Kasvualoja tukeva yritysverotus

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Suomen talousti­lanne näyt­tää pahal­ta. Olemme menet­tämässä yhtäaikaises­ti jalan­si­jaa paperi­te­ol­lisu­udessa, Nokia-vetoisil­la IT-aloil­la ja konepa­ja­te­ol­lisu­udessa. Tämä tietää ankei­ta aiko­ja monille työ­paikkansa menet­täville samal­la kun se uhkaa paisut­taa julkisen talouden ali­jäämiä. Se taas on paha jut­tu kaikille suo­ma­laisille. Val­tion talous on nyt seit­semän mil­jar­dia ali­jäämäi­nen, eli yli 200 euroa palka­nsaa­jaa kohden kuus­sa. Emme voi enää luot­taa vajeen sulamiseen aiko­jen parantues­sa, sil­lä ajat eivät vält­tämät­tä parane. Seit­semän mil­jardin menosäästöt vaa­ti­vat jo mielikuvitusta.

Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den ahdinko johtuu osit­tain siitä, että Nokial­la kump­panei­neen meni vähän aikaa niin hyvin, että rahaa tuli maa­han tul­vi­mal­la. Tämä nos­ti palkkata­soa. Jälkivi­isaasti voidaan sanoa, että viimeinen tulo­ratkaisu oli omaan jalka­an ampumista. Syn­tipukik­si valit­ti­in EK:n Mikko Pukki­la, joka sai men­nä. Kak­si vuot­ta sit­ten tilanne näyt­ti aivan toiselta kuin nyt.

Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den kannal­ta Suo­mi on liian kallis ja aivan väärässä paikas­sa. Konepa­ja­te­ol­lisu­us valmis­taa pääasi­as­sa investoin­ti­hyödykkeitä, eikä lamaan­tuneessa Euroopas­sa juuri investoi­da. Markki­nat ovat Aasi­as­sa. Har­va paik­ka maail­mas­sa on merikul­je­tuk­sia ajatellen yhtä kaukana Itä-Aasi­as­ta kuin Suo­mi. Matkalla täältä Itä-Aasi­aan on mon­ta maa­ta, jos­sa työvoima on yhtä osaavaa, mut­ta paljon halvempaa.

Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­välistymi­nen vauhdit­taa työ­paikko­jen siir­tymistä ulko­maille.  Kun yri­tys saa tilauk­sen, se joutuu päät­tämään, valmis­te­taanko tilat­tu tuote miljoon­al­la eurol­la Suomes­sa vai kuudel­lasadal­la tuhan­nel­la saman yri­tyk­sen tehtail­la Puo­las­sa. Tuotan­non siir­to ulko­maille yri­tyk­sen sisäl­lä sujuu ras­va­tum­min kuin siir­to ulko­maiselle alihankkijalle.

Ennen tässä tilanteessa olisi devalvoitu, mut­ta meil­lä ei ole enää markkaa devalvoitavak­si. Osit­tain samaan, mut­ta ei aivan samaan tulok­seen pää­sisi sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la eli palkko­jen alen­tamisel­la. Myös per­in­teinen deval­vaa­tio merk­it­see palkko­jen alen­tamista. Hin­nat eivät sisäisessä deval­vaa­tios­sa kuitenkaan alenisi läh­eskään samas­sa suh­teessa eivätkä asun­to­lainat lainkaan. Palka­nsaa­jan olisi paljon helpom­pi hyväksyä oikea deval­vaa­tio kuin palkko­jen alentaminen.

= = =

Suur­ta osaa vaikeuk­si­in joutuneesta teol­lisu­ud­es­ta ei voi pelas­taa. Emme esimerkik­si voi men­nä hävit­tämään euka­lyp­tusvil­jelmiä pelas­taak­semme paperite­htaamme. Teol­lisu­utemme edessä on voimakas raken­nemuu­tos, vaik­ka jatkos­sa nou­datet­taisi­in mil­laista palkka­malt­tia. Tarvit­semme nopeasti uusia kas­vavia toimi­alo­ja kor­vaa­maan taan­tu­via tuotannonaloja.

Talous­poli­ti­ikan tulisi tukea kasvualo­jen nopeaa kasvua, kos­ka sitä kipeim­min tarvi­taan. Yksi keino on uud­is­taa yri­tysvero­tus­ta kasvuyri­tyk­siä suosivaksi.

Työ­nan­ta­jat manku­vat alem­paa yhteisöveroa aina ja kaikkial­la, mut­ta veronalen­nus­varaa ei kan­na­ta haaska­ta yhteisöveron yleiseen alen­tamiseen. Yleinen veronalen­nus ei auta yri­tys­tä, joka on menet­tänyt kan­nat­tavuuten­sa; jos ei tuo­ta voit­toa, ei mak­sa veroa, jota voisi alen­taa. Vero­jen alen­t­a­mi­nen yri­tyk­seltä, jon­ka toim­inta on kyl­lä kan­nat­tavaa, mut­ta jol­la ei ole kasvunäkymiä, kas­vat­taa vain omis­ta­jien lom­pakon pak­su­ut­ta, mut­ta ei auta Suomea talousahdin­gos­sa. Vero­jen alen­nus­vara tulee keskit­tää yri­tyk­si­in, jot­ka ovat löytäneet uuden kan­nat­ta­van toimi­alan tai tuotei­dean ja joil­la sik­si on hyvät mah­dol­lisu­udet kas­vat­taa toim­intaansa ja lisätä työ­paikko­ja. Täl­laiselta yri­tyk­seltä ei pidä verot­taa pois raho­ja, joi­ta se tarvit­see toim­intansa laajentamiseen.

Hal­li­tus on esit­tänyt väli­aikaista pois­to­jen nopeut­tamista edis­tääk­seen yri­tys­ten investoin­te­ja koneisi­in ja lait­teisi­in. Tämä menee pahasti ohi kohteen. Kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten tuotan­non laa­jen­e­m­i­nen tarkoit­ti terästä ja beto­nia, mut­ta ei enää. Parhail­la kasvualoil­la on kyse aivan muus­ta.  Hal­li­tuk­sen esit­tämä tuoteke­hi­tyk­sen tukem­i­nen tähtää oikeaan maali­in, mut­ta täl­laiset pis­tetuet ovat yleen­sä tehot­to­mia ja innos­ta­vat enem­män vero­su­un­nit­telu­un kuin varsi­naiseen toim­intaan. Nekin rahat voisi käyt­tää paremmin.

Kan­nat­taisi pohtia Viron vero­ma­llia. Virossa yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja lainkaan voitos­ta, joka jätetään yri­tyk­sen sisään. Voit­to verote­taan aikanaan, kun rahat ote­taan yri­tyk­ses­tä ulos osinkona tai jotenkin muuten. Jos näin tehtäisi­in myös Suomes­sa, kasvualat saisi­vat kas­vaa, mut­ta paikalleen pysähtyneet yri­tyk­set mak­saisi­vat veroa niin kuin nytkin. Kasvuyri­tyk­setkin mak­saisi­vat kyl­lä veron­sa aikanaan ja toiv­ot­tavasti moninker­taisi­na, kun omis­ta­jat halu­a­vat rahaa itselleen. Jos näin tehtäisi­in, nyt pääte­tyt nopeutetut pois­tot kävi­sivät tarpeettomiksi.

Viron vero­ma­lli merk­it­sisi yri­tysvero­tuk­sen lykkäämistä ja sik­si se vähen­täisi ainakin aluk­si val­tion vero­tu­lo­ja. Tämä ei ole ongel­ma, kos­ka Suomel­la ei ole aku­ut­tia kri­isiä val­tion­taloudessa. Ongel­mat odot­ta­vat tule­vaisu­udessa. Kan­nat­taisiko yri­tysvero­tuk­sen alen­tamis­vara pan­na tähän ja uno­htaa yri­tys­ten muut vero- ja tukitoiveet?

Minä pidän sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaises­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta. Sen edel­ly­tyk­senä on, että talous pysyy jotenkin pystyssä. Tämä on nyt vaaras­sa. Suo­mi tarvit­sisi ennakkolu­u­lot­toman talouden pelas­tamiso­hjel­man. Yri­tysvero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kasvuyri­tyk­siä suo­si­vak­si olisi yksi, mut­ta vain yksi keino. Tärkeim­mät keinot liit­tyvät työvoiman tar­jon­taan, jos­ta Val­tion Taloudel­lisen Tutkimuskeskuk­sen Juhana Var­ti­ainen on puhunut paljon ja viisaita.

 

165 vastausta artikkeliin “Kasvualoja tukeva yritysverotus”

  1. Viron vero­ma­lli on niin hyvä, että suo­ma­laiset perus­ta­vat yri­tyk­siä Viroon ihan sen vuok­si. Myös tästä syys­tä sama malli olisi hyvä ottaa Suomeen, sil­lä tavoin pääo­mia voisi myös pala­ta Virosta.

  2. Viron yri­tysvero­tus­malli kuu­lostaa järkeävältä jo yksinker­taisuuten­sa vuok­si. Kun vero­tuk­ses­ta tulee mon­imutkaista ja ongelmia paikataan vuosien var­rel­la helpo­tuksin ja tuin, sys­teemistä tulee monille yrit­täjille vaikeasti hyö­dyn­net­tävä ja yhteiskun­nalle kallis. Poli­itikotkaan eivät enää tiedä mis­tä ovat päät­tämässä ja miten päätös todel­lisu­udessa vaikut­taisia. Yksinker­tainen malli on myös yrit­täjien tasa-arvoisen kohtelun perusta.
    Se mitä konepa­ja­te­ol­lisu­u­teen tulee, niin oma käsi­tyk­seni on, että Suomes­sa on sel­l­aista laatu­ta­so-osaamista, mitä Aasi­as­ta ei löy­dy ja Suomes­sa on konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta, jol­la menee vielä varsin hyvin, tosin puo­lalaiset ja kiinalaiset työn­tek­i­jät ovat yleistymässä, kun jostain syys­tä työtek­i­jöitä ei suo­ma­lai­sista löy­dy. Osa Suomen ongel­maa on kuitenkin huono oman tuot­teen markki­noin­ti ja piiloon jääävä huipp­pu­osaami­nen. Sen esi­in­saami­nen tarvit­taisi­in elinkei­nop­o­li­it­tista tukea.

    1. Konepa­ja­te­ol­lisu­utemme kil­pailöi­jat löy­tyvät sak­salais­ten omis­tamista tehtaista Puo­las­ta ja Tsekissä, joi­hin ver­rat­tuna meil­lä ei ole san­ot­tavaa osaamise­t­ua, huonom­pi sijain­ti ja korkeam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Konepa­ja­te­ol­lisu­utemme kil­pail­i­jat löy­tyvät sak­salais­ten omis­tamista tehtaista Puo­las­ta ja Tsekissä, joi­hin ver­rat­tuna meil­lä ei ole san­ot­tavaa osaamise­t­ua, huonom­pi sijain­ti ja korkeam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

    Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den asi­akkaat löy­tyvät laivaraken­nuk­ses­ta ja Suomen muus­ta konepa­ja­te­ol­lisu­ud­es­ta joten sijain­nin merk­i­tys ei ole niin suuri.
    Kus­tan­nus­ta­soon voi vaikut­taa — ja Puo­la ja Tsek­ki tule­vat perässä.

  4. Osmo: “Myös per­in­teinen deval­vaa­tio merk­it­see palkko­jen alen­tamista. Hin­nat eivät sisäisessä deval­vaa­tios­sa kuitenkaan alenisi läh­eskään samas­sa suh­teessa eivätkä asun­to­lainat lainkaan.”

    Hin­nat eivät alene ulkoises­sakaan deval­vaa­tios­sa, päin­vas­toin: tuon­ti­tavaroiden hin­nat nou­se­vat, samoin niiden tavaroiden hin­nat, jois­sa on ulko­maisia osia.
    Asun­to­lain­oi­hin kum­mal­lakaan ei ole vaiku­tus­ta (pait­si kiihtyvän inflaa­tion osalta).

    1. Jos sin­ul­la on palkkaa 3000 euroa kuus­sa ja asun­to­lainaa 120 000 euroa laina vas­taa 40kuukauden palkkaa. Jos val­u­ut­ta devalvoidaan kymmenel­lä pros­en­til­la, pal­ka­lle ja lainalle ei tapah­du mitään. Laina vas­taa edelleen 40 kuukau­den palkkaa. Kokon­aan koti­mais­ten tuot­tei­den hin­ta ei muu­tu ja kokon­aan ulko­mais­ten nousee teo­ri­as­sa kymme­nen pros­ent­tia ja muut siltä väliltä, mut­ta kit­ka pienen­tää hin­nan nousua käytännössä.
      Jos devalvoidaan sisäis­es­ti ja palkkasi ale­nee 2700 euroon muiden palkko­jen mukana, asun­to­lainasi on yhä 120000 euroa, vas­tat­en yli 44kuukauden palkkaa. Kokon­aan koti­mais­ten tuot­tei­den hin­to­jen pitäisi alen­tua kymme­nen pros­ent­tia ja tuon­ti­hin­to­jen pitäisi pysyä ennal­laan, mut­ta kit­ka toimii hin­nanalen­nuk­sia vas­taan, joten ne toteu­tu­vat teo­reet­tista pienempinä.

  5. Nyt en voisi olla enem­pää samaa mieltä. Itse kol­men hen­gen aloit­tel­e­vana yrit­täjänä (vajaa 2 vuot­ta menos­sa) tämä kuu­lostaa juuri oikeal­ta. Viroon yri­tyk­sen perus­tamis­tan ehdotel­tu joka suun­nas­ta ja tämä pitäisi huolen, että jatkos­sakaan sitä kiusaus­ta ei tulisi. Meitä ei har­mi­ta mak­saa suurem­mal­la vero­pros­en­til­la mak­su­ja Suomeen, mut­ta vuo­tuisen mah­dol­lisen osu­u­den tilit­tämi­nen verot­ta­jalle kir­paisee, kun seu­raa­van vuo­den tuloista ei ole tietoa. Nyt vero­tus ohjaa liikaa nos­ta­maan poten­ti­aaliset voitot palkkoina pois, kun tulota­so vielä niin alhainen, että se on verote­hokkain keino. Ensi vuodelle mah­dol­lis­es­ti tarvit­ta­van lisä­työn­tek­i­jän palkat on tien­at­ta­va sit­ten ensi vuonna.

    En ihan täysin hah­mo­ta tuo­ta kuvio­ta vero­jen osalta, mut­ta eikös se keven­täisi tuloslasken­taakin, kun vero poh­jau­tu­isi jaet­tuun voit­toon. Sil­loin ei tarvit­sisi miet­tiä, mikä on verova­paa­ta ja mikä ei esimerkik­sikir­jan­pidon ja vero­tuk­sen mak­simipois­to­jen osalta. Onko tuos­sa suurem­paa riskiä veronkier­toon peit­el­tynä voiton­jakona? Ei kai sen suurem­paa kuin nytkään, kun edut ym tiety­jen rajo­jen yli meni­sivät edelleen henkilöverotukseen.

    Yleisenä kom­ment­ti­na odot­taisin vira­nomaisil­ta jotain hyviä visu­al­isoin­te­ja ja taulukoin­te­ja eri vai­h­toe­hdoista. Tässä tapauk­ses­sa eri vai­h­toe­hto­jen hyödyt/haitat eri yri­tystyypeille (kat­e­go­ri­at voi vai­hdel­la asioit­tain) ja kansalais­ryh­mille (korkeasti koulute­tut, yrit­täjät, ammat­tik­oulu­tuk­sen saa­neet, työt­tömät, yrit­täjät, maa­han­muut­ta­jat tms.)

    Onko niin, että konepa­ja­te­ol­lisu­us kär­sii täl­lä het­kel­lä. Raskas­te­ol­lisu­us taitaa olla pahem­m­mas­sa jamas­sa (Rautaruuk­ki, Out­okumpu). Esim Koneen ja Konecranesin johto ovat puhuneet jopa pien­estä lisäyk­ses­tä, kun he tarvit­se­vat tehtai­ta kehi­tys­tä varten. Mas­si­ivista lisäys­tä ei tietysti ole luvas­sa. Myös teol­lisu­us­vakoilul­la on pienem­pi toden­näköisyys Suomessa.

  6. Tätä samaa kokoomus­nuoret jo esit­tivät. Mut­ta oikeasti, hiek­ka juok­see tiimala­sis­sa ja tähän pitää nyt tarttua.

    1. Kokoomus­nuoret esit­tivät kään­teistä mallia, jos­sa yri­tys­tä ei verote­ta lainkaan vaan veron mak­saisi osin­gon saa­ja osin­gostaan. Tämä olisi erit­täin epäisän­maalli­nen ja suo­ras­taan type­rä malli, kos­ka Suomes­sa toimivista ulk­maalais­ten omis­tamista yri­tyk­sistä (esim Nokia) ei mak­set­taisi vero­ja Suomeen lainkaan. Viron malli on isän­maal­lisem­pi. Veron mak­saa yri­tys voitostaan ihan siitä riip­pumat­ta, mihuin maa­han voit­to jaetaan.

  7. Nyt puhut asi­aa. Herä­tys on saata­va aikaisek­si vaik­ka se ei olekkaan miellyttävää.

    Konepa­ja­te­ol­lisu­ud­es­ta keskusteltaes­sa pitää erot­taa toi­sis­taan suomes­sa toimi­va ja kan­sain­vä­li­nen teol­lisu­u­den osa.
    Kun suuret pörssin konepa­jay­htiöt menevät hyvin ei sil­lä ole mitään tekemistä suomes­sa toimi­van valmis­ta­van konepa­ja liike­toimin­nan kanssa. Lehti­ti­eto­jen mukaan suuret yhtiöt, kuten Wär­silä, Met­so, car­goteck jne voivat hyvin, mut­ta hei­dän valmis­tus­toimin­nas­taan val­taosa ei ole suomes­sa — ja suomes­sa ole­va osu­us on häviämässä nyt nopeasti.

    Suomes­sa ei ole enää jäl­jel­lä moni­akaan lop­putuot­teen valmis­tus­pa­jo­ja, ne jot­ka ovat nekin pyrkivät ´glob­al sourc­ing´ ide­olo­gian mukaises­ti han­kki­maan osansa edullisim­min esim. kiinas­ta, Inti­as­ta ja ns. ´pienistä valkosip­uli­maista´. Tähän taas osavalmis­ta­jat ovat pyrki­neet reagoimaan kan­sain­välistymäl­lä — läh­es kaikil­la suurem­mil­la osa­hankki­joil­la on fil­i­aali em. alueil­la. Parhait­en tun­net­tu, ikävä kyl­lä ei kovin hyvin men­estynyt, lie­nee Rautaruukin oper­aa­tio venäjäl­lä joka on tehty ilmeis­es­ti kus­tan­nusten alen­tamis­mielessä ja jot­ta päästäisi­in euroop­palaiselle kus­tan­nus­ta­solle ( nykyjään mit­tarin lie­nee puolan myöhem­min sak­salais­ten omis­tamien Roman­ian tehtaiden kus­tan­nus­ta­so). Kos­ka olette viimek­si näh­neet ilmoituk­sen investoin­nista suomeen ko. liiketoiminta-alueelle?

    Tilanne on vaka­va: päähankki­joiden on mukaudut­ta­va jatku­vasti laske­vaan lop­putuot­tei­den kus­tan­nus­ta­soon kiinan paineessa => ali­hankki­joiden on joustet­ta­va tai kuolta­va. Ver­ratkaa miten kävi Nokian suo­ma­lais­ten alihankijoiden.

    Jos tästä halu­taan päästä ulos on toiv­ot­ta­va, että ero devalvoituu rem­bimi­in näh­den. Sitä odotel­lessa pitää tehdä kaikkemme jot­ta kil­pailukykymme olisi mah­dol­lisim­man hyvä.

    Val­tion toimen­piteinä näk­isin muu­ta­man tärkeän asian:

    1. Vien­nin rahoi­tus saata­va kil­pailukykyisek­si sekä määrältään että hinnal­taan. Eli Finnver­alle pitäisi sal­lia nyky­istä suurem­pi riskin otto halvem­mal­la. Takauk­set ja vien­nin rahoi­tus. Yksi lai­va ei saisi viedä koko pottia.Pottia on suurennettava.

    2. yri­tysvero­tuk­seen viron malli.

    Jos se ei käy niin sit­ten tap­pi­oiden ml. tuoteke­hi­tyk­seen käytet­ty­jen raho­jen vähen­nysoikeus ´ikuisesti´nykyisen 5v. sijaan. Ko tap­pi­ot jäävät yhtiön taseeseen eivätkä ne van­hene. Tämä tarkoit­taa että kumu­lati­iviseti tap­pi­ol­la ole­va yhtiö joutuu mak­samaan vero­ja ennenkuin omat pääo­mat on palautettu !

    Start up yri­tyk­selle kestää enem­män kuin 5 vuot­ta saa­da voit­toa niin paljon, että tuoteke­hi­tys on mak­set­tu. Onko oikein verot­taa mak­sam­a­ton­ta tuoteke­hi­tys­tä? Euroopas­sa on yleistä että tap­pi­ot eivät vanhene.

    Mik­si ne van­henevat vero­tuk­ses­sa? Van­han maail­man fiskaa­li­nen peruste?
    Vas­tauk­sek­si ei käy, että voihan ne aktivoi­da taseeseen. Suuri osa tuoteke­hi­tyk­ses­tä ei joh­da men­estys­tuot­teeseen jol­loin aktivoinit pitää purkaa.

    3. Jos palkko­jen lasku ei ole mah­dolli­nen niin sit­ten leikataan teol­lisu­u­den palkan sivuku­lu­ja esim 10% yksiköl­lä ja nos­te­taan yhteiskun­nan tak­soi­tus­ta siten että saadaan kulut ja tulot tas­apain­oon. Tarkoit­taisi, että ihmiset ottaisi­vat itselleen suurem­man vas­tu­un. Jotenkin sit­ten pitäisi hoitaa vähöo­saisim­mat. Tämä saat­taisi vaikut­taa em. palvelu­iden kysyn­taan ja sitä kaut­ta vapaut­taa tuot­tavalle sek­to­rille lisää työvoimaa.

    eli kyseessä olisi sisäi­nen deval­vaa­tio jos­sa ei nimel­lis­es­ti las­ke­ta palkko­ja vaan siir­retään nyt yri­tys­ten mak­sama sosi­aa­likus­tan­nus palkkapot­ti­in. esim. nos­te­taan palkko­ja 5% ja siir­retään 5% sosi­aa­liku­luista palka­nsaa­jan mak­set­tavak­si. Nimel­lispalkat nousi­si­vat todel­liset palkat eivät. Jos tämä tehtäisi­in vähitellen se ei olisi niin kipeää ja kaikille tulisi selväk­si työn todel­li­nen veroaste ml. nyt työ­nan­ta­jan mak­sama osu­us. Ehkä se herät­täisi ymmärtämään yhteiskun­tamme tehottomuutta.

    Tiedän että em. ajatuk­set ovat radikaale­ja, mut­ta tilanne näyt­tää mielestäni niin huonol­ta, että ilman muu­tos­ta mei­dän käy todel­la heikosti.

    Suomen sisäistä tulon­jakoa tark­ista­mal­la tämä ei parane jos tulot pois­tu­vat maasta.

