den koh­dal­la pää­dy­tään tie­teel­li­ses­ti tosiin kriteereihin.

  33. Kas­vi­huo­ne­pääs­töt jakau­tu­vat seuraavasti:

    kes­ki­tet­ty ener­gian­tuo­tan­to ja läm­mi­tys 44 %
    teol­li­suus 18 %
    lii­ken­ne 16 %
    ruu­an­tuo­tan­to 9 %

    Maa­ta­lou­den pääs­töt jat­ka­vat vähen­ty­mis­tään onhan sen eteen teh­ty töi­tä vuo­si­kym­me­net. Vii­mei­sin tähän suun­taan vie­vä han­ke on Jär­ki- hanke: 

    http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta

    Herää­kin kysy­mys, että mitä taval­li­nen kan­sa­lai­nen tekee käy­tän­nös­sä ilmas­ton­muu­tok­sen ete­ne­mi­sen hidas­ta­mi­sek­si. Ruu­an koh­dal­la tun­tuu ole­van ainoa ympä­ris­tö­te­ko, että vali­te­taan kal­liis­ta suo­ma­lai­ses­ta ruuasta.

  34. J. M. Kor­ho­nen: Ydin­voi­ma on saa­nut jos­kus kyl­män sodan vuo­si­na pal­jon tukiai­sia (tosin tuo­tet­tuun ener­gi­aan suh­teu­tet­tu­na vähem­män kuin vaih­toeh­dot), joten sitä ei nyt saa sit­ten mis­sään nimes­sä käyttää…? 

    Ydin­voi­man tuo­tan­to­tu­kiai­sia las­kies­sa tuli­si las­kuis­sa ottaa huo­mioon myös pal­jon muu­ta. Esi­mer­kik­si tämän­tyyp­pi­set kus­tan­nuk­set: http://www.jcer.or.jp/eng/research/pdf/pe%28kobayashi20110719%29e.pdf . Kun onnet­to­muuk­sia tapah­tuu, eikä kata­stro­fi­ra­has­to­ja tai täys­va­hin­ko­va­kuu­tus­ta ole, ydin­voi­man tuot­ta­jat siir­tä­vät kus­tan­nuk­set veron­mak­sa­jil­le. Lähes­kään kaik­kia mah­dol­li­sia seu­raa­muk­sia ei voi edes rahal­la korvata.

  35. ij: Toi­sin kuin hap­po­sa­tei­ta otso­ni­ka­toa aiheut­ta­vien pääs­tö­jen koh­dal­la, tulos­ta ei ole syn­ty­nyt. 1980-luvul­la olin opti­mis­ti, oli­han mm. rik­ki­diok­si­di­pääs­töt saa­tu nope­aan pudotukseen.

    Kyl­lä­hän Mont­rea­lin sopi­mus onnis­tui hyvin otso­ni­ka­toa aiheut­ta­vien kaa­su­jen pha­se-outis­sa. Sen sijaan ongel­ma on että suu­ri osa kor­vaa­vis­ta HCFC ja HFC kaa­suis­ta on erit­täin voi­mak­kai­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja. Ehkä vas­taa­vat mak­si­mis­saan jopa 15–20% sätei­ly­pa­kot­tees­ta. Hii­li­ve­dyt ja ammo­niak­ki sen­si­jaan eivät ole kasvihuonekaasuja.

    Sinän­sä yo. toi­men­pi­deeh­do­tuk­set ovat pit­käl­ti oikei­ta, mut­ta hyvin vai­kei­ta toteut­taa käy­tän­nös­sä. Ehkä vie­lä Poh­jois­mai­sa voi­si­vat onnus­tua, mut­ta ei lie­ne kovin help­poa saa­da köy­hää kii­na­lais­ta tai intia­lais­ta mukaan ilman läsi­mai­den mit­ta­via tukia.

    Kyl­lä met­sien net­to­kas­vu voi­daan aina­kin Suo­mes­sa mää­ri­tel­lä mel­ko tar­koin. Samoin tur­pee­seen liit­ty­vät asiat, sen mää­rit­te­le­mi­nen uusiu­tu­mat­to­mak­si on poli­tiik­kaa enem­män kuin tie­det­tä. Hitaas­ti uusiu­tu­va (1–5 mm/vuosi) lie­nee parem­pi määritelmä.

