Kilometrikorvaus

Eduskun­ta päät­ti tänään kilo­metriko­r­vausten verova­paud­es­ta hal­li­tus­puoluei­den äänin oppo­si­tio­ta vas­taan. Vero­jaos­to johon kuu­lun, käsit­teli asi­aa pitkään ja yrit­ti löytää turhaan vai­h­toe­htoisia malle­ja. Mikä kilo­metriko­r­vausten lasken­ta­pe­rusteis­sa muuttuu?

 Kor­vausten takana on laskel­ma autoilun aiheut­tamista kaik­ista kus­tan­nuk­sista, jot­ka on jaet­tu kiin­teisi­in kului­hin  (euroa/vuosi) ja muut­tuvi­in (euroa/km). Laskel­man poh­jana on ole­tus, että autol­la aje­taan 15 000 km/vuosi, jol­loin nuo kiin­teät kus­tan­nuk­set on jaet­tu 15 000 kilo­metrille. Tästä on tul­lut kiin­tei­den kus­tan­nusten kilo­metri­hin­ta joka on lisät­ty muut­tuvien kus­tan­nusten kilo­metri­hin­taan ja näin on saatu kilo­metrikus­tan­nuk­sek­si 0,45 €/km.

 Nyt hyväksyt­ty laki muut­taa tätä laskel­maa kahdel­la taval­la. On oletet­tu, että sil­lä oma­l­la autol­la aje­taan fir­man ajo­jen lisäk­si myös omia ajo­ja, jol­loin on vähin­täänkin kohtu­ullista sälyt­tää osa noista kiin­teistä kus­tan­nuk­sista tälle oma­lle ajolle.  Se, että oma­l­la autol­la aje­taan myös omia ajo­ja, on jok­seenkin ain­oa asia, mitä keskustelus­sa ei ole kyseenalais­tet­tu, mut­ta sitäkään ei olisi saanut ottaa laskelmis­sa huomioon.  Tämä muu­tos tulee voimaan jo ensi vuon­na ja se alen­taa verova­pai­ta kor­vauk­sia kaikilta.

 Toinen muu­tos tulee voimaan seu­raa­vana vuon­na. Jos ne vuo­tuiset kiin­teät kus­tan­nuk­set on jaet­tu 15 000 kilo­metrille, ne ovat tulleet kokon­aan kor­va­tuik­si, kun 15 000 kilo­metriä on tul­lut täy­teen, eikä niitä pidä kor­va­ta toiseen ker­taan. Tätä suurin osa yhtey­de­not­ta­jista ei hyväksy, mut­ta en ole kuul­lut yhtään järkevää argu­ment­tia tätä vas­taan. Voitaisi­in tietysti nos­taa tuo raja 30 000 kilo­metri­in, kuten moni on esit­tänyt, mut­ta sil­loin kiin­teät kus­tan­nuk­set oli­si­vat kilo­metriä kohden puol­ta pienem­mät. Vuo­den 2014 alus­ta siis kilo­metriko­r­vaus las­kee muut­tuvien kus­tan­nusten tasolle, kun 15 000 kilo­metriä on tul­lut täy­teen. Ruot­sis­sa kor­vataan vain muut­tuvat kus­tan­nuk­set eikä kiint­geitä lainkaan.

 Keskustelus­sa on väitet­ty, että paljon ajav­il­la on uudem­mat ja parem­mat autot. Mikään ei ole niin help­poa kuin tutkia tämä asia, kos­ka henkilö­tun­nus on help­po yhdis­tää autoon. Meille ker­ro­tun mukaan väite ei pidä paikkaansa. Paljon ajav­il­la ei ole keskimäärin sen tyyri­impiä ja uudem­pia auto­ja kuin muilla. 

 Jaos­tossa oli esil­lä aja­tus pois­taa tuo 15 000 kilo­metrin raja kokon­aan ja saavut­taa yhtä suuri säästö alen­ta­mal­la kilo­metriko­htaista kor­vaus­ta kaik­il­ta. Tässä olisi ollut se vika, että sil­loin vähän aja­va saisi liian pienen kor­vauk­sen ja hän voisi vaa­tia vähen­net­täväk­si todel­liset kulut.  Paljon ajavien ylikom­pen­saa­tio olisi toisaal­ta jäänyt voimaan.

 Niin­pä päädyin siihen, ettei hal­li­tuk­sen esi­tys­tä ollut syytä muut­taa, ja tämä säästi muut hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat päät­tämisen vaivalta. 

 

220 vastausta artikkeliin “Kilometrikorvaus”

  1. “Keskustelus­sa on väitet­ty, että paljon ajav­il­la on uudem­mat ja parem­mat autot.”

    Toisia päin — val­taosa pre­mi­um-luokan ensiomis­ta­ja autoista on taval­la tai toisel­la ensin yri­tyskäytössä tai taksina. 

    Autokaup­pias myön­tää niistä kelpo kor­vauk­sen vai­h­dos­sa uuteen. Mak­sa­jana on vai­h­toau­ton osta­jat. Tästä syys­tä tuoreet vai­h­toau­tot ovat Suomes­sa suh­teet­toman kalli­ita, vaik­ka niil­lä on lasis­sa tyyp­il­lis­es­ti yli 100.000 kilometriä.

    Tavalli­nen autoil­i­ja ei voi kiertää tätä hin­tavi­nou­tu­maa edes auton tuon­nil­la Sak­sas­ta, Viros­ta tai Ruot­sista, kos­ka verot­ta­ja autokaup­po­jen vinoutunei­den hin­to­jen perus­teel­la korot­taa auton hin­nan vas­taa­van Suo­mi-auton tasolle.

  2. Osmo: “Keskustelus­sa on väitet­ty, että paljon ajav­il­la on uudem­mat ja parem­mat autot. Mikään ei ole niin help­poa kuin tutkia tämä asia, kos­ka henkilö­tun­nus on help­po yhdis­tää autoon. Meille ker­ro­tun mukaan väite ei pidä paikkaansa. Paljon ajav­il­la ei ole keskimäärin sen tyyri­impiä ja uudem­pia auto­ja kuin muilla.”

    Niin­pä. Ja mik­si val­tion pitäisi tukea sitä, jos olisi?

  3. Hyvä, että tuo­hon autoilun sub­ven­tioon puu­tu­taan edes vähän. Jatkos­sa toiv­ot­tavasti autoilun vero­tukss­sa siir­ry­tään hait­to­jen vero­tuk­seen, eli auto­jen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melusaas­teesta ja päästöistä mak­se­taan. Hai­tat ovat suurem­mat kaupungeis­sa kuin maaseudul­la, joten kaupunki­au­toilu saisi kallis­tua ja maal­la autoilu voisi tul­la jopa halvemmaksi.

  4. ” en ole kuul­lut yhtään järkevää argu­ment­tia tätä vastaan”

    Eikö vero­tuk­sen yksinker­taisu­us kel­paa? Ts. annetaan pienelle porukalle vähän löysää ihan vain sik­si, että saadaan pidet­tyä vero­tus yksinkertaisena. 

    Kan­nat­taa aina muis­taa että vero­tus voi olla joko oikeu­den­mukaista tai yksinker­taista, mut­ta ei kumpaakaan samaan aikaan.

  5. Ero­tuo­mari:
    Hyvä, että tuo­hon autoilun sub­ven­tioon puu­tu­taan edes vähän. Jatkos­sa toiv­ot­tavasti autoilun vero­tukss­sa siir­ry­tään hait­to­jen vero­tuk­seen, eli auto­jen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melusaas­teesta ja päästöistä mak­se­taan. Hai­tat ovat suurem­mat kaupungeis­sa kuin maaseudul­la, joten kaupunki­au­toilu saisi kallis­tua ja maal­la autoilu voisi tul­la jopa halvemmaksi. 

    Helsin­gin keskus­tas­sa yri­tys­ten käyt­tämät pysäköin­tipaikat voivat mak­saa use­am­man sata euroa kuukaudessa / paik­ka, se on oikean­su­un­tainen hin­ta auton viemästä tilas­ta (esim. yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sen saa melkein vuodek­si samal­la rahal­la). Tätä ei kuitenkaan las­ke­ta työn­tek­i­jälle verotet­tavak­si luon­taise­duk­si, kuten vas­taa­van sum­man käyt­tämi­nen työ­suhde­matkalip­pu­un on. Tosin työ­suhde­matkalip­pua suosi­taan varsin avokä­tis­es­ti vero­tuk­ses­sa, mikä sit­ten taas ei ehkä yhdyskun­tarak­en­teel­lises­sa mielessä ole kovin hyvä asia (kuten ei avokäti­nen autol­la tehty­jen työ­matko­jenkaan suosiminen).

  6. “Ruot­sis­sa on tämä yksinker­taisu­us toteutet­tu. Kaikille kor­vataan vain muut­tuvat kustannukset.”

    Ruot­sis­sa ei ole autoveroa. Siel­lä on ympäristöys­täväl­lisem­mät ja tur­val­liset autot ja liiken­nekuolleisu­us pien­tä ver­rat­tuna Suomeen. 

    Suomes­sa on Euroopan korkein autovero ja van­hin, saas­tut­tavin ja hen­gen­vaar­al­lisin autokanta.

    Suo­ma­lainen autovero tap­paa enem­män suo­ma­laisia kuin laivo­jen rikkipäästöt.

    1. Ruot­sis­sa on kalli­impi ben­sa. Muut­tuvat kus­tan­nuk­set kor­vataan. Kel­paako peri­aate Suomeen. Jos muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat tääl­lä korkeampia, kor­vataan tietysti ne.

  7. Ruot­sis­sa E85 EKO-ben­saa saa melkein joka paikas­ta. Hin­ta 1 euron luokkaa litra, kun E95 mak­saa 1,6 euroa Suomessa. 

    Suomen val­tion omis­ta­ma Neste ei myy hal­paa eko-ben­saa lainkaan.

    Suomes­sa myytävän E95-ben­san etano­lip­i­toisu­udet on tutkimuk­sis­sa todet­tu vai­htele­viksi ellei peräti olemattomaksi.

  8. Kyl­lä Suomes­takin saa E85 ben­saa, eikä se min­un tietääk­seni ole sen kalli­im­paa kuin Ruot­sis­sa. En tosin ole hin­ta­lap­pu­ja seu­ran­nut, kos­ka fil­lari ei käytä kumpaakaan. Ihan joka kirkonkylään tar­jon­ta ei ulo­tu, kos­ka ihan joka kirkonkylässä ei ole kysyntää.
    Litrahin­to­ja ei voi ver­ra­ta keskenään, kos­ka alko­holin ener­giati­heys on pienem­pi kuin bensiinin.

  9. Suomes­sa E85 ben­saa myy vai ST1, Shell ja ABC ketjut joil­lain asemil­laan. E‑autoa ei kan­na­ta han­kkia, jos aikoo ajaa Helsingistä Utsjoelle.

    “Litrahin­to­ja ei voi ver­ra­ta keskenään, kos­ka alko­holin ener­giati­heys on pienem­pi kuin bensiinin.”

    Bi-fuel auto­ja ei juurikaan myy­dä Suomes­sa, kos­ka autovero nos­taa niiden hin­nan korkeaksi.

    Taval­liseen autoo saa tosin jälkikä­teen asen­net­tua ns. bi-fuel tai flex­fu­el sar­jan, joka paran­taa hyö­ty­suhdet­ta oleellisesti.

    Eko-vero-keven­nys­tä Suomes­sa ei siis eko-autoille tai eko-polt­toaineille ei siis Suomes­sa saa, vaan sama hait­taverot on pääl­lä kuin jos saas­tut­taisit mielin määrin.

    Bi-fuel ja ekoau­to­jen myyn­ti on Suomes­sa marginaalista.

  10. Ilmeis­es­ti autoe­dun vero­tusar­vo putoaa vas­taavasti 15000 oman kilo­metrin jälkeen?

    1. Ilmeis­es­ti autoe­dun vero­tusar­vo putoaa vas­taavasti 15000 oman kilo­metrin jälkeen?

      Kyl­lä siinä on vas­d­taa­va leikkuri ollut jo pitkään. Jos ajaa oletet­tua (1500 km/kk tai 18 000 km/vuosi) enem­män, mak­saa lisäk­ilo­me­treistä 19 sent­tiä kilo­metriltä. Verov­elvol­lisen pitäisi itse ilmolit­taa verot­ta­jalle, kun tuo 18 000 km/vuosi ylit­tyy. Kovin har­val­la tun­tuu ylittyvän. 

      Vapaa autoe­tu:

      Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushank­in­tahin­nas­ta lisät­tynä 285 eurol­la tai 19 sen­til­lä kilometriltä.

  11. Evert The NeveR­est:
    Suomes­sa on Euroopan korkein autovero ja van­hin, saas­tut­tavin ja hen­gen­vaar­al­lisin autokanta.

    Suo­ma­lainen autovero tap­paa enem­män suo­ma­laisia kuin laivo­jen rikkipäästöt. 

    No huh­huh. Tämä aihe ei kos­ke­ta min­ua mil­lään taval­la henkko­ht, mut­ta jotain rajaa väit­teisi­in ilman lähteitä, kos­ka intu­iti­ivis­es­ti kuu­losta­vat täysin tolkut­tomil­ta. Onko Ever­tillä mitään todis­tu­saineis­toa kum­mankaan noista väit­teistä puoles­ta? Van­hempi autokan­ta kuin Itä-Euroopas­sa? Ja olisi oikein muka­va nähdä laskut autoveron aiheut­tamista kuolemista vs. rikkipäästöt.

  12. Ruot­sis­sa on pari ker­taa suurem­pi väestöti­heys ja muutenkin tiivimpi yhdyskun­tarakenne. Olen­naista tässä on se että tuol­la saa­jokusen pros­entin korkeam­man työl­lisyy­den / BKT:n, mut­ta kyl­lä se aut­taa myös esim. erikois­polt­toainei­den tarjonnassa.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on tämä yksinker­taisu­us toteutet­tu. Kaikille kor­vataan vain muut­tuvat kustannukset. 

    Ruot­sis­sa henkilöau­ton kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät kuin meillä.

    1. Ruot­sis­sa henkilöau­ton kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät kuin meillä.

      Onko tuo ymmär­ret­tävä ehdo­tuk­sek­si, että kiin­teinä kus­tan­nuksi­na kor­vataan vain auton hin­nanero Suomen ja Ruotsin välillä?

  14. Ja Evert, mä luulen että esim. Oden kanssa tuskin saa isom­paa riitaa aikaisek­si siitä että Suomen autovero­tuk­sen rakenne on päätön; hait­taveron pitäisi kohdis­tua hait­toi­hin kuten päästöt, ruuhkat, jne. eli muut­tuvi­in kului­hin, eikä kiin­teisi­in kuten auton osto. Tuo rankaisee vähän ajavia ja vas­taavasti suh­teessa palk­it­see paljon ajavia, ja poli­it­tisia syyl­lisiä tilanteelle voisi äkkiseltään met­sästää hei­dän edus­ta­jis­taan. Tämä on kuitenkin ihan eri asia kuin kilometrikorvaukset.

  15. mikä on se säästö/hyöty vero­tu­loi­hin kun leikkuri las­kee paljon ajavien km-korvauksia?

    TYÖNANTAJAT ne mak­sa­vat nämä kilometrikorvaukset,ei yhteiskunta.

    ja jos poli­itikot luule­vat että paljon vuodessa aja­vat “myyntitykit“saavat automaat­tisen kom­pen­saa­tion oma­l­ta työ­nan­ta­jal­taan kun leikkuri astuu voimaan,niin katin kontit.

    ehkä verot­ta­jan olisi hyvä lätkäistä teille kansane­dus­ta­jille jälkiverot noista tei­dän verot­tomista päivära­hoista kos­ka asema­paik­ka on aina 4vuotta helsingissä,näinhän menetelti­in muu­ta­man komen­nus­miehen kanssa jot­ka oli­vat telakkatöis­sä komen­nuk­sel­la yli vuoden.

    1. Kun kilo­metriko­r­vausten verova­paa­ta osaa alen­netaan, syn­tyy verotuloja.
      1) Kor­vauk­set jätetään ennalleen, jol­loin rajan yli menevä osu­us on verol­lista tai mene­tys kom­pen­soidaan palkkana, joka on verotet­tavaa tai
      2) Kor­vausten alen­e­mista ei kom­penoi­da mitenkään, jol­loin se jää voitok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen verotet­tavaa tuloa.

  16. Paljon aja­va joutuu huol­lat­ta­maan auton­sa viikon­lop­puisin nor­maalien huoltoaiko­jen ulkop­uolel­la eikä pysty myös usein käyt­tämään edes mitään vakio­huoltoa, kun auto pitää huoltaa siel­lä mis­sä se kul­loinkin on. Ja sieltä voi olla myös pitkä mat­ka lähim­pään huoltoon.

    Tämä tulee paljon kalli­im­mak­si kuin 40h viikko­tun­te­ja tekevän yksityiskäytössä.

    Myös kylmäkäyn­nistyk­set ras­saa­vat ajoneu­voa. Ei asi­akkaiden luona ole tolp­pa­paikko­ja ja harvem­min edes majoituk­sen yhteydessä.

    Työ­maa-ajos­sa myös auto saa paljon enem­män siipeen­sä kuin kat­u­a­jos­sa. Aje­taan kilo­metrin pätk­iä teräväl­lä murskeel­la, jon­ka seassa pellinkap­palei­ta ja ruu­ve­ja. Renkai­ta menee.

    Oman lisän­sä tuo­vat työ­nan­ta­jan määräämil­lä matkoil­la kul­jetet­tavak­si ote­tut työka­lut, tarvikkeet ja kemikaalit. Nämä eivät ole sieltä puh­taim­mas­ta päästä eivätkä mitään pyöreäkul­maisia. Siir­tymi­sis­sä ei voi aina vai­h­taa puh­das­ta päälle vaan on men­tävä työhaalareis­sa rat­ti­in. Ver­hoilu kär­sii ja auton arvo laskee. 

    Autossa on usein arvokkaat työvä­li­neet ja työn aikana syn­tyviä kor­vaa­mat­to­mia doku­ment­te­ja joten koner­ikon sattues­sa ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta jät­tää autoa var­tioimat­ta. Tästä tulee lisää kuluja.

    Nor­maalin keikkatyöläisen auton kulu­mi­nen on vähin­tään kak­si ker­taa nopeam­paa kuin sitä ruo­ho­pus­sia takapenkil­lä kul­jet­ta­van ituhipin. 

    Kilo­metriko­r­vauk­set riit­tivät ennen hädin tuskin 30 000 km aja­van työa­jon aikana syn­tyvi­in kului­hin. Nyt eivät kata niitä senkään vertaa.

    Kilo­metriko­r­vauk­set ovat työ­sopimusa­sia, val­tio ei voi rajoit­taa asi­akkail­ta perit­täviä mak­su­ja mitenkään. Fir­mat nos­ta­vat kilo­metri­tak­saansa niin korkealle, kuin kul­loinenkin veroaste vaatii, jot­ta auton halti­jalle saadaan asian­mukainen net­tokom­pen­saa­tio ajoneu­von­sa käytöstä.

    Kor­vausten verova­pau­teen puut­tumi­nen tulee aiheut­ta­maan eri­no­maisen suur­ta hait­taa kau­pankäyn­nille. Palvelu­jen hin­nat nousevat.

    Olette laskelmis­sanne aivan ulapalla.

  17. 1) Kor­vauk­set jätetään ennalleen, jol­loin rajan yli menevä osu­us on verol­lista tai mene­tys kom­pen­soidaan palkkana, joka on verotet­tavaa tai

    - Val­tio ei määrää kilo­metriko­r­vausten suu­ru­ud­es­ta. Se on työ­sopimusa­sia. Fir­ma voi per­iä asi­akkaal­taan vaik­ka 5 euroa/km ja tilit­tää sit­ten ajoneu­von halti­jalle vaik­ka 2 euroa/km.

    2) Kor­vausten alen­e­mista ei kom­penoi­da mitenkään, jol­loin se jää voitok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen verotet­tavaa tuloa.

    - Kilo­metriko­r­vauk­sista ei syn­ny voit­toa. Lue äskeinen jut­tuni uudestaan.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Onko tuo ymmär­ret­tävä ehdo­tuk­sek­si, että kiin­teinä kus­tan­nuksi­na kor­vataan vain auton hin­nanero Suomen ja Ruotsin välillä? 

    Niitä voi pienen­tää myös meil­lä niin ei tarvitse erik­seen mak­saa takaisin kor­vauk­sia per­i­ty­istä veroista.

    Tallis­sa seiso­va auto ei kulu­ta luon­toa sen enem­pää kuin tallis­sa seiso­va maan­si­ir­tokone tai pur­jevene (tal­li voi toki viedä tilaa asun­noil­ta mut­ta se ongel­ma on paikalli­nen ja kunkin kaupun­gin ratkaistavis­sa jos halua on).

    Auto aiheut­taa ongelmia liikkues­saan. Liikkues­saan auto kulut­taa polt­toainet­ta, sitä enem­män mitä enem­män liikkuu. Polt­toainet­ta verotetaan. 

    Onko muuten työ­matkavähen­nyk­si­in luvas­sa muu­tok­sia? Nyt puheena ole­vat työa­jot koske­vat vain todel­la pien­tä osaa autoil­i­joista mut­ta työ­matkaku­lu­jen vähen­nys vaikut­taa oikeasti yhteiskun­tarak­en­teen hajoamiseen kun jokaisen työn­tek­i­jän eli myös joukkoli­iken­teen käyt­täjän “kan­nat­taa” asua kaukana.

  19. Kilo­metriko­r­vausauto on fir­man jatke, jol­la kul­jete­taan kaiken­lai­sis­sa mah­dol­li­sis­sa ja mah­dot­tomis­sa olo­suhteis­sa työ­maille työka­lut, varaosat ja tarvikkeet. Takaisin tulee myös huoltoon tule­via lait­tei­ta, ruosteisia vesipump­pu­ja, sian­paskaa kerän­neitä kul­jet­ti­men osia, avat­tu­ja maalipurkke­ja, teräketjuras­vaa ja muu­ta mukavaa kym­meniä-sato­ja kiloja. 

    Tätä ei tietenkään mikään olut­ta pikku­sor­mi koukus­sa kip­paa­va cityvihreä voi mitenkään taju­ta, että on ihmisiä, jot­ka lähtevät aamuneljältä kohti auringonnousua rikko­maan auton­sa johonkin ison työ­maan revi­sioon ja aja­vat siel­lä viikon ver­ran autoa rivakasti kulut­tavaa lyhyt­tä pätkää kohteelta toiselle.

    Kiva sit­ten siinä kol­menkympin pakkases­sa työ­maan mont­tuisel­la murskeel­la paska­sis­sa haalareis­sa ajel­lessa mietiskel­lä kilo­metriko­r­vausten pienen­e­mistä kun auton nivelet naukuu ja renkaat vaik­er­taa. Parin vuo­den päästä täl­laista autoa on muuten aika turha tar­jo­ta mihinkään vaihdossa.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun kilo­metriko­r­vausten verova­paa­ta osaa alen­netaan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jätetään ennalleen, jol­loin rajan yli menevä osu­us on verol­lista tai mene­tys kom­pen­soidaan palkkana, joka on verotet­tavaa tai
    2) Kor­vausten alen­e­mista ei kom­penoi­da mitenkään, jol­loin se jää voitok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen verotet­tavaa tuloa.

    voi käy­dä myös niin että ajet­tavien kilo­me­trien määrä putoaa rajusti jol­loin ilmas­to “pelastuu“mutta vero­tuo­tot romahtavat,sisältää välil­liset verot kuten polt­toaine vero ‚alv jne.+myyntimiehellä putoaa “tulot“ja näin raha joka luo kulu­tus­ta on vähen­tynyt ja taas kansan­tuote laskee.

    mut­ta ei hätäil­lä; reilun vuo­den päästä saat­te vero­halli­nos­ta tilas­tot miten kävi vero­tuot­to­jen kanssa,mielellään myös välil­liset verot laskettuna.

  21. Evert The NeveR­est: “Ruot­sis­sa on tämä yksinker­taisu­us toteutet­tu. Kaikille kor­vataan vain muut­tuvat kustannukset.”Ruotsissa ei ole autoveroa. Siel­lä on ympäristöys­täväl­lisem­mät ja tur­val­liset autot ja liiken­nekuolleisu­us pien­tä ver­rat­tuna Suomeen. Suomes­sa on Euroopan korkein autovero ja van­hin, saas­tut­tavin ja hen­gen­vaar­al­lisin autokanta.Suomalainen autovero tap­paa enem­män suo­ma­laisia kuin laivo­jen rikkipäästöt.

    Suomes­sa autovero rankaisee vain kun ostaa ensim­mäisen kun­nol­lisen auton­sa tai jos vai­h­taa hin­talu­okkaa kalli­im­paan. Sit­ten kun se “hyvä” auto on han­kit­tu nin autovero pitää suh­teessa jälleen­myyn­tiar­vonkin korkeana, ja vai­h­to seu­raavaan samankokoiseen ei vie konkurssi­in. kaikissa 1990 jäl­keen rek­isteröidyis­sä autois­sa on katalysaat­torit ja käytän­nössä kaikissa 2000 jäl­keen valmis­te­tuis­sa on tur­vatyyt ja ABS jar­rut. Hen­gen­vaar­al­liset ja saas­tut­ta­vat sutot ovat käytän­nössä museois­sa jo. Vain se joka on ratin ja selkäno­jan välis­sä tappaa. 

    Pienen maan kuten Suomen kan­nat­taa pitää autovero­tuk­sen­sa kolmikan­taise­na eli polt­toaine- maa­han­tuon­ti ja käyt­töveroina. Sil­loin se ei rankaise mitään autoil­i­jaryh­mä kohtu­ut­tomasti. JOs auto­varo pois­tet­taisi­in ja kor­vataisi­in käyt­tö­mak­sun nos­tol­la, se rankai­sisi vähän ajavia, jos se kor­vataisi­in polt­toain­everon nos­tol­la se rankai­sisi paljon ajavia. Nykyi­nen käytän­tö hillit­see ylisu­urten ja liikaa kulut­tavien auto­jen ostoa.

  22. Koko liiken­teen vero­tus on kestämät­tömäl­lä poh­jal­la. Suomes­sa käytet­ty paket­ti­au­to mak­saa noin kak­si ker­taan niin pajon kuin Sak­sas­sa! Polt­toainevo­ero­tus tuo lisäkus­tanuk­sia enem­män, kuin kil­pail­i­ja­mais­sa, kos­ka väli­matkat tääl­lä ovat pidem­mät. Liian alhaiset nopeusra­joituk­setkin pitää tässä laskel­mas­sa ottaa verolu­on­teise­na mak­suna, joka kas­vat­taa kustannuksia. 🙁

    Kil­pailukykyä saadaan hel­posti pois­ta­mal­la kilo­metriko­r­vauk­set kokon­aan ja samal­la ter­ve­hdyt­tämäl­lä liiken­teen vero­tus muil­takin osin. Autoveron pois­tos­ta on hyvä alkaa. Tosin aika suurelta osalta yri­tyk­siä se onkin jo pois­tet­tu, kun autot ovat viron kil­vis­sä pääkaupunkiseudul­la. 😀 Autoveron pois­to on myös tur­val­lisu­ustek­i­jä, se vähen­tää suo­raan sairaan­hoidon kuluja.

    Polt­toain­evero­tus, jota EU-säätelee, sel­l­aiselle tasolle että laskem­mallis­es­ti tuotet­ta tai palvelua kohti veroa on yhtä paljon kuin Sak­sas­sa. Käytän­nössä kol­mannes Sak­saa mata­lampi taso olisi var­masti syrjimätön.

    Kol­mas oleelli­nen kil­pailukykyä paran­ta­va seik­ka on nopeusra­joi­tusten nos­t­a­mi­nen. Iso-Bri­tan­ni­as­sa las­ket­ti­in juuri, mitä moot­toritei­den nopeusra­joi­tusten pieni nos­to tekee posi­ti­ivista kansan­taloudelle! Talvi­hölmöilystä luop­umi­nen on hyvä alku, mut­ta päätiev­erkko on saata­va 180 km/h tasolle. 😉 Onnek­si uudet moot­tori­ti­et on tehty profi­ileil­la, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat nyky­istä paljon suurem­mat nopeudet ja muut­tuvil­la nopeusra­joituk­sil­la kyetään hoita­maan huonot keli­olo­suh­teet (jos/kun halu­taan holhota).

  23. Evert The NeveR­est:
    …Mak­sa­jana on vai­h­toau­ton osta­jat. Tästä syys­tä tuoreet vai­h­toau­tot ovat Suomes­sa suh­teet­toman kalliita… 

    Suomen vai­h­toau­to­jen kalleu­teen on vain yksi syy: kau­pan esteenä toimi­va autovero. Jos autovero ei olisi kau­pan este, oli­si­vat suo­ma­laiset vai­h­toau­tot autoveron osu­u­den kalli­impia kuin kes­ki-euroop­palaiset. Muis­taak­seni EU-lain­säädän­nössä on jotain pykäliä kaupanesteistä. 😉

    Onnek­si tavalli­nenkin ihmi­nen voi säästää hie­man ja hakea auton­sa Viros­ta tai Sak­sas­ta. Se että yksi­ty­is­tuon­ti on yhä erit­täin kan­nat­tavaa, ei teo­ri­as­sa ole mah­dol­lista, kos­ka VM:n mukaan­han Suomen autovero olisi laillinen. 😉

  24. uusi kas­vo tääl­lä:
    TYÖNANTAJAT ne mak­sa­vat nämä kilometrikorvaukset,ei yhteiskunta.

    ja jos poli­itikot luule­vat että paljon vuodessa aja­vat “myyntitykit”saavat automaat­tisen kom­pen­saa­tion oma­l­ta työ­nan­ta­jal­taan kun leikkuri astuu voimaan,niin katin kontit. 

    Hups. Tuliko livautet­tua totu­us? Kilo­metriko­r­vauk­set ovat osa palkkaa ja verot­tomien kor­vausten tip­pues­sa työ­nan­ta­jan tulisi korot­taa palkkaa?

