Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?

(Oheinen kir­joi­tus on viimeistä kap­palet­ta luku­un otta­mat­ta julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la (kaks.fi). Vaik­ka tässä on blo­gin luk­i­joille vähän ker­taus­ta, julkaisen sen silti)

Helsin­gin uuden yleiskaa­van lähtöko­htana on, että Helsin­gin seu­tu kas­vaa 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 mennessä.

Helsin­gin aikoo keskit­tää asun­to­ja rajo­jen­sa sisälle, jot­ta seudun rakenne ei hajau­tu­isi hal­lit­se­mat­tomasti. Helsingille asukkaiden ahtamis­es­ta alueelleen ei ole kun­nal­listaloudel­lista hyö­tyä, eivätkä nykyiset asukkaatkaan ole riemuis­saan puis­to­jen naker­tamis­es­ta, mut­ta kom­pak­tit euroop­palaiset kaupun­git nyt vain toimi­vat parem­min kuin hajaan­tuneet autokaupungit.

Olisi toinenkin vai­h­toe­hto. Helsin­gin ympärille voisi muo­dostaa puolisen tusi­naa 50 000 – 100 000 asukkaan tytärkaupunke­ja, jot­ka yhdis­tet­täisi­in raideli­iken­teel­lä toisi­in­sa.  Ne oli­si­vat pitkälti omavaraisia palvelu­jen ja työ­paikko­jen osalta. Lähiöistä poiketen niil­lä olisi kun­nolli­nen keskus­ta. Rato­jen var­sille voisi suun­nitel­la pienem­pi­en kylien nauho­ja muu­ta­man tuhan­nen asukkaan pien­talo­val­tai­sista taa­jamista. Täl­laises­sa rak­en­teessa kaup­paan ja koulu­un pää­sisi kävellen – töi­hin vähin­täänkin junal­la. Liiken­netarve pienenisi olennaisesti.

Hyviä pikkukaupunke­ja ovat esimerkik­si Por­voo, Ker­a­va, Jär­ven­pää, Hyvinkää ja Loh­ja. Niitä voisi kas­vat­taa ja rak­en­taa raiteet niiden välille. Espoon ja Van­taan lähiöistä sen sijaan on vaikea enää tehdä omavaraisia kaupunkeja.

Täl­lainen rakenne olisi yhden keskuk­sen mallia parem­pi, mut­ta se on mah­do­ton poliittisesti.

Asu­tuk­sen keskit­tämi­nen tytärkaupunkei­hin tai edes radan­var­ren taa­jami­in ei kel­paa kun­nille, eikä maakun­tali­itol­la ole rahkei­ta näin vah­vaan ohjaukseen.

Esimerkik­si Nur­mi­järvi pyrkii jaka­maan kas­va­van väestön kun­nan eri kolkki­in sen sijaan, että rak­en­taisi yhden keskuk­sen ja sinne raiteet. Kun­nis­sa on mah­do­ton päät­tää, ettei jokin osa kun­nas­ta ”kehi­ty”, vaan jää maa- ja metsätalousmaaksi.

Ker­a­va on tehnyt hyvää kaupunkia, mut­ta kun­nan­ra­jat ovat tulleet vas­taan. Sipoo ja Tuusu­la eivät ole halukkai­ta tuke­maan Ker­a­van kasvua.

Kaupunkiseu­tu­jen maankäytön suun­nit­telulle pitäisi tehdä jotain.

= = =

Eikö eduskun­ta velvoit­tanut Helsinkiä yhteiseen yleiskaavaan Espoon ja Van­taan kanssa? Velvoit­ti, mut­ta ei ker­tonut, kos­ka sel­l­ainen pitäisi tehdä eikä sitäkään, miten kaavas­ta päätetään, jos ollaan eri mieltä. Jos Espoo halu­aa His­tan ja helsinkiläi­sistä se on huono asia, miten riita ratkaistaan? Espoo päät­tää, kos­ka se on Espoos­sa? Mitä yhteistä sel­l­aises­sa yleiskaavas­sa on, jos­ta jokainen kun­ta päät­tää oman alueen­sa osalta?

 

173 vastausta artikkeliin “Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?”

  1. Helsin­gin uuden yleiskaa­van lähtöko­htana on, että Helsin­gin seu­tu kas­vaa 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 mennessä.

    Ilmeis­es­ti olete­taan, että val­tion strate­gia “koko maa pääkaupunkiseudulle” saadaan vietyä läpi.
    Toden­näköistähän se on mut­ta aika järjetöntä.

  2. Onko 600.000 sama kuin koko maa? Ja mis­sä ajas­sa? 2050 on 30 vuo­den päästä. Tarvi­iko siitä olla huolissaan?

  3. Eikös Van­hasen Mat­ti ehdot­tanut jo jotain täl­laista ja tyr­mät­ti­in muis­taak­seni myös tästä suun­nas­ta haihatteluna.

    1. Van­hanen esit­ti, että näitä keskuk­sia olisi olen­nais­es­ti enem­män ja niiden väli­nen liikenne olisi kumipyöräliikennettä.

  4. Asu­tuk­sen keskit­tämi­nen tytärkaupunkei­hin tai edes radan­var­ren taa­jami­in ei kel­paa kun­nille, eikä maakun­tali­itol­la ole rahkei­ta näin vah­vaan ohjaukseen.

    Maakun­nille pitäisi antaa lisää rahkei­ta eten­emäl­lä kohti ns. maakuntamallia.

    Toisek­si, jos ain­oa syy asu­tuk­sen ripot­tamiseen sinne tänne on maan­omis­ta­jien tas­a­puolisem­pi vauras­tut­ta­mi­nen, niin eikö yksinker­tais­in­ta olisi leika­ta täl­lais­es­ta ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta tule­vat kohtu­ut­tomat tuo­tot kokon­aan pois (tai ainakin kohtu­ullis­taa ne).

    Kysymys voi olla myös yhdyskun­ta­su­un­nit­telun osaamisen puut­teista Suomes­sa eikä pelkästään poli­it­tisen päätök­sen­teon rak­en­teel­li­sista ongelmista. 

    Osmo, mikä on mielestäsi se oleelli­nen ero, jon­ka vuok­si Hyvinkääl­lä tai Jär­ven­päässä on saatu aikaan “hyviä pikkukaupunke­ja”, mut­ta Nur­mi­järvel­lä ei?

    1. Osmo, mikä on mielestäsi se oleelli­nen ero, jon­ka vuok­si Hyvinkääl­lä tai Jär­ven­päässä on saatu aikaan “hyviä pikkukaupunke­ja”, mut­ta Nur­mi­järvel­lä ei?

      Yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien vaiku­tus kaavoituk­seen, kun­nan pieni pin­ta-ala ja rautatie.

  5. anonyy­mi: Ilmeis­es­ti olete­taan, että val­tion strate­gia “koko maa pääkaupunkiseudulle” saadaan vietyä läpi.Todennäköistähän se on mut­ta aika järjetöntä.

    Lähin­nä kai kysymys on siitä, että ihmiset nyt vaan muut­ta­vat pk-seudulle vaik­ka julki­nen val­ta tek­isi mitä. Omas­sa tut­tava­pi­iris­säni nyt esimerkik­si on todel­la monia, jot­ka ovat syn­tyneet, kas­va­neet ja opiskelleet maakun­nis­sa, mut­ta viimeistään työelämän haas­teet ovat vetäneet etelään, kos­ka järkevät työ­paikat oli­vat täällä.

    Voidaan kysyä, mik­si maakun­nat sit­ten eivät ole sikäli elin­voimaisia, että työ­paikko­ja riit­täisi kaikille syn­type­r­äisille. Tähän min­ul­la ei ole vas­taus­ta. Min­un on kuitenkin vaikea uskoa, että siinä olisi takana mitään val­tion akti­ivista tai pas­si­ivista maakun­tain kampituspolitiikkaa.

    Lisäk­si toki, kuten täl­läkin blogilla on use­asti todet­tu, suuri osa pk-seudun väkimäärän lisäyk­ses­tä tulee ihan vaan nyky­is­ten asukkaiden tule­vista jälkeläisistä.

  6. Nyt on hyvä sauma tutkia kaupunki­raken­nemalle­ja. 600000 asukkaan sijoit­tamiselle löy­tyy usei­ta järkevän tun­tu­isia vai­h­toe­hto­ja. Väli­neet täl­laisen ana­lyysin tekemiselle ovat jo varsin hyviä. Seudun kun­nat saat­ta­vat olla valmi­it täl­laiseen pohdiskelu­un ja val­ti­ol­ta on saatavis­sa ainakin hyvää tah­toa edis­tää metropolin kehit­tymistä tas­apain­oisek­si ja taloudel­lisek­si dynamoksi.

    Raken­nemalli­vai­h­toe­hto­jen suun­nit­telu on pitkälle liiken­nejär­jestelmä­vai­h­toe­hto­jenkin suun­nit­telua. Toimi­van raide­v­erkon jär­jestämi­nen on avaina­sia ja kri­it­ti­nen tek­i­jä. Kun jo nyt verkon toimivu­udessa on ajoit­tain puut­tei­ta eivätkä meneil­lään ole­vat investoin­nit niitä kor­jaa, vai­h­toe­hto­jen val­in­ta on kak­si­vai­heinen prosessi. 

    Alus­tavia raken­ner­atkaisu­ja on analysoita­va ensin raide­v­erkon toimivu­u­den näkökul­mas­ta. Toiseen vai­heeseen val­i­taan toimivu­udeltaan kelvol­liset ja valin­nan kri­teeristöä laa­jen­netaan moni­in mui­hin tärkeisi­in asioi­hin ( asumisen, ympäristön, palvelu­jen ja elinkeino­toim­into­jen laatu- ja kustannustekijät)

    1. Asun­not 600 000 ihmiselle mak­sa­vat 60 — 80 mil­jar­dia ja tarpeel­liset raidey­htey­det säälit­tävät muu­ta­man mil­jar­dia. Hän­tä ei saisi heilut­taa koiraa.

  7. Tiedän jo, että kehysku­nat kaavoit­ta­vat mielum­min tas­apak­sua omakoti­talo­jen mat­toa kuin tiivi­itä keskusksia. Onko tilanne se, että näille omakoti­talo­ma­toille on enem­män kysyntää?
    Taitaa olla. Ilmeis­es­ti suuri osa kansas­ta ei ole vieläkään tajun­nut, että yksi­ty­isautoilun tule­vaisu­us näyt­tää varsin synkältä.

    Tämä on arvo­val­takysymys: Ovatko kansalaiset itsenäisiä ja vas­tu­ullisia yksilöitä vai päät­täjien huollettavia?

    Jos kat­somme kansalaiset itsenäisik­si ja vas­tu­ullisik­si yksilöik­si, annetaan hei­dän ihan vapaasti muut­taa savipel­loille autoilun varaan. Hei­dän on sit­ten turha valit­taa, kun ben­sa mak­saa miljoo­nia. Itsepähän sinne halusivat.

    Jos kat­somme kansalaiset “kuin pieniksi lap­sik­si” ja päät­täjien tehtäväk­si ajatel­la hei­dän paras­taan, tehdään esim. Soin­in­vaaran kuvailemia tytärkaupunkeja. 

    Tässä taitaa olla kyse kehyskun­tien arvo­maail­mas­ta: Kyl­lä esim. Nur­mi­jär­ven kaavoit­ta­jat var­maan tietävät, että yksi­ty­isautoilun tule­vaisu­us näyt­tää varsin synkältä, mut­ta he katso­vat tehtäväk­seen vain vas­ta­ta kysyn­tään eikä itse ajatel­la kansan parasta.

  8. Jaakolle: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin suurin osa tuos­ta 600.000:sta on maa­han­muut­ta­jia. Lisäk­si syn­tyvyys alueel­la on kuolleisu­ut­ta suurempi.

    Muual­ta Suomes­ta ei ole odotet­tavis­sa suur­ta muuttoaaltoa.

    1. Suurin osa ei ole maa­han­muut­ta­jia, vaik­ka hei­dänkin merk­i­tyk­sen­sä on suuri. Minä uskon maa­han­muu­tos vaimenevan, kun elin­ta­so Virossa ja Venäjäl­lä läh­estyy Suomen tasoa.

  9. anonyy­mi: Ilmeis­es­ti olete­taan, että val­tion strate­gia “koko maa pääkaupunkiseudulle” saadaan vietyä läpi.
    Toden­näköistähän se on mut­ta aika järjetöntä.

    Niin, sel­l­ainen strate­gia, että ihmiset saisi­vat asua siel­lä mis­sä halu­a­vat, on kieltämät­tä aika järjetön.

  10. Suo­mi seu­raa mui­ta Pohjo­is­mai­ta kaupungis­tu­mises­sa, vaikea kuvitel­la että muun­lainen kehi­tys olisi loogista tai edes mahdollista.

    Lap­pi ja Kuusamo elävät matkailun ja kaivosten varas­sa. Met­sä­te­ol­lisu­us keskit­tyy entis­es­tään lähel­lä ran­nikkoa ole­vi­in jalostuskeskuksiin.

    Työelämän luonne muut­tuu myös kaupunke­ja suo­si­vak­si. Maaseudul­la alkaa olla han­kala työl­listää koulutet­tua avioparia. Nykyi­nen maaseudun piilo­tu­ki malli on tilan emän­nän tulovir­ta työkkärin kautta.

    Maaseu­tupoli­ti­ikalla on tehty mitä voiti­in, mut­ta nyt siinä on tul­tu tien päähän. Raken­nemuu­tok­se­na tämä ei ole yhtä rajui kuin 70-luvun alka­es­sa, mut­ta yhtä perus­ta­van­laa­tu­inen. Sil­loin maaseudun jät­tivät suuret ikälu­okat, nyt sen jät­tävät pienet ikälu­okat. 70-luvun alun muut­toaal­los­sa maaseudulle jäneet puolestaan siir­tyvät eläk­keelle ja las­ten­sa luokse. Ihmiset äänestävät jaloil­laan, vaik­ka tuk­i­työtä tar­joaisi terkkari, kir­jas­to ja van­hainkoti. Kau­pal­lisia työ­paikko­ja pysyy elinkelpoise­na kovin vähän.

  11. Mis­tä täl­lainen luku 600.000:sta uud­es­ta asukkaas­ta on kek­sit­ty? Ei ainakaan Helsin­ki täl­laisia määriä pysty sijoit­ta­maan, kun jo nyt asun­to­ja ollaan jyr­simässä keskus­puis­tos­ta ja meren ran­noil­ta. Eihän Helsin­gin tarvitse asut­taa kaikkia suo­ma­laisia, ulko­maalai­sista puhumattakaan.

  12. Voihan sitä Helsin­gin her­rat kokeil­la asun­top­u­lan helpot­tamista käskemäl­lä ihmisiä painu­maan hel­vetti­in Helsingistä, jos se ker­ta on heistä kiin­ni, mis­sä ihmiset asuvat.

    Kepu­laisille tiedok­si, että raa­ma­tus­sa hel­vetti on se loukko jota piti väl­tel­lä, ei Helsin­ki. On men­nyt vähän vuosikym­me­nien var­rel­la sekaisin nämä kaksi. 

    Itse pitäisin kuitenkin lähtöko­htana sitä, että työt ja hor­moni­toim­inta tuo ihmiset kaupunki­in, jos­sa kumpaakin on enem­män. Toki sitä voi syödä jar­rua ja elää nuukasti, mut­ta taitaa silti tul­la ikävä ihmis­ten luokse. Kan­nat­taa myös muis­taa, että Helsin­ki ei ole ain­oa kaupun­ki, joka kerää väkeä. Jos nämä ei riitä, niin aika paha on ruve­ta kil­paile­maan maail­man­markki­noil­la perämet­sistä. Tulee liian kalli­ik­si. Koti­maan markki­nat onkin sit­ten tukos­sa kaiken­lais­es­ta krääsästä. 

    Jot­ta jonkin­laista koti­maista markki­naa syn­ty­isi, niin kulut­ta­jan pitäisi pystyä näkemään tuot­teista mis­sä ne on tehty, ja toki suos­tua mak­samaan muu­ta­ma euro enem­män. Nyt moni suo­ma­lainen brän­di, kuten Pen­tik, rat­sas­taa van­hal­la maineel­la, mut­ta ei suos­tu ker­tomaan mis­sä tuot­teet tehdään. Jos halu­aa pitää maaseu­tua asut­tuna vapaae­htoisin rahan­si­ir­roin, niin kan­nat­taakin ostaa esimerkik­si jouluko­ris­teet vaik­ka sit­ten Tuo­maan markkinoilta.

    Mitä Helsinki­in tulee, niin olisi ruvet­ta­va kil­pale­maan myös itse, eikä kat­soa vain vier­estä, kun muut vievät kir­sikat. Esimerkik­si Kes­ki-Pasi­las­ta pitäisi tehdä niin vetovoimainen, että se kerää yri­tyk­siä niin kehätei­den var­sil­ta kuin myös ulko­mail­ta. Ehkä Kokki­la ja SRV voisi raa­ha­ta kiinalaiskaverin­sa Pietarista. Niil­lähän sitä rahaa on jo liikaakin ja hyvistä sijoi­tusko­hteista pulaa.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­hanen esit­ti, että näitä keskuk­sia olisi olen­nais­es­ti enem­män ja niiden väli­nen liikenne olisi kumipyöräliikennettä.

    Niin­pä, vihe­liäi­nen kylä-/puolue­poli­tikoin­ti esti kehit­tävän keskustelun.
    Soininvaara:
    “Huo­maan, että mieliku­vat vaikut­ta­vat enem­män kuin fak­tat. Tänään taas Hesarin yleisönosas­tol­la on kir­joi­tus, jos­sa annetaan kuva, että keskustelu kaupunki­rak­en­teesta käytäisi­in beton­is­lum­mien ja Van­hasen vihreän auto­hel­vetin välil­lä. Eihän siitä ole kyse, eikä edes siitä, suosi­taanko ker­rostalo­ja tai omakoti­talo­ja, vaan siitä, miten asum­i­nen ker­rostalokaupun­gin ulkop­uolel­la jär­jestetään, autoli­iken­teeseen perus­tu­vas­sa Van­hasen him­melis­sä vain nauhakaupungis­sa, jos­sa liikenne sujuu ratikoil­la ja junilla.

    Pitänee siis min­unkin alkaa nimitel­lä. Asfalt­tikepu­laiset halu­a­vat päällystää uuden­maan asfaltillla.”

    Eipä sovi val­tiomies­lu­okan puheek­si, se on muuten Suomen Keskus­ta, ei kepu. 

    Miten Soin­in­vaara jär­jestäisi suun­nit­tele­mansa kaupunkikokon­aisu­u­den energiantuotannon ? 

    Helsin­gin Ener­gian toim­i­tusjo­hta­jan Sep­po Ruo­ho­sen mielestä kan­nat­taisi selvit­tää voitaisi­inko bio­mas­san kaa­sut­ta­mi­nen tehdä siel­lä mis­sä bio­mas­saa syn­tyy ja syöt­tää se esimerkik­si maakaa­suputk­iston avul­la kor­vaa­maan maakaa­sua Vuosaaren voimalaitoksilla.

    Miten näis­sä uusis­sa kasvukeskuk­sis­sa asia jär­jestet­täisi­in ? Toiv­ot­tavasti on muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin kivi­hi­ili ja öljy. Van­hasen aloit­ta­malle keskustelulle uusi­u­tu­van ener­gian käyt­tööno­to­s­ta nau­ret­ti­in ja Van­has­ta nimitelti­in halkokauppiaaksi. 

    Löy­tyykö mui­ta malle­ja kuin koulukiusaajamoodi?

    1. Nythän suuri osa Uuden­maan haja-asu­tusalueesta läm­mitetään sähköl­lä, eli käytän­nössä melkein koko vuo­den kivihiililauhteella.

  14. Toisin kuin Hyvinkää tai Jär­ven­pää, Nur­mi­järvi on kun­ta jos­sa on usei­ta kyliä. Jo tämä lähtöko­h­ta mis­sä jokaista kylää kehitetään kun­nan tehtävien mukaises­ti eroaa niin paljoa kaupungeista, ettei ole oikein rel­e­vant­tia rin­nas­taa näitä keskenään. Tietysti Klaukkalaa voisi ver­ra­ta Hyvinkääseen ja ihme­tel­lä mik­si siel­lä ei ole junarataa, mut­ta Osmo hyvä niitä ei ole kan­nat­tanut raken­nel­la 15.000 ihmisen keskuk­seen. Lasken­nat ovat jos­sain 40.000 paikkeilla.

  15. Elmo Allén: Niin, sel­l­ainen strate­gia, että ihmiset saisi­vat asua siel­lä mis­sä halu­a­vat, on kieltämät­tä aika järjetön.

    Voi olla, mut­ta kun tuo jär­jet­tömyys on perus­tus­lain suo­jaa­ma 9 §.

    1. Perus­tus­lais­sa ei san­o­ta, että saa vali­ta asuin­paikan mis­tä tahansa ja laskut­taa valin­nan ylimäärtäiset kus­tan­nuk­set muilla.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­not 600 000 ihmiselle mak­sa­vat 60 – 80 mil­jar­dia ja tarpeel­liset raidey­htey­det säälit­tävät muu­ta­man mil­jar­dia. Hän­tä ei saisi heilut­taa koiraa.

    Kaupunki­rak­en­teen arvon­muo­dos­tuk­ses­sa raide­v­erkko on omas­ta pien­estä investoin­tio­su­ud­estaan huoli­maa­ta varsin keskeinen asia — varsinkin jos asukkaat koke­vat sen ansios­ta saa­vansa suju­vu­ut­ta kaupunkielämäänsä.

  17. Ilari Kauko: Jos kat­somme kansalaiset itsenäisik­si ja vas­tu­ullisik­si yksilöik­si, annetaan hei­dän ihan vapaasti muut­taa savipel­loille autoilun varaan. Hei­dän on sit­ten turha valit­taa, kun ben­sa mak­saa miljoo­nia. Itsepähän sinne halusivat.

    Vaik­ka omakoti­talo­mat­to­ja vas­taan on ole­mas­sa hyviä yhteiskun­nal­lisia ja ekol­o­gisia argu­ment­te­ja, tämä yksi­ty­istaloudelli­nen argu­ment­ti ei ihan toimi.

    Olete­taan tilanne, jos­sa öljy lop­puu ja ben­si­i­ni tehdään kivi­hi­ilestä. Pros­es­si nos­taa ben­si­inin verot­toman hin­nan noin euroon litral­ta, ja asian­mukaisten päästö­mak­su­jen (500 e/t) jäl­keen hin­ta on alvei­neen noin 4 e/l (ole­tuk­se­na päästö­jen liki tuplaantuminen).

    Tässä vai­heessa autot kulut­ta­vat toden­näköis­es­ti todel­lisu­udessa noin 5 l/100 km, joten polt­toainekus­tan­nuk­set ovat noin 20 snt/km. Autoilu kallis­tuu siis noin 10 snt/km nykyis­es­tä. Kyl­lähän tämä sat­tuu muu­ta­man satasen kuus­sa kah­den auton per­heessä, mut­ta kun muu­tos tulee pikem­min vuosikym­menis­sä kuin vuo­sis­sa, se ei ole mikään elämän­muo­toa uhkaava.

    Samaan aikaan sen talon sähköläm­mi­tys vie ilmaläm­pöpumpun asen­nuk­sen jäl­keen 15 MWh/a. Tuol­la päästökaup­pahin­nal­la sähkö mak­saa noin 40 snt/kWh, joten läm­mi­tyk­sen sähkölasku pomp­sah­taa nykyis­es­tä 1500 eurosta 6000 euroon. Enem­män se sat­tuu kuin autoilun hinnannousu.

    Ja sit­ten käy vielä niin, että kos­ka niitä savipel­lolle raken­net­tu­ja omakoti­talo­ja on kallis ylläpitää, ja kos­ka sieltä on kallista kulkea, niiden hin­nat laske­vat. Asun­to­jen hin­ta­han muo­dos­tuu ruuh­ka-alueil­la mak­sukyvyn mukaan.

    Tämä kehi­tys voisi olla ikävää ko. alueille nyt rak­en­tavien kannal­ta, mut­ta harvem­pi jak­saa kiin­nos­tua use­am­man vuosikymme­nen aika­janal­la tapah­tu­vista asioista. Ei niil­lä todel­lisu­udessa ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä per­heen taloudellekaan. Nyt on nyt.

    Ihmiset asu­vat siel­lä, mis­sä asun­to­ja on. Siihen voi vaikut­taa vain lupa­poli­ti­ikalla (kaavoitus, koko­vaa­timuk­set, jne.), turha siitä on yksit­täisiä ihmisiä tai hei­dän toiveitaan syyl­listää. Asumisen tiivistämi­nen saat­taa olla niitä asioi­ta, jot­ka ovat enem­män yhteiskun­nan pitkän tähtäi­men etu kuin yksilön väl­itön etu.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tus­lais­sa ei san­o­ta, että saa vali­ta asuin­paikan mis­tä tahansa ja laskut­taa valin­nan ylimäärtäiset kus­tan­nuk­set muilla.

    Olen tätä joskus poht­in­ut. Jos nyt ihan tosis­saan pysähtyy miet­timään, mil­laisek­si maamme talous parin seu­raa­van vuosikymme­nen aikana kehit­tyy, niin ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin luop­ua siitä jalosa ajatuk­ses­ta, että koko maa pide­tään asut­tuna. Siihen ei yksinker­tais­es­ti ole varaa.

    Jos­sain vai­heessa on pakko tode­ta, että kyl­lä, kukin saa asua mis­sä halu­aa, mut­ta jos val­it­see asuin­paikkansa väärin, on ilman teitä, sähköä, koulua, puhe­lin­ta… En usko, että kukaan poli­itikko rohke­nee tätä tänä päivänä myön­tää, mut­ta jos kat­so­taan muu­ta­man vuosikymme­nen aika­jän­teel­lä niin en oikein näe mui­ta vaihtoehtoja.

    Ylipäätään olen huolis­sani siitä, mil­lä me suo­ma­laiset kuvit­telemme elävämme. Teol­lis­es­ta tuotan­nos­ta olemme hin­noitelleet itsemme ulos jo kauan sit­ten. Sitä kuu­luisaa ns. osaamista ei enää kauan myy­dä, kyl­lä Aasi­as­sa koh­ta osa­taan se mikä tääl­läkin, mut­ta sieltä se myy­dään vielä pitkään ulos paljon edullisem­min kuin täältä. Että eläm­mekö me sit­ten sil­lä, että minä myyn Odelle Alepas­sa viikon ruoat ja sit­ten menen K‑kauppaan osta­maan Odelta viikon ruoat? Kau­pan kas­san palkois­tamme sit­ten ote­taan verot, joil­la kate­taan sairaan­hoita­jien ja opet­ta­jien palkat.

    Ei tämä kovin hyvältä kuu­losta. Ker­tokaa, että olen väärässä!

  19. Omakoti­ta­lo on ihmisen paratiisi…:D Kuka edes halu­aa kaupunkei­hin? Kaupungeis­sa on juop­po­ja, narko­maane­ja ja yh-äite­jä! Näetkö koskaan sel­l­aisia rauhal­lisel­la pientaloalueella? 😀

  20. Mik­si kan­nat­taisi rat­sas­taa yhden keskus­tan mallil­la tule­vaisu­u­teen? Jos kaik­ki rak­en­tuu yhden keskus­tan varaan, on kokon­aisu­ut­ta vaikeampi uud­is­taa jous­tavasti tilanteessa, jos­sa uuden­laiset haas­teet tätä edellyttäisivät.

  21. Minus­ta on epäre­hellistä olla miet­timät­tä _miksi_ ihmiset halu­a­vat sinne savipel­lolle lau­ta­parakki­in. Eivät var­masti sik­si, että sieltä on pitkä mat­ka kaikkialle tai että tun­nin työ­matkat suun­taansa autol­la ovat nau­tit­tavia. Aluk­si voisi lähteä miet­timään Nur­mi­jär­ven kaupung­in­jo­hta­jan lausun­toa “juna tuo huumeet”. Kyl­lä se sieltä pienel­lä pohdin­nal­la löytyy.

    Blo­gisti lie­nee siinä oike­as­sa, että poli­it­tista tah­toa tämän tilanteen muut­tamiseen ei löy­dy. On helpom­paa muut­taa savipel­lolle. Kor­jatkaa per­im­mäiset ongel­mat, ja saat­te kun­ta­lais­ten puoles­ta rak­en­taa vaik­ka hel­vetin ison iglun johon väki asutetaan.

    1. poli­it­tista tah­toa tämän tilanteen muut­tamiseen ei löy­dy. On helpom­paa muut­taa savipellolle

      Vielä helpom­paa olisi, jos kun­ta maapoliit6tisia keino­ja käyt­täen jär­jestäisi ton­tin yhtä hal­val­la taa­ja­mas­ta. Mut­ta kun joku sen savipel­lonkin omis­taa, joten…

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­hanen esit­ti huo­mat­tavasti pienem­pi­en taa­jamien mallia ja niiden välille kumipyöräliikennettä.

    Tuos­sa on paljon järkeä. Eli siinä, että pien­ten taa­jamien välil­lä liikenne hoitu pie­nil­lä kumipyöril­lä. Joukkoli­ikenne on tolkut­toman kallista haja-asu­tusaluel­la, joten se tulee min­i­moi­da. Jos raha ei ole riit­tävä syy, niin täsät on tuore väitöskir­ja, jos­sa henkilöau­toli­ikenne todis­te­taan ekol­o­gisim­mak­si vaihtoehdoksi.

    Siinäkin on järkeä, että kaupunki­maista asu­tus­ta raken­netaan lisää kaupunkei­hin. Kaupunki­maisen asu­tuk­sen keskel­lä julkises­ta liiken­teestä saadaan kan­nat­tavaa, eikä siihen tarvitse tuh­la­ta veroeu­ro­ja. Sen vuok­si Ara­bi­an­ran­nan tapaisi­in hölmöi­ly­i­hin ei ole varaa. Kaupun­ki on kaupunkia, eikä kaupun­gin kyl­jessä ole­vaa lähiötä.

