Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.11.2012

Vii­kin­ran­nan kaava

Las­se Män­nis­tö esit­ti, että 25 000 ker­ros­ne­liö­met­rin ver­ran asun­to­ra­ken­nusa­laa rajat­tai­siin kaa­van ulko­puo­lel­le, jot­ta yri­tyk­siä ei hää­det­täi­si ja minä esi­tin, että 35 000 ker­ros­ne­liö­met­rin ver­ran asun­to­ra­ken­ta­mis­ta lisät­täi­siin. Las­sen esi­tys voit­ti ensin minun esi­tyk­se­ni 7–2 ja sit­ten Las­sen esi­tys esit­te­li­jän 6–3. Sii­nä meni 1500 asuk­kaan asunnot.

Mal­mi, Tuli­vuo­ren­tien kaava

Asia läpi yksi­mie­li­ses­ti. Kes­kus­te­lim­me seu­raa­vien kaa­vo­jen (on tulos­sa, Joke­ri 2) toteut­ta­mi­ses­ta. Tii­vis­tä ja mata­laa, minun mie­les­tä­ni. Tääl­lä ei kuu­lem­ma ole town­house ‑raken­ta­mi­sel­le kysyn­tää, kos­ka asun­nois­ta tulee lii­an iso­ja ihmis­ten kukkarolle.

Jät­kä­saa­ren torni

Täs­sä yhtey­des­sä tuli vähän pus­kis­ta hotel­li­tor­nin siir­tä­mi­nen lai­vois­ta pur­kau­tu­vien rek­ko­jen vaa­ti­mal­le yli­mää­räi­sel­le kais­tal­le. Aja­tus on, että rekat pitää saa­da ulos lai­vas­ta nopeas­ti. Yli­mää­räi­nen kais­ta ei vie nii­tä nopeam­min ulos Jät­kä­saa­res­ta, vaan ne varas­toi­daan täl­le yli­mää­räi­sel­le kais­tal­le. Yli puo­li heh­taa­ri rek­ko­jen park­ki­paik­kaa, jos­sa rekat sei­so­vat tyh­jä­käyn­nil­lä. Tila otet­tai­siin kadun­var­si­py­sä­köin­nis­tä. Onko nii­den rek­ko­jen tul­ta­va Suo­meen Jät­kä­saa­ren kaut­ta? Hen­ki­lö­lii­ken­ne Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­tä ei var­maan­kaan lop­pui­si, vaik­ka rekat kul­ki­si­vat Vuo­saa­ren kaut­ta. Liput saat­tai­si­vat kal­lis­tua, mut­ta eivät paljon.

Sam­po Vil­la­nen (vas) esit­ti, että asia palau­tet­tai­siin kaa­voi­tet­tai­si 16-ker­rok­si­sen hotel­lin kaa­voit­ta­mi­sek­si. Esi­tys kaa­tui 5–3 (Vil­la­nen, Lau­ra Fin­ne-Elo­nen (rkp) jas Sai­ja Kale­nius sdp). Itse äänes­tin tyhjää.

Hyväk­syt­tiin kak­si pont­ta, Mari Holo­pai­nen esit­ti kan­nan­o­ton mai­nit­tun lisä­kais­tan osal­ta, että

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta edel­lyt­tää, että lii­ken­ne­suun­ni­tel­man kau­pun­ki­ku­val­li­set vai­ku­tuk­set ja vaih­toeh­toi­set toteut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det tut­ki­taan tar­koin. Istu­tet­ta­van katua­lu­een tulee olla yhte­nä tilan­käy­tön vaihtoehtona.

ja Las­se Män­nis­tö: Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta esit­tää, että kau­pun­gin­hal­li­tus toteut­taa Jät­kä­saa­ren tor­ni­ho­tel­lis­ta ja ton­tin eri­lai­sis­ta käyt­tö­vaih­toeh­dois­ta elin­kei­no­vai­ku­tus­ten arvioin­nin. Tämän­kal­tais­ten hank­kei­den osal­ta tuli­si arvioi­da aina­kin nii­den vai­ku­tus­ta työ­paik­ko­jen, kau­pun­gin ja val­tion vero­ker­ty­män sekä alu­een muul­le elin­kei­no­toi­min­nal­le koi­tu­vien hyö­ty­jen osal­ta. Tämä vas­ta­si aika hyvin sitä, miten minä­kin tähän suhtauduin.

Tor­nia ei täl­lä pää­tök­sel­lä vie­lä tule. Sen pitää läpäis­tä ensin kau­pun­gin­hal­li­tus ja sit­ten vie­lä valtuusto.

(Täs­sä vai­hees­sa pois­tuin ja tilal­le­ni tuli Mik­ko Särelä)

Meri-Ras­ti­lan yleiskaava

Pöy­däl­le kah­dek­si vii­kok­si. Olin jät­tä­nyt kokous­jär­jes­tel­mään esi­tyk­sen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli palaut­taa asia eväs­tyk­sel­lä, että yleis­kaa­vas­sa esi­tet­ty raken­nusoi­keus on löy­dyt­tä­vä, mut­ta se tai osa sii­tä etsit­täi­siin asuk­kai­den esit­tä­mis­tä tii­vis­tä­mis­vaih­toeh­dois­ta. Muo­toi­lu oli teh­ty tar­koi­tuk­sel­la näin, kos­ka vas­ta­väi­te on, että asuk­kai­den haluk­kuus tii­vis­tys­kaa­vaan lop­puu heti, kun ran­ta­puis­ton kaa­va on kaa­det­tu, joten Our City –han­ke on pelk­kää sil­män­lu­met­ta. Toi­nen vas­ta­väi­te on, että vaik­ka Our City –suun­ni­tel­ma on aivan päte­vä, sil­le ei löy­dy toteut­ta­jaa, siis raken­nus­lii­ket­tä, joka omal­la ris­kil­lään rakentaisi.

Muut asiat meni­vät yksi­mie­li­ses­ti esi­tyk­sen mukaan.

45 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.11.2012”

  1. Onko nii­den rek­ko­jen tul­ta­va Suo­meen Jät­kä­saa­ren kaut­ta? Hen­ki­lö­lii­ken­ne Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­tä ei var­maan­kaan lop­pui­si, vaik­ka rekat kul­ki­si­vat Vuo­saa­ren kaut­ta. Liput saat­tai­si­vat kal­lis­tua, mut­ta eivät paljon.

    Sekä myös, onko Ruot­sis­ta tule­vien auto­laut­to­jen pak­ko tul­la Ete­lä­sa­ta­man kaut­ta? Jos­kus kysyin yhden lai­vayh­tiön edus­ta­jal­ta täs­tä, eikä tämä pitä­nyt mah­dot­to­ma­na, että jos näin vaa­dit­tai­siin teke­mään, autot puret­tai­siin ja las­tat­tai­siin jos­sain muu­al­la­kin ja mat­kus­ta­jat kul­je­tet­tai­siin Hel­sin­kiin. Sit­ten kysyin asias­ta Hel­sin­gin Sata­man edus­ta­jal­ta ja tämä oli aivan var­ma, että lai­vayh­tiöt eivät iki­nä suos­tui­si sel­lai­seen ja siir­ty­vät lii­ken­nöi­mään muu­al­ta, ellei­vät sai­si kul­jet­taa auto­ja kan­ta­kau­pun­gin sata­miin. Äkki­pää­tä voi­si asi­aa tul­ki­ta, että Hel­sin­gin Sata­ma kat­soo asi­aa omas­ta näkö­kul­mas­taan ja sil­le auto­lau­tat ovat hyvä bis­nes, jota ei pidä miten­kään vaa­ran­taa. Se, mitä muu­ta samal­la maa-alu­eel­la voi­tai­siin teh­dä ja mitä talous­vai­ku­tuk­sia Hel­sin­gil­le tai Suo­mel­le oli­si, ei ole Hel­sin­gin Sata­man huo­le­nai­he (eikä ole tar­koi­tus­kaan olla). Luul­ta­vas­ti ne autot tosi­aan kul­je­tet­tai­siin johon­kin Suo­men sata­maan, jos ei Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa sitä sallittaisi.

  2. Ihan vaan noin statuspäivityksenä:
    — mota­rin­var­sia ei saa rakentaa
    — teol­li­suusa­luei­ta ei saa rakentaa
    — soti­la­sa­luei­ta ei saa rakentaa
    — lähiöi­den sisään ei saa rakentaa
    — ilmei­ses­ti emme ole asval­toi­mas­sa puistoja.

    Löy­tyi­si­kö jos­tain joku joh­dan­nai­nen jol­la voi­si lyö­dä vetoa sii­tä saa­daan­ko Hel­sin­kiin jat­kos­sa edes paria tuhat­ta asun­toa vuo­des­sa? On vähän rahat lop­pu, ja kyl­lä tuo­hon joku höl­mä tarttuu.

