Leppoistaminen yleistyy

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 3/3)

Keynes ennusti aikanaan, että mei­dän aikanamme ihmiset tek­i­sivät työtä vain muu­ta­man tun­nin viikos­sa, kos­ka työn tuot­tavu­us on teknolo­gian mukana kas­vanut niin paljon, että kaik­ki tarpeelli­nen syn­tyy vähäl­lä työ­panok­sel­la. Tuot­tavu­u­den nousun hän ennusti oikein, mut­ta muuten ei men­nyt ihan putkeen.

On oikeas­t­aan ihme, että tuot­tavu­u­den nousus­ta niin pieni osa on otet­tu lisään­tyneenä vapaa-aikana. Län­si-Euroopan vauras­tuneis­sa mais­sa työaikaa on lyhen­net­ty yleistyneen osa-aikatyön kaut­ta. Enti­sis­sä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa työai­ka on pitkä van­has­ta tot­tumuk­ses­ta ja heikon tuot­tavu­u­den vuoksi.

Tätä kuvaa ei voi tulki­ta niin, että työa­jan piden­tämi­nen viidel­lä pros­en­til­la Suomes­sa lask­isi val­tion velan roskalaina-luokkaan. Mais­sa, jot­ka ovat hoi­ta­neet talouten­sa kun­nol­la, eletään mukavaa elämää, ja osa mukavaa elämää on lyhyt työvu­osi. Suo­mi on selvä poikkeus. 

On jok­seenkin var­maa, että Län­si-Euroopan tie tulee ole­maan Suomenkin tie. Oireena tästä on, että tosi­asialli­nen vuos­i­työai­ka on lyhen­tynyt 70 tun­nil­la vuodes­ta 2000, vaik­ka työaikaa ei viral­lis­es­ti ole lyhen­net­ty. Moni havait­see, että saa aivan riit­tävän ansio­ta­son nelipäiväisel­lä viikol­la. Vaik­ka viisipäiväi­nen viikko toisi vielä korkeam­man ansio­ta­son, ylimääräi­nen vapaapäivä on arvokkaampi. Helsin­gin seudul­la, jos­sa asum­i­nen on kallista ja palkkata­so tämän vuok­si vähän korkeampi, houku­tus lep­pois­tamiseen on suuri per­i­jä­sukupolvel­la, joka on saanut perin­nök­si suvus­sa kulke­van asunnon.

Julkiselle taloudelle lep­pois­t­a­mi­nen on haaste. Kun vähen­tää työaikaansa kymmenel­lä pros­en­til­la, vähen­tää vero­jen mak­sua enem­män kuin kymmenel­lä pros­en­til­la. Oikeus eläk­keeseen ja työt­tömyysko­r­vauk­seen piene­nee vas­taavasti, mut­ta lap­silleen halu­aa kuitenkin yhdek­sän­vuo­tisen perusk­oulun ja sairaalas­sa tasokkaan hoidon.

Lep­pois­t­a­mi­nen vähen­tää joitakin julk­isia meno­ja.  Päivähoidon tarve vähe­nee ja on syytä olet­taa, että parem­min toimi­va kansalaisy­hteiskun­ta vähen­tää eri­lais­ten ammat­ti­aut­ta­jien työtä las­ten­suo­jelus­ta van­hus­ten­hoitoon. Tämä tuskin riit­tää paikkaa­maan lyhyem­mästä työa­jas­ta koitu­vaa veromene­tys­tä. Ongel­maa pahen­taa se, että lep­pois­tamiseen on varaa niil­lä, joil­la ansio­ta­so on suh­teel­lisen korkea. Hei­dän koulu­tuk­seen­sa yhteiskun­ta on panos­tanut keskimääräistä enem­män rahaa.

Viime vuosi­na eri­tyis­es­ti lääkärit ovat vähen­täneet työ­tun­te­jaan. Tämä tosin tarkoit­taa, että yhä use­ampi lääkäri tekee työ­suo­jelu­lain hyväksymää tun­timäärää. Jostain syys­tä ylitöi­den rajoi­tus­ta ei sovel­leta lääkärei­hin oikein mis­sään maas­sa. Mut­ta on myös lääkäre­itä, jot­ka työsken­televät vain sun­nun­taisin tai vain kolme kuukaut­ta vuodessa viet­täen lop­ut ajas­taan jos­sain Goan kaltaises­sa paikassa.

Huo­mat­takoon kuitenkin, että työl­lisyy­den taso vaikut­taa julkisen talouden tas­apain­oon paljon enem­män kuin työa­jan pitu­us. Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten Suomes­sa ja Ruot­sis­sa tehti­in henkeä kohden jok­seenkin yhtä paljon työtä. Ruot­sis­sa työvu­osi oli sata tun­tia vuodessa lyhyem­pi, mut­ta use­ampi oli töis­sä. Ruotsin malli toi­mi julkisen talouden kannal­ta olen­nais­es­ti parem­min. Nyt ero vuos­i­työa­jas­sa Suomen ja Ruotsin välil­lä on enää 40 tun­tia vuodessa.

 

 

 

181 vastausta artikkeliin “Leppoistaminen yleistyy”

  1. No USA:ssa esimerkik­si mus­ta nainen tekee yleen­sä paria kolmea työtä kos­ka on yksin­huolta­ja ja köyhä.

    Vai­h­toe­htoinen hypo­teesi on: Globaalin kil­pailun takia palkat laske­vat ja ihmiset alka­vat tehdä enem­män työtä. Pidem­pää päivää tai kah­ta työtä.
    Lep­pois­t­a­mi­nen jää vähälle. Sosi­aal­i­tur­va heikke­nee kos­ka rahaa ei ole.

  2. Mik­si samaan aikaan vero­tuk­sen pitäisi perus­tua mak­set­tui­hin työ­tun­tei­hin eikä poten­ti­aal­isi­in työ­tun­tei­hin? Lep­poista minkä halu­at, mut­ta isoveli ottaa omansa poten­ti­aalisen tulon perus­teel­la ei tehdyn…

    Oli­han ennen ole­mas­sa pin­ta-ala vero, joka ei perus­tunut myy­tyyn puumäärään vaan met­sän teo­reet­tiseen kasvukykyyn. Eikö sama voisi toimia tuloverotuksessa?

    Oitis kut­sumaan vero-oikeu­den pro­fes­sorit eduskun­taan kuultavaksi!!!

  3. Mikä höpökäyrä tuo on oikein olevinaan.
    En taa­tusti usko että työ­tun­tun­tien erot ovat noin suuria.

    1. En taa­tusti usko että työ­tun­tun­tien erot ovat noin suuria.

      Kat­so asteikkoa. Se ei ala nol­las­ta vaan 1000 tunnista/vuosi, kos­ka kuva on pieni. Lähde on OECD:n eco­nom­ic outlook.

  4. Jos lep­pois­t­a­mi­nen yleistyy, niin eikö siihen “lääke” ole kak­si verokeinoa, jot­ka on muutenkin ollut tapetil­la ns. tule­vaisu­u­den tärkeimp­inä veroina: kulu­tus- ja hait­taverot (iskee lep­pois­ta­jien rahankäyt­töön) ja korkeampi kiin­teistövero (iskee lep­pois­ta­jien niihin perintökämppiin)?

  5. En ole aivan var­ma, voiko Sak­san lyhyt­tä vuos­i­työaikaa selit­tää lep­pois­tamisen yleistymisel­lä. Seli­tyk­senä on ennem­minkin per­in­teiset sukupuoliroolit. Päivähoito on lapsen kengis­sä, minkä vuok­si naiset jäävät koti­in tai tekevät puol­ta päivää — pakos­ta. Miehet taas paina­vat töitä kel­lon ympäri pieteetillä.

    1. Tätä tilas­tolukua eivät kotiäid­it pääse alen­ta­maan, kos­ka mukana ovat vain ansio­työtä tekevät. Hyvin lyhyt­tä työvuot­ta tehdään myös Norjassa.

    1. Ymmärtääk­seni nuo tilas­tot perus­tu­vat tilas­tokeskuk­sen otan­ta­an ja puhe­lin­haas­tat­telu­un. Minäkin olen joskus tuo­hon otok­seen joutunut. Kysyvät puhe­limes­sa, mon­tako tun­tia olet täl­lä viikol­la tehnyt ansiotyötä.

  6. Monel­la työ­paikalla on jo nyt liikaa väkeä. Ennen pääl­liköt eivät osan­neet lähet­tää fak­sia nyt tekevät pow­er­pointitkin ja investoin­ti­laskel­mat itse.
    Parhail­laan automa­ti­soin­ti tekee mon­en taloushallinnon työn­tek­i­jän töitä salaa tarpeettomiksi.
    Nykyti­las­sa tehtäviä siir­retään yksiköi­den välies­imiehille ja asiantun­ti­jate­htävien työn­tek­i­jöille, jot­ka ovat katkea­mas­sa huonos­ti toimivien sovel­lus­ten johdosta.
    Parin vuo­den päästä sähköiset laskut ja automaat­tiset tililöin­nit sekä itsepa­lve­lu­toimiset matkalasku ja työaika­jär­jestelmät lait­ta­vat joukoit­tain hallintoih­misiä kilometritehtaalle.
    Sih­teer­it ovat jo kadon­neet seu­raa­vana vähe­nee yleishallinto.
    Eikö näitä ihmisiä tulisi ohja­ta hoi­va-alalle eikä tuo­da Espan­jas­ta työntekijöitä.

  7. Ei maail­ma tarvitse lisää työ­tun­te­ja. Kaik­ki kulu­tuk­seen tarvit­ta­va kama tuote­taan jo nyky­isil­lä työ­tun­neil­la. Ahti­saari oli Nobelpuheessaan huolis­saan siitä, että lähivu­osi­na tulee noin mil­jar­di nuor­ta työikään. Täl­lä het­kel­lä maail­mas­sa tekee palkkatyötä noin mil­jar­di ihmistä — ja ihan tot­ta, kaik­ki tavara tulee tuotet­tua jo sil­lä porukalla ja tuot­tavu­us sen kun kas­vaa. Meil­lä on yli­jäämäih­misiä, ei tarvet­ta lisätä työntekoa.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Lähde on OECD:n eco­nom­ic outlook.

    http://stats.oecd.org/Index.aspx?DatasetCode=ANHRS

    Sieltä löy­tyy työa­jan kehi­tys koko 2000-luvulle ja paljon muu­takin mie­lenki­in­toista. Ihan kätevä tietokanta.

    Maini­taan vaik­ka täl­lainen tilas­toti­eto, että miehen viikko­työa­jan pitu­us on Suomes­sa keskimäärin 4 tun­tia pidem­pi kuin naisil­la, Sak­sas­sa miehet tekevät keskimäärin 10 tun­tia naisia pidem­pää viikkoa, Hol­lan­nis­sa peräti 11 tun­tia. Työssäkäyvien hol­lan­ti­lais­ten nais­ten keskimääräi­nen viikko­työai­ka on vain 24.5 tun­tia, jos voimme luot­taa OECD:n tilas­toin­time­todei­hin. Hol­lan­nis­sa taitaa olla paljon fik­sum­mat fem­i­nis­tit kuin Suomessa.

    Haku­ja voi kus­to­moi­da ikäryh­mien mukaan jne.
    Tuos­ta tietokan­nas­ta voisi etsiä tukea tai ainakin kor­re­laa­tioi­ta aika mon­i­naisille hypo­tee­seille. Gap­min­der vielä rin­nalle avuksi.

  9. Muistin tosi­seikat väärin. Ei Ahti­saari puhunutkaan mil­jardista nuores­ta, jot­ka tule­vat koh­ta työikään. Mis­tähän minä sen sain ajatuk­sen sain päähäni, kos­ka en halua omia tois­t­en ajatuksia… 

    Puheessaan MA kuitenkin tote­si: If the present trend con­tin­ues, we will be faced with a sit­u­a­tion where hun­dreds of mil­lions of young peo­ple will be out of work in coun­tries that are in ear­ly stages of devel­op­ment. If noth­ing is done, we will be cre­at­ing an effec­tive breed­ing ground for crime, insta­bil­i­ty and war as young peo­ple lose all hope. I believe that the fight against pover­ty is also the most effec­tive mea­sure of coun­ter­ing ter­ror­ism in the long term.

    Sekoitin pahasti kak­si eri asi­aa, vau­raiden maid­en lep­pois­tu­mistrendin ja työvoiman kokon­ais­tar­jon­nan, sulavasti keskenään. Perusa­jatuk­seni kuitenkin oli, että työn­tek­i­jöitä maail­mas­sa piisaa. Ehkä kyse on vain tasais­es­ta tulon­jaos­ta, tasa-arvos­ta, veljeydestä. 

    Dar­win­is­mi ja linko­lalaisu­us nos­taa ajatuk­sis­sani päätään. Auts.

  10. Itsel­läni tuli kyl­lä kyynis­es­ti mieleen että onko nuo Kreikan työ­tun­nit nyt oikesti toteu­tunei­ta työtunteja…

  11. Sak­sas­ta:

    Tei­jo: Miehet taas paina­vat töitä kel­lon ympäri pieteetillä.

    Tämä riip­puu kyl­lä vah­vasti alas­ta. Olen havain­nut että yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toim­i­henkilöt tekevät pitkää päivää, samoin yrit­täjät. Julkisel­la puolel­la työai­ka on tark­ka ja han­s­ka putoaa vaik­ka kesken käden­li­ik­keen, jos kel­lo tuli neljä.

  12. Kiinos­tavaa­han koko lep­pois­tamisen kon­sep­tia ympäröivässä keskustelus­sa on ide­ologi­nen taus­ta. Mik­si ihmiset tekevät töitä? Jot­ta voivat saavut­taa halu­a­mansa elin­ta­son. Entäpä kun suo­ma­lais­ten keskipal­ka­lla saa nykyään jo melko lev­eän leivän? Ei min­ul­la ainakaan ole mitään intres­siä tehdä enem­pää töitä jot­ta saisin lisää rahaa. Mitä minä sil­lä rahal­la teen kun min­ul­la on jo kaik­ki mitä tarvit­sen ja vähän päälle. Halu­an paljon mielum­min tehdä vähem­män työtä ja saa­da siitä saman palkan. Omas­ta mielestäni se on ain­oa tapa nos­taa elin­ta­soa tänä päivänä. Näi­nollen vapaa-ajan lisäämi­nen, eli lep­pois­tamisen edis­tämisen, tulisi olla kansalli­nen intres­si. Miten raken­netaan se Key­nesin ennus­ta­ma hyv­in­voin­ti­val­tio jos­sa jokainen tekee töitä pari tun­tia viikos­sa tai pari kuu­ta vuodessa? Tai mielum­min sel­l­ainen jos­sa jokaisel­la on mah­dol­lisu­us valita.

  13. Ei ihan selvin­nyt onko tuos­sa käp­pyrässä todel­liset vai “työe­htosopimuk­sen mukaiset” tunnit? 

    Käsit­tääk­seni (ja oma koke­muk­seni tukee tätä) eri­tyis­es­ti asiantun­ti­jatyössä on tyyp­il­listä että työn ja vapaa-ajan rajat hämär­tyvät ja töitä tehdään paljon myös muual­la kuin työ­paikalla. Ja asiantun­ti­ja-ammatit taita­vat olla yleisem­piä juuri näis­sä kehit­tyneis­sä talouk­sis­sa kuin esim entisen itä-blokin maissa?

    Esimerkik­si itse olen tänään istunut koneen ääressä oikeas­t­aan koko illan, välil­lä surf­fanut netis­sä tai vai­h­tanut face­bookissa kuu­lu­misia ja välil­lä taas tehnyt työa­sioi­ta, vas­tail­lut sähkö­postei­hin ja valmis­tel­lut erästä työn alla ole­vaa doku­ment­tia puo­lilaiskasti. Ihan mah­do­ton­ta sanoa paljonko tänään on ollut todel­li­nen työaikani, toden­näköis­es­ti yli 8,5 tun­tia. Mut­ta jos mitataan pelkästään työ­paikalla vietet­tyä aikaa niin sil­loin “työaikani” on tänään ollut vähän päältä 6h. Työe­htosopimuk­sen mukaan työpäiväni pitu­us olisi 7,5h mut­ta mil­läs sen toteu­tu­mista näis­sä hom­mis­sa mittaat? 

    Häkämiehen ehdo­tus työa­jan piden­tämis­es­tä kolah­taisi toden­näköis­es­ti pahiten pieni­palkkaisi­in “suorit­tavaa” työtä teke­vi­in joil­la työai­ka tarkoit­taa myös velvoitet­ta olla työ­paikalla tekemässä töitä näkyvästi. Esimerkik­si siivo­jan tai bus­sikuskin reaal­i­työai­ka var­masti kas­vaisi. Kaltaisi­i­ni hyvin koulutet­tui­hin ja ansait­se­vi­in toimis­torot­ti­in tuol­laisel­la piden­nyk­sel­lä ei kuitenkaan olisi oikeas­t­aan juuri merk­i­tys­tä, kos­ka ei työaikaa nytkään mita­ta miten­tkään. Enkä pidä real­is­tise­na sitä että työ­nan­ta­ja yht’äkkiä alka­isi odot­ta­maan 20% parem­paa tulosta sil­lä perus­teel­la että työai­ka on pident­nyt. Ei se vain toi­mi näis­sä hom­mis­sa niin että tun­te­ja lisäämäl­lä saisi enem­män tulosta. Pikem­minkin päinvastoin. 

    Työa­jan piden­nys kas­vat­taisi tulo­ero­ja ja jakaisi kansaa eri kasteihin. 

    Mikä muuten oli Osmon työai­ka viime viikolla?

  14. Lep­pois­tamises­sa näkyy se, että koulu­tus ja työn­teko ei enää nos­ta sosi­aal­ista sta­tus­ta toisin kuin joitakin vuosikym­meniä sit­ten. Koulut­tatu­tu­mi­nen ja työ vie aikaa, mut­ta ei nos­ta sta­tus­ta. Jos käyt­tää vapaa-ajan har­ras­tuk­si­in kaverei­den kanssa, sosi­aa­li­nen ase­ma kohe­nee. Ajan käyt­tö liikaa opiskelu­un ja työhön on aika hul­lua monelle.

    Lääkärin työn voisi tosi­aan muut­taa rak­satyylisek­si “pekkasalak­si”. Työtä tehtäisi­in pari tun­tia viikos­sa, ja huudet­taisi­in naa­ma punaise­na työ­nan­ta­jalle, jos pekkaspäiviä ei saa pitää halu­a­mana ajankohtana.

  15. Tilas­tolu­vut eivät ker­ro pelkästään vapaae­htois­es­ta lep­pois­tamis­es­ta vaan myös kovenevista työ­markki­noista ja sosi­aal­i­sista ongelmista hyv­in­voivis­sa maissa. 

    Mon­et eivät saa kokoaikaista työtä vaik­ka halu­aisi­vat. Työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat jous­tavu­ut­ta ja tar­joa­vat vain sat­un­naistyötä niin kut­su­tu­il­la nollatyösopimuksilla.

    Toisaal­ta “hyv­in­voivi­in” mai­hin muo­dos­tuu myös pahoin­voivia ihmis­ryh­miä, jot­ka tot­tuvat elämään sos­sun luukun ja tilapäistöi­den sekamel­skas­sa siten, etteivät he edes kykene enää täy­sivi­ikkoisi­in kokopäivätöihin.

    Maa­han­muut­ta­jien kas­va­va määrä ja hei­dän sopeu­tu­misongel­mat vaikut­ta­vat ilmeis­es­ti myös tilastolukuihin.

    Ja var­maan luvuis­sa näkyy myös opiske­li­joiden keikkatyöt sekä vaikeudet päästä valmis­tut­tuaan työ­markki­noille. Tuskin heitä on erotel­tu muista ansio­työtä tekevistä.

    Toisaal­ta jotkut varakkaista per­heistä tule­vat nuoret lep­pois­ta­vat ja kiertävät maail­maa van­hempi­en varoil­la. Pääo­mat­u­loil­la elävien määrä kas­vaa. Kysymys on siis paljon eri­ar­voisu­u­den kasvusta.

    Mei­dän pitäisikin miet­tiä keino­ja, jot­ta vält­täisimme mah­dol­lisim­man paljon kehi­tyk­seen liit­tyviä negati­ivisia piirteitä, jot­ka ovat hyvin nähtävis­sä esimerkik­si Saksassa.

    Valitet­tavasti tule­vien leikkaus­lis­to­jen ja palka­nalen­nusten vaiku­tuk­ses­ta työa­jat lyhenevät jatkos­sa toden­näköis­es­ti enem­män pahoin­voin­ti-ilmiöi­den kuin hyv­in­voin­ti-ilmiöi­den kautta.

  16. Epäilen ettei lep­pois­t­a­mi­nen vähen­nä yhteiskun­nan palvelu­jen käyt­tämistä kovin paljoa.

    Esim Oden mainit­se­mat päivähoitopalve­lut: Päiväkodin hoita­jami­toi­tus on pakko tehdä mak­simikuor­man mukaan, eli hoita­jia on sama määrä päivästä riip­pumat­ta. Omat muk­sut kävivät keskimäärin 4‑päiväistä päiväko­tivi­ikkoa (käytän­nössä 3–5 täyt­tä hoitopäivää tai mon­ta puo­likas­ta päivää / viikko) kos­ka vuorotöi­den vuok­si pysty­imme sumpli­maan työvuoro­ja sopi­vasti. Usea muukin per­he samas­sa päiväkodis­sa toi­mi samoin. Vapaiden epäsään­nöl­lisyy­den vuok­si päiväkoti ei voin­ut keven­tää hoita­jamäärää, eli säästö­jen määrä käytän­nössä nolla.

    Lep­pois­tus-säästö­jen saami­nen päivähoi­dos­ta yms edel­lyt­täisi siel­läkin siir­tymistä esim 4‑päiväiseen viikkoon tai jonkin­laista vuorot­telusys­teemiä, mut­ta kuten blog­gauk­ses­sa san­o­taan niin lep­pois­tuk­seen on varaa vain hyvä­tuoloisil­la, ja vuorot­telusys­tee­mi ei toi­mi parkkipaikoil­lakaan joten miten se toimisi päiväkodeissa?

  17. Totte:
    Itsel­läni tuli kyl­lä kyynis­es­ti mieleen että onko nuo Kreikan työ­tun­nit nyt oikesti toteu­tunei­ta työtunteja…

    Var­maankin ne ovat oikeasti työ­paikalla vietet­tyjä työ­tun­te­ja mut­ta työte­hon ja oikean tekemisen kanssa voi sit­ten olle vähän niin ja näin.

    Ainakin omien Espan­jas­sa saatu­jen koke­musten mukaan siel­lä on kyl­lä esimerkik­si kaupois­sa paljon enem­män työvoimaa kuin tääl­lä, mut­ta kun siel­lä kak­si myyjää tekee saman määrän suorit­tei­ta kuin yksi suo­ma­lainen, niin palkkata­so on mitä on. Siel­lä isom­mas­sakin tavarat­alos­sa myyjät voivat vetele­htiä ihan nähtävil­lä taik­ka näper­rel­lä jotain epäolen­naista, vaik­ka kas­sal­la olisi jono asi­akkai­ta odot­tele­mas­sa että pää­si­sivät lahjoit­ta­maan rahansa kaupalle.

    Ran­skas­sa asiantun­ti­ja vään­tää pitkää päivää töis­sä, mut­ta saa­han sitä toimis­tol­la luuha­ta kun neljän jäl­keen ei oikeas­t­aan tehdä työsken­nel­lä. Jos itsekin lask­isin kaik­ki toimis­tol­la viete­tyt tun­nit työa­jak­si niin olisin kyl­lä melki­nen työn sankari.

    1. Kreikan luvut selit­tyvät yrit­täjyy­del­lä. Tav­er­nan pitäjä on oikeasti töis­sä 80 tun­tia viikos­sa. Palkkatyössä kreikkalais­ten työ­tun­nit ovat vain jotain 1770 paikkeilla.

  18. Excal­ibur: Kaltaisi­i­ni hyvin koulutet­tui­hin ja ansait­se­vi­in toimis­torot­ti­in tuol­laisel­la piden­nyk­sel­lä ei kuitenkaan olisi oikeas­t­aan juuri merk­i­tys­tä, kos­ka ei työaikaa nytkään mita­ta mitentkään.

    Kyl­lä jonkun arkipy­hän muut­tamisel­la taval­lisek­si työpäiväk­si on var­masti merk­i­tys­tä, kos­ka sil­loin ei jatke­ta työpäivää, vaan tul­laan freesinä töi­hin. Lisäk­si moni tulee arkipy­hän jälkeisenä työpäivänä töi­hin pikkukra­pu­las­sa ja silmät ris­tis­sä juh­limis­es­ta ja valvomisesta.

  19. jukkaaaku­la:
    No USA:ssa esimerkik­si mus­ta nainen tekee yleen­sä paria kolmea työtä kos­ka on yksin­huolta­ja ja köyhä. 

    Meinaatko kolmea samanaikaista täyspäivätyötä? 

    Vai ehkä sit­tenkin kolmea osa-aika-(“paska”)-pätkätyötä.

    Joi­ta teke­viä kyl­lä löy­tyy Suomes­takin, ihan aviosää­dyn ja ihon­värin stereo­tyypit­te­ly­istä riippumatta.

    Ja köy­hän tilalle sopisi ehkä parem­min tuos­sa lauseessa “koulut­tam­a­ton”.

  20. Totte:
    Itsel­läni tuli kyl­lä kyynis­es­ti mieleen että onko nuo Kreikan työ­tun­nit nyt oikesti toteu­tunei­ta työtunteja… 

    Julkenetko epäil­lä viral­lisia tilastoja?

    Kyse on siitä mitä eri kult­tureis­sa määritel­lään työksi.

    Suomes­sakin on ei-niin-kauan-aikaa-sit­ten elet­ty maail­mas­sa jos­sa palkkiovi­ran saanut alko­holisoitunut kun­ni­akansalainen pystyi odot­ta­maan suo­ras­taan kokopäivä­toimis­es­ti tit­telin­sä edel­lyt­tämää kohtelua. Vaikkei mitään varsi­naista työ­suoritet­ta olisi koskaan saanutkaan aikaiseksi. 

    Tai yksi­ty­is­puolelta väki lähti iltapäiväk­si ns. pitkälle lounaalle. Työtähän se sekin.

  21. Osmo Soin­in­vaara:

    Julkiselle taloudelle lep­pois­t­a­mi­nen on haaste. Kun vähen­tää työaikaansa kymmenel­lä pros­en­til­la, vähen­tää vero­jen mak­sua enem­män kuin kymmenel­lä prosentilla. 

    Sitä suurem­pi syy siirtää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä tuloveroista omaisu­usveroi­hin, s.o. kiinteistöveroihin.

  22. Tässähän on selvä jako kah­teen, toiset meistä on vaan syn­tyneet lähtemään ja ole­maan siel­lä jos­sakin (harvem­min kuitenkin Goalla).

    Se käy ilmi siitä vaik­ka niin, että kun kysytään että “Mitä teet”, niin tälle osalle se “tekem­i­nen” ei näytä tarkoit­ta­van leipä­työtä. Har­va lääkäri esimerkik­si ilmoit­taa ole­vansa ensisi­jais­es­ti lääkäri. 