  25. OS:“Jaostossa oli esil­lä aja­tus pois­taa tuo 15 000 kilo­metrin raja kokon­aan ja saavut­taa yhtä suuri säästö alen­ta­mal­la kilo­metriko­htaista kor­vaus­ta kaik­il­ta. Tässä olisi ollut se vika, että sil­loin vähän aja­va saisi liian pienen kor­vauk­sen ja hän voisi vaa­tia vähen­net­täväk­si todel­liset kulut. Paljon ajavien ylikom­pen­saa­tio olisi toisaal­ta jäänyt voimaan.”

    Noin tämä olisi pitänyt toteut­taa. Alle 15000 km ajavien auto on kuitenkin han­kit­tu pääasi­as­sa omaa ajoa varten, jol­loin työa­jo­jen alikom­pen­soin­ti olisi kiin­tei­den kus­tan­nusten osalta perustel­tua. Nyt paljon ajavien ylikom­pen­saa­tion pelos­sa on romutet­tu km-kor­vausjär­jestelmän selkeys.

    15000 km raja tulee aiheut­ta­maan paljon käytän­nön han­kaluuk­sia yritystasolla. 

    Sitä­pait­si mah­dol­liset “turhat” työa­jot aje­taan kuitenkin tuos­sa alle 15000 km/v ryh­mässä. Paljon aja­vat eivät ehdi taik­ka halua huvikseen ajella.

  26. E85 löpöä saa Ruot­sis­sa joka ase­mal­ta, kos­ka niin on lail­la määrät­ty. Siä pitää olla tar­jol­la E85, tosin kun Suomes­sa, jos­sa sitä saa vain tiety­iltä asemilta.

    Ja vaik­ka ajaisit Helsingistä Utsjoelle, niin voit silti huo­let­ta käyt­tää flex­i­fu­el autoa, ne kas syövät ihan taval­is­taKIN ben­saa ja ihan sekasin voi tankata..

  27. Osmo Soin­in­vaara: Kun kilo­metriko­r­vausten verova­paa­ta osaa alen­netaan, syn­tyy verotuloja.

    Tai sit­ten ei. Jos vaikka­pa myyn­ti­tykkien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähenevät. Näin suo­ravi­ivainen vero­tu­lo­jen lasken­ta toimii vain lin­eaarises­sa fantasiamaailmassa.

  28. Pekka Taipale: Tai sit­ten ei. Jos vaikka­pa myyn­ti­tykkien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähenevät. Näin suo­ravi­ivainen vero­tu­lo­jen lasken­ta toimii vain lin­eaarises­sa fantasiamaailmassa.

    Näin se juuri on. Verot­ta­ja ajaa tässä vain omaa asi­aansa. Heil­lä ei ole kokon­aisuuk­sien tajua. Taloudel­lis­es­ta toimeli­aisu­ud­es­ta ei kan­nat­taisi rangaista.

  29. Ode
    Jaos­tossa oli esil­lä aja­tus pois­taa tuo 15 000 kilo­metrin raja kokon­aan ja saavut­taa yhtä suuri säästö alen­ta­mal­la kilo­metriko­htaista kor­vaus­ta kaik­il­ta. Tässä olisi ollut se vika, että sil­loin vähän aja­va saisi liian pienen kor­vauk­sen ja hän voisi vaa­tia vähen­net­täväk­si todel­liset kulut. Paljon ajavien ylikom­pen­saa­tio olisi toisaal­ta jäänyt voimaan.

    Mitenkä tuo eroaa nykyti­lanteesta, jos­sa hal­val­la ja pieniku­lu­tuk­sisel­la autol­la aja­va jää voitolle ja isol­la roh­jak­keel­la jää tap­pi­olle? Mitenkä tuo muka muut­tuu tässä uudessa muu­tok­ses­sa? Ei yhtään mitenkään, sil­lä edelleenkin se käytet­tynä oste­tul­la Nis­san Micral­la suomen päästä päähän ken­git­tävä sankari tekee puh­das­ta voittoa.

    Eikö oikea taso ole se, jos­sa men­nään keskimääräisen mukaan? Osa jää voitolle, osa tap­pi­olle ja vero­tus pysyy yksinker­taise­na. Ei mitään han­kalia pykälilä, niitä on jo aivan liikaa kaikkialla.

    Vero­tuk­sen yksinker­taisu­us on se mihin pitäisi pyrk­iä eikä aina pyrk­iä mikro­man­ageroimaan kaikkea.

  30. Pekka Taipale: Tai sit­ten ei. Jos vaikka­pa myyn­ti­tykkien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähenevät.

    Onko todel­lakin niin, että myyn­ti­tykkien työn kan­nat­tavu­us on kiin­ni ylikom­pen­soiduista km-kor­vauk­sista? Ei suinkaan myyn­nistä saatavista provikoista tms?

    Jos myyn­ti­häiskän työn kan­nat­tavu­us on kiin­ni km-kor­vauk­sista, niin joko häiskän tuot­tavu­us on aika surkea tai sit­ten häiskälle mak­se­taan palkkaa km-korvauksia.

    Jos myyn­ti­häiskä myy ja saa kau­pak­si, on työ­nan­ta­jan etu mak­saa matkat. Jos taas vaan ajelee ja edus­taa, niin potkut.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun kilo­metriko­r­vausten verova­paa­ta osaa alen­netaan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jätetään ennalleen, jol­loin rajan yli menevä osu­us on verol­lista tai mene­tys kom­pen­soidaan palkkana, joka on verotet­tavaa tai
    2) Kor­vausten alen­e­mista ei kom­penoi­da mitenkään, jol­loin se jää voitok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen verotet­tavaa tuloa.

    Laskel­ma voi pet­tää­monel­la tavalla.Moni rak­samies ajaa kalli­il­la paket­ti/kuor­ma-autol­la kos­ka tilaa ja kan­tokykyä tarvi­taan. Näitä auto­ja ei voi juurikaan käyt­tää siviiliajoihin.

    Jos työ­nan­ta­jan kor­vaus ei riitä niin sil­loin työn­tek­i­jä on oikeutet­tu kulu­vähen­nyk­si­in. Tämä vaatii tietysti kuit­tishown ja asiantun­ti­jan tekemään ensim­mäisiä vero-oikaisu­ja ja aja­maan ennakkopäätös oikeuskäytäntöön.

    Uuden mallin ovat sor­van­neet elämästä vier­aan­tuneet virkamiehet ja poliitikot.
    Onnis­tuneem­pi olisi ollut tasais­es­ti alene­va ja han­k­in­tahin­nan huomioi­va malli.

    Mon­imutkainen sekin ‚mut­ta kuka­pa byrokra­ti­aa pelkäisi ?

  32. Erk­ki-setä: Tätä ei tietenkään mikään olut­ta pikku­sor­mi koukus­sa kip­paa­va cityvihreä voi mitenkään taju­ta, että on ihmisiä, jot­ka lähtevät aamuneljältä kohti auringonnousua rikko­maan auton­sa johonkin ison työ­maan revi­sioon ja aja­vat siel­lä viikon ver­ran autoa rivakasti kulut­tavaa lyhyt­tä pätkää kohteelta toiselle.

    Tääl­lä lat­te-Helsingis­sä pide­tään kyl­lä kohtu­ut­tomana jos yrit­täjä siirtää investointin­sa työn­tek­i­jän vas­tu­ulle. Ihan hyviä käytet­tyjä paku­ja saa muu­ta­mal­la ton­nil­la, joka on lasku­taitoiselle yrit­täjälle järkevä vai­h­toe­hto ellei tarkoi­tus ole käyt­tää vero­ton­ta kilo­metriko­r­vaus­ta palkan korvikkeena.

  33. Toinen vai­h­toe­hto kiertää kmko­r­vaus-alen­nus­ta on siir­tyä yrit­täjäk­si ja saa­da km-kor­vaus vähen­nys­ten kautta.

    Se merk­it­see taas uut­ta byrokratiaa,sillävähennysten kaut­ta saata­va kor­vaus vaatii kuit­tishown pyörittämisen
    Ja kun yrit­täjän kulu­vähen­nysoikeus on laa­jem­pi kuin palka­nsaa­jan niin vero­tu­lot pienenevät.

    Näin syn­tyy myös ali­jäämää sosi­aal­i­tur­van rahoitukseen,sillä yrit­täjän sosi­aal­i­tur­va on muiden veron­mak­sa­jaryh­mien subventoimaa.

    Tai ehkäpä taustal­la on hal­li­tuk­sen halu sisäiseen deval­vaa­tioon ? Pikku yrit­täjälle kun voi sanel­la hin­nat ja toimitusehdot ?

  34. Tämäkin vero­tus­päätös osaltaan van­hen­taa Suomen autokan­taa, mikä jyrkässä ris­tiri­idas­sa sen kanssa, miten Suo­mi esit­täyy kan­sain­välis­es­ti edis­tyk­sel­lisenä maana ilmastoasiassa.

    Kun Suo­mi liit­tyi EU:n ihmiset luuli­vat, että vih­doin saadaan ajan­mukainen autokan­ta. Toisin kävi. Pääasi­as­sa yksi virkamies hanasi vas­taan ja sai tah­ton­sa läpi. Tämä tah­to ja Suomen vero­tuskäytän­tö sit­ten kumot­ti­in EU-tuomiois­tu­imes­sa. Sen tilalle kek­sit­ti­in uusi vero­tustapa, jos­ta siitäkin on pros­esse­ja käynnissä. 

    Kaik­ki tämä on tul­lut mak­samaan val­ti­olle val­tavasti puhu­mat­takaan imagotappioista. 

    Euroopan tilas­toidus­ta autokan­nas­ta Suomen autot ovat Euroopan van­himpia. Trafi toteaa tuoreessa tiedot­teessaan “Puh­taasti autokan­nan uud­is­tu­misen kannal­ta autot pitäisi vai­h­taa uudem­pi­in nyky­istä aiem­min, oli val­in­ta sit­ten käytet­ty tai täysin uusi auto. Tur­val­lisu­us- ja ympäristönäkökul­mas­ta tarkastel­tuna autokan­nan uusi­u­tu­mi­nen on erit­täin tärkeää.”

    Viime keväänä tehty autoveron koro­tus rom­ah­dut­ti auto­jen myyn­nin ja vero­tu­lot lask­i­vat. Autokau­pat ovat joutuneet mit­tavi­in lomau­tuk­si­in ja irtisanomisiin.

    Kuvaavaa on, että Suo­mi on palaa­mas­sa agraariy­hteiskun­naksi, mikäli Trafin rek­isteröin­ti­ti­las­to­ja kat­soo. Trak­to­rien myyn­ti on poikkeuk­sel­lis­es­ti kasvanut:

    http://tinyurl.com/cotzosm

    1. Vaik­ka Suomes­sa autovero­tus on kovaa, auton vuo­tu­inen vero (tar­ravero) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taavas­ta. Sak­san jär­jestelmä on parempi.

  35. yleis­es­ti kehi­tys on ollut viime vuosi­na niin että yhteiskun­ta “rokottaa“nettoveronmaksajia eli työssäkävijöitä.

    kun taas sosi­aalietuuk­si­in on tul­lut ja tulee net­tomääräis­es­ti lisää “lik­saa”.

    näin ei voi kauan jatkua,meiltä töitä tekeviltä lop­puu työ­moraali jos jatkat­te tätä lin­jaa loputtomiin.

    STM:N sivuil­ta:
    kaikissa kun­nis­sa sovel­letaan samo­ja toimeen­tu­lotuen peru­sosien euromääriä. Yksin asu­van henkilön peru­sosan määrä on 477,26 euroa kuukaudessa 1.1.2013 läh­tien. Yksin­huolta­jalle korotet­tuna mak­set­ta­van peru­sosan määrä on 524,99 euroa.

  36. Mat­ti Kin­nunen: Jos myyn­ti­häiskä myy ja saa kau­pak­si, on työ­nan­ta­jan etu mak­saa matkat. Jos taas vaan ajelee ja edus­taa, niin potkut.

    Uud­is­tuk­sen puuhami­esten mielestähän myyn­ti­jamp­pa vain ylikom­pen­soitu­jen km-kor­vausten vuok­si ajelee ympyrää pitkin Suomen­maa­ta. Hänen työ­nan­ta­jansa silmää räpäyt­tämät­tä mak­saa nämä ylimääräiset huviajot.

    Jos ale­taan hiuk­sia halko­maan, niin mikä vaiku­tus vero­tu­loi­hin on kas­vaval­la byrokra­tial­la? Hallinnon vaa­ti­mat henkilö­työvuodet voitaisi­in kaiketi käyt­tää johonkin ver­oby­rokra­ti­aa hyödyl­lisem­päänkin työhön. Vai saadaanko kilo­me­tre­jä laske­mal­la bkt nousuun?

  37. spot­tu: Tääl­lä lat­te-Helsingis­sä pide­tään kyl­lä kohtu­ut­tomana jos yrit­täjä siirtää investointin­sa työn­tek­i­jän vas­tu­ulle. Ihan hyviä käytet­tyjä paku­ja saa muu­ta­mal­la ton­nil­la, joka on lasku­taitoiselle yrit­täjälle järkevä vai­h­toe­hto ellei tarkoi­tus ole käyt­tää vero­ton­ta kilo­metriko­r­vaus­ta palkan korvikkeena.

    Tosi­aan, käyte­tyn auton huol­losta ja varao­sista saa 60–80% alen­nus­ta kun uudel­la joutuu mak­samaan täy­den hin­nan. Käytet­ty auto on muutenkin kestävämpi, onhan sitä jo “koulutet­tu” ja se on ikäänkuin aset­tunut olosuhteisiin.

    Fir­man kan­nat­taa todel­lakin aina han­kkia jokaiselle työn­tek­i­jälleen oma käytet­ty paku viemään tilaa fir­man parkkipaikalla, samoin sitä pakua kan­nat­taa seisot­taa siel­lä lomien ajan kun kukaan ei tarvitse. Työn­tek­i­jähän ei sit­ten enää parkkipaikkaa käytä, kun hän tulee töi­hin julk­isil­la Sipoos­ta Matinkylään. Sieltä Matinkylästä hän sit­ten läh­tee työkeikalle Por­voon jalosta­molle viikok­si joka kol­mas viikko.

    Täl­lainen käytet­ty hal­pa paku on myös erit­täin luotet­ta­va peli vaik­ka Venäjän reis­suille, onhan se van­haa hyvää tekni­ikkaa, pak­sumpaa peltiä jne. Nämä van­hem­mat autot ovat myös siitä ihmeel­lisiä, että ne aja­vat itsek­seen huoltoon, pajalle ja renkaan­vai­h­toon. Työ­nan­ta­jan aikaa ei kulu siis ylläpi­don miet­timiseen ollenkaan.

    Se, jol­ta täl­lainen paku ostet­taisi­in, ei tietenkään ostaisi uut­ta pakua, vaan juurikin muu­ta­man ton­nin hin­taisen hyvän van­han pakun, juuri saman­laisen kuin minkä juuri möi. 

    Autote­htaille voitaisi­inkin esit­tää toive alkaa valmis­ta­maan täl­laisia valmi­ik­si van­ho­ja halpo­ja käytet­tyjä pakuja.

    Seems legit.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka Suomes­sa autovero­tus on kovaa, auton vuo­tu­inen vero (tar­ravero) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taavas­ta. Sak­san jär­jestelmä on parempi.

    Pidän parema­pana suo­ma­laista jär­jestelmää, kos­ka se antaa selvän insen­ti­ivin pitää kalus­tos­ta hyvää huolta.

  39. Van­ha naa­ma: Hups. Tuliko livautet­tua totu­us? Kilo­metriko­r­vauk­set ovat osa palkkaa ja verot­tomien kor­vausten tip­pues­sa työ­nan­ta­jan tulisi korot­taa palkkaa? 

    Noin­han se on. Ketjus­sa kaikille on edullista, että osa palka­s­ta mak­se­taan verot­ta. Kun mah­dol­lisu­us kikkailu­un pois­te­taan tiede­tään hyvin kuka mak­saa laskun. Laskun mak­sa­ja ei ole työn­tek­i­jä, yri­tys, yhteiskun­ta vaan asiakas. 🙁

    Ihan samal­la taval­la asi­akas mak­saa jokaisen talvinopeusra­joi­tusten tuo­man lisämin­uutin. Ne las­ke­taan tar­jouk­sis­sa mukaan. 

    Esimerk­ki: Turku­laisen fir­man myy­dessä lait­tei­ta itä-suo­ma­laisen van­hainkodin ylläpi­toon, on tar­jous halvem­pi kesäu­rakas­sa kuin talvel­la. Asen­ta­jat ja insinöörit käyt­tävät huo­mat­tavasti enem­män aikaa talvel­la autossa kuin kesällä. 

    Välil­lä joil­takin tun­tuu uno­htu­van, kuka lystin mak­saa. Itse en saa kilo­metriko­r­vauk­sia, kos­ka käytämme fir­man auto­ja. Mut­ta ymmär­rän hyvin uud­is­tuk­sen tulok­sen. Se olisi silti hyvä uud­is­tus, jos samal­la kor­jat­taisi­in muut väärisymät: polt­ton­estevero­tus ja autovero pahimp­ina. Nyt se vain mak­saa entis­es­tään sekä kulut­ta­jalle että veron­mak­sa­jalle. En pidä siitä. 🙁

    Esimerk­ki on muuten todel­lis­es­ta elämästä. Tut­tu, joka noi­ta las­kee, ker­toi kuin­ka paljon pikkukun­ta Itä-Suomes­sa jou­tui mak­samaan ylimääräistä sil­loin, kun Turun motarin nopeusra­joi­tusjär­jestelmä ei ollut kun­nos­sa ja tar­jouk­set oli pakko tehdä alem­pi­en nopeuk­sien mukaan! Kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavin­ta on ottaa nopeusra­joi­tuskyltit kokon­aan pois moottoriteiltä.

  40. Auto- ja tar­raverot pois, tiemak­sut ylös, parkki­mak­sut markki­nahin­taan. Verote­taan vain haittoja.

  41. Onnis­tu­isiko­han joku tyh­jen­tävästi ja kiistämät­tömästi perustele­maan mihin tätä kilo­metriko­r­vauk­sen verot­to­muut­ta tarvi­taan? Jos autoa tarvi­taan työkäytössä (aje­taan se 15000 tai 50000km), on kai kohtu­ullista, että työ­nan­ta­ja jär­jestää auton työn­tek­i­jän käyt­töön. Jos ajoa taas on 500km vuodessa, on käytän­nössä ihan sama onko kor­vaus vero­ton­ta vai ei. Työ­matkat taas vähen­nel­lään joka tapuk­ses­sa erikseen.

    Autoilun vero­tuk­ses­sa en ole koskaan ymmärtänyt sitä, mik­si kiin­tei­den kulu­jen on olta­va suuret. Lysti mak­saa aika paljon vaikkei ajaisi vuodessa metriäkään, vaik­ka vas­ta se auton liikut­ta­mi­nen aiheut­taa useim­mat hait­tatek­i­jät, ehkä pois­lukien muu­tamien iso­jen kaupunkien kesku­s­tat joi­ta jär­jen­vas­tais­es­ti käytetään (kalli­ina) parkkipaikkoina. 

    Paljonko bensan/dieselin hin­ta nousisi, jos vaik­ka puo­let autoveros­ta ja koko käyt­tö­mak­su siir­ret­täisi­in polttoaineveroksi? 

    Entäpä jos käyt­tö­mak­sun perisikin halutes­saan kun­ta eikä valtio?

  42. TjM:
    E85 löpöä saa Ruot­sis­sa joka ase­mal­ta, kos­ka niin on lail­la määrät­ty. Siä pitää olla tar­jol­la E85, tosin kun Suomes­sa, jos­sa sitä saa vain tiety­iltä asemilta.

    Ja vaik­ka ajaisit Helsingistä Utsjoelle, niin voit silti huo­let­ta käyt­tää flex­i­fu­el autoa, ne kas syövät ihan taval­is­taKIN ben­saa ja ihan sekasin voi tankata..

    Kaikille teille ajoko­r­tit­tomille tiedok­si, että E85 ei ole löpöä.

    Lyhenne LÖPÖ = LämmitysÖljy-PolttoÖljy

  43. Tuskin mis­sään aiheessa esi­in­tyy yhtä paljon älyl­listä epäre­hellisyyt­tä kuin tässä kilometrikorvausasiassa.

  44. Kata:
    Tuskin mis­sään aiheessa esi­in­tyy yhtä paljon älyl­listä epäre­hellisyyt­tä kuin tässä kilometrikorvausasiassa.

    Varsinkin kilo­metriko­r­vaus­ta vas­tus­tavien taholta. 

    Moni edelleen sekoit­taa kilo­metriko­r­vausten (osit­taisen) verova­pau­den kodin ja työ­paikan välisi­in matkakus­tan­nusten kor­vauk­si­in. Tätä harhausko­mus­ta ei valitet­tavasti kovin akti­ivis­es­ti ole mei­dän punav­ihreässä medi­as­samme vastustettu.

    Todel­lises­sa työ­maakäytössä ole­van ajoneu­von kulu­mi­nen on jotain aivan muu­ta suu­ru­us­lu­okkaa kuin keskimääräisi­in henkilöa­joneu­vo­jen huoltokus­tan­nusti­las­toi­hin perus­tu­vien laskelmien on annet­tu ymmärtää.

    Ajoneu­von huoltoku­lut eivät ole sama asia kuin ajoneu­von kor­jausku­lut. Kor­jauk­si­in joudu­taan, kun ajoneu­vo kuluu tai vau­ri­oituu käytössä. Kor­jauk­set ovat merkit­tävä meno­erä. Pajalle vien­ti, varaosien odotu­sai­ka, sijaisauto ja majoi­tus­muu­tok­set muo­dosta­vat kus­tan­nuk­sia. Niihin ei työ­nan­ta­ja kilo­metriko­r­vaustapauk­ses­sa osallistu.

    Auton halti­ja vas­taa auton­sa huol­loista ja kor­jauk­sista itse. Hän käyt­tää niihin omaa aikaansa, osin omia työvä­lineitään ja ammat­ti­taitoaan. Jos auto vaatii halti­jal­taan toimen­piteitä asi­akaskäyn­nil­lä, ei siltä ajal­ta mak­se­ta palkkaa, eikä myöskään mah­dol­lisia siir­to- eikä majoi­tuskus­tan­nuk­sia. Mikäli auton joutuu jät­tämään jopa sato­jen kilo­me­trien päähän sen hajot­tua, on se haet­ta­va sieltä oma­l­la kustannuksella.

    Jo yksikin isom­pi remont­ti omaan autoon tuhan­nen kilo­metrin päässä kotoa saat­taa viedä poh­jan pois laskelmil­ta. Suomen tuhan­net komen­nus­miehet tietävät edel­lä­maini­tun oikein hyvin. Heitä olisi pitänyt haas­tatel­la ennen lain muuttamista.

  45. “Onnis­tu­isiko­han joku tyh­jen­tävästi ja kiistämät­tömästi perustele­maan mihin tätä kilo­metriko­r­vauk­sen verot­to­muut­ta tarvitaan? ”

    Kokeil­laan esimerkin kautta.

    Olen pohjoises­sa maaseudul­la sijait­sevas­sa hissi­fir­mas­sa, jos­sa on minä mukaan­lukien viisi komen­nus­mi­estä ja viisi fir­man autoa, joista yksi on omistaja/toimitusjohtajan. Olen lähdössä asi­akaskäyn­nille, mis­sä tarvi­taan kul­mahiomakonet­ta ja siihen laikko­ja, kos­ka hissi on jäänyt sairaalas­sa ker­rosten väli­in jumi­in ja hissil­lä olisi kovasti käyttöä.

    Fir­man neljä kul­mahiomakonet­ta on jo muil­la komen­nus­miehillä käytössä, joten fir­man omis­ta­ja kysyy min­ul­ta, sat­unko omis­ta­maan sellaista?

    Vas­taan, että min­ul­la on hyvä kul­mahiomakone ja olen jopa ostanut siihen juuri uusia laikko­ja, kos­ka van­hat laikat oli­vat sekä kulunei­ta, että niiden paras­ta ennen päiväys oli päässyt van­hak­si. Tur­val­lisu­usti­etoise­na miehenä en käytä van­ho­ja laikko­ja, kos­ka niiden hart­si ei enää kestä pyörin­nän aiheut­ta­maa keskipakovoimaa ja ne voivat särkyä käytössä.

    Fir­man omis­ta­ja sanoo, että hyvä jut­tu, tehdäänkin niin, että otat sen oman kul­mahiomakoneesi mukaan asi­akaskäyn­nille, niin pääsetkin lähtemään heti, osta itselle­si uudet laikat ja anna kuluneet firmalle.

    Läh­den asi­akaskäyn­nille 300 km päähän — oma­l­la autol­lani tot­takai (kun pakut oli­vat ajos­sa), hoidan työte­htävät ja ostan palu­umatkalla itsel­leni uudet laikat omien käyt­tämieni tilalle ja lai­tan ne taka­pak­si­in. Rahaa meni kuitin mukaan 150 euroa.

    Palat­tuani fir­maan, vien entiset omat käyte­tyt laikkani fir­man varas­toon ja matkalaskun, sekä uusien laikko­jen ostokuitin, 150 euroa palkan­lask­i­jalle. (Kuluneet uudet laikat ovat nyt fir­man omaisu­ut­ta ja min­ul­la on taas uudet käyt­tämät­tömät saman­laiset laikat, tosin eri yksilöt).

    A) Neljän viikon — puolen vuo­den kulut­tua fir­ma mak­saa tilil­leni 150 euroa (verova­paana, tietenkin) han­kkimis­tani uusista laikoista, sekä kul­mahiomakoneen lainas­ta 10 euroa (kor­vataan lait­teen laak­e­rien yms kulu­mi­nen, likaantuminen). 

    B) Samal­la tilil­leni rap­sah­taa kilo­metriko­r­vauk­set (verova­paana, tietenkin) 600 km matkalta (kor­vataan kulunut polt­toaine, lait­teen laak­e­rien yms kulu­mi­nen, likaan­tu­mi­nen, ker­taalleen verote­tun rahan ja ajan käyt­töä verote­tuis­sa auton huolto- ja kor­jaus­toimis­sa ja niihin liit­tyvät omat ajot ja verote­tut varaosat sekä auton rähjään­tymi­nen sisäpuoleltakin työkalu­jen-hissir­asvo­jen liates­sa ja kulut­taes­sa inter­iööriä) Pikkaisen har­mit­taa, kun kul­mahiomakoneel­la tuli vahin­gos­sa kol­hais­tua hämärässä syvä jäl­ki tavarasäil­iön kan­teen, mut­ta elämä on.

    Mitä eroa on kohdis­sa A ja B ? Molem­mis­sa kor­vataan komen­nus­miehelle hänen omis­ta­mansa lait­teen kulu­mista työkäytössä.

    Jos ostan fir­malle omil­la rahoil­lani vaik­ka meis­selin ja saan kuit­il­la rahat takaisin fir­mal­ta, ei kai min­un siitä mitään veroa pidä mak­saa? Kyl­lä siitä meis­selistä mak­se­taan jo ker­taalleen veroa ihan sen hin­nas­sa. Samoin kuin auton varao­sista. Tai polt­toaineesta. Tai vaku­u­tus­mak­su­ista, jot­ka nou­se­vat kun ajat kolar­in. Mikä on toden­näköisem­pää mitä enem­män ajat ja mitä väsyneem­pänä ajat. (300 km + 8h töitä + 300 km on ihmi­nen jo kohtu­u­väsynyt. Yli­työ­tun­nitkin las­ke­taan alka­vak­si ain­oas­taan työ­tun­neista, mat­ka-aikaa ei huomioida.)

    Pysyit­tekö kär­ry­il­lä? Kyseessä on matkalaskua vas­taan mak­set­ta­va kuluko­r­vaus. Tai kuit­tia vas­taan mak­set­ta­va kuluko­r­vaus. Kuluko­r­vaus ja kuluko­r­vaus, ei mitään eroa.

  46. Kalle: Noin­han se on. Ketjus­sa kaikille on edullista, että osa palka­s­ta mak­se­taan verot­ta. Kun mah­dol­lisu­us kikkailu­un pois­te­taan tiede­tään hyvin kuka mak­saa laskun. Laskun mak­sa­ja ei ole työn­tek­i­jä, yri­tys, yhteiskun­ta vaan asiakas. 🙁

    Odotan läh­es henkeä pidätellen kuin­ka nim­imerk­ki Sun Tzu ja Sep­po Korp­poo tule­vat kiistämään täl­laisen nau­ret­ta­van väit­teen. Kaikki­han tietävät että yri­tyk­set mak­sa­vat kaik­ki verot.

  47. Pete S: Onnis­tu­isiko­han joku tyh­jen­tävästi ja kiistämät­tömästi perustele­maan mihin tätä kilo­metriko­r­vauk­sen verot­to­muut­ta tarvitaan?

    Työ­matkat taas vähen­nel­lään joka tapuk­ses­sa erikseen.

    Niin. Voidaan lisätä byrokra­ti­aa ja siir­tyä siihen, että työtä tehdessä matkoista aiheutunei­ta kus­tan­nuk­sia kor­vataan työn­tek­i­jöille kuit­te­ja ja tarkko­ja laskelmia vas­taan, eikä kaava­maisel­la keskimääräisel­lä kilo­metriko­r­vauk­sel­la kuten nyt. Täl­lä saavute­taan seu­raa­vat asiat:

    - byrokra­tia ja kuit­tisulkeiset lisään­tyvät työntekijälle
    — byrokra­tia ja kuit­tisulkeiset lisään­tyvät työnantajalle
    — byrokra­tia ja kuit­tisulkeiset lisään­tyvät verottajalle
    — kun kus­tan­nus kor­vataan tarkasti ja yksi­tyisko­htais­es­ti las­ket­tu­jen, aiheutunei­den kus­tan­nusten mukaan, työn­tek­i­jäl­lä ei ole insen­ti­iviä min­i­moi­da käyte­tyn ajoneu­von kokoa, polt­toaineen kulu­tus­ta tms.

