Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 1/3

(Pidin Majvikissa kestävän  talouden foo­ru­mille ja pilot­tikurssille alus­tuk­sen otsikon mukaises­ta aiheesta. Palaste­len tämän blogille use­am­pana postauksena.)

Taulukko

Tuot­tavu­u­den nousun ja työl­lisyy­den parane­misen vaiku­tus julkisen talouden kestävyyteen. 

Tuot­tavu­u­den
nousu 
Työl­lisyy­den paraneminen 
Julkisen sek­torin palkat         0             +
Tulon­si­ir­rot         0             + +
Mak­sus­sa ole­vat eläkkeet         +             +
Ter­veys- ja koulu­tus­palvelu­jen kysyntä         -             0
Val­tion velka         +             +

 

Talouskasvus­ta his­to­ri­al­lis­es­ti val­taosa on tuot­tavu­u­den kasvua. Tuot­tavu­u­den kasvun määräämän trendin ympäril­lä on vähäistä työl­lisyy­den parane­mis­es­ta tai heikken­e­mis­es­tä johtu­vaa vai­htelua. Nämä kak­si kasvun aiheut­tavaa toimi­vat julkisen talouden kannal­ta aivan eri tavalla.

Tuot­tavu­u­den kaksinker­tais­tu­mi­nen nos­taa palkat noin kaksinker­taisik­si. Tämä tuo vero­tu­lo­ja, mut­ta nos­taa myös menoja.

Julkiset palkat nou­se­vat osa­puilleen muiden palkko­jen ver­ran, joten tuot­tavu­u­den nousu ei helpota julk­isten palkko­jen maksua.

Tulon­si­ir­rot nou­se­vat tosi­asi­as­sa palkkata­son mukana. Pitkäl­lä aikavälil­lä myös perus­tur­va, vaik­ka se onkin sidot­tu pelkkään hin­tain­dek­si­in. Poikkeuk­se­na tästä mak­sus­sa ole­vat eläk­keet, jot­ka on sidot­tu läh­es yksi­no­maan hintaindeksiin.

Koulu­tus- ja ter­veyspalvelu­jen kysyn­tä nousee huo­mat­tavasti tulo­jen noustes­sa. Tältä osin talouskasvu vaikeut­taa julkisen talouden tasapainoa.

Val­tion velan hoit­o­meno­ja talouskasvu tietysti helpottaa.

Tuot­tavu­u­den kas­vat­ta­ma talouskasvu helpot­taa siis julk­ista talout­ta oikeas­t­aan vain mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den ja val­tion velan­hoit­o­meno­jen osalta. Tätä merkit­täväm­pää on ter­veys- ja koulu­tus­meno­jen kasvu. Talouskasvu siis pikem­minkin heiken­tää julkisen talouden kestävyyttä.

Sen sijaan työl­lisyy­den parane­mis­es­ta johtu­val­la talouskasvul­la on yksi­no­maan myön­teisiä vaiku­tuk­sia julkisen talouden tasapainoon.

 

85 vastausta artikkeliin “Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys”

  1. Osmo: “…työl­lisyy­den parane­mis­es­ta johtu­val­la talouskasvul­la on yksi­no­maan myön­teisiä vaiku­tuk­sia julkisen talouden tasapainoon.”

    Näinkö se menee:
    Kun palkat nou­se­vat, entistä tarmokkaam­min yri­tys­ten kan­nat­taa etsiä uusia inno­vaa­tioi­ta kor­vaa­maan työn­tek­i­jöitä. Työ­paikko­jen säi­lymisen pelas­taa vain nopea talouskasvu. Sil­loin ei kyetä niin nopeasti investoimaan uuteen, että hyvän kysyn­nän aikana työn­tek­i­jöitä kan­nat­taisi vähen­tää. Näin on syn­tynyt talouskasvun vält­tämät­tömyy­den ja pal­ka­llaan elävien työn­tek­i­jöi­den sekä vero­tuk­sen varas­sa toimi­van yhteiskun­nan riip­pu­vu­us toisistaan.

  2. “Tuot­tavu­u­den kaksinker­tais­tu­mi­nen nos­taa palkat noin kaksinker­taisik­si. Tämä tuo vero­tu­lo­ja, mut­ta nos­taa myös meno­ja. Julkiset palkat nou­se­vat osa­puilleen muiden palkko­jen ver­ran, joten tuot­tavu­u­den nousu ei helpota julk­isten palkko­jen maksua.”

    Julkiset palkat nou­se­vat mut­ta mik­si ? Ay-liik­keen takia vai demokra­t­ian takia ? Ei julk­isten palkko­jen nos­tamiseen ole mitään perustei­ta mut­ta rak­en­teet ovat sel­l­aiset että ne nou­se­vat auttamatta.

    Rak­en­teet kuitenkin muut­tuvat. Niitä myös voi muut­taa. Eivät julkiset palkat laskekaan sil­loin kun yksi­tyiset palkat fak­tis­es­ti laskevat.

  3. Osmo: “Julkiset palkat nou­se­vat osa­puilleen muiden palkko­jen ver­ran, joten tuot­tavu­u­den nousu ei helpota julk­isten palkko­jen maksua.”

    Julkiset palkat ovat vain pienem­pi osa koko kansan­talouden palkka­sum­mas­ta, tuot­tavu­u­den nousu ja sen mukainen palkko­jen nousu yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tuot­taa enem­män vero­tu­lo­ja kuin mitä julkisen sek­torin palkko­jen nousu­un menee. Laske vaik­ka itse.

  4. Ode, voisitko sel­ven­tää, mitä tämä tarkoit­taa tai mikä on mekanis­mi tässä:

    “Koulu­tus- ja ter­veyspalvelu­jen kysyn­tä nousee huo­mat­tavasti tulo­jen noustes­sa. Tältä osin talouskasvu vaikeut­taa julkisen talouden tasapainoa.”

    Min­un mielestäni, joka ei siis perus­tu tietoon vaan päät­te­lyyn, JULKISTEN koulu­tus- ja ter­veyspalvelu­iden kysyn­tä nousee tulo­jen LASKIESSA.

    Onko kor­re­laa­tio minkä lineeari­nen, kurvi­lin­eaari­nen ja minkä merkkinen? 

    Nim­imerk­ki: Putosin kärryiltä

    1. Rikkaas­sa maas­sa opiskel­laan pidem­mälle kuin köy­hässä. Maan vaurastues­sa ihmiset vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoitoa. Parem­pi ter­vey­den­hoito taas on melkein kokon­aan julk­ista. Yhtään sydän­si­ir­toa ei Suomes­sa ole tehty yksi­tyisel­lä sektorilla.

  5. Totaa­li­nen sota jos­sakin maail­man kol­ka­lla ja lop­ut­tuaan on ollut varsin hyvä edis­tämään maail­man talout­ta, työl­lisyyt­tä ja rikas­tut­ta­maan rahasäkkien äärel­lä eläjiä.

    Mut­ta mikä pienem­män sort­ti­nen, Suomen talout­ta kiihot­ta­va käsite tulisi “lait­taa nurin” ja sit­ten rak­en­taa uud­estaan, jot­ta suo­ma­lais­ten työt­tömien ei tarvi­tisi ryhtyä työt­tömyys­tur­vansa mene­tyk­sen uhal­la tyhjää tekemään.

  6. Sikäli kun tiedän, Val­tio­varain­min­is­ter­iössä on eri­no­mainen Suomen makroekonomi­nen malli.

    Siihen voi heit­tää sisään eri­laisia muut­tu­jia ja saa heti varsin tarkan tosi-tuloksen.

    Olen var­ma, että jos niihen lait­taa lisää työl­lisyyt­tä ja sitä kaut­ta vien­nistä tule­vaa talouskasvua, saadaan hieno­ja tuloksia.

    Jos taas heit­tää sisään jotain lep­pois­tamista tai val­tion meno­jen kasvua, tulos menee päin elintä!

    Suomel­la menee vieläkin huonom­min, jos sisään heit­tää nyky­hal­li­tuk­sen humpuuki-ohjelman.

    Näitä itses­tään­selviä laskelmia ei kukaan pop­ulisti-poli­itikko kuitenkaan uskalla tai kehtaa esit­tää kansalle.

    OS tek­isi palveluk­sen tälle pal­stalle jos vetäisi tosi-laskelmia esiin.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka on pakko tehdä koko ajan tosi-laskelmia

  7. Koskako­han Suomes­sa käytäisi­in talouskeskustelua siten, että EK ei vain esit­täisi omia lyhyt­näköisiä ja paljolti ris­tiri­itaisia näke­myk­siään, ja sit­ten hal­li­tus pan­naan juok­se­maan niiden mukaan? Sit­ten laite­taan muu­ta­ma pinssi itsenäisyyspävänä rin­taan niille jot­ka tot­te­liv­at, aivan kuten jo tsaar­il­la oli tapana. 

    Vaik­ka vihreät ovatkin hal­li­tuk­ses­sa EK:n juok­supoikien kanssa, niin ehkäpä tähän hölmöi­lyyn voisi muu­ta­man tulikivenkatkuisen sanasen sanoa? Kos­ka nyt on nähty, että EK ajaa lisää työtä niille joil­la sitä jo on, eikä jokaiselle jotakin, niin minus­ta tämän ei pitäisi olla kansan­val­taa edus­tavien tah­to. Syr­jäytetään toiset ja väsytetään toiset, mis­sä jär­ki? Vitu­tus tap­paa, mut­ta ensin se tuot­taa kalli­ita ongelmia. Tämä jos jokin tulee kalli­ik­si julkisel­la taloudelle. Onnea kuitenkin jo tässä vai­heessa niille, jot­ka jo jotakin arvon­sa pitävää omistavat. 

    EK:n itku on vielä siinäkin suh­teessa onneton­ta, että mik­si kukaan ei puhu tuot­teista? Jos ei ole tuot­teet kun­nos­sa, niin ei ole kysyn­tää. Väit­täisin suo­ma­lais­ten teol­lisu­ush­er­ro­jen olleen yhtä tyh­miä, kuin Detroitin autote­htail­i­jat, jot­ka rakas­tu­i­v­at V8:n mörinään ja eivät huo­man­neet, että kansa osti ben­sapi­he­jä jap­si­au­to­ja. Tuli sit­ten koko hom­ma veron­mak­sajien pelastet­tavak­si, vaik­ka val­tion piti olla paha bisneksille.

    Suomes­sa johta­jat oppi­vat jo RUK:ssa, että iso, paina­va, kova, kallis ja vihreä ovat määre­itä sel­l­aiselle, jota miehen pitää tehdä. Toki reservis­sä uno­htuu tuo vihreä. Muu on sit­ten has­su­talout­ta tai akkait­ten hom­maa, johon ei saa rahaa pankista tai van­han liiton rahoit­ta­jil­ta. Ei mene ver­tailumaa Ruot­sis­sa ihan näin ja hom­ma ei dip­paa, kun talous ei ole pelkkää investoin­tiver­met­tä. Noki­akin nukkui, kun luuli­vat että koval­la ja isol­la pär­jää, mut­ta olisikin pitänyt panos­taa pehmeään sof­t­aan. Nyt mak­se­taan Nokian liian suurek­si kas­vamisen ja sen jälkeisen rom­ah­tamisen hin­taa poli­itikoiden pani­ikki­na, jota EK käyt­tää hyväk­si neokon­nien oppi­en mukaan. Raken­nemuu­tok­sen merk­i­tys­tä vähät­telemäl­lä koite­taan saa­da kaikkea roskaa läpi.

    Ei var­maan kan­nat­taisi tehdä painavaa bulkkia, jota on kallista viedä ja nyt sitä osaa­vat jo tehdä muutkin. Sit­ten vielä EK ajaa tämän yhden her­ran päätelmiä läpi, että ympäristälain­säädän­tö pitää ajaa alas. Miten clean­techistä kehit­tyy mitään, jos sitä ei tarvitse kehit­tää käyt­tämäl­lä? Miten kai­vok­sia avataan, jos lupia myön­tävät irti­san­o­taan? Miten Kaup­pa­hal­lista kehit­tyy mitään, jos sen pitää olla EK:n parkkipaikan keskel­lä? Tuleeko edes puu­rak­en­tamis­es­ta mitään, kun UPM:n pää­ma­jaankin laite­taan vain puiset julkisivurimat?

    Mik­si kukaan ei tee Paakka­sia ja uhkaa heit­tää johta­jia pel­lolle, eikä vain kar­si tuotan­toaan? Jos ker­ta tuot­teet on kun­nos­sa ja niin uni­ikke­ja neron­leimauk­sia, niin sit­ten­hän se on vain myyn­ti- ja markki­noin­tipuolen joh­dos­ta kiin­ni, jos ei ole kysyn­tää. Kaikil­la yrit­täjl­lä ei mene huonos­ti, joten avain­sana lie­nee tuo raken­nemuu­tos. Pitäisi vain lopet­taa sel­l­aisen teko­hen­gi­tys, jol­la ei ole tule­vaisu­udessa asi­aa olla ole­mas­sa, eli ohja­ta raken­nemuu­tos­ta kestävään suuntaan.

  8. En hyväksy sitä lähtöko­htaa, että (yleisen) tuot­tavu­u­den nousun pitäisi näkyä tulon­si­ir­rois­sa tai edes julkisen sek­torin palkois­sa sellaisenaan.

    Olete­taan että yksi­tyi­nen tuot­tavu­us kas­vaa mut­ta julki­nen ei, tai kas­vaa olen­nais­es­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Olete­taan, että palkka­sopimuksin pide­tään huoli että julkiset palkat pysyvät suh­teessa samoina kuin yksi­tyiset. Pitkäl­lä aikavälil­lä siis (yksi­tyisen sek­torin) tuot­tavu­u­den kasvu johtaa siihen, että julki­nen sek­tori syö alati suurem­man osan resursseista. 

