Saksa 2010-luvulla — journalistinen katsaus

(Sit­ran Kes­tä­vän talou­den foo­ru­mi Ber­lii­nis­sä 4.–8.11.2012)

Sun­nun­tai klo 15, len­toa­se­ma ennen lähtöä

Ilk­ka Ahtiala
(Hesa­rin Ber­lii­nin kir­jeen­vaih­ta­ja, nykyi­sin MTV3:n uutispäällikkö)

Mer­kel on yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin polii­tik­ko, joka var­maan­kin jat­kaa syk­syn vaa­lien jäl­keen. Sak­san talous­ih­meen loi kui­ten­kin dema­ri Schrö­der, joka toteut­ti erit­täin kovaot­tei­sen työ­re­for­min. Sosi­aa­li­tur­vas­ta teh­tiin erit­täin kan­nus­ta­va, ellei suo­ras­taan työ­hön pakot­ta­va. Schrö­der sanoi sen suo­raan: kenen­kään ei pidä lepäil­lä yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Uusien työn­te­ki­jöi­den ehto­ja on hei­ken­net­ty huo­mat­ta­vas­ti, jol­loin uusil­la ja van­hoil­la on sama työ, mut­ta ei palk­ka. Tie­tääk­se­ni Sak­sas­sa on nyt pal­jon työs­sä käy­viä köy­hiä. Ohjel­ma on toi­mi­nut. Työt­tö­myys on las­ke­nut vuo­den 2005 4,8 mil­joo­nas­ta vuo­den 2010 3,0 miljoonaan.

Tämä talous­oh­jel­ma tuho­si dema­rit poliit­ti­ses­ti. Puo­lue sekä hajo­si että hävi­si oikeis­tol­le. Nyt Mer­kel pors­kut­taa dema­rien aja­man ohjel­man hedel­mis­tä nauttien.

Ener­giewen­de

Fukus­hi­man onnet­to­muu­den jäl­keen Sak­sa päät­ti nopeut­taa ydin­voi­mas­ta luo­pu­mis­ta ja kor­va­ta sen uusiu­tu­vil­la. Asi­aa ei pidä lii­oi­tel­la. Ydin­voi­mal­la tuo­te­taan nyt 9 pro­sent­tia ener­gias­ta, uusiu­tu­vil­la 11 pro­sent­tia ja loput 80 pro­sent­tia fossiilisilla.

 

19 vastausta artikkeliin “Saksa 2010-luvulla — journalistinen katsaus”

  1. Mikä­hän tuon Ger­hard Schrö­de­rin Agen­da 2010 ja Hartz-rat­kai­sut mah­dol­li­sek­si sak­sa­lai­sen poli­tii­kan arjes­sa? Sak­sa ei koke­nut 2000-luvn alus­sa saman­lais­ta romah­dus­ta kuin Suo­mi 10 vuot­ta aiem­min. Mis­tä poli­tii­kan eliit­ti löy­si tar­vit­ta­van “krii­si­tie­toi­suu­den”?

  2. Joo… Dema­reis­ta löy­tyy aina näi­tä “pii­lo­ko­koo­mus­lai­sia” Orjuus on tul­lut takai­sin ja tätä Osmo­kin Kokoo­muk­sen ja Dema­reit­ten ja Vasem­mis­to­lii­ton kans­sa ajaa myös Suomeen. 

    Nykyi­sin on vai­kea saa­da töi­tä jos et mene pät­kä­töi­hin johon­kin työnvuokrausfirmaan.

    Voi­ko Duu­na­ria vie­lä pai­naa alem­mak­si? Kir­joi­tuk­sen perus­tee­la voi! Tämä on Vih­reil­tä ja Osmol­ta jol­lain taval­la Ylä­puo­lel­le aset­tu­mis­ta polit­ti­kot pitä­vät itse­ään her­ra­kan­sa­na ja taval­li­ses­ta kan­sas­ta teh­dään orjia. Haka­ris­ti vain puut­tuu Osmo.

  3. Täs­sä on hyvä esi­merk­ki sii­tä miten oikea poli­tiik­ka kai­vaa oman kuop­pan­sa. Kun puo­lue saa tah­to­ti­lan­sa läpi, ei sitä enää tar­vi­ta mihinkään.

    Aika monet ovat valin­neet tien, jos­sa eivät tee hyvil­le vaa­li­lu­pauk­sil­leen mitään, jot­ta ne voi­daan luva­ta seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa uudestaan.

