Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 1/7

(Olen luvan­nut pitää aiheesta ”Kasvua vai kehi­tys­tä – mitä pohjo­is­maisil­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nil­la on edessään” esi­tyk­sen torstaina Board­man-verkos­ton kaamos­foo­ru­mil­la. Palaste­len esi­tyk­sen blogille pien­inä palasina)

Pohjo­is­maat ovat aina kärk­isi­joil­la, rankataan maat sit­ten elämän­laadun, kil­pailukyvyn tai melkein minkä asian osalta hyvän­sä. Mikä tekee Pohjo­is­maista niin hyviä? 

Tulo­erot ovat luon­nos­taan pieniä. Tämä johtaa siihen, että jok­seenkin kaik­ki voidaan pitää mukana, yhteiskun­nal­liset vas­takkainaset­te­lut ovat maltil­lisia ja kansalais­ten väli­nen luot­ta­mus on hyvää. Vähem­män voimavaro­ja pitää kohdis­taa toisi­aan vas­taan varus­tau­tu­miseen niin fyy­sis­es­ti kuin yhteistyön sään­töjä hiot­taes­sa. Koko kansan lah­jakku­us­re­servit saadaan parem­min käyte­tyk­si kuin hitaam­man sää­tykier­ron luokkay­hteiskun­nis­sa. Yleinen koulu­tus­ta­so on hyvä. Jär­jestäy­tyneis­sä yhteiskun­nis­sa kaik­ki toimii. 

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta merk­it­see muun muas­sa tulo­ero­jen tasaamista rikkaiden ja köy­hien välil­lä. Se tulee hal­vak­si, tasat­tavaa on niin vähän pien­ten luon­nol­lis­ten tulo­ero­jen vuok­si. Sik­si on varaa paljon yltäkyl­läisem­pään hyv­in­voin­ti­val­tioon kuin samal­la vero­ta­sol­la muual­la. Tätä edis­tää myös korkea työl­lisyysaste muis­sa Pohjo­is­mais­sa, joskaan ei Suomessa. 

Pohjo­is­maat ovat olleet glob­al­isaa­tion voit­ta­jia – ainakin tähän asti. Omat vien­ti­tuot­teemme ovat olleet arvokkai­ta ja muut maat ovat tehneet meille kulu­tus­tavaroi­ta hal­val­la. Pienet koti­markki­nat ovat lop­ul­ta koituneet siu­nauk­sek­si. Muual­la huonom­pikin tuote on men­nyt koti­markki­noil­la kau­pak­si, mei­dän on ollut pakko men­estyä muiden koti­markki­noil­la ja sik­si on pitänyt olla vähän parem­pi. Kau­pan avautues­sa tästä on ollut hyö­tyä, kun taas suo­ja­tu­ista koti­markki­noista on ollut muille haittaa. 

 

53 vastausta artikkeliin “Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?”

  1. Ja yleinen asevelvol­lisu­us on tosi hyvä jut­tu. Pojista tehdään miehiä!!!

  2. Tämä on vähän niin kuin ilmas­ton läm­pöti­lan tarkkailu, jos tarkastelukausi on muu­tamia kym­meniä vuosia niin kaik­ki näyt­tää hyvältä, mut­ta aina ei olla hyv­in­voin­nin kär­jessä oltu. Eikä vält­tämät­tä tule­vaisu­udessakaan aina olla.

  3. Sijain­ti, sijain­ti, sijain­ti. Tan­s­ka ja Ruot­si ovat viime vuo­sisadal­la olleet Sak­san osaval­tioi­ta, jos ei aina ihan poli­it­tis­es­ti niin taloudel­lis­es­ti ainakin. Suo­mi myös aina välil­lä, ja Nor­ja myös, niil­lä on se öljyn­sä vielä.

  4. Kun sosial­isti arvio sosial­is­tista sys­teemiä, ei liene odot­tam­a­ton­ta, että hänen mielestään ko. sys­tee­mi on kaikkein hienoin, kaunein ja paras.

  5. Tulo­erot ovat vain pro­pa­gan­dan väline, niil­lä tuskin on juurikaan merk­i­tys­tä mihinkään. Sen­hän takia esimerkik­si suurten tuolero­jen maas­ta pitää vetää aina joku Somalia.

    En tiedä miten Sveit­si sijoit­tuu tulo­erois­sa, mut­ta vero­tus ja varsinkin tulo sel­l­ainen on läh­es usko­mat­toman kevyt­tä (pääosin ehkä 1/10 suomen vas­taavas­ta), että sil­lä ainakaan tulo­ero­ja ei juurikaan tasa­ta. Silti useim­mil­la (ja kaikil­la min­ulle rel­e­van­teil­la) elin­ta­son mittareil­la sys­tee­mi toimii parem­min kuin Pohjoismaat.

    Toki ymmär­rän että poli­itikoista on kivaa kun korkeaa vero­tus­ta pide­tään itse­tarkoituk­se­na, sehän kas­vat­taa hei­dän valtaansa.

    Pohjo­is­maat on tilas­tol­li­sis­sa mit­tauk­sis­sa men­estyviä, ihmisille taasen aika ankei­ta paikkoja.

  6. Kaipaisin hie­man tarken­nus­ta tuo­hon “tulo­erot ovat luon­nos­taan pieniä” kohtaan. Käsit­tääk­seni kyse on kuitenkin poli­it­ti­sista päätök­sistä, jot­ka lähtöko­htais­es­ti eivät liene luonnollisia. 

    Pien­ten tulo­ero­jen seu­rauk­sista olen blo­gistin kanssa samaa mieltä.

  7. Sul­la on tuos­sa lopus­sa pieni epäjo­hdon­mukaisu­us, tai asia auke­nee luk­i­jalle jotenkin väärin. Ensin san­ot, kuin­ka pienet koti­markki­nat ovat olleet vähäisem­män (ulko­maalaisen?) kil­pailun takia, mut­ta sit­ten oletkin sitä mieltä, että muiden maid­en kohdal­la suo­ja­tu­ista koti­markki­noista onkin ollut niille haittaa.

    1. Ville O
      Päästäk­seen markki­noille pienen maan on olta­va varsin hyvä, kos­ka suo­jatutkaan ktomarkki­nat eivät riitä markki­na-alueek­si. Suures­sa maas­sa on suo­jat­tu­jen markki­noiden aikana voin­ut olla aika surkea, ja silti on men­estynyt. Kun sit­ten markki­nat avau­tu­i­v­at, suuren maan huonot yri­tyk­sert jou­tu­i­v­at vaikeuk­si­in. vaikeuksissa.

  8. Yksi “has­sut­teluseli­tys” pohjo­is­mais­ten men­estyk­selle voisi olla se, että enti­saikoina miehen sosi­aa­li­nen sta­tus oli pitkälti kytkey­tynyt työn­tekoon ja ammat­ti­in. Kan­nat­ti opiskel­la ja tehdä työtä toisin kuin Kreikan machokult­tuuris­sa, mis­sä sosi­aa­li­nen sta­tus nousi tekemäl­lä yhteiskun­nalle haitallisia asioi­ta. Mut­ta hyvä kysymys tässä olisi se, mikä on tilanne tämän suh­teen Suomes­sa tänä päivänä.

  9. Pohjo­is­maat sijoit­tuvat hyvin niis­sä hyv­in­voin­nin, kil­pailukyvyn tai onnel­lisu­u­den poten­ti­aaleis­sa tai edel­ly­tyk­sis­sä, joi­ta kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen indek­sit mit­taa­vat ja joista tulosten teo­ri­oiden mukaan olete­taan johtuvan.

    Indek­sien mukaan Suo­mi on kovin kil­pailukykyi­nen (glob­al 3., WEF 2012 ja 2011 ), mut­ta silti vien­ti vähe­nee. Muuan kil­pail­e­va ajat­teli­ja, jon­ka nimeä ei tässä maini­ta, on tässä yhtey­dessä viitan­nut Michael Por­teri­in, jon­ka mukaan Suomen kil­pailukyky­paradok­si on siinä, että Suo­mi sijoit­tuu aina kil­pailukykyä mit­taavis­sa arviois­sa kärk­isi­joille mut­ta jää toteu­tuneen kil­pailu­tu­lok­sen tasol­la huo­mat­tavasti alem­mak­si. (Ei ole nähtävästi ollut varaa lait­taa Por­te­ria lähteisi­in, joten jätetään ne tästäkin pois.)