    Palkko­jen pitää ankkuroitua tuot­tavu­u­teen, mikä tahansa muu jär­jeste­ly prop­paa ennenpitkää.

    Jos sol­i­daarisel­la palkkapoli­ti­ikalla taas pide­tään esimerkik­si yksi­tyisen sek­torin palkat (keinotekoisen) matali­na ja tuot­tavu­us kas­vaa, niin tämä näkyy pääo­mat­u­lo­jen osu­u­den kasvu­na. Taas saadaan niitä kauhei­ta tulo­ero­ja. Ja siis, ei sel­l­aista palkka­malt­tia onnis­tu­tat pitämään pitkään. 

    Vielä kum­mallisem­paa on tulon­si­ir­to­jen sit­o­mi­nen tuot­tavu­u­teen. Esimerkik­si tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävien asum­isväljyy­den olete­taan ilmeis­es­ti kas­va­van samaa tah­tia kuin muul­la väestöl­lä. Mik­si näin pitäisi olla, kun ottaa huomioon että tästä iso osa on nol­la­sum­maista? Tämä on kauhea tehot­to­muu­den lähde! Ja se näkyy, paljonko asum­is­tuki­in menee nyt ja paljonko meni 25 vuot­ta sitten? 

    Ja siis, mik­si tuot­tavu­u­den nousu lisäisi ter­veys- ja koulu­tus­palvelu­iden kysyn­tää? Elinkaaren yli keskiar­vois­tet­tuna ainakin ter­veyspalvelu­iden kysyn­tä per elin­vu­osi luulisi pikem­minkin vähenevän. Koulu­tuk­sen osalta taas ei pitäisi olla syytä huoleen. Koulu­tus­meno­jen suhde BKT:hen on laskenut 1990-luvul­ta saak­ka, tuot­tavu­u­den nousu näyt­täisikin koske­van jos­sain määrin koulutusta. 

    Esität tietyt vasem­mis­to­laiset arvo­valin­nat väistämät­töminä tosi­a­sioina. Olisi fik­sua jos erot­telisit, mikä mielestäsi pros­es­seis­sa on sen aidosti väistämät­tömän osu­us ja mikä on vain sitä, että tiet­tyjä poli­it­tis­es­ti kivu­li­ai­ta päätök­siä ei voi­da tehdä. Kaikkial­la maail­mas­sa nimit­täin täl­laiset lainalaisu­udet eivät todel­lakaan ole voimassa.

  9. Ei julkisen talouden rahoituk­sen tarvitse olla riip­pu­vainen yksi­tyisen talouden suju­vu­ud­es­ta. Rahoit­ta­mal­la julk­ista sek­to­ria suo­raan omas­ta keskus­pankista, saadaan palve­lut tuotet­tua suh­dan­teista riip­pumat­ta. Tätä kaut­ta myös yksi­tyisen sek­torin velka­an­tu­mi­nen vähe­nee ja sen toim­intaedel­ly­tyk­set paranevat.
    Talouden yliku­umen­e­misti­lanteessa julkisen sek­torin investoin­te­ja voidaan vähentää.
    Jostain syys­tä poli­itikot kuvit­tel­e­vat vero­tu­loil­la rahoitet­ta­van julk­ista toim­intaa, vaik­ka raha­jär­jestelmän sisäl­lä julki­nen kulu­tus tapah­tuu aina uudel­la keskus­pankki­ra­hal­la (eli “rahan painamisel­la”) ja vero­tus puolestaan pois­taa tuo­ta keskus­pankki­ra­haa kier­rosta. Tämä on ehkä nykya­jan suurin ja vahin­gol­lisin kollek­ti­ivi­nen väärinymmärrys.

    Julkises­sa velas­sa ei ole kysymys mis­tään kestävyys­va­jeesta vaan pelkästään siitä, mis­tä vel­ka ote­taan. Jos se ote­taan omas­ta keskus­pankista, sen määräl­lä ei ole mitään kuviteltavis­sa ole­vaa rajaa ja rahaa syn­tyy aina tarvit­tavi­in investoin­tei­hin riit­tävä määrä. Vas­ta siinä tilanteessa kun läh­estytään täystyöl­lisyys­ti­lan­net­ta, alkaa rahamäärän kas­vat­ta­mi­nen vaikut­ta­maan inflaatioon.

  10. Ihmisiä motivoi rahan tien­aami­nen ei erikoiset sil­lat, ei junara­dat, ei oop­per­at­alot ei lob­bauk­sen vas­taan­ot­to­jär­jestöt ei eläke­vaku­u­tusy­htiöt jot­ka myös rakas­ta­vat ottami­aan rahoja.

    Opiske­li­jat motivoitu­vat jos on rahan­tu­loa tiedos­sa, työn­tek­i­jät ja yrit­täjät motivoitu­vat jos vaivas­ta saa rahaa itselleen. Työ-tulosta syn­tyy enem­män jos ihmiset saa­vat siitä rahaa.

    Elämä on ihmisiä itseään varten, ei joidenkin vieraiden ter­vei­den työkyky­is­ten elät­tämistä varten. Useim­mat ovat valmi­ita aut­ta­maan sitä oikeasti tarvit­se­via, mut­ta “nyky-hyv­in­voitiy­hteiskun­ta” on jotakin muuta.

  11. Tiedemies:
    En hyväksy sitä lähtöko­htaa, että (yleisen) tuot­tavu­u­den nousun pitäisi näkyä tulon­si­ir­rois­sa tai edes julkisen sek­torin palkois­sa sellaisenaan.

    Olete­taan että yksi­tyi­nen tuot­tavu­us kas­vaa mut­ta julki­nen ei, tai kas­vaa olen­nais­es­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Olete­taan, että palkka­sopimuksin pide­tään huoli että julkiset palkat pysyvät suh­teessa samoina kuin yksi­tyiset. Pitkäl­lä aikavälil­lä siis (yksi­tyisen sek­torin) tuot­tavu­u­den kasvu johtaa siihen, että julki­nen sek­tori syö alati suurem­man osan resursseista.

    En ymmär­rä. Olete­taan että yksi­ty­is­ten sek­torin tuotan­to on 100 ja tästä lapi­oidaan veroina puo­let eli 50 julkisel­la sek­to­rille, jos­sa on töis­sä puo­let väestöstä. Olete­taan yksinker­taisu­u­den vuok­si että koko tuotan­to mak­se­taan palkkoina, niin yksi­ty­is­ten sek­torin työn­tek­i­jät saa ihan saman ver­ran palkkaa kuin julkisen. Kun tuot­tavu­us kas­vaa ja yksi­tyisen sek­torin tuotan­to on esim. 200, niin ei tuo muu­tu mihinkään.

    Ainakin hie­man pidem­mäl­lä tarkastelu­välil­lä (uravalin­nat) yksi­tyi­nen ja julki­nen sek­tori kil­pailee samoista työn­tek­i­jöistä. Ei se palkkaero voi olla ihan mitä tahansa.

    Palkko­jen pitää ankkuroitua tuot­tavu­u­teen, mikä tahansa muu jär­jeste­ly prop­paa ennenpitkää.

    No ankkuroitu­uhan ne kokon­ais­tuot­tavu­u­teen. Ja sivu­men­nen, sikäli kun alako­htainen korkeampi tuot­tavu­us tuot­taa suh­teel­lis­es­ti yhä suurem­pia palkko­ja, niin kyse on kil­pailun puut­teesta. Eli siis korkeam­man tuot­tavu­u­den pitäisi siir­tyä kulut­ta­jahin­toi­hin kil­pailuil­la markki­noil­la. Krug­manin viimeisin pääomista ja robot­eista on muuten tähän liit­tyen hyvä, http://www.nytimes.com/2012/12/10/opinion/krugman-robots-and-robber-barons.html?partner=rssnyt&emc=rss&_r=0

    Vielä kum­mallisem­paa on tulon­si­ir­to­jen sit­o­mi­nen tuot­tavu­u­teen. Esimerkik­si tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävien asum­isväljyy­den olete­taan ilmeis­es­ti kas­va­van samaa tah­tia kuin muul­la väestöl­lä. Mik­si näin pitäisi olla, kun ottaa huomioon että tästä iso osa on nol­la­sum­maista? Tämä on kauhea tehot­to­muu­den lähde! Ja se näkyy, paljonko asum­is­tuki­in menee nyt ja paljonko meni 25 vuot­ta sitten?

    Kyl­lä sä nyt sen tiedät että absolu­ut­ti­nen ja suh­teelli­nen huono­tu­loisu­us on eri asia. Jos olet sitä mieltä että suh­teelli­nen huono­tu­loisu­us ei ole ongel­ma, niin sen voi sanoa ihan suo­raan ääneen, onnea vaan argumentointiin. 🙂

    KELAn asum­istuet on vuodessa noin 1,25 mil­jar­dia, sos­sun mak­samista en osaa sanoa. Vähem­män tuo on kuin eril­laiset keskilu­okan asum­istuet kuten asun­to­lainan korkovähen­nys, työ­matkako­r­vauk­set, jne. Suomes­sa tue­taan asum­ista riip­puen sitä mitä tuik­si laskaa noin ton­nil­la tai kahdel­la per asun­to. Pidem­min http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/yleisempi-asumistuki.html

  12. No nyt on verek­set voimat EK:ssa, kyl­lä maan asi­at saadaan kuntoon.
    Ja ensim­mäisek­si puu­tut­ti­in mekit­tävään epäko­htaan: tehdyt työ­tun­nit ovat 60-luku­un ver­rat­tuna vähen­tyneet merkit­tävästi — ja kaik­ki tämä läh­es pelkästään sik­si, että jostain syys­tä on annet­tu lauan­tait vapaak­si! Kuin­ka näin on päässyt käymään? On se hyvä, että tämä on nyt heti huomattu.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Rikkaas­sa maas­sa opiskel­laan pidem­mälle kuin köy­hässä. Maan vaurastues­sa ihmiset vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoitoa. Parem­pi ter­vey­den­hoito taas on melkein kokon­aan julk­ista. Yhtään sydän­si­ir­toa ei Suomes­sa ole tehty yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Julki­nen ter­vey­den­huolto alkaa olla Suomes­sa erikois­sairaan­hoitoa luku­unot­ta­mat­ta ihan puh­das vitsi!

    Esimerkik­si en var­masti mene viikon­lop­puna sairaan lapsen kanssa päivystyk­seen jonot­ta­maan tun­tikausik­si, jos voin lyödä vaku­u­tuk­sen tiski­in ja men­nä sun­nun­taina min­ulle sopi­vaan aikaan asiansa osaa­van las­ten­lääkärin jut­tusille yleis­lääkärin arvailu­jen sijasta.

    Kuka täysi­järki­nen halu­aa jonot­taa sairaan lapsen kanssa esimerkik­si viit­tä tun­tia, jos voi selvitä 20 min­uutis­sa, minkä se itse vas­taan­ot­to kestää?

    Tarvi­iko edes maini­ta ham­mashuoltoa? Jono­tusa­jat tarkas­tuk­seen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä täm­möisel­lä “palvelul­la” oikein tekee?

  14. tpyy­lu­o­ma: Ainakin hie­man pidem­mäl­lä tarkastelu­välil­lä (uravalin­nat) yksi­tyi­nen ja julki­nen sek­tori kil­pailee samoista työn­tek­i­jöistä. Ei se palkkaero voi olla ihan mitä tahansa.

    Todet­takoon muuten, että täl­lä het­kel­lä val­tion palveluk­ses­sa ole­vien keskipalk­ka on *suurem­pi* kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. (Kun­tien palveluk­ses­sa pienempi).

    Ei se palkkaero näinkään päin voi olla ihan mitä tahansa…

  15. Panu Heinonen: Jostain syys­tä poli­itikot kuvit­tel­e­vat vero­tu­loil­la rahoitet­ta­van julk­ista toim­intaa, vaik­ka raha­jär­jestelmän sisäl­lä julki­nen kulu­tus tapah­tuu aina uudel­la keskuspankkirahalla

    No eikös munkin talokau­pat on rahoitet­tu keskus­pankki­ra­hal­la, jos myyjän tili on eri pankissa kuin omani…?

  16. Osmo Soin­in­vaara: Parem­pi ter­vey­den­hoito taas on melkein kokon­aan julk­ista. Yhtään sydän­si­ir­toa ei Suomes­sa ole tehty yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Toisaal­ta yhtään Beck­hamin kint­tua ei ole leikat­tu muual­la kuin yksi­tyisel­lä. Huip­puyk­siköitä kehit­tyy siis yksi­tyisel­läkin puolel­la. Tietysti yksi­tyi­nen ja julki­nen tarvit­se­vat toisi­aan mon­es­sa suhteessa.

    Eri organ­isaa­tiot erikois­tu­vat hie­man eri asioi­hin; sydän­si­ir­to­jen rahoi­tus on halut­tu hoitaa tietyl­lä taval­la ja se, että se on julkisen hal­lus­sa, ei ole vain yksi­ty­is­ten heikkout­ta, vaan poli­it­ti­nen päätös.