  3. …vas­ta­väi­te on, että asuk­kai­den haluk­kuus tii­vis­tys­kaa­vaan lop­puu heti, kun ran­ta­puis­ton kaa­va on kaa­det­tu, joten Our City –han­ke on pelk­kää sil­män­lu­met­ta. Toi­nen vas­ta­väi­te on, että vaik­ka Our City –suun­ni­tel­ma on aivan päte­vä, sil­le ei löy­dy toteut­ta­jaa, siis raken­nus­lii­ket­tä, joka omal­la ris­kil­lään rakentaisi.”

    En usko, että haluk­kuus OURCi­ty-hank­keen kal­tai­seen osal­lis­ta­vaan kau­pun­ki­suun­nit­te­luun katoai­si, sil­lä Meri-Ras­ti­lan asuk­kail­la on muu­ta­kin voi­tet­ta­vaa. OURCi­ty-työs­ken­te­ly on myös kei­no lisä­tä alu­een sosi­aa­lis­ta integraatiota.

    Toi­seen vas­ta­väit­tee­seen liit­tyen voi­si kysyä, eikö raken­nus­liik­keil­lä ole kiin­nos­tus­ta täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­seen? Jos näin on, niin koko yleis­kaa­voi­tus, jon­ka Aloi­tus­pa­maus eilen oli, on mel­ko hei­kol­la pohjalla.

  4. > Las­sen esi­tys voit­ti ensin minun esi­tyk­se­ni 7–2 ja sit­ten Las­sen esi­tys esit­te­li­jän 6–3. Sii­nä meni 1500 asuk­kaan asunnot.

    Ja sit­ten vie­lä ihme­tel­lään, mik­si Hel­sin­kiin ei saa­da tar­peek­si uusia asun­to­ja raken­ne­tuk­sia. Hyvä Las­se ja muut.

  5. Val­tion tuke­mien varus­ta­moi­den lip­pu­jen hin­to­ja jou­tai­si­kin nos­taa. Mik­si ryyp­pää­mi­ses­tä ja raho­jen vie­mi­ses­tä ulko­mail­le pitää teh­dä val­tion tuke­ma­na hal­paa? Tukia vähän pois ja nos­ta­koot lip­pu­jen hin­to­ja. Sil­ti lii­kut­tai­siin muu­ta­mas­sa kym­pis­sä. Val­tion tuet kier­tää osin­koi­na omis­ta­jil­le ja toi­saal­ta maal­la hupi­pal­ve­lui­ta pyö­rit­tä­vät kärsivät. 

    Yhtä hyvin voi­si raken­taa kau­pun­kia, eikä tyl­syyt­tä, jota sit­ten pae­taan lai­voil­le, jot­ka sit­ten tap­pa­vat saas­teil­laan. Eli veron­mak­sa­ja avus­taa omil­la rahoil­laan omaa ennen­ai­kais­ta kuo­le­maan­sa ja samal­la ede­saut­taa vie­lä kau­pun­gin tyl­sis­tä­mi­ses­sä. Lai­neil­la muut pitää haus­kaa ja yksi­tyis­tä­vät “voit­toi­na” veron­mak­sa­jien tukia, jos saa­vat edes ras­kaas­ti tuet­tui­na lil­lut­ti­men­sa kannattaviksi. 

    Rah­ti­lii­ken­ne sit­ten saa­koot tuken­sa, kun EK:n rui­naa­jat sitä halua­vat ja edes peru­naa ei ole tar­peek­si omas­ta takaa, eikä kulut­ta­jaa saa mak­sa­maan mis­tään edes nyt, kun mie­luum­min aja­vat rahan­sa tai­vaal­le 60-luku­lai­ses­sa auto­kau­pun­gis­sa. Jos varus­ta­mot uhkaa­vat liput­taa ulos ja tuo­da hal­pa­työ­voi­maa, niin kat­so­kaa bluf­fi. Jos (ja kun) ei ole pelk­kää puhet­ta, niin sit­ten vain kau­pun­kia raken­ta­maan, niin oli­si tar­jol­la kor­vaa­vaa työ­tä, mut­ta ilman aal­lok­koa. Syn­tyi­si sit­ten mah­dol­li­suuk­sia turis­til­le luo­vut­taa rahansa.

    Ei Tuk­hol­mas­ta halu­ta tul­la enää tois­ta ker­taa Hel­sin­kiin, kun vas­tas­sa on vain hei­dän omia kaup­po­jaan ja muu­ta­ma kirk­ko. Ovat ker­ral­la näh­ty. Toi­sin­päin men­täes­sä kyse lie­nee enem­män alko­ho­lis­ta, joten lie­nee ihan sama mitä koh­tees­sa on. Viron rei­tit kier­rät­tä­vät sit­ten har­maa­ta työ­voi­maa ja rei­tin hal­puus osal­taan ede­saut­taa palk­ko­jen pol­jen­nas­sa. Kun jou­tui­si­vat mak­sa­maan mat­kas­taan enem­män, niin alkai­si kiin­nos­taa pal­jon­ko kuu­lui­si saa­da lain mukaan palkkaa.

    KSV:lle tun­te­ma­ton kau­pun­gin raken­ta­mi­nen syn­nyt­täi­si sit­ten veto­voi­maa kau­pun­gil­le, jot­ta pelk­kä ryyp­pää­mi­nen ja pimeä työ eivät oli­si Hel­sin­gin ainoi­ta mat­kai­lu­valt­te­ja sen jäl­keen, kun kir­kot on näh­ty, Henk­ka­Mau­kat koet­tu ja vie­mä­röin­ti teh­ty päin seiniä. 

    Kokoo­mus estää asun­to­ra­ken­ta­mi­sen ja jos sal­lii, niin pakot­taa osta­maan asun­non muka­na kaik­kea kal­lis­ta mitä ei tarvitse/halua. Mitä uut­ta? Sosia­lis­tis­ta asun­to­tuo­tan­toa kok­ka­rei­den tapaan. Dema­rei­den sosi­aa­li­nen onkin sit­ten yksi­näi­syyt­tä apeas­sa mil­joo­na­lä­hiös­sä kuo­le­maa odo­tel­les­sa, siis jos ei kuu­lu liit­toon ja ole jul­ki­sen puo­len pal­kol­li­nen, joil­le järk­kää­vät 5 vuo­den irti­sa­no­mis­suo­jia toi­sen­sa perään ja kivo­ja pal­kan­ko­ro­tuk­sia velkarahalla. 

    Sijoit­ta­jien halua tuo­da rahaa kau­pun­kiin pitää käyt­tää hyväk­si, eli muo­ka­ta hank­kei­ta sel­lai­sik­si, että ne hyväk­sy­tään. Mik­si ihmees­sä hotel­li­han­ke on jos­sain vir­ka­mies­joh­don pöy­däl­lä, kun val­tuu­te­tut eivät ole sii­hen aivan tyy­ty­väi­siä? He sen kui­ten­kin torp­paa­vat, jos ei miel­ly­tä. Mon­ta vuot­ta sei­so­te­taan han­ket­ta, jota voi­tai­siin koko ajan vii­la­ta ja höy­lä­tä sopi­vak­si useim­pien makuun. Tois­tai­tois­ta tou­hua ja tulee kal­liik­si, kun mikään ei mene läpi. 

    Mut­ta, ehkä joku kek­sii sit­ten mil­lä Hel­sin­gin talous pysyy kasas­sa, kun on varaa 1500 asu­kas­ta ohja­ta muil­le ja säh­lä­tä näi­den yksi­tyis­ten hank­kei­den kans­sa. Epäi­li­sin kui­ten­kin, että tule­vai­suu­den talous on pal­jol­ti kiin­ni sii­tä, että kuin­ka pal­jon Hel­sin­ki kas­vaa nykyis­ten rajo­jen­sa sisä­puo­lel­la. Ympä­rys­val­lat voi­vat tor­pa­ta kaik­ki yhteis­työ­hank­keet tai sit­ten ovat koh­ta niin per­sau­ki­sia, että eivät kel­paa enää Hel­sin­gin päät­tä­jien enemmistölle.

  6. Val­ta­kun­nal­li­sis­ta aluei­den­käyt­tö­ta­voit­teis­ta löy­ty­vät perus­te­lut niin tii­viil­le raken­ta­mi­sel­le kuin viher­ver­kos­toil­le­kin. Meri-Ras­ti­las­sa oli­si mah­dol­lis­ta löy­tää rat­kai­su, joka toteut­tai­si molempia. 

    Kun paket­tiin lisä­tään asuk­kai­den osal­lis­ta­mi­nen, hyö­dyt sen kuin lisään­ty­vät. Yhtei­söl­li­syys kas­vaa. Tämä on mer­kit­tä­vä teki­jä alu­een ima­gol­le ja ihmis­ten hyvinvoinnille.