    Maail­man­pank­ki on koon­nut lis­tan maail­man busi­ness-myön­teisim­mistä maista (Ease of doing busi­ness index (1=most busi­ness-friend­ly reg­u­la­tions)): 1. Sin­ga­pore, 2. Hongkong, 3. Uusi-See­lan­ti, 4. Yhdys­val­lat, 5. Tan­s­ka, 6. Iso-Bri­tan­nia, 7. Nor­ja, 8. Ruot­si, 9. Etelä-Korea, 10. Suo­mi … 18. Sak­sa, 32. Ran­s­ka, 34. Hol­lan­ti, 67. Tšek­ki, 74. Puo­la, jne. 

    En nyt olisi tästä lis­tamen­estyk­ses­tä kauhean innos­tunut, eikä se johdu siitä että Suo­mi on tässä lis­tauk­ses­sa Pohjo­is­maista niukasti viimeinen. Jos kat­so­taan vien­nin volyymin indek­siä, jos­sa vuosi 2000 on 100 (Export vol­ume index (2000 = 100)), Sak­sa ja Hol­lan­ti (160) pär­jäävät tässä kuitenkin selkeästi parem­min kuin maini­tut Pohjo­is­maat (120+).
    http://data.worldbank.org/indicator/IC.BUS.EASE.XQ

  10. Osmo Soin­in­vaara: Mis­sä pohjo­is­maista on yleinen asevelvol­lisu­us, pait­si siis Suomessa?

    Kyl­lähän Nor­jas­sa on vielä yleinen asevelvollisuus.

  11. hup­sis: Tulo­erot ovat vain pro­pa­gan­dan väline, niil­lä tuskin on juurikaan merk­i­tys­tä mihinkään. Sen­hän takia esimerkik­si suurten tuolero­jen maas­ta pitää vetää aina joku Somalia.En tiedä miten Sveit­si sijoit­tuu tulo­erois­sa, mut­ta vero­tus ja varsinkin tulo sel­l­ainen on läh­es usko­mat­toman kevyt­tä (pääosin ehkä 1/10 suomen vas­taavas­ta), että sil­lä ainakaan tulo­ero­ja ei juurikaan tasa­ta. Silti useim­mil­la (ja kaikil­la min­ulle rel­e­van­teil­la) elin­ta­son mittareil­la sys­tee­mi toimii parem­min kuin Pohjoismaat.Toki ymmär­rän että poli­itikoista on kivaa kun korkeaa vero­tus­ta pide­tään itse­tarkoituk­se­na, sehän kas­vat­taa hei­dän valtaansa.Pohjoismaat on tilas­tol­li­sis­sa mit­tauk­sis­sa men­estyviä, ihmisille taasen aika ankei­ta paikkoja.

    Sveitsin men­estys perus­tuu maanti­eteel­liseen sijain­ti­in: Ollaan keskel­lä Euroop­pa. Sveit­si esim rahas­taa läpikulkuli­iken­teel­lä ja matkailulla. 

    Lisäk­si alueel­liset erot maan sisäl­lä ovat pienet, ilmas­to on sama, osaval­tioiden keskuska­pun­git tasaisen samankokoisia, ja paras­ta: Hal­patyövoimaa sadaan naa­puri­maista, suurim­mat kaupun­git Gen­eve, Basel, Zürich ovat pen­delöin­ti­etäisyy­del­lä naapurimaista.

  12. Täy­tyypä tuos­ta asevelvol­lisu­ud­es­ta sanoa, että itse sain armei­jas­ta sairau­den, mitä en olisi toden­näköis­es­ti saanut ilman armei­jaa. On kyl­lä vas­ten­mielistä, että meil­lä on asevelvol­lisu­us ole­mas­sa, että maakun­ti­in saataisi­in työ­paikko­ja. Asevelvol­lisu­u­den suorit­ta­mi­nen las­ki elämän­laat­u­ani ja elin­vu­osiani usko­mat­toman paljon.

    Kysyn Osmol­ta, että mik­si vihreät eivät tee mitään nykykäytän­töä vas­taan, vaik­ka olette ilmais­seet ole­vanne asevelvol­lisu­ut­ta vastaan.

  13. Anteek­si, mut­ta olet pahasti väärässä. Ruot­si on ollut aiem­min Euroop­palainen suurvalta.

    antti:
    Sijain­ti, sijain­ti, sijain­ti. Tan­s­ka ja Ruot­si ovat viime vuo­sisadal­la olleet Sak­san osaval­tioi­ta, jos ei aina ihan poli­it­tis­es­ti niin taloudel­lis­es­ti ainakin. Suo­mi myös aina välil­lä, ja Nor­ja myös, niil­lä on se öljyn­sä vielä.

  14. Sak­san vien­nin arvo vuon­na 2011 oli 1060 mil­jar­dia euroa.
    Suomen vien­ti oli 2011 56,8 miljardia
    Kun Sak­sas­sa asui n 82 miljoon­aa ihmistä, Suomes­sa 5,3 niin päätä kohti vien­tiä oli Sak­sas­sa n 13000 euroa ja Suomes­sa n 10800 euroa.

    Vuon­na 2007–8 tilanne oli toisinpäin

  15. hup­sis:
    Tulo­erot ovat vain pro­pa­gan­dan väline, niil­lä tuskin on juurikaan merk­i­tys­tä mihinkään. Sen­hän takia esimerkik­si suurten tuolero­jen maas­ta pitää vetää aina joku Somalia.

    En tiedä miten Sveit­si sijoit­tuu tulo­erois­sa, mut­ta vero­tus ja varsinkin tulo sel­l­ainen on läh­es usko­mat­toman kevyt­tä (pääosin ehkä 1/10 suomen vas­taavas­ta), että sil­lä ainakaan tulo­ero­ja ei juurikaan tasa­ta. Silti useim­mil­la (ja kaikil­la min­ulle rel­e­van­teil­la) elin­ta­son mittareil­la sys­tee­mi toimii parem­min kuin Pohjoismaat.

    Toki ymmär­rän että poli­itikoista on kivaa kun korkeaa vero­tus­ta pide­tään itse­tarkoituk­se­na, sehän kas­vat­taa hei­dän valtaansa.

    Pohjo­is­maat on tilas­tol­li­sis­sa mit­tauk­sis­sa men­estyviä, ihmisille taasen aika ankei­ta paikkoja.

    Vero­tus ei ole ver­tailukelpoista ‚yhtä tai kah­ta veroa ver­taa­mal­la ei saa kuvaa ja ilmoite­tut viral­liset kokon­aisveroas­t­eekaan eivät ole vertailukelpoisia.

    Sveitsin tärkein tuote on ollut rahan­pe­su jo vuosikym­meniä ja Sveit­si on tar­jon­nut tur­vasa­ta­man rikol­liselle ja dik­daat­tor­ei­den kaval­tamille rahoille.

  16. hup­sis: En tiedä miten Sveit­si sijoit­tuu tuloeroissa, 

    Mut­ta puhut­pa­han vain lämpimik­sesi. Vaik­ka asia olisi puolen min­uutin googlauk­sel­la selvitettävissä.

    OECD:n mukaan Sveitsin Gini-ker­roin tulon­si­ir­to­jen jäl­keen on ollut täl­lä vuosi­tuhan­nel­la noin 0,27–0,30. Suomen vas­taavasti 0,24–0,26. Ei nyt ihan sama, mut­ta kyl­lä nämä maat ovat merkit­tävästi lähempänä toisi­aan kuin esimerkik­si Yhdys­val­to­ja (0,36–0,38).

    mut­ta vero­tus ja varsinkin tulo sel­l­ainen on läh­es usko­mat­toman kevyt­tä (pääosin ehkä 1/10 suomen vastaavasta), 

    Samoin OECD:n mukaan Suomen kokon­aisveroaste vuon­na 2009 oli 43,1 ja Sveitsin 30,3. Eli “1/10 Suomen vas­taavas­ta” ‑väit­teen liioit­teluk­er­roin on noin 7.

    Veli Kani: Kun sosial­isti arvio sosial­is­tista sys­teemiä, ei liene odot­tam­a­ton­ta, että hänen mielestään ko. sys­tee­mi on kaikkein hienoin, kaunein ja paras.