  4. Sak­saan yhdis­tet­tiin Itä-Sak­sa. Täy­sin rap­piol­la ole­va alue ja suu­ri jouk­ko ihmi­siä jot­ka eivät enään osan­neet elää itse­näis­tä elämää.

    Siel­tä se krii­si­tie­toi­suus on kotoisin.

  5. Kun­han ei oli­si taas jon­kun pääs­sä ole­vaa kuvi­tel­maa. Sak­sas­sa on toteu­tet­tu palk­ka­tu­ki, jol­la käy­tän­nös­sä vero­ra­hoil­la on tuet­tu lyhyem­pää työ­päi­vää: vähem­män irti­sa­no­mi­sia ja vähem­män kysyn­nän las­kua. Tämän takia ole­tet­ta­vas­ti Sak­san työt­tö­myys on alhai­sem­pi kuin USA:ssa, vaik­ka talous Sak­sas­sa on kas­va­nut taan­tu­man olois­sa hitaam­min kuin amerikassa.

  6. Sak­sa­lai­set ystä­vä­ni ovat aina vii­tan­neet Itä-Sak­san alu­eel­ta tul­leen suu­ren työ­voi­man työl­lis­tä­mi­seen, min­kä seu­rauk­se­na pal­kat jopa laskivat.

  7. Kun yksin­ker­tais­taa tar­peek­si ja prio­ri­soi tois­ten tulo­ja niin sitä­hän voi jo luul­la itse­ään nerok­si vai mitä Soininvaara?

  8. Kan­sa ei pal­kit­se jär­ke­vää val­tion­ta­lou­den hoitoa.
    Parem­pi oli­si että val­tion meno­ja ei alkuun­kaan lisät­täi­si niin ei ehkä tuli­si tar­vet­ta kar­sia meno­ja kun menee huo­nom­min, ja oli­si ehkä varaa elvyttääkin.

    Pari kysy­mys­tä:
    Kuin­ka­han pal­jon (suu­rin­piir­tein) nuo sak­san ns. työs­sä­käy­vät köy­hät mah­ta­vat tienata ?

    Mikä mah­taa olla työttömyys/sosiaaliturvan taso ?

    Pakot­taa­ko sak­san sosi­aa­li­tur­va myös mus­li­mi­ma­mut töi­hin, ymmär­tääk­se­ni näi­den työl­lis­ty­mi­nen on var­sin­kin isla­miin tiu­kas­ti suh­tau­tu­vien jou­kos­sa heikkoa.

    Ener­gi­ven­de:
    Säh­kön hin­taa ollaan jo nyt korot­ta­mas­sa huo­mat­ta­vas­ti saksassa.

  9. Niin, tuo­ta Sak­san ydin­voi­man alas­ajo­pää­tös­tä ei ole syy­tä myös­kään heh­kut­taa: täl­lä het­kel­lä sen ainoa vai­ku­tus ympä­ris­töl­le on ollut kivi­hii­li­voi­ma­loi­den lisä­ra­ken­nus, joka vas­taa koko­luo­kal­taan n. Suo­men koko ener­gian­to­tan­toa… Ja ympä­ris­tö kiit­tää suvait­se­via jot­ka suh­ta­uu­vat ydin­voi­maan ennakkoluuloisesti.

  10. Sak­san työ­mark­ki­nat ovat jaku­tu­neet voi­mak­kaas­ti ja on luo­tu uusi luokkayhteiskunta.

    Toi­sel­la puo­lel­la ovat ns van­hat työn­te­ki­jät hyvi­ne sosi­aa­li­tur­vi­neen ja hyvi­ne palkkoineen
    Val­tio vie­lä kom­pen­soi työ­ajan lyhen­nys­tä täl­le ryhmälle

    Toi­sel­la puo­lel­la on kas­va­nut uus­köy­hä­lis­tö, jol­la ei ole sosi­aa­li­tur­vaa, ei oikeuk­sia ja elääk­seen pitää teh­dä kah­ta ‚kol­mea työtä

    Näi­den mää­rä on jo 16 % työs­sä­käy­vis­tä, Sak­sa on kiri­nyt kiin­ni USA;ta, jos­sa pie­ni­tu­lois­ten mää­rä on n 25 %.
    Pie­ni­tu­loi­suu­den kas­vu on EU:n kärkeä

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php/euroopan-unioni/65-eu-paauutinen/111391–111391