    Jos täy­den­nys­ra­ken­ta­jia ei löy­tyi­si mis­tään, vaa­ran­tui­si­ko tule­van yleis­kaa­van pää­mää­rien lisäk­si myös val­ta­kun­nal­lis­ten tavoit­tei­den toteutuminen?

  7. tpyy­luo­ma:
    Ihan vaan noin statuspäivityksenä:
    — mota­rin­var­sia ei saa rakentaa
    — teol­li­suusa­luei­ta ei saa rakentaa
    — soti­la­sa­luei­ta ei saa rakentaa
    — lähiöi­den sisään ei saa rakentaa
    — ilmei­ses­ti emme ole asval­toi­mas­sa puistoja. 

    Unoh­dit muuten:
    — kos­ka kor­kei­ta raken­nuk­sia ei saa rakentaa

  8. Tulee­ko kel­lään muul­la mie­li­ku­vaa, että Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa kuun­nel­tai­siin her­kem­mäl­lä kor­val­la kruu­nu­ha­ka­lais­ten kuin meri-ras­ti­la­lais­ten mielipiteitä?

    soininvaara.fi/2012/10/30/kruununhalakaiset-heratys/

  9. Väi­tet­tä, ettei­vät raken­nus­liik­keet suos­tui­si raken­ta­maan OURCi­ty-suun­nit­tel­man poh­jal­ta, voi­si ver­ra­ta tilan­tee­seen, jos­sa pik­ku­lap­si ei suos­tui­si syö­mään muu­ta kuin lem­pi­ruo­kaan­sa. Onko van­hem­pien teh­tä­vä aina tar­jo­ta lap­sel­le sitä, mitä tämä vaa­tii vai oli­si­ko sit­ten­kin niin, että lap­si lopul­ta oppii syö­mään sitä ruo­kaa, mitä on tarjolla?

    Usein esi­te­tään, että pula koh­tuu­hin­tai­sis­ta asun­nois­ta joh­tuu sii­tä, ettei ole kaa­voi­tet­tu riit­tä­väs­ti tont­ti­maa­ta. Väi­tän, että todel­li­nen syy on halut­to­muus tuot­taa koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Raken­nus­liik­keet itse sää­te­le­vät hin­to­ja pitä­mäl­lä tuo­tan­non alhai­se­na. Täs­tä löy­tyy esi­merk­ke­jä mm. Aurin­ko­lah­des­ta tai koti­kul­mil­ta­ni Meri-Ras­ti­las­ta, jos­sa Ram­sin­ran­ta I:n piti val­mis­tua jo vuon­na 2005, mut­ta alue on edel­leen kesken.

    Monet OURCi­tyä vas­taan esi­te­tyt väit­teet kuu­lu­vat kate­go­ri­aan “näin ei voi teh­dä, kos­ka näin ei ole ennen­kään teh­ty”. Kui­ten­kin osal­lis­ta­va suun­nit­te­lu voi­si lop­pu­jen lopuk­si olla pal­kit­se­vaa kai­kil­le tahoil­le — myös vir­ka­mie­hil­le, jot­ka sai­si­vat vään­tä­mi­sen sijaan teh­dä yhteis­työ­tä asuk­kai­den kanssa.

    Kyse on pit­käl­ti sii­tä, halu­aa­ko Hel­sin­gin kau­pun­ki jat­kaa suun­nit­te­lua van­hoil­la uril­laan vai uskal­tai­si­ko se sit­ten­kin olla edelläkävijä.

    1. Hel­sin­gin ATT:n pitäi­si olla raken­nut­ta­ja­na aktii­vi­sem­pi, niin raken­nus­liik­keet eivät pää­si­si mää­räi­le­mään, mis­sä raken­ne­taan ja miten.

  10. K. Uok­ka: Unoh­dit muuten:
    — kos­ka kor­kei­ta raken­nuk­sia ei saa rakentaa

    No kun tuo on vähän tois­si­jai­nen aisa. Sano­taan vaik­ka näin, aloi­te­taan sii­tä että oli­si nii­tä talo­ja. Ei siis muu­ta­mia tai kym­me­niä uusia talo­ja, vaan sato­ja tai tuhan­sia talo­ja. Ker­ros­lu­vut ovat sit­ten hienosäätöä.

  11. Voi­si­ko olla niin Vii­kin­ran­nan kaa­van epä­on­nis­tu­mi­nen koi­tuu tule­vai­suu­des­sa onneksi?

    Nyt ei teh­ty huo­noa kom­pro­mis­sia ja ripo­tel­tu asu­mis­ta vähän sin­ne ja tän­ne lähiö­tyy­liin. Uudes­sa yleis­kaa­vas­sa on sit­ten ehkä mah­dol­lis­ta tar­kas­tel­la koko aluet­ta laa­jem­min ja teh­dä oike­aa rai­de­lii­ken­tee­seen tukeu­tu­vaa kau­pun­kia Vii­kin­ran­taan ja Lah­den­väy­län varteen.

  12. tpyy­luo­ma: No kun tuo on vähän tois­si­jai­nen aisa. Sano­taan vaik­ka näin, aloi­te­taan sii­tä että oli­si nii­tä talo­ja. Ei siis muu­ta­mia tai kym­me­niä uusia talo­ja, vaan sato­ja tai tuhan­sia talo­ja. Ker­ros­lu­vut ovat sit­ten hienosäätöä. 

    Ei nii­tä sato­ja tai tuhan­sia puis­toi­hin­kaan käy­tän­nös­sä lai­te­ta, jot­ka lis­tas­sa oli.

    Mut­ta jos kor­keat talot eivät nyt ole ongel­ma, niin ei täs­sä sit­ten mitään eri­mie­li­syyt­tä ole. Se on yksi tapa saa­da nii­tä asun­to­ja enemmän.

    1. K. Uok­ka
      Kor­keat asuin­ta­lot ovat Hel­sin­gis­sä käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mia, kos­ka pysä­köin­tiä ei pys­ty­tä jär­jes­tä­mään. Kuusi­tois­ta­ker­rok­si­sen talon alle pitäi­si lait­taa kuusi ker­ros­ta pysäköintitilaa.

  13. Hel­sin­gis­sä on tapa­na teh­dä sel­lai­sia tont­te­ja, että vain pari suur­ta raken­nut­ta­jaa voi yli­pää­tän­sä tar­jo­ta niis­tä. Mitä jos kokeil­tai­siin surut­ta sitä että pil­ko­taan ton­tit yhden rap­pu­käy­tä­vän kokoi­sik­si koko­nai­suuk­sik­si. Kuusi­ker­rok­si­ses­sa talos­sa on sil­loin noin 1500–1800 ker­ros­ne­liö­met­riä (k‑m2), mikä sitoo pää­omia vain muu­ta­man mil­joo­nan ver­ran raken­ta­mi­sen aika­na. Tähän löy­tyy rah­kei­ta jo kes­ki­suu­rel­ta rakennusyritykseltä. 

    Hel­sin­ki­läi­nen rat­kai­su on se, että yhden ton­tin raken­nusoi­keus on vähin­tään 5000 k‑m2 ja vaa­dit­tu pää­oma pit­käl­le tois­ta­kym­men­tä miljoonaa. 

    Voi­tai­siin ehkä hou­ku­tel­la Hel­sin­kiin sitä kilpailua.

  14. Las­sen esi­tys voit­ti ensin minun esi­tyk­se­ni 7–2 ja sit­ten Las­sen esi­tys esit­te­li­jän 6–3. Sii­nä meni 1500 asuk­kaan asunnot.”

    Säi­lyi 500 työ­paik­kaa, ja vii­den mil­joo­nan yksi­tyi­set kiin­teis­töt sosialisoinnilta.