    Muual­la Euroopas­sa raken­netaan myös ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen tiivi­itä pien­taloaluei­ta. Ne voidaan liit­tää tehokkalla junay­htey­del­lä keskuskaupunki­in. Se edel­lyt­tää mm. ettei moot­tori­ti­etä raken­neta samaan käytävään radan kanssa, vaan noin 5 — 10 km päähän siitä. Olisi kiva tava­ta se jär­jen Van­taan­jo­ki, joka on piirustel­lut Lah­den oiko­radan ja moot­tori­tien. Hänel­lä ei ole ihan kaik­ki muumit laaksossa.

    Keskustelun has­su puoli on se, että kaik­ki pitävät vain omaa malli­aan täy­del­lisenä. 😉 Kuitenkin kaikille kolmelle asuin­muodolle on tilaus­ta. Noin se toimii muual­la. Sen sijaan Neu­vos­tom­a­llis­ten betoniker­rostalolähiöi­den purku tulee ole­maan kansakun­nalle haaste.

  23. Sep­po Vep­säläi­nen: Nyt on hyvä sauma tutkia kaupunki­raken­nemalle­ja. 600000 asukkaan sijoit­tamiselle löy­tyy usei­ta järkevän tun­tu­isia vai­h­toe­hto­ja. Väli­neet täl­laisen ana­lyysin tekemiselle ovat jo varsin hyviä. Seudun kun­nat saat­ta­vat olla valmi­it täl­laiseen pohdiskelu­un ja val­ti­ol­ta on saatavis­sa ainakin hyvää tah­toa edis­tää metropolin kehit­tymistä tas­apain­oisek­si ja taloudel­lisek­si dynamoksi.

    Mikäpä siinä, mut­ta yksi ihan perusa­sia nyt pitäisi saa­da nois­sa kun­toon: Jos ja kun puhutaan yhä laa­jem­mas­ta raide­v­erkoista, se tarkoit­taa yhä pidem­piä etäisyyk­siä. Tuo taas edel­lyt­tää nopeai­ta raidey­hteyk­siä, jotain sem­moista kuin vaikka­pa R‑juna. Ja jot­ta se raidey­hteys olisi nopea se juna ei voi pysähdel­lä kovin tiheään, eli asemia on hyvin vähän. Mis­tä päästään sit­ten siihen että jotenkin se muukin ja itseasi­as­sa melkein olen­naisem­pi ja matkus­ta­jamääriltään jopa suurem­po lyhyem­pi­en matko­jen liikenne pitäisi hoitaa. Eli tarvi­taan use­am­man tason raideli­iken­net­tä, voi tuo­ta toki läh­estyä niinkin että jotkut osu­udet ovat nopei­ta siir­tymiä ja toisil­la pysähdytään tiivimmin.

    Ei tämä niin etene että piir­retään taas Uuden­maan kart­ta täy­teen viivo­ja, sen kum­mem­pia vaivaa­mat­ta päätä sil­lä että mis­tä raiteista nyt puhutaan. Ja ei tuos­ta muuten par­il­la mil­jardil­la selvitä, ainakaan jos etäisyy­det kasvaa.

  24. Tuli ihan mieleen, että mitähän OS tarkoit­ti sil­lä, että ei saa laskut­taa muil­la, jos halu­aa asua syr­jässä? Las­ten koulukul­je­tus tuli mieleeni. Mitähän muuta?‘Sähkölinjan ja tien sekä lvi-jutut mak­sat, posti nyt kul­kee omia reit­te­jä, eikä yhden immeisen takia kyl­lä kovin iso­ja koukku­ja tee. Apteek­ki, Alko, ter­veysase­ma, ruokakau­pat yms ovat mis­sä ovat. Onko toi koulu­jut­tu nyt keskimäärin iso asia?

    1. Syr­jässä asum­ista tuetaan
      1) koulukul­je­tuk­set, pienet ja kalli­it kyläkoulut
      2) van­hus­ten koti­avun pitkät matka
      3) tiev­erkon ylläpito
      4) Sähköl­lä sama tar­if­fi koko kun­nan alueella
      5) Vesi ja viemäri
      6) posti
      7) Anten­niverkon TV-lähetyk­set, joista kaupunki­lais­tenkin pitää mak­saa, vaik­ka käyt­tävät kaapelia
      8) työmatkavähennykset
      9) julkisen liiken­teen subventointi
      Ja niin edelleen

  25. Ihmiset muut­ta­vat kaupunkei­hin, kos­ka ovat siel­lä onnel­lisem­pia. Vaik­ka maaseudul­la asum­ista yritetään tukea. Ne perus­mall­it, joista krug­man sai Nobelin ennus­ta­vat aika yksinker­taista lop­putu­losta :-). Yllä on joitain asum­i­nen kallis­tuu ske­naar­i­oi­ta. Jos reaali­palkat nou­se­vat jatkos­sa esim 1,5 %, niin palkat tuplaan­tu­vat noin 48 vuodessa jol­loin joku 5 kiloa kohon­neeseen läm­mi­tyk­seen ei ole paljon. Lisäk­si aja­tus että autoilu kallis­tuu 10 snt/ km tuskin on maail­man­lop­pu kaupungis­sa asu­valle, siel­lä niitä kilo­me­tre­jä ei juurikaan ker­ry. Maal­la tämä on toisin. Kehi­tys­mais­sa myös. Jos tui­jot­taisi paljonko keskiver­to palka­nsaa­jan reaalian­siot on Suomes­sa nous­sut viimeisen 10 vuo­den aikana, tämäkään ei ole kovin murheelli­nen luku vaik­ka laman kouris­sa on koh­ta oltu 4 vuotta.

  26. Otsikko kysymyk­seen help­po vas­taus. Sal­li­taan tosi korkei­ta asuin­talo­ja eikä vain 3–5 kerroksisia.
    Kuka niihin halua men­nä, on eri jut­tu (maa­han­tuli­jat= yhteiskun­nan kustantamat)?
    OS:lle lohdu­tuk­sek­si, että nuoriso alkaa olla porukkaa, mikä ei haja-asu­tuk­si­in lähde. Koke­mus­ta on omas­ta takaa. Mun ikälu­ok­ka ja sit­ten se suuri rysäys kun häviää, niin tun­tuu, että sil­loin jen­gi haluu just tota kaupungis­sa olemista. Safkan tuot­ta­jista olen huolis­sani, mut­ta kai sitä ulko­mail­ta saa, ainakin nor­maali­na aikoina, eikä näytä ole­van ainakaan pirun kallista, vielä.

  27. Ilari Kauko: Tässä taitaa olla kyse kehyskun­tien arvo­maail­mas­ta: Kyl­lä esim. Nur­mi­jär­ven kaavoit­ta­jat var­maan tietävät, että yksi­ty­isautoilun tule­vaisu­us näyt­tää varsin synkältä, mut­ta he katso­vat tehtäväk­seen vain vas­ta­ta kysyn­tään eikä itse ajatel­la kansan parasta.

    Luulisin, että toimi­vam­paan ja taloudel­lisem­paan yhdyskun­tarak­en­teeseen voisi päästä ihan taloudel­lisil­la perusteil­la nyky­isil­läkin ben­san hin­noil­la, ilman kansalais­ten hol­hoam­is­filosofi­aa. Kun­ta voisi esimerkik­si laskea infrak­struk­tu­urin kus­tan­nuk­set jotenkin ratio­naalis­es­ti ja laskut­taa asukkaitaan sen mukaan. Epä­suo­tu­isille paikoille raken­net­tu­ja pien­taloalueil­ta tai automar­ket­ti­hankkei­ta ei tarvit­sisi automaat­tis­es­ti subventoida.

    1. Suo­ma­lainen maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö on varsin alkeel­lista ja sik­si se johtaa euroop­palaisit­tain surkeaan yhdyskun­tarak­en­teeseen. Eron voi nähdä, kun lentää Kes­ki-Euroopan yli.

  28. Kaupunki­raken­nekeskustelus­ta näyt­tää uno­htuneen Helsin­gin eteläi­nen vaalipi­iri. Jos Tallinnaan puhkaistaisi­in tun­neli, se toimisi erään­laise­na paisun­tasäil­iönä pääkaupunkiseudulle suun­tau­tu­valle kan­sain­vael­luk­selle. Osa savolai­sista voi muut­taa suo­raan Las­namä­keen, sieltä saisi hal­val­la merinäköala-asunnon.

    Tsaari­naikaisia tavararaitei­ta Suomen­lah­den alitse ei kuitenkaan kan­na­ta viedä, raideleveys vai­h­tuu tule­vaisu­udessa jo Tallinnas­sa. Luoti­ra­ta Riikan kaut­ta Berli­ini­in raken­netaan tietenkin Kes­ki-Euroopan raidevälillä.

    Liikenne on enim­mäk­seen henkilöli­iken­net­tä, miljoona matkus­ta­jaa laivoil­la jo nyt. Yhteys toteu­tu­isi ker­talu­okkaa halvem­mal­la ja tehokkaam­min nopeal­la metroy­htey­del­lä kuin raskaal­la junaradal­la. Pikametro, mat­ka-aika luokkaa 20 min, tek­isi Helsin­ki-Tallinnas­ta todel­lisen kak­soiskaupun­gin ja yht­enäisen työssäkäyntialueen. 

    Metron voisi jatkaa molem­mis­sa päis­sä lentoasemille asti, näin Tallinnan lennu­jaam voisi toimia myös Helsin­ki-Van­taan vara- ja syöttökenttänä.
    Paperir­ul­lat voi las­ta­ta junalaut­taan Vuosaa­res­sa, ne ehtivät hitaam­mal­lakin vauhdil­la Kes­ki-Euroopan markki­noille. Rekkar­al­li kan­takaupungista pitäisi myös siirtää Vuosaareen.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Van­hanen esit­ti huo­mat­tavasti pienem­pi­en taa­jamien mallia ja niiden välille kumipyöräliikennettä.

    Van­hanen esit­ti ihan saman­laista mallia kuin sinä nyt. Sin­unkin mallisi perus­tuu kumipyörille. Por­voos­ta tai Loh­jal­ta ei tul­la rauta­hevosel­la kirkolle. Mul­la asuu kavere­i­ta kum­mas­sakin ja sieltä tul­laan kahdel­la autol­la per per­he joka päivä kirkolle.

  30. Hyviä pikkukaupunke­ja ovat esimerkik­si Por­voo, Ker­a­va, Jär­ven­pää, Hyvinkää ja Loh­ja. Niitä voisi kas­vat­taa ja rak­en­taa raiteet niiden välille. Espoon ja Van­taan lähiöistä sen sijaan on vaikea enää tehdä omavaraisia kaupunkeja. 

    Mitäs sit­ten tehdään, kun ne ihmiset sieltä pikkukaupungeista pakkau­tu­vat aina vaan lähem­mäs Helsinkiä?

    En usko, että nämä kaupun­git oli­si­vat niin omavaraisia, että sieltä liikut­taisi­in vain pari­in lähim­pään naa­purisol­muun. Loh­jan ja Por­voon puo­livälis­sä on nimit­täin Helsinki.

    Liike­toimin­nalle on hyväk­si, että samalle alueelle tulee mah­dol­lisim­man paljon asi­akkai­ta ja näin myös mui­ta yri­tyk­siä. Klassi­nen esimerk­ki on kak­si jäätelöko­jua N metrin mit­taisel­la ran­nal­la: kojut hivut­tau­tu­vat keskelle rantaa, vaik­ka asi­akkaiden kannal­ta paras olisi, että kojut ovat 1/4 etäisyy­del­lä ran­nan reunoista. Tästä seu­raa, että eri­laisia liike­toimin­nal­lisia ja sitä myö­den asumiskeskit­tymiä syn­tyy sel­l­aisi­in paikkoi­hin, jonne on vähän kaikkial­ta yhtä lyhyt matka.

    Jos­sain vai­heessa kaik­ki on taas Helsingis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa, vaik­ka raitei­ta menisi 100 kilo­metrin säteel­lä Uuden­maan ympäril­lä. Ei ole sat­tumaa, että maail­man met­ro­pol­it ovat suurkaupunki­mat­toa eikä pikkukaupunkiverkkoa.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Vielä helpom­paa olisi, jos kun­ta maapoliit6tisia keino­ja käyt­täen jär­jestäisi ton­tin yhtä hal­val­la taa­ja­mas­ta. Mut­ta kun joku sen savipel­lonkin omis­taa, joten…

    Maapoli­it­tiset keinot ovat jo nyt traag­isia Suomes­sa. Kaavoitus­mo­nop­o­li on antanut kun­nille val­lan keinotekois­es­ti pila­ta “maan­omis­ta­jien omaisu­u­den” arvonke­hi­tyk­sen. Tämä pätee niin haja-asu­tusalueil­la kuin taa­jamis­sa. Lisäk­si täysin absur­di lunas­tus­la­ki on saanut aikaan sen että tehtaan­omis­ta­jat silmit­tömästi han­kki­vat rahanteko-käyt­töön esim. maanvil­jeli­jöi­den maita.
    Maa­ta suo­ras­taan haaskataan kos­ka maan­mit­tausleikki­laitos ja val­tu­us­to­jen tehtaan­omis­ta­jille val­it­se­mat usko­tut-miehet järkkäävät hin­nat sym­booliselle tasolle.

    Oikeu­den­mukaisu­us­ta­jun mukaan täl­laises­sa maas­sa, pitäisi myös kajo­ta kaikki­in mui­hin maa­ta vas­taavi­in sijoituk­si­in ja omis­tuk­si­in. Yhtä paljon yhteiskun­ta voisi rikas­tua, säätelemäl­lä ja lunastele­mal­la omis­tus/si­joi­tus-asun­to­ja, kesämökkejä,autoja,pörssiosakkeita,eläkerahastoja.……

    Onko mis­sään muus­sa maas­sa näin tehokkaasti toimi­va oligarkia?

    1. Mon­es­sa Sak­san osaval­tios­sa kaupunki­maista asu­tus­ta saa rak­en­taa vain kun­nan omis­ta­malle maalle. Ei tarvitse lunas­taa, kun voi ostaa.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tus­lais­sa ei san­o­ta, että saa vali­ta asuin­paikan mis­tä tahansa ja laskut­taa valin­nan ylimäärtäiset kus­tan­nuk­set muilla. 

    Tätä voi ajatel­la niinkin, että ihmisil­lä on oikeus vali­ta asuin­paikak­seen Helsin­ki, eikä sitä pidä estää kaavoit­ta­mal­la liian vähän.

  33. jrn:
    Minus­ta on epäre­hellistä olla miet­timät­tä _miksi_ ihmiset halu­a­vat sinne savipel­lolle… Aluk­si voisi lähteä miet­timään Nur­mi­jär­ven kaupung­in­jo­hta­jan lausun­toa “juna tuo huumeet”. Kyl­lä se sieltä pienel­lä pohdin­nal­la löytyy. 

    Kan­nat­taa lähteä tutus­tu­maan Nur­mi­jär­ven Puu­ra­ta ‑nimiseen asun­toalueeseen, a.k.a Nur­mi­jär­ven Mona­co, kos­ka “…kaik­ki tun­tee toisen­sa ja kukaan ei käy töissä.”

    Ne tun­tee toisen­sa hyvin, kos­ka ne vetelee keskenään sätkä­tu­pakkaa ja kiljua siel­lä päivät pitkät.

    Onhan siel­lä tietenkin ihan taval­lis­takin porukkaa, point­ti on se että slum­min saa kyl­lä aikasek­si pienem­mällekin paikkakunnalle.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Mon­es­sa Sak­san osaval­tios­sa kaupunki­maista asu­tus­ta saa rak­en­taa vain kun­nan omis­ta­malle maalle. Ei tarvitse lunas­taa, kun voi ostaa.

    En kyl­lä löy­dä tämän väit­teen tuek­si mitään muu­ta kuin tek­stiä Soin­in­vaaran blogista. 

    Voisitko lait­taa jonkun linkin, mis­tä asia ilmenee?

  35. jlbl:
    Onhan siel­lä tietenkin ihan taval­lis­takin porukkaa, point­ti on se että slum­min saa kyl­lä aikasek­si pienem­mällekin paikkakunnalle. 

    Kuvista päätellen mikään ei viit­taa kovin eri­tyiseen “slum­mi­in”, edes Suomen skaalal­la. Talot on hyvin hoide­tun näköisiä ja pihal­la on alle kym­men­nen vuot­ta van­ho­ja perheautoja.

    Asun­to­jen seinien sisäl­lä toki voi tapah­tua mitä vaan ja joku osa siitä kan­tau­tua uloskin. 

    Joskus aluei­den huono maine kuitenkin perus­tuu enem­män hyvin inhmil­liseen tarpeeseen luo­da sosi­aal­isia raja-aito­ja ja löytää edes joku itseä huonom­pi. Vaik­ka se sit­ten tapah­tusi kär­jistämisen ja stereo­tyyp­pi­en kautta.

  36. Elmo Allén: Niin, sel­l­ainen strate­gia, että ihmiset saisi­vat asua siel­lä mis­sä halu­a­vat, on kieltämät­tä aika järjetön. 

    Halu­atko siis ottaa mallia neu­vos­toli­itos­ta? Propiska-lap­pu­un kir­joitet­ti­in mis­sä sait asua ja oleskel­la. Näitä sosial­is­min vuok­si tehtyjä vapau­den rajoituk­sia pide­tään nykyään ihmisoikeuk­sien loukkauksina.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Syr­jässä asum­ista tuetaan
    1) koulukul­je­tuk­set, pienet ja kalli­it kyläkoulut

    -mihin perus­tuu väite kyläk­oulu­jen kalleud­es­ta, usein van­ho­ja raken­nuk­sia, jol­loin raken­nuskus­tan­nuk­set vielä halpo­ja ? Koulukul­je­tuk­set melko pieni kulu, tar­jo­taan jois­sakin mais­sa (USA) kaikille !
    2) van­hus­ten koti­avun pitkät matka

    - ei olen­nainen kulu maal­lakaan, palkat yms olennaisempi

    3) tiev­erkon ylläpito

    -liikku­vatko teil­lä vain syr­jäseu­tu­jen asukkaat, sitä­pait­si maaseudun ihmiset joutu­vat yleen­sä kus­tan­ta­maan itse paikallistiensä ?
    4) Sähköl­lä sama tar­if­fi koko kun­nan alueella

    -pitäisikö olla eri ? eikö parem­pi kri­teeri olisi etäisyys voimalaitok­ses­ta, joka ei kaupungeis­sa vält­tämät­tä pienem­pi. Päästötön sähkö (vesivoimalaitok­set, ydin­voima) kuten puh­das vesikin (esim. Helsinki-Päijänne)tulee yleen­sä maaseudulta
    5) Vesi ja viemäri

    -haja-asu­tusalueel­la raken­netaan nämä yleen­sä kalli­isti itse
    6) posti
    — pitäisikö postista luop­ua, tai pistää maalaiset mak­samaan siitä enem­män. Käsit­tääk­seni yhteiskun­nan perus­in­fraa jo 1600-luvulla
    7) Anten­niverkon TV-lähetyk­set, joista kaupunki­lais­tenkin pitää mak­saa, vaik­ka käyt­tävät kaapelia

    -kaapelin merk­i­tys piene­nee koko ajan, koh­ta jäänne
    8) työmatkavähennykset

    - edis­tää ihmis­ten työl­listymistä, sitä­pait­si Helsingis­säkin usein pitkät työmatksat
    9) julkisen liiken­teen subventointi

    - suurem­pi kaupungeissa ?
    Ja niin edelleen

    Aika teen­näi­nen luet­te­lo. Kom­men­toin ylle tek­stin sekaan, väit­tei­den väliin.

    1. 1) Kyläk­oulu­jen kalleus perus­tuu siihen, että luokkakoot ovat kovin pieniä eli oppi­lai­ta opet­ta­jaa kohden on vähän. Kuten sanoit, palkat ovat olannaisimpia
      2) Koti­avus­sa hin­taa ei tule benas­ta vaan työa­jas­ta, joi­ka kuluu asi­akkaan luo matkustet­taes­sa. Jos on kolme autet­ta­va van­hus­ta samas­sa rapus­sa, ehtii tun­nis­sa käy­dä aika mon­en luona ver­rat­tuna siihen, että autet­ta­vat asu­vat kym­me­nien kilo­me­trien päässä toisistaan.
      3) Val­tion ylläpitämää tiev­erkkoa on asukas­ta kohden kilo­me­treinä paljon enem­män kuin kaupungeis­sa, jois­sa pääosa on kaupun­gin ylläpitämiä katuja
      4) Sähkön hin­nas­sa voisi mak­saa vaa­di­tu­ista verkkome­treistä jaet­tuna käyt­täjien määrällä.
      5) Vesi ja viemäri ovat kaupunkiseu­tu­jen syr­jäa­su­jien aiheut­ta­ma riesa. Vesi­jo­hdon vetämi­nen isoon ker­ro­taloon tulee asukas­ta kohden paljon halvem­mak­si kuin sen vetämien eril­lään ole­vi­in omakotitaloihin
      6) Posti. En ottanut kan­taa siihen, mitä pitäisi tehdä van siihen, että on kallista
      7) Helsingis­sä ainakin kaape­liv­erkon merk­i­tys kas­vaa koko ajan.
      8) Helsingis­sä ei saa työ­matkas­ta vähen­nys­tä vero­tuk­ses­sa, kos­ka voi men­nä julkisilla
      9) Joukkoli­iken­net­tä ei sub­ven­toi­da kan­takau­paungis­sa yhtään, kos­ka asi­akkai­ta riit­tää, mut­ta kauem­mas men­täessä kyl­lä ja paljon. Joukkoli­iken­netuet vähäli­iken­teisille reit­eille löy­tyvät val­tion budjetista.

  38. Mikko Särelä on kir­joit­tanut: “Toisin kuin kuvitel­laan Helsin­gin kasvu ei nykyään ole suo­ma­lais­ten muut­toa Helsin­gin seudulle.

    Viimeisen kymme­nen vuo­den aikana Suomen sisäi­nen net­to­muut­to on ollut läh­es nolla.”

    Jos näin on, niin selit­tyykö kasvu ain­oas­taan syn­tyvyy­del­lä ja maahanmuutolla?

  39. tpyy­lu­o­ma: Ei tämä niin etene että piir­retään taas Uuden­maan kart­ta täy­teen viivo­ja, sen kum­mem­pia vaivaa­mat­ta päätä sil­lä että mis­tä raiteista nyt puhutaan. Ja ei tuos­ta muuten par­il­la mil­jardil­la selvitä, ainakaan jos etäisyy­det kasvaa.

    Ei tämä sil­läkään taval­la etene, että jätetään piirtämät­tä tarvit­ta­va raide­v­erkko ja ede­tään inkre­men­taalis­es­ti eteen­päin palokun­ta­pe­ri­aat­teel­la. Seudul­la ei ole tehty sit­ten Schmith-Polvisen hyvin analysoitu­ja raide­v­erkko­su­un­nitelmia. Han­keko­htaisia selvi­tyk­siä on kyl­lä vään­net­ty perusteluiksi. 

    Raiteet ja muut väylät ovat siinä mielessä ikäviä tilankäyt­täjiä, että vaa­ti­vat pitk­iä kapei­ta siivu­ja poten­ti­aalis­es­ta “hyötymaankäytöstä”.Oleellisinta jutus­sa on maankäytön ja raide­v­erkon yhteensovittaminen.

    Kun 600000 asukkaan perus­in­vestoin­nin kokolu­ok­ka on var­maan liki 200 mil­jar­dia, sitä kan­nat­taa hie­man suun­nitel­lakin. Suun­nit­telu on hal­paa, virhein­vestoin­nit kalliita.

    Yksi vai­h­toe­hto on tihen­tää raide­v­erkkoa keskeisil­lä alueil­la tehomaankäyt­töä pohjus­ta­maan. Näin säästytään pitk­iltä viivoil­ta pitkin poikin Uuttamaata.

  40. Coun­try­boy: ) van­hus­ten koti­avun pitkät matka
    — ei olen­nainen kulu maal­lakaan, palkat yms olennaisempi

    Liikkuuko se koti­avus­ta­ja paikas­ta toiseen palkatta?

    3) tiev­erkon ylläpito
    ‑liikku­vatko teil­lä vain syr­jäseu­tu­jen asukkaat, sitä­pait­si maaseudun ihmiset joutu­vat yleen­sä kus­tan­ta­maan itse paikallistiensä ?

    No noi­ta yksi­ty­is­teitä ei nyt Uudel­la­maal­la kai kovin paljoa ole. Olen­naisem­min, vaik­ka moot­tori­ti­et ovat aivan absur­din hin­taisi, niin kalleim­mat kilo­metrit per auto syn­tynevät hil­jaisil­la pikkuteil­lä, ilmei­sistä syistä.

    Sähkölle, pos­tille, apteekeille, ja ties mille on eril­laisia hin­noit­telu- ja sijoit­tumis­ra­joituk­sia. Epäilen ettei kokon­aisu­ud­es­ta ole oikein kel­lään kuvaa. Ei siinä mitään että jos­sain van­hal­la maaseudun syr­jäkyläl­lä asum­ista sub­ven­toidaan, ne ihmiset on ollut siel­lä iät ja ajat ja heitä on aika vähän. Mut­ta kun nämä samat tuet tulee myös uusille haja-asutusalueille. 

    8) työ­matkavähen­nyk­set
    — edis­tää ihmis­ten työl­listymistä, sitä­pait­si Helsingis­säkin usein pitkät työmatksat

    Helsingis­sä ei yleen­sä saa mitään työ­matkavähen­nyk­siä jos käy Helsingis­sä töis­sä, ja näin sik­si että alara­ja on iät ja ajat ollut jok­seenkin eurolleen sama kuin Helsin­gin sisäisen lipun hin­ta, has­sua miten nää aina menee näin.

    Työ­matkavähen­nyk­sistä ylipään­sä, lainaan niiden ter­hakkaa puo­lus­ta­jaa Arto Satosta:

    Nimeno­maan työ­matkavähen­nys mah­dol­lis­taa asumisen maaseudul­la tai pikkukaupunkissa, vaik­ka työ sijait­seekin suures­sa kaupungis­sa… Eri­tyis­es­ti lap­siper­hei­den on usein tilaa saadak­seen hakeudut­ta­va kehyskun­ti­in, pienem­pi­in kaupunkei­hin ja maaseudulle, jos­sa neliöitä ja tont­ti­maa­ta saa selvästi halvemmalla.

    Käytän­nössä toi on tont­ti­maan hin­tatu­ki syrjemmällä.

    9) julkisen liiken­teen subventointi
    — suurem­pi kaupungeissa ?

    No itseasi­as­sa ain­oat alueet joil­la joukkoli­ikenne ei juurikaan vaa­di sub­ven­tioi­ta on nimeno­maan suurten kaupunkien tiheästi asu­tut osat. Tyhjät bus­sit mak­saa, ja niitä on pakko ajaa pitkin harvem­paan asut­tu­ja alueitakin kos­ka siel­läkään kaik­ki eivät voi kulkea autol­la, ihan Helsin­gin sisäl­läkin toki.

  41. “1) Kyläk­oulu­jen kalleus perus­tuu siihen, että luokkakoot ovat kovin pieniä eli oppi­lai­ta opet­ta­jaa kohden on vähän. Kuten sanoit, palkat ovat olannaisimpia”

    Olen kat­sel­lut kyläk­oulu­jen henkilökun­ta- ja oppi­las­määriä. Aika yleinen kyläk­oulun koko on noin 60 oppi­las­ta ja 3 opet­ta­jaa. Lisäk­si on yksi keit­täjä-siivoo­ja-talon­mies. Ei koulunkäyn­ti­avus­ta­jia. Eikä oppi­laat­to­mia rehtor­e­i­ta tai kanslis­tei­ta. Henkilökun­taa koulus­sa on täl­löin noin 1 per 15 oppi­las­ta. Ala-asteen opet­ta­jien palkat eivät kovin korkei­ta ole. OVTES-taulukoiden mukaan ala-asteen rehtorin palk­ka on reilut 3000 euroa, ja peru­sopet­ta­jien palkat tätä alem­pia. VATT joskus aikoinaan selvit­ti kyläk­oulu­jen kus­tan­nusero­ja isoi­hin koului­hin. Tulok­se­na oli se, että hyvin pienis­sä kouluis­sa kus­tan­nuk­set oli­vat selvästi isom­mat. Mut­ta ilmeis­es­ti jo esim. 60 hen­gen koulus­sa eroa ei enää samas­sa määrin ollut. Asia on aika ymmär­ret­tävä. Jos on vaikka­pa 20 oppi­las­ta, ei näitä voi 1 opet­ta­ja kaikkia opet­taa, vaan henkilökun­taa per oppi­las tarvi­taan aika paljon. Mut­ta tosi­aan esim. tasol­la 60 oppi­las­ta henkilökun­ta-oppi­las ‑suh­teek­si tulee aika hyvä. Tämä siis koulun tasol­la tarkastel­tuna. Lisäk­si asi­aan vaikut­taa mm. matkaku­lut (sekä oppi­laiden, ruoan yms.), joiden opti­moin­ti on ihan oma lajin­sa ja tilanneriippuvainen.

    Pääkaupunkiseudul­la halv­in­ta peru­sopetuk­sen jär­jestämi­nen on Ker­aval­la. Helsingis­sä ja Espoos­sa kulut ovat yli tuhat euroa per oppi­las korkeam­mat, vaik­ka Ker­aval­la on suurem­mat kul­je­tuskus­tan­nuk­set, kun kuskaa­vat sieltä ruotsinkieliset oppi­laat Sipooseen. Mm. juuri kielisy­istä johtuen koulumatkaku­lut voivat olla yllät­tävän suuret tiheästi asu­tu­il­la seuduil­lakin, jois­sa koulu­ja sinän­sä olisi lähelläkin.