  36. Kaik­ki pau­kut sii­hen, että maa­il­man­laa­jui­nen ilmas­to­so­pi­mus ja pääs­tö­kaup­pa saa­tai­siin voi­maan mah­dol­li­sim­man pian. Kun hii­li­diok­si­dil­la on hin­ta kaik­kial­la, alka­vat insi­nöö­rien aivot rak­sut­taa ja tuot­taa vaih­toeh­toi­sia ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­ja ja mui­ta ratkaisuja.

    Euroo­pan ener­gia­po­mot ovat jo tot­tu­neet elä­mään pääs­tö­kau­pan kans­sa, samoin pomot Kali­for­nias­sa, Ete­lä-Koreas­sa, Austra­lias­sa… Hei­dän vain pitäi­si ker­toa kol­le­goil­leen muu­al­la maa­il­mas­sa, ettei tämä nyt niin kau­he­aa ole, busi­ness as usual nyt vain on nyky­ään tällaista.

  37. Juha:

    Glo­baa­lis­ti pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tar­kas­tel­tu­na oikeas­taan mil­lään muul­la kuin maa­pe­rään varas­toi­tu­neel­la hii­lel­lä ei ole väliä ilma­ke­hän CO2-pitoi­suu­den nousun kan­nal­ta.. Sik­si pitäi­si sopia pysy­vis­tä ja glo­baa­lis­ti laa­jois­ta “kivi­hii­len suojelualueista” 

    Talous­e­lä­mä-leh­den ylei­sö­kir­joi­tuk­ses­sa enmuis­ta­nyt­ku­ka ehdot­ti että Suo­mi voi­si ryh­tyä, mak­sua vas­taan, kaa­ta­maan met­si­ään ja hau­taa­maan pui­ta soi­hin­sa hii­li­nie­luik­si. Mak­su pitäi­si saa­da esi­mer­kik­si pääs­tö­oi­keuk­sien muo­dos­sa, jot­ka voi­daan sit­ten myy­dä vaik­ka saksalaisille.

    Haus­ka aja­tus: sak­sa­lai­set polt­ta­vat kivi­hii­len­sä, joka len­tää CO2:na ilma­ke­hän yli Suo­meen, jos­sa hii­li sido­taan pit­kä­ai­kai­seen varas­toon, soi­hin. Tai vie­lä eri kul­mas­ta aja­tel­tu­na: Suo­mi tuot­taa aurin­koe­ner­gi­aa met­sien­sä yhteyt­tä­mi­sen kaut­ta ja tämä ener­gia siir­re­tään (ilman siir­to­yh­teyt­tä tai kaa­su­put­kea!) Sak­saan, taval­laan vas­ta­vir­taan CO2-vir­tauk­seen verrattuna.

  38. ij: 3) Hii­li­diok­si­din ja metaa­nin ilma­ke­häs­tä pois­to­tek­nii­koi­den kehit­tä­mi­nen riit­tä­vän edul­li­sik­si, jot­ta mark­ki­nat toimivat.

    Jos ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di pel­kis­te­tään takai­sin hii­lek­si, sii­nä kuluu enem­män ener­gi­aa kuin mitä polt­taes­sa on saa­tu. Tämä sik­si, että hyvin mata­las­sa kon­sent­raa­tios­sa ole­van hii­li­diok­si­din kerää­mi­nen vaa­tii energiaa.

    Tai jos kek­sim­me jon­kin näp­pä­rän pai­kan ja tavan, jol­la ilma­ke­häs­sä ole­van hii­li­diok­si­din voi hau­da­ta jon­ne­kin pois tiel­tä, niin sekin on hal­vem­pi sovel­taa voi­ma­lan savu­kaa­sui­hin kuin ilmakehään.

    Pois­ke­rää­mi­nen tulee ajan­koh­tai­sek­si sit­ten, kun pääs­töt ovat olen­nai­ses­ti nol­las­sa ja kon­sent­raa­tio­ta halu­taan alen­taa. Ja sil­loin­kin jos­tain on syy­tä löy­tyä run­saas­ti energiaa.

    Ei mei­dän elinaikanamme.

  39. Yksi kes­kei­nen ongel­ma ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on se, että kun ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan edel­lyt­tä­mä elin­ta­po­jen muu­tok­seen kehot­ta­mi­nen ei tuo ääniä vaan ennem­min­kin vie nii­tä, niin tämän vuok­si polii­ti­kot, jot­ka oli­si­vat avain­hen­ki­löi­tä otta­maan tämän asian esil­le, eivät oikein omaa insen­tii­viä teh­dä sil­le mitään.