    Oliko järkevää?

    Mut­ta mikään­hän ei tietenkään ole liian suuri uhraus, kun halu­taan kek­siä jotain kiusaa autosaatanalle.

  48. Tuol­la kehien sisäl­lä kun istuu perse­home­essa jos­sain vitun­vi­ras­tossa niin onhan se maail­ma siel­lä niin helevetin eri­lainen, ja kos­ka suomes­sa joukkoli­ikenne on väestömäärästä johtuen mitä on niin mon­en ammatin har­joit­tamien on mah­do­ton­ta ilman autoa, ja jos oikeasti joutuu paljon aja­maan niin arvonalen­nuk­set huomioiden ei sil­lä tiliä tee.… jos ajaa jol­lain van­hal­la romul­la niin voi jotain jäädäkin, mut­ta koy­hyy­destä ei pääse eroon…

    kateel­lis­ten kom­mu­nis­ti­pasko­jen piip­i­tys­tä, meni­sivät vit­tu oikeisi­in töihin

  49. “Vaik­ka Suomes­sa autovero­tus on kovaa, auton vuo­tu­inen vero (tar­ravero) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taavas­ta. Sak­san jär­jestelmä on parempi.”

    Ja siihen ollaan menos­sa ihan EU ohjeis­tuk­sel­la mut­ta parem­pi nämä on salas­sa pitää kansalta. Voidaan esit­tää ne sit­ten omi­na ajatuksi­na ja suu­ri­na inno­vaa­tioina 🙂 Olen aika yllät­tynyt, että tästä ei itseasi­as­sa ole suomes­sa ollut juurikaan keskustelua.

    Taitaa olla vuodelta 2002 alun­perin EU ohjeis­tus, jos­sa vuo­teen 2016 men­nessä kansal­liset autoverot (uuden auton hin­taan) tulee pois­taa. Asi­as­ta tehdyssä tutkiel­mas­sa todet­ti­in, että jos val­tio ei raas­ki luop­ua lyp­sävästä lehmästä niin se voi sit­ten rokot­taa sitä hyvää vero­tu­loa vaikka­pa polt­toain­evero­tuk­sen tai vuo­tuisen käyt­tö­mak­sun koro­tuk­sel­la… (ja voitte olla var­ma, että Suo­mi näin tekee).

    Samaises­sa ohjeis­tuk­ses­sa oli muuten se, kuin­ka 25–50% ko. veron hin­nas­ta pitäisi viimeistään 2010 lop­pu­un men­nessä muut­tua CO2 poh­jaisek­si matkalla sen koko veron pois­tamiseen, eli ei tämä mikään yht’äkki­nen vihreä aja­tus tai muu neron­leimaus ollu. Tämä on ollut tiedos­sa jo 2002 (ja uudelleen tark­istet­tuna 2005/2006) ja Suomi­han ei tee mitään ennenkuin on pakko eli, kun takara­ja kolkut­taa ovella.

  50. Pla­jon­poru, vähän vil­lo­ja. Totu­ut­ta lain­po­h­jakis kyl­lä ehkä jopa riittävästi.

    Ja eniten kus­tan­nusko­r­vauk­den uud­es­ta verova­pau­den määrit­tel­le­ly­tavas­ta hyö­tyy johta­ja Herkko T. Öky, jol­la on on omia ajoa 15.000 km vuodessa ja fir­man ajo­ja toiset 15.000 km (täysi kus­tan­nusko­r­vaus). Tai hän ajaa fir­man aliv­ero­tul­la autolla

  51. Evert The NeveR­est: “Ruot­sis­sa on tämä yksinker­taisu­us toteutet­tu. Kaikille kor­vataan vain muut­tuvat kustannukset.”

    Ruot­sis­sa ei ole autoveroa. Siel­lä on ympäristöys­täväl­lisem­mät ja tur­val­liset autot ja liiken­nekuolleisu­us pien­tä ver­rat­tuna Suomeen.

    Suomes­sa on Euroopan korkein autovero ja van­hin, saas­tut­tavin ja hen­gen­vaar­al­lisin autokanta.

    Suo­ma­lainen autovero tap­paa enem­män suo­ma­laisia kuin laivo­jen rikkipäästöt.

    Keskeinen syy siihen, mik­si Ruotsin liiken­nekuolleisu­us on Suomea alem­pi on toisaal­ta liiken­nesu­un­nit­telu (Ruot­sis­sa on pidem­pään suun­nitel­tu liiken­netur­val­lisu­us edel­lä kuin Suomes­sa), ilmas­to (etelä-Ruot­sis­sa, jos­sa asuu paljon väkeä, on lyhyem­män aikaa liukkaat kelit) ja toisaal­ta nopeusra­joituk­set. Nehän ovat Ruot­sis­sa 50,70 ja 110, siinä mis­sä Suomes­sa yleiset nopeusra­joituk­set ovat 60,80 ja 120. Lisäk­si Ruot­sis­sa promiller­a­jana on 0,2.

    Ruot­sis­sa oli vielä joitain vuosia sit­ten selvästi Suomea nuorem­pi autokan­ta. Nyky­isin eroa auto­jen kes­ki-iässä on Ruotsin ja Suomen välil­lä alle 1 vuosi, eli kum­mas­sakin maas­sa on noin 10 vuo­den kes­ki-ikä autois­sa (ja Nor­jakin mah­tuu samaan ikäryh­mään). Auto­jen ikä ei ole merkit­tävä selit­tävä tek­i­jä onnet­to­muus­määrien ero­jen kannal­ta Suomen ja Ruotsin kesken.

    1. Ovatko uudet autot tilas­tol­lis­es­ti tur­val­lisem­pia kuin van­hat? Tämä liernee aika help­po tode­ta tilas­tol­lis­es­ti. Selitetään onnet­to­muus­riskiä auton JA ajoko­rtin iäl­lä ja kat­so­taan, tehdäänkö uusil­la autoil­la vähem­män ruumi­ita kuin van­hoil­la. Aikanaan rät­tisi­tikat kiellewt­ti­in liian vaar­al­lisi­na, vaik­ka ne oli­vat tilas­tol­lis­es­ti turvallisimpia.

  52. Ja puhuin siis liiken­teessä ole­vien auto­jen kes­ki-iästä, joka oli Suomes­sa viime vuon­na 10,3 vuot­ta. Rek­isteris­sä ole­vien henkilöau­to­jen kes­ki-ikä oli viime vuon­na 11,8 vuot­ta, mut­ta se ei ole mielekäs ver­tailu­luku, kos­ka sisältää mm. tosi­asi­as­sa käytöstä pois­tet­tu­ja auto­ja. Nimit­täin mm. ne autot, jot­ka romute­taan viral­lisen romu­tusjär­jestelmän ulkop­uolel­la tai muuten jätetään vain sei­so­maan pihoi­hin ilman liiken­nekäyt­töä (ja vaille vaku­u­tuk­sia), jäävät kum­mit­tele­maan tuo­hon rek­isteri­in. Aiheesta lisää esim.

    http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1339/liikennekaytossa_olevien_ajoneuvojen_maara_vakaa

    Vaik­ka Suomes­sa on korkeat autoilun vero­tuk­set, jostain kum­man syys­tä ajoneu­vokan­ta kas­vaa jatku­vasti: parin pros­entin vuosi­tah­tia, eli vakaasti, mut­ta kas­vaa jatku­vasti silti. Rek­istereis­sä toki selvästi tuo­takin enem­män, mut­ta kuten todet­tua, ne eivät ker­ro koko totuutta.

  53. Markku af Heurlin: Ja eniten kus­tan­nusko­r­vauk­den uud­es­ta verova­pau­den määrit­tel­le­ly­tavas­ta hyö­tyy johta­ja Herkko T. Öky, jol­la on on omia ajoa 15.000 km vuodessa ja fir­man ajo­ja toiset 15.000 km (täysi kus­tan­nusko­r­vaus). Tai hän ajaa fir­man aliv­ero­tul­la autolla

    Ver­ou­ud­is­tus vähen­tänee vähän muiden kor­vausten mak­samista kilo­metriko­r­vauksi­na ainakin sil­loin, jos työn­tek­i­jän ajo ylit­tää jo 15 000 kilo­metrin rajan. Tai sit­ten pitää sys­teemin ennal­laan, ja johtaa kilo­me­trien näen­näiseen kasvuun.

    Aiem­mal­la työ­paikallani har­joitet­ti­in käytän­töä, että mon­et pienehköt kor­vauk­set veloitutet­ti­in kilo­metriko­r­vauksi­na. Eli jos han­k­ki vaik­ka fir­malle jonkun tavaran kau­pas­ta, se veloitet­ti­in kilo­metriko­r­vauksi­na. Syynä se, että kuit­tien pyörit­te­ly on sen ver­ran kallista, ettei sitä pien­ten han­k­in­to­jen kohdal­la kan­na­ta harjoittaa. 

    Itsel­leni on joskus vuosia sit­ten use­ampi julkisen sek­torin työ­nan­ta­ja(!) ehdot­tanut, että mak­saisi­vat palkkioni pääasi­as­sa kilo­metriko­r­vauksi­na, kos­ka niitä koskien on ollut bud­jeteis­sa rahaa, mut­ta palkkiotani varten kuulem­ma ei. Täl­laiset työ­nan­ta­ja­mak­su­jen vält­te­lye­hdot­te­lut toiv­ot­tavasti kilo­metriko­r­vausten ver­ou­ud­is­tuk­sen myötä vähenevät.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Aikanaan rät­tisi­tikat kiellewt­ti­in liian vaar­al­lisi­na, vaik­ka ne oli­vat tilas­tol­lis­es­ti turvallisimpia.

    Tämä on uut­ta tietoa. Saisiko jonkun viit­teen kieltodoku­ment­ti­in? Joka tapauk­ses­sa kiel­losta huoli­mat­ta rät­tisi­tikoi­ta on Suomen ajoneu­vorek­isteris­sä ja niil­lä jopa aje­taan. Ker­ho­toim­inta on akti­ivista ja ylit­tää val­tioiden rajat, jol­loin muutkin maat rikko­vat kieltoa.

    1. Ei niit6ä kiellewt­ty takau­tu­vasti, mut­ta uusien maa­han­tuon­ti kiel­let­ti­in. Tätä on pidet­ty esimerkkinä kah­den eri­laisen tur­val­lik­su­uskäsi­tyk­sen ris­tiri­idas­ta. Insinöörin mielestä rät­tisi­tik­ka on vaar­alli­nen, kos­ka onnet­to­muu­den sattues­sa se menee matonkuteik­si. Tilas­toti­eteil­i­jän mielestä se on tur­valli­nen, kos­ka sil­lä sat­tuu vähän onnettomuuksia.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko uudet autot tilas­tol­lis­es­ti tur­val­lisem­pia kuin van­hat? Tämä liernee aika help­po tode­ta tilas­tol­lis­es­ti. Selitetään onnet­to­muus­riskiä auton JA ajoko­rtin iäl­lä ja katsotaan,

    Olisi ehkä syytä ottaa myös mm. ajok­ilo­metrit huomioon. Muuten esimerkik­si tak­sit pitäisi kieltää heti.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei niit6ä kiellewt­ty takau­tu­vasti, mut­ta uusien maa­han­tuon­ti kiel­let­ti­in. Tätä on pidet­ty esimerkkinä kah­den eri­laisen tur­val­lik­su­uskäsi­tyk­sen ris­tiri­idas­ta. Insinöörin mielestä rät­tisi­tik­ka on vaar­alli­nen, kos­ka onnet­to­muu­den sattues­sa se menee matonkuteik­si. Tilas­toti­eteil­i­jän mielestä se on tur­valli­nen, kos­ka sil­lä sat­tuu vähänonnettomuuksia. 

    Ei pidä paikkaansa. Jos Suomen rät­tisi­tikkak­il­taa on uskomi­nen, rät­tisi­tikoiden maa­han­tuon­ti lopetet­ti­in 1982 sil­loisen maa­han­tuo­jan toimes­ta, minkä jäl­keen maa­han­tuon­ti siir­tyi oma­toim­i­tuon­ti­in, mut­ta uusien rät­tisi­tikoiden tuon­tia sinän­sä ei mitenkään kiel­let­ty. Käytän­nön esteen uusien rät­tisi­tikoiden tuon­nille muo­dosti kuitenkin se, kun niiden valmis­tus lop­pui vuon­na 1990.

    Sitaat­ti Suomen 2CV-kil­lan sivuilta

    “Maa­han­tuo­ja ilmoit­ti vuon­na 1982 lopet­ta­vansa Cit­roen 2CV:n tuon­nin. Tämän jäl­keen ovat kil­ta­laiset oma­toimis­es­ti tuoneet maa­han uusia kulkimia. 2CV:n valmis­tus lop­pui Ran­skas­sa 1988 ja lop­ul­ta Por­tu­galis­sakin 27.7.1990.”

    http://www.suomen2cvkilta.fi/historia.shtml

  57. Tärkeää on aluk­si saa­da oikeat täs­mäl­liset kilo­metrit rapor­toiduk­si ennen lakimuu­tok­si­akin. On arvioitu, että kilo­me­tre­jä rapor­toidaan keskimärin 20 40 % ylimääräis­es­ti. Elek­tron­i­nen ajopäiväkir­ja tulee edel­lyt­tää vähenkin enem­män ajav­il­ta. Se on tätä päivää

  58. Autoilu ja elämä on saata­va niin edullisek­si, että aje­tut kilo­metrit eivät enää kiinnosta.

    Tavoit­teeseen päästään pois­ta­mal­la kelvot­tomat kansanedustajat/ministerit.

    Min­is­tereiltä on vaa­dit­ta­va ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to oman min­is­ter­iön­sä toimi­alal­ta ja suurem­mat ansiot kuin johtamien­sa laitok­sen johta­jil­la, toisin sanoen, olta­va sijoi­tuskelpoinen johta­jak­si. Mitat­tu ÄO vähin­tään 130, pait­si päämin­is­ter­il­lä vähin­tään 145.

    Kansane­dus­ta­jil­ta on vaa­dit­ta­va vähin­tään enti­nen keski­as­teen opis­to­ta­soinen lop­pututk­in­to, vähin­tään 5 vuo­den käytän­nön työkoke­mus lop­pututk­in­ton­sa suun­tauk­sen alal­ta ja hyvä kir­jalli­nen ja suulli­nen esi­tys­taito suomek­si ja englan­niksi. Mitat­tu ÄO olta­va vähin­tään 110. 

    Kansane­dus­ta­jien määrä neljä­sosaan ja palkat nelinkertaiseksi.

    Kansane­dus­ta­jae­hdokkaille pääsyko­keet. Vähin­tään val­tiosään­nön sisältö osattava.

    Olisi kohtu­ullista, että kansane­dus­ta­jan työstä kiin­nos­tu­isi­vat kansamme parhaat ja näistä myös valittaisiin.

  59. Selit­täjinä pitäisi olla ajok­ilo­metrit, kul­jet­ta­jan (ajoko­rtin) ikä, sukupuoli, koulu­tus, auton ikä ja se, onko auto taka- vai etu­ve­toinen. Ei tai­da ihan riit­tää vielä, kos­ka veikkaisin että pelis­sä on vielä vähän mon­imutkaisem­pi vaikutus. 

    Luulisin nimit­täin, että onnet­to­muuk­sia lisää merkit­tävästi yksit­täisiä tek­i­jöitä enem­män yhdis­telmä, jos­sa auto on sak­salais­valmis­teinen, takave­toinen, yli 7 vuot­ta van­ha, ja sitä kul­jet­taa alle 27 vuo­tias mies jol­la ei ole korkeak­oulu­tutk­in­toa. Ja veikkaisin että jos auto on mus­ta, niin sil­lä on vielä merkit­tävä ylimääräi­nen selit­tävä osuus. 

    Tämä hypo­teesi perus­tuu näp­pitun­tu­maan, mut­ta siis “amis­be­mari” on käsit­teenä jotain, mikä saa min­ut pelkäämään las­teni tur­val­lisu­u­den puolesta.

  60. Muis­takaa­han nyt lehdenjakajat.
    Työa­jo ei ole siir­tymistä pis­teestä pisteeseen,
    vaan jatku­vaa kiihdy­tys­tä, jar­ru­tus­ta pie­nil­lä vaihteilla.

    Nyt jär­ki käteen.

  61. Tiedemies:
    Selit­täjinä pitäisi olla ajok­ilo­metrit, kul­jet­ta­jan (ajoko­rtin) ikä, sukupuoli, koulu­tus, auton ikä ja se, onko auto taka- vai etuvetoinen.Ei tai­da ihan riit­tää vielä, kos­ka veikkaisin että pelis­sä on vielä vähän mon­imutkaisem­pi vaikutus. 

    Luulisin nimit­täin, että onnet­to­muuk­sia lisää merkit­tävästi yksit­täisiä tek­i­jöitä enem­män yhdis­telmä, jos­sa auto on sak­salais­valmis­teinen, takave­toinen, yli 7 vuot­ta van­ha, ja sitä kul­jet­taa alle 27 vuo­tias mies jol­la ei ole korkeak­oulu­tutk­in­toa. Ja veikkaisin että jos auto on mus­ta, niin sil­lä on vielä merkit­tävä ylimääräi­nen selit­tävä osuus. 

    Tämä hypo­teesi perus­tuu näp­pitun­tu­maan, mut­ta siis “amis­be­mari” on käsit­teenä jotain, mikä saa min­ut pelkäämään las­teni tur­val­lisu­u­den puolesta.

    Eikähän vaku­u­tusy­htiöil­lä ole tuo sama “näp­pitun­tu­ma” ihan datana, jon­ka perus­teel­la määräy­tyvät liiken­nevaku­u­tuk­sien ja vaunuvaku­u­tuk­sien hin­nat. Ehkä auton väriä ei ole otet­tu huomioon ja vuo­den vai­h­teen jäl­keen sukupuolen vaiku­tus elim­i­noidaan eli naisil­la nousee ja miehillä pysyy mak­su samana.

  62. Laki ja säädös: Eikähän vaku­u­tusy­htiöil­lä ole tuo sama “näp­pitun­tu­ma” ihan datana, jon­ka perus­teel­la määräy­tyvät liiken­nevaku­u­tuk­sien ja vaunuvaku­u­tuk­sien hin­nat. Ehkä auton väriä ei ole otet­tu huomioon ja vuo­den vai­h­teen jäl­keen sukupuolen vaiku­tus elim­i­noidaan eli naisil­la nousee ja miehillä pysyy mak­su samana. 

    Kuriosi­teet­ti­na muuten, Kanadas­sa asues­sani auton väri vaikut­ti ihan ääneen lausut­tuna kri­teer­inä vaku­tuk­sen hintaan.

  63. Erk­ki-setä:
    ‘snip’
    Min­is­tereiltä on vaa­dit­ta­va ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to oman min­is­ter­iön­sä toimi­alal­ta ja suurem­mat ansiot kuin johtamien­sa laitok­sen johta­jil­la, toisin sanoen, olta­va sijoi­tuskelpoinen johta­jak­si. Mitat­tu ÄO vähin­tään 130, pait­si päämin­is­ter­il­lä vähin­tään 145.
    jne.
    ‘snip’

    Mik­si pitäisi luo­da vielä yksi virkamies­lu­ok­ka lisää, eikö niitä jo ole tarpeek­si (tosin virkami­esten älykkyy­destä ei ole mitään tietoa)?

    Kansan edus­ta­jan tehtävä ei ole tuo­da jär­jestelmään tietoa eikä taitoa, vaan tah­toa — siis sitä kuu­luisaa kansan tahtoa.

  64. Erk­ki-setä, oletko nyt ihan var­ma että halu­aisit ÄO:n kri­teerik­si? Se on hyvä mit­tari pop­u­laa­tioiden tasol­la, joten eduskun­nan tapaiseen (jos koh­ta ei ehkä *edus*kuntaan) se voisi sopia, mut­ta päämin­is­ter­ille 3 sig­man ÄOs­ta ei ole mitään eri­tyisem­pää hyö­tyä 2 sig­maan ver­rat­tuna. Muut omi­naisu­udet ovat näil­lä eroil­la paljon olennaisempia. 

    Väit­täisin että minä en olisi puo­lik­sikaan yhtä hyvä päät­täjä kuin parhaat (tai edes keski­ta­son) johta­jat joil­la on keski­ha­jon­nan ver­ran alhaisem­pi ÄO.

  65. tiedemies:
    Erk­ki-setä, oletko nyt ihan var­ma että halu­aisit ÄO:n kri­teerik­si? Se on hyvä mit­tari pop­u­laa­tioiden tasol­la, joten eduskun­nan tapaiseen (jos koh­ta ei ehkä *edus*kuntaan) se voisi sopia, mut­ta päämin­is­ter­ille 3 sig­man ÄOs­ta ei ole mitään eri­tyisem­pää hyö­tyä 2 sig­maan ver­rat­tuna. Muut omi­naisu­udet ovat näil­lä eroil­la paljon olennaisempia. 

    Väit­täisin että minä en olisi puo­lik­sikaan yhtä hyvä päät­täjä kuin parhaat (tai edes keski­ta­son) johta­jat joil­la on keski­ha­jon­nan ver­ran alhaisem­pi ÄO.

    Minkä kir­joitin, sen kirjoitin.

    Tyh­mä on niin tyh­mä, että ei sitä itse tajua, älykäs on itselleen liian ankara.

    Minus­ta älykäs sopii johtoon parem­min kuin tyhmä.

    Kuka kiistää — perustelut ?

  66. Raimo K:
    Kansan edus­ta­jan tehtävä ei ole tuo­da jär­jestelmään tietoa eikä taitoa, vaan tah­toa – siis sitä kuu­luisaa kansan tahtoa.

    Sanoudun irti tuol­lais­es­ta typeryydestä.

  67. Pekka Taipale: Tai sit­ten ei. Jos vaikka­pa myyn­ti­tykkien kan­nat­taa myy­dä vähem­män, vero­tu­lot vähenevät. Näin suo­ravi­ivainen vero­tu­lo­jen lasken­ta toimii vain lin­eaarises­sa fantasiamaailmassa.

  68. Kan­nat­taisko miet­tiä paljonko autovero­jen tuot­to las­kee tämän päätök­sen vuoksi?
    Paljon aja­van kaup­pa­rat­sun auton keski­hin­ta oli muis­taak­seni SMKJ:n kyse­lyn mukaan n. 35–40t.
    Näil­lä nyt pääte­ty­il­lä kilo­metriko­r­vausten tasoil­la, ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta enää sel­l­aisel­la ajaa. Ei kata kuluja.
    No mitäs sit­ten kun täl­laisia auto­ja myy­dään vuodessa ko. päätök­ses­tä johtuen esim. 5000 vähem­män? Autovero/ ko. auto on keskimäärin 7–8t€.
    Siis mene­tys val­ti­olle n. 40 milj. Alv:n kanssa tuplat eli 80 milj.
    Kyl­lä taas oli hieno päätös val­tion kannalta.
    Ei oikein tun­nu, että vero­tu­lot kas­vaa kun vielä oletet­tavis­sa on, että suuri­nosa työ­nan­ta­jista ei tule mak­samaan nyky­istä korvausta.

  69. kaup­pa­rat­su:
    Kan­nat­taisko miet­tiä paljonko autovero­jen tuot­to las­kee tämän päätök­sen vuoksi?

    No ei. Tämä on vähän saman­laista “kan­nat­taa tar­jo­ta kansalle ilmaista kal­jaa, kos­ka palau­tus­pul­loista saa niin hyvän hin­nan” ‑logi­ikkaa, jota usein näkee tulon­si­ir­to­jen perusteluis­sa. Autoveron tuo­ton putoami­nen säästyy osit­tain jois­sain muis­sa verois­sa, mar­gin­aalise­na erimerkkinä kor­jaamo­jen alv:n tuotossa.

    Mut­ta noin muuten olisi hyvä pohtia jo mainit­tu­ja esimerkke­jä siitä, että ver­oby­rokraa­t­ian lisäämi­nen tuskin saa bisnestä lentämään sulosi­ivin, ja lisäk­si se, että myyn­ti­tyk­ki Huikkasen siir­tyessä aja­maan huonom­mal­la ja halvem­mal­la autol­la, tai ajaes­sa vähem­män, tai lakates­sa kokon­aan aja­mas­ta, vähen­tyy myös kau­pan­teko ja täl­lä voi olla varsin suuretkin ker­ran­nais­vaiku­tuk­set verokertymään.

  70. Kaup­pa­rat­su, kan­nat­taisi pikem­minkin miet­tiä lop­pu­un asti, että onko järkeä suosia kalli­ita auto­ja ylipäätään. Sekä autot että niiden polt­toaineet valmis­te­taan ulko­mail­la. Jokaista ulko­maille val­u­vaa euroa kohden pitää vien­tisek­torin pystyä myymään jotain ulko­maille tai muuten velka­an­numme. Eikö olisi paljon fik­sumam­paa kaup­pa­rat­sun kulkea hal­val­la kulku­pelil­lä ja käyt­tää rahansa koti­maiseen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdestä eurosta tulee dynaamisen vaiku­tuk­sen vuok­si neljästä viiteen euroa? Vai­h­to­taseen vajeesta päätellen emme pysty enää myymään ulko­maille niin paljon että se kom­pen­soisi tuonnin.

    Itäväl­las­sa on pieni, noin 5000 asukkaan kylä, nimeltään Güss­ing. Siel­lä paikalliset kun­nanisät päät­tivät että fos­si­il­i­sista polt­toaineista pyritään eroon suosi­mal­la paikallisia polt­toainei­ta. Niin­pä raha jäi pyörimään paikallis­es­ti, minkä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paikkaa, kuten suurehko par­ket­tite­hdas, jon­ka sivu­tuot­teena syn­tyvä sahan­pu­ru on paikallisen ener­gialaitok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suuri osa kulu­tuk­ses­ta toisaal­ta val­uu ulko­maille ja toisaal­ta “ensisi­jaiseen” (autot ja niiden polt­toaineet) vero­tuk­seen ei ole kovin tehokas ver­rat­tuna siihen jos­sa raha kiertää kädestä toiseen tuot­taen yksi­tyisen sek­torin elinkeinoa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jais­es­ti”.

  71. Olen kuul­lut, että kun yrit­täjä mak­soi verot­ta­jankin mielestä kohtu­ullista palkkaa itselleen, niin yrit­täjän päivära­hoi­hin ja kohtu­ullisi­in kilo­metriko­r­vauk­si­in ei sit­ten verot­ta­jakaan enään jäl­keen­päin puuttuunut.

  72. En kiistä sitä, että älystä on hyö­tyä. Mut­ta kiistän sen, että ÄO olisi niin tärkeä, että päämin­is­ter­iltä pitäisi vaa­tia 3 sig­man älykkyyt­tä. Ensin­näkin, ilkeää sanoa, mut­ta min­is­te­rien älyä tärkeäm­pää olisi min­is­ter­iöi­den virkami­esten älykkyys, kos­ka he suo­dat­ta­vat sen infor­maa­tion niin, että päätök­sen voi tehdä joku “vas­tu­unkan­ta­ja”. Tämän vas­tu­unkan­ta­jan ei tarvitse olla stel­laarisen älykäs, vaan riit­tävän fik­su ver­tail­lak­seen ehdotuksia.

    Tärkein­tä on, että asi­at on esitet­ty selkeästi ja niin että se, minkä välil­lä eri­laiset trade-offit tehdään, tule­vat selviksi. Min­is­tereiltä ja muil­ta päät­täjiltä ei tarvi­ta muu­ta kuin sen ver­ran älyä että ymmärtävät mitä trade­of­fil­la tarkoite­taan (mikä on sekin paljon kun kat­se­lee suo­ma­laisia päät­täjiä). Se vaatii kohtu­ullis­es­ti älyä mut­ta vielä enem­män rehellisyyt­tä, ja sitä ei kyl­lä poli­itikol­la voi olla, kos­ka muuten ei vali­ta uudelleen. 

    Väit­täisin siis, että ehkä nyky­hal­li­tuk­sen ykkös­ketjua luku­unot­ta­mat­ta Suomes­sa ei pääsään­töis­es­ti ole ollut ongel­mana päät­täjien ällin puute. Jätän nyky­hal­li­tuk­sen pois tästä sik­si, että Katainen ei ainakaan YO-todis­tuk­sel­la mitat­tuna (se on kohi­nainen ja epälu­otet­ta­va, mut­ta prox­ynä menkoon) tosi­aan vält­tämät­tä ole riit­tävän fik­su edes tähän. Kyse voi kyl­läkin olla mittausvirheestä.

  73. kaup­pa­rat­su: 38

    Kan­nat­taisko miet­tiä paljonko autovero­jen tuot­to las­kee tämän päätök­sen vuoksi?
    Paljon aja­van kaup­pa­rat­sun auton keski­hin­ta oli muis­taak­seni SMKJ:n kyse­lyn mukaan n. 35–40t.
    Näil­lä nyt pääte­ty­il­lä kilo­metriko­r­vausten tasoil­la, ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta enää sel­l­aisel­la ajaa. Ei kata kuluja.
    No mitäs sit­ten kun täl­laisia auto­ja myy­dään vuodessa ko. päätök­ses­tä johtuen esim. 5000 vähem­män? Autovero/ ko. auto on keskimäärin 7–8t€.

    Suo­mi on sitoutunut päästövähen­nyk­si­in. Päästövähen­nys­ten edis­tämisek­si yhteiskun­ta mak­saa sato­ja miljoo­nia euro­ja vuosit­tain. Kilo­metriko­r­vaus on huo­mat­ta­van edulli­nen tapa toteut­taa päästövähen­nyk­siä, mikäli sen nos­to tosi­aan johtaa sel­l­aiseen paljon kulut­tavien auto­jen vähen­emään kuin mitä eräät etu­jär­jestö­jen edus­ta­jat ovat esit­täneet. Val­tio­han ei ole asi­aa edes perustel­lut päästövähen­nys­ten kautta.

