Mitä ajatella HIFK:n haaveista?

HIFK halu­aa rak­en­taa uuden jäähallin Oop­per­an ja Sta­dion­in väli­in nykyiselle parkkipaikalle. Han­kkeeseen liit­tyy 10 000 ker­rosneliötä asun­to­ja, City-mar­ket, kylpylä, hotel­li, lääkäri­ase­ma ja hirveästi parkkipaikko­ja. Tarkoi­tus on myös käyt­tää ris­ti­in Sta­dion­in jät­timäistä pysäköin­tipaikkamäärää. (Pikkuhil­jaa alkaa val­je­ta, mitä kaikkea on piilotet­tu Sta­dion­in ”perusko­r­jauk­sen” sisälle. Esimerkik­si monel­la kymmenel­lä miljoon­al­la pysäköin­tipaikko­ja käytet­täväk­si muu­ta­man ker­ran vuodessa! Miten se on päässyt men­emään läpi?)

Jäähal­li­hankkeessa on hyviä puolia:

On hyvä, että jäähal­li on joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ja lähel­lä ase­maa (Pis­ara-ase­ma).

Tuhan­net kat­so­jat voivat ennen ottelua tai sen jäl­keen käyt­tää Töölön rav­it­se­mus­palvelu­ja, toisin kuin Hjal­lik­sen hal­lis­sa, jos­ta ei voi kuin lähteä kotiinsa.

Kylpylän lait­ta­mi­nen jäähallin yhtey­teen on ener­giat­aloudel­lis­es­ti järkevää, kos­ka samal­la läm­pöpumpul­la voi jäätä jäähdyt­tää ja uima-altai­ta läm­mit­tää. Jos täl­lä saadaan nurin se Hiet­sun kylpylä, niin aivan loistavaa!

Vähem­män selviä näkökohtia:

City-mar­ket tuo töölöläisille kai­vatun kun­nol­lisen kau­pan, mut­ta olisi tietysti parem­pi, että sel­l­ainen olisi keskem­mäl­lä Töölöä. Onmakua­sia, paran­taako vai heiken­tääkö tämä töölöläis­ten palveluja.

Alueel­la on nyt paljon ilmaisia pysäköin­tipaikko­ja. Tämän jäl­keen ei ole. Viimeistään tässä vai­heessa pitää tehdä jotain asukaspysäköin­tipoli­ti­ikalle, kos­ka asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la ei tee tämän jäl­keen Töölössä enää mitään.

Hak­i­ja väit­tää tekevän­sä tämän kokon­aan ilman yhteiskun­nan tukea. Vähän kuu­lostaa siltä, kuin se rahoitet­taisi­in kaavoitushyödyl­lä.  Ratkai­se­vaa tietysti on, mitä perin keskeis­es­ti sijait­sev­as­ta maas­ta on tarkoi­tus maksaa.

Van­has­ta jäähal­lista tulee jotain muu­ta kuin jäähal­li, ehkä jotain Töölön Kisa­hallin kaltaista.

99 vastausta artikkeliin “Mitä ajatella HIFK:n haaveista?”

  1. Muuten ihan kelvolli­nen idea, mut­ta tuo nimi “Helsin­ki Gar­den” on aivan kelvo­ton. Ja suo­ma­laiseen suuhun sopi­ma­ton. Jopa sekoi­tus “Helsin­gin Gar­den” toimisi huo­mat­tavasti parem­min. Tai siis “Helsin­ki Gar­den” kävisi englan­ninkielisenä lisän­i­menä tyyli­in “Helsin­ki Music Centre”.

  2. Hah­mo­ma­llin perus­teel­la uusi ehdo­tus on järkyt­tävä. Lois­ta­va paik­ka tuhot­taisi­in turhan takia, kos­ka kaik­ki ajatel­lut toimin­not voidaan sijoit­taa kokon­aan maan alle peruskallioon ja säästää näin kaupun­gin paras paik­ka tuleville sukupolville arkkite­htonis­es­ti kiin­nos­tavimpi­in projekteihin.

  3. KSV:lle ei ole kun­ni­ak­si, että sieltä ei ole tul­lut mitään ideoita Kisa­hallin ja Olympias­ta­dion­in pysäköin­tikent­tien paikalle, vaik­ka kyseinen ammot­ta­va reikä kaupunki­rak­en­teessa on ollut siinä vuosikymmeniä.
    Alkaa vaikut­taa, että Helsingis­sä per­in­teinen kaavapros­es­si on koh­ta — ellei jo nyt — men­neisyyt­tä. Ksv on osit­tain tähän tietois­es­ti pyrkinytkin, mut­ta sahaa pahasti omaa oksaansa siinä.

  4. Alus­tavasti tykkään ideas­ta. Ensim­mäiset luon­nok­set vaikut­ti­vat aika visuaal­isil­ta aal­toai­hei­neen. “Kaikille avoin” puis­ton­tynkä raken­nus­mas­so­jen välis­sä on sinän­sä yhden­tekevä Töölön­lah­den puis­ton ja Keskus­puis­ton vier­essä. Ker­rosalaa kan­nat­taisi rohkeam­min kas­vat­taa suo­ma­laiselle suun­nit­telulle turhan tun­nu­so­mais­ten ihastelu­aukioiden kustannuksella. 

    Käve­ly-ympäristönä Hesarin ja Man­ner­heim­intien risteys on sietämätön, eli raken­nus kan­nat­taa sijoit­taa melu­val­lik­si niin lähelle tietä kuin suinkin. Kun­non Pis­ara-inte­graa­tio alikulkuineen tietysti (myös Oop­per­an puolelle), jalankulk­i­joiden kannal­ta nykyi­nen risteys on talvisin rik­ki, ja mum­mot pitää nos­taa jalka­käytävälle aurat­tu­jen kinos­ten yli.

  5. Hyvä sijain­ti tuol­laiselle hallille. Jos niin kuin kuvan mukaan näyt­täisi, kalliot pois­te­taan, kan­nat­taisi vaik­ka antaa lisää raken­nu­soikeut­ta. Muuten voisi sijoit­taa raken­nuk­set luon­toa säästäen ja ennem­min Män­tymäen­ti­etä siirtäen. En muutenkaan ymmär­rä mik­si Helsingis­sä ker­ran raken­net­tu katu on koskematon?

    Toiv­ot­tavasti ton­tin vuokra on vähän isom­pi kuin Tali golfilla.

  6. Miten ote­taan huomioon esteet­tisiä arvo­ja, eli miten näin iso raken­nus­pro­jek­ti istu­isi nykyiseen kokon­aisu­u­teen? Vai menevätkö taloudel­liset intres­sit kaiken muun edelle?

  7. Ylen uutises­sa on pari kuvaa ehdotetusta:

    http://yle.fi/urheilu/ensimmainen_kuva_-_talta_nayttaa_hifkn_jattihanke/6374792

    Siinä mielessä posi­ti­ivi­nen han­ke Suomes­sa, että julk­ista rahaa ei olla ruinaa­mas­sa, eikä han­kkeen rahoituk­sen onnis­tu­mises­sa las­ke­ta julkisen rahoituk­sen varaan toisin kuin Tam­pereen keskusa­reenas­sa on kai ollut tarkoituk­se­na. Hyvät julkiset yhtey­det, keskeinen paik­ka, monikäyt­töiset tilat ja palvelui­ta Töölöön. Plus­san puolelle menee minus­ta kun arkkite­htu­urikin on ihan kiinnostavaa.

    Siitä en pidä että hal­li tunge­taan maan alle. Ollaanko Suomes­sa tul­tu jo aller­gisik­si auringolle vai kuinka?

  8. Äkkiseltään joo, pitäisi tietää enem­män. Se Van­ha hal­li tässä on melkein kiin­nos­tavin­ta, se on 3,5 hehtaarin tont­ti. Töölössä. Kort­telia päälle, kiitos. Voi niiden alla jotain urheilu­tilo­ja olla.

  9. Töölöläisenä en todel­lakaan halua, että kukaan “käyt­tää Töölön rav­it­se­mus­palvelu­ja” matsin jäl­keen. Jo stadikan “asi­akkaat” ovat ihan tarpeek­si vaarallisia.

    Mik­si kaikkialle pitää tehdä täl­laisia Idea­parke­ja? Eikö riit­täisi, että jäähal­li on jäähal­li, pakkoko sen on olla tyyl­itön val­ta­va valkoinen munkkirinkilä? Tarvit­seeko keskus­tas­ta ylipäätään uhra­ta täl­laisia määriä maa­ta miesten urheilulajeille?

  10. Mikä on aja­tus markki­noi­da uut­ta hal­lia autol­la saavutet­tavak­si. Aikanaan Harki­mon hal­li­in halut­ti­in vara­ta tuhot­tomasti pysäköin­ti­ti­laa. Eikä osaa sit­ten tarvittukaan.

    Nykyi­nen jäähal­li syn­nyt­tää Taka-Töölön alueelle voimakkaat sisään­meno- ja ulostu­loru­uhkat. Nyt ruuhkapiste siir­tyy lähem­mäk­si Man­skua. Ja liiken­net­tä sot­kee ajoit­tain myös läheisen Ooop­er­an ruuhkat.

    Silti aja­tus tun­tuu ihan kohtu­ulliselta kun­han lähtöko­htana olisi ensisi­jais­es­ti joukkoli­iken­teen käyt­tö. Siihen onkin poikkeuk­sel­lisen hyvät edel­ly­tyk­set (Pis­ara, Man­skun bus­sit ja ratikat sekä juuri ja juuri ajateltavis­sa ole­va käve­ly­mat­ka asemalle).

  11. Han­ke on perusteil­taan oikein kan­natet­ta­va. Suuri, ruma ja onnet­toman “ilmainen” pysäköin­tikent­tä pois ja tilalle elämää, asun­to­ja ja palvelu­ja, joukkoli­iken­teen piiri­in. Yksi­tyisel­lä rahal­la. Hienoa!

    Vaiku­tus asukaspysäköin­tipoli­ti­ikkaan las­ket­takoon myös pelkästään plussaksi!

    Epäi­lyt­tää vain, ettei hom­man talout­ta ole las­ket­tu siten, että tont­ti irtoaa hal­val­la kun jäämiekkailu on niin hienoa toim­intaa. Tämä ei tietenkään käy. Sijain­ti on niin keskeinen, että tässä asi­as­sa tyrim­iseen ei ole varaa. Miten olisi sel­l­ainen sovel­lus maail­mal­ta, että ton­tin voisi vuokra­ta vaik­ka 100 vuodeksi?

  12. Siinä kiivetään perse edel­lä puuhun, jos jääkiekkopo­mot ryhtyvät määräämään, minne suuret kaup­pakeskuk­set, kylpylät ja parkki­hal­lit raken­netaan. Ja tietenkin ensim­mäisenä val­tausko­hteena on yksi Suomen arvokkaim­mista tonteista.

    Han­kkeen taustal­la lie­nee muu­ta­ma Pekka Perän kaltainen vauhdikas liikemies. Täl­lä ker­taa joukkio yrit­tää ryövätä yhteiskunnal­ta mega­lu­okan kaavoitushyödyt. Ja vielä kirkkain silmin kehtaa­vat väit­tää, etteivät muka tarvitse yhteiskun­nan tukea.

    Jo pelkästään sen takia, että han­ket­ta on ryhdyt­ty aja­maan näin törkeästi, pro­jek­ti pitää heti tyr­mätä. Sen jäl­keen koko asian ajat­telu voidaan aloit­taa rauhas­sa alusta.

    Aamutelkkaris­sa main­os­tet­ti­in tänään van­ho­jen vaat­tei­den hyö­tykäyt­töä. Eiköhän seu­raavak­si Jani Toivola voisi men­nä puhu­maan van­ho­jen jäähal­lien käytön jatkamisen tärkey­destä ja edullisu­ud­es­ta ver­rat­tuna uusien rakentamiseen. 