    Mitä lah­jat­tomampi yksilö niin sitä tiukem­min sen oma­nar­von­tun­to perus­tuu tuo­hon posti­in “henkilöstöhallinnon esimi­este­htävis­sä”. Kun tivataan niin mut­ta mitä varsi­nais­es­ti teet, niin käy ilmi ettei se tee mitään, se kat­soo telkkaria ja “laitalee akku­ja” kotiseudul­laan. Niin sil­lä ei tiet­ty ole paljon vapaa-aikaakaan, kun henkilöstöhallinto on kuulem­ma täys­valmi­udessa 24/7, eikä siinä työ­tun­te­ja paljon lasketa.

  23. Hen­ri Wei­jo:
    Jos lep­pois­t­a­mi­nen yleistyy, niin eikö siihen “lääke” ole kak­si verokeinoa, jot­ka on muutenkin ollut tapetil­la ns. tule­vaisu­u­den tärkeimp­inä veroina: kulu­tus- ja hait­taverot (iskee lep­pois­ta­jien rahankäyt­töön) ja korkeampi kiin­teistövero (iskee lep­pois­ta­jien niihinperintökämppiin)?

    Voi olla, että nämä keinot osu­vat haitallis­es­ti muuallekin kuin tavoitel­tu­un maaliin.

    Hyv­in­voin­timme taso on niin korkea, ettei keskilu­okalle ja parem­min tien­aav­ille pieni pudo­tus tun­nu enää mis­sään. Vähän samal­la tavoin kuin raakaöljyn tai vil­jan hin­nan nousu näkyy meil­lä enää hyvin vaimeana lop­putuot­teen (ben­si­i­ni tai leipä) hin­nas­sa, kun pääl­lä on niin paljon hyv­in­voin­tikuor­ru­tus­ta (verot ym).

    Kun saa lep­pois­tuk­sen ideas­ta kiin­ni, moni tajuaa, että vähempi onkin enem­män. Esimerkik­si pienem­pi määrä neliöitä riit­tää val­lan main­iosti. Tai että laadukkaiden raa­ka-ainei­den jalostusar­voa voi nos­taa mielekkääm­min itse, vaikka­pa keittiössä.

    Sen sijaan sille joukolle, jolle lep­pois­tus ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista, nämä tasaverot voivat olla hyvin haitallisia.

    Jälleen ker­ran ain­ut tehokas tapa on pro­gres­si­ivi­nen vero­tus, joka leikkaa niiltä, joil­la on jo liikaa.

    Kestävyys­va­jeessa ei voi olla kyse siitä, että me emme kansakun­tana pysty­isi hoita­maan toinen toisi­amme kehdos­ta hau­taan. Ja mikäli on, kansakun­tamme on mitoitet­tu väärin.

  24. Aus­tri­an: Mik­si samaan aikaan vero­tuk­sen pitäisi perus­tua mak­set­tui­hin työ­tun­tei­hin eikä poten­ti­aal­isi­in työ­tun­tei­hin? Lep­poista minkä halu­at, mut­ta isoveli ottaa omansa poten­ti­aalisen tulon perus­teel­la ei tehdyn…

    Mites tämä toimisi provikka­palkkaisil­la kon­sul­teil­la? Miten verot­ta­ja tietäisi paljonko kon­sultin olisi mah­dol­lista tehdä duu­nia? Verot­ta­jan­han pitäisi pystyä ennus­ta­maan fir­man myyn­nin onnis­tu­mi­nen ja asi­akkaiden mak­samien tun­tiko­r­vausten taso.

    Provikka­palkkaisu­us on paras­ta paikallista sopimista mitä kuviteltavis­sa on. Provikka­palkkainen voi ihan itse päät­tää jak­saako ahneuk­sis­saan painaan pitkää päivää vai ottaako hie­man leppoisammin.

    Itse en kyl­lä ryhty­isi enää kuukausi­palkkaisi­in hom­mi­in ellei niistä mak­set­taisi 50% enem­män kuin min­ulle nyt keskimäärin provikkoina. Sen ver­ran paljon arvostan vapautttani. 

    Pitäisikö siis verot­ta­jan karhuta min­ul­ta vero­ja 50% enem­män? Sen­hän saisin, jos ryhty­isin kk-palkkaiseksi.

  25. Pekka Taipale: Olen havain­nut että yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toim­i­henkilöt tekevät pitkää päivää

    Sama havain­to min­ulle. Olen myös huo­man­nut, että suuri osa pitk­istä päivistä kuluu tolkut­tomaan sähkö­postailu­un, MS off­i­cen osaa­mat­to­muud­es­ta johtu­vaan käsi­työhön ja lop­ut­tomi­in kok­ouk­si­in, jois­sa ei syn­ny mitään arvoa asiakkaille. 

    Läh­es kaik­ki yksi­tyisen sek­torin toim­ih­löt pysty­i­sivät tekemään duunin­sa alle 30 tun­nin viikos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tu­isi sil­loin itseai­heutetus­ta kiireestä johtu­van tärkey­den­tun­teen katoaminen.

  26. zack:

    Lep­pois­tamises­sa näkyy se, että koulu­tus ja työn­teko ei enää nos­ta sosi­aal­ista sta­tus­ta toisin kuin joitakin vuosikym­meniä sit­ten. Koulut­tatu­tu­mi­nen ja työ vie aikaa, mut­ta ei nos­ta sta­tus­ta. Jos käyt­tää vapaa-ajan har­ras­tuk­si­in kaverei­den kanssa, sosi­aa­li­nen ase­ma kohe­nee. Ajan käyt­tö liikaa opiskelu­un ja työhön on aika hul­lua monelle.

    Inhot­tavin puoli tässä on että seu­raa­va sukupolvi, joka näkee van­hempi­en­sa esimerkin, tekee johtopäätök­set ja lep­pois­taa jo kouluttautumisvaiheessa.

    Tämä on toisaal­ta paha vain jos koulut­tau­tu­mi­nen ja Sta­honvi­lainen työ­moraali ovat oikeasti hyödyk­si yhteiskun­nalle. Toisin sanoen koulut­tau­tu­mi­nen ei ole ylik­oulut­tau­tu­mista [*] [**] [***], eikä töi­den paiskimi­nen ole vir­tu­aalitekemistä jol­la vain haetaan oikeu­tus päästä jaolle automaa­tion voimin tuote­tu­ista hyödykkeistä.

  27. Mat­ti Kin­nunen:…suuri osa pitk­istä päivistä kuluu tolkut­tomaan sähköpostailuun… 

    Jostain kum­man syys­tä sähkö­pos­tia pide­tään nykyään aikaa hukkaa­vana välineenä.

    Jos sama kom­mu­nikaa­tion taso pyrit­täisi­in saavut­ta­maan ilman sähkö­pos­tia, kuluisi ihan vas­taa­va aika puhe­limeen puh­miseen, fak­sien lähet­tämiseen ja varsinkin matkoi­hin kun asia pitäisi yrit­tää selvit­tää kasvotusten. 

    Töi­hin kun kuu­luu usein myös yhtey­den­pito eri puolille…

  28. Osmo: “Oikeus eläk­keeseen ja työt­tömyysko­r­vauk­seen piene­nee vas­taavasti… etc.”

    Eiköhän olisi aika jät­tää eläk­keet pois näistä kestävyyskeskusteluista?

    Aika iso jut­tu tässä kestävyys­va­jekeskustelus­sa on se, että eläkey­htiöistä ei kuu­lu pihaus­takaan — ja hehän ne eläk­keet mak­sa­vat, ei EK eikä hallitus.

  29. Mat­ti Kin­nunen:Läh­es kaik­ki yksi­tyisen sek­torin toim­ih­löt pysty­i­sivät tekemään duunin­sa alle 30 tun­nin viikos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tu­isi sil­loin itseai­heutetus­ta kiireestä johtu­van tärkey­den­tun­teen katoaminen.

    Meinaatko että tuol­loin ms off­i­cen osaa­mat­to­muus katoaisi, samat­en turhat palaver­it ja ylip­itkät kahvitauot?

    Olet oike­as­sa että tehokas, motivoitunut ja osaa­vat tekee 30 tun­nis­sa sen minkä epäte­hokas 37,5 tun­nin aikana mut­ta siinä taas ei ole mitään ihmeellistä. 

    Väit­täisin että tietotekni­ikan kanssa tap­pelemisen pros­en­tu­aa­li­nen osu­us työa­jas­ta on vakio, kun taas kahvi­tun­tien ja taukoilu­jen määrä on absolu­ut­ti­nen. Eli jos työpäivästä ote­taan tun­ti pois, ei se tarkoi­ta sitä että kahvi­tun­nit kutis­tu­vat samas­sa suhteessa.

  30. Totte: Itsel­läni tuli kyl­lä kyynis­es­ti mieleen että onko nuo Kreikan työ­tun­nit nyt oikesti toteu­tunei­ta työtunteja…

    Samaa mietin itsekin… kuu­luisiko tuol­la lounas­tauko työaikaan?

  31. Sylt­ty: Meinaatko että tuol­loin ms off­i­cen osaa­mat­to­muus katoaisi, samat­en turhat palaver­it ja ylip­itkät kahvitauot?

    En. Meinaan, että jos toim­ih­löt opet­telisi­vat a) käyt­tämään työvä­lineitään, b) puhu­maan lyhyesti ja c) laa­ti­maan kok­ouk­si­in agen­dat, d) valmis­tau­tu­maan kok­ouk­si­in ja e) pysymään asi­as­sa, niin saisi­vat samat tulok­set puo­lessa työa­jas­ta nykyiseen ver­rat­tuna. Tai jopa neljänneksessä.

    Usein san­o­taan, että ohjel­moin­nis­sa ihmis­ten tuot­tavu­userot voivat olla 10-ker­taisia. Väitän, että ihan vas­taavasti muus­sakin toimis­to­hom­mas­sa. Fik­su ja tolkulli­nen tekee tun­nis­sa saman kuin nor­maali kiirei­hen toohot­ta­ja päivässä.

    Ja sit­ten vielä EK halu­aa piden­tää työpäivää.…

  32. Voisiko joku kir­joit­taa katek­ismuk­sen mitä mantroil­la talouskasvu, kil­pailukyky, tuot­tavu­us, tasa-arvo ja hyv­in­voin­ti tarkoite­taan glob­al­isoituneessa maail­mas­sa ja miten ne ovat sovitet­tavis­sa keskenään?

  33. Totte: Itsel­läni tuli kyl­lä kyynis­es­ti mieleen että onko nuo Kreikan työ­tun­nit nyt oikesti toteu­tunei­ta työtunteja…

    Kyl­lähän Kreikas­sa työtä tehdään tun­timääräis­es­ti paljon. Näyt­tää ole­van ihan elämän­ta­pa mon­elle esim pikku kioskin tai rav­in­tolan pyörit­tämi­nen. Palkkata­so(= tuot­tavu­us?) on vain vähän eri. En tarkkaa tiedä, mut­ta nor­maalia on kuulem­ma muu­ta­ma sata­nen kuussa.

    Seit­semän vuot­ta sit­ten jut­telin ateenalaisen vas­tavalmis­tuneen diplo­mi-insinöörin kanssa, joka oli tyy­tyvä­nen uud­es­ta työ­paikas­taan. Tien­asi ton­nin kuus­sa, mikä oli kuulem­ma ihan hyvin.

  34. Mikko Kivi­ran­ta:

    zack:

    Inhot­tavin puoli tässä on että seu­raa­va sukupolvi, joka näkee van­hempi­en­sa esimerkin, tekee johtopäätök­set ja lep­pois­taa jo kouluttautumisvaiheessa.

    Tämä on toisaal­ta paha vain jos koulut­tau­tu­mi­nen ja Sta­honvi­lainen työ­moraali ovat oikeasti hyödyk­si yhteiskun­nalle. Toisin sanoen koulut­tau­tu­mi­nen ei ole ylik­oulut­tau­tu­mista [*] [**] [***], eikä töi­den paiskimi­nen ole vir­tu­aalitekemistä jol­la vain haetaan oikeu­tus päästä jaolle automaa­tion voimin tuote­tu­ista hyödykkeistä.
    Niin, ei tuo toisaal­ta lep­pois­ta­jan kannal­ta ikävää ole. Suomes­sa on jo nyt paljon lukios­ta valmis­tunei­ta opiske­li­joi­ta, jot­ka viet­tävät välivuot­ta joko kaverei­den kanssa hen­gaillen tai yliopis­tossa notkuen vail­la tarkoi­tus­ta kerätä opin­topis­teitä. Mikä jär­ki nuorelle on paiskia hiki hatus­sa töitä, jos parem­man elämän saa viet­tämäl­lä aikaa kaveri­porukois­sa parikymp­pisenä ja aloit­ta­mal­la opiske­lut esim. vas­ta 24-vuotiaan.

  35. Mikko Kivi­ran­ta: Inhot­tavin puoli tässä on että seu­raa­va sukupolvi, joka näkee van­hempi­en­sa esimerkin, tekee johtopäätök­set ja lep­pois­taa jo kouluttautumisvaiheessa.

    Tämä on toisaal­ta paha vain jos koulut­tau­tu­mi­nen ja Sta­honvi­lainen työ­moraali ovat oikeasti hyödyk­si yhteiskun­nalle. Toisin sanoen koulut­tau­tu­mi­nen ei ole ylik­oulut­tau­tu­mista [*] [**] [***], eikä töi­den paiskimi­nen ole vir­tu­aalitekemistä jol­la vain haetaan oikeu­tus päästä jaolle automaa­tion voimin tuote­tu­ista hyödykkeistä.

    Niin, ei tuo toisaal­ta lep­pois­ta­jan kannal­ta ikävää ole. Suomes­sa on jo nyt paljon lukios­ta valmis­tunei­ta opiske­li­joi­ta, jot­ka viet­tävät välivuot­ta joko kaverei­den kanssa hen­gaillen tai yliopis­tossa notkuen vail­la tarkoi­tus­ta kerätä opin­topis­teitä. Mikä jär­ki nuorelle on paiskia hiki hatus­sa töitä, jos parem­man elämän saa viet­tämäl­lä aikaa kaveri­porukois­sa parikymp­pisenä ja aloit­ta­mal­la opiske­lut esim. vas­ta 24-vuotiaan.

  36. Totte:
    Itsel­läni tuli kyl­lä kyynis­es­ti mieleen että onko nuo Kreikan työ­tun­nit nyt oikesti toteu­tunei­ta työtunteja…

    Taitaa tilas­to yleen­säkin koskea ns. laskutet­tu­ja tun­te­ja. Suomes­sa ja muual­la toimii Excal­iburin tapaan, Kreikas­sa var­maan toisin.

  37. jee­jee:
    Vapaiden epäsään­nöl­lisyy­den vuok­si päiväkoti ei voin­ut keven­tää hoita­jamäärää, eli säästö­jen määrä käytän­nössä nolla. 

    Muista aloista en suo­raan osaa kom­men­toi­da, mut­ta kun ottaa huomioo kuin­ka yli­työl­lis­tet­tyä päiväko­tien henkilökun­ta täl­lä het­kel­lä on, jokainen yksit­täisen lapsen pois jäämi­nen (sat­un­naise­na päivänä siis) johtaa suo­raan päivähoidon laadulliseen nousu­un. Kun paikalla on vähem­män lap­sia, voivat opet­ta­jat keskit­tyä parem­min yksilöi­hin, jutel­la yhden lapsen kanssa, aut­taa henkilöko­htai­sis­sa oppimishaasteis­sa tai ihan vaan tehdä asioi­ta jot­ka ovat isom­mal­la ryh­mäl­lä logis­tis­es­ti vaikeita.

    Päiväkodit tarvit­si­si­vat täl­lä het­kel­lä nimeno­maan lisää henkilökun­taa jot­ta opetuk­sen taso saataisi­in pidet­tyä korkeal­la polt­ta­mat­ta opet­ta­jia lop­pu­un. Näi­nollen mikäli van­hem­mat lep­pois­ta­vat ja lapset jäävät sat­un­nais­es­ti koti­in, on tämän seu­raus myös päiväkodeis­sa työn muut­tumi­nen laadullisem­mak­si tun­tien pysyessä samana. Mielestäni tämä on suuri voitto.

  38. Mat­ti Kin­nunen: Läh­es kaik­ki yksi­tyisen sek­torin toim­ih­löt pysty­i­sivät tekemään duunin­sa alle 30 tun­nin viikos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tu­isi sil­loin itseai­heutetus­ta kiireestä johtu­van tärkey­den­tun­teen katoaminen.

    Yksi­tyisen sek­torin esimi­este­htäviä tehneenä rohke­nen olla eri mieltä.

    On ihan tot­ta, että suurin osa työn­tek­i­jöistä pysty­isi tekemään saman työ­panok­sen 30 tun­nis­sa viikos­sa, jos tekem­i­nen olisi tehokas­ta. Harvem­pi kuitenkin oikeasti pystyy tekemään tehokas­ta aivopo­h­jaista työtä 40 tun­tia viikossa.

    Parhait­en työ sujuu, jos siihen saa flow-koke­muk­sen. Nör­tit ja jois­sakin luo­vis­sa tehtävis­sä ole­vat ihmiset tun­te­vat tämän ilmiön. Sil­loin riskinä on työpäivien venymi­nen 12 tun­ti­in. Käytän­nössä kuitenkin läh­es kaik­ki toim­i­henkilöt tarvit­se­vat tyhjäkäyn­tiä jonkin suurehkon pros­ent­tio­su­u­den ajasta.

    Joidenkin kohdal­la oikea ratkaisu on etä­työ, tois­t­en kohdal­la kuu­den tun­nin työpäivä. Aikuinen ihmi­nen ei kuitenkaan tyyp­il­lis­es­ti mil­lään kikalla jak­sa jatku­vaan 40 tun­nin tehokkaaseen työvi­ikkoon muis­sa kuin hyvin määritel­lyis­sä ruti­inite­htävis­sä tai henkilöko­htais­es­ti eri­tyisen motivoiduis­sa tehtävissä.

    Hyvin organ­isoiduis­sa töis­sä ei kenel­läkään ole neljännestä ajas­ta sel­l­aista tekemistä, joka olisi kohtu­ullisel­la koulut­tamisel­la tai automa­ti­soin­nil­la hoidettavissa.

    Ja kok­ouk­set venyvät sik­si, että ne täyt­tävät jonkin sosi­aalisen tarpeen. Eivät yleen­sä sik­si, että joku halu­aisi olla tärkeä.

  39. Koti-isä: Voi olla, että nämä keinot osu­vat haitallis­es­ti muuallekin kuin tavoitel­tu­un maaliin.

    Niin osu­isi­vat, sehän tämä lep­pois­tamisen dilem­ma on. Hyvä­tu­loisen lep­pois­t­a­mi­nen on läh­es poikkeuk­set­ta hyvin harmil­lista julkiselle taloudelle.

    Ihan esimerkkinä 100 k€ ansait­se­va henkilö, joka päät­tääkin jät­tää per­jan­tait tekemät­tä (siis 80 k€). Ennen lep­pois­tamista hän kan­taa val­tion kas­saan noin 44 k€, sen jäl­keen noin 32 k€ (-26 %). Omat tulot toki putoa­vat noin 56 k€:sta 48 k€:oon (-15 %). Val­tio kuitenkin häviää huo­mat­tavasti enem­män kuin työntekijä.

    Jos vero­tus perus­tu­isi tas­apros­ent­ti­in, verot ja käteen­jäävä putoaisi­vat samaan tahti­in. Ideaal­i­ti­lanteessa lep­pois­tuk­sen kannal­ta kävisi vielä toisin päin, mut­ta se edel­lyt­täisi tulo­jen mukaan putoavaa vero­pros­ent­tia, mikä ei sit­ten taas ole oikein kohtuullista.

    Sen sijaan sille joukolle, jolle lep­pois­tus ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista, nämä tasaverot voivat olla hyvin haitallisia.

    Pien­i­t­u­lois­t­en prob­lemati­ikkaa voidaan paika­ta tulon­si­ir­roil­la. Jos verot kerätään välil­lisil­lä veroil­la ja kiin­teistöveroil­la, niin sil­loin niitä mak­sa­vat myös ne julkises­ti häpeä­paalu­un leimatut, jot­ka saa­vat pääo­mat­u­lo­ja. Kyse­hän ei tässä ollut vero­jen määrästä, vaan keräämisen tavas­ta. Eri­tyis­es­ti kiin­teistöverol­la saadaan veropo­h­jaa paljon nyky­istä laajemmaksi.

    Jälleen ker­ran ain­ut tehokas tapa on pro­gres­si­ivi­nen vero­tus, joka leikkaa niiltä, joil­la on jo liikaa.

    Mitä tiukem­pi vero­pros­ent­ti hyvä­tu­loisil­la on, sitä houkut­tel­e­vam­paa lep­pois­t­a­mi­nen heille on. Ja mitä houkut­tel­e­vam­paa lep­post­a­mi­nen on yksilölle vero­tuk­sen vuok­si, sitä harmil­lisem­paa se on valtiolle. 

    Sinän­sä ongel­ma ei ole pro­gres­sios­sa, ongel­ma on korke­as­sa vero­pros­en­tis­sa hyvä­tu­lois­t­en joukossa.

    Todel­lisu­udessa kysymyshän on siitä, mikä on teh­dyn työ­tun­nin hyv­in­voin­ti­vaiku­tus. Hyvä­tu­loisen kohdal­la se on pieni, kos­ka verot vievät paljon, ja kos­ka hyv­in­voin­nin lisäämi­nen rahal­la on vaikeam­paa. Pien­i­t­u­loinen taas voi ihan samas­ta syys­tä jäädä kan­nustin­lu­okku­un, ansio­työhön men­e­m­i­nen ei tuo olen­nais­es­ti lisää hyv­in­voin­tia, kos­ka muut tuet pienenevät.

    Lep­pois­t­a­mi­nen tup­paa men­emään lähtöko­htais­es­ti väärin. Talouden kannal­ta hyvää lep­pois­tamista olisi se, että työt­tömyysa­loil­la ole­vat ihmiset lep­pois­taisi­vat, kos­ka sil­loin neljän työssäol­e­van sijas­ta olisi viisi työssäol­e­vaa. Kuitenkin pääosa työt­tömyysa­loista on nimeno­maan sel­l­aisia, joil­la palkat ovat (juurikin työvoiman yli­tar­jon­nan vuok­si) matalia, jol­loin lep­pois­t­a­mi­nen on yksilön kannal­ta huono ajatus.

    Töitä on tar­jol­la niille, joil­la on jo töitä paljon. Hei­dän lep­pois­tamisen­sa vain madal­taa työvoiman tar­jon­taa ja nos­taa entis­es­tään hin­taa. Lop­putu­lok­se­na on pienem­pi työ­suori­tus samal­la hinnalla.

    Yksi mah­dol­lisu­us on jär­jestää asi­at niin, että kovin halut­tu työvoima tek­isi vain oman alansa hom­mia. Jos lääkäri hoitaa poti­lai­ta tun­nin ja siivoo­ja siivoaa, lop­putu­los on parem­pi kuin jos lääkäri siivoaisi itse sen tun­nin. Näin sik­si, että siivoustyöhön lääkärin tasois­es­ti (tai parem­min) kykenevää työvoimaa on tar­jol­la, lääkäreistä on pula.

    Ja tässäkin tulee seinä vas­taan jos­sain vai­heessa. Ainakin nyky-yhteiskun­nas­sa pide­tään ihan posi­ti­ivise­na sitä, että ihmiset esimerkik­si kas­vat­ta­vat lapsen­sa itse.

    Kestävyys­va­jeessa ei voi olla kyse siitä, että me emme kansakun­tana pysty­isi hoita­maan toinen toisi­amme kehdos­ta hau­taan. Ja mikäli on, kansakun­tamme on mitoitet­tu väärin.

    Mik­sei voi? Ja miten korjataan?

    Kestävyys­va­jeessa on kysymys juuri tuos­ta. Toisiemme hoita­miseen tarvit­taval­la työ­panok­sel­la on min­i­mi, jon­ka ali ei päästä. Toki äiti voi olla kotona hoita­mas­sa las­taan, mut­ta siihen menee sil­loin suurem­pi työ­panos kuin jos lap­si olisi tarhas­sa. Kun kansakun­nan kokon­aistyö­panok­ses­ta vähen­netään tämä tois­temme hoita­misen työ­panos, lop­ul­la työ­panok­sel­la pitäisi sit­ten jär­jestää kat­to pään päälle, ruokaa pöytään ja hoitaa muut palve­lut (vaikka­pa koulutus).

    Ja tois­tan vielä sen, että tämä ei ole edes kysymys julkisen ja yksi­tyisen talouden rajas­ta. Työ­tun­tien määrä on se olen­nainen kysymys.

  40. Anton Mer­iläi­nen: Näi­nollen mikäli van­hem­mat lep­pois­ta­vat ja lapset jäävät sat­un­nais­es­ti kotiin

    Mut­ta miten ihmeessä se on muka lep­pois­tamista, jos lapsetkin ovat kotona? 😉

    Minä väitän, että jos jonkun lap­siper­heen van­hempi lep­pois­taa yhden päivän viikos­sa, niin erit­täin suurel­la pros­ent­tio­su­udel­la lapsi/lapset käyvät sil­loin tarhas­sa, eri­tyis­es­ti näin jos per­heessä on use­ampia lap­sia tai pikku­vau­va. Ei se ole kum­minkaan ihan todel­lista lep­pois­tamista se lastenhoito.

  41. Suomes­sa lep­ois­te­taan työt­tömyy­den kautta

    Vielä 1980-luvul­la työt­tömyys­jak­so­ja oli 200000,nyt niitä on jo 800000 luokkaa.

    En tiedä mikä on Osmon tilas­ton laad­in­ta­pe­ri­aate, joten suo­raa ver­tas­ta ei voi tehdä.

    Nois­sa lääkärei­den lep­pois­tamisti­las­tois­sa ei ole käsitel­ty lääkäreitä,jotka tekevät KAHTA osa-aikatyötä, aamun julkisella,illan yksityisellä.

    Ilmeis­es­ti nämäkin lukeu­tu­vat osa-aikatyötä tekeviin.

    1. Jos läkäri tekee kah­ta työtä, hänen työaikansa näkyy tuos­sa OECD:n tilas­tois­sa näi­den työaiko­jen sum­mana. Työt­tömän työaikaa ei näy lainkaan.

  42. Lep­pois­t­a­mi­nen ei sovi ollenkaan markki­na­t­alouteen. Jos kaik­ki lep­pois­ta­vat, kulu­tus ale­nee, tulee työt­tömyyt­tä ja konkursse­ja ja siihen se lep­poisu­us loppuukin.

  43. Raimo K:
    Osmo: “Oikeus eläk­keeseen ja työt­tömyysko­r­vauk­seen piene­nee vas­taavasti… etc.”

    Eiköhän olisi aika jät­tää eläk­keet pois näistä kestävyyskeskusteluista?

    Aika iso jut­tu tässä kestävyys­va­jekeskustelus­sa on se, että eläkey­htiöistä ei kuu­lu pihaus­takaan – ja hehän ne eläk­keet mak­sa­vat, ei EK eikä hallitus.