    Mut­ta en itse sinän­sä kauheasti arvos­ta tuol­laisia vero“laskelmia”. Jos ihmi­nen jät­tää osta­mat­ta uuden 40 000 euron auton, tämä aika toden­näköis­es­ti käyt­tää ainakin osan tuos­ta rahas­ta johonkin muuhun. Ja mak­saa siis kyl­lä vero­ja. Kansan­taloudel­lis­es­ti autoin­vestoin­nit ovat sikäli ongel­mallisia että sekä autot että polt­toainei­den raa­ka-aineet tuo­daan ulko­mail­ta. Niiden osto ei siis tue koti­maista työl­lisyyt­tä mui­hin vai­h­toe­htoi­hin ver­rat­tuna, jois­sa koti­maisu­usaste on korkeampi. Eli vaik­ka auto­ja ja autoilua verote­taankin, suuri osa autoilu­un käyte­ty­istä rahoista karkaa ulkomaille.

    Sik­si autoilua tue­taan niis­sä mais­sa, jois­sa tehdään paljon auto­ja tai jois­sa on paljon öljyä, ja vas­taavasti verote­taan pääsään­töis­es­ti sitä korkeam­min, mitä vähem­män auto­te­ol­lisu­ut­ta ja öljyä maas­sa on. Suomes­sa ei ole kumpaakaan, ja vero­tus on korkeaa. Mut­ta työ­matkali­ikenne on silti Suomes­sa yllät­tävänkin tuet­tua, ja samal­la kaik­ki muukin sel­l­ainen liikenne, jon­ka joku kir­jaa paperei­hin työ­matkoik­si, on se sit­ten oikeasti mitä onkaan. Se tiede­tään, että aika moni kir­jaa enem­män kilo­me­tre­jä työ­matkoik­si kuin mitä todel­lista työ­mat­ka-ajoa on. Esim. osalle yrit­täjistä kilo­metriko­r­vauk­set ovat ilmeis­es­ti tapa nos­taa palkkaa verot­tomasti, siinä mis­sä osin­go­ista ja palkkana nos­te­tu­ista tuloista joutuu mak­samaan vero­ja (onnis­tuu hel­posti, jos kir­jaa osan yksi­ty­isajois­takin vain paperei­hin työajoksi).

    Vas­taa­va tilanne kos­kee eräitä viime aikoina paljon puhut­tu­ja asiantun­ti­ja-ammat­tiryh­miä, joil­la autoilu­un liit­tyvien veroe­tu­jen opti­moin­ti voi olla nykyään osa palkkaratkaisua, ja johon työ­nan­ta­ja antaa akti­ivista neu­von­taa. Siis tähän liit­tyvin toimin vero­tus­ta opti­moidaan ihan yhtä lail­la kuin osinko­jen ja palkan osuuk­sien suhtei­ta opti­moitaes­sa tai “vero­su­un­niteltaes­sa”, kuten nykyään hienos­ti sanotaan.

  74. Erk­ki-setä: Sanoudun irti tuol­lais­es­ta typeryydestä.

    No teitä byrokra­t­ian kan­nat­ta­jia ei onnek­si ole kovin paljon.
    Demokra­tia eli kansan­val­ta ei ole hyvä sys­tee­mi, mut­ta se on paras tähänastisista.

  75. Osmo Soin­in­vaara: Työ­suhde­tur­bot eivät kyl­lä ole niitä ener­giapi­heimpiä autoja.

    Joten ne ovat aina sopi­va mörkö kaivet­tavak­si kaapista ja nos­tet­tavak­si tikun nokkaan, sil­loinkin kun niil­lä ei ole tekemistä asian kanssa (muille kuin työ­suhdeau­toil­i­joille mak­set­ta­va kilometrikorvaus).

    1. Pekka Taipale on oike­as­sa. Käytin huoli­mat­tomasti väärää ter­miä. Ajatuk­seni oli sanoa, että jos ensin san­o­taan, että kaup­pa­rat­su tarvit­see kalli­in ja tehokkaan menopelin ja sit­ten san­o­taan, että kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tion purkami­nen pois­taa autokan­nas­ta ener­giapi­hit autot, pitäisi päät­tää, mitä oikein väittää.

  76. Hei!

    Osaako kukaan vas­ta­ta kysymyk­seen puolit­tuvatko myös peräkär­ryn vetämis­es­tä saata­vat km-rahat? Entä kul­jetet­tavista tavaroista?

    Tänävuon­na kyseiset kor­vauk­set ovat peräkär­ry 7 snt/km ja 3snt per 80kg ?

    En ole löytänyt vas­taus­ta mis­tään, löy­ty­isikö täältä?

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­suhde­tur­bot eivät kyl­lä ole niitä ener­giapi­heimpiä autoja.

    No kyl­lä nykyaikaiset ben­sat­ur­bot (ja dieselitkin) ovat niitä piheimpiä auto­ja — työ­suhde tai sen puute ei vaikuta.
    Tur­bo­han ottaa pakokaa­su­ista ener­gian, joka muuten menisi hukkaan.

  78. Osmo Soin­in­vaara: Ajatuk­seni oli sanoa, että jos ensin san­o­taan, että kaup­pa­rat­su tarvit­see kalli­in ja tehokkaan menopelin ja sit­ten san­o­taan, että kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tion purkami­nen pois­taa autokan­nas­ta ener­giapi­hit autot, pitäisi päät­tää, mitä oikein väittää.

    Jos tarkastel­laan “työ­suhde­tur­bo­ja” siinä mielessä, että mikä auto on vähäku­lu­tuk­sisin, niin ne kalli­it ja tehokkaat pre­mi­um-autot ovat itse asi­as­sa myös melko pihe­jä, eivät vain miel­lyt­tävämpiä ajaa. Yleisem­minkin tur­bo­moot­torit ovat nykyään taloudel­lisimpia. Suun­taushan on siihen että per­heau­tossakin on isku­tilavu­udeltaan vain litran kone, jos­sa on kevyem­mät liikku­vat osat ja liikku­miseen tarvit­ta­va teho saadaan tur­bol­la tai jopa kahdel­la ahtimel­la. Ovatko nuo koneet kestäviä, jää nähtäväksi.

    Halvim­mat per­heau­tot tyyli­in Dacia tai Kia eivät sit­ten taas ole ihan taloudel­lisimpia kulutuslukemiltaan.

    Autoveron takia on tosin silti edullisem­paa ajaa enem­män kulut­taval­la koslal­la. Mut­ta pieni kulu­tus on kuitenkin useille hyvä tekosyy ostaa teknolo­gial­taan opti­moitu ns. lois­toau­tomerk­ki. Itse en ole ajau­tunut käyt­tämään ihanaa tekosyytä.

  79. Raimo K: No teitä byrokra­t­ian kan­nat­ta­jia ei onnek­si ole kovin paljon.
    Demokra­tia eli kansan­val­ta ei ole hyvä sys­tee­mi, mut­ta se on paras tähänastisista.

    Demokra­ti­aa tulisi jalostaa estämäl­lä type­r­yk­sien läpipääsy, eli ääliövalta. 

    Demokra­tia nykyisessä muo­dos­saan toimii lähin­nä keskiar­voih­misille joil­la on yksi munasar­ja ja yksi kives. 

    En ole byrokra­t­ian kannattaja.

  80. Aki Suokko:
    Kaup­pa­rat­su, kan­nat­taisi pikem­minkin miet­tiä lop­pu­un asti, että onko järkeä suosia kalli­ita auto­ja ylipäätään. Sekä autot että niiden polt­toaineet valmis­te­taan ulko­mail­la. Jokaista ulko­maille val­u­vaa euroa kohden pitää vien­tisek­torin pystyä myymään jotain ulko­maille tai muuten velka­an­numme. Eikö olisi paljon fik­sumam­paa kaup­pa­rat­sun kulkea hal­val­la kulku­pelil­lä ja käyt­tää rahansa koti­maiseen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdestä eurosta tulee dynaamisen vaiku­tuk­sen vuok­si neljästä viiteen euroa? Vai­h­to­taseen vajeesta päätellen emme pysty enää myymään ulko­maille niin paljon että se kom­pen­soisi tuonnin.

    Itäväl­las­sa on pieni, noin 5000 asukkaan kylä, nimeltään Güss­ing. Siel­lä paikalliset kun­nanisät päät­tivät että fos­si­il­i­sista polt­toaineista pyritään eroon suosi­mal­la paikallisia polt­toainei­ta. Niin­pä raha jäi pyörimään paikallis­es­ti, minkä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paikkaa, kuten suurehko par­ket­tite­hdas, jon­ka sivu­tuot­teena syn­tyvä sahan­pu­ru on paikallisen ener­gialaitok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suuri osa kulu­tuk­ses­ta toisaal­ta val­uu ulko­maille ja toisaal­ta “ensisi­jaiseen” (autot ja niiden polt­toaineet) vero­tuk­seen ei ole kovin tehokas ver­rat­tuna siihen jos­sa raha kiertää kädestä toiseen tuot­taen yksi­tyisen sek­torin elinkeinoa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jais­es­ti”.

  81. Tiedemies:
    En kiistä sitä, että älystä on hyö­tyä. Mut­ta kiistän sen, että ÄO olisi niin tärkeä, että päämin­is­ter­iltä pitäisi vaa­tia 3 sig­man älykkyyt­tä. Ensin­näkin, ilkeää sanoa, mut­ta min­is­te­rien älyä tärkeäm­pää olisi min­is­ter­iöi­den virkami­esten älykkyys, kos­ka he suo­dat­ta­vat sen infor­maa­tion niin, että päätök­sen voi tehdä joku “vas­tu­unkan­ta­ja”. Tämän vas­tu­unkan­ta­jan ei tarvitse olla stel­laarisen älykäs, vaan riit­tävän fik­su ver­tail­lak­seen ehdotuksia.

    Tärkein­tä on, että asi­at on esitet­ty selkeästi ja niin että se, minkä välil­lä eri­laiset trade-offit tehdään, tule­vat selviksi. Min­is­tereiltä ja muil­ta päät­täjiltä ei tarvi­ta muu­ta kuin sen ver­ran älyä että ymmärtävät mitä trade­of­fil­la tarkoite­taan (mikä on sekin paljon kun kat­se­lee suo­ma­laisia päät­täjiä). Se vaatii kohtu­ullis­es­ti älyä mut­ta vielä enem­män rehellisyyt­tä, ja sitä ei kyl­lä poli­itikol­la voi olla, kos­ka muuten ei vali­ta uudelleen. 

    Väit­täisin siis, että ehkä nyky­hal­li­tuk­sen ykkös­ketjua luku­unot­ta­mat­ta Suomes­sa ei pääsään­töis­es­ti ole ollut ongel­mana päät­täjien ällin puute. Jätän nyky­hal­li­tuk­sen pois tästä sik­si, että Katainen ei ainakaan YO-todis­tuk­sel­la mitat­tuna (se on kohi­nainen ja epälu­otet­ta­va, mut­ta prox­ynä menkoon) tosi­aan vält­tämät­tä ole riit­tävän fik­su edes tähän. Kyse voi kyl­läkin olla mittausvirheestä.

  82. Auto on sen ver­ran kallis investoin­ti, että sitä var­masti joutuu miet­timään mon­een ker­taan mil­lainen ja mitkä omi­naisu­udet vas­taa­vat kunkin tarpeita.
    Olen istunut autossa työk­seni jo tähän men­nessä yli kolmekym­men­tä vuot­ta ja kilo­me­tre­jä takana yli 2,5 milj. joten uskoisin tietäväni mis­tä puhun.
    Ikävä kyl­lä Suomes­sa autot ovat kalli­ita. Siitä nyt ei pääse mihinkään ja kun niitä ei tääl­lä valmis­te­ta, niin ne joudu­taan tuo­maan ulko­mail­ta tänne. Lisäk­si kun ei ole ole­mas­sa täl­lä het­kel­lä autoa joka kulut­taisi jotain koti­maista polt­toainet­ta esim esim.mainitsemiasi sahan­pu­ru­ja, niin sekin joudu­taan tuo­maan. Toisaal­ta Neste tuo raakaöljyn ja jalostaa sen Suomes­sa, joten jää siitä jotain tänne. Lisäk­si kalli­it autoverot ym jää rikas­tut­ta­maan val­tion kassaa.
    Se mik­si autoni mak­saa sen minkä mak­saa n.37.000 johtuu täysin siitä mikä on tarpeeni. Autoni ei ole min­ulle mikään jatke, vaan täy­siver­i­nen työkalu. Toimin myyn­tiedus­ta­jana Itä-Suomes­sa ja ajan vuodessa n. hiukan vajaa 50.00 km työa­joa. Nyky autoni joka ei mielestäni ole mikään öky, Cit­roen C5 break 2.0 HDi. Autol­lani ajet­tu täl­lä het­kel­lä 40.000 km ja ajoti­etokone näyt­tää keskinopeudek­si 49 km/h. Eli istun ja ajan autoani vuodessa n. 1000 h joka tekee n. 4 h/ jokainen työpäivä. Satoi tai pais­toi. Lisäk­si ajot ajoit­tuvat suurelta osin nor­maalin työpäivän päälle, sil­lä pää­työni on tehdä kaup­paa ja busines­ta, eikä ajel­la ympyrää. Lisäs­ki autoni on min­ulle sekä matkus­tusvä­line, niin myös toimis­to ja työ­paik­ka. Sen­pä täh­den sen pitää olla riit­tävän tila­va jot­ta sinne mah­tuu itseni lisäk­si kaik­ki työssäni tarvit­ta­vat työka­lut, näyt­teet ja esim. iso kasa eri­laista myymälä mate­ri­aalia jne. Lisäk­si yksi tärkeim­mistä syistä on myös työ­tur­val­lisu­us ja — ter­veys. Jokainen voi tietys ajatel­la itsen­sä nyky­isille maan­teille varsin tääl­lä pitkien väli­matko­jen alueel­la pie­neen ja ” vähäku­lu­tuk­siseen” autoon. Kiva peli kaupungis­sa mut­ta lumiso­hjos­sa maantiel­lä tap­pokone. Siinä vai­heessa kun auto läh­tee lapas­es­ta, niin var­maan jokainen toivoo, ettei pien­estä kolar­ista ole ensimäisek­si moot­tori sylis­sä tai hir­ven vuok­si itse päätä lyhyem­pi? Isom­mat autot ovat vain tur­val­lisem­pia ja vankem­pia. Lisäk­si niis­sä on huo­mat­tavasti enem­män mui­ta niin akti­ivisia, kuin myös pas­si­ivisia tur­vavarustei­ta. Nämä mak­sa­vat ja kaik­ki nos­ta­vat auton hin­taa . Toinen perus-vaa­timus on , että työ­paikkasi on talvel­la läm­min ja kesäl­lä siedet­tävän viileä. Kuin­ka kauan nor­maali työ­paikalla menee, ennekuin työ­su­je­lu­tarkas­ta­ja puut­tuu asi­aan mikäli näin ei ole? Tässä hom­mas­sa minä huole­hdin ja mak­san sen itse. Mitä taas polt­toaineen kulu­tuk­seen tulee, niin tuskim­pa sil­lä suur­ta eroa on täl­laises­sa ajos­sa, pien­i­moot­tori­nen vas­taan isom­pi. Isom­mas­sa on enem­män vään­töä ja voimaa jol­loin ei tarvitse repiä viimeisiä irti. Autoni kulu­tus 5,4–6,2l/ 100km. Minus­ta kohtuullinen.
    Jos olisin ajel­lut nämä vuodet sel­l­aisel­la lain perusteis­sa maini­t­ul­la 5.000€ autol­la, niin ikävä kyl­lä en usko, että olisin enää työelämässä. Mut­ta eduskun­ta on puhunut ja päätök­set on tehty, siis sen kanssa eletään. Eli mikäli kor­vaus putoaa 2014 tuo­hon lais­sa mainit­tuun, niin sit­ten pis­tetät­tävä kus­tan­nuk­set tulo­jen mukaa. Auto käytet­tynä ja polt­toaine Venäjältä. Käyn nimitt­täin viikot­tain Lappeen­ran­ta-Ima­tra akselil­la. Vuosi viisu­mi mak­saa 115 € ja dieseli 0,75€ litra. Eli Suomeen ver­rat­tuna joka toinen tankilli­nen on ilmainen. Samal­la saa tuo­tua joka ker­ral­la kar­ton­gin tupakkaa, jon­ka hin­ta on 8 € ja tääl­lä myy­dessä tupakoi­jalle saa hel­posti 25–30€, eli vielä halpenee.
    Kaikissa tapauk­sis­sa jää verot val­ti­ol­ta saamatta.
    Tupak­ka, polt­toaine ja autovero.
    Eikä omatun­to soimaa yhtään. Enkä ole ainoa.

  83. komm: Suo­mi on sitoutunut päästövähen­nyk­si­in. Päästövähen­nys­ten edis­tämisek­si yhteiskun­ta mak­saa sato­ja miljoo­nia euro­ja vuosit­tain. Kilo­metriko­r­vaus on huo­mat­ta­van edulli­nen tapa toteut­taa päästövähen­nyk­siä, mikäli sen nos­to tosi­aan johtaa sel­l­aiseen paljon kulut­tavien auto­jen vähen­emään kuin mitä eräät etu­jär­jestö­jen edus­ta­jat ovat esit­täneet. Val­tio­han ei ole asi­aa edes perustel­lut päästövähen­nys­ten kautta.

    Mut­ta en itse sinän­sä kauheasti arvos­ta tuol­laisia vero”laskelmia”. Jos ihmi­nen jät­tää osta­mat­ta uuden 40 000 euron auton, tämä aika toden­näköis­es­ti käyt­tää ainakin osan tuos­ta rahas­ta johonkin muuhun. Ja mak­saa siis kyl­lä vero­ja. Kansan­taloudel­lis­es­ti autoin­vestoin­nit ovat sikäli ongel­mallisia että sekä autot että polt­toainei­den raa­ka-aineet tuo­daan ulko­mail­ta. Niiden osto ei siis tue koti­maista työl­lisyyt­tä mui­hin vai­h­toe­htoi­hin ver­rat­tuna, jois­sa koti­maisu­usaste on korkeampi. Eli vaik­ka auto­ja ja autoilua verote­taankin, suuri osa autoilu­un käyte­ty­istä rahoista karkaa ulkomaille.

    Sik­si autoilua tue­taan niis­sä mais­sa, jois­sa tehdään paljon auto­ja tai jois­sa on paljon öljyä, ja vas­taavasti verote­taan pääsään­töis­es­ti sitä korkeam­min, mitä vähem­män auto­te­ol­lisu­ut­ta ja öljyä maas­sa on. Suomes­sa ei ole kumpaakaan, ja vero­tus on korkeaa. Mut­ta työ­matkali­ikenne on silti Suomes­sa yllät­tävänkin tuet­tua, ja samal­la kaik­ki muukin sel­l­ainen liikenne, jon­ka joku kir­jaa paperei­hin työ­matkoik­si, on se sit­ten oikeasti mitä onkaan. Se tiede­tään, että aika moni kir­jaa enem­män kilo­me­tre­jä työ­matkoik­si kuin mitä todel­lista työ­mat­ka-ajoa on. Esim. osalle yrit­täjistä kilo­metriko­r­vauk­set ovat ilmeis­es­ti tapa nos­taa palkkaa verot­tomasti, siinä mis­sä osin­go­ista ja palkkana nos­te­tu­ista tuloista joutuu mak­samaan vero­ja (onnis­tuu hel­posti, jos kir­jaa osan yksi­ty­isajois­takin vain paperei­hin työajoksi).

    Vas­taa­va tilanne kos­kee eräitä viime aikoina paljon puhut­tu­ja asiantun­ti­ja-ammat­tiryh­miä, joil­la autoilu­un liit­tyvien veroe­tu­jen opti­moin­ti voi olla nykyään osa palkkaratkaisua, ja johon työ­nan­ta­ja antaa akti­ivista neu­von­taa. Siis tähän liit­tyvin toimin vero­tus­ta opti­moidaan ihan yhtä lail­la kuin osinko­jen ja palkan osuuk­sien suhtei­ta opti­moitaes­sa tai “vero­su­un­niteltaes­sa”, kuten nykyään hienos­ti sanotaan.

  84. Mikäli tarkoi­tat veroe­tu­jen suun­nit­telul­la kikkailua verot­tomil­la kilo­metriko­r­vauk­sil­la, niin siihen on hyvin yksinker­tainen ratkaisu.
    Dig­i­taa­li­nen GPS poh­jainen ajopäiväkirja.
    Meil­lä itsel­lä työssä kän­nykässä ole­va ohjel­ma, joka avat­tuna tal­len­taa lähtö- ja saa­pumisa­jan. Aje­tun reitin kilo­me­trei­neen ja pysähdyk­set. Kaik­ki yli viisimin­u­ut­tiset pysähdyk­set rekisteröityvät.
    Aamul­la työ­matkalle lähdet­täessä syötetään lähtök­ilo­metrit ja päivän päät­teek­si sul­je­taan ja lähetetään tiedot.
    Ker­ta viikkoon käyn kuit­taa­mas­sa ja työ­nan­ta­ja mak­saa seu­raaval­la viikol­la. Näp­pärää ja täysin mah­do­ton kuset­taa. Piirtää nimit­täin kart­taan reitin mitä, et pysty jälkikäeen muuttamaan.
    Mikäli epä­selvyyk­siä, niin sieltähän tuo on help­po tark­istaa ja todis­taa esim verottajalle

    1. Sehän veisi koko idean. Kun olin neljä vuot­ta free­lance-luen­noi­ja, min­ulle tar­jot­ti­in usein mak­sua kilo­metriko­r­vauksi­na ja huo­mautet­ti­in, ette
      ivät he kat­so, mil­lä pelil­lä paikalle tulen.

  85. Erk­ki-setä: Demokra­ti­aa tulisi jalostaa estämäl­lä type­r­yk­sien läpipääsy, eli ääliövalta. 

    Demokra­tia nykyisessä muo­dos­saan toimii lähin­nä keskiar­voih­misille joil­la on yksi munasar­ja ja yksi kives. 

    En ole byrokra­t­ian kannattaja.

    Jos et kan­na­ta byrokra­ti­aa, mik­si sit­ten kan­natat byrokraat­tien lisäämistä ehdot­ta­mal­la, että poli­itikotkin oli­si­vat byrokraat­te­ja tai hei­dän kaltaisiaan?

    Jos poli­itikoille asete­taan virkami­esten pätevyys­vaa­timuk­set, sil­loin poli­itikoista tulee tarpeet­to­mia — ja virkamiehiähän on jo tarpeek­si, joten he voivatkin tehdä kaik­ki päätök­set. Samal­la päästään eroon vaaleista ja muista turhista hömpötyksistä. 😉

    Jos taas vaale­ja jär­jestet­täisi­in, mut­ta ehdokkaina saisi­vat olla vain byrokraat­tien hyväksymät, pätevyys­vaa­timuk­set täyt­tävät ehdokkaat, oltaisi­in Neu­vos­toli­iton sys­tee­mis­sä — siitä ei ole eri­tyisen hyviä kokemuksia.

  86. Raimo K: Jos et kan­na­ta byrokra­ti­aa, mik­si sit­ten kan­natat byrokraat­tien lisäämistä ehdot­ta­mal­la, että poli­itikotkin oli­si­vat byrokraat­te­ja tai hei­dän kaltaisiaan?

    Jos poli­itikoille asete­taan virkami­esten pätevyys­vaa­timuk­set, sil­loin poli­itikoista tulee tarpeet­to­mia – ja virkamiehiähän on jo tarpeek­si, joten he voivatkin tehdä kaik­ki päätök­set. Samal­la päästään eroon vaaleista ja muista turhista hömpötyksistä. 

    Jos taas vaale­ja jär­jestet­täisi­in, mut­ta ehdokkaina saisi­vat olla vain byrokraat­tien hyväksymät, pätevyys­vaa­timuk­set täyt­tävät ehdokkaat, oltaisi­in Neu­vos­toli­iton sys­tee­mis­sä – siitä ei ole eri­tyisen hyviä kokemuksia.

    Vaadin älyn ja koulu­tuk­sen tason suh­teel­lisen osu­u­den lisäämistä eduskun­nas­sa. ÄO tarkoit­taa älykkyysosamäärää, ei byrokratiaosamäärää. 

    Kir­joitin 3.12.2012 kel­lo 5:21, että kansane­dus­ta­jien määrä neljä­sosaan ja palkat nelink­er­taisek­si. Esit­tämieni pätevyys­vaa­timusten ja edel­lisen ansios­ta tämä johtaa pait­si eduskun­nan henkilömäärän, myös byrokra­t­ian vähen­e­miseen saadessamme tulok­se­na viisaampia lake­ja joiden avul­la asi­at suju­vat pienem­mäl­lä virkamieskunnalla.

    Tyh­mistä kansanedustajista/ministereistä on mille tahansa val­ti­olle vain hait­taa. Ei yri­tyk­si­inkään vali­ta poli­it­tista johto­ryh­mää sen­tään kadul­ta ja pystymet­sästä kansanäänestyk­sel­lä sinne fir­maan urpoilemaan.

    Virkamiehet toimi­vat Suomes­sa lakien puit­teis­sa ja lain­säädän­tö­val­ta on eduskun­nal­la. Viisaampi eduskun­ta, viisaam­mat lait, vähem­män byrokratiaa.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Sehän veisi koko idean. Kun olin neljä vuot­ta free­lance-luen­noi­ja, min­ulle tar­jot­ti­in usein mak­sua kilo­metriko­r­vauksi­na ja huo­mautet­ti­in, ette
    ivät he kat­so, mil­lä pelil­lä paikalle tulen.

    Joku näistä hiip­pareista olisi kuitenkin suos­tut­tuasi käräyt­tänyt veropetoksesta.

  88. Erk­ki-setä: Joku näistä hiip­pareista olisi kuitenkin suos­tut­tuasi käräyt­tänyt veropetoksesta.

    Pakolli­nen elek­tron­i­nen GSP poh­jainen ajopäiväkir­ja vie pois speku­laa­tiot ajoiko vai eei?

  89. Kaup­pa­rat­su: Pakolli­nen elek­tron­i­nen GSP poh­jainen ajopäiväkir­ja vie pois speku­laa­tiot ajoiko vai eei?

    GSP, eli Ger­man Short­haired Point­er ‑poh­jainen ajopäiväkirja?

    Mikä ettei, sopii se ainakin metsästykseen.

  90. Ero­tuo­mari:
    Hyvä, että tuo­hon autoilun sub­ven­tioon puu­tu­taan edes vähän. Jatkos­sa toiv­ot­tavasti autoilun vero­tukss­sa siir­ry­tään hait­to­jen vero­tuk­seen, eli auto­jen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, melusaas­teesta ja päästöistä mak­se­taan. Hai­tat ovat suurem­mat kaupungeis­sa kuin maaseudul­la, joten kaupunki­au­toilu saisi kallis­tua ja maal­la autoilu voisi tul­la jopa halvemmaksi.

  91. Autoilul­la kerätään Suomes­sa noin 8 mil­jar­dia euroa jos­ta palau­tuu liiken­teeseen 1 miljardi
    Eikö se riitä sil­lä pide­tään junat ja bus­sit liiken­teessä. Olisi kiva tietää mihin toi 7 mil­jar­dia katoaa.Suomessa on Euroopan van­him­mat autot siitä ei kukaan päät­täjä puhu mitään mis­tähän tämä johtuu. Puhutaan paljon liikenne tur­val­lisu­ud­es­ta mut­ta ei siitä että uudem­mat autot ovat huo­mat­tavasti tur­val­lisem­pia ja vähäpäästöisem­pia kuin uudet. Haetaan kaikkia mui­ta syitä mut­ta ei tätä.

    1. Autoilul­la kerätään Suomes­sa noin 8 mil­jar­dia euroa jos­ta palau­tuu liiken­teeseen 1 miljardi

      Nämä autoil­i­joiden tiedot ovat kaik­ki samaa luokkaa. Niihin kai kuitenkin itse uskotaan?

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on tämä yksinker­taisu­us toteutet­tu. Kaikille kor­vataan vain muut­tuvat kustannukset.

    Her­ra Soin­in­vaara sin­un ihan­noimas­sa Ruot­sis­sa autovero­tus ja polt­toaineen vero­tus aivan toisel­la tasol­la kuin Suomes­sa samoin tiet.Tiet aivan toista tasoa.Kävin mar­rasku­us­sa Ruot­sis­sa ben­si­i­ni 60 sent­tiä litra hal­ven­paa se yhtäläisyyk­sistä Suomen kanssa.Eikö toi uusi kilo­metriko­r­vausvero minkä kek­sit ole aivan jär­jetön. Se kos­kee 38000 taval­li­sista työn­tek­i­jää joiden on pakko käyt­tää töisssä autoa. Sen vielä jotenkin ymmärtäisi jos kyse olisi miljonääreistä. Sinä var­maan halu­aisit että me kul­jet­taisi­in työ­matkat hevosel­la mut­ta se ei valitet­tavasti ole nyky­maail­mas­sa mahdollista.Eikö kor­vaus pitäisi olla suurem­pi jos auto on varsi­nainen työkalu ei tois­si­jainen niinkuin vähän ajavilla.Se koros­tuu kun joutuu paljon käyt­tämään autoa se on työturvallisuusasia.
    Se on vaan tosi­a­sia että on ammat­te­ja jois­sa ei ilman autoa yksik­er­tais­est pärjää.Ei tim­purikaan kauan kumi­var­tisel­la vasar­al­la naputtele.

    1. Kävin mar­rasku­us­sa Ruot­sis­sa ben­si­i­ni 60 sent­tiä litra halvenpaa 

      Sin­ul­la on var­maan jokin virhe val­u­ut­takurssi­laskimes­sa tai olet ere­htynyt polt­toaineen laadus­ta. Kävin syyskus­sa Göte­bor­gis­sa ja tavalli­nen ysivi­to­nen mak­soi euroik­si muutet­tuna 1,80 euroa. Nyt kru­u­nun krus­si on vähän laskenut, joten polttoaine.net ‑sivus­ton mukaan hin­ta pyörii 1,68:n ympärillä.
      Se, että tiet ovat parem­pia tai vero­tus alem­paa ei vaiku­ta lainkaan siihen, perus­tuuko vero­tus pelkästään muut­tuvi­in (Ruot­si) vai kiin­teisi­in ja muut­tuvi­in (Suo­mi) kus­tan­nuk­si­in vaan vain siihen, kuin­ka korkei­ta nuo muuttuvat/kiinteät kus­tan­nuk­set ovat.
      Mikä muuten on autos­ta vuo­tuis­es­ti perit­tävän veron suu­ru­us Ruotsissa?