  15. Väit­täi­sin, että Hel­sin­gin ongel­ma ei lopul­ta ole asun­to­tuo­tan­non vähäi­syys vaan elin­kei­no­po­li­tii­kan puut­tu­mi­nen. Nykyi­nen ulko­mi­nis­te­rim­me aikoi­naan apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja­na olles­saan lin­ja­si, ettei Hel­sin­gis­sä tar­vi­ta teol­li­suut­ta, eikä tont­te­ja pää­kont­to­reil­le. Sen seu­rauk­se­na syn­tyi Kaak­kois-Espoon pää­kont­to­ri­kes­kit­ty­mä ja Ström­ber­gin ker­ros­ta­lot. Samaan aikaan lop­pui alka­vil­le yri­tyk­sil­le sopi­vien toi­mi­ti­lo­jen raken­ta­mi­nen. Raken­nus­liik­keet raken­ta­vat toi­mi­ti­lo­ja siten, että vara­taan omal­le uudel­le raken­nus­liik­keen pää­kont­to­ril­le tont­ti, raken­ne­taan sii­hen avo­kont­to­ri­ti­lat 500 työn­te­ki­jäl­le. Pois­te­taan toi­mi­ta­loa 5 vuot­ta kir­jan­pi­dos­sa, jon­ka jäl­keen myy­dään toi­mi­ta­lo vakuu­tus­yh­tiöl­le tai vuo­kra­taan val­tion­hal­lin­nol­le. Ja taas uusi raken­nus­liik­keen pää­kont­to­ri raken­ne­taan tämän pro­ses­sin jäl­keen. Täl­lä het­kel­lä tou­hua har­ras­te­taan mm. Man­ner­hei­min­tien pääs­sä. Vakuu­tus­yh­tiö vuo­kraa tilo­ja ker­ros ker­ral­laan esim. 3000 neliö­tä. Vuo­kraa­jia on koko ajan vähem­män ja vakuu­tus­yh­tiöi­dem­me kiin­teis­tö­va­ral­li­suus sei­soo puo­li­tyh­ji­nä pit­kin pääkaupunkiseutua. 

    Kukaan ei vuo­kraa 10 neliön toi­mi­ti­laa alka­val­le pie­ny­rit­tä­jäl­le. Sekä Mic­ro­soft että Apple ovat molem­mat syn­ty­neet auto­tal­lis­sa. Suo­mes­sa ei lain mukaan saa har­joit­taa yri­tys­toi­min­taa auto­tal­lis­sa vaan auto­tal­liin on haet­ta­va käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos, jota ei aina­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la myön­ne­tä. Ja vaik­ka myön­net­täi­siin, muu­tos on niin kal­lis, ettei alka­va yri­tys pys­ty sitä mak­sa­maan. Kau­pun­ki ei kaa­voi­ta tont­te­ja pie­ny­ri­tys­ten toi­mi­ti­loik­si. Köy­hien stoc­ka hävi­tet­tiin Pik­ku-Huo­pa­lah­den tiel­tä. Her­man­nin ran­ta­tien toi­mi­ti­la-aluet­ta hävi­te­tään parai­kaa Kala­sa­ta­man alta. Tat­ta­ri­suo halu­taan hävit­tää Mal­min len­to­ken­tän asuin­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä. Kaik­ki maa­poh­ja halu­taan asun­noik­si, kos­ka se on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vin­ta – lyhyel­lä täh­täyk­sel­lä. Samaan aikaan elin­kei­no­toi­min­ta suun­tau­tuu eri­lai­seen hoi­va- ja pal­ve­lu­tuo­tan­toon, joka mak­se­taan vero­va­roil­la. Käsi sydä­mel­lä, mikä osuus omis­ta tulois­tan­ne tulee tulon­siir­toi­na yhteis­kun­nal­ta. Kun vie­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun asu­mis­ta sub­ven­toi­daan yhä useam­mal­le kan­sa­lai­sel­le, on yhtä­lö talous- ja elin­kei­no­po­liit­ti­ses­ti mahdoton.

    Mat­kai­lu saat­tai­si olla yksi var­tee­no­tet­ta­va mah­dol­li­suus rat­kais­ta elin­kei­no­po­li­tiik­ka. Krei­kan ja Espan­jan tilan­ne ei kyl­lä enna­koi mitään hyvää. Miten venä­läi­set ja kii­na­lai­set mat­kai­lu­va­luu­tat voi­tai­siin muun­taa elin­kei­no­toi­min­nak­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tai Suo­mes­sa yli­pään­sä. Tar­vit­tai­siin järi­syt­tä­vä hen­ki­nen muu­tos mat­kai­lu­yrit­tä­jyy­den suun­taan. Pelk­kä 30-ker­rok­si­nen hotel­li ei rii­tä, Gug­gen­heim-museo ei rii­tä, uusi maa­na­lai­nen viih­dea­ree­na Män­ty­mäel­le ei rii­tä. Kyl­py­lä tai­val­lah­teen ei rii­tä. Wrou Maria-meren­kul­ku­museo ei rii­tä. Kaik­ki yhdes­sä saat­tai­si olla vaa­ti­ma­ton alku mut­ta ei kui­ten­kaan ilman muu­tos­ta hel­sin­ki­läis­ten omaan pal­ve­lu­kult­tuu­ria­sen­tee­seen. Pel­käs­tään Suo­men­lin­nan mil­joo­nas­ta kävi­jäs­tä ei pys­ty­tä rahas­ta­maan muu­ta kuin laut­ta­li­pun hin­ta ja pari pizzaa Walhallassa. 

    Tar­vit­sem­me sitä, että vih­reä kau­pun­ki­lai­nen halu­aa tar­jo­ta mat­kai­li­jal­le ainut­laa­tui­sen kau­pun­ki­kult­tuu­rie­lä­myk­sen ja vih­reä maa­lai­nen ainut­laa­tui­sen luon­to- tai maa­seu­tu­kult­tuu­rie­lä­myk­sen. Nyt elä­myk­sem­me tar­joa­vat pää­asias­sa turk­ki­lai­set pizzan­pais­ta­jat. Maan­tei­dem­me var­sil­la ei ole ainoa­ta­kaan gast­hausia, ei edes itä­ra­jal­la venä­läis­tu­ris­teil­le. Samaa tunk­kais­ta scan­diccia peri­aat­teel­la nuku ja mene. Nuo­ret vaa­te­tus­suun­nit­te­li­jat kituut­ta­vat hen­ki­hie­ve­ris­sä koh­tees­sa Design district? Mis­sä on Car­na­by Street? 

    En voi kuin ihme­tel­lä esi­mer­kik­si Töö­lön­lah­den toi­mis­to­ra­ken­ta­mis­ta täl­lä het­kel­lä. Ovat­ko päät­tä­jäm­me idioot­te­ja? Mik­sei tätä rata­pi­haa raken­ne­ta van­han Firenzen peri­aat­teel­la? Baa­nan jat­ko­na sil­ta Kai­sa­nie­meen – Pon­te Vecc­hio. Koko alue mat­kai­lun ehdoil­la kii­na­lai­sil­le vuo­dek­si 2050. Kyl­lä oli­si sopi­nut Gug­gen­hei­mi­kin Töö­lön­lah­del­le. Vas­tus­tus syn­tyi luul­lak­se­ni nime­no­maan Kata­ja­no­kan pai­kas­ta ja tie­ten­kin vero­ra­hoil­la rakentamisesta.

    Mitä teke­vät Sano­ma, Alma, Upm ja joku kan­sain­vä­li­nen tili­toi­mis­to Töö­lön­lah­del­la? No osin­ko­ja tie­ten­kin kvar­taa­li­ta­lou­teen! Beto­ni­ko­los­si näyt­tää hyväl­tä tasees­sa. Hyväs­ti elinkeinopolitiikka.

    Ps. Hel­sin­kiin valit­tiin muu­ten vuo­si sit­ten elin­kei­no­joh­ta­ja. Mikä mah­taa olla hänen nimen­sä ja agen­dan­sa? Var­maan­kin jotain hyvän hal­lin­to­ta­van mukais­ta — har­maa­ta ja väri­tön­tä. Palk­kaa yhteis­kun­nan kukkarosta!

  16. Han­na-Lee­na Yli­nen: Väi­tet­tä, ettei­vät raken­nus­liik­keet suos­tui­si raken­ta­maan OURCi­ty-suun­nit­tel­man poh­jal­ta, voi­si ver­ra­ta tilan­tee­seen, jos­sa pik­ku­lap­si ei suos­tui­si syö­mään muu­ta kuin lem­pi­ruo­kaan­sa. Onko van­hem­pien teh­tä­vä aina tar­jo­ta lap­sel­le sitä, mitä tämä vaa­tii vai oli­si­ko sit­ten­kin niin, että lap­si lopul­ta oppii syö­mään sitä ruo­kaa, mitä on tarjolla?

    Niin, kyl­lä las­ten pitää kau­ra­puu­roa­kin oppia syö­mään. Mut­ta miten on per­heen juomapuoli?
    Täs­sä pik­ku­jou­luse­son­gin suosikkibooli.

    Ote­taan:

    1 jää­kuu­tio Ksv:n pakas­ti­mes­ta, veis­te­tään hal­jen­neen pyra­mi­din muo­toon. Riit­tää 300 asukkaalle
    1 osa asun­to­vau­nua­luet­ta (Kaup­Su), 800 as
    1 osa met­roa­se­man ja ostos­kes­kuk­sen ympä­ris­tö­tii­vis­tet­tä (Kaup­Su, Ksv, Ourci­ty), 300 as
    1 osa Meri-Ras­ti­lan kort­te­li­tii­vis­tet­tä, alle 500m met­rol­ta (Kaup­su, Ourci­ty), 600 as
    1 osa kau­pun­ki­ra­ken­nus­tai­det­ta, maa­merk­ki­tor­ni met­ron kupee­seen (Kaup­su), 200 as

    Sekoi­te­taan kovaa ja vuo­kra­ra­haa seson­gin vaa­ti­mas­sa suhteessa.
    Juo­ma riit­tää 2200 asuk­kaal­le, sopii myös lap­si­per­heil­le (Ksv:n boo­li riit­tää vain 2000:lle).

