Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 27.11.2012

Asun­to­ja Tuo­marinkylän kar­tanon pelloille?

Tämä ei ole listal­la, mut­ta toivoisin siitä ker­rot­ta­van lau­takun­nalle. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on esil­lä Tuo­marinkylän kar­tanon kaa­va, jos­ta apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilä esit­tää rajat­tavak­si ulos 33 hehtaaria pel­toa osoitet­tavak­si asun­to­tuotan­toon tuhan­nelle asun­nolle. Olisi kohtu­ullista, että asi­as­ta ker­rot­taisi­in myös lau­takun­nalle ilmoi­tusasioiden yhtey­dessä, kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenet kysyvät kuitenkin lau­takun­nan jäse­niltä asiasta.

Min­ul­la noiden pel­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ei olisi listal­la ihan pääl­lim­mäisenä. Tämä on joka tapauk­ses­sa sitä autokaupunkia, jos­sa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so on kehnoa. Keskit­täisin rak­en­tamista enem­män Kehä I:n sisäpuolelle. Tuol­la Viik­in­ran­nas­sa erim­ielisyytemme ovat samaa suu­ru­us­lu­okkaa mut­ta siis niin päin, että vihreät halu­a­vat enem­män asun­to­ja. Jos Pent­tilän esit­tämä alue ote­taan asun­to­tuotan­toon, asun­to­ja edes pitäisi mah­tua selvästi enem­män. Van­haa Tuusu­lanti­etä voisi myös siirtää moot­tori­tien kylkeen.

Tiedok­si kaikille lehtimiehille, jot­ka huomisaa­mu­na soit­ta­vat ja halu­a­vat kan­taa Pent­tilän esi­tyk­seen. Ennen kuin sanon oman kan­tani, halu­at toki tietää, mitä esitetään.

Viik­in­ran­nan ase­makaa­van muutosluonnos

(Pöy­dältä)

Esitän palautet­tavak­si siten, että asun­to­ja alueelle saadaan selvästi enemmän.

Malmin Tul­livuoren­tien eteläisen alueen asemakaava

(Pöy­dältä)

Tämä nyt var­maankin pitää päästää eteen­päin, mut­ta vähän ihme­tyt­tää, kan­nat­taako tuonne rak­en­taa ker­rostalo­ja, kun pysäköin­nin takia tehokku­us ei juuri lisään­ny pien­taloi­hin verrattuna.

Jätkäsaaren torni­hotel­li

(Pöy­dältä)

Aion äänestää tässä tyhjää, kos­ka oikea paik­ka han­kkeen tarpeel­lisu­u­den arvioin­ti­in on kaupung­in­hal­li­tus. Kaupunkiku­va oli parem­pi ilman tätä hotellia.

Kuninkaan­tam­men etelärin­teen kaava 

Isot peri­aat­teel­liset kysymyk­set ratkaisti­in jo alueen keskus­tan kaavas­sa. Tänne on tarkoi­tus polka­ista viiden tuhan­nen asukkaan asuinalue, mod­erni lähiö.

Kaa­va määrää raken­nus­ma­te­ri­aa­lik­si puun. Raken­nus­te­ol­lisu­us on arvostel­lut sitä voimakkaasti. Hei­dän mielestään ei ole peruste­lu­ta määrätä raken­nuk­sen runk­oa raken­net­tavak­si puus­ta. Puun ja betonin yhdis­telemisel­lä saadaan sen mukaan paras tulos. Esit­telijä perustelee puu­ta ilmastopoli­ti­ikalla. Jos murskaa­va vas­taväitet­tä ei ilmaan­nu, olen esit­telijän kannalla.

Maunulas­sa maltill­i­nen tiivistyskaava

Yhteisk­oulu saa laa­jen­tua 2000 ker­rosneliöl­lä. Uut­ta asun­toalaa tulee 5800 ker­rosneliötä eli run­saat sata asukasta. 

Tässä voi olla jotain uut­ta: ”Kaa­vatyön aikana on neu­votel­tu yksi­tyisen toim­i­jan kanssa, joka olisi kiin­nos­tunut toteut­ta­maan ton­tille Kehit­tyvä ker­rosta­lo-han­kkeena uuden­laisen ker­rospi­hat­alo­ratkaisun, jos­sa yhdessä ker­rokses­sa on kak­si isoa per­hea­sun­toa isoine terasseineen.”

Vuosaaren Meri-Rasti­lan osayleiskaavaehdotus

Se on tääl­lä taas. Alueesta ei tehdä auto­ton­ta, vaik­ka tuos­ta havain­neku­vas­ta voisi niin luulla.

Vihreät vas­tus­ta­vat tätä han­ket­ta. On toki järkevää sijoit­taa asun­to­ja lähelle metroase­maa. Asukkail­ta on kuitenkin tul­lut mie­lenki­in­toinen vas­tae­hdo­tus: tiivis­tetään ole­mas­sa ole­vaa, hyvin väljää ker­rostaloaluet­ta ja jätetään puis­to koske­mat­ta. Näin saadaan yhtä paljon raken­nusalaa. En ker­takaikkises­ti ymmär­rä, mik­si asukkaiden tarkoik­seen ei tar­tu­ta – tai edes tutki­ta, ovatko asukkaat tosi­asi­as­sa sen takana. Aika vaikea on puis­ton tuhoamista perustel­la senkään takia, että huo­mat­ta­va määrä maa­ta metroase­man vier­essä on uhrat­tu asun­to­vaunu­jen säi­ly­tyk­seen. Niis­sähän on pyörät.

Viras­to tor­juu asukkaiden esi­tyk­sen sil­lä perus­teel­la, ettei vuokra-asun­to­jen lomaan saa­da toteutetuk­si omis­tusasun­to­ja ja että pysäköin­ti tulee tiivi­is­sä kaavas­sa liian kalli­ik­si. Tämän voisi siis vään­tää niinkin, että Meri-Rasti­lan ranta­puis­to uhrataan pysäköinnille.

Viras­to myös esit­tää nerokkaan idean: toteutetaan molem­mat! Näin ei voi tehdä. Jos asukkaat tar­joutu­vat hyväksymään pienem­män pahan, tätä ei voi palki­ta sil­lä, että saat­te hyväksyä sekä pienem­män, että isom­man pahan. Täl­lainen menet­te­ly muis­tet­taisi­in pitkään, eikä mitään vas­taan­tu­lo­ja ei jatkos­sa tulisi.

Kan­nat­taa muis­taa, miten Meri-Rasti­lan alueesta tuli niin vuokra-asun­to­val­tainen. Demar­it halu­si­vat aikanaan rak­en­taa koko Vuosaa­reen 60 pros­ent­tia sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Vihreät tekivät kokoomuk­sen kanssa sopimuk­sen, että tätä pros­ent­tia alen­netaan ja vas­taa­va määrä vuokra-asun­to­ja oste­taan van­has­ta kan­nas­ta. (Tästä alkoi Helsin­gin asun­to­hank­in­ta Oy:n nousu.) Sit­ten tuli 90-luvun  lama. Kokoomuk­sen johta­ma kiin­teistölau­takun­ta ajat­teli enem­män raken­nusy­htiöi­den men­estys­tä kuin sosi­aal­ista tas­apain­oa, ja muut­ti melkein kaik­ki omis­tusasun­to­ton­tit Vuosaa­res­sa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tonteiksi.

83 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 27.11.2012”

  1. Hienoa jos Viik­in­ran­nan kaa­va saataisi­in palautettua.

    En muista ehdot­tiko joku tätä jo edel­lisen esi­tys­lis­tan kom­menteis­sa, mut­ta voitaisi­inko pien­te­ol­lisu­us­tont­tien ongel­man ratkaista tar­joa­mal­la ton­tin­vuokraa­jille lunastusoikeutta?

    Alue kaavoitet­taisi­in asuin­ton­teik­si ja nykyiset ton­tin­vuokraa­jat saisi­vat lunas­taa ton­tit mar­gin­aalis­es­ti markki­na-arvoa edullisem­min. Voisi­vat sit­ten itse harki­ta kan­nat­taako ton­tille tehdä asuin­ta­lo vai pitää nykyi­nen 2‑kerroksinen teol­lisu­us­raken­nus paikoil­laan. Ne jot­ka eivät lunas­tu­soikeut­ta käyt­täisi, irtisanottaisiin.

  2. Raken­netaan pien­talo­mat­toa pel­loille auto­jen varaan, koske­ma­ton­ta met­sää tuho­taan turhaan nukku­malähiön takia, yksi korkea talo tuhoaa kaupunkiku­vaa, mut­ta neliök­ilo­me­tre­it­täin saa rak­en­taa betonilähiötä van­han kan­takaupun­gin jat­keek­si, ja kukaan ei sano arkkite­htu­urista mitään. 

    Mitähän jos KSV luovut­taisi kaupun­ki-osan nimestään? Inno-Suo­mi var­maan innovoi sille parem­man nimen. Mik­si Pent­tilä ei sano motarei­den bule­vardis­oimis­es­ta mitään, vaan jatkaa kaupun­gin levit­tämistä? Onko edes kysyt­ty? Vihreil­lä vaali­teemo­hin näh­den paljon tehtävää, kun tämä menee näin vikasuuntaan. 

    Tehkää betonilähiöi­den sijaan pikku­por­var­il­lisia ker­rostalo­ja, niin pikku­por­var­it jät­tävät pel­lot rauhaan. Mik­si Kalasa­ta­man alkuko­rt­telit ovat laadul­taan heikom­pia, kuin se tiil­i­taloko­rt­teli, jos­sa KSV sijait­see? Mik­si vuo­den 1930 tienoil­la val­tu­us­to ja suun­nit­teli­jat sai­vat aikaan niin paljon parem­paa? Mik­si fir­mat vie ja val­tu­ute­tut vikisee?

  3. Onnis­tunut kaavoitus on eduk­si sekä yksit­täiselle asuinalueelle että koko kaupungille. Meri-Rasti­las­sa toimi­va pitkän tähtäi­men ratkaisu säästäisi ulkoilupuis­ton, joka on alueen keskeisin paik­ka, ja suun­taisi lisärak­en­tamisen seu­tua eheyt­täväl­lä taval­la toisin.

    Muu­ta­ma perustelu seuraavassa:

    1) Met­sä tukee monin tavoin asukkaiden ter­veyt­tä ja hyv­in­voin­tia. Lisäk­si läheinen virk­istysalue pitää yllä asukkaiden ter­veyt­tä taval­la, joka ennal­taehkäisee eriarvoistumista.

    2) Tieto lähilu­on­non merk­i­tyk­ses­tä ihmis­ten hyv­in­voin­nille kas­vaa ja ilmaston
    läm­pen­e­m­i­nen korostaa viher­aluei­den painoarvoa.

    3) Toimi­va ratkaisu koko Helsingille olisi tiivi­in kaupun­gin ja sen lomas­sa kulke­van viherverkos­ton yhdistelmä.

    4) Pitkäl­lä tähtäimel­lä met­sä tor­juu ilmas­ton­muu­tos­ta ja sen hait­to­ja, kuten tulvia.

    Laa­jem­mas­sa kuvas­sa Helsinki­in tarvi­taan uuden­lainen joukkoli­iken­ner­atkaisu, joka
    helpot­taa kulkemista eri suun­ti­in pääkaupunkiseudul­la. Itä-Helsin­gin kannal­ta uusien
    liiken­ner­atkaisu­jen tarvet­ta korostaa myös metron kap­a­siteetin rajal­lisu­us, kun siir­ry­tään lyhy­isi­in juni­in ja asum­ista tulee radan­var­teen paljon lisää.

  4. Jok­eri 2 var­rel­la Tuo­marinkylässä luon­tevin raken­nu­s­paik­ka on Van­han Tuusu­lantien län­sipuolel­la ole­va melumet­sä, kun Tuusu­lan­väylä joka tapauk­ses­sa katkaisee Keskus­puis­ton siinä. Sil­loin kun Jok­eri 2 suun­nitelti­in, esitet­ti­in myös aja­tus että sen ja Van­han Tuusu­lantien voisi siirtää Tuusu­lan­väylän viereen ja gryn­da­ta sen
    tiepo­h­jan sekä met­sää. Ei kiin­nos­tanut ketään.

    Seu­raavak­si paras paik­ka rak­en­taa on Van­han Tuusu­lantien itäpuoli san­o­taan nyt vaik­ka 50 — 100 metrin syvyy­del­lä, maise­mallis­es­ti ja Tuo­marinkar­tanon virk­istyskäytön kannal­ta se on vähem­män tärkeä. Jok­eri 2 ajaa vier­estä. No siihen päätet­ti­in tehdä Vint­tikoirakeskus, pysäköintialueineen.

    Sen tulean vint­tikoira­landin takana Jok­eri 2 kat­soen on pel­lon­pätkä nimeltä Uusipel­to, joka nyt äkkiseltään on jo Tuo­marinkar­tanon arvokkaan miljöön kannal­ta ongel­malli­nen raken­nusko­hde. Ja siis mah­dol­lisim­man kaukana Jok­eri 2 pysäk­istä. Ja tämä halu­taan rak­en­taa peräti aluete­hokku­udel­la 0,3, eli ei sinne tulisi edes juuri asuntoja.

    Voisiko nyt aloit­taa vaik­ka siitä että jok­e­rien var­sien tiivistämi­nen tarkoit­taa että raken­netaan kyseis­ten jok­e­rien varteen?

  5. Tämän blo­gin tek­sti kiteyt­tää hyvin Meri-Rasti­lan osayleiskaavoituk­seen liit­tyvät kuviot. Kiitok­set vihreille asukkaille osoite­tus­ta tues­ta. Muis­timme kiit­tää myös vaaleis­sa, sil­lä alueemme erot­tui vaa­likar­tal­la vihreän värisenä merkik­si siitä, että Vihreä Liit­to oli kun­nal­lis­vaalien suosi­tu­in puolue Meri-Rastilassa.

    Osmon blogi­in lisäisin vielä sen ver­ran, että vaik­ka Meri-Rasti­laan 90-luvul­la tulikin taval­lista enem­män vuokra-asun­to­ja, 2000-luvul­la tänne on raken­net­tu ja kaavoitet­tu läh­es pelkästään kovan rahan aluei­ta. Nyt ranto­ja kiertää jo raken­net­tu­jen ja vas­ta kaavoitet­tu­jen pien­taloaluei­den kehä — Ram­sin­ran­nat I, II ja III. Näistä tosin Ram­sin­ran­ta I:nkin rak­en­t­a­mi­nen on vielä kesken, vaik­ka alueen piti valmis­tua vuon­na 2005. Jos nyky­istä met­säaluet­takin vielä naker­ret­taisi­in, alka­isi paikalli­nen eri­ar­vois­tu­misen kehä olla valmiina.