  8. Eivätkö ratikat ja vetu­rit kuu­lu konepa­ja­te­ol­lisu­u­den alaan? Mis­tä hal­van työvoiman maas­ta sil­lan­rak­en­ta­ja on ajatel­lut tila­ta ne aavan meren ratikat Kru­unuvuoren selälle? Tietääk­seni Bom­bardierin pääkont­tori on Berli­inis­sä ja Kas­selin tehtaal­la on tähän men­nessä raken­net­tu yli 34 500 veturia (lat. loco motivus, paikalta liikku­va). Niitä voisi (halvem­mil­la työvoimakus­tan­nuk­sil­la) rak­en­taa myös Suomes­sa elleivät päätök­sen­tek­i­jät olisi aja­neet vetu­ri­te­ol­lisu­ut­ta alas. Kar­jaal­la ale­taan tiet­tävästi tehdä sivi­ili-Sisu­ja Mer­su-perus­tais­es­ti. Tärkein Mer­cedes kuor­ma-auto­jen tuotan­topaik­ka on tehdas Wörth am Rhein–nimisessä paikas­sa Südp­falzis­sa. Ener­giantuotan­to merel­lä lisää konepa­ja­te­ol­lisu­u­den tuot­tei­den kysyn­tää Euroopas­sa – sekä teräk­sen ja sen myötä ener­gian kulutusta.

  9. Jos lähde­tään julkisen talouden ongelmista, niin vain railakas puut­tumi­nen sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin tulee pelas­ta­maan tämän maan. Pari vuot­ta sit­ten niihin meni jo yli 70% kaik­ista yhteiskun­nan menoista. Emme voi jatkaa näin.

    Teol­lisu­u­den edel­ly­tyk­siä ovat myös mm. kul­je­tus­in­fra. Vaik­ka moot­tori- ja rautateitä sekä tiedon­si­ir­ron runk­okaapelei­ta raken­net­taisi­in tuplas­ti nykyisel­lä nopeudel­la, ei sil­lä ole val­tion kokon­ais­menois­sa oleel­lista merk­i­tys­tä. Sosi­aali- ja ter­veys­meno­jen lisäk­si kouluts­menoil­la on merk­i­tys­tä. Muut “säästöt” ovat nap­pikaup­paa ja aiheut­ta­vat yleen­sä enem­män hait­taa kuin hyötyä. 

    Olet ymmärtänyt myös oikein tuon 1M€/0,6M€ ongel­man. Suo­mi on yksinker­tais­es­ti liian kallis. Korkea veroaste, joka on kehit­tynyt muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä on kään­tynyt juuri yhteiskun­nan vähäo­saisimpia vas­taan. Siis niitä, joi­ta korkeal­la veroas­t­eel­la jotkut luule­vat auttavansa.

    Veroas­t­een roima alen­nus on ain­oa mah­dol­lisu­us. Se tehdään joko hal­li­tusti sosi­aalisek­to­ria purkaen tai sit­ten hal­lit­se­matomasti kuten Uusi-See­lan­ti sen toteut­ti. Halu­am­meko Suomes­ta saman­laisen ultra­l­ib­er­aalin talouden kuin Uusi-See­lan­ti on nykyään? 😉

  10. Sana­nen Nokiasta.

    Nokial­ta tul­vii työ­markki­noille ihmisiä, jol­la ei ole real­is­tista kuvaa siitä miten asioi­ta tehdään Nokian ulkop­uolel­la ja mil­laisia työn­tek­i­jöitä oikeasti halu­taan. Lisäk­si heil­lä on täysin epäre­al­is­tiset palkkaodotuk­set. En näe heille muu­ta vai­h­toe­htoa kuin kylmän maail­man, joka opettaa.

    Näin jäkikä­teen voi sanoa, että Nokia on ollut tuhoisa Suomelle. Se on imenyt itseen­sä liikaa lah­jakkai­ta ihmisiä ja hionut heistä byrokraat­te­ja pyyhkien pois luovu­u­den. Lisäk­si se on ollut kupla, joka on eristänyt hei­dät muus­ta maail­mas­ta. Kuplan sisäl­lä he ovat oppi­neet toim­inta­mallit, jot­ka eivät oikeasti ole tuottavia.

  11. Ville:
    Viron vero­ma­lli on niin hyvä, että suo­ma­laiset perus­ta­vat yri­tyk­siä Viroon ihan sen vuok­si. Myös tästä syys­tä sama malli olisi hyvä ottaa Suomeen, sil­lä tavoin pääo­mia voisi myös pala­ta Virosta.

    Selvi­tyk­sen arvoinen point­ti! Hal­li­tuk­sen pitäisi tutk­i­tut­taa tämä.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Konepa­ja­te­ol­lisu­utemme kil­pailöi­jat löy­tyvät sak­salais­ten omis­tamista tehtaista Puo­las­ta ja Tsekissä, joi­hin ver­rat­tuna meil­lä ei ole san­ot­tavaa osaamise­t­ua, huonom­pi sijain­ti ja korkeam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

    Var­maankin, mut­ta Andyn arvion puoles­ta puhuu se, että meil­lä edelleen on ymmärtääk­seni ainakin tason­sa puoles­ta vah­va konepa­ja­te­ol­lisu­us edelleen, edel­li­sistä lam­oista ja mainit­semis­tasi rasit­teista huolimatta.

    Aasi­aan ei Puo­las­ta ja Tsek­istä ole sen lyhyem­pi mer­i­mat­ka. Olen joskus lukenut sel­l­aisenkin arvion, että merikul­je­tuskus­tan­nuk­set eivät ole kyn­nyskysymys mil­lään alalla.

    On hyvä, että ker­taat sisäisen deval­vaa­tion hai­tat: Niil­lähän parhail­laan tehdään kreikkalais­ten elämästä mahdotonta.

  13. Ajanko­htaisen teema ja tässä slo­gaaniksi kel­paisikin tuo OSn: “Suo­mi tarvit­see ennakkolu­u­lot­toman talouden pelastamisohjelman.”

    Keinot ovat kyl­lä tiedos­sa, mut­ta valitet­tavasti päät­täjien päätök­sen­tekokyky on ollut jo kauan hukassa:

    1) Ratkaisu voi löy­tyä vain kasvuhakuis­es­ta PK-sek­torista. Siel­lä se Suomen kasvu ja uudet työ­paikat ovat, jos yleen­sä ovat yhtään missään.

    2) Yrit­täjäriskin (siihen työl­listämis­ris­ki mukaan­lukien) ymmärtämi­nen on kaiken ydin: Kun yrit­täjä ottaa rajua riskiä ja pus­kee vuosikau­sia töitä 24/7, ja työl­listää muitakin, kyl­lä siitä on oikeus odot­taa kun­non korvaustakin.

    3) Suomen julki­nen sek­tori on saneer­at­ta­va kiireesti kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle.

    Se voidaan tehdä pois­ta­mal­la byokra­tiarak­en­teista pari ker­rosta ja jalka­ut­ta­mal­la irtoa­vat resurssit esim. ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aal­i­toimen käytän­nön työhön, yms.

    Lisäk­si julkisen sek­torin palkat pitää pudot­taa alle yksi­tyisen sek­torin, markki­na-ehdoin syn­tyneen tason.

    4) Ennekaikkea, yri­tyk­siä ja työ­paikko­ja maas­ta aja­va toim­inta pitää lopet­taa. Sitä ei ole varaa enää sal­lia mis­sään muodossa.

    Muuten saadaan kaksinker­tais­es­ti tur­paan: Uusien yri­tys­ten perus­tamis­tahti vain jatkaa jo 2‑vuotista laskuaan, eivätkä nykyiset yrit­täjät löy­dä jatkajaa.

    Sep­po Korppoo
    Kasvukykyi­nen yrit­täjä, joka on perin juurin pet­tynyt Suomen piilo­marx­i­laisi­in päättäjiin.

  14. Kan­nat­taisi pohtia Viron vero­ma­llia. Virossa yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja lainkaan voitos­ta, joka jätetään yri­tyk­sen sisään

    Tuos­sa pitää tarkkaan pohtia miten ketjutet­tu­jen omis­tusten vero­tus menee. Jos sijoi­tusy­htiö ja sijoi­tusy­htiön omis­ta­mat yhtiöt mak­sa­vat tosi­asial­lis­es­ti veron­sa vas­ta kun voit­to mak­se­taan luon­nol­liselle henkilölle, osakey­htiöi­den tulok­ses­ta ei mak­sa enää veroa kuin sat­un­nainen piensijoittaja.

    Lisäk­si jos vero­ker­tymä halu­taan pitää ennal­laan, osinko­jen veroko­htelu kiristyy (luul­tavasti) entis­es­tään vier­aan pääo­man korkoi­hin näh­den. Mikä tarkoit­taa entistä velka­vivute­tumpia yri­tyk­siä, mis­tä taas seu­raa (taseeltaan) suurem­pi finanssisek­tori, mis­tä molem­mista taas seu­raa entistä huonom­min eri­laisia shokke­ja kestävä talous. Eli vielä nyky­istäkin tärkeäm­pää täl­laises­sa mallis­sa olisi pois­taa vier­aan pääo­man vero­tuk­selli­nen etu­lyön­ti­ase­ma. (en tiedä miten Virossa sutaudu­taan vier­aan pääo­man korkoi­hin verotuksessa?)

  15. Hau­tausurakoin­ti ja sitä seu­raa­va pien­varas­toala. Mitäs mui­ta näitä kasvualo­ja on? Kän­nypele­jä ja krääsäpehmolelu­ja? Ydin­voimakin tyy­dyt­tää kysyn­nän Pekkarisen risu­paketeil­ta, toki klapikaup­pa käy hyvin, kun halu­taan istua takan ääressä tun­nel­mallises­sa kuusen rät­inässä. Klapikone tuskin vain on sel­l­aista huip­pute­knolo­giaa, jota muual­la ei osattaisi. 

    Itseä ärsyt­tää suurten ikälu­okkien tapa ker­toa hei­dän rak­en­ta­neen­sa maan, ja sen jälkeinen närästys siitä, että mik­si nuorem­pi polvi ei raken­na jo raken­net­tua. Aika paljon vaikeam­paa kek­siä mitään järkevää, kun maa­ta ei ole vähään aikaan pom­mitet­tu maan tasalle ja muutenkin kysyn­tä on aika tyy­dytet­tyä, kun romua on kaikil­la nurkat täyn­nä. Ehkä pitäisi siir­tyä ajat­tele­maan rak­en­tamis­es­ta kohti elämistä, eli kohti palvelu­alo­ja. Ainakin kaupungis­sa, jos­sa konepa­jat ovat vähem­mistöinä elinkeino­jen joukossa.

    Kau­pan alal­la annetaan markki­nat jo kaavoitus­vai­heessa alueel­liselle monop­o­lille, joka pystyy tap­pa­maan kaik­ki muut laske­mal­la volyymi­tuot­tei­den hin­nat alas. Nyt menee jo kukkakau­patkin, kun nar­sis­sit ja ruusut saa polkuhin­taan mar­ketin hyllystä. Eikä kil­pailu­vi­ras­to tee mitään. Jos ottaa vielä ympäristön huomioon oikeasti, niin vai­h­toe­hdot ovat vähissä, kun perus­tarpeet tyy­dyt­tää kau­pan oli­gop­o­li, yleen­sä paikallis­es­ti monopoli. 

    Eikä näitä kiin­nos­ta ottaa pieniä eriä suo­ma­laisil­ta tuot­ta­jil­ta, joten maaseudun pien­tuot­ta­jat eivät pääse kaupungis­sa näkyville. Oli tuote sit­ten mikä hyvän­sä, aina vaa­pus­ta pässin kivek­si­in. Mielu­um­min tilaa­vat suuria eriä aasialais­peräistä krääsää ja ulko­maista ruokaa ja tukki­vat markki­nat näil­lä ympäri maa­ta, vaik­ka kukaan ei osaa sanoa niiden alku­perästä, ja kuin­ka paljon ympäristöä sotket­ti­in jos­sakin. Kulut­ta­ja on toki tyh­mä, mut­ta ei sen­tään osa hyviä vel­jek­siä. Help­po kau­pan ketju­jen selit­tää, että asi­akkaat halu­a­vat automar­ket­ta­ja, kun kil­pail­i­jat jär­jestetään pois jo kaavoituksessa.

    Maal­la asu­va vaa­pun­veis­telijä saa toki myy­tyä pulikkansa netis­sä, mut­ta itseä inhot­taa se, että kaupungista tehdään taval­laan talous­met­sää, jos­sa muu­ta­ma laji men­estyy, mut­ta muut nitis­tetään. Kun tulee täältä lähiöstä keskus­taan, niin olo on kuin tulisi puu­plan­taasil­ta luon­non­suo­jelu­alueelle, jos­sa pienikin saa yrit­tää. Lähiössä on tietyn­lainen vesakon­myrky­tys aika tehokas­ta. Ehkä kan­nat­taisi sijoit­taa pako­laiset suo­raan keskus­taan, eikä sinne mis­sä ei ole mitään mahdollisuuksia. 

    Kuin­ka kauan tur­is­mi voi rak­en­tua sille, että venäläisille raken­netaan pel­timer­ket­te­ja pel­lot ja kaupun­git täy­teen? Venäjälle raken­netaan omat pris­mat ja ikeat, joten näitä ei tarvitse koh­ta tänne tul­la kat­so­maan, varsinkin jos hin­taerot tasoit­tuvat. Tap­pa­vat ikävästi kaupunkien kesku­s­tat, jot­ka kiin­nos­taisi­vat mui­ta kuin ostosmatkailijoita. 

    Teol­lisu­ush­er­ratkin halu­a­vat yhä johtaa van­hoin tavoin maa­ta, vaik­ka hei­dän tuot­ta­maa bulkkia osa­taaan jo tehdä siel­lä mis­sä on nou­se­vaa kysyn­tää ja paljon halvem­mal­la. Yrit­täjäjär­jestötkin lähin­nä huole­hti­vat siitä, että jo markki­noil­la ole­vat saa­vat pitää ase­mansa ja kaupunki­raken­net­takin ohjataan siihen suuntaan. 

    Aut­taako lev­äperäi­nen ympäristölain­säädän­tökään kaivos­alas­ta uut­ta Noki­aa, jos uut­ta teknolo­giaa ei pakote­ta otta­maan käyttöön?

  16. Ode:

    Kan­nat­taisi pohtia Viron vero­ma­llia. Virossa yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja lainkaan voitos­ta, joka jätetään yri­tyk­sen sisään. Voit­to verote­taan aikanaan, kun rahat ote­taan yri­tyk­ses­tä ulos osinkona tai jotenkin muuten. Jos näin tehtäisi­in myös Suomes­sa, kasvualat saisi­vat kas­vaa, mut­ta paikalleen pysähtyneet yri­tyk­set mak­saisi­vat veroa niin kuin nytkin.

    Huraa, Ode on näh­nyt val­on ja tul­lut yrittäjä/säästäjä/sijoittajamyönteiseksi 🙂

    Real­isti minus­sa kuitenkin epäilee, että et ole ehkä kokon­aan sisäistänyt Viron yritysverojärjestelmää.
    Siel­lähän Viro­laisen yri­tyk­sen mak­samien osinko­jen kokon­aisveroaste on tuo yri­tyk­sen mak­sama 21% (osin­got ovat siis yksinker­tais­es­ti verotet­tu­ja). Meil­lä siis Viron vero­jär­jestelmään siir­tymi­nen tarkoit­taisi osinko­jen kokon­aisveroas­t­een laskua nykyis­es­tä yli 40 pros­en­tista 24,5 prosenttiin.

    1. Meil­lä ei ole mah­dol­lista alen­taa suo­ma­lais­ten verop­tus­ta Viron nykyiselle tasol­la mitenkään, elle43mme muu­ta yhteiskun­taamme muutenkin virolaiseksi.

  17. Ode:

    Konepa­ja­te­ol­lisu­utemme kil­pailöi­jat löy­tyvät sak­salais­ten omis­tamista tehtaista Puo­las­ta ja Tsekissä, joi­hin ver­rat­tuna meil­lä ei ole san­ot­tavaa osaamise­t­ua, huonom­pi sijain­ti ja korkeam­mat kus­tan­nuk­set sen sijaan.

    Ja minkä maail­man­lu­okan konepa­jayri­tyk­sen koti­maa tai merkit­tävä tuoteke­hi­tyskeskit­tymä nyt taas olikaan Puo­las­sa? Suomes­ta löy­tyy esimerkik­si Wart­si­la, Kone, Car­gotec ja ABB. Kolme ensin mainit­tua suo­ma­laisia ja ABB esimerk­ki sveit­siläis-suo­ma­lais­es­ta yri­tyk­ses­tä jon­ka tuoteke­hi­tyk­ses­tä ja valmis­tuk­ses­ta merkit­tävä osa on Suomessa.

    Tietysti kon­sernien sisäl­lä sijoite­taan tehtai­ta myös Euroopan sisäl­lä myös hal­pa­mai­hin, kuten Puo­la, mut­ta teol­lisu­utemme kil­pailukyvyn kannal­ta oleel­lisem­paa on, että olemme anta­neet kil­pailukyvyn suh­teessa Sak­saan ja Ruot­si­in rapau­tua merkittävästi.

  18. Suomes­sa poli­ti­ik­ka ja talous on raken­net­tu pitkälti sen varaan, että jät­tiy­htiöt tuo­vat työtä ja takaa­vat vero­tu­lot. Tämä malli yskii.

    Luulen, että puhut­taes­sa esim. tässä blo­gis­sa esite­ty­istä asioista, suurim­mak­si ongel­mak­si nouseekin poli­it­ti­nen neu­vot­to­muus. Miten poli­ti­ikas­sa voidaan saavut­taa jokin näke­mys tästä, jota sit­ten viedä eteen­päin. Varsinkin vasem­mis­tolle tämä on niin vaikea asia, että avauk­sia lie­nee turha odot­taa. Vasem­mis­to odot­taa edelleen, että suuryri­tys­ten, ammat­tili­it­to­jen ja hal­li­tuk­sen kanssa tehdään tupo, jol­la sit­ten taas ker­ran pelaste­taan maa.

  19. Soin­in­vaara taisi sanoa oikein konepa­jaosaamis­es­ta. Valitet­tavasti Suomes­ta ei tai­da löy­tyä sel­l­aista konepa­jaosaamista, mitä muual­takin ei löy­ty­isi. Paperikonei­ta, teräsputkia ja hano­ja osa­taan rak­en­taa muuallakin.

    Konepa­jat juuri oper­oi­vat tässä kapeas­sa raos­sa, mis­sä raa­ka-aine oste­taan maail­mal­ta ja lop­putuote myy­dään maail­malle. Omat kus­tan­nuk­set ovat siis erit­täin tärkeitä ja tästä syys­tä toim­inta ei kan­na­ta jos joudu­taan kil­pailu­un puo­lalais­ten kanssa (suo­mi kk-palk­ka 2400 eur, puo­la 500 eur). 

    Paperi­te­ol­lisu­us on pär­jän­nyt parem­min, kos­ka puu­ta voi ostaa vain paikallis­es­ti eikä globaal­isti kuten terästä. Sel­l­ua tietysti voi ostaa myös globaal­isti. Mut­ta tiet­ty etu säi­lyy ainakin jois­sain paperilaaduissa.

    PIeni vink­ki niille, joiden mielestä valmis­tavaa teol­lisu­ut­ta pitäisi säi­lyt­tää suomes­sa: työvoiman ja ener­gian hin­to­ja pitää saa­da alas. Osinkovero­tuk­sen lisäk­si hal­li­tus voisi alen­taa ener­gian vero­tus­ta. Ei kan­nat­taisi ajaa täysil­lä seinään ennenkuin muu­toshalua löyty.

  20. Kym­menisen henkeä työl­listävänä yrit­täjänä halu­aisin sanoa, että eivät yri­tyk­set kaipaa yleisiä vero­helpo­tuk­sia, vaan juuri hei­dän alalleen suun­nat­tu­ja vero­helpo­tuk­sia, jot­ka vääristäi­sivät mukavasti kilpailua. 

    Ja juuri sik­si vero­jär­jestelmää ei tarvitse helpot­taa yhtään mitenkään, lähin­nä yhden­mukaistaa ja pois­taa luo­tu­ja kaiken maail­man tuki­aukko­ja, vähen­nysoikeuk­sia ja tekeslain­o­ja. Mitään en inhoa niin paljon kuin sitä, että kil­pail­i­ja saa jotain “hyödyl­listä” tukea, ja sen takia mei­dän rehelli­nen liike­toim­intamme kärsii.

  21. pekka:
    Ode:

    Huraa, Ode on näh­nyt val­on ja tul­lut yrittäjä/säästäjä/sijoittajamyönteiseksi

    Real­isti minus­sa kuitenkin epäilee, että et ole ehkä kokon­aan sisäistänyt Viron yritysverojärjestelmää.
    Siel­lähän Viro­laisen yri­tyk­sen mak­samien osinko­jen kokon­aisveroaste on tuo yri­tyk­sen mak­sama 21% (osin­got ovat siis yksinker­tais­es­ti verotet­tu­ja). Meil­lä siis Viron vero­jär­jestelmään siir­tymi­nen tarkoit­taisi osinko­jen kokon­aisveroas­t­een laskua nykyis­es­tä yli 40 pros­en­tista 24,5 prosenttiin.

    1. Esitin, että yri­tysvero­tuk­ses­sa siir­ryt­täisi­in viron malli­in, ei hei­dän vero­pros­ent­tei­hin­sa, enkä esit­tänyt, että osinko­tu­loista tehtäisi­in laa­jasti verovapaita.
      Tun­nen kyl­lä Viron verojärjestelmän.

  22. Rohkea poli­it­ti­nen avaus, ensim­mäi­nen Viron mallin mukainen ehdo­tus uskot­taval­ta poli­itikol­ta. Mie­lenki­in­nol­la odotan miten ehdo­tus ote­taan vas­taan muis­sa hal­li­tus­puolueis­sa. Kokoomuk­sel­la ja RKP:llä tuskin on mitään tätä vas­taan, demareista ja vasem­mis­tos­ta ei olisi niin varma.

    Mitä tulee vero­ker­tymän määrään, niin en olisi noin opti­misti­nen. Suomen tekemien verosopimusten perus­teel­la osinko­tu­loista pidätet­tävä lähd­vero ulko­maisille omis­ta­jille on luokkaa 15 %, joten tämä aset­taa jo jonkin­laisen katon veron määrään (ellei Suo­mi lähtisi neu­vot­tele­maan kaikkia verosopimuk­sia uusik­si). Koti­maisia osinko­ja voisi tietysti verot­taa kovem­mal­la kädel­lä, mut­ta ehdo­tus joka tapauk­ses­sa olisi edulli­nen ulko­maisille omis­ta­jille. Koti­mais­ten omis­ta­jien osalta ratkai­se­vaa olisi mikä osinkovero-% tulisi olemaan.

    1. Kyse ei ole osin­gon lähde­veros­ta vaan yri­tyk­sen voitostaan mak­samas­ta veros­ta. Sik­si sille ei verosopimuk­sis­sa ole mitään ylärajaa.

  23. Kyl­lä jonkin­lainen malli jos­sa yri­tyk­sen investoin­te­ja autet­taisi­in olisi erit­täin hyvä. Viron malli kuu­lostaa järkevältä. Täy­ty­isi vaan huole­htia ettei uusi malli joh­da lisään­tyneeseen suh­muroin­ti­in. vrt. ettei se ole sel­l­ainen että isot yri­tyk­set pystyvät kiertämään sen perus­ta­mal­la hold­ing yhtiöitä, jne.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä ei ole mah­dol­lista alen­taa suo­ma­lais­ten verop­tus­ta Viron nykyiselle tasol­la mitenkään, elle43mme muu­ta yhteiskun­taamme muutenkin virolaiseksi. 