    Reu­no­jen yli läik­ky­nyt osa (Ourci­ty, yli 500 m met­rol­ta) kaa­de­taan samaan sam­mioon Kes­ki-Vuo­saa­ren renes­sans­si­tii­vis­teen kans­sa käy­mään vie­lä parik­si vuodeksi.

    Mais­tui­si­ko tämä Han­na-Lee­nal­le? Entä dema­reil­le? Kokoo­muk­sel­le se on var­maan­kin lii­an mie­toa, heil­le pitää teräs­tyk­sek­si sekoit­taa män­nis­tön­kerk­kä­uu­tet­ta rantametsästä.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin ATT:n pitäi­si olla raken­nut­ta­ja­na aktii­vi­sem­pi, niin raken­nus­liik­keet eivät pää­si­si mää­räi­le­mään, mis­sä raken­ne­taan ja miten.

    Voi­si­ko ATT:n mää­rä­tä raken­ta­maan sin­ne Meri-Ras­ti­lan täy­den­nys­ton­teil­le ja nime­no­maan omis­tusa­sun­to­ja? Pis­täi­si ne val­miit asun­not sit­ten myyn­tiin vapail­le mark­ki­noil­le ja kat­soi­si, min­kä ver­ran niis­tä saa. Jos ne eivät mene kau­pak­si muu­toin kuin todel­la hal­val­la, niin sit­ten sel­vi­ää kiis­tat­to­mas­ti, että whi­te flight ‑huhut ovat totta.

    Minus­ta tuo oli­si tes­taa­mi­sen arvoi­nen asia, jos­ta kau­pun­ki voi ennak­ko­ta­pauk­sen nimis­sä vähän ottaa­kin tak­kiin, tai aina­kin ottaa ris­kin sii­tä, että ehkä tulee takkiin.

  18. Niin siis varo­vai­sel­la ole­tuk­sel­la 1 000 €/k‑m2 25 000 — 35 000 k‑m2 on 25 — 35 mil­joo­na euroa ihan oike­aa rahaa kau­pun­gin kas­saan. Minä en vaan pää­se sii­tä yli että 5 mil­joo­nan kom­pen­saa­to yrit­tä­jien kiin­teis­töis­tä ei joten­kin onnis­tui­si, jos tämä nyt sii­tä on kiinni.

    Ja edel­leen­kin, mä en ymmär­rä miten se yrit­tä­jien huo­li että ei voi inves­toi­da kos­ka ei ole tie­toa tule­vai­suu­des­ta rat­ke­aa, se on ihan päi­vän­sel­vää että kaa­voi­tus­pai­ne tuol­la sijain­nil­la ei aina­kaan vähe­ne ja tähän palat­ta­neen yleis­kaa­van yhtey­des­sä. Kysy­mys ei ole sii­tä pitää­kö kau­pun­gis­sa olla teol­li­suus­tont­te­ja, pitää, vaan sii­tä mis­se ne ovat. En näe oikein mitään tar­vet­ta muut­taa vaik­ka­pa Tat­ta­ri­suon tai Vuo­saa­ren sata­ma­na teol­li­suusa­luei­den käyt­tö­tar­koi­tus­ta sano­taan nyt vaik­ka 30 vuo­den täh­täi­mel­lä, mut­ta nää aivan kan­ta­kau­pun­gin lähel­lä ole­vat teol­li­suusa­lu­eet eli Vii­kin­ran­ta, Hert­to­nie­mi ja Pitä­jän­mä­ki on aivan eri asia.

    Ja mikä sii­nä on että toi­mi­ti­la ei voi sijai­ta ihan kort­te­li­ra­ken­tees­sa? Ihan nii­tä samo­ja varas­to­ja, auto­huol­ta­moi­ta ja ties mitä on jo siel­lä. Joten­kin esim. se Met­ro-Auto pär­jää Nel­jän­nel­le lin­jal­la­kin http://goo.gl/maps/ciEEt

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Antti,
    Tap­pio yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­le oli PALJON yli vii­si mil­joo­naa euroa.

    Kyl­lä; esi­tys­lis­ta­kes­kus­te­lun yhtey­des­sä tämä tuo­tiin esil­le, samoin se että lail­li­sia ja tas­a­puo­li­sia rat­kai­su­ja ei ollut tie­dos­sa. Löy­tyi­kö nyt täl­lä välin joku lail­li­nen ja koh­tuul­li­nen rat­kai­su, vai yrit­tä­jät vain kär­si­kööt tap­piot ja yhteis­kun­ta ottaa voiton? 

    Toi­saal­ta, täl­lai­nen “rat­kai­su” riit­tä­vän monel­le pien­teol­li­suusa­lu­eel­le kiel­tä­mät­tä toi­si lisää tonttimaata.

    1. Oli­si koh­tuul­lis­ta lait­taa vuo­kra­so­pi­muk­siin pykä­lä, jon­ka mukaan vuo­kra­so­pi­muk­sen päät­tyes­sä kau­pun­gin tuli­si lunas­taa kiin­teis­töt. Takau­tu­vas­ti sel­lais­ta pykä­lää on han­ka­la teh­dä juris­tin kestävästi.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    K. Uokka
    Kor­keat asuin­ta­lot ovat Hel­sin­gis­sä käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mia, kos­ka pysä­köin­tiä ei pys­ty­tä jär­jes­tä­mään. Kuusi­tois­ta­ker­rok­si­sen talon alle pitäi­si lait­taa kuusi ker­ros­ta pysäköintitilaa. 

    Ihan vaan var­mis­taak­se­ni, eli siis jos joku suos­tui­si sem­mo­sen raken­ta­maan, samoil­la (parkkipaikka-)spekseillä, niin muu­ta vas­tus­tus­ta ei olisi?

    Täy­tyy tun­nus­taa että en tie­dä raken­ta­mi­sen hin­taa. Mut­ta mitä enem­män tont­ti­maas­ta on pulaa, sitä jär­ke­väm­pää on kas­va­mi­nen korkeussuunnassa.

  21. Ant­sa:

    Kukaan ei vuo­kraa 10 neliön toi­mi­ti­laa alka­val­le pie­ny­rit­tä­jäl­le. Sekä Mic­ro­soft että Apple ovat molem­mat syn­ty­neet autotallissa. –
    Tat­ta­ri­suo halu­taan hävit­tää Mal­min len­to­ken­tän asuin­ra­ken­ta­mi­sen myötä.Kaikki maa­poh­ja halu­taan asun­noik­si, kos­ka se on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vin­ta – lyhyel­lä tähtäyksellä. 

    Nyt taas vähän keu­lii. Kaik­ki kun­nia Mal­min ja tat­ta­ri­suon roma­reil­le ja nyrk­ki­pa­joil­le, mut­ta jos näis­tä uuden ajan yri­tys­hau­to­mois­ta ei ole kol­meen­kym­me­neen vuo­teen tul­lut muu­ta kuin auton ovia ja akku­ja, niin var­mas­ti voi­daan tode­ta tämän pii­laak­son jou­ta­van vähän kau­em­mak­si. Herä­teos­tok­sil­la kukaan tus­kin käy auto­pur­kaa­mol­la, joten täl­lais­ta toi­min­taa voi ihan hyvin olla kehä kol­mo­sen lähelläkin. 

    Onhan noi­ta yri­tys­hau­to­moi­ta, HIIT­tiä ja sosi­aa­lis­ta hubia- ja var­si­nai­ses­ti toi­mis­to­ti­las­ta ei hel­sin­gis­sä ole puu­tet­ta. Pitä­jän­mäes­sä on vie­lä­kin koko­naan vuo­kraa­mat­ta Sibe­lius-Aka­te­mian enti­nen, val­ta­va toimitalo. 

    Samaan aikaan elin­kei­no­toi­min­ta suun­tau­tuu eri­lai­seen hoi­va- ja pal­ve­lu­tuo­tan­toon, joka mak­se­taan vero­va­roil­la. Käsi sydä­mel­lä, mikä osuus omis­ta tulois­tan­ne tulee tulon­siir­toi­na yhteiskunnalta. 