    “4) Sähkön hin­nas­sa voisi mak­saa vaa­di­tu­ista verkkome­treistä jaet­tuna käyt­täjien määrällä.”

    Tuo on erikoinen kan­nan­ot­to. Ei sähköverkos­sa niinkään metrit mak­sa (tai siis toki nekin mak­sa­vat, mut­ta eivät sil­lä tavoin, että se voisi olla yksinään hin­noit­telun peruste jakaa metrit käyt­täjien määräl­lä), vaan suun­nitel­lut mak­simite­hot. Eri käyt­täjät ovat aika eri­hin­taisia sähköverkon kus­tan­nus­rak­en­teen kannal­ta. Joku sähkönkäyt­täjä (esim. tehdas) voi tarvi­ta vaikka­pa tuhatk­er­taisen mak­simite­hon kuin joku toinen (esim. yksit­täi­nen asukas). Verkko mitoite­taan mak­sim­i­tarpeen mukaan. Ja kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat sitä kaut­ta. Pienkäyt­täjän johdot ovat aika eri­hin­taisia per metri kuin mitä isom­malle sähkönkäytölle tarvitaan.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Syr­jässä asum­ista tuetaan

    Tue­taan vas­taavasti ei-syr­jässä asumistakin.

    1. Asum­istuet (kaupunkialueil­la yli 20 % vuokralaista vuokran mak­saa yhteiskun­ta, ja nämä vuokrat ovat vieläpä selvästi korkeampia kuin syr­jäseu­tu­jen harvem­mil­la yhteiskun­nan lasku­un asuvil­la). Käytän­nössä asum­is­tukien varas­sa elävän kan­nat­taa muut­taa palvelu­iden ääreen kaupunki­in, kos­ka yhteiskun­ta mak­saa korkeatkin vuokrat, eikä täl­löin tule samal­la tavoin matkaku­lu­ja kuin syr­jäseudul­la asuessa.
    2. Omis­tusasumisen vero- ja muut tuet (koske­vat enem­män kaupunkiseu­tu­ja, kos­ka asun­to­jen hin­nat korkeampia)
    3. Rak­en­tamisen tuet (ARA:n tuet yms. koske­vat lähin­nä kaupunkiseu­tu­ja, muualle ei ARA:n tuel­la ole viime vuosikymme­nenä juuri rakennettu)
    4. Val­tion toim­into­jen sijoi­tus­poli­ti­ik­ka (toimin­not sijoite­taan lähin­nä kasvukeskuk­si­in, toimin­not syr­jäseuduil­ta lakkautet­tu pos­tia luku­unot­ta­mat­ta (joka monin paikoin enää asi­amiestoim­intaa, jako sen­tään pos­til­la vielä itsel­lään), tukee ei-syr­jässä asumista)
    5. Yhteisöveron jako­ta­pa (Sivu­men­nen sanoen mielestäni on ihan aiheel­lista kysyä, onko oikein että esim. Solid­i­u­min (joka oli yksi kovim­mista yhteisöveron­mak­sajista vuon­na 2011 Suomes­sa) yhteisöverot osoite­taan Helsingille — vain sen takia, että val­tio on sijoit­tanut omaisu­u­den­hoitoyk­sikkön­sä lähelle eduskun­taa, sijain­tipaikas­ta kai edes ainakaan julkises­ti neu­vot­telemat­ta. Yksikön sijain­tipaikkakun­ta saa ainakin kahdek­san­nu­meroiset yhteisövero­tu­lot vuosit­tain, eli niinkin pieni toimen­pide kuin sen alueel­lis­t­a­mi­nen vaikka­pa jonkun syr­jäseudun pikkukun­taan voisi tarkoit­taa kun­nan vero­tu­lo­jen tuplaantumista).

    No, on Tam­perekin saanut nyt 6 miljoo­nan euron vuosit­taisen yhteisöveroruiskeen kiitok­se­na siitä, että Suomen yliopis­toki­in­teistöt päät­ti lait­taa pääkont­torin­sa kaupunki­in. Fir­mas­sa ei kovin mon­taa työn­tek­i­jää ole, kun sen ain­oa tehtävä on omis­taa yliopis­toki­in­teistöjä (muual­la Suomes­sa kuin pääkaupunkiseudul­la ole­vat yliopis­toki­in­teistöt ovat nyt sen hal­lus­sa), jot­ka oli­vat aiem­min val­tion hal­lus­sa. Helsingis­sä vas­taavasti Helsin­gin Yliopis­toki­in­teistöt oli myös ihan merkit­tävä yhteisöveron maksaja.

    Mielestäni on kyseenalaista, että esim. juuri yliopis­toki­in­teistöt ovat merkit­täviä yhteisöveron määrän muo­dosta­jia kun­nille. Ensin val­tio (mukaan lukien syr­jäseu­tu­jen veron­mak­sa­jat) mak­sa­vat ison laskun mm. yliopis­toille, ja sit­ten tästä siir­tyy vuosit­tain miljoonat­u­lot yliopis­toki­in­teistöjä hallinnoivien yhtiöi­den pääkont­tori­paikkakun­nille sen seu­rauk­se­na, kun yliopis­tot yliveloit­ta­vat vuokria, ja yliopis­toki­in­teistöy­htiöt tekevät vas­taavasti reilu­ja yhteisöverotet­tavia voit­to­ja. Kyse on ylimääräis­es­tä tulon­si­ir­rosta yliopis­tokaupungeille, joka näkyy papereil­la jon­ain ihan muu­na (koulu­tusku­luina tms.), mut­ta joka on käytän­nössä tulonsiirto.

  43. hap­po­sai: Halu­atko siis ottaa mallia neu­vos­toli­itos­ta? Propiska-lap­pu­un kir­joitet­ti­in mis­sä sait asua ja oleskel­la. Näitä sosial­is­min vuok­si tehtyjä vapau­den rajoituk­sia pide­tään nykyään ihmisoikeuk­sien loukkauksina. 

    Anteek­si, uno­hdin Inter­we­bin kul­taisen sään­nön: Älä koskaan käytä sarkas­mia, kos­ka aina löy­tyy joku joka ei sitä tajua.

    Min­un point­ti­ni kun oli juuri se, että ihmis­ten muut­to pääkaupunkiseudulle ei ole val­ti­olähtöistä, niin kuin anonyy­mi ihan ensim­mäisessä kom­men­tis­sa yrit­ti väit­tää. Val­tion strate­gia siis ei todel­lakaan ole se, että ihmiset pakkoa­sute­taan tänne, vaan että he muut­ta­vat tänne (tai syn­tyvät ja jäävät tänne) ihan oman hyvän tah­ton­sa mukaises­ti, ja olisi ihan kiva jos heille voidaan asuin­paik­ka tar­jo­ta. Siis sel­l­ainen ihan mak­samme-omat-kus­tan­nuk­semme-hin­tainen. Sik­si siis sarkas­min kaut­ta osoitin kum­mas­telu­ni, mik­si pitää jär­jet­tömänä sitä, että ihmisille pyritään tar­joa­maan asum­ista siel­lä, mis­sä he eniten halu­a­vat asua.

  44. newyork­ista: Voi olla, mut­ta kun tuo jär­jet­tömyys on perus­tus­lain suo­jaa­ma 9 §. 

    Ja samat sanat sarkas­mista. Mut­ta kun olisikin. Perus­tus­lak­i­han ei nyt selvästi näytä val­tio­ta riit­tävästi velvoit­ta­van jär­jestämään asum­is­mah­dol­lisuuk­sia siel­lä, mis­sä ihmiset hin­tata­sos­ta ja muut­toli­ik­keestä päätellen oikeasti halu­aisi­vat asua. Sen sijaan sitä näytetään tulkit­ta­van juuri päin­vas­toin: tue­taan asum­ista siel­lä, mis­sä ihmiset juuri eivät halu­aisi asua.

  45. k kir­joit­ti silkkaa fak­taa ja Aal­to yliopis­ton tutkimus kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­jestä on karua kertomaa:

    ” Kaupungis­sa asum­i­nen ei ole mikään ekoteko. Kaupunki­lainen toki autoilee vähem­män kuin maalainen, mut­ta kaikessa muus­sa hänen hiil­i­jalan­jälken­sä on suurem­pi kuin maal­la asuvalla.

    Tämä käy ilmi Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jan Juk­ka Heinosen ja kiin­teistöli­ike­toimin­nan pro­fes­sorin Sep­po Jun­ni­lan tutkimuk­ses­ta, jos­sa ver­rataan hiil­i­jalan­jälk­iä eri­laisil­la asuinalueil­la koko Suomessa.

    Tulos on, että mitä tiivi­impi asu­tus, sitä suurem­mat hiilidioksidipäästöt.

    “Nyt on val­lal­la usko­mus, että kun­han kaupunki­raken­net­ta saadaan tiivis­tet­tyä, hiil­i­jalan­jäl­ki piene­nee. Aika var­masti voin sanoa, että niin ei tule tapah­tu­maan”, Jun­ni­la sanoo. ”

    Mut­ta kas ihme­tyk­sen kum­mas­tus­ta, Soin­in­vaara ei perustelekaan kaupunki­malle­jaan ilmas­tosy­il­lä vaan rahal­la. Niin­hän se on, ener­gia — rahoi­tus ‑sun muiden fir­mo­jen voitot ovat tärkeämpiä.

    1. Luitko lainkaan tuo­ta tutkimus­ta. Ero joh­tui siitä, että kaupunki­laisil­la on suurem­mat tulot ja sik­si hei­dän oletet­ti­in kulut­ta­van enem­män. Tässä on kak­si virhet­tä. Toinen on se, että olete­taan suurem­pi­en tulo­jen johj­tu­van kaupungis­sa asumis­es­ta. Kahdes­ta samal­la tulota­sol­la ole­val­la maal­la pen­delöin­tialueel­la asu­van hiil­i­jalan­jäl­ki on kyl­lä suurem­pi. Lisäk­si ei ollut tutkit­tu lainkaan kulu­tusko­riten sisältöä, Äkkinäi­nen olet­taisi, että lat­te-vyöhyk­keel­lä asu­vien kulu­tusko­ri olisi palvelu­val­taisem­pi kuin samal­la tulota­sol­la elävän pen­delöin­tivyöhyk­keel­lä asuvan.
      Lisäk­si läm­mi­tyk­sen omi­nais­päästöt oli las­ket­tu aivan väärin. Oletet­ti­in, että sähköläm­mi­tyk­sen lisäämi­nen tuot­taa enem­män vesivoimaa eikä otet­tu huomioon sitä, että kaukoläm­pö on sähkön­vu­tuotan­non jäteläm­pöä, jota ei aje­takaan mereen.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Vesi ja viemäri ovat kaupunkiseu­tu­jen syr­jäa­su­jien aiheut­ta­ma riesa. Vesi­jo­hdon vetämi­nen isoon ker­ro­taloon tulee asukas­ta kohden paljon halvem­mak­si kuin sen vetämien eril­lään ole­vi­in omakotitaloihin

    Var­maan tulee halvem­mak­si, mut­ta haja-astusalueel­la/syr­jäseudul­la sen mak­saa omako­ti­a­su­ja itse. Ker­rostalois­sa muuten vedenku­lu­tus on noin 1.5‑kertainen omako­ti­a­su­jaan ver­rat­tuna (160 vs 120 l/pv).

    Itse mak­san vuosit­tain mak­su­ja kahdestakin paikallisti­estä. Eivät ne mitään harv­inaisuuk­sia ole Uudel­la­maal­lakaan, kuten joku epäili täällä.

  47. Kyl­lä Soin­in­vaarakin lukee nyt Heinosen ja Jun­ni­lan tutkimus­ta tarkoituk­sen­mukaises­ta, kyl­lä puh­taal­la maaseudul­la asu­van hiil­i­jalan­jäl­ki oli pienin. Mitä tulee espoolaisu­u­teen, niin kyl­lähän sen hiil­i­jalan­jäl­ki olikin suurem­pi jonkin ver­ran ko. tutkimuk­ses­sa. Helsingis­sä ilmeis­es­ti har­raste­taan ulko­maan­matkailua ja muu­ta kulut­tamista enem­män yms life style tek­i­jöitä on. Ko. tutkimuk­ses­sa tiet­tävästi ei otet­tu huomioon myöskään rak­en­tamisen suur­ta hiil­i­jalan­jälkeä Helsingis­sä. kun tehdään beton­ista, lasista ja asfalt­tia kuluu nousee hiil­i­jalan­jäl­ki suurek­si. Jos helsin­gin tavaraku­lu­tus ja rak­en­t­a­mi­nen huomioidaan, nos­taa se tiet­tävästi helsinkiläisen hiil­i­jalan­jäl­jen noin kaksinkertaiseksi.

    1. En tiedä, onko tässä varsi­naista erim­ielisyyt­tä. Maal­la aidosti asu­van ja siel­lä työn­sä tekevän hiil­i­jalan­jäl­ki on var­masti pienin. Sil­lä asial­la ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, pitääkö kaupun­git rak­en­taa tiivi­isti vai hajkaute­tusti. Kun puhumme kaupunkien tiivistämis­es­tä, pitää ver­ra­ta pen­delöi­jien ja kan­takaupungis­sa asu­vien hiil­i­jalan­jälkeä. Heinonen ja Jun­nil itsekin myön­tävät, että rikas pen­delöi­jä on pahin.

  48. Kri­ti­ikkiä soin­in­vaar­alaisille ja niille läheisille visioille tule­vaisu­u­den Helsingistä

    Metrop­o­li­selvi­tys­tä tekevä Ker­a­van enti­nen kaupung­in­jo­hta­ja Rolf Paq­valin tote­si juuri muu­ta­ma päivä sit­ten, ettei hän usko metropo­lia tule­van ilman maa­han­muut­toa. Paq­valin­in arvion mukaan kasvus­ta 3/4 tulee maa­han­muu­tos­ta. Tilas­tokeskuk­sen kasvuen­nus­teet ovat anta­neet vas­taa­van suun­taisia arvioi­ta. Samaa on ennus­tanut (ja toivonut) enti­nen väestörek­istikeskuk­sen yli­jo­hta­ja ja sisäasian­min­is­ter­iön kansli­apääl­likkö, nykyi­nen Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Rit­va Viljanen.

    Toiv­ot­tavasti mah­dol­lisim­man moni kat­soi eilisen Ylen doku­ment­tipro­jek­tin siivoo­jien ase­mas­ta nykypäivän Suomes­sa. Siinä esimerkkiä mata­la­palkkaisen työperäisen maa­han­muu­ton todel­lisu­ud­es­ta. Min­imi­pal­ka­lla on siiv­ot­ta­va 30 hotel­li­huonet­ta päivässä. Jos ei onnis­tu tai jos val­i­tat, niin tuos­sa on ovi. Siivous­fir­man kädet ovat sido­tut, kos­ka hin­ta on merkit­tävin kil­pailu­valt­ti. Doku­mentin siivoo­jista val­taosa oli ulko­mail­ta. Nöyriä ja alis­tu­via naisia. Use­ampi siivosi lak­isääteisel­lä ruokatun­nil­laankin, kos­ka ei muuten suo­ri­u­tu­isi määrä­tys­tä urakas­ta. Tästä ylimääräis­es­tä työa­jas­ta hän ei saa kuitenkaan palkkaa, kos­ka lain­säädän­tö estää sen. Työn­tek­i­jöitä pyritään myös kier­rät­tämään, jot­tei tarvitse mak­saa lisiä. Uusi työn­tek­i­jä on toiv­ot­tavampi kuin työtä yli kolme vuot­ta tehnyt. Van­hem­mat suo­ma­laiset työn­tek­i­jät koetaan ongel­mallisik­si, kos­ka he ovat paljon tietoisem­pia oikeuk­sis­taan ja myös vaa­ti­vat niitä hanakammin.
    Työ­nan­ta­ja tuskin pystyi pidät­telemään nau­ru­aan, kun häneltä kysyt­ti­in näistä epäkohdista. 

    Islami­lai­sista maista ja Afrikas­ta tule­va human­i­taari­nen maa­han­muut­to taasen johtaa aut­ta­mat­tomasti seg­re­gaa­tioon ja ghet­tou­tu­miseen. Tätä ei ole pystyt­ty estämään mis­sään. On hai­hat­telua kuvitel­la, että Helsin­ki voisi löytää tähän jonkin kaik­il­ta muil­ta kadok­sis­sa olleen viisastenkiven.

    Tilas­tokeskuk­sen selvi­tyk­sen mukaan reilusti yli puo­let suo­ma­lai­sista halu­aa elää omakoti­talos­sa. Ympäristöpoli­ti­ikkakeskuk­sen asukas­barometri 2010:n kyse­lyn perus­teel­la yli 10,000 asukkaan taa­jamien ker­rostaloa­su­jista n. puo­let haaveilee muu­tos­ta omakotitaloon.
    Tätä tukee saman selvi­tyk­sen kyse­ly, jon­ka perus­teel­la rauhal­lisu­us, melut­to­muus ja luon­nonympäristö ovat tärkeimpiä omi­naisuuk­sia, joi­ta suo­ma­laiset asun­noltaan ja asuinympäristöltään toivo­vat. Tiivistä yhteiskun­taraken­net­ta (yksi tar­jo­tu­ista ruk­sit­tavista vai­h­toe­hdoista) piti merkit­tävänä niin pieni osa vas­taa­jista, että se ei rek­isteröidy pdf-tiedos­ton graafilla.
    Merkit­tävimp­inä ei-toiv­ot­tuina omi­naisuuksi­na pidet­ti­in liiken­teen aiheut­tamia häir­iöitä, asuinalueen tur­vat­to­muut­ta ja asuinympäristön likaisu­ut­ta. Vas­ta näi­den jäl­keen tuli palvelu­iden vähäisyys. Vielä paljon harvem­malle on tärkeää taidenäyt­te­lyi­den, trendikkäi­den rav­in­toloiden tai oop­per­an läheisyys.

    Todel­lisu­us ja toiveet kohtaa­vat. Omakoti­taloa­su­jista 60%-80% koki asu­vansa toivo­mansa kaltaises­sa rauhal­lises­sa ympäristössä (tärkein val­in­takri­teeri), ker­rostaloa­su­jista vain n. 40%.
    Sama kos­kee toista tärkeää val­in­takri­teer­iä eli tur­val­lisu­u­den tun­net­ta. Kaikkein tur­vat­tomim­mik­si asuinalueen­sa koke­vat suurten taa­jamien ker­rostaloa­su­jat. (Tämä ei muuten tule Helsingis­sä suinkaan vähen­emään human­i­taarisen maa­han­muu­ton jatkues­sa nykyisellään.)
    Pel­loille raken­ne­tu­il­la pien- ja riv­i­taloalueil­la asu­vat ovat keskimääräistä tyy­tyväisem­piä asuinympäristöön­sä. Pel­lolle raken­net­tu lähiö voi näyt­tää tältä, Van­taan Kar­tanonkos­ki, raken­net­tu Back­ak­sen kar­tanon pelloille.

    Selvi­tys­ten perus­teel­la suo­ma­laiset ovat suun­nilleen yhtä onnel­lisia maaseudul­la ja kaupungeis­sa. Tulos on sikäli merkit­tävä, kos­ka maaseudul­la asu­vien sosioekonomi­nen ase­ma on keskimääräis­es­ti heikom­pi. Kyse­ly­jen perus­teel­la (mm. Sitran Maamerk­it ‑barometri) elämä maaseudul­la on stres­sit­tömäm­pää ja luon­non­läheisem­pää. Tämä tasaa eroa (ja onnel­lisu­us on paljolti toki myös geeneis­sä). Itse maaseudul­la asuneena voin sanoa, ettei kaupungista esimerkik­si löy­dä sel­l­aista onnen tai rauhal­lisu­u­den lähdet­tä, mitä ovat lenkit vapaana juok­se­van koiran kanssa tai kurkien seu­raami­nen nevan reunal­la auringon noustes­sa keskiyön lyhyen pimeän het­ken jälkeen.

    Luon­non­läheisyys ei ole vain new age ‑henkistä fiilis­te­lyä. Evoluu­tiop­sykolo­gian tutkimuk­sista tun­netaan vihreän kasvus­ton ja veden näkemisen posi­ti­ivi­nen vaiku­tus ihmiselle. Nämä ovat olleet his­to­ri­as­sa posi­ti­ivisia tun­nis­tei­ta elinkelpoiselle ympäristölle, ja niihin on syn­tynyt posi­ti­ivi­nen vaste. Tätä on tutkit­tu ja näyt­töä on run­saasti. Kehotan luke­maan Richard Louv:n teok­sen Last Child in the Woods: Sav­ing Our Chil­dren From Nature-Deficit Dis­or­der ja kysymään itseltään sen jäl­keen, vieläkö soin­in­vaar­alainen visio yhdyskun­tarak­en­teesta kiehtoo.
    Tämä ei tarkoi­ta vain sitä, että vierekkäis­ten ker­rostalo­jen sisäpi­hal­la on kak­si istutet­tua puu­ta ja kah­den kilo­metrin päässä betoniym­päristöstä on keskus­puis­to, johon joskus, jos ehtii, jos jak­saa, men­nä lenkille vaan kyse on yleisem­män jatku­van elinympäristön vihrey­destä. Tutkimuk­sis­sa on selvitet­ty, että esimerkik­si koulun­pihan muut­ta­mi­nen vihreäm­mäk­si paran­taa havait­tavasti koulu­vi­ihtyvyyt­tä ja vähen­tää käytöshäir­iöitä. Itse voin oma­l­ta kohdal­ta tode­ta tämän lap­su­ud­es­ta, jos­sa maaseu­tupitäjän päiväkodin val­ta­van kokoinen piha-alue mar­japen­saineen, ruusu­pen­saineen, ome­na­puineen, kiipeily­puineen, las­ten jalka­pal­lo­kent­ti­neen, kein­uineen oli sat­u­mainen ympäristö. Yhtäkään sel­l­aista et löy­dä Helsingistä.

    Luon­non­läheisyy­den kaipu­u­ta suo­ma­laisil­la meille eri­tyis­es­ti toden­näköis­es­ti korostaa kansal­lis­ro­man­ti­ikkamme vaiku­tus kansan­lu­on­teeseemme. Vain n. 65%:n urban­isoi­tu­misas­teemme on euroop­palaisit­tain hyvin poikkeuk­selli­nen. Eikä sitä selitä vain pitkät etäisyy­det, sil­lä Ruot­sis­sa urban­isoi­tu­misas­te on n. 85%. Myös kesämökki­har­ras­tuk­semme on laa­ju­udeltaan uniikkia.

    Jos halu­at urbaanin ympäristön, jos­sa on lähiym­päristössä vihre­itä puis­toaluei­ta, puiden reunus­tamia bule­varde­ja, las­ten leikkikent­tiä (Kata­janokalla ei ole yhtäkään suurem­paa?), tilavia koira­puis­to­ja omine aitauksi­neen suurem­mille ja pienem­mille koir­ille, skeit­tipuis­to­ja, jalka­pal­lo­kent­tiä, virk­istyskäyt­töön rauhoitet­tu­ja rantakaistalei­ta, riit­tävän suuria koulun­piho­ja ja päiväkodin piho­ja, ajaudut väistämät­tä tör­mäyskurssille soin­in­vaar­alaisen tiivi­in yhteiskun­tarak­en­teen vision kanssa.

    Esimerkik­si laut­tasaare­laisia on syytet­ty nim­by­ilystä, kos­ka he eivät enem­mistöltään halua yhtään nyky­istä tiivi­im­pää yhteiskun­taraken­net­ta. Viitat­en kyse­ly­tutkimuk­si­in suo­ma­lais­ten asum­is­pref­er­ens­seistä nim­bystä tulee nia­by, not in any­one’s backyard.

    Tätä ‘nia­by-henkeä’ vas­ten soin­in­vaar­alainen visio aset­tuu. Se halu­aa rak­en­taa yhdyskun­taraken­net­ta, jota ihmiset tutk­i­tusti eivät halua ja jos­sa ihmiset tutk­i­tusti eivät viihdy kovin hyvin. Voidaan toki tode­ta, että jos ihmiset eivät halu­aisi, he eivät ostaisi ja asun­to­jen kysyn­tä täten todis­taa päin­vas­taista. Niukku­ud­es­ta johtuen kysyn­nän kokon­ais­määrää on toisaal­ta vaikea arvioi­da ja Helsinkiä voi tämän osalta ver­ra­ta Turun seu­tu­un ja pää­tyä toisen­laisi­in johtopäätök­si­in. Myös kaavoitus­ratkaisu­jen merk­i­tys on keskeinen. Jos ei kaavoite­ta vai­h­toe­htoa B, ja tar­jo­taan vain A:ta, niin on epälo­ogista väit­tää ihmis­ten ostaes­sa A:ta sen todis­ta­van, että eivät he B:tä olisi halunneetkaan.

    Ylipään­sä visioiden rak­en­telu vuo­teen 2050 on paljolti pil­vi­in rak­en­telua. Vuo­den 1970 tietoy­hteiskun­tavi­sio vuodelle 2010? Soin­in­vaar­alaisu­udessa kaiken oikeut­ta­va, ihmis­ten asuin­mukavu­ut­ta tärkeämpi, perus­ta on CO2-päästö­jen vähen­tämi­nen. Sik­si ja etenkin sik­si nelipyöräi­nen liikenne on kirosana. Sik­si ihmiset pitää saa­da maaseudul­ta ja kaupunkien laita­mil­ta tiivi­iseen kaupunki­in. Jos viihtyvät haja-asu­tuk­ses­sa nykyisel­lään liian hyvin, niin kek­sitään esimerkik­si vero­ja tai mak­su­ja, jos olisi hie­man vähem­män viihtyisää.
    Mut­ta kuka osaa esimerkik­si sanoa, mil­laisia akku­ja sähköau­toi­hin kyetään kehit­tämään seu­raavien 40 vuo­den aikana? Kuin­ka edullisia ja ympäristöys­täväl­lisiä ne saat­ta­vat sil­loin olla? Entä etä­työn mah­dol­lisu­udet vuo­den 2050 tietotekni­ikalla? Sil­loin koko vision perus­ta voi tun­tua ei niinkään vähän hölmöltä ihmis­ten oireil­lessa epä­muka­van tiivi­is­sä ja luon­not­tomis­sa asuinympäristöis­sään, monikult­tuuris­ten ris­tiri­ito­jen ollessa lisäk­si yhä vail­la ratkaisua, jot­ka molem­mat kehi­tys­su­un­nat ylhäältäpäin sanel­lul­la poli­ti­ikalla ohjat­ti­in enem­mistön tah­don vastaisesti.

    1. On ihan hyvä, jos ihmiset elöävät maal­la, vil­jelevät itse ruokansa ja läm­mit­tävät puul­la. Ongel­ma on, jos eletään kaupungis­sa ja matkuste­taan yök­si maalle nukku­maan. Tämän vält­tämisek­si kaupunki­rak­en­treen pitäisi olla tiivi­impi, mut­ta se ei tarkoi­ta, etteikö ihmi­nen saisi asua ja elää maal­la, jos siitä elämän­muo­dos­ta pitää ja sen anta­maan elin­ta­soon tyy­tyy. Mitä tiivi­im­min raken­namme kaupnkimme, sitä enem­män jää oikeas­ta maaseu­tua niille, jot­ka halu­a­vat elää ja asua maalla.

  49. Coun­try­boy: Ker­rostalois­sa muuten vedenku­lu­tus on noin 1.5‑kertainen omako­ti­a­su­jaan ver­rat­tuna (160 vs 120 l/pv).

    Helsingis­sä vesi­laitos on huolis­saan, kun vedenku­lu­tus on niin vähäistä: kun vesi ei kier­rä tarpeek­si putkissa, sinne ker­tyy kalkkia tms. Tosin kyl­lä ker­rostalois­sakin on iso­ja ero­ja, naa­pu­ri­talos­sa kulu­tus voi olla tuplas­ti isom­paa. Jotkut pesey­tyvät useammin 😉

  50. Tai sit­ten se ongel­ma oli, että jätevedestä tulee liian kon­sen­troitunut­ta, kun ei vet­tä juok­sute­ta tarpeeksi.

  51. Kaupungis­sa asu­jana on todel­la vaikeaa päästä edes lähelle maaseudul­la asu­vien hiil­i­jalan­jälkeä. Maal­la talot läm­peää hyvin usein puul­la, kaikissa talois­sa on ainakin toise­na läm­mön­läh­teenä puu, uusis­sa tai saneer­at­tavis­sa nyky­isin yhdis­telmä puu ja läm­pöpump­pu. Jo se tekee hur­jan eron Helsin­gin hiililäm­pöön. Samoin vaikka­pa katu- ja main­os­val­o­jen turha tuh­laus on maal­la vähäisempää

    Bio­jät­teen kom­pas­toin­ti on ker­rostalois­sa läh­es mah­do­ton­ta, maal­la taas sään­tö. Muu­toinkin maaseu­tu­mainen asum­i­nen tuot­taa jätet­tä paljon vähem­män, jät­teen kuskaus kym­meniä kilo­me­tre­jä Ämmän­suolle aiheut­taa melkoisen hiilijalanjäljen. 

    Maasedul­la asumiseen kuu­luu myös pien­imuo­toinen mut­ta sitä hiil­i­jalan­jälkeä pienen­tävä ruuan oma­toimi­nen tuot­ta­mi­nen (kasvi­maat, mar­japenssat ym) ja luon­nonan­timien (sienet, mar­jat, kalat) keräily.

    Maaseu­tu­a­sumiseen ei kuu­lu myöskään tolku­ton lente­ly sen enen­pää työn kuin vapaa-ajan vuok­si. Ei se ero siis pelkästä tulota­sos­ta johdu, vaan myös maaseudul­la asu­vien huo­mat­tavasti kaupuk­i­laisia vihreäm­mästä elämänasenteesta.

