Saksa 2010-luvulla — journalistinen katsaus

19 vastausta artikkeliin “Saksa 2010-luvulla — journalistinen katsaus”

1. Mikähän tuon Ger­hard Schröderin Agen­da 2010 ja Hartz-ratkaisut mah­dol­lisek­si sak­salaisen poli­ti­ikan arjes­sa? Sak­sa ei kokenut 2000-luvn alus­sa saman­laista rom­ah­dus­ta kuin Suo­mi 10 vuot­ta aiem­min. Mis­tä poli­ti­ikan eli­it­ti löysi tarvit­ta­van “kri­isi­ti­etoisu­u­den”?

   Vastaa

2. Joo… Demareista löy­tyy aina näitä “piilokokoomus­laisia” Orju­us on tul­lut takaisin ja tätä Osmokin Kokoomuk­sen ja Demare­it­ten ja Vasem­mis­toli­iton kanssa ajaa myös Suomeen. 

   Nyky­isin on vaikea saa­da töitä jos et mene pätkätöi­hin johonkin työnvuokrausfirmaan.

   Voiko Duu­nar­ia vielä painaa alem­mak­si? Kir­joituk­sen perus­teela voi! Tämä on Vihreiltä ja Osmol­ta jol­lain taval­la Yläpuolelle aset­tumista polit­tikot pitävät itseään her­rakansana ja taval­lis­es­ta kansas­ta tehdään orjia. Hakaristi vain puut­tuu Osmo.

   Vastaa

3. Tässä on hyvä esimerk­ki siitä miten oikea poli­ti­ik­ka kaivaa oman kuop­pansa. Kun puolue saa tah­toti­lansa läpi, ei sitä enää tarvi­ta mihinkään.

   Aika mon­et ovat valin­neet tien, jos­sa eivät tee hyville vaalilu­pauk­silleen mitään, jot­ta ne voidaan luva­ta seu­raavis­sa vaaleis­sa uudestaan.

   Vastaa

4. Sak­saan yhdis­tet­ti­in Itä-Sak­sa. Täysin rap­pi­ol­la ole­va alue ja suuri joukko ihmisiä jot­ka eivät enään osan­neet elää itsenäistä elämää.

   Sieltä se kri­isi­ti­etoisu­us on kotoisin.

   Vastaa

5. Kun­han ei olisi taas jonkun päässä ole­vaa kuvitel­maa. Sak­sas­sa on toteutet­tu palkkatu­ki, jol­la käytän­nössä verora­hoil­la on tuet­tu lyhyem­pää työpäivää: vähem­män irti­sanomisia ja vähem­män kysyn­nän laskua. Tämän takia oletet­tavasti Sak­san työt­tömyys on alhaisem­pi kuin USA:ssa, vaik­ka talous Sak­sas­sa on kas­vanut taan­tu­man olois­sa hitaam­min kuin amerikassa.

   Vastaa

6. Sak­salaiset ystäväni ovat aina viitan­neet Itä-Sak­san alueelta tulleen suuren työvoiman työl­listämiseen, minkä seu­rauk­se­na palkat jopa laskivat.

   Vastaa

7. Kun yksinker­tais­taa tarpeek­si ja pri­or­isoi tois­t­en tulo­ja niin sitähän voi jo luul­la itseään neroksi vai mitä Soininvaara?

   Vastaa

8. Kansa ei palk­itse järkevää val­tion­talouden hoitoa.
   Parem­pi olisi että val­tion meno­ja ei alku­unkaan lisät­täisi niin ei ehkä tulisi tarvet­ta kar­sia meno­ja kun menee huonom­min, ja olisi ehkä varaa elvyttääkin.

   Pari kysymys­tä:
   Kuinka­han paljon (suur­in­pi­irtein) nuo sak­san ns. työssäkäyvät köy­hät mah­ta­vat tienata ?

   Mikä mah­taa olla työttömyys/sosiaaliturvan taso ?

   Pakot­taako sak­san sosi­aal­i­tur­va myös mus­lim­i­ma­mut töi­hin, ymmärtääk­seni näi­den työl­listymi­nen on varsinkin islami­in tiukasti suh­tau­tu­vien joukos­sa heikkoa.

   Ener­givende:
   Sähkön hin­taa ollaan jo nyt korot­ta­mas­sa huo­mat­tavasti saksassa.