    Jaa, vai­kea sanoa. Työs­ken­te­len NGO-orga­ni­saa­tios­sa, väit­täi­sin että las­ku­ta­vas­ta riip­puen 0–100%. Vaik­ka vetu­rei­den raken­nus oli mies­ten hom­maa ja rau­ta­kou­rat Tat­ta­ril­la tekee mies­ten töi­tä, on pal­ve­lu­tuo­tan­non arvo sil­ti noin kym­men­ker­tai­nen ras­kaa­seen teol­li­suu­teen. Yhteis­kun­ta nyt siir­tyy pois vetu­rei­den raken­ta­mi­ses­ta kos­ka Neu­vos­to­liit­to kaa­tui ja muut tekee ne hal­vem­mal­la. Pape­ri­teol­li­suu­den ilta­rus­kon luu­li­si herät­tä­neen ihmi­set sii­hen että jos­kus toi­mia­lan dyna­mii­kan muu­tok­seen voi myös rae­goi­da muul­la lail­la kuin sub­ven­toi­mal­la niin perkeleesti. 

    Kun vie­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun asu­mis­ta sub­ven­toi­daan yhä useam­mal­le kan­sa­lai­sel­le, on yhtä­lö talous- ja elin­kei­no­po­liit­ti­ses­ti mahdoton. 

    Nojoo, sil­tä se saat­taa tun­tua jos esit­tää siä­si­ses­ti ris­ti­rii­tai­sia mie­li­pi­tei­tä. Kun se että sub­ven­tios­ta pääs­täi­siin eroon tar­koit­taa että asun­to­ja tar­vit­tai­siin lisää ja nii­tä pitäi­si kaa­voit­taa enem­män. Joka taas ei onnis­tu, kos­ka Tat­ta­ril­la toi­mii euroo­pan pii­laak­so ja yri­tys­hau­to­mo jota ei saa… eiku joo. 

    Hel­sin­gin elin­kei­noe­lä­mä ei otta­nut mitään havait­ta­vaa hit­tiä sii­tä, että Vuo­saa­ren sata­man tiel­tä puret­tiin toi­nen vas­taa­va piilaakso. 

    En voi kuin ihme­tel­lä esi­mer­kik­si Töö­lön­lah­den toi­mis­to­ra­ken­ta­mis­ta täl­lä het­kel­lä. Ovat­ko päät­tä­jäm­me idioot­te­ja? Mik­sei tätä rata­pi­haa raken­ne­ta van­han Firenzen peri­aat­teel­la? Baa­nan jat­ko­na sil­ta Kai­sa­nie­meen – Pon­te Vecc­hio. Koko alue mat­kai­lun ehdoil­la kii­na­lai­sil­le vuo­dek­si 2050. 

    Täs­tä ei voi olla enem­pää samaa miel­tä. Töö­lön­lah­den täyt­tä­mi­nen (ja vie­lä­pä ark­ki­teh­to­ni­ses­ti todel­la rumil­la) pää­kont­to­reil­la on jotain niin idioot­ti­mais­ta että ei voi edes oikein ymmär­tää, pal­jon­ko­han käh­mi­mis­tä ja dii­lai­lua tän läpi mene­mi­seen on tarvittu?

  22. Tuo­mas S.: Kaik­ki kun­nia Mal­min ja tat­ta­ri­suon roma­reil­le ja nyrk­ki­pa­joil­le, mut­ta jos näis­tä uuden ajan yri­tys­hau­to­mois­ta ei ole kol­meen­kym­me­neen vuo­teen tul­lut muu­ta kuin auton ovia ja akku­ja, niin var­mas­ti voi­daan tode­ta tämän pii­laak­son jou­ta­van vähän kau­em­mak­si. Herä­teos­tok­sil­la kukaan tus­kin käy auto­pur­kaa­mol­la, joten täl­lais­ta toi­min­taa voi ihan hyvin olla kehä kol­mo­sen lähelläkin. 

    Minä olen kyl­lä teh­nyt Tat­ta­ri­suol­la ihan herä­teos­tok­sia­kin. Kai­ken kaik­ki­aan kyse on kui­ten­kin vähän saman­lai­ses­ta asias­ta kuin Valt­te­ri-kirp­pu­to­ri Val­li­las­sa: mah­tuu­ko kau­pun­kiin eri­lais­ta, eri­lais­ten ihmis­ten mie­les­tä tar­peel­lis­ta toi­min­taa, vai mak­si­moi­daan­ko joka ton­tin tuot­to tyy­lik­kään lasi­sel­la kont­to­ri­ra­ken­ta­mi­sel­la? Ja onko rytei­kön ja rata­pi­han sii­voa­mi­nen toi­mis­to­jen tiel­tä Töö­lön­lah­den suol­la joten­kin idioot­ti­mai­sem­paa kuin sama sii­voa­mi­nen Tattarisuolla?

  23. Pek­ka Tai­pa­le: Minä olen kyl­lä teh­nyt Tat­ta­ri­suol­la ihan herä­teos­tok­sia­kin. Kai­ken kaik­ki­aan kyse on kui­ten­kin vähän saman­lai­ses­ta asias­ta kuin Valt­te­ri-kirp­pu­to­ri Val­li­las­sa: mah­tuu­ko kau­pun­kiin eri­lais­ta, eri­lais­ten ihmis­ten mie­les­tä tar­peel­lis­ta toi­min­taa, vai mak­si­moi­daan­ko joka ton­tin tuot­to tyy­lik­kään lasi­sel­la konttorirakentamisella?

    Pitää muis­taa, että mel­ko pie­nel­lä alu­eel­la asuu nyky­ään noin mil­joo­na ihmis­tä. Lisäk­si yhteis­kun­ta on sijoit­ta­nut mer­kit­tä­viä sum­mia alu­een tehok­kaa­seen infra­struk­tuu­riin. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta tulee siis toi­sin kuin har­vaan asu­tul­la maa­seu­dul­la vähän miet­tiä, sopii­ko joku pie­nen pii­rin suh­teet­to­mas­ti tilaa vie­vä puu­has­te­lu kes­kel­le täl­lais­ta aluet­ta, vai oli­si­ko se syy­tä siir­tää hie­man kauemmas.

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä on Mal­min len­to­kent­tä, jol­la on vähem­män käyt­tä­jiä kuin sitä kier­tä­väl­lä puru­ra­dal­la. Vaik­ka puru­ra­dan vie­mä maa-ala on mur­to-osa ken­tän pinta-alasta.

  24. Tuo­mas S:

    Vaik­ka vetu­rei­den raken­nus oli mies­ten hom­maa ja rau­ta­kou­rat Tat­ta­ril­la tekee mies­ten töi­tä, on pal­ve­lu­tuo­tan­non arvo sil­ti noin kym­men­ker­tai­nen ras­kaa­seen teol­li­suu­teen. Yhteis­kun­ta nyt siir­tyy pois vetu­rei­den raken­ta­mi­ses­ta kos­ka Neu­vos­to­liit­to kaa­tui ja muut tekee ne hal­vem­mal­la.

    Pal­ve­lui­den ja teol­li­suu­den vas­tak­kai­na­set­te­lu on epä­re­hel­lis­tä, molem­pia tar­vi­taan. Eten­kin kun puhu­taan pal­ve­lui­den vien­nis­tä useim­mi­ten unoh­de­taan, että Suo­men kal­tai­sen yhteis­kun­nan pal­ve­lu­vien­nis­tä val­tao­sa liit­tyy teollisuuteen.
    Ja jon­kun on pak­ko gene­roi­da vien­ti­tu­lo­ja niin pal­jon, että aina valit­ta­van lat­tea juo­van “luo­van luo­kan” Ipa­dit, Ipho­net ja kau­ko­mat­ko­jen kero­sii­nit saa­daan maksettua.

    Vetu­ri/­neu­vos­to­liit­to-kom­ment­ti­si meni muu­ten koh­tuul­li­ses­ti met­sään. Vetu­ri­teol­li­suus ei Suo­mes­sa pääs­syt 1970-luvun jäl­keen kehit­ty­mään, kos­ka säh­kö­ve­tu­rit pää­tet­tiin kaup­pa­po­liit­ti­sis­ta syis­tä ostaa Neu­vos­to­lii­tos­ta, emme siis suin­kaan menet­tä­neet vetu­ri­vien­tiä Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen takia.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­sä käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mia, kos­ka pysä­köin­tiä ei pys­ty­tä järjestämään.