    Eläke­tur­vakeskuk­sen viimeisim­män tilas­ton mukaan alle 1.500 euroa/kk saavia eläkeläisiä 31.12.2011 oli 70,8 % kaik­ista omaa eläket­tä saav­ista eläkeläi­sistä (1.343.785 eläkeläistä). Alle tuhat euroa saavia eläkeläisiä oli 39,3 %.

    Yli 3.000 euroa saavia eläkeläisiä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saavia oli 0,8 % kaik­ista eläkeläisistä.

    Eiköhän tosi­aankin olisi syytä jät­tää eläkeläiset pois näistä kestävyyskeskusteluista.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos läkäri tekee kah­ta työtä, hänen työaikansa näkyy tuos­sa OECD:n tilas­tois­sa näi­den työaiko­jen sum­mana. Työt­tömän työaikaa ei näy lainkaan.

    Entäs pätkä­työläisen työssäol/työttömyysjaksojen vaiku­tus vuosityöaikaan ?

  45. Voisiko­han tämän lep­pois­tamisen sit­ten ajatel­la yhteiskun­nan tasol­la elin­ta­son tietoise­na laskemise­na? Eli puolue x kysy­isi kansalta, että kel­paisiko vähempikin rompe ja krääsä. Ja selit­täisi miten tuon tek­isi. Nyt olisi tilaisu­us nos­taa asia esi­in blo­geista ja kir­joista, kun pani­ikin luon­ti toiseen suun­taan on eräi­den puoles­ta käynnissä. 

    Ihan täl­laista avaus­ta ja tiekart­taa ei ole ollut pääuuti­sis­sa eduskun­nas­ta, mut­ta joidenkin visionäärien kir­jois­sa täl­laista on esitet­ty. Yksikään puolue ei ole vaaleis­sakaan päässyt oikein slo­ga­nia pidem­mälle. Joku saat­taisi myös ajatel­la, että nämä kak­si suun­taus­ta ottaisi jatkos­sa poli­it­tisi­na vastapooleina yhteen. 

    Nyt moni ympäristöih­mi­nen elää jo pien­esti, mut­ta hyvää elämää. Ongel­ma onkin, että jos koko maa(pallo) ei lähde samalle polulle, niin tois­t­en kulu­tus­tarpei­den kasvu saa hei­dät näyt­tämään itsekkäinä ja eräät ajat­telemat­tomat tahot leimaa­vat hei­dät (Apunen). He ovat siis pois­sa rahoit­ta­mas­sa julkisen kas­san kaut­ta esimerkik­si elostele­via tiehankkei­ta, ja vaik­ka pitäi­sivät omis­taan huolen julkisen puolen sijas­ta, niin tätä säästöä ei arvoste­ta, vaan pelkkä tulo kel­paa kil­pailuy­hteiskun­nas­sa rahoit­ta­maan tuhoisaa kasvua, jota sit­ten täl­lainen kil­pailuy­hteiskun­ta (Suo­mi) on masi­noitu arvosta­maan yli kaiken. 

    Jo ympäristösy­istä lasku on järkevää, mut­ta kun tuo onnel­lisu­us ei näytä kas­va­van (Layard), niin mitä järkeää on kiristää ruu­via vielä enem­män? Voisin luotel­la pitkän rimp­sun ongelmia joiden näk­isin kas­va­van Suomes­sakin, mut­ta jo tuon onnel­lisu­u­den pitäisi olla riit­tävä syy ajatel­la asi­at uud­estaan. Pie­nil­lä tuloil­la ja menoil­la onnel­lisem­paa elämää. Lisä roina ei ainakaan tee kaikkia onnel­lisem­mik­si. Turha minus­ta on tuh­la­ta elin­vu­osia onnet­tomana, mut­ta tiet­ty pes­simis­mi ja kyynisyys tässä pakol­lakin tulee pin­taan. Toki on hyvä edis­tää ainee­ton­ta kasvua ja palveluy­ht­eskun­taa, mut­ta suures­sa kuvas­sa muu­tos ei ole vielä edes alka­nut ja keskustelu tääl­lä ja muual­la on aivan vääris­sä asiois­sa ja ihmis­ten ja ympäristön ongelmia ei tun­nu­ta otet­ta­van huomioon (EK).

    1. Voisiko­han tämän lep­pois­tamisen sit­ten ajatel­la yhteiskun­nan tasol­la elin­ta­son tietoise­na laskemise­na? Eli puolue x kysy­isi kansalta, että kel­paisiko vähempikin rompe ja krääsä. Ja selit­täisi miten tuon tek­isi. Nyt olisi tilaisu­us nos­taa asia esi­in blo­geista ja kir­joista, kun pani­ikin luon­ti toiseen suun­taan on eräi­den puoles­ta käynnissä.

      Muis­taak­seni STTK kysyi tätä jäsenistöltään (tai jokin STTK:n jäsen­li­it­to). Kysymys olk­iu hyvin muo­toil­tu: halu­at­teko mielu­um­min kah­den pros­entin palkanko­ro­tuk­sen vai viikon pidem­män vuosilo­man. Nämä mak­sa­vat yhtä paljon. Selvä enem­mistö halusi pidem­män vuosilo­man, mut­ta oli niitäkin, jot­ka prefer­oi­vat rahaa.

  46. Tuo OECD:n tilas­to perus­tuu eri mais­sa tehtävi­in työvoimarutkimuksiin.Suomessa sen tekee Tilastokeskus-
    Sen mukaan osa-aikatyö tilas­toidaan näin:

    “Osa-aikatyö
    Osa-aikatyötä tekeväk­si luokitel­laan palka­nsaa­ja tai yrit­täjä, joka itse ilmoit­taa tekevän­sä pää­työ­paikas­saan osa-aikatyötä ”

    Tuopää­työ­paikkara­jaus tarkoit­taa, että henkilö voi tehdä kah­ta työtä ja pitkää päivää, mut­ta luokitel­laan osa-aikaisek­si pää­työn osa-aikaisu­u­den vuoksi

    1. Osa-aikatyön määritelmä on tuo, mut­ta nyt puhut­ti­in vuos­i­työa­jas­ta, joka on henkilöko­htainen eikä työ­paikkako­htainen. Mut­ta tuo sama tilas­to las­kee hänen vuos­i­työaikansa noiden kah­den työ­paikan vuos­i­työaiko­jen summana.

  47. Se ‚mik­si työa­jan tilas­toin­mti­ta­pa on tärkeä,koska val­i­t­ul­la tilas­toin­ti­mallil­la saadaan hyvin eri­laisia tulok­sia ja tulkintoja

    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-09–24_002.html?s=5

    “Kun työ­tun­te­ja ver­tail­laan sään­nöl­lisen viikko­työa­jan mukaan, suo­ma­lais­ten työai­ka ei enää näytäkään eri­tyisen lyhyeltä mui­hin euroop­palaisi­in verrattuna.

    Esimerkik­si kokoaikatyötä teke­vien suo­ma­lais­ten palka­nsaa­jien viikko­työai­ka on Euroopan lyhin teh­dyn viikko­työa­jan mukaan mitat­tuna (kuvio 6)

    Mut­ta sään­nöl­listä viikko­työaikaa mitat­taes­sa vas­ta kuu­den­nek­si lyhin vertailumaista. 

    Kun joukkoon sisäl­lytetään myös osa-aikatyötä tekevät palka­nsaa­jat, suo­ma­lais­ten sään­nölli­nen viikko­työai­ka on jopa EU27-maid­en keskiar­voa pidem­pi (kuvio 8).”

    Ja mikäli työa­jas­sa huomioitaisi­in myös työt­tömyys­jak­sot niin lop­putule­ma olisi taas toisenlainen

    1. Ja mikäli työa­jas­sa huomioitaisi­in myös työt­tömyys­jak­sot niin lop­putule­ma olisi taas toisenlainen.

      Työl­lisyysastekin on laskettu.

      Greece 55,6
      Italy 56,9
      Spain 58,5
      Ire­land 59,6
      Bel­gium 61,9
      France 63,8
      Por­tu­gal 64,2
      Fin­land 69,2
      Unit­ed King­dom 70,4
      Aus­tria 72,1
      Ger­many 72,6
      Den­mark 73,1
      Swe­denb 74,1
      Nether­lands 74,9

  48. Osmo Soin­in­vaara: Muis­taak­seni STTK kysyi tätä jäsenistöltään (tai jokin STTK:n jäsen­li­it­to). Kysymys olk­iu hyvin muo­toil­tu: halu­at­teko mielu­um­min kah­den pros­entin palkanko­ro­tuk­sen vai viikon pidem­män vuosilo­man. Nämä mak­sa­vat yhtä paljon. 

    Ei nuo kyl­lä ihan yhtä kalli­ita ole työ­nan­ta­jalle. Ääri­ti­lanteessa voi miet­tiä jotain 10 mil­jar­dia mak­savaa ydin­voimalaa, jos­sa työ­nan­ta­jalle viikon loma eli tuoan­non keskey­tymi­nen tulee kyl­lä paljon kalli­im­mak­si kuin 2% koro­tus palkkoi­hin. Okei, myön­nän että ydin­voimalaitos­ta ei aje­ta viikok­si alas kos­ka siel­lä on juurikin em. asian takia varaa palkata varamiehiä, mut­ta STTK on toim­i­henkilöi­den liit­to. Ei toim­i­henkilöitä, kuten vaikka­pa raken­nusinsinööriä, voi noin vain kor­va­ta sil­loin kun se on viikon lomalla. 

    Eli kos­ka kiin­teät kulut juok­se­vat myös sil­loin kun miehet ovat loma­l­la, viikon loma on kalli­impi kuin 2% palkanko­ro­tus. Enkä kyl­lä usko pitem­pi­en lomien rentout­tavaan vaiku­tuk­seen, sil­lä jos joku sat­tuu rentou­tu­maan niin toinen vetää sitäkin kovem­man putken, jol­loin lop­putu­los on +-0.

  49. Löy­tyykö sel­l­aista tilas­toa valmi­ik­si las­ket­tuna, jos­sa olisi esitet­ty työ­tun­nit jokaista työvoimaan kuu­lu­vaa kohti? Eli kansan­talouden kokon­aistyö­tun­nit jaet­taisi­in työvoiman määräl­lä. Tämä osoit­taisi, kuin­ka paljon kansan­talouk­sil­la olisi kir­im­isen varaa tiukan paikan tullen työvoiman suhteeen.

    1. Löy­tyykö sel­l­aista tilas­toa valmi­ik­si las­ket­tuna, jos­sa olisi esitet­ty työ­tun­nit jokaista työvoimaan kuu­lu­vaa kohti? Eli kansan­talouden kokon­aistyö­tun­nit jaet­taisi­in työvoiman määräl­lä. Tämä osoit­taisi, kuin­ka paljon kansan­talouk­sil­la olisi kir­im­isen varaa tiukan paikan tullen työvoiman suhteeen.

      Vähän pitää käyt­tää exceliä. Poh­jati­las­tot löy­tyvät tämän linkin kautta.
      Jos ker­rot työ­tun­nit työl­lis­ten osu­udel­la, saat työ­tun­nit työikäistä kohtaan. Jos käytät ker­toime­na työlliset/(työvoima) saat työ­tun­nit työvoimaan (työl­liset + työt­tömät) kuu­lu­vaa kohden.

  50. osmo:Keynes ennusti aikanaan, että mei­dän aikanamme ihmiset tek­i­sivät työtä vain muu­ta­man tun­nin viikos­sa, kos­ka työn tuot­tavu­us on teknolo­gian mukana kas­vanut niin paljon, että kaik­ki tarpeelli­nen syn­tyy vähäl­lä työ­panok­sel­la. Tuot­tavu­u­den nousun hän ennusti oikein, mut­ta muuten ei men­nyt ihan putkeen.

    en ole tutus­tunut key­nesin oppei­hin mut­ta var­maan myös vero­tu­lo­jen erottamisella(90-luvun alku) on osansa siihen ettei työtä riitä kaikille kos­ka vain pääo­ma on val­tio­val­lan “suojeluksessa”,ennen ei omis­ta­jien kan­nat­tanut nos­taa rahaa yri­tyk­ses­tä kos­ka verot­ta­ja vei yli 50% suurista tuloista.
    sil­loin kan­nat­ti investoi­da tehtaisi­in yms.joka loi talouskasvua ja työpaikkoja.

    on kai kaikille selvää että nykypäivänä kun 1 ihmi­nen ansait­see vaikka­pa 5M euroa vuodessa ‚niin se raha ei mene kulu­tuk­seen samal­la lail­la kuin jos ko. 5M euron tulo jakaan­tu­isi vaikka­pa 1000:lle ihmiselle.

    mut­ta “raha” on palkkansa ansain­nut tätä nykyä.

  51. Tuos­sa lep­pois­tamises­sa tulee se, että ne jot­ka otta­vat ren­nos­ti, pyrkivät mak­si­moimaan oman sosi­aalisen elämän tason­sa. Kun joku nört­ti samaan aikaan tin­kii sosi­aalis­es­ta elämästä kir­jo­jen ääressä, niin myöhem­min ren­nos­ti otta­neet sanovat, että nörtin rahat tulee sosial­isoi­da valtiolle.Tätä san­o­taan Suomes­sa sosi­aalisek­si oikeudenmukaisuudeksi.

    Jos tarkoi­tus on lep­pois­taa yhteiskun­taa, niin lep­pois­te­taan tasa-arvois­es­ti kaik­il­ta. Opiskelu­a­jat pidem­mik­si ja tehdään nuo­rille selväk­si se, että ei kan­na­ta yrit­tää valmis­tua nuore­na koulus­ta. 20+ on Suomes­sa eri­no­mainen aika aloit­ta yliopis­to-opin­not ja sitä ennen keskit­tyä puu­laak­i­jalka­pal­loon, keskikal­jaan ja kitaraan.

  52. Kan­nat­taa muis­taa se, että jos merkit­tävä osa Suomen kansas­ta rupeaa lep­pois­ta­maan, siitä on kaiken­laisia seu­rauk­sia. Muun muas­sa seuraavia:

    1) Kun makaat mummona/ukkona van­hu­sosas­tol­la, ei riitä rahaa ja henkilökun­taa sin­un kään­tämiseesi, eikä muuhunkaan ihmis­ar­voiseen hoitoon. Koti­hoitoonkaan ei ole mah­dol­lisu­ut­ta / varaa.

    Kohtalonasi on siten tuskalli­nen, yksinäi­nen kuole­ma maku­uhaavo­jen aiheut­tami­in komplikaatioihin.
    Kävin kat­so­mas­sa täl­laista tilan­net­ta 90-luvun alun Virossa, Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­sen jäl­keen. Empä toi­vo tätä Suomelle.

    2) Kun yri­tyk­set huo­maa­vat, että Suomes­sa vieroksu­taan töitä, ne lähtevät sit­ten muualle.
    On traagisen väärin ver­ra­ta Suomea ain­oas­taan mui­hin taan­tu­van Euroopan lep­pois­ta­ja-mai­hin. Omakin pukku-yri­tyk­seni saa usein kovim­mat kil­pail­i­jansa ihan muista maista, jos­sa on todel­lista yrit­tämisen pöhinää.

    3) Isän­maamme on jo jakau­tunut kah­teen osaan: Niihin, jot­ka voivat nyt lep­pois­taa ja niihin, jot­ka ovat hil­jalleen menet­tämässä hyv­in­voin­ti­sa ja ihmis­ar­voisen tulevaiusuutensa.

    4) Sit­ten ne vielä huonom­mat uutiset: Suurin osa niistä, jot­ka nyt lep­pois­ta­vat, tule­vat katk­erasti pettymään.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tykkää tehdä töitä

    1. Sep­po Korppoo
      Tätä kauheut­ta voi näin jo etukä­teen men­nä kat­so­maan vaik­ka Hol­lan­ti­in tai Sak­saan, niin osa­taan sit­ten varoa.

  53. Janne:
    Miten tuo vuos­i­työai­ka lasketaan? 

    En ole var­ma, mut­ta ole­tan sen tapah­tu­van näin.
    Val­i­taan otok­seen tiet­ty määrä työvoimaan kuu­lu­via ja soite­taan näille. Kysytään, oletko tehnyt työtä tämän viikon aikana ja jos olet, kuin­ka mon­ta tun­tia. Jos et ole, oletko hak­enut työtä. Näin saadaan esti­maat­ti työl­lis­ten määrästä työt­tömien määrästä, työvoiman ulkop­uolel­la ole­vien määrästä sil­lä viikol­la sekä tehty­jen työ­tun­tien määrästä kokon­aisu­udessaan ja työl­listä kohden.
    Näin tehdään vuo­den kaikki­na 52 viikkona. Sit­ten las­ke­taan yhteen tehdyt viikko­työ­tun­nit kokon­aisu­udessaan ja työl­listä kohden. Näin saatu vuos­i­työmäärä työl­listä kohden on sikäli erikoinen luku, että se on oikeas­t­aan liian suuri. Otok­ses­sa on myös henkilöitä, jot­ka ovat osan vuodes­ta työl­lisiä ja osan työttömiä.
    Demon­stroidaan tätä tekemäl­lä helpot­ta­va ole­tus: olete­taan, että vuo­den jokaise­na viikkona työl­lisiä on 2,4 miljoon­aa, mut­ta vuo­den aikana 2,7 miljoon­aa eri ihmistä on ollut työl­lis­tet­tynä, mut­ta eri viikkoina. Työ­tun­nit työl­listä kohden saadaan jaka­mal­la vuo­den kokon­aistyö­tun­tien määrä 2,4 miljoon­al­la eikä 2,7 miljoon­al­la. Näin siis ole­tan. Jos joku tietää, voi korjata.
    Ole­tuk­seni lasku­tavas­ta johtuu siitä, että olin vuo­den ajan tuos­sa otok­ses­sa, mut­ta min­un tekemi­sistäni kysyt­ti­in vain muu­ta­man ker­ran vuodessa. Niin­pä min­un henkilöko­htaista vuos­i­työmäärääni ei voitu laskea.
    Kos­ka työl­lis­ten määrä vai­htelee viikoit­tain, ole­tan, että tuo työ­tun­tien määrä työl­listä kohden saadaan laske­mal­la viikoit­taiset työ­tun­nit työl­listä kohden yhteen. 

  54. Eläke­vaari: Yli 3.000 euroa saavia eläkeläisiä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saavia oli 0,8 % kaik­ista eläkeläisistä.

    Eiköhän tosi­aankin olisi syytä jät­tää eläkeläiset pois näistä kestävyyskeskusteluista.

    Kestävyys­laskel­mat eivät ole mikään tarkoituk­sen­mukaisu­us­su­ure, jos­sa voitaisi­in osa menoista jät­tää huomioimat­ta, kos­ka meno on niin perustel­tu. Olkoot eläk­keet kuin­ka pieniä hyvän­sä, jostakin ne rahat niihinkin on otet­ta­va ja tämä on huomioita­va tulev­ina menoina.

  55. uusi kas­vo tääl­lä:
    on kai kaikille selvää että nykypäivänä kun 1 ihmi­nen ansait­see vaikka­pa 5M euroa vuodessa ‚niin se raha ei mene kulu­tuk­seen samal­la lail­la kuin jos ko. 5M euron tulo jakaan­tu­isi vaikka­pa 1000:lle ihmiselle.

    Jos se 5M on pankissa, pank­ki lainaa rahat kulu­tus­lu­ot­toina niille 1000:lle muulle. Ja luot­toekspan­sion ansios­ta lainaa sen 10 ker­taan. Näin ollen kulu­tus on paljon isompaa.

  56. Tässä ketjus­sa on 15.12.2012 kel­lo 15:02 men­nessä 53 työai­ka-sana eri sijamuodoissaan.

    Häkämiehen ehdo­tus lisätä työaikaa kahdel­la tun­nil­la viikos­sa lisäisi lasken­nal­lis­es­ti lep­pois­ta­jien eli työt­tömien määrää n. 10.000 henkilöllä.

    Näin ei ener­gia­todis­tusten luva­tus­sa Suomes­sa onnek­si ole asian laita.

    Hyvä ystäväni, joka on vil­janvil­jeli­jä tekee pel­totöitä kak­si viikko kevääl­lä ja kak­si viikkoa syksyl­lä. Työpäivät ovat sen ver­ran pitk­iä, että hän ei tänä aikana voi piden­tää työaikaansa. Mut­ta vuodessa on 48 viikkoa, jol­loin hän ei tee mitään. Siitä tulisi 96 uut­ta työtuntia.

    Entä kau­pan kas­sat? Hei­dän tuntin­sa tulee täy­teen kau­pan auki­oloaikoina. Häkämies istut­taisi heitä kas­sal­la kak­si tun­tia viikos­sa, vaik­ka kaup­pa on kiinni.

    Mitenkäs ruotsin­laut­to­jen siivoo­jat, jot­ka paatin ollessa sata­mas­sa siis­tivät laivan. Jos hei­dän työaikaansa jatket­taisin min­uu­til­lakaan, lai­va lähtisi sata­mas­ta ja siivoo­jat jäi­sivät kaleerin­sa vangeiksi. 

    Entä yri­tysjo­hta­jat? Hei­dän työaikaansa ei voi jatkaa, kos­ka he tekevät bonusten kan­nus­t­a­mi­na jo nyt 24/7 työvuoroa.

    Viikot­taisen työa­jan jatkami­nen kahdel­la tun­nil­la tarkoit­taisi sään­nöl­lisen työa­jan piden­tymistä ja siten yli­työko­r­vausten pienentymistä.

    Onko­han tuos­ta Häkämiehen ehdo­tuk­ses­ta mitään muu­ta hyötyä?

  57. “Kun makaat mummona/ukkona van­hu­sosas­tol­la, ei riitä rahaa ja henkilökun­taa sin­un kääntämiseesi”

    Kään­te­lyä varten on käytössä erikois­sänkyjä ja ‑patjo­ja. Tässä yksi esimerk­ki nerokkaista applikaatioista:
    http://www.mediteam.fi/esitteet/Mediteam_09.pdf

    Ain­oa joka enää mum­mo­ja ja pap­po­ja kään­tää on kun­ta, joka vie eläkkeistä tyyp­il­lis­es­ti 85 prosenttia.

  58. jouni lundqvist:
    Lep­pois­t­a­mi­nen ei sovi ollenkaan markki­na­t­alouteen. Jos kaik­ki lep­pois­ta­vat, kulu­tus ale­nee, tulee työt­tömyyt­tä ja konkursse­ja ja siihen se lep­poisu­us loppuukin. 

    Eli on ole­mas­sa takaisinkytken­tämekanis­mi, jol­la estyy lep­pois­tamisen huono­jen puolien kasautu­mi­nen. Joten turha pitää lep­pois­tamista minään pahana mörkönä, joka ajaisi maan tuhoon. Lep­pois­tamista siis tapah­tuu vain sen ver­ran kuin siihen on varaa. Eli markki­na­t­alous siis hoitaa tämänkin asian tasapainoon. 🙂

  59. Sep­po Korp­poo: 4) Sit­ten ne vielä huonom­mat uutiset: Suurin osa niistä, jot­ka nyt lep­pois­ta­vat, tule­vat katk­erasti pettymään.

    Ker­ro tarkem­min! Halu­an tietää mitä min­ulle tapah­tuu, jos teen ensi vuon­na vaikka­pa vain 30 tun­tia viikos­sa duu­nia. Käykö vielä katk­er­am­min, jos teen vain 25 tuntia?

    Ihan tässä alkaa punt­ti tutista, kun yrit­täjä varoit­telee pettymyksellä.

  60. Osmo Soin­in­vaara: Kestävyys­laskel­mat eivät ole mikään tarkoituk­sen­mukaisu­us­su­ure, jos­sa voitaisi­in osa menoista jät­tää huomioimat­ta, kos­ka meno on niin perustel­tu. Olkoot eläk­keet kuin­ka pieniä hyvän­sä, jostakin ne rahat niihinkin on otet­ta­va ja tämä on huomioita­va tulev­ina menoina.

    Toki ne ovat tule­via meno­ja, mut­ta kenelle ja kuka huomioi?
    No eläkey­htiöille, tietysti. Mut­ta eläkey­htiöt ovat hil­jaa tästä asi­as­ta, kos­ka ongel­maa ei kat­so­ta olevan.

    Eli vaik­ka eläke­menot jois­sakin kansan­talous­laskelmis­sa ovat julk­isia meno­ja (Osmon mukaan), ne eivät ole val­tion eivätkä kun­tien meno­ja — eivätkä ainakaan EK:n.

  61. Sep­po Korp­poo:
    Kan­nat­taa muis­taa se, että jos merkit­tävä osa Suomen kansas­ta rupeaa lep­pois­ta­maan, siitä on kaiken­laisia seu­rauk­sia. Muun muas­sa seuraavia:

    1) Kun makaat mummona/ukkona van­hu­sosas­tol­la, ei riitä rahaa ja henkilökun­taa sin­un kään­tämiseesi, eikä muuhunkaan ihmis­ar­voiseen hoitoon. Koti­hoitoonkaan ei ole mah­dol­lisu­ut­ta / varaa.

    Kohtalonasi on siten tuskalli­nen, yksinäi­nen kuole­ma maku­uhaavo­jen aiheut­tami­in komplikaatioihin.
    Kävin kat­so­mas­sa täl­laista tilan­net­ta 90-luvun alun Virossa, Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­sen jäl­keen. Empä toi­vo tätä Suomelle.
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tykkää tehdä töitä

    Niin että enti­nen Neu­vos­toli­it­toko oli lep­pois­t­a­mi­nen malli­maa? Sitä todel­la sietää varoa.

    Mitä mui­hin väit­teisi­in tulee, niin tuskin ‘yrit­täjän, joka tykkää kir­joitel­la net­ti­in’ tarvit­see huole­htia mah­dol­lis­ten lep­pois­ta­jien varat­to­muud­es­ta, toden­näköisem­pää on, että heil­lä on varaa han­kkia ihan sel­l­aista palvelua kuin mitä halu­a­vat — siis ei sel­l­aista kuin Neuvostoliitossa.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos läkäri tekee kah­ta työtä, hänen työaikansa näkyy tuos­sa OECD:n tilas­tois­sa näi­den työaiko­jen sum­mana. Työt­tömän työaikaa ei näy lainkaan.

    Mut­ta silti hän näkyy tilas­tois­sa osa-aikaisena.
    Lääkäreistä moni tekee muodol­lis­es­ti osa-aikatyötä pää­työstä ja kir­jau­tuu siten osa-aikaiseksi.

    Mut­ta todel­lisu­udessa tekee töitä mon­elle työ­nan­ta­jalle tai toimii yrittäjänä
    Ja joku esit­tää osa-aikaisu­u­den perus­teel­la, että lääkärit leppoistavat.…

    Var­maan joku lääkäri tekeekin aitoa osapäivä­työtä ja/tai pätkää mut­ta use­ampi use­aa työtä

  63. Viherinssi:

    Mitä tiukem­pi vero­pros­ent­ti hyvä­tu­loisil­la on, sitä houkut­tel­e­vam­paa lep­pois­t­a­mi­nen heille on. Ja mitä houkut­tel­e­vam­paa lep­post­a­mi­nen on yksilölle vero­tuk­sen vuok­si, sitä harmil­lisem­paa se on valtiolle. 