    Pitäi­si ensin kes­kus­tel­la enem­män sii­tä, mitä eko­lo­gi­nen elä­mä on ja mitä uhrauk­sia vaa­dim­me kan­sa­lai­sil­ta. Täs­tä ei puhu­ta nyt juu­ri lain­kaan. Val­lit­see vain epä­mää­räi­nen käsi­tys, että pitäi­si olla joten­kin ekologinen.

    Kun joku käsi­tys on muo­dos­tet­tu, polii­tik­ko­jen pitäi­si sit­ten vaa­tia ihmi­siä elä­mään eko­lo­gi­ses­ti sekä näyt­tää itse esi­merk­kiä. Ehkä­pä päte­vien polii­tik­ko­jen pitäi­si jul­kais­ta omat kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­tie­ton­sa samoin kuin hen­ki­lö­koh­tai­sen vaa­li­bud­jet­tien koh­dal­la on tehty.

    Tie­dän, että tämä on ehkä poik­ki­te­loin puo­lue­po­li­tii­kan perus­ten­dens­sien kans­sa, joi­hin liit­tyy ään­ten ja kan­na­tuk­sen hake­mi­nen, mut­ta sil­ti poli­tii­koil­la on yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun kes­kiös­sä ole­va­na ryh­mä­nä sel­keäs­ti suu­rin vas­tuun­kan­ta­jan ase­ma täs­sä asiassa.

  40. Tai­to Mik­ko­nen: Kuka ei tie­dä? Hän otta­koon sel­vää, kysyköön?
    Minä olen asu­nut vuo­de 1983 tam­mi­kuun lopus­ta pas­sii­vi­ses­sa aurin­ko­ta­los­sa. Kukaan vih­reis­tä ei kiin­nos­tu tekoi­hin asti hii­li­neut­raa­lis­ta hal­vas­ta asu­mi­ses­ta. No, eipä muut­kaan mut­ta mikä ero sii­nä sit­ten on?

    Jätän odot­ta­maan hyväk­syn­tää – vai hylkäämistä. 

    Ase­te­taan­pa sil­le talol­le pari yleis­tä vaatimusta:

    1. Sisäil­man laa­dun pitää olla nor­mien mukai­sel­la tasol­la (ilman­vaih­don volyymi).

    2. Läm­pö­ti­lan lat­tia­ta­sol­la tulee olla nor­maa­lil­la tasolla.

    3. Läm­pi­män käyt­tö­ve­den läm­pö­ti­lan ja mää­rän pitää vas­ta­ta tavan­omais­ta kulutusta.

    4. Talos­sa ei saa olla raken­ne­rat­kai­su­ja, jot­ka altis­ta­vat sen esi­mer­kik­si kosteusvaurioille.

    5. Talo ei saa olla kesäl­lä lii­an lämmin.

    Jos talo todel­la täyt­tää nämä vaa­ti­muk­set, ja sen ulkoi­nen net­toe­ner­gia­vuo (säh­kö, kau­ko­läm­pö, polt­toai­neet) vuo­den aika­na on nol­la, niin asias­ta kan­nat­tai­si rum­mut­taa enem­män. Osin tule­vai­suut­ta aja­tel­len vie­lä kriit­ti­sem­pi kysy­mys on talon net­toe­ner­gian­ku­lu­tuk­sen mää­rä ja laa­tu (kau­ko­läm­pö, säh­kö, polt­toai­ne) tal­vi­pak­ka­sil­la suu­ren kulu­tuk­sen aikaan.

    Miten­kään vähät­te­le­mät­tä pas­sii­vi­ta­lo­ja — päin­vas­toin! — niis­sä usein on jokin yllä­ole­vis­ta asiois­ta haas­tee­na. En mis­sään tapauk­ses­sa halua olla raken­nus­tek­niik­kas­kep­tik­ko, mut­ta ihan rea­li­teet­tin mukaan ihmi­set halua­vat muka­via talo­ja, ja säh­kö­verk­ko inho­aa huippukulutusta.