   Vastaa

9. Niin, tuo­ta Sak­san ydin­voiman alasajopäätöstä ei ole syytä myöskään hehkut­taa: täl­lä het­kel­lä sen ain­oa vaiku­tus ympäristölle on ollut kivi­hi­ilivoimaloiden lisäraken­nus, joka vas­taa kokolu­okaltaan n. Suomen koko ener­giantotan­toa… Ja ympäristö kiit­tää suvait­se­via jot­ka suh­tau­u­vat ydin­voimaan ennakkoluuloisesti.

   Vastaa

10. Sak­san työ­markki­nat ovat jaku­tuneet voimakkaasti ja on luo­tu uusi luokkayhteiskunta.

    Toisel­la puolel­la ovat ns van­hat työn­tek­i­jät hyvine sosi­aal­i­turvi­neen ja hyvine palkkoineen
    Val­tio vielä kom­pen­soi työa­jan lyhen­nys­tä tälle ryhmälle

    Toisel­la puolel­la on kas­vanut uusköy­hälistö, jol­la ei ole sosi­aal­i­tur­vaa, ei oikeuk­sia ja elääk­seen pitää tehdä kah­ta ‚kolmea työtä

    Näi­den määrä on jo 16 % työssäkäyvistä, Sak­sa on kirinyt kiin­ni USA;ta, jos­sa pien­i­t­u­lois­t­en määrä on n 25 %.
    Pien­i­t­u­loisu­u­den kasvu on EU:n kärkeä

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php/euroopan-unioni/65-eu-paauutinen/111391–111391

    Vastaa

11. Kris­til­lisessä Sak­sas­sa ei sal­li­ta lähim­mäisen hyväk­sikäyt­töä voiton­pyyn­nis­sä. Vahvim­mat ja rohkeim­mat panevat tuule­maan uud­is­tei­den ja run­sauden jahdis­sa. Siinä on korkea kollek­ti­ivieet­ti­nen tarkoi­tus­perä, com­mon­wealth­in lisäämi­nen. Sään­nöt ovat tavoitet­ta kun­nioit­taen puh­taat eikä mikään jesui­it­ta­mainen keinoista kai­h­ta­mat­ta päin hyviä päämääriä tule kysymyk­seenkään, työ­nan­ta­jakun­nia ja sitä vah­ti­va työläisit­se­tun­to pitävät pelin­hen­gen rehtinä.

    Suomes­sa asi­as­ta on nau­ret­tavaa virkatakaan, niin mädäk­si on touhu vajonnut. 

    Sen jos sanoisi, että Berli­inis­sä asun­to mak­saa eurois­sa kol­man­nek­sen Helsin­gin hin­noista. Ja sen lisäisi että viimek­si viikon­va­i­h­teen Hesaris­sa Han­nu Pent­tilä ‑kotikaupunkimme maapo­h­jan ja asuin­neliöit­ten arvonko­ro­tusjo­hta­ja, väit­ti kri­isivu­osi­na alken 2008 tääl­lä elvyte­tyn asun­torak­en­tamista. Tosi­asi­as­sa liinat vede­ti­in kiin­ni asun­to­hin­tata­son putoamisen estämisek­si. Ja onnis­tut­ti­in. Jan Vapaavuori,asuntoministeri, rupe­si tyrkyt­tämään tuki­aista remont­ti- ja repimis‑,paikkuutöiden lisäämisek­si. “Toki remp­paamme kun kaupun­ki osal­lis­tuu” jne. pro­pa­gan­da johtikin haitaketyöi­den riehuntaan ja ulvon­taan pitkin vaki­in­tunei­ta asuinaluei­ta ettei ennen nähty eikä kuul­tu moista melu-ulvontaa. 

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilä olisi sak­salaises­sa ja kult­tuurikat­san­nos­sa kaupung­in­van­himpia. Lyypekkimme tahi Bryggemme ulju­u­den edis­täjiä, mut­ta myös vah­vana tur­vana ja heikko­jen asialle velvoitet­tu luottamuspersoona.
    Kun­nioitet­tu omis­tau­tu­mis­es­taaan yhteiselle hyvälle, eikä väärinymmärtämistä edis­tävien perät­tömyyk­sien levit­tämis­es­tä rahoittajien,milloin rikas­tut­tamisek­si, ja kuten nyt hei­dän pitämisek­si pin­nan­pääl­lä. Jos vaik­ka seis­ten heikomien lähim­mäis­ten­sä paalutuksella. 