    Sinän­sä ongel­ma ei ole pro­gres­sios­sa, ongel­ma on korke­as­sa vero­pros­en­tis­sa hyvä­tu­lois­t­en joukossa. 

    Tätä ansio­tulovero­tuk­sen pro­gres­siokri­ti­ikkiähän me olemme tot­tuneet kuule­maan kokoomuk­sen suunnal­ta kyl­lästymiseen asti. Siinä olete­taan, että ensisi­jainen liik­keellepane­va voima on ahneus ja että kaik­ki pitää mak­si­moi­da eli kaiken kasvun on olta­va ikuista.

    Mut­ta siinä vai­heessa kun ihmi­nen pääsee tämän prim­i­ti­ivisen ajatuk­sen yli, se huo­maa, että ylimääräi­nen raha ei ole se joka ratkaise.

    Eli lähtöko­h­ta on se, miten paljon lep­poista elämää varten tarvi­taan rahaa kuukaudessa. Ei se, onko mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti näil­lä tuloil­la 30, 40 vai 50.

    Nykyisel­lä hyv­in­voin­nin tasol­la lep­poiseen elämään tarvit­taval­la tulota­sol­la ansio­tulovero­pros­ent­ti jää nykyisen­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ylläpi­don kannal­ta aivan liian matalaksi.

    Ja tämän vuok­si meitä sit­ten kan­nuste­taan tekemään enem­män ja enem­män töitä ja osta­maan yli jääväl­lä rahal­la joka välis­sä uusi äly­puhe­lin tai tablet­ti tai lin­tu­peli tai Audi tai mikä lie vas­taa­va turhake. Jos­ta vielä kaiken lisäk­si hyö­ty kansakun­nalle on oleel­lis­es­ti negati­ivi­nen kun niihin käyte­tyt rahat karkaa­vat rajo­jen ulkopuolelle.

    Jos kokee, että kestävyys­va­je on tosi­a­sia mut­ta ei halua ostaa tätä rojua eikä kerätä ylimääräistä rahaa, mikä on vai­h­toe­hto? Tehdä töitä yli oman tarpeen ja lahjoit­taa yli jäänyt osu­us val­ti­olle? Ei innosta.

    Korkeampi ansio­tulovero­pros­ent­ti sen sijaan toimisi, kos­ka lep­poiseen elämään tarvit­ta­va raha­sum­ma on saata­va joka tapauk­ses­sa kasaan joka kuukausi. Jos verot­ta­ja vie enem­män, pitää tehdä enem­män töitä.

  64. Mut­ta mitä täl­lä saavute­taan ja saadaan aikaan, että pitkäaikaistyöt­tömiä työt­tömyys­tur­vansa mene­tyk­sen uhal­la työkkärei­den välit­täminä aktivi­teet­tei­hin pukataaan tekemään täysin tyhjää. 

    Siis tyhjän tekem­i­nen on sitä, että pakote­taan työtön­tä tekemään ei yhtään mitään. Työt­tömän onkin vaan olta­va paikallaan ja yritet­tävät tehdä sel­l­aista, että saisi aikansa kulumaan.

    Eli esim. lyhtypylväi­den teil­lä ja pat­saidenko puis­tois­sa tui­jot­tamis­es­ta kaavail­laan työk­si työt­tömien tehtäväk­si toimeen­tu­lotuen suu­ruisel­la palkalla.

  65. Tavalli­nen Teknikko:
    Mut­ta mitä täl­lä saavute­taan ja saadaan aikaan, että pitkäaikaistyöt­tömiä työt­tömyys­tur­vansa mene­tyk­sen uhal­la työkkärei­den välit­täminä aktivi­teet­tei­hin pukataaan tekemään täysin tyhjää. 

    Työt­tömyy­destä tulee ikäväm­pää, mikä johtaa mon­en­laisi­in muu­tok­si­in kaut­ta linjan.

    Tutkimusti­eto vahvis­taa Var­ti­aisen mukaan sen, että jos työt­tömien toimeen­tu­loa heiken­netään [tässä tapauk­ses­sa laite­taan pakko­työhön, sylt­ty huom.], ammat­tili­itot eivät rohkene pyytää korkei­ta palkanko­ro­tuk­sia. Tämä johtuu ay-liik­keen jäsen­ten ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keeseen kohdis­ta­mas­ta paineesta. Wrayn mallis­sa kyse on pohjim­mil­taan pelottelusta.

    – Ay-liik­keen jäsenet pelkäävät sil­loin enem­män työt­tömyyt­tä ja kos­ka työt­tömyys on inhot­tavaa, he ovat valmi­ita hyväksymään alhaisem­mat palkkavaa­timuk­set, Var­ti­ainen sanoo.

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194782697882/artikkeli/vatt+in+vartiainen+tyottomyys+vahenee+jos+ay-liike+laskee+palkkavaatimuksiaan.html

  66. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55862-professori-tyontekija-narutettu-pahan-kerran

    Itsel­läni on tun­te­ja “piilotet­tu” aikoinaan kun kuukausit­tainen mak­sim­i­tun­timäärä on tul­lut täy­teen. Ja ison IT-fir­man tun­tikir­jausjär­jestelmä tyh­jen­si yli­työsal­dot joka kuukausi että tun­nit näyt­tävät “oikeil­ta”.

    Ja tuo Kreik­ka. Eipäs uno­hde­ta että nimeno­maan Kreikan tilas­tokeskus väärenteli tilas­tot niin että esimerkik­si euro-alueeseen liit­tymi­nen oli mah­dol­lista. Ko. pajan tilas­toi­hin ei siis ehkä kan­na­ta kovinkaan luottaa.

    Tilas­toista löy­tynee siis poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti “totu­us”.

  67. Sylt­ty: Tutkimusti­eto vahvis­taa Var­ti­aisen mukaan sen, että jos työt­tömien toimeen­tu­loa heiken­netään [tässä tapauk­ses­sa laite­taan pakko­työhön, sylt­ty huom.], ammat­tili­itot eivät rohkene pyytää korkei­ta palkanko­ro­tuk­sia. Tämä johtuu ay-liik­keen jäsen­ten ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keeseen kohdis­ta­mas­ta paineesta. Wrayn mallis­sa kyse on pohjim­mil­taan pelottelusta.
    – Ay-liik­keen jäsenet pelkäävät sil­loin enem­män työt­tömyyt­tä ja kos­ka työt­tömyys on inhot­tavaa, he ovat valmi­ita hyväksymään alhaisem­mat palkkavaa­timuk­set, Var­ti­ainen sanoo.

    Ehkä tehokkaampi olisi lisätä työt­tömyyskas­so­jen osu­ut­ta ansiosi­don­naisen työt­tömyysko­r­vausten kus­tan­nuk­sista. Ihmisil­lä on nimit­täin taipumus tuu­dit­tau­tua siihen harhaan, että ei se työt­tömyys­ris­ki itseään koske. Lisäk­si ran­gais­tus­muo­toisen työn, joka on täysin tuot­tam­a­ton­ta, teet­tämi­nen vain heiken­tää työt­tömien yhteiskuntamoraalia.

  68. Mut­ta siinä vai­heessa kun ihmi­nen pääsee tämän prim­i­ti­ivisen ajatuk­sen yli, se huo­maa, että ylimääräi­nen raha ei ole se joka ratkaise. 

    No jos se raha ei ole sin­ulle tär­keetä, mut­ta se on näille ahneille kokoomus­laisille tär­keetä, eikö molem­mat voit­taisi jos antaisit hei­dän tehdä ahneesti (ja tyh­mästi) sitä “mam­mon­aa” ja itse eläisit viisam­min vähemmällä? 

    Tietysti ei. Kos­ka henkilö, jon­ka mielestä raha ei ole tärkeää, halu­aa kuitenkin mah­dol­lisim­man hyvät palve­lut yhteiskunnal­ta. Jot­ka yllät­täen oste­taan rahal­la. Ja tätä ei tun­nu­ta ymmärtävän.

    (Tässä rahan sijaan oisi voin­ut kir­joit­taa talouskasvu)

  69. Mat­ti Kin­nuselle, Raimo K:lle ja muillekin vitsinheittäjille:

    Olen edes­men­neen vai­moni monivuo­tisen syöpähoidon aikana tutus­tunut Suomen sairaan­hoitoon käytän­nössä, lähi-etäisyydeltä.

    Vai­moni Mai­jaleena Korp­poo oli ter­vey­den­hoita­ja, opet­ta­ja ja filosofi­an tohtori, joka ohjasi min­ua ymmärtämään tämän alan todellisuutta.

    Työni ohel­la min­ul­la oli onnek­si mah­dol­lisu­us hoitaa itse vaimoani pääosin kotona, lop­pu­un saakka.

    Koke­muk­seni perus­teel­la annankin Suomen sairaan­hoito-alalle huip­puar­vosanan ja olen sille suuresti kiitollinen.

    Koska­pa suuret ikälu­okat ovat siir­tymässä pois työelämästä ja aikanaan sairaan­hoit­o­mme 24/7 poti­laik­si, kaikkien on jo nyt paras­ta pysähtyä miet­timään tämän seurauksia.

    Läheis­temme ja itsem­mekin kun­nolli­nen hoito on todel­la iso urakka!

    Mis­tä ihmeestä ne rahat ja ihmiset oikein revitään kaikkien tämän ja muiden hyv­in­voin­tipalvelu­jen hoitamiseen?

    Varsinkin jos ale­taan porukas­sa loppoistamaan…

    Suomen val­ti­o­lai­va menee nyt väärään suun­taan ja täl­lä menol­la karah­damme karille.

    Sit­ten ovatkin vit­sit todel­la vähissä!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka työl­listää ja tuo rahaa maahan

  70. Osmo Soin­in­vaara: Kestävyys­laskel­mat eivät ole mikään tarkoituk­sen­mukaisu­us­su­ure, jos­sa voitaisi­in osa menoista jät­tää huomioimat­ta, kos­ka meno on niin perustel­tu. Olkoot eläk­keet kuin­ka pieniä hyvän­sä, jostakin ne rahat niihinkin on otet­ta­va ja tämä on huomioita­va tulev­ina menoina.

    Hyväksyvätkö Vihreät Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­jien 10 %:n palkanko­ro­tuk­set? Raamisopimus antaa työn­tek­i­jöille ensi vuon­na 1,9 %:n koro­tuk­set ja nyt työ­nan­ta­ja­jär­jestöt pitävät sitäkin liian suure­na ja vaa­ti­vat palkko­jen alen­tamista. Eikö johta­jien palkko­ja pitäisi ensim­mäisenä ihan esimerkin vuok­si alen­taa. Turha väit­tää, että johta­jista tulisi pulaa, sil­lä niin suuri hinku niille paikoille on.

  71. Sep­po Korp­poo: Mis­tä ihmeestä ne rahat ja ihmiset oikein revitään kaikkien tämän ja muiden hyv­in­voin­tipalvelu­jen hoitamiseen?
    Varsinkin jos ale­taan porukas­sa loppoistamaan…

    No, ulko­mail­ta saa sakkia. Rahat allokoidaan poli­it­tisel­la pros­es­sil­la. EIvätköhän 24/7‑sairaat ja hei­dän omaisen­sa, jot­ka siis koh­ta muo­dosta­vat enem­mistön, pidä huolen, että rahat menevät juuri heille ja hei­dän omaisilleen eivätkä esim teol­lisu­u­den inno­vaa­tioiden tukemiseen, moot­toritei­den rak­en­tamiseen, las­ten koulutk­seen tai veteraaneille.

    t. Mat­ti Kin­nunen, joka kon­sul­toi ja mak­saa vero­ja, mut­ta jon­ka käsi­tyk­seen hyvästä elämästä kuu­luu asia, jota englan­niksi kut­su­taan sanal­la leisure ja joka ei näe rehkimisessä mitään hohdokas­ta vain rahan vuoksi.

  72. Eläke­vaari: Eläke­tur­vakeskuk­sen viimeisim­män tilas­ton mukaan alle 1.500 euroa/kk saavia eläkeläisiä31.12.2011 oli 70,8 % kaik­ista omaa eläket­tä saav­ista eläkeläi­sistä (1.343.785 eläkeläistä). Alle tuhat euroa saavia eläkeläisiä oli 39,3 %.

    Yli 3.000 euroa saavia eläkeläisiä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saavia oli 0,8 % kaik­ista eläkeläisistä.

    Eiköhän tosi­aankin olisi syytä jät­tää eläkeläiset pois näistä kestävyyskeskusteluista.

    Eläkkeitä mak­set­ti­in v.2010 22 MILJARDIA EUROA, joten ei todel­lakaan jätetä. Val­tion vel­ka kasvoi samana vuon­na 11 mil­jar­dia euroa.

  73. “Kun olin nuori, kuvit­telin rahan ole­van tärkein asia maail­mas­sa. Nyt tiedän asian ole­van niin. Rikkaiden lisäk­si tun­nen vain yhden kansan­lu­okan, joka puhuu rahas­ta enem­män kuin he: köyhät”

    Oscar Wilde

  74. Osmo Soin­in­vaara: Vähän pitää käyt­tää exceliä. Poh­jati­las­tot löy­tyvät tämän linkin kautta.
    Jos ker­rot työ­tun­nit työl­lis­ten osu­udel­la, saat työ­tun­nit työikäistä kohtaan. Jos käytät ker­toime­na työlliset/(työvoima) saat työ­tun­nit työvoimaan (työl­liset + työt­tömät) kuu­lu­vaa kohden.

    Sieltähän sitä löy­tyi. Lep­pois­in­ta näkyy ole­van Län­si-Sak­sas­sa, Bel­gias­sa ja Ran­skas­sa alle 1000 tun­tia työvoimayk­sikköä kohti vuodessa. Suo­mi on Kreikan kanssa hyvää keskikas­tia n. 1100 tun­tia vuodessa. Kaikkein työteliäimpiä ovat heimovel­jemme Virossa ja Unkaris­sa yli 1500 tun­tia vuodessa.

  75. Eläke­vaari:

    Yli 3.000 euroa saavia eläkeläisiä oli 3,6 % ja yli 4.500 euroa saavia oli 0,8 % kaik­ista eläkeläisistä.

    Eiköhän tosi­aankin olisi syytä jät­tää eläkeläiset pois näistä kestävyyskeskusteluista.

    Voisiko Eläke­vaari tai joku muu laskea, että kuin­ka suuri osu­us kaik­ista eläkkeinä mak­set­tavista euroista menee yli 3000 euroa kuus­sa eläket­tä saaville?

    Mielestäni keskeinen ongel­ma ns. kestävyys­va­jekeskustelus­sa on se, että keski­tytään ain­oas­taan työurien pitu­u­teen ja eläkeiän nos­tamiseen eikä ollenkaan keskustel­la siitä, että onko mitään järkeä mak­saa kenellekään yli 3000 euron eläket­tä. Tietääk­seni esimerkik­si Ruot­sis­sa ja monis­sa muis­sa mais­sa gon voimas­sa eläkekat­to, ja mielestäni jotain sen kaltaista olisi järkevää ottaa käyt­töön Suomessakin. 

    Suu­rit­u­loiset pyrkivät Suomes­sa nyt mak­si­moimaan eläk­keen­sä ja min­i­moimaan eläköi­tymisikän­sä, vaik­ka juuri heil­lä olisi kyky jatkaa töis­sä nyky­istä pidem­päänkin. Sen sijaan monis­sa pieni­palkkai­sis­sa tehtävis­sä kuor­mit­tavu­us on niin suur­ta, että eläkeiän nos­t­a­mi­nen kohtu­ut­toman korkeak­si ei ole mielekästä. Lisäk­si elinikä määräy­tyy Suomes­sakin yhä enem­män tulota­son mukaan, ja pisim­pään elävät tyyp­il­lis­es­ti juuri ne suu­rit­u­loisem­mat eläkeläiset, joiden eläkkeistä tulee suurin kuor­ma muutenkin. Olisi kohtu­u­ton­ta, että pien­i­t­u­loiset jou­tu­isi­vat kan­ta­maan kaiken vas­tu­un kestävyys­va­jeesta: pienet tulot, raskas työ, lyhyt ja pieni eläke ennen kuolemaa.

    Tietääk­seni Suomes­sa asia on myös niin, että takavu­osi­na myön­net­tu­jä muhkei­ta ns. lisäeläkkeitä joudu­taan vielä rahoit­ta­maan nyky­isiltä palka­nsaa­jil­ta kerät­tävil­lä mak­suil­la. Yleisem­minkin lie­nee niin, että suuria eläkkeitä saavien eläkeläis­ten entiset työ­nan­ta­jat eivät ole eläkkeitä mak­sa­neet eläk­keen­saa­jille lop­puiäk­si, vaan mak­sut kaatu­vat nyky­isille ja tuleville työntekijäsukupolville.

    Osmo, tässä olisi sin­ullekin vink­ki uuden kir­joituk­sen aiheek­si, joka on ollut mielessäni jo kauan: Voisitko analysoi­da jos­sain kir­joituk­ses­sa Suomen eläke­jär­jestelmän ja sen taloudel­lisen ja eet­tisen kestävyy­den perinpohjaisesti?

    1. Eläkekat­to aktu­aaris­es­ti toteutet­tuna voi tul­la kalli­ik­si. Sehän tarkoit­taisi, että suu­rit­u­loiset mak­saisi­vat eläke­mak­su­jaan vain osas­ta palka­s­taan tai vai­h­toe­htois­es­ti lopet­taisi­vat mak­su­jen mak­samisen kokon­aan, kun eläke on tul­lut mak­se­tuk­si kat­toon asti. Hei­dän työkyvyt­tömyy­seläk­eriskin­sä on kuitenkin mui­ta pienem­pi, joten eläke­jär­jestelmä jäisi tässä tap­pi­olle, kos­ka riski­in näh­den suu­rit­u­lois­t­en eläke­mak­sut ovat vähän liian suuria.
      Jos ansioeläkkeis­sä luovut­taisi­in vaku­u­tus­muo­dos­ta ja kaik­ki mak­saisi­vat vain eläkeveroa, sil­loin kat­to olisi tietysti mah­dol­lista toteut­taa alen­ta­mat­ta suu­rit­u­lois­t­en maksuja.

  76. Koti-isä: Mut­ta siinä vai­heessa kun ihmi­nen pääsee tämän prim­i­ti­ivisen ajatuk­sen yli, se huo­maa, että ylimääräi­nen raha ei ole se joka ratkaise.

    Niin. Ja juuri siitähän Viherinssi kir­joit­ti. Että eri­tyis­es­ti hyvä­tu­loisille ylimääräi­nen raha ei ratkaise, vaan hänen kan­nat­taa lep­pois­taa. Hyvä. Mut­ta muulle yhteiskun­nalle siitä seu­raa sel­l­ainen ongel­ma, että tuot­tavu­us las­kee, vero­tu­lot pienenevät ja hyvä­tu­loinen tuot­taa siten muille jaet­tavak­si entistä vähem­män mate­ri­aal­ista hyvää.

    Itse ainakin olen toden­nut, että työpäivän venyt­tämiseen ei löy­dy syytä yli­työko­r­vauk­sista. Siihen voi löy­tyä syitä kun­ni­antun­nos­ta, aikaansaamisen nautin­nos­ta, tai nörtin flow-tilas­ta, mut­ta lisära­han takia päivän venyt­tämi­nen ei ole mielekästä.

    Täl­lä on sel­l­ainen sivu­vaiku­tus, että esim. nimel­lis­es­ti varsin pieni veronko­ro­tus tun­tuu minus­ta rahaa isom­min arvovi­estinä: se mitä teet kuu­luu muille, ulkop­uolis­ten poli­it­tis­ten päät­täjien melko mieli­v­al­tais­es­ti sanele­m­ana. Eipä siihen oikein muuten kan­na­ta reagoi­da kuin muis­ta­mal­la, että lisära­has­ta val­tio vie 55 % mut­ta lisä­va­paa-ajas­ta 0 %. Jos halu­an osaamis­es­tani enem­män rahaa, kan­nat­taa kat­sel­la työ­paikkail­moituk­sia kan­sain­välisiltä net­ti­sivuil­ta, ei TE-keskuksista.

    Työ­paikallani oli YT-neu­vot­te­lut, joiden seu­rauk­se­na sovit­ti­in pidem­mistä lomista ja luovu­taan lomara­hoista. Ei hul­lumpi jut­tu. Oikeas­t­aan muu­ta­man viikon lomau­tuskin olisi ter­ve­tul­lut jut­tu. Lep­pois­t­a­mi­nen muo­dos­tuu sitä kan­nat­tavam­mak­si, mitä kireäm­mäl­lä vero­tus on, ja ensi vuon­na­han se on kiristymässä.

    Veron­saa­jan kannal­ta hyvä­tu­lois­t­en lep­pois­t­a­mi­nen on sit­ten huono jut­tu. Köy­hät tästä siis kär­sivät, jos rohken­emme tehdä sel­l­aisen yksioikoisen ole­tuk­sen, että val­tio ja julki­nen sek­tori ovat eri­tyisen hyödyl­lisiä köy­hille. Tämä voi tietenkin olla väärä oletus.

  77. Osmo Soin­in­vaara:

    Jos ansioeläkkeis­sä luovut­taisi­in vaku­u­tus­muo­dos­ta ja kaik­ki mak­saisi­vat vain eläkeveroa, sil­loin kat­to olisi tietysti mah­dol­lista toteut­taa alen­ta­mat­ta suu­rit­u­lois­t­en maksuja.

    Eikö tämä olisi hyvä aja­tus? Täl­lainen “eläkevero” voisi olla tas­a­puolisem­pi kuin vaku­u­tus­muo­toinen jär­jeste­ly ja motivoisi myös suu­rit­u­loisia tuot­ta­maan yhteistä hyvää enem­män. Nyt työu­ran tavoit­teena tun­tuu usein ole­van lokoiset eläkepäivät kahdek­sikymmenek­si vuodek­si, ja aika kuluu pur­je­htien, matkustellen ja gol­fat­en, vaik­ka hyödyl­lisem­päänkin hom­maan ener­giaa epäilemät­tä riittäisi.

    Voisitko Osmo myös sel­ven­tää lisää nykykäytän­töä. Olen­han ymmärtänyt oikein, että nykyi­nen vaku­u­tus­muo­toinen jär­jestelmä ei ole kuitenkaan täysin rahas­toi­va eikä vält­tämät­tä kohtele eri tulon­saa­jaryh­miä tai sukupolvia tas­a­puolis­es­ti? Eli eläke­vaku­u­tus­mak­su­is­sa ei esimerkik­si huomioi­da sitä tosi­asi­aa, että keskimääräistä parem­min ansait­se­vat henkilöt myös tyyp­il­lis­es­ti elävät keskimääräistä pidem­pään ja tästä johtuen hei­dän pitäisi mak­saa eläkkeistään työu­ransa aikana enem­män kuin nykyään tapah­tuu. Ja muitakin epäko­htia ymmärtääk­seni löytyy.

    Vaik­ka pysyt­täisi­in vaku­u­tus­muo­toises­sa jär­jestelmässä, niin mielestäni pitäisi varmis­taa, että jär­jestelmä on oikeu­den­mukainen. Ruot­sis­sa on mielestäni tasa-arvoisem­pi jär­jestelmä kuin Suomes­sa. Ruotsin jär­jestelmä ei anna hyvä­tu­loiselle palka­nsaa­jalle kat­teet­to­mia lupauk­sia, joista tule­vien sukupolvien työn­tek­i­jät pan­naan tilille.

  78. Lep­pois­t­a­mi­nen on erään­lainen uuskolo­nial­is­min muo­to. Olkoonkin , että teknilli­nen kehi­tys on nos­tanut työn tuot­tavu­ut­ta, niin sen tuot­tavu­u­den avul­la ostamme kehit­tyvistä maista tuot­tei­ta halvem­mal­la kuin tekemäl­lä ne itse.

    Olkoon esimerkkinä vaikka­pa Kiina, vaikkakin vielä köy­hempiä työläisiä on mon­es­sa muus­sakin maas­sa mei­dän riis­tet­täv­inä. Kiinas­sa tehdään län­si­maiseen kulu­tuk­seen tuot­tei­ta hal­val­la kivi­hi­iliener­gial­la, matalil­la palkoil­la ihmisoikeuk­sia polke­mal­la, luon­toa tuhoa­mal­la, lap­si­työvoimal­la , nämä nyt aluksi.

    Jos valmis­taisimme kaik­ki nämä hal­vat tuot­teet itse se tulisi län­si­mais­sa mak­samaan huo­mat­tavasti enem­män. Kiinan kehit­tyviä markki­noi­ta käyt­tävät hyväk­seen län­si­maiset sijoit­ta­jata­hot, jot­ka repivät muhkei­ta voit­to­ja halpo­jen kus­tan­nusten ( työvoima, ener­gia ) maista.

    Help­po­han sitä on lep­pois­taa kun kulit juok­se­vat kieli vyön alla kär­ryjämme vetäen.

  79. Ketjuista opit­tu:

    Lep­pois­tamisen mak­saa aina yhteiskun­ta, jon­ka pro­gres­si­ivista verot ja tulon­si­ir­rot mah­dol­li­ta­vat verotet­tuun työn vähen­tämisen pie­nil­lä nettotulomenetyksillä. 

    Vain varakkaat lep­pois­ta­vat, siis vero-opti­moi­vat. Köy­hillä ei siihen ole varaa eikä kannustimia. 

    Tämä on yksi parhaista syistä kan­nat­taa tasaveroa. Työn verot­tamisen keven­tämiseen on muitakin syitä. 

    Valitet­tavasti päivähoidon (jne) laadullis­es­ta parane­mis­es­ta olisi ai las­ten van­hempi­en ihan itse mak­set­ta­va. Siis päivähoito­ryh­mä mak­saa hoita­jien palkkapot­tia — kun joku lep­pois­taa ja hoitaa lapsen­sa, saa­mat­ta jääneet rahat mak­sa­vat ne jot­ka saa­vat lisähyötyä. 

    Julk­isia palvelui­ta voidaan kulut­taa rajat­tomasti. Poli­ti­ikan osu­us on myös tode­ta, että rahaa on rajal­lis­es­ti. Jos ja kun tuot­tavu­us eu nouse, julkisen puolen palkat eivät voi nous­ta vaik­ka mikä olisi. (Ter­veisiä Jukon ruikuttajille.)

  80. Pekka Taipale: lisära­has­ta val­tio vie 55 % mut­ta lisä­va­paa-ajas­ta 0 %

    Tähän ongel­maan on kyl­lä jo mietit­ty ratkaisui­ta, eli että esim. vapaa-aikaa verotet­taisi­in. Ihan vakavissaan.

  81. Krtek: Eläkkeitä mak­set­ti­in v.2010 22 MILJARDIA EUROA, joten ei todel­lakaan jätetä. Val­tion vel­ka kasvoi samana vuon­na 11 mil­jar­dia euroa.

    Joo, mut­ta ei val­tio mak­sa eläkkeitä — vaik­ka niin voisi eläkekeskustelus­ta päätellä.