    Mitä tulee kom­ment­tei­hin siitä, että julki­nen ter­vey­den­hoito on vit­si, niin tässä koke­muk­set vai­htel­e­vat kovasti. Liki 20 vuot­ta sit­ten jonotin pikku­lapsen kanssa Espoon ter­veyskeskuk­seen kahdek­san tun­nin päiviä (tai öitä). Nyt viimeiset pari kon­tak­tia ovat olleet kaik­keen julk­isu­udessa nähtävään val­i­tuk­seen näh­den häm­mästyt­tävän suju­via: lääkäri­in on päässyt jotakuinkin heti. Tosin näitä anek­doot­tikoke­muk­sia on tul­lut per­heessäni vain pari. Lapset on kyl­lä suo­si­ol­la viety yksi­tyiselle, kos­ka julkisel­la sek­to­ril­la jono­tut­ta­mi­nen oli aikanaan niin törkeää. Siinähän ei tuh­la­ta vain poti­laan aikaa ja lisätä kär­simys­tä, vaan myös saat­ta­jan aikaa ja ahdis­tus­ta. Tähän ei kuitenkaan tule muu­tos­ta, kos­ka yksi­tyisel­lä ja julkisel­la on se ero, että yksi­tyisel­lä poti­las on mak­sa­va asi­akas. Julkisel­la taas mak­sa­va asi­akas on poli­itikko, ja poti­las on vain pros­essin kohde.

  17. Sylt­ty:
    Tarvi­iko edes maini­ta ham­mashuoltoa? Jono­tusa­jat tarkas­tuk­seen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä täm­möisel­lä “palvelul­la” oikein tekee? 

    Ainakin Helsingis­sä ham­mashuolto toimii nyky­isin parem­min kuin muu­ta­ma vuosi sit­ten. Jono­tu­sai­ka tarkas­tuk­seen on alle 6 kuukaut­ta. Onhan se silti pitkä aika, mut­ta kyse on kuitenkin kiireet­tömästä asi­as­ta. Kiireel­liset hom­mat hoide­taan erik­seen.. kun­nal­lisel­la puolel­lakin usein yksityisellä 🙂

  18. Jos julkisen sek­torin tuot­tavu­us kas­vaa hitaam­min, yksi­tyisen sek­torin hyödykkei­den kysyn­nän pitäisi kas­vaa nopeam­min. Jos val­tio estää tämän, syn­tyy jär­jetön­tä tehokkuutta.

    Pitää siis yksi­ty­istää koulu­tus palveluseteleil­lä Ruotsin malli­in, ter­vey­den­hoito esimerkik­si Sin­ga­poren tai Hol­lan­nin mallil­la jne.

    1. Eivätkö Ruotsin surkeat koke­muk­set koul­u­laitok­sen yksi­ty­istämis­es­tä häir­itse lainkaan. Oppimis­tu­lok­set ovat kata­tro­faal­ista luokkaa.

  19. Sylt­ty:
    Tarvi­iko edes maini­ta ham­mashuoltoa? Jono­tusa­jat tarkas­tuk­seen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä täm­möisel­lä “palvelul­la” oikein tekee? 

    Tulin hil­jat­tain toden­neek­si, että aikuisen ei näem­mä kan­na­ta men­nä julkiselle puolelle ham­mashoitoon, ainakaan jos on ilmi­selviä kor­jaus­tarpei­ta. Asi­akas­mak­sut nou­se­vat hyvin lähelle yksi­tyisen veloit­tamia sum­mia, kos­ka julkisel­la puolel­la pom­potel­laan asi­akas­ta suuhy­gien­is­til­lä jne. ja useista käyn­neistä tulee usei­ta käyn­ti­mak­su­ja. Vaik­ka julkisen puolen toimen­pide­mak­sut ovat ehkä noin puo­let yksi­tyisen puolen vas­taav­ista, kokon­aisuute­na ero on paljon pienempi.

    Lisäk­si yksi­tyiselle vas­taan­otolle pääsee kos­ka vaan, ja julkiselle odotusa­jat ovat kuukau­sia. Ilmeis­es­ti julk­ista ei enää käytä kukaan joka joutuu omas­ta pus­sis­taan mak­samaan ham­mashoiton­sa, vaan ain­oas­taan se osa väestöstä, joka voi lähet­tää kuitit sos­sulle; sos­su kun ei ilmeis­es­ti yksi­tyisen puolen lasku­ja maksa.

  20. Pekka Taipale: Todet­takoon muuten, että täl­lä het­kel­lä val­tion palveluk­ses­sa ole­vien keskipalk­ka on *suurem­pi* kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. (Kun­tien palveluk­ses­sa pienempi).

    Ei se palkkaero näinkään päin voi olla ihan mitä tahansa…

    Val­ti­ol­la on yllät­tävän vähän ihmisiä töis­sä, suurin osa julkisen sek­torin työ­paikoista on kun­nis­sa, ja niistä val­tion työ­paikoista suuri osa on asiantun­ti­jate­htävis­sä, esimerkik­si tuomioistuimissa.

  21. Panu Heinonen:

    Rahoit­ta­mal­la julk­ista sek­to­ria suo­raan omas­ta keskus­pankista, saadaan palve­lut tuotet­tua suh­dan­teista riippumatta. 

    Eläköön, ikili­ikku­ja on kek­sit­ty, siir­ry­tään siis Zim­bab­wen malli­in julkisen talouden rahoituksessa.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Eivätkö Ruotsin surkeat koke­muk­set koul­u­laitok­sen yksi­ty­istämis­es­tä häir­itse lainkaan. Oppimis­tu­lok­set ovat kata­tro­faal­ista luokkaa.

    Ruotsin perusk­ouluista 10% on näitä “vapai­ta koulu­ja” (en kut­su yksi­ty­isik­si, kos­ka eivät voi kerätä lukukausi­mak­su­ja, jär­jestää pääsykokei­ta jne.). Oppimis­tu­lok­set myös niis­sä lopuis­sa 90% ovat keskimäärin rom­ah­ta­neet. Huomioidaan nyt kuitenkin, että tässä oppimis­tu­losten rom­ah­tamises­sa on suurem­pi alueelli­nen kuin jär­jestelmälli­nen kor­re­laa­tio. Alueil­la, joil­la oppimis­tu­lok­set ovat eri­tyisen pahasti rom­ah­ta­neet sukupol­ven takaiseen ver­rat­tuna, myös väki­val­ta- ja sek­suaalirikol­lisu­us ovat hälyt­tävästi lisään­tyneet. Kek­sisitköhän yhteistä selit­tävää tek­i­jää? Voisiko­han sel­l­aista löy­tyä, mitä luulet?

    Ote­taan vielä kuva Malmöstä. Pro­Civ­i­tasin vapaan perusk­oulun oppimis­tu­lok­set ovat kaupun­gin parhaat ja maan parhaimpi­en joukos­sa. Järjestyshäir­iöt ovat suh­teessa vähäisiä. Tilat ovat siis­te­jä ja oppi­laat pitävät ne siis­teinä. Opet­ta­jien paikat ovat hyvin tavoiteltuja.
    Viiden min­uutin pyöräi­ly­matkan päässä Pro­Civ­i­ta­sista sijait­see Kun­skaps­gym­nasi­etin vapaa perusk­oulu, joka on kaikessa edel­lä maini­tus­sa valitet­ta­va vas­tako­h­ta Pro­Civ­i­tasille. Sen oppimis­tu­lok­set ovat maan huonoimpi­en joukos­sa. Koulu­jen hallinnoin­nis­sa ja jär­jestelmässä ei ole merkit­täviä eroja.

    Onnis­tuuko seu­raa­van lauseen täy­den­tämi­nen: Kun­skaps­gym­nasi­etin oppi­laista yli 60% on … ? Sama täy­den­tävä sana käy myös seu­raavaan lauseeseen: Pro­Civ­i­tasin oppi­laiden joukos­sa on hyvin vähän … ?

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Eivätkö Ruotsin surkeat koke­muk­set koul­u­laitok­sen yksi­ty­istämis­es­tä häir­itse lainkaan. Oppimis­tu­lok­set ovat kata­tro­faal­ista luokkaa.

    Yritätkö argu­men­toi­da, että kos­ka Ruot­sis­sa on ongelmia koul­u­laitok­ses­sa pitää Suomes­sakin sosial­isoi­da [lisää tähän jokin sopi­va toimi­ala, esimerkik­si vähittäiskauppa]? 

    Eikös näitä yksi­tyi­nen/julki­nen-työn­jakoa pidä tarkastel­la asia kerrallaan? 

    Mites muuten Hesas menee niiden tk-mak­su­jen pois­ton kanssa? Ei vis­si­in vielä ole pois­tuneet, onko suuria odotuk­sia mitä tulee tapah­tu­maan? Oletet­tavasti julkisen puolen tehokku­us laa­je­nee ääret­tömästi, kun rahoi­tus­ta kuristetaan.

  24. Minä kun ajat­telin, että talouskasvun aikana ihmisil­lä on varaa yksi­ty­isi­in ter­veyspalvelui­hin ja ydi­tyk­sen huole­hti­vat henkilökun­tansa koulutuksesta.

    Toisaal­ta taan­tu­mas­sa työt­tömyys kas­vaa, ja ihmiset joutu­vat työter­veyshuol­lon sijaa tur­vau­tu­maan julk­isi­in ter­veyspalvelui­hin ja yhteiskun­nan tar­joa­maan työvoimak­oulu­tuk­seen ym.

    Sydän­si­ir­to­jen suh­dan­ney­hteyt­tä en osaa hahmottaa.

  25. “Eivätkö Ruotsin surkeat koke­muk­set koul­u­laitok­sen yksi­ty­istämis­es­tä häir­itse lainkaan. Oppimis­tu­lok­set ovat kata­tro­faal­ista luokkaa.”

    Onko­han maa­han­muu­tol­la osu­ut­ta nois­sa Ruotsin tilastoissa?

  26. Tiedemies: Olete­taan että yksi­tyi­nen tuot­tavu­us kas­vaa mut­ta julki­nen ei, tai kas­vaa olen­nais­es­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Olete­taan, että palkka­sopimuksin pide­tään huoli että julkiset palkat pysyvät suh­teessa samoina kuin yksi­tyiset. Pitkäl­lä aikavälil­lä siis (yksi­tyisen sek­torin) tuot­tavu­u­den kasvu johtaa siihen, että julki­nen sek­tori syö alati suurem­man osan resursseista. 

    Valitet­tavasti alat eivät ole tasa-arvoisia tuot­tavu­u­den kasvun mah­dol­lisuuk­sien suh­teen. Siinä mis­sä monel­la valmis­taval­la teol­lisu­u­de­nalal­la voi tuot­tavu­us nous­ta läh­es ääret­tömästi uuden tekni­ikan ja automa­ti­saa­tion avul­la, joil­lakin aloil­la, kuten ope­tus, hoito ja muut vas­taa­vat, tulee aika pian vas­taan se, että tehos­tus on vain mah­do­ton­ta. Ei opet­ta­ja voi opet­taa jatku­vasti kas­vavam­paa ope­tus­ryh­mää eikä hoita­ja voi hoitaa jatku­vasti suurem­paa poti­las­määrää ker­ral­la. Aloil­la jois­sa toim­i­taan ihmis­ten vuorovaiku­tuk­ses­sa, tehos­tus­mah­dol­lisu­udet ovat paljon rajal­lisem­pia kuin tavaroi­ta valmis­tavil­la aloil­la. Turhia toim­into­ja voidaan pyrk­iä pois­ta­maan ja asioi­ta helpot­ta­maan, mut­ta ihmis­ten kap­a­siteet­ti aset­taa aina ylära­jan sille mihin näil­lä aloil­la voidaan tehostamises­sa päässä.

    Mon­et julkiset alathan ovat juuri näitä vuorovaiku­tuk­seen perus­tu­via, joten ongel­ma ei ole (pelkästään) yksi­ty­is­ten ja julkisen puolen erot vaan se, että eri alo­jen tuot­tavu­uskasvupo­ten­ti­aalit ovat ihan luon­nol­lis­es­ti aivan eri­laisia. Kysymys onkin sit­ten mihin noil­la vuorovaiku­tuk­seen perus­tuvil­la aloil­la peruste­taan palkkake­hi­tys. Jos se perus­tuu yleiseen tuot­tavu­u­teen, nämä alat alka­vat väistämät­tä ottaa entistä suurem­man osan resurs­seista (palkat nou­se­vat nopeam­min kuin tuot­tavu­us). Jos taas se perus­tuu alan tuot­tavuuten, tuo­ta ongel­maa ei ole, mut­ta nämä alat ovat tuomit­tu pien­palk­ka-aloik­si, jois­sa vieläpä suh­teelli­nen palkkake­hi­tys mui­hin aloi­hin ver­rat­tuna las­kee jatku­vasti. Ainakin minus­ta tämä on vielä huonom­pi ratkaisu.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Eivätkö Ruotsin surkeat koke­muk­set koul­u­laitok­sen yksi­ty­istämis­es­tä häir­itse lainkaan. Oppimis­tu­lok­set ovat kata­tro­faal­ista luokkaa.

    Ovatko? Ainakin TIMMS ja PIRL tutkimuk­sis­sa, joista juuri Hesaris­sa, Ruotsin tulok­set oli­vat kirkkaasti yli keski­ta­son. Onko evi­denssiä, että nimeno­maan yksi­ty­isil­lä kouluil­la tulok­set oli­si­vat eri­tyisen huono­ja ver­ratu­na vas­taavi­in julk­isi­in? Ja jos on, onko sit­ten näyt­töä, että se yksi­ty­istämi­nen olisi syynä.

  28. Pekka Taipale:
    Mitä tulee kom­ment­tei­hin siitä, että julki­nen ter­vey­den­hoito on vit­si, niin tässä koke­muk­set vai­htel­e­vat kovasti. Liki 20 vuot­ta sit­ten jonotin pikku­lapsen kanssa Espoon ter­veyskeskuk­seen kahdek­san tun­nin päiviä (tai öitä). Nyt viimeiset pari kon­tak­tia ovat olleet kaik­keen julk­isu­udessa nähtävään val­i­tuk­seen näh­den häm­mästyt­tävän suju­via: lääkäri­in on päässyt jotakuinkin heti. 