  93. Muuten vielä Soini­vaara sulle yksi kysymys kan­natko vas­tu­un nos­ta­mal­la kytk­in­tä jos tämä sin­un ratkais­usi vaikeut­taa syksyl­lä käytäviä sopimus­neu­vot­telu­ja tämä asia on var­masti siel­lä esillä.

    1. jos tämä sin­un ratkais­usi vaikeuttaa 

      Het­ki­nen. Puu­tun tähän, kos­ka sama virhe tois­tuu kom­menteis­sa usein. Se, että puo­lus­tan jotain hal­li­tuk­sen esi­tys­tä ja eduskun­nan päätöstä täl­lä blogilla, ei tarkoi­ta, että kun­nia tai vas­tuu asi­as­ta kuu­luisi jotenkin min­ulle. Tämä oli hal­li­tuk­sen esi­tys, tuli muis­taak­seni valtiovarainministeriöstä.

  94. Osmo Soin­in­vaara: Het­ki­nenh. Puu­tun tähän, kos­ka sama virfhe tois­tuu kom­menteis­sa usein. Se, että puo­lus­tan jotain hal­li­tuk­sen esi­tys­tä ja eduskun­nan päätöstä täl­lä blogilla, ei tarkoi­ta, että kun­nia tai vas­tuu asi­as­ta kuu­luisi jotenkin min­ulle. Tämä oli hal­li­tuk­sen esi­tys, tuli muis­taak­seni valtiovarainministeriöstä.

    Kysyn vielä että paljonko näis­sä päätök­sis­sä pain­oi sem­moinen asia kuin työturvallisuus

    1. Myyn­timies
      Jos olet sitä mieltä, että tarvit­set niin ison ja vah­van auton, ettei kilo­metriko­r­vaus riitä peit­tämään kus­tan­nuk­sia, asia on ratkaistavis­sa kahdel­la travalla.
      1) Pidät tarkkaa kir­jaa menoista ja työssä ajamis­tasi kilo­me­treistä JA samal­la autol­la aje­tu­ista yksi­ty­i­sistä kilo­me­treistä. Jos näin las­ket­tu kus­tan­nus autolle­si todel­lakin ylit­tää kilo­metriko­r­vauk­sen, voit esit­tää laskel­man verottajalle.
      2) Vielä yksinker­taisem­paa on, että työ­nan­ta­jasi ostaa tai liisaa auton niin kuin työvä­li­neet ylipään­sä, eikä sin­un tarvitse mure­htia asi­aa lainkaan.

      Sitä ylikom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saanut, et tietenkään kum­mal­lakaan näistä tavoista itselle­si saa.

  95. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ul­la on var­maan jokin virhe val­u­ut­takurssi­laskimes­sa tai olet ere­htynyt polt­toaineen laadus­ta. Kävin syyskus­sa Göte­bor­gis­sa ja tavalli­nen ysivi­to­nen mak­soi euroik­si muutet­tuna 1,80 euroa. Nyt kru­u­nun krus­si on vähän laskenut, joten polttoaine.net ‑sivus­ton mukaan hin­ta pyörii 1,68:n ympärillä.
    Se, että tiet ovat parem­pia tai vero­tus alem­paa ei vaiku­ta lainkaan siihen, perus­tuuko vero­tus pelkästään muut­tuvi­in (Ruotsi)vai kiin­teisi­in ja muut­tuvi­in (Suo­mi) kus­tan­nuk­si­in vaan vain siihen, kuin­ka korkei­ta nuo muuttuvat/kiinteät kus­tan­nuk­set ovat.
    Mikä muuten on autos­ta vuo­tuis­es­ti perit­tävän veron suu­ru­us Ruotsissa?

    ei ollut meitä oli neljä tankkaa­mas­sa Arlan­dan ken­tän lähel­lä ole­val­la ase­mal­la keskenään sitä speku­loiti­in että miten iso hin­taero Suomeen.

    1. Eikä auto hajon­nut? Tuol­la hin­nal­la myy­dään E85-polt­toainet­ta niin Ruot­sis­sa kuin Suomessa.
      Jos vaik­ka vähän googlaisit polt­toainei­den hin­to­ja Euroopassa. 

  96. Sen ver­ran vielä että itse ajan noin 50000 kilo­metriä vuodessa ja pitää käy­dä noin viiden asi­akkaan luona päivässä niin­tähän hom­maan ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin auto.Eikö se ole kohtu­ullista että työ­nan­ta­ja osal­lis­tuu niihin kus­tan­nuk­si­in ja niil­lä saa hyvän auton.Ei huonol­la viit­si ajaa noi­ta kilometrejä.Myyntiedustajat ovat aika hyviä työllistäjiä.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Myyntimies
    Jos olet sitä mieltä, että tarvit­set niin ison ja vah­van auton, ettei kilo­metriko­r­vaus riitä peit­tämään kus­tan­nuk­sia, asia on ratkaistavis­sa kahdel­la travalla.
    1) Pidät tarkkaa kir­jaa menoista ja työssä ajamis­tasi kilo­me­treistä JA samal­la autol­la aje­tu­ista yksi­ty­i­sistä kilo­me­treistä. Jos näin las­ket­tu kus­tan­nus autolle­si todel­lakin ylit­tää kilo­metriko­r­vauk­sen, voit esit­tää laskel­man verottajalle.
    2) Vielä yksinker­taisem­paa on, että työ­nan­ta­jasi ostaa tai liisaa auton niin kuin työvä­li­neet ylipään­sä, eikä sin­un tarvitse mure­htia asi­aa lainkaan.

    Sitä ylikom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saanut, et tietenkään kum­mal­lakaan näistä tavoista itselle­si saa.

    Jos noi tei­dän laskel­mat pitää paikkansa että auton­pito on noin hal­paa minkä takia autoe­dun­vero­su­tar­vot ei tipu iso ristiriita.
    Tätä ratkaisu kri­ti­soi kaik­ki ammattiyhdistysliikket,Sak,Suomen yrittäjät,työnantajat.Niinkuin Insinöörili­iton puheen­jo­hta­ja sanoi kaik­ki osa­puo­let on tyy­tyväisiä niin ruve­taan poli­tikoimaan eikö ole ihmeellistä

  98. Erk­ki-setä:
    ‘snip’
    Tyh­mistä kansanedustajista/ministereistä on mille tahansa val­ti­olle vain hait­taa. Ei yri­tyk­si­inkään vali­ta poli­it­tista johto­ryh­mää sen­tään kadul­ta ja pystymet­sästä kansanäänestyk­sel­lä sinne fir­maan urpoilemaan.
    ‘snip’

    Miten tulikin tästä mieleen Num­misu­u­tarin Esko, joka otti kan­taa sanoen suun­nilleen, että “tyh­myy­delle olen vihainen kuin rakkkikoira, mut­ta viisaus ei ole kaikille suotu”.
    Saman­lainen asiantun­ti­ja oli hän…

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Sitä ylikom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saanut, et tietenkään kum­mal­lakaan näistä tavoista itselle­si saa. 

    Kan­nat­taako mah­dol­lisen ylikom­pen­saa­tion pelos­sa tosi­aan lisätä byrokra­ti­aa ja tehdä vero­tus mon­imutkaisem­mak­si? Eikö keski­ta­so olisi ollut parempi?

    Itse ajan alle 5000 km työa­joa vuodessa. Auto onkin han­kit­tu vain omaa ajoa silmäl­läpitäen ja kaik­ki kor­vauk­set yli muut­tuvien kus­tan­nusten lasken puh­taak­si tuloksi.

    1. Kan­nat­taako mah­dol­lisen ylikom­pen­saa­tion pelos­sa tosi­aan lisätä byrokra­ti­aa ja tehdä vero­tus mon­imutkaisem­mak­si? Eikö keski­ta­so olisi ollut parempi?

      Poh­jana oli aika hövelisti las­ket­tu keskiar­vo. Valmis­telijoil­la oli tiedot myös siitä, mil­laisia auto­ja kilo­metriko­r­vauk­sia laskut­ta­vat omistavat.

  100. Osmo Soin­in­vaara: Nämä autoil­i­joiden tiedot ovat kaik­ki samaa luokkaa. Niihin kai kuitenkin itse uskotaan?

    No, val­tion bud­jetis­sa autoveron tuot­to on noin 0,9 mil­jar­dia, ajoneu­voveron tuot­to 0,7 mrd ja polt­toain­everon tuot­to 2,7 mrd eli yhteen­sä 4,3 mil­jar­dia (2010 luku­ja) — lisäk­si tulee autoista ja polt­toaineesta perit­tavä ALV, jota ei ole eritel­ty mis­sään, mut­ta kyl­lä siitäkin tuloa tulee.

    Tien­pitoon val­tio käyt­ti 0,9019 miljardia.

    Niin että kyl­lä tässä epä­suh­ta on!

    1. Tien­pitoon val­tio käyt­ti 0,9019 miljardia.

      Löysit näköjään bud­jetista yhden momentin. Puut­tu muun muas­sa mon­ent­ti eräät väylä han­kkeen ja väylähankkei­den elinkaarirahoitus.
      Kun­tien menot puut­tuvat kokon­aan. Pelkästään yksi kun­ta, Hen­lin­gin kaupun­ki, investoi autoli­iken­teeseen vuosit­tain yli sata miljoon­aa euroa. Kym­meniä miljoo­nia tulee kun­nos­s­api­dos­ta ja aurauk­ses­ta ja muus­ta sellaisesta.
      Kuukausi pari sit­ten ilmestyi aivan asialli­nen tutkimus tieli­iken­teen kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta. En sitä näin itsenäisyyspäivänä saa kaive­tuk­si, mut­ta tarvit­taes­sa löy­tyy. Sen sanoma oli, että se on jok­seenkin tas­apain­os­sa kuitenkin niin, että henkilöau­to­ja vähän yliv­erote­taan ja tämä raha tuhrautuu raskaan liiken­teen tukeen. Tästä tutkimuk­ses­ta puut­tui kuitenkin autoli­iken­teen suurin kus­tan­nus kaupungeis­sa, maan vuokra liiken­teen alle jäämästä kaupunkimaasta.

  101. Mil­loin­ka puu­tu­taan verot­tomien päivära­ho­jen ylikom­pen­saa­tioon? 36e/pvä, siinä on var­masti puo­let ylikompensaatiota!

  102. a_l: Kan­nat­taako mah­dol­lisen ylikom­pen­saa­tion pelos­sa tosi­aan lisätä byrokra­ti­aa ja tehdä vero­tus mon­imutkaisem­mak­si? Eikö keski­ta­so olisi ollut parempi?

    Itse ajan alle 5000 km työa­joa vuodessa. Auto onkin han­kit­tu vain omaa ajoa silmäl­läpitäen ja kaik­ki kor­vauk­set yli muut­tuvien kus­tan­nusten lasken puh­taak­si tuloksi.

    Se´pointti tässä onkin että kun meikäläi­nen ajaa sen 50000 km vuo­teen niin voin puh­taal­la oma­l­la tun­nol­la sanoa että se on han­kit­tu pääasial­liseen työ käyttöön.Väitän että paljon aja­vat eivät hirveästi enää aja omia ajoja .
    Sehän tässä huvit­tavaa on kun kaikkille las­ke­taan auton kuo­le­tus ajak­si 8vuotta sen ver­ran voin Osmolle sanoa että kuka ajaa 50000–70000 vuo­teen niin ei auto kestä 8vuotta eikä se ole enää työkalu joka päivä pakko lähteä jos meinaa että leipää on pöydässä.Osmo miten sinä perustelet noi min­is­terei­den isot mus­tat autot jos mei­dän pitää ajaa Nis­san Micral­la työajot.

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun kilo­metriko­r­vausten verova­paa­ta osaa alen­netaan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jätetään ennalleen, jol­loin rajan yli menevä osu­us on verol­lista tai mene­tys kom­pen­soidaan palkkana, joka on verotet­tavaa tai
    2) Kor­vausten alen­e­mista ei kom­penoi­da mitenkään, jol­loin se jää voitok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen verotet­tavaa tuloa.

    Osmo sul­la on pikkaisen vielä opeteltavaa ei yri­tyk­sen mak­sa yhtään enepää vero­ja kun on pakko jos sil­lä säästyy kilo­metriko­r­vauk­sista se käyt­tää sen aivan var­masti johonkin muuhun ennenkuin antaa verot­ta­jalle tili­toimis­to var­masti infor­moi siitä tehdään vaik­ka edustussauna.Ne vero­ker­tymät että tulee 50milj
    on aivan utopi­aa perusteluis­sa on käytet­ty olet­tamia ja jos sano­ja vähän väliä jos työ­nan­ta­jista puo­let mak­saa jne yksityisellä
    puolel­la jos päätök­set tehtäisi­in tol­la peri­aat­teel­la lähtö tulisi saman tein ja fir­ma nurin. Mis­tä sem­moinen on saatu päähän että puo­let mak­saa verollisina.

  104. Aki Suokko:
    Kaup­pa­rat­su, kan­nat­taisi pikem­minkin miet­tiä lop­pu­un asti, että onko järkeä suosia kalli­ita auto­ja ylipäätään. Sekä autot että niiden polt­toaineet valmis­te­taan ulko­mail­la. Jokaista ulko­maille val­u­vaa euroa kohden pitää vien­tisek­torin pystyä myymään jotain ulko­maille tai muuten velka­an­numme. Eikö olisi paljon fik­sumam­paa kaup­pa­rat­sun kulkea hal­val­la kulku­pelil­lä ja käyt­tää rahansa koti­maiseen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdestä eurosta tulee dynaamisen vaiku­tuk­sen vuok­si neljästä viiteen euroa? Vai­h­to­taseen vajeesta päätellen emme pysty enää myymään ulko­maille niin paljon että se kom­pen­soisi tuonnin.

    Itäväl­las­sa on pieni, noin 5000 asukkaan kylä, nimeltään Güss­ing. Siel­lä paikalliset kun­nanisät päät­tivät että fos­si­il­i­sista polt­toaineista pyritään eroon suosi­mal­la paikallisia polt­toainei­ta. Niin­pä raha jäi pyörimään paikallis­es­ti, minkä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paikkaa, kuten suurehko par­ket­tite­hdas, jon­ka sivu­tuot­teena syn­tyvä sahan­pu­ru on paikallisen ener­gialaitok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suuri osa kulu­tuk­ses­ta toisaal­ta val­uu ulko­maille ja toisaal­ta “ensisi­jaiseen” (autot ja niiden polt­toaineet) vero­tuk­seen ei ole kovin tehokas ver­rat­tuna siihen jos­sa raha kiertää kädestä toiseen tuot­taen yksi­tyisen sek­torin elinkeinoa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jais­es­ti”.

    Se on vaan sillein että jos­sakin töis­sä auto on vältämätön ilman sitä ei pärjää,Se on vaan tosi asia jos ajat paljon vehkeet pitää olla sen mukaiset. Ei halvim­mat mah­dol­liset. Käyt­täähän ammat­ti tim­pu­rit keskimääräistä kalli­impia työkalu­ja ja vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Sin­nekin voisi lait­taa jotkut rajat esim 10 euroa vasara,15 euroa sirkkeli .

    1. Val­tio­varain­min­is­ter­iössö tehdyt lskel­mat eivät perus­tu siihen, mil­lainen auto pitää olla vaan mil­lainen on. Autorek­isterikeskuk­ses­ta on selvitert­ty otan­nan avul­la, mil­laisia auto­ja on niil­lä, jot­ka laskut­ta­vat suurista kilometrimääristä.

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    Verot­tomien päivära­ho­jen ylikom­pen­saa­tioon pitäisi puut­tua. On ollut puhetta.

    Miten kansane­dus­ta­jien kuluko­r­vauk­si­in tule­vat kuin man­ulle illalli­nen ei ilmeis­es­ti tarvitse kuit­te­ja vaan se on könt­tä sum­ma aika erikoista

  106. Raimo K: Miten tulikin tästä mieleen Num­misu­u­tarin Esko, joka otti kan­taa sanoen suun­nilleen, että “tyh­myy­delle olen vihainen kuin rakkkikoira, mut­ta viisaus ei ole kaikille suotu”.
    Saman­lainen asiantun­ti­ja oli hän…

    Hah­hah! Näköjään tapoi­hisi kuu­luu keskit­tyä enem­män keskusteli­jaan kuin aiheeseen. Jos sor­mi osoit­taa taivaalle, jäät tui­jot­ta­maan sormea 😀 Ehkä se on sinus­ta ja muista turku­lai­sista hienoa. Vie sinne ter­veisiä mut­ta älä tuli­tikku­ja ;-D

  107. Myyn­timies: Kun kilo­metriko­r­vausten verova­paa­ta osaa alen­netaan, syn­tyy verotuloja.
    1) Kor­vauk­set jätetään ennalleen, jol­loin rajan yli menevä osu­us on verol­lista tai mene­tys kom­pen­soidaan palkkana, joka on verotet­tavaa tai
    2) Kor­vausten alen­e­mista ei kom­penoi­da mitenkään, jol­loin se jää voitok­si yri­tyk­seen ja on osa yri­tyk­sen verotet­tavaa tuloa.

    Eli kyseessä on sil­loin autoetu.
    Ihan kiva ja näp­pärä sys­tee­mi mutta:
    1.Lisää entistä enem­män byrokra­ti­aa ja tekee asi­as­ta mon­imutkaisem­paa. Antaa tilaa tulkinnoille.

    2. Ei se ole hal­paa työ­nan­ta­jallekkaan. Kos­ka kyseessä on luon­taise­tu, niin siihen on las­ket­ta­va mukaan myös sivuku­lut. Lisäk­si mak­se­taan joka kuukausi ajet­ti­in tai ei. Helpot­taa­han se, että täl­lä nyt käytet­täväl­lä logi­ikalla ei tarvitse mak­saa kesän veneilystä ja tal­ven kelkkailus­ta enää itse 😉

    Tämä on nyt sit­ten haus­ka jut­tu tuo 15.000 km.
    Tun­tuu, että kulut las­ket­tu em. kilo­metri määrän mukaan ja tulot paljon suurem­mal­ta määrältä.
    Ja mis­tä se 5.000 € autot on tähän keksitty?
    15.000 km tarkoit­taa 220 työpäivässä n.68 km/ pv. Eli reilu tun­ti päivässä. Itse ajan vuodessa työa­joa n. 50.000 km eli istun autossa n. 1000 h eli sel­l­aiset 4h /päivä ja rapi­at 228 km. Luuletko tosi­aan, että näil­lä kilo­me­treil­lä istu­taan ja ollaan henkeään kau­pal­la 5.000 €:n autossa. Voisi­han sitä simu­loi­da esim. kaupungis­sa. Työhuoneesta tupla ikku­nat pois ja ovet auki. Alle 49€ jakkara Ikeas­ta jne. Työhuone vielä kurvin kohdalle vilka­sli­iken­teisen kadun laitaan ja lisäk­si saa pelätä, että mil­loin rek­ka tulee ikku­nas­ta sisään. Kauanko menisi, ennekuin työ­suo­jelu ihmiset puut­tuisi­vat asi­aan? Tääl­lä ei puu­tu kukaan ja se on oma val­in­ta miten halu­aa ter­veyten­sä tärvätä.
    Sehän tässä onkin se ongel­ma, että paljon ajavien autot mak­sa­vat enem­män ja niiden kuo­le­tu­sai­ka on lyhyem­pi kuin 8 v. Auto nyt vaan esim. min­ulle työhuone, kulku- ja kuljetusväline.
    Lisäk­si täl­lä tämän lain logi­ikalla­han voisi kek­siä lisää vero­tusko­htei­ta. Tässä pari ehdotusta:
    1. Työhuone. Tässä selvä han­ke, kos­ka työn­tek­i­jän ei tarvitse sitä itse kus­tan­taa. Ja ajatel­la, toisil­la se on suurem­pi kuin toisil­la. Ei muu­ta kun vuokrata­son mukaan verolle.
    2. Tietokoneet ja muut kont­toriv­im­paimet: Jos itse mak­saa, niin hyvä. Muuten verolle.

    Lopuk­si se aika-ajoin esi­in putkah­ta­va aja­tus asun­to­tu­losta. Mil­loin se tulee käytän­töön? Siitä var­maan on jo mietinnöt ja tek­stit valmiina?

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Verot­tomien päivära­ho­jen ylikom­pen­saa­tioon pitäisi puut­tua. On ollut puhetta.

    Ja se Asun­to­tu­lo! Nythän olisi lois­tosaumat siihenkin kun on draivi päällä.
    Ker­ran vaa­likudel­la­han sitä aina ehdotellaan.

  109. En jak­sanut lukea aivan koko kom­ment­tiketjua läpi,joten saat­taa tul­la tois­toa, mutta …

    Keskustelu kilpistyy siihen, että tois­t­en mielestä on oikein, että kilo­metriko­r­vauk­sia leikataan (ei koske heitä) ja tois­t­en mielestä leikkaus on väärin perustel­tu (kos­kee heitä). Varsinkaan leikkausten kan­nat­ta­jia ei kiin­nos­ta vaiku­tuk­set yksilöön, sil­lä muu­tos ei koske heitä.

    Paljon ajavia, kuten min­ua, tämä “säästö” kir­paisee tulo­ja laske­mal­la. Min­un kilo­metriko­r­vaus­tu­loni laske­vat ensi vuon­na noin 90 €/kk. Autoilun kuu­lut nou­se­vat alv:n nos­ton, huolto­hin­to­jen nousun ym kaut­ta muu­ta­man kympin kuus­sa. Tämä las­kee min­un ostovoimaani siitä huoli­mat­ta, että saisin ylikom­pen­saa­tio­ta. Olisi­han muka­va saa­da kom­pen­saa­tio työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta juuri nyt ei ole oikea aika men­nä kin­ua­maan lisää lik­saa, ainakaan kovin rehvakkaasti.

    Asumisku­lu­ni nou­se­vat vuo­den alus­sa noin 70 €/kk, tele­vi­siomak­su­vero mak­saa per­heelle usei­ta kymppe­jä lisää vuodessa, jne. Samaan aikaa inflaa­tio on yli edel­lisen palkanko­ro­tuk­sen, uud­es­ta ei ole tietoa. Eli per­heeni ostovoima las­kee ensi vuon­na ainakin 200 €/kk! Min­ua tämä kilo­metriko­r­vaus­muu­tos kos­ket­taa, kuten suur­ta osaa liikku­vaa TYÖTÄ tekevää kansanosaa! Tiivis­tet­tynä tämä tarkoit­taa: Autoil­e­va keskilu­ok­ka on julkisen liikaku­lu­tuk­sen ensim­mäi­nen mak­sa­jaryh­mä. Yhtään ei lohdu­ta, että myös tulos­sa ole­vat vero- ja mak­suko­ro­tuk­set tule­vat koske­maan koko keskilu­okkaa laajemmin. 

    Tämä pistää kor­pea­maan ennen pitkää. Nykyisen hal­li­tuk­sen kannal­ta ongel­ma ei ole niin suuri, sil­lä vai­h­toe­htoa ei ole. Keskus­taa eli maat­alous­tukia ei voi äänestää, eikä Perus­suo­ma­laiset tule kuu­loonkaan. Vai­h­toe­hdok­si keskilu­okalle tulee joko äänestää jotain hal­li­tus­puoluet­ta ja mak­saa tai mak­saa ja äänestää jotain hallituspuoluetta. 

    Osmo: Kuin­ka voin kapinoi­da nykyke­hi­tys­tä vastaan?

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Kun­tien menot puut­tuvat kokon­aan. Pelkästään yksi kun­ta, Hen­lin­gin kaupun­ki, investoi autoli­iken­teeseen vuosit­tain yli sata miljoon­aa euroa. Kym­meniä miljoo­nia tulee kun­nos­s­api­dos­ta ja aurauk­ses­ta ja muus­ta sellaisesta.
    ‘snip’

    Tot­ta kai kun­tien menot puut­tuvat, eiväthän ne ole ko. vero­jen veronsaajiakaan.
    Kysymyshän on siitä, että val­tio verot­taa autoilua eikä investoi vas­tavaasti tienpitoon.

    Ja kyl­lä kun­nat auton­o­mis­ta­ji­akin verottavat.
    Ja ‘eräät väylähankkeet’, suu­ru­us­lu­ok­ka 0,12 mil­jar­dia, ei muu­ta perusasetelmaa.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Kuukausi pari sit­ten ilmestyi aivan asialli­nen tutkimus tieli­iken­teen kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta. En sitä näin itsenäisyyspäivänä saa kaive­tuk­si, mut­ta tarvit­taes­sa löy­tyy. Sen sanoma oli, että se on jok­seenkin tas­apain­os­sa kuitenkin niin, että henkilöau­to­ja vähän yliv­erote­taan ja tämä raha tuhrautuu raskaan liiken­teen tukeen.
    ‘snip.

    Viit­taat ilmeis­es­ti Liiken­nevi­ras­ton ns. tutkimuk­seen “Liiken­nejär­jestelmän tuet”, jos­sa asial­lisu­ud­es­ta ei ole häivääkään.

    Siinä esim. las­ke­taan liiken­teen tuik­si esim. paket­ti­au­to­jen veronalen­nuk­set, autoveron palau­tus invalideille, tak­sien autovero­huo­jen­nus, muut­to­tavarana tuo­dut autot, pelas­tusau­ton, sairasau­ton, invataksin yms. autoverot­to­muus, autoveron vien­tipalau­tuk­set ja huo­jen­nuk­set tietyis­sä tilanteis­sa — yhteen­sä 0,111 mrd (2010).

    Miten pelas­tusau­ton verot­to­muus on autoli­iken­teen tukea, tai ulko­maille vie­dyn auton verot­to­muus? Suurin yksit­täi­nen tuki 0,7 mrd on se, että dieselpolt­toaineen vero­tus on alhaisempi.

    Tot­ta kai kun kaik­ki täl­lainen ja Liiken­nevi­ras­ton puhe­lin­nu­mero las­ke­taan yhteen saadaan mas­si­ivi­nen tuki liikenteelle. 😉

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tio kerää verot autoista, mut­ta toisaal­ta kyl­lä tukee kun­tia. Kyl­lä kun­tien menot on otet­ta­va huomioon.

    Miten kun­tien tiemenot ote­taan huomioon val­tion budjetissa?
    Tietääk­seni ei mitenkään.
    Val­tion­a­pua tulee vain yksi­ty­is­teille 0,0023 mrd.

  113. Tero:
    En jak­sanut lukea aivan koko kom­ment­tiketjua läpi,joten saat­taa tul­la tois­toa, mutta …

    Keskustelu kilpistyy siihen, että tois­t­en mielestä on oikein, että kilo­metriko­r­vauk­sia leikataan (ei koske heitä) ja tois­t­en mielestä leikkaus on väärin perustel­tu (kos­kee heitä). Varsinkaan leikkausten kan­nat­ta­jia ei kiin­nos­ta vaiku­tuk­set yksilöön, sil­lä muu­tos ei koske heitä.

    Paljon ajavia, kuten minua,tämä “säästö” kir­paisee tulo­ja laske­mal­la. Min­un kilo­metriko­r­vaus­tu­loni laske­vat ensi vuon­na noin 90 €/kk. Autoilun kuu­lut nou­se­vat alv:n nos­ton, huolto­hin­to­jen nousun ym kaut­ta muu­ta­man kympin kuus­sa. Tämä las­kee min­un ostovoimaani siitä huoli­mat­ta, että saisin ylikom­pen­saa­tio­ta. Olisi­han muka­va saa­da kom­pen­saa­tio työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta juuri nyt ei ole oikea aika men­nä kin­ua­maan lisää lik­saa, ainakaan kovin rehvakkaasti.

    Asumisku­lu­ni nou­se­vatvuo­den alus­sa noin 70 €/kk, tele­vi­siomak­su­vero mak­saa per­heelle usei­ta kymppe­jä lisää vuodessa, jne. Samaan aikaa inflaa­tio on yli edel­lisen palkanko­ro­tuk­sen, uud­es­ta ei ole tietoa. Eli per­heeni ostovoima las­kee ensi vuon­na ainakin 200 €/kk! Min­ua tämä kilo­metriko­r­vaus­muu­tos kos­ket­taa, kuten suur­ta osaa liikku­vaa TYÖTÄ tekevää kansanosaa! Tiivis­tet­tynä tämä tarkoit­taa: Autoil­e­va keskilu­ok­ka on julkisen liikaku­lu­tuk­sen ensim­mäi­nen mak­sa­jaryh­mä. Yhtään ei lohdu­ta, että myös tulos­sa ole­vat vero- ja mak­suko­ro­tuk­set tule­vat koske­maan koko keskilu­okkaa laajemmin. 

    Tämä pistää kor­pea­maan ennen pitkää. Nykyisen hal­li­tuk­sen kannal­ta ongel­ma ei ole niin suuri, sil­lä vai­h­toe­htoa ei ole. Keskus­taa eli maat­alous­tukia ei voi äänestää, eikä Perus­suo­ma­laiset tule kuuloonkaan.Vaihtoehdoksi keskilu­okalle tulee joko äänestää jotain hal­li­tus­puoluet­ta ja mak­saa tai mak­saa ja äänestää jotain hallituspuoluetta. 

    Osmo: Kuin­ka voin kapinoi­da nykyke­hi­tys­tä vastaan?

    Lakkaa usko­mas­ta idioot­tei­hin ja mak­samas­ta vero­ja Suomeen.

  114. Sylt­ty:
    Mil­loin­ka puu­tu­taan verot­tomien päivära­ho­jen ylikom­pen­saa­tioon? 36e/pvä, siinä on var­masti puo­let ylikompensaatiota!