    1. Eläke­jär­jestelmään on pakko kuu­lua, vaik­ka lask­isi, ettei se kan­na­ta. Eläke on siis vero jakokon­aisveroas­t­eeseen eläke­mak­sut las­ke­taankin mukaan.

  82. Sep­po Korp­poo:
    Mat­ti Kin­nuselle, Raimo K:lle ja muillekin vitsinheittäjille:
    ‘snip’
    Koska­pa suuret ikälu­okat ovat siir­tymässä pois työelämästä ja aikanaan sairaan­hoit­o­mme 24/7 poti­laik­si, kaikkien on jo nyt paras­ta pysähtyä miet­timään tämän seurauksia.

    Läheis­temme ja itsem­mekin kun­nolli­nen hoito on todel­la iso urakka!

    Mis­tä ihmeestä ne rahat ja ihmiset oikein revitään kaikkien tämän ja muiden hyv­in­voin­tipalvelu­jen hoitamiseen?

    Varsinkin jos ale­taan porukas­sa loppoistamaan…
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka työl­listää ja tuo rahaa maahan 

    Ikävä jut­tu tuo vaimosi kohta­lo, mut­ta ei siitä sen enempää…

    Eivät suuret (ja muutkaan) ikälu­okat heti työelämän jäl­keen siir­ry 24/7 täysin autet­taviksi, se vai­he on useim­miten lyhyempi.

    Eivätkä ne pieni­palkkaiset hoito­henkilöt ensim­mäis­inä lep­poista, ei heil­lä ole siihen varaa.

    Ja mitä vit­sei­hin tulee, kyl­lä itse tai­dat olla siinä paras. 😉

  83. Nukku­Mat­ti: Voisiko Eläke­vaari tai joku muu laskea, että kuin­ka suuri osu­us kaik­ista eläkkeinä mak­set­tavista euroista menee yli 3000 euroa kuus­sa eläket­tä saaville?

    Tätä on täysin mah­do­ton saatavil­la ole­vien tieto­jen perus­teel­la ainakaan Ojalan laskuopil­la laskea. Val­tio­varain­min­is­ter­iöl­lä ja eduskun­nal­lakaan ei näytä ole­van minkään­laista tietoa asi­as­ta. Val­tio­varain­valiokun­nan miet­intö hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä vuo­den 2013 tuloveroast­eikko­laik­si sekä laik­si tulovero­lain muut­tamis­es­ta (VaVM 23/2012 vp — HE 87/2012 vp).: ” Tämän veroast­eikkoon tehtävän muu­tok­sen lisäk­si suurista eläkkeistä perit­täisi­in val­ti­olle eläke­tu­lon lisäveroa 6 pros­ent­tia siltä osin kuin eläke­tu­lo ylit­tää eläke­tulovähen­nyk­sen jäl­keen 45 000 euroa. … Uusi eläke­tu­lon lisävero on vaiku­tuk­sil­taan rajalli­nen myös siihen näh­den, että se kos­kee noin 45 000 eläkeläistä eli 3,5 pros­ent­tia kaik­ista eläk­keen­saa­jista. Heiltä kerät­tävän lisäveron tuot­to olisi noin 50 milj. euroa.”

    Etk:n tilas­ton mukaan vuo­den 2011 lopus­sa yli 45.000 euroa saavia eläkeläisiä oli 11.012 henkilöä eli 0,8 % kaik­ista eläk­keen­saa­jista. Miten nämä luvut ovat vuodessa voineet yli nelinkertaistua?

    100.000 euroa vuodessa ylit­tävistä palkoista perit­tävä 6 %:n sol­i­daarisu­usvero, jon­ka tuo­tok­si on arvioitu 30 milj. euroa, sääde­tään väli­aikaisek­si vuo­teen 2015 saak­ka. Eläkeläis­ten raip­paveros­ta tulee pysyvä.

  84. Yli 3000 euroa saavien rasitus eläke­jär­jestelmälle voidaan arvioi­da seuraavasti

    Eläkeläisiä oli 1464000 ja heistäpelkkääper­he-eläket­tä saavia 51000 eli van­hu­u­teen tai työkyvyt­tömyy­teen e perus­tu­via eläkkeitä mak­se­taan n 1400000 henkilölle

    Eläke­meno oli 23,2 mil­jar­dia .En löytänyt perhe-eläekemenoa,joten oletin sen ole­van 0,7 mil­jar­dia eli jaet­tavaa jää 22,5 miljardia.

    0,8 % eläkeläi­sistä on 11200 eläkeläistä
    ja 2,8 % 39200

    Yli 4500 euron eläk­keek­si kuvit­telin 7000 euroa kuus­sa ja 3001–4500 euron eläke on keskimäärin 3750 euroa kuussa.

    Eli yli 4500 euron eläkkei­den rasitus on 7000x12x11200 eli n 1 mil­jar­di euroa

    Ja 3750 euron eläkkei­den rasitus
    3750x12x39200 eli n 1,7 mil­jar­dia euroa

    Kun heillekin mak­se­taan kat­toon saak­ka niin 3000 euron katol­la hei­dän eläke­menon­sa on 1,8 miljardia

    Eli yli 3000euron eläkkei­den rasitus on n 1 miljardi.
    Ei aivan merk­i­tyk­setön luku

    Mut­ta eläkkei­den rasitus kansan­taloudelle on vain 13 % eli ei mitenkään ylivoimainen
    Korkeim­mil­laan eläk­er­a­site oli 90-luvun lop­ul­la, n 17 % mut­ta eläkkeitä leikat­ti­in n 20–25 % ja eläk­keen­määräy­tymisen muu­tos on alen­tanut osu­ut­ta sen jälkeen.Ennusteiden mukaan se nousee 15 mut­ta jää sille tasolle.

    Ongel­ma on,että palkko­jen osu­us bkt:ta las­kee ja kun rahoi­tus tapah­tuu palkkasummasta.

    Bkt pitäisikin pois­taa muut erät kuin palkat,koska todel­li­nen hyv­in­voin­ti ja yhteiskun­na toim­inta perus­tuu palkkoihin

  85. Krtek: Eläkkeitä mak­set­ti­in v.2010 22 MILJARDIA EUROA, joten ei todel­lakaan jätetä. Val­tion vel­ka kasvoi samana vuon­na 11 mil­jar­dia euroa.

    Eäkkeitä ei juurikaan rahoite­ta val­tion bud­jetista ‚luku­unot­ta­mat­ta kansaneläket­tä ja val­tion eläkkeitä.

    Eläkkei­den rahoi­tus on kun­nos­sa eikä aiheuta val­tion velkaantumista.

    Itse asi­as­sa eläkkei­den rahoituk­sen yli­jäämä kom­pen­soi val­tion talouden ali­jäämää ja Suo­mi näyt­tää vakavaraiselta ja julkiset ali­jäämät kohtuullisilta.

    Val­tio itse asi­as­sa varas­taa eläkeläisiltä, sil­lä eläkeläisen vero­tus on n 5 % korkeampi kuin palkansaajan.Perusteluna on,että eläkeläisenkin pitää mak­saa eläkemaksua.

    Sil­loin se pitäisi mak­saa eläkeyhtiöille,mutta nyt val­tio varas­taa sen.

    Eli kyseessä on täy­delli­nen kuse­tus, niin kansan, EU:n kuin finanssi­maail­mankin, aivan Kreikan tapaan

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläke­jär­jestelmään on pakko kuu­lua, vaik­ka lask­isi, ettei se kan­na­ta. Eläke on siis vero ja kokon­aisveroas­t­eeseen eläke­mak­sut las­ke­taankin mukaan.

    Wikipedia: “Veron­saa­jia (fis­cus) ovat val­tio, kun­nat tai muut julk­isy­hteisöt (Suomes­sa evanke­lis-luter­i­lainen kirkko, ortodoksi­nen kirkko, kansaneläke­laitos, met­sän­hoitoy­hdis­tys tai met­säkeskus ja näi­den lisäk­si EU).”

    Eläkey­htiöitä ei maini­ta veron­saa­jien joukos­sa ja Kelan osu­us eläkkeistä on mur­to-osa, joten eläkkei­den osu­us vero­tuk­ses­ta ja val­tion­talouden vajeista on pieni. Kestävyys­va­jeesta ja eläkkeistä puhumi­nen yhtä aikaa on harhaajohtavaa.

    Tosin vielä enem­män harhaan­jo­htavaa on laskea eläke­meno­jen kanssa yhteen hoito- ja hoiva­menot, kun tosi­asial­lis­es­ti (ja tule­vaisu­udessa enem­män ja enem­män) eläkkeistä noi­ta meno­ja rahoite­taan.

    1. Hoit­o­meinoista las­ke­taan vain net­tomenot, ne joi­ta ei rahoite­ta poti­las­mak­suin. Työeläke­mak­su las­ke­taan mukaan kokon­aisveroas­t­eeseen. Siihen las­ke­taan mukaan myös rahape­limo­nop­o­lien voitto.

  87. Liian van­ha: Eäkkeitä ei juurikaan rahoite­ta val­tion bud­jetista ‚luku­unot­ta­mat­ta kansaneläket­tä ja val­tion eläkkeitä.

    Eläkkei­den rahoi­tus on kun­nos­sa eikä aiheuta val­tion velkaantumista.

    Itse asi­as­sa eläkkei­den rahoituk­sen yli­jäämä kom­pen­soi val­tion talouden ali­jäämää ja Suo­mi näyt­tää vakavaraiselta ja julkiset ali­jäämät kohtuullisilta.

    Val­tio itse asi­as­sa varas­taa eläkeläisiltä, sil­lä eläkeläisen vero­tus on n 5 % korkeampi kuin palkansaajan.Perusteluna on,että eläkeläisenkin pitää mak­saa eläkemaksua.

    Sil­loin se pitäisi mak­saa eläkeyhtiöille,mutta nyt val­tio varas­taa sen.

    Eli kyseessä on täy­delli­nen kuse­tus, niin kansan, EU:n kuin finanssi­maail­mankin, aivanKreikan tapaan 

    Olen samaa mieltä, että eläke­jär­jestelmä on kuse­tus, mut­ta hie­man eri taval­la kuin sinä. 

    Jär­jestelmää perustel­laan sil­lä, että rahas­toidaan ja että eläk­keen­saa­jat ovat muka mak­sa­neet eläkkeitään. Bull­shit. Se rahas­toidaanko näitä ei merk­itse mitään, ellei mak­su tule ulos sieltä rahas­tos­ta ja niistä mak­se­taan nyt vain reip­paasti alle 10 prosenttia.

    Suomes­sa eläk­keen­saa­jien ulkop­uo­li­nen yhteiskun­ta mak­saa läh­es kaikkien eläk­keet eli sen n. 24 mil­jar­dia 2011: 

    1) Vain puo­let ovat Kelan mukaan työeläkkeitä (TyEL, YEL, MYEL, MEL). Näistä mak­sa­vat 84 %:sti työssäkäyvät ja vain 16 % mak­set­ti­in viime vuon­na rahas­toista. Huo­mat­tavaa on, että myös MYELeistä ison osan mak­saa val­tio (eläke­mak­su on alem­pi kuin oikeil­la yrittäjillä).

    2) Lop­ut mak­saa täysin suo­raan julk­istalous: val­tio (val­tion eläk­keet 3,8 mrd e, Kelan eläk­keet ml. kansaneläke vain 3 mrd, muu­ta­ma muu eläke n. 1,5 mrd) ja kun­nat (kun­tien eläk­keet 3,5 mrd e). 

    Kaikki­aan eläk­keet ovat 42,5 % sosi­aal­i­menoista. Se on aika paljon ver­rat­tuna sosi­aal­i­menoi­hin, joi­ta mak­se­taan tarvepe­rusteis­es­ti eikä iän perus­teel­la. Nykyisen “otan rahat mukaan ja läh­den Espanjaan”-eläkejärjestelmän aika on ohi. Eläkeläi­nen ei saa olla taak­ka valtiolle.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläke­jär­jestelmään on pakko kuu­lua, vaik­ka lask­isi, ettei se kan­na­ta. Eläke on siis vero jakokon­aisveroas­t­eeseen eläke­mak­sut las­ke­taankin mukaan.

    Juu, mut­ta miten kohdis­tuu tämän veron rasitus ja miten sen tuo­tot jae­taan? Eri­tyis­es­ti kiin­nos­taisi tietää, että kuka lop­pu­jen lopuk­si mak­saa sen, että mon­et eläköi­tyneet vuorineu­vok­set, johta­jat ynnä muut viet­tävät jopa kym­meniä vuosia vapaa­her­roina eläk­keel­lä, joka on suurem­pi kuin mon­en palkka. 

    Eli tarkem­mat tiedot eläke­jär­jestelmän oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta tulolu­okkien ja sukupolvien välil­lä kiin­nos­taisi­vat, samoin arvio eläke­jär­jestelmän mukau­tu­miskyvys­tä muut­tuvi­in talous­näkymi­in pitkäl­lä tähtäimel­lä. Jos joku viit­seliäs viit­sisi ver­tail­la Suomen eläke­jär­jestelmää Ruotsin vas­taavaan ja mik­sei mui­hinkin mai­hin. Sveit­sis­säkin on erään löytämäni lehti­tiedon mukaan eläkekatto.

  89. Osmo Soin­in­vaara: Muis­taak­seni STTK kysyi tätä jäsenistöltään (tai jokin STTK:n jäsen­li­it­to). Kysymys olk­iu hyvin muo­toil­tu: halu­at­teko mielu­um­min kah­den pros­entin palkanko­ro­tuk­sen vai viikon pidem­män vuosilo­man. Nämä mak­sa­vat yhtä paljon. Selvä enem­mistö halusi pidem­män vuosilo­man, mut­ta oli niitäkin, jot­ka prefer­oi­vat rahaa. 

    Se oli STTK:lainen Toim­i­henkilöu­nioni eli nykyi­nen Pro, vuon­na 2007 (lehdis­tötiedote). Omistit ko. kyse­lylle tuoreeltaan oman blogikir­joituk­sen, ja kir­joitin siitä itsekin myöhem­min kir­jas­sani Mikä vasem­mis­toa vaivaa?

  90. Yllä siis kom­men­toiti­in argu­ment­tia jon­ka mukaan lep­pois­t­a­mi­nen kiin­nos­taa eniten niitä, joil­la on korkeat tulot ja korkea mar­gin­aa­li­nen veroprosentti:

    Koti-isä: Siinä olete­taan, että ensisi­jainen liik­keellepane­va voima on ahneus ja että kaik­ki pitää mak­si­moi­da eli kaiken kasvun on olta­va ikuista.

    Voidaan tietenkin nimit­tää ahneudek­si sitä, että ihmi­nen halu­aa vai­h­taa työaikaansa vapaa-aikaan enem­män, jos se tulee suh­teessa hal­vak­si ja vähem­män jos se tulee kalli­ik­si. Itse en kyl­lä ihan nimit­täisi tätä “ahneudek­si” ja julis­taisi sitä täl­lä taval­la jotenkin maail­man pahim­mak­si asiaksi.

    Kos­ka jos teemme näin niin ahneut­ta on esimerkik­si se, että ostaa lentolipun joka mak­saa 700 euroa, vaik­ka toiselta lentoy­htiöltä saman matkan saisi 1200 eurolla. 

    Aina välil­lä vähän häm­men­tää se, että pahek­su­taan ihmisiä siitä, että nämä tekevät mielu­um­min edullisen kuin huonon vaihtokaupan. 

    Siis ker­rataan­pa tuo yllä ole­va “ahneus”: Meil­lä on yhteiskun­nas­sa ihmisiä, jot­ka tekevät pitkää päivää ja tien­aa­vat paljon rahaa. Näil­lä ihmisil­lä on melko korkea mar­gin­aaliv­ero. Tämä mar­gin­aaliv­ero tarkoit­taa sitä, että kun täl­lainen henkilö vähen­tää työn­tekoaan, niin palk­ka putoaa 100 euroa, mut­ta käteen­jäävä raha piene­neekin vain 50 euroa. Con­tra, jos vaik­ka nyt perushoita­ja tekee täl­laisen lep­pois­tuk­sen, niin brut­to­tu­lo puo­taa 50 euroa ja sit­ten käteen­jäävä raha piene­neekin 40 euroa. Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa vero­tu­lot pienenevät 50 eurol­la, jälkim­mäisessä 10 eurolla. 

    En oikein näe mitään syytä haukkua tässä ketään sil­lä perus­teel­la että tode­taan että kun vai­h­tokaup­pa on tämä, niin se voi tuot­taa huono­ja tilantei­ta. Olisi ehkä mielekästä että vero­tus ei vaikka­pa loisi sel­l­aisia tilantei­ta jois­sa hyödyt, ja kus­tan­nuk­set päätök­sistä jakau­tu­vat näin eri lailla.

  91. Nukku­Mat­ti:

    Voisitko Osmo myös sel­ven­tää lisää nykykäytän­töä. Olen­han ymmärtänyt oikein, että nykyi­nen vaku­u­tus­muo­toinen jär­jestelmä ei ole kuitenkaan täysin rahas­toi­va eikä vält­tämät­tä kohtele eri tulon­saa­jaryh­miä tai sukupolvia tasapuolisesti?

    Osmo on jo sel­ven­tänyt ainakin sukupolvikysymys­tä, mm. tääl­lä ja tääl­lä:

    “Mitä ei pidä tehdä on, että min­un sukupol­veni kerää eläke­mak­su­ja ja varas­toi rahat isoon kirstu­un, jos­ta seu­raa­vat sukupol­vet otta­vat rahaa mei­dän eläkkei­demme mak­su­un. Seu­raa­vat sukupol­vet osaisi­vat kyl­lä painaa ne setelit itsekin. Rahaa ei voi siirtää sukupolvelta toiselle kansan­talouden mit­takaavas­sa. … Seu­raa­va sukupolvi joutuu joka tapauk­ses­sa oma­l­la työl­lään tuot­ta­maan ne tavarat ja palve­lut, joi­ta kas­va­va eläkeläis­määrä tarvit­see, eikä tätä paper­i­lap­pu­ja varas­toimal­la voi muuk­si muut­taa. Näkkileipää voisi ehkä varas­toi­da, mut­ta ei vanhustenhoitopalveluja.”

    Tääl­lä tulee uudelleen esi­in asian kään­töpuoli: tarvi­taan myös nuo­ria (tai maa­han­muut­ta­jia, tai robot­te­ja) jot­ka suos­tu­vat otta­maan hoi­vatyön tehtäväk­seen, vastiket­ta vas­taan tai velvol­lisu­u­den­tun­nos­ta. Suuril­ta ikälu­ok­il­ta jäi ne nuoret tekemättä:

    “Rahas­toi­vat eläke­jär­jestelmän ongel­mana on, ettei rahan säästämi­nen sukan­var­teen ole mah­dolli­nen tapa rahoit­taa eläkkeitä, kos­ka rahaa ei voi syödä. Sik­si jonkin tai jonkun on olta­va eläk­er­a­has­toille velkaa ja sitoutua oma­l­la työl­lään tai omaisu­udel­laan rahoit­ta­maan tule­vat eläkkeet.

    Viime vuosi­tuhan­nel­la poltin samas­ta asi­as­ta omatkin käämi­ni säi­keessä “Lapset, yhteiskun­nan loiset”, jos­sa jokunen tyyp­pi arveli pär­jäävän­sä yli eläkepäivien­sä syömäl­lä Nokian osakkeita.

    Toisaal­ta jos päämääränä on ansiokkaasti maa­pal­lon väk­ilu­vun alen­t­a­mi­nen, se ei onnis­tu ilman uhrauk­sia joko hoi­vat­tavien tai hoivaa­jien taholta.

  92. Raimo K:Tosin vielä enem­män harhaan­jo­htavaa on laskea eläke­meno­jen kanssa yhteen hoito- ja hoiva­menot, kun tosi­asial­lis­es­ti (ja tule­vaisu­udessa enem­män ja enem­män) eläkkeistä noi­ta meno­ja rahoite­taan.

    Eläkeläiset eivät itse rahoi­ta mitään, työssäkäyvät rahoit­ta­vat nuo kaik­ki. Eläke­mak­su on de fac­to vero, eikä se mik­sikään muu­tu vaik­ka kuin­ka muu­ta väittäisi.

  93. Pekka Taipale: Että eri­tyis­es­ti hyvä­tu­loisille ylimääräi­nen raha ei ratkaise, vaan hänen kan­nat­taa lep­pois­taa. Hyvä. Mut­ta muulle yhteiskun­nalle siitä seu­raa sel­l­ainen ongel­ma, että tuot­tavu­us las­kee, vero­tu­lot pienenevät ja hyvä­tu­loinen tuot­taa siten muille jaet­tavak­si entistä vähem­män mate­ri­aal­ista hyvää.

    Yritetään vielä ker­ran. Olete­taan, että lep­poiseen elämään riit­tää ja tarvi­taan 1 000 e/kk tulot. Ja että täysipäiväis­es­tä työstä tulee tilille 2 500 e/kk. Henkilö ei halua ker­ryt­tää ylimääräistä rahaa, kos­ka sille ei ole tarvet­ta. Mut­ta halu­aa tehdä osansa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoit­tamisek­si. Miten tulisi toimia?

    Ylimääräis­ten töi­den tekem­i­nen on teho­ton­ta, kos­ka veroina yhteiskun­nalle mak­se­taan ain­oas­taan noin 30% tuloista.

    Ain­ut kestävä ratkaisu nykyisen kaltaises­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa nykyisel­lä hyv­in­voin­nin ja tuot­tavu­u­den tasol­la on, että ansio­tu­lo­jen vero­tus sääde­tään vas­taa­maan todel­lisu­ut­ta. Selvitetään keskimääräi­nen lep­poiseen elämään tarvit­ta­va kuukausit­tainen tulota­so ja kali­broidaan ansio­tulovero­tus siten, että täl­lä työn­teon määräl­lä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme tulee toimeen omil­laan. Tämä tarkoit­taa merkit­tävää ansio­tuloveron pro­gres­sion nostamista.

    Ne, joiden mielestä työstä tässä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa sen jäl­keen verote­taan liikaa, voivat muut­taa mihin tahansa kevyem­min työtä verot­tavaan maa­han. Ei sitä mitään estä. Aika har­va vaan muut­taa asuin­maa­ta pelkän ansio­tulovero­pros­entin takia. Ja heille Suomen kaltainen hyv­in­voin­ti­val­tio ei tule ollakaan tarkotettu.

    Ja mikäli on, niin ei kun kaik­ki lep­pois­ta­maan kaikessa rauhas­sa, ilman oman­tun­non­tuskia. Nau­ti­taan tästä velka­ra­hal­la elämis­es­tä sit­ten niin kauan kuin joku suos­tuu rahoittamaan.

    Sekä ympäristön että yhteiskun­tamme kestävyys­va­jeet ovat täysin ver­ran­nol­lisia. Sekä ben­san hin­ta (esimerkkinä) että ansio­työn vero­tus ovat aivan liian matalia kum­mankaan kestokyvylle.

    Nykyjär­jestelmässä lep­pois­ta­mal­la voit osal­lis­tua pelkästään ympäristön pelas­tamiseen. Ja tämä on todel­la sääli hieno­jen ideoiden varaan raken­netun hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme kannalta.

  94. K. Uok­ka: No jos se raha ei ole sin­ulle tär­keetä, mut­ta se on näille ahneille kokoomus­laisille tär­keetä, eikö molem­mat voit­taisi jos antaisit hei­dän tehdä ahneesti (ja tyh­mästi) sitä “mam­mon­aa” ja itse eläisit viisam­min vähemmällä? 

    Tietysti ei. Kos­ka henkilö, jon­ka mielestä raha ei ole tärkeää, halu­aa kuitenkin mah­dol­lisim­man hyvät palve­lut yhteiskunnal­ta. Jot­ka yllät­täen oste­taan rahal­la. Ja tätä ei tun­nu­ta ymmärtävän.

    Eli nyky­mallis­sa kaikkien on käyt­täy­dyt­tävä ja elet­tävä kuten “ahneet kokoomuslaiset”?

    Raap­panan sanoin:
    “Mukavu­ut­ta ja luksusta,
    Jotkut mieltä vail­la vaalii.
    Luk­sus­ta ja mukavuutta,
    Ei kiitos mut kiitos kutsusta.”

  95. Krtek:
    ‘snip’
    Nykyisen “otan rahat mukaan ja läh­den Espanjaan”-eläkejärjestelmän aika on ohi. Eläkeläi­nen ei saa olla taak­ka valtiolle.

    Siis Kela mak­saa 22 mil­jardista 3 mil­jar­dia — ja tämä ja vain tämä on taak­ka valtiontaloudelle.

    Muus­ta vas­taa­vat eläkey­htiöt ja ‑laitok­set rahas­toil­laan, jot­ka on kerät­ty eläke­vaku­ute­tu­il­ta ja joil­la varaudu­taan tule­vaisu­udessa mak­set­tavi­in eläkkeisi­in (joista Osmo ja muut kansan­talousti­eteil­i­jät murehtivat).

    Se aika, että kansaneläkeläi­nen ottaa rahat mukaan ja läh­tee Espan­jaan ei ole vielä tul­lut — toiv­ot­tavasti tulee (kos­ka hoito ja hoi­va on siel­lä halvempaa).

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Hoit­o­menoista las­ke­taan vain net­tomenot, ne joi­ta ei rahoite­ta poti­las­mak­suin. Työeläke­mak­su las­ke­taan mukaan kokonaisveroasteeseen.
    ‘snip’

    Mik­si sit­ten työeläke­mak­sus­ta ei las­ke­ta vain nettomenoa?

  97. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Meinaatko kolmea samanaikaista täyspäivätyötä? 

    Vai ehkä sit­tenkin kolmea osa-aika-(“paska”)-pätkätyötä.

    Joi­ta teke­viä kyl­lä löy­tyy Suomes­takin, ihan aviosää­dyn ja ihon­värin stereo­tyypit­te­ly­istä riippumatta.

    Luin raportista jon­ka mukaan afroamerikkalainen nainen tekee huo­mat­tavasti enem­män työ­tun­te­ja kuin angloamerikkalainen nainen. En muista valitet­tavasti nyt mistä.

  98. Raimo K: Wikipedia:

    Luul­tavasti osa­sit lukea lainaa­mas­tasi artikke­lista myös veron määritelmän…

  99. Ylipäätään ihmette­len tätä lep­pois­tu­mista. Markki­noil­la on aina kova kil­pailu ja jos halu­at pär­jätä sin­un on kil­pail­ta­va kovem­paa kuin muiden.
    Euroop­pa on huono malli suo­ma­laisille pait­si ehkä Ruot­si ja Sak­sa kos­ka Euroop­pa­han on kovas­sa laskusu­un­nas­sa ja laskun lop­pumis­es­ta ei ole merkkejä.

    Kaikkien ei tietenkään tarvitse kil­pail­la. Voidaan ajatel­la että osa ihmi­sistä lep­pois­tuu rauhas­sa. Mut­ta insen­ti­ivin tehdä työtä pitää olla sel­l­ainen että lep­pois­tu­jat saa­vat huo­mat­tavasti huonom­man kor­vauk­sen. Enkä puhu nyt vain palkasta/kansalaispalkasta vaan myös ker­tyvästä eläkkeestä.