    Jos halu­aa, että ote­taan vakavasti, niin ei kan­na­ta käyt­tää sel­l­aista mielipuolisen sal­li­vaa “sosial­is­min” määritelmää, jos­ta seu­raa mm., että Sak­so­jen yhdis­tyessä yksi sosial­isti­nen val­tio fuu­sioi­tui toiseen sosial­is­tiseen val­tioon. Täl­laiset määritelmät ovat jostain syys­tä olleet viime aikoina Suomes­sakin nousus­sa — lie­neekö yhdys­val­ta­laisen äly­va­paan keskustelukult­tuurin rantau­tu­mista vai mitä.

  17. On hyvä olla ylpeä hyvistä lis­tasi­joituk­sista, mut­ta Suo­mi ei ole kuitenkaan kärkipäätä Pohjoismaista.

    Sen sijaan pitäisi muista myös todel­liset huonot sijoitukset.

    Ei kan­na­ta olla kär­jessä sosi­aaliryh­mien elinikäerossa tai itse­murhati­las­tois­sa tai joukkomurhatilastoissa.

    Sen vuok­si kyseenalaista alku­peräisessä tek­stis­sä viitat­tu­jen ver­tailu­jen relevanssia.
    Mit­taa­vatko ne oikei­ta asioita.
    Voiko samaa maa olla maail­man paras asua, jos samal­la ollaan kär­jessä myös edel­lä ole­vis­sa vertailuissa.

    Ihan oikeasti??

    Voiko vaikka­pa sosi­aal­i­jär­jestelmä toimia eri­no­mais­es­ti jos kaikkien kovin mit­tari, eli eli­naikaero sosi­aaliryh­mien välil­lä näyt­tää näin huonoa. Silti sosi­aalipuolelle syy­de­tään rahaa.

    Voiko maa olla onnel­lisin jos tehdään ennä­tys­määrä itse­murhia ja joukkomurhia.

    Toivoisin kuitenkin kehu­mises­sa ja ylpey­dessä myös vähän real­is­mia ja objeti­ivista otetta.

    Ila I:
    Pohjo­is­maat sijoit­tuvat hyvin niis­sä hyv­in­voin­nin, kil­pailukyvyn tai onnel­lisu­u­den poten­ti­aaleis­sa tai edel­ly­tyk­sis­sä, joi­ta kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen indek­sit mit­taa­vat ja joista tulosten teo­ri­oiden mukaan olete­taan johtuvan.

    Indek­sien mukaan Suo­mi on kovin kil­pailukykyi­nen (glob­al 3., WEF 2012 ja 2011 ), mut­ta silti vien­ti vähe­nee. Muuan kil­pail­e­va ajat­teli­ja, jon­ka nimeä ei tässä maini­ta, on tässä yhtey­dessä viitan­nut Michael Por­teri­in, jon­ka mukaan Suomen kil­pailukyky­paradok­si on siinä, että Suo­mi sijoit­tuu aina kil­pailukykyä mit­taavis­sa arviois­sa kärk­isi­joille mut­ta jää toteu­tuneen kil­pailu­tu­lok­sen tasol­la huo­mat­tavasti alem­mak­si. (Ei ole nähtävästi ollut varaa lait­taa Por­te­ria lähteisi­in, joten jätetään ne tästäkin pois.)

    Maail­man­pank­ki on koon­nut lis­tan maail­man busi­ness-myön­teisim­mistä maista (Ease of doing busi­ness index (1=most busi­ness-friend­ly reg­u­la­tions)): 1. Sin­ga­pore, 2. Hongkong, 3. Uusi-See­lan­ti, 4. Yhdys­val­lat, 5. Tan­s­ka, 6. Iso-Bri­tan­nia, 7. Nor­ja, 8. Ruot­si, 9. Etelä-Korea, 10. Suo­mi … 18. Sak­sa, 32. Ran­s­ka, 34. Hol­lan­ti, 67. Tšek­ki, 74. Puo­la, jne. 

    En nyt olisi tästä lis­tamen­estyk­ses­tä kauhean innos­tunut, eikä se johdu siitä että Suo­mi on tässä lis­tauk­ses­sa Pohjo­is­maista niukasti viimeinen. Jos kat­so­taan vien­nin volyymin indek­siä, jos­sa vuosi 2000 on 100 (Export vol­ume index (2000 = 100)), Sak­sa ja Hol­lan­ti (160) pär­jäävät tässä kuitenkin selkeästi parem­min kuin maini­tut Pohjo­is­maat (120+).
    http://data.worldbank.org/indicator/IC.BUS.EASE.XQ

  18. Osmo, minä tark­istin. Siihen meni aikaa noin min­u­ut­ti:). Sak­sa on Suomen edel­lä vien­nis­sä per capi­ta. Sak­sas­sa luku on yli 14 000 dol­lar­ia kun se on Suomes­sa alle 11 000 (vuon­na 2009).

  19. Koulu­tus, tasa-arvo ja pyrkimys sivistyneeseen yhteiskun­taan luo­vat vakaam­mat yhteiskun­taolot ja mah­dol­lisu­udet hyv­in­voin­nin kasvulle. Sehän oli kuin uuden vuo­den puheessa.

  20. Eilen oli Die Weltissä jut­tu, mis­sä todet­ti­in, että Sak­sas­sa tulo­erot ovat kaikil­la mittareil­la Euroopaan suurim­mat: ase­ma, sukupuoli, ikä, koulu­tus, alue…

    Pohjo­is­mais­sa tulo­erot eivät lokeroi ihmisiä.

    Pait­si, että tänne on tosin pesiy­tynyt viimeaikoina ahnei­den johta­jien vel­jeskun­ta, joka pitäisi pian verot­taa ter­veelle pohjo­is­maiselle tasolle, ja jos ei kel­paa, niin lähtevät sit­ten Amerikkaan, kuten on uhiteltu.

  21. JouniL:
    Voiko vaikka­pa sosi­aal­i­jär­jestelmä toimia eri­no­mais­es­ti jos kaikkien kovin mit­tari, eli eli­naikaero sosi­aaliryh­mien välil­lä näyt­tää näin huonoa. Silti sosi­aalipuolelle syy­de­tään rahaa.

    Näin­hän asia ei suinkaan ole, vaan Suomen sosi­aal­i­meno­jen BKT-osu­us on tätä nykyä vain EU-maid­en keski­ta­soa. Ja senkin se saavut­ti täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ensi ker­taa vas­ta vuon­na 2009.

    JouniL: Voiko maa olla onnel­lisin jos tehdään ennä­tys­määrä itse­murhia ja joukkomurhia. 

    Mis­tähän ennä­tyk­sistä tässä nyt oikein puhutaan? Maail­man ter­veysjär­jestön itse­murhati­las­tois­sa Suo­mi on hädin tuskin 20 pahim­man maan joukos­sa. Maail­man ykkö­nen on Liet­tua, jos­sa tehdään itse­murhia noin kaksinker­tais­es­ti Suomeen ver­rat­tuna. Lisäk­si Suomen edel­lä on tilas­tossa melkein pelkästään Euroopan maita.

    Joukko­murhia on tapah­tunut täl­lä vuosi­tuhan­nel­la kolme (ja ehkä lisäk­si Myyr­man­nin räjähdys, jon­ka tahal­lisu­ud­es­ta ei saatu selvyyt­tä). Näitä viimeaikaisia ennen edelli­nen taisi olla Pihtiputaan poli­i­sisur­ma 1969. Mis­sä tilas­tossa tämä luke­ma on ennätys?

    Henkirikosten määrä on vähen­tynyt vuosikym­meniä ja on enää vain pieni mur­to-osa siitä mitä se oli itsenäisyy­den alku­vu­osikym­meninä. Jos kat­somme esimerkik­si vuot­ta 1980 tai 1990, jot­ka eivät ole kovinkaan poikkeuk­sel­lisia 20–30 vuo­den takaisia vuosia, niin vielä tuol­lois­es­takin miesten henkirikoskuolleisu­ud­es­ta on ehtinyt lähteä reilu kol­mannes pois ja nais­ten henkirikoskuolleisu­ud­es­ta puo­let pois. Miesten ja nais­ten vuo­den 1990 luvut ovat 4,95 ja 1,56 sataa tuhat­ta asukas­ta kohti, tuor­eim­mat vuo­den 2010 luvut taas 3,03 ja 0,80.