    Pro Meri-Rasti­la on hak­enut alueelle osal­lis­ta­van kaupunkisu­un­nit­telun demokra­ti­a­hanket­ta. Hake­muk­semme löy­tyy täältä:

    http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/

    Lopuk­si siteer­aan pätkän Anu Sil­fver­ber­gin Helsin­gin Sanomien Nyt-liit­teeseen (23.11.2012) kir­joit­ta­mas­ta kolumnista:

    “Poli­ti­soin­ti ja poli­tikoin­ti ovat saa­neet negati­ivisen klan­gin: ne ovat sano­ja, joi­ta poli­ti­ikas­ta käytetään sil­loin, kun se koetaan väärän­laisek­si. Mut­ta eikö poli­ti­soin­ti tarkalleen ottaen tarkoi­ta, että tehdään näkyväk­si jonkin asian poli­it­tisu­us, ja poli­tikoin­ti puolestaan sitä, että tehdään politiikkaa?

    Epäpoli­ti­soin­ti sen sijaan on sana, jos­ta voisi enem­män puhua. Se tarkoit­taa, että esitetään väistämät­töminä asi­at, jot­ka ovat oikeasti val­in­to­jen seurausta.”

  6. Todel­la hyvä kan­ta Meri-Rasti­lan kaavaan! Asia on juuri niin kuin Soin­in­vaara kir­joit­taa. Siihen ei ole mitään lisättävää.

    Nihkeyt­tä rak­en­taa Tuo­marinkar­tanon pel­loille kum­mak­sun. Eikös juuri pel­loille kan­nat­taisi rak­en­taa, jot­ta virk­istyk­selle ja luon­nolle arvokkaam­mat met­sä- ja ranta-alueet säi­ly­i­sivät? Tuo­marinkar­tanon laa­joille pel­loille voisi rak­en­taa ker­rostaloalueen ja tor­ni­talo­ja. Silti kaupun­gin asukas­tavoitet­ta tulee tark­istaa reip­paasti alaspäin, kos­ka muuten siihen eivät mitkään alueet riitä.

  7. LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Rasti­lan osayleiskaavas­sa Meri-Rasti­lan rantamet­sään on suun­nitel­tu asuinko­rt­telei­ta 2000 asukkaalle. Alue on korkea kallio­har­janne, jos­sa sijait­see mm. Litori­nameren ranta­muo­dostel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­sässä on asukkaiden ahk­erasti käyt­tämiä ulkoil­ure­it­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­nitel­mat perus­tu­vat van­hen­tuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisi­vat rantamet­sän pohjoisosan kallioi­neen ja rantoi­neen. Vuosaaren asukkaat vas­tus­ta­vat yksis­sä tuumin met­sän hävit­tämistä, se olisi myös täysin vas­toin ilmastopoli­ti­ikan tavoitteita. 

    Metroase­man ympäristön tiivistämi­nen on sinän­sä perustel­tua ja kestävän kehit­tämisen mukaista, se kos­kee kaikkia van­ho­ja asemia Mel­lun­mäestä Kulosaa­reen. Rasti­las­sa sen voi kuitenkin tehdä kaata­mat­ta mon­taakaan puu­ta, suuri osa asuinko­rt­teleista on mah­dol­lista sijoit­taa nykyisen asun­to­vaunualueen paikalle. Rasti­lan kar­tano ympäristöi­neen ja viere­inen rantamet­sä voidaan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vaunualue on raken­net­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Leir­in­tä on mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä metroase­man vier­essä. Alueel­la on varsi­naista toim­intaa muu­ta­mana kesäkuukaut­e­na, suurim­man osan vuot­ta se palvelee asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­tys­tä. Leir­in­täalueen nykysi­jain­ti on epä­tarkoituk­sen­mukainen, alue on jäänyt korkean Rasti­lankallion kort­telin ja raskaasti liiken­nöi­dyn Vuo­tien väli­in. Vuosaaren asukkaat eivät itse hyödy aida­tus­ta leir­in­täalueesta mil­lään tavalla. 

    Toimin­nal­lis­es­ti ja kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti asun­to­vaunualue on joutomaata.

    Sesonki­aikaan leiri­nalueen kap­a­siteet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­lisu­ut­ta ole. Sekä koti­mainen, että ulko­mainen asun­to­vaunumatkailu tulee lähivu­osi­na lisään­tymään voimakkaasti suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle. Leir­in­täalue joudu­taan joka tapauk­ses­sa joidenkin vuosien päästä siirtämään väl­jem­pi­in maisemiin.

    Liikun­tavi­ras­to saat­taa pitää nyky­istä sijain­tia hyvänä kun kesä­tur­is­tit pää­sevät metrol­la keskus­taan. Kuitenkin oleel­lisem­paa on tuhan­nen uuden asukkaan päivit­täiset työ- ja asioin­ti­matkat. Paradok­saalis­es­ti juuri metroase­man läheisyys, joka on etu leir­in­täalueen asi­akkaille, on juuri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siirtää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tävis­sä esim. Öster­sun­domin liitos­alueelta jonne ollaan suun­nit­tele­mas­sa yleiskaavaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sinne on suun­nitel­tu myös vene­sa­tamia, uimaran­to­ja ja ranta­puis­to­ja, Talosaa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­dessä on ihanteelli­nen paik­ka leir­in­täalueelle. Liityn­täli­ikenne Itäkeskuk­seen on help­po jär­jestää. Sitä pait­si kar­avaa­narit ja per­heet liikku­vat yleen­sä – autolla!

    Leir­in­täalueen nykyi­nen tont­ti on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja toim­intaa hoitaa Liikun­tavi­ras­to. Siir­to on kaupun­gin omas­sa päätös­val­las­sa. Maapo­h­jan tuo­tol­la on mah­dol­lista kat­taa uuden leir­in­täalueen perustamiskustannukset.. 

    Riip­puen ker­rosko­rkeuk­sista Kaup­Sun vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mas­sa on mah­dol­lista sijoit­taa 1800–2200 asukas­ta alle 500 m:n jalankulkuetäisyy­den päähän metroase­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m). Radan pohjois­puolelle, pääasi­as­sa asun­to­vaunualueelle mah­tuu n. 1000 asukas­ta. Metro­radan kupeeseen ehdote­taan 1–2 tor­ni­taloa (n. 16 krs) Rasti­lan maamerkik­si ja Vuosaaren ”kaupung­in­por­tik­si”. Ostoskeskuk­sen ympäristöä ja Meri-Rasti­lan kaupunki­raken­net­ta on tiivis­tet­ty maltillisesti.

    Leir­in­täalueen siirtämi­nen olisi ns. WIN-WIN-WIN — ratkaisu, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­sivät; Meri-Rasti­lan asukkaat saisi­vat pitää lähimet­sän­sä, retkeil­i­jät saisi­vat parem­man laa­jem­man merelli­nen sijain­nin ja tarvit­ta­va lisäk­er­rosala voidaan sijoit­taa metroase­man viereen .

    Kaik­ki kolme, leir­in­täalue, uudet asuinko­rt­telit ja met­sä eivät saman metroase­man viereen mah­du. Jos voi vali­ta uhrataanko metroase­man ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimet­sä Meri-Rasti­las­ta, vai asun­to­vaunu­jen parkkipaik­ka ja muu­ta­ma lau­tamök­ki leir­in­täalueelta, vas­taus pitäisi olla itses­tään selvä. Leir­in­täalueen voi aina siirtää ja perus­taa muualle, ker­ran kaadet­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa koskaan takaisin. 

    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työryh­mä, VUOSAARI

    PS.
    Lehti­ti­eto­jen mukaan (mm. Helsin­gin Uutiset 21.11. kts. net­tiver­sio), Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to etsii uudelle leir­in­täalueelle sijain­tia Öster­sun­domista. Mah­taako lau­takun­ta olla tästä tietoinen?

    Rasti­lan leir­in­täalueelta joudu­taan sesonki­aikaan jatku­vasti kään­nyt­tämään kar­avaanare­i­ta por­til­ta. Kah­den eril­lisen leir­in­täalueen pyörit­tämi­nen ei kuitenkaan ole tarkoituk­sen­mukaista, pelkästään henkilöstöku­lutkin oli­si­vat kaksinker­taiset. Nykyi­nenkään alue ei pyöri omil­laan, vaan mökkien uusimiset joudu­taan rahoit­ta­maan kaupun­gin budjetista.

    Poli­itikko­jen tulisi ottaa Rasti­lan kaavoituk­ses­sa aloite käsi­in­sä, Ksv ei siihen näköjään itse pysty. Lau­takun­nan tulisi ottaa aikalisä, ja selvit­tää per­in­po­hjin leir­in­täalueen siirtämisen kus­tan­nuk­set ja hyödyt, ennen kuin kaavoitus­ta jatketaan. 

    Ksv ei ole edes pyytänyt Liikun­tavi­ras­tol­ta minkään­laista lausun­toa kaavapros­essin mis­sään vaiheessa.

  8. Vielä noista Tuo­marinkar­tanon pel­loista ja tarkem­min sen liiken­ner­atkais­us­ta. Eikös joukkoli­ikenne hoi­tu­isi kätevästi liityn­täli­iken­teenä Puk­in­mäen rautatieasemalta?

    Van­taan­joen var­ret tulee kuitenkin jät­tää rak­en­ta­mat­ta samoin kuin pel­to­ja ympäröivät metsäalueet.

    Lisää raken­nus­maa­ta olisi myös Hal­tialan kar­tanon pel­loil­la — sama pätee myös sinne, että met­sät ja Van­taan­joen var­si on jätet­tävä rauhaan.

  9. Osmon kan­nan­otot Meri-Rasti­laa koskien oli­vat osu­via. Alueel­la asu­vana halu­an vielä lisäk­si tuo­da esille seuraavaa:

    Suun­nitel­maa rak­en­taa omis­tusasun­to­ja Meri-Rasti­lan rantamet­sään on yritet­ty myy­dä sil­lä, että ne vähen­täi­sivät seg­re­gaa­tio­ta. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton suun­nitel­man mukainen rak­en­t­a­mi­nen ei kuitenkaan aut­taisi asi­as­sa, kos­ka KSV:n suun­nitel­mas­sa luo­taisi­in muus­ta Meri-Rasti­las­ta eril­lisi­nen saareke. Jos seg­re­gaa­tio­ta halut­taisi­in oikeasti tor­jua, omis­tusasun­to­ja tulisi rak­en­taa vuokrat­alo­jen sekaan, ei kauas niistä.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton suun­nitel­mas­sa teesken­nel­lään, että siinä on otet­tu Meri-Ras­t­ian met­sän luon­toar­vot huomioon. Siinä on kuitenkin otet­tu huomioon vain ns. muinais­ran­ta, ei mui­ta luon­toaluei­ta. Met­sässä on kuitenkin arvokkai­ta suoaluei­ta ja puro­ja, joiden ekolo­giaan vaikut­taisi todel­la paljon, jos niiden val­uma-alueelle raken­net­taisi­in, mitä KSV:n suun­nitel­man mukainen rak­en­t­a­mi­nen merk­it­sisi. Koko Meri-Rasti­lan met­sän etelään ja län­teen viet­tävä val­uma-alue tulisi jät­tää rauhaan, jot­ta met­sän suoalueet ja purot eivät kuiv­uisi. Vain aivan Vuo­tien var­teen, sen eteläpuolelle, voitaisi­in rak­en­taa jokin tien suun­tainen yksit­täi­nen toimis­toraken­nus melues­teek­si, joka rauhoit­taisi Meri-Rasti­lan met­sää Vuotieltä kan­tau­tu­val­ta liiken­nemelul­ta. Se paran­taisi met­sän pohjoisosan arvoa ulkoilualueena.

    Itse olen sen kan­nal­la, että Meri-Rasti­lan ja Rasti­lan rak­en­tamises­sa tulisi yhdis­tää OurCi­ty-suun­nitel­ma ja ns. Kaup­su-suun­nitel­ma. Rasti­lan leir­in­täalueen parkkipaik­ka tulisi rak­en­taa sit­ten, kun leir­in­täalue on siir­ret­ty muu­ualle. En pidä järkevänä tämän­hetk­istä tilan­net­ta, että leir­in­täalue vie kallista ja logis­tis­es­ti arvokas­ta maa­ta Rasti­lan metroase­man läheisyy­destä. Yhdis­tämäl­lä OurCi­ty suun­nitel­ma ja Kaup­su-suun­nitel­ma, Meri-Rasti­lan täy­den­nys­rak­en­tamista voitaisi­in hie­man keven­tää, kun osa uusista asun­noista voitaisi­in sijoit­taa myöhem­min Rasti­lan leir­in­täalueen parkkipaikalle. Samal­la itse Rasti­lan kar­tanoa ja sen väl­itön­tä ympäristöä tulisi kohdel­la pieteetillä.

    Vuosaa­res­sa asuu täl­lä het­kel­lä läh­es 38 000 asukas­ta. On nurinkurista, että aluet­ta koske­vis­sa päätök­sis­sä Vuosaare­lai­sista mielip­iteistä ei ole välitetty. 

    Maakun­takaavas­sa Meri-Rasti­lan met­sä on merkit­ty viher­alueek­si. On vähin­täänkin erikoista, että kaupun­ki on kävelemässä maakun­takaa­van yli, vaik­ka rak­en­tamiselle on esitet­ty vaihtoehtojakin.

  10. Meri-Rasti­la on mie­lenki­in­toinen kaavoitustesti: Onko mah­dol­lista kehit­tää kaupunkia uudel­la taval­la yhdessä asukkaiden ja muiden osal­lis­ten kanssa?

    Nyky­isin Helsin­ki on jo niin suuri, että kukaan ei voi tun­tea kaikkien aluei­den eri­ty­ispi­irteitä. Asukkaiden osaami­nen kotiseudus­taan on hyvä saa­da enem­män kaupunkisu­un­nit­telun avuksi.

    Kaupunkisu­un­nit­telua on mah­dol­lista uud­is­taa niin, että suuret päälin­jat ja paikallis­tun­te­mus kohtaavat.

  11. Aiheel­lis­es­ti on ihme­tel­ty, mitä virkaa koko Jok­er­i2-liiken­nehankkeel­la on, kun reitin var­rel­la on paljon har­vaana­sut­tu­ja tai asumat­to­mia aluei­ta kuten Palo­heinä, Torp­par­in­mä­ki, Keskus­puis­to ja Tuo­marinkylän pellot. 

    Vas­taus kysymyk­seen saati­in kaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilältä, joka ilmoit­ti että Palo­heinän virk­istysalueille pitäisi rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka täl­lainen joukkoli­iken­neväylä tässä nyt sopi­vasti sat­tuu kulkemaan.

  12. “Asun­to­ja Tuo­marinkylän kar­tanon pelloille?

    Tämä ei ole listal­la, mut­ta toivoisin siitä ker­rot­ta­van lau­takun­nalle. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on esil­lä Tuo­marinkylän kar­tanon kaa­va, jos­ta apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilä esit­tää rajat­tavak­si ulos 33 hehtaaria pel­toa osoitet­tavak­si asun­to­tuotan­toon tuhan­nelle asunnolle”

    Onhna tämä “Asun­to­ja sun­not­tomille!” jalo aate.