  100. Koti-isä:Ne, joiden mielestä työstä tässä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa sen jäl­keen verote­taan liikaa, voivat muut­taa mihin tahansa kevyem­min työtä verot­tavaan maa­han. Ei sitä mitään estä. 

    Mik­set itse muu­ta jon­nekin, jos­sa voi elää pikku­ra­hal­la lep­poisas­ti? Aini­in, lapset pitäisi saa­da koulutet­tua, kun­nolli­nen asun­to ja koko per­heelle jonk­in­sort­ti­nen hyvä sairas­vaku­u­tus, eikä se kyl­lä onnis­tu mis­sään päin maail­maa, jos tekee lep­poista osa-aikaista duu­nia 1000e/kk…

  101. Sylt­ty: Mik­set itse muu­ta jon­nekin, jos­sa voi elää pikku­ra­hal­la leppoisasti? 

    Ei tarvitse muut­taa yhtään mihinkään kun asuu jo valmi­ik­si sel­l­aises­sa maassa.

    Kan­nat­taa palaut­taa mieleen tämän keskusteluketjun otsikko. Sen on kir­joit­tanut taval­lista fik­sumpi tilas­toti­eteil­i­jä, jol­la on ollut tapana ennakoi­da tule­via tren­de­jä oikein. Eikä siis pelkästään mutu-tuntumalla.

    Seu­raavak­si jokaisen vas­tu­ullisen kansalaisen soisi miet­tivän, miten tästä fak­tas­ta selviää Suo­mi-nimi­nen hyvinvointiyhteiskunta.

    Nyky­menol­la lep­pois­ta­jat saat­ta­vat jois­sain kohdin vapaa­matkus­taa, mut­ta siihen heil­lä kansalaisi­na toki on täysi oikeus.

    Mut­ta ainakin kan­nat­taa muis­taa perusa­sia: lep­pois­ta­ja ei tarvitse lisää rahaa.

    Viime lauan­tain HS:ssa tulo­eroista ker­to­vas­sa jutus­sa Tukhol­man yliopis­ton kansan­talousti­eteen pro­fes­sori Markus Jänt­ti sanoo: “Selvää on ain­oas­taan se, että tutkimusten mukaan tulo­ero­jen kasvua ei voi­da mitenkään pitää hyvänä asiana.” 

    Tästä esimerkkinä nytkin käy­ty keskustelu, jon­ka perus­teel­la parem­pit­u­loisil­la on entistä parem­mat mah­dol­lisu­udet tien­ata mui­ta tehokkaam­min ja lep­pois­taa. Saa­nee käyt­tää ter­miä vapaa­matkus­t­a­mi­nen jos haluaa.

  102. Koti-isä: Aika har­va vaan muut­taa asuin­maa­ta pelkän ansio­tulovero­pros­entin takia. Ja heille Suomen kaltainen hyv­in­voin­ti­val­tio ei tule ollakaan tarkotettu. 

    Tuo on monien mielestä ahdas­mieli­nen ja tylyn rasisti­nen kommentti. 

    Suomeen kun on jatku­vasti pyrkimässä ihmisiä jot­ka ovat valmi­ita vai­h­ta­maan asuin­maa­ta ihan nimeno­maan sitä ansio­tulovero­pros­ent­tia pienentääkseen. 

    Nol­las­ta negatiiviseksi.

  103. Koti-isä: Eli nyky­mallis­sa kaikkien on käyt­täy­dyt­tävä ja elet­tävä kuten “ahneet kokoomuslaiset”? 

    Ei ole pakko, mut­ta mitä ahk­er­am­paa porukkaa on, sitä parem­paa “hyv­in­voin­ti­val­tio­ta” voidaan pyörittää.

    Ja jos se ahkeru­us tulee “ahneu­den” kaut­ta, tulkoot. Tosin sanois­in sitä pikem­minkin parem­mak­si motivoinniksi.

    Toisin sanoen, hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei raken­neta kovin hyvin riip­pumatos­ta maaten.

  104. Koti-isä: Yritetään vielä ker­ran. Olete­taan, että lep­poiseen elämään riit­tää ja tarvi­taan 1 000 e/kk tulot. Ja että täysipäiväis­es­tä työstä tulee tilille 2 500 e/kk. Henkilö ei halua ker­ryt­tää ylimääräistä rahaa, kos­ka sille ei ole tarvet­ta. Mut­ta halu­aa tehdä osansa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoit­tamisek­si. Miten tulisi toimia?

    Ylimääräis­ten töi­den tekem­i­nen on teho­ton­ta, kos­ka veroina yhteiskun­nalle mak­se­taan ain­oas­taan noin 30% tuloista.

    Ne, joiden mielestä työstä tässä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa sen jäl­keen verote­taan liikaa, voivat muut­taa mihin tahansa kevyem­min työtä verot­tavaan maa­han. Ei sitä mitään estä. Aika har­va vaan muut­taa asuin­maa­ta pelkän ansio­tulovero­pros­entin takia. Ja heille Suomen kaltainen hyv­in­voin­ti­val­tio ei tule ollakaan tarkotettu.

    Täy­tyy sanoa, että tätä ajatuk­sen­juok­sua en kykene seu­raa­maan. Ehkä taval­lista erikoisem­pi trolli?

  105. Koti-isä: Nyky­menol­la lep­pois­ta­jat saat­ta­vat jois­sain kohdin vapaa­matkus­taa, mut­ta siihen heil­lä kansalaisi­na toki on täysi oikeus.

    Lep­pois­t­a­mi­nen­han tarkoit­taa sitä, että kansan­taloudessa tehdään vähem­män työ­tun­te­ja. Kansan­tuote las­kee, jol­loin hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­tokus­tan­nuk­set kas­va­vat suh­teessa kansan­tuot­teeseen. Tämä tarkoit­taa veror­a­situk­sen nousemista.

    Otan fik­ti­ivisenä esimerkkinä maan, jos­sa on 100 työn­tek­i­jää, joista 50:n työ rahoit­tuu julkisen val­lan kaut­ta. Lop­ut 50 mak­sa­vat kaikkien kulut.

    Maas­sa lev­iää lep­pois­tamiside­olo­gia, jon­ka mukaan kaik­ki siir­tyvät nelipäiväiseen työvi­ikkoon. Työ­panok­sen jakau­ma on aluk­si 40:40, mut­ta sit­ten huo­mataan, että julkisen puolen töitä jää tekemät­tä. Julk­isia työn­tek­i­jöitä tarvi­taan yhtä paljon kuin aikaisem­min, joten lop­ul­ta vain 30:n entisen työn­tek­i­jän työ­panos jää rahoit­ta­maan julk­isia palveluita.

    Tätä kaut­ta käy niin, että muuhun kuin julk­isi­in palvelui­hin menevä työ­panos putoaa 40 %. Jot­ta tilin­pito menisi tasan, niin käy myös kaikkien käteen­jääville tuloille. Poli­ti­ikalla sit­ten voidaan vali­ta, kuka kär­sii eniten.

    Lep­pois­t­a­mi­nen on hyvin tehokas tapa naker­taa kansan­talout­ta, ellei siihen samaan liima­ta vaa­timus­ta julkisen sek­torin keven­tämis­es­tä. Tämä sisältää palvelu­iden heiken­tämistä ja vaikka­pa eläkkei­den alentamista.

    Tämä on ihan samaa asi­aa kuin se, mitä Osmo tote­si työt­tömyy­den vähen­tämis­es­tä. Mei­dän ongel­mamme on se, että kansan­taloudessa tehdään liian vähän työtunteja.

  106. Koti-isä: Sylt­ty: Mik­set itse muu­ta jon­nekin, jos­sa voi elää pikku­ra­hal­la leppoisasti? 

    Ei tarvitse muut­taa yhtään mihinkään kun asuu jo valmi­ik­si sel­l­aises­sa maassa.

    Hilpeä hom­ma. Ja verot mak­saa Joku Muu.

    Arvelisin, että ylläol­e­va on trol­li. Mut­ta jos ei ole, tässä on hyvä vink­ki siitä, mik­si hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpitämisessä on ongelmia.

  107. Pieni varoituk­sen sana.

    Noista tilas­toista ei kan­na­ta vetää kovin vahvo­ja johtopäätök­siä. Nimit­täin tapa mil­lä taval­la työai­ka ilmoite­taan vai­htelee. On jopa omako­htaista koke­mus­ta hyvinkin luo­vista tavoista eri maissa.

    Eiköhän tuon lep­pois­tamisen suuri syy ole vero­tus. Kuka viit­sii tehdä enään töitä jos ei edes puo­lia jää käteen.

    Vapaa-aikaa kun ei ole vielä kek­sit­ty verottaa… 🙂

  108. Raimo K: Joo, mut­ta ei val­tio mak­sa eläkkeitä – vaik­ka niin voisi eläkekeskustelus­ta päätellä.

    Juu, se lähem­mäs 30% (ja koh­ta yli 30%) työ­nan­ta­jan mak­samas­ta työko­r­vauk­ses­ta, joka menee eläke­mak­sui­hin ei kier­rä val­tion bud­jetin kaut­ta — siitä huoli­mat­ta se kuitenkin kate­taan samoista rahoista, joista verotkin pitäisi mak­saa ja jotain jäädä palka­nsaa­jan omaankin elämisen.

    1. Tuloverot var­maan net­toute­taan pois­ta­mal­la niistä ulos mak­se­tut lap­sil­isät, virkami­esten palkat ja niin edelleen. Ja kas! Huo­mataan, ettei vero­ja per­itä net­tona lankaan, vaan net­tovero on seit­semän mil­jar­dia negatiivinen.

  109. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Luul­tavasti osa­sit lukea lainaa­mas­tasi artikke­lista myös veron määritelmän…

    Jos tarkoi­tat että:

    “Vero on vastik­kee­ton pakkoper­in­tä mak­su­un ver­rat­tuna. Veron saa­ja ei suori­ta mak­sa­jalle siitä väl­itön­tä vastiket­ta, vaan veroil­la rahoite­taan julk­isy­hteisö­jen toim­intaa niiden hoitaes­sa keskeisiä palvelui­ta yhteiskun­nas­sa” (Wikipedia).

    niin vas­taan: kyl­lä — ja totean jatkok­si, että työeläkey­htiöt eivät ole julk­isy­hteisöjä eikä työeläke­mak­suil­la rahoite­ta mitään palvelu­ja, vaan eläkkeitä. QED!

    Viitat­en erääseen aikaisem­paan kom­ment­ti­i­ni totean, että eläkkeil­lä kyl­lä rahoite­taan palvelu­ja, tule­vaisu­udessa enenevässä määrin.

  110. Koti-isä: Yritetään vielä ker­ran. Olete­taan, että lep­poiseen elämään riit­tää ja tarvi­taan 1 000 e/kk tulot. Ja että täysipäiväis­es­tä työstä tulee tilille 2 500 e/kk. Henkilö ei halua ker­ryt­tää ylimääräistä rahaa, kos­ka sille ei ole tarvet­ta. Mut­ta halu­aa tehdä osansa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoit­tamisek­si. Miten tulisi toimia?

    Yli­jäämän kulu­tus kan­nat­taa suun­na­ta sel­l­aisi­in asioi­hin jot­ka ovat oman arvo­maail­man mukaisia. Jos esimerkik­si pitää työl­lisyysas­teen nos­tamista hyvänä ajatuk­se­na niin voi ostaa mata­lan tuot­tavu­u­den palvelui­ta. Kol­man­nel­la sek­to­ril­la on tavat­toman tehokkai­ta organ­isaa­tioi­ta, jos sel­l­aisia halu­aa tukea.

    Tehokas tapa rahoit­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa on myös vali­ta työn­sä siten että se tuot­taa lisäar­voa, vaik­ka sit­ten vähän pienem­mäl­lä palkalla.

  111. Raimo K: Siis Kela mak­saa 22 mil­jardista 3 mil­jar­dia – ja tämä ja vain tämä on taak­ka valtiontaloudelle.

    Muus­ta vas­taa­vat eläkey­htiöt ja ‑laitok­set rahas­toil­laan, jot­ka on kerät­ty eläke­vaku­ute­tu­il­ta ja joil­la varaudu­taan tule­vaisu­udessa mak­set­tavi­in eläkkeisi­in (joista Osmo ja muut kansan­talousti­eteil­i­jät murehtivat).

    Kun val­tio mak­saa VaEL-eläkkeitä, tai kun­ta kun­nan työn­tek­i­jöi­den eläkkeitä, ne ovat ihan yhtä iso kuor­ma kansan­taloudelle kuin jos val­tio mak­saisi suo­raan käteistä eläk­keen­saa­jalle. Oli sit­ten rahas­toitu tai ei (ei ole).

    Ja kuten mainitsin, vain 16 % PUOLIKKAASTA eli työeläkkeistä tulee rahas­toista. Kaik­ki muu kerätään työtä tekeviltä. Kansan­talouden kohdal­la koko rahas­toi­va jär­jestelmä on hai­hat­telua, kos­ka eläk­keet syn­tyvät vain nykyisel­lä työl­lä, työtä ei voi varastoida.

    Minus­ta ikään perus­tu­va eläke­jär­jestelmä ei voi koskaan olla oikeu­den­mukainen, vaan on aika siir­tyä tarvepe­rus­taisi­in eläkkeisiin.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuloverot var­maan net­toute­taan pois­ta­mal­la niistä ulos mak­se­tut lap­sil­isät, virkami­esten palkat ja niin edelleen. Ja kas! Huo­mataan, ettei vero­ja per­itä net­tona lankaan, vaan net­tovero on seit­semän mil­jar­dia negatiivinen.

    Tämä kuu­lostaa ihan todel­liselta kansan­talousti­eteil­i­jän ajattelulta.
    Mut­ta olet­taisin (ei-kansan­talousti­eteil­i­jänä) että tulon­si­ir­roil­lakin jonkin­lainen vaiku­tus on.

  113. Sylt­ty: Teknikko

    Eräs van­ha jo man­an maille men­nyt kat­topel­tisep­pä oli aikoinaan työssään pää­tynyt vahin­gos­sa kuule­maan työ­nan­ta­ja­jär­jestön pääkallon­paikalla kor­jaa­mal­taan katol­ta ja toimis­tossa tapaus­ta, mis­sä kehoitet­ti­in ken­täl­lä ole­via työanan­ta­jia anta­maan potku­ja tilanteessa kun han­kala työneu­vot­te­lu­ti­lanne oli val­takun­nas­sa meneillään.

    Mut­ta mil­loin yo. on tapah­tunut, voi aikaa olla vierähtänyt n. 50 — 30 vuotta.

  114. Krtek: Kun val­tio mak­saa VaEL-eläkkeitä, tai kun­ta kun­nan työn­tek­i­jöi­den eläkkeitä, ne ovat ihan yhtä iso kuor­ma kansan­taloudelle kuin jos val­tio mak­saisi suo­raan käteistä eläk­keen­saa­jalle. Oli sit­ten rahas­toitu tai ei (ei ole).

    Ja kuten mainitsin, vain 16 % PUOLIKKAASTA eli työeläkkeistä tulee rahas­toista. Kaik­ki muu kerätään työtä tekeviltä. Kansan­talouden kohdal­la koko rahas­toi­va jär­jestelmä on hai­hat­telua, kos­ka eläk­keet syn­tyvät vain nykyisel­lä työl­lä, työtä ei voi varastoida.
    ‘snip’

    Kun­nat eivät mak­sa eläkkeitä (ei myöskään val­tio) ne mak­saa kun­tien eläke­vaku­u­tus Keva, joka kyl­lä on rahas­toin­ut, noin 33 mrd ja vuosit­tain noin 1 mrd lisää. Kun eläkkeitä mak­se­taan noin 3,5 mrd vuosit­tain, joku lasku­taitoinen voi ker­toa, mihin se riit­tää (numeroi­ta löy­tyy Kevan sivuilta).

    Ja kun kun­nat mak­sa­vat eläke­mak­suina 4,4 mrd/vuosi (var­maan val­tiokin jotain), mikä ongel­ma se on kansan­taloudelle — pahempi ongel­ma olisi, jos eivät maksaisi.

    Mitä työhön tulee, itse ainakin mieluim­min otan eläk­keeni euroina kuin joinakin työsuorituksina. 😉

    Kestävyys­va­jeessa peru­songel­ma näyt­täisi ole­van se, että sekoite­taan val­tion­talous ja kansan­talous ja sit­ten yritetään val­tion­talouden keinoin ratkaista ongel­maa, jota ei sel­l­aise­naan ole olemassa.

  115. Osmo on siinä väärässä että eläke­jär­jestelmä ei muka voi säästää työtä nyky­hetkestä tulevaisuuteen.

    Eläkey­htiöt voisi­vat rahoi­tus­varo­jen ostamisen sijaan investoi­da varat säi­lyketölkkei­hin, jot­ka kestävät kym­meniä vuosia. Täl­löin säi­lyketölkkien varas­toimi­nen näky­isi nyky­is­inä investoin­teina varas­toi­hin ja joskus tule­vaisu­udessa varas­to­jen purkamise­na ja yksi­tyisenä kulutuksena.

    Mik­si eläkey­htiöt rahoit­ta­vat kap­i­tal­is­tista ren­tier-yhteiskun­taa osta­mal­la omis­tu­so­suuk­sia yhtiöistä? 

    Eläkeläis­ten kap­i­tal­is­tisen kulut­tamisen pitäisi olla yhtä paha asia kuin men­nei­den aiko­jen kupongin­leikkaa­jan työläis­ten työl­lä rahoitet­tu kulutus… 🙂

    Osmo, vaa­di että val­tio pakot­taa eläkey­htiöt varas­toimaan nyky­istä tuotan­toa tule­vaisu­u­den kuluttamiseen!

    1. Osmo, vaa­di että val­tio pakot­taa eläkey­htiöt varas­toimaan nyky­istä tuotan­toa tule­vaisu­u­den kuluttamiseen!

      Niin kuin talo­jen läm­mi­tyk­seen ja hoivapalveluihin?

  116. Raimo K, kestävyys­va­je ei tosi­aan tarkoi­ta vain valtiontaloutta.

    Eläke­jär­jestelmä var­maan sinän­sä toimii kuten sen on ajatel­tukin, mut­ta val­ti­olle syn­tyy ikään­tymis­es­tä mui­ta meno­ja. Lisäk­si eläkeläisiltä ei ker­ry yhtä paljon vero­ja kuin työssä ole­val­ta väestöltä.

    Kun­nat ja val­tio joutu­vat lait­ta­maan entistä enem­män rahaa palvelui­hi­ni ja toisaal­ta kil­pailukyvyn nimessä ei ole vält­tämät­tä varaa antaa välil­lis­ten työvoimakus­tan­nusten enää kas­vaa. Sik­si palkka­sum­man perus­teel­la mak­set­tavia vero­ja, kuten TyEl-mak­sua, ei voi kas­vat­taa määrättä. 

    Eläke­jär­jestelmästähän on hil­jat­tain löy­tynyt sen tuleville rahoit­ta­jille kivo­ja pikku pom­me­ja… On rahas­toimat­to­mia lisäeläkkeitä ja leskeneläkkeitä. Lisäk­si täl­lais­ten etuuk­sien kohtaan­to kansalais­ten tarpei­den kanssa voi olla hyvin kyseenalainen, ainakin sil­loin jos köy­hät ja sairaam­mat sub­ven­toi­vat ylem­män keskilu­okan van­hempi­en rou­vien shoppailueläkkeitä… 🙂

  117. Osmo, varas­toista voi ottaa polt­toöljyä talo­jen läm­mi­tyk­seen ja van­huk­sille sekä näi­den hoita­jille voi mak­saa eläk­keet sekä palkat aiem­min säilö­ty­il­lä tölkeillä! 🙂

    Tuos­sa mielessä ei ole täysin tot­ta että nykyi­nen kulu­tus voisi perus­tua vain nykyiseen tuotantoon…

  118. Viherinssi: Lep­pois­t­a­mi­nen on hyvin tehokas tapa naker­taa kansan­talout­ta, ellei siihen samaan liima­ta vaa­timus­ta julkisen sek­torin keven­tämis­es­tä. Tämä sisältää palvelu­iden heiken­tämistä ja vaikka­pa eläkkei­den alentamista.

    Lep­pois­t­a­mi­nen on monel­la tapaa vas­tako­h­ta talouskasvulle. Siis sille, jota mitataan bkt:n muutoksella.

    Toisaal­ta, kuten blo­gin ylläpitäjäkin on useis­sa yhteyk­sis­sä toden­nut, bkt:n kasvu ei ole muu­ta­maan vuosikymme­neen enää kor­reloin­ut hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme asukkaiden onnel­lisu­u­den kanssa.

    Silti mis­tä tahansa saavute­tus­ta edus­ta tin­kimi­nen vaikut­taisi ole­van mon­elle äärim­mäisen vaikeaa.

  119. Aus­tri­an:
    ‘snip’
    Kun­nat ja val­tio joutu­vat lait­ta­maan entistä enem­män rahaa palvelui­hi­ni ja toisaal­ta kil­pailukyvyn nimessä ei ole vält­tämät­tä varaa antaa välil­lis­ten työvoimakus­tan­nusten enää kasvaa.
    ‘snip’

    Miten niin ‘val­tio ja kun­nat joutu­vat lait­ta­maan entistä enem­män rahaa’?

    Kun ensin luo­daan eläke­jär­jestelmä, joka tuot­taa entistä huo­mat­tavasti varakkaampia van­huk­sia, mik­si kun­tien (val­tio ei tar­joa mitään) pitäisi heille tar­jo­ta hoito- ja hoiva­palve­lut ilmaisek­si tai läh­es ilmaisek­si? Ei miksikään.

    Ja siihen suun­taan ollaan kovaa vauh­tia menos­sa, että julkisen sek­torin osu­us tulee supis­tu­maan — kos­ka muu­takaan toteut­tamiskelpoista vai­h­toe­htoa ei näytä ole­van — ja yksi­tyi­nen ko. sek­tori kas­vaa voimakkaasti. En ole viimeisimpiä tilas­to­ja näh­nyt, mut­ta veikkaisim­pa, että esim. Varsi­nais-Suomes­sa yksi­tyi­nen hoito- ja hoivasek­tori on yli mil­jardin liike­vai­h­dol­laan jo ylit­tänyt nyt esil­lä ole­van meriteollisuuden.

  120. Koti-isä: Eli on tylyä rasis­mia arvostel­la niitä, jot­ka ovat uhkaa­mas­sa maas­ta muut­tamisel­la, mikäli ansio­tuloveroa korotetaan. 

    Monien mielestä on tylyä rasis­mia sanoa että Suomea ei ole tarkoitet­tu niille, jot­ka muut­ta­vat maas­ta toiseen saavut­taak­seen parem­man tulota­son kuin kotimaassaan…

  121. Koti-isä: Lep­pois­t­a­mi­nen on monel­la tapaa vas­tako­h­ta talouskasvulle. Siis sille, jota mitataan bkt:n muutoksella.

    Kun olisikin vain tätä, itseäni har­mit­taa enem­män lep­pois­tamisen laadulli­nen ulot­tuvu­us. Kun lääkäri lep­pois­taa, niin hyvinkin joku jos­sain kär­sii turhaan kroon­i­sista kivuista tai peräti kuolee leikkausjonoon, tai kun arkkite­hti lep­pois­taa niin saadaan kol­ho­ja elementtirakenteita.

    Minus­ta hyväo­sainen on sel­l­ainen ihmi­nen joka viihtyy työssään, ja jos työ vielä tuot­taa lisäar­voa, se on win-win-win sekä tek­i­jälle, asi­akkaalle että yhteiskun­nalle noin yleen­sä. Tätä pitäisi yrit­tää tukea lep­pois­tamisen sijaan. Turhan­päiväi­nen taloudelli­nen kil­pavarustelu on kos­meet­ti­nen hait­ta ver­rat­tuna siihen että tuot­ta­vat ihmiset lakkaa­vat tekemästä (ja teet­tämästä) töitä. Pro­gres­sio liial­lisen tehokku­u­den hait­taverona on huono idea, verote­taan mielum­min todel­lisia haittoja.

    Koti-isä: Silti mis­tä tahansa saavute­tus­ta edus­ta tin­kimi­nen vaikut­taisi ole­van mon­elle äärim­mäisen vaikeaa.

    Nämä saavute­tut edut ovat usein sel­l­aisia jot­ka eivät ole rahas­sa mitat­tavis­sa. Emme elä (pelkästään) nuorien ja ter­vei­den maail­mas­sa. Yhteiskun­nan tur­vaverkko on lähempänä kuin ehkä kuvit­teletkaan, ja sen toimivu­us on riip­pu­vainen ihmi­sistä jot­ka eivät leppoista.

  122. Ode, Sylt­ty ja moni muu on tässä säi­keessä vaku­ut­tanut, että työeläke­mak­su on vero.

    Mei­dän nykyisessä eläke­jär­jestelmässämme tämä ei kuitenkaan ole (läh­eskään) koko totuus.

    Työeläke­mak­su aivan yhtä hyvin nähtävis­sä vaku­u­tus­mak­suk­si, jol­la sinä (ja työ­nan­ta­jasi) ostat­te oikeu­den joskus tule­vaisu­udessa eläke­tu­loon 1,5%, 1,9% tai 4,5% (iästä riip­pu­val­la) karttumaprosentilla.

    Eläke­mak­sun vaku­u­tus­lu­on­teisu­us menee jopa niin pitkälle, että eläkesäästöä (eläkek­er­tymä) kos­kee perus­tus­lain omaisu­u­den suoja.

    Lain­aus eläke­tur­vakeskuk­sen sivuilta:

    Oikeus ansiope­rusteiseen eläk­keeseen kuu­luu siis perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jan piiriin
    siltä osin kuin kyse on van­hu­useläk­keestä. Tämä suo­ja kat­taa ensin­näkin vanhuuseläkkeen
    saa­neen henkilön oikeu­den eläk­keen­sä suu­ru­u­teen. Vielä työelämässä ole­vien henkilöiden
    osalta suo­jan piiri­in kuu­luu se eläkek­er­tymä, jon­ka hän palkkaansa liit­tyen on jo ennättänyt
    ansaita” 

    Pakolli­nen eläke­vaku­u­tus­mak­su on myös verovähen­nyskelpoinen, mikä ei myöskään tue väitet­tänne, että kyseessä olisi vero.
    Ker­tokaa­pa joku toinen vero, jon­ka voi vähen­tää verotuksessa 🙂

    1. Olet­taisin, että kiin­teistlökaup­paa tekevä yhtiö saa vähen­tää tulok­ses­taan leimaveron ja logis­ti­ikkkay­htiö die­selveron. Esimerkke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon. Eläke­mak­su on vero, kos­ka eläk­keen ja mak­sun väli­nen yhteys on aika häi­lyvä ja kos­ka jär­jestelmään on pakko liit­tyä, vaik­ka voisi jär­jestää parem­man eläke­tur­van muu­ta kaut­ta halvemmalla.