    Uuden suurhallin sijaan voitaisi­in jun­nukäyt­töön toki rak­en­taa jokunen uusi har­joi­tushal­li jon­nekin kaupun­gin luo­las­to­jen perälle. Mut­ta nekin vain sil­lä ehdol­la, että tap­pe­lut luvataan kitkeä jääkiekos­ta lop­ullis­es­ti pois.

    Ja eiköhän jäähal­lien läm­pöpump­pu­jen hukkaen­er­giat voisi myös muil­lakin tavoil­la hyö­dyn­tää kuin työn­tää läm­pö uusien kylpylöi­den vesiin.

  13. Hieno han­ke, jolle näin HIFK:n fan­i­na pitää antaa iso peukku.

    Kokon­aan toinen asia on, että han­ke on täysin alku­vai­heessa, joten rahoituk­sen ja raken­nut­tamisen uskot­tavu­ut­ta ei pysty mitenkään arvoimaan. HIFK:lla itsel­lään ei ole osaamista tämän kaltai­sista han­kkeista, joten veto­vas­tu­un siir­tymi­nen ammat­ti­lais­ten käsi­in on vält­tämätön­tä. Rahaa maail­mas­ta löy­tyy myös näinä aikoina, joten jos han­kkeen vetäjät pystyy esit­tämään uskot­ta­vat kan­natavu­us­laskel­mat, niin ei tämä rahaan kaadu.

    Kaupun­gin vas­tuu on tietenkin pitää puol­ta omista intres­seistä, mut­ta varsin fik­susti on kokon­aisu­us raken­net­tu. Poli­itikko­jen ensikom­menteista on help­po lukea, että han­kkeen myymi­nen akse­li­v­al­loille kok-sdp-vihr ei ole ylivoimainen este. Kokoomuk­selle gryn­daus­ta, demareille työtä ja vihreille julk­ista liikennettä.

  14. Mik­sei hal­lia voi rak­en­taa van­han jäähallin tilalle?
    Ehdo­tus menee muuten samaan kat­e­go­ri­aan Jätkäsaaren torni­hotellin kanssa — niin tök­erö arkkite­htonis­es­ti, että itse asi­as­ta keskustelu vähän jo tökkii. Tiivistämi­nen linee hyvästä, mut­ta ei hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Arkkite­htu­urik­il­pailu­ja ja avoin­ta desig­nia kiitos!

  15. tpyy­lu­o­ma: Se Van­ha hal­li tässä on melkein kiin­nos­tavin­ta, se on 3,5 hehtaarin tont­ti. Töölössä. Kort­telia päälle, kiitos.

    Se on suo­jel­tu — ei siihen mitään päälle voi rak­en­taa. Suo­jelun taki­a­han Jäähallin laa­jen­t­a­mi­nen oli mahdotonta.

    Jäähal­li siir­tyy palvele­maan sisä­pal­lopele­jä, kuten lentistä korista salibandya:

    http://www.uusisuomi.fi/urheilu/55090-hifk-haipyy-mita-tapahtuu-helsingin-jaahallille

  16. Onko­han muual­la maail­mas­sa sel­l­aista käsitet­tä mitä nyt Osmokin alus­tuk­ses­saan käyt­ti, että HIFK olisi laa­jen­ta­mas­sa jotain toimintaa…

    Eikö lop­ul­ta ihmiset ole tekemässä asioi­ta ja venkilo­i­jat taas puolestaan tekemässä asioi­ta abstrak­tien käsit­tei­den avulla.

  17. Viimek­si noin kolme vuot­ta sit­ten käyti­in oop­peras­sa ja saati­in auto suurin piirtein sadan metrin päähän oop­peras­ta, tuolle Män­tymäen parkkialueelle. Ihan ilmaiselle paikalle matkalla oopperaan.

    Eihän tuos­sa Män­tymäen parkki­ti­las­sa ole mitään järkeä. Joko sille pitää saa­da kun­non pysäköin­tialue mak­suineen tai sit­ten jotain muuta.

    Kum­mallisen helpol­ta tun­tuu aja­tus siitä että sinne raken­netaan jääkiekko­hal­li. Onko tosi­aan niin että kukaan Helsin­gin hallinnos­sa ei ole ajatel­lut mitään järkeväm­pää käyt­töä tuolle paikalle?

  18. Eikö riit­täisi, että jäähal­li on jäähal­li, pakkoko sen on olla tyyl­itön val­ta­va valkoinen munkkirinkilä? 

    Kuvis­sa on siis ideata­son hah­motel­ma, joka ei vält­tämät­tä muis­tu­ta toteu­tu­vaa raken­nus­ta mil­lään taval­la. Jos tuo päätetään tehdä, niin epäilen vah­vasti sitä, että kuvis­sä näkyvien kaltaiset kaarimuodot selviäi­sivät raken­nus­li­ik­keen manke­lista läpi. Pienem­mis­säkin han­kkeis­sa vas­taav­il­la on ollut voimakas taipumus suu­un­nit­telun eri vai­heis­sa muut­tua ele­menteistä kätevästi raken­net­tavis­sa ole­viksi laatikoiksi.

  19. Jos HIFK tai sen tais­tay­hteisöt mak­sa­vat raken­nu­soikeud­es­ta käyvän hin­nan, niin mikäs siinä. Töölön­lahdelta myyti­in muu­ta­ma tont­ti Eter­alle ja yksi UPM:lle joku aika sit­ten ja sieltä saadaan oikea ref­er­enssi­hin­ta. Mitään alen­nus­ta sik­si, että siel­lä pelataan jääkiekkoa ei voi antaa. Saman­laisia liikeyri­tyk­siä jääkiekkoseu­ratkin ovat. Mikään jun­nuhal­li­han tämä ei ole. 

    Toisaal­ta kyl­lä vieras­tan esi­tys­tä, että näin hyvä tont­ti ei menisi yleiseen ideak­il­pailu­un. Luulisi tämän tason ton­tin kiin­nos­ta­van muitakin toim­i­joi­ta. Kaupun­ki ei voi suosia HIFK:TA muiden kus­tan­nuk­sel­la. Ei Kampin keskuk­sen tont­tikaan men­nyt jollekin vain sil­lä, että he oli­vat otta­neet oikeudek­seen suun­nitel­la jotain omaa liike­toim­intaansa palvel­e­vaa kaupun­gin maille. Kyl­lä tästä jonkun tason kil­pailu tarvi­taan joka tapauksessa.

    Muual­la maail­mas­sa on nähty myös sitä, että kaupun­ki on osoit­tanut ton­tin jostakin ns. Huonom­mal­ta alueelta, kos­ka han­kkeel­la on alueelle posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Hul­lua on se, että kaupun­ki antaa ton­tin puo­lil­maisek­si ja kun han­ke on valmis, niin HIFK myy han­kkeen täy­teen hin­taan kol­man­sille ja kerää huip­putuo­ton hal­val­la tontilla.

  20. Dum­Dum: Se on suo­jel­tu – ei siihen mitään päälle voi rak­en­taa. Suo­jelun taki­a­han Jäähallin laa­jen­t­a­mi­nen oli mahdotonta.Jäähalli siir­tyy palvele­maan sisä­pal­lopele­jä, kuten lentistä korista sal­ibandya:http://www.uusisuomi.fi/urheilu/55090-hifk-haipyy-mita-tapahtuu-helsingin-jaahallille

    Onko tuo suo­jelu tieto? En mä sitä jäähal­lia ainakaan Raken­nus­per­in­törek­ister­istä löy­dä, http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx

    Sen hallin rak­en­tei­ta voisi osaa­va suun­nit­teli­ja käyt­tää muus­sakin tarkoituk­ses­sa, ja oikeas­t­aan olennnaisem­pi on se jäähallin parkkis ja tont­ti. En kyl­lä näe yhtään mitään käyt­töä 8 000 kat­so­jan lentopallohallille.

  21. Hyvä idea, toiv­ot­tavasti toteu­tuu, kuvas­sa näyt­ti kyl­läkin joltain paikalle uno­hde­tul­ta pakkausjät­teeltä. Mut­ta eihän tavalli­nen tol­lo mitään arkkite­htu­urista ymmärrä.

  22. Jos urheiluseu­ra mak­saa raken­nu­soikeud­es­ta täy­den markki­nahin­nan, ja kaa­va viimeis­tel­lään kun­nol­lisek­si, niin mikäs siinä. Kuitenkin urheiluseu­raa ei pitäisi suosia esimerkik­si asuin­rak­en­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la. Mis­sään nimessä kaupun­gin ei pidä myötäil­lä urheiluseu­raa. Kun Hifkin suun­nitel­maa kat­soo niin pal­jas­tuu, ettei tämä ole mikään “uusi jäähal­li” vaan uusi viihde/kauppakeskus tule­van Pis­ara-ase­man tuntumassa. 

    Sen van­han jäähallin alue pitäisi kyl­lä sit­ten tehdä asun­noik­si — töölöläisek­si kort­te­likaupungik­si. Pahim­mil­laan tässä käy niin, että raken­netaan Oop­per­an naa­puri­in Pis­ara-ase­man yläk­er­taan tämä ehdotet­tu ostoshel­vetti (Kampin keskus ‑tyy­li­nen), jon­ka urheiluseu­ra luon­nol­lis­es­ti myy parin vuo­den päästä kiinalaisille. Samal­la museo-urpot museoivat van­han jäähallin, ja siel­lä sit­ten pide­tään jotakin “jääkiekko 50 vuot­ta sit­ten” ‑val­oku­vanäyt­te­ly­itä. Tuhan­net asukkaat muut­ta­vat Nur­mi­järvelle mak­samaan vero­ja ja autoile­maan stadiin.

  23. Coton:
    Ei Kampin keskuk­sen tont­tikaan men­nyt jollekin vain sil­lä, että he oli­vat otta­neet oikeudek­seen suun­nitel­la jotain omaa liike­toim­intaansa palvel­e­vaa kaupun­gin maille. Kyl­lä tästä jonkun tason kil­pailu tarvi­taan joka tapauksessa. 

    Kampin keskus (ja Hart­wall Areena). Mil­lä kil­pailti­in ja mitä tehti­in: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jattihankkeiden-havainnekuvat-pettavat-usein-huimasti/2011/11/1425906

  24. Dum­Dum: Se on suo­jel­tu – ei siihen mitään päälle voi rak­en­taa. Suo­jelun taki­a­han Jäähallin laa­jen­t­a­mi­nen oli mahdotonta.Jäähalli siir­tyy palvele­maan sisä­pal­lopele­jä, kuten lentistä korista sal­ibandya:http://www.uusisuomi.fi/urheilu/55090-hifk-haipyy-mita-tapahtuu-helsingin-jaahallille

    Tämä raken­nusten suo­jelu­vim­ma menee Suomes­sa ihan älyt­tömyyk­si­in. Kyl­lä min­ul­lakin on monia muis­to­ja wan­hal­ta jäähallil­ta, mut­ta ei nos­tal­gian kaipuu voi silti men­nä kaikkien muiden tavoit­tei­den edelle. Ainakin jäähallin parkkipaikat pitäisi kor­va­ta asuin­raken­nuk­sil­la. Vai on sekin joku suojelukohde?

  25. Havain­neku­vat eivät ole var­masti sitä mitä raken­netaan jos tuo oikeasti joskus toteu­tuu, joten siitä ei kan­na­ta kauheasti keuhkoil­la toistaiseksi.

    Tuos­ta van­has­ta hal­lista. Mikä siinä on niin hienoa että se on suo­jel­tu? Eihän se ole edes maan ensim­mäi­nen hal­li. Van­ha hal­li on todel­la surke­as­sa kun­nos­sa. Parem­pi olisi säilöä muis­tot ja kylmästi purkaa koko ros­ka pois ja rak­en­taa tilalle vaik­ka joku 3000–5000 hen­gen kom­pak­ti pal­loiluhal­li, jäisi ton­tista vielä puo­let muuhun käyttöön.