    Talon raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat sit­ten ehkä toi­nen tari­na. Sil­le on teh­tä­vis­sä pal­jon­kin esi­mer­kik­si vaa­ti­mal­la raken­nus­mää­räyk­sil­lä tiet­ty­jä asioita.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen käyt­tä­nyt pal­jon tuo­ta tpyy­luo­man lin­kit­tä­määä kuvaa kau­pun­ki­seu­tu­jen polt­toai­neen käy­tös­tä. En tee sitä enää, kos­ka tie­dot ovat vuo­del­ta 1989. Se antaa pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta aivan lii­an valoi­san kuvan. Raken­teen hajoa­mi­nen alkoi vas­ta 1990-luvulla. 

    Eipä tuo­ta hajoa­mis­ta tuos­sa mal­lis­sa edes näkyi­si, sil­lä paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä pk-seu­dun väen­ti­heys on rah­tusen kas­va­nut, ei las­ke­nut. Liik­ku­mi­seen käy­tet­ty ener­gia lie­nee sil­ti nousus­sa. Hel­sin­gin väen­ti­heys on muu­ten täs­mäl­leen sama nyky­ään kuin tuos­sa kuvas­sa — siis vuon­na 1989. Tämä selit­ty­nee tosin taan­noi­sel­la Sipoon valloitusretkellä.

  42. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    IPCC:n vii­mei­nen raport­ti on jo niin van­hen­tu­nut, että jos seu­raa­vaan tuli­si kaik­ki nyky­tie­to, niin se vai­kut­tai­si lähin­nä sci­fil­tä. Ei ole kuu­lem­ma tulos­sa. Jos ne polii­ti­kot, jot­ka edes vai­vau­tu­vat otta­maan asias­ta sel­vää luke­vat vain IPCC:n raport­tia, niin ei ihme että toi­met laa­haa peräs­sä, ja suu­rin osa koit­taa toi­saal­ta vain kii­reh­tiä vää­rään suun­taan. Mones­sa asias­sa vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nut nega­tii­vi­nen tren­di on alka­nut kiih­tyä jyr­käs­ti aivan vii­me vuo­si­na, ja sil­ti ongel­mia vähä­tel­lään yhden vuo­den poik­kea­mi­na. Vaik­ka tie­de kyke­ni ennus­ta­maan tämän las­kut­ren­din, niin sil­ti polii­tik­ko­ja ja talous­joh­ta­jia ei kiin­nos­ta. Minun pes­si­mis­mi joh­tuu täs­tä asiasta. 

    Ilmei­ses­ti ensim­mäi­nen kom­ment­ti­ni tähän oli tur­han ilkei­le­vä, joten esi­te­tään­pä kysy­myk­set nyt hie­man neutraalimmin.

    Eli jos IPCC ja “tie­teel­li­nen kon­sen­sus” ei enää kel­paa­kaan auk­to­ri­tee­tik­si ilmas­to­asiois­sa, niin mis­tä ihmees­tä tätä “nyky­tie­toa” sit­ten pitäi­si hank­kia? Mis­tä löy­tyy vii­mei­sin tie­to kiih­ty­väs­ti jyrk­ke­ne­vis­tä nega­tii­vi­sis­ta trendeistä?

    Jos ainoak­si läh­teek­si jää joku juha­ni­sa­lo­vaa­ra, joka kir­joit­taa netis­sä, että joku media­tai­teen­mais­te­ri on näin huhu­jen mukaan jos­kus sano­nut, niin kyl­lä­hän täl­läi­nen “nyky­tie­to” jää pel­käs­tään sci­fik­si — oikeas­taan jopa ilman sitä sci- ‑alkua.

    Täl­lä kom­men­til­la ei ole mikään tar­koi­tus hyö­kä­tä kenen­kään per­soo­naa vas­taan vaan tuo­da esil­le se, että jos asias­ta halu­taan kes­kus­tel­la ja esit­tää aihet­ta kos­ke­via väit­tei­tä, niin oli­si aika vält­tä­mä­tön­tä esit­tää myös jotain todis­tei­ta oman kan­tan­sa tuek­si — var­sin­kin jos väit­tää esim. IPCCn ole­van vää­räs­sä ja tut­ki­joi­den tai­pu­neen valeh­te­le­maan pai­nos­tuk­sen alla. Mut­ta ehkä asias­ta ei ole­kaan tar­koi­tus kes­kus­tel­la vaan levit­tää pel­koa ja kau­hua kan­sa­lais­ten keskuudessa…

  43. tie­de­mies:
    IPCC:n suo­si­mat ennus­teet on kyl­lä vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na yli­tet­ty, ei alitettu. 

    Vii­te?