    Ei ole.

    Pikkasen vitut­taa istua hotel­lis­sa jos­sain Parkanos­sa kun voisi olla kotona tekemässä remont­tia. Tääl­lä on ihan paskaa ruokaa ja salis­sa älyt­tömän pahan näköisiä akkoja.

  115. Tero: Tiivis­tet­tynä tämä tarkoit­taa: Autoil­e­va keskilu­ok­ka on julkisen liikaku­lu­tuk­sen ensim­mäi­nen maksajaryhmä.

    Tiivis­tet­tynä tämä tarkoit­taa: Kilo­metriko­r­vauk­sien ylikom­pen­saa­tio on osa julk­ista liikaku­lu­tus­ta ja tulon­si­ir­toa autoil­e­valle keskilu­okalle. Min­un puolestani saa mennä.

  116. Aki Suokko:
    Kaup­pa­rat­su, kan­nat­taisi pikem­minkin miet­tiä lop­pu­un asti, että onko järkeä suosia kalli­ita auto­ja ylipäätään. Sekä autot että niiden polt­toaineet valmis­te­taan ulko­mail­la. Jokaista ulko­maille val­u­vaa euroa kohden pitää vien­tisek­torin pystyä myymään jotain ulko­maille tai muuten velka­an­numme. Eikö olisi paljon fik­sumam­paa kaup­pa­rat­sun kulkea hal­val­la kulku­pelil­lä ja käyt­tää rahansa koti­maiseen kulu­tuk­seen, jol­loin yhdestä eurosta tulee dynaamisen vaiku­tuk­sen vuok­si neljästä viiteen euroa? Vai­h­to­taseen vajeesta päätellen emme pysty enää myymään ulko­maille niin paljon että se kom­pen­soisi tuonnin.

    Itäväl­las­sa on pieni, noin 5000 asukkaan kylä, nimeltään Güss­ing. Siel­lä paikalliset kun­nanisät päät­tivät että fos­si­il­i­sista polt­toaineista pyritään eroon suosi­mal­la paikallisia polt­toainei­ta. Niin­pä raha jäi pyörimään paikallis­es­ti, minkä seu­rauk­se­na syn­tyi noin 1000 uut­ta työ­paikkaa, kuten suurehko par­ket­tite­hdas, jon­ka sivu­tuot­teena syn­tyvä sahan­pu­ru on paikallisen ener­gialaitok­sen raaka-ainetta.

    Talous, jos­sa suuri osa kulu­tuk­ses­ta toisaal­ta val­uu ulko­maille ja toisaal­ta “ensisi­jaiseen” (autot ja niiden polt­toaineet) vero­tuk­seen ei ole kovin tehokas ver­rat­tuna siihen jos­sa raha kiertää kädestä toiseen tuot­taen yksi­tyisen sek­torin elinkeinoa ja jos­ta menee veroa vas­ta “tois­si­jais­es­ti”.

    Eikö työ­tur­val­lisu­udel­la ole mitään merk­i­tys­tä väitän että nämä tei­dän suosit­telemat pikkuau­tot esim:Nissan micra,ww pola ovat paljon tur­vat­toman­pia kuin vähän isommat.

    1. Tilas­to­jen val­os­sa isom­mat autot eivät ole tur­val­lisem­pia, kos­ka väärä tur­val­lisu­u­den tun­tu saa otta­maan suurem­pia riske­jä ja se enem­män kuin kokon­aan syö insinöörien tuot­ta­man turvallisuuden.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka Suomes­sa autovero­tus on kovaa, auton vuo­tu­inen vero (tar­ravero) on huo­mat­ta­van mata­la, mur­to-osa Sak­san vas­taavas­ta. Sak­san jär­jestelmä on parempi.

    Miten Osmo polkupyöräil­i­jät ja käveli­jät eivät mak­sa maan­vuokraa eikä raekn­tamiskus­tan­nuk­sia pyöräteistä eikä jalka­käytävistä oikei­ta vapaa­matkus­ta­jia joku vero näillekin ehdottomasti.
    Miten tämä voi olla mahdollista.

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­to­jen val­os­sa isom­mat autot eivät ole tur­val­lisem­pia, kos­ka väärä tur­val­lisu­u­den tun­tu saa otta­maan suurem­pia riske­jä ja se enem­män kuin kokon­aan syö insinöörien tuot­ta­man turvallisuuden.

    Hei. Tähän olisi kiva saa­da hie­man sel­ven­täviä kommentteja.
    Mikähän tilas­to mah­taa olla kyseessä. Kenen tekemä? Mis­tä sel­l­aisen voi löytää luettavaksi?
    Jotenkin kuu­lu­ostaa saman­laiselta kuin heit­to siitä, ” että työ­suhde­tur­bot kulut­ta­vat enemmän”
    Tarkoi­tatko mah­dol­lisu­ut­ta joutua onnet­to­muu­teen vai ahdol­lisu­ut­ta loukkaan­tua tai kuolla?
    Talon­poikaisjär­jel­lä ajatellen kun min­is­terin mus­ta mer­su ja Fiat Pan­da aje­taan nokat vas­takkain, niin kum­mas­sa halu­aisit istua?
    Onhan tuo mas­sankin ero­tus aikamoinen.

  119. Osmo Soin­in­vaara:
    Myyntimies
    Jos olet sitä mieltä, että tarvit­set niin ison ja vah­van auton, ettei kilo­metriko­r­vaus riitä peit­tämään kus­tan­nuk­sia, asia on ratkaistavis­sa kahdel­la travalla.
    1) Pidät tarkkaa kir­jaa menoista ja työssä ajamis­tasi kilo­me­treistä JA samal­la autol­la aje­tu­ista yksi­ty­i­sistä kilo­me­treistä. Jos näin las­ket­tu kus­tan­nus autolle­si todel­lakin ylit­tää kilo­metriko­r­vauk­sen, voit esit­tää laskel­man verottajalle.
    2) Vielä yksinker­taisem­paa on, että työ­nan­ta­jasi ostaa tai liisaa auton niin kuin työvä­li­neet ylipään­sä, eikä sin­un tarvitse mure­htia asi­aa lainkaan.

    Sitä ylikom­pen­saa­tio­ta, jon­ka olet tähän asti saanut, et tietenkään kum­mal­lakaan näistä tavoista itselle­si saa.

    Vielä jankkut­taisin tuos­ta “ylikom­pen­saa­tios­ta” Val­tion työ­markki­nalaitos las­kee auto­jen kuo­le­tus ajak­si 120.000 km ja 8 v. Tämän perus­teel­la­han nykyi­nen kilo­metriko­r­vaus on määritelty.
    Kuinkas sit­ten kun kyseinen kilo­metri määrä täyt­tyy jo reilus­sa kahdessa vuodessa?
    Nyt päätet­ty malli, ei kyl­lä anna mah­dol­lisu­ut­ta kuo­let­taa pääo­mia samas­sa ajas­sa. Eli tarpeet vai­htelee. Toisil­la työka­lut kuluu nopeam­min kuin toisil­la. JA pakko uusia.

    1. Kilo­metrit muut­tuvat halvem­mik­si, jos ne aje­taan kahdek­san vuo­den sijas­ta kahdessa vuodessa.
      Tämä keskustelu on muut­tunut jankut­tamisek­si, enkä julkaise enää kom­ment­te­ja, jois­sa ei ole mitään uutta.

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Pelkästään yksi kun­ta, Hen­lin­gin kaupun­ki, investoi autoli­iken­teeseen vuosit­tain yli sata miljoon­aa euroa. Kym­meniä miljoo­nia tulee kun­nos­s­api­dos­ta ja aurauk­ses­ta ja muus­ta sellaisesta.
    ‘snip’

    Näin toki voidaan ajatel­la, mut­ta toisaal­ta voidaan tode­ta että Helsin­gin (jota tarkoitet­ta­neen) kan­takaupun­gin katu­verkko on suurelta osin peräisin ajal­ta ennen auton kek­simistä, joten sitä ei voi pitää autoilun tukemise­na — ja vaikea on ajatel­la, mil­lainen Hesa olisi ilman katuverkkoa.
    (Tämä on nyt men­nyt aika kauak­si teemas­ta ‘Kilo­metriko­r­vaus’ mut­ta menköön.)

  121. Eipä tosi­aankaan uusia esi­tyk­siä ole asian tiimoil­ta tul­lut. Min­ul­la olisi sel­l­ainen: laite­taan kaik­ki kor­vauk­set ja päivära­hat suo­raan verolle. Todel­liset kulut sit­ten saisi vähen­tää kir­jan­pidon mukaan (ajopäiväkir­ja ja kulukir­jan­pito). Kor­vausten ja päivära­ho­jen suu­ru­us olisi kokon­aan niiden mak­sa­jan kanssa sovit­ta­va asia, johon ei val­tio puut­tuisi mil­lään taval­la. Muu­ta­maan matkapäivään vuodessa voitaisi­in ehkä soveltaa kaava­maista vähen­nys­tä, mut­ta suurem­mat hyväksyt­täisi­in ain­oas­taan kir­jan­pidon mukaan.

  122. Kaup­pa­rat­su:
    Mikäli tarkoi­tat veroe­tu­jen suun­nit­telul­la kikkailua verot­tomil­la kilo­metriko­r­vauk­sil­la, niin siihen on hyvin yksinker­tainen ratkaisu.
    Dig­i­taa­li­nen GPS poh­jainen ajopäiväkirja.
    Meil­lä itsel­lä työssä kän­nykässä ole­va ohjel­ma, joka avat­tuna tal­len­taa lähtö- ja saa­pumisa­jan. Aje­tun reitin kilo­me­trei­neen ja pysähdyk­set. Kaik­ki yli viisimin­u­ut­tiset pysähdyk­set rekisteröityvät.
    Aamul­la työ­matkalle lähdet­täessä syötetään lähtök­ilo­metrit ja päivän päät­teek­si sul­je­taan ja lähetetään tiedot.
    Ker­ta viikkoon käyn kuit­taa­mas­sa ja työ­nan­ta­ja mak­saa seu­raaval­la viikol­la. Näp­pärää ja täysin mah­do­ton kuset­taa. Piirtää nimit­täin kart­taan reitin mitä, et pysty jälkikäeen muuttamaan.
    Mikäli epä­selvyyk­siä, niin sieltähän tuo on help­po tark­istaa ja todis­taa esim verottajalle

    Sinä olet samal­lainen kuin Mer­ja Kyl­lö­nen joka puhui kanssa että mak­se­taan pimeitä palkko­ja mut­ta ei se ikinä sano että kuka mak­saa on ne vaan ihmeel­lisiä heit­to­ja vail­la totu­us poh­jaa jos ei tarkenna.

  123. Tim­oT:
    Eipä tosi­aankaan uusia esi­tyk­siä ole asian tiimoil­ta tul­lut. Min­ul­la olisi sel­l­ainen: laite­taan kaik­ki kor­vauk­set ja päivära­hat suo­raan verolle. Todel­liset kulut sit­ten saisi vähen­tää kir­jan­pidon mukaan (ajopäiväkir­ja ja kulukirjanpito).
    ‘snip’

    Taas yksi byrokra­t­ian kannattaja! 🙂

  124. Tim­oT: Todel­liset kulut sit­ten saisi vähen­tää kir­jan­pidon mukaan (ajopäiväkir­ja ja kulukir­jan­pito). Kor­vausten ja päivära­ho­jen suu­ru­us olisi kokon­aan niiden mak­sa­jan kanssa sovit­ta­va asia, johon ei val­tio puut­tuisi mil­lään tavalla.

    Ajopäiväkir­jat, kulukir­jan­pidot ja tapausko­htainen sopimi­nen ovat kaik­ki yri­tyk­sen kannal­ta tuot­tam­a­ton­ta byrokra­ti­aa, ja ylipäätään niin kallista että yri­tyk­selle on kokon­aisedullisem­paa ylikom­pen­soi­da kuluja.

    Hallinnolli­nen mon­imutkaisu­us on viimeinen asia jota pk-yri­tyk­sessä kai­vataan. Nykyisen kilo­metriko­r­vauskäytän­nön ehdot­tomasti paras puoli on sen keveys. Juna- ja tak­sikuit­tien kanssa säätämi­nen mak­saa oleel­lis­es­ti enem­män välil­lis­inä kus­tan­nuksi­na, tai vai­h­toe­htois­es­ti on pois yrit­täjän vapaa-ajasta.

  125. En ole tuo­mas­sa yhtään lisää byrokra­ti­aa yri­tyk­sille, pikem­minkin päin­vas­toin: yri­tys vain mak­saa työn­tek­i­jälle laskun mukaan. Tämä on paljon selkeäm­pää kuin palkan­lasken­nan kaut­ta maksaminen.
    Sen sijaan työn­tek­i­jälle kyl­lä jää kulu­jen selvit­tämisen vai­va, jos HÄN halu­aa kulut verovähen­nyk­si­in. Mut­ta ain­oas­taan täten lop­puisi iänkaikki­nen nar­i­na kor­vausten riit­tämät­tömyy­destä tai ylikompensoivuudesta.

  126. Ainakin nyt Kaup­pa­rat­su on pitänyt tätä uut­ta sys­teemiä ihan pöhkönä, kun hän ajaa vuodessa 50 000km, eli n. 220 kilo­metriä joka työpäivä.

    1. Mis­tähän näk­isi, paljonko täl­laisia kavere­i­ta on? Hei­dän ajamisen­sa mak­saa kilo­metriko­r­vauksi­na fir­malle 22 500€.
    2. Onko hei­dän kaikkien työ­nan­ta­ja sitä mieltä, että ei mitään fir­man autoa? Eikös monikin fir­ma liisaa tuol­laisille sta­hanoveille ihan kohtu­ullisia kulku­pele­jä ja jos, niin mak­sa­vatko ne tosi­aan yli 2000€ kuussa? 

    Touko Met­ti­nen

  127. Tim­oT:
    ‘snip’
    Sen sijaan työn­tek­i­jälle kyl­lä jää kulu­jen selvit­tämisen vai­va, jos HÄN halu­aa kulut verovähennyksiin.
    ‘snip’

    Työn­tek­i­jälle ja verot­ta­jalle. Byrokratiaa!

  128. Touko Met­ti­nen:
    Ainakin nyt Kaup­pa­rat­su on pitänyt tätä uut­ta sys­teemiä ihan pöhkönä, kun hän ajaa vuodessa 50 000km, eli n. 220 kilo­metriä joka työpäivä.

    1. Mis­tähän näk­isi, paljonko täl­laisia kavere­i­ta on?Heidän ajamisen­sa mak­saa kilo­metriko­r­vauksi­na fir­malle 22 500€.
    2.Onko hei­dän kaikkien työ­nan­ta­ja sitä mieltä, että ei mitään fir­man autoa?Eikös monikin fir­ma liisaa tuol­laisille sta­hanoveille ihan kohtu­ullisia kulku­pele­jä ja jos, niin mak­sa­vatko ne tosi­aan yli 2000€ kuussa? 

    Touko Met­ti­nen

    Kiitok­sia arvon­imestä. Taitaa olla tut­tu käsite?
    Kor­vausten suu­ru­u­den olet laskenut ihan oikein, sen se tekee.
    Mikäli talon auto, eli autoe­tu, niin kus­tan­nuk­set ovat suur­in­pi­irtein samaa luokkaa. Näil­lä kil­soil­la autona yleen­sä WW Pas­sat tms samas­sa luokas­sa oleva.
    Leas­ing mak­su suurin piirtei 800‑1000/ kk. Polt­to-aineet päälle ja huom. mukaan­lukien yksi­ty­isajot, eli kil­sat sil­loin 60–70tkm tekee noin 550–600€. Lisäk­si kun kyseessä palkan jatke, niin sotu kulut päälle, eli auto-etu palka­nsaa­jalle varustelus­ta riip­puen tuos­ta n. 800 €/kk. Siitä sivuku­lut karkeasti n. 400€/kk. Siitä sit­ten jääkin jo vajaa 200€ pesui­hin, nesteisi­in ym. pikku­tarpeisi­in. Renkaat ja huol­lot kuu­luu yleen­sä soppariin.
    Että eiköhän aikalail­la samoi­hin mene. Meil­lä itsel­lä las­ket­tu, että 50tkm on raja jon­ka jäl­keen alkaa tul­la talon auto.
    Saa­han noi­ta dacioi­ta ja var­maan pien­mpiäkin kin­nere­itä hal­val­la. Hom­man juju on myös siinä, että auto on aina käytet­tävis­sä, ja kaveri joka sitä käyt­tää, varsinkin asiantun­ti­jate­htävis­sä viihtyy ja kokee asian mielekkääk­si. Yleen­sä mitä heikom­mat työvä­li­neet, niin sitä suurem­pi vai­h­tu­vu­us. Meil­lä onnek­si arvoste­taan ammat­ti­taitoa. Lisäk­si jokainen ajakoon mil­lä halu­aa omien tarpeit­ten­sa ja miel­tymys­ten­sä mukaan. Kor­vaus on kaikille sama.
    Ja meitä sta­hanove­ja on aika paljon. SMKJ voi var­maan autaa asi­as­sa jos halu­at määriä.
    p.s omat kil­sat n. 50.000 eli viime vuosi 46.000.
    p.s.p.s Eikä tarvitse olla kateelli­nen. Ne kulut jos uusi oma-auto on myös vuodessa samaa tasoa, jos­sei ole autoa arpa­jai­sis­sa voittanut.

  129. Autoilun kallis­tu­misen primääri­nen syy on öljy­hui­pus­sa (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu) ja hal­li­tuk­sen toimet ovat öljyn pienenevään tar­jon­taan sopeu­tu­mista. Jos tätä sopeu­tu­mista halu­aa nopeut­taa, voi ostaa jonkin vai­h­toe­htoisel­la ener­gia­muodol­la toimi­van auton.

  130. Ton­ni käteen:
    Autoilun kallis­tu­misen primääri­nen syy on öljy­hui­pus­sa (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu) ja hal­li­tuk­sen toimet ovat öljyn pienenevään tar­jon­taan sopeu­tu­mista. Jos tätä sopeu­tu­mista halu­aa nopeut­taa, voi ostaa jonkin vai­h­toe­htoisel­la ener­gia­muodol­la toimi­van auton.

    Hieno huomio ja johtopäätös.
    Mut­ta eiköhän tämän keskustelun pääasi­asialli­nen syy ole siinä kuka mak­saa työvä­li­neen käytön ja mis­sä määrin. Ihan sama vaik­ka kävisi mansikoilla.
    Nuo vai­h­toe­hto polt­toaine autot sat­tuvat mak­samaan vaan tänäpäivänä vielä enem­män kuin kallein ben­samoot­tori tms. Ikävä kyllä.

  131. Raimo K: Työn­tek­i­jälle ja verot­ta­jalle. Byrokratiaa!

    Hem­metin hieno oivallus.
    Allekir­joi­tan täysin sen, että mak­se­taan todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaan mutta:
    1 Auton moot­tori hajoaa työa­jos­sa/­va­paa-ajan ajos­sa. Saako vähen­nyk­sen vai ei? Esim. joh­tuiko siitä, että joutuu vetämään työssään lin­ja-auton kokoista perä­vaunua vai siitä, että vetää vapaa-ajal­laan kesämökin kokoista asun­to­vaunua? Mis­sä määrin kus­tan­nuk­set jaetaan?
    2 Auton moot­tori hajoaa kylmäkäyn­nistyk­sen vuoksi.
    Vapaa-aikana käyn­nistyy kak­si ker­taa viikos­sa vapaa-ajal­la, eli viikon­lop­puisin. Vai joh­tuiko siitä, että käyn­nis­tetään kymme­nen ker­taa päivässä joka päivä kun vai­hde­taan asi­akkaal­ta toiselle?
    3. Auton kul­ma rutus­sa. Aiheut­ta­ja tuntematon.
    Eli peru­ut­tiko joku paukapää siihen vai peruu­titko itse. Ja vapaa-ajal­la vai työ­matkalla. Teitkö mah­dol­lis­es­ti kaup­paos­tok­set viimeisen asi­akaskäyn­nin yhtey­dessä? Kenen piikki­in menee kaskon omavas­tuu ja vaku­u­tus­mak­sun hin­nanko­ro­tus. Vähen­nyk­si­in vai ei?
    4. Vet­tä polt­toaineessa. (koet­tu on). Meneekö verovähen­nyk­si­in vai kat­so­taanko omak­si ajok­si jos tankat­tu esim. keskivi­ikkona työ-ajos­sa ja pakka­nen las­kee lauan­taina ‑30. ??
    5. Kiveniskemä tuulila­sis­sa. Kostean päivän jäl­keen tulee pakka­nen ja lasi hal­ki. Onko kyseessä vähen­net­tävä meno vai ihan nor­mi juttu?
    6. jne.jne
    Eli edel­lä hie­man inho­re­al­isti­nen arvaus mitä tule­man pitää

    Kyl­läpä taas alkaa selit­te­ly ja oikeusrumba.
    Nyky­isin saat kor­vauk­sen aje­tu­ista työk­ilo­me­treista ja kus­tan­nuk­sista ja vas­taat itse.
    Kun­han tuli mieleen

    1. Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työssä ja vapaa-aikana aje­tut kilo­metrit ja kor­vataan työa­jo­jen suh­teelli­nen osuus.
      Paljon yksinker­taisem­paa olisi, jos työ­nan­ta­jas lii­saisi auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­saisi nor­maalin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työa­joa 50 000 km/vuosi, se on työvä­line, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si. Työ­nan­ta­jasi mak­saa sin­ulle nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuodessa. Sen saa liisat­tuna paljon halvem­mal­la. Tästä siis voit­taisi työ­nan­ta­jasi tuhan­sia euroa. Kos­ka sin­un kilo­metriko­r­vauk­sis­sa ei oman ilmoituk­sesi mukaan ole ollut sent­tiäkään ylikom­pen­saa­tio­ta, sinä et menetä mitään. Siir­tymi­nen työ­nan­ta­jan liisaa­maan autoon on siis silkkaa kansan­taloudel­lista säästöä. Help­poa ja vaivatonta!

  132. Kaup­pa­rat­su: Mut­ta en itse sinän­sä kauheasti arvos­ta tuol­laisia vero”laskelmia”. Jos ihmi­nen jät­tää osta­mat­ta uuden 40 000 euron auton, tämä aika toden­näköis­es­ti käyt­tää ainakin osan tuos­ta rahas­ta johonkin muuhun. Ja mak­saa siis kyl­lä vero­ja. Kansan­taloudel­lis­es­ti autoin­vestoin­nit ovat sikäli ongel­mallisia että sekä autot että polt­toainei­den raa­ka-aineet tuo­daan ulko­mail­ta. Niiden osto ei siis tue koti­maista työl­lisyyt­tä mui­hin vai­h­toe­htoi­hin ver­rat­tuna, jois­sa koti­maisu­usaste on korkeampi. Eli vaik­ka auto­ja ja autoilua verote­taankin, suuri osa autoilu­un käyte­ty­istä rahoista karkaa ulkomaille.

    Pakko kom­men­toi­da. Tuo 40 ton­nia on yleen­sä velka­ra­haa (ainakin min­ul­la). Eli jos en osta autoa, niin enpä ota velka­akaan. Ja mik­si ottaisin velkaa törsätäk­seni se johonkin muuhun?
    Ja kun en osta uut­ta autoa, vaan ehkä käyte­tyn, niin val­ti­ol­ta jää se uud­es­ta autos­ta mak­set­ta­va autovero saa­mat­ta. Ylimääräiset voin polt­taa esim. taivaal­la Thaimaan reisu­un. Paljonko siitä val­ti­olle kertyy?

  133. Moi sta­hanovi­lainen Kaupparatsu!

    Toi arvon­i­mi oli vain vil­pitön­tä häm­mäste­lyä siitä, kuin­ka paljon te teette työtä. En var­masti ole ain­oa, jota kiin­nos­taa, minkälainen on työ, jos­sa aje­taan JOKA TYÖPÄIVÄ 220 kilo­metriä, kun en pysty kek­simään, minkälaiset fir­mat tarvit­se­vat markki­noin­ti­in­sa lee­gio­ta kaup­pa­rat­su­ja, jot­ka aja­vat joka työpäivä 220 km.

    70-luvul­ta muis­tan esimerkik­si kos­meti­ik­ka-alan jälleen­myyjät, joil­la oli aika iso varas­to peräkon­tis­sa. He taisi­vat ajaa aikamoisia kilo­me­tre­jä ja työ oli tuottavaa.

    Mut­ta siis Kaup­pa­rat­su. Mitä sinä myyt ja mis­tä käsin? Onko teitä paljon? Tei­dän fir­mas­sa? Suomessa?

    Touko Met­ti­nen

    Siis mun ihme­tyk­seni on sitä, että jos henkilö ajaa työpäivän­sä aikana 220 km, hänelle jää hyvin vähän aikaa tehdä töitä. Jos tuon ajan viet­tää maantiel­lä, siihen menee kolme tun­tia. Mut­ta myyjähenkilöhän pää­työnään tapaa asi­akkai­ta taa­jamis­sa, mikä tarkoit­taa sitä, että suuri osa kilo­me­treistä aje­taan taa­jamis­sa, jol­loin varsi­naiseen asi­akastapaamisi­in jää aikaa ehkä vain 3 — 4 tun­tia. No, tähänkin on toisaal­la jo vas­tat­tu: kuulem­ma työ­matkat eivät ole työaikaa. Onko meil­lä oikeasti Suomes­sa täl­lainen riis­tet­ty luok­ka, joille on mätkäisty oman auton käyt­tö­pakko ja joille ei mak­se­ta työa­joi­hin käyte­tys­tä ajas­ta palkkaa? Hei­dän täy­tyy var­masti pyytää kon­sult­ti­a­pua dosent­ti Bäckmanilta.

    Touko Met­ti­nen
    tyrmistynyt

  134. kaup­pa­rat­su: Hem­metin hieno oivallus.
    Allekir­joi­tan täysin sen, että mak­se­taan todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaan mutta:
    1 Auton moot­tori hajoaa työa­jos­sa/­va­paa-ajan ajos­sa. Saako vähen­nyk­sen vai ei?
    ‘snip’
    jne.
    jne.
    ‘snip’
    Kyl­läpä taas alkaa selit­te­ly ja oikeusrumba.
    Nyky­isin saat kor­vauk­sen aje­tu­ista työk­ilo­me­treista ja kus­tan­nuk­sista ja vas­taat itse.
    Kun­han tuli mieleen

    Tot­ta kai juuri näin on.
    Itse vas­taat omas­ta autos­ta ja sen ajokun­nos­ta, vaku­u­tus vas­taa kolareista.
    Tämä selvä.
    Entä kengät: jos oma kenkä hajoaa työ­paikalla, kor­vaako työ­nan­ta­ja? Saako vähen­tää vero­tuk­ses­sa, jos hajoaa vapaa-aikana?
    Kyl­lä on vaikeaa…

  135. Osmo Soin­in­vaara:
    Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työssä ja vapaa-aikana aje­tut kilo­metrit ja kor­vataan työa­jo­jen suh­teelli­nen osuus.

    Tätä juuri tarkoitin. Tosin omas­sa mallis­sani tämä jako koskisi ain­oas­taan verovähen­nys­tä. Työn­tek­i­jä saisi laskut­taa työ­nan­ta­jaa sen ver­ran kuin he keskenään sopi­vat, täysin riip­pumat­ta todel­li­sista kuluista. Mielestäni pieni voit­tokin työn­tek­i­jälle olisi kohtu­ullista. Jos matkoi­hin kuu­lu­vaa aikaa ei lue­ta työaikaan, niin ilman muu­ta tästäkin ajas­ta kuu­luisi laskuttaa.
    Työ­nan­ta­jan asia sit­ten olisi laskea, onko työ­suhdeau­to vai lasku­tus edullisem­paa hänelle.

    1. Tim­oT
      Val­tio ei puu­tu mitenkään siihen, paljonko työ­nanata­ja mak­saa kor­vaus­ta oman auton käytöstä. Kyse on vain siitä, mikä osa tuos­ta kor­vauk­ses­ta kat­sio­taan verottomaksi.

  136. Osmo Soin­in­vaara:
    TimoT
    Val­tio ei puu­tu mitenkään siihen, paljonko työ­nanata­ja mak­saa kor­vaus­ta oman auton käytöstä. Kyse on vain siitä, mikä osa tuos­ta kor­vauk­ses­ta kat­sio­taan verottomaksi.

    Näin­hän se tietysti lain mukaan on, mut­ta käytän­nök­si on muo­dos­tunut, että mak­se­taan juuri tuo verova­paa kor­vaus. Tämän pitäisi kat­taa täs­mälleen auton kulut. Mut­ta työn­tek­i­jän pitäisi saa­da myös jonkin­laista kor­vaus­ta sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle ja työ­matkoi­hin kulu­valle ajalle. Näistä tietysti sit­ten pitäisi mak­saa sit­ten vero. Nykyi­nen käytän­tö on työn­tek­i­jöille erit­täin epäedulli­nen. Sitä on pyrit­ty kom­pen­soimaan hivut­ta­mal­la kor­vaus­ta yli kus­tan­nusten, mikä on epäreilua niitä vero­mak­sajia kohtaan, joil­la ei verova­pai­ta tulo­ja ole.

    1. työn­tek­i­jän pitäisi saa­da jonkin­laista kor­vaus­ta … ja työ­matkoi­hin kulu­valle ajalle. 

      Niin var­maankin pitäisi. Sitä kut­su­taan palkak­si ja palk­ka on veronalaista tuloa.