    Väitän, että asia on juuri päin vas­toin! 🙂 Meil­lä ei minkään­laista mah­dol­lisu­ut­ta jatkaa nykymenolla. 

    Pahin ske­nario on, ettemme kykene purka­maan sosi­aal­i­tur­vaamme hal­li­tusti, vaan se purkau­tuu hal­lit­se­mat­tomasti. Lop­ul­ta olemme Uuden-See­lan­nin kaltaises­sa tilanteessa. Talous kyl­lä toimii jälleen, mut­ta sosi­aal­i­tur­va tuhou­tui täysin.

  25. Kasvuyri­tyk­sien suuri ongel­ma on rahoituk­sen han­k­in­ta toim­intaan, uudet han­kkeet ovat lisäk­si riskialt­ti­ita. Verot­ta­ja välis­sä pahen­taa rahoitustilannetta.

    Verot­ta­ja saisi siir­re­tyn veron­mak­su­velvol­lisu­u­den jäl­keenkin oman osansa myöhem­min. Tietysti konkurssi­in menevältä yri­tyk­seltä voi olla vaikea saa­da verov­elko­ja perit­tyä. Nythän verot­ta­ja on yleen­sä aika ripeä vaa­ti­maan omiaan…

  26. Tuo Viron vero­ma­lli kuu­lostaa järkevältä ja kan­natet­taval­ta ehdo­tuk­selta – siis siinä tapauk­ses­sa, että voit­to­varo­jen yri­tyk­seen jät­tämis­es­tä ei myöhem­min niitä kotiutet­taes­sa ran­gaista kovem­mal­la veroko­htelul­la kuin veroko­htelu olisi siinä tapauk­ses­sa ollut, jos var­joa ei olisi jätet­ty yri­tyk­seen. Pahoin kuitenkin pelkään, että Suomen kateel­lises­sa ja yrit­täjävi­hamieleisessä ilmapi­iris­sä sään­töjä muute­taan kesken pelin.

    Aikanaan­han yri­tyk­siä kan­nustet­ti­in kas­vat­ta­maan vapaa­ta omaa pääo­maa ”verova­paan” osin­gon toivos­sa ja kuinkas sit­ten kävikään? Osinko­jen veroko­htelua kiris­tet­ti­in rankasti ja jotkut yrit­täjävi­hamieliset poli­itikot ovat ihan vakavis­saan väläyt­täneet osin­goille kaksinker­taista verotusta.

  27. Val­tio mak­saa yli 200 miljoon­aa maat­alous­lomi­tuk­sen kulu­ja, lisäk­si jotkut toimi­alat saa­vat ener­giaveroista palau­tuk­sia. Nämä edut pois­ta­mal­la ja lait­ta­mal­la rahat ver­ou­ud­is­tuk­seen saisimme osan hyödyistä.

    Suo­ma­laiset eivät kollek­tivis­tiseen taloudel­liseen ja sosi­aaliseen järjestyk­seen tot­tuneina hyväksy viro­laiseen malli­in siir­tymistä, vaik­ka Viro on men­nyt eteen­päin kur­jas­ta lähtöti­lanteesta huolimatta.

  28. Hyviä ajatuk­sia.

    Viron tyyp­pisessä mallis­sa on se hyvä puoli, että raha jää fir­maan. Fir­man­han ei kan­na­ta seisot­taa rahaa vaan paras­ta on investoi­da. Oman osamisen alal­la saa parem­man tuo­ton kuin pankissa. Ei muuten koko yri­tyk­sessä olisi mitään järkeä.

    Eli sen pitäisi johtaa yri­tys­ten nopeam­paan kasvu­un. Kuitenkin suurem­pi osa veroista yri­tys­toimin­nas­sa tulee muual­ta kuin voit­toveros­ta ja näin pitäisi vero­tule­jenkin lisääntyä.

  29. Sep­po Korp­poo: Lisäk­si julkisen sek­torin palkat pitää pudot­taa alle yksi­tyisen sek­torin, markki­na-ehdoin syn­tyneen tason.

    Jos sin­ua nyt yhtään lohdut­taa, julkisen sek­torin palkat ovat nyt jo selvästi alle yksi­tyisen sek­torin palkko­jen. Jos kus­tan­nuste­hokkain ratkaisu olisi mak­saa kaikille työn­tek­i­jöille mah­dol­lisim­man alhais­taa palkkaa, niin mik­si yri­tys­maail­ma ei olisi ottanut tätä samaa ratkaisua käyt­töön? Ei mer­suakaan saa Ladan hin­nal­la, vaik­ka kuin­ka äänekkäästi vaatisi.

  30. On tot­ta että deval­vaa­tio siede­tään parem­min duunaritasolla.

    Se on kuitenkin kuin kra­pu­laryyp­py. Tun­tuu vähän aikaa parem­mal­ta mut­ta huono tulee myöhemmin.

    Hin­nät nou­se­vat joka tapauk­ses­sa ja vaiku­tus elin­ta­soon samantapainen. 

    Deval­vaa­tios­sa häviää säästäjä ja voit­taa velkainen, mut­ta todel­li­nen voit­ta­ja on pank­ki kos­ka voi pitää isom­paa marginaalia. 

    Uskoisin että Suo­ma­laiset ovat aika fik­sua porukkaa ja jos sisäi­nen deval­vaa­tio kun­nol­la selitet­täisi­in ja tehtäsi­in niin että se tun­tuu oikeu­den mukaiselta, niin eiköhän mene läpi.

    Virossa tehti­in niin, enkä usko että Suo­ma­laiset ovat tässä asi­as­sa juuri huonompia.

  31. Krtek: Ja juuri sik­si vero­jär­jestelmää ei tarvitse helpot­taa yhtään mitenkään, lähin­nä yhden­mukaistaa ja pois­taa luo­tu­ja kaiken maail­man tuki­aukko­ja, vähen­nysoikeuk­sia ja tekeslainoja. 

    Ainakin IT-alal­la juuri näin, pait­si että lis­taan pitäisi lisätä julkisen puolen han­k­in­to­jen rahankylvö jon­ka lop­putu­lok­se­na a) kan­nat­tavin­ta tuoteke­hi­tys­tä on lop­u­ton verkos­toi­tu­mi­nen han­k­in­taor­gan­isaa­tioiden kanssa ja b) julkiselle sek­to­rille tar­jot­ta­vat tuot­teet ovat sel­l­aista kuraa ettei niitä voi myy­dä min­nekään muualle.

  32. Vasem­mis­to odot­taa edelleen, että suuryri­tys­ten, ammat­tili­it­to­jen ja hal­li­tuk­sen kanssa tehdään tupo, jol­la sit­ten taas ker­ran pelaste­taan maa.

    Minä en oikein näe, miten muuten täl­laisen sisäisen deval­vaa­tion, johon kieltämät­tä on tarvet­ta, voisi käytän­nössä toteut­taa kuin tupol­la. Teo­ri­as­sa on kak­si muu­ta tapaa, joil­la sen voisi tehdä:
    * Romute­taan työe­hto- ja työ­sopimus­lait ja annetaan yri­tyk­sille yksipuo­li­nen oikeus laskea palkko­ja. Tämä johtaa toden­näköis­es­ti laa­joi­hin lakkoi­hin ja jopa väki­val­taisuuk­si­in. Lisäk­si se ei ikinä mene läpi nykyis­es­tä eduskun­nas­ta. Vasem­mis­to ja jopa osa por­vareista pistäisi vastaan.
    * Tehdään laki, jos­sa sääde­tään palkko­jen ja hin­to­jen sään­nöstelystä. Tämä onnis­tuu valmius­lain anta­min val­tuuksin ase­tuk­sel­la tai muuten poikkeuslain turvin perus­tus­lain­säätämisjärjestyk­sessä. (Samal­la voisi säätää myös asun­to­lain­o­jen mitätöin­nistä samal­la pros­en­til­la.) Tämä ei mene puolestaan läpi ken­estäkään vapaa­ta markki­na­t­alout­ta arvostavasta.

    Jos halu­taan laskea kaikkien palkko­ja, on saata­va tupo. Ja siinä tupos­sa on jotain annet­ta­va vasti­neek­si palkko­jen alen­nuk­ses­ta: irti­san­omis­ten vaikeut­tamista, parem­paa sosi­aal­i­tur­vaa, asun­to­lain­o­jen reaaliar­von laskua tms.

  33. spot­tu: Ainakin IT-alal­la juuri näin, pait­si että lis­taan pitäisi lisätä julkisen puolen han­k­in­to­jen rahankylvö jon­ka lop­putu­lok­se­na a) kan­nat­tavin­ta tuoteke­hi­tys­tä on lop­u­ton verkos­toi­tu­mi­nen han­k­in­taor­gan­isaa­tioiden kanssa ja b) julkiselle sek­to­rille tar­jot­ta­vat tuot­teet ovat sel­l­aista kuraa ettei niitä voi myy­dä min­nekään muualle. 

    IT-alal­la myy­dään ihan yri­tys­maail­mas­sakin ohjelmis­to­ja, jot­ka mak­sa­vat mal­tai­ta mut­ta joi­ta ei saa­da toim­i­maan kalli­ista kon­sul­toin­nista huoli­mat­ta 😉 Han­k­in­tapäätösten tek­i­jöi­den kanssa kaveer­aami­nen (tai “voitelu”) on monel­la alal­la se tapa, jol­la saadaan kan­nat­tavia kaup­po­ja tehtyä. Jos on kun­nol­lista kil­pailua, kat­teet jäävät huonoiksi.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Meil­lä ei ole mah­dol­lista alen­taa suo­ma­lais­ten vero­tus­ta Viron nykyiselle tasol­la mitenkään, ellemme muu­ta yhteiskun­taamme muutenkin virolaiseksi.

    Toisaal­ta voi olla, että meil­lä ei ole oikein mah­dol­lisu­ut­ta olla alen­ta­mat­ta yri­tys­ten vero­tus­ta Viron tasolle, jos nykyisel­lä vero­tuk­sen tasol­la vero­ker­tymä vain las­kee. Tätähän on aiem­mis­sa postauk­sis­sa blogilla jo käsitel­tykin. Yri­tyk­set kan­sain­välistyvät ja mak­sa­vat verot siel­lä, mis­sä se on edullis­in­ta. Kokon­aisvero­tuk­ses­sa vero­jen keräämi­nen jää sit­ten arvon­lisä- ja tulovero­tuk­sen harteille, kulut­ta­jien on yri­tyk­siä ja sijoit­ta­jia vaikeampi vält­tää vero­jen maksua.

  35. Kaiken­lainen turha kikkailu veroil­la sinne ja tänne niitä suun­taillen on turhaa. Ei muu­ta kuin vireille yleinen yhteisöveron lasku ja rahoi­tus kar­si­mal­la kaiken­laista turhaa yritystukiviidakkoa.

    Tosin Suomenssa ongel­mana tun­tuu ole­van se, että kos­ka yri­tyk­siä pitää kum­minkin verot­taa niin maan pen­teleesti, niin vasem­mis­to vaan nos­telee kokoa­jan vero­ja ja sit­ten toisaal­ta oikeis­to ei oikein uskalla niitä laskea, joten kehit­telee jos jonkin­laista tuk­i­hässäkkää. Yhteisövero­tus on nous­sut viime vuosien aikana mut­ta samaan aikaan kaiken­laiset tuk­isys­teemit ovat nousseet samaan tahti­in. Lop­putu­los taitaa olla aikalail­la +-0, toki siten että poli­itikot pää­sevät päät­tämään mihin niitä tukia suunnataan.

  36. Kansalais­palk­ka oikein toteutet­tuna on vastaus. 

    Jokaiselle suo­ma­laiselle esim. €600 kansalais­pal­lk­ka. Val­tio mak­saaa työn­tek­i­jän palka­s­ta ensim­mäiset €600 euroa. Tämä olisi läh­es 20% pros­entin alen­nus palkkaan työ­nan­ta­jien näkökul­mas­ta. Pieni­palkkaisil­la pudo­tus olisi 30%.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä ei ole mah­dol­lista alen­taa suo­ma­lais­ten vero­tus­ta Viron nykyiselle tasol­la mitenkään, ellemme muu­ta yhteiskun­taamme muutenkin virolaiseksi.

    No ei Suomen yhteiskun­taa rahoite­ta pelkästään yri­tys­ten mak­samil­la veroil­la, niiden osu­us on aika pieni. Ja usein veronalen­nusten seu­rauk­se­na veron tuot­to kas­vaa ja kiristyk­sil­lä ale­nee (vrt. autovero).

    Mut­ta sitä en ymmär­rä, että kun yri­tys saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa kaik­ki kulun­sa, miten ne kulut voitaisi­in vielä hyvit­tää verotuksella?

    Ale­taanko mak­samaan veron­palau­tus­ta, vaik­ka ei ole mak­set­tu veroakaan?

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Jos val­u­ut­ta devalvoidaan kymmenel­lä pros­en­til­la, pal­ka­lle ja lainalle ei tapah­du mitään. Laina vas­taa edelleen 40 kuukau­den palkkaa.
    ‘snip’

    Näin ei ollut sil­loin kun deval­vaa­tioi­ta har­rastet­ti­in: 15% inflaa­tio ja vas­taa­van kokoiset palkanko­ro­tuk­set söivät asun­to­lainaa nopeasti.

    Ja turha puhua sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta, sitä ei ole, oikea ter­mi on tietysti palka­nalen­nuk­set — ja niihin tur­vau­tu­vat vain yri­tyk­set, jot­ka ovat konkurssin par­taal­la (vrt. Finnair ja SAS) — muut toimi­vat kuten ennenkin.

  39. JouniL:
    ‘snip’
    Uskoisin että suo­ma­laiset ovat aika fik­sua porukkaa ja jos sisäi­nen deval­vaa­tio kun­nol­la selitet­täisi­in ja tehtäsi­in niin että se tun­tuu oikeu­den­mukaiselta, niin eiköhän mene läpi.

    Virossa tehti­in niin, enkä usko että suo­ma­laiset ovat tässä asi­as­sa juuri huonompia.

    Käsi­tyk­seni mukaan Virossa ei tehty niin, palka­nalen­nuk­si­in tur­vaudut­ti­in vain kri­isialoil­la ja julkisel­la sek­to­ril­la. Suomes­sa tehti­in samoin 30-luvul­la eikä sitä muis­tel­la hyvänä aikana.

  40. Yksipuo­li­nen sol­i­daarisu­us ei toi­mi. On vaikea perustel­la, mik­si duu­nar­in pitäisi tehdä työtä pienem­mäl­lä pal­ka­lla vain lihot­taak­seen kap­i­tal­is­tia, joka ei ole valmis luop­umaan omista eduis­taan. Näyt­täi­sivät itse ensin esimerkkiä.

  41. Hyvä kir­joi­tus. Yri­tyk­sien vero­tuk­ses­ta on mie­lenki­in­toista on, että vuo­den 1999 jäl­keen osinko­jen määrä kasvoi vuo­teen 2007 paljon (n. 7 mil­jardista 22–23 mil­jardi­in), mut­ta yhteisövero­ker­tymä pysyi 5–7 mil­jardin välil­lä. Alku­vai­heessa ole­vien yri­tyk­sien taival­ta voi tietysti harki­ta keventää. 

    Osin­gon vero­ton osu­us kan­nus­taa nyt jät­tämään yhtiöön pääo­mia, ja pienis­sä yri­tyk­sis­sä ne var­maan makaa­vat myös yri­tyk­sien tileil­lä tai kas­vat­ta­vat muutenkin jo isoa finanssisek­to­ria ja sen kaut­ta ohjau­tu­vat parhaan tuo­ton kohteisi­in – ulko­maille. Kun investoin­nit Suomeen ovat yri­tyk­sien net­to­var­al­lisu­u­den kasvus­ta huoli­mat­ta huonol­la tasol­la, voitaisi­inko harki­ta myös koti­mais­ten investoin­tien kan­nus­timia? Nyt on tarve varmis­taa esimerkik­si sukupol­ven­vai­h­dok­sia pk-sek­to­ril­la. Yri­tyk­sien myyn­ti työn­tek­i­jöille voi myös olla hyvä keino säi­lyt­tää työpaikkoja.

  42. Osmo, mitäpäs jos ongel­ma ei olekaan suo­ma­lais­ten palkat, kuten Pert­ti Haa­paran­takin sanoo (http://blog.hse-econ.fi/?p=4884),
    vaan se, että öljyn reaal­i­hin­ta oli juuri ennen taan­tu­maa, vuon­na 2008, korkeim­mil­laan 150 vuo­teen!? Ongel­ma on Euroopan talouskasvu, sil­lä sitä ei enää ole. Ovatko kasvun rajat tulleet vas­taan? Öljyn käytännnössä kaikkien aiko­jen korkein “taan­tu­mas­ta puhdis­tet­tu” reaal­i­hin­ta viit­taa ainakin siihen. Talouskasvu alkoi käytän­nössä vas­ta kun öljyä löy­det­ti­in Pen­syl­va­ni­as­sa 1850-luvul­la, sil­lä sitä ennen maail­ma oli käytän­nössä vakio­talous edel­liset tuhan­net vuodet. Jospa talous on vain palaa­mas­sa nor­maal­i­ti­laansa, kasvuttomuuteen?

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyse ei ole osin­gon lähde­veros­ta vaan yri­tyk­sen voitostaan mak­samas­ta veros­ta. Sik­si sille ei verosopimuk­sis­sa ole mitään ylärajaa.

    Näin se taitaa ollakin. Aina kuvitel­lut, että Virossa vero pidätetään osin­gos­ta, mut­ta vero onkin yhteisöveroa. Niin sitä oppii uusia asioita.

  44. “Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den kannal­ta Suo­mi on liian kallis ja aivan väärässä paikassa.”

    Suo­ma­laiset hissit, kaivoskoneet, met­säkoneet ym. ovat maailmankuuluja.

    Se mis­sä Suomes­sa on sös­sit­ty on juna ja kulkuneu­vot, jois­sa asi­akkaan on julki­nen puoli, val­tio ja kunnat.

    Ote­taan­pa esimerkikis Ruot­si. Siel­lä bus­sit ovat ruot­salaisia Volvo­ja ja Scan­ioi­ta. Suomes­sakin oli ennen aikaan lin­ja-autoina suo­ma­laisia Sisu­ja ja Vana­jia. Eipä ole enää.

    Suo­ma­lainen junien valmis­tus oli maail­man huip­pua. Sekin lopetet­ti­in osta­mal­la pen­dolinot Italiasta.

    Nyt näitä tänne sovel­tumat­to­mia junia on kor­jat­tu val­tavil­la sum­mil­la ja suo­ma­laisel­la osaamisel­la, jot­ta ne pär­jäi­sivät Suomen talvessa.

    Vuosi­na 1944–1952 Neu­vos­toli­it­toon toimitet­ti­in sotako­r­vauksi­na 720 veturia ja 3824 vaunua.

    Viikol­la Merkel kävi Mosko­vas­sa. Kuin vierailun kun­ni­ak­si Venäjä osti sak­salaiselta Siemen­siltä 700 sähköveturia!

    Kaup­pa olisi voin­ut tul­la Suomeen, jos tääl­lä vielä olisi veturinvalmistusta.

    Suo­ma­lainen veturi- ja junaosaami­nen olisi var­masti maail­man huip­pua, ellei EU-kiimas­saa poli­it­tikot olisi sitäkin toimi­alaa aja­neet alas.

    p.s. EU:n kil­pailusään­nök­sil­lä asia ei ole puo­lus­tet­tavis­sa, kos­ka Pen­dolinot viimeistään osoit­ti­vat pohjois­t­en olo­suhtei­den erikoisvaatimukset.

  45. Deval­vaa­tio-inflaa­tiosyk­li rapaut­ti Suomen kus­tan­nuskil­pailukyvyn muu­ta­mas­sa vuodessa, ei niil­lä deval­vaa­tioil­la saavutet­tu pysyvää etua.

  46. Miten tähän kuvioon (paha talousti­lanne) istuu keven­tämi­nen? Tai se, että onnel­lisu­utemme pitäisi kestää merkit­täväkin bkt:n lasku?

    Alku­vi­ikon ajat­telijoiden keskustelus­sa Val­tao­jan kanssa tähän myös viitat­ti­in. Oden seli­tys (tyyli­in työ on nykyään vain hyvin lievästi pro­gres­si­ivis­es­ti verotet­tua kuten kulu­tuskin) vain meni min­ul­ta yli ymmärryksen.

    Ode ei (onnek­si) puhu nykyuskon­non mukaises­ti yksisilmäis­es­ti kasvus­ta kaiken pelas­ta­jana, toki kasvuyri­tyk­set mainitaan.

  47. Ei kan­na­ta haikail­la niiden suo-kuok­ka-ja-jus­si + tuk­i­nuit­to-saha-paperikone + malmirek­ka-sulat­to-valssaamo aiko­jen perään. Alku­tuotan­nos­ta tai mata­la­jalostei­sista tuot­teista ei nykyään enää heru voit­to­ja, sil­lä se osa­taan jo kaikkialla.

    Applen Iphone­jen kom­po­nen­tit tule­vat 100%:sesti Kaukoidästä ja valmis­tus tapah­tuu Kiinas­sa, mut­ta niiden yli $600 myyn­ti­hin­nas­ta n.2/3 menee Yhdys­val­toi­hin. Lisäar­vo syn­tyykin nyky­isin kaikkial­la muual­la pait­si siel­lä tehtaan lat­tial­la. Kiinaan tuos­ta voit­topo­tista menee voit­tona ehkä kymp­pi, palkat ja muut kulut huomioiden pari kymp­piä jos sitäkään.

    Suun­nilleen kaikessa muus­sa pait­si kylmän tuotan­nos­sa meil­lä on suh­teelli­nen hait­ta maanti­eteel­lisen sijain­timme takia kaikki­in mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Jos suo­ma­laiset halu­a­vat men­estyä kansakun­tana, niin mei­dän on ymmär­ret­tävä se, että liukuhi­h­natuotan­to ei ole meitä varten, vaan että mei­dän panos­tet­ta aivoihin. 

    Ain­oa etu mikä meil­lä on, on korkeasti koulutet­tu työvoima, kiitos Suomes­sa jo varhain herän­neen valistusaatteen.

    Mei­dän täy­tyy luo­da ympäristö jos­sa luovu­ut­ta tue­taan, yrit­tämiseen kan­nuste­taan ja älyl­lisiä resursse­ja ei tuh­la­ta tehtävi­in joi­ta vähem­mänkin lah­jakkaat voivat tehdä.

    Yri­tyk­seni työl­listää IT-alan osaa­jia ja sylet­tää kyl­lä aina palka­n­mak­sun yhtey­dessä kun 10 000e laskute­tus­ta työstä pystyy mak­samaan alle puo­let net­to­lik­sana osaavalle työntekijälle.