  22. Mus­ta puut­tuu pari kolme ihan pohjim­m­maista syytä. 

    1.Ihan keskeisimpiä on tietysti työeti­ik­ka, tämä protestanttinen.
    2.Poikkeuksellisen kat­ta­va koulu­tus jo yli sadan vuo­den takaa.
    3.Sitten yhteiskun­tien pienu­us ja kaikki­nainen homogeenisu­us; 3.1 poikkeuk­sel­lista lainku­u­li­aisu­ut­ta tuot­tanut 3.2 ihan keskeisiä syitä jot­ka mah­dol­lis­tanut maail­man­mi­tas­sa hyvin suur­ta sol­i­daarisu­ut­ta kansakun­tien sisäl­lä. Siten tuot­tanut hyväsyn­tää veroillekin.

    Kansakun­nat osin men­estyneet veroista huolimattakin.

  23. Pohjo­is­maat ovat maail­man parhai­ta. Ja voi vain kuvitel­la, miten vahvo­ja vaikut­ta­jia ne oli­si­vat yhdessä. Ei tarvit­sisi hat­tu kouras­sa ker­jätä vuorotellen YK:n tur­va­neu­vos­ton jäsenyyttä. 

    Käytän­nössä meil­lä on jo pohjo­is­mainen talous­li­it­to pankkien ja varsinkin ruot­salais­ten yri­tys­ten kaut­ta. Tosin muut Pohjo­is­maat ovat vahvem­min läs­nä Suomes­sa kuin suo­ma­laiset yri­tyk­set muis­sa pohjoimaissa.

    Pohjo­is­mainen liit­tou­tu­mi­nen ja yhteinen val­u­ut­ta on Suomen kannal­ta nykyti­lanteessa ain­oa vai­h­toe­hto päästä ulos eurokri­i­sistä ja Suomen hyv­in­voin­ti­val­tion romahtamisesta. 

    Val­tion­talouden tiedot­teen mukaan Suomen talous on jo syöksyssä:
    http://tinyurl.com/cocex3c

    Ruotsin vihrei­den Jan Lind­holm on tehnyt Ruotsin val­tiopäiville aloit­teen yhteis­po­hjo­is­mais­es­ta valuutasta.
    http://tinyurl.com/cudtdok

    Toisin kuin Suomes­sa, muis­sa Pohjo­is­mais­sa asioista keskustel­laan avoimesti. Tääl­lä ensin otet­ti­in se kuu­luisa niskalenk­ki, ja kun se ei toimin­ut, kiel­let­ti­in keskustelu, jot­ta markki­nat eivät hermostuisi.

    Olka­amme kiitol­lisia, että Suo­mi vielä yleen­sä lue­taan pohjo­is­maisek­si valtioksi.

  24. Ei ihmis­ten yleistä onnel­lisu­ut­ta yhteiskun­nas­sa voi tarkastel­la itse­murhamäärien perus­teel­la. Itse­murhia tekevät suurelta osin vakavasti psyykkises­ti sairaat ihmiset, joiden käsi­tys ympäröivästä todel­lisu­ud­es­ta on selkeästi häiri­in­tynyt. Vähän sama kuin halu­aisi tietää väestön fyy­sis­es­tä kun­nos­ta ja tutk­isi reumapotilaita.

    Mitä tulee noi­hin tilas­toi­hin niin useim­mis­sa mais­sa ne eivät ker­ro todel­lis­es­ta itse­murhakuolleisu­ud­es­ta vaan yhteiskun­ta­jär­jestelmästä, uskon­nos­ta, poli­isi­laitok­ses­ta ja kuole­man­ta­paa koskev­as­ta lainsäädännöstä.

  25. Suo­mi on hyvä maa, ja sen kult­tuuris­sa on paljon hyviä piirteitä. On toki ongelmi­akin, vaik­ka iso osa niistä on ns first world prob­lem- tyyppisiä. 

    Tom­mi U:n yllä kuvaile­ma posi­ti­ivi­nen kehi­tys on aivan todel­lista. Tilanne kuitenkin kät­kee alleen tiet­tyjä uhkia, joiden osalta ns oikeis­to ja muut pelot­teli­jat ovat tietyssä mielessä aivan oikeil­la jäljillä. 

    Yksi on se, että vaik­ka en itse kaikkein fanaat­tisimpi­in vel­ka-alarmis­tei­hin lukeudu, niin julkisen talouden vaje on hälyyt­tävä. Se ei ole puh­taasti suh­dan­nelu­on­toista, ja vaik­ka olisikin, on ris­ki että nykyi­nen mata­la­suh­danne kestää vielä hyvinkin pitkään. Samaan aikaan alla ole­va tilanne heikke­nee, kos­ka vaik­ka olisi ns täystyöl­lisyys, niin huolto­suhde heikke­nee lähi­aikoina, eikä tilanne ala helpot­taa ennenkuin neljän­nesvu­o­sisadan päästä, ja sil­loinkin hitaasti. 

    Alarmistit ovat sikäli aika pihal­la, että Suomen val­tion­ve­lan reaa­liko­rot ovat tukev­asti pakkasel­la täl­lä het­kel­lä, joten julkisel­la rahal­la tehtävät investoin­nit, vaik­ka velkataakkaa lisäävätkin, eivät rasita lainkaan niin paljon talout­ta kuin voisi kuvitel­la. Etenkin jos näil­lä investoin­neil­la saadaan aikaan säästöjä, niitä kan­nat­taa kyl­lä tehdä. Uno­hde­taan, että ilman Euroa täl­laista tilan­net­ta ei olisi.

    Ongel­mana tietenkin on sit­ten se, että ei se auta jos vel­ka on ns. syömävelkaa, niinkuin se paljolti täl­lä het­kel­lä on. Ja kun talous on avotalous ja lama ei, valitet­tavasti, tarkoi­ta reaalipääo­man vajaakäyt­töä niinkuin Key­ne­siläi­nen ajat­telu implisi­it­tis­es­ti olet­taa, ja niinkuin oli 1990-luvul­la (kysyn­täla­ma), vaan investoin­nit vain menevät muualle, niin velka­elvy­tys ei tuo­ta investoin­te­ja vaan kulu­tus­ta joka oste­taan ulkomailta. 

    Key­ne­siläisit­täin kat­sot­tuna, esim Mundell-Flem­ing on liian karkea malli tähän, kos­ka Suomen julkisen talouden toim­inta ei vaiku­ta Euron kurssi­in. MF:ssä kun rahapoli­ti­ikalla (deval­vaa­tio) saadaan vien­ti vetämään jos kurssi kel­luu, ja jos kurssi on kiin­teä, niin sit­ten ali­jäämäi­nen bud­jet­ti vetää ulko­mail­ta lainara­haa ja tuo investoin­te­ja. Tämä toimii siihen asti, että ali­jäämä tuo kyl­lä ulko­mail­ta rahaa, mut­ta ne kulute­taan ja raha vir­taa takaisin ulko­maille. Sen näkee muuten vai­h­to­taseen yli­jäämän katoamise­na (tämä on tosin tiet­ty muna/kana, tai oikeas­t­aan rabbit/duck, mut­ta ei siitä sen enempää) 

    Itse näen keskeisenä ongel­mana Suomes­sa sen, että maa­han mah­tuu taval­laan ker­ral­laan yksi totu­us ja Yksi Iso Jut­tu ™. Nyt on jo selvää että se Yksi Iso Jut­tu ei enää olekaan Nokia. Noki­as­ta on tul­lut pieni jut­tu ja sekös har­mit­taa. Ihmiset kaipaa­vat kauheasti sitä Yhtä Isoa Jut­tua ja kun sitä ei näy, niin tulee pani­ik­ki. Nyt ollaan eri mieltä siitä, mikä Iso Jut­tu olisi ja osa on sitä mieltä että sitä ei tulekaan, joten men­nään kaik­ki kuilun reunal­ta alas. 

    Minus­ta pitäisi luop­ua ajatuk­ses­ta että tarvi­taan Yksi Iso Jut­tu, ja hyväksyä, että nyt sitä ei ole, joten ihmis­ten pitää vähän enem­män tehdä hom­mia ja ottaa vähän enem­män itse asioi­ta hal­tu­un. Käytän­nössä siis julk­ista sek­to­ria pitäisi hal­li­tusti keven­tää sieltä, mis­sä eniten keven­tämisen varaa on. 45 pros­ent­tia on paljon.