  26. Eri­tyisen hyvää han­kkeessa on, että se on ns. sekoitet­tua raken­net­ta. Palvelui­ta, monikäyt­töistä tilaa sekä asun­to­ja samas­sa paketis­sa. Näin pitäisi kaik­ki tehdä. Tyylil­lis­es­ti tämä ehdo­tus voisi tosin liit­tyä vielä voimakkaam­min nykyiseen kaupunki­rak­en­teeseen. Töölön ruu­tukaava­maisen rak­en­teen ja olympias­ta­dion­in pyöreän, väljän ilmeen yhdis­telmänä se voisi olla mielenkiintoisempi.

  27. Mul­la ei ole mitään maanalaista jäähal­lia vas­taan, mut­ta en kol­paisi sitä yhteen maan­pääl­lisen raken­nu­soikeu­den kanssa. Tulee vah­va epäilys, että tarkoi­tus on rahoit­taa jäähal­li kaavoitushyödyl­lä. Se on suuri julki­nen tuki joka pitää tietysti arvio­da sel­l­aise­na. Julk­ista tukea mun mielestä uudelle jäähallille ei pitäisi löy­tyä. Yhteiskun­nan tarpeisi­in nykyiset hal­lit riit­tävät eli sen use­ampia ei tarvitse julkisel­la rahoituk­sel­la pystyttää.

    Paljon kiin­nos­tavam­paa olisi rak­en­taa tuo alue täy­teen ruu­tukaavako­rt­telei­ta. Siis lisää Töölöä. Töölöä on suh­teel­lisen vähän. Tuol­laista urheilu/kulttuuripyhättöä on jo aika paljon. Kaupun­gin elin­voimaisu­us ei kuitenkaan perus­tu siihen, että sinne tulee Kemi­järveltä porukkaa kat­so­maan mat­sia tai kon­sert­tia, vaan siihen, että siel­lä asuu ihmisiä. Ja ruu­tukaa­van rak­en­tamiseenkin löy­tyy yksi­ty­istä rahaa vaik­ka kuin­ka paljon.

    Jos tämän blo­gin laskel­mat pitävät paikkansa, niin rak­en­ta­mal­la tuo­hon asun­to­ja saataisi­in asun­not 5.000 ihmiselle, se on siis kol­mannes lisää taka-töölöä (http://neljasataatuhatta.blogspot.fi/2012/09/mantymaen-kentta.html).

  28. Tämä on juuri sitä mitä Helsin­ki tarvit­see kun Guggen­heimia ei saatu. Varsinkin jos se visio toteu­tuu että veron­mak­sa­jat eivät joudu maksumieheksi. 

    Sikäli ihmette­len että miten urheilulle riit­tää aina rahaa kun muu kult­tuuri joutuu tyy­tymään siihen mikä tip­puu pöy­dältä alas. Suo­ma­laiset on urheiluhul­lu­ja, minkäs sille voi.

  29. Coton:
    Ei Kampin keskuk­sen tont­tikaan men­nyt jollekin vain sil­lä, että he oli­vat otta­neet oikeudek­seen suun­nitel­la jotain omaa liike­toim­intaansa palvel­e­vaa kaupun­gin maille. Kyl­lä tästä jonkun tason kil­pailu tarvi­taan joka tapauksessa. 

    Onko Kampin keskus hyvä esimerk­ki onnis­tuneesta han­kkeesta? Kyl­lä tuo HIFK:n han­ke vaikut­taa 1000 x Kampin keskus­ta parem­mal­ta hankkeelta.

    Tun­tuu että tätä ideaa vieraste­taan vain sen takia, että idea on lähtöisin jostain muual­ta kuin nor­maaleil­ta tahoil­ta, eli kunnal­ta, raken­nus­li­ikkeiltä tai kauppakeskussijoittajilta.

    Jos joku on suos­tuu Helsinki­in rak­en­ta­maan oma­l­la rahal­laan jotain näin suur­ta ja asukkai­ta hyödyt­tävää, eikä mitään ris­ti­hotel­lia, suh­tau­tu­isin tähän hyvin posi­ti­ivis­es­ti. Ei näitä jonok­si asti ole, vaik­ka jotkut niin luule­vatkin. Tosin kyl­lä siihen var­maan joku City­con-Jum­bo saataisi­in ilman tätä hanketta.

    Tuo muuten toimisi myös isona keikka­paikkana melkein keskustassa.

  30. Voisiko van­han jäähallin ja sen kyl­jessä ole­van parkkipaikan tilalle rak­en­taa tiivi­in asuin­talo­rykelmän? Mielestäni Suomes­sakin pitäisi päästä malli­in, jos­sa raken­nuk­sia myös pure­taan ja ton­tille tulee uusi käyt­tö­tarkoi­tus. Guggen­heim keskustelus­ta jäi mieleen, kun eräs kaupung­in­val­tu­utet­tu ker­toi ääönestäneen­sä ei, jot­ta keskeisil­lä paikoil­la ole­via tont­te­ja säästyy myös jälkipolville raken­net­tavak­si. Siis mitä? Mielestäni jälkipol­vet ovat oikeutet­tu­ja rak­en­ta­maan vaik­ka koko kaupun­gin uud­estaan. Ei sitä tarkoi­tus­ta varten tarvitse eril­lisiä joutomaarykelmiä paapoa.

  31. Nehän voisi­vat rak­en­taa hallin yhtey­teen sen keskus­takir­jas­ton. Tulis joku hyö­tykäyt­tökin mukaan.

  32. Eri­no­maista Helsingille, että täl­laisi­na aikoina joku on halukas tekemään kaupunki­in 400:n miljoo­nan euron investoinnin.

    Ton­tin käypä arvo on kyl­lä mie­lenki­in­toinen käsite. Sijain­ti on toki eri­no­mainen, mut­ta viimeiset vuosikymmenet kaupun­ki on arvot­tanut sen ilmaisen parkkiken­tän hintaiseksi.

    Toinen kiin­nos­ta­va asia on nim­by­jen tule­vat isku­lauseet: Ei työ­paikko­ja Töölöön! Asfalt­tikent­tä säilytettävä!

  33. Ero­tuo­mari:
    Män­tymäen ken­tälle voisi ajan­vi­etekeskuk­sen sijaan rak­en­taa niitä kauan kai­vat­tu­ja asun­to­ja eri­no­maiselle paikalle, esimerkik­si tässä blo­gis­sa esitet­tyyn malliin:

    http://neljasataatuhatta.blogspot.fi/2012/09/mantymaen-kentta.html

    Tuol­la ratkaisul­la alueelle saisi 5000 asukas­ta ja run­saasti liiketilaa.

    Mä taas luulen, että se hyvä vai­h­toe­hto olisi yhdis­tää näi­den kah­den ratkaisun hyvät puo­let. Urheiluhal­li, kaup­pakeskus, kylpylä (maan alle raken­net­tuna) ja 4000–5000 asukas­ta tiivi­isti raken­net­tuna Töölön jatkeena.

  34. Uuden jäähallin ton­tin val­in­ta on käynyt IFK:lta suju­vasti. Ensin etsitään sopi­va paik­ka hallille, ja sit­ten ilmoite­taan kaupungille, että tähän tul­laan rak­en­ta­maan. Enää puut­tuu vain arkkitehtikilpailu.

    Tekeil­lä on siis raken­nus ton­tille, jota ei ole ole­mas­sa sel­l­aisen kaupunki­radan var­relle, jota ei myöskään ole ole­mas­sa. Ja kiire on taas kova. Alkaa kovasti muis­tut­taa Guggen­heimin museohanketta.

  35. Hifk on nyt bul­vaan­i­na sille että saadaan Helsin­gin parhai­ta palo­ja gryn­darei­den käsi­in. Palkkiona tästä tulisi uusi hal­li kallion suo­ji­in var­maankin hal­val­la vuokralla.

    Jos Ifk halu­aa hallin itselleen, niin se pitää aloit­taa myös OMAN tont­ti­maan ostos­ta, ihan niinkuin muutkin tekevät. Tai kil­pail­la kaupun­gin vuokraamista ton­teista. Muuten­han kuka tahansa voi rak­en­taa mitä tahansa mihin tahansa, jos ei muu­ta vaa­di­ta kuin omaa fyrkkaa (markki­nara­hoi­tus).

    Var­masti tuolle paikalle löy­tyy muitakin halukkai­ta toteut­ta­jia ja vielä fik­sum­mal­la suun­nitel­mal­la, joten Helsin­ki ei saa antaa tuo­ta aluette hal­val­la pois!

    Yksi “ide­parkia” parem­pi idea:
    http://neljasataatuhatta.blogspot.fi/2012/09/mantymaen-kentta.html

  36. L‑O-I-S-T-A-V‑A idea. Type­r­älle kukku­lalle ja auto­ken­tälle jota jostain syys­tä pidet­ty ja hau­dot­tu näin pitkään keskeisel­lä paikalla ja samaan aikaan vingut­tu kun ei ole tilaa mihin lait­taa muualle kuin Malminkartanoon…
    Vielä kun lähtöko­htais­es­ti yhdis­tetään noinkin mon­ta tek­i­jää viih­teestä asumiseen ja kun siihen vielä saadaan kun­nol­liset julkisen liiken­teen kulku­ta­vat kohdilleen “ruuhkahuip­pu­jen” mah­dol­lis­tamisek­si niin ei muu­ta kuin HETI toimeen ja kuop­paa kaiva­maan. Uusi pytin­ki pystyyn ja toimimaan.

  37. Pelkästään hyvä uuti­nen, että tuolle hehtaari­parkkikent­tä-kuvo­tuk­selle vih­doin tehdään jotain. Hyvä on myös, ettei paikalle tule pelkkää jäähal­lia tai pelkkiä asun­to­ja vaan monipuolis­es­ti kaikkea kaupunki­in kuu­lu­vaa. Suun­nitel­mat ovat alus­tavia ja var­maan niitä vielä mon­een ker­taan muokataan, mut­ta jo pelkästään ‘peli­navauk­se­na’ mah­ta­va juttu!

  38. Mon­tako sataa miljoon­aa tuon ton­tin arvo on? HIFK yrit­tää saa­da sen ali­hin­taan, kos­ka tyh­mät äänestäjät eivät tajua, että tämä olisi val­ta­va raha­lah­ja yksi­ty­isyri­tyk­selle. Yri­tys sit­ten rahas­taisi rak­en­ta­mal­la kaup­pakeskuk­sen ja asun­to­ja ja siinä sivus­sa tuotan­toti­lansa (hallin).

    Täysi markki­nahin­ta tai ‑vuokra, tai sit­ten kaupun­ki myyköön/vuokratkoon enem­män tarjoavalla

  39. Gre­ju: Jos joku on suos­tuu Helsinki­in rak­en­ta­maan oma­l­la rahal­laan jotain näin suur­ta ja asukkai­ta hyödyt­tävää, eikä mitään ris­ti­hotel­lia, suh­tau­tu­isin tähän hyvin positiivisesti.

    Assi: Guggen­heim keskustelus­ta jäi mieleen, kun eräs kaupung­in­val­tu­utet­tu ker­toi ääönestäneen­sä ei, jot­ta keskeisil­lä paikoil­la ole­via tont­te­ja säästyy myös jälkipolville raken­net­tavak­si. Siis mitä? Mielestäni jälkipol­vet ovat oikeutet­tu­ja rak­en­ta­maan vaik­ka koko kaupun­gin uudestaan.

    Poli­itikko­jen ensikom­menteista on help­po lukea, että han­kkeen myymi­nen akse­li­v­al­loille kok-sdp-vihr ei ole ylivoimainen este. Kokoomuk­selle gryn­daus­ta, demareille työtä ja vihreille julk­ista liikennettä.