    Ja sit­ten työn­tek­i­jät miet­tivät kahvi­tauol­la, että kehtaisiko­han sitä tila­ta siivoa­jan tai remp­pamiehen kun mak­saa veroi­neen enem­män kuin oma net­to­tun­ti­lik­sa. Ja päät­tävät olla tilaa­mat­ta, kun rahat voi tuh­la­ta osta­mal­la iphonenkin…

  48. Raimo K:
    Mut­ta sitä en ymmär­rä, että kun yri­tys saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa kaik­ki kulun­sa, miten ne kulut voitaisi­in vielä hyvit­tää verotuksella?

    Jos yht­enä vuote­na tulee hyvä tulos ja toisi­na vuosi­na meneekin huonos­ti, ei niitä kulu­ja saa käytän­nössä vähen­net­tyä, kun ne pitäisi jakaa use­am­malle vuodelle — joko etukä­teen tai jälkikäteen.

    Viro­laisen vero­tus­mall­in hyvyys on sen yksinker­taisu­udessa. Suomes­sa esim. asunto-oy:t voivat rahas­toi­da varo­ja tai tehdä varauk­sia tule­via investoin­te­ja varten, mut­ta Virossa täl­laisia kir­jan­pidol­lisia kiemuroi­ta ei tarvi­ta, vaan investoin­nit voidaan tehdä sil­loin kun se on järkevää, eikä niihin käytet­tävää pääo­maa veroteta.

  49. Ville: Jos yht­enä vuote­na tulee hyvä tulos ja toisi­na vuosi­na meneekin huonos­ti, ei niitä kulu­ja saa käytän­nössä vähen­net­tyä, kun ne pitäisi jakaa use­am­malle vuodelle – joko etukä­teen tai jälkikäteen.
    ‘snip’

    Kun yksi­ty­ishenkilökin saa vero­tuk­ses­sa tasa­ta tap­pi­on, eikö yri­tys saa? Outoa.

  50. Miten Viron mallis­sa voitot ja tap­pi­ot kom­pen­soi­vat toisen­sa? Sym­metris­es­ti vai epäsym­metris­es­ti, ja van­henevatko kummatkaan?

    Konkreet­tis­es­ti, vähen­tävätkö syn­tyneet tap­pi­ot aiem­min yri­tyk­sen voitoista syn­tynyt­tä yhteisöverov­elkaa, ja jos, niin täy­del­lä yhteisövero­pros­en­til­lako ja kuin­ka pitkältä ajalta?

    Vas­taavasti, jos yri­tys tekee voit­toa, voiko näin syn­tyneestä yhteisöverov­e­las­ta vähen­tää aiem­pi­en vuosien tap­pi­oista syn­tyneet lasken­nal­liset yhteisöverosaamiset, ja kuin­ka pitkältä ajalta?

  51. OS: “Talous­poli­ti­ikan tulisi tukea kasvualo­jen nopeaa kasvua, kos­ka sitä kipeim­min tarvi­taan. Yksi keino on uud­is­taa yri­tysvero­tus­ta kasvuyri­tyk­siä suosivaksi.”

    En oikein pääse jyvälle, mis­sä piilee tämän aja­tusku­vion vihreä lanka. 

    Olisi piristävää joskus lukea, miten Osmo (tai hal­li­tus­vas­tu­un har­maan­nut­ta­mat vihreät ylipäätään) suh­tau­tu­vat aivan toisen­tyyp­piseen degrowth-keskusteluun. 

    Nykyvihrei­den puheet tun­tu­vat kiusal­lisen usein ole­van val­ovuo­den päässä siitä keskustelus­ta, mis­tä vihreä liike sai aikanaan alkunsa.

  52. Ei ole enää järkevää pitä äki­in­teitä val­u­ut­takursse­ja ja devalvaatiota.

    Ruot­sil­la on kel­lu­va kru­unu ja suurin osa suurten val­u­ut­to­jen naa­pureista perus­taa val­u­u­tan arvonkelluvuuteen

    Näin val­u­u­tal­la on aina oikea arvo

    Enää ei tarvitse pala­ta devalvaatio-inflaatiokierteeseen

  53. Duo­daduo­da. Peri­aat­teessa olen samaa mieltä siitä, että vero­tuk­sen olisi hyvä, jos nyt ei suosia, niin ei ainakaan hai­ta­ta akti­ivis­es­ti kasvua, niinkuin nyt. Toisaal­ta, jos raha on järkeväm­pää jät­tää sisälle fir­maan (johdon törsät­täväk­si) kuin jakaa omis­ta­jille, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “investoi­da” sel­l­aisi­in asioi­hin kuin johdon autonkul­jet­ta­ji­in, eri­laiseen “tyky­toim­intaan” (eli viinaan ja kylpylälomi­in) jne. 

    Kaik­ki nämä ovat tiet­ty kivo­ja jut­tu­ja niille työn­tek­i­jöille jot­ka pää­sevät niistä hyö­tymään. Jos investoin­tiko­htei­ta ei fir­man sisäl­lä tai oma­l­la toimi­alal­la ole, niin omis­ta­jil­la voi ollakin, ehkä jos­sain toises­sa firmassa.

    Nopeutet­tu­jen pois­to­jen järkevyyt­tä en kyl­lä ylistä, niis­sä on omat ongel­mansa. Mut­ta eikö nyt noin yhteisöveron alen­t­a­mi­nen ylipäätään aut­taisi? Jos vaik­ka lakkautet­taisi­in seu­rakun­tien yhteisövero-osu­udet. Samal­la voisi vähän alen­taa val­tion osu­ut­ta yhteisöveros­ta ja jät­tää kun­nille enem­män. Jos vaik­ka pudot­taisi nyt yhteisöveron 20%:iin niin, että seu­rakun­tien osu­us pois ja lop­pu gäpistä val­ti­ol­ta, kun­tien pros­entin voisi jät­tää entiselleen. Toden­näköis­es­ti seu­rauk­se­na olisi että kun­tien vero­tu­lot kas­vaisi­vat ja val­tion eivät paljoa pienenisi. 

    Ja kuten yllä tode­taan, kaiken­laiset pul­jauk­set, ihmeel­liset vähen­nyk­set, tuet ja lainat jne, voisi heit­tää mäkeen ihan tyystin. Jos rahaa jää yli, voisi vaik­ka nos­taa tulon­hankkimisvähen­nys­tä tai jotain muu­ta affi­inia muun­nos­ta veronkeven­nyk­seen. Tai paika­ta vajeita. 

    Väit­täisin, että eri­tyis­es­ti PK-puolel­la yksinker­taisu­us on ceteris paribus se, jol­la saadaan parhaat tulok­set. Isom­mil­la fir­moil­la taas on joka tapauk­ses­sa varaa palkata joku vero­lakien asiantun­ti­jati­i­mi suun­nit­tele­maan hom­ma niin ettei vero­ja juuri tarvitse maksaa.

  54. Yhteisövero­tu­lot (3 mil­jar­dia euroa) voisi pitkän päälle kor­va­ta alvil­la (15 mil­jar­dia), joka sekin on yri­tysvero, mut­ta ei rasita vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta. Yhteisövero kaikkine kum­ma­jaisi­neen on muutenkin kallis kan­taa. Val­tion talouden ali­jäämän kannal­ta tärkein asia on kuitenkin työl­lisyys, jota ei mil­lään finanssipoli­ti­ikalla voi hoitaa. Ihmiset, jot­ka kan­nat­ti­vat euroon men­e­mistä, voisi­vat pitää tur­pansa kiin­ni kestävyysvajeesta.

  55. Olisko­han nyt aika tehdä se isom­pi kokon­aisver­ou­ud­is­tus, kun ei ole vaale­jakaan pari­in vuo­teen? Ihan jo verotekni­sistä syistä ker­tynyt poikkeuskuor­maa tulee siistä jois­sain vai­heessa kuitenkin, eli esim. eril­laisia verovähennyksiä.

    Suu­un­taisi­in kat­seen yri­tyisko­htaisi­in kokon­aisveroast­eisi­in. Eli siis läh­estyy asi­aa niin että las­kee yhteen kaik­ki yri­tyk­sen mak­samat verot ja verolu­on­teiset mak­sut, ml. työn­tek­i­jöi­den palkkaverot. Toinen vas­taa­va on aja­tusleik­ki, että mitä jos ALV olisi ain­oa vero, niin minkä suu­ru­inen se olisi ja miten se kohtelisi eri alo­ja ja yri­tyk­siä ver­rat­tuna nykyti­lanteeseen? Väitän että varsinkin palvelu­aloil­la on paikoin todel­la kire­itä kokon­aisveroast­ei­ta, rav­in­to­la-ala nyt esimerkik­si, ja kun se tuoteke­hi­tyskin on työ­val­taista toim­intaa niin sama siellä.

  56. Niin, Liian Van­ha on oike­as­sa tuos­sa; deval­vaa­tio on huono väline, kun se on poli­itikko­jen hal­lus­sa suo­raan. Kel­lu­va val­u­ut­ta on paljon käytän­nöl­lisem­pi ja tehokkaampi, puhu­mat­takaan siitä että se on turvallisempi.

    Deval­vaa­tios­ta puhumi­nen onkin vähän harhaan­jo­htavaa. Jos Suomel­la olisi oma mark­ka, niin sen arvo olisi var­maan suh­teessa nyt alhaisem­pi kuin Euron arvo, mut­ta ei kovin paljon. Ensin­näkin, oma kel­lu­va mark­ka olisi ollut 00-luvul­la toden­näköis­es­ti korkeam­mas­sa kurssis­sa kuin Euro. Tämä olisi leikan­nut osan vien­ti­te­ol­lisu­u­den vedos­ta ja vien­nin yli­jäämistä, mut­ta toisaal­ta kil­pailukyky olisi saat­tanut olla täl­lä het­kel­lä parem­pi muista syistä.

    Euron vas­tus­ta­jat korosta­vat aina niitä oman val­u­u­tan hyviä puo­lia mut­ta jät­tävät huonot puo­let kokon­aan mainit­se­mat­ta. Vetoami­nen Ruot­si­in on myös todel­la harhaan­jo­htavaa. Jos kat­so­taan kehi­tys­tä 2002–2008, niin Suo­mi hyö­tyi suh­teessa enem­män Ruot­si­in ver­rat­tuna kuin mitä on hävin­nyt 2008–2012 Eurossa. Ja tästä perustelus­ta tietenkin on help­po löytää reikä: Ei se ylimääräi­nen kasvu johtunut Eurosta. No, ehkä ei johtunut, mut­ta mik­si sit­ten Ruotsin parem­pi talouden toim­inta tässä kri­i­sis­sä olisi sit­ten vas­taavasti johtunut siitä, että Ruot­si ei ole Eurossa?

    Tämä on aika hyvä hap­potesti sille, puhuuko joku höpöjä: jos samaa argu­ment­tia ei yhtäkkiä voikaan käyt­tää toises­sa tilanteessa ja alkaa tul­la kaiken­laisia seli­tyk­siä siitä, mik­si oman väitteen
    vas­taiset mekanis­mit juuri siinä ja siinä tilanteessa eivät olekaan olen­naisia, niin kan­nat­taa vai­h­taa juttukumppania.

  57. Ja mitä tulee tähän että Suomes­sa on eri­laiset tietyt teol­lisu­u­de­nalat hiipuneet: osa siitä on ihan hyvää ja nor­maalia kehi­tys­tä, Schum­peter­i­laista luo­vaa tuhoa. Osa taas on seu­raus­ta suo­ma­lais­es­ta pyramidinpalvonnasta.

    Tarkoi­tan täl­lä sitä, että Suomes­sa talouselämästä huolestuneet ovat jo 2000-luvun taittes­ta ja IT-kuplan puhkeamis­es­ta läh­tien olleet huolis­saan että mis­tä saadaan Suomeen “uusi Nokia”. Sitä on yritet­ty kätilöidä 70-luku­laisen dirigis­min ja toisaal­ta jonkin­laisen markkin­au­topis­min hengessä luo­da niin että korkea-arvoisat val­tiomiehet saunakabi­neteis­sa miet­tivät miten mil­läkin alal­la saataisi­in aikaan “inno­vaa­tioi­ta” ja jokin maagi­nen temp­pu miten joku siemen sieltä kas­vaisi niin isok­si että sit­ten itselle tai kavereille lohkeaisi joku yhteiskun­ta­suhde­jo­hta­jan paik­ka tai jotain muuta.

    Suomes­sa tykätään suurista jutu­ista jopa siinä määrin että 10 000 työ­paikkaa yhden ison fir­man palveluk­ses­sa on jotenkin kauhean paljon hienom­pi jut­tu kuin 100 fir­maa jois­sa on 100 työn­tek­i­jää kus­sakin. Sel­l­ais­ten fir­mo­jen johta­jien kanssa vel­jeilemäl­lä kun ei pääse Suomen Kuvale­hden kanteen.

  58. Aamun uuti­sis­sa­han tuli hyvä kasvuala. Yksi­tyiset ohjelmis­to­talot myy rikkinäistä julkiselle ja tekee sel­l­aiset sopimuk­set, että julki­nen joutuu itse kor­jaa­maan osta­mansa. Mitkä kasvunäkymät! Mitäs rikkinäistä siel­lä halut­taisi­in seu­raavak­si ostaa?

  59. On vero­tus ja kerät­ty­jen vero­jen ja piilovero­jen jakami­nen sel­l­ainen seka­sotku Suomes­sa että sille ei mah­da mitään. Pide­tään hatu­ista kiin­ni ja las­ketel­laan alamäkeä.

    Tuot­ta­van luokan totaal­ista vero­tus­ta on vielä varaa nos­taa joku 15% ennen kun ollaan 100%:ssa joten muu­ta­ma vuosi vielä päästään.

    Yri­tys­toimin­nas­sa voidaan vielä kil­pail­la jos jätetään verot ja työ­nan­ta­ja­mak­sut (vero­ja nekin) mak­samat­ta ja tehdään konkursse­ja ja aloitel­laan aina uudestaan.

  60. Tiedemies:Samal­la voisi vähän alen­taa val­tion osu­ut­ta yhteisöveros­ta ja jät­tää kun­nille enemmän. 

    Tuo on käytän­nön toimis­sa erit­täin huono idea kos­ka yhteisövero vai­htelee paljon vuodes­ta toiseen. Esimerkik­si käy Salo, joka kylpi yhteisöverossa mut­ta pisti kaiken sitä myöten sil­iäk­si ja on nyt nesteessä.

    Eli kun­tata­sol­la huip­pua­jan yhteisövero­tuo­tot käytetään välit­tömästi johonkin kivaan, toden­näköis­es­ti vielä sem­moisi­in menoau­tomaat­tei­hin jot­ka tuot­ta­vat kulu­ja tästä ikuisu­u­teen. Val­tio­ta­sol­la on ihan samaa ongel­maa, mut­ta ei ihan niis­sä määrin kuin kunnissa.

  61. Sylt­ty on var­maan oike­as­sa tuos­sa asi­as­sa. Minus­ta vaan val­tion osu­ut­ta noin yleen­sä taloudessa voisi vähän laskea ja kun­tien päätän­tä­val­taa lisätä etenkin niitä velvoit­tei­ta keven­tämäl­lä. Yhteisöveron ongel­ma on tosi­aan epä­var­muus, mut­ta sen hyvä puoli on, että kun­nal­la on insen­ti­ivi pitää huoli siitä että fir­mo­jen kan­nat­taa investoi­da sinne. 

    Kai näi­den sat­un­naisia muu­tok­sia voisi tasoit­taa jol­lain taval­la. Vaik­ka (nyt ihan heit­tona) jotenkin niin, että fir­mat mak­sa­vat flät­tiä yhteisöveroa, mut­ta siitä jyvitetään sitä isom­pi osa val­ti­olle mitä isom­mas­ta potista on kyse per fir­ma. Tässä on sekin jär­ki, että riit­tävän iso yri­tys nyt ei muutenkaan ole men­estyk­sen­sä osalta niin riip­pu­vainen kotipaikkakunnastaan.

  62. Ihan vaan sem­moinen todel­lisu­uskat­saus, että ollaanko nyt ihan oikeasti sitä mieltä että vien­ti­te­ol­lisu­u­den vero­tus­ta pitäisi vielä keven­tää suh­teessa mui­hin yrityksiin?

  63. Andy: Osa Suomen ongel­maa on kuitenkin huono oman tuot­teen markki­noin­ti ja piiloon jääävä huipp­pu­osaami­nen. Sen esi­in­saami­nen tarvit­taisi­in elinkei­nop­o­li­it­tista tukea.

    Eikös tämä ole omis­ta­jien ja pomo­jen hommia?
    Mis­tä heille oikein mak­se­taan? Työn­tek­i­jät tekevät oman osansa.

    Sepi: liukuhi­h­natuotan­to ei ole meitä varten, vaan että mei­dän panos­tet­ta aivoihin

    Ongel­ma on siinä, että inno­vaa­tio ja tieto­taito tup­paa pon­nista­maan juuri siitä perus­tuotan­nos­ta, kos­ka käytän­nön koke­mus­ta on vaikea rep­likoi­da. Jos sen ulkois­taa muualle, ulkois­te­taan koko käytän­nössä koko ala 20 vuo­den aikajänteellä.

    Jos rauta­puoli jätetään kokon­aan Kiinalle, mikä estää heitä myös kehit­tämästä omaa sof­t­aa? Sit­ten ihme­tel­läänkin enää, miten kiinalaisil­la on yhtäkkiä syn­er­giae­dut puolellaan.

  64. Huomio­ta pitäisi kiin­nit­tää myös kakun­syöjäalo­jen palkkauk­seen. Näil­lä aloil­la työsken­tele­viä on jatku­vasti enem­män ja yhä harvem­pi on koskaan ollut töis­sä alal­la, jot­ka Suomea elättävät. 

    Herkästi syyl­lis­tetään näilä elät­tävil­lä aloil­la työsken­tele­viä Suomen kil­pailukyky­on­gelmista, mut­ta oman vakkaridu­unin, pitkän loman ja vuo­tu­is­ten palkanko­ro­tuk­sien kohdal­la ei nähdä mitään ongel­maa, kos­ka oma ala ei kohtaa globaalia kilpailua. 

    Kansalais­ten yhden­ver­taisu­u­den kannal­ta pidän kum­mallise­na vaa­timus­ta, että vain ne alat, jot­ka kohtaa­vat aidosti globaalia kil­pailua, oli­si­vat velvol­lisia alen­ta­maan palkkata­soaan. Toki markki­namekanis­mi on omi­aan johta­maan tähän, jos muun­laisia ja oikeu­den­mukaisem­pia keino­ja ei löydetä. 

    Uskon ankaran palkka­maltin mah­dol­lisu­u­teen, kun­han oival­letaan, että sen on yht­enäisyy­den nimis­sä kos­ket­ta­va myös kakun­syöjäalo­ja, kuten julk­ista sek­to­ria. Muu­toin se tapah­tuu väki­val­tais­es­ti kakun­syöjäalo­jen kohdal­la myöhem­min ja pikku hil­jaa markki­namekanis­min myötä vientiteollisuudessa.

  65. Eikös se ollut niin että vien­tiyri­tyk­set eivät juurikaan mak­sa alvia?

  66. Olen tiedemiehen kanssa samaa mieltä luo­vas­ta tuhos­ta ja raken­nemuu­tok­ses­ta, mut­ta ei se nyt her­ra­ne­nai­ka sitä tarkoi­ta, että luo­van tuhon nimis­sä voidaan aam­pua itseä jalka­an kaikil­la mah­dol­lisil­la keinoilla!

    Ja tiedemiehel­lä muuten hyvä argu­ment­ti argu­ment­tien käytöstä tilanteessa jos toisessakin.

    Mik­sei me voi­da lakkaut­taa esimerkik­si uusi­u­tu­van ener­gian tuki­aisia samoil­la perusteil­la, joil­la perustel­laan ener­gian hin­nan nousu­un johtvia toimen­piteitä? Sil­loin meil­lä olisi mon­en vihreän kärkipoli­itikon ajatuk­sia mukaillen “Euroopan kil­pailukyky­isin uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­to”! Jos ker­ran saadaan Euroopan kil­pailukyky­isin teol­lisu­us yksinker­tais­es­ti nos­ta­mal­la ener­gian hin­taa, niin kai se toimii myös tois­in­päin, eli laske­mal­la ener­gian hin­taa tuot­ta­jille saadaan Euroopan kil­pailukyky­isin uusi­u­tu­van ener­gian tuotanto! 

    Kaik­ki mikä ei kan­na­ta, kaa­tu­isi! Nähtäisi­inoikein kun­non luo­vaa tuhoa ropel­li­bis­nek­sessäkin. Jäl­jelle jäisi pari prop­er­l­lia mut­ta ne olisikin sit­ten tosi tehokkaita.

  67. tpyy­lu­o­ma:
    Olisko­han nyt aika tehdä se isom­pi kokon­aisver­ou­ud­is­tus, kun ei ole vaale­jakaan pari­in vuoteen?

    Kyl­lä, mut­ta kos­ka hal­li­tuk­ses­sa on SDP ja vasem­mis­toli­it­to niin ei. Pait­si jos se nos­taa kokon­aisveroast­et­ta, mut­ta sem­moi­ses­sa ver­ou­ud­is­tuk­ses­sa ei ole kyl­lä mitään järkeä kokoomuk­sen olla mukana.

    Tosin en kyl­lä ymmär­rä mitä iloa nykyisetä hal­li­tuk­ses­ta on kokoomuk­selle. Ain­oa syy olla nykyisessä vasuriv­e­toises­sa hal­li­tuk­ses­sa oli kun­tau­ud­is­tus, jon­ka demar­it ehtivät jo vesit­tää eikä siitä siten tule mitään. On ihan turhaa olla hal­li­tuk­ses­sa vasem­mis­ton ja vihrei­den pant­ti­vank­i­na vetämässä veronko­ro­tuslin­jaa. Mielum­min kan­nat­taisi pistää nykyi­nen hal­li­tus nurin ja pela­ta tuplaa tai kuit­tia por­var­i­hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion välil­lä. Ehkä jopa per­sut oli­si­vat oppi­neet siinä määrin sisäsi­is­teik­si että saat­taisi­vat mah­tua johonkin hallituskokoonpanoon.

    Oppo­si­tios­sa olisi myös help­po lihoa, kos­ka sieltä on help­po kalastel­la ääniä vasem­mis­ton veronko­ro­tuslin­jan rokot­taneil­ta kansalaisilta. 

    Kos­ka kun­tau­ud­is­tus karahti kiville, Katainen on myös epäon­nis­tunut päämin­is­ter­inä. Ikävä kyl­lä hän on liian sitoutunut pitämään nyky­hal­li­tuk­sen pystyssä. Toiv­ot­tavasti Vapaavuori toimii vähän vas­tavoimana vasem­mis­tolle, mut­ta eihän yksi min­is­teri kesää tee.

  68. Met­sät järkevään käyttöön:

    1) Kiin­teistövero pois talous­met­siltä, joil­la on ser­ti­fioitu, ympäristöys­tävälli­nen metsänhoitosuunnitelma.

    2) Tuot­ta­mat­tomat talous­met­sät ja raiskiot kiin­teitöverolle, niin jo alkaa innovoin­ti, miten niitä saadaan hoidet­tua ja hyödynnettyä.

  69. Kanat­ta muis­taa, että muis­sa kuin Euro-mais­sa asun­to­lain­o­ja on sidot­tu paljon Sveistsin frangi­in — samoin kuin Suomes­sa sil­loin 89- tun­tu­mas­sa. Pankit ymmärtävät riskit pien­estä valuutasta.