  137. Raimo K: Tot­ta kai juuri näin on.
    Itse vas­taat omas­ta autos­ta ja sen ajokun­nos­ta, vaku­u­tus vas­taa kolareista.
    Tämä selvä.
    Entä kengät: jos oma kenkä hajoaa työ­paikalla, kor­vaako työ­nan­ta­ja? Saako vähen­tää vero­tuk­ses­sa, jos hajoaa vapaa-aikana?
    Kyl­lä on vaikeaa…

    Ei ollenkaan vaikeaa. Mikäli kenkäsi on oma ja olet kirvesmies, muu­rari, teuras­ta­ja etc. Olet ostanut popot ihan itse, niin voit ostaa uudet ja saat vero­tuk­ses­sa työvaatevähennykset.
    Mikäli olet kuu­ta­mo urakalla työn anta­jasi vaat­teis­sa työvä­lineil­lä, niin saat työ­nan­ta­jlat uudet.
    Mikäli olet joku muu, niin et saa.
    Jos KAup­pa­rat­su tarvit­see työssään esim. pukua jolle on sivi­ilis­sä ker­ran käyt­töä esim. anopin hau­ta­jai­sis­sa, niin et saa työ­vaat­evähen­nys­tä. Et vaik­ka sin­ulle ei olisi sitä anoppiakaan.
    Ja jos huo­m­a­sit, niin hom­ma kos­ki asi­aa jos kus­tan­nuk­set kor­vat­taisi­in käytön mukaan. Ei tarkoit­tanut nykysysteemiä.

  138. Touko Met­ti­nen:
    Moi sta­hanovi­lainen Kaupparatsu!

    Toi arvon­i­mi oli vain vil­pitön­tä häm­mäste­lyä siitä, kuin­ka paljon te teette työtä. En var­masti ole ain­oa, jota kiin­nos­taa, minkälainen on työ, jos­sa aje­taan JOKA TYÖPÄIVÄ 220 kilo­metriä, kun en pysty kek­simään, minkälaiset fir­mat tarvit­se­vat markki­noin­ti­in­sa lee­gio­ta kaup­pa­rat­su­ja, jot­ka aja­vat joka työpäivä 220 km.

    70-luvul­ta muis­tan esimerkik­si kos­meti­ik­ka-alan jälleen­myyjät, joil­la oli aika iso varas­to peräkontissa.He taisi­vat ajaa aikamoisia kilo­me­tre­jä ja työ oli tuottavaa.

    Mut­ta siis Kaupparatsu.Mitä sinä myyt ja mis­tä käsin?Onko teitä paljon? Tei­dän firmassa?Suomessa?

    Touko Met­ti­nen

    Siis mun ihme­tyk­seni on sitä, että jos henkilö ajaa työpäivän­sä aikana 220 km, hänelle jää hyvin vähän aikaa tehdä töitä.Jos tuon ajan viet­tää maantiel­lä, siihen menee kolme tuntia.Mutta myyjähenkilöhän pää­työnään tapaa asi­akkai­ta taa­jamis­sa, mikä tarkoit­taa sitä, että suuri osa kilo­me­treistä aje­taan taa­jamis­sa, jol­loin­varsi­naiseen asi­akastapaamisi­in jää aikaa ehkä vain 3 – 4 tuntia.No, tähänkin on toisaal­la jo vas­tat­tu: kuulem­ma työ­matkat eivät ole työaikaa.Onko meil­lä oikeasti Suomes­sa täl­lainen riis­tet­ty luok­ka, joille on mätkäisty oman auton käyt­tö­pakko ja joille ei mak­se­ta työa­joi­hin käyte­tys­tä ajastapalkkaa? Hei­dän täy­tyy var­masti pyytää kon­sult­ti­a­pua dosent­ti Bäckmanilta.

    Touko Met­ti­nen
    tyrmistynyt

    Moimoi Touko
    Toimin päivit­täis­tavara-alal­la ja kyseessä on elintarvikkeet.
    Alueena itä-ja kaakkois-Suo­mi. Eli jos kat­sot asi­aa Helsin­gin horison­tista, niin en ihmettele häm­mästys­täsi. Mel­läpäin kun tuo sata kilo­me­tria ei nyt enää niin hirveän pitkä mat­ka ole.
    Ja kuten olit laskenut oikein, niin se asi­akkaiden kanssa jäävä aika on aika lyhyt. Mut­ta hom­man juoni onkin se, että noi aje­lut ajoit­tuvatkin aika paljon nor­mi työ-ajan ulkop­uolelle. Eli rauta­lan­gas­ta: aamul­la aikaisin matkaan, että olet per­il­lä kun “viras­to-aika” alkaa ja koti­in kun se on lop­pu. Eli ymmärtänet myös, että ei täl­laisia kilo­metrimääriä aje­ta taa­ja­mas­sa. Oman autoni ajoti­etokone näyt­tää täl­lä het­kel­lä keskinop­udek­si 49km /h. Eli sen reilun 200 kil­san ajami­nen ottaa 4 h. Okei tuo on keskiar­voa. Aamul­la esim. 100 km päähän ja siel­lä päivä pyörim­istä eri asi­akkaissa ja illal­la kotii sama mat­ka, niin siinähän se 220 km on. Vielä lisäisin siihen oman auto / talon auto, että työsken­te­len pörssiy­htiössä jos­sa on kyl­lä armei­ja con­trollere­i­ta ym. Kaup­pati­etei­den kandeja/maistereita laske­mas­sa, että yhtiön raho­ja ei tuh­la­ta. Eli kyl­lä se kan­nat­tavu­us on las­ket­tu ihan ammat­ti­lais­tenkin toimes­ta, eli ei se ole ihan oma val­in­ta. Työa­jot ovat tietenkin työaikaa mut­ta jos palkkauk­sesi on kuukausi­palk­ka ja ns. kokon­ais­palk­ka, niin eipä hirveästi kan­na­ta alkaa laskeskel­la tun­tipalkko­ja, alkaa vaan harmittamaan.
    Sen­pä vuok­si tuo autoe­tukaan ei oikein houkut­tele. Siinä kun pienen palkan päälle lyödään autoe­tu, eli tässä tapauk­ses­sa se olisi n. 800 € ja sum­mas­ta las­ke­taan verot ja vähen­netään raha­palka­s­ta, niin eipä nau­ra­ta senkään vertaa.
    No kyseessä on ammat­in­val­in­takysymys ja ylitöitä ei tarvitse tehdä.
    Yes, muut­ta tavoit­teet pitää saavut­taa. Eli itsep­pä val­itsin mut­ta saan­pa­han toteut­taa itseäni ja työsken­nel­lä ihan yksin. Ja tätä tehnyt vielä 32v. Ja ymmär­rät var­maan myös, että asioi­ta pitää valmis­tel­la etukä­teen ja suun­nitel­la. Ja vielä “työ aikana”. Kanssani vas­taavas­sa ase­mas­sa meil­lä 3–4 kave­ria, muil­la kilo­metrit pienem­piä. Jostain kum­man syys­tä kaik­ki olemme Itä/Po­hjois-Suomes­sa.
    Toiv­ot­tavasti ymmär­rät nyt mik­si täl­laiset asi­at jurp­pii. Jotenkin tun­tuu, että man­age­ment by exel ei aina ole ehkä paras jut­tu. Mut­ta näil­lä men­nään ja desant­ti bäck­man voi pysyä mun puoles­ta vaik­ka Ulan Udessa.

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työssä ja vapaa-aikana aje­tut kilo­metrit ja kor­vataan työa­jo­jen suh­teelli­nen osuus.
    Paljon yksinker­taisem­paa olisi, jos työ­nan­ta­jas lii­saisi auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­saisi nor­maalin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työa­joa 50 000 km/vuosi, se on työvä­line, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si. Työ­nan­ta­jasi mak­saa sin­ulle nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuodessa. Sen saa liisat­tuna paljon halvem­mal­la. Tästä siis voit­taisi työ­nan­ta­jasi tuhan­sia euroa. Kos­ka sin­un kilo­metriko­r­vauk­sis­sa ei oman ilmoituk­sesi mukaan ole ollut sent­tiäkään ylikom­pen­saa­tio­ta, sinä et menetä mitään. Siir­tymi­nen työ­nan­ta­jan liisaa­maan autoon on siis silkkaa kansan­taloudel­lista säästöä. Help­poa ja vaivatonta!

    Tässäpä taas tun­tuu ole­van vas­taus jos­ta pais­taa ikäväkyl­lä enem­män aate kuin tieto.
    Kuten vas­tasin jo edel­lisillekkin, niin ei tuo liisauskaan, niin hal­paa ole mikäli kyseessä vas­taa­va auto. Tietenkin jos ote­taan ver­tailu­un pienem­pi auto ja varusteet.
    Aina­han voi kysy autoli­isaa­jil­ta pajlonko maksaa?
    40.000€ auto 2v/140 tkm. Huoltoleas­ing. Siihen sit­ten alkaa rak­en­tele­maan polt­to-aine kus­tan­nuk­sia, vaku­u­tuk­sia, käyt­tö­mak­su­ja, pesu­ja päältä ja sisältä vuo­den aikana. Lisäk­si siihen tietenkin täy­tyy laskea sen autoe­dun arvos­ta mak­set­ta­vat palkan lisä­jat­keet. Veikkaan, että aika samoi­hin menee. Jos nyt ihan tarkan kil­sat viime­vuodelta, niin oli 45,650. Työsken­te­len isos­sa pörssiy­htiössä ja meil­lä uskoisin ole­van ihan tarpeek­si lasku­taitoisia talousih­misiä jot­ka vah­ti­vat fir­man kulu­ja. Täl­lä het­kel­lä las­kett, että se 50.000 on raja jon­ka jäl­keen keskustel­laan talon autos­ta, mikäli jatku­vat kilometrit/ vuosi yli.
    Toisaal­ta, kos­ka laki on päätet­ty ja sil­lä siisti, niin odotan mie­lenki­in­nol­la mitä tule­va vuosi tuo tul­lessaan. Mikä tulee ole­maan kor­vaus­ta­so ja sen jäl­keen lasken uud­estaa itse mikä kan­nat­taa. Taval­lisen ihmisen kun on pis­tet­tävä suu säkkiä myöten ja suh­teutet­ta­va kulut tuloi­hin. Jääpä nähtäväk­si. Itse val­i­tut edus­ta­jat ovat puhuneet. Puheoikeus kansal­la seu­raa­van ker­ran vajaan neljän vuo­den kuluttua.
    Lisäk­si tämä alkaa men­nä jankkaamisek­si, niin toiv­otan kaikille hyvää jatkoa itse kunkin val­it­se­mal­la aat­teel­la ja tiellä.
    Kiitos kaikille kom­men­toi­jille. Silti pysyn oma­l­la kannallani 😉

    1. Kaup­pa­rat­su
      Sin­un­han piti ajaa sil­lä autol­la fir­man ajo­ja vain 50 000 kilo­metriä,. Jos niiden päälle ajat 20 000 kilo­metriä omia ajo­ja, sinä teitysti mak­sat ne itse.

  140. Ruot­sis­sa paljon aja­vat myyn­timiehet saa­vat veronalen­nuk­sen työ­suhdeau­tos­ta. Sys­tee­mi on siis päin­vas­tainen kuin Suomessa.

  141. Osmo Soin­in­vaara:

    Paljon yksinker­taisem­paa olisi, jos työ­nan­ta­jas lii­saisi auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­saisi nor­maalin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työa­joa 50 000 km/vuosi, se on työvä­line, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si. Työ­nan­ta­jasi mak­saa sin­ulle nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuodessa. Sen saa liisat­tuna paljon halvem­mal­la. Tästä siis voit­taisi työ­nan­ta­jasi tuhan­sia euroa. Kos­ka sin­un kilo­metriko­r­vauk­sis­sa ei oman ilmoituk­sesi mukaan ole ollut sent­tiäkään ylikom­pen­saa­tio­ta, sinä et menetä mitään. 

    Sato­ja kom­ment­te­ja tääl­lä on vängät­ty, mut­ta aika vähille on jäänyt se uud­is­tuk­sen perusa­ja­tus, että omat ajot tulisi mak­saa itse — tai jos ne mak­saa joku muu, niin se on sit­ten nor­maalia verotet­tavaa ansio­tu­loa. Edes “Kaup­pa­rat­su” tai muut kym­meniä tuhan­sia euro­ja km-kor­vauk­sia nos­ta­vat tuskin kehtaa­vat väit­tää, että eivät han­kkisi autoa, jos eivät sitä työa­joi­hin tarvit­sisi. Niin­pä on kysyt­tävä, jääkö heille tosi­aan vielä tuhan­sia euro­ja mak­set­tavak­si omista vähäi­sistä ajoista, niin kuin meille taval­lisille autoil­i­joille? Esim. 10 000 km vuodessa omia ajo­ja oma­l­la 15 000 euron perusautol­la mak­saa kaikki­neen noin 4 000 €. Työa­jo­jen kus­tan­nuk­sista jankut­ta­mi­nen on turhaa — nor­maali työ­nan­ta­ja kyl­lä kor­vaa työn­teosta aiheutu­vat kulut nyt ja jatkos­sa. Kaup­pa­rat­sun, joka joutuu itse mak­samaan työvä­li­neen­sä, kan­nat­taa vai­h­taa työpaikkaa. 

    Ehkä kaik­ki eivät ole ymmärtäneet vierasperäistä ter­miä ylikom­pen­saa­tio oikein… Ylikom­pen­saa­tio­ta syn­tyy nyky­isin hyvin usein, kun mak­se­taan rajat­ta kiin­teä­su­u­ruista vero­ton­ta kor­vaus­ta otta­mat­ta huomioon todel­lisia työ­nan­ta­jalle kuu­lu­via kulu­ja ja yksi­ty­istä käytöstä syn­tyneitä kulu­ja. Sitä syn­tyy varsinkin, jos veronta kor­vaus­ta mak­se­taan kuvit­tel­li­sista kuluista. Tätä olen kuul­lut kut­sut­ta­van myös “kynäl­lä matkus­tamisek­si”. Kiin­teistövälit­täjiltä voi kysyä lisää 😉 Usei­den kohta­lais­es­ti (n. 20–30 tkm/v) työa­joa ajavien tut­tavieni olen kuul­lut sanoneen, että ei aja­mal­la paljoa tien­aa, mut­ta saa­pa­han ilmaisek­si hyvän auton käyt­töön­sä (kun se pitäisi muuten itse mak­saa) ja vähän jää ylikin.

    PS. Huvit­tuneena seu­raan näitä reak­tioi­ta, jois­sa ylikom­pen­saa­tios­ta jopa vuosikym­meniä naut­ti­neet uhkaa­vat muut­taa ulko­maille, lopet­taa työn­teon tms. Vähän kuu­lostaa samal­ta kuin niiden kreikkalais­ten kiukut­telu, joille ei enää mak­se­ta hei­dän kuollei­den suku­lais­ten­sa eläkkeitä.

  142. Kilo­metriko­r­vausten muuttues­sa kum­mallisik­si seu­raa siitä jotain. Yksi seu­raus saat­taa olla auto-osu­uskun­ta tai vaik­ka ‑osakey­htiö, jonne voi auton­sa siirtää. Entistä autoansa voi laina­ta omi­in ajoi­hin­sa tai yri­tysajoi­hin. Tai vaik­ka jotain muu­ta osu­uskun­nan autoa. Jokainen noista autoista on sen jäl­keen tulosyk­sikkö kaikkine kuluineen ja tuloi­neen. Työ­nan­ta­ja voi var­maankin hyväksyä tiet­tyyn tasoon asti kus­tan­nuk­set, jot­ka kor­vaa osu­usautos­ta. Osakey­htiö­mallis­sa auto on siir­ret­ty sinne pääo­mak­si, jol­loin osakey­htiön tuot­taes­sa jotain tulosta, saa myös osinkotuloa.

  143. Touko Met­ti­nen:
    Ainakin nyt Kaup­pa­rat­su on pitänyt tätä uut­ta sys­teemiä ihan pöhkönä, kun hän ajaa vuodessa 50 000km, eli n. 220 kilo­metriä joka työpäivä.

    1. Mis­tähän näk­isi, paljonko täl­laisia kavere­i­ta on?Heidän ajamisen­sa mak­saa kilo­metriko­r­vauksi­na fir­malle 22 500€.
    2.Onko hei­dän kaikkien työ­nan­ta­ja sitä mieltä, että ei mitään fir­man autoa?Eikös monikin fir­ma liisaa tuol­laisille sta­hanoveille ihan kohtu­ullisia kulku­pele­jä ja jos, niin mak­sa­vatko ne tosi­aan yli 2000€ kuussa? 

    Touko Met­ti­nen

    Kyl­lä mä Touko luulen että fir­mat tietää parhait­en mitä niille on kan­nat­tavin­ta ja kätev­in­tä se tässä on hauskin­ta että poli­ti­ikot rupe­vat neu­vo­maan työn­teossa ja tietävät parhait­en mikä on fir­moille paras­ta voi jumalau­ta on ne vii­sai­ta noi mei­dän poli­ti­ikot miten­hän ne pär­jäisi oikei­isa töissä.

    1. Yri­tyk­set tietävät var­maankin parhaan toim­intata­van. Tätä viisaut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vääristävä verotuki.

  144. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tyk­set tietävät var­maankin parhaan toim­intata­van. Tätä viisaut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vääristävä verotuki.

    Mikä vero­tu­ki

  145. Osmo Soin­in­vaara: Niin var­maankin pitäisi. Sitä kut­su­taan palkak­si ja palk­ka on veronalaista tuloa.

    Ter­ve­tu­loa mukaan vaa­ti­maan palkkaoikeu­den­mukaisu­ut­ta myös myyn­timiehille ja muille matkatyötä tekeville. Uskallan lyödä vetoa, että vetoat tämän ole­van työ­markki­naos­a­puolten asia. Eli help­po tapa pestä kädet muu­tok­sen negati­ivi­sista vaikutuksista.

  146. kaup­pa­rat­su: Oman autoni ajoti­etokone näyt­tää täl­lä het­kel­lä keskinop­udek­si 49km /h. Eli sen reilun 200 kil­san ajami­nen ottaa 4 h. 

    Artikke­lis­sa “Healt Ben­e­fits of Cycling”, kir­joit­ta­jat Jan Gar­rard, Chris Ris­sel, Adri­an Bau­man ( kir­jas­ta City Cycling, MIT Press 2012) löy­tyy seuraavaa:

    - Kööpen­hamis­sa huo­mat­ti­in, että työ­matkapyöräi­ly vähen­tää kuolleisu­ut­ta 28%.
    — Pak­susuolen syövän ris­ki vähe­nee (kiinalaisen tutkimuk­sen mukaan) 40% akti­ivisel­la työmatkaliikunnalla.
    — Kiinalaisen tutkimuk­sen mukaan yli 10 tun­tia autossaa viikos­sa viet­tävil­lä on 82% suurem­pi ris­ki sairas­tua sydän­sairauteen ver­rat­tuna niihin jot­ka autoil­e­vat vain 4 tuntia. 

    Eli vaik­ka 4h päivässä autoilu saat­taa olla taloudel­lis­es­ti viksua, niin ter­veyten­sä siinä autoil­lessa kyl­lä menet­tää. Kan­nat­taa miet­tiä josko vähem­män vaar­al­lisia duune­ja olisi tarjolla.…

  147. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tyk­set tietävät var­maankin parhaan toim­intata­van. Tätä viisaut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vääristävä verotuki. 

    Taan­noin erään kiin­teistöväl­i­tysalan yri­tyk­sen toim­intat­a­pa oli mak­saa palkko­jen sijaan verot­to­mia kilo­metriko­r­vauk­sia (kilo­me­treistä, joi­ta ei ollut oikeasti ajet­tu). Ehkä toim­intat­a­pa olisi edelleen sama, ellei verot­ta­ja ja poli­isi olisi puut­tuneet asiaan.

    Vaik­ka tarkem­mat laskel­mat osoit­taisi­vat muu­ta, työn­tek­i­jästä voi hel­posti vaikut­taa, että matkalaskuista tulee käteen enem­män rahaa kuin varsi­naise­na palkkana. Työ­nan­ta­jalle tämä sopii, kos­ka sil­loin ei ole niin isoa painet­ta nos­taa varsi­naista palkkaa.

  148. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tyk­set tietävät var­maankin parhaan toim­intata­van. Tätä viisaut­ta halu­taan tukea pois­ta­mal­la sitä vääristävä verotuki.

    Näin tosi­aan. Se on uno­htunut keskusteluis­sa mon­elta, että kyl­lä fir­mat saa­vat jatkos­sakin mak­saa ajos­ta vaik­ka 70 sent­tiä kilo­metriltä työn­tek­i­jälleen. Mut­ta verot­ta­jan hyväksymän mak­simi­ra­jan yli menevä tulo ei ole vero­tuk­sel­liselta nimeltään kilo­metriko­r­vaus­ta (joka on säädet­ty verova­paak­si kuluko­r­vaus­tu­lona), vaan työ­tu­loa, jos­ta menee vero.

  149. Lisään vielä, että veikkaan, että seu­raavis­sa työe­htosopimus­neu­vot­teluis­sa yht­enä osana ammat­tili­it­to­jen ja työ­nan­ta­jali­it­to­jen välil­lä voi joil­lain aloil­la olla kilo­metriko­r­vausa­sia. En yhtään ihmettelisi, vaik­ka joil­lain aloil­la päätet­täisi­in lin­jauk­ses­ta, jos­sa kilo­metriko­r­vaus on jatkos­sa siinä vai­heessa kun verova­paan kilo­metriko­r­vauk­sen raja las­kee 25 sent­ti­in, puolestaan esim. 40 sent­tiä. Tuol­loin siis kilo­metriä kohti ker­ty­isi myös 15 sent­tiä palkkaa. Jos näin käy, työ­nan­ta­jan mak­sut pysyvät suun­nilleen ennal­laan (kuin tilanteessa, jos­sa mak­saa verot­ta 46 sent­tiä kilo­metriko­r­vaus­ta per kilo­metri), paljon ajav­il­la työn­tek­i­jöil­lä tulot ovat parem­mat kuin 25 sentin kilo­metriko­r­vauk­sel­la, ja verot­ta­ja ja eläke­laitok­setkin saa parem­min omansa siltä osin kuin kilo­metriko­r­vaus ei kohdis­tu todel­lisi­in kului­hin, vaan on tosi­asi­as­sa palkkaa.

  150. Mat­ti Kin­nunen: Kan­nat­taa miet­tiä josko vähem­män vaar­al­lisia duune­ja olisi tarjolla….

    Tähän taitaakin kul­mi­noitua vihrei­den ajat­telu myyn­ti- ja huolto­työstä, jos­sa vieläpä tarvi­taan omaa autoa. Lopet­takaa se! Käytätte autoa ja lisäätte kulu­tus­ta myymäl­lä! Olette niitä pahimipia! 🙂

  151. Myyn­timies: Mikä verotuki

    Et ilmeis­es­ti ole huo­man­nut, että kilo­metriko­r­vauk­set ovat verovapaita?
    Useim­mat myyn­timiehet kyl­lä tietävät.

  152. Val­tion bud­jetis­sa 2013 arvioidaan kilo­metriko­r­vausten lisäävän yhteisöveron tuot­toa 6 miljoon­aa euroa.

    YLE uuti­soi tänään, että yhteisöveron tuot­to rom­ah­taa tänä vuon­na viiden mil­jardin tasol­ta neljä mil­jardin tasolle (-22 %).

    Tätä mil­jardin euron vajet­ta ei ole osat­tu bud­jet­tia laa­dit­taes­sa arvioida.

    p.s. Turk­istarhaa­jien otta­mi­nen val­tion lomi­tus­palvelu­iden piiri­in on lisän­nyt palvelu­iden käyt­täjiä 60 pros­en­til­la. Val­tion kus­tan­ta­mat lomi­tus­tun­nit kas­va­vat alun 58000 tun­nin tasol­ta yli 96000 tun­ti­in vuon­na 2013. Eli val­tio on onnis­tunut melkein tuplaa­maan alan työ­tun­nit ja työ­tun­tien lisäämisel­lä odote­taan val­tion­talouden kestävyys­va­jeen pelas­tus­ta. Tiedos­sa on sekin, että moni sikalan omis­ta­ja on anta­mas­sa lem­put por­saille ja tilalle tulee turkiseläim­iä. Suomen tule­vaisu­us onko turk­istarhauk­ses­sa. Nerokasta 🙂

  153. Raimo K: Et ilmeis­es­ti ole huo­man­nut, että kilo­metriko­r­vauk­set ovat verovapaita?
    Useim­mat myyn­timiehet kyl­lä tietävät.

    Onko se sama asia kuin kansane­dus­ta­jien kuluko­r­vaus 1800 euroa verotuki

  154. Mat­ti Kin­nunen: Artikke­lis­sa “Healt Ben­e­fits of Cycling”, kir­joit­ta­jat Jan Gar­rard, Chris Ris­sel, Adri­an Bau­man ( kir­jas­ta City Cycling, MIT Press 2012) löy­tyy seuraavaa:

    Eli vaik­ka 4h päivässä autoilu saat­taa olla taloudel­lis­es­ti viksua, niin ter­veyten­sä siinä autoil­lessa kyl­lä menet­tää. Kan­nat­taa miet­tiä josko vähem­män vaar­al­lisia duune­ja olisi tarjolla….

    Sodas­sa on kuolleisu­us n.15%. Sivi­ilis­sä 100%.
    Eiköhän ale­ta sotimaan 😉

  155. Min­un mielestäni vero­tu­ista pitäisi päästä eroon. Esimerkik­si mitä muu­ta tulovero­tuk­sen alem­mat por­taikot tai toimeen­tu­lotuen verot­to­muus ovat kuin puh­das­ta verotukea?

    Koko pro­gres­si­ivi­nen asteikko vaan tasaveroksi sille korkeim­malle tasolle ja kaik­ki vähen­nyk­set eli verotuet pois, sama jut­tu myös lap­sil­isille, niistäkin voisi val­tion poh­jat­tomaan kas­saan niistää sen 50–60%.

    Diesel-polt­toaine saa myös hirvit­tävää vero­tukea ben­saan ver­rat­tuna, samat­en tietenkin ben­si­inikäyt­töis­es­tä autos­ta ei mak­se­ta käyt­tövoimaveroa. Vero­tu­ki siis sekin.

    Puhu­mat­takaan siitä, minkälaisia vero­tukia val­tio jakaa kaik­keen mah­dol­liseen kun ver­rataan ben­si­inin vero­tuk­seen. Kyl­lä kait mai­d­os­sakin pitäisi olla yhtä paljon valmis­teveroa kuin litrassa bensaa.

    Helsinkiläiset palka­nsaa­jat saa­vat hirveästi vero­tukia, kos­ka siel­lä kun­nan tulovero-% ei ole sama kuin Suomen kire­it­en verote­tus­sa kunnassa. 

    Kyl­lä kait nämä alhaisem­mat pros­en­tit elikkä selvät verotuet, pitäisi pois­taa ja har­mon­isoi­da kaik­ki korkeim­man mukaan?

  156. Evert The NeveR­est: Val­tion bud­jetis­sa 2013 arvioidaan kilo­metriko­r­vausten lisäävän yhteisöveron tuot­toa 6 miljoon­aa euroa.

    YLE uuti­soi tänään, että yhteisöveron tuot­to rom­ah­taa tänä vuon­na viiden mil­jardin tasol­ta neljä mil­jardin tasolle (-22 %).

    Tätä mil­jardin euron vajet­ta ei ole osat­tu bud­jet­tia laa­dit­taes­sa arvioida.

    Kieltämät­tä erikoinen jut­tu. Ja vielä erikoisem­pi sik­si, että eri­tyisen kovia vero­su­un­nit­telijoi­ta näkyvät ole­van val­tio-omis­teiset yhtiöt!!!

    Minkä takia val­tio-omis­teiset yhtiöt vält­televät vero­jen mak­samista Suomeen, ja verote­tut­ta­vat tulon­sa mielum­min muis­sa mais­sa alem­mal­la verolla???

    Eri­tyisen kovia Suomen vero­jen vält­telijöitähän ovat mm. For­tum, Wärt­silä, Out­okumpu, Sto­ra Enso, Son­era jne. On arvioitu val­tio-omis­teis­ten suury­htiöi­den verova­jeen Suomeen ole­van jopa mil­jar­di euroa vuodessa. Esim. For­tum, Wärt­silä ja Out­okumpu ovat siirtäneet merkit­tävässä määrin omaisu­ut­taan kir­jan­pidol­lis­es­ti Hol­lan­ti­in ja Bermu­dalle, mitä kaut­ta he sit­ten voivat tehdä siir­to­hin­noit­telun kaut­ta verokikkailua, jol­la vält­televät Suomen val­tion aset­tamia veroja.

    On siinä puk­ki kaal­i­maan vartijana.

  157. Tämä kilo­metriko­r­vausa­sia on saanut elämää suurem­mat mit­ta­suh­teet, mikä selvästi osoit­taa, että se antaa joidenkin ansioi­hin merkit­tävän lisän.
    Ei ole tarkoitet­tu, että sil­lä tien­ataan — siis selvää ylikom­pen­saa­tio­ta on ollut!

  158. Raimo K: Tämä kilo­metriko­r­vausa­sia on saanut elämää suurem­mat mit­ta­suh­teet, mikä selvästi osoit­taa, että se antaa joidenkin ansioi­hin merkit­tävän lisän.

    No ei. Se osoit­taa, että kilo­metriko­r­vaus on puolin ja toisin jonkin­lainen totee­mi, sym­bo­l­i­nen asia.

    Itsel­läni kor­vat­tavia kilo­me­tre­jä tulee alle 1000 km vuodessa. Asial­la ei ole min­ulle mainit­tavaa taloudel­lista merk­i­tys­tä. Mut­ta peri­aat­teel­lista merk­i­tys­tä on: mik­si juuri tässä byrokra­t­ian lisäämi­nen on hyvä tavoite?

  159. Sylt­ty:
    Kyl­lä kait nämä alhaisem­mat pros­en­tit elikkä selvät verotuet, pitäisi pois­taa ja har­mon­isoi­da kaik­ki korkeim­man mukaan? 

    Sama jut­tu kuin asun­to­tu­los­sa eli nois­sa tapauk­sis­sa pitää vaan lyödä päälle vero­tuk­i­t­ulovero — jol­loin saadaan vero­tu­lo­ja jatku­vasti kas­vat­ta­va ikili­ikku­ja (eli p****rinki).

    Ja kun sys­tee­mi suun­nitel­laan riit­tävän mon­imutkaisek­si, saadaan sen turvin lisää todel­la tarpeel­lista tekemistä julkiselle sek­to­rille — joka kuulem­ma elvyt­tää taloutta!