  11. Kris­til­li­ses­sä Sak­sas­sa ei sal­li­ta lähim­mäi­sen hyväk­si­käyt­töä voi­ton­pyyn­nis­sä. Vah­vim­mat ja roh­keim­mat pane­vat tuu­le­maan uudis­tei­den ja run­sau­den jah­dis­sa. Sii­nä on kor­kea kol­lek­tii­vieet­ti­nen tar­koi­tus­pe­rä, com­monwealt­hin lisää­mi­nen. Sään­nöt ovat tavoi­tet­ta kun­nioit­taen puh­taat eikä mikään jesuiit­ta­mai­nen kei­nois­ta kaih­ta­mat­ta päin hyviä pää­mää­riä tule kysy­myk­seen­kään, työ­nan­ta­ja­kun­nia ja sitä vah­ti­va työ­läi­sit­se­tun­to pitä­vät pelin­hen­gen rehtinä.

    Suo­mes­sa asias­ta on nau­ret­ta­vaa vir­ka­ta­kaan, niin mädäk­si on tou­hu vajonnut. 

    Sen jos sanoi­si, että Ber­lii­nis­sä asun­to mak­saa eurois­sa kol­man­nek­sen Hel­sin­gin hin­nois­ta. Ja sen lisäi­si että vii­mek­si vii­kon­vaih­teen Hesa­ris­sa Han­nu Pent­ti­lä ‑koti­kau­pun­kim­me maa­poh­jan ja asuin­ne­liöit­ten arvon­ko­ro­tus­joh­ta­ja, väit­ti krii­si­vuo­si­na alken 2008 tääl­lä elvy­te­tyn asun­to­ra­ken­ta­mis­ta. Tosia­sias­sa lii­nat vede­tiin kiin­ni asun­to­hin­ta­ta­son putoa­mi­sen estä­mi­sek­si. Ja onnis­tut­tiin. Jan Vapaavuori,asuntoministeri, rupe­si tyr­kyt­tä­mään tukiais­ta remont­ti- ja repimis‑,paikkuutöiden lisää­mi­sek­si. “Toki remp­paam­me kun kau­pun­ki osal­lis­tuu” jne. pro­pa­gan­da joh­ti­kin hai­ta­ke­työi­den rie­hun­taan ja ulvon­taan pit­kin vakiin­tu­nei­ta asui­na­luei­ta ettei ennen näh­ty eikä kuul­tu mois­ta melu-ulvontaa. 

    Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pent­ti­lä oli­si sak­sa­lai­ses­sa ja kult­tuu­ri­kat­san­nos­sa kau­pun­gin­van­him­pia. Lyy­pek­kim­me tahi Bryg­gem­me uljuu­den edis­tä­jiä, mut­ta myös vah­va­na tur­va­na ja heik­ko­jen asial­le vel­voi­tet­tu luottamuspersoona.
    Kun­nioi­tet­tu omis­tau­tu­mi­ses­taaan yhtei­sel­le hyväl­le, eikä vää­ri­nym­mär­tä­mis­tä edis­tä­vien perät­tö­myyk­sien levit­tä­mi­ses­tä rahoittajien,milloin rikas­tut­ta­mi­sek­si, ja kuten nyt hei­dän pitä­mi­sek­si pin­nan­pääl­lä. Jos vaik­ka seis­ten hei­ko­mien lähim­mäis­ten­sä paalutuksella. 

    Asun­to­po­li­tiik­ka tääl­lä on todel­la poli­tiik­kaa, ei talout­ta. Poli­tii­kaa vah­vem­pien hyväk­si eli perin­teis­tä ylä­luok­kais­ta vähem­män väen työn hedel­mien poim­mis­ta koream­pien ihmis­ten korei­hin. Juk­ka Sjöstedt

  12. Vel­je­ni ker­toi kes­kus­te­lusaan 80-vuo­ti­aan sak­sa­lai­sen ystä­väm­me, raken­nusin­si­nöö­rin ja Tuo­me­lan har­joit­te­li­jan sisa­ren kans­sa. Hänen van­hem­pan­sa oli­vat sodan jäl­kei­si­nä vuo­sinn elät­tä­neet kuu­den lap­sen per­hen­sä bai­je­ri­lai­sel­la pien­til­laaan, joten työn­teon mer­ki­tys­tä ei hänel­le tar­vit­se tuo­da esiin eikä sitä, että palk­ka mak­se­taan työstä..