  26. eggo: Itse­murhia tekevät suurelta osin vakavasti psyykkises­ti sairaat ihmiset, joiden käsi­tys ympäröivästä todel­lisu­ud­es­ta on selkeästi häiriintynyt.

    Onko tästä jotain muu­ta evi­denssiä kuin se tau­tolo­gia että “eihän kukaan ter­ve ihmi­nen nyt itse­murhaa tee”? 

    Sori, mut­ta väit­täisin että olet väärässä. Tai siis, riip­puu vähän mitä “suurelta osin” tässä tarkoit­taa, mut­ta en usko että tämä väite pätee, jos se tulk­i­taan niin, että Suomen län­sieu­roop­palaisit­tain melko korkeat itse­murhalu­vut selit­ty­i­sivät sil­lä että tääl­lä on enem­män psyykkises­ti sairaita.

  27. “Käytän­nössä siis julk­ista sek­to­ria pitäisi hal­li­tusti keven­tää sieltä, mis­sä eniten keven­tämisen varaa on. 45 pros­ent­tia on paljon.”

    Nopeit­en julkisen sek­torin ali­jäämä tasoit­tuu ilman suuria vau­ri­oi­ta taloudelle ‚kun julkisen sek­torin palkat jäädytetään viidek­si vuodeksi.

    Leikkaa­mal­la julkisen sek­torin palkko­ja 30 % jäädy­tyk­sel­lä ali­jäämä nollautuu.

  28. Evert The NeveR­est: Ruotsin vihrei­den Jan Lind­holm on tehnyt Ruotsin val­tiopäiville aloit­teen yhteis­po­hjo­is­mais­es­ta valuutasta.

    Var­jelkoon! Nor­jalais­ten kanssa samas­sa val­u­u­tas­sa… Meille juuri nyt täl­lä het­kel­lä sopii aivan eri­no­mais­es­ti heikko euro, saisi olla vielä heikom­pi. Sveit­siläisiltä voi kysyä, kuin­ka kivaa on olla vah­van val­u­u­tan kanssa.

    Mei­dän suurimpia ongelmi­amme ovat korkeat työvoimakus­tan­nuk­set, jol­loin vah­vaan val­u­ut­taan jou­tu­mi­nen olisi vielä pahempi katastrofi.

  29. Tiedemies: Minus­ta pitäisi luop­ua ajatuk­ses­ta että tarvi­taan Yksi Iso Jut­tu, ja hyväksyä, että nyt sitä ei ole, joten ihmis­ten pitää vähän enem­män tehdä hom­mia ja ottaa vähän enem­män itse asioi­ta haltuun. 

    Tuon Ison Jutun kanssa on vielä niin, että talouden kannal­ta hajau­tus on mukavampi asia. Koko Nokia-dynas­t­ian ajan oli sel­l­ainen pelko, että mitä sit­ten jos se hiipuu. Ja sit­ten se hiipui.

    Teknolo­gia tun­tuu ole­van Suomelle luon­tainen vien­ti­tuote, mut­ta senkin alal­la voi tehdä kovin laa­jalti asioi­ta. (Suomes­ta viedään muu­ta kuin korkean teknolo­gian tuot­tei­ta tai korkeaa tuotan­tote­knolo­giaa vaa­tivia tuot­tei­ta muu­ta­ma pros­ent­ti vien­nin arvos­ta.) Kan­nat­taisi huole­htia siitä, että asi­akkai­ta on kaikkial­la maail­mas­sa ja kaikil­la sek­tor­eille. Sil­loin taan­tu­mat sat­tuvat edes vähän vähemmän.

  30. Tom­mi Uschanov: Mut­ta puhut­pa­han vain lämpimik­sesi. Vaik­ka asia olisi puolen min­uutin googlauk­sel­la selvitettävissä.

    OECD:n mukaan Sveitsin Gini-ker­roin tulon­si­ir­to­jen jäl­keen on ollut täl­lä vuosi­tuhan­nel­la noin 0,27–0,30. Suomen vas­taavasti 0,24–0,26. Ei nyt ihan sama, mut­ta kyl­lä nämä maat ovat merkit­tävästi lähempänä toisi­aan kuin esimerkik­si Yhdys­val­to­ja (0,36–0,38).

    Samoin OECD:n mukaan Suomen kokon­aisveroaste vuon­na 2009 oli 43,1 ja Sveitsin 30,3. Eli “1/10 Suomen vas­taavas­ta” ‑väit­teen liioit­teluk­er­roin on noin 7.

    Jos halu­aa, että ote­taan vakavasti, niin ei kan­na­ta käyt­tää sel­l­aista mielipuolisen sal­li­vaa “sosial­is­min” määritelmää, jos­ta seu­raa mm., että Sak­so­jen yhdis­tyessä yksi sosial­isti­nen val­tio fuu­sioi­tui toiseen sosial­is­tiseen val­tioon. Täl­laiset määritelmät ovat jostain syys­tä olleet viime aikoina Suomes­sakin nousus­sa – lie­neekö yhdys­val­ta­laisen äly­va­paan keskustelukult­tuurin rantau­tu­mista vai mitä.

    Puhuin tulo­evero­tuk­ses­ta ja väitän edelleen että liioit­teluk­er­roin on pienem­pi kuin veroast­ei­den ero, varsinkin “työ­nan­ta­ja­mak­sut” ote­taan huomioon.

    Kun ker­ta guuglaa­mat­to­muus ottaa noin koville niin nyt sit­ten goo­glasin. Kak­si­lapsi­nen pariskun­ta joka tien­aa reilut 6500E/kk mak­saa Zurichin kan­tonis­sa keskimäärin tuloveroa 3.4%.

    Giniker­toimien ver­tailu Yhdys­val­tain ja vaikka­pa Suomen välil­lä on täysin mielipuolista, Euroopan ja USA:n välil­lä ehkä hie­man mielekkääm­pää. Toki tulok­set eivät sil­loin ole ehkä niin mieluisia.

    En oikein ymmär­rä mis­tä tuo sosial­is­min määritelmä pomp­pasi, mut­ta kiva kun ker­roit. Ja ei, min­ua ei tarvitse ottaa inter­net­pal­stoil­la vakavis­saan, en itsekään ota.

  31. Usein melkoisen aksiomaat­tisen kuu­loisia “hyv­in­voin­ti­val­tioon ei ole varaa” ‑väit­teitä on kah­ta sort­tia. Ensin­näkin yleinen eli his­to­ri­alli­nen taso, joka imp­likoi että Pohjo­is­maat ovat tähän asti men­estyneet val­tion suures­ta roolista RIIPPUMATTA tai jopa HUOLIMATTA,ja edes jonk­in­ver­ran uskot­tavam­pana (mut­ta sekin tarkem­paa ana­lyysiä vaa­ti­vana) sit­ten huoli tulev­as­ta maail­man ja olo­suhtei­den muuttuessa.

    Art­turi B ehdot­ti men­estyk­sen resep­tik­si sosi­aal­ista pääo­maa ja sikäli kun koko vas­taus­ta jotenkin voi yhteen ter­mi­in sum­ma­ta, olen samoil­la lin­joil­la. Put­namin (muis­taak­seni, kirj.huom. en ole sosi­olo­gi joten en tunne alan kir­jal­lisu­ut­ta) korosta­ma kansalais­ten luot­ta­muk­sen, ja toisaal­ta sitä kaut­ta vahvem­man osal­lis­tu­misen yhteiskun­taan ja sen rak­en­tamiseen sekä pyörit­tämiseen (civic­mind­ness), rooli on houkut­tel­e­va abstrak­ti seli­tys­malli — jos jo sik­si, että sil­lä on jos­sain muo­dos­saan kan­na­tus­ta sekä oikeal­ta että vasem­mal­ta laidal­ta poli­it­tista kent­tää. Tulk­in­taer­im­ielisyyk­siä tulee sit­ten lähin­nä käytän­nön keinoista tuon luomiseen ja ylläpitoon.