    Tähän ja Syl­tyn vas­taavaan kom­ment­ti­in liit­tyen min­ua ihme­tyt­tää, että eikö ter­veyskeskuk­sen päivystyk­sen jonot­tamista voi hoitaa jotenkin järkeväm­mäl­lä tavoin kuin niin, että ihmiset menevät sinne odotus­sali­in tun­tikausik­si istu­maan (ja levit­tämään taute­jaan mui­hin odottajiin)? 

    Mieleen tulee se yksinker­tainen aja­tus, että ennen päivystyk­seen lähtemistä soite­taan sinne päivystysklinikalle ja ker­ro­taan vai­va. Vas­taan­ot­to­henkilö siel­lä sit­ten toteaa ihan samal­la tavoin kuin nyt vas­taan­ot­toluukul­la, onko tarve sel­l­ainen, että ollaan hen­gen­vaaras­sa ja pitää lähteä heti, vai pan­naanko jonon perälle (flun­s­sainen lap­si on hyvin toden­näköis­es­ti jälkim­mäiseen kuu­lu­va). Sen jäl­keen hän ker­too toden­näköisen odotusa­jan ja lupaa soit­taa takaisin siinä vai­heessa, kun sinne klinikalle pitäisi alkaa lähteä (san­o­taan puoli tun­tia ennen omaa vuoroa). Näin se sairas lap­si saa “jonot­taa” omas­sa sängyssään. 

    Ei tämä tietenkään yhtä hyvä ole kuin se, että pää­sisi heti vas­taan­otolle, kun kat­soo sel­l­aista tarvit­se­vansa, mut­ta kyl­lä minus­ta paljon parem­pi kuin se, että joutuu fyy­sis­es­ti odot­ta­maan siel­lä päivystyspo­lik­linikan odotus­salis­sa. Nykytekni­ikalla touhun saa var­maan jopa automa­ti­soitua niin, että sys­tee­mi lähet­tää tek­starin siinä vai­heessa, kun näyt­tää siltä, että omaan vuoroon on halut­tu määrä aikaa, joten touhu ei edes kuor­mit­taisi vas­taan­ot­to­henkilökun­taa yhtään enem­pää kuin nykysys­teemikään. Ja jos vielä halu­aa paran­taa, niin voisi pan­na net­ti­in seu­rat­tavak­si jono­tusti­lanteen ja sit­ten näk­isi, miten se oma tun­nus siel­lä ete­nee ja voi vaik­ka luop­ua siitä jono­tu­s­paikas­taan ja lähteä yksi­tyiselle, jos ei kär­siväl­lisyys riitä.

  29. Pekka Taipale: Todet­takoon muuten, että täl­lä het­kel­lä val­tion palveluk­ses­sa ole­vien keskipalk­ka on *suurem­pi* kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. (Kun­tien palveluk­ses­sa pienempi).Ei se palkkaero näinkään päin voi olla ihan mitä tahansa…

    Tuo on tot­ta, mut­ta antaa aivan väärän kuvan tilanteesta, sil­lä tuos­sa oikeas­t­aan ver­rataan väärää asiaa.

    Val­tion palveluk­ses­sa keskipalk­ka on suurem­pi kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, mut­ta tämä johtuu siitä, että ylivoimais­es­ti suurin osa val­tion tehtävistä on vaa­tivia asiantun­ti­jate­htäviä, joi­hin vaa­di­taan korkeak­oulu­tutk­in­to. Tämän takia val­tion työn­tek­i­jöi­den keskimääräi­nen koulu­tusaste on todel­la paljon korkeampi kuin yksi­tyisel­lä tai kunnissa.

    Jos ver­rataan vas­taavia ryh­miä, eli vas­taa­van tasoisia töitä val­ti­ol­la ja yksi­ty­isil­lä, niin val­tion palkat ovat selvästi pienem­piä. Samoin jos ver­rataan palkko­ja saman­ta­soisen koulu­tuk­sen omaavien henkilöi­den välil­lä yksi­tyisel­lä ja valtiolla.

    Eli samas­ta työstä mak­se­taan val­ti­ol­la vähem­män kuin yksityisellä.

  30. Raimo K: “..yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tuot­taa enem­män vero­tu­lo­ja kuin mitä julkisen sek­torin palkko­jen nousu­un menee. Laske vaik­ka itse.”

    Jos alkuasetel­ma on se että yksi­tyisen puolen vero­tu­lot tuot­ta­vat enem­män kuin julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den net­tokus­tan­nus val­ti­olle on, niin val­tion tulot kas­va­vat kun kumpi­enkin palk­ka kas­vaa samal­la pros­en­til­la — jos taas alkuasetel­ma on se että julkisen sek­torin palkat vievät enem­män kuin yksi­tyisen puolen veroista saadaan niin val­tion tap­pi­ot sen kun kasvavat.

  31. Olenko­han näh­nyt unta? mut­ta mielestäni oli jonkun tekemä tutkimus jos­sa Suo­ma­laiset lapset eivät kykene kovin hyvin käytän­nössä sovelta­maan esim matem­ati­ikan oppe­jaan, jopa huonom­min kuin ruotsin?

    Kun yhteiskun­ta on kova tekemään bisnestä sel­l­aisil­la aloil­la joil­la pienyrit­täjyyt­tä pahek­su­taan, esim tämä tont­ti ja raken­nus­puoli. Mik­si se ei ryhdy pistämään rahoik­si eri­no­maisel­la sairau­den­hoidol­laan, sehän olisi huikea vientituote,itä-Helsingin terkkarin lääkärit ovat kieli­taiton­sa puoles­ta läh­es kaik­ki heti valmi­ita palvele­maan mak­sukyky­isiä venäläisiä. Tehtäisi­in oikein hoit­o­mo­nop­o­li, eihän yksi­tyiset lääk­in­tä­palve­lut ole ansain­neet voit­to­jaan, verora­hoil­la on raken­net­tu mon­et home­htuneet työ­paikat ja muut sur­man­loukut, maan­teistä ja liukkaista kaduista puhumattakaan.Raskaalla vero­taakalla ja masen­taval­la byrokra­tial­la on talkoil­la saatu aikaan kansalli­nen syvä masen­nus jon­ka ruumil­lisil­la ja henkisil­lä vaivoil­la yksi­tyiset fir­mat vuol­e­vat kultaa.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Maan vaurastues­sa ihmiset vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoitoa. Parem­pi ter­vey­den­hoito taas on melkein kokon­aan julkista.

    Tähän pitäisi lisätä vielä elin­ta­so­sairaudet: ylen­syömi­nen ja liikali­havu­us, liikku­mat­to­muus sekä roskaruo­ka eli pitkälle jaloste­tut elintarvikkeet.

  33. Samuli Saarel­ma: Tähän ja Syl­tyn vas­taavaan kom­ment­ti­in liit­tyen min­ua ihme­tyt­tää, että eikö ter­veyskeskuk­sen päivystyk­sen jonot­tamista voi hoitaa jotenkin järkeväm­mäl­lä tavoin

    Var­masti, mut­ta mik­si ihmeessä julki­nen sek­tori tek­isi niin? 

    Suut­tuvatko asi­akkaat kun joutu­vat jonot­ta­maan ja menevät muualle? Jos menevät, niin sehän on julkisen jono­tut­ta­jan mielestä ain­oas­taan hyvä asia sil­lä ruuhkat vähevät ja resurssit riit­tävät parem­min. Asi­akkail­ta saa jokat­a­pauk­ses­sa saman mak­sun (tai siis ei saa, ainakaan helsingis­sä ens vuo­den alus­ta) palveli sitä heti tai vas­ta ensi vuon­na ja tuli­joi­ta kyl­lä riit­tää, eli ei ole mitään välilä vaik­ka osa siir­ty­isikin muualle, tupa on silti täynnä.

  34. Sylt­ty: Tarvi­iko edes maini­ta ham­mashuoltoa? Jono­tusa­jat tarkas­tuk­seen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä täm­möisel­lä “palvelul­la” oikein tekee?

    Ei kan­na­ta kom­men­toi­da, ellei ole koke­mus­ta asiasta.

    Mitä väliä on puolen vuo­den jonos­ta? Kun val­taosa asi­akkas­ta on peruster­veitä tarkas­tusasi­akkai­ta, joil­ta rap­sutel­laan vähän ham­mask­iveä pois ja jot­ka voivat aivan hyvin vara­ta sen seu­raa­van 3 vuo­den päästä ole­van tarkas­tusa­jan 2,5 vuo­den kulut­tua. Puolen vuo­den jono voisi olla ongel­ma ain­oas­taan niille, jot­ka halu­a­vat käy­dä tarkas­tuk­ses­sa sitä tiheämmin.

    Ja ainakin pääkaupungis­sa julkisen puolen hoito on aina ollut ensilu­okkaista. Lisäk­si hätä­ta­pauk­ses­sa hoitoon pääsee samantien.

  35. No siis, pakko­han pääo­ma­llekin on jotain mak­saa ja sitä ei voi verot­taa niinkuin palkkaa. Toki, on ihan tot­ta että heitin argu­ment­ti­ni huoli­mat­tomasti, voidaan eritel­lä sitä että mitä tuote­taan ja kuin­ka ja mikä tehdään sub­ven­tiona jne.

    Olen­naista siis on, että se julkisen sek­torin koko ei jous­ta niinkuin vaik­ka san­o­taan se, paljonko on elek­tron­i­ik­ka con­tra met­sä­te­ol­lisu­ut­ta tai paljonko on par­ture­i­ta con­tra valssaamoi­ta. Nämä menee mar­gin­aal­is­ten tuot­tavuuk­sien pääo­man jne mukaan ja niis­sä on globaalit markki­nat usein.

    Moni maa panos­taa vaan koulu­tuk­seen, eikä juuri muuhun, niis­sä pääsee sit­ten se muu tuotan­to vähem­mäl­lä veror­a­situk­sel­la, ja sit­ten palkkaero­jen kun annetaan muo­dos­tua niin ne joil­la on lant­tua menee niihin parem­min palkat­tui­hin hom­mi­in. Suomes­sa on maail­man fik­suim­mat las­ten­tarhan- ja perusk­oulunopet­ta­jat ja se on ihan hyvä jut­tu, mut­ta sil­lä on aika kova hinta. 

    Ja siis tämä *on* arvo­val­in­ta, ja sil­lä on trade­off. En väitä että tiedän mikä se on, mut­ta vääjäämät­tömyy­den retori­ik­ka on tym­peää tulee se sit­ten oikeal­ta tai vasem­mal­ta. Jos Osmo voisi erotel­la jatkos­sa sen mis­tä vääjäämät­tömyys tulee, niin se avaisi visio­ta vähän enem­män. Nykyisel­lään tässä on vähän sel­l­ainen sävy että demar­it päät­tää asios­ta vielä seu­raa­vat 30 vuotta.

  36. Raimo K:
    Ja ensim­mäisek­si puu­tut­ti­in mekit­tävään epäko­htaan: tehdyt työ­tun­nit ovat 60-luku­un ver­rat­tuna vähen­tyneet merkit­tävästi – ja kaik­ki tämä läh­es pelkästään sik­si, että jostain syys­tä on annet­tu lauan­tait vapaaksi! 

    Käsit­tämät­tömän hal­pa ja naivi­udessan suo­ras­taan type­rä tuo EVAn työtuntiheitto.

    Ensin­näkin. Teh­dyn työn määrä = työte­ho x työhön käytet­ty aika. On pal­jas­tavaa, että EVA/EK puhu­vat pelkästään työhön käyte­tys­tä ajas­ta. Vaik­ka on yleinen tosi­a­sia, että työte­ho eli työn tuot­tavu­us on kas­vanut merkittävästi.

    Yksi EVAn raportin päätelmistä kuu­luu (raport­ti löy­tyy EVAn verkko­sivul­ta): “Jot­ta vuon­na 1980 työelämän aloit­tanut tek­isi uransa aikana yhtä paljon työ­tun­te­ja kuin työu­ransa vuosi­na 1960–2000 tehnyt, pitäisi hänen työssäoloaikaansa piden­tää melkein kolmel­la vuodella.”

    Kuka on keksinyt, että töitä pitäisi tehdä maail­man tap­pi­in sama tun­timäärä vuodessa?

    Toisek­si. HS:nkin lainaa­mas­sa EVAn raportin kuvaa­jas­sa näytetään, miten viikot­taiset työ­tun­nit ovat kehit­tyneet. Ennen 90-lukua tren­di oli laske­va. Mut­ta viimeiset 20 vuot­ta työ­tun­tien määrä on pysynyt muut­tumat­tomana! Ja näin ennuste­taan jatku­van seu­raa­vat 10 vuot­takin. Mitä on tapah­tunut? Mik­si työ­tun­tien määrä ei ole vähen­tynyt tuot­tavu­u­den kas­vaes­sa? Vaik­ka maa on raken­net­tu valmi­ik­si ja me olemme rikkaampia kuin koskaan.

    Se työ­tun­tien vähen­tämi­nen, mis­tä nyt puhutaan lep­pois­tamise­na, olisi kuu­lunut itse asi­as­sa tapah­tua jo viimeisen 20 vuo­den aikana.

    Me teemme aivan liikaa työtunteja.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Rikkaas­sa maas­sa opiskel­laan pidem­mälle kuin köy­hässä. Maan vaurastues­sa ihmiset vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoitoa. Parem­pi ter­vey­den­hoito taas on melkein kokon­aan julk­ista. Yhtään sydän­si­ir­toa ei Suomes­sa ole tehty yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Eihän tässä ole nyt käynyt niin kuin jankut­tavasa tulo­erokeskustelus­sa, jos­sa kat­so­taan jotain kehi­tys­maa­ta ja ver­rataan län­si­maa­han ja tode­taan tren­di. Tämän jäl­keen tehdään kevyt hyp­päys ja olete­taan että tren­di jatkuu kun län­si­maa­ta kehitetään edelleen.