    Asun­topoli­ti­ik­ka tääl­lä on todel­la poli­ti­ikkaa, ei talout­ta. Poli­ti­ikaa vahvem­pi­en hyväk­si eli per­in­teistä ylälu­okkaista vähem­män väen työn hedelmien poim­mista kore­ampi­en ihmis­ten kor­ei­hin. Juk­ka Sjöstedt

    Vastaa

12. Vel­jeni ker­toi keskustelusaan 80-vuo­ti­aan sak­salaisen ystävämme, raken­nusinsinöörin ja Tuome­lan har­joit­teli­jan sis­aren kanssa. Hänen van­hempansa oli­vat sodan jälkeis­inä vuosinn elät­täneet kuu­den lapsen per­hen­sä bai­jer­i­laisel­la pien­til­laaan, joten työn­teon merk­i­tys­tä ei hänelle tarvitse tuo­da esi­in eikä sitä, että palk­ka mak­se­taan työstä..

    Hän valit­ti hyvin tuo­htuneena uusille työn­tek­i­jöille Sak­sas­sa mak­set­tu­ja heikko­ja palkko­ja. 1000e /kk ei kai ollut mitenkään tavaton.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten puhuimme ben­san hin­nas­ta, joka oli nous­sut uuteen ennä­tyk­seen 1,50 e/l. ”Aloit­taes­sani työn­teon palkkani oli 2 D‑markkaa tunnilta,ja ben­si­inil­i­tra mak­soi sillin 50 pfen­ninigiä, eli tun­nin palka­k­l­la sain 4 litraa ben­si­iniä. Nyt palk­ka on 15 e tun­nil­ta, joten sil­lä saa 10 litraa menovettä.”

    Hyödyl­lisä nämä sak­salais­tu­tut. (Väärisnkäsi­tys­ten vält­täm­siek­si: per­heemme on anglofi­ile­jä, ja tut­tavi­amme, use­at akti­ivisa kris­til­li­ademokraateis­sa voinee luon­nehtia lähin­nä ilmaisul­la Sozial­lib­er­al.) Tämä ei ole ain­ut avar­ta­va keskustelu, joi­ta olen Tuoe­malanerei­den kanssa käynyt. Toivon mukaan OS:llakin on nyt tilaisu­us Berlin­nisää löytää yhtälail­la uusia näkökohtia.

    Vastaa

13. Toisaal­ta Sak­san työre­for­mi on yksi merkit­tävä syy euro­maid­en vai­h­to­ta­sei­den epä­tas­apain­on ongel­maan. Sik­si se on merkit­tävä syy nykyiseen eurokriisiin.

    Samaan aikaan, kun työe­hto­ja Sak­sas­sa kiris­tet­ti­in, palkat Espan­jas­sa nousi­vat kohtu­ut­tomasti sen vuok­si, että sak­salaiset pankit lapi­oi­vat lev­äperäis­es­ti raho­jaan Espan­jan kiinteistöbusinekseen. 

    Sen­si­jaan, että sak­salaiset pankit olisi laitet­tu holtit­to­muud­es­ta vas­tu­useen ja että Sak­san val­tio olisi pääomit­tanut vaikeuk­si­in joutuneet pankkin­sa, niin nyt me suo­ma­laiset olemme Kataisen ja Merke­lin hen­gen­heimo­laisu­u­den vuok­si päät­täneet osal­lis­tua sak­salais­ten pankkien pelastustoimiin.

    Ja jos, kri­isi­maat pää­sevät joskus jaloilleen rankan sisäisen deval­vaa­tion jäl­keen, se vaikeut­taa Suomen kilpailutilannetta. 

    Lop­ul­ta eri maid­en työre­formien, rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten ja sisäis­ten deval­vaa­tioiden kil­pailu­ti­lanteessa myös me joudumme aja­maan omat pieni­palkkaiset työläiset syvem­mälle köyhyyteen.

    Vastaa

14. Sep­po S:
    Toisaal­ta Sak­san työre­for­mi on yksi merkit­tävä syy euro­maid­en vai­h­to­ta­sei­den epä­tas­apain­on ongel­maan. Sik­si se on merkit­tävä syy nykyiseen eurokriisiin.

    Eli siis paha Sak­sa on hoi­tanut talouten­sa aivan liian hyvin.