    IPCC on myös tois­tu­vas­ti sää­tä­nyt nii­tä ennus­tei­ta alas­päin sii­tä mitä tut­ki­jat ovat ehdot­ta­neet kos­ka poliit­ti­nen pai­ne vähät­te­lyyn on suuri. 

    Mis­sä on esi­tet­ty sel­lai­sia vaka­vas­ti otet­ta­via tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mukaan oli­si perus­tel­tua pää­tyä kor­keam­piin ennus­tei­siin (vii­te)?

    Sinän­sä­hän poliit­ti­nen pai­ne on var­maan­kin todel­lis­ta — nyky­ään­hän IPCC jul­kai­see “tii­vis­tel­män polii­ti­koil­le” ennen tie­teel­li­siä raport­te­ja, jot­ta voi­daan tar­kis­taa, ettei jäl­kim­mäis­ten sisäl­tö ole riis­ti­rii­das­sa poliit­tis­ten tar­pei­den kans­sa. Kui­ten­kin pai­ne on aiem­min saa­nut muut­ta­maan mm. WG1:n lopul­li­sen ja tut­ki­joi­den hyväk­sy­män draf­tin sisäl­töä siten, että joh­to­pää­tös “ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia ei voi­da vie­lä havai­ta” on muut­tu­nut muo­toon “ilmas­ton­muu­tos on sel­väs­ti havait­ta­vis­sa”.

    Oli­si­ko­han päin­vas­tai­ses­ta löy­det­tä­vis­sä jotain todis­tet­ta­vis­sa ole­via esimerkkejä?

    Sinän­sä ilmas­ton­muu­tok­sen vähät­te­lyyn pyr­ki­vä poliit­ti­nen pai­ne on näyt­tä­nyt toi­mi­van vähän kum­mal­li­seen suun­taan — IPCC:stähän on aiko­jen saa­tos­ta läh­te­nyt tai savus­tet­tu ulos nime­no­maan pahim­piin ennus­tei­siin epäi­le­väs­ti suh­tau­tu­via tut­ki­joi­ta (Lindzen, Chris­ty, Land­sea jne.) — luu­li­si, että ennem­min kaik­kein huo­les­tu­neim­mat tut­ki­jat oli­si­vat ensim­mäi­se­nä jät­tä­mäs­sä lai­van tur­hau­tu­mi­sen vuoksi.

    Sit­ten kun raport­tiin ui pari tul­kin­nan­va­rais­ta koh­taa niin krii­ti­kot ovat nii­den kim­pus­sa ja huu­ta­vat alar­mis­mis­ta ja hui­jauk­ses­ta heti. 

    Miten sinun mie­les­tä­si nii­tä IPCCn raport­tiin tulos­sa ole­via kuvaa­jia pitäi­si sit­ten tul­ki­ta? Onko niin, että vain denia­lis­teil­la on niin paha tait­to­vir­he, että he näke­vät kuvat nurin­nis­koin ja että oikeas­ti kuvaa­jat juu­ri osoit­ta­vat­kin ennus­tei­den ylittyneen?

  44. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Eikö­hän lähes jokai­nen suo­ma­lai­nen ottai­si samoil­la asu­mis­kus­tan­nuk­sil­la kah­des­ta muu­ten saman­lai­ses­ta ja samas­sa pai­kas­sa sijait­se­vas­ta asun­nos­ta ennem­min sen jos­ta näkee merel­le tai puis­toon. Ver­rat­tu­na sii­hen jos­ta näkee­kin moot­to­ri­tiel­le ja parkkipaikalle. 

    Eihän sel­lais­ta tilan­net­ta syn­ny kuin tai­ta­mat­to­mal­ta asun­non­myy­jäl­tä. Jos on muu­ten saman­lai­set asun­not, ja siis myös samat asu­mis­kus­tan­nuk­set, mut­ta toi­ses­ta on meri­nä­kö­ala, sii­tä pyy­de­tään enem­män. Tie­de­tään yleisesti,että se on sta­tus­ta, joka kuu­luu lisä­tä hintaan.