    Kat­selin ker­ran eri län­si­maid­en (OECD etc) tulo­ero ja eri­laisia hyv­in­voin­ti / onnel­lisu­us tilas­to­ja ja näis­sä ei noiden välille syn­ny minkään­laisia korrelaatiooita. 

    Mut­ta pienet tulo­erot ovat hyvästä kos­ka, ööö, soma­lia tai jotain.

  38. Sylt­ty:

    Esimerkik­si en var­masti mene viikon­lop­puna sairaan lapsen kanssa päivystyk­seen jonot­ta­maan tun­tikausik­si, jos voin lyödä vaku­u­tuk­sen tiski­in ja men­nä sun­nun­taina min­ulle sopi­vaan aikaan asiansa osaa­van las­ten­lääkärin jut­tusille yleis­lääkärin arvailu­jen sijasta.

    Las­ta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäri­in aina heti kun vähän kuume nousee. Vas­ta jos lap­si on poikkea­van sairas tai kipeä. Toiset van­hem­mat vievät lapsen­sa joka toinen viikon­lop­pu lääkäri­in kun se on “sairas”, toiset vievät ker­ran kolmes­sa vuodessa.

  39. Samuli Saarel­ma: Tähän ja Syl­tyn vas­taavaan kom­ment­ti­in liit­tyen min­ua ihme­tyt­tää, että eikö ter­veyskeskuk­sen päivystyk­sen jonot­tamista voi hoitaa jotenkin järkeväm­mäl­lä tavoin kuin niin, että ihmiset menevät sinne odotus­sali­in tun­tikausik­si istu­maan (ja levit­tämään taute­jaan mui­hin odottajiin)? 

    Näitä sys­teeme­jä on paljon käytössä, har­voin ne tilan­net­ta ratkai­se­vat, kos­ka kyse on nimeno­maan päivystyk­ses­tä. Juuri kun se flun­s­sainen Sami-Pet­teri olisi pääsemässä vas­taan­otolle niin ambu­lanssi tuo seka­van mum­mon ja oves­ta kävelee kasvoista viil­lel­ty iv-huumei­den käyt­täjä joka ker­too “tör­män­neen­sä oveen”.

    Peru­songel­ma on se, että sinne päivystyk­seen ylipäätään tul­laan tilanteis­sa, jois­sa ei todel­lakaan lääkärin vas­taan­ot­toa ainakaan päivystyk­sel­lis­es­ti tarvi­ta. Kuten flun­s­saisen lapsen kanssa. Jos sinne tulisi vain päivystyspoti­lai­ta niin ei juuri tarvit­sisi jonotella.

  40. Tulon­si­ir­to­ja ja työllisyys ++ ??

    En taas(kaan) tätä vihreää logi­ikkaa ymmär­rä. Lisätään asum­is­tukia, opin­to­tukia, työt­tömyyspäivära­ho­ja jne ja ihmiset menee entistä innokkaam­min töi­hin kuin jäävät koti­in mis­sä saman rahan saa tekemät­tä yhtään mitään. Menikö etumerk­it väärin?

    1. Taulukko tarkoit­ti, miten työl­lisyy­den parane­m­i­nen vaikut­taa mah­dol­lisu­u­teen rahoit­taa kestävästi tulon­si­ir­to­ja. Helpot­tuu kun on enem­män mak­sa­ja ja vähem­män tulon­si­ir­to­jen saajia.

  41. Koti-isä: Tähän pitäisi lisätä vielä elin­ta­so­sairaudet: ylen­syömi­nen ja liikali­havu­us, liikku­mat­to­muus sekä roskaruo­ka eli pitkälle jaloste­tut elintarvikkeet. 

    Ainakin yksilö­ta­sol­la taitaa kuitenkin olla niin, että näi­den kulu­tus ja hai­tat vähenevät, kun koulu­tus­ta­so ja tulota­so nousevat.

  42. Koti-isä: Yksi EVAn raportin päätelmistä kuu­luu (raport­ti löy­tyy EVAn verkko­sivul­ta): “Jot­ta vuon­na 1980 työelämän aloit­tanut tek­isi uransa aikana yhtä paljon työ­tun­te­ja kuin työu­ransa vuosi­na 1960–2000 tehnyt, pitäisi hänen työssäoloaikaansa piden­tää melkein kolmel­la vuodella.”
    Kuka on keksinyt, että töitä pitäisi tehdä maail­man tap­pi­in sama tun­timäärä vuodessa?

    Laskepa huviksesi, kuin­ka paljon ihmis­ten työhön ja opiskelui­hin käyt­tämätön aika on lisään­tynyt vuodes­ta 1960. Eläk­keelle­jään­ti-ikä on siir­tynyt muu­ta­mal­la vuodel­la, elinikä aika paljon enem­män. Toisin sanoen töis­sä tai opiskeluis­sa käytet­ty tun­timäärä suh­teessa vapaa-aikaan on vähen­tynyt huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä EVA:n vuo­tuiset työ­tun­nit kertovat.

    Tehokku­us toki näkyy siinä, että me teemme vähem­män töitä (mut­ta tehokkaam­min). Bau­molin tau­ti kuitenkin huole­htii siitä, että kehi­tys on aika rajal­lista tässä suhteessa.

    Tästä ei sinän­sä voi vetää sitä johtopäätöstä, että mei­dän pitäisi tehdä enem­män työ­tun­te­ja vuodessa. Haas­teet on ratkaistavis­sa seu­raav­il­la tavoilla:

    1. Työ­tun­tien lisäämi­nen vuodessa. Heikkoute­na tulon­si­ir­to­jen jyrkken­e­m­i­nen ja työ­tun­tiko­htaisen tehokku­u­den heikkeneminen.

    2. Työvu­osien lisäämi­nen. Heikkoute­na tehokku­ushaas­teet lop­pupäässä sekä yleinen vas­tus­tus eläkeikäasioissa.

    3. Työt­tömyy­den vähen­tämi­nen. Heikkoute­na se, että hyväksyt­tyjä keino­ja ei ole. (Muuten­han tämä on täy­delli­nen ratkaisu.)

    4. Elin­ta­son lasku. Heikkoute­na se, että lep­pois­tamisen mak­sa­vat isol­ta osin ne, jot­ka eivät lep­poista (kts. koh­ta 1).

    5. Palvelu­iden vähen­tämi­nen. Heikkoute­na se, että ihmiset eivät esimerkik­si mielel­lään kuole hoidet­tavis­sa ole­vi­in sairauk­si­in ja halu­a­vat hyvää hoitoa vanhanakin.

    6. Palveluis­sa toimivien työn­tek­i­jöi­den palkkata­son lasku. Poli­it­tis­es­ti vaikeaa ja osin rekry­toin­tia vaikeuttavaa.

    Tässä on vielä huo­mat­ta­va, että kyse on kansan­talouden tasol­la tehtävästä työstä. Täl­löin jako julkisen ja yksi­tyisen välil­lä ei ole kovin olen­nainen. Se toki vaikut­taa yksilöi­den väliseen tasa-arvoon mut­tei kokonaissuoritteeseen.

    Mitäpä siis teemme? Jotain on pakko valita.

  43. pekka:
    Panu Heinonen:

    Eläköön, ikili­ikku­ja on kek­sit­ty, siir­ry­tään siis Zim­bab­wen malli­in julkisen talouden rahoituksessa.

    Sekä Zim­bab­wes­sa että Weimarin tasaval­las­sa hyper­in­flaa­tio joh­tui tuotan­to­jär­jestelmien rom­ah­tamis­es­ta eikä rahan painamis­es­ta. Mitähän Eurolle kävisi jos kaik­ki teol­lisu­us­tuotan­to ja maat­alous­tuotan­to lopetet­taisi­in muu­ta­man kuukau­den aikana? Kysyn­tä (ja sitä kaut­ta hin­nat) räjähtäi­sivät käsi­in. Rahan määrä ei liity suo­raan inflaa­tioon. Inflaa­tio johtuu kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­das­ta ja niin kauan kun on käyt­tämät­tömiä resursse­ja tuotan­non kas­vat­tamiseen, ei “rahan painamis­es­ta” tule ongel­maa. Täl­laises­sa talousti­lanteessa on pulaa nimeno­maan kysyn­nästä — mihin esim. kansalais­palk­ka olisi aika hyvä ratkaisu.

  44. Tapio Pel­to­nen: Tulin hil­jat­tain toden­neek­si, että aikuisen ei näem­mä kan­na­ta men­nä julkiselle puolelle ham­mashoitoon, ainakaan jos on ilmi­selviä korjaustarpeita.
    ‘snip’

    Lisäk­si yksi­tyiselle vas­taan­otolle pääsee kos­ka vaan, ja julkiselle odotusa­jat ovat kuukausia.
    ‘snip’

    Niinkö teil­läpäin, puhutko kokemuksesta?

    Min­ul­la lohke­si ham­mas pari vuot­ta sit­ten, soitin aamul­la ter­veyskeskuk­seen ja sain ajan saman päivän iltapäiväk­si. Lääkäri muo­toili uuden ham­paan puo­likkaan ja asia oli sil­lä selvä. Mak­soi muu­ta­man kympin ja on kestänyt.
    Aikaisem­min särky­ta­pauk­ses­sa sain myös ajan samak­si päiväksi.

    Meil­lä kyl­lä saa kiireel­lisessä tapauk­ses­sa avun nopeasti.

  45. eggo: Las­ta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäri­in aina heti kun vähän kuume nousee. Vas­ta jos lap­si on poikkea­van sairas tai kipeä. Toiset van­hem­mat vievät lapsen­sa joka toinen viikon­lop­pu lääkäri­in kun se on “sairas”, toiset vievät ker­ran kolmes­sa vuodessa. 

    Niin, jotkut van­hem­mat eivät väl­itä las­ten­sa hyv­in­voin­nista, ainakaan niin paljoa että viit­si­sivät viedä näitä sään­nöl­lis­es­ti lääkäri­in. Mielum­min katso­vat televisiota. 

    En sanoisi että täl­lainen väli­in­pitämätön käytös on mikään hyve tai ylpeilyn aihe.

    Mon­esti on järkevää käy­dä tarkas­tut­ta­mas­sa lapsen tilanne lääketi­eteen ammat­ti­laisel­la hyvis­sä ajoin, sil­läkin uhal­la että joskus tulee “turhia” käyn­te­jä. Pidem­män päälle tulee halvem­mak­si, että sairaudet hoide­taan heti pois alta, eikä niiden anneta aina kehit­tyä pahak­si (“poikkea­van sairas tai kipeä”).

  46. eggo: Las­ta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäri­in aina heti kun vähän kuume nousee. Vas­ta jos lap­si on poikkea­van sairas tai kipeä. 

    Se on kuule ihan tuhra jankut­taa, että julki­nen on hyvä, julki­nen on hyvä, julki­nen on hyvä sil­lä perus­teel­la, että ker­ran pari vuodessa saa sairaan lapsen kanssa istua kokon­aisen täy­den työpäivän päivystyksessä. 

    Joo, onhan se parem­pi jos istuu vain pari ker­taa vuo­teen ver­rat­tuna siihen, että siel­lä viet­täisi muu­ta­man tun­nin jokaises­sa kuumeessa, mut­ta ei se siitä koke­muk­ses­ta tee silti suju­vaa saatik­ka sem­moista, että sinne menisi toista ker­taa ellei olisi aivan pakko.

  47. Tiedemies:

    Olete­taan että yksi­tyi­nen tuot­tavu­us kas­vaa mut­ta julki­nen ei, tai kas­vaa olen­nais­es­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Olete­taan, että palkka­sopimuksin pide­tään huoli että julkiset palkat pysyvät suh­teessa samoina kuin yksi­tyiset. Pitkäl­lä aikavälil­lä siis (yksi­tyisen sek­torin) tuot­tavu­u­den kasvu johtaa siihen, että julki­nen sek­tori syö alati suurem­man osan resursseista. 

    Palkko­jen pitää ankkuroitua tuot­tavu­u­teen, mikä tahansa muu jär­jeste­ly prop­paa ennenpitkää.

    Tässä on sel­l­ainen ongel­ma, että suuri osa julkisel­la sek­to­ril­la tehtävästä työstä on sel­l­aista, jon­ka tuot­tavu­ut­ta tai tuot­tavu­u­den kasvua on vaikea tai mah­do­ton mita­ta. Ja osa sel­l­aista joka nyt vaan inhimil­lis­es­tä näkökul­mas­ta kat­soen on tehtävä, vaik­ka se ei kovin tuot­tavaa olisikaan.

    Toinen point­ti on se, että suurin osa julkisen sek­torin työstä (esim. ter­vey­den­huolto ja koulu­tus) on tuot­tavaa yksi­tyisen sek­torin kaut­ta, kos­ka se mah­dol­lis­taa yksi­tyisen sek­torin tuot­tavu­u­den, ja täl­löin julkisen sek­torin tuot­tavu­us kas­vaa samal­la kuin yksityisenkin.

  48. Samuli Saarel­ma: eikö ter­veyskeskuk­sen päivystyk­sen jonot­tamista voi hoitaa jotenkin järkeväm­mäl­lä tavoin kuin niin, että ihmiset menevät sinne odotus­sali­in tun­tikausik­si istu­maan (ja levit­tämään taute­jaan mui­hin odottajiin)?

    No peri­aat­teessa tietenkin voisi, mut­ta jono­tut­tamisen tarkoi­tushan onkin juuri vähen­tää poti­las­määriä, jot­ta saadaan asi­akkaiden (=viras­to­jen johdon) vaa­timuk­set täytet­tyä. Kun pros­es­si­o­liot jonot­ta­vat riit­tävän mon­ta tun­tia, he tajua­vat kyl­lä lähteä, joko koti­in tai yksityislääkärille.