  123. Raimo K:

    Aika iso jut­tu tässä kestävyys­va­jekeskustelus­sa on se, että eläkey­htiöistä ei kuu­lu pihaus­takaan – ja hehän ne eläk­keet mak­sa­vat, ei EK eikä hallitus.

    Eläkey­htiöt ovat hil­jaa, kos­ka eläke­jär­jestelmässä ei ole mitään kestävyys­va­jet­ta. Tässäkään keskustelus­sa kukaan ei ole muis­tanut, että jo 2005 eläkeu­ud­is­tuk­ses­sa eläke­jär­jestelmään lisät­ti­in automaat­ti­nen kul­uleikkuri, elinikäk­er­roin. Jos ihmiset eivät ole pidem­pään töis­sä (ja mak­sa eläke­mak­su­ja), niin sit­ten elinikäk­er­roin huole­htii, että saa­vat pienem­piä eläkkeitä.

    Eläkeläis­ten määrän kasvu rasit­ta kyl­lä julk­ista talout­ta, mut­ta toista kaut­ta: Eläk­keet ovat niin pieniä, että val­tion ja kun­tien vero­tu­lot jäävät paljon palka­nsaa­jia pienem­mäk­si (vaik­ka eläkkeitä verote­taankin palkkat­u­lo­ja kireämmin).

  124. pekka:
    Tässäkään keskustelus­sa kukaan ei ole muis­tanut, että jo 2005 eläkeu­ud­is­tuk­ses­sa eläke­jär­jestelmään lisät­ti­in automaat­ti­nen kul­uleikkuri, elinikäk­er­roin. Jos ihmiset eivät ole pidem­pään töis­sä (ja mak­sa eläke­mak­su­ja), niin sit­ten elinikäk­er­roin huole­htii, että saa­vat pienem­piä eläkkeitä. 

    Kyl­lähän me nuorehkot kes­ki-ikäiset sen muis­tamme, meitähän se kos­kee. Miedän pitää työsken­nel­lä van­hem­mak­si ja mak­saa eläke­mak­su­ja huo­mat­tavasti nyt eläk­keel­lä ole­via tai sinne koh­ta siir­tyviä korkeam­mal­la pros­en­til­la, jot­ta meitä van­hem­mat saisi­vat ne “ansait­se­mansa” ja “ker­ryt­tämän­sä” eläk­keet. Kum­ma jut­tu, että se pros­ent­ti, jol­la he suvait­si­vat itse niitä mak­saa, ei enää riitä kun on hei­dän aikansa saa­da eläket­tä, ja muiden mak­saa, vaik­ka on niin “ansait­tu” ja “ker­ry­tet­ty”.

  125. Val­tio pystyy lainaa­maan halutes­san tarvit­se­mansa eläke­jär­jestelmästä, siinä Suomen AAA ‑luok­i­tuk­sen tae. Onnek­si emme ole rahoit­ta­jien armoil­la kansakuntana.

    Eläkey­htöille olisi tehtävä jotain. Ilmari­nen ja Var­ma eivät enää paran­na tulop­staan vaan kapail­e­vat kak­sis­taan vaiku­tus­val­las­ta yri­tys­maail­amssa kuin KOP ja SYP. Kumpikin on jo liian iso kaatuakseen. 

    Val­takap­pailu mak­se­taan eläke­tuot­to­jen mene­tyksinä!!! Suu­ru­us ei tuonut tuot­toa vaan menetyksiä.

    Eläke-Tapi­olan ja Eläke-Fenn­ian fuu­sion jäl­keen suer­aa­va liikku­va pala on Etera. Sit­ten eläkesys­tee­mi onkin duopoli.

    Eläkey­htiöiltä olisi kiel­let­tävä val­lkankäyt­tö sijoi­tusko­hteis­saan. Samoin jär­jestelmä on joko keskitet­tävä, jol­loin salkun­hoitoa ja sijoituk­sia voidaan kil­pailut­taa lpäinäkyvästi. Toinen vai­h­toe­hto on pil­lkoa Ilmari­nen ja Varma.

    Kun suuria ikälu­okkia nuorem­mat ikälu­okat huo­maa­vat mak­sa­vansa eläkeveroa n 26% palkka­sum­mas­taan (nousus­sa on) ja odotet­ta­va eläkek­er­tymä sit­ten josksu 70 vuo­ti­aana on reilut 30% palka­s­ta, maa­han syn­tyy kapina.

    Eläkekekat­tona jär­jestelmän eläk­keelle joku 5 000 eur / kk lie­nee riit­tävä vaa­ti­vaankin elämään, mut­ta se estää ylilyönnit. 

    Lep­pi­ois­tamisen este on pelko siitä kuin­ka eläk­keel­läpär­jää. Omis­tusasun­to aut­taa ja kun asun­to on mak­set­tu, säästöt menevät eläkesäästämiseen jos­sain muodossa.

  126. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka­han ne huo­mat­tavasti anteliaam­mat eläk­keet maksaa?

    Kuka­han ne eläk­keet yleen­sä maksaa?

    Mitään ‘anteliaisu­ut­ta’ tähän ei liity.

    Ensik­si eläkkei­den taso on nous­sut sik­si, että use­ampi saa työeläket­tä pelkän kansaneläk­keen ase­mes­ta. Toisek­si työeläkkei­denkin taso on nous­sut sik­si, että suun­nilleen kaik­ki ovat saa­neet mak­simivuodet kokoon. Ja kol­man­nek­si eläkkei­den taso on nous­sut ja nousee palkko­jen noustes­sa — kos­ka eläke määräy­tyy palkko­jen mukaan.

    Vain pelkkää kansaneläket­tä saa­van eläke ei ole juuri nous­sut — pait­si nyt taku­ueläk­keen ansios­ta — mut­ta enpä sitäkään eri­tyisen anteliaana pitäisi.

  127. Osmo Soin­in­vaara:
    Olet­taisin, että kiin­teistökaup­paa tekevä yhtiö saa vähen­tää tulok­ses­taan leimaveron ja logis­ti­ikkkay­htiö die­selveron. Esimerkke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon. Eläke­mak­su on vero, kos­ka eläk­keen ja mak­sun väli­nen yhteys on aika häi­lyvä ja kos­ka jär­jestelmään on pakko liit­tyä, vaik­ka voisi jär­jestää parem­man eläke­tur­van muu­ta kaut­ta halvemmalla.

    Leimaveron ja die­selveron veron­saa­ja on val­tio, samoin muiden vero­jen, kun­tavero­ja ja kirkol­lisveroa luku­unot­ta­mat­ta — mut­ta aina julki­nen sektori.

    Eläke­mak­sun saa­ja ei ole julk­isy­hteisö, vaan yri­tys — jon­ka vieläpä työ­nan­ta­ja saa vali­ta sen mukaan, mis­tä saa parem­mat ehdot.
    Vero­jen suh­teen asianti­la ei ole niin suotuisa.

  128. Ris­to:

    pekka:
    Jos ihmiset eivät ole pidem­pään töis­sä (ja mak­sa eläke­mak­su­ja), niin sit­ten elinikäk­er­roin huole­htii, että saa­vat pienem­piä eläkkeitä. 

    Kyl­lähän me nuorehkot kes­ki-ikäiset sen muis­tamme, meitähän se kos­kee. Miedän pitää työsken­nel­lä van­hem­mak­si ja mak­saa eläke­mak­su­ja huo­mat­tavasti nyt eläk­keel­lä ole­via tai sinne koh­ta siir­tyviä korkeam­mal­la pros­en­til­la, jot­ta meitä van­hem­mat saisi­vat ne “ansait­se­mansa” ja “ker­ryt­tämän­sä” eläkkeet. 

    Miten eli­naikak­er­roin kohtelee sin­ua tai ikälu­okkaasi joten epäoikeu­den­mukaisem­min vähän van­hempi­in verrattuna?

    Siinähän las­ke­taan kunkin ikälu­okan arvioitu elinikä ja kun väestö tulee koko ajan pitkäikäisem­mäk­si las­ke­taan ker­roin, joka ottaa huomioon, että eläket­tä nos­te­taan pitem­män aikaa.
    Koko eläkea­jan eläk­keen määrä säi­lyy samana.

    Jos vaikka­pa 1994 syn­tynyt 4000 eur kuus­sa ansait­se­va halu­aa eläk­keel­lä “täy­den” 60% eläk­keen, hänen täy­tyy työsken­nel­lä kokon­aista 40 lisäkuukaut­ta lak­isääteisen 63 vuo­den jälkeen.
    Ja mainit­tu 1994 syn­tynyt elää var­masti reilusti yli 40 kuukaut­ta pitem­pään, kuin 1947 syn­tynyt, jol­la eli­naikak­er­roin ei vaiku­ta eläk­keeseen. Ja 1948 vuosilu­okas­ta alka­en eli­naikak­er­roin vaikut­taa aivan samal­la mekanis­mil­la, kuin nuoremmillakin.

    Työeläke.fi-sivustolla on laskuri, jol­la voi tark­istaa oman tilanteensa.
    http://www.tyoelake.fi/Binary.aspx?Section=39962&Item=27483

    1. Elinikäk­er­roin ei toi­mi noin. Se tarkoit­taa, että jos sin­ua 20 vuot­ta van­hem­mat ikälu­okat elävät pidem­pään, heille mak­se­taan hei­dän “ansait­se­mansa” korkea eläke pidem­pään ja sin­un taakkaasi helpote­taan alen­ta­mal­la sin­un eläket­täsi. Se, kuin­ka pitkään sin­un ikälu­okkasi elää, ei vaiku­ta sin­un eläk­keeseesi mitään.

  129. Jos lep­pois­ta­ja esitää samal­la kun lep­pois­taa vaa­timuk­sen palve­lu­ta­son samana säi­lymis­es­tä, tulee hänestä oikeas­t­aan tietyn­tyyp­pinen loinen.

    Valitet­tavasti demokra­tia ja kansalais­ten itsekkyys on huono yhdis­telmä. Tietysti dik­tatu­uri ja eli­itin mega­lo­maa­ni­nen kulu­tus on vielä huonom­pi yhdistelmä… 🙂

    Tässä esimerk­ki jon­ka voisi ker­toa myös iltasat­u­na lapsille:

    Oli­pa ker­ran met­sä, jos­sa asui eri­laisia eläim­iä. Eläimet kerä­sivät met­sästä rav­in­toa ja kulut­ti­vat suurin piirtein saman määrän.

    Sit­ten met­sään muut­ti lau­ma karhu­ja, jot­ka toi­vat mukanaan eri­laisia tarvikkei­ta, joi­ta he oli­vat säästäneet edel­lisessä met­sässä. Karhut tar­jo­si­vat muille eläimille töitä ja rak­en­si­vat näi­den kanssa mehiläis­pe­siä eri puo­lille met­sää. Palkkiok­si karhut antoi­vat elin­tarvikkei­ta varas­tois­taan ja lupa­si­vat myöhem­min mak­saa myös mehiläis­pe­sien tuot­ta­mal­la hunajalla.

    Karhu­jen huna­jabisnes men­estyi use­am­man vuo­den ajan sen jäl­keen kun mehiläis­pesät oli­vat valmis­tuneet ja tuotan­to pyöri täy­del­lä kap­a­siteetil­la. Karhut kulut­ti­vat osan huna­jas­ta, mak­soi­vat jäl­jel­lä ole­val­la määräl­lä muille eläimille näi­den työ­panok­ses­ta, investoi­vat tarpeel­lisi­in kor­jauk­si­in ja sääs­tivät osan.

    Tämän jäl­keen met­sään muut­ti ket­tu. Ket­tu huo­masi karhu­jen omis­ta­mat mehiläis­pesät ja alkoi esit­tää omia mielip­iteitään muille met­sän eläimille: ”Karhut ovat liian varakkai­ta. Karhut saa­vat vau­raut­en­sa tei­dän työnne hedelmistä ja omis­tamis­es­ta. Kun karhu­jen tulot kas­va­vat, huononee tei­dän suh­teelli­nen ase­manne kos­ka tulonne ovat huo­mat­tavasti karhu­jen tulo­ja pienem­mät. Yhteinen met­sämme voi vaa­tia karhu­ja osal­lis­tu­maan yhteisi­in asioi­hin oikeu­den­mukaisel­la osu­udel­laan. Miet­tikääpä miten paljon hyviä asioi­ta karhu­jen mehiläis­pe­sistä saadul­la huna­jal­la voitaisi­in saa­da aikaan!!”

    Lop­ul­ta muut eläimet päät­tivät demokraat­tis­es­ti verot­taa karhu­ja. Karhut sietivät sitä muu­ta­man vuo­den, mut­ta pakka­si­vat lop­ul­ta kamppeen­sa ja muut­ti­vat toiseen metsään…

    Mitä tapah­tui ketulle? 

    Ket­tu elää ja voi hyvin jos­sain toises­sa metsässä…

    Amerikkalainen kir­jail­i­ja H.L Menck­en on toden­nut että vaalit ovat varastet­tu­jen tavaroiden etukäteishuutokauppaa.

  130. pekkaJa mainit­tu 1994 syn­tynyt elää var­masti reilusti yli 40 kuukaut­ta pitem­pään, kuin 1947 syn­tynyt, jol­la eli­naikak­er­roin ei vaiku­ta eläkkeeseen.

    Työeläke.fi-sivustolla on laskuri, jol­la voi tark­istaa oman tilanteensa.

    Tyoelake.fi-sivustolla on myos taulukot, joista voi tarkas­taa, paljonko sen 1947 syn­tyneen palkko­jen perus­teel­la on mak­set­tu eläkemaksuja.
    http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_1087_692_3309_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/sis%C3%A4lt%C3%B6sivut/tutkimus__tilastot__ennusteet/tilastot/el%C3%A4kkeiden_rahoitus/vakuutusmaksuprosentit.xls

    Se, että he ovat olleet maks­maan itseään pienem­mille ikälu­okille omi­aan selvästi pienem­piä eläkkeitä ei tee mitenkään “ansaituk­si” hei­dän jälleen itseään pienem­miltä ikälu­ok­il­ta keräämiään eläkkeitä. 

    Jos suurten eläkelu­okkien eläk­keet kyet­täisi­in kus­tan­ta­maan saman suu­ruisil­la mak­supros­en­teil­la, mitä he itse oli­vat aikanaan valmi­ita mak­samaan, asia olisi OK, ja he voisi­vat kut­saua omi­aan ainakin moraalises­sa mielessä ansaituk­si. Näin­hän asia ei kuitenkaan ole.

  131. Osmo Soin­in­vaara:
    Elinikäk­er­roin ei toi­mi noin. Se tarkoit­taa, että jos sin­ua 20 vuot­ta van­hem­mat ikälu­okat elävät pidem­pään, heille mak­se­taan hei­dän “ansait­se­mansa” korkea eläke pidem­pään ja sin­un taakkaasi helpote­taan alen­ta­mal­la sin­un eläket­täsi. Se, kuin­ka pitkään sin­un ikälu­okkasi elää, ei vaiku­ta sin­un eläk­keeseesi mitään. 

    Tämä on hyvä point­ti. On jo nimit­täin viit­teitä siitä, että mm. elin­ta­so­sairauk­sien vuok­si nykyiset nuoret ja kes­ki-ikäiset tule­vat elämään lyhem­män elämän kuin van­hempansa — kaikesta lääketi­eteen kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta; ja silti se (lääke­hoito ja sen tuoteke­hi­tys) tulee niin kalli­ik­si, että eläkkei­den kestävyys­va­je on sen rin­nal­la pieni ongelma.

  132. Entä jos…

    Tehdään sel­l­ainen eläke­jär­jestelmä, jos­sa eläke määräy­tyy samal­la taval­la kuin nykyäänkin. Sit­ten ote­taan kaik­ki saman kalen­terivuo­den aikana eläk­keelle­jäävät ja las­ke­taan hei­dän keskimääräi­nen eläk­keen­sä. Lopuk­si las­ke­taan jokaiselle indek­si, joka on sidot­tu tähän keskimääräiseen eläk­keeseen. Pieni­palkkaisem­pi saa esimerkik­si luke­man 80, joka tarkoit­taa sitä, että hänen eläk­keen­sä on 80 % yleis­es­tä eläke­ta­sos­ta sen vuo­den eläk­keelle­jääjien joukossa.

    Mak­supuolelta taas sovi­taan, että vaikka­pa 27 % työ­nan­ta­jan mak­samas­ta palka­s­ta sivuku­luineen on eläk­er­a­haa. Tämä raha ote­taan aina eläkkeisi­in, satoi tai pais­toi. Raha annetaan kaikille eläkeläisille jyvitet­tynä jokaisen oma­l­la eläkeindeksillä.

    Eikö olekin lois­tavaa? Eläk­keet pysyvät automaat­tis­es­ti ansio­ta­son kyy­dis­sä. Jos palkkat­u­lot nou­se­vat, eläke­sum­makin nousee. Samoin eri aikoi­hin eläk­keelle jääneet ovat aina yhteis­mi­tallisel­la eläk­keel­lä, kos­ka indek­si huole­htii suh­teel­lis­es­ta ase­mas­ta. Kulutkaan eivät koskaan karkaa käsistä, ja eli­naikak­er­roin toimii automaattisesti.

    Rahas­to­jen purkami­nen niiden ker­ryt­täjien hyväk­si täy­tyy tehdä jotenkin, mut­ta se on vain siir­tymäa­jan pul­ma. Eikä sitäkään ole pakko tehdä, rahas­toista voi tehdä muu­ta­man vuo­den suh­dan­ne­puskurin, jos niin halutaan.

    Onko jol­lakul­la jotain tätä jär­jestelmää vas­taan? Aset­taisiko tämä jonkun epäreilu­un asemaan?

  133. Aus­tri­an:
    Jos lep­pois­ta­ja esitää samal­la kun lep­pois­taa vaa­timuk­sen palve­lu­ta­son samana säi­lymis­es­tä, tulee hänestä oikeas­t­aan tietyn­tyyp­pinen loinen.
    ‘snip’

    Näin voidaan sanoa, mut­ta onhan näitä pääo­mat­u­loil­laan eläviä ‘kupongin­leikkaa­jia’ ollut kaut­ta aiko­jen. Ja muil­la­han ei oikeasti ole mah­dol­lisu­ut­ta kovinkaan merkit­tävään leppoistamiseen.
    Ja kuulem­ma osak­keen­o­mis­ta­jat ovat yri­tyk­sen tärkein voimavara, ei henkilöstö, jota voidaan kohdel­la kuin­ka tahansa.

  134. Ris­to:
    ‘snip’
    Jos suurten eläkelu­okkien eläk­keet kyet­täisi­in kus­tan­ta­maan saman suu­ruisil­la mak­supros­en­teil­la, mitä he itse oli­vat aikanaan valmi­ita mak­samaan, asia olisi OK, ja he voisi­vat kut­saua omi­aan ainakin moraalises­sa mielessä ansaituk­si. Näin­hän asia ei kuitenkaan ole.

    No kun näyt­täisi olevan.
    Eläkey­htiöt ovat hil­jaa, joten lähi­t­ule­vaisu­udessa dra­maat­tisia mak­suko­ro­tuk­sia ei ole tulos­sa — ja kauem­pana tule­vaisu­udessa ei suuria ikälu­okkia enää ole elossa.

    1. Suuret ikälu­okat ovat mak­sa­neet aikanaan eläke­mak­su­ja noin kymme­nen pros­ent­tia palkois­taan. Ne eivät riitä alku­unkaan hei­dän eläkkei­den­sä mak­su­un. Se, että aikanaan annetut kat­teet­tomat lupauk­set pide­tään perus­tuu siihen, että seu­raa­vat ikälu­okat pakote­taan mak­samaan kak­si ker­taa korkeampia eläke­mak­su­ja, samal­la kun hei­dän oikeuten­sa eläk­keeseen on pienempi.

  135. Viherinssi:
    Entä jos…

    Tehdään sel­l­ainen eläke­jär­jestelmä, jos­sa eläke määräy­tyy samal­la taval­la kuin nykyäänkin. Sit­ten ote­taan kaik­ki saman kalen­terivuo­den aikana eläk­keelle­jäävät ja las­ke­taan hei­dän keskimääräi­nen eläk­keen­sä. Lopuk­si las­ke­taan jokaiselle indek­si, joka on sidot­tu tähän keskimääräiseen eläk­keeseen. Pieni­palkkaisem­pi saa esimerkik­si luke­man 80, joka tarkoit­taa sitä, että hänen eläk­keen­sä on 80 % yleis­es­tä eläke­ta­sos­ta sen vuo­den eläk­keelle­jääjien joukossa.
    jne.
    ‘snip’

    Suun­nilleen noin­han nykyi­nen jär­jestelmä toimii, tosin jokaiselle las­ke­taan yksilöko­htainen eläke eikä mitään ‘indek­siä’ keskiar­von kautta.
    Ja rahas­tot ovat puskureina…

  136. Raimo K: No kun näyt­täisi olevan.
    Eläkey­htiöt ovat hil­jaa, joten lähi­t­ule­vaisu­udessa dra­maat­tisia mak­suko­ro­tuk­sia ei ole tulossa 

    Nin, eihän se noin 5%-yksikön koro­tu­s­paine tietenkään eläkeläi­sistä ole mitenkään “dra­maat­ti­nen”.

    Halu­ais­in­pä nähdä, miten eläkeläiset reago­isi­vat sem­moi­seen 5%-yksikön raip­paveroon, joka nos­taisi keskimääräisen eläkeläisen veror­a­situs­ta kym­me­nil­lä prosenteilla.

    http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/11/10/elakemaksuissa-odotettua-enemman-korotuspaineita/201116633/139

    Mitä tulee lep­pois­tamiseen, niin halu­aisin kyl­lä nähdä miten kun­tien 5% vuosit­tainen meno­jen kasvu­vauhti ja laa­jamit­tainen lep­ois­t­a­mi­nen sopi­vat yhteen. Tuol­la vauhdil­la kun­tien menot ovat kas­va­neet jo yli 10v put­keen eikä taitos­ta ole näköpiirissä.

  137. Osmo, olet nyt 61-vuo­tias. Etkö kuitenkin, ainakin melkein, kuu­lu suuri­in ikälu­okki­in? Ei kai se, että syn­ny­imme yhtä vuot­ta myöhem­min kuin viral­liset suuret ikäluokat(1945–1950) tee meistä “syyt­tömiä”?

    Nyt Suomes­sa on ensim­mäi­nen tästä par­ja­tus­ta porukas­ta tul­lut pres­i­dent­ti, edel­liset ovat olleet van­hempia. Eikä kukaan suurista ole päässyt pääministeriksikään.

    Aikaisem­min kuitenkin mak­set­ti­in edel­lisen sukupol­ven eläk­keet niille, jot­ka eivät ehti­neet kar­tut­taa eläk­er­a­has­toa juuri yhtään. Oma isänikin mak­soi eläke­mak­su­ja vain muu­ta­man vuo­den, mut­ta sai eläk­keen, joka oli 66% palka­s­ta. Minus­ta on aikamoinen saavu­tus, että samal­la kun mak­set­ti­in eläk­keet niin saati­in aikaisek­si myös suuret rahastot.

    1. Min­un ikälu­okkani osal­lis­tuu tähän ryöstöön siinä, mis­sä vähän vahem­matkin. Isäsi näyt­tää olleen val­tion tai kun­nan palkkalis­toille. Yksi­ty­isa­loil­la eläke­jär­jestelmä tuli voimaan asteit­tain­ni­in että täysiä ansioeläkkeitä alet­ti­in mak­saa vas­ta vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa. Jos min­un ikälu­okkani olisi säästänyt rahaa vain omi­in eläkkeisi­in­sä, se ei olisi riit­tänyt niihin alku­unkaan. Jos taas 80-luvul­la syn­tyneet saisi­vat käyt­tää itse omat eläke­mak­sun­sa vain omi­in eläkkeisi­in­sä, eivätkä jou­tu­isi sub­ven­toimaan min­un ikälu­okkani ali­mak­set­tu­ja eläkeitä, he saisi­vat huo­mat­tavasti parem­man eläk­keen kuin nyt tule­vat saamaan.
      Tätä voi toki pitää oikeu­den­mukaise­na, kos­ka yleinen elin­ta­so on nous­sut niin paljon. Mut­ta kukaan ei voiväit­tää, että mei­dän ikälu­okkamme on mak­sanut eläkkeensä.

  138. Raimo K: No kun näyt­täisi olevan.
    Eläkey­htiöt ovat hil­jaa, joten lähi­t­ule­vaisu­udessa dra­maat­tisia mak­suko­ro­tuk­sia ei ole tulossa

    Kyl­lä se viitisen pros­ent­tiyk­sikkökin, mitä on suun­nitel­tu nos­tet­tavak­si(kuvio 2.5) vuo­teen 2025 men­nessä ihan kohtu­ullis­es­ti tun­tuu. Viitisen pros­ent­tiyk­sikköä, joka muuten voitaisi­in jakaa (samal­la työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la) verot­ta­jan ja palka­ansaa­jan välillä.

    Kat­so nyt myös siitä taulukos­ta, mikä oli eläke­mak­su­jen taso 70- ja 80-luvuil­la, jot­ka muo­dosta­va kak­si vuosikym­men­tä suurten ikälu­okkien työssäkäyn­ti­a­jas­ta. Toki ne tuleville vuosille arvioidut lisä­mak­suko­ro­tuk­set ovat suh­teel­lisen pieniä ver­rat­tuna siihen kuin­ka paljon mak­su­ja on jo nos­tet­tu tuos­ta tasos­ta, sen jäl­keen kun suuret ikälu­okat alkoi­vat olla vii­sis­sä kym­menis­sä, ja alkoi­vat näkemään itsen­sä ennem­min eläk­keen tulev­ina saa­ji­na kuin niitä muille maksavina.

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuret ikälu­okat ovat mak­sa­neet aikanaan eläke­mak­su­ja noin kymme­nen pros­ent­tia palkois­taan. Ne eivät riitä alku­unkaan hei­dän eläkkei­den­sä mak­su­un. Se, että aikanaan annetut kat­teet­tomat lupauk­set pide­tään perus­tuu siihen, että seu­raa­vat ikälu­okat pakote­taan mak­samaan kak­si ker­taa korkeampia eläke­mak­su­ja, samal­la kun hei­dän oikeuten­sa eläk­keeseen on pienempi.

    Hyvä Osmo, nyt alat päästä oikeille jäljille, ja tähän aiheeseen toivoisinkin sin­un pureutu­van vielä syväl­lisem­min. Ain­oat poli­itikot, joiden olen näh­nyt otta­van suu­rit­u­loisille men­neinä vuosi­na luvatut suuret eläk­keet oma-aloit­teis­es­ti esi­in merkit­tävänä ongel­mana yhteiskun­nan taloudel­liselle kestävyy­delle, ovat Osmo Soin­in­vaara ja Juha Sip­ilä. Juha Sip­ilä teki tämän Talouselämän haas­tat­telus­sa kevääl­lä ennen val­in­taansa Keskus­tan puheenjohtajaksi.