    Onnek­si Euro on pysynyt asiois­sa dol­lari­in näh­den, kiitos tästä Kreikalle.

    Deval­vaa­tio­ta ei ole tehty Unkaris­sa tai Liet­tuas­sa. eval­vaa­tio ei enää ole talous­lääke kuten se oli vielä 80-luvul­la. Devalvoin­ti pitäisi tehdä yllät­täöen, jot­ta ei olisi val­u­ut­ta­pakoa, ja toivoa, ete­tivät kil­pail­i­ja­maat seu­raa perässä.

    Sisäisen deval­vaa­tion alku olisi julkisen puolen yleinen palka­nalen­nus, vai­h­toe­htona henkilöstöleikkauksille.

  70. Suo­mi tuot­taa investoin­ti­tuot­tei­ta eikä niiden hin­ta ole niin määräävä kuin kulutustuotteissa.
    Yksit­täi­sis­sä kom­po­nen­teis­sa hin­nal­la on tietysti merkitystä,mutta kun siir­ry­tään mon­imutkaisi­in tuot­teisi­in niin sil­loin merk­i­tys­tä on muil­lakin tekijöilläkin

    Sil­loin kulupuolel­la ratkai­se­va on elinkaaren kulut,mutta myös mui­ta asioi­ta arvoste­taan: Tuot­teen road map eli miten tuotet­ta kehitetään,varaosien saatavu­us, toim­i­tusten luotet­tavu­us , tuot­tei­den laatu, toim­i­tusten määrä muille käyt­täjille ‚ver­sion hallinta, tukipalve­lut etc

    Mut­ta jos maail­mas­sa on investoin­til­a­ma niin ei edes hin­nalasku auta kuten kulut­ta­jatuot­teis­sa vaan vas­tas­sa on seinä.

  71. Raimo K: No ei Suomen yhteiskun­taa rahoite­ta pelkästään yri­tys­ten mak­samil­la veroil­la, niiden osu­us on aika pieni. 

    Yri­tys mak­saa palkan sivuku­lut. Yri­tys mak­saa tuloverosi. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­jakopan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saamil­lasi rahoil­la ALVin ja muut kal­javerot. Ja niin edelleen.

    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käytän­nössä kaik­ki verot. Ja niiden määrään kul­mi­noituukin yksi Suomen kil­pailuykyvyt­tömyy­den tärkeim­mistä syistä.

  72. spot­tu:
    Miten Viron mallis­sa voitot ja tap­pi­ot kom­pen­soi­vat toisen­sa? Sym­metris­es­ti vai epäsym­metris­es­ti, ja van­henevatko kummatkaan?

    Konkreet­tis­es­ti, vähen­tävätkö syn­tyneet tap­pi­ot aiem­min yri­tyk­sen voitoista syn­tynyt­tä yhteisöverov­elkaa, ja jos, niin täy­del­lä yhteisövero­pros­en­til­lako ja kuin­ka pitkältä ajalta?

    Vas­taavasti, jos yri­tys tekee voit­toa, voiko näin syn­tyneestä yhteisöverov­e­las­ta vähen­tää aiem­pi­en vuosien tap­pi­oista syn­tyneet lasken­nal­liset yhteisöverosaamiset, ja kuin­ka pitkältä ajalta?

    Viron sys­tee­mi on vielä hienom­pi, se toimii reaaliajassa.
    Yhteisöverov­elkaa ei syn­ny eikä tap­pi­ontasaus­ta, ei mitään lasken­nal­lista, kaik­ki tapah­tuu yri­tyk­sen sisäl­lä. Veroa mak­se­taan vas­ta sit­ten, kun rahaa ote­taan ulos yrityksestä.
    Yksinker­taista, mut­ta simppeliä!

  73. Tiedemies:
    Duo­daduo­da. Peri­aat­teessa olen samaa mieltä siitä, että vero­tuk­sen olisi hyvä,jos nyt ei suosia, niin ei ainakaan hai­ta­ta akti­ivis­es­ti kasvua, niinkuin nyt. Toisaal­ta, jos raha on järkeväm­pää jät­tää sisälle fir­maan (johdon törsät­täväk­si) kuin jakaa omis­ta­jille, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “investoi­da” sel­l­aisi­in asioi­hin kuin johdon autonkul­jet­ta­ji­in, eri­laiseen “tyky­toim­intaan” (eli viinaan ja kylpylälomi­in) jne.
    ‘snip’

    Tämän­tyyp­piset jutut on Virossa ankarasti sään­nel­tyjä, ei kiel­let­ty, mut­ta kaksinker­tainen vero­tus seu­raa hel­posti — esim. tar­jo­tus­ta lounaas­ta joutuu mak­samaan veroa!

  74. Sun Tzu: Yri­tys mak­saa palkan sivuku­lut. Yri­tys mak­saa tuloverosi. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­jakopan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saamil­lasi rahoil­la ALVin ja muut kal­javerot. Ja niin edelleen.

    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käytän­nössä kaik­ki verot. Ja niiden määrään kul­mi­noituukin yksi Suomen kil­pailuykyvyt­tömyy­den tärkeim­mistä syistä.

    No tämähän on täyt­tä pup­pua! Yri­tyk­set eivät mak­sa yhtään mitään, eihän niil­lä ole omaa rahaa, yri­tys­ten asi­akkaat mak­sa­vat kaik­ki yri­tyk­sen kulut!

    Ja kun puhutaan yri­tysvero­tuk­sen alen­tamis­es­ta, ei puhuta palkkaveros­ta tai ALVista yms.

  75. nos:
    Yhteisövero­tu­lot (3 mil­jar­dia euroa) voisi pitkän päälle kor­va­ta alvil­la (15 mil­jar­dia), joka sekin on yri­tysvero, mut­ta ei rasita vientiteollisuutta. 

    Voi että näitä ihmisiä.

    ALV rasit­taa vien­tiyri­tys­tä aivan kuin mikä tahansa muukin vero.

    Voit päätel­lä tämän itse hyvinkin hel­posti: jos Suomen ALV tiputet­taisi­in nol­laan, voit pyytää neljän­nek­sen pienem­män palkan ja silti han­kkia kaiken minkä ennenkin. Ja palkkasi on leiv­ot­tu vien­ti­tuot­teen hintaan.

  76. anonyy­mi:
    Jos rauta­puoli jätetään kokon­aan Kiinalle, mikä estää heitä myös kehit­tämästä omaa sof­t­aa? Sit­ten ihme­tel­läänkin enää, miten kiinalaisil­la on yhtäkkiä syn­er­giae­dut puolellaan.

    Kulu­van viisivuo­tis­su­un­nitel­man mukaan Kiinas­sa on tarkoi­tus siirtää valmis­ta­va teol­lisu­us ran­nikol­ta sisä­maa­han päin, siel­lä on sato­ja miljoo­nia ihmisiä odot­ta­mas­sa töitä taala per tunti.

    Ran­nikkoseudus­ta on tarkoi­tus tehdä tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen keskit­tynyt alue.

    Tässä vai­heessa hymyt hyy­tyvät use­am­mas­sa län­si­maas­sa kos­ka juuri tutkimus ja tuoteke­hi­tys oli­vat ne työt joiden piti olla “korkean tuot­tavu­u­den” töitä ja joiden “korkeam­mat palkat” ylläpitäi­sivät län­si­maid­en “korkean hyv­in­voin­nin val­tio­ta”. On tulos­sa suuria muu­tok­sia suun­nitelmi­in näitä osin.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­välistymi­nen vauhdit­taa työ­paikko­jen siir­tymistä ulkomaille.

    Tämä ei tarkasti ottaen pidä paikkaansa.

    Myös täysin koti­maas­sa toimi­van yri­tyk­sen työ­paikat voivat siir­tyä ulko­maille, tapa on vain hie­man bru­taalimpi. Kun kiinalainen fir­ma ajaa suo­ma­laisen kil­pail­i­jan konkkaan halvem­mil­la hin­noil­la, ne työ­paikat ovat siir­tyneet Kiinaan vaik­ka näin ei ehkä viral­li­sis­sa tilas­tois­sa näykään.

  78. Osmo Soin­in­vaara: Tärkeim­mät keinot liit­tyvät työvoiman tar­jon­taan, jos­ta Val­tion Taloudel­lisen Tutkimuskeskuk­sen Juhana Var­ti­ainen on puhunut paljon ja viisaita.

    Viisaus on jos­sain muual­la kuin Var­ti­aisen puheissa.

    Jos työvo­man tar­jon­ta paran­taa maan kil­pailukykyä niin Euroopan huip­pumaat oli­si­vat Espan­ja ja Kreik­ka, jois­sa on 25% työt­tömyys ja sen päälle vielä miljoo­nia lait­to­mia siir­to­laisia. Työvoimaa on siis tar­jol­la aivan perhanasti.

    Ovatko ne Euroopan kil­pailukyky­isim­mät maat? No eivät tietenkään ole, mut­ta miksi?

    Seli­tys on yksinker­tainen: kil­pailukyvyt­tömässä yhteiskun­nas­sa työvoiman lisä­tar­jon­ta lisää vain työt­tömyyt­tä, ei työllisyyttä.

    Aivan esimerkin vuok­si Suomen työt­tömyyspros­ent­ti ei ole kaksinu­meroinen vain siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä että ihmisiä eläköi­tyy enem­män kun uut­ta työvoimaa tulee markki­noille. Talous­poli­it­tis­es­ti oikea päätös Suomes­sa siis täl­lä het­kel­lä olisi se että eläkeikää alennettaisiin.

  79. Sun Tzu kir­joit­ti: “Yri­tys mak­saa palkan sivuku­lut. Yri­tys mak­saa tuloverosi. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­jakopan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saamil­lasi rahoil­la ALVin ja muut kal­javerot. Ja niin edelleen.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käytän­nössä kaik­ki verot. Ja niiden määrään kul­mi­noituukin yksi Suomen kil­pailuykyvyt­tömyy­den tärkeim­mistä syistä.”

    Kyl­läpä on nap­pi­in kirjoitettu!

    Surullista on tietenkin se, että piilo-marx­is­tit ovat saan­neet suuren osan Suomen kansaa aivopestyä siihen jamaan, että edes tätä perus-tosi­asi­aa har­vat ymmärtävät:

    Yri­tyk­sis­sä tehdys­tä tuot­tavas­ta työstä lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki kulut maksetaan.

    Suo­mi ei lähde kun­nol­la nousu­un, ennenkuin nämä sosial­is­min luteet on aivoista ras­sat­tu pois.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la ei ole lutei­ta aivoissa

  80. Raimo K: Kun yksi­ty­ishenkilökin saa vero­tuk­ses­sa tasa­ta tap­pi­on, eikö yri­tys saa? Outoa. 

    Mik­si yri­tyk­set sit­ten tekevät vuo­den lopus­sa koval­la kiireel­lä investoin­te­ja, jos toim­inta on tuot­tanut hyvin sinä vuon­na? Ehkä sik­si, että sil­loin vält­tää mak­samas­ta veroa investoin­ti­in menevästä rahas­ta, ja seu­raa­vana vuon­na voit­toa ei vält­tämät­tä tule yhtä paljon.

  81. anonyy­mi
    Jos rauta­puoli jätetään kokon­aan Kiinalle, mikä estää heitä myös kehit­tämästä omaa sof­t­aa? Sit­ten ihme­tel­läänkin enää, miten kiinalaisil­la on yhtäkkiä syn­er­giae­dut puolellaan.

    Vas­tusten ja muis­tipi­irien juot­ta­mi­nen piir­ilevyyn kiin­ni ei ole mitään sel­l­aista, jos­sa voisi olla jotenkin ylivoimaisen hyvä ver­rat­tuna mui­hin, eikä siitä opi mitään sel­l­aista mikä helpot­taa Ipho­nen ohjelmis­ton suunnittelua.

    Myöskään niin­den IC-kom­po­nent­tien mas­savalmis­tus japani­laisil­la litografi­avä­lineil­lä ja kemi­ante­ol­lisu­u­den litkuil­la ei auta yhtään sen ylivoimais­es­ti eniten lisäar­voa tuot­ta­van tuot­teen osan, eli ohjelmis­ton tekemisessä.

    Muut merkit­tävää lisäar­voa tuot­ta­vat pros­essin osat lienevät teolli­nen muo­toilu ja markki­noin­ti. Epäilen suuresti, että se valmi­iden piir­rus­tusten mukaan suoritet­ta­va piir­ilevy­jen valmis­tus ei auta niihinkään erityisemmin.

    Olemme ohit­ta­neet jo vuosia sit­ten tilanteen jos­sa elek­tron­i­ik­ka olisi jotenkin ihmeel­listä tai hienoa. Nyky­isin hienoa on enää se, että mitä sil­lä elek­tron­i­ikalla voi tehdä ja käytän­nössä se taas riip­puu siitä ohjelmistosta.

  82. Sun Tzu: Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käytän­nössä kaik­ki verot. Ja niiden määrään kul­mi­noituukin yksi Suomen kil­pailuykyvyt­tömyy­den tärkeim­mistä syistä.

    Kos­ka kaiken oikeasti jotenkin mielekkään tuotan­non mil­lään lail­la mielekäs päämäärä(*) on yksi­tyi­nen kulu­tus, niin ihan yhtä lail­la — itseasi­as­sa huo­mat­tavasti tarkem­min — voidaan sanoa, että koti­taloudet mak­sa­vat ihan kaik­ki verot. Tämä jo sik­si, että koti­taloudet omis­ta­vat kaiken velan ja kaik­ki osak­keet. Jos yri­tyk­sis­sä onkin jotain omis­tus­suhtei­ta, niin näil­lä ei ole väliä, kos­ka ne ovat vain rahan siir­toa kuvit­teel­lisil­ta enti­teeteiltä toisille, vas­ta koti­talouk­sien tasku­un pää­tyväl­lä rahal­la on merkitystä.

    Veror­a­situs­ta on oikeasti vaikea kohden­taa. Kohtaan­to kun on itsessään jo aika lail­la kuvit­teelli­nen ja han­kala luotet­tavasti laskea. Ainakin se pop­ulisti­nen seli­tys että työn­tek­i­jä ei mak­sa veroa kos­ka on ennakon­pidä­tys ja kos­ka sivuku­lut eivät näy tilin­auhas­sa, on ihan höpöilyä. 

    (*) No, onhan näitä avaru­u­so­hjelmia ja hiukkaski­ihdyt­tim­iä ja armei­joi­ta, mut­ta sivu­ute­taan ne nyt tässä.

  83. Olen tässä yrit­tänyt muu­ta­man vuo­den ajan pohtia, miten saisin perustet­tua uuden ohjelmis­toalan yri­tyk­sen. Idea on kehitet­ty oma­l­la ajal­la, ohjel­moi­jat ovat tehneet demoa oma­l­la ajal­la. Kaik­ki niin kuin kuu­luukin. Nyt kun hom­ma pitäisi tuot­teis­taa, ei tukea saa oikein mis­tään. Keksin­tösäätiö tukee vain “keksin­nöl­lisiä” inno­vaa­tioi­ta. TEKES ei lähde kovin pie­nil­lä sum­mil­la tekemään. Ja läh­es kaikissa tapauk­sis­sa vaa­di­taan suun­nilleen se puo­let omaa pääo­maa — mitä nuo­ril­la henkilöil­lä ei tietenkään ole.

    No tämä pääo­maasi­akin var­masti hoi­tu­isi kun­han olisi aikaa tehdä kun­non markki­noin­ti­ma­te­ri­aalia sijoit­ta­jille. Näitä yrit­täjiä on kol­me­toista tusi­nas­sa joten mate­ri­aalin tulee olla oikeasti laadukasta.

    Kaikkein suurin ongel­ma on kuitenkin se, että tämä yri­tys­tukea ei saa käyt­tää yri­tyk­sen omien työn­tek­i­jöi­den palkkoi­hin. Jos siis tuot­teen saami­nen markki­noille tarkoit­taisi sitä, että yksi osakkaista jäisi kahdek­si kuukaudek­si tekemään hom­mia koti­in­sa — ei tuo­hon työhön saa mitään tukea. Tuki tulisi lait­taa ulkop­uolis­ten kon­sult­tien tai muiden selvi­tys­ten palkkauk­seen. Tämä on täysin jär­jetön­tä. Koko tuk­isys­tee­mi pitäisi lait­taa uusik­si niin, että täl­laisia aloit­tavia yri­tyk­siä tuet­taisi­in jous­tavasti — tietysti asiantun­ti­joiden avustuksella.
    Muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni sinne tänne vaik­ka use­am­mal­la miljoon­al­la vuodessa ei tun­nu val­tion (tai vaik­ka finnver­an tai vas­taa­van) bud­jetis­sa yhtään miltään, mut­ta saat­taa olla ratkai­se­va apu uusien star­tup­pi­en syntymiseen.

  84. Ruot­si on ohit­tanut kansan­taloudessa vuo­den 2009 tason mitä Suo­mi ei ole tehnyt, mikä luon­nol­lis­es­ti ei ole euron ansio­ta, vaan johtuu siitä, että Ruot­si on pakot­tanut kotiäid­it töi­hin, pakot­tanut eläkeläiset jäämään töi­hin ja ottanut val­toime­naan maahanmuuttajia.

  85. Ode:

    Maail­mas­sa ei ole investoin­til­a­maa vaan investoidaan aivan ennä­tyk­sel­lis­es­ti. Euroopas­sa tosin on lama.

    Ei sen­tään, USAn talous rämpii hitaasti juuri ja juuri plus­sal­la kulu­tuk­sen ansios­ta. Yri­tyk­set pant­taa­vat investoin­te­ja kos­ka luot­ta­mus on heikko ja kukaan ei tiedä miten vero­tuk­selle käy ensi vuon­na (Fis­cal Cliff). Yri­tyk­sil­lä on kyl­lä kas­sat pul­lol­laan rahaa, mut­ta investoin­te­ja lykätään.

    Kiinan kasvu on hidas­tunut selvästi.
    Ker­ropa siis mis­sä investoidaan ennatyksellisesti?

    1. Aasi­as­sa investoidaan ennä­tyk­sel­lis­es­ti, jos asi­aa tutkii mis­sään his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä, siis ver­rat­en edel­lisi­in vuosikymmeniin.

  86. Lois­ta­va keskustelun avaus ja hyvin mie­lenki­in­toinen keskusteluketju, johon min­unkin on pakko lisätä pari kommenttia:
    1) Kasvus­ta puhut­taes­sa huomio kään­tyy hel­posti pieni­in start-up yri­tyk­si­in. Ne ovat toki tärkeitä, mut­ta ole­mas­sa ole­van keskisu­uren teol­lisu­u­den menet­tämi­nen aiheut­taa hel­posti niin suuren aukon, että sitä ei hel­posti uusil­la yri­tyk­sil­lä paika­ta. Ilmiö on kovin tut­tu monil­ta paikkakun­nil­ta. Eli keskisu­ur­ta teol­lisu­ut­ta tukevil­la / mah­dol­lis­tavil­la toimen­piteil­lä on kiire.
    2) Koti­mainen omis­tus tun­tuu ole­van jotenkin pyhä asia — esim. ELY-keskusten han­kkeis­sa ulko­mainen omis­tus on usein rajaa­va tek­i­jä. Mik­si? Mehän halu­amme, että ulko­maiset yri­tyk­set sijoit­ta­vat Suomeen ja työl­listävät siten suomalaisia.
    3) TEKES, yms. kehi­tystuet ohjau­tu­vat hyvin kyseenalais­es­ti toisaal­ta suuryri­tyk­sille ja toisaal­ta “tuki­au­tomaateille”. Mon­et yri­tyk­set ovatkin kyl­lästyneet TEKES-byrokra­ti­aan. Eikö ainakin osa tästä tues­ta kan­nat­taisi ohja­ta veronalen­nuk­si­in niille yri­tyk­sille, jot­ka tekevät tuotekehitystä?
    4) Uskon, että nopeim­min kasvua on saatavis­sa, jos jo toimi­vat yri­tyk­set pystyvät laa­jen­ta­maan liike­toim­intaansa uusil­la tuot­teil­la ja palveluil­la. Ole­mas­sa olevil­la yri­tyk­sil­lä on valmi­ina organ­isaa­tio, pros­es­sit, myyn­tikana­vat, asi­akaskun­ta, jne., joiden luomiseen menee hel­posti vuosia.

  87. Mun mielestä työn­tek­i­jä mak­saa tuloveron, palkan sivuku­lut, eläke­mak­sut, alvit, kal­javerot, autoverot, pakol­liset vaku­u­tuk­set.….. ja mitä kaikkia verolu­on­toisia mak­su­ja on kek­sit­tykkään. Yri­tyk­set mak­sa­vat työ­panok­ses­ta ja kaikkien näi­den vero­jen jäl­keen duu­nar­ille jää ehkä se 15% elämiseen ja van­hu­u­den sosial­i­tur­van järkkäämiseen.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Maail­mas­sa ei ole investoin­til­a­maa vaan investoidaan aivan ennä­tyk­sel­lis­es­ti. Euroopas­sa tosin on lama.

    Unc­tadin raportin mukaan maail­man investoin­nit ovat vielä 23 % jäl­jessä 2007 tasos­ta eli lamaa edeltävästä tasos­ta tänä vuonna .

    Ja kun merkit­tävää investoin­ti­toim­intaa tapah­tuu lähin­nä Aasian ja Etelä-Amerikan markki­noil­la ‚niin Suo­mi on varsin syr­jässä näistä, samoin kuin EU yleensäkin

    http://unctad-worldinvestmentforum.org/page/wir-2012

  89. Tiedemies: Kos­ka kaiken oikeasti jotenkin mielekkään tuotan­non mil­lään lail­la mielekäs päämäärä(*) on yksi­tyi­nen kulu­tus, niin ihan yhtä lail­la — itseasi­as­sa huo­mat­tavasti tarkem­min — voidaan sanoa, että koti­taloudet mak­sa­vat ihan kaik­ki verot.

    Kun jol­lain paikkakun­nal­la sul­je­taan paperite­hdas tms merkit­tävä teol­lisu­us­laitos niin kun­nan vero­tu­lot yleen­sä romahtavat.

    Kum­ma jut­tu. Teo­ri­asi mukaan vero­tu­loille ei pitäisi tapah­tua mitään kun ker­ran koti­taloudet mak­sa­vat ne kaikki.

  90. pekka:

    Kiinan kasvu on hidas­tunut selvästi.
    Ker­ropa siis mis­sä investoidaan ennatyksellisesti?

    Kiinas­sa laitet­ti­in jokunen viikko sit­ten pystyyn triljoo­nan yuanin elvy­tys­paket­ti. Sinne vaan kaup­paa tekemään, nyt on rahaa jaossa!

    Jaa niin tuot­tei­den on parem­pi olla kilpailukykyisiä.

  91. Sep­po Korp­poo: Sun Tzu kir­joit­ti: “Yri­tys mak­saa palkan sivuku­lut. Yri­tys mak­saa tuloverosi. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­jakopan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saamil­lasi rahoil­la ALVin ja muut kal­javerot. Ja niin edelleen.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat siis käytän­nössä kaik­ki verot. Ja niiden määrään kul­mi­noituukin yksi Suomen kil­pailuykyvyt­tömyy­den tärkeim­mistä syistä.”

    Kyl­läpä on nap­pi­in kirjoitettu!