    Sen jäl­keen voikin sit­ten taivastel­la sitä, miten yksi­ty­istä ter­vey­den­hoitoa tue­taan mas­si­ivisil­la Kela-kor­vauk­sil­la ja verovähen­nyk­sil­lä, ja miten hyväo­saiset ja niin päin pois. Näet kun ne, joil­la on kiire töi­hin, toden­näköis­es­ti jouta­vat odot­ta­maan särkyn­sä tai lapsen­sa säryn kanssa vielä vähemmän.

  49. Ässä: Tässä on sel­l­ainen ongel­ma, että suuri osa julkisel­la sek­to­ril­la tehtävästä työstä on sel­l­aista, jon­ka tuot­tavu­ut­ta tai tuot­tavu­u­den kasvua on vaikea tai mah­do­ton mitata. 

    Arve­len, että suurin ongel­ma ei ole tuot­tavu­u­den mit­taamisen vaikeus, vaan suurin ongel­ma on laa­jalle pesiy­tynyt laiska työ­tahti ja kokon­aisu­u­den kannal­ta turhat työtavoitteet.

    Jos virkamies kol­ma­sosan työa­jas­taan pelaa pasianssia, kol­ma­sosan juo kahvia, ja kol­ma­sosan suun­nit­telee seu­raavaa torkku­peit­toti­laus­ta, niin täl­laisen tuot­tavu­ut­ta ei ole vaikea mita­ta, vaan tuot­tavu­us on yksinker­tais­es­ti häpeäl­lisen matala.

    Kun kat­soo val­tio­varain­min­is­ter­iön sivuil­ta lis­taa val­tion viras­toista ja niiden bud­jeteista, niin mon­en kohdal­la herää vah­va epäilys viras­ton tarpeel­lisu­ud­es­ta ja työn­tek­i­jöi­den työmoraalista.

    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/he_TAE_2012.jsp

    Hauskana yksi­tyisko­htana, sel­l­ai­sis­sa viras­tois­sa joiden toim­inta haiskah­taa turhal­ta on varsin vähän sairaus­pois­saolo­ja. Sel­l­ai­sis­sa, jois­sa ilmeis­es­ti joudu­taan tekemään oikei­ta töitä, sairaus­pois­saolo­ja on paljon. Ehkä täl­lä mit­tar­il­la voi tun­nistaa hyviä leikkauk­sen kohteita. 

    Esim. hätäkeskuk­ses­sa on paljon sairaus­pois­saolo­ja, ja mit­tatekni­ikan keskuk­ses­sa vähän. Hätäkeskuk­sen toim­inta kuu­lostaa äkkiseltään tui­ki tarpeel­liselta, mit­tatekni­ikan keskus sen sijaan on tässä suh­teessa paljon salaperäisempi.

  50. eggo: Las­ta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäri­in aina heti kun vähän kuume nousee.

    No shit, Sher­lock. Entä kun se lap­si on valvonut kolme yötä köhien tuke­htu­misen par­taal­la, ja van­hem­mat kanssa? Entä kun se sairaus­todis­tus on pakko saa­da, jot­ta saisi olla pois töistä?

    Niin joo, kaikil­la ei täl­laisia murhei­ta ole. He leppoistavat.

  51. Bror-Erik Gud­mund­sen: Niin, jotkut van­hem­mat eivät väl­itä las­ten­sa hyv­in­voin­nista, ainakaan niin paljoa että viit­si­sivät viedä näitä sään­nöl­lis­es­ti lääkäri­in. Mielum­min katso­vat televisiota. 

    Niin, voihan sitä ajatel­la, että se on lapsen etu raa­ha­ta tätä lääkäri­in joka flun­ssas­sa. Todel­lisu­udessa lähin­nä vain altistaa turhille antibioottikuureille.

  52. Sylt­ty: Se on kuule ihan tuhra jankut­taa, että julki­nen on hyvä, julki­nen on hyvä, julki­nen on hyvä sil­lä perus­teel­la, että ker­ran pari vuodessa saa sairaan lapsen kanssa istua kokon­aisen täy­den työpäivän päivystyksessä. 

    Julki­nen ter­vey­den­huolto on Suomes­sa ihan kauhe­as­sa tilas­sa, ei mis­sään nimessä hyvä. Yksi­tyi­nen sek­tori sovel­tuu hyvin ter­vei­den ihmis­ten hoitoon, mut­ta sairaat on tapana lähet­tää sairaalaan. Ja se on se rom­ah­ta­mas­sa ole­va julkinen.

    Siltikään sinne päivystyk­seen ei kan­na­ta raa­ha­ta niitä nuhaisia lap­sia kun oikeasti sairaitakin riit­tää. Jos ihmi­nen sairas­tuu vakavasti äkil­lis­es­ti, hän soit­taa ambu­lanssin, joka vie hänet päivystyk­seen. Sil­loin on kiva, että sil­lä lääkäril­lä olisi aikaa paneu­tua siihen oikeaan ongelmaan.

  53. Osmo Soin­in­vaara: Julkisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat tyyp­il­lisim­mil­lään lääkäre­itä, hoita­jia ja opettajia.

    Vuon­na 2009 julki­nen sek­tori työl­listi ihmisiä seu­raaval­la tavalla:
    — Hallinto 173900
    — Ter­vey­den­huolto 142300
    — Koulu­tus 130400
    — Sosi­aali­palve­lut 116200
    [Lähde: EVA:n “hyv­in­voin­ti­val­tio numeroina”]

    Vaik­ka oletet­taisi­in että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen työn­tek­i­jät oli­si­vat lääkäre­itä, hoita­jia ja opet­ta­jia, niin heitä olisi yhteen­sä silti vähem­män kuin hallinto- ja sosi­aali­palvelu­iden työn­tek­i­jöitä. Olet­taisin että nois­sa luvuis­sa koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöis­sä on mukana näi­den toimi­alo­jen sih­teer­it, johto ja niin edelleen, niin en nyt sanoisi että julkisen sek­torin työn­tek­i­jä on “tyyp­il­lisim­mil­lään” lääkäri, hoita­ja ja opettaja. 

    Samaisen pam­fletin mukaan muuten yllä par­jat­tu peruster­vey­den­huolto on kas­vat­tanut osu­ut­taan BKT:sta, erikois­sairaan­hoi­dos­sa se on vähen­tynyt. Ainakaan ns. taval­lis­ten ihmis­ten koke­muk­sia tämä ei vas­taa, eli jokin prop­paa. (Las­ke­taanko­han lukui­hin yksi­ty­sen sairaan­hoidon Kela-kor­vauk­set? Jos las­ke­taan siinä on jotain järkeä) 

    Sivukom­ment­ti­na: Sairas­ta las­ta ei kan­na­ta viedä ter­veyskeskuk­seen, kos­ka siel­lä on sel­l­ainen kum­malli­nen lain­opilli­nen panssaroin­ti: Hoita­ja ei tietenkään saa tehdä mitään diag­noosia vaan “arvioi tilanteen”. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa että hoita­ja kat­soo päältä onko lap­si kovin vakavasti sairaan näköi­nen. Esimerkik­si kor­vaan hoita­ja ei voi eikä saa kat­soa, kos­ka sil­loin men­nään jo sel­l­aisen tutkimuk­sen puolelle jos­ta hoita­ja ei saa mitään johtopäätök­siä tehdä. Jos lapsel­la on siis kor­vat­ule­hdus, joka on niin paha että tarvit­sisi lääkärikäyn­tiä, niin hoita­ja ei tätä pysty toteamaan. 

    Sit­ten se bravu­uri, pojal­lani oli tulirokko. Hoita­ja väit­ti kivenko­vaan että pojas­sa ei ole mitään vikaa, pikku flun­ssa jon­ka takia naa­ma punot­taa. Lisäk­si hoita­ja selit­ti, että jos pojal­la olisikin tulirokko, niin sille ei voisi tehdä mitään kos­ka rokot ovat virus­taute­ja. (Täyt­tä potaskaa, tulirokko on strep­tokokin aiheut­ta­ma immuu­nireak­tio eikä mikään rokko, mut­ta eihän hoita­ja tätä tajunut.) Vein pojan yksi­tyiselle las­ten­lääkärille, joka tote­si kun käve­limme oves­ta sisään että “Jaa­ha, että tulirokko” ennen kuin ehdin edes sanoa että sitä epäilin. Kasvoista näki kuulem­ma heti. 

    Ja sosi­aalipuolel­la on tilantei­ta, jois­sa Kelan virkail­i­jat vale­htel­e­vat päin näköä, jos niiltä kysyy mihin tukeen mis­säkin tilanteessa olisi oikeutet­tu. Jos on itse kar­tal­la ja ottaa selvää netistä ja tarvit­taes­sa lakikir­jas­ta, ja osaa täyt­tää oikeat lomak­keet niin saa hel­posti 20 pros­ent­tia enem­män rahaa monis­sa tilanteis­sa. Sen­si­jaan jos menee naivisti selit­tämään että tilanne on tämä, mitä tukia min­ulle kuu­luisi, niin ilmeis­es­ti ohjeis­tus on että vähän nar­rataan, tai ainakin jätetään kertomatta. 

    Siis point­ti: Olemme tilanteessa, jos­sa resurs­seista aika huo­mat­ta­va osa käytetään siihen, että yritetään yksinker­tais­es­ti estää ihmisiä saa­mas­ta niitä palvelui­ta joi­hin lain mukaan olisi “oikeus”. Onko tässä mitään järkeä? Tulisi var­masti paljon halvem­mak­si ja tehokkaam­mak­si vaan yksinker­tais­es­ti pois­taa niitä “oikeuk­sia”.

  54. Pekka Taipale: No shit, Sher­lock. Entä kun se lap­si on valvonut kolme yötä köhien tuke­htu­misen par­taal­la, ja van­hem­mat kanssa? Entä kun se sairaus­todis­tus on pakko saa­da, jot­ta saisi olla pois töistä?

    Jostain syys­tä ne lapset, joi­ta itse päivystyk­sessä otan vas­taan eivät ole “tuke­htu­misen” par­taal­la, vaan van­hempi ker­too, että “eilen nousi kuume ja nyt se on ollut väsyneen oloinen koko päivän”. Samaan aikaan lap­si jo kir­maa ympäri vas­taan­ot­to­huonet­ta tutkien paikkoja.

  55. Bror-Erik Gud­mund­sen: Arve­len, että suurin ongel­ma ei ole tuot­tavu­u­den mit­taamisen vaikeus, vaan suurin ongel­ma on laa­jalle pesiy­tynyt laiska työ­tahti ja kokon­aisu­u­den kannal­ta turhat työtavoitteet.

    Julkisel­la puolel­la on kyl­lä omat ongel­mansa, mut­ta omien koke­musteni perus­teel­la laiska työ­tahti ei ole yksi niistä. Julkisen ja yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon välil­lä niis­sä paikois­sa jois­sa itse, tai läheiset tut­ta­vani ovat työsken­nelleet työ­tahdis­sa ei ole ollut eroa, tai jos­sain tapauk­sis­sa yksi­tyisel­lä työ­tahti on ollut lep­poisampi. Suurin ero työsken­telyssä on siinä, että yksi­tyisel­lä palk­ka on parem­pi ja poti­laat terveempiä.

  56. Tiedemies: Vuon­na 2009 julki­nen sek­tori työl­listi ihmisiä seu­raaval­la tavalla:
    — Hallinto 173900
    — Ter­vey­den­huolto 142300
    — Koulu­tus 130400
    — Sosi­aali­palve­lut 116200
    [Lähde: EVA:n “hyv­in­voin­ti­val­tio numeroina”]
    Vaik­ka oletet­taisi­in että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen työn­tek­i­jät oli­si­vat lääkäre­itä, hoita­jia ja opet­ta­jia, niin heitä olisi yhteen­sä silti vähem­män kuin hallinto- ja sosi­aali­palvelu­iden työn­tek­i­jöitä. Olet­taisin että nois­sa luvuis­sa koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöis­sä on mukana näi­den toimi­alo­jen sih­teer­it, johto ja niin edelleen, niin en nyt sanoisi että julkisen sek­torin työn­tek­i­jä on “tyyp­il­lisim­mil­lään” lääkäri, hoita­ja ja opettaja.

    Toi hallinto on kohteliaasti san­ot­tuna epämääräi­nen kat­e­go­ria. Esimer­ki “Maan­puo­lus­tus ja rajavar­tion­ti” työl­listi vuon­na 2004 noin 20 000 ihmistä. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/ho_eupj_suomi_netti.pdf

  57. Pekka Taipale: No peri­aat­teessa tietenkin voisi, mut­ta jono­tut­tamisen tarkoi­tushan onkin juuri vähen­tää poti­las­määriä, jot­ta saadaan asi­akkaiden (=viras­to­jen johdon) vaa­timuk­set täytet­tyä. Kun pros­es­si­o­liot jonot­ta­vat riit­tävän mon­ta tun­tia, he tajua­vat kyl­lä lähteä, joko koti­in tai yksityislääkärille.
    ‘snip’

    Mikähän paikkakun­ta on kyseessä? Enpä ole itse vielä näh­nyt kun­taa, jos­sa tavoit­teena olisi poti­las­määrien moinen vähentäminen.

    Tutkimuk­set osoit­ta­vat jatku­vasti, että julk­isia palvelu­ja kri­ti­soi­vat enim­mäk­seen ne, jot­ka eivät niitä käytä.
    Palvelu­jen käyt­täjät ovat sitä­vas­toin varsin tyytyväisiä.

    Tääl­läkin näyt­tävät enem­mistönä ole­van ne, jot­ka eivät koskaan ole ter­veyskeskuk­ses­sa käyneet.