  45. Eihan läm­pe­ne­mi­nen ole vii­me vuo­si­na ihan IPCC:n mal­lien mukaan ole men­nyt. Näyt­täi­si tul­leen tasai­nen vai­he sit­ten vuo­den 1998 (maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lal­la). Satel­liit­ti­mit­tauk­set (1979–2011)näyttävät tren­diä noin 1.5 C/100 vuot­ta. Tämän tilas­tol­li­nen voi­ma on suu­rem­pi kuin muu­ta­man vuo­den tren­din. No täs­tä tren­dis­tä­hän sit­ten voi­daan poi­ke­ta suun­taan tai toi­seen, ilmasto/ilmastonmuutos voi tuot­taa yllä­tyk­siä. Ilmastolla/lämpötilalla näyt­tää ole­van noin 60 vuo­den sykli, joka selit­täi­si 1930-luvun läm­pi­män kauden.

    Huo­jen­ta­vaa on CO2:n spekt­rin kyl­läs­ty­mi­sil­miö ja se, että ihmi­sen tuot­ta­man hii­li­diok­si­din osuus on vain noin 5% sen koko­nais­pääs­tös­tä. Tosin läm­pö­ti­lan nousu kiih­dyt­tää luon­nol­lis­ta CO2-emissiota.

  46. Toi­sin kuin vas­taan­väit­tä­jät, en yri­tä esiin­tyä asian­tun­ti­ja­na asias­sa. Kuten vas­taan­väit­tä­jil­lä, minul­la­kaan ei ole mitään meriit­te­jä sel­lai­seen. Minä­kin tois­te­len vain ver­kos­ta ja leh­dis­tä löy­ty­vien artik­ke­lien sano­mi­sia. Täs­sä on esi­mer­kik­si vähän sii­tä miten “skep­ti­koil­la” on tapa­na kiin­nit­tää huo­mio epäolennaiseen:
    http://www.newscientist.com/mobile/article/dn23014

    Ja väi­te aliar­vioin­nos­ta on peräi­sin täältä:
    http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=climate-science-predictions-prove-too-conservative

  47. okt:ssa asu­ja­na voin sanoa että kyl­lä esim.aurinkosähkö kiin­nos­tai­si lisä­säh­kön tuot­ta­ja­na okt:ssani,MUTTA(ja iso sellainen)kun asum­me tääl­lä leveys­pii­ril­lä niin sil­loin kun säh­köä tar­vit­see (talvi)niin aurin­ko ei vaan tah­do pais­taa kuin muu­ta­man tunnin.

    ja puhu­taan siis läm­mi­tys­säh­kös­tä-aina­han Suo­men säh­kön­ku­lu­tus­hui­put osu­vat paukkupakkasille.

    pal­jon puhu­taan uusiu­tu­vis­ta ener­gia muo­dois­ta ‚mut­ta onko Suo­mes­sa panos­tet­tu tut­ki­muk­seen säh­kön “varas­toin­nis­ta”.

    se ihminen/yritys joka kek­sii “akun“joka varas­toi säh­köä-siis suu­ria mää­riä- tulee mul­lis­ta­maan maa­il­man ja ener­gia­tuo­tan­non sitä kautta

    help­po se on ete­lä/­kes­ki-euroo­pas­sa raken­nel­la aurin­ko­ken­no­ja kun siellä:
    a)ei ole pauk­ku­pak­ka­sia siis 5kk:n talvea
    b)aurinko pais­taa suht koht tasai­ses­ti läpi vuoden

  48. uusi kas­vo tääl­lä: se ihminen/yritys joka kek­sii “akun”joka varas­toi säh­köä-siis suu­ria mää­riä- tulee mul­lis­ta­maan maa­il­man ja ener­gia­tuo­tan­non sitä kautta

    Ja sen lisäk­si ko. taho tulee kek­sin­nöl­lään aivan käsit­tä­mät­tö­män rik­kaak­si, jos ei hoi­da hom­mi­aan ihan toi­vot­to­man huo­nos­ti. Tie­de­puo­lel­la moi­seen kek­sin­töön joh­ta­vas­ta inno­vaa­tios­ta saat­taa pääs­tä kuu­lui­sil­le päi­väl­li­sil­le Ruotsiin.

    Kos­ka kaik­ki tie­tä­vät tämän, kek­sin­töä etsi­tään sato­jen kova­ta­sois­ten tut­ki­mus­ryh­mien, tuhan­sien yri­tys­ten ja mil­jar­dien euro­jen voimin.