    Hän valit­ti hyvin tuoh­tu­nee­na uusil­le työn­te­ki­jöil­le Sak­sas­sa mak­set­tu­ja heik­ko­ja palk­ko­ja. 1000e /kk ei kai ollut miten­kään tavaton.

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten puhuim­me ben­san hin­nas­ta, joka oli nous­sut uuteen ennä­tyk­seen 1,50 e/l. ”Aloit­taes­sa­ni työn­teon palk­ka­ni oli 2 D‑markkaa tunnilta,ja ben­sii­ni­lit­ra mak­soi sil­lin 50 pfen­ni­ni­giä, eli tun­nin pal­kakl­la sain 4 lit­raa ben­sii­niä. Nyt palk­ka on 15 e tun­nil­ta, joten sil­lä saa 10 lit­raa menovettä.”

    Hyö­dyl­li­sä nämä sak­sa­lais­tu­tut. (Vää­risn­kä­si­tys­ten vält­täm­siek­si: per­heem­me on anglo­fii­le­jä, ja tut­ta­viam­me, useat aktii­vi­sa kris­til­lia­de­mo­kraa­teis­sa voi­nee luon­neh­tia lähin­nä ilmai­sul­la Sozial­li­be­ral.) Tämä ei ole ainut avar­ta­va kes­kus­te­lu, joi­ta olen Tuoe­ma­la­ne­rei­den kans­sa käy­nyt. Toi­von mukaan OS:llakin on nyt tilai­suus Ber­lin­ni­sää löy­tää yhtä­lail­la uusia näkökohtia.

  13. Toi­saal­ta Sak­san työ­re­for­mi on yksi mer­kit­tä­vä syy euro­mai­den vaih­to­ta­sei­den epä­ta­sa­pai­non ongel­maan. Sik­si se on mer­kit­tä­vä syy nykyi­seen eurokriisiin.

    Samaan aikaan, kun työ­eh­to­ja Sak­sas­sa kiris­tet­tiin, pal­kat Espan­jas­sa nousi­vat koh­tuut­to­mas­ti sen vuok­si, että sak­sa­lai­set pan­kit lapioi­vat levä­pe­räi­ses­ti raho­jaan Espan­jan kiinteistöbusinekseen. 

    Sen­si­jaan, että sak­sa­lai­set pan­kit oli­si lai­tet­tu hol­tit­to­muu­des­ta vas­tuuseen ja että Sak­san val­tio oli­si pää­omit­ta­nut vai­keuk­siin jou­tu­neet pank­kin­sa, niin nyt me suo­ma­lai­set olem­me Katai­sen ja Mer­ke­lin hen­gen­hei­mo­lai­suu­den vuok­si päät­tä­neet osal­lis­tua sak­sa­lais­ten pank­kien pelastustoimiin.

    Ja jos, krii­si­maat pää­se­vät jos­kus jaloil­leen ran­kan sisäi­sen deval­vaa­tion jäl­keen, se vai­keut­taa Suo­men kilpailutilannetta. 

    Lopul­ta eri mai­den työ­re­for­mien, raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten ja sisäis­ten deval­vaa­tioi­den kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa myös me jou­dum­me aja­maan omat pie­ni­palk­kai­set työ­läi­set syvem­mäl­le köyhyyteen.

  14. Sep­po S:
    Toi­saal­ta Sak­san työ­re­for­mi on yksi mer­kit­tä­vä syy euro­mai­den vaih­to­ta­sei­den epä­ta­sa­pai­non ongel­maan. Sik­si se on mer­kit­tä­vä syy nykyi­seen eurokriisiin.

    Eli siis paha Sak­sa on hoi­ta­nut talou­ten­sa aivan lii­an hyvin.

    Ker­too jotain nyky­maa­il­man ajat­te­lus­ta kun tämä on huo­no asia, ei se että on hoi­ta­nut talou­ten­sa huonosti.

  15. Sak­sas­sa, Ber­lii­nis­sä­kin, on vie­lä­kin tie­tääk­se­ni käy­tän­tö, että enti­sel­le itä­sak­sa­lai­sel­le mak­se­taan samas­ta työs­tä huo­nom­paa palk­kaa kuin län­si­sak­sa­lai­sel­le. Mel­ko kum­ma käy­tän­tö 20 vuo­den jäl­keen, mut­ta niin se vaan on. 