  52. Omas­ta mielestäni yksi kiin­nos­tavim­mista ja ajatuk­sia herät­tävim­mistä Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­sista oli se, mis­sä las­ket­ti­in jalka­käytävien ja pyörätei­den hiilid­iok­sid­i­taset­ta, ja ver­rat­ti­in sitä mui­hin liiken­nemuo­toi­hin. Lop­putu­los oli se, että kevyen liiken­teen väylät oli­vat erit­täin epäym­päristöys­täväl­lisiä. Kun huomioiti­in sekä väylien rak­en­t­a­mi­nen, asfal­toimi­nen yms. sekä kevyi­den liiken­neväylien yöaikainen valais­tus (näitä koske­vat luke­mat oli han­kit­tu kaupungeil­ta), ympäristö­jalan­jäl­ki liiken­nöi­tyä henkilök­ilo­metriä kohti oli aika huikea.

    Se lait­toi aikoinaan ajat­tele­maan sitä, että urbaan­it hyvin peruste­tut ja asfal­toidut väylät eivät ole mitään onneloi­ta ympäristönäkökul­mas­ta, eikä varsinkaan hiil­i­taseen näkökul­mas­ta. Valaise­ma­ton hiekkatie on aivan toisen­lainen ympäristö­vaiku­tuk­sil­taan (paljon vähäisem­pi). Pahimpia ympäristö­taseen kannal­ta ovat moot­toritei­den, kehätei­den ja vas­taavien tyyp­piset väylät. Jo ilman liiken­net­tä niistä aiheutuu melkoiset päästöt, johtuen rak­en­tamisen aiheut­tamista huikeista päästöistä. Mut­ta nuo asi­at usein jätetään huomioimat­ta ver­rat­taes­sa esim. per­in­teistä maaseu­tua (jos­sa tiet ovat huo­mat­tavasti kevyem­piä) ja urbaane­ja alueita.

    Metronkin päästölaskel­mat ovat aika eri­laiset, jos ver­tail­laan käytö­naikaisia päästöjä (metrol­la hyvät) tai koko elinkaaren aikaisia (huomioiden kallion­louhin­ta ja sen ympäristövaikutukset.

  53. eemil:

    k kir­joit­ti silkkaa fak­taa ja Aal­to yliopis­ton tutkimus kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­jestä on karua kertomaa:

    ” Kaupungis­sa asum­i­nen ei ole mikään ekoteko.

    Mut­ta kas ihme­tyk­sen kum­mas­tus­ta, Soin­in­vaara ei perustelekaan kaupunki­malle­jaan ilmas­tosy­il­lä vaan rahal­la. Niin­hän se on, ener­gia – rahoi­tus ‑sun muiden fir­mo­jen voitot ovat tärkeämpiä.

    Käy hei Eemil tuol­la vilkaise­mas­sa: kyseistä tutkimus­ta on ruodit­tu täl­lä blogilla ihan omis­sa 133-kom­ment­tises­sa ja 174-kom­ment­tises­sa säikeis­sään. Jälkim­mäisessä säi­keessä piipahti itse tutkimuk­sen tek­i­jä Heinonenkin toivo­mas­sa luk­i­joi­ta oma­lle blog­itek­stilleen — ilmeisen huonol­la men­estyk­sel­lä (nol­la kommenttia).

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tus­lais­sa ei san­o­ta, että saa vali­ta asuin­paikan mis­tä tahansa ja laskut­taa valin­nan ylimäärtäiset kus­tan­nuk­set muilla. 

    Ei san­o­ta, mut­ta kyl­lä niin tapah­tuu. Per­sauki­nen hevonku­us­es­ta halu­aa muut­taa kaupunki­in. Tulee, saa asun­non ja vielä sos­sus­ta rahat elämiseen. Eikä kukaan voi estää.
    Eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jat siir­tyvät Helsinki­in, Turku­un ja Tam­pereelle, vaik­ka taipaleen­sa Suomes­sa jos­sakin peräkylässä aloittaisivatkin.
    Keskuk­si­in vetää suku­laiset, ystävät ja mahdollisuudet.

  55. Onko­han mis­sään “maas­tokart­taa”, jos­ta näky­isi asukasti­heys ja työ­paikkati­heys Helsin­gin seudulla.

    Tal­laisen asu­tuk­sen ja työ­paikko­jen yhdyskun­takar­tan perus­teel­la olisi paljon helpom­pi hah­mot­taa ja ottaa kan­taa asiaan.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­ma­lainen maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö on varsin alkeel­lista ja sik­si se johtaa euroop­palaisit­tain surkeaan yhdyskun­tarak­en­teeseen. Eron voi nähdä, kun lentää Kes­ki-Euroopan yli. 

    Tuos­ta olen täysin samaa mieltä. 😀 Kun­tien maan­omis­tus pitää kieltää välit­tömästi, niin touhu­un saadaan joku tolkku.

  57. Elmo Allén: Ja samat sanat sarkas­mista. Mut­ta kun olisikin. Perus­tus­lak­i­han ei nyt selvästi näytä val­tio­ta riit­tävästi velvoit­ta­van jär­jestämään asum­is­mah­dol­lisuuk­sia siel­lä, mis­sä ihmiset hin­tata­sos­ta ja muut­toli­ik­keestä päätellen oikeasti halu­aisi­vat asua. Sen sijaan sitä näytetään tulkit­ta­van juuri päin­vas­toin: tue­taan asum­ista siel­lä, mis­sä ihmiset juuri eivät halu­aisi asua.

    Sarkas­mi taisi olla tässä tapauk­ses­sa koepallo:

    http://urbaanisanakirja.com/word/koepallo/26108/

  58. Entä Osmo jos kom­pro­missi­na raken­netaan kaupun­ki niin että liiken­neväylät ja valais­tus min­i­moidaan? Ihmiset kulk­i­si­vat kävellen, pyöräl­lä tai tiivi­in kevyen raideli­iken­teen avulla.

    Nukku­malähiöi­den pien­taloa­su­jia voisi kiusa­ta uudel­la “Osmo-verolla”…:D

  59. Ihmisiä ei tarvit­sisi asut­taa jos rak­en­t­a­mi­nen olisi kaavoituk­ses­ta vapaa­ta. Luon­non­la­ki kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta jär­jestäisi kaikille sopi­van hin­taiset asun­not ja muut raken­nuk­set käytän­nöl­lisiltä paikoil­ta ja sopi­vaan hintaan.

    Kun­nat ja val­tio voisi­vat jär­jestel­lä tarvit­tavia putkia, teitä ja kaapelei­ta. Sehän on niit­ten, varsi­nainen jo uno­htunut tehtävä, johon veroa ja käyt­tö­mak­sua kuitenkin kovasti maksetaan.

    Ongelmia ja ainaista raha­pu­laa syn­tyy, kun virkamiehet ja vähän poli­itikotkin, luon­nol­lis­es­ti kyl­lä halu­a­vat suo­jel­la ja lisätä omaa toimeen­tu­loa ja val­taa. Suo­mi on nyt kuin mopo jota on kor­jat­tu liian mon­ta ker­taa, met­al­li on väsynyt.

  60. KariS: Maaseu­tu­a­sumiseen ei kuu­lu myöskään tolku­ton lente­ly sen enen­pää työn kuin vapaa-ajan vuok­si. Ei se ero siis pelkästä tulota­sos­ta johdu, vaan myös maaseudul­la asu­vien huo­mat­tavasti kaupuk­i­laisia vihreäm­mästä elämänasenteesta.

    Ai ettäkö maaseudun ihmiset eivät matkustele? Ne väit­teet joi­ta tääl­lä on kir­joitet­tu maaseudun ihmis­ten ekol­o­gisu­ud­es­ta kos­kee enim­mäk­seen eläkeläisiä. Työikäiset lap­siper­heet maal­la tuh­laa­vat ja kulut­ta­vat ener­giaa huvei­hin­sa siinä mis­sä kaupunki­laiset, ja sen lisäk­si aja­vat autol­la kaikkialle. Sinkku­na elämi­nen maal­la taas on aika tuskas­tut­tavaa kun vapai­ta kump­panei­ta joiden kanssa viet­tää “koti-ilto­ja” on vaikea löytää.

  61. eemil:
    k kir­joit­ti silkkaa fak­taa ja Aal­to yliopis­ton tutkimus kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­jestä on karua kertomaa:

    Maalais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki saadaan pienen­emään entis­es­tään kun­han vain lakkaute­taan aluetuet. Kuten tääl­lä on jo san­ot­tu, hiil­i­jalan­jäl­jen pienu­us johtuu siitä, että maal­la asuu kaupunkei­hin ver­rat­tuna köy­hää sakkia.

    On se kum­ma kun joka­toises­sa puheen­vuorossa paukutel­laan henkse­leitä alhaisen hiil­i­jalan­jäl­jen puoles­ta ja joka­toises­sa vaa­di­taan lisää fyrkkaa maaseudulle, joka taas tietenkin niis­sä olois­sa johtaisi räjähdys­mäiseen päästö­jen nousuun. 

    Ettei tässä taas vain ole tehty vält­tämät­tömyy­destä hyvettä…?

  62. az:
    Tätä tukee saman selvi­tyk­sen kyse­ly, jon­ka perus­teel­la rauhal­lisu­us, melut­to­muus ja luon­nonympäristö ovat tärkeimpiä omi­naisuuk­sia, joi­ta suo­ma­laiset asun­noltaan ja asuinympäristöltään toivovat.

    Var­masti tot­ta, mut­ta sit­ten kun per­heessä ale­taankin tosi­paikas­sa ynnäilemään suuren kaupun­gin palvelui­ta ja uramah­dol­lisuuk­sia sekä kulkemiseen kulu­vaa aikaa, niin yllät­täen kaupunki­a­sum­i­nen nouseekin sit­ten hel­posti omakoti­talon ohitse.

    Vas­taa­van­laisel­la kyse­lyl­lä saataisi­in var­maan myös selville, että jos suo­ma­lainen saisi vali­ta, hän ajelisi kaikkein mieluiten uudel­la Mersulla/Audilla/BMW:llä sen keskimääräisen 10v van­han kansa­nau­ton sijas­ta. Sit­ten kun lyödään peli­in todel­lisu­us ja sen tuo­mat rajoit­teet, tilanne muut­tuu olennaisesti.

    On min­ul­lakin niitä per­hetut­tu­ja, jot­ka haaveil­e­vat pk-seudul­ta muualle. Sit­ten kun kysyy että mik­set muu­ta, niin “no kun siel­lä ei ole töitä”. Minä kysyn, miten niin ei ole töitä, asiantun­ti­jalle löy­tyy var­masti kohtu­uhelpol­la duu­nia myös maakun­nista, niin sit­ten seu­raavak­si san­o­taan “pitäs ottaa jotain huonom­paa hom­maa paljon huonom­mal­la palkalla”.

    Ei min­un kaver­it ole ainakaan muut­ta­neet pks työt­tömänä töi­den perässä vaan asiantun­ti­jana urapolul­la pykälää ylemmäs.

    Elämä on täyn­nä val­in­to­ja. Aika moni var­masti halu­aa asua isos­sa omakoti­talos­sa rauhal­lisel­la paikalla jär­ven ran­nal­la keskel­lä ydinkeskustaa.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    On ihan hyvä, jos ihmiset elöävät maal­la, vil­jelevät itse ruokansa ja läm­mit­tävät puul­la. Ongel­ma on, jos eletään kaupungis­sa ja matkuste­taan yök­si maalle nukku­maan. Tämän vält­tämisek­si kaupunki­rak­en­treen pitäisi olla tiivi­impi, mut­ta se ei tarkoi­ta, etteikö ihmi­nen saisi asua ja elää maal­la, jos siitä elämän­muo­dos­ta pitää ja sen anta­maan elin­ta­soon tyy­tyy. Mitä tiivi­im­min raken­namme kaupnkimme, sitä enem­män jää oikeas­ta maaseu­tua niille, jot­ka halu­a­vat elää ja asua maalla.

    Juuri niin. Sinäkin kuitenkin koko ajan syyl­listät maaseudul­la asu­via. Pen­delöin­nistä pitää syyl­listää Helsin­gin päät­täjät joil­ta on puut­tunut kaukonäköisyys kaavoit­taa ja rak­en­taa riit­tävästi jot­ta pieni- ja keski­t­u­lois­t­en ei tarvit­sisi muut­taa halvem­pi­en asun­to­jen perässä muualle.

  64. Mikko Kivi­ran­ta: Jälkim­mäisessä säi­keessä piipahti itse tutkimuk­sen tek­i­jä Heinonenkin toivo­mas­sa luk­i­joi­ta oma­lle blog­itek­stilleen – ilmeisen huonol­la men­estyk­sel­lä (nol­la kommenttia).

    Väärin, neljä oli tykän­nyt. Soin­in­vaara myön­tääkin, että maal­la asu­va ja työn­sä tekevä saas­tut­taa rikkai­ta vähem­män. Ja on oike­as­sa siinä, että kaupunkien tiivistämi­nen on taasen eri asia.
    Yhtä mieltä lienevät kaik­ki kuitenkin siitä, että maaseudun kehit­tämi­nen ja Suomen tasainen asut­ta­mi­nen on edullis­in­ta kansan­taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti. Ei ole mitään järkeä siinä, että pakkaamme kaiken val­tion ja yri­tys­ten hallinto­työ­paikat etelään. Infor­maa­tiotekni­ikan kehit­tymi­nen pitäisi hyö­dyn­tää Suomes­sa paremmin.

    Soin­in­vaara on väärässä siinä, että rikkaan pen­delöi­jän käs­in­te­hty­jen manolo­jen käyt­täjien hiil­i­jalan­jäl­ki olisi pahin. Esim. Espoos­ta Helsinki­in työ­matkates­saan he pyrkivät aina käyt­tämään kimp­pakyytiä. Näet­te­hän usein neljän , viiden Audi Q‑3 city­maas­turin matkaa­van peräkkäin keskus­taan ruuhki­in. Tosin autossa on vain kus­ki, mut­ta kuitenkin.

  65. Azin kom­ment­ti sisäl­si niin ison määrän väärinkäsi­tyk­siä, että tätä on pakko vähän korjailla. 

    az:
    Metrop­o­li­selvi­tys­tä tekevä Ker­a­van enti­nen kaupung­in­jo­hta­ja Rolf Paq­valin tote­si juuri muu­ta­ma päivä sit­ten, ettei hän usko metropo­lia tule­van ilman maa­han­muut­toa. Paq­valin­in arvion mukaan kasvus­ta 3/4 tulee maa­han­muu­tos­ta. Tilas­tokeskuk­sen kasvuen­nus­teet ovat anta­neet vas­taa­van suun­taisia arvioita. 

    1. Ulko­mail­ta tule­vat työn­tek­i­jät eivät ensisi­jais­es­ti ole mata­la­palkkatyön­tek­i­jöitä vaan korkea­palkkaisia euroop­palaisia. http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/

    Ylipäätän­sä: jos Helsin­gin seu­tu men­estyy kan­sain­välisessä kil­pailus­sa, se tarkoit­taa sitä että alueen yri­tyk­set men­estyvät. Tämä tarkoit­taa sitä, että kan­sain­välisille markki­noille tähtäävät yri­tyk­set tarvit­se­vat osaavaa työvoimaa, jon­ka markki­nat ovat kan­sain­väliset. Ne myös rekry­toi­vat tätä työvoimaa niin Suomes­ta kuin kaikkial­ta muualtakin. 

    Jos Helsin­ki men­estyy, tänne tulee paljon lisää osaavaa ja korkea­palkkaista maa­han­muut­ta­javäestöä. Viimeisen 15 vuo­den muut­toaal­los­sa ylivoimainen enem­mistö tuli­joista on eurooppalaisia. 

    az:

    Tilas­tokeskuk­sen selvi­tyk­sen mukaan reilusti yli puo­let suo­ma­lai­sista halu­aa elää omakotitalossa. 

    Todel­lisu­us ja toiveet kohtaa­vat. Omakoti­taloa­su­jista 60%-80% koki asu­vansa toivo­mansa kaltaises­sa rauhal­lises­sa ympäristössä (tärkein val­in­takri­teeri), ker­rostaloa­su­jista vain n. 40%.
    Sama kos­kee toista tärkeää val­in­takri­teer­iä eli tur­val­lisu­u­den tun­net­ta. Kaikkein tur­vat­tomim­mik­si asuinalueen­sa koke­vat suurten taa­jamien ker­rostaloa­su­jat. (Tämä ei muuten tule Helsingis­sä suinkaan vähen­emään human­i­taarisen maa­han­muu­ton jatkues­sa nykyisellään.)

    2. Kun kat­so­taan Helsin­gin seu­tua koske­via tutkimuk­sia tarkem­min, havaitaan että ihmiset ovat tyy­tyväisiä suh­teel­lisen har­vaan raken­ne­tu­il­la pien­taloalueil­la _ja_ tiivi­isti raken­ne­tu­il­la alueil­la. Kukaan ei ole tyy­tyväi­nen keski­ti­ivi­is­sä lähiössä. Ref. Urbaani Onni ‑tutkimus http://www.sarela.fi/urbaani-onni-tutkimuksen-satoa/

    Kun suurin osa suo­ma­lais­es­ta ker­rostalo­rak­en­tamis­es­ta on nimeno­maan lähiötä, niin ei ole ihme, että ihmiset halu­a­vat niistä pois. 

    Kaikkein tyyy­tyväisim­mät asukkaat löy­tyvät alueelta, jos­sa on yli 100 asun­toa / hehtaari, eli asukasti­heys välil­lä 15000–25000 asukasta/km2.

    az:

    Luon­non­läheisyy­den kaipu­u­ta suo­ma­laisil­la meille eri­tyis­es­ti toden­näköis­es­ti korostaa kansal­lis­ro­man­ti­ikkamme vaiku­tus kansan­lu­on­teeseemme. Vain n. 65%:n urban­isoi­tu­misas­teemme on euroop­palaisit­tain hyvin poikkeuk­selli­nen. Eikä sitä selitä vain pitkät etäisyy­det, sil­lä Ruot­sis­sa urban­isoi­tu­misas­te on n. 85%. Myös kesämökki­har­ras­tuk­semme on laa­ju­udeltaan uniikkia.

    Jos halu­at urbaanin ympäristön, jos­sa on lähiym­päristössä vihre­itä puis­toaluei­ta, puiden reunus­tamia bule­varde­ja, las­ten leikkikent­tiä (Kata­janokalla ei ole yhtäkään suurem­paa?), tilavia koira­puis­to­ja omine aitauksi­neen suurem­mille ja pienem­mille koir­ille, skeit­tipuis­to­ja, jalka­pal­lo­kent­tiä, virk­istyskäyt­töön rauhoitet­tu­ja rantakaistalei­ta, riit­tävän suuria koulun­piho­ja ja päiväkodin piho­ja, ajaudut väistämät­tä tör­mäyskurssille soin­in­vaar­alaisen tiivi­in yhteiskun­tarak­en­teen vision kanssa.

    Suomen alhaista urban­isoi­tu­misas­tet­ta selit­tää parhait­en se, että Suo­mi oli vielä 1940-luvul­la maaseu­tu­val­tainen kehi­tys­maa ja Suomen kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen his­to­ria on lyhempi kuin muis­sa Euroopan mais­sa. Samal­la voidaan tode­ta, että kaupungis­tu­miske­hi­tys jatkuu Suomes­sa, eikä se osoi­ta mitään eri­ty­isiä hidas­tu­misen merkkejä.

  66. Hei, mut­ta mik­si tyy­tyä täl­laiseen paikalliseen keskit­tämis­poli­ti­ikkaan? Eikö Soin­in­vaaran logi­ikan mukaan olisi ihanaa, luon­nol­lista ja väistämätön­tä, että koko maail­man n. 7 mil­jar­dia asukas­ta “pakkosi­joite­taan” san­o­taan nyt vaik­ka Keski-Eurooppaan?

    Ja kaik­ki käyt­täi­sivät metroa ja oli­si­vat onnellisia.

  67. eemil:Yhtä mieltä lienevät kaik­ki kuitenkin siitä, että maaseudun kehit­tämi­nen ja Suomen tasainen asut­ta­mi­nen on edullis­in­ta kansan­taloudel­lis­es­ti ja ekologisesti.

    No ei var­masti olla samaa mieltä tuosta.

    Haja-asut­tamises­sa ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti mitään järkeä. Ei ole sat­tumaa että pk-seu­tu toimii Suomen talouden moot­to­ri­na, kun taas perähik­iät eivät toi­mi. Mikäli syr­jäseudut toimi­si­vat tehokkaina talousyk­sikköinä, niin vir­ta menisi toiseen suun­taan eikä tarvit­sisi tehdä mitään eikä todel­lakaan jakaa sinne peräkylille mil­jar­di­en tukiaisia.

    Toisek­si, jos puhutaan ekol­o­gisu­ud­es­ta, niin tuol­la sin­un logi­ikallasi kaik­ki mikä saa talouden sakkaa­maan, on ekol­o­gista. Työtön kun on ekol­o­gisem­pi kuin työssäkäyvä, kos­ka työt­tömäl­lä ei ole varaa aiheut­taa päästöjä. Tässä mielessä peräseu­tu­jen tuki­ais­ten mak­si­moin­ti johtaa ekol­o­gisem­paan lop­putu­lok­seen, kos­ka se hait­taa talouden toim­intaa eli vähen­tää ihmis­ten ja julkisen sek­torin kykyä suun­na­ta voimavaro­ja kuluttamiseen. 

    Kaikkein ekol­o­gis­in­ta toim­intaa taas olisi ajaa teol­lisu­us ulos Suomes­ta. Tässä toimin­nas­sa muuten vihreät ovat olleet hyvin akti­ivisia, sil­lä kun taloudelli­nen poh­ja rom­ah­taa rom­ah­taa myös kulu­tus. Tuki­ais­ten jakamises­sa vihrei­den kan­nat­taisikin lähteä kepun kelkkaan, kos­ka alue­tukien mak­si­moin­ti lie­nee kaikkein eniten kansalais­ten kan­na­tus­ta naut­ti­va talouselämän romut­tamisen muo­to. Kun suun­nataan mil­jardi­tolkul­la pk-seu­tu­lais­ten raho­ja tuulimyl­ly­jen rak­en­tamiseen paikoille, jot­ka on valit­tu puh­taasti alue­poli­it­tisin perustein, saadaan samal­la sekä hidastet­tua pk-seudun kasvua että hai­tattue teol­lisu­u­den toim­intaa. Siinäpä vihreille ja kepulle oiva tavoite teol­lisen Suomen selkäran­gan mur­tamisek­si. Perkkarisen risu­paket­ti­han meneekin jo pitkälle tähän suun­taan, sekä met­sän­o­mis­ta­jien tulot ja sähjlön hin­ta ylös.

  68. Prometheus: Hei, mut­ta mik­si tyy­tyä täl­laiseen paikalliseen keskit­tämis­poli­ti­ikkaan? Eikö Soin­in­vaaran logi­ikan mukaan olisi ihanaa, luon­nol­lista ja väistämätön­tä, että koko maail­man n. 7 mil­jar­dia asukas­ta “pakkosi­joite­taan” san­o­taan nyt vaik­ka Keski-Eurooppaan?Ja kaik­ki käyt­täi­sivät metroa ja oli­si­vat onnellisia.

    Niin­hän se käytän­nössä on nyt: Maa­pal­lon väestöstä suurin osa asuu sel­l­aisil­la ilmas­tovyöhykkeil­lä jois­sa asum­i­nen ja elämi­nen on mielekästä. Ja vas­taavasti löy­tyy val­tavia tyhjiä aluei­ta kuten Siperia, Pohjois-Kana­da, Grön­lan­ti, Antark­tis, Alas­ka sekä lämpimäm­mistä kehi­tys­maista myös ihmi­sistä tyhjiä viidakko- ja aavikkoalueita.

  69. Ongel­ma on, että pieni- tai edes keski­t­u­loisel­la ei ole enää mah­dol­lista asua kan­takaupungis­sa Helsingis­sä vaik­ka halu­aisikin. Halu­a­jia kyl­lä on. Sen takia sitä kan­takaupunkia tarvi­taan lisää ja paljon. Lähiöistä ja pien­taloalueista pel­lon reunal­la meil­lä on suh­teessa paljon enem­män tarjontaa.

  70. az: Jos halu­at urbaanin ympäristön, jos­sa on lähiym­päristössä vihre­itä puis­toaluei­ta, puiden reunus­tamia bule­varde­ja, las­ten leikkikent­tiä (Kata­janokalla ei ole yhtäkään suurem­paa?), tilavia koira­puis­to­ja omine aitauksi­neen suurem­mille ja pienem­mille koir­ille, skeit­tipuis­to­ja, jalka­pal­lo­kent­tiä, virk­istyskäyt­töön rauhoitet­tu­ja rantakaistalei­ta, riit­tävän suuria koulun­piho­ja ja päiväkodin piho­ja, ajaudut väistämät­tä tör­mäyskurssille soin­in­vaar­alaisen tiivi­in yhteiskun­tarak­en­teen vision kanssa.

    Kallio. Tokoin­ran­ta, eril­liset koira-aitauk­set esim. radan vier­essä kalli­ol­la. Koulun pihois­sa en näe yhtään mitään pul­maa, sem­minkin kun AKK:n koulun vier­essä on se pal­lo­kent­tä. Toinen löy­tyy Hämeen­tien var­relta. Skeit­taami­nenkin var­maan sujuu. Asukkai­ta 17 000 / km2. Ja muuten suomen tihein alue on Alp­pi­har­jun perus­pi­iri, kol­mannes siitä on puistoa.

    Tuon “soin­in­vaar­alaisen tiivi­in yhteiskun­tarak­en­teen vision kanssa” saa kyl­lä kon­flik­tin aikaisek­si hehtaarikaavoituk­sel­la, joka siis tarkoit­taa lähin­nä epämääräisiä, ja sivu­men­nen pelot­tavia, puskia, parkkikent­tiä ja muu­ta jota kau­nis­tellen kut­su­taan väljyy­dek­si. Suomek­si, ei nyt taas oikein jak­set­tu suunnitella.

  71. Maaseudun ja kaupunkien tuet pois. Use­ampi kai muut­taisi kaupunkei­hin mut­ta vain halukkaat. Rak­en­t­a­mi­nen vapaam­mak­si, niin se olisi halvem­paakin. Laskute­taan kun­nal­lis­tekni­ik­ka maan­omis­ta­jil­ta, niin kaavoitus ei paljon tarvi­ta, kiel­letään vain pahimmat.

  72. Minä en oikein allekir­joit­taisi Osmon arvio­ta Espoos­ta menetet­tynä tapauk­se­na. Iso paat­ti kään­tyy hitaasti, mut­ta suun­nan­muu­tos on jo nähtävis­sä Ker­an ja Län­simetron ympäristö­jen kaavoituk­ses­sa sekä Espoon keskus­tan kehi­tyshankkeis­sa. Nyt kun saisimme vielä kaupunki­radan ja Raide-Jok­erin, Län­siväylälle, Kehä I:lle ja Turun moot­tori­tielle saataisi­in todel­liset vai­h­toe­hdot. Pitkälti kysymys on siitä halu­aako val­tio osal­lis­tua näi­hin mielu­um­min kuin Kehä I:n tun­neloimisi­in ja Kehä II:n jatkamiseen.

  73. Oleelli­nen ero Espoon ja Helsin­gin tai Van­taan ja Helsin­gin välil­lä on se, että Helsin­ki omis­taa itse mai­ta vaik­ka kuin­ka paljon, jonne voisi rak­en­taa. Espoo ja Van­taa eivät niin paljon, maat ovat yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien omis­tuk­ses­sa ja sik­si uut­ta ei voi­da rak­en­taa minne vaan, jonne olisi järkevää rak­en­taa, kos­ka yksi­tyi­nen ei luovu­ta hal­val­la maitaan raentamiseen.

  74. Oulus­sa ollaan ymmärtääk­seni ensin lunastet­tu ja sit­ten vas­ta kaavoitet­tu. Hin­nat ovatkin sit­ten sen mukaiset, eli paljon halvem­mat kuin muualla.

  75. No sen päivän halu­aisin nähdä kun Espoo esim alkaa pakkol­u­nas­taa mai­ta suurmaanomistajilta.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Kun­nal­la on lunas­tu­soikeus maa­han, jos se halu­taan asuntotarkoituksiin.

    Onko Helsin­ki joskus han­kkin­ut asun­to­tuotan­toon aluei­ta pakkolunastuksilla ?
    Oulu taitaa olla ain­oa lain­säädän­töä aidosti hyö­dyn­tävä kunta.

    Suurim­mat kaupun­git tekevät rahaa maankäyt­tö­mak­suil­la ja perit­ty­jen kor­vausten hin­noit­telu läh­tee markki­nahin­taisen raken­nu­soikeu­den pohjalta.
    Esim. Toimis­to- ja liik­er­aken­nu­soikeu­den kaavoit­ta­mi­nen asun­noik­si, per­itään täy­det maankäyt­tö­mak­sut vaik­ka infra olisi valmiina.
    Tai Espoon Suurpel­lon infrakus­tan­nuk­set ylit­täneet maankäyt­tö­mak­sut pakkol­u­nas­tusten sijaan.

    1. En muista, onko Helsin­ki joutunut men­emään lunas­tuk­seen asti, mut­ta pekästään mah­dol­lisu­u­den ole­mas­sao­lo joudut­ta neu­vot­telu­ja kum­masti. Öster­sun­domis­sa kaupung­in­jo­hta­ja meni lupaa­maan, ettei lunas­tus­ta käytetä, mikä oli aika outo temppu.

  77. Sylt­ty:
    “Ei ole sat­tumaa että pk-seu­tu toimii Suomen talouden moot­to­ri­na, kun taas perähik­iät eivät toi­mi. Mikäli syr­jäseudut toimi­si­vat tehokkaina talousyk­sikköinä, niin vir­ta menisi toiseen suun­taan eikä tarvit­sisi tehdä mitään eikä todel­lakaan jakaa sinne peräkylille mil­jar­di­en tukiaisia.”