    Muis­tanko väärin? Eikä tuos­sa muu­tA­ma vuosi sit­ten osa Sipoos­ta liitet­ty Helsinki­in juuris en vuoksi,e ttä kaupuni sai­is lisää rakennsukeloista maa­ta. Tuo­marinkylän pel­lot ovat yksi maise­male­ment­ti. Ehkä juuri sitä väljyyt­tä, jota tekevät Helsin­gin houkuttelevaksi.

    Niin. Ulko­maalaisvierait­temme sight­see­ing kohtei­ta ovat ovat mm. Helsin­gin Pitäjän kirkko, Puu-Käpylä ja Tem­pelilaukion kirkko.

    1. Markku,
      Öster­sun­domi­in mah­tuu parhaim­mil­laan vaivaiset 70 000 asukas­ta, tuskin sitäkään. Puut­tuu 330 000. Tämä kohde on kuitenkin mitoituk­seltaan pateet­ti­nen. Noin pienen asun­tomäärän vuok­si ei oikein kan­na­ta uhra­ta noin paljon maata.

  13. Havain­neku­vas­sa, joka on ilmaku­vaan tehty, näkyy kar­mai­se­val­la taval­la mitä Meri-Rasti­lan rantamet­sän rak­en­tamises­sa menetet­täisi­in. Heti sil­lan pieleen on fan­ti­soitu kolmikul­mainen talo. Sen takana näkyy ker­rostaloblokkien muo­dosta­ma kaari, joka sulk­isi sisään­sä muinais­ran­takivikon. Jos kuvit­telee kolmion ja ker­rostalokaaren pois, on nykytilanteessa.

    Vuosaaren sil­lan vier­estä avau­tuu Var­tiokylän­lah­den rantaa pitkin mitat­en kilo­metrin pitu­inen ja puolen kilo­metrin levyi­nen met­säalue. Sen luon­toar­vot on tutkit­tu ja rikkaik­si havait­tu. Sen jäl­keen on Ram­sinkan­nas, jon­ka takana Ram­sin­nie­mi. Niemessä on huviloi­ta ja luon­non­suo­jelu­alue. Se on siis har­vaan raken­net­tu ja paljolti vihervyöhykettä.

    Niemen takana on Ram­sin­sal­mi, sen jäl­keen Var­tiosaari, sit­ten Reposal­mi, sit­ten Laa­jasa­lo. Kuvas­sa Ram­sin­nie­mi ja Var­tiosaari ovat pil­ven var­jos­sa ja näyt­tävät saar­il­ta molem­mat. Laa­jasa­lon asu­tus­ta ei näin kaukaa ote­tus­sa kuvas­sa huomaa.

    Ram­sin­niemen rantamet­sä on siis osa vihervyöhyket­tä, jon­ka arvo kas­vaa vuosi vuodelta ja vuosikym­men vuosikymmeneltä, koko pääkaupunkiseudun kannal­ta. Tot­ta kai sen lisäk­si mitä se merk­it­see lisärak­en­tamisel­la ahdis­te­tu­ille vuosaare­laisille jo nyt. Tämä luon­tokei­das ja ulkoilu­alue on metro­matkan päässä pian Espoos­ta asti tuleville!

    Olisi hyvin lyhyt­näköistä uhra­ta Meri-Rasti­lan rantamet­sä hor­ju­van talousti­lanteen ja nyky­hetken epä­var­mo­jen kasvuen­nustei­den, kaupun­gin kvar­taalilaskelmien tai suurten raken­nuskon­glom­er­aat­tien ympäristölle välin­pitämät­tömien intressien takia.

  14. Meri-Rasti­las­sa voidaan tutkia vielä kom­pro­missien kom­pro­mis­si. Sijoite­taan ajatel­tu lisäk­er­rosala kolmelle alueelle: yksi osa tiivistäen nykyraken­net­ta, yksi osa met­sän itäre­unaan ja yksi osa leir­in­täalueen ase­man­puoleiseen reunaan. Jos tehdään korkeina pis­te­taloina ja pysäköin­ti keskitetään yhteen ase­man­vier­i­laitok­seen, syn­tyy kohtu­ulli­nen lisärakenne.

    Tuo­marinkylän kar­tanon tien­oville tulisi saa­da lisä-asu­tus­ta. Se on Jok­eri 2:n ja tule­van seudullisen säteet­täisen runk­olin­jan leikkausko­hdas­sa. Jut­tu pitää suun­nitel­la tarkasti niin, että samal­la syn­tyy joukko­liken­nekaupungille omi­naista mijöötä. 

    Pidän tuo­ta kul­makun­taa poten­ti­aalise­na metroase­man paikkana — lento­kent­tämetro pyyhkäi­sisi siinä pin­nas­sa kohti Hyrylää. Aja­tus ei kuitenkaan — ihmeel­listä kyl­lä — ole saavut­tanut laa­jaa yksimielistä rin­ta­maa rak­en­taa kestävää kaupunki­raken­net­ta seudun keskeisim­mälle vyöhyk­keelle. Tätä tulemme vielä katumaan.

  15. Osmo,

    Ehdotan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­seen sel­l­aista päätöse­hdo­tus­ta, että asia palaute­taan kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toon valmis­teltavak­si siltä poh­jal­ta, että rantamet­sä säi­lytetään ja asia valmis­tel­laan molem­pi­en vai­h­toe­hto­su­un­nitelmien poh­jal­ta uudelleen.

  16. Kyl­lähän Öster­sun­domi­in mah­tuu paljon enem­män kuin 70000 jos raken­netaan kaupunkia. Helsinkiläiset halu­aa vis­si­in olla maalaisia vaik­ka esi­in­tyvät niin kaupunkilaisina.

  17. Hyvä kan­nan­ot­to Meri-Rasti­lan län­sir­an­taan liit­tyen! Kyl­lä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton ja päät­täjien täy­tyy olla valmi­ita aidosti kuule­maan asukkaiden kan­nan­ot­to­ja. Val­lal­la on ikävästi ollut sel­l­ainen ten­denssi, että suun­nit­teli­jat ovat ikäänkuin kiveen hakan­neet rak­en­tamis­su­un­nitel­mat, eivätkä ole niistä valmi­ita luop­umaan, vaik­ka järkiperäiset argu­men­tit puolta­vat hienon met­säalueen säi­lyt­tämistä mm. paljon par­jatun Meri-Rasti­lan imagon kohot­ta­jana. Raken­nusuhan alla ole­va met­sä on upein­ta, mitä alueel­la on!

  18. Sep­po Honka­nen:
    Metroase­man ympäristön tiivistämi­nen on sinän­sä perustel­tua ja kestävän kehit­tämisen mukaista 

    Metro­radan ja Retkeil­i­jänkadun välis­sä on edelleen rak­en­ta­mat­to­mia toimistotontteja. 

    Valmi­ina on yksi ain­oa toimis­to­ta­lo ja senkin vier­essä parkkipaikat maantasossa. 

    Metroase­man vier­essä on jois­sain kuvis­sa ollut varaus tornille johon kai piti tul­la hotelli.

    Mik­si näitä mah­dol­lisuuk­sia metroase­man välit­tömän ympäristön tiivistämisek­si ei käytetä ensin? Suun­nitel­mat ja kaa­va on valmiina.

  19. “Viras­to tor­juu asukkaiden esi­tyk­sen sil­lä perus­teel­la, ettei vuokra-asun­to­jen lomaan saa­da toteutetuk­si omis­tusasun­to­ja ja että pysäköin­ti tulee tiivi­is­sä kaavas­sa liian kalli­ik­si. Tämän voisi siis vään­tää niinkin, että Meri-Rasti­lan ranta­puis­to uhrataan pysäköinnille.”

    Parkkipaikkoi­hin liit­tyvään kri­ti­ikki­in OURCi­ty-arkkite­hdeil­lä (esim. Tris­tan Hugh­es) olisi vas­taus valmi­ina. On harmil­lista, että vai­h­toe­htois­t­enkin suun­nitelmien esit­te­lyn hoita­vat virkamiehet, jol­loin ongelmik­si nos­te­taan asioi­ta, joi­hin ratkaisu olisi olemassa. 

    Vuorovaiku­tus­ra­port­ti antaa asioista hel­posti väärän kuvan, kos­ka siinä vas­tataan ker­ral­la eri taho­jen esit­tämi­in kom­ment­tei­hin. Raport­ti on luon­teeltaan sel­l­ainen, että se antaa joka asi­as­sa viimeisen sanan KSV:lle. “Vuorovaiku­tus” on siis laitet­ta­va lain­aus­merkkei­hin, kos­ka keskustele­vu­us puut­tuu täysin.

  20. Muu­ta­ma päivä sit­ten tuli taas kier­ret­tyä Malmin lentoase­ma pyöräl­lä. Yhtään ain­ut­ta lentokonet­ta en koko aikana näh­nyt, yksi helikopteri pör­räsi lähel­lä ken­tän pin­taa. Nyt kun Tuo­marinkylän kar­tanon maalais­maise­maa ollaan uhraa­mas­sa pien­taloille (tois­taisek­si onnek­si pelkästään moot­tori­tien vier­estä), ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si ihmeessä meil­lä pitää olla keskel­lä pääkaupunkia täl­lainen val­ta­va asfalt­tikent­tä muu­ta­man päris­telijän iloksi?

    Jos kent­tä raken­netaan vieri viereen pien­talo­ja, vähe­nee alueen melun määräkin vain entis­es­tään. Liityn­täli­iken­teen Malmin risteysase­malle hoitaa jo tänäkin päivänä suju­vasti bus­sil­in­ja 76 A/B. Kent­tää kiertävä lenkkipolku met­siköi­neen tulee toki säi­lyt­tää, sil­lä on moninker­tais­es­ti käyt­täjiä aidat­tuun kent­tään verrattuna.

  21. Kuninkaan­tam­men runk­o­rak­en­teisi­in peräänku­lu­tit murskaavia vasta-argumenttejä.

    Kysy­isin vas­taavasti mihin perus­tuu esit­telijän kan­ta siitä että puu on var­masti beto­nia parem­pi rakenne koko kiin­teistön elinkaaren kannalta. 

    Betonin merkit­tävä aines on sement­ti jon­ka valmis­t­a­mi­nen kieltämät­tä vaatii energiaa. 

    Kiin­teistön elinkaaren ajalle las­ket­tuna hiil­i­jalan­jäl­jen saa kuitenkin näi­den kah­den mate­ri­aalin välil­lä las­ket­tua sel­l­aisek­si kuin asiantun­ti­ja halu­aa. Käyt­tö ja ylläpi­to ener­gianku­lu­tuksi­neen ja kor­jauksi­neen tas­apain­oit­taa tilan­net­ta, erot ovat marginaalisia.

    Murskaa­va argu­ment­ti­ni liit­tyy puu­rak­en­tei­den tuo­ta­ton­tekni­ikan vaki­in­tu­mat­to­muu­teen Suomessa.

    Seu­raavak­si alkaa älämölö kun urakoit­si­joiden tar­jouk­sis­sa on las­ket­tu riskipeli­v­araa itselle vieraisi­in rak­en­teisi­in liit­tyvien vas­tu­iden johdosta.
    Vakavasti otet­tavia toim­i­joi­ta ei ole riit­tävästi täl­laisen asun­tomäärän rak­en­ta­jik­si, joten hin­nat nousevat. 

    Ja artisti mak­saa ehdotankin että Helsin­ki kaavoit­taa jatkos­sa kaik­ki alueet puu­runk­oisik­si niin tulisi aito intres­si urakoit­si­joille kehit­tää tuotantotekniikkaa.

    Pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä 2–5 %:n yli­hin­ta investoin­tikus­tan­nuk­sis­sa betoni­in näh­den putoaa.

    Kun tämä on han­skat­tu voisitte tehdä lin­jauk­sen teräs­runk­o­jen kaavoituk­ses­ta niin saadaan sekin ero pienem­mäk­si. Teräk­sen kanssa kan­nat­taa olla tarkana ajoituk­sen suh­teen, Kiinan tarpeet heilut­telee maailmanmarkkinahintoja.

  22. Erk­ki Haa­panie­mi:
    Havain­neku­vas­sa, joka on ilmaku­vaan tehty, näkyy kar­mai­se­val­la taval­la mitä Meri-Rasti­lan rantamet­sän rak­en­tamises­sa menetet­täisi­in. Heti sil­lan pieleen on fan­ti­soitu kolmikul­mainen talo. Sen takana näkyy ker­rostaloblokkien muo­dosta­ma kaari, joka sulk­isi sisään­sä muinaisrantakivikon. 

    Vaivaako KSV:tä laisku­us vai met­sälähiö­tau­ti, mut­ta mik­si tämä ja Viik­in­ran­ta on täytet­ty muu­ta­mal­la jät­timäisel­lä ker­rostalol­la inhimil­lisem­män, pienem­män mit­takaa­van sijaan. Vai onko kuun­ntel­tu gryn­derei­den toivei­ta hie­man liian “herkäl­lä korvalla”.

    Blo­gin pitäjä osaa ehkä ker­toa kyseenalais­te­taanko lau­takun­nas­sa kaavoitet­tu­jen tont­tien mas­soi­tus­ta vai luote­taanko aina KSV:n osaamiseen/-mat­to­muu­teen? Kaupunkiku­val­lis­es­ti mas­soituk­sel­la voi olla isokin merkitys.

  23. “Viras­to myös esit­tää nerokkaan idean: toteutetaan molem­mat! Näin ei voi tehdä.”

    Muis­taako Ode nyt ollenkaan niitä seu­raavaa 400 000 helsinkiläistä? Ne tule­vat tarvit­se­maan molem­mat. Ja vielä val­tavasti lisää. Mik­si muuten tiivistämi­nen ja uusien asuinaluei­den rak­en­t­a­mi­nen metroasemien ympäristöön on vihreää poli­ti­ikkaa, mut­ta Meri-Rasti­las­sa sitä onkin alueen Nim­by­jen kuulem­i­nen tule­vien asukkaiden yli?

  24. Sep­po Vep­säläi­nen: Meri-Rasti­las­sa voidaan tutkia vielä kom­pro­missien kompromissi.

    Kaup­Sun suun­nitel­ma ei ole kom­pro­missien kom­pro­mis­si, se ei ole kom­pro­mis­si ensinkään. 

    Se on kombinaatio.

    Ehdo­tamme raken­net­tavak­si Meri-Rasti­lan rantamet­sän pohjois­pään, joka sijait­see Vuo­tien melu­alueel­la. Sinne sopii pitkäno­mainen toimis­to­ta­lo tai sivukäytäväa­suin­ta­lo, joka suo­jaa muu­ta met­sää melulta. 

    Ksv on sijoit­tanut sinne kolmion­muo­toisen hal­jen­neen pyra­midin, liekö Raja­jär­ven sar­gofa­gia varten.

    Asun­to­vaunualueelle mah­tuu tiivi­isi­in puoli­umpiko­rt­telei­hin 35 000 k‑m2 omis­tusasun­to­ja tai sekako­rt­telei­ta, pysäköin­ti metron vier­essä on tietenkin kellarissa.