  58. Tiedemies:
    ‘snip’
    Vaik­ka oletet­taisi­in että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen työn­tek­i­jät oli­si­vat lääkäre­itä, hoita­jia ja opet­ta­jia, niin heitä olisi yhteen­sä silti vähem­män kuin hallinto- ja sosi­aali­palvelu­iden työntekijöitä.
    ‘snip’

    Hallinto on pääasi­as­sa val­ti­ol­la, siel­lä ei ole lääkäre­itä, hoita­jia eikä opettajia.

    Kun­nis­sa hallinnon osu­us on koko sen noin 40 vuo­den ajan, kun olen sitä seu­ran­nut, ollut noin 4 pros­ent­tia — ja siinä on jo mukana raken­nus­valvon­taa, kaavoitus­ta ja ympäristöä yms.
    Sote-palvelu­jen osu­us kun­tien bud­jeteista on noin 70%, sivistys­palvelu­jen noin 25%, laskepa siitä sit­ten paljonko jää ns. turhuuteen.

    Tuskin jokin EVAn ‘pam­flet­ti’ on kokon­aan ilman tarkoitushakuisuutta?

  59. Raimo K: Tutkimuk­set osoit­ta­vat jatku­vasti, että julk­isia palvelu­ja kri­ti­soi­vat enim­mäk­seen ne, jot­ka eivät niitä käytä.
    Palvelu­jen käyt­täjät ovat sitä­vas­toin varsin tyytyväisiä.

    Täysin epäin­tu­iti­ivis­es­ti tablet­tien markki­noille tulo paran­si läp­pärien käyt­täjien tyy­tyväisyyt­tä. Mik­si ihmeessä? Sik­si kos­ka en jot­ka eivät pitäneet läp­päreistä siir­tyivät käyt­tämään tabletteja.

    Sote-palvelu­jen osu­us kun­tien bud­jeteista on noin 70%, sivistys­palvelu­jen noin 25%, laskepa siitä sit­ten paljonko jää ns. turhuuteen.

    Mis­tä päät­telet että yksikään sent­ti sote- ja sivistys­palveluis­sa ei mene “turhu­u­teen”? Aini­in, pyhä lehmä. Hyv­in­voin­ti­val­tio on aina joka­paikas­sa vain ja ain­os­taan oike­as­sa, se hoitaa kaiken, osaa kaiken, ei koskaan tee mitään turhaa työtä eikä siihen syöte­ty­il­lä verora­hoil­la ole koskaan minkään­laisia trade­of­fia mihinkään.

  60. Antero: Ei opet­ta­ja voi opet­taa jatku­vasti kas­vavam­paa ope­tus­ryh­mää eikä hoita­ja voi hoitaa jatku­vasti suurem­paa poti­las­määrää kerralla. 

    Jospa myös kat­seltaisi­in tuot­tavut­ta ihan oikeesti lop­putu­lok­sen vinkke­listä: koul­u­laiset osaa­vat var­masti asioi­ta paljon enem­män kuin 20 vuot­ta sit­ten puhu­mat­takaan ter­vey­den­huol­lon tuloksista.

    Toki kyse on isoista kokon­aisuuk­sista, mut­ta silti arvioisin tuot­tavu­ut­ta muutenkin kuin tui­jot­ta­mal­la vain sitä, miten mon­ta las­ta istuu luokas­sa tai mon­tako lääkäriä/hoitajaa on yhtä poti­las­ta kohden.

  61. Tiedemies: Vuon­na 2009 julki­nen sek­tori työl­listi ihmisiä seu­raaval­la tavalla:
    — Hallinto 173900
    — Ter­vey­den­huolto 142300
    — Koulu­tus 130400
    — Sosi­aali­palve­lut 116200
    [Lähde: EVA:n “hyv­in­voin­ti­val­tio numeroina”]

    Vaik­ka oletet­taisi­in että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen työn­tek­i­jät oli­si­vat lääkäre­itä, hoita­jia ja opet­ta­jia, niin heitä olisi yhteen­sä silti vähem­män kuin hallinto- ja sosi­aali­palvelu­iden työn­tek­i­jöitä. Olet­taisin että nois­sa luvuis­sa koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöis­sä on mukana näi­den toimi­alo­jen sih­teer­it, johto ja niin edelleen, niin en nyt sanoisi että julkisen sek­torin työn­tek­i­jä on “tyyp­il­lisim­mil­lään” lääkäri, hoita­ja ja opettaja. 

    Eiköhän hoita­jia löy­dy myös sosi­aali­palve­lut-kat­e­go­ri­as­ta etuli­it­teil­lä lähi- tai päivä-. Tämä muuten muut­tuu vuo­den vai­h­teessa, kun päivähoito­jär­jestelmä siir­tyy STM:ltä ope­tus­min­is­ter­iön hallinnon­alaisu­u­teen, eli sitä myötä myös argu­men­taa­tiosi vaatii vähän päivitystä.

  62. kari sane:koul­u­laiset osaa­vat var­masti asioi­ta paljon enem­män kuin 20 vuot­ta sitten

    Lukioiden pitkän matikan sekä B2-kie­len luk­i­joiden määrän tip­pumi­nen indikoisi vähän toiseen suuntaan.

    Jos taas koul­u­laiset taas tietävät wikipedi­an ansios­ta kaikesta vähän enem­män kuin aikaisem­min, niin en lait­taisi sitä kyl­lä koul­u­laitok­sen piikkiin.

  63. Mis­sään nimessä en väitä että sote-palve­lut ovat turhia. Että opet­ta­jat, lääkärit ja hoita­jat oli­si­vat vähäpätöisiä. Itse olen suun­nilleen kaikki­in julk­isi­in palvelui­hin erit­täin tyy­tyväi­nen, sairaan­hoidon osalta ain­oa kri­ti­ikki­ni kos­kee oikeas­t­aan las­ten sairaan­hoitoa. Tämä ei ole point­ti ollenkaan.

    Olen­han itsekin julkisel­la sek­to­ril­la ollut töis­sä. Siel­lä tosin koke­muk­seni on että työn­tek­i­jät laite­taan tekemään täysin mielipuolista ja epä­tarkoituk­sen­mukaista hallinto­rum­baa ja rapor­toimaan ja kir­jaa­maan infor­maa­tio­ta joka ei ole mil­lään muo­toa hyödyl­listä. Väit­täisin että ainakin ter­vey­den­huol­los­sa on suun­nilleen sama tilanne ja veikkaisin että sotepuolel­la ja kouluis­sa myös. Hallintoa “tehoste­taan” aivan liian usein niin että työtä joka pitäisi jät­tää oikeas­t­aan kokon­aan tekemät­tä, siir­retään suorit­tavalle portaalle. 

    Julkisel­la puolel­la kun on jotenkin tabu tode­ta että jonkun tahon työ on lop­pu­jen lopuk­si aivan turhaa. Ok, näistä töistä ei toden­näköis­es­ti mon­taa pros­ent­tia tule. Mut­ta kap­pas, eipäs se kestävyys­va­jekaan mon­taa pros­ent­tia ole.

    Min­ul­la ei ole mitään ide­ol­o­gista hömp­pää julk­ista sek­to­ria vas­taan, vaik­ka siltä voi vaikut­taa. Jos hom­ma toimii niin se on ihan jees. Jos­sain päin maail­maa hom­ma toimii vaan suh­teessa aika paljon halvem­mal­la. Ei se rahan haaskaami­nen nyt mikään itse­tarkoi­tus voi olla.

  64. Ja mitä tulee opet­ta­jien tuot­tavu­u­teen niin siinä tosi­aan ei mis­sään nimessä pidä men­nä opetuk­sen oppi­las­määrien arvioin­ti­in. Opet­ta­jan tuot­tavu­us on se lisäar­vo jon­ka oppi­las saa siitä että on koulus­sa. Se voi lisään­tyä vaik­ka niin että oppi­las oppii parem­min. Tärkeäm­pää kuin pelkkä pänt­täys on esimerkik­si metakog­ni­ti­iviset taidot. Jos ne saadaan parem­mik­si, oppi­laan oma tuot­tavu­us ja elämän­laatu para­nee rajusti.

    80–90-luvulla näitä ei koulus­sa ollut. Tärkein­tä oli oppia pitämään suun­sa kiin­ni. Nykyään opet­ta­jat ihan oikeasti osaa­vat jotain mis­tä lap­sille on hyö­tyä. Ja siis toki koke­muk­seni on vaan sub­jek­ti­ivi­nen arvio las­teni opet­ta­jista. Var­maan hajon­nat ovat isot. Kyl­lä se tuot­tavu­us on siel­lä oikeasti lisääntynyt.

    1. Julkisen talouden kannal­ta opet­ta­jan tuot­tavu­us on sitä, mon­tako opet­ta­jan tun­tia menee oppi­laan saamis­es­ta läpi perusk­oulun. Vaik­ka opetet­taisi­in kuudessa vuodessa se, mihin ennen meni yhdek­sän, yhdek­sän vuot­ta kaikkia kuitenkin opete­taan. Tietysti hyvästä opetuk­ses­ta on kaiken­laista muu­ta hyötyä.

  65. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Mis­tä päät­telet että yksikään sent­ti sote- ja sivistys­palveluis­sa ei mene “turhu­u­teen”? Aini­in, pyhä lehmä. Hyv­in­voin­ti­val­tio on aina joka­paikas­sa vain ja ain­os­taan oike­as­sa, se hoitaa kaiken, osaa kaiken, ei koskaan tee mitään turhaa työtä eikä siihen syöte­ty­il­lä verora­hoil­la ole koskaan minkään­laisia trade­of­fia mihinkään.

    Joka sen­tistä on ole väit­tänyt mitään — mut­ta hauskaa, että omaat noin val­oisan käsi­tyk­sen hyvinvointivaltiosta. 😉

  66. Ode:

    Julkisen talouden kannal­ta opet­ta­jan tuot­tavu­us on sitä, mon­tako opet­ta­jan tun­tia menee oppi­laan saamis­es­ta läpi peruskoulun.

    Tuol­la taval­la las­ket­tu tuot­tavu­us on nykyään paljon huonom­pi kuin aikana ennen perusk­oulua. Pienem­mät ryh­mäkoot, run­saasti lisää eri­ty­isopet­ta­jia, koulunkäyn­ti­avus­ta­jia joi­ta ei ennen ollut ollenkaan.
    Ei siinä mitään jos tulok­set oli­si­vat paran­tuneet, mut­ta kun siitäkin kuulee negati­ivisia uutisia; ammat­tiko­rkeak­oulu­opiske­li­jat eivät osaa enää ker­to- tai pros­ent­ti­laskun kaltaisia perusasioi­ta jne.

  67. kari sane: Jospa myös kat­seltaisi­in tuot­tavut­ta ihan oikeesti lop­putu­lok­sen vinkke­listä: koul­u­laiset osaa­vat var­masti asioi­ta paljon enem­män kuin 20 vuot­ta sit­ten puhu­mat­takaan ter­vey­den­huol­lon tuloksista. 

    En usko, että koul­u­laiset osaa­vat asioi­ta enem­män. Koul­u­laiset osaa­vat var­masti eri asioi­ta kuin 20 vuot­ta sit­ten ja asioi­ta, jot­ka ovat nyky­maail­mas­sa oleel­lisem­pia. Mut­ta ei ihmis­ten aivoka­p­a­siteet­ti ole muut­tunut mihinkään. Eivät lapset (tai aikuisetkaan jos niik­seen tulee) voi oppia enem­pää kuin mitä aiv­ot voivat ottaa vastaan.

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa kyse on taas siitä per­in­teestä, että siel­lä ei tulok­sel­lisu­ut­ta ole koskaan mitat­tu piden­netyl­lä elin­iäl­lä tai muul­la järkeväl­lä mit­tar­il­la. Ja jos olisi, niin kus­tan­nuste­hokkain­ta olisi ajaa eri­tyis­es­ti erikois­sairaan­hoitoa pienem­mälle ja käyt­tää säästyneet rahat ehkäi­sevään ter­vey­den­hoitoon. Sen sijaan erikois­sairaan­hoito on juuri se osa, joka saa suh­teessa jatku­vasti suurem­man osan rahoituk­ses­ta (osit­tain kalli­iden uusien hoitokeino­jen takia) vaik­ka niis­sä on jatku­vasti heiken­tyvä kus­tan­nuste­hokku­us. Sairastues­saan ihmiset vain odot­ta­vat paras­ta mah­dol­lista hoitoa, ei kus­tan­nuste­hokkain­ta hoitoa.

  68. pekka:
    Tuol­la taval­la las­ket­tu tuot­tavu­us on nykyään paljon huonom­pi kuin aikana ennen perusk­oulua. Pienem­mät ryh­mäkoot, run­saasti lisää eri­ty­isopet­ta­jia, koulunkäyn­ti­avus­ta­jia joi­ta ei ennen ollut ollenkaan.
    Ei siinä mitään jos tulok­set oli­si­vat paran­tuneet, mut­ta kun siitäkin kuulee negati­ivisia uutisia; ammat­tiko­rkeak­oulu­opiske­li­jat eivät osaa enää ker­to- tai pros­ent­ti­laskun kaltaisia perusasioi­ta jne. 

    Tulok­set voivat olla parem­pia englan­nin kielessä, mut­ta tuskin sak­san tai ruotsin kielessä. Matem­ati­ikas­sakin nykyään pitkä kurssi taitaa vas­ta­ta entistä lyhyt­tä. Ope­tus ja opiskelu on nykyään entistä lep­sumpaa. Aivo­jen vas­taan­ot­toka­p­a­siteetista on tuskin kyse, ei nyt, eikä ennen.