  32. Liian van­ha:
    Nopeit­en julkisen sek­torin ali­jäämä tasoit­tuu ilman suuria vau­ri­oi­ta taloudelle ‚kun julkisen sek­torin palkat jäädytetään viidek­si vuodeksi. 

    Näin­hän voisi ajatel­la, mut­ta samaan aikaan julki­nen sek­tori joutuu kil­paile­maan yksi­tyisen kanssa esimerkik­si lääkäreistä.

  33. Viherinssi: Var­jelkoon! Nor­jalais­ten kanssa samas­sa val­u­u­tas­sa… Meille juuri nyt täl­lä het­kel­lä sopii aivan eri­no­mais­es­ti heikko euro, saisi olla vielä heikom­pi. Sveit­siläisiltä voi kysyä, kuin­ka kivaa on olla vah­van val­u­u­tan kanssa.

    Mei­dän suurimpia ongelmi­amme ovat korkeat työvoimakus­tan­nuk­set, jol­loin vah­vaan val­u­ut­taan jou­tu­mi­nen olisi vielä pahempi katastrofi.

    Vielä korkeampia työvoimakus­tan­nuk­set ovat Bel­gias­sa, Tanskassa,Ruotsissa ‚Ran­skas­sa Lux­em­bur­gis­sa, Irlan­nis­sa, Hol­lan­nis­sa ‚Sak­sas­sa, Irlannissa ,
    Ei Suomi­ole työvoimakus­tan­nuk­sil­taa EU:n kallein,pikemminkin keskitasoa

    Kyl­lä lop­ullisen kil­pailukyvyn sanelee tuot­tavu­us ja muu kil­pailukykyyn vaikut­ta­vat seikat

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/d/d6/Average_hourly_labour_costs_in_the_business_economy%2C_2009_%281%29_%28EUR%29.png

  34. ij: Näin­hän voisi ajatel­la, mut­ta samaan aikaan julki­nen sek­tori joutuu kil­paile­maan yksi­tyisen kanssa esimerkik­si lääkäreistä.

    Tähän voi vas­ta­ta lisäämäl­lä koulu­tus­ta, työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen alen­taa palkkatasoa.

    Uosukainen supisti lääkärik­oulu­tuk­sen puoleen 1990 ‑luvul­la lääkärei­den vaatimuksesta,sisäänottomäärät tip­pui­v­at n 700 tuonne 350

    Vieläkään ei ole palat­tu tuolle 1990 luvun tasolle

    Lääkäreistä n 8500 eli liki puo­let eläköi­tyy enne 2020 joten meil­lä on joka tapauk­ses­sa edessä suuri lääkärip­u­la ellei koulu­tus­ta lisätä

    On parempi,että voi käy­dä edes vähem­mänk­oulute­tun lääkärin vas­taan­otol­la kuin ei pääse lääkärille ollenkaan.Nythän esim Espoo tekee näin, että aikaa varaa­va poti­laspidtetään jonoon ja kat­so­taan 3–8 kuukaudnekuluttua,onkopotilas hengissä.Todennäköisesti hän on jo käynyt yksi­tyisel­lä ja ongel­maon poistunut.

    Terkkareista on tul­lut köy­hien tap­pa­jia eli nyt odote­taan, että sairaus on pahen­tunut vakavaksi

    http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/turku-valmis-lisaamaan-laaketieteen-koulutusta

  35. ij: Näin­hän voisi ajatel­la, mut­ta samaan aikaan julki­nen sek­tori joutuu kil­paile­maan yksi­tyisen kanssa esimerkik­si lääkäreistä.

    …ja yksi­tyiset läähärit aiheut­ta­vat turhia kus­tan­nuk­sia ter­vey­den­huoltoon. Eikö “ongel­man” ratkaisu ole täl­löin aika selvä?

  36. Liian van­ha: Vielä korkeampia työvoimakus­tan­nuk­set ovat Bel­gias­sa, Tanskassa,Ruotsissa ‚Ran­skas­sa Lux­em­bur­gis­sa, Irlan­nis­sa, Hol­lan­nis­sa ‚Sak­sas­sa, Irlannissa ,
    Ei Suomi­ole työvoimakus­tan­nuk­sil­taa EU:n kallein,pikemminkin keskitasoa.

    Olen siitä samaa mieltä, etteivät suo­ma­laiset palkat absolu­ut­tisel­la mit­tar­il­la mitään huip­puta­soa ole.

    Kyse on kuitenkin enem­män suh­teel­lis­es­ta kehi­tyk­ses­tä, ja siteer­aa­masi numerot ovat kol­men vuo­den takaa. Tässä samas­ta läh­teestä työvoimakus­tan­nusten muu­tos­ta eri mais­sa vuodelta 2011 vuo­teen 2012 sekä vuo­den 2010 työvoimakus­tan­nuk­sia yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Nuo yhdis­tämäl­lä ainakin väite siitä, että Sak­sas­sa on Suomea kallimpaa ei tun­nu ainakaan ihan yksiselit­teiseltä. Jo vuon­na 2010 pun­tit oli­vat melkein tasan, ja sen jäl­keen Suo­mi on kirinyt.

    Eri­tyisen han­kalal­ta näyt­tää nimeno­maan se, että Suomes­sa työvoimakus­tan­nuk­set ovat nousseet paljon Sak­saa nopeam­min viimeiset 15 vuot­ta. Toki tässä on alkupäässä mukana sekä Sak­san henkilöko­htaisia ongelmia ja Suomen lamas­ta toipumista, mut­ta sama ilmiö on näkyvis­sä myös viimeisen viiden vuo­den aikana. Suomen työvoimakus­tan­nuk­set ovat viimeisen viiden vuo­den aikana noin 10 % enem­män kuin Saksassa.

    Kil­pailukykymme Sak­saan näh­den on heiken­tynyt. Ruot­si­in näh­den ei onnek­si niinkään, kos­ka kru­u­nun kurssi on kor­jan­nut ruot­salais­ten tilannetta.

    Kyl­lä lop­ullisen kil­pailukyvyn sanelee tuot­tavu­us ja muu kil­pailukykyyn vaikut­ta­vat seikat.

    Nimeno­maan. Kuten vaikka­pa luon­non­va­rat, yhteiskun­nan tehokku­us, pääo­mat, maanti­eteel­liset seikat, jne. Suomen vahvuute­na on suju­va liike­toim­intaym­päristö lain­säädän­nön ja yhteiskun­nan puolelta sekä koulutet­tu väki. Sen sijaan melkein­pä kaik­ki muu alka­en har­vaana­su­tus­ta pohjois­es­ta maanti­eteestä onkin sit­ten meitä vastaan.

    Jos teemme samo­ja asioi­ta kuin muut, meil­lä jää vähem­män leivän päälle työn­tek­i­jöillekin. Jos kek­simme tehdä fik­sumpia asioi­ta kuin muut, voimme päästä parem­mille tuloille. Suo­ras­sa kil­pailus­sa olemme kuitenkin altavastaajina.

    Se pitää tietysti huomioi­da, että työvoimaku­lut eivät ole 1:1 sama asia kuin palkat. Tämä voi johtaa siihen tilanteeseen, että työn­tek­i­jän ostovoima katoaa JA työ­nan­ta­jan ostovoima työvoiman suh­teen heikke­nee samaan aikaan.

  37. Suo­mi numeroina vihkos­es­ta voi lukea, että yhtä yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jää kohden on kak­si työelämän ulkop­uolel­la ole­vaa tai julkisen sek­torin työn­tek­i­jää. Voiko täl­lainen yhtälö toimia????

  38. Liian van­ha:Kyl­lä lop­ullisen kil­pailukyvyn sanelee tuot­tavu­us ja muu kil­pailukykyyn vaikut­ta­vat seikat

    Viime vuosi­na siihen tuot­tavu­u­teen ei ole kovinkaan hirveästi panos­tet­tu, pikem­minkin päin­vas­toin. Raamiko­ro­tuk­set kaulas­sa on kek­sit­ty kaiken­laista omaan jalka­an ampumista.

    Fir­mat ovat joo tehosta­neet, nimit­täin lakkaut­ta­mal­la tuot­ta­mat­to­mia tehtai­ta. Sil­lä tavoin­han se keskimääräi­nen tuot­tavu­us nousee kohis­ten, mut­ta minus­ta tuo ei ole koko kansan­talouden kannal­ta kaikkein paras tapa. Son­er­akin irti­sanoo taas, Wärt­silä lomaut­taa, Met­so tehostaa. Liian vähän tuot­ta­vat työn­tek­i­jät lähtevät sankoin joukoin kortistoon.