    Maamerkki­tornien pysäköin­ti samoin, mitään eril­listä laitos­ta ei tarvi­ta. Metron vier­essä jo on kam­mot­ta­va mon­steri, se pitää peittää.

    Meri-Rasti­lan uud­isko­rt­telei­den pysäköin­ti on ainakin osit­tain hoidet­tavis­sa pysäköin­ti­taloil­la, yksi sel­l­ainen sopisi Fokka­torin parkkipaikan paikalle.

    Kaup­sun luon­nos ei valitet­tavasti ole verkos­sa kuten Ksv:n tai Ourcityn.
    Sen voi kuitenkin tila­ta “pien­tä mak­sua” vas­taan osoit­teesta ram.ses@hotmail.fi

  25. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Metro­radan ja Retkeil­i­jänkadun välis­sä on edelleen rak­en­ta­mat­to­mia toimistotontteja.

    Valmi­ina on yksi ain­oa toimis­to­ta­lo ja senkin vier­essä parkkipaikat maantasossa. 

    Se yksikin, Avaran talo on liikaa. Se on tyly esimerk­ki siitä, mihin Retkeil­i­jänkadun kaa­van toteut­ta­mi­nen johtaisi. 

    4–6‑kerroksiset talot tuli­si­vat suo­raan Rasti­lankallion etelään aukeav­ien asun­to­jen parveke­sivu­jen eteen, ne veisivät niiltä näköalat ja auringon.

    Retkeil­i­jänkadun ton­tit tulisi muut­taa 1–2 ker­roksisik­si pysäköin­ti- tai työpaikkatonteiksi.

    Retkeil­i­jänkadun kort­telei­ta ker­rostalo­rak­en­tamiseen ei kai­va­ta, jos Rasti­lan metroase­man ympäristön täy­den­nys­rak­en­tamista suun­nitel­laan Kaup­Sun, Ksv:n ja Ourci­tyn kom­bi­naa­tion pohjalta.

    Jalankulkuetäisyy­delle metrol­ta mah­tu­isi 2000 asukas­ta, joka on Ksl:n muinoin aset­ta­ma tavoite. Mis­tä luku 2000 sit­ten juon­tuu, onkin mie­lenki­in­toinen kysymys?

  26. Metropolix kir­joit­ti:
    “Mik­si muuten tiivistämi­nen ja uusien asuinaluei­den rak­en­t­a­mi­nen metroasemien ympäristöön on vihreää poli­ti­ikkaa, mut­ta Meri-Rasti­las­sa sitä onkin alueen Nim­by­jen kuulem­i­nen tule­vien asukkaiden yli?”

    Ai jaha, eli ole­mas­sa ole­via asukkai­ta ei tarvitse ottaa Metropolix­in mielestä huomioon! Eli vain kuvitel­lut tule­vat asukkaat ovat merkit­täviä. Ja nykyiset asukkaatko muka ovat nim­byjä? Luon­toaluei­ta voi puo­lus­taa riip­pumat­ta siitä, ovatko ne oma­l­la takapi­hal­la. Itsekin hert­toniemeläisenä halu­an myös, että Meri-Rasti­lan luon­to säi­lyy. Eli se nim­by-käsit­teestä — sitä käytetään nyky­isin holtit­tomasti aivan mui­hin tarkoituk­si­in kuin mihin se on tarkoitet­tu — kun ei voi­da suo­raan sanoa, että gryn­der­it halu­a­vat mak­si­moi­da voittonsa.

  27. Mauno:
    Kyl­lähän Öster­sun­domi­in mah­tuu paljon enem­män kuin 70000 jos raken­netaan kaupunkia. Helsinkiläiset halu­aa vis­si­in olla maalaisia vaik­ka esi­in­tyvät niin kaupunkilaisina.

    Niin. mik­si emme rak­en­taisi Öster­sun­domi­in Helsin­gin tytärkaupunkia, jos­sa on myös kerrostaloalue.

    Ihan senkin taki, että jos­sain vai­heessa las­ten muute­tu­ua pois halu­aakin muut­tuaa ok-talosta kerrostaloon.

  28. tpyy­lu­o­ma:

    Seu­raavak­si paras paik­ka rak­en­taa on Van­han Tuusu­lantien itäpuoli san­o­taan nyt vaik­ka 50 – 100 metrin syvyy­del­lä, maise­mallis­es­ti ja Tuo­marinkar­tanon virk­istyskäytön kannal­ta se on vähem­män tärkeä. Jok­eri 2 ajaa vier­estä. No siihen päätet­ti­in tehdä Vint­tikoirakeskus, pysäköintialueineen.

    Sen tulean vint­tikoira­landin takana Jok­eri 2 kat­soen on pel­lon­pätkä nimeltä Uusipel­to, joka nyt äkkiseltään on jo Tuo­marinkar­tanon arvokkaan miljöön kannal­ta ongel­malli­nen raken­nusko­hde. Ja siis mah­dol­lisim­man kaukana Jok­eri 2 pysäk­istä. Ja tämä halu­taan rak­en­taa peräti aluete­hokku­udel­la 0,3, eli ei sinne tulisi edes juuri asuntoja.

    Kan­nat­ta­nee lisätä, että Tuo­marinkylän vint­tikoirara­ta raken­net­tu 1983 ja tehty talkootyönä.Paikala onkeäs­llä usein koitranäyt­te­lyjä ja jutia yleisötpahtumia.

    Mietin juuri, sopisiko se moot­to­rien ja van­han Tuus­lantien väälis­sä ole­van met­sä, kaiken kaikki­aan ssinä 7 ha rakennsu­alueek­si. Melu voi olla liian suuri ongelma.

  29. Olen seu­ran­nut keskustelua.

    Jotenkin vaikut­ta siltä, että blogille kir­joit­ta­vat eivät tunne yhtä Helsin­gin seudun asukas­ryh­mää: taval­lisia prus- tai keski­as­teen koulu­tuk­sen saanei­ta kaupunki­laisia, jot­ka asu­vat lähiöis­sä, ovat päivisin työssä, työn jäl­keen käyvät kävelemässä lähei­sis­sä met­sis­sä arvosta­vat sitä, että hei­dän lähiössään on tiet­ty väljyy­den tun­tu, vaik­ka kaup­po­jen tar­jon­ta ei siitä fiin­im­mästä päästä olisikaan. Eivät juuri käy raflois­sa, ja teat­teris­sakin harvem­min (mut­ta osaa­vat arvostaa niitä ker­to­ja kun käyvät), kylästelevät, viet­tävät aikaa las­ten tai las­ten­las­ten kanssa, tekevät kotona ruokaa ja käyvät viikon­lop­puisin mökil­lä tai Lapinkävi­jöi­den majal­la Nuuksiossa.

  30. Kir­joitin jo tääl­lä blo­gis­sa, että uskon, ettei asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in helpot­taisi Helsin­gin asun­top­u­laa. Päin­vas­toin se voisi jopa pahen­taa sitä, kun palve­lut ja työ­paikat keskit­ty­i­sivät entistä vahvem­min Helsinkiin.

    Jos totu­us kuitenkin on se, ettei asun­top­u­laan auta muu kuin uusien asun­to­jen teko, niin tässä omaa näkemystäni:

    Mum­moni asuu Meri-Rasti­las­sa. Hän vas­tus­taa näitä Vuosaaren raken­nus­pro­jek­te­ja ja eri­tyis­es­ti Meri-Rasti­lan uut­ta osayleiskaavaa. Perus nimby.

    Toisaal­ta kyl­lä min­u­akin on aikoinaan vedet­ty pulka­s­sa noil­la Meri-Rasti­lan ja Var­tiokylän­lah­den välisil­lä met­sil­lä. 10 vuot­ta sitten.

    Vaik­ka näis­sä asiois­sa jär­jen pitäisi men­nä tun­tei­den edel­lä, en silti oikein kan­na­ta Meri-Rasti­lan met­sän uhraamista. Soin­in­vaara itse esit­ti aikaisem­min sitä, että kan­takaupun­gin ohel­la olisi tytärkaupunke­ja yhtey­dessä toisi­in­sa raideli­iken­teel­lä. Kun nyt vähän itsekin mietin, totesin, että tämä on var­maan ihan kätevä ratkaisu, kun kaupun­gin pitää olla iso.

    Jos Helsinkiä kehitetään tämän peri­aat­teen mukaan, Vuosaari olisi mielestäni hyvä paik­ka täl­laiselle tytärkaupungille. Onko mah­dol­lista muut­taa Vuosaaren keskus­taa vieläkin keskus­ta­maisem­mak­si? Lisäk­si tiivistää ker­rostaloaluet­ta sen ympärilä? Meri-Rasti­laan asti ei tarvite koskea.

    1. Vuosaares­ta ei saa tytärkaupunkia, kos­ka se on puss­in­perä eikä sen takia voisi saa­da työ­paiko­ja. Ker­a­va olisi eri­no­mainen, mut­ta Ker­aval­la ei ole maa­ta ja Sipoo ja Tuusu­la taaso­vat hyvin itsenäisiä kuntia.
      Täl­lä päätök­sen­teko­taval­la tytärkaupunki­mallion täysin mah­do­ton. Tästä voisioikeasaan kir­joit­taao­man postauksen.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuosaares­ta ei saa tytärkaupunkia, kos­ka se on puss­in­perä eikä sen takia voisi saa­da työ­paiko­ja. Ker­a­va olisi eri­no­mainen, mut­ta Ker­aval­la ei ole maa­ta ja Sipoo ja Tuusu­la taaso­vat hyvin itsenäisiä kuntia.
    Täl­lä päätök­sen­teko­taval­la tytärkaupunki­mallion täysin mah­do­ton. Tästä voisioikeasaan kir­joit­taao­man postauksen.

    Entä Jär­ven­päässä Oiko­radan var­rel­la ole­vat laa­jat pel­lot? Eikö sinne saisi hel­posti isonkin tytärkaupun­gin? Nyky­is­ten asukkaiden vas­tus­tuskin olisi toden­näköis­es­ti pienem­pää, kun tärkeitä luon­to- ja virk­istysar­vo­ja ei uhat­taisi, kun kyse olisi pelkästään pellosta!

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuosaares­ta ei saa tytärkaupunkia, kos­ka se on puss­in­perä eikä sen takia voisi saa­da työpaikoja. 

    Siitä huom­li­mat­ta, että Vuosaa­reesta ei saa varsi­naista tytärkaupunkia, olisi hyvä jos kaupungi­nosan työ­paikkao­mavaraisu­ut­ta voisi paran­taa edes hie­man. Nyky­isin se on harv­inaisen huono (olen kuul­lut luvun 9 %). Olisi myös ekol­o­gis­es­tikin hyvä, jos palve­lut oli­si­vat hie­man parem­mat, jot­ta Vuosaares­ta ei tarvit­sisi niin usein liiken­nöidä Itäkeskuk­seen tai Helsin­gin keskus­taan asioimaan.

    Vuosaari tarvit­sisi esimerkik­si vähän enem­män vaatekaup­po­ja, klas­sisen musi­ikin tar­jon­taa, Danske-pankin kont­torin ja kau­pal­lisen eloku­vateat­terin (luulisi että 38 000 asukas­ta on siihen riittävästi). 

    Ehkäpä kaupun­ki voisi tehdä joillekin näistä asioista jotain esimerkik­si kaavoittamalla.

  33. Olen todel­la pet­tynyt, jos vihreät torp­paa­vat tämän täy­den­nys­rak­en­tamisen Vuosaa­res­sa. Helsinkiläiset tarvit­se­vat kipeästi lisää asuntoja.

  34. “Kaa­va määrää raken­nus­ma­te­ri­aa­lik­si puun”

    Puu­rak­en­tamisen lob­bar­it käyneet KSV:ssa ahkerasti.
    Puun suosimi­nen ilmastopoli­ti­ikkaan vetoa­mal­la ei ole yksiselit­teinen, kun ote­taan huomioon rakennksen koko elinkaari.
    Kir­joi­tus aiheesta rakenuslehdessä

    http://www.rakennuslehti.fi/blog/viewentry/?entry_id=191

    Taas yksi kaavamääräys, jol­la vain nos­te­taan alueelle tule­vien ker­rostalo­jen kustannuksia.

    Näin koke­neen raken­nesu­un­nit­teli­jan näkökul­mas­ta täysin puu­rak­en­teis­ten ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen on täysin jär­jetön­tä touhua.
    Kohta­laisen hyvä esimerk­ki yhdis­telmästä betonirunk­ois­es­ta “puuk­er­rostalosta” löy­tyy esim Sipoon­ran­nas­ta. http://www.sipoonranta.fi

  35. Tais olla pelkkiä vaalipuhei­ta ne “seu­raa­vat neljäsa­taatuhat­ta”. Pam­fletit ja kaikki. 

    Nythän tässä tulee käymään niin, että Meri-Rasti­laan ei raken­neta yhtään mitään pitkään aikaan. Mikä tietysti sopii asukasy­hdis­tyk­selle oikein hyvin. Ja ilmeis­es­ti Vihreillekin.

    1. Asukkaiden OurCi­ty vai­h­toe­hto tuot­taa rak­en­tamista yhtä paljon. Nämä ovat tosi­asi­as­sa tois­t­en­sa vai­h­toe­hdot, sil­lä ilman asukkaiden myötä­vaiku­tus­ta täy­den­nys­rak­en­tamista ei voi toteuttaa.

  36. Juhana Har­ju: Siitä huom­li­mat­ta, että Vuosaa­reesta ei saa varsi­naista tytärkaupunkia, olisi hyvä jos kaupungi­nosan työ­paikkao­mavaraisu­ut­ta voisi paran­taa edes hieman.

    Ei ole ihan Vuosaar­ta, mut­ta Kehä III var­teen Mel­lun­mäen ja Län­simäen itäpuolelle saisi hyvän ja suurehkon PK-yri­tyspuis­ton, sel­l­aisen jos­sa ali­hank­in­taketju­jen osat ovat truk­ki- ja/tai hissikul­je­tuk­sen päässä toisistaan.

    Metroa jatka­mal­la tulisi joukkoli­ikenne kun­toon, kumipyöräl­o­gis­ti­ikalle yhtey­det ovat muutenkin erinomaiset.

  37. Han­na-Leena Yli­nen: Parkkipaikkoi­hin liit­tyvään kri­ti­ikki­in OURCi­ty-arkkite­hdeil­lä (esim. Tris­tan Hugh­es) olisi vas­taus valmi­ina. On harmil­lista, että vai­h­toe­htois­t­enkin suun­nitelmien esit­te­lyn hoita­vat virkamiehet, jol­loin ongelmik­si nos­te­taan asioi­ta, joi­hin ratkaisu olisi olemassa.

    No mikä se vas­taus on?

  38. Yleiskaa­van aloi­tus­pa­mauk­ses­sa tänä iltana yksi alus­ta­jista otti esille kaupun­gin suun­nit­telemisen las­ten näkökul­mas­ta. Tarkastelukul­ma onkin oiva. Olisiko lap­sille hyvä kaupun­ki muka­va paik­ka muunkin ikäisille?