    Kui­ten­kin Sak­sa on nii­tä har­vo­je euro­mai­ta, jot­ka ovat hoi­ta­neet tyalout­taan edes joten­kin jär­ke­väs­ti ja pysy­neet siten säi­lyt­tä­mään tuo­tan­nol­li­sia työ­paik­ko­ja parem­min kuin muut maat.

  16. Sep­po S:lle, noi­den jut­tu­jen jäl­keen, mitä vaih­toeh­to­ja esi­tät? Kou­lu­tus kai­kil­le vimo­sen pääl­le on hie­no jut­tu, mut­ta kait pitäis olla duu­ne­ja­kin ja kuka ne ns. pakol­li­set pas­ka­duu­nit tekee? Sak­sa­lai­set alim­man asteen poru­kat, maa­han­muut­ta­jat, jot­ku muut? Johan nyt näh­dään, että ns. kehi­tys­mai­den ihmi­set vie­vät hom­mia hyvis­tä­kin hom­mis­ta. Kuka koh­ta tääl­lä kor­jaa putki/sähkö/yms hom­mia, jos kaik­ki ovat ns. eri tason poruk­kaa? Voi tiet­ty olla, että nuo­ri­so vih­doin­kin kek­sii, mis­tä saa tosi koh­tuul­li­sen elan­non ilman vuo­si­kausien opis­ke­lua. Koh­ta kai viro­lai­sen yri­tyk­sen kan­nat­taa pitää häly­tys­val­miut­ta etelä.Suomeen ja käy­dä hoi­ta­mas­sa hom­mat, tois­tai­sek­si. Huo­nol­ta näyt­tää sekin jut­tu. Siel­lä­hän kiri­tään kovasti.
    Tämä on todel­la per­ha­nan vai­kea jut­tu. Ei noi­ta Nokioi­ta yms syn­ny usein. Päät­tä­jil­le viisautta.

  17. Jos jon­kin alan tai fir­man mini­mi­pal­kat ovat niin kor­kei­ta, että ihmi­siä jää sik­si työt­tö­mik­si tai jou­tuu itsel­leen epä­mie­lui­siin töi­hin, ne pitää lak­kaut­taa kai­kis­sa maissa.

    Jos jos­sain pal­kat ovat lii­an mata­lia, ne nouse­vat itses­tään, eivät Sak­san pal­kat ole alle tuot­ta­vuu­den vaan muu­al­la yli.

  18. Eihän sell­lai­nen ole talou­den hyvää hoi­toa mikä aiheut­taa kriisin.

  19. Reh­nin kir­jan mukaan muun muas­sa komis­sio on kehot­ta­nut Sak­saa löy­sää­mään palk­ka­ku­ri­aan. Se hel­pot­tai­si Espan­jan kur­ji­mus­ta ja sitä kaut­ta euro­krii­siä. Eli tilan­tees­ta riip­puen palk­ko­jen nos­ta­mi­nen tai kuris­sa pitä­mi­nen voi olla kan­san­ta­louk­sien näkö­kul­mas­ta hyvää tai huo­noa taloudenpitoa.

    Jos Sak­sa pai­sut­taa kil­pai­lu­ky­kyn­sä tur­vin vaih­to­ta­seen­sa yli­jää­män äärim­mil­leen, niin jokin muu maa sit­ten toden­nä­köi­ses­ti vel­kaan­tuu todel­la pahas­ti. Ja nyt­hän Sak­sa itse­kin kär­sii mui­den mai­den velkaongelmista.

    Kun lähes kaik­ki maat samaan aikaan kehit­tä­vät kil­van kil­pai­lu­ky­ky­ään ja supis­ta­vat vel­ka­taak­ko­jan­sa, niin sehän joh­taa saman­lai­seen lama­kier­tee­seen kuin 30-luvul­la. Tämä poli­tiik­ka voi kuu­los­taa yksi­tyis­ta­lou­den logii­kan mukaan jär­ke­väl­tä, mut­ta kan­san­ta­louk­sien kan­nal­ta se on hölmöilyä.

    Lama 30-luvul­la lop­pui vas­ta, kun val­tiot ryh­tyi­vät tuh­laa­maan varo­jaan oikein kun­nol­la sota­pon­nis­te­lui­hin. Joten pitäi­si­kö­hän nyt­kin val­tioi­den lisä­tä kulu­tus­taan (mut­ta ei varus­te­luun) ja löy­sä­tä palk­ka- ja inflaatiokuria.

Vastaa käyttäjälle Countryboy Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.