    Kir­joi­tan tämän oikein h i t a a s t i , että sylt­ty ja hänen hen­gen­heimo­laisetkin ymmärtäisivät.

    Suomes­sa on tehty kar­di­naal­imu­naus sil­loin, kun Helsin­ki tehti­in pääkaupungik­si. Virhe on kai ymmär­ret­tävä siltä poh­jal­ta, että kulkuy­htey­det ulko­maille oli­vat suurelta osin merenku­lun varassa.

    Näin ei ole ollut enää aikoi­hin ja sik­si on järkevää siirtää Helsingistä pois val­tion toim­into­ja mah­dol­lisim­man paljon. Läh­es kaikkien toimi­alo­jen hallinto on siir­ret­ty Helsinki­in hallinnoimaan maakun­tien rahavir­to­ja. Samal­la ne tuo­vat tulo­ja , mut­ta myöskin ruuhkaan­tu­misen pääkaupunkiseudulle. 

    Sijoit­ta­mal­la ko. toimin­not ympäri maa­ta saadaan lopetet­tua ruuhkau­tu­miske­hi­tys ja maakun­nista tule­van rahan pää­tymi­nen yhteen paikkaan vähe­nee. Samal­la maakun­nat vahvis­tu­vat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukim­il­jarde­ja perähikiäläisille.

    Tiedon sähköi­nen siirtämi­nen tapah­tuu reaali­a­jas­sa, rahal­la ei ole globaal­isti ajatellen isän­maa­ta ja meil­lä Suomes­sa jäkitetään van­hois­sa poterois­sa : ” pääkaupunkiseu­tu toimii talouden moottorina…”

    tulkaa nyt nykyaikaan

  78. eemil:Läh­es kaikkien toimi­alo­jen hallinto on siir­ret­ty Helsinki­in hallinnoimaan maakun­tien rahavirtoja. 

    Yleen­sä keskushallinnon kan­nat­taa olla keskeisel­lä paikalla. Sen­pä takia mm. kepun puolue­toimis­tokin sijait­see Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa, vaik­ka tek­stisi perus­teel­la voisi kuvitel­la, että paras sijoi­tu­s­paik­ka sillekin olisi mah­dol­lis­m­m­man lähel­lä pääkan­na­tusaluei­ta jos­sain Seinäjoen liepeillä.

  79. eemil: Sijoit­ta­mal­la ko. toimin­not ympäri maa­ta saadaan lopetet­tua ruuhkau­tu­miske­hi­tys ja maakun­nista tule­van rahan pää­tymi­nen yhteen paikkaan vähe­nee. Samal­la maakun­nat vahvis­tu­vat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukim­il­jarde­ja perähikiäläisille.

    Ripot­temal­la val­tio­hallinto perähik­iöi­hin saadaan kus­tan­nuste­hot­tomasti toimi­va val­tio­hallinto, kun pätevää työvoimaa ei noi­hin perähik­iöi­hin mil­lään saa­da rekry­toitua tarpeek­si. Val­tio­hallinto kan­nat­taa sijoit­taa isoi­hin asukaskeskit­tymi­in ihan samoista syistä mik­si yksi­tyiset fir­mat tekevät niin. Tun­teeno­maiseen Helsin­ki ‑kateu­teen perus­tu­va hajasi­joi­tus­in­to tulee yhteiskun­nalle kalliiksi.

  80. ‘Tiedon sähköi­nen siirtämi­nen tapah­tuu reaali­a­jas­sa’ (eemil)
    Mut­ta kun sitä on, valitet­tavasti, pakko siirtää tiedon lisäk­si myös asioi­ta ja ihmisiä. Mitä enem­män ollaan hajal­laan, sitä enem­män se maksaa.

  81. eemil: Sijoit­ta­mal­la ko. toimin­not ympäri maa­ta saadaan lopetet­tua ruuhkau­tu­miske­hi­tys ja maakun­nista tule­van rahan pää­tymi­nen yhteen paikkaan vähe­nee. Samal­la maakun­nat vahvis­tu­vat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukim­il­jarde­ja perähikiäläisille.

    Sijoit­ta­mal­la ko. toimin­not ympäri maa­ta menetetään keskit­tymisen tuo­mat edut. Jos halu­taan tehokas yhteiskun­ta, jos­sa hallinto ei koteloidu, hallinnon on syytä olla fyy­sis­es­tikin läheisessä kon­tak­tis­sa. Lisäk­si on mon­es­sa tapauk­ses­sa edullista, että hallinto ja liike-elämä ovat lähel­lä toisiaan.

    Nyky­muo­toisen hallinnon hajaut­ta­mi­nen on haas­teel­lista. Tähän asti saatu­jen koke­musten mukaan se tekee melkoisen matkus­tus­rum­ban, kun sit­ten kuitenkin pitää matkus­taa Helsinkiin.

    Yksi mah­dol­lisu­us voisi kuitenkin olla se, että alue­hallinnon roo­lia vahvis­tet­taisi­in. Täl­löin tietenkin hallinto siir­ty­isi muualle kuin keskushallinnon yhtey­teen. Sitä en osaa sanoa, voiko tätä näin pienessä maas­sa tehdä lisäämät­tä kohtu­ut­tomasti byrokratiaa.

    Toinen asia on se, että hyvin suuren osan ruti­in­i­työstä voi siirtää sähköis­es­ti melkein minne vain. Tiet­ty­jen sään­tö­jen mukaan toimi­vaa hake­musten käsit­te­lyä, tmv. “paper­i­työtä” tai vaikka­pa puhe­lin­palvelua voi tehdä hyvinkin hajaute­tusti. Ja näin­hän ainakin Kela ja Vero­hallinto tekevät.

    Toim­into­jen hajaut­ta­mi­nen sähköisen kom­mu­nikaa­tion avul­la voi alkaa toimia jos­sain vai­heessa. Sil­loin myös liike-elämän toim­inta tulee muut­tumaan radikaal­isti. Tois­taisek­si kuitenkin sähköi­nen läs­näo­lo on kovin jäykkää ver­rat­tuna lähiläsnäoloon.

    eemil: Suomes­sa on tehty kar­di­naal­imu­naus sil­loin, kun Helsin­ki tehti­in pääkaupungiksi. 

    Ei se ollut munaus sil­loin, vaik­ka nyky­hetken tarpei­ta ajatellen voisikin olla niin, että jokin vesistö­jen liikaa rajoit­tam­a­ton sisä­maakaupun­ki olisi parem­pi vaihtoehto.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Val­tion työ­paikatko nyt ovat vau­rau­den lähde? Sil­loin kai Rovaniemen pitäisi olla eri­tyisen kukoistava,

    Val­tion työ­paikat ovat tek­stis­säni vain esimerk­ki työ­paikko­jen kokon­aisu­ud­es­ta, hel­posti hah­motet­tavis­sa. Tarkoi­tan tietenkin työre­formia, jos­sa koko jär­jestelmä pan­naan uusik­si vas­taa­maan nykya­jan vaa­timuk­sia. Ja samal­la käyt­täen hyväk­si nykytekni­ikan suo­mia keinoja:

    Eihän Helsingistä tarvitse työn­tek­i­jöi­den suures­sa määrin muut­taa min­nekään. Työn uus­jako toteutetaan jous­tavasti eläköi­tymisen ja muiden nyky­fir­mo­jen saneer­au­so­hjelmien parhaiden käytän­tei­den mukaisesti. 

    Mut­ta Suo­mi tarvit­see uut­ta ajat­telua, van­ha malli , jos­sa keskit­tymi­nen on tul­lut tien­sä päähän , joutaa romukoppaan. 

    Keskit­tymi­nen tuo etua lähin­nä päivit­täis­tavarakau­pas­sa ja muus­sa aineel­lises­sa olo­muo­dos­sa. Henk­i­nen tuo­tos, numerot , rahat ja kaiken­lainen hallinto kulke­vat avaru­udessa, siel­lä eivät fyy­siset väli­matkat ole mikään suure.

    1. eemil
      Nimeno­maan henk­i­nen luo­va työ keskit­tyy kaikkial­la maail­mas­sa hyvin suuri­in kaupunkei­hin, kuten esimerkik­si New Yorki­in? Pelkkää sat­tumaa varmaan?

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion työ­paikatko nyt ovat vau­rau­den lähde? Sil­loin kai Rovaniemen pitäisi olla eri­tyisen kukoistava,

    Tot­ta kai ne ovat _yksi_ monista vau­rau­den lähteistä, mik­seivät olisi? Esimerkkisi olet­taa että ne oli­si­vat ain­oa sem­moinen. Toinen lähde, joka vaikka­pa Rovaniemeltä puut­tuu, on elinkei­noelämän saa­mat keskit­tymishyödyt kuten toimi­vam­mat työ­markki­nat ja synergiaedut.

    Yliopis­to­jen merk­i­tys on myös aika suuri. Jos kaupunkien ulkop­uolelle jää yliedus­tus eläkeläisiä ja lap­sia (siinä mielessä että vas­ta lap­su­u­den jäl­keen muute­taan opiskele­maan, tosin kasvukeskusten korkeampi syn­tyvyys tasoit­taa tätä), ei min­ulle helsinkiläisenä ole kauheasti väliä tuenko veroil­lani hei­dän elämistään lan­del­la vai naa­puris­sani. Kalli­ik­si se tulee joka tapauk­ses­sa, mut­ta teen sen suht iloisin mielin enkä jak­sa ylläpitää mitään yleistä kau­naa siitä vaik­ka rahavir­ta kulk­isi net­tona kol­moske­hän sisältä ulos. Älyt­tömimpiä alue­poli­ti­ikan muo­to­ja toki saa ja pitää kri­ti­soi­da, noi­ta OS ja esim. tpyy­lu­o­ma nos­tikin esiin.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion työ­paikatko nyt ovat vau­rau­den lähde? Sil­loin kai Rovaniemen pitäisi olla eri­tyisen kukoistava,

    On työ­paikko­ja ja työ­paikko­ja. Tietyt julkisen sek­torin ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT ovat vau­rau­den lähde myös ympäristölleen, heikkopalkkaiset puhe­lin­vas­taa­jat yms. puolestaan ovat aika toisen­laisia vaiku­tuk­seltaan. Palkko­jen lisäk­si työl­listävät kohta­laisen merkit­tävästi myös mui­ta (tak­se­ja, kiin­teistöalan ihmisiä, tulostus­fir­mo­ja, rav­in­toloit­si­joi­ta jne.).

    Suomek­si san­ot­tuna esimerkik­si ken­raalin työl­listävä vaiku­tus on aika eri­lainen kuin val­tion palkkaa­man ker­san­tin. Jälkim­mäi­nen ei kauheasti mui­ta ympärilleen työl­listä, ken­raali puolestaan työl­listää läs­näol­lessaan puolestaan merkit­tävän joukon armei­jan ulkop­uolisi­akin sekä jo työn­sä puoles­ta että keskimääräistä selvästi korkeam­man palkkansa seu­rauk­se­na. Vas­taa­va kos­kee vaikka­pa poli­isia (kon­staapelin työl­listävä vaiku­tus on paljon pienem­pi kuin poli­isi­jo­hdon jne.).

    Jos Dai­ly Mail­ia on uskomi­nen, esim. EU-virkamiehistä 7 % saa palkkaa yli 175 000 euroa vuodessa (yli 142 000 puntaa):
    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2238135/3–000-Eurocrats-Cameron–wonder-dont-want-cuts.html

    Suomes­sa har­va val­tion työn­tek­i­jä saa noin suuria palkko­ja. Mut­ta esim. Rovaniemeä tarkasteltaes­sa voidaan kysyä, mon­tako yli 80 000 euron vuosi­palkkaa naut­ti­vaa val­tion työn­tek­i­jää kaupungis­sa on (suh­teel­lis­es­ti tai määräl­lis­es­ti). Veikkaan, ettei näitä löy­dy kovin mon­taa. Helsingis­sä sekä val­ti­ol­la että EU:lla (kemikaalivi­ras­to) on yli 80 000 euron palkan työn­tek­i­jöitä selvästi isom­pi joukko sekä määräl­lis­es­ti että myös suh­teel­lis­es­ti. NÄILLÄ on jotain tekemistä taloudel­lisen vau­rau­den alueelle tuomisen kanssa.

    Esim. alueel­lis­tamisas­ioista puhut­taes­sa pitäisi puhua mielestäni työn­tek­i­jämäärien sijaan alueel­li­sista palk­ka- ja muista kulusum­mista, joi­ta julkiset virat eri alueille tuottavat.

  85. Kan­takaupunki­maisen yhteiskun­rakan­teen kas­vat­ta­mi­nen ei estä asumas­ta lähiössä tai pien­talo­ryp­päässä pel­lon laidal­la. Kom­menteis­sa esi­in­tyvät puheet pakkokeskit­tämis­es­tä tai kaupunki­in pakot­tamis­es­ta ovat täysin absurdeja.

  86. Helsin­gin ruuhkau­tu­mi­nen voitaisi­in estää muo­dosta­mal­la Helsin­gin ympärille puolisen tusi­naa 50 000 – 100 000 asukkaan tytärkaupunke­ja, jot­ka yhdis­tet­täisi­in raideli­iken­teel­lä toisiinsa. 

    Täl­laisia kaupunke­ja ei tosin tarvitse enää perus­taa, sil­lä nehän on jo ker­taalleen perustet­tu. Näitä ovat esimerkik­si Salo, Turku, Hämeen­lin­na, Lahti, Tam­pere, Kot­ka, Kou­vola ja Lappeenranta.

    1. Täl­laisia kaupunke­ja ei tosin tarvitse enää perus­taa, sil­lä nehän on jo ker­taalleen perustet­tu. Näitä ovat esimerkik­si Salo, Turku, Hämeen­lin­na, Lahti, Tam­pere, Kot­ka, Kou­vola ja Lappeenranta.

      Tukeeko empiria sitä, ett tämä malli toimii?

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil
    Nimeno­maan henk­i­nen luo­va työ keskit­tyy kaikkial­la maail­mas­sa hyvin suuri­in kaupunkei­hin, kuten esimerkik­si New Yorki­in? Pelkkää sat­tumaa varmaan?

    Eihän se ole sat­tumaa vaan keskit­tämis­poli­ti­ikan seu­raus. Silti ei voi sanoa, että suurien yksiköi­den luomi­nen olisi edel­ly­tys luo­vaan työhön, esim. suun­nit­telu. Suomes­sa voitaisi­in olla fik­sumpia ja vahvis­taa maakun­tayliopis­to­jen ase­maa. Malli toisi Suomen mit­takaavaan sopivia keskit­tymiä, jois­sa syn­ty­isi oikean­laista syn­er­giaa. Tämä malli on jo ole­mas­sa ja toimi­ikin niin hyvin, että boko­moolof­fi ottaisi nämä yliopis­to­jen tohtorit vaik­ka heti töi­hin­sä. Val­tion panos­tuk­sia tarvit­taisi­in tähän juuri nyt kipeästi. Mut­ta sitä ei tapah­du täl­lä hallituskokoonpanolla.

    Omako­htaise­na esimerkkinä voin maini­ta tuoteke­hi­tyskeissin. Kehitän laitetekni­ikkaa vesien­suo­jelu­un. Ain­oa mah­dol­lisu­us tes­tauk­seen, mallintamiseen jne. on maakun­tako­rkeak­oulun sovelta­van tutkimuk­sen tasol­la. Ei ole mitään jakoa päästä /saada rahoi­tus­ta suurkaupunkien (Suomen mit­takaa­va) tutkimusyk­siköis­sä. Näitä hajasi­joitet­tu­ja yksiköitä tarvi­taan maakun­nis­sa, jois­sa yhteistyöyri­tyk­set, kent­täko­keet ja todel­liset olo­suh­teet ovat lähellä. 

    Nyyjoikissa tehdään Nobel-tasoista tutkimus­ta, maakun­nis­sa ei niinkään, mut­ta Suomelle hajautet­tu malli sopii paremmin.

  88. Öster­sun­domin tapauk­ses­sa pitäisi pakkol­u­nas­taa jouti­lasa­ta rahaa val­tion virkami­esten säästötileiltä ja ostaa maa­ta markkinahintaan.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion työ­paikatko nyt ovat vau­rau­den lähde? Sil­loin kai Rovaniemen pitäisi olla eri­tyisen kukoistava,

    “Metropo­lialue tarvit­see lisää teol­lisu­ustyö­paikko­ja”, näin arvioi Helsin­gin kaup­paka­marin puheen­jo­hta­ja Juk­ka Hienonen (Kaup­pale­hti 13.11.2012). Hienosen mukaan Uusi­maa on menet­tänyt vuo­den 1980 jäl­keen 30 pros­ent­tia teol­li­sista työ­paikois­taan eli 34 000 työ­paikkaa. Työ­paikko­jen määrä on tosin kas­vanut Uudel­la­maal­la samaan aikaan 210 000:lla. Hienosen mukaan tässä työ­paikko­jen kasvus­sa on ollut “vähem­män hienoa” se, että julkisen hallinnon työ­paikat ovat kas­va­neeet vuodes­ta 1980 noin 50 pros­en­til­la. Eli ainakin Juk­ka Hienosen mukaan juuri val­tio on ollut keskeinen moot­tori pääkaupunkiseudun työ­paikko­jen lisäämisessä. Pääkaupunkiseudul­la työsken­tele­vistä n. 90 pros­ent­tia työsken­telee palvelu­alan työ­paikois­sa. Näistä työ­paikoista vain har­vat ovat sel­l­aisia, jot­ka tuot­ta­vat vien­tikelpoisia palvelui­ta. Pääkaupunkiseudun palvelusek­torin väki tuot­taa muulle Suomelle “hallintopalvelui­ta”, lisäk­si tarvi­taan tietysti väkeä tuot­ta­maan palvelui­ta näille “hallintopalvelu­jen” tuottajille.

  90. Huh­huh, on siinä paljon keskustelua, mut­ta mielestäni tässä menee nyt vähän ns. puurot ja vel­lit sekaisin. 

    Ensim­mäi­nen huomio. Nim­imerk­ki Az on mielestäni oikeil­la jäljil­lä mitä tulee ihmis­ten pref­er­ens­sei­hin ja syr­jem­pi­en seu­tu­jen posi­ti­ivisi­in vaiku­tuk­si­in, mut­ta minus­ta kri­ti­ik­ki menee aivan hiuk­sen­hienos­ti ohi maalista.

    Nimit­täin, pros­essin ollessa mitä se on, suurim­malle osalle ihmi­sistä val­in­ta ei näyt­täisi ole­van luonnnon­läheinen asum­i­nen con­tra tiivis kaupunki­a­sum­i­nen, vaan keskilu­okalle val­in­ta on rivitalo‑, par­i­ta­lo- ja omakoti­talolähiö con­tra ker­rostalolähiö. Lähiöa­sum­i­nen esikaupungeis­sa mah­dol­lis­taa sen että ollaan toki puru­radan ja pienen met­sä­pläntin lähel­lä, mut­ta en kyl­lä karak­ter­isoisi sitä “luon­non läheisyy­dek­si”. Pikem­minkin suures­sa osas­sa esikaupunke­ja luon­toar­vot toteu­tu­vat vain mar­gin­aalis­es­ti parem­min kuin kaupungis­sa jos­sa viher­alueet on tarkoituk­sen­mukaises­ti järjestetty. 

    Sik­si, vaik­ka onkin niin että luon­non läheisyys on tärkeää ihmiselle, se ei suures­sa osas­sa omakoti­taloa­sum­ista todel­lisu­udessa toteudu mitenkään eri­tyisen hyvin. Helsin­gin tapauk­ses­ta en osaa sanoa, mut­ta jos nyt ote­taan Tam­pere. Olen asunut kan­takaupungis­sa (Tam­me­las­sa) kun ensim­mäi­nen lapseni oli vielä hyvin pieni. Kaupin met­sä lenkkeily­maas­toi­neen oli hyvin lähel­lä. Omakoti­taloa­sum­i­nen hie­man etääm­mäl­lä kuitenkin selkeästi esikaupunkialueel­la ei tuo suur­ta eroa tähän luon­non­läheisyy­teen. Jot­ta olen­nais­es­ti läheisem­pää luon­tokoke­mus­ta saisi, pitäisi lähteä hyvinkin kauas, joko Teiskoon tai jon­nekin Nokian tai Ylöjär­ven per­ife­ri­aan. Tam­pereel­la ei akselil­la Teso­ma-Lentävänie­mi-Her­van­ta jne ole olen­nais­es­ti luon­non­läheisem­pää asum­is­muo­toa kuin kan­takaupun­ki. (Pieni määrälli­nen ero tietenkin on) 

    Olen asunut myös jonkin aikaa Helsin­gin Hert­toniemen­ran­nas­sa, 2007–2008, ja lisäk­si olen nyt asunut koh­ta vuo­den Sin­ga­pores­sa. Sin­ga­poren län­sio­sis­sa (Buk­it Batok/Bukit Timah) mah­dol­lisu­us virk­istäy­tymiseen luon­nos­sa on mielestäni parem­pi, ja asukasti­heys on lähelle kym­menker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna. Esikaupunki­mais­ten — sanois­inko “lähiöi­den” — kaupungi­nosien asukasti­heys on suurem­pi kuin Helsingis­sä. Asum­i­nen on silti väljää, itseasi­as­sa mitään
    “tiivistä kaupunki­maista” tääl­lä ei paljoakaan ole, vaan kadut ovat lev­eitä ja parkkipaikkaa on paljon. Palve­lut tietenkin ovat lähel­lä ihan siitä syys­tä että asukasti­hey­den ollessa näin suuri, talo­jen kivi­jalkoi­hin kan­nat­taa lait­taa jos jonkin­laista puti­ikkia, par­turia, rav­in­to­laa jne. Monel­la taval­la tämä on soin­in­vaar­alaisen kaupun­gin anti­teesi, mut­ta kun asukkai­ta on näin paljon niin se kaupunki­maisu­us ei niin paljon merk­itse, palve­lut ovat kat­ta­vat jo ihan massasyistä.

  91. Tois­temme paito­ja pesemäl­l­lä ei pitkälle päästä. Rovanie­mi on siitä hyvä esimerk­ki. Kaupungis­sa on ain­oas­taan yksi poten­ti­aa­li­nen vien­ti­in perus­tu­va yri­tys. Moot­torikelkkate­hdas. Siel­läkin touhu on enim­mäk­seen kokoon­panoa, vaikkakin kaupungis­sa on yliopis­to pumppuna.

    Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia. Raken­netun infran heit­teeleen jät­tämi­nen on liian kallista kahdellekin sukupolvelle, niin kuin nyt näyttää.

    Tuskin se kehäkol­mosen sisäpuo­likaan elää kovin pitkään ilman ulkomaanvientiä.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion työ­paikatko nyt ovat vau­rau­den lähde? Sil­loin kai Rovaniemen pitäisi olla eri­tyisen kukoistava,

    Vielä 60- ja 70-luvul­la Rovaniemen suurin työ­nan­ta­ja oli valtio.Ja virat oli­vat siihen aikaan hyväpalkkaisia.

    Mut­ta 80-ja 90-luku on ollut alamäkeä eivätkä nuo muu­ta­mat siir­rot ole paljoa vaikuttaneet .

    Muutenkin elin­voimaisu­ut­ta näivertää alueelta tapah­tu­va muut­to , Lapis­sa paras työikäi­nen väestö 15–44-vuotiaat ‚on vähen­tynyt 1990 peräti 55 %. Suurin syy on nuorten lähtem­i­nen opiskele­maan etelään ja jäämi­nen sille tielleen,muuttotappiosta n 80 % tulee 15–24-vuotiaiden muutosta
    Kain­uu ja Etelä-Savo ovat vieläkin huonom­mas­sa asemassa,muuttoliike on vienyt n 70 ja 60 % parhaas­sa (15–44 vuotiaat)työmarkkina-asemassa ole­vaa työvoimaa .

    Täl­lainne kehi­tys johtaa väistämät­tä siihen, ettei näille alueille investoi­da vaik­ka työvoiman tar­jon­ta lisään­tyykin 45–70-vuotiaissa

    Jostain syytä sitä suur­ta ihmettä , että joku työl­listää ikään­tyneen työvoiman ei ole tullut ?

    Se on vähän saman­lainen kupla kuin 50-luvul­ta saak­ka toitotet­tu työvoimapula

  93. Väestörak­en­teen muu­tok­sil­la ‚jois­sa työikäi­nen väestö läh­tee on näivet­teävä vaikutus.

    Alueelle ei saa­da yksi­ty­isiä investointeja,sillä yksikään investoi­ja ei pistä raho­jaan alueelle, jos­sa työvoiman tar­jon­ta on 45–70-vuotiasta-

    kemi­järvi onyk­si hyvä esimerkki:Kun Sal­comp ja Sto­ra läh­tivät niin tilalle ei ollut tulijoita.

    Seu­raus oli,että sit­ten haet­ti­in yrit­täjä väk­isin suurel­la rahalla.Yrittäjäksi saati­in Häksyn kaveri, joka pisti liima­palkkite­htaan pystyyn tai oikeam­min yrit­ti tai oikeam­min teki jotain silmänlumeeksi.

    Eli van­ho­ja konei­ta ostet­ti­in jostain ja maalat­ti­in ja varustet­ti­in uusil­la logoilla.

    Liima­palkkia ei syn­tynyt ennen kuin fir­ma heit­ti pyyh­keen kehään. Tap­pi­ot ovat kym­meniä miljoo­nia, suurimpia kär­si­jöitä val­tio ja kunta
    Ja tietysti työntekijät

    Mut­ta suuri osa rahoista on onnis­tut­tu siirtämään johonkin veroparatiisiin.

    Vaik­ka keskit­tämi­nen tuot­taa näen­näis­es­ti hyv­in­voin­tia Helsinki­in niin toises­sa päässä epäter­veek­si muut­tunut väestörakenne syö edun

    Ain­oa neu­vo helsinkiläisel­lä lie­nee kemijärveläisille:Liittykää Venäjään ?

  94. Uuden almanakkani mukaan kirkonkir­jo­jen ja muiden vas­taavien rek­iste­rien mukaan vuon­na 1775 väk­iluku Suomes­sa oli 610 000 henkeä. Nyt siis on asutet­ta­va sama määrä väkeä. Kinkki­nen jut­tu. Toisaal­ta Hol­lan­nis­sa käy­dessä pistää ihmettelemään, miten väljää maat­alous­maa­ta Euroopan tiheim­min asut­tu val­tio onkaan. Ja Ams­ter­damin van­hat kaup­pi­aan­talot tun­tu­vat ole­van tosi suosit­tu­ja. Lev­eys 3–4 metriä. 3 ker­rosta ja ullakko. Kaup­pa katu­ta­sos­sa — elinkeinoa varten. Viisaasti mietit­ty. Ei tarvi­ta pääo­maa rak­en­tamiseen edes kah­ta miljoon­aa euroa. Puo­likin riit­tää. Ehkä voisimme hakea piirus­tuk­set Hol­lan­nista, kun oma arkkite­hti- ja kaavoit­ta­jakun­tamme ei vas­taavaan pysty.

  95. eemil: Eihän se ole sat­tumaa vaan keskit­tämis­poli­ti­ikan seuraus. 

    Työn keskit­tymi­nen suuri­in kaupunkei­hin on kyl­lä ihan samal­la taval­la keskit­tämis­poli­ti­ikan seu­raus­ta kuin kai­vok­sien levit­täy­tymi­nen pitkin maakun­tia on seu­raus­ta hajasijoittamisesta.

    1. Työn keskit­tymi­nen suuri­in kaupunkei­hin on kyl­lä ihan samal­la taval­la keskit­tämis­poli­ti­ikan seu­raus­ta kuin kai­vok­sien levit­täy­tymi­nen pitkin maakun­tia on seu­raus­ta hajasijoittamisesta.

      Puhu­mat­takaan siitä, että maanvil­jelys on hajau­tunut pitkin peltoja…

  96. eemil:
    Sijoit­ta­mal­la ko. toimin­not ympäri maa­ta saadaan lopetet­tua ruuhkau­tu­miske­hi­tys ja maakun­nista tule­van rahan pää­tymi­nen yhteen paikkaan vähe­nee. Samal­la maakun­nat vahvis­tu­vat eikä pääkaupunkiseudun tarvitse enää antaa tukim­il­jarde­ja perähikiäläisille.

    Tiedon sähköi­nen siirtämi­nen tapah­tuu reaali­a­jas­sa, rahal­la ei ole globaal­isti ajatellen isän­maa­ta ja meil­lä Suomes­sa jäkitetään van­hois­sa poterois­sa : ” pääkaupunkiseu­tu toimii talouden moottorina…”

    tulkaa nyt nykyaikaan

    Kepu­laisille tiedok­si, työ­paikko­ja ja asukkai­ta ei kukaan sijoi­ta (pois­lukien Van­hasen hal­li­tusten hajasi­joit­ta­mat työ­paikat), vaan ne siir­tyvät halu­ami­in­sa paikkoi­hin ihan itse.

    Jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa talouden moot­tor­eina toimi­vat kaupunkiseudut, varsinkin ne kaikkein suurim­mat. Ilmiö ei ole suo­ma­lainen vaan maail­man­laa­juinen. Infor­maa­tiote­knolo­gia ei tätä kehi­tys­tä hidas­ta, vaan nopeut­taa sitä.

  97. Osmo Soin­in­vaara: Puhu­mat­takaan siitä, että maanvil­jelys on hajau­tunut pitkin peltoja…

    Tuokaan ei enää pidä paikkaansa.
    Maanvil­jelyskin keskit­tyy suri­in tiloi­hin ja suuret tilat taas asu­tuskeskusten lähelle

  98. JÄRVIKYLÄNJUIPPI:
    Tois­temme paito­ja pesemäl­l­lä ei pitkälle päästä. Rovanie­mi on siitä hyvä esimerk­ki. Kaupungis­sa on ain­oas­taan yksi poten­ti­aa­li­nen vien­ti­in perus­tu­va yri­tys. Moot­torikelkkate­hdas. Siel­läkin touhu on enim­mäk­seen kokoon­panoa, vaikkakin kaupungis­sa on yliopis­to pumppuna.

    Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia. Raken­netun infran heit­teeleen jät­tämi­nen on liian kallista kahdellekin sukupolvelle, niin kuin nyt näyttää.

    Tuskin se kehäkol­mosen sisäpuo­likaan elää kovin pitkään ilman ulkomaanvientiä.

    Mart­ti­inin puukkoye­hdas on nimeno­maan vientiyritys.

    Mut­ta se vetovoimaisin vien­ti­tuote on matkailu joulupukkeineen.Matkailu tuo työtä tuhansille

  99. a_l: Jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa talouden moot­tor­eina toimi­vat kaupunkiseudut, varsinkin ne kaikkein suurimmat.

    Jos kansan­talout­ta kuvataan autover­tauk­sel­la, niin kaupun­ki on sil­loin vai­hde­laatikko. Kansan­taloudessa moot­to­ri­na toimii tuot­ta­va työ ja mater­ian tuot­ta­mi­nen. Mate­ri­aa voivat olla koneet, lait­teet, raa­ka-aineet ja niiden jalosteet. Palve­lut ovat työtä , joi­ta voidaan tuot­taa edel­lä mainit­tu­jen lisäar­vol­la. Näin karkeasti ottaen.

    Ensin maini­tun sek­torin lisäar­vol­la mah­dol­lis­tu­vat hallintopalve­lut, jot­ka autover­tauk­ses­sa ovat vai­hde­laatikko. Vai­hde­laatikon avul­la autoa liikutel­laan eri nopeuk­sil­la, mut­ta moot­tori antaa varsi­naisen käyttövoiman.

    Niin se on talouselämässäkin.

  100. a_l: Kepu­laisille tiedok­si, työ­paikko­ja ja asukkai­ta ei kukaan sijoi­ta (pois­lukien Van­hasen hal­li­tusten hajasi­joit­ta­mat työ­paikat), vaan ne siir­tyvät halu­ami­in­sa paikkoi­hin ihan itse.

    Viisaal­la hallinnol­la Suo­mi voisi parem­min. Sijoit­ta­mal­la val­tion työ­paikat järkevästi ympäri maa­ta voidaan vähen­tää var­al­lisu­u­den ker­tymistä har­voille paikkakun­nille. Val­is­tunut hallinto ei joudu markki­navoimien ajop­uuk­si. Kar­mai­se­via esimerkke­jä on pil­vin pimein. Amerikkalainen asun­to­lainaku­pla ja Etelä — Euroopan ajau­tu­mien suoritustilaan.

    a_l: Infor­maa­tiote­knolo­gia ei tätä kehi­tys­tä hidas­ta, vaan nopeut­taa sitä.

    Päin­vas­toin, infor­maa­tiote­knolo­gia on hajaut­tamisen edel­ly­tys. Sen avul­la voidaan työtä tehdä mis­sä tahansa, Perähik­iäl­lä tai Monacossa.

    Esimerk­ki Wärt­silän Hol­lan­ti­in raken­nut­ta­mas­ta varosakeskuk­se­ta ( jut­tu on vähän pitkä, mut­ta sen arvoinen)

    Wärt­silä on sopin­ut sveit­siläisen Swiss­lo­gin kanssa Hol­lan­nin Kam­p­eni­in raken­net­ta­van varaosien jakelukeskuk­sen suun­nit­telus­ta ja toimit­tamis­es­ta. Swiss­log toimii pääu­rakoit­si­jana. Sopimus on osa 70 milj. euron investoin­tia, jon­ka Wärt­silä julk­isti vuon­na 2008. Swiss­lo­gin sopimuk­sen arvo on noin 50 milj. euroa ja se jakau­tuu vuosille 2009 ja 2010.

    Uusi jakelukeskus mah­dol­lis­taa varaos­a­l­o­gis­ti­ikan keskit­tämisen nyky­i­sistä yhdek­sästä tuoteko­htais­es­ta varaosavaras­tos­ta yhteen globaali­in jakelukeskuk­seen. ”Jakelukeskus on osa 24/7 strate­giaamme asi­akas­palvelun paran­tamisek­si ja kus­tan­nusten säästämisek­si”, sanoo Tage Blomberg, Wärt­silä Ser­vices-liike­toimin­nan johtaja.

    Raken­nustyö alkaa eloku­us­sa 2009. Varaosat Wärt­silän yhdek­sästä varas­tos­ta siir­retään jakelukeskuk­seen vuo­den 2011 aikana.

    Pro­jek­tin pääu­rakoit­si­jana Swiss­log toimit­taa toim­intavalmi­in jakelukeskus­ratkaisun. Yhtiö vas­taa suun­nit­telus­ta, toteu­tuk­ses­ta ja toimin­nan käyn­nistämis­es­tä. Pro­jek­ti käsit­tää itse varas­ton rak­en­tamisen ja kaik­ki mate­ri­aal­i­hallinnan lait­teis­tot. Swiss­log toimit­taa myös kehit­tämän­sä ohjausjär­jestelmät ja on vas­tu­us­sa jär­jestelmien integroinnista.

    ”Tämä täysin uuden jakelukeskuk­sen tilaus on hyvä esimerk­ki Swiss­lo­gin inte­groiduista logis­ti­ikkaratkaisu­ista, jot­ka ulot­tuvat kon­sul­toin­nista kokon­aisurakoin­ti­in, toteu­tuk­seen ja palvelui­hin. Luomme täl­lä tavoin selkeitä etu­ja asi­akkaalle kus­tan­nussäästöinä ja tehokkaam­pana toim­intana”, sanoo Swiss­lo­gin Ware­house & Dis­tri­b­u­tion Solu­tions ‑toimi­alan toim­i­tusjo­hta­ja Daniel Flink.

    Elikkä tämän­su­un­taista busines­ta voisi Suomes­sa tehdä omil­la vahvoil­la osaamisen alueil­la. Laivan­raken­nus, puu­rak­en­t­a­mi­nen, met­sä­te­ol­lisu­u­den uudet inno­vaaa­tiot, paper­in­valmis­tus­menetelmät , kaivos- ja konepa­ja­te­ol­lisu­us ym. ym.

    Täl­laisen toteut­ta­mi­nen ei ole kiin­ni paikas­ta eikä yri­tyk­sen tarvitse olla Helsingis­sä. Edelli­nen nyt vain yksi esimerk­ki paikkasi­don­naisu­u­den katoamisesta.

    Täl­laisen toteu­tu­mi­nen kuitenkin vaatii uuden­laista ajat­telua, van­ha keskit­tämisen syn­er­giauskon­to ei ole ain­oa toim­inta­malli. Nykyti­lanne sopii tietenkin hal­li­tus­puolueille, joiden agen­dana näyt­tää ole­van omien asemien varmis­t­a­mi­nen ja van­han säilyttäminen.

  101. Kun tätä keskusteluketjua sum­maa keskittymis/hajauttamis kysymyk­sis­sä, niin ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että vihreät koke­vat asian ain­oas­taan poli­it­tise­na. Hyvin varhaises­sa vai­heessa vede­tään esi­in kepu-kort­ti nat­siko­rtin tapaan.

    City­puoluei­den kan­nat­ta­jien jär­ki sume­nee heti kun tulee puhe koko maan asut­tamis­es­ta ja kehit­tämis­es­tä. Siitäkin huoli­mat­ta, että tutkimuk­set ovat haas­ta­neet fak­toil­laan iki­aikisen mantran kaupunki­a­sumisen ekol­o­gis­es­ta parem­muud­es­ta maaseutuasumiseen.

    Tulee kiusal­lis­es­ti mieleen, että vihreys onkin puolue­poli­ti­ikkaa. Vihrei­den arvo­jen avul­la haetaan poli­it­tista kan­na­tus­ta , ekologi­nen vaiku­tus on toisarvoinen.

    Helsinkiäkin halu­taan kas­vat­taa alas, ylös ‚pohjoiseen , itään ja län­teen jopa pakkokeinoin. Taloudel­lis­ten ja hallinnol­lis­ten insti­tuu­tioiden hajasi­joit­ta­mi­nen ei tule mieleenkään. Ei, vaik­ka nykya­jan infor­maa­tiotekni­ik­ka on avan­nut aivan uusia mah­dol­lisuuk­sia väli­matko­jen poistamiseksi.

    Kyse on vain ja ain­oas­taan val­tapoli­ti­ikas­ta. Vihrei­den pitäisi hyväksyä tosi­a­sia, että puolueen kan­na­tus ei voi nous­ta suurien puoluei­den rin­nalle. Ihmisil­lä vihreys ei voi nous­ta ylim­mäk­si toim­intaa ohjaavak­si normik­si, etenkin kun vihreät itse rys­sivät aatteensa.

    1. eemil sop­t­kee nyt asian tahal­laan. Jos me varaudumme siihen, että kaupungis­tu­mi­nen jatkuu ennal­laan, se ei tarkoi­ta, että me tuot­taisimme kaupungis­tu­mista tai halu­aisimme sitä. Kun väkeä nhyt vain tulee lisää, ne voidaan asut­taa joko järkevään yhdyskun­tarak­en­teeseen tai järjettömään.

  102. a_l: Kepu­laisille tiedok­si, työ­paikko­ja ja asukkai­ta ei kukaan sijoi­ta (pois­lukien Van­hasen hal­li­tusten hajasi­joit­ta­mat työ­paikat), vaan ne siir­tyvät halu­ami­in­sa paikkoi­hin ihan itse.

    Jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa talouden moot­tor­eina toimi­vat kaupunkiseudut, varsinkin ne kaikkein suurim­mat. Ilmiö ei ole suo­ma­lainen vaan maailmanlaajuinen.Informaatioteknologia ei tätä kehi­tys­tä hidas­ta, vaan nopeut­taa sitä.

    Vai ei niitä työ­paikko­ja kukaan sijoi­ta. Miten esim. ne min­is­ter­iöi­den n. 5000 työ­paikkaa ovat sit­ten Helsinki­in sijoit­tuneet, “näkymätön käsikö” ne on sinne sijoit­tanut? Helsin­ki on nimeno­maan Suomen hallinnolli­nen keskus ja hallinnon työ­paikat sijoite­taan aina poli­it­tisil­la päätök­sil­lä. Venäjä päät­ti aikoinaan sijoit­taa Suomen pääkaupun­gin Helsinki­in, ja tämän päätök­sen peruna meil­lä val­lit­see vieläkin tsaari­naikainen keskitet­ty hallintokulttuuri.

  103. “Elikkä tämän­su­un­taista busines­ta voisi Suomes­sa tehdä omil­la vahvoil­la osaamisen alueil­la. Laivan­raken­nus, puu­rak­en­t­a­mi­nen, met­sä­te­ol­lisu­u­den uudet inno­vaaa­tiot, paper­in­valmis­tus­menetelmät , kaivos- ja konepa­ja­te­ol­lisu­us ym. ym.”

    Suo­mi ei ole minkään toimin­non kannal­ta keskeisel­lä sijain­nil­la eikä minkään suuren markki­na-alueen lähellä,Pietaria lukuunottamatta

    Tuo Wärt­silän esimerk­ki ker­too aivan pän­vas­taista kuin esität.Hollanti on logis­ti­ikan suuri keskus ja elääsil­lä. Kul­je­tusy­htey­det ympäri Euroop­paa ja maail­maa ovat lois­ta­vat ja logis­ti­ikkaosaami­nen huippuluokkaa.
    Näin ollen tietotekni­ik­ka vain mah­dol­lis­taa varas­toin­nin ja logis­ti­ikan hallinnan keskit­tämisen Hollantiin.

    Se merk­it­see ‚että alueelli­nen ‚maako­htainen toim­intakutis­tuu olemattomiin,lähinnä myyntiin.
    Ja työ­paikat alueil­la häviävät

    Olen nyt seu­ran­nut toim­into­jen keskit­tymistä koh­ta 40 vuotta,tietoliikenne kun on olen­nainen osa yhteiskun­taa ja näköala­paik­ka yhteiskun­nan muu­tok­si­in ‚sil­lä ne hei­jas­tu­vat välit­tömästi tietoliikenteeseen.

    Niin­pä 70–80-luvulla Lapista läh­tivät suurten yri­tys­ten aluekeskuk­set ‚varas­tot ja aluekont­torit ja keskit­tyivät Ouluun.
    Samoin pienet valmis­tusyk­siköt keskit­tyivät etelään.

    Ja kehi­tys jatkui 90-luvul­la ja Oulu tyh­jen­tyi vas­taav­ista toimin­noista eteläm­mäk­si ja nyt muute­taan Suomes­ta esim Hollantiin.

    Samoin kuin haikailemme maaseu­tu­a­su­tus­ta niin varsi­nainen maaseu­tu tyh­jeni jo 60–70-luvulla kun suuret ikälu­okat läh­tivät ja vähän myöhem­min hei­dän vanhempansa.Tämä näkyi ensi maaseudun liiken­teen vähen­e­misenä70-luvul­la ja teleli­it­tymien rom­ah­duk­se­na 80–90-luvuilla kun väli­aikainenkin käyt­tö loppui.

    Ei siel­lä haja-asu­tusalueel­la ole enää mon­taa asukas­ta esim jos­sain Ivalossa/Inarissa/Utsjoella asukkaat asu­vat muu­ta­mas­sa taajamassa.
    Haja-asu­tusalueel­la hyvin harva.

    Nuo tar­i­nat pitk­istä matkoista ovat lähin­nä harhaa ‚joi­ta mielel­lään esitetään julk­isu­udessa lisära­han toivossa.

    Enem­män tätä haja-asu­tus­ta on Uudel­la­maal­la ja olen usein ihme­tel­lyt miten täl­lainen kaavoitus on mahdollista.Kun tietkin ovat kär­ry­polku­ja ja vaar­al­lisia eikä kevyen liiken­teen väyliä ole niin täy­tyy ihmetellä,että jotkut viit­sivät tuh­la­ta aikaansa vaar­al­liseen kulkemiseen

    Jos­sain Rovaniemel­lä on erit­täin vaikea saa­da raken­nuslu­paa jo 10 km päässä keskus­tas­ta. Kun­nat tar­joa­vat edullisia tont­te­ja keskus­to­jen liepeiltä,joten taloudelli­nen pakko ei aja keskus­tas­ta, pitää olla todel­li­nen erakko,joka halu­aa rak­en­taa talon­sa korpeen

  104. Tiedemies: Nimit­täin, pros­essin ollessa mitä se on, suurim­malle osalle ihmi­sistä val­in­ta ei näyt­täisi ole­van luonnnon­läheinen asum­i­nen con­tra tiivis kaupunki­a­sum­i­nen, vaan keskilu­okalle val­in­ta on rivitalo‑, par­i­ta­lo- ja omakoti­talolähiö con­tra kerrostalolähiö.

    No kun kyse on siitä mikä se pros­essin pitäisi olla, tai parem­min mitä sen pitäisi tuot­taa. Voi sen tietenkin kat­soa hin­nois­takin. Kysymys on rel­e­vant­ti sitä kaut­ta minkälaista kaupunkia pitäisi tehdä lisää, se mitä on tehty on jo ole­mas­sa. Voidaan tehdä kaupunkia, esikaupunkia tai haja-asu­tus­ta eri talo­tyypeil­lä siinä suh­teessa kuin halu­taan, ei kaa­vat tule kuin lak­i­taulut Moosek­selle jostain taivaasta.

    Lähiöa­sum­i­nen esikaupungeis­sa mah­dol­lis­taa sen että ollaan toki puru­radan ja pienen met­sä­pläntin lähel­lä, mut­ta en kyl­lä karak­ter­isoisi sitä “luon­non läheisyy­dek­si”. Pikem­minkin suures­sa osas­sa esikaupunke­ja luon­toar­vot toteu­tu­vat vain mar­gin­aalis­es­ti parem­min kuin kaupungis­sa jos­sa viher­alueet on tarkoituk­sen­mukaises­ti jär­jestet­ty. Sik­si, vaik­ka onkin niin että luon­non läheisyys on tärkeää ihmiselle, se ei suures­sa osas­sa omakoti­taloa­sum­ista todel­lisu­udessa toteudu mitenkään eri­tyisen hyvin.

    Niin. Ote­taan nyt vaik­ka se Hert­toniemen­ran­ta esimerkik­si, ja sovi­taan että se on kaupunkia, taval­laan on. Siitä on sem­moinen kilo­metri Viikin­lah­den luon­non­suo­jelu­alueelle. Keskus­puis­to ei ole juuri tuon kauem­pana vaikka­pa kalli­o­laiselle. En minä oikein ymmär­rä miten keskiver­to pien­taloalue tästä olen­nais­es­ti eroaa. Eikä se oikeas­t­aan voi ero­ta ihan sik­si että ne talot vievät tilaa.

    Sin­ga­poren län­sio­sis­sa (Buk­it Batok/Bukit Timah) mah­dol­lisu­us virk­istäy­tymiseen luon­nos­sa on mielestäni parem­pi, ja asukasti­heys on lähelle kym­menker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna. Esikaupunki­mais­ten – sanois­inko “lähiöi­den” – kaupungi­nosien asukasti­heys on suurem­pi kuin Helsingis­sä. Asum­i­nen on silti väljää, itseasi­as­sa mitään
    “tiivistä kaupunki­maista” tääl­lä ei paljoakaan ole, vaan kadut ovat lev­eitä ja parkkipaikkaa on paljon. Palve­lut tietenkin ovat lähel­lä ihan siitä syys­tä että asukasti­hey­den ollessa näin suuri, talo­jen kivi­jalkoi­hin kan­nat­taa lait­taa jos jonkin­laista puti­ikkia, par­turia, rav­in­to­laa jne. Monel­la taval­la tämä on soin­in­vaar­alaisen kaupun­gin anti­teesi, mut­ta kun asukkai­ta on näin paljon niin se kaupunki­maisu­us ei niin paljon merk­itse, palve­lut ovat kat­ta­vat jo ihan massasyistä.

    Joo. Näin “soin­in­vaar­alaisit­tain” kaik­ki ongel­mat ovat redu­soitavis­sa perus­tu­lon puut­teeseen ja riit­tämät­tömään väestöti­hey­teen, lop­pu on sit­ten makuasioita. 🙂

  105. eemil: City­puoluei­den kan­nat­ta­jien jär­ki sume­nee heti kun tulee puhe koko maan asut­tamis­es­ta ja kehit­tämis­es­tä. Siitäkin huoli­mat­ta, että tutkimuk­set ovat haas­ta­neet fak­toil­laan iki­aikisen mantran kaupunki­a­sumisen ekol­o­gis­es­ta parem­muud­es­ta maaseutuasumiseen.Tulee kiusal­lis­es­ti mieleen, että vihreys onkin puolue­poli­ti­ikkaa. Vihrei­den arvo­jen avul­la haetaan poli­it­tista kan­na­tus­ta , ekologi­nen vaiku­tus on toisarvoinen.
    .….
    Kyse on vain ja ain­oas­taan val­tapoli­ti­ikas­ta. Vihrei­den pitäisi hyväksyä tosi­a­sia, että puolueen kan­na­tus ei voi nous­ta suurien puoluei­den rin­nalle. Ihmisil­lä vihreys ei voi nous­ta ylim­mäk­si toim­intaa ohjaavak­si normik­si, etenkin kun vihreät itse rys­sivät aatteensa.

    Vihrei­den lisäk­si “city­puoluei­ta” ovat kokoomus ja demar­it. Yhdessä näi­den kan­na­tus on ja lie­nee tule­vaisu­udessakin yli puo­let eduskun­ta­puoluei­den kannatuksesta. 

    Vaik­ka en ole minkään puolueen jäsen niin en voisi ikinä äänestää tosis­sani Suomen väestöä hajasi­joit­tavaa puoluetta. 

    Nimeno­maan Neu­vos­toli­itossa hajasi­joitet­ti­in väestöä Urali­in, Siperi­aan, Kuolan niemi­maalle jne. Se oli ehkä tarpeen teol­lis­tamisen vuok­si, kos­ka tsaarin aikana Venäjä oli alike­hit­tynyt maat­alous­maa. Mut­ta se tarkoit­ti myös sitä että muut­toa suurimpi­in kaupunkei­hin Mosko­va, Leningrad ja Kio­va, sekä ilmas­tol­lis­es­ti mukavalle Mus­tan­meren alueelle rajoitett­ti­in. Hajasi­joit­tamista tuet­ti­in tietysti eri­laisin porkkanoin ja kepein. Jos muut­ti Mur­man­ski­in sai parem­paa palkkaa ja pidem­piä lomia jne. Mut­ta mitä sil­lä parem­mal­la pal­ka­lla teki kun ei Neu­vos­toli­itossa ollut mitään ostet­tavaa. Ihmiset halu­si­vat nimeno­maan Mosko­vaan tai Leningradi­in tai Odessaan kos­ka siel­lä oli mukavem­mat olta­vat ja edes jonkin­laiset kulu­tus­mah­dol­lisu­udet, ja sielä tapasi län­si­maisia ihmisiä. 

    Suomes­sa vähän sama tilanne. Helsinki­in ja Turku­un ja Tam­pereelle halu­taan parem­man elämän takia. Helsinkiä ja sen korkei­ta asumiskus­tan­nuk­sia tosin vieroksu­taan hiukan mut­ta Turkua ja Tam­peretta pide­tään ihanteel­lisen kokoisi­na kaupunkeina, ja ilmas­to on mukavem­pi kuin pohjoises­sa, ja ovat sen­tään paljon kan­sain­välisem­piä kuin Oulu tai Kuo­pio. Eli minkä ihmeen takia pitäis rajoit­taa muut­tamista etelään? Mil­lä taval­la joku elek­tron­i­ikakyri­tys tai avainase­mas­sa ole­va viras­to olisi tuot­tavampi Rovaniemel­lä tai Kuo­pios­sa kuin etelässä? Vai­ka tieto kul­kee johto­ja pitkin niin on paljon asioi­ta joi­ta pitää selvit­tää kasvo­tusten, ja se vaatii matkus­tamista, jos osa­puo­let ovat hajasi­joitet­tu eri puo­lille maa­ta. Se “sex appeal” ei nimit­täin kul­je johto­ja pitkin.

  106. PeNa: Vai ei niitä työ­paikko­ja kukaan sijoi­ta. Miten esim. ne min­is­ter­iöi­den n. 5000 työ­paikkaa ovat sit­ten Helsinki­in sijoit­tuneet, “näkymätön käsikö” ne on sinne sijoit­tanut? Helsin­ki on nimeno­maan Suomen hallinnolli­nen keskus ja hallinnon työ­paikat sijoite­taan aina poli­it­tisil­la päätök­sil­lä. Venäjä päät­ti aikoinaan sijoit­taa Suomen pääkaupun­gin Helsinki­in, ja tämän päätök­sen peruna meil­lä val­lit­see vieläkin tsaari­naikainen keskitet­ty hallintokulttuuri.

    Onhan niitä toki akti­ivis­es­ti sijoitet­tu, viimek­si Van­hasen hal­li­tuk­set hajasi­joit­ti­vat val­tion työ­paikko­ja ympäri maa­ta vas­toin taloudel­lista järkeä ja työn­tek­i­jöi­den toiveita. 

    Puhuin kyl­lä työ­paikoista hie­man yleisem­mäl­lä tasol­la, sil­lä tuskin me kaik­ki voidaan olla val­ti­ol­la töissä? 

    Veron­mak­sa­jan omi­naisu­udessa vaadin, että hallinto jär­jestetään kus­tan­nuste­hokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la eikä jonkun intres­siryh­män henkilöko­htais­ten etu­jen mukaan. Kaupunkiym­päristön skaala- ja syn­er­giae­dut ovat aivan kiis­tat­tomat eikä infor­maa­tiote­knolo­gia ole muut­tanut asi­as­sa mitään, päinvastoin.

  107. eemil: Silti ei voi sanoa, että suurien yksiköi­den luomi­nen olisi edel­ly­tys luo­vaan työhön, esim. suun­nit­telu. Suomes­sa voitaisi­in olla fik­sumpia ja vahvis­taa maakun­tayliopis­to­jen ase­maa. Malli toisi Suomen mit­takaavaan sopivia keskit­tymiä, jois­sa syn­ty­isi oikean­laista synergiaa.

    Yliopis­toille riit­tää tästä maas­ta rajal­lis­es­ti hyviä opiske­li­joi­ta. Väestöltään pienen alueen yliopis­ton pitää siis olla varsin pieni. Näin on toimit­tu, ja se toimii tiety­il­lä rajoituk­sil­la ihan mukavasti.

    Tietyt rajoituk­set tule­vat siitä, että pienessä yliopis­tossa ei pidä olla kovin laa­jaa valikoimaa eri­laisia opin­to­su­un­tia, ainei­ta, osas­to­ja tai lab­o­ra­to­ri­oi­ta (mitä mis­säkin), kos­ka sil­loin yksit­täiselle opinalalle ei riitä resursse­ja korkeata­soiseen opetuk­seen ja tutkimukseen.

    Tästä meil­lä on ihan toimivia esimerkke­jä, monis­sa asiois­sa maakun­tayliopis­toil­la on oikein hyvää osaamista. Lappeen­ran­nas­sa osa­taan suurnopeustekni­ikkaa, Joen­su­us­sa opti­ikkaa, Jyväskylässä iso­toop­pi­fysi­ikkaa, jne.

    Mut­ta jos asi­aa kat­so­taan yliopis­to­jen ja tieteen kannal­ta, niin tämä jär­jeste­ly sinän­sä vaikeut­taa poikki­ti­eteel­listä toim­intaa. Poikki­ti­eteel­lisyyt­tä ja yhteistyötä on paljon, mut­ta se edel­lyt­tää myös paljon matkus­tamista, joka on aina toimin­nan hidaste niin taloudessa kuin tieteessäkin. Tehokkaam­paa olisi, jos huip­pu­osaami­nen olisi pienem­mäl­lä alueel­la eikä hajautet­tuna ympäri maata.

    Koulu­tuk­sen kannal­ta tilanne on toinen. Jos nuoren oul­u­laisen pitäisi matkus­taa Espooseen hake­maan perusinsinöörin paper­it, ihan turhaan yritet­täisi­in vään­tää pohjoisen tytöstä helsinkiläistä. Opin­to­jen kannal­ta tutkimuk­sen määräl­lä ja laadul­la on vain varsin pieni välilli­nen merk­i­tys, jol­loin etäisyy­destä ei ole mitään hyö­tyä, kun laadukas ope­tus voidaan jär­jestää lähel­lä kotipaikkaa. 

    Kan­sain­välis­es­ti korkeata­soisia yliopis­to­ja ei viiden miljoo­nan väestöpo­h­jal­la ja meikäläisel­lä rahoituk­sel­la mon­ta tehdä. Jos yliopis­to­laitok­sen hyv­in­voin­tia kat­so­taan, päätök­set pitää tehdä jol­lain muul­la kuin alueel­lisil­la perusteil­la. Siitä vinkke­listä kat­sot­tuna meil­lä on pikem­min liikaa kuin liian vähän yliopistoja.

    Toisaal­ta tämä kyl­lä liit­tyy suo­ma­laiseen ylik­oulut­tamis- ja tutk­in­toin­flaa­tiovim­maankin. Maakun­nat tarvit­si­si­vat kovata­soisia AMK-tyyp­pisiä oppi­laitok­sia, jot­ka tuot­taisi­vat päte­viä tek­i­jöitä maakun­nan tarpeisi­in. Yliopis­tok­oulu­tuk­sen merk­i­tys­tä yliko­roste­taan, mis­tä sit­ten seu­raa myös tarve suurelle määrälle maakuntayliopistoja.

  108. R.Silfverberg: Vai­ka tieto kul­kee johto­ja pitkin niin on paljon asioi­ta joi­ta pitää selvit­tää kasvo­tusten, ja se vaatii matkus­tamista, jos osa­puo­let ovat hajasi­joitet­tu eri puo­lille maata.

    Nimeno­maan näin. Aikanaan asiantun­ti­jatyössä totesin, että työy­hteisö oli pääosin vain häir­iötek­i­jä, joka hait­tasi työn­tekoa. Esimies- ja johtamistyössä tulin hyvin nopeasti aivan toiseen johtopäätökseen.

    Asioi­ta voi hoitaa oikein hyvin etänä tietoli­iken­ney­hteyk­sien yli. Myös mon­et työte­htävät hoitu­vat etänä, kun­han ne ovat riit­tävän hyvin määritel­tyjä, ja kun­han tek­i­jäl­lä on sekä kyky että sopi­va per­soona tehdä asioi­ta etänä. Henkilöjo­htamista taas on hyvin vaikea tehdä etänä, ja moni kok­ous on vaikea hoitaa yhtä hyvin kuin läsnäollessa.

    Etänä oikeasti toimivia organ­isaa­tioi­ta on vähän. Suurin esimerk­ki lie­nee avoimeen kood­in FOSS-liike, jos­sa asioi­ta tehdään paljon hyvinkin hajal­laan. Siinä kuitenkin on hyvä huo­ma­ta se, että työ­tun­nil­la ei ole hin­taa, eivätkä pro­jek­tit yleen­sä etene kovin hyvin. Sil­loin, kun pro­jek­tit etenevät, niitä tehdään keskite­tysti jonkun rahoil­la, jol­loin etäos­al­lis­tu­jil­la on pienem­pi rooli.

    Ruti­inilu­on­teista työtä on hel­poin­ta tehdä etänä. Haas­tavam­mas­sa työssä usein on niin, että etänä asioi­ta voi tehdä muu­ta­man päivän viikos­sa, lop­ut paikalla. Tämäkin voi olla oikein hyvä jut­tu esimerkik­si ruuhkien ja ympäristön kannal­ta, mut­ta se ei ratkaise syr­jäseu­tu­jen ongelmia.