    Meri-Rasti­lan met­sää käyt­tää opetuk­ses­saan use­ampi Vuosaaren kouluista. Se on tärkeä paik­ka las­ten luon­to­suh­teen kehit­tymiselle. Lap­sille hyvässä kaupungis­sa Meri-Rasti­lan ulkoilupuis­to säilyisi.

  39. Ossi Mänty­lahti:
    Olen todel­la pet­tynyt, jos vihreät torp­paa­vat tämän täy­den­nys­rak­en­tamisen Vuosaa­res­sa. Helsinkiläiset tarvit­se­vat kipeästi lisää asuntoja.

    Vihreät on toiv­ot­tavasti enem­män kuin yhden asian liike, eikä tui­jo­ta pelkästään sitä, miten gryn­der­it saisi­vat mak­sim­imäärän raken­net­tavaa. Vihrei­den tulee olla jo syn­ty­his­to­ri­ansa ja nimen­sä perus­teel­la luon­non puolel­la eli hylkäämässä sel­l­aiset han­kkeet, joista on liiak­si hait­taa luon­nolle. Näen siis vihreät ympäristöpuolueena ja minä olisin pet­tynyt, jos he aset­taisi­vat gryn­derei­den edun luon­non edelle.

    Uusia asun­to­jakin tarvi­taan, mut­ta ei luon­non kus­tan­nuk­sel­la, eikä kaikkia Helsinki­in pakat­tuna. Löy­tyy myös aluei­ta, joille voi rak­en­taa tuhoa­mat­ta luon­to- ja virk­istysar­vo­ja, mut­ta niistä eivät gryn­der­it ken­ties saa opti­maal­ista tuottoa.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuosaares­ta ei saa tytärkaupunkia, kos­ka se on puss­in­perä eikä sen takia voisi saa­da työ­paiko­ja. Ker­a­va olisi eri­no­mainen, mut­ta Ker­aval­la ei ole maa­ta ja Sipoo ja Tuusu­la taaso­vat hyvin itsenäisiä kuntia.
    Täl­lä päätök­sen­teko­taval­la tytärkaupunki­mallion täysin mah­do­ton. Tästä voisioikeasaan kir­joit­taao­man postauksen.

    Ker­a­va , Tuusu­la, ja Jär­ven­pää ovat jo Helsin­gin tytärkaupunke­ja. Ker­aval­la taitaa olla nyt jotain 35.000 asukas­ta. Heitä taisi olla noin 20.000, kun tulin Ker­a­van kansa tekemisi­in 1973 ja oliko­han 50-lvul­la jotain 5000, kun se Suo­mi-filmeis­sä oli kaukana paheel­lis­es­ta suurkaupungista sijait­se­va idylli­nen kaup­pala. Ja nokia valmisti siel­lä saap­pai­ta. — Mikä hiton puss­in­perä Vuosaari on, vier­essä sata­ma ja Pauli­gin tehtaat, nopea yhteys keskustaan.

    1. Markku
      Niiden ihmis­ten lukumäärä, jot­ka pää­sevät kotoaan Vuosaa­reen julkisel­la liiken­teel­lä kohtu­ua­jas­sa (30 min) on aika vähäi­nen, kos­ka siihen pääsee vain yhdestä suun­nas­ta. Ker­avalle pääsee jo nyt kahdes­ta suun­nas­ta pohjois­es­ta ja etelästä ja siihen olisi mah­dol­lista liit­tää use­ampia ilmansuuntia.
      Pauli­gin tehtaat? Min­mus­ta niiden tilalle raken­netaan asuntoja.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisitko lyhyesti selostaa, mikä tuo vas­taus parkkipaikkoi­hin on? Vas­taus tarvi­taan huomen­na klo 15.

    Niin siis KSV:n kri­itikin kär­ki OurCi­tyä kohtaan se ettei se ole taloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelpoinen. Kyn rak­en­tamista on suun­nat­tu (myös) nyky­isille parkkipaikoille mikä yhdis­tet­tynä tiivistys­rak­en­tamiseen tarkoit­taa maanalaista pysäköin­tiä, tulee kovin kallista rak­en­tamista. Kos­ka kyses kaukana keskus­tas­ta olev­as­ta vuokrat­alo­val­tais­es­ta alueesta jol­la on hie­man huono maine, niin alue on sen ver­ran vähem­män houkut­tel­e­va, jon­ka indikaat­to­ri­na maa­nar­vo on niin pieni etteivät gryn­der­it kiin­nos­tu kohteesta.

    Tätä vas­taan on usei­ta argu­ment­te­ja. Ilmeisin ja paras on se että tuo voi olla ihan tot­ta, mut­ta miten ihmeessä se KSV:n viralli­nen ehdo­tus tästä eroaa? Ne talot ker­rostalo­ja, samal­la etäisyy­del­lä, niis­sä on maanalainen pysäköin­ti, oikeas­t­aan ain­oa ero on se että ne ovat vähän eri paikas­sa kapean haju­raon päässä.

    Yleisemin jos saa aikaisek­si ongelmia gryn­daa­mal­la pis­te­talo­ja ja parkkikent­tiä pienelle väestöpo­h­jal­la ja Suomeno­jan etäisyy­delle, niin ratkaisu on tehdä samaa enem­män? Lähiökaavoitus on kuin väki­val­taa, jos ei se toi­mi niin et ole käyt­tänyt sitä tarpaaksi. 🙂

    Ei tähänkään saak­ka ole kyl­lä Helsingis­sä jäänyt ker­rostalo­tont­te­ja rak­en­ta­mat­ta, ja jotenkin nyt luulisi ettei ihmiselle joka muut­taa metroase­man viereen olkoonkin että se on kaukana, hal­pa parkkipaik­ka ole se ihan maail­man tärkein asia.

    Niin tai näin, olen­naista tässä on se että selviää kokeile­mal­la. Kaavoit­taa sitä OurCi­tyä ja kat­soo että rak­en­tuuko. Mitä tässä on hävittävää?

    Ihan sama jut­tu sen seg­re­gaa­tionkin tor­jun­nan kanssa. Sen kier­teen estämisek­si melkein mitä tahansa kan­nat­taa tehdä, mut­ta tuo tarkoit­taa että kokeil­laan vaik­ka lisäresursse­ja koulu­un, maa­han­muut­ta­jille vaik­ka kielikursse­ja, raken­netaan ja kor­jatan, tai jotain, mut­ta mitä se onkin niin seu­rataan mikä toimii ja muute­taan jos ei toi­mi. Osayleiskaa­va jos­sa ensin suun­nitel­laan viisi vuot­ta, raken­netaan seu­raa­vat viisi, ja sit­ten maail­ma on valmis, on täl­lais­es­ta inkre­men­taalis­est ja kokeil­ev­as­ta läh­estymis­tavas­ta mah­dol­lisim­man kaukana.

    Ja seg­re­gaa­tio­ta jos­sa on olen­naisim­min kyse kouluista ei muuten tor­ju­ta niin että kaavoite­taan van­han viereen uusi asuinalue jol­la on oma koulu. Se on siinä päivite­tyssäkin havainnekuvassa.

  42. Koti-isä:
    Muu­ta­ma päivä sit­ten tuli taas kier­ret­tyä Malmin lentoase­ma pyöräl­lä. Yhtään ain­ut­ta lentokonet­ta en koko aikana näh­nyt, yksi helikopteri pör­räsi lähel­lä ken­tän pin­taa. Nyt kun Tuo­marinkylän kar­tanon maalais­maise­maa ollaan uhraa­mas­sa pien­taloille (tois­taisek­si onnek­si pelkästään moot­tori­tien vier­estä), ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si ihmeessä meil­lä pitää olla keskel­läpääkaupunkia täl­lainen val­ta­va asfalt­tikent­tä muu­ta­man päris­telijän iloksi?

    Tuliko­han käy­tyä viikon­lop­puna, jol­loin käsit­tääk­seni vain vira­nomaislen­not ovat sallittuja.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku
    Niiden ihmis­ten lukumäärä, jot­ka pää­sevät kotoaan Vuosaa­reen julkisel­la liiken­teel­lä kohtu­ua­jas­sa (30 min) on aika vähäi­nen, kos­ka siihen pääsee vain yhdestä suun­nas­ta. Ker­avalle pääsee jo nyt kahdes­ta suun­nas­ta pohjois­es­ta ja etelästä ja siihen olisi mah­dol­lista liit­tää use­ampia ilmansuuntia.
    Pauli­gin tehtaat? Min­mus­ta niiden tilalle raken­netaan asuntoja.

    Tot­ta. ker­avalle pääse julk­isil­la kyl­lä ainakin kolmes­ta suun­nas­ta. — Pauli­gin uusi kahv­in­paah­ti­mo on Vuosaaren sata­man yhtey­dessä samas­sa raken­nuk­sesa kuin yhtiön uusi pääkonttori.

  44. Vuosaa­res­sa on asukkai­ta 36.000 ja suun­nitel­lan 40.000 mah­tu­van. Kuin­ka paljon alueel­la on työ­paikko­ja? mukaan­lukien sata­ma-alue, Van­ha Vuosaari (Pur­je­tien ympäristö) jne.

  45. OurCi­ty ei ole ain­oa asukkaiden esit­tämä suun­nitel­ma. Myös Kaup­sy ry on esit­tänyt omansa. Tämän suun­nitel­man tärkein point­ti on siinä, että Rasti­lan leir­in­täalueelle raken­net­taisi­in. Nythän toim­i­taan tismall­een päinvastoin.

    Rasti­lan leir­in­täalue on harv­inaisen huonoa maankäyttöä.

  46. Pohjoisen suun­nas­ta Vuosaaren sata­maan tule­va rata, taitaa jol­lakin taval­la yhtyä metron rataan, ainakin sata­mas­ta kul­kee Colum­buk­sen suun­taan ihan uudet kiskot. Eivät vaan tai­da olla riit­tävän “tyyri­isti” raken­net­tu, jot­ta sovel­tu­isi­vat työpaikkaliikenteeseen.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Pauli­gin tehtaat? Min­mus­ta niiden tilalle raken­netaan asuntoja. 

    “…vier­essä sata­ma ja Pauli­gin tehtaat”. 

    Eli Paulig rak­en­si kyl­lä uuden tehtaan sata­maan pari vuot­ta niil­lä rahoil­la jot­ka sai asuntotonteista. 

    Metro ei toki kul­je sata­maan asti kos­ka siel­lä on liian vähän ja väärän­laisia työ­paikko­ja ja matkustajia.

  48. Mauno:
    Pohjoisen suun­nas­ta Vuosaaren sata­maan tule­va rata taitaa jol­lakin taval­la yhtyä metron rataan. 

    Se on metron huoltoraide jota pitkin kul­jete­taan metro­radan kun­nos­s­api­toon käytet­tävät kiskot ja sepeit. Ei ole vir­roi­tus­ta eli pätkää voi liiken­nöidä vain dieselkalustolla.

    Tuo kor­vasi aiem­min Oulunkylästä entistä Hert­toniemen sata­ma­rataa Viikin pel­to­jen kaut­ta kulke­neen huoltoyhteyden.

  49. Mauno:
    Pohjoisen suun­nas­ta Vuosaaren sata­maan tule­va rata, taitaa jol­lakin taval­la yhtyä metron rataan, ainakin sata­mas­ta kul­kee Colum­buk­sen suun­taan ihan uudet kiskot. Eivät vaan tai­da olla riit­tävän “tyyri­isti” raken­net­tu, jot­ta sovel­tu­isi­vat työpaikkaliikenteeseen.

    Nuo kiskot ovat metron yhteys VR:n rataverkkoon, mut­ta eivät ole suun­nitel­tu henkilöli­iken­teelle. Niitä pitkin kul­jete­taan mm uusia metrovaunusar­jo­ja varikolle ja raskai­ta radan rak­en­tamisen ja kun­nos­s­api­don työkonei­ta. Raken­net­tu yhteys kor­vaa Viikin kaut­ta kulke­van van­han yhtey­den varikolle.

    Henkilöli­iken­net­tä selvitelti­in aikanaan, kun sata­mavyöhyket­tä suun­nitelti­in. Matkus­ta­jamäärät jäivät niin pieniksi, että ei kan­na­ta liikennöidä.

  50. Tuo­marinkylän kar­tanon kult­tuuri­maise­man kaavoit­ta­mi­nen pien­taloalueek­si ei ole mielestäni fik­sua. Pel­toalueil­la van­has­sa miljöössä Helsingis­sä on myös oma haus­ka anakro­nisti­nen paikkansa. Hie­man ihmette­len apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan innokku­ut­ta asiassa.

    En kan­na­ta myöskään tääl­lä ehdotet­tua leir­in­täalueen ajamista pois Vuosaares­ta ja Rasti­lan kar­tanon ympäristön täyt­tämistä ker­rostaloil­la. Luen ympäristöön läh­es koko nykyisen leir­in­täalueen. Jos leir­in­täalue joskus alueelta muut­taa, tulisi paikkaa kehit­tää ja maise­moi­da puis­toalueena. Huoli­mat­ta metroase­man läheisyy­destä ja näis­sä keskusteluis­sa rit­u­aalis­es­ti tois­te­tus­ta “maankäytön tehokku­u­den” vaatimuksesta.

    Rasti­lan kar­tanon raken­nuk­set ja puis­to vaa­ti­vat ympärilleen tilaa ja val­oa. Vaik­ka liikun­tavi­ras­to on hoi­tanut paikkaa ajoit­tain aika huoli­mat­tomasti, ovat sen tekemät virheet kor­jat­tavis­sa. Ker­rostalo­ryp­päi­den tunkem­i­nen alueelle olisi kuitenkin peruuttamatonta.

    Tässä suh­teessa kult­tuuriym­päristöt ja luon­toalueet ovat saman­laisia: ker­ran kun­nol­la tuhot­tua ei enää saa koskaan takaisin.

    Sen sijaan Meri-Rasti­lan kaavae­hdo­tuk­sen palaut­ta­mi­nen uudelleen valmis­teltavak­si OURCi­ty-vai­h­toe­htokaa­van poh­jal­ta olisi oivalli­nen teko kaut­taan koh­ta päät­tävältä van­hal­ta lautakunnalta.

  51. Aatel­la jos olisikin niin help­poa että henkilöli­ikenne voisi käyt­tää noin yksinker­taisia raitei­ta, vaik­ka lät­tähat­ul­la. Irlan­nis­sa näyt­täisi ole­van niin, mah­taa niiden tehtaan­omis­ta­jia har­mit­taa kun ei ole päässyt myymään sähköä ja sähköistys­tä, ja junatkin kul­kee ajal­laan kun ei ole niin paljon “him­meleitä”

  52. Kai se leir­in­täalueen siir­to on syytä ottaa miet­intämyssyyn. Mut­ta sil­loin asia kyl­lä pitää kat­sel­la kaik­il­ta kan­teil­ta. Ja muis­ret­ta­va, että mei­dän pitää ajatel­la myös matkus­tavais­ten tarpeita.