    Tässä suurin piirtein tiivistyy mun ensireak­tiot. Pajusen Jus­sille voisi ehdot­taa että pyy­de­tään Frank Gehryltä joku WAU-kikkare-ehdo­tus raken­nuk­sek­si, niin saadaan kokkar­it sitou­tu­maan hal­li­tus­ta myöten ja ne miljoona venäläis­tur­is­tia tänne vielä kau­pan päälle, kuten siinä G‑laskelmassa oli:)

    Tot­ta puhuen tuo hallin maan alle rak­en­t­a­mi­nen kuu­lostaa tosi hyvältä ide­al­ta. Lätkäa­reenat kun on rumimpia maan­pääl­lisiä rotiskoja.

  40. Kalle: Täysi markki­nahin­ta tai ‑vuokra, tai sit­ten kaupun­ki myyköön/vuokratkoon enem­män tarjoavalla

    Ota nyt huomioon, että van­han jäähallin tont­ti vapau­tu­isi muuhun käyt­töön esim. uusia asun­to­ja. Siinä kaupun­ki voit­taa. Eli kaupun­gin kan­nat­taa myy­dä tont­ti HIFK:lle alle markkinahinnan.

  41. KKK: Ota nyt huomioon, että van­han jäähallin tont­ti vapau­tu­isi muuhun käyt­töön esim. uusia asun­to­ja. Siinä kaupun­ki voit­taa. Eli kaupun­gin kan­nat­taa myy­dä tont­ti HIFK:lle alle markkinahinnan.

    Ei onnis­tu, museovi­ra­nomaiset eivät anna purkaa van­haa jäähallia. 

    Niistä Osmon mainit­semista kym­me­nil­lä miljoonil­la tehtävistä sta­dion­in parkkipaikoista olisi muka­va tietää lisää. Jos ne tule­vat maan alle, voidaanko parkkipaikko­ja maan päältä pois­taa? Nythän parkkikent­tää on sta­dion­in molem­min puolin. Jäähallin parkkik­sen voisi vaik­ka palaut­taa puu­tarhak­si, jol­lainen se ennen oli…

  42. Lare:
    Var­masti tuolle paikalle löy­tyy muitakin halukkai­ta toteut­ta­jia ja vielä fik­sum­mal­la suun­nitel­mal­la, joten Helsin­ki ei saa antaa tuo­ta aluette hal­val­la pois! 

    Voisiko joku ystäväl­lis­es­ti ker­toa mitä ne parem­mat suun­nitel­mat edes teo­ri­as­sa voisi­vat olla? Kort­teleit­tain Töölön Oskare­i­ta ei kelpaa.

    Toki HIFK-suun­nitel­man jatkoke­hit­telyssä on huole­hdit­ta­va, ettei tuos­ta tule mitään kaup­pakeskus­ta joka imee kort­te­likaupun­gin palve­lut. Sel­l­aista ei todel­lakaan kaivata.

    Toimin­not jot­ka eivät kil­paile ympäristön kanssa ovat parhai­ta, kylpylä, hotel­li, jäähal­li, pysäköin­ti, asun­not. Kaup­po­jen ja rav­in­toloiden kanssa on syytä olla tarkkana.

  43. Poro: Havain­neku­vat eivät ole var­masti sitä mitä raken­netaan jos tuo oikeasti joskus toteu­tuu, joten siitä ei kan­na­ta kauheasti keuhkoil­la toistaiseksi.

    Kyl­lä kan­nat­taa. Nuo menevät aina huonom­paan suun­taan. Suun­nitel­mas­ta kar­si­taan yleen­sä kaik­ki hienous pois ja jäl­jelle jäävät vain sen huonot puo­let, jot­ka jostain arkkite­hdin psykol­o­gis­es­ta yksisilmäisyy­destä johtuen yleen­sä ovat sen suurem­pia, mitä kek­seliääm­mästä suun­nitel­mas­ta on kyse.

    Tuo suun­nitel­ma näyt­tää juuri sel­l­aiselta, että toteu­tus­vai­heeseen jäl­jelle jää silmiä kirvelevä yleis­vaikutel­ma, paikalle sopi­ma­ton mas­si­ivi­nen ole­mus ja keskelle piilote­tut kui­v­at, kitukasvuiset risut, joiden avul­la ulkop­uoli joudu­taan tekemään entistäkin muhkum­mak­si ja päällehyökkääväksi.

    kari sane: Aikanaan Harki­mon hal­li­in halut­ti­in vara­ta tuhot­tomasti pysäköin­ti­ti­laa. Eikä osaa sit­ten tarvittukaan.

    Aina kun siitä kul­kee ohi niin se pysäköin­ti­hal­li on kovin tyhjän näköi­nen. Toisaal­ta ker­rankin on saatu turhake sem­moi­seen tilaan, jos­ta ei varsi­nais­es­ti liene mitään muu­ta hait­taa kuin jatku­va muis­tu­tus sen hyödyttömyydestä.

    Hal­li itse toki näyt­tää suo­ma­laisen nykyrak­en­tamisen perus­es­teti­ikan mukaises­ti aal­topel­listä tehdyltä jäljil­telmältä pätkästä soikeak­si venytet­tyä ilmastointiputkea.

    Tinde: Onko tosi­aan niin että kukaan Helsin­gin hallinnos­sa ei ole ajatel­lut mitään järkeväm­pää käyt­töä tuolle paikalle?

    Siihen­hän olisi kivasti mah­tunut vaik­ka se musiikkitalo.

    Mauno: kuvas­sa näyt­ti kyl­läkin joltain paikalle uno­hde­tul­ta pakkausjät­teeltä. Mut­ta eihän tavalli­nen tol­lo mitään arkkite­htu­urista ymmärrä.

    Jostain syys­tä taval­liselle tal­laa­jalle jää näis­sä han­kkeis­sa aina mak­sa­jan sekä esteet­tisen ja kaupunkiteknisen kär­si­jän rooli. Kymme­nen vuo­den päästä alka­nee joil­tain hie­man enem­män kiin­nos­tuneil­ta päät­täjiltä kuu­lua ihmette­lyjä siitä, miten täm­möi­nen on voin­ut päästä läpi. Kieltämät­tä vähän ihme­tyt­tää jo etukäteen.

    Gre­jus: Tuo muuten toimisi myös isona keikka­paikkana melkein keskustassa.

    Jep. Kyl­lä sil­lä rahaa vuol­laan. Siitä ei tarvitse olla huolis­saan. Jos taas jostain syys­tä ei niin kyl­lä se kaupungille myydään.

    R. Sil­fver­berg: Sikäli ihmette­len että miten urheilulle riit­tää aina rahaa kun muu kult­tuuri joutuu tyy­tymään siihen mikä tip­puu pöy­dältä alas. Suo­ma­laiset on urheiluhul­lu­ja, minkäs sille voi.

    Ei vaan iso­ja kiho­ja voi helpom­min ja enem­män kestitä urheilu­ta­pah­tu­mis­sa. Tekosyykin on yleen­sä pahim­mil­laan mitään­sanoma­ton­ta eikä epä­mukavaa ajan­tuh­laus­ta kuten taide­ta­pah­tu­mis­sa saat­taa käydä.

  44. Lisäyk­senä vielä edel­liseen, yleis­es­ti ottaen urheilu­a­reenat lisäävät koko alueen palve­lu­tar­jon­taa. Pelkästään nykyi­nen jäähal­li var­masti elät­tää aika isoa osaa Taka-Töölön ravintoloista.

    Ihmiset tup­paa­vat men­emään syömään ja juo­maan ottelu­iden yhtey­dessä ja mat­se­ja on jopa pari viikos­sa. Tämä tietysti puut­tuu lähiöhalleista kuten Espoon Baronas­ta, johon ihmiset tule­vat autol­la ennen mat­sia ja lähtevät autol­la koti­in matsin jäl­keen. Kos­kee aika pitkälti myös Ilmalan hallia.

    Myös tämän takia hal­li kuu­luu kaupunki­in, eikä johonkin kehien varrelle.

  45. Minä en käsitä osaa val­i­tuk­sia jostain tuista. Jos kaupun­ki toimii oikein, se tietenkin myy/vuokraa sen tilan oikeal­la hin­nal­la. Halu­a­va mak­saa tai ei. Eihän mikään pako­ta myyjää tekemään tyh­miä ratkaisu­ja. Lisäk­si kaiketi kaupun­ki voi määrätä jotain jut­tu­ja tule­van raken­nel­man koosta/muodosta yms? Se alue­han on nyt ihan älyt­tömässä käytössä. Jos han­kkeen porukat eivät pysty mak­samaan ton­tista, niin se siitä sitten.

  46. Ville: Ei onnis­tu, museovi­ra­nomaiset eivät anna purkaa van­haa jäähallia.
    Niistä Osmon mainit­semista kym­me­nil­lä miljoonil­la tehtävistä sta­dion­in parkkipaikoista olisi muka­va tietää lisää. Jos ne tule­vat maan alle, voidaanko parkkipaikko­ja maan päältä pois­taa? Nythän parkkikent­tää on sta­dion­in molem­min puolin. Jäähallin parkkik­sen voisi vaik­ka palaut­taa puu­tarhak­si, jol­lainen se ennen oli…

    Jäähal­lia ei ole viral­lis­es­ti suo­jel­tu kuten tpyy­lu­o­ma edel­lä jo tote­si. Vaik­ka van­ha hal­li suo­jeltaisi­inkin parkkipaikalle voisi rak­en­taa asuin­talo­ja. Puu­tarho­ja ja viher­aluei­ta on tuon alunen ympäristössä ihan tarpeeksi.

  47. Gre­jus: Voisiko joku ystäväl­lis­es­ti ker­toa mitä ne parem­mat suun­nitel­mat edes teo­ri­as­sa voisi­vat olla? Kort­teleit­tain Töölön Oskare­i­ta ei kelpaa.

    Sit­ten olympiak­iso­jen tämä paraati­paikalla sijait­se­va arvo­tont­ti on palvel­lut kaupunki­laisia sekä henkilöau­to­jen että vuokrat­tavien paket­ti­au­to­jen parkkipaikkana. 

    Muu­tok­sen tuulet kyl­läkin puhal­ta­vat, sil­lä heti pis­araradan valmis­tu­misen jäl­keen vuon­na 20XX alue on tarkoi­tus muut­taa lin­ja-auto­jen parkkipaikaksi.

    Nyt kun joku kek­sii alueelle jopa pysäköin­tiäkin hyödyl­lisem­pää käyt­töä, kaupungilla on mil­jardin euron paik­ka muut­taa tont­ti rahak­si. Helsinkiläi­nen raken­nus­maa­han ei koskaan voi olla liian kallista, kuten Lep­pä­suol­la näemme.

  48. Assi:
    eräs kaupung­in­val­tu­utet­tu ker­toi ääönestäneen­sä ei, jot­ta keskeisil­lä paikoil­la ole­via tont­te­ja säästyy myös jälkipolville raken­net­tavak­si. Siis mitä? Mielestäni jälkipol­vet ovat oikeutet­tu­ja rak­en­ta­maan vaik­ka koko kaupun­gin uudestaan.

    Valitet­tavasti tämä toive ei vas­taa todel­lisu­ut­ta. Joku tam­pio on esimerkik­si määrän­nyt Makkarat­alon suo­jeluko­hteek­si. Sen sijaan moni parem­man näköi­nen talo on saanut väistyä. Ongel­ma on yksinker­tais­es­ti siinä, että arkkite­htikun­ta näyt­täisi pait­si rak­en­ta­van myös suo­jel­e­van kil­van mitä kauheimpia rakennuksia.
    Vai ollaanko­han jo siel­läkin lyö­ty han­skat tiski­in mah­dol­lisu­ud­es­ta saa­da raken­nuk­si­in mitään mielekkäitä yksityiskohtia?