    Vois­ko ne kan­ta­kau­pun­gin nor­mit tuo­da myös jokai­sen juna-ase­man lähel­le 400 met­rin säteel­le (tai edes lähem­mäs) — kun sii­hen 400m etäi­syy­teen vedo­ten on se kevyem­män vaa­ti­muk­sen 1‑alue nyt mää­ri­tel­ty? Tas­a­puo­li­nen koh­te­lu jne. Tai uto­pias­sa, jos samai­sel­la 400m säteel­lä oli­si työ­paik­kao­ma­va­rai­suus edes teo­rias­sa, ja hyper­mar­ket­ti, niin siel­tä­hän ei tar­vit­si­si pois­tua rai­teis­ta riippumatta 🙂

  26. Koti-isä: pie­nen pii­rin suh­teet­to­mas­ti tilaa vie­vä puu­has­te­lu keskelle 

    Kanat­taa muu­ten varoa täl­lais­ten tun­ne­kuo­hus­sa argu­men­toi­tu­jen vähät­te­le­vien tuo­mioi­den antamista. 

    Voi nimit­täin olla vaa­ra­na että ne tule­vat jos­kus takai­sin, mut­ta kos­ke­vat­kin sil­lä ker­taa nii­tä itsel­le tär­kei­tä asioita. 

    Jot­ka ihan var­mas­ti ovat jon­kun toi­sen mie­les­tä arvo­ton­ta puu­has­te­lua. Eikä itsel­lä ole sil­loin enää sii­hen mitään vas­taan väittämistä.

  27. Val­ta­kun­nal­li­sis­ta aluei­den­käyt­tö­ta­voit­teis­ta löy­ty­vät perus­te­lut niin tii­viil­le raken­ta­mi­sel­le kuin viher­ver­kos­toil­le­kin. Meri-Ras­ti­las­sa oli­si mah­dol­lis­ta löy­tää rat­kai­su, joka toteut­tai­si molempia. 

    Tek­nii­kan toh­to­ri Mat­ti Kuro­nen haas­taa väi­tök­ses­sään perin­tei­sen tavan suun­ni­tel­la asui­na­luei­ta. Hän on kehit­tä­nyt ns. 4P-mal­lin Public-Pri­va­te-People- Part­ners­hip-mal­lin. Täs­sä mal­lis­sa jul­ki­nen, ykis­tyi­nen ja asuk­kaat kehit­tä­vät asui­na­luei­ta yhdes­sä, kukin omis­ta tavoitteistaan.
    4P-mal­lis­sa on kyse koko­nais­val­tai­ses­ta alue­ke­hi­tyk­ses­tä. Hän väit­tää, että kaik­ki hyö­ty­vät mikä­li kaa­voit­ta­jat, raken­nus­yri­tyk­set ja asuk­kaat työs­ken­te­le­vät yhdes­sä. Kump­pa­nuu­den kaut­ta voi­daan paran­taa esi­mer­kik­si alu­een eko­lo­gis­ta kes­tä­vyyt­tä. 4P-kump­pa­nuus edel­lyt­tää uuden­lais­ta avoim­muut­ta, joka vaa­tii, että ollaan val­mii­ta kes­kus­te­le­maan asiois­ta eikä heti lyö­dä lukk­koon kaikkea.
    Tek­nii­kan toh­to­ri Mat­ti Kuro­nen on näh­nyt käy­tän­nön työs­sä, että 4P-mal­lil­la on mah­dol­li­suus muut­taa alue­suun­nit­te­lua parem­paan suuntaan

  28. Vetu­rei­den suh­teen teh­tiin ihan oikea pää­tös. Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa oli telak­ka­teol­li­suus. Vetu­rit eivät iki­nä oli­si tuo­neet niin pal­jon työ­tä ja rahaa kuin eri­kois­lai­vat, lähin­nä jään­mur­ta­jat ja lois­to­ris­tei­li­jät. Jos jotain pitää itkeä, niin lähin­nä jenk­kien pää­tös­tä tuho­ta sukel­lus­pal­lo­jen raken­ta­mi­nen. Sii­nä tuhot­tiin eri­kois­osaa­mis­ta todel­la paljon.

    Mitä nopeam­min saat­te sata­mat pois kes­kus­tas­ta sen parem­pi. Itseä­ni etoo joka Tal­lin­nan reis­sul­la madel­la pit­kin Hel­sin­gin ahtai­ta katu­ja mat­kal­la länsisatamaan.

  29. tpyy­luo­ma: Kysy­mys ei ole sii­tä pitää­kö kau­pun­gis­sa olla teol­li­suus­tont­te­ja, pitää, vaan sii­tä mis­se ne ovat. 

    No jos nyt sai­si sen yhden kun­nol­li­sen pk-teol­li­suus­kes­kit­ty­män jon­ka pysy­vyys seu­raa­van vii­den­kym­me­nen vuo­den ajan on riit­tä­vän uskot­ta­vaa niin tämä ongel­ma rat­ke­ai­si kuin itses­tään. Esi­mer­kik­si Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een pk-yri­tyk­set eivät elä umpios­sa, ei siel­tä voi yksin muut­taa johon­kin kehän­var­ren pel­to­ta­loon kau­as kaikesta.

    Eli jos kau­pun­gil­la oli­si tar­jo­ta jos­sain koh­tuul­li­nen vuo­kra, riit­tä­vä koko jot­ta ali­hank­ki­jat, toi­mit­ta­jat ja muut sidos­ryh­mät ovat lähel­lä sekä kun­nol­li­nen jul­ki­nen ja kumi­pyö­rä­lo­gis­tiik­ka, saa­tai­siin nykyi­set asuin­käyt­töön sovel­tu­vat pk-teol­li­suusa­lu­eet tyh­jik­si vähäl­lä kitinällä.

  30. Mik­ko Säre­lä:
    Hel­sin­gis­sä on tapa­na teh­dä sel­lai­sia tont­te­ja, että vain pari­suur­ta raken­nut­ta­jaa voi yli­pää­tän­sä tar­jo­ta niis­tä. Mitä jos kokeil­tai­siin surut­ta sitä että pil­ko­taan ton­tit yhden rap­pu­käy­tä­vän kokoi­sik­si koko­nai­suuk­sik­si. Kuusi­ker­rok­si­ses­sa talos­sa on sil­loin noin 1500–1800 ker­ros­ne­liö­met­riä (k‑m2), mikä sitoo pää­omia vain muu­ta­man mil­joo­nan ver­ran raken­ta­mi­sen aika­na. Tähän löy­tyy rah­kei­ta jo kes­ki­suu­rel­ta rakennusyritykseltä. 

    Hel­sin­ki­läi­nen rat­kai­su on se, että yhden ton­tin raken­nusoi­keus on vähin­tään 5000 k‑m2 ja vaa­dit­tu pää­oma pit­käl­le tois­ta­kym­men­tä miljoonaa. 

    Voi­tai­siin ehkä hou­ku­tel­la Hel­sin­kiin sitä kilpailua.

    Sanoi­sin, että aja­tus on suo­ras­taan kai­ken esi­val­lan vastainen.

  31. pek­ka:
    Tuo­mas S:

    Pal­ve­lui­den ja teol­li­suu­den vas­tak­kai­na­set­te­lu on epä­re­hel­lis­tä, molem­pia tar­vi­taan. Eten­kin kun puhu­taan pal­ve­lui­den vien­nis­tä useim­mi­ten unoh­de­taan, että Suo­men kal­tai­sen yhteis­kun­nan pal­ve­lu­vien­nis­tä val­tao­sa liit­tyy teollisuuteen.
    Ja jon­kun on pak­ko gene­roi­da vien­ti­tu­lo­ja niin pal­jon, että aina valit­ta­van lat­tea juo­van “luo­van luo­kan” Ipa­dit, Ipho­net ja kau­ko­mat­ko­jen kero­sii­nit saa­daan maksettua.

    Vetu­ri/­neu­vos­to­liit­to-kom­ment­ti­si meni muu­ten koh­tuul­li­ses­ti met­sään. Vetu­ri­teol­li­suus ei Suo­mes­sa pääs­syt 1970-luvun jäl­keen kehit­ty­mään, kos­ka säh­kö­ve­tu­rit pää­tet­tiin kaup­pa­po­liit­ti­sis­ta syis­tä ostaa Neu­vos­to­lii­tos­ta, emme siis suin­kaan menet­tä­neet vetu­ri­vien­tiä Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen takia.

    Vaa­tii hei­man tar­ken­nus­ta. Tosi­aan VR:n isot sähö­kve­tu­rit tilat­tiin N‑liitosta jos­kus 1968. Toi­nen puo­li asias­ta oli, että NL:n vien­ti Suo­men oli lähin­nä raa­ka-ainei­ta, ja bila­te­raa­li­kau­pa­sa vas­taa­va mää­rä suo­ma­lai­sia tuot­tei­ta vie­tiin neuk­kui­hin. Hyväl­lä voi­tol­la muu­ten. Tun­tui myös duu­na­rin plak­ka­ris­sa, vaik­ka silä sei­kal­la ei lie­ne mer­ki­tys­tä tämän pals­tan lukijoille.