    Hyvä leir­in­täaalue sekä keskeis­es­ri sijait­se­va retek­i­ly­ma­ja voi olla Helsin­gin matkailu­ar­von kannal­ta paljon parem­pi kuin mikään Kukken­hei­mi. Jos asi­aa tarkastelee vähän svyemmin.

    Rasti­las­ta pääsee keskus­taan n 20 — 25 min­uutis­sa. Oit­taal­ta se matkavie 50 mnut­tia ja vaati ainakin yhden vaihdon.

  53. Ossi Mänty­lahti:
    OurCi­ty ei ole ain­oa asukkaiden esit­tämä suun­nitel­ma. Myös Kaup­sy ry on esit­tänyt omansa. Tämän suun­nitel­man tärkein point­ti on siinä, että Rasti­lan leir­in­täalueelle raken­net­taisi­in. Nythän toim­i­taan tismall­een päinvastoin.

    Rasti­lan leir­in­täalue on harv­inaisen huonoa maankäyttöä.

    KSV toteaa aiheesta mm.

    Leir­in­täalue palvelee Helsin­gin matkailua ja sijait­see tarkoituk­sen­mukaises­ti hyvän julkisen liiken­ney­htey­den var­res­sa. Rasti­lan kartanon
    alue on kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas­ta aluet­ta, joten sen käyttäminen
    asuin­rak­en­tamiseen olisi vaikeaa. Lisäk­si Meri-Rasti­lan alueen vuokrat­alo­val­taisu­u­teen ja siitä seu­ran­neeseen asukas­rak­en­teeseen ei voida
    vaikut­taa muualle rak­en­ta­mal­la. Uusia omis­tusasun­to­ja tulisi rakentaa
    Vuo­tien eteläpuoliseen Meri-Rastilaan,

    Tohon viimeiseen liit­tyen muuten jälleen ker­ran, no ei niitä viral­lisen ehdo­tuk­senkaan omis­tusasun­to­ja olla tekemässä varsi­naiseen Meri-Rastilaan.

    Mut­ta yleiskaa­va on kai ihan oikea ongelma:

    Län­sir­an­nan asuinalueen laajentaminen
    osayleiskaaval­la on Yleiskaa­va 2002:n määrit­telemän asuinalueen rajo­jen tark­istamista, kun leir­in­täalue taas on yleiskaavas­sa määritelty
    kokon­aisu­udessaan virk­istysalueek­si ja osin lisäk­si kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti merkit­täväk­si alueek­si. Liikun­tavi­ras­to, joka hallinnoi leir­in­täaluet­ta, pitää sen sijain­tia ja olo­suhtei­ta hyvinä.

    Vuorovaiku­tus­rap­parista. Pitkä kun mikä, seka­va ja ris­tiri­itainen, mut­ta myös perus­teelli­nen tietopaket­ti aiheesta. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-11–27_Kslk_33_El/93D7922A-FAE9-4774–909D-0C03126E588D/Liite.pdf

  54. Mauno:
    Pohjoisen suun­nas­ta Vuosaaren sata­maan tule­va rata, taitaa jol­lakin taval­la yhtyä metron rataan, ainakin sata­mas­ta kul­kee Colum­buk­sen suun­taan ihan uudet kiskot. Eivät vaan tai­da olla riit­tävän “tyyri­isti” raken­net­tu, jot­ta sovel­tu­isi­vat työpaikkaliikenteeseen.

    Se on tavarara­ta, eli siis esim. tun­neleis­sa ei ole pois­tu­mis­teitä joi­ta matkus­ta­jali­ikenne edel­lyt­täisi. Tuo­ta ratkaisua jotkut katu­i­v­at jo sil­loin kun se raken­net­ti­in, ja joukku kas­vaa vuosi vuodelta.

  55. Rasti­lan rantamet­sän tilalle saisi raken­net­tua asuinalueen, jon­ka keskimääräi­nen neliöhin­ta olisi korkeampi kuin OURCi­ty-ehdo­tuk­sen mukaisen vuokrat­aloalueelle teh­dyn täydennysrakentamisen.

    Rahas­ta­han tämä kiin­ni on, höpö­tyk­set seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­ta, parkkipaikoista ja parem­mas­ta kaupunki­rak­en­teesta ovat vain silmän­lumet­ta. Samoin kuin puhe kohtu­uhin­tais­es­ta asumis­es­ta Helsingis­sä. Ei sel­l­aista oikeasti halua kukaan rak­en­taa, mikä söisi kalli­im­man uus­tuotan­non markkinoita.

    Jos kaupun­gin on tarkoi­tus ajaa kaupunki­lais­ten asi­aa, niin OURCi­ty voit­taa tämän kamp­pailun. Jos tarkoi­tus on mak­si­moi­da kiin­teistöpro­jek­tien tuot­to, niin rantamet­sikkö sileäk­si ja talo­ja tilalle.

  56. Pläräsin nyt sen Our Cityn rap­parin läpi, sivul­ta 27 alka­en pysäköin­ti­jär­jeste­lyt kar­tal­la esitet­tynä. Ei niitä pois­tu­via pysäköin­tipaikko­ja juuri ole. http://meidankaupunki.wordpress.com/alternative-master-plan/

    Ratkaisut pihakant­ta ja kel­lar­ia, mitoituk­sel­la 1/120k-m2 555 pysäköin­tipaikkaa joka on viral­lisen normin mukainen, eli tod. näk. ylim­i­toi­tus. Huomionar­voista on että metroase­man luoteis­puolel­la nykyisen “tyhjän parkkipaikan” paikalla olevas­sa toimisto/parkkitalossa on peräti neljässä ker­rokses­sa pysäköin­tiä, kahdessa puolit­tain, mil­lä lie­nee tehty 10 000 k‑m2 (!) eli noin 350 — 400 liityn­täpysäköin­tipaikkaa. Var­masti tuo­ta reserviä voisi käyt­tää myös asukaspysäköintiin.

    Kokon­aisuute­na sanois­in siitä OurCi­tys­tä että voipi tuo mak­saa hyvin tehtynä, lähin­nä metroase­man välit­tömän ympäristön osalta. Siis sen mis­sä Meri-Rasti­laan tuli­jaa ter­ve­htii nyt ABC-ase­ma. Mut­ta jos nyt oikeasti halu­aa paran­taa aluet­ta niin saa se mak­saakin, ei se KSV:n suun­nitel­makaan ilmainen ole ja siinä ei kor­ja sitä van­haa Meri-Rasti­laa. OurCi­tyn toim­i­til­ami­tous on minus­ta epäre­al­isti­nen, mut­ta tuo on pikem­min hyö­ty kos­ka se las­kee niitä kustannuksia.

    Siitä mä olen OurCi­ty-tyyp­pi­en kanssa eri mieltä että sen kolmion muo­toisen umpiko­rt­telin KSV:n ver­sios­ta voisi pitää, se on hyvä eikä leikkaa niin pahasti sitä met­sää, vaan pikem­minkin suo­jaa sitä Vuo­tien melulta.

  57. Markku af Heurlin: Rasti­las­ta pääsee keskus­taan n 20 – 25 min­uutis­sa. Oit­taal­ta se matkavie 50 mnut­tia ja vaati ainakin yhden vaihdon.

    Ota huomioon se tosi­a­sia, että monien ihmis­ten joka-aamuinen työ­mat­ka pääkaupunkiseudun sisäl­lä kestää joukkoli­iken­net­tä käyt­täen yli tun­nin. Pidän tätä huo­mat­tavasti suurem­pana epäko­htana kuin sitä, että muu­ta­ma kar­avaa­nari joutuu käyt­tämään vauh­toy­hteyt­tä matkus­taes­sa kat­so­maan keskus­tan nähtävyyk­siä. Jos minä saisin päät­tää sekä leir­in­täalue raken­net­taisi­in että OurCi­ty ‑suun­nitel­ma toteutet­taisin. Meri-Rasti­lan rantamet­sän jät­täisin sen sijaan rauhaan.

  58. Mat­ti Lip­po­nen: En kan­na­ta myöskään tääl­lä ehdotet­tua leir­in­täalueen ajamista pois Vuosaares­ta ja Rasti­lan kar­tanon ympäristön täyt­tämistä ker­rostaloil­la. Luen ympäristöön läh­es koko nykyisen leir­in­täalueen. Jos leir­in­täalue joskus alueelta muut­taa, tulisi paikkaa kehit­tää ja maise­moi­da puis­toalueena. Huoli­mat­ta metroase­man läheisyy­destä ja näis­sä keskusteluis­sa rit­u­aalis­es­ti tois­te­tus­ta “maankäytön tehokku­u­den” vaatimuksesta.

    Rasti­lan kar­tanon raken­nuk­set ja puis­to vaa­ti­vat ympärilleen tilaa ja val­oa. Vaik­ka liikun­tavi­ras­to on hoi­tanut paikkaa ajoit­tain aika huoli­mat­tomasti, ovat sen tekemät virheet kor­jat­tavis­sa. Ker­rostalo­ryp­päi­den tunkem­i­nen alueelle olisi kuitenkin peruuttamatonta.

    Kaup­Sun ehdo­tus ei mitenkään häir­itse Rasti­lan kar­tanon miljöötä, se suh­tau­tuu siihen pieteetil­lä. Rak­en­t­a­mi­nen sijoit­tuisi pääosin asun­to­vaunualueelle van­han puuku­jan itäpuolelle. Jos käy paikan pääl­lä kun puut ovat lehdessä, huo­maa, etteivät uudet kort­telit edes näky­isi kar­tanol­ta tai päinvastoin.

    Nykyi­nen asun­to­vaunualue ilmestyi kar­tanon pihapi­iri­in joskus 70-luvul­la, se on hyvin anakro­nisti­nen ele­ment­ti. Esteetikon silmää miel­lyt­tää mielu­um­min asun­to­vaunualueelle raken­net­ta­va bril­jant­ti kristallisoitu mod­erni huip­puarkkite­htu­uri kuin käytet­ty­jen solif­er­ei­den myyntinäyt­te­ly kaiken­lai­sine sivutelttoineen.

    Asun­to­vaunualue toimii suurim­man osan vuot­ta viro­lais­ten vierastyöläis­ten siir­to­työ­maa­parakkialueena. Hie­man — mut­ta vain hie­man – kar­rikoiden, kaupun­ki tukee (tyh­myyt­tään?) har­maid­en pikku-urakoit­si­joiden hal­paa asum­ista metroase­man vieressä.

    Sitä pait­si sekä Olavi Veltheim (asemak.pääll.), Ilk­ka Laine (proj.pääll.), että Antti Varke­maa (proj.arkkit), ovat julk­isu­udessa, jopa lehti­haas­tat­telus­sa, toden­neet, että Meri-Rasti­lan met­sä ja leir­in­täalue eivät sul­je toisi­aan pois rak­en­tamisalueina. ”First we take For­est, then we take Camping…”

    Ne Vuosaaren asukkaat, jot­ka pitävät kynsin­ham­pain kiin­ni leir­in­täalueesta, pelaa­vat omaan maali­in. Käteen voi jäädä Mus­ta Pekka. Jos rantamet­sään nyt kaavoite­taan, myöhem­min menee joka tapauk­ses­sa myös leirintäalue. 

    Sen sijaan jos nyt toim­i­taan päin­vas­toin, ote­taan käyt­töön asun­to­vaunualue, tiivis­tetään metroase­man ja ostarin ympäristöä ja maltil­lis­es­ti Meri-Rasti­lan kort­telei­ta, saadaan käve­lyetäisyy­den päähän metrol­ta sijoitet­tua lau­takun­nan v. 2001 tavoit­teek­si aset­ta­mat 2000 asukas­ta. Sen jäl­keen kenel­läkään ei ole enää kant­tia ehdot­taa rantamet­sään rak­en­tamista, se olisi poli­it­ti­nen itsemurha.

    Tästä on kysymys.

  59. Lau­takun­ta siis aset­ti asukas­tavoit­teen vuon­na 2011.
    Mihin lie luku 2000 sit­ten perus­tuukaan, on hyvä kymysys.

  60. Koti-isä: ei voi kuin ihme­tel­lä, mik­si ihmeessä meil­lä pitää olla keskel­lä pääkaupunkia täl­lainen val­ta­va asfalt­tikent­tä muu­ta­man päris­telijän iloksi?

    Sitä varten, että mikään ylem­pi taho ei saa aikaisek­si hoitaa hom­maa koti­in. Jos kyse olisi pelkästään har­rasteken­tästä, se olisi jo hoidet­tu pois, mut­ta kun sil­lä on pääosin mui­ta funk­tioi­ta, joille ei oikein löy­dy sijoituspaikkaa.

    Malmin prob­lemati­ik­ka liit­tyy use­am­paan asi­aan. Osa vas­tus­tuk­ses­ta on nim­by­i­lyä asun­to­jen osalta ja virk­istysalueen häviämisen vuok­si. Osa vas­tus­tuk­ses­ta on sen­ti­men­taal­ista tai raken­nushis­to­ri­al­lista vas­tus­tus­ta (arvokas miljöönä), osa omaan mukavu­u­teen (joudun lähtemään kauem­mas pör­räämään) ja osa liike­toim­intaan tmv. liittyvää.

    Näitä voi toki arvot­taa kovin eri tavoil­la, mut­ta aika hel­posti käteen jää se totea­mus, että ilman jotain kor­vaavaa jär­jeste­lyä Malmia ei ihan hel­posti voi pyyhk­iä pois. Van­taalle ei saa siir­ret­tyä kuin vähäisiä määriä; laa­jamit­tainen koulu­tus­toim­inta ei yleis­es­ti toi­mi kan­sain­välisil­lä lentokentillä.

    Ja tästä sit­ten alka­vat ne seu­tukun­nal­liset ongel­mat. Halukkaat tar­jokkaat lento­ken­tän sijain­niksi ovat pääosin kovin kaukana (vaikka­pa Karkki­la) pääkaupunkiseudul­ta. Moni ehdotet­tu vai­h­toe­hto (vaikka­pa Hyvinkää, Mäntsälä) ovat huonos­ti tule­vaisu­ut­ta kestäviä ajatuksia.

    Tämä ei tarkoi­ta, etteikö ratkaisua voisi löytää, mut­ta se edel­lyt­täisi laa­jem­paa kat­somista ja ehkä sit­ten sanelemis­takin. Esimerkik­si Por­vooseen esitet­ty lento­ken­tän paik­ka olisi ilmeis­es­ti ollut eri toim­i­joiden kannal­ta varsin suo­tu­isa (toimii sekä maa- että ilmali­iken­teen kannal­ta, ei ole vaaras­sa heti kas­vaa keskelle asu­tus­ta). Sat­tumal­ta paikalliset asukkaat eivät kuitenkaan halun­neet kent­tää, eikä val­ti­ol­lakaan oikein ollut moti­vaa­tio­ta (tietenkään, kos­ka nythän val­tio on nau­ret­taval­la hin­nal­la vuokral­la hyväl­lä paikalla).