    Olisi tosi­aankin kiva nähdä joidenkin talo­jen tule­van pure­tuk­si ja saa­da tilalle jotain parem­paa, mut­ta kun etenkin se rumien purkami­nen tun­tuu ole­van niin jär­jet­tömän vaikea­ta. Tun­tuu siltä, että jostain syys­tä melkein kaikkia nyt raken­net­tavia talo­ja toden­näköis­es­ti joutu­vat asukkaat kat­se­le­maan seu­raa­vat pari sataa vuot­ta — ainakin jos ne ovat mah­dol­lisim­man rumia. Kaupunkiku­vaa kun ei saa pila­ta. (Häh? Eikö tässä olla yleen­sä yhden raken­nuk­sen ver­ran myöhässä?)

    Sen vuok­si rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja tarvi­taan. Kun ker­ran kaik­ki ruma pitää aina väk­isin suo­jel­la, pitää jälkipolville jät­tää edes joku mah­dol­lisu­us parem­paan ympäristöön. Ja tosi­aan, moni rak­en­tam­a­ton tont­ti ihan oikeasti toimii yleisenä viher­alueena ja henkireikänä. (Enkä nyt puhu asfalt­tiken­tästä. Näin sin­un jo sinne hipsivän.)

  49. Ville: Ei onnis­tu, museovi­ra­nomaiset eivät anna purkaa van­haa jäähallia.

    Täy­tyy kyl­lä sanoa, että se julk­i­sivu pesee nykyrak­en­tamisen aika puh­taasti, vaikkei sitä kau­ni­ik­si voikaan kut­sua. Voihan sen sisäosan rak­en­taa vaik­ka loft-asun­to­ja täyteen.

    Jäähallin parkkik­sen voisi vaik­ka palaut­taa puu­tarhak­si, jol­lainen se ennen oli…

    Kan­nate­taan. Tuon kun ker­rankin näkisi.

  50. Gre­jus: Voisiko joku ystäväl­lis­es­ti ker­toa mitä ne parem­mat suun­nitel­mat edes teo­ri­as­sa voisi­vat olla? Kort­teleit­tain Töölön Oskare­i­ta ei kelpaa.

    Toki HIFK-suun­nitel­man jatkoke­hit­telyssä on huole­hdit­ta­va, ettei tuos­ta tule mitään kaup­pakeskus­ta joka imee kort­te­likaupun­gin palve­lut. Sel­l­aista ei todel­lakaan kaivata.

    Toimin­not jot­ka eivät kil­paile ympäristön kanssa ovat parhai­ta, kylpylä, hotel­li, jäähal­li, pysäköin­ti, asun­not. Kaup­po­jen ja rav­in­toloiden kanssa on syytä olla tarkkana.

    Yksinker­tais­es­ti suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailu kuten kes­ki-Pasi­lan tapauksessakin:
    http://www.pasilaone.fi/

  51. anonyy­mi
    Ei vaan iso­ja kiho­ja voi helpom­min ja enem­män kestitä urheilu­ta­pah­tu­mis­sa. Tekosyykin on yleen­sä pahim­mil­laan mitään­sanoma­ton­ta eikä epä­mukavaa ajan­tuh­laus­ta kuten taide­ta­pah­tu­mis­sa saat­taa käydä. 

    Mikä se talo siinä Hesarin toisel­la puolel­la oli, on päässyt uno­h­tu­maan? Paljonko­han mak­soi­vat aikoinaan tontista?

    Rehellisyy­den nimis­sä, omas­ta mielestäni niin urheilu kuin korkea- ja mata­lakult­tuurikin kuu­lu­vat oikeaan kaupunki­in, sen keskus­taan eikä mihinkään pel­lolle kuten jenkeis­sä (tai Turussa).

    http://hockey.ballparks.com/NHL/OttawaSenators/aerial.jpg

  52. Gre­jus: Voisiko joku ystäväl­lis­es­ti ker­toa mitä ne parem­mat suun­nitel­mat edes teo­ri­as­sa voisi­vat olla? 

    Lare: Yksinker­tais­es­ti suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailu kuten keski- 

    En lähtisi varauk­set­ta väit­tämään, että Pasi­lan tai Kalasa­ta­man kil­pailus­sa olisi syn­tynyt jotain HIFK-suun­nitel­maa parempaa.

    Eikös molem­pi­en lopputulos/finaaliehdokkaat ole pilvenpiirtäjät+CityconJumbo? Ja kil­pail­i­joina NCC, YIT sekä SRV.

  53. KKK: Jäähal­lia ei ole viral­lis­es­ti suo­jel­tu kuten tpyy­lu­o­ma edel­lä jo totesi. 

    Juu, edes ase­makaavas­sa ei ole suo­jelumerk­in­tää — paikkati­etopalvelun mukaan ase­makaa­va on vuodelta 1942, ja netistä löy­tyvästä kaavadoku­men­tista puut­tuu koko jäähallin alue. Vier­essä ole­van Eläin­tarhan alueen (jos­sa esim. uimas­ta­dion) voimas­sa ole­va kaa­va vuodelta 1903: http://ptp.hel.fi/kaavat/447.pdf. Eli ei ole ennenkään kaavo­jen puute rak­en­tamista haitannut.

  54. “On hyvä, että jäähal­li on joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ja lähel­lä ase­maa (Pis­ara-ase­ma).”

    Kukas tämän Pis­aran rak­en­tamis­es­ta on jo päät­tänyt? Hesari, HIFK, vihreät … ?

  55. Gre­jus:
    En lähtisi varauk­set­ta väit­tämään, että Pasi­lan tai Kalasa­ta­man kil­pailus­sa olisi syn­tynyt jotain HIFK-suun­nitel­maa parempaa.

    Eikös molem­pi­en lopputulos/finaaliehdokkaat ole pilvenpiirtäjät+CityconJumbo? Ja kil­pail­i­joina NCC, YIT sekä SRV.

    Kyse on myös siitä että täl­lainen han­ke on pakko kil­pailut­taa. Ei Helsin­ki voi vain antaa parhai­ta alueitaan Hifkille/gryndareille kun he ilmoit­ta­vat että nyt teemme täl­laisen raken­nel­man. Jos Hifk taus­ta­joukkoi­neen voit­taa suun­nitel­mal­laan kil­pailun ja mak­saa markki­nahin­nan niin asia on sil­lä selvä.

  56. Hotel­lit ovat ilmeis­es­ti hyvä bisnes Helsingis­sä, kun­han paikoista sovi­taan. Tähän men­nessä sijoit­ta­jata­ho­jen kiikaris­sa ovat olleet ainakin Taival­lah­den meren­ran­ta­tont­ti Töölössä, pil­ven­pi­irtäjä­tont­ti Jätkäsaaren ran­nas­sa, Kata­janokan tont­ti pres­i­dentin­lin­naa vastapäätä ja nyt Töölön­lah­den jäähal­li­hotel­li Oop­per­an ja Olympias­ta­dion­in naapurissa. 

    Senaat­in­to­ria ei ole vielä kek­sit­ty esit­tää, vaik­ka sekin var­maan kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tolle kävisi. Jos yksi­tyi­nen taho ker­ran rak­en­taa omil­la rahoil­laan ja kaupun­ki antaa ton­tin, niin eihän siinä sil­loin pitäisi kel­lään olla nokan kop­ut­tamista. Eihän?

  57. Lare: Kyse on myös siitä että täl­lainen han­ke on pakko kil­pailut­taa. Ei Helsin­ki voi vain antaa parhai­ta alueitaan Hifkille/gryndareille kun he ilmoit­ta­vat että nyt teemme täl­laisen raken­nel­man. Jos Hifk taus­ta­joukkoi­neen voit­taa suun­nitel­mal­laan kil­pailun ja mak­saa markki­nahin­nan niin asia on sil­lä selvä.

    HIFK taus­ta­joukkoi­neen voi myös jät­tää koko han­kkeen sik­seen, jol­loin he saa­vat pela­ta van­has­sa hal­lis­sa ja me muut voimme naut­tia Män­tymäen ken­tästä nykya­sus­saan. Lose-lose, mut­ta eipähän sanele gryn­der­it ehtoja.

  58. Lare: Kyse on myös siitä että täl­lainen han­ke on pakko kilpailuttaa. 

    Se on perustel­tua, jos sitä kaut­ta odote­taan saavutet­ta­van parem­pi lop­putu­los. Mikään pakko se ei ole, eihän Kampin, Kias­man, Musi­ikki­talon, töölön­lah­den tont­tien, pikku­par­la­mentin tai keskus­takir­jas­ton tont­te­ja ole mitenkään kilpailutettu.

    Enem­män voisi kuvitel­la pros­essin menevän niin, että jos jol­lain on joku kil­pail­e­va idea ton­tille, niitä mietitään tapauskohtaisesti.

    Arkkite­htu­uri- ja urakkak­il­pailut ovat tietysti asia erikseen.

  59. Kias­ma on esimerk­ki täysin epäon­nis­tuneesta arkkite­htu­urista. Kias­ma sopii yhtä huonos­ti paikkaansa kuin Man­ner­heimin pat­sas siinä vier­essä. Man­ner­heimin voi toki siirtää Ver­mon ravi­radalle, mut­ta Kias­ma pitäisi purkaa. Hesarin kuvan perus­teel­la Hifkin hal­li näyt­tää kamalal­ta. Osmo puo­lus­tee han­ket­ta hyvil­lä liiken­ney­hteyk­sil­lä. Aika ontu­va peruste. Ja minäkin kysyn, mikä on pisararata…

  60. On kai selvää, että tähän paikkaan on muitakin han­kei­deoita tekeil­lä. Pajusen epäröin­ti ker­too siitä. Sitä sopii ihme­tel­lä, että jääkiekko saisi halle­jaan seudun parhaille paikoille. Jalka­pal­lo taitaa jäädä koh­ta jopa pesä­pal­lon jalkoihin.

    Pari­isin nykyiset hal­lit raken­net­ti­in van­ho­jen tilalle niin, että raken­nus­mas­sas­ta pääosa on maan alla, mut­ta päivän­val­on saavut­ta­mana. Tuos­sa Oop­per­an pohjois­puolisel­la nyt avoimen tilan vyöhyk­keel­lä sopisi tutkia vas­taa­van­tyyp­pistä ratkaisua.

    Julk­isu­u­teen pääste­tyt “havain­neku­vat” ovat vain vau-arkkite­htu­uria kaipaav­ille tarkoitet­tu­ja täkyjä. Mieliku­via raken­netaan asialle myön­teis­ten vir­tausten nostattamiseksi.

  61. Kyl­läpä nyt ollaan kiihkeänä ton­tin arvos­ta. Jos tunne ton­tin arvos­ta on huikea niin miten siinä on vuosikau­sia saanut olla kaikessa rauhas­sa iso parkki­aukea? Vas­ta nyt sta­dion­in ympäristö alka­isi saa­da oikean­laista kehi­tys­tä ympärilleen. Eikö pääa­sia olisi saa­da tiivistä ja toimi­vaa kaupunkia? Täl­lähetkel­lä ainakaan tuo sitä ei ole. Jos ynnätään vielä Oop­per­at­alon esi­tys­ten spon­soroin­ti kadun toisel­la puolen verora­hoil­la niin miten edes voisimme vas­tus­taa tätä hanketta?

    Kalle:
    Mon­tako sataa miljoon­aa tuon ton­tin arvo on? HIFK yrit­tää saa­da sen ali­hin­taan, kos­ka tyh­mät äänestäjät eivät tajua, että tämä olisi val­ta­va raha­lah­ja yksi­ty­isyri­tyk­selle. Yri­tys sit­ten rahas­taisi rak­en­ta­mal­la kaup­pakeskuk­sen ja asun­to­ja ja siinä sivus­sa tuotan­toti­lansa (hallin).