    Akut ovat äärim­mäi­sen kes­kei­nen osa nykyis­tä tek­no­lo­gi­aa. Pie­net­kin paran­nuk­set ovat suu­ren rahan arvoi­sia. Mut­ta juu­ri täs­tä syys­tä akku­tek­no­lo­gian kehi­tys on hidas­ta niin kus­tan­nus­ten kuin kapa­si­teet­tien­kin osal­ta. Nopeat­kaan kehi­ty­sas­ke­leet eivät ole mah­dot­to­mia, mut­ta nii­den varaan ei kan­na­ta pal­jon laskea.

  49. Jyr­ki Pato­mä­ki: Tie­de­tään yleisesti,että se on sta­tus­ta, joka kuu­luu lisä­tä hintaan. 

    Ei se ole mitään ihme “sta­tus­ta” (jol­la kai siis täs­sä kuten yleen­sä tar­koi­te­taan sta­tus­sym­bo­lia eli hank­ki­jan­sa sosi­aa­lis­por­va­ril­lis­ta arvoa­se­maa itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti lisää­vää ulkois­ta tun­nus­ta) — vaan yksin­ker­tai­ses­ti asu­mi­sen miel­lyt­tä­vyyt­tä lisää­vä ominaisuus. 

    Joka siis on halut­ta­va ihan kenen tahan­sa mie­les­tä ihan ilman että sii­tä ker­rot­tai­siin suu­reen ääneen suku­lai­sil­le ja kut­sut­tai­siin lii­ke­kump­pa­nit­kin kat­se­le­maan maisemaa. 

    Näh­tä­väs­ti taval­li­sen hel­sin­ki­läi­sen arkea hel­pot­taa kun ne tavoit­ta­mat­to­mis­sa ole­vat muka­vat asiat voi dis­sa­ta parem­man väen tur­hak­keik­si joi­ta itse kor­keam­man moraa­lin omaa­va­na demo­kraat­ti­na ei voi kuvi­tel­la­kaan tarvitsevansa.

    (Asun­to­jen hin­nat eivät muu­ten muo­dos­tu sii­tä että jotain “lisä­tään hin­taan”. Ne muo­dos­tu­vat sii­tä mitä joku on val­mis maksamaan.)

  50. Osmol­ta vaa­di­taan sel­viä ehdo­tuk­sia CO2-pääs­tö­jen leikkauksissa!

    Minua­kin on vai­van­nut vih­rei­den pel­ko ker­toa totuus sii­tä elä­män­ta­vas­ta jota kes­tä­vä kehi­tys tar­koit­taa. Täs­sä perus­in­si­nöö­rin faktoja:

    - Ei auto­ja yksi­tyis­käy­tös­sä. Jul­ki­nen lii­ken­ne­tar­ve eta­no­lil­la ja biokaasulla.
    — Ei lentämistä
    — Jul­ki­nen lii­ken­ne vain kis­ko­lii­ken­net­tä ja laivoja.Ruotsin lai­vat aja­vat hil­jaa 2 vrk Tukholmaan.
    — Ei lihan­syön­tiä. Ehkä poik­keuk­se­na itse kas­va­te­tut siat ja kanit. Syö­mi­nen aiheut­taa nyt 2,5 ton­nia CO2 per vuo­si per asu­kas Suomessa.
    — Ei lem­mik­ke­jä. Koi­ra aiheut­taa noin 2 ker­taa ihmi­sen syö­mi­sen pääs­töt lihan takia eli 5 ton­nia vuodessa.
    — Läm­mi­tys vain CHP-kau­ko­läm­pö tai puu­läm­mi­tys maal­la. Kau­ko­läm­pö 80% biol­la ja 20% kaa­sul­la ja kaa­su lähin­nä sen takia että 54% säh­kö­saan­non takia toi­mii erin­omai­se­na säätövoimana.
    — Kaik­ki lähi­liik­ku­mi­nen ja puu­has­te­lu teh­dään lihas­voi­mal­la. Lap­suu­des­sa­ni 1950-luvul­la meil­lä ei ollut koto­na kuin yksi säh­köl­lä toi­mi­va lai­te, radio, eikä tie­ten­kään mitään polt­to­moot­to­rei­ta. Kivaa oli. 1958 Suo­men säh­kön­ku­lu­tus oli pie­nem­pi kuin mitä nyky­ään on koti­mais­ta vesivoimaa.