    Tilanne on käytän­nössä jumis­sa, kunnes val­ti­ol­lisel­la tasol­la sille päätetään tehdä jotain.

    Koti-isä: Kent­tää kiertävä lenkkipolku met­siköi­neen tulee toki säi­lyt­tää, sil­lä on moninker­tais­es­ti käyt­täjiä aidat­tuun kent­tään verrattuna.

    Kent­tää aika paljon hengästymis­mielessä tossuil­la ja suk­sil­la kiertäneenä en kek­si yhtään real­is­tista tapaa, jol­la lenk­ki ja nuo “met­sät” oikeasti säi­ly­i­sivät. (Alue on suo­ta, joten met­sät ovat sen mukaisia.) Jos ken­tälle raken­netaan järkevä määrä asun­to­ja, sinne tarvi­taan myös varsin mit­ta­vat kulkuy­htey­det, jot­ka estävät kovin kat­tavien ja laadukkaiden ulkoil­ure­it­tien tekemisen. Nythän reit­ti menee vain kah­den tien yli.

    Eikä alueen suun­nitelmis­sa mitään katko­ton­ta lat­ua ole näytet­tykään. Asun­not ja virk­istys­maise­mat vain sat­tuvat ole­maan jos­sain määrin ris­tiri­idas­sa keskenään.

  61. Toni Amnell: Löy­tyy myös aluei­ta, joille voi rak­en­taa tuhoa­mat­ta luon­to- ja virk­istysar­vo­ja, mut­ta niistä eivät gryn­der­it ken­ties saa opti­maal­ista tuottoa.

    Uskoisin, että kaik­ki muut kuin ehkä gryn­der­it ovat kovin kiin­nos­tunei­ta kuule­maan niistä riit­tävän keskeisel­lä paikalla ole­vista alueista, joi­ta voi mukavasti raken­nel­la Helsingis­sä, ja joi­hin ei liity ihmeel­lisem­piä luontoarvoja.

    Äkkiä kar­tas­ta vilkaise­mal­la löy­tyy nyt tehty­jen päätösten lisäksi:

    - Tal­in golfkenttä
    — Tuo­marinkar­tanon maat
    — Keskuspuisto
    — Malmin lentokenttä
    — Viikin alue
    — Santahamina

    Jäikö jokin näi­hin liit­tymätön isom­pi alue huo­maa­mat­ta? Toki nyky­is­ten aluei­den tiivistymi­nen aut­taa, ja sitähän eri­tyis­es­ti pien­taloalueil­la tapah­tuu. Rin­ta­mamiesalueil­lakin käy niin, että yhden rin­ta­mami­estalon tilalle tulee kolme uut­ta. Lisäk­si on pienem­piä aluei­ta (vaikka­pa Ruusupuis­to entisen Koneen talon takana Munkkiniemessä), joille vielä mahtuu.

    Mikä näistä vai­h­toe­hdoista oikeasti on sel­l­ainen, joka ei ihan merkit­täväl­lä taval­la veisi jonkun virk­istys­mah­dol­lisuuk­sia tai mui­ta etuja?

  62. On yksi ratkaisu:

    Talon alle rak­ene­taan tule­va tarve huomioonot­taen riit­tävästi läm­mintä parkki­ti­laa. Osa myy­dään parkkiosakkeik­si kus­tan­nuk­sia (läh­es) vas­taaval­la hin­nal­la, Voidaan liit­tä tietyn kokoiseen asun­toon automaattisesti

    2) Osa vuo­rakataan talon asukkaille tai ulkop­uolisille järkeväl­lä kus­tan­nuk­set jotenkin peit­täväl­lä vuokral­la (100 — 150e / kk tms.) -
    Lop­ut vuokrataan säi­ly­tys­tiloik­si, ns. omavaras­toik­si. sel­l­ai­sista selvästi on tarvetta. 

    Kaartinka­pungis­sa säi­ly­tyskel­lar­ista (ei mitään pri­imati­laa, mata­laa huonos­ti tuulet­tua) mak­se­taan 4–5 e/m2 so 4 m² komeros­ta 20 e/ kk, noin aseveli­hin­nal­la. Sen perus­teel­la autopaikan vaa­ti­mas­ta tilas­ta voisi saa­da ehkä 120 e/kk eli n. 1400 e/vuosi.

    Huom. Jos rkaen­tamien mak­saa 25.000 e/kpl, niin nykuyisel­lä lainako­rol­la korkoku­lu on 500e /vuosi Huol­lot, kor­jaus ja ylläpi­to tehnee toiset saman­ver­ran. 80 e/kk. Tuskin kohtu­u­ton­ta. ja voi vuokra­ta ulos, jos ei itse tarvitse.

    3) Jos tila on katu­ta­sos­sa, siitä voisi vuokra­ta toimip­is­teen fil­lar­iver­staalle. Kevyt­seiniä on help­po rak­en­taa ja purkaa. Tai Kel­lar­i­taos­sa jos siitä on. suo­ra kulku ulos.

  63. Viherinssi: Uskoisin, että kaik­ki muut kuin ehkä gryn­der­it ovat kovin kiin­nos­tunei­ta kuule­maan niistä riit­tävän keskeisel­lä paikalla ole­vista alueista, joi­ta voi mukavasti raken­nel­la Helsingis­sä, ja joi­hin ei liity ihmeel­lisem­piä luontoarvoja.

    Jos kaupunkisu­un­nit­telus­ta lähdet­täisin siitä peri­aat­teesta, minkään mar­gin­aaliryh­män (oli se miten pieni tahansa) ase­ma ei saa mis­sään eikä koskaan heiken­tyä, saadaan toim­i­ma­ton­ta ja hajau­tunut­ta yhdyskun­taraken­net­ta. Mut­ta täl­laista tämä Helsin­gin “kaupunki”-suunnittelu tun­tuu liian usein olevan.

  64. a_l: Rasti­lan rantamet­sän tilalle saisi raken­net­tua asuinalueen, jon­ka keskimääräi­nen neliöhin­ta olisi korkeampi kuin OURCi­ty-ehdo­tuk­sen mukaisen vuokrat­aloalueelle teh­dyn täydennysrakentamisen.

    Kun ne on kuitenkin sen vier­essä, ja sijain­ti nyt on muutenkin heikom­pi koko alueelle, niin mik­si ne olisi neliöhinnal­taan korkeampia? Esimerkik­si niitä alueen eteläpuolelle kaavoitet­tu­ja rivare­itakaan ei ole saatu kun­nol­la kau­pak­si, joka Helsin­gin olo­suhteis­sa on jo poikkeuksellista.

  65. Viherinssi: Äkkiä kar­tas­ta vilkaise­mal­la löy­tyy nyt tehty­jen päätösten lisäksi:
    — Tal­in golfkenttä
    — Tuo­marinkar­tanon maat
    — Keskuspuisto
    — Malmin lentokenttä
    — Viikin alue
    — Santahamina
    Jäikö jokin näi­hin liit­tymätön isom­pi alue huomaamatta?

    Viik­in­ran­ta on on puoli neliök­ilo­metriä, Hert­toniemen teol­lisu­usalue neliök­ilo­metrin, jne. Mut­ta toki se aina jostain on pois kun rakennetaan.

    Ja sit­ten on tietenkin ne motar­i­alueet. Minus­ta se on ihan sivistynyt­tä että Tuusu­lan­väylän reunaan gryn­dataan. Se motari katkaisee viher­alueen kuitenkin, isot autoväylät ovat myös kulku­väyliä eli yhtey­det ovat kun­nos­sa, ja raken­nuk­set myös suo­jaa­vat viher­aluet­ta melul­ta. Väit­täisin että ne kyseiset ulkoilu­tus­maas­tot olisi viihtyisem­piä jos niiden ja Tuusu­lan­väylän välis­sä olisi raken­nuk­sia. Ongel­ma tässä kyseisessä han­kkeesas on se että men­nään turhan syvälle sinne viheralueelle.

  66. tpyy­lu­o­ma: Se on tavarara­ta, eli siis esim. tun­neleis­sa ei ole pois­tu­mis­teitä joi­ta matkus­ta­jali­ikenne edel­lyt­täisi. Tuo­ta ratkaisua jotkut katu­i­v­at jo sil­loin kun se raken­net­ti­in, ja joukku kas­vaa vuosi vuodelta.

    En tiedä kan­nat­tako asi­aa kat­ua. Kyseesä on yksi raide­pari. Metroksi sopvin radan rakan­t­a­mi­nen olisi ainakin tuplan­nut kus­tanuk­set. Liäs­ki rataylit­tää Por­varin­lah­den suojelualueen.

  67. Viherinssi: Uskoisin, että kaik­ki muut kuin ehkä gryn­der­it ovat kovin kiin­nos­tunei­ta kuule­maan niistä riit­tävän keskeisel­lä paikalla ole­vista alueista, joi­ta voi mukavasti raken­nel­la Helsingis­sä, ja joi­hin ei liity ihmeel­lisem­piä luontoarvoja.

    Äkkiä kar­tas­ta vilkaise­mal­la löy­tyy nyt tehty­jen päätösten lisäksi:

    - Tal­in golfkenttä
    — Tuo­marinkar­tanon maat
    — Keskuspuisto
    — Malmin lentokenttä
    — Viikin alue
    — Santahamina

    Jäikö jokin näi­hin liit­tymätön isom­pi alue huo­maa­mat­ta? Toki nyky­is­ten aluei­den tiivistymi­nen aut­taa, ja sitähän eri­tyis­es­ti pien­taloalueil­la tapah­tuu. Rin­ta­mamiesalueil­lakin käy niin, että yhden rin­ta­mami­estalon tilalle tulee kolme uut­ta. Lisäk­si on pienem­piä aluei­ta (vaikka­pa Ruusupuis­to entisen Koneen talon takana Munkkiniemessä), joille vielä mahtuu.

    Mikä näistä vai­h­toe­hdoista oikeasti on sel­l­ainen, joka ei ihan merkit­täväl­lä taval­la veisi jonkun virk­istys­mah­dol­lisuuk­sia tai mui­ta etuja?

    Noista luon­toar­vo­ja ei ole Talis­sa tai Tuo­marinkar­tanos­sa. Keskus­puis­tossa on vähän, voisi tule­vaisu­udessa olla enem­mänkin. Malmil­la on myös, mut­ta riit­tävän kaukana tule­vaisu­udessa maail­ma pär­jän­nee ilman sitäkin. Viikissä luon­toar­vot on kovat ja San­tik­ses­sa val­ta­vat. (Joskin Viik­in­tien pohjois­puoliset pel­lot olisin valmis uhraamaan)

    Virk­istys­mah­dol­lisu­udet tiet­ty häviävät, mut­ta ne häviävät kuten sanoit joka tapauk­ses­sa. Mut­ta jos voimme vali­ta menetet­ty­jen virk­istysar­vo­jen ja menetet­ty­jen virk­istys- ja luon­toar­vo­jen välil­lä, lie­nee val­in­ta selvä.

    Tal­in golfken­tän vier­essä, Munkkivuoren pohjois­puolel­la on myös isohko met­sä, jon­ka voi gryndata.

    Työ­paik­ka-aluei­ta mallia Viik­in­mä­ki, Hert­si­ka ja Pit­sku voisi toki siir­rel­lä jon­nekin Kehä kol­mosen seu­tuville. Ja en tiedä oot­teko kuulleet, mut­ta kaupunki­motare­i­ta voi bule­vardis­oi­da. Sit­ten mun utopi­as­sa myös hehtaarikaaval­la tehdyt ker­rostalolähiöt (Myl­ly­puro, Kon­tu­la…) olisi mah­dol­lista täy­den­nys­rak­en­taa tiiviimmäksi.

    Kyl­lä tääl­lä tilaa löytyy.

  68. Viherinssi:
    Äkkiä kar­tas­ta vilkaise­mal­la löy­tyy nyt tehty­jen päätösten lisäksi:

    - Tal­in golfkenttä
    — Tuo­marinkar­tanon maat
    — Keskuspuisto
    — Malmin lentokenttä
    — Viikin alue
    — Santahamina

    Jäikö jokin näi­hin liit­tymätön isom­pi alue huomaamatta? 

    Mikä näistä vai­h­toe­hdoista oikeasti on sel­l­ainen, joka ei ihan merkit­täväl­lä taval­la veisi jonkun virk­istys­mah­dol­lisuuk­sia tai mui­ta etuja?

    Tuo oli var­masti tarkoitet­tu provosoimaan — no hyvä — tuli­han tuos­sa sopi­vasti lis­taa, joka sisältää monia erit­täin tärkeitä luon­toaluei­ta. Noista Keskus­puis­to, Viikin alue ja San­ta­ham­i­na ovat niin tärkeitä luon­toaluei­ta, ettei niitä voi ajatel­la raken­net­taviksi. Viikissä ehkä voisi vielä hie­man Viik­in­tien itäpuolel­la olla pel­to­ja, joille voisi rak­en­taa. Viik­in­tien Van­hankaupungin­lah­den puoleisille alueille ei pidä rak­en­tamista ulot­taa. Tal­in golfkent­tä joutaa rak­en­taa, kun­han jätetään golfken­tän ulkop­uoliset luon­toalueet rak­en­ta­mat­ta. Tuo­marinkar­tanon ja Hal­tialankar­tanon pel­lot voitaisi­in rak­en­taa, mut­ta eivät niiden met­sät eivätkä Van­taan­joen var­ret. Malmin lento­kent­tä voitaisi­in rak­en­taa, kun­han sitä ympäröivät met­sät jäävät luon­non­ti­laan. Näi­den lisäk­si voitaisi­in vaikka­pa Hert­toniemen ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueet ottaa raken­nuskäyt­töön (Huom! Ei niiden ja Roi­hu­vuoren välisiä luon­toaluei­ta!) ja viedä teol­lisu­us vaikka­pa iso­jen tei­den, kuten Kehätei­den kaisto­jen välisille hukka­maille. Vuosaa­res­sa on myös golfkent­tä, jolle voitaisi­in rak­en­taa. Golf vaatii niin laa­jo­ja aukei­ta aluei­ta, ettei se sovi kaupunki­in. Jostain maaseudul­ta saataisi­in hel­posti kor­vaavia pel­toaukei­ta golfaajille.

    Tuo­ta aiem­min esil­lä ollut­ta 600 000 asukas­ta ei saa­da mil­lään mah­tu­maan Helsin­gin alueelle, joten on aivan vält­tämätön­tä perus­taa tytärkaupunke­ja esimerkik­si Oiko­radan var­teen Haara­joen ympäristöön.