  39. JouniL:
    Anteek­si, mut­ta olet pahasti väärässä. Ruot­si on ollut aiem­min Euroop­palainen suurvalta.

    Taas pitää rauta­lan­gas­ta vään­tää. 1900-luvul­la (“viime vuo­sisadal­la”) Ruot­si ei kovin kum­moinen suur­val­ta ollut. Sen sijaan, kah­den maail­man­so­dan aikana, Ruot­si myi rauta­malmia, kuu­lalaak­ere­i­ta, lentokonei­den kokoon­panoa jne Sak­saan. Tan­s­ka vas­taavasti sian­li­haa. Sotien jäl­keen markki­noi­ta riit­ti jälleen­raken­net­tavas­sa Euroopas­sa. Vielä nyky­isinkin Sak­san markki­nat ovat lähel­lä pohjo­is­mai­ta, samaan tapaan ovat men­estyneet myös Hol­lan­ti, Lux­em­burg, Itä­val­ta, Sveit­si, Ital­ian pohjoisosa. Ei men­estys silti mikään maanti­eteelli­nen automaat­ti ole, asi­at voidaan myös sös­siä tieten tah­toen itäblokin tyyli­in tai ran­skalais-bel­gialaiseen tyyli­in myös.

  40. SW:
    Suo­mi numeroina vihkos­es­ta voi lukea, että yhtä yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jää kohden on kak­si työelämän ulkop­uolel­la ole­vaa tai­julkisen sek­torin työn­tek­i­jää. Voiko täl­lainen yhtälö toimia????

    Vihko­nen on väärässä.

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 miljoon­aa suo­ma­laista. Kaikenkaikki­aan suo­ma­laisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­tomak­sa­jan ruokapöy­dässä istuu lähem­mäs neljä vero-elättiä.

  41. Tiedemies: Onko tästä jotain muu­ta evi­denssiä kuin se tau­tolo­gia että “eihän kukaan ter­ve ihmi­nen nyt itse­murhaa tee”? 

    Sori, mut­ta väit­täisin että olet väärässä. Tai siis, riip­puu vähän mitä “suurelta osin” tässä tarkoit­taa, mut­ta en usko että tämä väite pätee, jos se tulk­i­taan niin, että Suomen län­sieu­roop­palaisit­tain melko korkeat itse­murhalu­vut selit­ty­i­sivät sil­lä että tääl­lä on enem­män psyykkises­ti sairaita.

    En mis­sään nimessä viitan­nut siihen, että itse­murhalukumme selit­ty­i­sivät suurem­mal­la psyykkisel­lä sairas­tavu­udel­la. Joitain psyykkisiä sairauk­sia tääl­lä on enem­män kuin muual­la, joitain vähem­män. Esim. skit­sofren­ian esi­in­tyvyys on Suomes­sa suurem­pi mut­ta tyypin I kak­sisu­un­taisen mielialahäir­iön esi­in­tyvyys pienem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa mais­sa. (Arch Gen Psy­chi­a­try. 2007 Jan;64(1):19–28.)

    Itse­murhan tek­i­jöistä yli 90 pros­en­til­la on psyki­a­trista sairas­tavu­ut­ta. Kahdel­la kol­man­nek­sel­la on ainakin vaka­va-asteinen masen­nus. Läh­teenä van­ha mut­ta suo­ma­lainen tutkimus jos­sa tutkit­ti­in kaik­ki yhden vuo­den aikana Suomes­sa itse­murhan tehneet retrospektiivisesti.(Am J Psy­chi­a­try 1993;150:935–40)

    Se, mik­si Suomes­sa psyykkises­ti sairaat jonkin ver­ran enem­män itse­murhia tekevät, liit­tyy mon­een asi­aan. Ainakin itse­murhavä­linei­den saatavu­u­teen, Suomes­sa luul­tavasti asei­den suureen määrään. (JAMA 2005 Oct 26;294(16):2064–74.)

    Skit­sofre­niapoti­laiden ja vaka­va-asteista masen­nus­ta sairas­tavien itse­murhakuolleisu­us on 20-ker­taista nor­maaliväestöön ver­rat­tuna. Epä­vakaa­ta per­soon­al­lisu­ushäir­iötä sairas­tavista kuolee oman käden kaut­ta 0,5 pros­ent­tia vuodessa.(en jak­sa lähteitä kaivaa)

    Sinän­sä asia on päivän­selvä. Psyki­a­triset häir­iöt ovat oire­di­ag­noose­ja eli syn­d­roo­mia ja itse­murhan tek­i­jäl­lä yleen­sä on vakavia oire­i­ta eli diag­nosoita­va häir­iö. Vai mitä romant­tisia kuvitelmia kir­joit­ta­jal­la mah­toi olla. Vai ajat­teletko ehkä että vakavasti masen­tuneen käsi­tys ympäröivästä todel­lisu­ud­es­ta ei ole vääristynyt. Romant­tista hai­hat­telua sekin. Eri asia sit­ten onko vääristymi­nen psykoot­tis­ta­soista (esim: “Olen jo kuol­lut, ettekö usko, antakaas kun ammun itseäni päähän jot­ta ymmär­rätte, etten voi kuol­la uudelleen.” )

  42. eggo: Se, mik­si Suomes­sa psyykkises­ti sairaat jonkin ver­ran enem­män itse­murhia tekevät, liit­tyy mon­een asi­aan. Ainakin itse­murhavä­linei­den saatavu­u­teen, Suomes­sa luul­tavasti asei­den suureen määrään.

    Alasajet­tui­hin mielenterveyspalveluihin…

  43. Sun Tzu: Vihko­nen on väärässä.

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 miljoon­aa suo­ma­laista. Kaikenkaikki­aan suo­ma­laisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­tomak­sa­jan ruokapöy­dässä istuu lähem­mäs neljä vero-elättiä.

    Ruokapöy­dän antimista sen­tään osan tuot­taa julki­nen talous. Esim. tiet, las­ten koulu­tuk­sen, ison osan ter­vey­den­hoi­dos­ta, sekä läh­es kaiken sairaanhoidon.

    Se on sit­ten eri asia, että kuin­ka tehokkaasti tuottaa.

  44. Sepi:

    Ruokapöy­dän antimista sen­tään osan tuot­taa julki­nen talous. Esim. tiet, las­ten koulu­tuk­sen, ison osan ter­vey­den­hoi­dos­ta, sekä läh­es kaiken sairaanhoidon.

    Se on sit­ten eri asia, että kuin­ka tehokkaasti tuottaa.

    Sel­l­aisia ihmisiä on, jot­ka eivät kauheasti hyödy val­tion kus­tan­ta­mista teistä, koulu­tuk­ses­ta, sairaan­hoi­dos­ta jne. Sit­ten on niitä, jot­ka hyö­tyvät paljon. Ja sit­ten on suuri osa, joiden kannal­ta kyse on ikäänkuin vaku­u­tus­lu­on­teis­es­ta palvelu­paketista: mak­se­taan sen var­al­ta, että tarvet­ta tulee. Ongelmia voi tul­la, jos ensim­mäi­nen ryh­mä on se, jol­ta kerätään eniten veroja…

  45. Yksi usein uno­hdet­tu seli­tys Suomen ja muiden Pohjo­is­maid­en suh­teel­liselle men­estyk­selle on kielialueen pienu­us. Sen vuok­si ulko­mais­ten eloku­vien ja sar­jo­jen dub­baus ei meil­lä yleen­sä kan­na­ta. Ja se taas myötä­vaikut­taa siihen, että val­taen­em­mistö lap­sista oppii luke­maan varsin hyvin ja aika moni myös oppii samal­la englan­tia. Täl­lä ei ole oleel­lista merk­i­tys­tä niille, jot­ka luke­vat kir­jan päivässä ja kak­si parhaas­sa. Mut­ta niille, jot­ka eivät kir­jo­ja ja lehtiä juuri lue, tele­vi­sio-ohjelmien tek­sti­tys moninker­tais­taa lukemisen määrän ja tar­joaa sel­l­aista tehokas­ta tukiope­tus­ta, jos­ta espan­jalaiset ja amerikkalaiset ikä­tover­it jäävät paitsi.