    Pai­kal­lis­lii­ken­teen säh­kö­ju­nat teh­tiin Val­me­tin teh­tail­la. — Uudet tai­taa toi­mit­taa tämä kuu­lui­sa Bom­bar­dier. En ole tar­kis­ta­nut, kun kirk­ko­num­me­lai­se­na saan naut­tia alkuperäiskalustosta.

    Olen jon­kin­verr­na käy­nyt enti­sen Neu­vos­to­lii­ton alu­eel­la. Hotel­leis­sa olin aika mones­ta his­sis­tä luke­vi­na­ni KOHE.

  32. spot­tu: Eli jos kau­pun­gil­la oli­si tar­jo­ta jos­sain koh­tuul­li­nen vuo­kra, riit­tä­vä koko jot­ta ali­hank­ki­jat, toi­mit­ta­jat ja muut sidos­ryh­mät ovat lähel­lä sekä kun­nol­li­nen jul­ki­nen ja kumi­pyö­rä­lo­gis­tiik­ka, saa­tai­siin nykyi­set asuin­käyt­töön sovel­tu­vat pk-teol­li­suusa­lu­eet tyh­jik­si vähäl­lä kitinällä.

    Ongel­ma oli­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa rat­kais­ta, jos pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si yhtä kau­pun­gia. Kyl­lä tääl­lä tont­tia löytyy.

  33. Ylen verk­ko­si­vu­jen uuti­ses­ta hah­mot­tuu, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to on teet­tä­nyt Meri-Ras­ti­las­ta ulko­puo­li­sen arvion joi­tain vuosia
    sit­ten. Uuti­ses­ta saa käsi­tyk­sen, että arvio oli var­sin myönteinen.

    Toki uuti­ses­ta sel­vi­ää sekin, että kau­pun­gin­osan ima­goa halu­taan korottaa.

    Minus­ta ulkoi­lu­puis­to on Meri-Ras­ti­lan ima­gol­le kes­kei­nen seik­ka. Lisäk­si se on mer­kit­tä­vä asuk­kai­den hyvin­voin­nil­le. Met­sä­alu­een arvoa lisää noin 400 met­rin pitui­nen mui­nais­ran­ta, jos­ta osa jäi­si raken­ta­mi­sen jal­koi­hin, jos kau­pun­gin suun­ni­tel­ma toteutettaisiin. 

    Olen sitä miel­tä, että var­sin myön­tei­sen kau­pun­gin­osan vah­vuuk­sis­ta kan­nat­taa pitää kiin­ni. Meri-Ras­ti­las­sa on mah­dol­lis­ta raken­taa niin, että tär­keä luon­toa­lue säilyy.

    Mikä nos­tai­si Meri-Ras­ti­lan ima­goa parem­min kuin uuden­lai­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, jos­sa aluet­ta kehi­tet­täi­siin vah­vuuk­sien­sa poh­jal­ta yhteis­työs­sä asuk­kai­den ja mui­den osal­lis­ten kanssa?

  34. Tor­nia ei täl­lä pää­tök­sel­lä vie­lä tule. Sen pitää läpäis­tä ensin kau­pun­gin­hal­li­tus ja sit­ten vie­lä valtuusto.

    Hesa­ris­sa uuti­soi­tiin, että naa­pu­ri­ton­tin kort­te­lin suun­ni­tel­ma sopii hie­nos­ti “kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan hyväk­sy­män” tor­ni­ho­tel­lin vie­reen… Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen kom­bi­naa­tio naa­pu­riin tulee — hotel­li, toi­mis­to­ta­lo ja ATT:n asuin­ta­lot. Hotel­li­tar­jon­taa Jät­kä­saa­reen tun­tuu aina­kin tule­van runsaasti.

  35. Sep­po Hon­ka­nen:

    Mais­tui­si­ko tämä Han­na-Lee­nal­le? Entä demareille?Kokoomukselle se on var­maan­kin lii­an mie­toa, heil­le pitää teräs­tyk­sek­si sekoit­taa män­nis­tön­kerk­kä­uu­tet­ta rantametsästä. 

    Sepol­le: Muis­tat var­maan­kin, että olem­me käy­neet tämän kes­kus­te­lun jo toi­sel­la foo­ru­mil­la. Tie­dät siis, että minun vas­tus­tuk­se­ni koh­dis­tuu ainoas­taan luon­toa­lueil­le raken­ta­mi­seen. En ole abso­lu­tis­ti ja monen­lai­set cock­tai­lit käyvät. 

    Ehdot­ta­mas­ta­si sekoi­tuk­ses­ta jät­täi­sin kui­ten­kin jää­kuu­tion pois, sil­lä se loh­kai­si­si palan met­sän reu­nas­ta ja tuhoai­si “mato­mäen”. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa oli SLL:n kou­lu­met­sä­hank­kee­seen liit­ty­vä jut­tu Meri-Ras­ti­lan kou­lun oppi­lais­ta las­ke­mas­sa mäkeä juu­ri samal­la kohdalla.

  36. Liit­tyen ket­jun ensim­mäi­seen kom­ment­tii­ni, tämän päi­vän uuti­ses­ta Sil­ja Sere­na­den vii­väs­ty­nees­tä saa­pu­mi­ses­ta Ete­lä­sa­ta­maan sat­tui sil­mään mai­nin­ta: “Kus­taan­mie­kan sal­mi on vain noin 35 met­riä kapea, ja esi­mer­kik­si Sil­ja Sere­na­de –alus on 31,5 met­riä leveä.”
    Täs­tä syys­tä lai­va teki monen tun­nin len­kin odo­tel­len tuu­len tyyntymistä.
    Sit­ten kun seu­raa­vat lai­vat ovat taas entis­tä isom­pia, lou­hi­taan­ko lisää kiveä Kus­taan­mie­kas­ta — näin toki on ennen­kin teh­ty — vai voi­tai­siin­ko tode­ta, että nykyi­set­kin auto­lau­tat ovat lii­an iso­ja pie­neen satamaan…

  37. Vie­lä sii­hen väit­tee­seen, että Meri-Ras­ti­lan asuk­kaat hyl­käi­si­vät tii­vis­tä­mis­ra­ken­ta­mi­sen, jos KSV:n osay­leis­kaa­vaeh­do­tus hylät­täi­siin. Jos näin toi­mi­sim­me, ottai­sim­me erit­täin suu­ren ris­kin, sil­lä mikään ei estäi­si vir­ka­mie­hiä otta­maan met­sään raken­ta­mis­ta heti uudel­leen esille.

    Pro Meri-Ras­ti­la on tosis­saan esit­tä­mäs­sä tii­vis­tä­mis­ra­ken­ta­mis­ta, mikä näkyy sii­nä­kin, että kesäl­lä aloim­me val­mis­tel­la demo­kra­tia­pi­lot­ti­ha­ke­mus­ta työ­ryh­mäl­lä, jol­la oli monen­lais­ta osaa­mis­ta. Teks­tiä laa­ti­mas­sa oli mm. ark­ki­teh­ti ja juris­ti. Hake­muk­sem­me on luet­ta­vis­sa täältä:

    http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/

    Ehdo­tam­me siis, että OURCi­ty-tyyp­pi­nen pro­ses­si työ­pa­joi­neen pyö­räy­tet­täi­siin uudel­leen, mut­ta täl­lä ker­taa tii­viis­sä yhteis­työs­sä KSV:n kans­sa. Näin Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­voi­tuk­seen saa­tai­siin aitoa vuorovaikutteisuutta.

    Jos nykyi­nen ehdo­tus run­no­taan läpi, tulee ole­ma­ton vuo­ro­vai­ku­tus ja vuo­ro­vai­ku­tus­ra­por­tin tar­koi­tus­ha­kui­set vas­ti­neet ole­maan yksi vali­tus­pe­rus­teis­ta. KSV näyt­tää läh­te­neen sii­tä, ettei­vät päät­tä­jät ehdi pereh­tyä asi­aan eivät­kä näin ollen huo­maa vas­ti­neis­sa ole­via vir­heel­li­siä tie­to­ja (jois­ta yhte­nä esi­merk­ki­nä OURCi­tyn park­ki­paik­koi­hin liit­ty­vä väite).

    1. Minä en epäil­lyt asuk­kai­den vetäy­syt­mis­tä tii­vis­tys­hank­keis­ta, vaan muo­toi­lin esi­tyk­se­ni niin, että se kumo­aa joi­den­kin tois­ten epäi­lyt. Esi­tyk­se­ni tar­koit­ti suun­nil­leen sitä, mitä Han­ne-Lee­na Yli­nen sanoi. laa­di­taan tii­vis­tys­kaa­va yhteis­työs­sä asuk­kai­den kans­sa tavoit­tee­na sama asu­kas­mää­rä, jnka kau­pun­gin suun­ni­tel­ma tarjoaa.

Vastaa käyttäjälle Matti Kinnunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.