    Joskus on myös tun­nustet­ta­va, että Helsin­ki on valmis, eikä sinne pystytä koko ajan kaavoit­ta­maan lisää asun­to­ja. Asun­to­tuotan­to ei ole ain­ut huomioonotet­ta­va asia. On myös luon­non­suo­jelu, ihmis­ten virk­istys ja sitä kaut­ta ter­veys ja sosi­aaliset olot ja viime kädessä siitä aiheutu­vat suuret säästöt. Jos ihmis­ten ter­veys pilataan viemäl­lä heiltä luon­to, he sairas­tu­vat ja tämä tulee kaupungille todel­la kalli­ik­si, eikä sitä, puhu­mat­takaan inhimil­li­sistä kär­simyk­sistä kor­vaa mikään maa­nar­von nousu. Asioi­ta pitää läh­estyä laa­ja-alais­es­ti ja pitkänäköis­es­ti, eikä tässä ongel­mas­sa ole vain kak­si muut­tu­jaa, tar­jol­la ole­vat ton­tit ja asun­to­jen tarve.

  69. KKK: Ota huomioon se tosi­a­sia, että monien ihmis­ten joka-aamuinen työ­mat­ka pääkaupunkiseudun sisäl­lä kestää joukkoli­iken­net­tä käyt­täen yli tun­nin. Pidän tätä huo­mat­tavasti suurem­pana epäko­htana kuin sitä, että muu­ta­ma kar­avaa­nari joutuu käyt­tämään vauh­toy­hteyt­tä matkus­taes­sa kat­so­maan keskus­tan nähtävyyk­siä. Jos minä saisin päät­tää sekä leir­in­täalue raken­net­taisi­in että OurCi­ty ‑suun­nitel­ma toteutet­taisin. Meri-Rasti­lan rantamet­sän jät­täisin sen sijaan rauhaan.

    Voihan jäkyti jäk. 

    Kar­vaanarei­den (165 paikkaa) lisäk­si alueel­la on myös 80 telt­ta­paikkaa. lomamökke­jä ja kesähostel­li. Ei siis vain muutamia.

    Matkailu on — val­is­tet­takoon tässä — muu­takin kuin keskus­tan nähtävyyk­sien katsomista

    On asia erik­sen, kan­nat­taako leir­in­täalue siirtää muualle. Leir­in­tälueita­han on muutenkin Helsin­gin lähistöl­lä, m. Espos­sa (Oit­taa) ja Jär­ven­päässä (Van­hakylän­nie­mi)

    Muutenkin vaiku­ta siltä, että ollaan jotenkin neu­vot­tomasa tilas­sa. Ollana ahta­mas­sa 5 litraa maitoa 3 litran tonkaan.

    Seu­raa­vanolen huo­man­nut: Ykisty­istä ahneut­ta sen­tään hillit­see kateu­den pelko ja toinen yksi­tyi­nen ahneus. Julk­ista ahneut­ta ei hillitse mikään.

  70. tpyy­lu­o­ma: Kun ne on kuitenkin sen vier­essä, ja sijain­ti nyt on muutenkin heikom­pi koko alueelle, niin mik­si ne olisi neliöhinnal­taan korkeampia? Esimerkik­si niitä alueen eteläpuolelle kaavoitet­tu­ja rivare­itakaan ei ole saatu kun­nol­la kau­pak­si, joka Helsin­gin olo­suhteis­sa on jo poikkeuksellista.

    Meren läheisyys ja sopi­va haju­rako maa­han­muut­ta­javal­taiseen vuokrat­aloalueeseen uskoak­seni nos­taa neliöhin­to­ja. Siitä huoli­mas­sa rantamet­sän suo­jelem­i­nen ja sosi­aalisen seg­re­gaa­tion vähen­tämi­nen paina­vat min­un vaakakupis­sani enem­män kuin korkeampi neliöhinta.

  71. Toni Amnell: Tuo oli var­masti tarkoitet­tu provosoimaan – no hyvä – tuli­han tuos­sa sopi­vasti lis­taa, joka sisältää monia erit­täin tärkeitä luontoalueita.

    Ei tuo­ta lis­taa ollut provosoimis­mielessä tehty, vaan siinä oli lis­taa isom­mista rak­en­ta­mat­tomista plän­teistä. Point­ti­ni on se, että kakkua ei tässä vai­heessa ihan hel­posti sekä syödä. Ihmettelin vain sitä, että mis­sä niitä help­po­ja aluei­ta on, kun en ihan heti kek­si. Muu­ta­ma pienem­pi plänt­ti löy­tyy, lop­ut ovat joko luon­toar­voil­taan merkit­täviä, miljööltään merkit­täviä, virk­istysar­voil­taan merkit­täviä tai muista syistä saavut­ta­mat­tomis­sa (kuten lento­kent­tä ja golfkentät). 

    Todel­lisu­udessa lisärak­en­t­a­mi­nen vaatii uhrauk­sia, kos­ka kaikkia raken­nushankkei­ta vas­taan on ole­mas­sa erit­täin perustel­tu­ja argumentteja.

  72. Joel Jalka­nen: Virk­istys­mah­dol­lisu­udet tiet­ty häviävät, mut­ta ne häviävät kuten sanoit joka tapauk­ses­sa. Mut­ta jos voimme vali­ta menetet­ty­jen virk­istysar­vo­jen ja menetet­ty­jen virk­istys- ja luon­toar­vo­jen välil­lä, lie­nee val­in­ta selvä.

    Virkistys‑, talous- ja luon­toar­vo­jen välil­lä val­it­sem­i­nen on vaikeaa. Luon­toar­vo­jakin on mon­en­laisia. Jokin miljöö voi olla luon­toar­voil­taan arvokas paikallisess­sa mitas­sa, maakun­nan mitas­sa, maan mitas­sa tai globaal­isti. Tai sit­ten jokin maise­ma voi vain olla esteet­ti­nen (“kult­tuuri­maise­ma” = joku on pilan­nut luon­non­maise­man yli sata vuot­ta sitten).

    Esimerkik­si Keskus­puis­to on luon­toar­voil­taan pääosin varsin vaa­ti­ma­ton, saman­tyyp­pistä skut­sia löy­tyy kehäkol­mosen ulkop­uolis­es­ta maail­mas­ta vaik­ka kuin­ka paljon. Sen sijaan virk­istysar­voltaan se on kiis­tat­ta yksi Suomen arvokkaimpia metsäplänttejä.

    Täl­löin Keskus­puis­ton lait­ta­mi­nen vas­takkain jonkin maakun­nal­lis­es­ti arvokkaan kult­tuuri­maise­man tai luon­toko­hteen kanssa tuo varsin mie­lenki­in­toisia kysymyk­siä vastaan.

    Valitet­tavasti tämän­tyyp­piseen vas­takkainaset­telu­un joudu­taan jos­sain vai­heessa vält­tämät­tä. Sil­loin olisi hyvä ymmärtää se, että val­in­ta joudu­taan tekemään huono­jen vai­h­toe­hto­jen välil­lä, eikä mitään kaikkia tyy­dyt­tävää kom­pro­mis­sia vält­tämät­tä löydy.

  73. Viherinssi: Virkistys‑, talous- ja luon­toar­vo­jen välil­lä val­it­sem­i­nen on vaikeaa. Luon­toar­vo­jakin on mon­en­laisia. Jokin miljöö voi olla luon­toar­voil­taan arvokas paikallisess­sa mitas­sa, maakun­nan mitas­sa, maan mitas­sa tai globaal­isti. Tai sit­ten jokin maise­ma voi vain olla esteet­ti­nen (“kult­tuuri­maise­ma” = joku on pilan­nut luon­non­maise­man yli sata vuot­ta sitten).

    Esimerkik­si Keskus­puis­to on luon­toar­voil­taan pääosin varsin vaa­ti­ma­ton, saman­tyyp­pistä skut­sia löy­tyy kehäkol­mosen ulkop­uolis­es­ta maail­mas­ta vaik­ka kuin­ka paljon. Sen sijaan virk­istysar­voltaan se on kiis­tat­ta yksi Suomen arvokkaimpia metsäplänttejä.

    Täl­löin Keskus­puis­ton lait­ta­mi­nen vas­takkain jonkin maakun­nal­lis­es­ti arvokkaan kult­tuuri­maise­man tai luon­toko­hteen kanssa tuo varsin mie­lenki­in­toisia kysymyk­siä vastaan.

    Valitet­tavasti tämän­tyyp­piseen vas­takkainaset­telu­un joudu­taan jos­sain vai­heessa vält­tämät­tä. Sil­loin olisi hyvä ymmärtää se, että val­in­ta joudu­taan tekemään huono­jen vai­h­toe­hto­jen välil­lä, eikä mitään kaikkia tyy­dyt­tävää kom­pro­mis­sia vält­tämät­tä löydy.

    Tiedän kyl­lä. Opiske­len siis biolo­giaa ja vähän kaupunkisu­un­nit­telua, ja nämä asi­at on mun sydän­täni lähin­nä. Mis­sioni on yrit­tää löytää ne luon­toko­hteet, jot­ka eivät rak­en­tamista kestä ja toisaal­ta osoit­taa ne, joi­ta ilmankin luon­non mon­imuo­toisu­us voidaan tur­va­ta. Ks. blogini.

    Luon­toar­vo­ja on paljon ja eri­laisia, ja siihen vaikut­taa sijain­ti, ase­ma muus­sa ekol­o­gises­sa maise­mas­sa ja mahdollinen/todennäköinen tule­vaisu­us. Tämä on pitkälti ihan las­ket­tavis­sa ole­vaa tiedettä.

    Sit­ten on toki nuo muut arvot, ja niiden välil­lä som­pailem­i­nen on ihan oma hom­mansa. Onnek­si en ole poli­itikko, joka joutuu noista päät­tämään. Onnek­si esmes luon­to- ja virkistys/kulttuuriarvot voidaan usein sovit­taa suh­teel­lisen kivut­tomas­tikin. Esimerkkinä van­hat maat­alousko­hteet: Tuo­marinkylän kar­tano on kasvil­lisu­usko­hteena arvolu­okkaa I, kos­ka siel­lä kas­vaa lukuisia van­ho­jen keto­jen yms. avoimien biotoop­pi­en laje­ja, jot­ka ovat harv­inais­tuneet maat­alouden muu­tut­tua aikanaan intensiiviseksi.

    Uno­hdit myös ekosys­teemi­palve­lut. Näin ollen Keskus­puis­ton arvoa lisää se, että se on niin suuri met­säalue, että se toimii tiivi­in kaupun­gin “keuhkona” jne.

    Keskus­puis­ton luon­toar­voista muuten, kuten kir­joitin siel­lä on luon­toar­vo­ja vähän, mut­ta voisi olla enem­mänkin. Sinne pitäisi saa­da vaan lisää lahop­u­u­ta. Rikkai­ta kääpäaluei­ta siel­lä on siel­lä tääl­lä jo nyt jopa Töölön korkeudel­la, eli mah­dol­lisu­udet olis ole­mas­sa. Ja kääpäy­hteisö indikoi nyt muu­takin lahos­ta elävää eliöstöä, joka siis kär­sii hätää tässä UPM-Suomes­sa. Hal­tialan alue on van­haa aarniomet­sää ja met­säla­jis­ton ydi­naluei­ta pääkaupunkiseudul­la. Luon­non­suo­jelu­alue, ja syystä.

    Itse näen, että luon­non mon­imuo­toisu­u­den hupen­e­m­i­nen ja siitä seu­raa­va ekosys­teemi­palvelu­jen romut­tumi­nen on pitkäl­lä tähtäimel­lä suurin ihmisen hyv­in­voin­tia uhkaa­va ympäristöon­gel­ma. Sik­si arvotan luon­toar­vot varsin korkealle. Huo­mau­tan, että se että joku on näh­nyt alueel­la jonkun mageen lajin ei tarkoi­ta luontoarvoa.

    Joskus hyvin pitkän ajan päästä mei­dän täy­tyy myös miet­tiä, uhraam­meko jonkun vaik­ka noista edel­lä maini­tu­ista oikeista luon­toko­hteista, kun kaupun­ki on jo muuten täyn­nä. Mut­ta vielä ei ole sen aika. Eikä ole vielä pitkään.

  74. Viherinssi: Muu­ta­ma pienem­pi plänt­ti löy­tyy, lop­ut ovat joko luon­toar­voil­taan merkit­täviä, miljööltään merkit­täviä, virk­istysar­voil­taan merkit­täviä tai muista syistä saavut­ta­mat­tomis­sa (kuten lento­kent­tä ja golfkentät). 

    Todel­lisu­udessa lisärak­en­t­a­mi­nen vaatii uhrauk­sia, kos­ka kaikkia raken­nushankkei­ta vas­taan on ole­mas­sa erit­täin perustel­tu­ja argumentteja. 

    Kyl­lä asian pitää olla niin, että kun luon­to- ja virk­istysar­vot­tomat tai muuten rak­en­tamiseen sovel­tu­vat kohteet lop­pu­vat, rak­en­t­a­mi­nenkin lop­puu ja tun­nuste­taan, että kaupun­ki on valmis. Rajat kaupun­gin jatku­valle kasvullekin on asetet­ta­va, muuten kaupun­ki tuho­taan rakentamisella.

  75. Viherinssi: Virkistys‑, talous- ja luon­toar­vo­jen välil­lä val­it­sem­i­nen on vaikeaa.

    Taisin myös olla hie­man epä­selvä siinä kom­men­tis­sa, johon viit­t­a­sit. Tarkoitin siis, että kun meil­lä nyt on noi­ta iso­ja rak­en­ta­mat­to­mia plänt­te­jä, joil­la on virk­istys- ja luon­toar­vo­ja, niin luon­nol­lis­es­ti gryn­daamme ensin ne, joil­la on vain virk­istysar­vo­ja, emmekä niitä, joil­la on samaan aikaan sekä virk­i­tys- että luon­toar­vo­ja. Esimerkik­si halu­amme tietenkin lana­ta sen Munkan pohjois­puolisen met­sän (munkkalais­ten virk­istys­mah­dol­lisu­udet menetetään) emmekä Viikin pel­to­ja ja met­siä (viikkiläis­ten virk­istys­mah­dol­lisu­udet ja merkit­tävät luon­toar­vot menetetään).

  76. Voisiko joku ker­toa, miten selit­tyy ris­tiri­ita Tuo­marinkar­tanon Uusipel­toa koske­vis­sa pin­ta-alatiedois­sa? HS mainit­see 24.11.2012 julkaise­mas­saan kuu­den pal­stan artikke­lis­sa ja kart­tapi­ir­rokses­sa Uusipel­lon ole­van 33 hehtaarin pel­toalue. Aluet­ta koskevas­sa, voimas­sa olevas­sa viher­alue­su­un­nitel­mas­sa on s. 258 todet­tu Uusipel­lon kook­si kuitenkin alle 17 hehtaaria (Helsin­gin kaupun­gin raken­nusvi­ras­ton julka­isu­ja 2004:1 / viherosas­to). Kum­mas­ta aloit­teessa on kyse, Uusipel­losta vai 33 hehtaarista, jol­loin uhrataan muu­takin kuin tähän saak­ka merkit­täväk­si osak­si kar­tanoym­päristöä kat­sot­tu pel­toaukea virkistysreitteineen?

Vastaa käyttäjälle Koti-isä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.