    Jotain näille kohtu­ut­toman suurille eläkkeille on min­un mielestäni pakko tehdä. Ne eivät ole taloudel­lis­es­ti eivätkä eet­tis­es­ti kestäviä. Ymmär­rän, että suuria palkko­ja pitää kan­nus­tavu­u­den vuok­si mak­saa vaa­tivista tehtävistä, mut­ta mil­lä moraalisel­la perus­teel­la kenenkään kuu­luu saa­da yli 3000 euroa eläk­keel­lä kuukaudessa tekemät­tä mitään? Jos tulot ovat olleet suuret työu­ran aikana, niin luulisi niistä jääneen jotain säästöönkin.

    Mikäli ei enää annet­taisi täl­laisia kat­teet­to­mia lupauk­sia suurista eläkkeistä ja arvioitaisi­in van­hatkin uudelleen, tulisi suo­ma­laiseen yhteiskun­taan paljon peli­v­araa vas­ta­ta tule­vaisu­u­den haasteisi­in. Voitaisi­in toteut­taa perus­tu­lo, purkaa kan­nustin­loukut, vähen­tää byrokra­ti­aa ja luo­da lisää työtä ja hyv­in­voin­tia yhteiskun­taan. Nyt paljolti men­neinä vuosi­na annet­tu­jen kat­teet­tomien lupausten takia kuris­te­taan tule­vaisu­u­den elin­mah­dol­lisuuk­sia, ei investoi­da Suomeen, ja vahin­goite­taan tule­vaisu­u­den sukupolvien elämän edel­ly­tyk­siä Suomessa.

  140. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un ikälu­okkani osal­lis­tuu tähän ryöstöön siinä, mis­sä vähän vahem­matkin. Isäsi näyt­tää olleen val­tion tai kun­nan palkkalis­toille. Yksi­ty­isa­loil­la eläke­jär­jestelmä tuli voimaan asteit­tain­ni­in että täysiä ansioeläkkeitä alet­ti­in mak­saa vas­ta vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa. Jos min­un ikälu­okkani olisi säästänyt rahaa vain omi­in eläkkeisi­in­sä, se ei olisi riit­tänyt niihin alku­unkaan. Jos taas 80-luvul­la syn­tyneet saisi­vat käyt­tää itse omat eläke­mak­sun­sa vain omi­in eläkkeisi­in­sä, eivätkä jou­tu­isi sub­ven­toimaan min­un ikälu­okkani ali­mak­set­tu­ja eläkeitä, he saisi­vat huo­mat­tavasti parem­man eläk­keen kuin nyt tule­vat saamaan.
    Tätä voi toki pitää oikeu­den­mukaise­na, kos­ka yleinen elin­ta­so on nous­sut niin paljon. Mut­ta kukaan ei voiväit­tää, että mei­dän ikälu­okkamme on mak­sanut eläkkeensä.

    Laskin ker­ran miten asia on.Löysin van­hat työ­sopimuk­set ja palkat riit­tävän use­al­ta vuodelta
    ja laskin tulok­sen keskimääräisel­lä eli­na­jan­odot­teel­la ja muu­ta­mal­la korkokannalla.
    Sen ver­ran on vara antaa periksi,että eli­na­jan­odote oli ehkä liian alhainen,mutta toisaal­ta jo pieni korko jät­tää ylijäämää.

    Jos laskel­ma olisi tehty naiselle niin taas säästö olisi jäänyt alijäämäiseksi

    Ja tulos oli täl­lainen: 0‑korolla etu­us menee tasan,muutaman % korol­la jään paljon tap­pi­olle ja muut voittavat

  141. Sylt­ty: Nin, eihän se noin 5%-yksikön koro­tu­s­paine tietenkään eläkeläi­sistä ole mitenkään “dra­maat­ti­nen”.

    Dra­maat­ti­nen tai ei, vuo­den 2025 eläke­mak­su­ista on turha syyt­tää suuria ikälu­okkia, juuri ketään ei ole jäljellä.

    1. Vuon­na 2025 suurin ikälu­ok­ka, 1947 syn­tyneet, täyt­tää 78 vuot­ta ja heistä on tämän­hetk­isten eloon­jäämis­taulukoiden mukaan hengis­sä 66 %, kuolleisu­u­den trendiä seu­raillen noin 70 %.

  142. Ode:

    Elinikäk­er­roin ei toi­mi noin. Se tarkoit­taa, että jos sin­ua 20 vuot­ta van­hem­mat ikälu­okat elävät pidem­pään, heille mak­se­taan hei­dän “ansait­se­mansa” korkea eläke pidem­pään ja sin­un taakkaasi helpote­taan alen­ta­mal­la sin­un eläket­täsi. Se, kuin­ka pitkään sin­un ikälu­okkasi elää, ei vaiku­ta sin­un eläk­keeseesi mitään.

    Nykyi­nen eli­naikak­er­roin las­ke­taan kullekin ikälu­okalle vuosi ennen eläk­keelle jäämistä (nyt 62v) viiden edel­lisen vuo­den kuole­vu­usti­las­to­jen poh­jal­ta. Tavoit­teena on, että “Eläk­keen­saa­jan koko van­hu­useläkeaikana saa­ma eläk­keen yhteis­määrä pysyy kuitenkin samana, jos hän elää eli­na­jan­odot­teen mukaiseen ikään.” (lain­aus työeläke.fi-sivustolta)

    Jos tuo yllä kuvat­tu menet­te­ly ei oikeu­den­mukaises­ti ennus­ta eli­na­jan­odotet­ta, niin kuin­ka se sit­ten pitäisi määrittää?
    Meikäläisen silmi­in menet­te­ly ei kam­mot­ta­van epäoikeu­den­mukaiselta näytä. Kunkin ikälu­okan toteu­tu­vaa elinikää ei eläk­keen mak­sun kannal­ta voi muu­ta kuin arvioi­da. Menikö pieleen saadaan selville vas­ta jälkikäteen.

    Mut­ta sinähän se tilas­toti­eteil­i­jä olet, val­ista tyh­mää insinööriä, kuin­ka sys­tee­mi pitäisi korjata.

    1. Nykyi­nen eli­naikak­er­roin las­ke­taan kullekin ikälu­okalle vuosi ennen eläk­keelle jäämistä (nyt 62v) 

      Se perus­tuu nyt siihen, kuin­ka suuri osa vuosina
      1944–48 syn­tyneistä on kuol­lut 63-vuotiaana
      1943–47 syn­tyneistä 64-vuotiaana
      .
      .
      .
      1914–1918 syn­tyneistä on kuol­lut 93 vuotiaina

      Ja niin edelleen.
      Kun kuolleisu­us las­ke­taan aivan eri kohort­eista, joil­la on aivan eri­lainen elämän­histro­r­ia takanaan, ennuste on hyvin epä­var­ma. Edes vähän parem­paan päästäisi­in, jos nuo kuolin­to­den­näköisyy­det ekstrapoloitaisi­in niin, että yritet­täisi­in ennus­taa, kuin­ka suuri osa vuon­na 1950-syn­tyneistä kuolee 90-vuo­ti­aina vuon­na 2040.

  143. Liian van­ha,

    kyl­lä Osmo on oike­as­sa. Jokin on laskelmis­sasi men­nyt pieleen. Suuret ikälu­okat eivät ole mak­sa­neet itse eläkkeitään, eikä toki mikään muukaan ikälu­ok­ka ennen sitä eikä sen jäl­keen ole näin tehnyt, eikä niin kan­na­ta tehdäkään, kos­ka rahaa ei voi syödä eikä sil­lä voi vai­h­taa vaippoja.

    En halua syyl­listää suuria ikälu­okkia sinän­sä, vaan peri­aat­teen, jon­ka mukaan eläke määräy­tyy työu­ran tulo­jen mukaan ja ilman kat­toa, jol­loin usei­den tuhan­sien euro­jenkin kuukausieläkkeitä mak­se­taan, vaik­ka näis­sä isois­sa eläkkeis­sä mak­su­va­je on eurois­sa mitat­en vielä isom­pi kuin pienis­sä (jos siis olisi työu­ran aikana kerät­ty säästöön sama pros­ent­tio­su­us myöhem­min mak­set­tavien eläkkei­den kokonaissummasta). 

    Val­ta­vat erot eläkkeis­sä vain lisäävät van­hus­ten eri­ar­voisu­ut­ta ja lisäävät muun muas­sa eli­na­jan riip­pu­vu­ut­ta tuloista. Kaikille pitää taa­ta hyvä hoito tuloista riip­pumat­ta, mut­ta nyt käykin niin, että suurista eläkkeistä jää lev­eään elämään ja säästöön ter­veel­lä van­huk­sel­la huo­mat­tavia sum­mia. Suurem­mat tulot työu­ran aikana takaa­vat mielestäni jo riit­tävästi tur­vaa van­hu­udelle ker­tyneen omaisu­u­den muo­dos­sa. Ei ole mitään moraal­isia tai taloudel­lisia perustei­ta kas­vat­taa näitä ero­ja vielä eläk­keel­lä yhteisvastuullisesti.

    1. Tämä eläke­jär­jestelmän epäreilu­us on peräisin ikälu­okkien koos­ta. Pääasi­as­sa eläke­jär­jestelmämme perus­tuu ketjukir­jeeseen. Työssä ole­va ikälu­ok­ka mak­saa eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet omas­ta palka­s­taan ja tästä palkin­nok­si velvoit­taa las­ten­sa ikälu­okan mak­samaan taas hei­dän eläkkeensä.

      Suurten ikälu­okkien tehtäväk­si jäi elät­tää itseään paljon pienem­pi ikälu­ok­ka ja vas­taavasti hei­dän las­ten­sa paljon pienem­pi ikälu­ok­ka joutuu elät­tämään suuret ikälu­okat. Kun suurten ikälu­okkien van­hem­mil­la ei ollut ansioeläket­tä val­tion virkamiehiä luku­unot­ta­mat­ta, hal­vak­si tuli muutenkin.

      Tätä ikälu­okkien kokovääristymää on yritet­ty paika­ta osit­taisel­la rahas­toin­nil­la. Ensin oli tarkoi­tus, että rahas­tot pure­taan, kun suuret ikälu­okat ovat eläk­keel­lä ja vapau­tuvil­la rahoil­la mak­se­taan se pien­ten ikälu­okkien ylimääräi­nen kuor­ma. Sit­ten siir­ry­tään taas rahas­toimat­tomaan jär­jestelmään. Suurista pääomista on kuitenkin ikävä luop­ua ja sik­si rahas­to­ja ei puretakaan.

      Tässä välis­sä eli­na­jan odote on nous­sut aivan kum­masti. On ilmeistä, että suuret ikälu­okat tule­vat nos­ta­maan eläkkeitään paljon odotet­tua pidem­pään. Tämä hyvitetään pie­nille ikälu­okille alen­ta­mal­la pien­ten ikälu­okkien eläkkeitä.

  144. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä eläke­jär­jestelmän epäreilu­us on peräisin ikälu­okkien koosta. 

    Ei eläke­jär­jestelmän epäreilu­us ole pelkästään sukupolvien välistä. Mielestäni eläke­jär­jestelmä on epäreilu myös tulolu­okkien välillä. 

    Ker­ro Osmo, että onko sin­un mielestäsi oikeu­den­mukaista, että nykyiset ja tule­vat työn­tek­i­jä­sukupol­vet mak­sa­vat euromääräis­es­ti enem­män eläket­tä pörssiy­htiön ex-toim­i­tusjo­hta­jalle (esim. Mikael Lil­ius, Juk­ka Här­mälä) kuin koko työu­ransa pien­i­t­u­loise­na raata­neelle siivoojalle?

    Eikö voi­da ajatel­la niin, että jos osit­tainen eläkkei­den rahas­toin­ti suurten ikälu­okkien kohdal­la on vaik­ka 50% niin puut­tuvat 50% Mikael Lil­iuk­sen eläk­keestä on huo­mat­tavasti enem­män euro­ja kuin siivoo­jan eläk­keestä puut­tuvat 50%. Eli sel­l­ainen seli­tys, että Lil­ius on työu­ransa aikana mak­sanut siivoo­jaa enem­män eläke­mak­su­ja, ei ole mielestäni moraalis­es­ti kestävä. Tulolu­okkien eri­laiset elin­iän­odotusar­vot vielä pahen­ta­vat tätä epä­tasa-arvoa entisestään.

    Mielestäni Suomes­sa pitäisi tehdä mit­ta­va remont­ti koko eläke­jär­jestelmän perusteisiin.

  145. Eipä ole tässäkään ketjus­sa kirkas­tunut, mikä tuo ongel­ma on suurien ikälu­okkien suuril­la eläkkeil­lä ja tulevil­la pie­nil­lä ikälu­okil­la. Käsit­tääk­seni se eläke­tu­lo ei katoa mihinkään mus­taan aukkoon. Siis eläk­keen­saa­ja toiv­ot­tavasti ter­veenä pysyessään käyt­tää rahaa kohtu­ulliseen elämän­ta­soon. Mah­dolli­nen yli­jäämä ker­tyy oman asun­non arvok­si ym omaisu­udek­si. Henkilö, joka on 30 vuot­ta työelämässään säästänyt saadak­seen oman asunnon,ei muu­tu yleen­sä tuh­lail­e­vak­si eläkkeellä.
    Voi naut­tia halvoista har­ras­tuk­sista. Jos tekee etelän­matkan, niin kalleim­man sesongin ulkop­uolel­la säästää huomattavsti.
    Nautin­nol­lista on täl­löin aut­taa las­ten­sa talout­ta ja jät­tää hie­man per­in­töä. Mik­si per­in­töä pide­tään tiety­il­lä tahoil­la riisto­por­varien juonit­telu­na. Onko se tuo kuu­luisa kateus joka kaiken voit­taa. Onhan yhteiskun­ta otta­mas­sa käsi pitkäl­lä oman osansa per­in­töverona. On kyl­lä ole­mas­sa mon­takin keinoa vält­tyä täysin perintöverolta.Nykyiset eläkeläiset vain ovat tot­tuneet tiet­tyyn oikeu­den­mukaisu­u­teen ja yhteis­vas­tu­un kan­tamiseen. Hei­dän mielestään ns. luo­va vero­su­un­nit­telu on rikol­lista ja tuomit­tavaa toimintaa.

  146. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläkekat­to aktu­aaris­es­ti toteutet­tuna voi tul­la kalli­ik­si. Sehän tarkoit­taisi, että suu­rit­u­loiset mak­saisi­vat eläke­mak­su­jaan vain osas­ta palka­s­taan tai vai­h­toe­htois­es­ti lopet­taisi­vat mak­su­jen mak­samisen kokon­aan, kun eläke on tul­lut mak­se­tuk­si kat­toon asti. 

    Vielä jatkan edel­lisen kom­ment­ti­ni aihep­i­iristä. Toivoisin, että Osmo todel­lakin ottaisit nyt kan­taa suurten (esim. yli 3000 euroa/kk) eläkkei­den taloudel­liseen ja eet­tiseen kestävyyteen.

    Oletko Osmo esimerkik­si ajatel­lut ihan lop­pu­un asti sen, mitä tuos­sa yllä olevas­sa kom­men­tis­sasi kir­joi­tat? Mitä vaikka­pa tarkoi­tat sanoes­sasi “kun eläke on tul­lut mak­se­tuk­si kat­toon asti”? Eikö ole tot­ta, että eri­tyisen suurten eläkkei­den kohdal­la rahas­toin­ti­va­je on päin vas­toin euromääräis­es­ti suurem­pi kuin pien­ten eläkkei­den kohdalla? 

    Tämähän tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että jos las­ke­taan tyyp­il­lisen suu­rit­u­loisen johta­jan eli­naikanaan saa­man eläk­keen kokon­ais­sum­ma ja vähen­netään siitä hänen työu­ransa aikana mak­samansa (ja rahas­toidut) eläke­mak­sut, niin ero­tuk­se­na saatu sum­ma (=rahas­toin­ti­va­je) on suurem­pi kuin yhtä pitkän työu­ran tehneen siivoo­jan kohdal­la. Tämä tarkoit­taa, että tule­vat työn­tek­i­jä­sukupol­vet siis mak­sa­vat enem­män eläkkeitä jo ennestään rikkaille kuin muille.

    Täl­lainen mielipuo­li­nen “tulon­si­ir­to” köy­hiltä rikkaille on siis ilmeis­es­ti sisään­raken­net­tu koko eläke­jär­jestelmään eikä koske pelkästään vastikään huomio­ta herät­täneitä ns. lisäeläkkeitä (http://www.hs.fi/talous/Ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille+miljoonalasku+johtajatason+lis%C3%A4el%C3%A4kkeist%C3%A4/a1305553425960).

    Kor­jaa Osmo, jos olen väärässä.

    1. Nämä työeläke­jär­jestelmän sisälle piilote­tut lisäeläk­keet ovat ker­takaikkisen moraali­ton jut­tu, kos­ka niistä ei ole mak­set­tu tarpeek­si. Jos osa palka­s­ta mak­se­taan eläk­keenä, se pitää olla oman eril­lisen jär­jestelmän piiris­sä ja siitä pitää mak­saa täysi hin­ta. Ymmärtääk­seni, en tosin ole ihan var­ma, tuo käytän­tö on nyt lopetet­tu, mut­ta eläkkeil­lä on poerus­tus­lain suo­ja, joten niiden takau­tu­va pois otta­mi­nen vaatisi perus­tus­lain säätämisjärjestystä.

  147. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä työeläke­jär­jestelmän sisälle piilote­tut lisäeläk­keet ovat ker­takaikkisen moraali­ton jut­tu, kos­ka niistä ei ole mak­set­tu tarpeeksi. 

    Juu, mut­ta keskeisin väit­teeni oli siis se, että koko eläke­jär­jestelmässä on sama vika kuin näis­sä lisäeläkkeis­sä, eli nyt lähi­t­ule­vaisu­udessa odotet­tavis­sa olevas­sa tilanteessa koko jär­jestelmä on “moraali­ton juttu”. 

    Pääväit­teeni on siis, että tähän Osmo sin­unkin mainit­se­maasi sukupolvien väliseen epäreilu­u­teen eläke­jär­jestelmässä liit­tyy samaan aikaan eläkeläis­ten tulo­ero­ja lisäävä komponentti.

    Yritän täs­men­tää.

    Olete­taan aluk­si täysin stabi­ili­na pysyvä yhteiskun­ta, jos­sa kaik­ki ikälu­okat ovat samankokoisia, elävät yhtä pitkään, työsken­televät yhtä kauan ja ansait­se­vat yhtä paljon ja tulo­jakau­ma on kaikissa ikälu­okissa sama. Nyt jos jokaises­ta yhteiskun­nas­sa palkkana mak­se­tus­ta eurosta kerätään eläke­mak­sua x‑prosenttia, niin luon­nol­lis­es­ti hyvä­tu­loiset mak­sa­vat työu­ransa aikana eläke­mak­su­ja enem­män ja sen perus­teel­la voidaan ajatel­la, että heil­lä on oikeus saa­da suurem­paa eläket­tä. Täl­lä taval­la jär­jestelmästä voidaan luo­da tulolu­okkien väliseltä tulon­si­ir­to­vaiku­tuk­seltaan neu­traali. Tarvit­see vain säätää eläke­mak­supros­ent­ti x siten, että työtä tekevät mak­sa­vat työu­ransa aikana yhtä paljon eläke­mak­su­ja kuin eläk­keel­lä ole­vat ehtivät eläkeaikanaan kulut­taa. Eläkkei­den rahas­toin­ti ja säästämi­nen etukä­teen ei ole täl­laises­sa ajal­lis­es­ti saman­laise­na säi­lyvässä tilanteessa tarpeen.

    Mut­ta jos tilanne ei olekaan näin stabi­ili ja etenkin jos eri tulolu­okkien kohdal­la työu­ran pitu­u­den ja eläkea­jan keston jakaan­tu­mi­nen ei ole saman­laista (elin­iän ja tulo­jen kor­re­laa­tio!), tilanne muut­tuu ja eläke­jär­jestelmä ei ole tulon­si­ir­to­vaiku­tuk­sil­taan neutraali.

    Kun sodan jäl­keen syn­tyi suuria ikälu­okkia ja näi­den jäl­keen pienem­piä, niin viisaasti huo­mat­ti­in mah­dol­lisu­us kerätä säästöön rahaa osit­tain kat­ta­maan suurten ikälu­okkien eläkeku­lu­ja. Mut­ta kos­ka ilmeis­es­ti on niin, että kerä­tyt rahas­tot eivät täysin riitä pois­ta­maan eläk­keel­lä ole­vien suures­ta määrästä syn­tyvää painet­ta korot­taa eläke­mak­su­ja (johtuen joko kerä­tyn rahan riit­tämät­tömyy­destä, palkka­sum­man ennustet­tua huonom­mas­ta kehi­tyk­ses­tä tai halut­to­muud­es­ta purkaa ikälu­okkien koko­ero­jen tasaamista varten luo­tu­ja rahas­to­ja) näyt­tää siis siltä, kuten Osmo itsekin tote­sit, että lähi­t­ule­vaisu­u­den sukupolville syn­tyy suurem­pi eläke­mak­su­taak­ka työu­ransa ajalle kuin viimeis­ten vuosikym­menten aikana työu­ransa tehneil­lä on ollut. 

    On siis mah­dol­lista ja syytä olet­taa, että eläke­mak­sur­a­situs voi lähi­t­ule­vaisu­u­den työn­tek­i­jöil­lä nous­ta aiem­paa suurem­mak­si. Samanaikaises­ti tästä kuitenkin seu­raa pait­si sukupolvien väli­nen epäreilu­us, niin myös se, että tämän epäreilu­u­den aiheut­ta­ma tulon­si­ir­to uudelta sukupolvelta van­hem­mille sukupolville kohden­tuu saama­puolel­la siten, että suuren eläk­keen saa­jat saa­vat enem­män (siis euroina vielä enem­män kuin ovat eläke­mak­su­ja aikananaan mak­sa­neet pien­i­t­u­loisia enem­män). Eli nuoret nyt ja lähi­t­ule­vaisu­udessa työu­ransa luo­vat sukupol­vet siis joutu­vat mah­dol­lis­es­ti mak­samaan eläke­mak­su­ja nimeno­maan hyvä­tu­loisille. Onko siis niin, että ei pidäkään syyl­listää rosvoik­si kaikkia suurten ikälu­okkien edus­ta­jia, vaan nimeno­maan suuren eläk­keen itselleen “varmis­ta­neet” suurten ikälu­okkien edustajat?

    Jos Suomelle käy hyvin, ja tuot­tavu­us sekä bkt-per-hen­ki kas­vaa, niin tämä epäreilu­us ei ole ongel­ma eikä kai edes voi puhua epäreilu­ud­es­ta. Mut­ta jos Suomen kansan­talouden tilanne käy haas­tavam­mak­si, niin on hul­lua, jos sel­l­aises­sa tilanteessa Suo­mi vielä upot­taa itsen­sä ja tule­vaisuuten­sa men­neinä vuosi­na annet­tui­hin kat­teet­tomi­in eläkelupauksiin.

    Toiv­ot­tavasti siinä vai­heessa eduskunnal­ta löy­tyy moraal­ista selkärankaa arvioi­da aikoinaan liian avokä­tis­es­ti myön­net­tyjä ruhti­naal­lisen suuria eläkkeitäkin uudelleen, vaik­ka sit­ten perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä. Yhdessä tekemisen ja yhteen hiileen puhal­tamisen ilmapi­iri ei voi säi­lyä, jos jär­jestelmä on liian epäreilu eri ikälu­okkien ja eri tulolu­okkien välillä.

  148. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuon­na 2025 suurin ikälu­ok­ka, 1947 syn­tyneet, täyt­tää 78 vuot­ta ja heistä on tämän­hetk­isten eloon­jäämis­taulukoiden mukaan hengis­sä 66 %, kuolleisu­u­den trendiä seu­raillen noin 70 %.

    Nois­sa laskelmis­sa ei ole huomioitu Ruotsin osuutta.Suurte ikälu­okat oli­vat paljon kan­sain­välisem­piä kuin nykyiset ja Ruot­si­in ja muualle maail­maan muut­ti merkit­tävä osa 60–70-lukujen taitteessa.

    Ruot­sis­sa elää edellen merkit­tävä osa suurista ikälu­ok­ista ja palu­umuut­ta­jienkin eläkkeistä vas­taa Ruot­si osaltaan

    Kysyin ETk:ta miten nämä on huomioitu kestävyys­laskelmis­sa: Vas­taus oli ettei mitenkään

    Eli suurten ikälu­okkien rasituk­sen main­os­t­a­mi­nen ei perus­tu todellisuuteen.

    Eli vaik­ka suurista ikälu­ok­ista 77 % on hengis­sä niin mis­sä ha ovat ja kuka vas­taa hei­dän eläkkeistään ?

  149. Mik­si käymme töis­sä? Sik­si että saisimme ruokaa, emme sik­si että voisimme saa­da rahaa. 

    Ruo­ka, läm­pö, suo­ja ynnä sosi­aal­isu­u­den tarve ‑siinä mitä ihmi­nen tarvit­see. Emme ole tääl­lä tuot­taak­semme rahaa vaan elääksemme. 

    Tyy­dyn vähään. Kas­vatan ruokani pääasi­as­sa itse, han­kin itse läm­mön ja pidän huol­ta sosi­aal­i­sista kon­tak­teis­tani. Emme sairastele. Per­heessämme hoide­taan itse lapset, vanhukset. 

    En halua toimia sel­l­aisen yhteiskun­nan hyväk­si, joka sairas­tut­taa ihmiset nään­nyt­tämäl­lä ja pakot­teil­la. Joka orju­ut­taa kansalaisen­sa (joi­ta sen pitäisi suo­jel­la) toim­i­maan omien lyhyt­näköis­ten halu­jen­sa mukaisesti. 

    On aika hal­pa isku vyön alle, jos vaa­di­taan joko ole­maan orjana mukana tässä yhteiskun­nas­sa tai sit­ten hyp­päämään kokon­aan siitä pois. Asia ei ole ihan niin mus­tavalkoinen. Ei toki: arvostan koulu­tus­ta ja ter­vey­den­hoitoa, mut­ta niis­sä on paljon mätääkin. Kos­ka en voi kohden­taa mak­sami­ani vero­ja tärkeinä pitämi­i­ni asioi­hin, niin kieltäy­dyn niitä myös hankkimasta. 

    Tämä yhteiskun­ta heit­tää rahaa hukkaan, vil­jelee oikealle ja vasem­malle ikään kuin raha kas­vaisi maas­sa. Voin ker­toa teille, etelän viisaat: ei se kas­va. Sen sijaan ruo­ka ja läm­pö kas­vaa maas­sa. Niitä tulisi vaalia, ei tuho­ta. Mik­si tuhoamme ympäristöämme (ja samal­la itsemme), kun voisimme elää kohtu­ullis­es­ti ja luon­toa säästäen? Sen sijaan me halu­amme kaikkea paljon, heti, enem­män. Ja aika tuhoisil­la seu­rauk­sil­la. Ja teil­lä, etelän viisaat ja rahanah­neet, ei ole muu­ta huole­nai­het­ta kuin se, että ihmiset alka­vat ottaa vas­tu­u­ta omas­ta elämästään! 

    Ei lep­pois­t­a­mi­nen ole joutenoloa, vaan elämistä. Sik­si­hän me tääl­lä olemme.

Vastaa käyttäjälle JV Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.