  69. Sylt­ty: Esimerkik­si en var­masti mene viikon­lop­puna sairaan lapsen kanssa päivystyk­seen jonot­ta­maan tun­tikausik­si, jos voin lyödä vaku­u­tuk­sen tiski­in ja men­nä sun­nun­taina min­ulle sopi­vaan aikaan asiansa osaa­van las­ten­lääkärin jut­tusille yleis­lääkärin arvailu­jen sijasta. 

    Kuten kau­ni­isti itse demon­stroit kyse ei ole siitä että julki­nen ter­vey­den­huolto olisi vit­si, vaan ihmis­ten vaa­timus­ta­son nousus­ta nau­ret­tavuuk­si­in. Jokaiseen nuhaan tarvi­taan erikois­lääkäri, ja vieläpä viipymät­tä, yhtä kiireel­lis­es­ti kuin ambulanssi.

  70. Samuli Saarel­maMieleen tulee se yksinker­tainen aja­tus, että ennen päivystyk­seen lähtemistä soite­taan sinne päivystysklinikalle ja ker­ro­taan vai­va. Vas­taan­ot­to­henkilö siel­lä sit­ten toteaa ihan samal­la tavoin kuin nyt vas­taan­ot­toluukul­la, onko tarve sel­l­ainen, että ollaan hen­gen­vaaras­sa ja pitää lähteä heti, vai pan­naanko jonon perälle (flun­s­sainen lap­si on hyvin toden­näköis­es­ti jälkim­mäiseen kuu­lu­va). Sen jäl­keen hän ker­too toden­näköisen odotusa­jan ja lupaa soit­taa takaisin siinä vai­heessa, kun sinne klinikalle pitäisi alkaa lähteä (san­o­taan puoli tun­tia ennen omaa vuoroa). Näin se sairas lap­si saa “jonot­taa” omas­sa sängyssään. 

    Juuri näin asia hoide­taan täl­lä het­kel­lä ainakin Helsin­gin ter­veysasemil­la. Sairaalapäivystyk­sis­sä (vir­ka-ajan ulkop­uolel­la) sen sijaan istu­taan aulas­sa istumassa.

  71. Tuot­tavu­us on sitä, paljonko hyö­tyä tuote­taan, ei sitä minkä mit­tarin joku teknokraat­ti nyt sat­tuu kek­siä ottaa käyt­töön. Jos opet­ta­ja saa 9 vuodessa aikaan oppi­laan joka (ver­rat­tuna koulut­ta­mat­tomaan) tien­aa 5 000 euroa enem­män vuodessa, ja jos opet­ta­jal­la on 18 oppi­las­ta, niin 5 pros­entin korkokan­nal­la opet­ta­jan tuot­ta­ma lisäar­vo on vähän vajaa 200 000 vuodessa. plus sit­ten vähän päälle siitä, että oppi­las nyt ylipään­sä elää parem­min, ter­veem­min jne yksi­ty­isiä hyötyjä.

    Toki rajatuot­tavu­us on paljon pienem­pi, kos­ka mar­gin­aa­li­nen ope­tusvu­osi on paljon vähem­män tuot­ta­va kuin keskimääräi­nen. Koulu­tuk­seen liit­tyy paljon low hang­ing fruits, luke­maan oppimi­nen nyt var­maan ensin.

  72. “Julkiset palkat nou­se­vat osa­puilleen muiden palkko­jen ver­ran, joten tuot­tavu­u­den nousu ei helpota julk­isten palkko­jen maksua.”

    Tässä poli­it­ti­nen johto lentänyt lankaan­tai ei olevälit­tänyt käyt­tää julkisen sek­torin eri­ty­istä­työ­markki­na-ase­maa hyväksi

    Julki­nen sek­tori tar­joaa yksi­tyiseen sek­tori­in ver­rat­tuna lukuisia raha­nar­voisia etu­ja ja vielä 70-luvul­la julkisen sek­torin alem­pia palkko­ja perustelti­in hyvil­lä eduilla.

    1.Korkea irti­sanomis­suo­ja, vielä tänäkin päivänä se on todellisuutta.
    Tosin iäkkäitä ja duu­nar­i­ta­son ihmisiä jo vain­o­taan julkisel­la sektorillakin.

    2. Lyhyt työaika
    Pitkät lomat ja lyhyem­pi työai­ka vähen­tävät työhön sidon­naisu­ut­ta yksi­tyiseen sek­tori­in verrattuna
    Julkisel­la sek­to­ril­la voi päivää lyhen­tää vapaam­min esim van­hempainva­paa lyhen­nyk­sil­lä, vuorot­telu­va­paal­la tai osa-aikaeläkkeellä.

    3.Työnantajan välineiden,alennusten yms käyttö

    Se on yleistä julkisel­la sektorilla.
    Yksi­tyisel­lä tämä on nykyään hyvin tarkkaa ja kiel­let­tyä ja potkut tulee herkästi

    4.Työaikaa voi käyt­tää omien asioiden,yhteisten asioiden ‚poli­ti­ikan , har­ras­tusten hoitoon

    Poli­ti­ikkakin on jakaan­tunut voimakkaasti: Suurin osa poli­itikoista on virkamiestaustaisia.
    Yksi­tyisen sek­torin duu­nar­i­ta­so lois­taa pois­saolol­laan eli merkit­tävä osa kansas­ta on eris­tet­ty poli­ti­ikan teosta

  73. Silmi­in pisti Kun­tatyö­nan­ta­jien sivuil­ta eräs mie­lenki­in­toinen yksityiskohta:
    Kun­tien henkilöstöstä liki puo­let on + 50-vuotiaita !!

    Se vaikut­taa moni­in tilas­toi­hin esim se vääristää ikään­tynei­den työl­lisyysastet­ta eli nos­taa sitä harhaut­tavasti ja antaa liian posti­ivisen kuvan kehityksestä.

    Eläkeiän nos­to suosii julk­ista sektoria,sillä sen palveluk­ses­sa iäkäs on parem­mas­sa tur­vas­sa saneer­auk­selta ja ero yksi­tyiseen vain kasvaa.

    Kyl­lä julki­nen sek­torikin san­er­aa ikään­tyneitä, kuten armei­jakin osoitti,mutta saneer­at­ta­vat määrät ovat pieniä

  74. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Julki­nen sek­tori tar­joaa yksi­tyiseen sek­tori­in ver­rat­tuna lukuisia raha­nar­voisia etu­ja ja vielä 70-luvul­la julkisen sek­torin alem­pia palkko­ja perustelti­in hyvil­lä eduilla.
    ‘snip’
    2. Lyhyt työaika
    Pitkät lomat ja lyhyem­pi työai­ka vähen­tävät työhön sidon­naisu­ut­ta yksi­tyiseen sek­tori­in verrattuna
    ‘snip’

    3.Työnantajan välineiden,alennusten yms käyttö
    Se on yleistä julkisel­la sektorilla.
    Yksi­tyisel­lä tämä on nykyään hyvin tarkkaa ja kiel­let­tyä ja potkut tulee herkästi

    4.Työaikaa voi käyt­tää omien asioiden, yhteis­ten asioiden, poli­ti­ikan, har­ras­tusten hoitoon
    ‘snip’

    Liian van­haa näen­näisti­etoa! Työaikala­ki on kaikille sama.

    Ja miten esim. van­hainkodin tai päiväkodin työn­tek­i­jä käyt­tää ‘työ­nan­ta­jan välineitä, alen­nuk­sia yms.’ Ottaako henkilönos­turin mukaan koti­in, tai lat­tian­hoitokoneen? Ei tai­da onnis­tua opet­ta­jal­takaan kart­takepin käyt­tö kotona?

    Eikä noista paikoista työa­jal­la onnis­tu ‘omien asioiden, yhteis­ten asioiden, poli­ti­ikan, har­ras­tusten hoitokaan’.

    Ei pitäisi puhua/kirjoittaa sel­l­ai­sista asioista, joista ei tiedä mitään!

  75. Liian van­ha: Silmi­in pisti Kun­tatyö­nan­ta­jien sivuil­ta eräs mie­lenki­in­toinen yksityiskohta:
    Kun­tien henkilöstöstä liki puo­let on + 50-vuotiaita !!
    Se vaikut­taa moni­in tilas­toi­hin esim se vääristää ikään­tynei­den työl­lisyysastet­ta eli nos­taa sitä harhaut­tavasti ja antaa liian posti­ivisen kuvan kehityksestä.

    Ruot­si­in ver­rat­tuna Suomes­sa on kak­si huonom­min työl­listyvää ryh­mää: ikään­tyvät miehet ja per­heen­pe­rus­tamisikäiset naiset. Kun­tatyön­tek­i­jöi­den vaiku­tuk­ses­ta tilas­toi­hin olisi siinä mielessä hyvä tietää, mikä on miesten ja mikä nais­ten osuus.

  76. Raimo K: Liian van­haa näen­näisti­etoa! Työaikala­ki on kaikille sama.

    Ja miten esim. van­hainkodin tai päiväkodin työn­tek­i­jä käyt­tää ‘työ­nan­ta­jan välineitä, alen­nuk­sia yms.’ Ottaako henkilönos­turin mukaan koti­in, tai lat­tian­hoitokoneen? Ei tai­da onnis­tua opet­ta­jal­takaan kart­takepin käyt­tö kotona?

    Eikä noista paikoista työa­jal­la onnis­tu ‘omien asioiden, yhteis­ten asioiden, poli­ti­ikan, har­ras­tusten hoitokaan.

    Ei pitäisi puhua/kirjoittaa sel­l­ai­sista asioista, joista ei tiedä mitään!

    Tut­tava­pi­iris­sä ja naa­pu­rus­tossa on julkisen sek­torin palveluk­ses­saol­e­vaa henkilökun­ta ja itsekin olin 20 vuot­ta julkisel­la sek­to­ril­la joten monipuolista koke­mus­ta ja tietoa asi­as­ta on

    Työaikalak­i­han voi olla sama, valvon­ta ken­täl­lä voi kuitenkin vaihdella.

    Opet­ta­ja voi ottaa vaikka­pa läp­pärin koti­in tai pro­jek­torin ja tut­tu kaveri rak­saosas­tol­la voi tuo­da nosturinkin.

    Vain sokea ei näe tällaista

  77. Ettan:
    “Eivätkö Ruotsin surkeat koke­muk­set koul­u­laitok­sen yksi­ty­istämis­es­tä häir­itse lainkaan. Oppimis­tu­lok­set ovat kata­tro­faal­ista luokkaa.”

    Näitä vapaak­oulu­ja ja niiden aikaansaan­nok­sia on tutkit­tu myös mm. Englan­nis­sa ja USA:ssa. Oppimis­tu­lok­set ovat olleet vai­htele­via, mut­ta eivät ne pelkästään katas­tro­faal­isia ole olleet.

    En nyt muista lähdet­tä, mut­ta ainakin yhdessä yhteenve­dos­sa todet­ti­in, että oppimis­tu­lok­set ovat saman alueen val­tionk­oului­hin ver­rat­tuna hyviä jos:
    — Vapaak­oulut eivät saa vali­ta oppi­laitaan, vaan niiden on otet­ta­va oppi­laansa sijaintipiiristään.
    — Ope­tu­so­hjel­ma on vähin­täänkin sama kuin val­tion kouluissa.
    — Oppimis­tu­lok­sia tes­tataan stan­dar­d­ioidul­la testeillä.
    — Koulut saa­vat rekry­toi­da opet­ta­jansa ja mak­saa opet­ta­jilleen palkkaa ilman ammat­tiy­hdis­tyk­sen asi­aan sekaantumista.

    Viimek­si mainit­tu seik­ka tun­tuu Suomes­ta kat­soen hie­man oudol­ta, mut­ta USA:ssa sitä pidet­ti­in hyvin merkittävänä.

    Luon­nol­liset ja lak­isääteiset monop­o­lit ovat julk­ishallinnon heiniä, mut­ta monis­sa muis­sa asiois­sa pitää sal­lia myös yksi­tyi­nen toim­inta siltä var­al­ta, että julki­nen palvelu rämettyy. 

    Julkisen puolen pitää kuitenkin aina huole­htia ja vas­ta­ta tavoit­teista, stan­dard­eista ja tulok­sen mit­taamis­es­ta. Van­haa kun­non Demin­gin ympyrää kan­nat­taisi opet­taa myös julkisel­la puolella.

  78. Raimo K: Niinkö teil­läpäin, puhutko kokemuksesta?

    Min­ul­la lohke­si ham­mas pari vuot­ta sit­ten, soitin aamul­la ter­veyskeskuk­seen ja sain ajan saman päivän iltapäiväk­si. Lääkäri muo­toili uuden ham­paan puo­likkaan ja asia oli sil­lä selvä. Mak­soi muu­ta­man kympin ja on kestänyt.
    Aikaisem­min särky­ta­pauk­ses­sa sain myös ajan samak­si päiväksi.

    Meil­lä kyl­lä saa kiireel­lisessä tapauk­ses­sa avun nopeasti. 

    No min­ul­la on ollut irronnei­ta paikko­ja ja uusia reik­iä vuosikau­sia, en jak­sa ruve­ta vale­htele­maan vas­taan­otolle että nyt sat­tuu ja on kiire.

    Jono­tu­saika­me­di­aani taitaa tääl­lä olla kiireet­tömään hoitoon joku kolmisen kuukaut­ta, ja suo­raan lekurille ei pääse vaan tosi­aan varaa­vat ensin suuhy­gien­istin ajan, sit lekurille tarkas­tuk­seen, ja sit ehkä joskus ikuisu­u­den päästä korjattavaksi.

    Luulin että tämä olisi julkisel­la puolel­la kaiken odot­telun ja pom­pot­telun vastapain­ok­si selvästi yksi­ty­istä edullisem­paa, mut­ta sit­ten näin julkisen puolen hinnaston.

Vastaa käyttäjälle tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.