    Jos nyt muis­tel­laan vaik­ka viimek­si julk­ista keskustelua rahoi­tussek­torin transak­tioveros­ta, niin sil­loin kyl­lä väitet­ti­in kovasti, että asi­akkaat mak­sa­vat lop­pu­jen lopuk­si nuokin verot. Ilmeis­es­ti siis asi­akkaat mak­sa­vat kaik­ki ne verot joi­ta suun­nitel­laan, mut­ta yri­tyk­set mak­sa­vat ne verot mil­lä mak­se­taan sairaan­hoita­jien ja opet­ta­jien palkat. Ainakin jos tähän pro­pa­gan­daan on uskominen.

  92. Hyvä keskustelu­navaus ja mie­lenki­in­toista kom­men­toin­tia, kiitos.

    Tiedemies:
    Duo­daduo­da. Peri­aat­teessa olen samaa mieltä siitä, että vero­tuk­sen olisi hyvä,jos nyt ei suosia, niin ei ainakaan hai­ta­ta akti­ivis­es­ti kasvua, niinkuin nyt. Toisaal­ta, jos raha on järkeväm­pää jät­tää sisälle fir­maan (johdon törsät­täväk­si) kuin jakaa omis­ta­jille, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “investoi­da” sel­l­aisi­in asioi­hin kuin johdon autonkul­jet­ta­ji­in, eri­laiseen “tyky­toim­intaan” (eli viinaan ja kylpylälomi­in) jne. 

    Onko tuo “toisaalta”-osuus sit­ten pelkästään paha asia? Sehän lisäisi sit­ten muun­laisen yrit­täjyy­den kysyn­tää. Ja onhan esimerkik­si koti­talousvähen­nyskin nähty järkevänä. Jos omis­ta­jat ovat eri henkilöitä kuin johto ja hyväksyvät tuol­laisen investoin­nin, niin mik­si yhteiskun­nan pitäisi siihen puut­tua? Toki tuo­ta ei pitäisi pystyä käyt­tämään kier­toteinä voiton ottamiseen ulos yhtiöstä, eli jotain valvon­taa tarvittaisiin. 

    Kuitenkin avaus tun­tuu keskustelun jäl­keen kan­natet­taval­ta idealta.

  93. Kreikan ja Espan­jan työt­tömyys johtuu mon­es­ta asi­as­ta kuten tolkut­tomas­ta irti­sanomis­suo­jas­ta ja muus­ta sääntelystä.

    Tiedemies on oike­as­sa: omis­ta­jien pitäisi investoi­da voitot sinne, mis­sä ne tuot­ta­vat eniten, eikä suinkaan sinne, minne votot tehnyt yri­tys ne voi investoi­da. Sik­si osinkovero pitäisi pois­taa, kos­ka se rankaisee rahan siirtämis­es­tä tuot­tavam­paan kohteeseen. Verokil­pailun vuok­si kuitenkin yhteisöveroakin pitäisi laskea, joten lakkaute­taan maat­alous- ja yri­tystuet ja paran­netaan työllisyyttä.

  94. Sun Tzu: Viisaus on jos­sain muual­la kuin Var­ti­aisen puheissa.
    .…
    Talous­poli­it­tis­es­ti oikea päätös Suomes­sa siis täl­lä het­kel­lä olisi se että eläkeikää alennettaisiin.

  95. Sepi: Vas­tusten ja muis­tipi­irien juot­ta­mi­nen piir­ilevyyn kiin­ni ei ole mitään sel­l­aista, jos­sa voisi olla jotenkin ylivoimaisen hyvä ver­rat­tuna mui­hin, eikä siitä opi mitään sel­l­aista mikä helpot­taa Ipho­nen ohjelmis­ton suunnittelua.

    Elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us meni jo, mut­ta kyl­lä ainakin konepuolel­la, jol­la on aina ollut elek­tron­i­ikka­hom­mia suurem­pi merk­i­tys Suomes­sa, valmis­tustekni­nen tun­te­mus on sama asia kuin tekni­nen tun­te­mus. Ja valmis­tustekni­nen tun­te­mus on aina valmistajalla.

  96. Kyt­tyrä: Jos siis tuot­teen saami­nen markki­noille tarkoit­taisi sitä, että yksi osakkaista jäisi kahdek­si kuukaudek­si tekemään hom­mia koti­in­sa – ei tuo­hon työhön saa mitään tukea. 

    Mihin ihmeeseen tuos­sa tilanteessa niitä tukia edes tarvit­sisi? Johan tuo­ta parin kk työru­pea­maa vas­taa­vat rahat saa vaik­ka pikavip­pi­fir­mas­ta seu­raavak­si päiväk­si tilille.

  97. USA:ssa investoin­nit koneisi­in ja lait­teisi­in oli­vat ainakin lokaku­un lopus­sa lin­jas­sa pitkän aikavälin kanssa. Asumisen investoin­nit oli­vat vielä lokaku­un lopus­sa hienoises­sa nousus­sa. Investoin­tien heikkous ei vaiku­ta ole­van USA:ssa se kasvun este. Vai­h­to­taseen ali­jäämä on var­masti yksi asia, jon­ka on pakko kor­jaan­tua USA:ssa. Julkisen talouden kulu­tus on myös laskenut 2010 alka­en, mikä näkyy hitaam­pana kasvu­na. Luon­nol­lis­es­ti nämä seli­tyk­set eivät tyy­dytä henkilöitä, jot­ka tykkäävät esi­in­tyä puvuis­sa, mut­ta jos kuitenkin …

  98. Sun Tzu: Viisaus on jos­sain muual­la kuin Var­ti­aisen puheissa.

    Talous­poli­it­tis­es­ti oikea päätös Suomes­sa siis täl­lä het­kel­lä olisi se että eläkeikää alennettaisiin.

    Kyl­lä Var­ti­aisen puheis­sa viisaut­ta on. Ongel­mana on vain toimen­pitei­den ajoitus.

    WB, IMF ja OECD ovat viime kuukausi­na julkaisseet raport­te­ja, jois­sa koroste­taan, että sinän­sä kasvua lisäävät mut­ta väärin ajoite­tut toimen­piteet ovat tehot­to­mia ja jopa haitallisia. Ei esimerkik­si kan­na­ta heiken­tää työt­tömyys­tur­vaa, jos töitä ei ole tarjolla.

    Työvoiman tar­jon­taa lisäävistä toimista, esim eläkeiän nos­tamis­es­ta olisi syytä päät­tää tässä ja nyt, mut­ta niiden voimaan saat­ta­mi­nen pitäisi ajoitaa nousukau­teen. Schröder teki näin 90-luvun alus­sa ja nyt Sak­sa senkun porsku­taa. Schröder tietysti hävisi vaalit…

  99. Kor­jaus: Schröder teki näin 2000 luvun alus­sa ja nyt Sak­sa senkun porskutaa.

  100. Kiinas­sa paikall­ishallinto on pahasti velka­an­tunut ja Kiinan johto yrit­tää kansalaisi­aan kulut­ta­maan. Huonol­la men­estyk­sel­lä. Jos ei ole sosi­aal­i­tur­vaa lainkaan niin mielel­lään säästää 40 % tulois­taan… Kiinan kasvu tulee tuke­htu­maan HALVAN kivi­hi­ilen lop­pumiseen. Kivi­hi­ili sinän­sä ei lopu, mut­ta jos sen kaivami­nen ylös mak­saa liikaa, niin se ei tue talouskasvua. Maail­man todel­lisia kivi­hi­ili­varo­ja (laadun mukaan jaotel­tuna) ei tiedä kukaan. Nature-lehdessä pari vuot­ta sit­ten julka­istun artikke­lin mukaan Kiinan kivi­hi­ili­varat ovat huo­mat­tavasti aiem­paa heikompilaatuiset.

  101. Kysymyk­sessä kuka lop­pu­jen­lopuk­si verot mak­saa kier­retään päät­tymätön­tä kehää ( end­less loop). Ainakin julkisen alan työn­tek­i­jä, vaikka­pa poli­isi mak­saa veroa, jot­ta yhteiskun­ta voi mak­saa hänelle palkkaa, jot­ta hän voi maksaa…
    Tietenkin vien­ti­te­ol­lisu­udessa tuo kier­tokulku on hie­man pidem­pi ja ylit­tää val­takun­tien rajat.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Maail­mas­sa ei ole investoin­til­a­maa vaan investoidaan aivan ennä­tyk­sel­lis­es­ti. Euroopas­sa tosin on lama. 

    Isot pojat valmis­tau­tu­vat laa­jamit­taiseen met­al­li­te­ol­lisu­u­den tuot­tei­den vientiin. 😉

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Aasi­as­sa investoidaan ennä­tyk­sel­lis­es­ti, jos asi­aa tutkii mis­sään his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä, siis ver­rat­en edel­lisi­in vuosikymmeniin.

    Ver­tailu oli aikaan ennen viimeistä lamaa , ei siis 100 vuo­den , ei edes 10 vuo­den päähän

  104. Heh, otsikos­ta tuli vielä yksi vit­si mieleen: eli mitä ne KASVUALAT ovat suomes­sa mitä pitäisi tukea?? NImetkää yksi, heh heh

  105. Sepi: Vas­tusten ja muis­tipi­irien juot­ta­mi­nen piir­ilevyyn kiin­ni ei ole mitään sel­l­aista, jos­sa voisi olla jotenkin ylivoimaisen hyvä ver­rat­tuna mui­hin, eikä siitä opi mitään sel­l­aista mikä helpot­taa Ipho­nen ohjelmis­ton suunnittelua.

    Ei. Mut­ta sil­lä on itse asi­as­sa jotain väliä, mihin järjestyk­seen ja minkälaisia kom­po­nent­te­ja laite­taan. Ja jot­ta se osaami­nen olisi, tarvi­taan jokin määrä sen alan paikallista tuotantoa.

    Sitä pait­si kus­tan­nuste­hokku­u­den nimis­sä ainakin täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että tiet­tyjä asioi­ta — vaikka­pa tuo kom­po­nent­tien juot­ta­mi­nen piir­ilevyyn — kan­nat­taa tehdä paikallis­es­ti, jos sar­jat ovat pienehköjä. 

    Suomes­sa b2b-kau­pas­sa sar­jat ovat varsin pieniä, vaik­ka lisäar­vo voi olla suuri. Eikä oikein ole näkyvis­sä mitään sel­l­aista tek­i­jää, joka tämän muut­taisi. Logis­ti­ikkak­it­ka niin mate­ri­aal­i­sis­sa hyödykkeis­sä kuin aja­tustenkin siir­rossa tuo aina lisää hitaut­ta ja aloituskustannuksia.

    Myöskään niin­den IC-kom­po­nent­tien mas­savalmis­tus japani­laisil­la litografi­avä­lineil­lä ja kemi­ante­ol­lisu­u­den litkuil­la ei auta yhtään sen ylivoimais­es­ti eniten lisäar­voa tuot­ta­van tuot­teen osan, eli ohjelmis­ton tekemisessä.

    Sat­tuu vain ole­maan niin, että jos tehdään jotain muu­ta kuin kulut­ta­jaelek­tron­i­ikkaa, rauta ja sof­ta kulke­vat hyvin tiukasti yhdessä. Sulaute­tuis­sa jär­jestelmis­sä nämä puo­let (ja hei, onko VHDL rautaa vai sof­t­aa?) tehdään yhdessä, ja heikom­pi lenk­ki rajoit­taa laadun.

    B2b-myyn­nis­sä — jota hyvin suuri osa suo­ma­lais­es­ta vien­ti­t­u­losta on — myytävät kokon­aisu­udet ovat usein varsin mon­imutkaisia. Sinne on hyvin vaikea sanoa, mikä osa suun­nit­telus­ta ja tuotan­nos­ta on se eniten lisäar­voa tuot­ta­va. Joka tapauk­ses­sa usein on niin, että lop­puasi­akkaan mak­samas­ta hin­nas­ta varsin pieni osa menee suun­nit­telu- tai tuotantokustannuksiin.

    Suo­ma­lais­ten luon­taisem­pi paik­ka on olla myymässä jotain niille japani­laisille litografi­avehkei­den tekijöille.

    Olemme ohit­ta­neet jo vuosia sit­ten tilanteen jos­sa elek­tron­i­ik­ka olisi jotenkin ihmeel­listä tai hienoa. Nyky­isin hienoa on enää se, että mitä sil­lä elek­tron­i­ikalla voi tehdä ja käytän­nössä se taas riip­puu siitä ohjelmistosta.

    Olemme ohit­ta­neet vuosia sit­ten tilanteen jos­sa ohjelmis­tot oli­si­vat jotain ihmeel­listä ja hienoa. Nyky­isin hienoa on enää se, mitä sil­lä tuot­teel­la voi tehdä ja käytän­nössä se taas riip­puu kokon­aisu­u­den hallinnasta.

    En mis­sään tapauk­ses­sa halua vähätel­lä ohjelmis­to-osaamisen merk­i­tys­tä suo­ma­laise­na vien­ti­valt­ti­na. Mut­ta ei se mikään hopealu­oti sekään ole. Vain mon­imutkaisem­mat kokon­aisu­udet ja moni­alainen osaami­nen on sel­l­aista, jota ei ole help­po tehdä halvem­mis­sa maissa.

  106. Kyt­tyrä:
    Olen tässä yrit­tänyt muu­ta­man vuo­den ajan pohtia, miten saisin perustet­tua uuden ohjelmis­toalan yri­tyk­sen. Idea on kehitet­ty oma­l­la ajal­la, ohjel­moi­jat ovat tehneet demoa oma­l­la ajal­la. Kaik­ki niin kuin kuu­luukin. Nyt kun hom­ma pitäisi tuot­teis­taa, ei tukea saa oikein mis­tään. Keksin­tösäätiö tukee vain “keksin­nöl­lisiä” inno­vaa­tioi­ta. TEKES ei lähde kovin pie­nil­lä sum­mil­la tekemään. Ja läh­es kaikissa tapauk­sis­sa vaa­di­taan suun­nilleen se puo­let omaa pääo­maa – mitä nuo­ril­la henkilöil­lä ei tietenkään ole.

    No tämä pääo­maasi­akin var­masti hoi­tu­isi kun­han olisi aikaa tehdä kun­non markki­noin­ti­ma­te­ri­aalia sijoit­ta­jille. Näitä yrit­täjiä on kol­me­toista tusi­nas­sa joten mate­ri­aalin tulee olla oikeasti laadukasta.

    Kaikkein suurin ongel­ma on kuitenkin se, että tämä yri­tys­tukea ei saa käyt­tää yri­tyk­sen omien työn­tek­i­jöi­den palkkoi­hin. Jos siis tuot­teen saami­nen markki­noille tarkoit­taisi sitä, että yksi osakkaista jäisi kahdek­si kuukaudek­si tekemään hom­mia koti­in­sa – ei tuo­hon työhön saa mitään tukea. Tuki tulisi lait­taa ulkop­uolis­ten kon­sult­tien tai muiden selvi­tys­ten palkkauk­seen. Tämä on täysin jär­jetön­tä. Koko tuk­isys­tee­mi pitäisi lait­taa uusik­si niin, että täl­laisia aloit­tavia yri­tyk­siä tuet­taisi­in jous­tavasti – tietysti asiantun­ti­joiden avustuksella.
    Muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni sinne tänne vaik­ka use­am­mal­la miljoon­al­la vuodessa ei tun­nu val­tion (tai vaik­ka finnver­an tai vas­taa­van) bud­jetis­sa yhtään miltään, mut­ta saat­taa olla ratkai­se­va apu uusien star­tup­pi­en syntymiseen. 

    Allekir­joi­tan sen, että Tekesin tuet ovat turhia, mut­ta ymmär­rät kai, että kuvailet tilan­net­ta, jos­sa halu­aisitte aloit­taa riskil­lisen yri­tys­toimin­nan otta­mat­ta itse lainkaan riskiä?

    Myöskin, jos ette löy­dä mis­tään kymp­pi­ton­nia parin kuukau­den työhön, ei ehkä ole hyvä aja­tus perus­taa fir­maa: joko ette osaa myy­dä ideaa tai ehkä itsekin tun­nette että sitä ei saa myy­tyä, tai olette sen ver­ran huono­ja talouden­pitäjiä ettette ole saa­neet mitään säästöön (tai vaku­udek­si sopi­vaa) henkilöko­htaises­sa elämässänne. Täl­löin te nimeno­maan tarvit­sisitte sitä ulkop­uolista apua, ettekä tukea omaan työhönne.

  107. Sun Tzu: Kun jol­lain paikkakun­nal­la sul­je­taan paperite­hdas tms merkit­tävä teol­lisu­us­laitos niin kun­nan vero­tu­lot yleen­sä romahtavat.

    Kum­ma jut­tu. Teo­ri­asi mukaan vero­tu­loille ei pitäisi tapah­tua mitään kun ker­ran koti­taloudet mak­sa­vat ne kaikki. 

    Espan­jan­tau­ti 2013 epi­demia tap­paa paikkakun­nan asukkaat. (Pois­lukien per­in­tövero) jotakin tapah­tuu myös mak­se­tu­ille veroille. Kum­ma jut­tu, kun teo­ri­asi mukaan nehän kaik­ki mak­saa yri­tyk­set, eikä yri­tyk­set sairas­tu virustauteihin.

    Hie­man vakavam­min, tuot­ta­vatko tahal­liset vääärinymmär­ryk­set sin­ulle jotain eri­ty­istä iloa?

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Aasi­as­sa investoidaan ennä­tyk­sel­lis­es­ti, jos asi­aa tutkii mis­sään his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä, siis ver­rat­en edel­lisi­in vuosikymmeniin. 

    Kuu­lostaa lai­hal­ta lohdul­ta, kun ja jos arvatenkin investoin­ti­tuot­tei­den tuotan­toka­p­a­siteet­ti (lin­jat ja ihmiset) vuon­na 2008 perus­tu­i­v­at vuo­den 2008 kysyn­tään (tai tuon tason jos­sain määrin ylit­tävään ennakoitu­un tule­vaan kysyn­tään), ei vuo­den 2000 tai sitä edeltävien aiko­jen kysyntään.

  109. JTS:
    Kanat­ta muis­taa, että muis­sa kuin Euro-mais­sa asun­to­lain­o­ja on sidot­tu paljon Sveistsin frangi­in – samoin kuin Suomes­sa sil­loin 89- tun­tu­mas­sa. Pankit ymmärtävät riskit pien­estä valuutasta.

    Luulisin, että Tan­skas­sa on nykyään sidot­tu asun­to­lain­o­ja Sveitsin frangei­hin koko­lail­la yhtä vähän kuin Suomes­sa 1980-luvul­la. Siitä, että val­u­ut­ta­lainat oli­vat yri­tyk­sille ongel­ma, ei seu­raa, että pitäisi pyrk­iä sisäisel­lä deval­vaa­ti­olle efek­ti­ivis­es­ti tehdä kaik­ista lain­oista “val­u­ut­ta­lain­o­ja”.

    Deval­vaa­tio­ta ei ole tehty Unkaris­sa tai Liet­tuas­sa. Deval­vaa­tio ei enää ole talous­lääke kuten se oli vielä 80-luvul­la. Devalvoin­ti pitäisi tehdä yllät­täöen, jot­ta ei olisi val­u­ut­ta­pakoa, ja toivoa, ete­tivät kil­pail­i­ja­maat seu­raa perässä.

    Tois­toina aikaisem­mista: Deval­vaa­tioi­ta, jot­ka tapah­tu­vat keskus­pankin ilmoituk­sel­la val­tion­va­rain­min­is­ter­iön kiistämisen jäl­keen ei kel­luvil­la val­u­u­toil­la tapah­du. Devalvoitu­mista tapah­tuu paljonkin, ja esimerkik­si juuri Unkaris­sa 2008 hyvinkin paljon:
    http://www.google.com/finance?chdnp=0&chdd=1&chds=1&chdv=1&chvs=Linear&chdeh=0&chfdeh=0&chdet=1353386829812&chddm=1770442&q=CURRENCY:HUFEUR&ntsp=0&ei=TwurUIDSOKWnwAOzeg

    Liet­tuas­sa on pidet­ty val­u­ut­ta sidot­tuna tiukasti euroon. Jälkikin on ollut sen mukaista.

  110. Sun Tzu:
    Kum­ma jut­tu. Teo­ri­asi mukaan vero­tu­loille ei pitäisi tapah­tua mitään kun ker­ran koti­taloudet mak­sa­vat ne kaikki.

    Työt­tömät siel­lä koti­talouk­sis­sa eivät mak­sa vero­ja. Ja kun muut koti­taloudet eivät sen sul­je­tun tehtaan tuot­tei­ta osta, niin nekään eivät mak­sa veroja. 

    Täl­laises­sa “väit­telyssä” ei ole mitään mieltä, kos­ka minä en mis­sään vai­heessa esit­tänyt mitään “teo­ri­aa”, vaan totesin että blan­ket-väit­tämä jon­ka mukaan fir­mat mak­sa­vat kaik­ki verot, on hölmö. Melkein, mut­ta ei ihan, yhtä hölmö on väite että koti­taloudet mak­sa­vat kaik­ki verot. Se on melkein yhtä hölmö, kos­ka nykyi­nen talous nyt toimii niin, että laa­jamit­tais­es­ta tuotan­nos­ta vas­taa­vat yleen­sä yri­tyk­set. Mut­ta se ei ole aivan yhtä hölmö, kos­ka koti­talouk­sia ja niiden taloudel­lista toim­intaa kyl­lä olisi ilman yri­tyk­siä. Yri­tyk­siä ei olisi edes ole­mas­sa ilman koti­talouk­sia, yri­tyk­set ovat pelkkä organ­isoin­nin väline.

    Yri­tys on peri­aat­teessa vain kir­jan­pidolli­nen kuvit­tee­li­nen olio, joka on ole­mas­sa vain paper­il­la. Hyödylli­nen, kätevä jne, mut­ta kuitenkin vain jotain joka on ole­mas­sa vain sik­si että se tekee jotain mitä koti­taloudet voivat käyttää. 

    Ja mitä tulee siihen, että olisi jotenkin hyvä jut­tu että fir­mat pitävät kas­sas­saan iso­ja raho­ja joi­ta johto sit­ten käyt­tää matkustelu­un ja juopot­telu­un, en oikein nyt näe mitä järkeä siinä olisi. Siis, argu­ment­ti että se on hyvä jut­tu kos­ka se on jotain järkevää taloudel­lista toim­intaa, on aivan mielipuo­li­nen. Tai siis, jos se on järkevää, niin eikö se ole sit­ten ihan sama, käyt­tääkö sen rahan fir­man johto vai omis­ta­jat joille se raha jae­taan osinkona? 

    Olen­naista on siis investoin­nit jot­ka johta­vat tuotan­toon joka Say:n lain hengessä tuot­taa itse oman kysyn­tän­sä. Muu on kulu­tus­ta. Minus­ta nyt vaan on jotenkin mielekkääm­pää ajatel­la että koti­taloudet kulut­ta­vat johonkin omia raho­jaan kuin että yri­tys­ten johta­jat kulut­ta­vat omis­ta­jien raho­ja johonkin mitä eivät itse ikinä ostaisi. Minus­ta aja­tus siitä, että tämä jälkim­mäi­nen olisi jokin hyvä jut­tu, haiskah­taa rikot­tu­jen ikkunoiden virhepäätelmältä.