    Täysi markki­nahin­ta tai ‑vuokra, tai sit­ten kaupun­ki myyköön/vuokratkoon enem­män tarjoavalla

  62. Kom­menteis­sa on ollut aika paljon kri­ti­ikkiä raken­nuk­sen suun­nitel­lus­ta ulkonäöstä. Samoin on annet­tu usei­ta esimerkke­jä siitä kuin­ka uudet raken­nuk­set ovat rumia ja/tai eivät sovi ympäröivään kaupunkiku­vaan. Itse en ole arkkite­htu­urin tun­ti­ja, mut­ta min­ua kiin­nos­taisi nyt muu­ta­ma esimerk­ki siitä mis­sä uusis­sa pro­jek­teis­sa olisi kun­nol­la onnis­tut­tu. Mis­sä on sel­l­ainen raken­nus joka taval­lista suurem­man mas­san mielestä olisi esimerkil­listä kaupunkiarkkite­htu­uria? Vai onko kysymys vaan siitä että puo­let ei tykkää kuitenkaan…

  63. mitä ajatel­la hifk:n hallihankkeesta?

    vastaus=se riip­puu tietysti ihan siitä kumpaa joukkuet­ta Ode kannattaa,siis jok­ere­i­ta tai ifkiä

  64. Ato­mi: Kyl­läpä nyt ollaan kiihkeänä ton­tin arvos­ta. Jos tunne ton­tin arvos­ta on huikea niin miten siinä on vuosikau­sia saanut olla kaikessa rauhas­sa iso parkki­aukea? Vas­ta nyt sta­dion­in ympäristö alka­isi saa­da oikean­laista kehi­tys­tä ympärilleen. Eikö pääa­sia olisi saa­da tiivistä ja toimi­vaa kaupunkia?

    Tähän saak­ka kun nimeno­maan tuo­ta on tivat­tu, eli esim. teemal­la voisiko keskel­lä Töölöä käyt­tää hehtaare­ja mer­inäköalal­la taloi­hin eikä mak­sut­tomaan pitkäaikaispysäköin­ti­in, niin sit­ten viher­fa­sis­tit halu­a­vat estää oikei­den ihmis­ten autoilun, Töölössä on nälän­hädäno­mainen pysäköin­tipaikka­pu­la ja silleen. Mut­ta jäähal­li on tietenkin ihan eri jut­tu. Urheilupuolue syö autop­uolueen aamu­palak­si, kon­trasti esimerkik­si Töölön pysäköin­ti­hal­likeskustelu­un ja vielä samo­jen ihmis­ten suus­ta on hilpeä.

    Jos tää näin jouhev­asti menee, niin ehdotan että tehdään jokainen kaupungi­nosa jäähal­li edel­lä. Kru­unuvuori Areena nyt!

  65. Töölön kon­glom­er­aatin sijain­tia voi kyl­lä perustel­la Pis­ara-ase­mal­la, mut­tei tois­in­päin. Pari­na iltana viikos­sa tapah­tu­vat mas­sa­t­a­pah­tu­mat eivät mitenkään elätä raskas­ta rata-ase­maa. Jollei reipas 10 min­uutin käve­ly Rautatiease­mal­ta urheil­i­japorukalle mais­tu, aina voi käyt­tää jotain neljästä Hesarin risteyk­seen menevää raitiovaunulinjaa.

    Muuten ei pahaa sanaa PES-arkkite­htien (ent. Pekka Salmi­nen & Poi­ka) illu­u­sios­ta Män­tymäen parkkipaikalle. Toimis­to on viime vuosi­na päässyt Kiinan laa­jeneville markki­noille, jonne suh­teel­lisu­u­den­ta­jukin näyt­tää jääneen. 15-ker­roksisen ker­rostalon korkuinen, Lin­nan­mäeltä aiheen­sa lainan­nut vuoris­tora­ta ei oikein istu funk­tion­al­is­min merkki­raken­nusten, Kisa­hallin ja Olympias­ta­dion­in mittakaavaan. 

    Kadun toisel­la puolel­la sijait­se­va Oop­per­at­alokin, — vaikkei olekaan mikään mod­ernin arkkite­htu­urin skaalatikku (tuo mieleen lähin­nä ylisu­uren kirkonkylän kansak­oulun), — edus­taa sen­tään kult­tuuri­hier­arki­as­sa hiuk­ka yleväm­pää tasoa kuin kaukalos­sa tapah­tu­va vapaa­pai­ni. Sen pitäisi näkyä myös kaupunkiku­vas­sa, kuka voisi kuvitel­la lätkähallin Concorde-aukiolle.

    Lätkähal­li sinän­sä sopii maan alle, se ei kaipaa luon­non­va­l­oa ja mölyt jäävät sisätiloi­hin. Julk­i­sivuarkkite­htu­urikin pääsee parhait­en oikeuk­si­in­sa. Sen sijaan kylpylä maan alla on pimeä aja­tus. Kylpylään meno on kokon­ais­val­tainen koke­mus, jon­ka täy­tyy hiv­el­lä kaikkia ais­te­ja, sen ymmär­sivät jo muinaiset rooma­laiset. Kylpylässä tulee olla luon­non­va­l­oa, meren­ran­takaupun­gin kylpylästä myös mer­inäköala. Ihanteelli­nen paik­ka on Töölön Taival­lahti Hes­per­ian Esplanadin päät­teenä. Siel­lä voisi kesäisin ottaa hiekkaran­nal­la aurinkokylpyjä ja pulah­taa mereekin. Illal­la voi ihail­la auringonlaskua Seurasaaren selällä.

    Tämä tietenkin sil­lä ehdol­la, että Töölö-seu­ra myön­tää rakennusluvan.

    Töölössä on kuitenkin jo kaik­ki herkut Oop­peras­ta alko­holistien asun­toloi­hin. Tuskin he enää kaipaa­vat HIFK:n kan­nat­ta­jia matsin jäl­keen Eliten baari­in möykkäämään. Mik­semme sijoit­taisi lätkähal­lia Itä-Helsinki­in, jos­sa suuri osa lajia seu­raavas­ta alalu­okas­ta asuu. Sijait­see­han Bluesin hal­likin Espoossa.

    Itäkeskuk­ses­sa olisi tont­tikin valmi­ina. Itäväylän ja Kehä I:n risteystä on taas suun­nitel­tu uusik­si. Sen päälle­hän sopisi lätkähal­li kuin nak­ki silmään. Risteys peit­ty­isi hallin alle ja kevyen liiken­teen yhtey­det järjesty­i­sivät luon­tev­asti. Pyöreä hal­li sopisi muodoltaankin Itik­sen viimeisim­män ovaalin laa­jen­nuk­sen viereen. Teknis­es­ti ratkaisu olisi tuskin kum­moi­sem­pi, kuin tam­pere­lais­ten hal­li­hanke radan päälle.

    Hallille voisi antaa ilmaisen ton­tin sil­lä ehdol­la, että se ottaa osaa risteyk­sen kus­tan­nuk­si­in. Näin­hän toimit­ti­in Kamp­is­sakin. Kokki­la sai ton­tin kun suos­tui rak­en­ta­maan kaupungille bus­siter­mi­naalit, eikä huonoa diil­iä tehnytkään.

    Parkkipaikat ovat jo valmi­ina nykyisessä kaup­pakeskuk­ses­sa, joiden hal­lit huu­ta­vat tyhjyyt­tään arki-iltaisin, niitä voi vuorokäyt­tää lätkä­jen­gin kanssa. Sitä pait­si, metro­mat­ka keskus­tas­ta kestää vartin. 

    Jäähal­li voisi aloit­taa Itäkeskuk­sen, jopa koko Itä-Helsin­gin renes­sanssin, se voisi olla alku­paukku. Näin on tapah­tunut mm. eräis­sä Englan­nin teol­lisu­uskaupungeis­sa, jois­sa jalka­pal­losta­dion­in rak­en­t­a­mi­nen slum­mi­alueelle on kohot­tanut koko kaupungi­nosan imagoa. Hal­li gen­eroi muu­ta toim­intaa, jopa toim­i­ti­la­rak­en­t­a­mi­nen on saat­tanut elpyä.

    Mitä sit­ten Män­tymäelle jää, jos kylpylä sijoite­taan Taival­lah­teen ja jäähal­li Itäkeskuk­seen. No se vuoris­tora­ta. Se on sinän­sä ihan sama mitä sisäl­lä on, kun­han katolle asen­netaan jäähdy­tysputket. Se ratkai­sisi Töölön pulkkamäkiongelman.

  66. Se van­ha jäähal­li voidaan antaa Arto Bryg­garelle, niin poneil­la rat­sas­ta­vat tytöt saa­vat takaisin käyt­töön­sä koko Rusan van­han maneesin.

  67. Mikko Auer:
    Kom­menteis­sa on ollut aika paljon kri­ti­ikkiä raken­nuk­sen suun­nitel­lus­ta ulkonäöstä. 

    Joka on aika ihmeel­listä sil­lä raken­nuk­selle ei ole suun­nitel­tu vielä mitään ulkonäköä, vaan esitet­ty hah­motel­ma jol­la yritetään kuvail­la minkäkokois­es­ta mas­sas­ta on kyse.

    Taide- ja medi­akas­vatuk­sen osalta on vielä paljon tehtävää kun kaupunkisu­un­nit­teluhankkeista keskusteltaes­sa men­nään heti detalji­ta­solle ja tuomi­taan kokon­aisu­us sil­lä perus­teel­la että juuri tuo turkoosin sävy ei satu tänään miel­lyt­tämään. Ja mah­dol­liset oikeat ongel­mat sivu­ute­taan liian vaikeina tai han­kalasti käsitettävinä.

  68. uusi kas­vo tääl­lä:
    mitä ajatel­la hifk:n hallihankkeesta?

    vastaus=se riip­puu tietysti ihan siitä kumpaa joukkuet­ta Ode kannattaa,siis jok­ere­i­ta tai ifkiä

    Ei se kyl­lä ihan näinkään mene. Se miten, mihin ja mil­lä hin­taa Helsin­ki jakaa parhai­ta tont­te­jaan kiin­nos­taa läh­es kaikkia helsinkiläisiä. Ja muutenkin ifk on tässä vain bul­vaani gryn­dareille idea­parkkia varten. Se saisi vasti­neek­si “työstään” vuokra­ta hal­lia hal­val­la. Ver­ratkaa­pa ifk:n liike­vai­h­toa tuon suun­nitel­man bud­jet­ti­in niin näette että asia on juuri näin. 

    Ja ne jot­ka ovat sitä mieltä että tämä idea tulisi toteut­taa kos­ka se on parem­pi kuin parkkipaik­ka niin ymmärtäkää jo että ei tämä ole ain­oa suu­nitel­ma ko. paikalle kuten apu­laiskaupung­in­jo­hta­jakin lausui. Ja olen var­ma että suur- /jäähallin sisältämää idea­parkkia fik­sumpaa toim­intaa löy­tyy. Sik­sikin alueen käytöstä kan­nat­taa jär­jestää suun­nit­teluk­il­pailu. Ja jos van­ha jäähal­li ei enää kel­paa ifk:lle niin uskon myös että heil­lä on edelleen mah­dol­lista siir­tyä Hart­wall Areenalle pelaa­maan, johon he oli­vat lupau­tuneetkin kun areenaa suunniteltiin.

  69. Ovatko nuo kylpylä­palve­lut nimeno­maan se, jos­ta Helsingis­sä on puute? Tulk­it­sen kylpylä­su­un­nitel­man vesil­iukuputkeloik­si, pore­al­taik­si tms. aaltoaltaiksi.

    Paljon suurem­pi pula Helsingis­sä on min­un käsi­tyk­seni mukaan ihan taval­li­sista uima-altaista ja rataka­p­a­siteetista, jos­sa kil­pauimar­it, kun­touimar­it ja muut uin­nista kiin­nos­tuneet voivat vetäistä altaan­väle­jä, vesi­ju­os­ta ja har­joitel­la uin­nin tekniikoita. 