    Tämä ei oli­si kovin lep­poi­saa, jos se tar­koit­taa lais­kot­te­lua, mut­ta toki ihmi­sar­vois­ta elä­mää. Eikä kenen­kään tar­vit­si­si käy­dä kun­to­sa­lil­la eikä kukaan oli­si ylipainoinen.Ja pääs­töt oli­si­vat rei­lus­ti alle 1 ton­ni CO2 per asu­kas per vuo­si, kun ei oli­si rahaa tuon­tik­rää­sän ostoon.

    Ja jos kävi­si­kin niin, että ilmas­ton­muu­tos oli­si­kin hum­puu­kia niin sil­ti oli­sim­me erit­täin hyvin val­mis­tau­tu­nei­ta raa­ka-ainei­den ja fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den rajuun hin­nan nousuun. Ja se on aina­kin fak­ta joka toteu­tuu. Pian. 

    Las­si Hietanen

  51. Las­si Hie­ta­nen:
    Osmol­ta vaa­di­taan sel­viä ehdo­tuk­sia CO2-pääs­tö­jen leikkauksissa!

    Minua­kin on vai­van­nut vih­rei­den pel­ko ker­toa totuus sii­tä elä­män­ta­vas­ta jota kes­tä­vä kehi­tys tar­koit­taa. Täs­sä perus­in­si­nöö­rin faktoja:

    Hie­no­ja ehdo­tuk­sia ker­ta kaik­ki­aan. Vahin­to että Suo­mi ei pääs­syt jäse­nek­si YK:n tur­va­neu­vos­toon esit­tä­mään näi­tä ja mui­ta vas­taa­via edis­tyk­sel­li­siä ehdo­tuk­sia maa­pal­lon pelastamiseksi.

    Kuten vaa­dit, Suo­mi voi ottaa nämä toi­men­pi­teet käyt­töön yksi­puo­li­ses­ti. Vali­tet­ta­vas­ti edus­kun­nan lain­sää­dän­tö­val­ta ei ulo­tu maam­me rajo­jen ulkopuolelle,joten kaik­ki muut kan­sat on tuo­mit­tu kadotukseen.

    Kun­non insi­nöö­ri­nä ker­to­net kui­ten­kin, kuin­ka mon­ta piko­se­kun­tia ilmas­to­ka­ta­stro­fi vii­väs­tyy Suo­men osal­ta näi­den toi­men­pi­tei­den ansios­ta. Toki­han sinä olet sen laskenut. 

    Mikään ei estä sinua otta­mas­ta esit­tä­miä­si peri­aat­tei­ta käyt­töö­si vaik­ka heti. Mil­loin aiot aloittaa?

  52. Sep­po Nurmelle!

    Et ihan ymmär­tä­nyt. En todel­la­kaan usko että nämä kos­kaan mene­vät läpi poliit­ti­ses­ti demo­kra­tias­sa. Jos meni­si­vät Suo­mes­sa, ei sil­lä oli­si mitään mer­ki­tys­tä. Help­po vakuut­tua vii­meis­tään työ­reis­sul­la Kiinaan. 

    Ker­roin ne vain sik­si että usko sii­hen ettei mis­tään tar­vit­se luo­pua ja insi­nöö­rit hoi­taa hom­man on käsit­tä­mä­tön. Vaik­ka insi­nöö­rit voi­si­vat­kin hoi­taa hom­man, niin aika ei rii­tä. Pitäi­si jo tun­nus­taa ettei tek­no­lo­gia ehdi mukaan. Ilmas­to läm­pi­ää 100% var­mas­ti jol­lei kulu­tus­ta lei­ka­ta 90%. Ilmas­to toden­nä­köi­ses­ti läm­pi­ää täl­lä vuo­si­sa­dal­la aina­kin 4 astet­ta ja toden­nä­köi­ses­ti 6 astet­ta ja sil­loin Sipe­rian ja Kana­dan soi­den metaa­ni vapau­tuu ja sen läm­piä­mi­sen las­ke­mi­seen ei löy­dy riit­tä­vää kapa­si­teet­tia omaa­via tietokoneita.

    Myön­nän että olen tämän mie­li­pi­tee­ni kans­sa hör­hö­jen seu­ras­sa. Kuten
    Maa­il­man­pank­ki, PwC, Kevin Anders­son, Bris­to­lin yliopisto.

    Kun myön­tää tämän niin val­tioi­den ei kan­na­ta työn­tää rahaa (vel­ka­ra­haa) co2:n tal­teen­ot­toon, säh­kö­au­toi­hin, läm­pö­pump­pui­hin jne.

Vastaa käyttäjälle tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.