  111. Tiedemies: Duo­daduo­da. Peri­aat­teessa olen samaa mieltä siitä, että vero­tuk­sen olisi hyvä, jos nyt ei suosia, niin ei ainakaan hai­ta­ta akti­ivis­es­ti kasvua, niinkuin nyt. Toisaal­ta, jos raha on järkeväm­pää jät­tää sisälle fir­maan (johdon törsät­täväk­si) kuin jakaa omis­ta­jille, tämä las­kee fir­man sisäl­lä kyn­nys­tä “investoi­da” sel­l­aisi­in asioi­hin kuin johdon autonkul­jet­ta­ji­in, eri­laiseen “tyky­toim­intaan” (eli viinaan ja kylpylälomi­in) jne. 

    Tai sit­ten asia on niin päin, että Suomen nykyi­nen vero­tus juuri ohjaa “investoimaan” fir­man raho­ja tai vero­su­un­nit­tele­maan ne muualle kuin osinkoina mak­set­tavak­si. Jos tulee liikaa voit­toa, veroi­hin menee siitä iso siivu ja lisäk­si ennakkoverotkin nou­se­vat, mikä taas lisää kuukausi­meno­ja, mis­tä voi olla hait­taa esim. jos tulot eivät ker­ry tasais­es­ti. Vero­su­un­nit­telus­ta on viime aikoina kohut­tu — olisiko­han ole­mas­sa real­is­tista arvio­ta, miten paljon vähem­män (tai enem­män) vero­ja ker­ty­isi Viron mallilla…?

  112. åke: Heh, otsikos­ta tuli vielä yksi vit­si mieleen: eli mitä ne KASVUALAT ovat suomes­sa mitä pitäisi tukea?? NImetkää yksi, heh heh

    Ehkäpä avain onneen on juurikin siinä, että kukaan ei pääse nimeämään kasvualo­ja joille sit­ten syy­det­täisi­in tuki­aisia. Tässä voit­ta­jien löytämisessä rahoit­ta­jat eivät nimit­täin ole ere­htymät­tömiä, ja julki­nen val­ta rahoit­ta­jana on aivan eri­tyisen erehtyväinen. 

    Ei siis kan­na­ta kek­siä eri­ty­isiä tuki­aisia ohjelmis­toyrit­täjille, tai vihreälle teknolo­gialle, tai puu­rak­en­tamiselle, tai millekään muullekaan poli­it­tiselle lem­pi­lapselle. Jos halu­taan tukea kasvua, pitää kas­vamis­es­ta tehdä kan­nat­tavaa (ver­rat­tuna ei-kas­vamiseen). Markki­noil­la syn­tyy sit­ten sekä voit­ta­ja- että häviäjäideoita. Voit­ta­jien pitäisi pystyä mak­samaan ainakin itsen­sä, ehkä tuot­ta­maan siinä sivus­sa hyö­tyä muillekin.

  113. Sepi: Vas­tusten ja muis­tipi­irien juot­ta­mi­nen piir­ilevyyn kiin­ni ei ole mitään sel­l­aista, jos­sa voisi olla jotenkin ylivoimaisen hyvä ver­rat­tuna mui­hin, eikä siitä opi mitään sel­l­aista mikä helpot­taa Ipho­nen ohjelmis­ton suunnittelua.

    Myöskään niin­den IC-kom­po­nent­tien mas­savalmis­tus japani­laisil­la litografi­avä­lineil­lä ja kemi­ante­ol­lisu­u­den litkuil­la ei auta yhtään sen ylivoimais­es­ti eniten lisäar­voa tuot­ta­van tuot­teen osan, eli ohjelmis­ton tekemisessä.

    Muut merkit­tävää lisäar­voa tuot­ta­vat pros­essin osat lienevät teolli­nen muo­toilu ja markki­noin­ti. Epäilen suuresti, että se valmi­iden piir­rus­tusten mukaan suoritet­ta­va piir­ilevy­jen valmis­tus ei auta niihinkään erityisemmin.

    Olemme ohit­ta­neet jo vuosia sit­ten tilanteen jos­sa elek­tron­i­ik­ka olisi jotenkin ihmeel­listä tai hienoa. Nyky­isin hienoa on enää se, että mitä sil­lä elek­tron­i­ikalla voi tehdä ja käytän­nössä se taas riip­puu siitä ohjelmistosta.

    Mis­säs ne ohjelmis­tot tehdään? Suomes­sa ja Nokia näyt­tää hyvää esimerkkiä? Päivän vit­si ja Kiina pesee men­nen tullen Int­ian ja Euroopan ohjelmis­to-osaamisel­laan seu­raa­van 10 vuo­den aikana. Täl­lä het­kel­lä ollaan samas­sa jamas­sa kuin verkko­lait­tei­den suh­teen 10 vuot­ta sit­ten. Nokia ja kump­pan­it tiesivät että Kiinaan sijoit­ta­mi­nen val­ut­taa tieto­taidon Kiinaan, ja nyt Huawei ja ZTE ovat iso­ja tek­i­jöitä verkkop­uolel­la. Ja näin­hän ei käsi­tyk­sesi mukana pitänyt olla?

    Ohjelmistop­uolel­la oppi haetaan red­hat linuk­sista (oma vari­ant­ti, red flag) ja androidista joka on asen­net­tuna about jokaiseen kiinas­sa suun­nitel­tu­un ja valmis­tet­tuun matka­puhe­limeen ja tab:iin.

    Kiina muuten valmis­taa ja osit­tain itse suun­nit­telee ARM ja MIPS pros­es­soritkin. nokia jämähti “brändin” ylläpi­toon ja kiinalaisetkin sujah­ti­vat ohi tekni­ikan tietämyk­sessä tässäkin asiassa.

  114. Suo­ma­laiset koneet ja lait­teet ovat men­estyneet syys­tä, että Suomes­sa ne pystytään varus­ta­maan ohjelmis­tol­lisel­la erikoisosaamisel­la ja automa­tial­la. Näin syn­tyy älykäs hissi, älykäs met­säkone, älykäs…

    Ohjel­moin­tiyri­tyk­sil­lä eri­lais­ten vero­jen ja työvoimaku­lu­jen takia hin­nat muo­dos­tu­vat niin korkeik­si, ettei aloittelevilla/pienillä yri­tyk­sil­lä ole varaa ostaa näitä palvelui­ta, vaik­ka ne oli­si­vat men­estymisen ja kasvun kannal­ta ratkaisevia.

    Uusia kasvualo­ja voisikin syn­nyt­tää ja tukea pois­ta­mal­la tuotan­nol­lis­ten ohjel­moin­tipalvelu­jen ALV.

  115. Raimo K: No tämähän on täyt­tä pup­pua! Yri­tyk­set eivät mak­sa yhtään mitään, eihän niil­lä ole omaa rahaa, yri­tys­ten asi­akkaat mak­sa­vat kaik­ki yri­tyk­sen kulut!

    Ja kun puhutaan yri­tysvero­tuk­sen alen­tamis­es­ta, ei puhuta palkkaveros­ta tai ALVista yms.

    Ja se asi­akkaiden raha tulee seinästä. Val­is­tuneem­pi kansanosa tietää että raha tulee KELAs­ta.. Voi hyvää päivää.

  116. Miten niistä kalli­impia tulisi. Esimerkik­si pienen liike­vai­h­don yri­tys, joka ei ole vielä ALV-velvolli­nen ei saa ALV-väennystä.

    Toisaal­ta oli­si­vatko ohjelmistopalve­lut halvem­pia, jos niiden ALV olisi vaikka­pa 50 prosenttia?

    1. Käy­dään­pä nyt tuo arvon­lisävero läpi.

      a) Nykyti­lanne. Ohjelmistopalve­lut arvon­lisäverol­lisia. Pet­teri M. Nört­ti perus­tuu ohjelmistopalvelun, ostaa tietokoneen här­päkkei­neen (1000 € + alv 230 €) ja alkaa vään­tää kood­ia . Hän myy kehit­tämän­sä ohjel­man hin­taan 10 000 + alv 2300€ Oy Kon­serni AB:lle. Pet­teri joutuu mak­samaan arvon­lisäveroa 2300 — 230 = 2070 euroa. Kas­sas­sa on tämän jäl­keen 12300 — 2070 — 1230 = 9000 euroa. Kon­serni Oy voi vähen­tää tuon 2300 euron arvon­lisåävero-osu­u­den omas­sa vero­tuk­ses­saan, joten kon­serni Oy on mak­sanut ohjel­mas­ta vain 10 000 euroa.

      b) Ohjelmistopalve­lut ovat arvon­lisäverot­to­mia tai Pet­teri on tyh­mä, ja halu­aa toim­intansa pien­imuo­toise­na arvon­lisäverot­tomak­si. Tietokone mak­saa edelleen 1230 euroa ja ohjel­man myyn­ti­hin­ta on 10 000. Kas­san poh­jalle jää 10 000 — 1230 = 8700 euroa. Jos Pet­teri halu­aa itselleen 9000 euron tulot, hänen pitäisi nos­taa bit­tikasan hin­ta 10230 euroon, mut­ta suos­tuuko Kon­serni Oy moi­seen yli­hin­noit­telu­un?. Jos suos­tuu, oolisi­han Pet­teri voin­ut nos­taa hin­taa myös vai­h­toe­hdos­sa a). Jos asi­akkaat ovat arvon­lisäverol­lisia, ei koskaan pidä tehdä itses­tään arvon­lisävero­ton­ta, kos­ka sil­loin menet­tää väli­panos­ten arvon­lisäveron vähennyskelpoisuuden. 

      Itseäni har­mit­taa suuresti, että tek­i­jänoikeusko­r­vauk­set (esim Kuvale­hden kolum­ni) ovat arvon­lisäverot­to­mia. Tämän on var­maan jokin free­lance­toimit­ta­jien edun­valvon­ta­poruk­ka onnis­tunut neu­vot­tele­maan luulleen sitä suurek­si voitoksi.

  117. “Kon­serni Oy voi vähen­tää tuon 2300 euron arvon­lisåävero-osu­u­den omas­sa verotuksessaan”.

    Mak­sa­va yri­tys ei voi vähen­tää tuo­ta 2300 euron arvon­lisäveroa. Se saa tuon sum­man vain mukaan arvolisäverotil­in­pitoon­sa, ja kaik­ki on hyvin, mut­ta vain niin kauan kuin ALV tili on negati­ivi­nen tai nol­la. Sitä ylit­tävältä osalta tuo 2300 euroa muut­tuukin verot­ta­jalle mak­set­tavak­si ALV:ksi.

    Yri­tyk­sen intres­si ei ole kas­vat­taa ALV-velkaa eli mak­set­tavaa val­ti­olle. Pimeä kuiti­ton kaup­pa perus­tuu ALV-kier­toon. Siinä yritetään mak­si­moi­da ALV-saata­vat ja min­i­moi­da ALV-velat.

    Suurten kon­sernien ALV-vero­su­un­nit­telu on oma lukun­sa, kuten on ulko­maiset kon­ser­ni­avus­tuk­setkin. Onhan se Google-main­on­takin arvonlisäverotonta.

    1. Evert,
      Jos toim­it yrit­täjänä, suosit­te­len sin­ua tutus­tu­maan arvon­lisävero­tuk­sen logi­ikkaan ihan omaa etuasiajatellen.

  118. Osmo Soin­in­vaara: Käy­dään­pä nyt tuo arvon­lisävero läpi.a) Nykyti­lanne. Ohjelmistopalve­lut arvon­lisäverol­lisia. Pet­teri M. Nört­ti perus­tuu ohjelmistopalvelun, ostaa tietokoneen här­päkkei­neen (1000 € + alv 230 €) ja alkaa vään­tää kood­ia . Hän myy kehit­tämän­sä ohjel­man hin­taan 10 000 + alv 2300€ Oy Kon­serni AB:lle. Pet­teri joutuu mak­samaan arvon­lisäveroa 2300 – 230 = 2070 euroa. Kas­sas­sa on tämän jäl­keen 12300 – 2070 – 1230 = 9000 euroa. Kon­serni Oy voi vähen­tää tuon 2300 euron arvon­lisåävero-osu­u­den omas­sa vero­tuk­ses­saan, joten kon­serni Oy on mak­sanut ohjel­mas­ta vain 10 000 euroa.…

    Olet­taen että tuo ohjelmistopalvelu myy tuot­teit­taan arvon­lisävelvol­lisille yri­tyk­sille niin noin. Jos taas myy palvelui­ta ihan kulut­ta­jille niin asia on eri. Jos hypo­teet­tisenä esimerkkinä Pet­teri vaikka­pa asen­taa mum­molle kuva­puhe­li­men, niin tun­tivelo­tuk­ses­ta jotain 70% on vero­ja, käytän­nössä mum­mu soit­taa suku­lais­po­jalleen. Tätä voi ja on lääkit­ty eri ALV-kan­noil­la, koti­talousvähen­nyk­sil­lä, tms. mut­ta parem­pi olisi vain saa­da tuo kokon­aisveroaste palveluis­sa pienemmäksi.

  119. Pekka Taipale: Ehkäpä avain onneen on juurikin siinä, että kukaan ei pääse nimeämään kasvualo­ja joille sit­ten syy­det­täisi­in tuki­aisia. Tässä voit­ta­jien löytämisessä rahoit­ta­jat eivät nimit­täin ole ere­htymät­tömiä, ja julki­nen val­ta rahoit­ta­jana on aivan eri­tyisen erehtyväinen. 

    Jenkkipo­jil­la on tähän ihan toimi­va sys­tee­mi. Siel­lä kaut­ta his­to­ri­an on pyrit­ty siihen että var­al­lisu­us ker­tyy yksit­täisille ihmisille (joskin Oba­ma nyt yrit­tää tehdä kaikken­sa tuho­tak­seen tämän perinnön).

    Kun maas­sa on riit­tävän paljon riit­tävän varakkai­ta ihmisiä, he voivat investoi­da rahaa oman tai kaverin fir­maan ilman pelkoa siitä että perika­to uhkaa jos hom­ma epäon­nis­tuu. Näin syn­tyy paljon pähkähul­lu­ja ideoita joista suurin osa tietenkin kaatuu. Mut­ta sit­ten syn­tyy myös sel­l­aisia pähkähul­lu­ja ideoita kun Microsoft, Apple tai Google.

  120. ALV:n logi­ik­ka on min­ulle tut­tua. Kyl­lähän ALV kuor­mit­taa eri yri­tyk­siä eri taval­la riip­puen siitä paljon niil­lä alvil­lisia tuotantopanoksia.

  121. Osmo Soin­in­vaara: Kyse oli tuotan­nol­li­sista ohjelmistopalveluista, jois­sa osta­jana on har­voin kotitalous.

    Kyl­lä sitä ohjelmis­to- tai ainakin yleisem­min IT-palvelui­ta voisi myy­dä koti­talouk­sillekin. Henk. koht. joskus miet­tinyt että mitä jos tek­isi geri­at­e­chiä, eli siis nimeno­maan van­huk­sille suun­nat­tu­ja räätälöi­tyä tietotekni­ikkaa. Toimii, jos saa vaik­ka KELAn mak­samaan, mut­ta jos menee suo­ran mum­mun kukkarolle niin se ALVi… Sat­tuneesta syys­tä tuol­laisia kulut­ta­jille suun­nat­tu­ja palvelui­ta on suh­teel­lisen vähän.

  122. Puo­lus­taisin konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta kovasti, kos­ka siinä Suomel­la on todel­lista kil­palue­t­ua. Konepa­jatuot­tei­den erikoispi­irre on, että jos se on huono, sitä ei oikein voi kor­ja­ta parem­mak­si. Voi yrit­tää elää huonon kanssa tai romut­taa ja ostaa uuden. Tasalaa­tu­ista ja taku­uar­vot täyt­tävää saa edelleen maail­mas­ta hakea. Väite siitä, että muual­lakin osa­taan ei ole tot­ta, vaikkakin kyse voi olla enem­män asen­teesta. Valmis­tuk­ses­sa min­i­moidaan kus­tan­nuk­set ja mak­si­moidaan neljän­nesvuo­den voit­to. Joka tapauk­ses­sa taku­uhyvää ei helpol­la löydy.

    Suomen vien­ti saadaan konepa­ja­te­ol­lisu­udessa hel­posti kun­toon. Tai poli­it­tis­es­ti ja ide­ol­o­gis­es­ti ei niin hel­posti. Kus­tan­nusten suomil­isä koos­t­uu logis­ti­ikas­ta ja ener­gias­ta. Kumpaakin on vero­tuk­sel­lis­es­ti nos­tet­tu ja tulok­set nähdään. Näi­den vero­jen laskem­i­nen sopi­valle tasolle pois­taa suomil­isän ja kor­jaa tilanteen. Kos­ka logis­ti­ikan etäisyys­lisä on Suomes­sa kaksinker­tainen, pitää polt­toaineen hin­nan olla alla puo­let Sak­san hin­nas­ta. Ener­gian kulu­tus on kylmästä ilmas­tos­ta johtuen kaksinker­tainen, joten sähkön hin­nan pitää olla puo­let Sak­san hin­nas­ta. Sähkön kulu­tuk­ses­ta ei muuten voi enää säästää. Investoin­nit on jo tehty ja ener­gia kuluu hallin ilman­vai­h­dos­sa kor­vausil­man läm­mit­tämiseen. Ja on siel­lä läm­mön­tal­teenot­to, se ei vain tässä ilmas­tossa jää­tymispis­teen vuok­si toi­mi kovin hyvin. Työvoimaku­lu­jen vuok­si ei kukaan fir­ma Suomes­ta pois lähde.

    Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den perus­valmis­tus muo­dostaa kokon­aisu­u­den, jos­sa rau­das­ta tehdyssä koneessa on sulautet­tu jär­jestelmä ja siinä on ohjel­ma. Jos perus­valmis­tus menetetään, menetetään kaik­ki muutkin. On todel­lakin syytä reagoi­da nopeasti ja palaut­taa menet­ty kus­tan­nuskyky lakimuu­tok­sil­la (jota ei tietenkaan tehdä, joten jyrkän­teeltä tässä syöksytään koh­ta alas).

  123. Ylipään­sä IT-palveluis­sa, myös kulut­ta­jille suun­na­tuis­sa verkopalveluis­sa, van­ha nyrkkisään­tö oli työvoimakus­tan­nuk­sia 70%, 15% ohjelmis­tolisensse­jä ja 15% lait­tei­ta ja niihin liit­tyviä kus­tan­nuk­sia. Nykyään sanois­in että pikem­minkin 90%, 5% ja 5%. Jos ottaa tos­ta työvoimakus­tan­nuk­sista toim­i­ti­lat erik­seen niin nekin on var­maan enem­män kuin se varsi­nainen tietotekni­ik­ka. Sat­tuneesta syys­tä B2B on huo­mat­tavasti houkut­tel­e­vam­paa kuin muutenkin vaikea B2C.

  124. Tiedemies: …vaan totesin että blan­ket-väit­tämä jon­ka mukaan fir­mat mak­sa­vat kaik­ki verot, on hölmö. 

    Ei tietenkään ole.

    Keskustelun aiheena on kuin­ka vero­tuk­sel­la tue­taan yri­tyk­siä, eri­tyis­es­ti vientiyrityksiä.

    ALV, kun­nal­lisvero, kal­javero, jne, ovat kaik­ki yri­tyk­sen mak­samia kus­tan­nuk­sia jot­ka mak­se­taan osana palkkaa. Niiden alen­t­a­mi­nen paran­taa Suomen kil­pailukykyä aivan samal­la lail­la (ja itse asi­as­sa parem­minkin) kun keinotekoiset ja kor­rup­tioalt­ti­it yritystukiaiset.

  125. Jos tarkoi­tus on puhua yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­sistä, niin ALV, jos siinä ei ole poikkeuk­sia, ei häir­itse toim­intaa yhtä paljon kuin vaik­ka palkan verot­ta­mi­nen. Yhteisövero on sikäli myös ok, että sitä mak­se­taan vas­ta kun liikevoit­toa on syn­tynyt, joten jos se johonkin vaikut­taa niin investoin­ti­halukku­u­teen. Sama pätee pääo­mat­u­lo­jen verotukseen. 

    Sum­ma sum­marum, verot vaikut­ta­vat käyt­täy­tymiseen ja lom­pakkoon negati­ivis­es­ti. Olen­naista on se, mikä vaiku­tus on eniten epä­toiv­ot­tavaa. Pop­ulisti­nen mus­su­tus yri­tys­ten veror­a­situk­ses­ta ei taas oikein kiinnosta.

  126. tcrown: Jos nyt muis­tel­laan vaik­ka viimek­si julk­ista keskustelua rahoi­tussek­torin transak­tioveros­ta, niin sil­loin kyl­lä väitet­ti­in kovasti, että asi­akkaat mak­sa­vat lop­pu­jen lopuk­si nuokin verot. Ilmeis­es­ti siis asi­akkaat mak­sa­vat kaik­ki ne verot joi­ta suun­nitel­laan, mut­ta yri­tyk­set mak­sa­vat ne verot mil­lä mak­se­taan sairaan­hoita­jien ja opet­ta­jien palkat. Ainakin jos tähän pro­pa­gan­daan on uskominen.

    Heh, näin­hän se menee… Finanssialan mukaan asi­akkaat mak­saisi­vat transak­tioveron lisäk­si myös mah­dol­lisen asun­to­lainaka­ton kus­tan­nuk­set korkeamp­ina lainamarginaaleina.

    Huo­jen­tavaa kuul­la, että tähän asti pankit ovat silkkaa hyvyyt­tään ja anteliaisu­ut­taan per­i­neet mata­lampia mar­gin­aale­ja kuin mihin markki­nati­lanne antaa myöden.

    Mitä itse asi­aan tulee, niin eiköhän paras­ta kasvuakin tuke­vaa vero­tus­ta ole mah­dol­lisim­man laa­ja veropo­h­ja, selkeä rakenne ja mata­la verokan­ta. Ei pis­tevero­ja eikä vero­helpo­tuk­sia, lis­taa­mat­toman ja lis­tatun yri­tyk­sen veroko­htelu saman­laisek­si ja niin eespäin

  127. Osmo Soin­in­vaara:

    Itseäni har­mit­taa suuresti, että tek­i­jänoikeusko­r­vauk­set (esim Kuvale­hden kolum­ni) ovat arvon­lisäverot­to­mia. Tämän on var­maan jokin free­lance­toimit­ta­jien edun­valvon­ta­poruk­ka onnis­tunut neu­vot­tele­maan luulleen sitä suurek­si voitoksi. 

    Kaik­ki tek­i­jänoikeusko­r­vauk­set eivät ole alv-vapai­ta, vaan lain­säädän­tö on krypti­nen täl­lä alueel­la. Lehden tekem­i­nen kokon­aisuute­na koos­t­uu lomit­tuvas­ta ja päällekkäis­es­tä työstä, jos­sa kaup­payk­sikkönä “tek­i­jänoikeus” ei ole useinkaan yhteis­mi­talli­nen, eikä vält­tämät­tä edes hel­posti määriteltävissä. 

    Kun tätä oop­per­aa sit­ten sum­maa yhteen eri­laisi­na kulunkeina, palkkio- tai lasku­ratkaisuina ja julka­isuoikeuksi­na, voin pää­toimit­ta­jan housu­ista ker­toa, että asia ei tosi­aan ole niin yksinker­tainen kuin se sin­un näkökul­mas­tasi kolum­nisti­na näyttäytyy. 