    Ja come on! Aika har­va läh­tee kylpylään arki-iltaisin — siitä tulisi viikon­lop­pu­jen sat­un­nainen jut­tu, jollei paikalle sit­ten saa­da hirveää määrää tur­is­te­ja, mitä kyl­lä epäilen. Taval­liselle uin­ti­rataka­p­a­siteetille on kysyn­tää joka päivä, myös ark­isin. Nyky­isin hal­lit pur­sua­vat töi­den jäl­keen eikä kil­pauin­tiseu­roille riitä ratavuoro­ja. Hyvien yhteyk­sien ääreen pitää rak­en­taa palvelui­ta, joil­la on jokapäiväi­nen kysyn­tä. Mieli­hyvä­palve­lut, joi­ta kysytään ker­ran viikos­sa tai harvem­min, voidaan tuot­taa myös kauem­pana, jonne per­heet voivat tehdä lauan­taisin retken tms. (esim. Serena).

    Toki tavalli­nenkin uima­hal­li voi sisältää jotain kylpylän omi­naisuuk­sia, mut­ta pää­pain­on on olta­va tässä taval­lises­sa rataka­p­a­siteetis­sa, jolle on huu­ta­va tarve hyvien yhteyk­sien ääressä.

  70. Mitä vikaa on gryn­dereis­sä? Kun­nat lunas­ta­vat tai pain­os­ta­vat myymään maa­ta hal­val­la. Sit­ten kun­ta kaavot­taa omin päin tai gryn­derin pyyn­nöstä. Joskus kun­ta mak­saa kaa­van joskus gryn­deri tai sit­ten se mak­se­taan yhdessä. Kun­ta myy maan isol­la voitol­la gryn­der­ille ja saa voiton joka olisi kuu­lunut maan alu­peräiselle omistajalle.

    Seu­raavak­si kun­ta kus­tan­taa infran verora­hoil­la, joskus myös gryn­deri ottaa osaa, ja tule­va asukas tai käyt­täjä mak­saa vielä infran toiseen ker­taan eri veroina ja maksuina.

    Sit­ten gryn­deri rak­en­taa asun­to­ja, kaup­po­ja tai jotain muu­ta jon­ka voi myy­dä tai vuokra­ta ja tien­ata todel­la paljon. Kun­ta­lainen hyö­tyy asun­noista kaupoista jaa muus­ta kivas­ta mitä rakennetaan.

    Näin sen on halut­tu toimi­van, kaik­ki voivat olla tyy­tyväisiä pait­si se onneton joka kyseisen maapläntin alun­perin osti.

  71. Havain­neku­va antaa hyvän kuvan siitä, minkä­tyyp­pistä raken­nus­ta alueelle havitel­laan. Gryn­de­rien suun­nit­tele­ma mahtipon­ti­nen hal­likolos­si näyt­täisi kuin taivaal­ta pudon­neelta avaru­usaluk­selta keskel­lä Töölöä. Ja sel­l­aista maamerkkiähän siitä han­kkeen puuhamiehet tietysti halu­a­vatkin. Sel­l­ainen sopii kuitenkin huonos­ti Olympias­ta­dion­in ja Töölön­lah­den maisemiin.

  72. Luukku­vahti:…mahtipon­ti­nen hal­likolos­si näyt­täisi kuin taivaal­ta pudon­neelta avaru­usaluk­selta keskel­lä Töölöä. 

    Han­kkeen suuriv­olyymisin osa eli se hal­li sijoit­tuisi tuos­sa suun­nitel­mas­sa maan alle. Maan­pääl­liset osat voi toki suun­nitel­la hyvin tai huonos­ti, havain­neku­vas­sa näyt­ti ole­van aika kapei­ta ja takatöölömäisiä asun­torunk­o­ja — kaarevina tosin. 

    Vastapäi­nen oop­per­at­a­lo on kokon­aan maan pääl­lä ja näyt­tämön vaa­ti­maa möhkälemäistä mas­soit­telua ei kepeistä ulko­rak­en­teista huoli­mat­ta ole kauhean hyvin saatu naamioitua. 

    Kadunkulk­i­jan näkökul­mas­ta mikä tahansa ruu­tukaa­van asuinko­rt­teli on ump­inainen möhkäle, sisäpi­han avoin tila näkyy usein vain asukkaille. 

    Monot­o­n­isu­us (joka arkkite­htien mielestä on ehkä osoi­tus mon­u­men­taal­isu­ud­es­ta ja tavoitelta­va asia) syn­tyy kun koko kort­teli on yhtä ja samaa — kuitenkin esimerkik­si ns. Soncin kort­telis­sa Museokadul­la on saatu yksi­tyisko­h­tien avul­la vai­htelua vaik­ka koko kort­teli on käytän­nössä yksi talo.

  73. Mikko Auer: min­ua kiin­nos­taisi nyt muu­ta­ma esimerk­ki siitä mis­sä uusis­sa pro­jek­teis­sa olisi kun­nol­la onnis­tut­tu. Mis­sä on sel­l­ainen raken­nus joka taval­lista suurem­man mas­san mielestä olisi esimerkil­listä kaupunkiarkkitehtuuria?

    Sehän siinä onkin: Uusis­sa pro­jek­teis­sa ei käsit­tääk­seni oikein mis­sään onnis­tu­ta. Jostain syys­tä arkkite­hdit halu­a­vat tehdä juuri sel­l­aista, mitä kansa ei kaipaa. Muut yksinker­tais­es­ti eivät ole niin viehät­tyneitä pelk­iste­ty­istä, abstrak­teista geometri­sista kuvioista tai eriväri­sistä elementtilaikuista.

    Olisi kiva ker­rankin nähdä talo, jos­sa otet­taisi­in kun­nol­la mallia vaik­ka Eiran sairaalas­ta, Kansal­lis­museosta tai empire-taloista. Siis jotain läm­mintä, maan­läheistä ja per­soon­al­lista — sel­l­aista, joka ei ole pelkkä ele­ment­ti- tai lasi- ja teräs­laatikko — mut­ta kuitenkin muuhun kaupunki­in istu­vaa ja kaupunki­han on täyn­nä kivitaloja.

  74. L
    Ja olen var­ma että suur- /jäähallin sisältämää idea­parkkia fik­sumpaa toim­intaa löytyy. 

    Mitä se voisi olla, tässä ketjus­sa ei ainakaan ole paljon ideat lennelleet? Vaikea kek­siä ainakaan mitään toim­intaa joka vetäisi alueelle sään­nöl­lis­es­ti niin paljon ihmisiä. Se on sitä elävää kaupunkia.

    Huvit­tavaa seu­ra­ta myös joidenkin Töölöläis­ten mari­naa siitä miten uuden hallin yleisö ei mah­du alueelle kun siel­lä on jo mm. Sta­dion. Ihan vinkkinä, Jäähal­li on ollut Töölössä jo vuodes­ta ‑69 joten uusi tuskin aiheut­taisi val­tavaa muu­tos­ta. Ja kuin­ka usein Sta­dion­il­la ja Jäähal­lis­sa on samaan aikaan joku tapah­tu­ma? Ja vieläpä iltapäiväru­uhkan aikaan?

  75. anonyy­mi: Olisi kiva ker­rankin nähdä talo, jos­sa otet­taisi­in kun­nol­la mallia vaik­ka Eiran sairaalas­ta, Kansal­lis­museosta tai empire-taloista. 

    Kun näitä raken­net­ti­in toista sataa vuot­ta sit­ten, kansa piti niitä aivan kam­mot­tavina. Kata­janokankin jugend-talo­jen san­ot­tin pilaavaan ihan kaiken. 

    Mik­si arkkite­htu­uri ei saisi muut­tua? Mik­si pitäisi pysähtyä 100 v takaiseen maail­maan? Jos arkkite­htu­urin pitäisi pysyä samana, niin mik­si autot saa­vat muut­tua? Mik­si tietokoneet saa­vat muut­tua? Mik­si TV-sar­jat saa­vat muuttua? 

    Mik­si kansa ei vas­tus­ta uusia auto­ja? Mik­si kansa ei vas­tus­ta väritelkkaria?

  76. Mat­ti Kin­nunen: Kun näitä raken­net­ti­in toista sataa vuot­ta sit­ten, kansa piti niitä aivan kam­mot­tavina. Kata­janokankin jugend-talo­jen san­ot­tin pilaavaan ihan kaiken. 

    Mik­si arkkite­htu­uri ei saisi muut­tua? Mik­si pitäisi pysähtyä 100 v takaiseen maail­maan? Jos arkkite­htu­urin pitäisi pysyä samana, niin mik­si autot saa­vat muut­tua? Mik­si tietokoneet saa­vat muut­tua? Mik­si TV-sar­jat saa­vat muuttua? 

    Ei kyse ole siitä, että arkkite­htu­uri ei saa muut­tua. Kyse on siitä, että arkkite­htu­urin pitää ottaa huomioon tiet­tyjä perusasioi­ta ihmisen, eri­tyis­es­ti käveli­jän, havain­tokyvys­tä ja sen vaiku­tuk­sista siihen mitä omi­naisuuk­sia arkkite­htu­uril­la tulee olla, jot­ta se voi ylipäätän­sä vedo­ta jalankulkijaan. 

    Juuri tuo on sel­l­ainen alue, jon­ka mod­ernisti­nen arkkite­htu­uri on voimaperäis­es­ti hylän­nyt. Raken­nuk­set suun­nitel­laan kat­sot­taviksi ylhäältä, kaukaa tai nopeasti liikku­vas­ta autos­ta. Katu­ti­la osana elävää kaupunkia on uno­htunut käytän­nössä täysin.

  77. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kadunkulk­i­jan näkökul­mas­ta mikä tahansa ruu­tukaa­van asuinko­rt­teli on ump­inainen möhkäle, sisäpi­han avoin tila näkyy usein vain asukkaille. 

    Joo, ja tässä onkin muka­van kaupunkiym­päristön paradok­si, eli vaik­ka umpiko­rt­telis­sa rajataan mak­si­maa­li­nen tila pois julkises­ta käytöstä, heti jalka­käytävän reunas­ta alka­va kivi­jalan palve­lu­tar­jon­ta enem­män kuin kor­vaa tämän mene­tyk­sen, ja taloy­htiöi­den asukkaille saadaan olo­suhteisi­in näh­den val­oisa ja rauhalli­nen pihaympäristö.

    Kun talo raken­netaan keskelle tont­tia tai pahim­mil­laan isom­paa kent­tää, talon ja kadun väli­nen osu­us on käytän­nössä pois sekä yhteis­es­tä että yksi­tyis­es­tä käytöstä ja jää yhden­tekeväk­si joutomaak­si. Ketä ja mitä esimerkik­si palvelee oop­per­an sisäänkäyn­nin edessä aukea­va rajat­tu ja kivet­ty kent­tä? Miten Fin­lan­dia-talo ja Kaupung­inteat­teri kon­tribuoi­vat kat­uelämään? Mik­si sanomat­alon käytävä johtaa ei-mis­tään ei-mihinkään?

    HIFK ei tietenkään voi ryhtyä tuo­maan julk­isu­u­teen Män­tymäen yleis­su­un­nitel­maa, mut­ta kuten Mikko Särelä tuol­la aiem­min tote­si, kaupun­gin pitäisi lähteä liik­keelle Töölö-inte­graa­tio edel­lä eli miet­tiä miten asun­not ja halu­tut toimin­not voidaan yhdis­tää s.e. alue kytkey­tyy nykyiseen kaupunki­jatku­moon. Yksit­täi­nen raken­nus sinän­sä ei ole kaupungis­sa kovin mie­lenki­in­toinen lähtökohta

  78. Jos uno­hdet­taisin ensim­mäisek­si jäky­tys siitä, että Män­tymäen kent­tää (tai Mes­sukent­tää, kuten se enne van­han tun­net­ti­in) käytetään paikoitusalueena. 

