Suomen taloudellinen kasvu

(Kasvua vai kehi­tys­tä, osa 2/7)

Käsit­te­len kasvua kulu­tus­mah­dol­lisu­u­den kasvu­na. Se poikkeaa vähän, mut­ta vain vähän BKT:n kasvusta.
Taloudelli­nen kasvu on ollut Suomes­sa viimeisen sadan vuo­den aikana yksi maail­man nopeim­mista. Nyt tosin näyt­tää siltä, että joudumme pian tyy­tymään ole­maan parhai­ta vain Euroopassa.

Maa- ja met­sä­taloud­es­ta vapau­tu­va työvoima

Tärkein kasvun moot­tori oli aina 1980-luvulle saak­ka maa- ja met­sä­taloudessa työsken­tele­vien vapau­tu­mi­nen teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin. Samal­la maat­alous­tuotan­non määrä on kas­vanut ja puu­ta pan­naan nurin enem­män kuin vuosikym­meniä sit­ten. Työn tuot­tavu­us maa- ja met­sä­taloudessa on monikym­menker­tais­tunut. Liikaväestön vapau­tu­mi­nen maat­aloud­es­ta on kasvun moot­tori muual­lakin. Inti­as­sa maat­aloud­es­ta saa elan­ton­sa yhä 60% väestöstä, eli Intia on kehi­tyk­sessä siinä pis­teessä, jos­sa Suo­mi oli noin vuon­na 1930, joten Intial­la on paljon kasvua edessään.

Tek­nol­o­gisen etu­matkan kiin­ni kurominen

Aina 1980-luvulle teol­lisu­utemme eli muual­la kek­si­tyn kopi­oin­nil­la ja soveltamisel­la, vaik­ka toki omaakin osaamista kehitettiin.Teknologisen etu­matkan kiin­ni kuromi­nen vauhdit­ti toisen maail­man­so­dan jäl­keen Japanin kasvua ja on maat­alousväestön mobil­isoin­nin ohel­la merkit­tävä syy Kiinan kasvu­un. Tämä vai­he on päät­tynyt. Nyt elämme vain teknolo­gian kehi­tyk­sen tahdissa.

IT-osaami­nen

Jostain 1990-luvun alku­vu­o­sista alka­en kulu­tus­mah­dol­lisuuk­siemme kasvu on nojan­nut toisaal­ta omaan tek­nol­o­giseen eteväm­myy­teen (ja vähän myös onneen Nokian osalta).

Hal­vat kiinalaiset tuotteet

Vaik­ka Kiinan teol­lis­tu­mi­nen on vien­nyt työ­paikko­ja Suomes­takin (on se niitä myös tuonut) , voit­ta­jia ovat olleet suo­ma­laiset kulut­ta­jat, joiden ulot­tuville on tul­lut käsit­tämät­tömän halpo­ja tuot­tei­ta rihka­mas­ta laatu­tuot­teisi­in.  Tavara ei mak­sa koh­ta oikeas­t­aan mitään.

Yksi­tyi­nen kulu­tus kasvoi erit­täin nopeasti aina vuo­den 2008 rom­ah­duk­seen asti. Kasvu ei perus­tunut velalle, vaan Suomen vai­h­to­tase oli samal­la voimakkaasti yli­jäämäi­nen. Lama toi yksi­tyiseen kulu­tuk­seen vain pienen notkah­duk­sen, minkä jäl­keen kulu­tus kään­tyi uud­estaan kasvu­un — mut­ta nyt osit­tain velaksi.

Yllä maini­tu­ista kasvun lähteistä on kadon­nut tai katoa­mas­sa. Jäl­jelle jää vain yleinen teknolo­gian kehit­tymi­nen ja sen tuo­ma tuot­tavu­u­den nousu. Jar­ru­ina taas on öljyn ja raa­ka-ainei­den hin­nan nousu. Sik­si kasvu ei voi olla kovin nopeata.