    Ei muuten vero­toimis­tossakaan tule tek­i­jänoikeus-alv-kysymyk­si­in vas­taus­ta kuin apteekin hyl­lyltä. Pari ker­taa olen soitel­lut näistä, ja siel­lä ohjataan puhelu aina käheä-ääniselle spe­sial­is­tille — ehkä Suomen ain­oalle vero­lain tun­ti­jalle aiheesta.

  128. ALV:n pois­t­a­mi­nen yhdeltä väli­por­taal­ta ei vaiku­ta veror­a­situk­seen, jos sen viimeisen transak­tion ALV:tä ei pois­te­ta tai vähennetä.

    ALV mak­se­taan kuitenkin siitä koko viimeisen transak­tion arvos­ta ja se vain sit­ten jakau­tuu arvoketjus­sa sen mukaan, että mis­sä por­tais­sa on tehty työtä tai tuotet­tu lisäarvoa.

    ALV:n ongel­ma on se, että kun “arvoa” tuote­taan työl­lä, mak­se­taan ALV sekä voitos­ta, että palkoista. Kun “arvoa” tuote­taan koneel­la, mak­se­taan veroa vain “lisäar­vos­ta” eli voitos­ta, kos­ka koneen ostoon ja ylläpi­toon kulu­va “arvo” on ALV-vähennyskelpoista.

    Mik­si työ ei ole ALV-vähen­nyskelpoista? Eikö ALV:n pitäisi olla arvon­lisävero, eikä “työl­lä tuote­tun arvon vero”.

    Yhteiskun­nas­sa jos­sa pyritään kas­vat­ta­maan työvoimain­ten­si­ivis­ten palvelu­iden kulu­tus­ta ja tuotan­toa ALV on nyky­muo­dos­saan ääret­tömän haitallinen.

    Jos työ olisi 100%:sesti ALV-vähen­nyskelpoista, niin arvoketjus­sa veroa mak­set­taisi­in sen mukaan, että mis­sä lisäar­vo, ts. voit­to muo­dos­tuu. Nyt ALV:tä mak­se­taan sekä voiton muo­dos­tu­mis­es­ta, että palkoista.

    ALV:n 100%:nen verovähen­nysoikeus tietysti rom­ah­dut­taisi veron tuo­ton, joten sitä on vaikea ehdot­taa suin­päin ilman kor­vaavia tulo­ja valtiolle…

  129. Viimeisen lauseen pitäisi siis olla:

    Työn 100%:nen ALV-verovähen­nysoikeus tietysti rom­ah­dut­taisi veron tuo­ton, joten sitä on vaikea ehdot­taa suin­päin ilman kor­vaavia tulo­ja valtiolle…

    1. Mut­ta yleisen arvon­lisäveron LISÄKSI voisi olla arvon­lisävero, jos­ta arvon­lisäyk­ses­tä saisi vähen­tää myös palkkakus­tan­nuk­set. Se olisi sil­loin vero koroille ja voitolle ja se kor­vaisi yhteistöveron. 

  130. Tuo ei kuu­losta hul­lumal­ta, tulee vaan mieleen että mis­sä määrin ALVin koro­tus lisää sen kier­toa? Siis en argu­men­toi, vaan ihan vaan kysyn.

  131. Tuot­ta­mat­tomat talous­met­sät ja raiskiot kiinteitöverolle

    Vihreästä näkökul­mas­ta tämä aja­tus on jär­jetön. Nykyi­nen met­sävero­jär­jestelmä on luon­non­suo­jelun kannal­ta eri­no­mainen. Kenenkään ei ole pakko myy­dä met­sää, mut­ta met­sän kehi­tys ei pää­ty mihinkään. 

    Nämä “tuot­ta­mat­tomat talous­met­sät ja raiskiot” kehit­tyvät hil­jalleen met­sä- ja luon­non­suo­jelu­lain suo­jelemik­si kohteik­si. Esimerkik­si uuden vesi­lain mukaan oja, jota ei sään­nöl­lis­es­ti per­a­ta, muut­tuu hil­jalleen luon­non­ti­laisek­si puroksi tai noroksi. Tämän jäl­keen perkauk­seen vaa­di­taankin vesilu­pa, jota ei voi­da myön­tää, sil­lä luon­non­ti­laisen noron muut­ta­mi­nen on kiel­let­tyä. Lakiko­hteet ovat ran­gais­tus sille, joka ei hoi­da met­siään kunnolla.

    Jos met­sän­o­mis­ta­jat pakote­taan vero­tuk­sel­la hoita­maan met­siään, tulos on luon­non kannal­ta paljon huonompi.

  132. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta yleisen arvon­lisäveron LISÄKSI voisi olla arvon­lisävero, jos­ta arvon­lisäyk­ses­tä saisi vähen­tää myös palkkakus­tan­nuk­set. Se olisi sil­loin vero koroille ja voitolle ja se kor­vaisi yhteistöveron. 

    Voisiko jom­pikumpi näistä veroista sil­loin olla esim. kun­tako­htais­es­ti erisu­u­ru­inen? Ehkä jopa niin, että kun­ta saisi veron tuo­ton, jol­loin rahaa ei tarvit­sisi kier­rät­tää val­tion kaut­ta, pait­si mitä nyt kun­tien välisen tulon­tasauk­sen osalta.

  133. Evert The NeveR­est:
    Suo­ma­laiset koneet ja lait­teet ovat men­estyneet syys­tä, että Suomes­sa ne pystytään varus­ta­maan ohjelmis­tol­lisel­la erikoisosaamisel­la ja automa­tial­la. Näin syn­tyy älykäs hissi, älykäs met­säkone, älykäs…

    Älykäs hissi on oikein hyvä esimerk­ki siitä, mitä tapahtuu.

    Eräs suo­ma­lainen hissiyri­tys men­estyy oikein mukavasti his­seil­lä, jois­sa on paljon ohjelmis­to­ja. Men­estys kuitenkin poh­jau­tuu siihen, että kyseinen fir­ma on osan­nut tehdä hyviä hisse­jä jo pelkäl­lä relel­ogi­ikalla ilman riv­iäkään koodia.

    Tämän päälle toki on ollut järkevää pitää teknolo­gia ajan tasal­la ja siir­tyä ohjelmis­to­ja sisältävi­in tuot­teisi­in. Esimerkik­si samaisen fir­man pie­neen tilaan menevä hissin kone­huone on oikein oiva idea, jon­ka toteut­tamiseen tarvi­taan paljon sulautet­tu­ja ohjelmis­to­ja. Mut­ta se varsi­nainen idea tai inno­vaa­tio ei ole niis­sä ohjelmis­tois­sa sinänsä.

    Toisin sanoen moni täl­lainen suo­ma­lainen hyvin kil­pailukykyi­nen tuote on paljon muu­takin kuin ohjelmis­to­ja. Otta­mal­la hal­van kiinalaisen tuot­teen X ja lisäämäl­lä siihen suo­ma­lainen ohjelmis­to ei saa­da suo­ma­laista brän­di­tuotet­ta Y.

    Suo­ma­lainen osaami­nen on siinä, että tääl­lä osa­taan tehdä erikois­tunei­ta tuot­tei­ta, jois­sa yhdis­tetään mon­en­laisia teknolo­gioi­ta. Tästä syys­tä minkään yksit­täisen asian nos­t­a­mi­nen jalustalle ei ole kovin perusteltua.

  134. Entäpä määräaikainen vapaa tai suuren­net­tu poisto-oikeus?

    Takavu­osien laskusuh­dan­teis­sa käytet­ty vapaa pois­to-oikeus aut­toi koke­muk­sieni mukaan yri­tyk­siä kasvu­un. Se jät­ti kan­nat­tavi­in yri­tyk­si­in niiden kehit­tämiseen tarvit­tavia peli­markko­ja ja kan­nusti investoimaan. Alka­via yri­tyk­siä se ei auttanut.

    Pois­to-oikeus pitäisi raja­ta taseeseen aktivoi­tu­i­hi­in kasvu­un liit­tyvi­in ele­ment­tei­hin (IPR, RD, koneet ja lait­teet jne.), ei seini­in tms.

  135. Osmo Soin­in­vaara: Pois­to-oikeud­es­ta tehti­in jo läh­es vapaa. Kan­nus­taa rak­en­ta­maan tehtaan.

    Tehtaan rak­en­t­a­mi­nen on ihan hyvä asia, se työl­listää ihmisiä (tosin ei vält­tämät­tä suo­ma­laisia — mut­ta ehkä suo­ma­laisillekin vähän val­uu muru­sia, kun ulko­maalaiset raken­nus­miehet oleskel­e­vat Suomes­sa…) Ihmistyötä kor­vaa­vat koneet ovat sit­ten vähän han­kalampi jut­tu, pitäisi kek­siä uut­ta tekemistä ihmisille ja lisäk­si tulee ongelmia, miten saadaan vero­ja kerättyä.

  136. Ennen alv-jär­jestelmän uud­is­tamista kan­nat­taa varmis­taa, että uud­is­tuk­set ovat alv-direk­ti­ivin mukaiset. En ole alv-asiantun­ti­ja, mut­ta veikkaisin, että esim. palka­s­ta pidätet­tävä alv ei ole sal­lit­tua kansal­lisel­la lainsäädännöllä.

  137. “Nämä “tuot­ta­mat­tomat talous­met­sät ja raiskiot” kehit­tyvät hil­jalleen met­sä- ja luon­non­suo­jelu­lain suo­jelemik­si kohteiksi.”

    Olen kovin skepti­nen raisikoiden muut­tumis­es­ta luon­non­mukaises­ti. Ei ne näyt­täisi vuosienkaan kulues­sa muut­tuvan mik­sikään. Lisää vain tulee. Lie­nee Suomes­sa mil­tei val­lit­se­vana luontyyppi.

    Nyt kenel­läkän ei ole intres­siä tehdä asialle yhtään mitään. Verol­la voitaisi­in edis­tää pait­si van­ho­jen kor­jaamista niin myös estää uusien syntymistä.

  138. Mika: Ja se asi­akkaiden raha tulee seinästä. Val­is­tuneem­pi kansanosa tietää että raha tulee KELAs­ta.. Voi hyvää päivää.

    Niinkö sin­ul­la? Onnittelen!
    Mut­ta väite, että yri­tyk­set mak­sa­vat kaik­ki verot on ihan samaa populismia.

  139. Sun Tzu: Ei tietenkään ole.

    Keskustelun aiheena on kuin­ka vero­tuk­sel­la tue­taan yri­tyk­siä, eri­tyis­es­ti vientiyrityksiä.

    ALV, kun­nal­lisvero, kal­javero, jne, ovat kaik­ki yri­tyk­sen mak­samia kus­tan­nuk­sia jot­ka mak­se­taan osana palkkaa. Niiden alen­t­a­mi­nen paran­taa Suomen kil­pailukykyä aivan samal­la lail­la (ja itse asi­as­sa parem­minkin) kun keinotekoiset ja kor­rup­tioalt­ti­it yritystukiaiset.

    No ker­ropa, mikä yri­tys siis tulee mak­samaan ALVi­ni, kun­nal­lisveroni, kal­javeroni? Ei ole vielä näkynyt.

  140. Osmo Soin­in­vaara:
    Pois­to-oikeud­es­ta tehti­in jo läh­es vapaa. Kan­nus­taa rak­en­ta­maan tehtaan.

    Ymmär­rän vih­jeen, odotel­laan tuloksia.

    Itse tarkoitin sitä, että pois­to-oikeus rajat­taisi­in taseeseen aktivoi­tu­i­hin kasvua tuke­vi­in elementteihin.

    Vapaa pois­to-oikeus tehosi aikoinaan ehkä parem­min, kos­ka sil­loin hyö­dyn­net­ti­in kalli­ita CAD- ja CAE-jär­jestelmiä, tietokonei­ta, robot­te­ja, automa­ti­soitu­ja lin­jo­ja jne. Suo­mi ei ollut näis­sä han­kkeis­sa maail­man paras, mut­ta aika lail­la eturintamassa.

  141. Allimm:Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den perus­valmis­tus muo­dostaa kokon­aisu­u­den, jos­sa rau­das­ta tehdyssä koneessa on sulautet­tu jär­jestelmä ja siinä on ohjel­ma. Jos perus­valmis­tus menetetään, menetetään kaik­ki muutkin.

    Näin on. Lisäk­si konepa­ja­te­ol­lisu­udessa on vielä suh­teel­lisen paljon sem­moista raakaa duu­nar­i­ta­son työtä, jos­sa pär­jää kun on kätevä käsistään vaik­ka ei olisikaan lukupäätä tohtorin hat­tuun asti.

    Eikä noi­ta kokon­aisia sel­l­ute­hdai­ta vasem­mal­la kädel­lä suun­nit­tele­via super-pro­jek­ti-insinööre­jä tule koulus­ta. Kyl­lä ne hom­mat pitää aloit­taa tikkaiden alapäästä, mut­ta jos kaik­ki tuotan­to on Kiinas­sa, niin on myös perus­su­un­nit­telukin ja tikkaiden ensim­mäi­nen tika­puu poik­ki. Mis­tä ne kaiken näh­neet pää­su­un­nit­teli­jat oikein nou­se­vat, elleivät kokenei­den suun­nit­telijoiden joukos­ta? Mis­tä ne koke­neet suun­nit­teli­jat tule­vat, jos koulus­ta tulleelle ei ole minkään­laista työtä tar­jol­la vaan pitäisi heti osa­ta han­ska­ta viiden vuo­den koke­muk­sel­la kokon­ainen linjasto?

  142. Sun Tzu: Siel­lä kaut­ta his­to­ri­an on pyrit­ty siihen että var­al­lisu­us ker­tyy yksit­täisille ihmisille (joskin Oba­ma nyt yrit­tää tehdä kaikken­sa tuho­tak­seen tämän perinnön).

    Oletko näh­nyt jakau­maa omis­tusuh­teesta siellä?
    Se on aivan järjetön.

  143. Arvon­lisäveron mielekkyy­teen en ota kan­taa, mut­ta siis, se kohdis­tuu arvoketjus­sa tuotet­tuun arvon­lisään. Jos siitä vähen­netään työn hin­ta, niin se kohdis­tuu johonkin muuhun. 

    Arvon­lisäveron hienous on siinä, että se on täysin sokea ns tuotan­non­tek­i­jöi­den panok­selle (työvoima, pääo­ma), ja ottaa kan­taa vain ja ain­oas­taan siihen mitä on tuotet­tu. Jos arvon­lisä syn­tyy läh­es tyhjästä (vaik­ka siitä että leimataan brän­di tuot­teen kyl­keen), sitä verote­taan samal­la taval­la kuin jos arvon­lisä olisi syn­tynyt viikkokausien raadan­nas­ta. Ja näin sen pitääkin olla *jos* hyväksytään aja­tus että se on juurikin arvon­lisään kohdis­tu­va vero.

    Jos työn hin­ta vähen­netään, niin kyseessä on pikem­minkin joku marx­i­lainen “työnarvo+lisäarvo”- hin­ta­teo­ria kuin arvonlisävero.

    1. Arvon­lisävero on yleinen tuotan­to tai kulu­tusvero, miten sen nyt vain halu­aa nähdä. Lisäk­si meil­lä on työn­tekoon kohdis­tu­va tulovero. Jos olisi myös vero arvon­lisäyk­selle, jos­ta on vähen­net­ty palkko­jen osu­us, tämä olisi vero tuotan­non pääo­mat­u­loille, korol­la je voitolle. Täl­lainen vero ei voi tuot­taa kovinkaan paljon. Arvon­lisäveroa sil­lä ei siis voisi kor­va­ta, mut­ta yhteisöveron voisi, kos­ka yhteisöveropo­h­ja pyrkii nyt karkaa­maan veroparati­i­sei­hin. Nyt yritetään tehdä samaa rajoit­ta­mal­la korko­jen vähen­nysoikeut­ta yri­tys­ten verotet­tavas­sa tuloksessa.

  144. Sun Tzu:

    Yri­tys mak­saa palkan sivuku­lut. Yri­tys mak­saa tuloverosi. Kun käyt kau­pas­sa hake­mas­sa kal­jakopan, mak­sat yri­tyk­ses­tä saamil­lasi rahoil­la ALVin ja muut kaljaverot…Yritykset mak­sa­vat siis käytän­nössä kaik­ki verot. 

    Ja se raha jol­la ostin kal­jakopan menee pan­i­molle (yri­tys), jol­la pan­i­mo mak­saa palkan ja sivukulut.

    On siis kier­tokulku jos­sa muna mak­saa kanalle, kana mak­saa munalle, muna mak­saa kanalle … ja val­tio yrit­tää kier­ron joka vai­heessa repiä veroina jonkun osan.

    Otta­mat­ta kan­taa siihen repi­ikö val­tio kokon­aisuute­na liikaa, vaikut­taa pöl­höpop­ulis­tiselta per­spek­ti­ivivääristymältä että kaik­ki olisi ylipään­sä lähtöisin jom­mal­ta kum­mal­ta, saati sit­ten nimeno­maan kanal­ta (eikä munalta).

    Sikäli asi­aan liit­tyy oikeat jäl­jet että kanoista tup­paa täl­lä het­kel­lä tässä maas­sa ole­maan enem­män niukku­ut­ta kuin munista. Syyt mik­si näin on ovat mon­i­naiset eivätkä ihan selkeät, ja blo­gis­tikin niitä usein puntaroi.

  145. Olen kovin skepti­nen raisikoiden muut­tumis­es­ta luonnonmukaisesti.

    Me var­maan ymmär­rämme ter­min “raiskio” eri lail­la. Jos puhut hakku­uaukeas­ta, kestää sen kehit­tymi­nen met­säk­si usei­ta vuosikym­meniä. Tähän ei vero­tuk­sel­la voi vaikut­taa. Ja mitä enem­män vero­tuk­sel­la kan­nuste­taan met­sän­myyn­tiä, sitä enem­män saadaan hakku­uaukko­ja. Lop­putu­lok­se­na on kuitenkin met­sä, sen voi tode­ta n. 40 vuo­den aikasäteellä.

    Suomes­sa on liian vähän pohdit­tu sitä, minkälainen nuori talous­met­sä on luon­non­suo­jelun kannal­ta paras­ta. Talous­met­sääkään ei pidä aliarvioi­da. Niitä on paljon ja eläin­la­jei­hin kohdis­tuu hirveä evoluu­tiopaine siir­tyä hyö­dyn­tämään niis­sä tyhjil­lään ole­via ekol­o­gisia lokeroi­ta. Itse ole kuul­lut kehrääjän siri­sevän ja met­son soivan 25-vuo­ti­aas­sa nuores­sa män­nikössä, jos­sa näi­den ei pitäisi lainkaan viihtyä. 

    Jos vero­tuk­sel­la kan­nuste­taan akti­ivista talous­met­sän hoitoa, saadaan melko har­vaa nuor­ta seka- tai havumet­sää, jos­sa lin­nut mah­tu­vat lentämään. Myös jänis, rusakko ja met­sästäjät viihtyvät. Jos met­sää ei har­ven­neta, saadaan pimeä ja tiheä rytö, jos­ta ei kul­je läpi edes hirvi. Sen sijaan siinä var­masti viihtyvät mon­et muut lajit, joil­la voi olla jopa enem­män suojeluarvoa.

  146. …kanoista tup­paa täl­lä het­kel­lä tässä maas­sa ole­maan enem­män niukku­ut­ta kuin munista. Syyt mik­si näin on ovat mon­i­naiset eivätkä ihan selkeät, ja blo­gis­tikin niitä usein puntaroi.

    Jatkan vielä mieliku­vi­tuk­sen ruokkimisek­si, että on toki ajateltavis­sa pitkälle automa­ti­soitu yri­tys, jos­sa ei juuri ole työvoimaa. Vähän niinkuin kanala ilman munia. Kuka sil­loin “mak­saa verot”, toisin sanoen tuot­taa ne hyödyk­keet jot­ka kiertävät val­tion kaut­ta ei-markki­na­t­aloudel­lisin perustein jaettavaksi?

    Vähin­täänkin yri­tyk­sen johtaja/omistaja lie­nee ihmi­nen, ainakin ennen kuin robot­eista tulee tietoisia ja niille myön­netään ihmisoikeudet. Sit­ten kun kaik­ki maail­man yri­tyk­set ovat automa­ti­soituneet tuolle tasolle, jokaisen ihmisen pitää olla saman­laisen robot­tiyri­tyk­sen omis­ta­ja, muuten heil­lä ei ole tulo­ja eikä siis varaa ostaa automa­ti­soidun yri­tyk­sen tuot­tei­ta. Vai­h­toe­htois­es­ti tuot­tei­den hin­nat putoa­vat kunnes kävyl­lä saa automaat­ti­tuote­tun Audin (työtönkin pystyy käpyjä keräilemään). Tai, ei-automa­ti­soitavien yri­tys­ten palkat nou­se­vat niin että selän­rap­su­tuk­sel­la saa sen Audin.

    Vielä eräs vai­h­toe­hto on että val­tio verot­taakin kaiken niiltä yri­tyk­siltä, ja jakaa kansalais­palkkana ihmisille — mut­ta sem­moi­seen sys­teemi­in tulee hel­posti kannustinongelma.

  147. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta yleisen arvon­lisäveron LISÄKSI voisi olla arvon­lisävero, jos­ta arvon­lisäyk­ses­tä saisi vähen­tää myös palkkakus­tan­nuk­set. Se olisi sil­loin vero koroille ja voitolle ja se kor­vaisi yhteistöveron. 

    Kysy­isin onko tässä asi­as­sa käyn­nis­sä minkään­laista valmistelua.

    24 vuo­den koke­muk­sel­la suun­nit­te­lu­toimis­toyrit­täjänä voin tode­ta, että al-vero kohdis­tuu nykyisel­lään pelkästään työn tekemiseen täl­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Se ver­tau­tuu tuloveroon. Sil­lä erol­la kuitenkin, että tuloveroa ei mene 0‑tuloksesta. Al-vero tilitetään kuitenkin aina kir­joitet­tu­jen lasku­jen sum­mas­ta. Piilevää al-veroa on 6–8.000 euron liike­vai­h­dos­sa keskimäärin alle 100 euroa täl­laises­sa mata­lan profi­ilin suun­nit­te­lu­toimis­tossa. Tilitet­tävä alv on siis 1100–1400 euroa kuukaudessa

    Kyse on myös työelämässä jak­samis­es­ta. Mikäli yleisen al-verokan­nan mukaises­ta al-veros­ta voitaisi­in tehdä palkkaan kohdis­tu­van al-veron vähen­nys, voisi jo muu­ta­maa työn­tek­i­jää kohti palkata yhden työn­tek­i­jän kuor­mi­tus­ta pienen­tämään. Tästä voisi tul­la itseään ruokki­va ilmiö. Kuor­mi­tus­ta pienen­tävä työn­tek­i­jä voisi osoit­tau­tua myös tuot­tavu­ut­ta lisääväk­si työn­tek­i­jäk­si. Tai sekä että.

    Asia olisi tun­nusteltavis­sa myös pienel­lä vähen­nysoikeudel­la. Tässä en mis­sään tapauk­ses­sa ehdo­ta alem­paa alv-kan­taa vaan sen selvit­tämistä, miten pelkästään työhön kohdis­tu­va al-vero oikeasti toimii nyt han­kalan työl­listämisen aikana. Pros­ent­tiyk­sikön nousu muu­ta­man viikon kulut­tua katkaisee taas muu­ta­man väsyneen selän.

Vastaa käyttäjälle nos Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.