    Sama kos­kee inno­vati­ivista työtä, joka usein tarvit­see vapaam­man ympäristön. Yksit­täisen tek­i­jän luovu­us voi kukkia kaikkein parhait­en luon­non keskel­lä, mut­ta jos jokin toim­inta vaatii use­am­man eri tek­i­jän yhdis­te­lyä, se on hel­poin­ta kaupungeis­sa. Ihan se sama syy, mik­si liike-elämä hakeu­tuu väestökeskittymiin.

    En ole kat­e­goris­es­ti tuomit­se­mas­sa etä­työtä kuolleek­si ideak­si. Päin­vas­toin, siinä on paljon hyvää niin tehokku­u­den kuin henkilöstön tyy­tyväisyy­den kannal­ta. Se ei kuitenkaan nykyisel­lään vapau­ta paikan kahleista.

  109. tpyy­lu­o­ma: Kallio. Tokoin­ran­ta, eril­liset koira-aitauk­set esim. radan vier­essä kalli­ol­la. Koulun pihois­sa en näe yhtään mitään pul­maa, sem­minkin kun AKK:n koulun vier­essä on se pal­lo­kent­tä. Toinen löy­tyy Hämeen­tien var­relta. Skeit­taami­nenkin var­maan sujuu. Asukkai­ta 17 000 / km2. Ja muuten suomen tihein alue on Alp­pi­har­jun perus­pi­iri, kol­mannes siitä on puistoa.

    Tuon “soin­in­vaar­alaisen tiivi­in yhteiskun­tarak­en­teen vision kanssa” saa kyl­lä kon­flik­tin aikaisek­si hehtaarikaavoituk­sel­la, joka siis tarkoit­taa lähin­nä epämääräisiä, ja sivu­men­nen pelot­tavia, puskia, parkkikent­tiä ja muu­ta jota kau­nis­tellen kut­su­taan väljyy­dek­si. Suomek­si, ei nyt taas oikein jak­set­tu suunnitella.

    Word.

    Sivu­men­nen sanoen, tuo että kysytään keskimääräisiltä taa­ja­ma-asu­jil­ta vaikut­taako hei­dän asum­isvi­ihtyvyy­teen­sä miten esim. rak­en­tamisen tiiviys, ei kyl­lä tosi­asi­as­sa ker­ro tiiviy­den vaiku­tuk­sista yhtään mitään. Tiivis kaupunki­rakenne voi olla hyvin tai huonos­ti toteutet­tua ja se voi yhdis­tyä moni­in mui­hin ikävi­in tai mukavi­in piirteisi­in, joi­ta har­jaan­tu­ma­ton arvioi­ja tuskin osaa kovin hyvin eritellä.

    Jos asu­isin vaikka­pa Mer­i­haas­sa (etenkin mer­inäköalat­toma­l­la puolel­la), voisin tuol­laiseen kyse­lyyn vas­tates­sani arvioi­da, että tiiviys vähen­tää viihtyvyyt­täni. Mut­ta jos asu­isin Ullanlinnassa/Eirassa yhtä tiivi­il­lä alueel­la, arvioisin tiiviy­den lisäävän viihtyvyyttä.

  110. Osmo Soin­in­vaara: eemil sop­t­kee nyt asian tahal­laan. Jos me varaudumme siihen, että kaupungis­tu­mi­nen jatkuu ennal­laan, se ei tarkoi­ta, että me tuot­taisimme kaupungis­tu­mista tai halu­aisimme sitä. Kun väkeä nhyt vain tulee lisää, ne voidaan asut­taa joko järkevään yhdyskun­tarak­en­teeseen tai järjettömään.

    En sotke , vaan puhumme edelleen eri asi­as­ta. Kaupunkisu­un­nit­telu on ok, ja Soin­in­vaara on siinä nero ele­men­tis­sään. Mut­ta vihrei­den muiden olutkaverei­den­sa (six­pack) kanssa har­joit­ta­ma hal­li­tus­poli­ti­ik­ka tuo Helsinki­in ruuhkaa.

    Jos maa­ta kehitet­täisi­in tas­a­puolis­es­ti alueet huomioiden , niin kaupunkien ongel­mat väheni­sivät. Siitä tässä on kyse. On valitet­tavaa jos Soin­in­vaara ei näe kaupunkien ongelmia ja hal­li­tus­poli­ti­ikan yhteyt­tä keskenään.

  111. Miten nykyi­nen hal­li­tus­poli­ti­ik­ka tuo Helsinki­in ruuhkaa? Ainakaan se ei lisää pien­i­t­u­loisen kan­nus­timia muut­taa pääkaupunkiseudulle työn perässä. Helsinkiläi­nenkin por­vari tarvit­see hal­pa­palkkaista työvoimaa.

  112. eemil: Jos maa­ta kehitet­täisi­in tas­a­puolis­es­ti alueet huomioiden , niin kaupunkien ongel­mat vähenisivät. 

    Mitä tarkoit­taa “maan kehit­tämi­nen tas­a­puolis­es­ti kaik­ki alueet huomioiden”? Infrara­ho­jen jakamista tasan jokaiselle neliöki­olometrille? Infrara­han jakamista tasan henkilölu­vun mukaan? Jotain muuta?

    Keskustelu on men­nyt tässä vai­heessa vähän liikaa “Helsin­ki vs. muut” ‑osas­tolle. Ihan yhtä lail­la tässä on Tam­pere vs. muut tai Turku vs. muut. Merkit­täviä net­tomak­sajia löy­tyy mon­es­takin paikas­ta. Tämä taas tarkoit­taa sitä, että maakun­tien kesku­s­paikko­jenkaan kannal­ta ongel­mana ei ole se, että niiden rahat meni­sivät pk-seudulle. Rahat menevät syr­jäseuduille, usein näi­den kesku­s­paikkakun­tien takapihoille.

    Mitä voimallisem­min aje­taan sitä lin­jaa, että koko maa on pidet­tävä asut­tuna nykyisessä laa­ju­udessa, sitä enem­män myös maakun­takeskuk­set joutu­vat investoimaan siihen, ja sitä vähem­män niil­lä on varaa huole­htia omas­ta kehityksestään.

    Jos meil­lä olisi voimakas maakun­nalli­nen hallintoma­lli, aika äkkiä siel­läkin huo­mat­taisi­in, että kesku­s­paikan men­estymi­nen on aivan ensiar­voisen tärkeää kokon­aisu­u­den toimivuudelle.

    Joka tapauk­ses­sa trend­inä on kaupungis­tu­mi­nen, ja se tarkoit­taa kaikil­la tasoil­la ihmis­ten siir­tymistä. Osa siir­tyy pääkaupunkiseudulle, osa maakun­tien kesku­s­paikkoi­hin. Surkein tilanne on siel­lä, mis­sä edes maakun­nan kesku­s­paikas­sa ei ole kasvua.

  113. Onko niin, että täl­lä tule­vaisu­u­den hesalaisel­la ei ole omaa autoa lainkaan? Lopete­taanko kesämökkeily ja koti­maan matkailu. Vai onko ajatuk­se­na pyöräil­lä ja metroil­la arkipäivät ja sit­ten viikon­lopuk­si huraute­taan oma­l­la autol­la luon­non rauhaan? Osuuko tule­vaisu­u­den kaupun­ki lainkaan ihmis­ten elämän­toiveisi­in vai muut­tuuko elämä kokonaan?

  114. a_l: Onhan niitä toki akti­ivis­es­ti sijoitet­tu, viimek­si Van­hasen hal­li­tuk­set hajasi­joit­ti­vat val­tion työ­paikko­ja ympäri maa­ta vas­toin taloudel­lista järkeä ja työn­tek­i­jöi­den toiveita. 

    Puhuin kyl­lä työ­paikoista hie­man yleisem­mäl­lä tasol­la, sil­lä tuskin me kaik­ki voidaan olla val­ti­ol­la töissä?

    Veron­mak­sa­jan omi­naisu­udessa vaadin, että hallinto jär­jestetään kus­tan­nuste­hokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la eikä jonkun intres­siryh­män henkilöko­htais­ten etu­jen mukaan. Kaupunkiym­päristön skaala- ja syn­er­giae­dut ovat aivan kiis­tat­tomat eikä infor­maa­tiote­knolo­gia ole muut­tanut asi­as­sa mitään, päinvastoin.

    Julki­nen hallinto ei ole mitään raket­ti­tiedet­tä, lupi­en käsit­te­ly tai eri­lais­ten normien väsäämi­nen onnis­tuu aivan samal­la tavoin Rovaniemel­lä kuin Helsingis­sä. Lisäk­si osa hallinnon tehtävistä kohdis­tuu asioi­hin, joil­la on vähän tekemistä pääkaupunkiseudun ihmis­ten elämän kanssa. Esim. Van­taal­la työsken­telee Met­sähal­li­tuk­sen pääkont­toris­sa n. 300 henkilöä, vaik­ka Met­sähal­li­tuk­sen met­sät sijait­se­vat pääosin Itä-ja Pohjois-Suomes­sa. Luon­non­va­ro­ja tutki­vat organ­isaa­tiot (esim. Geolo­gian tutkimus­laitos, Suomen ympäristökeskus, Met­sän­tutkimus­laitos, Riista- ja kalat­alouden tutmimuslaitos)sijaitsevat pääosin Helsingis­sä, vaik­ka pääosa tutkimusko­hteista on Helsin­gin ulkop­uolel­la. Täl­laiset organ­isaa­tiot sopi­si­vat parem­min esim. Jyväskylään tai Joensuuhun.
    No onhan siel­lä Helsingis­sä merkit­tävästi työ­paikko­ja muillekin kuin “aidoille” val­tion virkamiehille. Täl­laisia ovat esim. Yleis­ra­dio, Veikkaus, Raha-automaat­tiy­hdis­tys, työeläkey­htiöt, ay-liike, elinkei­noelämän etu­jär­jestöt, Kansaneläke­laitos, Suomen Pank­ki, Mart­tali­it­to, Pal­loli­it­to, Suomen Olympiakomitea, Keskon ja SOK:n pääkont­torit, Suomen eloku­vasäätiö, Teosto, For­tum (mon­tako voimalaa For­tu­mil­la on pääkaupunkiseudul­la), Man­ner­heimin las­ten­suo­jeluli­it­to jne.

  115. Kari N:
    Onko niin, että täl­lä tule­vaisu­u­den hesalaisel­la ei ole omaa autoa lainkaan? Lopete­taanko kesämökkeily ja koti­maan matkailu. Vai onko ajatuk­se­na pyöräil­lä ja metroil­la arkipäivät ja sit­ten viikon­lopuk­si huraute­taan oma­l­la autol­la luon­non rauhaan? Osuuko tule­vaisu­u­den kaupun­ki lainkaan ihmis­ten elämän­toiveisi­in vai muut­tuuko elämä kokonaan?

    Auton voi myös vuokra­ta mök­ki- ja lomareis­su­ja varten.

  116. kkk: Auton voi myös vuokra­ta mök­ki- ja lomareis­su­ja varten. 

    Aika taval­la teo­ri­aa. Mökille men­nään (läh­es) joka viikonloppu.

  117. kkk: Auton voi myös vuokra­ta mök­ki- ja lomareis­su­ja varten. 

    Ei kuitenkaan sään­nöl­liseen kesämökkeilyyn laa­jas­sa mitas­sa. Auton­vuokraus on aika paljon sesonki­hom­maa, ja jos ihmiset meni­sivät laa­jas­sa mitas­sa mökkeilemään autoil­la, juhan­nuk­sen ympäril­lä olisi eioota.

    Auton­vuokraus sopii hyvin lyhyt­matkailu­un, jos­sa siir­ry­tään paljon paikas­ta toiseen. Sen sijaan vaikka­pa viikon mökkireis­sus­sa aje­taan muu­ta­ma sata kilo­metriä ja mak­se­taan autos­ta viikon ajan. Ei toi­mi, kos­ka vuokra-auton kus­tan­nuk­set ovat nekin pitkälti pääo­maku­lu­ja, jol­loin seiso­va auto on kallis.

    Jos halu­amme vähen­tää ener­gianku­lu­tus­ta radikaal­isti, mökkeily ei ehkä muutenkaan ole ihan ykköshar­ras­tus. Luon­non­läheinen (ei sähköä, ei juok­se­vaa vet­tä) mökkeily on oikeinkin ekol­o­gista, jos mökille men­nään vaikka­pa junal­la ja fil­lar­il­la tai paikallisili­iken­teel­lä. Sen sijaan nyky­tyylin mukainen sähköläm­mitet­ty mök­ki, jol­la käy­dään muu­ta­ma sata kilo­metriä suun­taansa joka viikon­lop­pu, on kovin energiaintensiivinen.

    Jos elämistä ajatel­laan ener­gian­säästön kannal­ta, kak­si asi­aa vie paljon ener­giaa. Toinen on tuvan läpimänä pitämi­nen ja toinen on ihmis­ten liikut­telu paikas­ta toiseen konevoimal­la. Ensim­mäis­es­tä pitää pitää huoli teknisil­lä ratkaisul­la ja yhdyskun­tarak­en­teel­la. Jälkim­mäi­nen taas tarkoit­taa vapaa-ajan­matkailun selvää leikkaamista. Siinä savipel­to-omako­ti­a­sukkaankin työ­matkak­ilo­metrit kalpenevat, kun käy­dään per­heen voimin Thaimaas­sa. Ja tietysti myös yhdyskun­tarak­en­teel­la on merk­i­tys, Nur­mi­järveltä alkaa olla pitkä mat­ka Helsinkiin.

  118. PeNa: No onhan siel­lä Helsingis­sä merkit­tävästi työ­paikko­ja muillekin kuin “aidoille” val­tion virkamiehille. Täl­laisia ovat esim. Yleis­ra­dio, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys, …

    Ja sat­tumal­ta myös MTK ja Maaseudun Tule­vaisu­u­den toim­i­tus löy­tyvät Helsin­ki 10:stä, vaik­ka pääkaupunkiseu­tu ei olekaan ensisi­jais­es­ti tun­net­tu maat­alous­tuotan­nos­taan. Eikö esimerkik­si Seinäjo­ki tai Lieto olisi loogisem­pi paikka?

  119. Kesämök­it ovat suurin hait­ta ympäristölle ja kansan­ter­vey­delle. Ne aiheut­ta­vat hap­posatei­ta, hiil­i­jalan­jälk­iä, vesistö­jen rehevöi­tymistä, koles­teroo­lia, alko­holi­hait­to­ja, tapaturmia.…Onneksi ne seiso­vat yksi­tyisel­lä maal­la, joten ne voidaan lunas­tus­lain mukaan pakkol­u­nas­taa yhteiskun­nalle tai sel­l­aiselle yri­tyk­selle joka voi hyö­tyä niistä taloudellisesti.

    Voivat sit­ten myy­dä koko roskan venäläisille, nekun eivät ole niin huolis­saan ympäristön tilasta.

  120. Viherinssi: Mitä tarkoit­taa “maan kehit­tämi­nen tas­a­puolis­es­ti kaik­ki alueet huomioiden”? Infrara­ho­jen jakamista tasan jokaiselle neliöki­olometrille? Infrara­han jakamista tasan henkilölu­vun mukaan? Jotain muuta?.

    Se tarkoit­taa jotain muu­ta: val­tion­vi­ras­to­jen sijoit­tamista Helsin­gin ulkop­uolelle. Val­tion palkkalis­toille ole­vien sijoit­tamista eri puo­lille Suomea. Täl­löin maakun­nista ei mak­se­ta vain helsinkiläis­ten palkko­ja, ei oste­tan vain helsinkiläisiä kiin­teistöjä eivätkä kaik­ki val­tion työn­tek­i­jöi­den kun­nal­lisverot mene Helsinkiin.

    Siis: val­tion työn­tek­i­jät pois helsingistä. Sitä tarkoit­taa “maan kehit­tämi­nen tasapuolisesti”

    1. åke
      Annat vähän ymmärtää, että val­tion taloudessa Helsin­ki 0lisi net­tosaa­ja ja muu maa net­tomak­sajia. Kan­nat­taisi tarkas­taa tuo väite vaikka­pa tilastoista.

  121. Kari N: Onko niin, että täl­lä tule­vaisu­u­den hesalaisel­la ei ole omaa autoa lainkaan? Lopete­taanko kesämökkeily ja koti­maan matkailu. Vai onko ajatuk­se­na pyöräil­lä ja metroil­la arkipäivät ja sit­ten viikon­lopuk­si huraute­taan oma­l­la autol­la luon­non rauhaan? 

    Kat­selin tuos­sa, että taloy­htiöstä olisi autopaik­ka myytävänä. Hin­ta kokon­aisedulliset 50 000 €. Kun en autoa työ­matkoi­hi­ni tai tavanomaisi­in vapaa-ajan matkoi­hin tarvitse, vuokraan autoa tai kul­jen tak­sil­la aika pitkän tovin tuon 50 kilo­eu­ron eteen. 

    Autopaikan tarvit­si­jan onni, että useim­mis­sa taloy­htiöis­sä me muutkin mak­samme oman osamme paikan kustannuksista.

  122. Osmo, entä jos ne tilas­tot on laa­dit­tu vääräl­lä metodologialla?

    Marx­i­laises­sa talousti­eteessä suurin osa palveluista ei ole tuotan­toa ollenkaan vaan tulon­si­ir­to­ja koti­talouk­sien kesken tai yri­tyk­siltä kotitalouksille.

    Näin Hkin asukkaiden vero­tuk­ses­sa korkeat tulot eivät ole syn­tyneet helsinkiläis­es­tä tuotan­nos­ta vaan muual­la maas­sa syn­tyneestä tuotan­nos­ta. Ei For­tu­min geel­ipää tee työtä kun painaa nap­pia ja myy sähköä sähköpörssiin…:D

    Keski­a­jal­la aatelis­to meni tiet­ty­i­hin hallintokaupunkei­hin kulut­ta­maan tulon­si­ir­roista saami­aan varo­ja ja näi­den varo­jen avul­la elan­ton­sa sai suuri joukko kaup­pi­ai­ta, käsi­työläisiä ja palveli­joi­ta. Nykya­jan aatelis­toa on suo­ma­lais­ten fir­mo­jen ylem­mät toim­i­henkilöt, palveli­joi­ta vas­taavasti S tai K — monop­o­lili­ikkei­den pieni­palkkaiset tuntityöläiset…:D

  123. Val­tion työ­paikko­ja on viime vuosikym­meninä urakalla siir­rätet­ty kauem­mas pääkaupun­gin hallintokeskuk­sista, joi­ta useis­sa tehtävis­sä yritetään palvel­la. Lop­putu­los: Työai­ka kuluu Helsinki­in matkail­lessa. Kun uudel­la siir­topaikkakun­nal­la ei vält­tämät­tä ole mitään mikä tuk­isi toim­intaa, ei päät­täjiä siel­lä oikeasti kiin­nos­ta sen kehit­tämi­nen. Näin hom­ma siis usein taan­tuu, eli saadaan teho­ton­ta hallintoa ja kan­di­daat­te­ja pois­potkit­taviksi julk­ishallinnon työn­tek­i­jöik­si. Jospa kun­nal­listalouden kun­tien­välisel­lä tasaussys­teemil­lä hoidet­taisi­in tuo tulo­jen­ta­soi­tus pääkaupunkiseudul­ta muualle maa­han niin kuin tähänkin asti. Saataisi­in pidet­tyä myös hallinto tehokkaana ja näin myös kus­tan­nuk­sil­taan kohtuullisina.

  124. Kari N:
    Onko niin, että täl­lä tule­vaisu­u­den hesalaisel­la ei ole omaa autoa lainkaan? Lopete­taanko kesämökkeily ja koti­maan matkailu. Vai onko ajatuk­se­na pyöräil­lä ja metroil­la arkipäivät ja sit­ten viikon­lopuk­si huraute­taan oma­l­la autol­la luon­non rauhaan? Osuuko tule­vaisu­u­den kaupun­ki lainkaan ihmis­ten elämän­toiveisi­in vai muut­tuuko elämä kokonaan?

    Auton voi myös vuokra­ta mök­ki- ja lomareis­su­ja varten.

    Täl­lä het­kel­lä on teo­ri­aa, mut­ta ei ehkä lop­ut­tomasti. Kaupungis­sa pysäköin­tipaik­ka on kalli­impi kuin auto, sil­lä maa on niin arvokas­ta. Jos ja kun men­nään pois­päin sosial­is­mista siihen, että autoil­i­jat mak­sa­vat pysäköin­nistä markki­nahin­taa, niin yhteiskäyt­töau­to­jen tai vuokra-auto­jen suo­sio kas­vaa vääjäämät­tä. Viikol­la auto, joka on joidenkin yri­tys­ten työa­jokäytössä, voidaan vuokra­ta viikon­lopuk­si yksi­ty­ishenkilölle mökkikäyt­töön. Ja vaik­ka auto olisi oma, mik­si sitä pitäisi säi­lyt­tää kodin välit­tömässä yhtey­dessä? Hal­paa parkki­ti­laa on esimerkik­si Tat­tarisuol­la, viikon­lopukäytössä ole­vat autot voi pysäköidä sinne.

  125. 15 vuo­den päästä 50% Suomen autokan­nas­ta on sähköl­lä liikku­via, ei se kumipyöräli­ikenne sen enem­pää päästöjä tuo tule­vaisu­udessa kuhan saadaan ydin­voimalat pystyyn.

  126. Parinkymme­nen vuo­den (viimeistään) päästä autot kulke­vat ilman kul­jet­ta­jaa ja ne voidaan ajat­taa parkki­in etäälle kotioves­ta. Kut­sut­taes­sa auto palaa kotiovelle nouta­maan matkustajat.

  127. Viherinssi: Ja sat­tumal­ta myös MTK ja Maaseudun Tule­vaisu­u­den toim­i­tus löy­tyvät Helsin­ki 10:stä, vaik­ka pääkaupunkiseu­tu ei olekaan ensisi­jais­es­ti tun­net­tu maat­alous­tuotan­nos­taan. Eikö esimerkik­si Seinäjo­ki tai Lieto olisi loogisem­pi paikka?

    Ja lis­taa voi jatkaa… StoraEn­son ja UPM-Kymme­nen pääkont­torit sijait­se­vat Helsingis­sä, vaik­ka Helsin­ki ei olekaan tun­nett­tu met­sä­te­ol­lisu­ud­estaan; Espoos­sa sijait­se­va For­tum omis­taa merkit­tävän osan Suomen vesivoimalaitok­sista, vaik­ka pääkaupunkiseu­tu ei olekaan tun­net­tu vesivoimalaitok­sis­taan (Venäjältä tuo­tu kivi­hi­ili ja maakaa­su ovat “urbaane­ja” energianlähteitä);Helsingissä sijait­se­van Suomen ympäristökeskuk­sen vesi­varayk­sikössä tutk­i­taan Suomen sisävesiä ja poh­javesi­varo­ja, vaik­ka Helsin­ki ei olekaan tun­net­tu järvistään ja poh­javesi­varois­taan (pääkaupunkiseu­tu ottaa käyt­töveten­sä Päi­jän­teestä mak­samat­ta vedestä mitään alueen kun­nille) jne… kyl­lä tätä “ihmette­lylis­taa” voi jatkaa.

  128. Tomi:
    15 vuo­den päästä 50% Suomen autokan­nas­ta on sähköl­lä liikku­via, ei se kumipyöräli­ikenne sen enem­pää päästöjä tuo tule­vaisu­udessa kuhan saadaan ydin­voimalat pystyyn.

    Autot voivat kulkea tule­vaisu­udessa myös biodieselin voimin. UPM on aloit­tanut vuon­na 2012 Lappeen­ran­nas­sa biodieseliä valmis­ta­van laitok­sen rak­en­tamisen, joka on tarkoi­tus ottaa käyt­töön vuon­na 2014. Laitok­sen raa­ka-aine on puupo­h­jaista. Näin maakun­nat jalosta­vat uusi­u­tu­vaa raa­ka-ainet­ta mm. liiken­teen tarpeisi­in. Toiv­ot­tavasti Jout­senon kokeilu, mis­sä puu­ta pyritään muut­ta­maan kaa­sumaiseen muo­toon ja johta­maan pääkaupunkiseudulle polt­toaineek­si, lopete­taan mah­dol­lisim­man pian. Pääkaupunkiseudun ener­giahuolto tulee jatkos­sakin toteut­taa kivi­hi­ili-maakaa­su ‑yhdistelmällä,mikä on toimin­ut tähänkin asti. Uusi­u­tu­van ener­gian käyt­tö tulee ohja­ta maakun­ti­in, jois­sa sijait­se­vat uusi­u­tu­van ener­gian tuot­tamiseen tarvit­ta­vat resurssit (met­sät ja vesivoima).

  129. “Jälkim­mäi­nen taas tarkoit­taa vapaa-ajan­matkailun selvää leikkaamista.” 

    Ja kukas sitä sit­ten leikkaa? Sinä? Val­lankaap­pauk­sen jälkeinen viher­junt­ta? Gaia-jumala mahtikäskyllään? 

    Jos liiken­nepolt­toaineet lop­pu­vat tai käyvät vähi­in eli arvokkaik­si, niin sit­ten­hän hom­ma lop­puu itses­tään. Mut­ta jos eivät, niin aika vaikeaa on demokra­ti­as­sa nähdä kenenkään omaa­van sel­l­aista val­taa, että saisi­vat tuon läpi. Kos­ka väk­isin­hän se olisi yleisen kan­natuk­sen puut­teessa tehtävä… 

    Niin että mitenkäs nyt ajat­telit tämän hirviömäisen vapaa-ajan matkailun nitistää? 

    PS. Niin ja luuletko muuten, että täl­laiset “tap­pakaa tur­is­mi ja matkailu”-aivoitukset ovat omi­aan kas­vat­ta­maan Vihrei­den kan­na­tus­ta tuol­la vaalikentillä?

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Biodieselistä ei ole maailm­laa­juisek­si ratkaisuk­si autoilun ener­giantarpeesx­een, kos­ka bio­mas­sa nyt ei vain riitä. 

    Autoilun ener­gialäh­teen vai­h­t­a­mi­nen ei ole ratkaisu — ongel­ma on itse autoilu; se vie tilaa ja hajaut­taa yhdyskuntarakennetta.

  131. PeNa: Autot voivat kulkea tule­vaisu­udessa myös biodieselin voimin. 

    Tämä ei ole oikeas­t­aan ratkaisu mihinkään täl­lä het­kel­lä — pait­si ehkä puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den pulmiin.

    Ympäristön kannal­ta olisi parem­pi polt­taa öljyä autossa ja puu­ta voimalas­sa kuin biodieseliä autossa ja hiiltä voimalassa.

    Sähköau­tokaan ei ole mikään ison mit­takaa­van ratkaisu, kos­ka on parem­pi polt­taa öljyä autossa kuin hiiltä voimalas­sa. Sähköau­tol­la tosin on jois­sakin olois­sa etu­lyön­ti­ase­ma polt­to­moot­to­ri­au­toon, mut­ta mitään radikaalia eroa ei ole ennen kuin sähkön­tuotan­to saadaan riip­pumat­tomak­si fossiilisista.

    Samat reunae­hdot vaikut­ta­vat julkiseenkin liiken­teeseen. Ihmis­ten liikut­telu konevoimal­la saas­tut­taa, eivätkä erot eri kulku­tapo­jen välil­lä ole edes mitenkään äärim­mäisen suuria.

  132. PeNa: a lis­taa voi jatkaa… StoraEn­son ja UPM-Kymme­nen pääkont­torit sijait­se­vat Helsingis­sä, vaik­ka Helsin­ki ei olekaan tun­nett­tu met­sä­te­ol­lisu­ud­estaan; Espoos­sa sijait­se­va For­tum omis­taa merkit­tävän osan Suomen vesivoimalaitok­sista, vaik­ka pääkaupunkiseu­tu ei olekaan tun­net­tu vesivoimalaitoksistaan

    Näin se on. Mut­ta olen tässä aja­mas­sa takaa sitä, mik­si vaikka­pa MTK — joka voisi ihan vapaasti itsenäisenä eli­menä vali­ta sijain­tipaikkansa — halu­aa Helsin­gin keskustaan.

    Vas­taus on tietysti se, että tärkeät sidos­ryh­mät ovat Helsingis­sä, kos­ka Helsin­ki on hallintokaupun­ki. Yri­tyk­sil­lä on saman­su­un­taisia vas­tauk­sia. Pääkaupunkiseudul­la kan­nat­taa olla, kos­ka alueel­la on saatavis­sa koulutet­tua työvoimaa, ja kos­ka alueel­la on tärkeitä sidos­ryh­miä. Nämä edut menevät sen ohi, että alueel­la on kallista olla sekä kiin­teistö­jen että työvoiman osalta.

    Noin peri­aat­teessa kytkös hallinnon ja liike-elämän välil­lä on vähän löy­sem­pi. On paljonkin mai­ta, jois­sa hallintokaupun­ki ja liike-elämän keskus ovat eri paikois­sa (Yhdys­val­lat, Alanko­maat, Sveit­si). Näis­sä kuitenkin tyyp­il­lis­es­ti liike-elämän keskus on se vahvin keskus.

    Meil­lä siis voisi onnis­tua se, että koko val­takun­nan hallinto siir­ret­täisi­in vaikka­pa Hämeen­lin­naan. Pääkaupunkiseu­tu selviäisi työ­paikko­jen mene­tyk­ses­tä, Hämeen­lin­nan maan­omis­ta­jat kuoli­si­vat nau­ru­un. Kuo­pi­o­laiset kiristäi­sivät ham­paitaan, kos­ka kalli­impi hallintoratkaisu lisäisi julk­isia kulu­ja tuo­mat­ta sentin jeniä Savoon.

    Hallinnon hajaut­ta­mi­nen taas heiken­tää tehokku­ut­ta maanti­eteel­li­sistä syistä. Sen vuok­si eri viras­to­jen sirot­telu pitkin maa­ta on varsin epä­tuot­tavaa hommaa.