  160. k:

    Eri­tyisen kovia Suomen vero­jen vält­telijöitähän ovat mm. For­tum, Wärt­silä, Out­okumpu, Sto­ra Enso, Son­era jne. On arvioitu val­tio-omis­teis­ten suury­htiöi­den verova­jeen Suomeen ole­van jopa mil­jar­di euroa vuodessa. Esim. For­tum, Wärt­silä ja Out­okumpu ovat siirtäneet merkit­tävässä määrin omaisu­ut­taan kir­jan­pidol­lis­es­ti Hol­lan­ti­in ja Bermu­dalle, mitä kaut­ta he sit­ten voivat tehdä siir­to­hin­noit­telun kaut­ta verokikkailua, jol­la vält­televät Suomen val­tion aset­tamia veroja.

    Esitäpä joku lähde yllä oleville väitteillesi.
    (Wärt­silä ei muuten ole val­tiony­htiö, ja muis­sakaan listal­lasi For­tu­mia luku­un otta­mat­ta val­tio ei ole enemmistöomistaja).

    Eili­nen YLEn uuti­sis­sa esi­in­tynyt vero­hallinnon edus­ta­ja esit­ti aika raju­ja ja perustelemat­to­mia väit­teitä, mm. että koko ulko­maille mak­set­tu veropot­ti olisi verosuunnittelua.

  161. Osmo Soin­in­vaara:
    Las­ke­taan auton kaik­ki lulut vuo­den ajal­ta sekä työssä ja vapaa-aikana aje­tut kilo­metrit ja kor­vataan työa­jo­jen suh­teelli­nen osuus.
    Paljon yksinker­taisem­paa olisi, jos työ­nan­ta­jas lii­saisi auton ja vapaa-ajan ajois­taan mak­saisi nor­maalin autoe­dun ver­ran vero­ja. Jos autol­la aje­taan työa­joa 50 000 km/vuosi, se on työvä­line, joka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si. Työ­nan­ta­jasi mak­saa sin­ulle nyt tuos­ta autos­ta 22500 euroa vuodessa. Sen saa liisat­tuna paljon halvem­mal­la. Tästä siis voit­taisi työ­nan­ta­jasi tuhan­sia euroa. Kos­ka sin­un kilo­metriko­r­vauk­sis­sa ei oman ilmoituk­sesi mukaan ole ollut sent­tiäkään ylikom­pen­saa­tio­ta, sinä et menetä mitään. Siir­tymi­nen työ­nan­ta­jan liisaa­maan autoon on siis silkkaa kansan­taloudel­lista säästöä. Help­poa ja vaivatonta!

    Ain­ut vika tässä on se että työ­nan­ta­jat mak­saa autoe­dus­ta kaik­ki sosi­aa­liku­lut autoedusta
    ja kun fir­mal­la on tarpeek­si työ­suhde auto­ja joutuu palkkaa­maan pari ihmistä hoita­maan autoi­hin liit­tyviä asioi­ta niinkuin mei­dän fir­mas­sa oli aikoinaan. Tosi halpaa.

  162. Jus­si: Sato­ja kom­ment­te­ja tääl­lä on vängät­ty, mut­ta aika vähille on jäänyt se uud­is­tuk­sen perusa­ja­tus, että omat ajot tulisi mak­saa itse – tai jos ne mak­saa joku muu, niin se on sit­ten nor­maalia verotet­tavaa ansio­tu­loa. Edes “Kaup­pa­rat­su” tai muut kym­meniä tuhan­sia euro­ja km-kor­vauk­sia nos­ta­vat tuskin kehtaa­vat väit­tää, että eivät han­kkisi autoa, jos eivät sitä työa­joi­hin tarvit­sisi. Niin­pä on kysyt­tävä, jääkö heille tosi­aan vielä tuhan­sia euro­ja mak­set­tavak­si omista vähäi­sistä ajoista, niin kuin meille taval­lisille autoil­i­joille? Esim. 10 000 km vuodessa omia ajo­ja oma­l­la 15 000 euron perusautol­la mak­saa kaikki­neen noin 4 000 €. Työa­jo­jen kus­tan­nuk­sista jankut­ta­mi­nen on turhaa – nor­maali työ­nan­ta­ja kyl­lä kor­vaa työn­teosta aiheutu­vat kulut nyt ja jatkos­sa. Kaup­pa­rat­sun, joka joutuu itse mak­samaan työvä­li­neen­sä, kan­nat­taa vai­h­taa työpaikkaa. 

    Ehkä kaik­ki eivät ole ymmärtäneet vierasperäistä ter­miä ylikom­pen­saa­tio oikein… Ylikom­pen­saa­tio­ta syn­tyy nyky­isin hyvin usein, kun mak­se­taan rajat­ta kiin­teä­su­u­ruista vero­ton­ta kor­vaus­ta otta­mat­ta huomioon todel­lisia työ­nan­ta­jalle kuu­lu­via kulu­ja ja yksi­ty­istä käytöstä syn­tyneitä kulu­ja. Sitä syn­tyy varsinkin, jos veronta kor­vaus­ta mak­se­taan kuvit­tel­li­sista kuluista. Tätä olen kuul­lut kut­sut­ta­van myös “kynäl­lä matkus­tamisek­si”. Kiin­teistövälit­täjiltä voi kysyä lisää Usei­den kohta­lais­es­ti (n. 20–30 tkm/v) työa­joa ajavien tut­tavieni olen kuul­lut sanoneen, että ei aja­mal­la paljoa tien­aa, mut­ta saa­pa­han ilmaisek­si hyvän auton käyt­töön­sä (kun se pitäisi muuten itse mak­saa) ja vähän jää ylikin.

    PS. Huvit­tuneena seu­raan näitä reak­tioi­ta, jois­sa ylikom­pen­saa­tios­ta jopa vuosikym­meniä naut­ti­neet uhkaa­vat muut­taa ulko­maille, lopet­taa työn­teon tms. Vähän kuu­lostaa samal­ta kuin niiden kreikkalais­ten kiukut­telu, joille ei enää mak­se­ta hei­dän kuollei­den suku­lais­ten­sa eläkkeitä.

    Enpä kiel­läkkään auton han­k­in­taa. Ain­oa ero on siinä, että se auto vas­taisi min­un henkilöko­htaisia tarpei­tani ja olisi pienem­pi ja halvem­pi. Nyt vas­taa työni tarpeita.

  163. Mat­ti Kin­nunen: Artikke­lis­sa “Healt Ben­e­fits of Cycling”, kir­joit­ta­jat Jan Gar­rard, Chris Ris­sel, Adri­an Bau­man ( kir­jas­ta City Cycling, MIT Press 2012) löy­tyy seuraavaa:

    Eli vaik­ka 4h päivässä autoilu saat­taa olla taloudel­lis­es­ti viksua, niin ter­veyten­sä siinä autoil­lessa kyl­lä menet­tää. Kan­nat­taa miet­tiä josko vähem­män vaar­al­lisia duune­ja olisi tarjolla….

    Entäpä jos istut viras­tossa, min­is­ter­iössä tms. 8h kont­tori­jakkar­al­la, niin mikäs sil­loin uhkaa. Aivotulppa?
    Erään tutkimuk­sen mukaan 90%:lla poti­laista, jot­ka sai­vat kohtauk­sen, ei ollut oire­i­ta. Eli jos istut kont­toris­sa täysiä työpäiviä ja sin­ul­la ei ole oire­i­ta, niin kan­nt­taa olla todel­la huolis­saan. Min­ul­la on sen­tään oireet 😉

  164. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Sama jut­tu kuin asun­to­tu­los­sa eli nois­sa tapauk­sis­sa pitää vaan lyödä päälle vero­tuk­i­t­ulovero – jol­loin saadaan vero­tu­lo­ja jatku­vasti kas­vat­ta­va ikili­ikku­ja (eli p****rinki).

    Tuli muuten mieleen, että oma­l­la autol­la liikku­vathan saa­vat selvästi melkoisia vero­tukia, kos­ka tak­sil­la saman matkan tait­ta­mi­nen mak­saisi paljon enem­män ja siinä on myös paljon enem­män veroja.

    Ehkä pitäisi kehit­tää jonk­in­sort­ti­nen ajo­tu­lon vero­tus? Onhan se päivän­selvää tuloa, kun ei arvitse tak­sikuskille mitään mak­saa vaan ajelee itse.

  165. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on tämä yksinker­taisu­us toteutet­tu. Kaikille kor­vataan vain muut­tuvat kustannukset.

    Osmo miten kansae­dus­ta­jien kuluko­r­vauk­set mak­se­taan köntt­tä ei mitään totu­us­po­h­jaa var­masti joil­lakin ylikom­pen­saa­tio­ta yhteiskun­ta osal­lis­tuu vielä vuokran­mak­su­un onko mitään järkeä mis­sä kohdal­la könt­tä­sum­ma menee muuten verolliseksi.

  166. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on kalli­impi ben­sa. Muut­tuvat kus­tan­nuk­set kor­vataan. Kel­paako peri­aate Suomeen. Jos muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat tääl­lä korkeampia, kor­vataan tietysti ne.

    Miten tei­dän kuluko­r­vauk­set voivat olla verot­to­mia 900‑1800 kuukaudessa

    Tero: Ter­ve­tu­loa mukaan vaa­ti­maan palkkaoikeu­den­mukaisu­ut­ta myös myyn­timiehille ja muille matkatyötä tekeville. Uskallan lyödä vetoa, että vetoat tämän ole­van työ­markki­naos­a­puolten asia. Eli help­po tapa pestä kädet muu­tok­sen negati­ivi­sista vaikutuksista.

    Miten kansane­dus­ta­jien könt­tä 900‑1800 euroa kuukaudessa ei ole palkkaa. Eitarvi­ta tosit­tei­ta se vaan tulee.

  167. Tästä aiheesta voi argu­men­toi­da lop­ut­tomi­in eri näkökul­mista. Totu­us on kuitenkin se, että esim 55.000 km ajaval­la myyn­timiehel­lä kuukaudessa tule­va rahamäärä ale­nee n. 750 €. Sitä on turha toivoa, että yri­tyk­set pitäi­sivät km-kor­vauk­set ennal­laan ja val­tio saisi vero­tu­loa. Yri­tyk­set seu­raa­vat verova­paa­ta osu­ut­ta ja mak­sa­vat tasan sen. Täy­tyy vaan ihme­tel­lä miten naive­ja mei­dän päät­täjät on.
    Joku voisi ker­toa miten peruste­len ja motivoin alaisiani myyn­tiken­täl­lä kun hei­dän käytössään ole­va raha vähe­nee 750 €/kk.

    1. Oletko ajatel­lut mak­saa myyn­ti­tykeille­si vähän enem­män palkkaa? muil­la aloil­la työn­tekoa motivoidaan niin? Muutkin alat halu­aisi­vat var­maan mak­saa osan palka­s­ta verovapaasti.

  168. Mielel­läni mak­saisin, mut­ta päätän­tä­val­ta ei aina olekaan suo­ral­la esimiehel­lä vaan yri­tyk­sen johdol­la, joka saat­taa ajatel­la toisin. Tämä ei ole ihan niin yksinker­taista myöskään yri­tyk­sen kannal­ta, kos­ka jos kom­pen­soisi koko mene­tyk­sen se mak­saa yri­tyk­sille veroina ja muina mak­suina enem­män kuin työn­tek­i­jän mene­tys nyt tehdyl­lä päätök­sel­lä. Myös täy­tyy ottaa huomioon, että työn­tek­i­jän vero­pros­ent­ti nousee samal­la jos palkkaa nos­te­taan ja siitähän se pyörä läh­tee vier­imään kun­nol­la. Taas pitäisi kom­pen­soi­da kompensointia.
    Koko jutun ydin on se, että käytän­nössä tässä häviää yksit­täi­nen paljon aja­va työn­tek­i­jä ja val­tio ei voita mitään. Mielestäni yksinker­tais­es­ti tämä päätös pitäisi muut­taa oikeu­den­mukaisem­mak­si. Onko se muuten mahdollista?

    1. Et ilmeis­es­ti edes yritä väit­tää, että tässä ei olisi ylikom­pen­saa­tio­ta eri­tyis­es­ti niil­lä, jot­ka aja­vat niin paljon, että pystyvät menet­tämään tämän takia 750 €/kk. Se taitaa edel­lyt­tää noin 50 000 kilo­metriä vuodessa.
      Oletko ajatel­lut, että kaikille muillekin aloille säädet­täisi­in oikeus mak­saa vero­ton­ta palkaa 750 €/kk ja vas­ta lop­pu olisi vero­ton­ta vai mil­lä perustelet, että tei­dän alal­lanne verot­toman palkan mak­samista pitää jatkaa, kos­ka näin on tehty ennenkin?

  169. Niin ja muuten tuo­hon keskustelu­un ei kan­na­ta lähteä, että mikä on palkkaa ja mikä kor­vaus­ta. Kilo­metriko­r­vaus on oman auton käytöstä mak­set­tavaa kor­vaus­ta se on selvä. Mut­ta argu­ment­ti on väärä kos­ka jos tätä asi­aa kat­sot­taisi­in ihan oikeasti työn­tek­i­jän, taval­lisen yksit­täisen ihmisen kannal­ta niin sil­lä ei ole merk­i­tys­tä miten sitä rahaa joka kuukausit­tain tilille kilah­taa kut­su­taan vaan se, että jos se vuo­den vai­htues­sa vähe­nee esimerkik­si sen 750 €. Tässä tapauk­ses­sa ihan oikeasti joutuu aika moni miet­timään myykö asun­ton­sa jne.

  170. Pasi Joki­nen:
    ‘snip’
    Joku voisi ker­toa miten peruste­len ja motivoin alaisiani myyn­tiken­täl­lä kun hei­dän käytössään ole­va raha vähe­nee 750 €/kk.

    Ehkä heille voisi ker­toa säädösmuutoksesta?

  171. En yritä väit­tää, mut­ta eihän tämä ole mikään mei­dän alan jut­tu vaan kos­kee kyl­lä ihan kaikkia jot­ka joutu­vat käyt­tämään omaa autoaan työssään. Sitähän en sanonut, että ylikom­pen­saa­tio­ta olisi tuo 750 €/kk. kos­ka sitähän on mah­do­ton­ta yleistää johtuen siitä, että kulut vaihtelevat.
    Ja toisek­seen en kyl­lä ihan luo­ta siihen laskel­maan, jota päätök­sen teon poh­jana käytet­ti­in. Fak­ta on se, että tässä esimerkissä työn­tek­i­jä joutuu käyt­tämään ihan omia jo verotet­tu­ja raho­jaan myös työajokuluihin.
    Perustelepa min­ulle mik­si työn­tek­i­jän pitäisi mak­saa omis­taan työ­nan­ta­jan kulu­ja, kos­ka oike­as­sa elämässä näin tulee käymään. Niin ja et muuten vas­tan­nut kysymyk­seeni voiko päätöstä vielä muut­taa oikeudenmukaisemmaksi?

    1. Pasi.
      Autos­ta aiheutu­vat kulut saadaan työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si ja vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisek­si sil­lä, että työ­nan­ta­ja ostaa sen auton ja antaa sen työn­tek­i­jän käytettäväksi.

  172. On tämä ihme veivaus­ta. Lop­pet­taist­teko jo sen jauhamisen palka­s­ta. Kyseessä on kuluko­r­vaus jol­la mak­se­taan työkalun käytös­taä!! Noil­la edel­lä­maini­tu­il­la kilo­me­treil­lä ei enää aje­ta niil­lä maini­tu­il­la 3000€ vekot­timil­la. Jos tietysti joku halu­aa aikaisin sairauseläk­keelle tai hau­taan, niin oma val­in­ta. Mut­ta pitääkö sinne kaikkien men­nä?. TYöka­lut on työtä myöten ja jokaisel­la on omat tarpeen­sa mitä ja mil­lä ajaa. Teil­lä “toimis­torotil­la” on omat vaa­timuk­senne ja toiveenne työhuoneen suh­teen ja meil­lä myös sama oikeus var­maan viihty­isään ja tur­val­liseen työhuoneeseen. Me vain mak­samme sen itse. Lisäk­si mah­dol­liset remon­tit jne. Itse olen muuten tehnyt henkilöko­htaisen ratkaisun, eli en aio enää mak­saa yhtään euroa ylimääräistä veroa. Eli tule­vaisu­u­den autot oste­taan käytet­ty­inä ja polt­toaine rajan takaa Venäjältä työ­matko­jen yhtey­dessä. Autovero ja alv: säästö kolmelle vuodelle jaotel­tuna on n. 4000/v ja polt­toaineostot vuodessa n. 3.500l. Lastekaa siitä paljonko pa-veroeu­ro­ja säästyy.
    Kiusa sen on pienikin kiusa. Saan­pa­han itsel­leni ainakin parem­man mielen 😉

  173. Ehkä heille voisi ker­toa säädösmuutoksesta?

    Niinkö? Ovat var­maan ehkä jo huomanneet…
    Eivät he ole tyh­miä, vaan ihan oike­as­sa elämässä menet­tämässä rahaa jota heil­lä ja hei­dän per­heel­lään on käytössään.

  174. Osmo Soin­in­vaara:
    Pasi.
    Autos­ta aiheutu­vat kulut saadaan työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si ja vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisek­si sil­lä, että työ­nan­ta­ja ostaa sen auton ja antaa sen työn­tek­i­jän käytettäväksi.

    Ei se ihan noin käy. On tar­jol­la työ­paik­ka, johon tarvi­taan auto. Tasaver­taisia työn­hak­i­joi­ta on 2. Toisel­la on jo oma auto toisel­la ei. Nyt työan­ta­ja (jol­la on esim vain 5 työn­tek­i­jää) jou­tu­isi han­kki­maan auton jo koeaikaa varten.
    Toinen voi aloit­taa vaik­ka heti.
    Ajo­ja voi olla sen ver­ran vähän, että tähän omaa fir­man ei kan­na­ta han­kkia autoa. Voi sen vuokratakin, muta työ voi olla sel­l­ainen, että esim. iltapäiväl­lä on tul­lut tieto, että aamul­la pitää olla asi­akkaan aku­ut­tia ongel­maa tutki­mas­sa eikä työn­tek­i­jän lähel­lä ole vuokraamoa.

  175. Ehdot­tomasti tähänkin tarvi­taan osinkovero­tuk­sen jut­tu. Jos on oma auto, niin 85% kilo­metriko­r­vauk­sista voi olla verottomia. 

    Jos on omis­ta­ja, niin sit­ten ehkä 95% olisi verot­to­mia, kun­han ajaa alle 1500km ja siitä eteen­päin vain 42%, ja 32% jos ajaa yli 10 000 km. Jos auto kulut­taa yli 9l/100km, kom­pen­saa­tio­ta voisi lisätä 1,563% jokaiselta yli 100km matkalta. Muuten peräkär­ry-lisä voisi olla 1,2 snt/km ensim­mäiseltä 20 kilo­metriltä (kuo­mun kanssa 1,25 snt) ja sen jäl­keen 1,1 snt/km.

    Ja jos joku jät­tää virheel­lisen km-kor­vaus­la­pun, siitä pitäisi rokot­taa vähin­tään 1000 euron lisäverol­la. Lopuk­si peruste­taan komitea, joka miet­tii mitä pitäisi tehdä paisu­valle byrokratialle.

  176. Osmo.
    Näyt­tää ole­van aika turhaa tämä keskustelu täällä.
    ollaan näköjään aika eri mieltä asi­as­ta. Täy­tyy var­maan jatkaa keskustelua Timo Soinin kanssa…
    Ain­oa fak­ta tässä on se, että työn­tek­i­jät jot­ka joutu­vat aja­maan työa­joa paljon, joutu­vat tule­vaisu­udessa mak­samaan omas­ta pus­sis­taan työ­nan­ta­jan kulu­ja. Et muuten vas­tan­nut vieläkään kysymyk­seeni päätök­sen peru­misen mahdollisuudesta?

  177. Rolling Heurlin: Ei se ihan noin käy. On tar­jol­la työ­paik­ka, johon tarvi­taan auto. Tasaver­taisia työn­hak­i­joi­ta on 2. Toisel­la on jo oma auto toisel­la ei. Nyt työan­ta­ja (jol­la on esim vain 5 työn­tek­i­jää) jou­tu­isi han­kki­maan auton jo koeaikaa varten.
    Toinen voi aloit­taa vaik­ka heti. 

    En nyt pysy perässä. OS:n ehdo­tus kos­ki sitä ruiku­tus­ta, että oma­l­la autol­la ajami­nen on sään­tö­muu­tosten jäl­keen työn­tek­i­jälle niin kallista, että hän joutuu mak­samaan ajo­jen­sa kus­tan­nuk­sia omas­ta pus­sis­taan, vaik­ka tässä on kyse työkalun käytöstä. Niin­pä tuos­sa esimerkkisi tapauk­ses­sa ei se auton omis­ta­jakaan suos­tu­isi mihinkään muuhun vai­h­toe­htoon kuin siihen, että saa alleen työ­nan­ta­jan han­kki­man auton. 

    Ajo­ja voi olla sen ver­ran vähän, että tähän omaa fir­man ei kan­na­ta han­kkia autoa. Voi sen vuokratakin, muta työ voi olla sel­l­ainen, että esim. iltapäiväl­lä on tul­lut tieto, että aamul­la pitää olla asi­akkaan aku­ut­tia ongel­maa tutki­mas­sa eikä työn­tek­i­jän lähel­lä ole vuokraamoa. 

    Niin, on ihan työ­nan­ta­jan asia, miten hän han­kkii työkalun­sa työn­tek­i­jöilleen, ostaako ne vai vuokraako. Muuten, OS:n vas­taus oli Pasille, jon­ka tapauk­ses­sa oli kyse jostain 50 000 km:n ajelus­ta, joten tuo speku­laa­tiosi ei sitä koske, vaan autolle näyt­täisi ole­van paljonkin käyttöä. 

    Jos osta­mal­la auton työn­tek­i­jälle, tälle jää käteen sen jäl­keen se Pasin mainit­se­ma 750€/kk vähem­män, niin tämä tarkoit­taa sitä, että tähän asti hän on saanut vero­ton­ta tuloa, mihin niil­lä “toimis­torotil­la” ei ole mah­dol­lisu­ut­ta, vaan raha siir­tyy heille työ­nan­ta­jal­ta vain siten, että verot­ta­ja ottaa osansa välistä. Jos taas työn­tek­i­jän tulota­so ei mihinkään putoa, vaan ajelun kus­tan­nuk­set ovat oikeasti ne, mitä kilo­metriko­r­vauk­set ennen oli­vat, eikä kukaan häviä mitään.

  178. Lex Kiin­teistökuningatar-Kaisa tuli tarpeeseen. Kynäl­lä käyti­in töis­sä ja palkkaa muutet­ti­in km-kor­vauk­sek­si hulvattomasti. 

    Työ­nan­ta­ja ei todel­lakaan anna ajaa kor­vaus-km ajoa yli 20 000 km vuodessa ilman diil­iä, kos­ka siel­läkin osa­taan laskea. 

    Paha kysymys taas on palkkarak­en­teen kor­jaami­nen järkeväk­si. Se on ay-liit­to­jen nevot­telukysymys, ei hallituksen.

  179. Niin ja et muuten vas­tan­nut kysymyk­seeni voiko päätöstä vielä muut­taa oikeudenmukaisemmaksi?

    Eikö tuo­hon leikat­tuunkin kor­vauk­seen jäänyt ilmaa? Ehkä sitä voisi leika­ta lähem­mäs todel­lista tasoa oikeudenmukaisesti.

  180. Pasi Joki­nen:
    Ain­oa fak­ta tässä on se, että työn­tek­i­jät jot­ka joutu­vat aja­maan työa­joa paljon, joutu­vat tule­vaisu­udessa mak­samaan omas­ta pus­sis­taan työ­nan­ta­jan kuluja. 

    Jos noin, niin mikä estää heitä vaa­ti­mas­ta sitä, että työ­nan­ta­ja han­kkii heille auton työa­joa varten ja mak­saa sen käytön kus­tan­nuk­set? Min­un on vaikea nähdä, että mis­sään työ­sopimuk­ses­sa olisi koh­ta, jon­ka perus­teel­la työ­nan­ta­ja voisi vaa­tia työn­tek­i­jää mak­samaan työ­nan­ta­jan kuluja.

  181. Samuli Saarel­ma:

    Jos osta­mal­la auton työn­tek­i­jälle, tälle jää käteen sen jäl­keen se Pasin mainit­se­ma 750€/kk vähem­män, niin tämä tarkoit­taa sitä, että tähän asti hän on saanut vero­ton­ta tuloa, mihin niil­lä “toimis­torotil­la” ei ole mah­dol­lisu­ut­ta, vaan raha siir­tyy heille työ­nan­ta­jal­ta vain siten, että verot­ta­ja ottaa osansa välistä. Jos taas työn­tek­i­jän tulota­so ei mihinkään putoa, vaan ajelun kus­tan­nuk­set ovat oikeasti ne, mitä kilo­metriko­r­vauk­set ennen oli­vat, eikä kukaan häviä mitään.

    Nyt et vis­si­in ihan ymmärtänyt ihan täysin, siis työn­tek­i­jä häviää 750€/kk täl­lä uudel­la lakipäätök­sel­lä. Yri­tyk­sen auton ostamis­es­ta­han en puhunut mitään…

  182. jaa, kil­sako­r­vaus ei sit­ten tipukaan, vaan vero­ja voi varas­taa vielä jatkos­sakin autoilul­la. No eipä siinä, onnek­si sDP tip­puu automaa­tion kehit­tyessä marginaalipuolueeksi.

  183. z:
    «

    Ja jotkut muut voivat elää yhä työtäteke­vien kus­tan­nuk­sel­la jaa miet­tiä syn­tyjään syviä tekemät­tä vieläkään tuot­tavaa työtä. Mikäli olet todel­lakin tuo­ta mieltä, niin mikäpä estää liit­tymästä mei­dän muiden “rosvojen“joukkoon ja tunea itse miten paljon täl­lä tienaa.
    Ikävä kyl­lä Suo­mi elää ja toimii autoilun varas­sa ja avul­la. Piti siitä tai ei.

  184. En ymmär­rä päät­täjien järjenjuoksua:
    — auton käyt­töveronkin piti olla “väli­aikainen”
    mut­ta mites sit­tenkin kävikään.
    Ajan itse oma­l­la autol­la n. 25000km vuodessa, omista ajoista en saa kor­vaus­ta eikä muidenkaan niistä pitäisi saa­da, tästä olen samaa mieltä.
    muuten en tätä ymmär­rä. laskelmis­sa ei var­maankaan otet­tu huomioon:
    — Huoltokustannuksia
    — Renkaiden kulu­mista “sar­ja talvi/kesärenkaita vuodessa”
    — Auton arvon aleneminen
    — polt­toainekus­tan­nuk­sia jot­ka nou­se­vat kokoa­jan eikä niil­lä ole ollut vuosi­in vaiku­tus­ta tuo­hon kilo­metriko­r­vauk­si­in. kun itse olen käyt­tökus­tan­nuk­sia laskenut, olen tul­lut siihen tulok­seen ett­tei vält­tämät­tä kan­nat­taisi oma­l­la ajaa ollenkaan.
    Mei­dänkin fir­mas­sa myyn­timi­esten brut­topalkat laske­vat n. 400€/kk kos­ka he joutu­vat otta­maan vapaan autoe­dun, tämä 400€ on las­ket­tu siten että vaku­u­tus ym. on jo otet­tu huomioon.
    Tämän lisäk­si esim. min­ulle työ­nan­ta­jan ei kan­na­ta liisa­ta autoa näil­lä kilo­me­treil­lä ja höpinät vuokra-auton halpu­ud­es­ta, sovite­taan huoltomies ja sen kaik­ki työka­lut autoon, ei muuten far­maria pienem­pään mah­du, tässä sit­ten vveloite­taan taas ensivuon­na pienyrit­täjiltä huolto­hom­mista 15c enem­män kilo­metriko­r­vauk­sia kilo­metriltä että saadaan sama kor­vaus verot­tomana käteen. Tämäkin laskel­ma jol­la nuo leikkauk­set tehdään on var­maan tilat­tu taasen joltakin kon­sul­til­ta jol­la on suhtei­ta autokaup­poi­hin. No saadaa­han täl­lä val­ti­olle lisää autovero­tu­lo­ja kun pakoite­taan pienyrit­täjät osta­maan liis­ing auto­ja jot­ta voisi pitää liike­toim­intansa vireillä.
    ÄÄNESTÄKÄÄ JATKOSSA PERUSSUOMALAISIA, SOINILLA OLI TÄHÄNKIN ASIAAN OIKEA KANTA.

  185. JTS:
    Lex Kiin­teistökuningatar-Kaisa tuli tarpeeseen. Kynäl­lä käyti­in töis­sä ja palkkaa muutet­ti­in km-kor­vauk­sek­si hulvattomasti. 

    Työ­nan­ta­ja ei todel­lakaan anna ajaa kor­vaus-km ajoa yli 20 000 km vuodessa ilman diil­iä, kos­ka siel­läkin osa­taan laskea. 

    Kaikki­han riip­puu siitä mitä työtä tehdään.
    Jos yri­tys tekee esim: laite­huolto­ja ja asi­akas lop­pu­pelis­sä mak­saa nuo kilo­metrit ja työ­nan­ta­ja ottaa niistä muu­ta­man prossan omaan pus­si­in­sa, ei työ­nan­ta­jan ole järkevää liisa­ta auto­ja tai ostaa niitä, sil­loin­han kaik­ki vaku­u­tus ja huolto kus­tan­nuk­set tulisi työ­nan­ta­jan maksettavaksi

  186. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on kalli­impi ben­sa. Muut­tuvat kus­tan­nuk­set kor­vataan. Kel­paako peri­aate Suomeen. Jos muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat tääl­lä korkeampia, kor­vataan tietysti ne.

    Toi Osmo on oikein Ruot­si Fani.

Vastaa käyttäjälle åke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.