    Min­ua, joka usein liikun oma­l­la autol­la (kuten tänään, kos­ka asioi­ta oli eripuo­lil­la kaupunkia) se ei häir­itse. Ja on ihmisä,joiden täy­tyy kulkea oma­l­la autol­la; esimerkik­si naa­puri­ni. raitio­vau­nunkul­jet­ta­jan täy­tyy jol­lakin keinol­la päästä aamu­vuoroon tai pois yövuorosta.)

    Toinen asia on, että ihmi­nen tarvit­see visuaal­ista tilaa, näkymää. Töölön urheiluken­tät, mes­sukent­tä ja Töölön­lahti yhdessä anta­vat sel­l­aista. Kat­seen voi nos­taa katus­ta­sos­ta vähän korkeam­malle, ja sil­loin koslia ei juuri huo­maa. Ne jopa anta­vat eloa näkymälle..

    Täy­tyy myön­tää, että vain silmäisin HIFK:n ehdo­tus­ta ja havain­neku­vaa. Sat sapi­en­ti. Riit­tää viisalle.

    Onko tämä liian hätäi­nen arvio?

  79. Olin katso­v­inani, että Mes­suken­tän, so Kypros-kukku­lan tai Män­tymäen, Urheilukadun, Hesarin ja Män­tymäenkadun rajoit­ta­ma alue on 1,5 ha. eli 15.000 m². Stadikan edessä pitää olla vapaa alue, johon yleisö kokon­aisu­udessan mah­tuu, jos Sta­dion joudut­taisin yllät­täen tyhjentämään. 

    Pipoa kyl­lä riiti kun kävin Suo­mi-Ran­s­ka jalkapallomaaottelussa.

  80. En ole kaikkia kom­ment­te­ja lukenut joten aihet­ta ehkä on sivut­tu mut­ta itseäni kovasti mieti­tyt­tää uuden hallin liiken­nejär­jeste­lyt autoille suurten mas­sa­t­a­pah­tu­mien yhtey­dessä. Parkkipaikko­ja hallil­la riit­tää var­maan tarpeek­si juu mut­ta mitenkäs sisään- ja ulosajoli­ikenne? Kaik­ki saa­pu­vat ker­ral­la ja pois­tu­vat ker­ral­la, mitä ruuhkia onkaan odotet­tavis­sa Man­ner­heim­intielle ja Helsingikadulle?

    Hart­wall-areenan ja esimerkik­si Mes­sukeskuk­sen hyvä puoli on sijain­ti raken­netun kaupunkiko­rt­telis­ton ulkop­uolel­la suuren liiken­neväylän var­rel­la (Hakamäen­tie), ja kuitenkin siel­läkin liikenne ruuhkau­tuu pahasti ajoit­tain. Uusi hal­li on tätä paljon keskeisem­mäl­lä paikalla mis­sä katu­verkko on paljon hieno­jakoisem­pi (enem­män risteyk­siä ja liiken­neval­o­ja) ja vilkkaam­min liikennöity.

  81. Sebas­t­ian: Parkkipaikko­ja hallil­la riit­tää var­maan tarpeek­si juu mut­ta mitenkäs sisään- ja ulosajoli­ikenne? Kaik­ki saa­pu­vat ker­ral­la ja pois­tu­vat ker­ral­la, mitä ruuhkia onkaan odotet­tavis­sa Man­ner­heim­intielle ja Helsingikadulle?

    Ei tuo poikkea nykyti­lanteesta, Män­tymäen parkkis tyh­je­nee Oop­er­anäytök­sen tai stadikkat­a­pah­tu­man jäl­keen yhtä lail­la. Man­skun / Hesarin liiken­neval­ot päästävät läpi mitä päästävät, lop­ut jonot­taa ken­täl­lä, taik­ka sit­ten uudessa parkkihallissa.

  82. Markku af Heurlin: Olin katso­v­inani, että Mes­suken­tän, so Kypros-kukku­lan tai Män­tymäen, Urheilukadun, Hesarin ja Män­tymäenkadun rajoit­ta­ma alue on 1,5 ha. eli 15.000 m². Stadikan edessä pitää olla vapaa alue, johon yleisö kokon­aisu­udessan mah­tuu, jos Sta­dion joudut­taisin yllät­täen tyh­jen­tämään. Pipoa kyl­lä riiti kun kävin Suo­mi-Ran­s­ka jalkapallomaaottelussa.

    Sta­dion­in edessä on 1,5 hehtaarin parkkipaik­ka, joka var­maan on viral­lis­es­ti Paa­vo Nur­men tori, kos­ka nimestö­toimikun­ta ymmärtää iron­ian päälle. Varsi­naine Kisik­sen parkkis, eiku siis Män­tymäen kent­tä on 1,5ha, mut­ta koske­mat­ta varsi­naiseen Män­tymä­keen (enkä tiedä pitäisikö jät­tää koske­mat­ta) siinä on käytän­nössä noin 2 — 2,5 ha tontti.

  83. Mat­ti Kin­nunen: Kun näitä raken­net­ti­in toista sataa vuot­ta sit­ten, kansa piti niitä aivan kammottavina.

    Lähdet­tä? Linkkiä kuvi­in sil­lois­es­ta rakennuskannasta?
    Jos kah­den­sadan vuo­den päästä halu­taan nähdä ele­ment­ti­laatikko­ja ja teräs-lasi­hökö­tyk­siä niin raken­net­takoon niitä silloin.

    spot­tu: taloy­htiöi­den asukkaille saadaan olo­suhteisi­in näh­den val­oisa ja rauhalli­nen pihaympäristö.

    Tämä on pätevä näkökul­ma vain jos siel­lä asuu joku. Vaik­ka viras­to­talon ikkunois­takin on var­maan ihan muka­va kat­sel­la sisäpi­halle, siel­lä ei ole ensim­mäistäkään henkilöä viet­tämässä vapaa-aikaansa rentou­tu­mal­la. Yksi­ty­is­ten henkireikien merk­i­tys on aika paljon pienem­pi, jos kyseessä ei ole kenenkään oma, elämiseen ja lep­oon tarkoitet­tu pysyvä soppi.

  84. Sebas­t­ian:
    En ole kaikkia kom­ment­te­ja lukenut joten aihet­ta ehkä on sivut­tu mut­ta itseäni kovasti mieti­tyt­tää uuden hallin liiken­nejär­jeste­lyt autoille suurten mas­sa­t­a­pah­tu­mien yhteydessä. 

    No mitenkäs on tähän asti pär­jät­ty kun Sta­dion­ille on ahtau­tunut lähem­mäs 40.000 henkeä tai van­haan hal­li­in 8000?

  85. Poro: No mitenkäs on tähän asti pär­jät­ty kun Sta­dion­ille on ahtau­tunut lähem­mäs 40.000 henkeä 

    Sil­loin on, mitä ohi kävel­lessä olen silmäil­lyt, kiel­let­ty pysäköin­ti muu­ta­maa päivää ennen ja jäl­keen tapah­tu­man. Män­tymäen kent­tä on ollut usein tilaus­bus­seille varat­tuna ja Paa­vo Nur­men tori spon­soritel­toille. Lähiseudun met­sät ovat olleet täyn­nä auto­ja, joi­ta on sakotettu.

  86. ‘Jos arkkite­htu­urin pitäisi pysyä samana, niin mik­si autot saa­vat muut­tua? Mik­si tietokoneet saa­vat muut­tua? Mik­si TV-sar­jat saa­vat muut­tua?’ (Mat­ti Kinnunen)
    Noille on toimi­vat markki­nat, ja ihm­set saa­vat ostaa, mitä halu­a­vat, joten hei­dät on pakko ottaa huomioon. Arkkite­htu­urin puolel­la on päätet­ty, että lop­pukäyt­täjä on type­rä junt­ti ja Makkarat­a­lo on kaunis.

  87. lurk­ki: Arkkite­htu­urin puolel­la on päätet­ty, että lop­pukäyt­täjä on type­rä junt­ti ja Makkarat­a­lo on kaunis.

    Älä nyt vii­it­ti. Kuka muka ja mis­sä on noin päät­tänyt? En ole arkkitehtien(kaan) kuul­lut sanovan M‑taloa kau­ni­ik­si. Vaikut­ta­va se on kyllä.

  88. Mat­ti Kin­nunen: Älä nyt vii­it­ti. Kuka muka ja mis­sä on noin päättänyt? 

    Makkarat­a­lo (ja se makkara) on suo­jel­tu ihan lain nojal­la. Tra­ban­tia, Sin­clair QL:ää tai Dynas­tia-videokaset­tia ei. Niitä saa toki jokainen museoi­da itsek­seen, jos viitsii.

  89. Kovin hel­posti ovat mon­et kaata­mas­sa han­ket­ta, ilman että mitään on esit­tää tilalle. Näin tehdään nykyään jokaiselle suurem­malle pro­jek­tille Helsingis­sä, hotel­li­torneista Guggen­heimi­in. Hal­li­hanke ei tosin vaatisi lant­ti­akaan julk­ista rahaa.

    Econ­o­mistis­sa on hyvä artikke­li http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2012/11/regulation?fsrc=scn/tw/te/bl/monumnetalburden
    siitä, miten sään­te­ly aiheut­taa mas­si­iviset kulut ja hidas­taa talouskasvua. Var­maan turhaa odot­taa nim­by­iltä esi­tys­tä miten hei­dän vas­tus­tuk­sen­sa kus­tan­nuk­set katetaan?

  90. a_l: Var­maan turhaa odot­taa nim­by­iltä esi­tys­tä miten hei­dän vas­tus­tuk­sen­sa kus­tan­nuk­set katetaan?

    Asi­aa voidaan miet­tiä, kun­han ensin tulee vas­taa­va esi­tys noi­ta huono­ja ideoita esit­täviltä. Hei­dän hölmö­jen suun­nitelmien torp­paamisek­si­han tässä niihin suuri­in kus­tan­nuk­si­in jatku­vasti päädytään.

    En tiedä, kuka noi­ta suun­nit­telee, mut­ta kaupunkiku­va tai muut ihmiset eivät ainakaan paljoa tun­nu mielessä pyörivän. Sitä pait­si sen vas­tus­tuk­sen lisäk­si myös mon­en suun­nitel­man toteu­tuk­sen mak­sum­iehinä oli­si­vat ihan eri tahot kuin voitonkäärijät.
    Guggen­heim-suun­nitel­mas­sakin poltet­ti­in miljoona­tolkul­la veron­mak­sajien rahaa pro­pa­gan­da­ma­te­ri­aalin tuot­tamiseen. Suuri yleisö on toden­nut idean jär­jet­tömäk­si, mut­ta silti se vaan tääl­läkin pul­pahtelee esiin.

  91. Vain kaupun­gin parhaat paikat kel­paa­vat näille ulko­maalaisille sijoit­ta­jille ja hei­dän hov­iarkkite­hdeilleen. Kata­janokan hotel­lia perustelti­in aikanaan sil­lä, että hotel­li on pakko rak­en­taa, kos­ka muuten nor­jalais­miljonääri pahoit­taa mie­len­sä, ja muutkaan ulko­maalaiset sijoit­ta­jat eivät enää voi luot­taa kaupunki­in. Näinkö Helsin­gin päätök­sen­teko menee?

  92. Kun run­sas­lu­misien talvien pelätään tulleen jäädäk­seen, HIFK:n havit­tele­malle paikalle on jo suun­nitel­tu tehtävän luo­la lumen varas­toin­tia ja sulat­tamista varten. Veikkaan, että toden­näköisyys on paljon suurem­pi, että keskelle Helsingin­niemeä tulee tämä lumi­varas­tolu­o­la kuin mitään jäähalli-areenaa.

Vastaa käyttäjälle Timo Niemi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.