    Luku­taito hei­jas­tuu mon­een muuhunkin taitoon. Tämä selit­tää ison osan siitä, mik­si kan­sain­väli­sis­sä koulu­ver­tailuis­sa suo­ma­lais­las­ten men­estys on ennen kaikkea sen heikoim­man neljän­nek­sen parem­paa men­estys­tä ver­rat­tuna muiden maid­en heikoim­paan neljän­nek­seen. TV-tek­stit selit­tävät osan siitä, mik­si suo­ma­lainen keskiver­to koulupu­dokas ei ole ihan yhtä pahasti pudon­nut kuin espan­jalainen tai amerikkalainen tai ital­ialainen koulupu­dokas. Tämä hei­jas­tuu myös tuot­tavu­us- ja tuloeroihin.

    Toinen vähän saman­ta­painen seli­tys liit­tyy amerikkalaisi­in tietokone­pelei­hin ja nuori­son suosi­maan netistä lait­tomasti ladat­tavaan jenkkivi­ih­teeseen. Nämä ovat nyky-Suomes­sa merkit­täviä englan­nin oppimisen lähteitä, varsinkin pojille.

    Olisi tietysti isän­maal­lisem­paa kehua suo­ma­lais­ten päiväko­tien täte­jä, perusk­oulun opet­ta­jia ja kir­jas­ton­hoita­jia las­ten hyvistä ja mui­ta mai­ta tasaisem­min jakau­tuneista oppimis­tu­lok­sista, mut­ta real­istin täy­tyy antaa osa kun­ni­as­ta Bart Simp­sonille, WoW:lle ja Gor­don Ramsaylle.

  46. Sun Tzu:

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 miljoon­aa suo­ma­laista. Kaikenkaikki­aan suo­ma­laisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­tomak­sa­jan ruokapöy­dässä istuu lähem­mäs neljä vero-elättiä.

    Voi ei, näitä pöl­höpop­ulis­me­ja on näkynyt jenkkiläisil­lä keskustelu­pal­stoil­la, mut­ta että nyt Soin­in­vaaran blo­gis­sakin… Ainakin ne jenkkiläiset pop­ulis­mit ovat hel­posti kor­vaan tart­tuvia yksinker­tais­tuk­sia, joiden oikomi­nen sit­ten vaatii pitkät lita­ni­at, maail­mas­sa kun moni asianti­la riip­puu yhdestä jos tois­es­takin. Sik­si yksi pöl­höpop­ulisti ehtii heit­tää kymme­nen slo­ga­nia siinä ajas­sa kuin viisas täs­men­tää yhden. Luk­i­jakun­nan hitaam­malle seg­men­tillekin käy help­po iskevä slo­gan jär­keen helpom­min kuin pitkä, polveil­e­va ja epäi­lyt­tävästi selit­te­lyltä vaikut­ta­va tarkennus.

    No jos nyt ottaa Sun Tzun luvut niitä tark­ista­mat­ta, tasku­laskin ker­too että “elät­täjän” pöy­dässä istuu oikeasti 2.86 “elätet­tävää”. Kai se on pöl­höpop­ulis­tilogi­ikalla melkein neljä.

    Pikaises­ti tsekat­tuna (virheitä voi olla) istu­jista on jotain 0.75 alle 18-vuo­ti­ai­ta, joi­ta ei suurelta osin elätetä veroil­la, vaan ihan mam­ma och pap­pa beta­lar. Jos las­ten koulunkäyn­tiä ajat­telee vero-elatuk­se­na, las­ket­takoon se syn­tei­hin vain yhdesti (löy­tyy alem­paa ‘opettajat’-kohdasta).

    Yli 65-vuo­ti­ai­ta pöy­dässä istuu 0.7 kap­palet­ta. Niiden elät­tämi­nen menee pikem­minkin eläke­mak­su­ista kuin veroista, mut­ta verolu­on­teista sekin tietysti on. Tässä blo­gis­sa on aikaisem­min keskustel­tu mik­si van­huk­set kan­nat­taa elät­tää tuol­la taval­la, sen sijaan että heitä edel­lytet­täisi­in heit­telemään kul­tako­likoi­ta kirstu­un työu­ransa aikana. Siitä voi kyl­lä kirskutel­la ham­paitaan että mik­si ne prkl suuret ikälu­okat keskit­tyivät vain “Suomen rak­en­tamiseen” ja jät­tivät lapset tekemät­tä. Oma sukupolvi kun tässä joutuu sekä rak­en­ta­maan tule­vaisu­u­den Suomen että tekemään ne lapset.

    Vielä siel­lä pöy­dässä istuu monia joi­ta ei elätetä vastik­keet­ta, vaan joil­ta lyhyt­näköisem­pi elät­täjä oleel­lis­es­ti pakote­taan osta­maan palvelui­ta. Mm. 0.06 istu­jaa on opet­ta­jia, melkein 0.1 kun­nal­lises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, 0.02 on varus­miehenä ja puo­let siitä kapi­aisi­na maa­ta puo­lus­ta­mas­sa. Lyhyt­näköi­nen vasem­mis­tolib­er­aali “elät­täjä” saat­taisi esim. ajatel­la että jätän­pä maan­puo­lus­tus­palve­lut osta­mat­ta, kyl­lä joku muu sen mak­saa kuitenkin. Lyhyt­näköi­nen oikeis­tokon­ser­vati­ivi “elät­täjä” saat­taa taas ajatel­la ettei sen syr­jäy­tyneen naa­puriper­heen matikkanero-tyt­tären tarvi yliopis­toa käy­dä ainakaan min­un rahoillani.

    Sit­ten esimerkik­si yliopis­to­jen henkilökun­taa 0.02, AMKien en jak­sa etsiä. Yliopis­to-opiske­li­joi­ta pöy­dässä istuu 0.12 ja AMK:ilaisia 0.1, mut­ta he eivät kovin paljoa vero-ela­tus­ta syö, päin­vas­toin tekevät opin­to­jen ohes­sa mon­et sem­moi­set paskadu­u­nit joi­hin ei mui­ta tek­i­jöitä löydy.

    Paljon tois­taisek­si selit­tämätön­tä väkeä jää vielä pöytäänkin, mut­ta eiköhän tässä jo vähän nähty pöl­hopop­ulis­min taakse. Myös paljon todel­lisen maail­man kom­plek­sisu­ut­ta jäi vielä piiloon, vaikka­pa se että niistä alle 18-vuo­ti­aiden elät­täjistä joku osa saa palkkansa vero­tu­lois­takin, osa (mielipi­dekysymys) vastik­keel­lis­es­ti jotkut ehkä (mielipi­dekysymys) vasti­keet­tomasti aitoina “veroelät­teinä” — mut­ta on lap­sia yksi­tyisen sek­torinkin mam­moil­la ja papoilla.

    Nykyti­lan­net­ta kohtaan voi heit­tää mon­en­laista kri­ti­ikkiä: huolto­suhde vaatisi ihan oikeasti reivaamista, ja henkilöko­htais­es­ti olisin pikem­minkin kutis­ta­mas­sa julk­ista sek­to­ria kuin kas­vat­ta­mas­sa. Mut­ta tuo heit­to neljästä veroelätistä on vähän kuin kauhis­telisi kuin­ka Kimi Räikkö­nen joutuu yksin tien­aa­maan rahat tallin mon­elle kymmenelle sponsoriraha-elätille.

  47. Pohjo­is­maat ovat parem­pia kuin osaamme kuvitellakaan.

    Ei uskoisi Posti­pankkimme main­ok­sek­si täl­lä sivul­la ole­vaa pohjo­is­maisen pankin New Nor­mal videota:
    http://tinyurl.com/d2mjvu8

  48. Sun Tzu: Vihko­nen on väärässä.

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan yri­tyk­sis­sä on töis­sä n 1.4 miljoon­aa suo­ma­laista. Kaikenkaikki­aan suo­ma­laisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden net­tomak­sa­jan ruokapöy­dässä istuu lähem­mäs neljä vero-elättiä.

    Aivan törkeää! — ja näistä vielä 2,3 on tuon veron­mak­sa­jan omas­sa perheessä.

Vastaa käyttäjälle hupsis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.