    Tosin asian voi tietysti tehdä täl­lä suo­ma­laisel­la alueel­lis­tamistyylil­lä. Kyse­hän on tarkalleen ottaen tuot­tavu­us- ja alueel­lis­tamiso­hjel­mas­ta. Tuot­tavu­ut­ta on jopa saatu lisää, mut­ta se on tapah­tunut alueel­lis­tamis­es­ta huoli­mat­ta; työ­paikko­jen net­tomäärä on rytäkässä pudon­nut huo­mat­ta­van paljon.

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Biodieselistä ei ole maailm­laa­juisek­si ratkaisuk­si autoilun ener­giantarpeesx­een, kos­ka bio­mas­sa nyt ei vain riitä.

    Eihän esim. ener­giaon­gelmi­in ole yhtä patent­ti­ratkaisua, vaan ratkaisut löy­tyvät pienistä puroista. Suomes­sa kan­nat­taa panos­taa biodieseli­in, kos­ka meil­lä on met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ja raa­ka-ainet­ta (puu­ta), jota ei käytetä ihmis­ravin­nok­si. Etelän mais­sa voi olla järkevämpi panos­taa bio­mas­san sijas­ta aurinkoen­er­gian suo­raan hyödyntämiseen.

  134. Tomi:
    15 vuo­den päästä 50% Suomen autokan­nas­ta on sähköl­lä liikku­via, ei se kumipyöräli­ikenne sen enem­pää päästöjä tuo tule­vaisu­udessa kuhan saadaan ydin­voimalat pystyyn. 

    Viiden­toista vuo­den päästä uusien auto­jen myyn­nistä sähköau­to­jen osu­us saat­taa hyväl­lä tuuril­la olla tuo 50%, toden­näköisem­min ei. Kaik­ista autoista on hyvä jos 10% on sähköautoja.

    Suomes­sa auto­jen käyt­töikä on pitkä, ja sähköau­tot tule­vat ole­maan paljon polt­to­moot­to­ri­au­to­ja kalli­impia vielä pitkälle tule­vaisu­u­teen. Sähköau­to ei tosi­aankaan ole mikään huomis­päivän kaik­ki liiken­teen ongel­mat ratkai­se­va hopealuoti.

    Ja vielä siinäkin vai­heessa kun puo­let autoista kul­kee sähköl­lä, niin se toinen puoli ei kul­je. Ja toden­näköis­es­ti ne lop­ut van­hat polt­to­moot­to­ri­au­tot ovat vähä­varaisem­pi­en käytössä, joille alati kallis­tu­va polt­toaineen hin­ta tulee ole­maan todel­la iso isku. Varsinkin jos on ostet­tu 80 vuo­den lainal­la iso sähkö- tai öljyläm­mit­teinen omakoti­ta­lo jostain perähikiältä.

  135. PeNa: Eihän esim. ener­giaon­gelmi­in ole yhtä patent­ti­ratkaisua, vaan ratkaisut löy­tyvät pienistä puroista.

    Ikävämpi jut­tu on kuitenkin se, että niistä pienistä puroista saadaan yhteen­sä … pieni puro.

    Tämän het­ken teknolo­gian tasol­la tiedos­sa on kak­si sen kokolu­okan ratkaisua, joil­la on mah­dol­lisu­us ihan oikeasti ratkaista ener­giaon­gel­ma lähellekään nykyisel­lä kulu­tus­ta­sol­la. Toinen on ydin­voima, toinen aurinkovoima.

    Tuulivoima, aal­tovoima, vuorovesivoima, geot­er­mi­nen, bio­mas­sat, jne. ovat kyl­lä lisänä tässä paletis­sa. Bio­mas­sat saat­ta­vat säädet­tävyyten­sä vuok­si olla eri­tyisen arvokkaana lisänä mukana, mut­ta niil­lä ei pul­maa ratkaista.

    Ja sit­ten tietysti on ole­mas­sa se ratkaisu, että kulu­tus­ta­so ei ole lähellekään nykyi­nen. Jos siir­rymme fos­si­ilit­tomaan tuotan­toon, se ratkaisu löy­tyy siitäkin suunnasta.

  136. Mau­r­izio: Ja kukas sitä sit­ten leikkaa? Sinä? Val­lankaap­pauk­sen jälkeinen viher­junt­ta? Gaia-jumala mahtikäskyllään?

    Jos liiken­nepolt­toaineet lop­pu­vat tai käyvät vähi­in eli arvokkaik­si, niin sit­ten­hän hom­ma lop­puu itses­tään. Mut­ta jos eivät, niin aika vaikeaa on demokra­ti­as­sa nähdä kenenkään omaa­van sel­l­aista val­taa, että saisi­vat tuon läpi. Kos­ka väk­isin­hän se olisi yleisen kan­natuk­sen puut­teessa tehtävä…

    Niin että mitenkäs nyt ajat­telit tämän hirviömäisen vapaa-ajan matkailun nitistää?

    PS. Niin ja luuletko muuten, että täl­laiset “tap­pakaa tur­is­mi ja matkailu”-aivoitukset ovat omi­aan kas­vat­ta­maan Vihrei­den kan­na­tus­ta tuol­la vaalikentillä?

    Sanansaat­ta­jan ampumi­nen on ihan yleinen ja hauskakin har­ras­tus, ei ehkä kuitenkaan kovin rakentava.

    Totesin, että jos halu­amme luop­ua fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä, se tulee aiheut­ta­maan mm. sen, että loma­matkailu vähe­nee radikaalisti.

    Mekanis­mi on toiv­ot­tavasti se, että päästökaup­pa nos­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­taa siinä määrin, että moni ener­giain­ten­si­ivi­nen ei-pakolli­nen jää tekemät­tä. Mikään muu kuin markki­na­t­alouteen nojaa­va ratkaisu johtaa hel­posti hyvin epäop­ti­maal­isi­in tulok­si­in joko päästö­jen tai kus­tan­nusten osalta.

    Kun tehdään kaavoitus­ta tai muu­ta hyvin pitkä­vaikut­teista, ottaisin lähtöske­naar­iok­si sen, että ener­gia tulee mak­samaan paljon enem­män kuin nykyään.

    Tämä ei vält­tämät­tä tarkoi­ta esimerkik­si yksi­ty­isautoilun lop­pumista, kos­ka autoilus­sa käytet­tävästä ener­gias­ta mak­se­taan jo nyt erit­täin paljon. Jos autoilun polt­toainekus­tan­nuk­set ovat 20 snt/km, se voi vähen­tää mökki­matkailua mut­tei työ­matkailua. Jos lentämisen polt­toainekus­tan­nuk­set ovat 20 snt/km/nuppi, se käytän­nössä lopet­taa jouluiset Thaimaan-käynnit.

    Kysymys on kuitenkin siinä kinkki­nen, että viral­lis­es­ti maail­maa ei kuitenkaan jak­sa fos­si­ilis­ten hiilipäästö­jen vähen­tämi­nen kiin­nos­taa. Polt­toainei­den lop­pumi­nen ei tähän pako­ta, kos­ka hiiltä riit­tää, ja siitä saa nestemäisiä tehtyä.

    P.S. Min­ua ei kiin­nos­ta minkään puolueen men­estys vaa­liken­til­lä. Min­ua kiin­nos­taa maail­man tule­vaisu­us ja älylli­nen rehellisyys.

  137. @Syltty: Maalais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki saadaan pienen­emään entis­es­tään kun­han vain lakkaute­taan aluetuet.

    Var­masti. Kun nyt olet hiil­i­jalan­jäl­jen suuri ystävä, eikun… Siis, mihin saak­ka olisit tyy­tyväi­nen, kun viedään niiltä maalaisil­ta rahat, kun nyt maitoti­lat on 1960-luvun alun 300 000 vähen­tyneet tämän päivän 10 000? Kun ne maalaiset kuitenkin sin­ulle sen maid­on ja leivän pöytään kuitenkin tuo? Ja kaup­paketjut vetää välistä var­maan 40–80% ruoan hin­nas­ta, ellei enem­män… Mut­ta, kaup­paketjut olikin se tari­nan kap­i­tal­isti­nen sankari, joka nau­reskelee par­taansa potkies­saan sekä maa­jus­sia että ruoan osta­jaa per­si­isi­in. Olin­pa tyh­mä, kun en tätä luon­nol­lista kap­i­taalin uus­jakoa osan­nut kun­nioit­taa! Enkä vängän­nyt niistä 1,6 sen­tistä, jot­ka vuodessa min­ul­ta veroina menee Suomen sosi­aal­i­huol­lon ylläpi­toon. Voi että, anteeks nyt vaan, ja kauhiast!

    > Kaikkein ekol­o­gis­in­ta toim­intaa taas olisi ajaa teol­lisu­us ulos Suomes­ta. Tässä toimin­nas­sa muuten vihreät ovat olleet hyvin akti­ivisia, sil­lä kun taloudelli­nen poh­ja rom­ah­taa rom­ah­taa myös kulutus.

    Jep­jep! Just kuten kaikkial­la län­nessä, kun Kiina yms. on vienyt kaiken teol­lisu­u­den, niin mei­dän palvelusek­tori on kas­vanut, ja nyt me kaik­ki eletään slum­meis­sa ja syödään koiran­ruokaa ja… Eikun, het­ki­nen, öö…

    > Yleen­sä keskushallinnon kan­nat­taa olla keskeisel­lä paikalla. Sen­pä takia mm. kepun puolue­toimis­tokin sijait­see Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa, vaik­ka tek­stisi perus­teel­la voisi kuvitel­la, että paras sijoi­tu­s­paik­ka sillekin olisi mah­dol­lis­m­m­man lähel­lä pääkan­na­tusaluei­ta jos­sain Seinäjoen liepeillä.

    Ja tämän voi kiteyt­tää: Yleen­sä keskushallinnon kan­nat­taa olla keskeisel­lä paikalla, kos­ka yleen­sä keskushallinnon kan­nat­taa olla keskeisel­lä paikalla. Mut­ta sit­ten sitä keskeistä paikkaa vai­hde­taan, ja kas, yleen­sä keskushallinnon kan­nat­taa olla keskeisel­lä paikalla. Onhan tämäkin jopa Suomes­sa nähty: Turku -> Helsin­ki. Joten, ihan oikeasti, ei sen keskushallinnon paik­ka nyt niin tärkeä ole. Ammoisi­na lää­ni­aikoina sitä (Etelä-)Suomen keskushallintoa oli run­saahkosti Hämeen­lin­nas­sa. Ei sitä ruti­naa asioiden toim­i­mat­to­muud­es­ta niin kuu­lunut. (Näem­mä Viherinssi on tämän jo uno­htanut. Esit­tää asian uutuute­na, joka ei toi­mi, vaik­ka siis toimisi, NOT. No, Viherinssi on taas vauhdis­sa, matkalla, etten sanoisi.)

    @Mikko Särelä: Suomen alhaista urban­isoi­tu­misas­tet­ta selit­tää parhait­en se, että Suo­mi oli vielä 1940-luvul­la maaseu­tu­val­tainen kehi­tys­maa ja Suomen kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen his­to­ria on lyhempi kuin muis­sa Euroopan maissa.

    Suo­mi ja alhainen urbanisoitumisaste…

    http://en.wikipedia.org/wiki/Urbanization_by_country

    Roma­ni­as­sa ja Geor­gias­sa 52,8, Alba­ni­as­sa 53,4, Slo­va­ki­as­sa 54,7, Ser­bias­sa 56,4, Kroa­t­i­as­sa 57,8, Por­tu­galis­sa 61,1, Make­do­nias­sa 59,3, Puo­las­sa 60,9, Kreikas­sa 61,4, Irlan­nis­sa 62,2, Mon­tene­grossa 63,3, Liet­tuas­sa 67,1, Latvi­as­sa ja Itä­val­las­sa 67,7, Ital­ias­sa 68,4, Ukrainas­sa 68,9, Unkaris­sa 69,5, Virossa 69,5, Bul­gar­i­as­sa 73,1, Tshekissä 73,4, Sveit­sis­sä 73,7, Venäjäl­lä 73,8, Sak­sas­sa 73,9, Espan­ja, Tai­wan, Mek­siko, Nor­ja, Bri­tan­nia, Kana­da, USA, Etelä-Korea, Hol­lan­ti, SUOMI 83,7…

    @R. Sil­fver­berg: No sen päivän halu­aisin nähdä kun Espoo esim alkaa pakkol­u­nas­taa mai­ta suurmaanomistajilta.
    @rakentaja: Onko Helsin­ki joskus han­kkin­ut asun­to­tuotan­toon aluei­ta pakkolunastuksilla ?

    Eikös lähem­mä koko Espoo ole raken­net­tu suur­maan­omis­ta­jil­ta pakkol­u­naste­tulle maalle? Koko pääkaupunkiseu­tu on täyn­nä suurten tilo­jen nimisiä paikan­nim­iä, Pasi­la siis _Fredriksberg_ näin ihan tun­ne­tu­im­pana esimerkkinä. Kyl­lä var­maan lunas­tus on tapah­tunut ihan vapaae­htois­es­ti. Ihan kuin koko Amerikas­sa. Kyl­lä jämp­ti on näin! Lasi­hel­met maanos­ton hintana.

    @Viherinssi: Sijoit­ta­mal­la ko. toimin­not ympäri maa­ta menetetään keskit­tymisen tuo­mat edut. Jos halu­taan tehokas yhteiskun­ta, jos­sa hallinto ei koteloidu, hallinnon on syytä olla fyy­sis­es­tikin läheisessä kon­tak­tis­sa. Lisäk­si on mon­es­sa tapauk­ses­sa edullista, että hallinto ja liike-elämä ovat lähel­lä toisiaan.

    Tässä tämä on sit­ten kiteytet­tynä, jota asi­aa muutkin laidas­ta laitaan tääl­lä propagoi­vat. Minus­ta kyl­lä tulee täl­lais­es­ta puheesta mieleen Neu­vos­toli­it­to ja sen val­lan ja hallinnon keski­tys, ja kyl­lä vähän muutkin vähem­män miel­lyt­tävät dik­tatu­u­rit. Puhe on ihan saman­laista, päät­täjien klikin pitää olla lähel­lä ja sopi­van asi­at keskenään, kos­ka se on “tehokas­ta”. Se ei ole koskaan teho­ton­ta, epädemokraat­tista, hyvä veli. Vas­tus­ta­jat ovat pikkusieluisia perähik­iäläisiä, joiden ihmisyyskin pyritään kieltämään. Taas ne tol­lot maalaiset: tun­tuu aika­matkalta 50-luvulle, ja kauem­mas. Ote­taan­pa vas­taes­imerkkinä Sak­sa sodan jäl­keen. Siel­lä osaval­tioille annet­ti­in suuri itsemääräämisoikeus, kun keskit­tämisel­lä oli niin paha kaiku. Val­tion viras­to­ja hajasi­joitet­ti­in pikku­paikkoi­hin, pien­estä no-name kaupungista tehti­in viralli­nen hallinnolli­nen keskus, vaik­ka esimerkik­si Frank­furt, Ham­puri ja München. Ja miten Sak­sa on men­estynyt, sitä voi jokainen itse miet­tiä. Lisätään­pä joukkoon USA ja Sveit­si kan­tonei­neen näin kooltaan läheisempänä.

    > Min­ua ei kiin­nos­ta minkään puolueen men­estys vaa­liken­til­lä. Min­ua kiin­nos­taa maail­man tule­vaisu­us ja älylli­nen rehellisyys.

    Kas, aat­eveli! Neu­voisin kuitenkin a) vai­h­ta­maan nim­imerkin ja b) kir­joit­ta­maan niin, että peität sen tosi­asian, että olet kiin­nos­tunut virhei­den men­estyk­ses­tä vaa­liken­til­lä. Näin ystäväll… eikun roskaa, ihan hauskaa se on, kun kir­joi­tat itsesi pus­si­in. Anna men­nä vaan samal­la van­hal­la tutul­la tavalla!

    @eemil: Keskit­tymi­nen tuo etua lähin­nä päivit­täis­tavarakau­pas­sa ja muus­sa aineel­lises­sa olomuodossa.

    Eiköhän tämäkin ole suurelta osin heil­urili­iket­tä ja harhaa. Kyl­lä se on niin, että sekä tavaran tuot­ta­jat ja välittäjät/tukkurit sekä kaup­pi­aat pyrkivät enenevässä määrin irti suurista tavarankeski­tys­varas­toista. Ei siitä vielä ole kokon­aan irti päästy (eikä tietysti koskaan kokon­aan päästäkään), mut­ta suuria harp­pauk­sia logis­ti­ikas­sa on tietotekni­ikan, infra­struk­tu­urin, pakkaustekni­ikan, kul­je­tustekni­ikan ja näi­den kaikkien ajal­lisen ja paikallisen yhteenso­vit­tamisen kanssa tehty. Kun on näh­nyt, miten satamien ja lento­kent­tien asioi­ta on tehostet­tu, niin on se huimaa. Sit­ten jotkut krääsän tek­i­jät tekevät sitä kamaa, vas­ta kun tilauk­sia on tiet­ty määrä -> varas­toin­tikus­tan­nuk­set pienenevät, kun ei tarvitse siirtää ja maku­ut­taa sitä kamaa pitkän aikaa jos­sain tois­si­jaises­sa paikas­sa. Itsel­läni on täl­lä het­kel­lä mieluinen sel­l­ainen visio, jos­sa raken­net­taisi­in koko maa(ilma)n kat­tavaa automaat­tista tavarankuljetus“metro/juna(/laiva/lentokone)“verkostoa. Saataisi­in nämä tavarankul­je­tuskalus­tot (ja niiden saas­tu­tus, näin virheitä tässä mielis­tel­läk­seni,) min­i­moitua ja käyt­tö tehostet­tua. Saataisi­in vapautet­tua työvoimaa yksi­toikkois­es­ta mekaanis­es­ta työstä, ja krääsän hin­taa alemmas.

    > Mate­ri­aa voivat olla koneet, lait­teet, raa­ka-aineet ja niiden jalosteet. Palve­lut ovat työtä , joi­ta voidaan tuot­taa edel­lä mainit­tu­jen lisäar­vol­la. Näin karkeasti ottaen.

    Mites kun palvelu­iden osu­us on ollut jo vuodes­ta 1975 alka­en yli 50 % BKT:stä ja kas­vanut, nyt 70 %. Miten tämä 37 vuot­ta on pystyt­ty elämään, ja BKT on ollut muu­tamia lamavu­osia luku­un otta­mat­ta posi­ti­ivi­nen, kaiken kukkuraksi?

    @Liian van­ha: Maanvil­jelyskin keskit­tyy suri­in tiloi­hin ja suuret tilat taas asu­tuskeskusten lähelle.

    Voinet heit­tää lähteillä?

    1. Tuo lista, jon­ka mukaan Suo­mi olisi urban­isoituneem­pi kuin Italia, on kyl­lä täyt­tä pup­pua. Tämä pal­jas­tuu selityksestä:

      total pop­u­la­tion liv­ing in urban areas, as defined by the country.

      Siis joka maas­sa oma määritelmänsä. 

      Suomes­sa näköjään määritel­lään alue urbaaniksi, jos naa­pu­ri­ta­lo on näköetäisyydellä.

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo lista, jon­ka mukaan Suo­mi olisi urban­isoituneem­pi kuin Italia, on kyl­lä täyt­tä pup­pua. Tämä pal­jas­tuu selityksestä:

    total pop­u­la­tion liv­ing in urban areas, as defined by the country.

    Siis joka maas­sa oma määritelmänsä. 

    Suomes­sa näköjään määritel­lään alue urbaaniksi, jos naa­pu­ri­ta­lo on näköetäisyydellä.

    Niin­pä, mut­ta eipä kyl­lä muil­lakaan ole mitään oikei­ta lähteitä möläyt­te­lyi­den­sä poh­jak­si. Itse sen­tään tar­josin yhden. Sitä pait­si voihan olla, että maid­en omat määritelmät vievät kyl­lä oikeaan suun­taan suures­sa mit­takaavas­sa. Sitä pait­si tun­tuu kyl­lä siltä, että Sak­san maati­lat ovat usein kyl­lä maaseu­tua mon­es­sa suh­teessa, vaik­ka seu­raa­va kylä olisi 200 metrin päässä ja olisi kooltaan suo­ma­laisen pikkukaupun­gin luokkaa. Sitä pait­si Sak­sas­sa riit­tää myös sakealti asu­tuskeskit­tymiä, jot­ka eivät paljolti suo­ma­lais­es­ta taa­ja­mas­ta poikkea. Kyl­lä siis Suomes­sa maaseudul­la keskus­taa­jamis­sa ja hiukan muutenkin asuu ihmisiä tiheäm­pään ja suurelta osin just siel­lä kuin täysin skutsissa.

    Siis urban­isaa­tion määritelmä on kyl­lä “hiukan” ongel­malli­nen itsessäänkin.

  139. kom­men­taat­tori: Ammoisi­na lää­ni­aikoina sitä (Etelä-)Suomen keskushallintoa oli run­saahkosti Hämeen­lin­nas­sa. Ei sitä ruti­naa asioiden toim­i­mat­to­muud­es­ta niin kuu­lunut. (Näem­mä Viherinssi on tämän jo uno­htanut. Esit­tää asian uutuute­na, joka ei toi­mi, vaik­ka siis toimisi, NOT. No, Viherinssi on taas vauhdis­sa, matkalla, etten sanoisi.)

    Jos luk­isit vielä ker­ran. Olen tuos­ta aiheesta tässä ketjus­sa sanonut, että:

    1. Voisi olla mah­dol­lista hajaut­taa hallintoa siirtämäl­lä enem­män vas­tu­u­ta ja val­taa alueel­liselle tasolle. Täl­löin keskushallinto kevenee.

    2. Koko val­tion­hallinnon (pres­i­den­tistä ja val­tioneu­vos­tos­ta alka­en) siir­to Hämeen­lin­naan tulisi kalli­ik­si eikä hyödyt­täisi mui­ta maakuntia.

    En siis ole väit­tänyt, että keskushallinnon ja aluei­den hallinnon­jako olisi opti­maa­li­nen. Enkä myöskään väitä, että taloudel­lisen ja hallinnol­lisen kesku­s­paikan pitäisi olla sama.

    Helsin­ki on pääkaupun­ki ihan tuuril­la. Jos nyt saisi vapaasti vali­ta uudelleen, jokin vesistö­jen liikaa rikko­ma­ton sisä­maakaupun­ki olisi maanti­eteel­lis­es­ti paljon parem­pi valinta.

    kom­men­taat­tori: Ote­taan­pa vas­taes­imerkkinä Sak­sa sodan jäl­keen. Siel­lä osaval­tioille annet­ti­in suuri itsemääräämisoikeus, kun keskit­tämisel­lä oli niin paha kaiku. Val­tion viras­to­ja hajasi­joitet­ti­in pikku­paikkoi­hin, pien­estä no-name kaupungista tehti­in viralli­nen hallinnolli­nen keskus, vaik­ka esimerkik­si Frank­furt, Ham­puri ja München. Ja miten Sak­sa on men­estynyt, sitä voi jokainen itse miet­tiä. Lisätään­pä joukkoon USA ja Sveit­si kan­tonei­neen näin kooltaan läheisempänä.

    Jälleen voisit huo­ma­ta, että olen käyt­tänyt Sveit­siä jopa esimerkkinä. Sak­saa en viitsinyt, kos­ka Bonn ei enää ole ollut pääkaupunk­i­na, vaik­ka toki siel­lä edelleen on paljon hallintoa. Sak­sas­sakaan ei väitetä, että nykyi­nen puo­litet­tu­jen min­is­ter­iöi­den malli olisi hyvä tai tehokas. Se on puh­das kom­pro­mis­si ison riidan ratkaisuksi.

    Ehkä tuo van­hempi Sak­san tai nykyi­nen Sveitsin malli nimeno­maan tarkot­taisi sitä, että pääkaupun­ki olisi Hämeen­lin­nas­sa. Ei siis kuitenkaan sitä, että yksi min­is­ter­iö olisi yhdessä kaupungis­sa, toinen toisessa.

    Mut­ta kun ver­tailu­ja tehdään, niin käytän­nössä ainakin Sak­san ja Yhdys­val­to­jen osalta Suomea pitää ver­ra­ta osaval­tioi­hin, ei koko maa­han. Meitä on kuitenkin aika vähän. Sveit­si on meille sit­ten jo huo­mat­tavasti parem­pi ver­tailuko­h­ta, ja voisi olla mie­lenki­in­toista tehdä tarkem­pikin ver­tailu siitä, miten Sveitsin jär­jestelmä sopisi Suomeen.

    kom­men­taat­tori: Kas, aat­eveli! Neu­voisin kuitenkin a) vai­h­ta­maan nim­imerkin ja b) kir­joit­ta­maan niin, että peität sen tosi­asian, että olet kiin­nos­tunut virhei­den men­estyk­ses­tä vaa­liken­til­lä. Näin ystäväll… eikun roskaa, ihan hauskaa se on, kun kir­joi­tat itsesi pus­si­in. Anna men­nä vaan samal­la van­hal­la tutul­la tavalla!

    En vai­h­da nim­imerkkiä, kos­ka minus­ta siinä on ihan lisäar­voa, että van­hempiakin kir­joituk­siani voi tark­istaa. Nim­imerkki­ni pitää paikkansa, ajat­te­len vihreästi ja olen insinöörik­oulutet­tu. Sen sijaan se ei ker­ro äänestyskäyt­täy­tymistäni tai puolue­jäsenyyt­tä tai edes sym­pa­tioi­tani. Olen täl­läkin foo­ru­mil­la use­am­man ker­ran moit­tin­ut vihreän liik­keen asen­tei­ta ja toimintatapoja.

    Olen kyl­lä aika otet­tu siitä, että nyt min­ut on leimat­tu liian vihreäk­si. Olen aiem­min saanut kuul­la ole­vani liian kova kap­i­tal­isti ja liian sosial­isti. Jään odot­tele­maan fen­no­maaniksi ja svekofi­ilik­si leimaamista.

  140. kom­men­taat­tori:

    Suo­mi ja alhainen urbanisoitumisaste…
    http://en.wikipedia.org/wiki/Urbanization_by_country

    Siis Suo­mi kaupungis­tuneem­pi kuin Alanko­maat??? Nyt haisee pala­neen käry.

    Kaupungis­tu­misen kri­teeri tosi­aan vai­htelee mait­tain YK:n kat­sauk­ses­sa jos­ta wikiar­tikke­li lie­nee poimit­tu. Meil­lä kaupungis­tunut näkyy ole­van sem­moinen joka asuu vähin­tään 200 asukkaan taa­ja­mas­sa. Alanko­mai­ta en löy­dä, mut­ta Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa raja näkyy ole­van 10 000 asukasta.

    Eräässä toises­sa luokit­telus­sa Suomen kaupungis­tu­misas­te on 59%, ja se on jae­tul­la 90. sijal­la (esimerkik­si Ruot­si on 35.). Mitä lie kri­teeristöä siel­lä käytetty.

  141. Ainakin Ker­a­van osalta voidaan tode­ta, että suurim­man asumat­toman sikäläisen alueen osalta maan­omis­ta­jat ovat nimeno­maan halun­neet osal­lis­tua Ker­a­van kehit­tämiseen oma­l­ta osaltaan. Maan­omis­ta­jat ovat olleet hyvinkin akti­ivisia varsinkin viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana. Itseasi­as­sa ovat yrit­täneet kehit­tää aluet­ta jo kauan sitä ennenkin. Esimerkik­si oma isoisoisäni olisi halun­nut jo 1940-luvul­la pal­stoit­taa maitaan ja myy­dä halukkaille markki­nahin­taan. Samat suvut ovat omis­ta­neet maat keski­a­jal­ta läh­tien. Alueelle mah­tu­isi jopa 10 000 asukkaan raken­nuskan­ta ja raideli­iken­nekin on lähel­lä. Näin ollen mis­tään maid­en lop­pumis­es­ta ei voi puhua Ker­a­vankaan osalta.

    Kyl­lä tässä on ongel­mana nimeno­maan se, että ei PK-seudul­la halu­ta vapaa­ta markki­na­t­alout­ta tont­tibis­nek­seen. Hin­nat putoisi­vat ja sitä ei oikeasti halu­ta. Liian mon­et tahot hyö­tyvät kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lista ja eivät anna sen vaikut­taa, että samal­la koko Suo­mi menet­tää kilpailukykynsä.

    Vaik­ka yksi­tyiset maan­omis­ta­jat saisi­vatkin myy­dä vapaasti tont­te­ja, niin ei se sitä tarkoi­ta, että sinne ihan mitä vaan voisi rak­en­taa. Tämähän se kaavoituk­sen per­im­mäi­nen merk­i­tys onkin, että ohjataan rak­en­tamista. Nyt siitä on vaan kas­vanut sel­l­ainen loinen, joka lihoit­taakin joidenkin osa­puolien kas­saa kup­paa­mal­la taval­lisia ihmisiä korkei­den hin­to­jen muodossa.

    Kan­nat­taa lukea nämä Kes­ki-Uusi­maan kir­joituk­set Jär­ven­pään Ristinum­men pakkol­u­nas­tami­saikeista ja varsinkin niihin liit­tyvät net­tikeskuste­lut. Sil­loin saa merkit­tävää taus­ta­ti­etoa koti­maiseen kaavoitu­songel­maan liittyen. 

    http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/187182-maanomistaja-luuli-kaupungin-hintatarjousta-aprillipilaksi

    http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/197832-jarvenpaa-hakee-lunastuslupaa-ristinummen-pelloille

    Osmo Soin­in­vaara: Yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien vaiku­tus kaavoituk­seen, kun­nan pieni pin­ta-ala ja rautatie.

  142. Mitä ihmeen markki­na­t­alout­ta se muka on, että joku toinen kaavoit­taa maan­omis­ta­jan maan, jon­ka jäl­keen sen arvo nousee 10x ilman että omis­ta­ja on itse tehnyt yhtikäs mitään asian eteen?

Vastaa käyttäjälle Countryboy Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.