    Ker­too jotain nyky­maail­man ajat­telus­ta kun tämä on huono asia, ei se että on hoi­tanut talouten­sa huonosti.

    Vastaa

15. Sak­sas­sa, Berli­inis­säkin, on vieläkin tietääk­seni käytän­tö, että entiselle itäsak­salaiselle mak­se­taan samas­ta työstä huonom­paa palkkaa kuin län­sisak­salaiselle. Melko kum­ma käytän­tö 20 vuo­den jäl­keen, mut­ta niin se vaan on. 

    Kuitenkin Sak­sa on niitä har­vo­je euro­mai­ta, jot­ka ovat hoi­ta­neet tyalout­taan edes jotenkin järkevästi ja pysyneet siten säi­lyt­tämään tuotan­nol­lisia työ­paikko­ja parem­min kuin muut maat.

    Vastaa

16. Sep­po S:lle, noiden jut­tu­jen jäl­keen, mitä vai­h­toe­hto­ja esität? Koulu­tus kaikille vimosen päälle on hieno jut­tu, mut­ta kait pitäis olla duune­jakin ja kuka ne ns. pakol­liset paskadu­u­nit tekee? Sak­salaiset alim­man asteen porukat, maa­han­muut­ta­jat, jotku muut? Johan nyt nähdään, että ns. kehi­tys­maid­en ihmiset vievät hom­mia hyvistäkin hom­mista. Kuka koh­ta tääl­lä kor­jaa putki/sähkö/yms hom­mia, jos kaik­ki ovat ns. eri tason porukkaa? Voi tiet­ty olla, että nuoriso vih­doinkin kek­sii, mis­tä saa tosi kohtu­ullisen elan­non ilman vuosikausien opiskelua. Koh­ta kai viro­laisen yri­tyk­sen kan­nat­taa pitää häly­tys­valmi­ut­ta etelä.Suomeen ja käy­dä hoita­mas­sa hom­mat, tois­taisek­si. Huonol­ta näyt­tää sekin jut­tu. Siel­lähän kir­itään kovasti.
    Tämä on todel­la per­hanan vaikea jut­tu. Ei noi­ta Nokioi­ta yms syn­ny usein. Päät­täjille viisautta.

    Vastaa

17. Jos jonkin alan tai fir­man min­imi­palkat ovat niin korkei­ta, että ihmisiä jää sik­si työt­tömik­si tai joutuu itselleen epämieluisi­in töi­hin, ne pitää lakkaut­taa kaikissa maissa.

    Jos jos­sain palkat ovat liian matalia, ne nou­se­vat itses­tään, eivät Sak­san palkat ole alle tuot­tavu­u­den vaan muual­la yli.

    Vastaa

18. Eihän sel­l­lainen ole talouden hyvää hoitoa mikä aiheut­taa kriisin.

    Vastaa

19. Rehnin kir­jan mukaan muun muas­sa komis­sio on kehot­tanut Sak­saa löysäämään palkkakuri­aan. Se helpot­taisi Espan­jan kur­jimus­ta ja sitä kaut­ta eurokri­isiä. Eli tilanteesta riip­puen palkko­jen nos­t­a­mi­nen tai kuris­sa pitämi­nen voi olla kansan­talouk­sien näkökul­mas­ta hyvää tai huonoa taloudenpitoa.

    Jos Sak­sa paisut­taa kil­pailukykyn­sä turvin vai­h­to­taseen­sa yli­jäämän äärim­milleen, niin jokin muu maa sit­ten toden­näköis­es­ti velka­an­tuu todel­la pahasti. Ja nythän Sak­sa itsekin kär­sii muiden maid­en velkaongelmista.

    Kun läh­es kaik­ki maat samaan aikaan kehit­tävät kil­van kil­pailukykyään ja supis­ta­vat velkataakko­jansa, niin sehän johtaa saman­laiseen lamakier­teeseen kuin 30-luvul­la. Tämä poli­ti­ik­ka voi kuu­lostaa yksi­ty­istalouden logi­ikan mukaan järkevältä, mut­ta kansan­talouk­sien kannal­ta se on hölmöilyä.

    Lama 30-luvul­la lop­pui vas­ta, kun val­tiot ryhtyivät tuh­laa­maan varo­jaan oikein kun­nol­la sotapon­nis­telui­hin. Joten pitäisiköhän nytkin val­tioiden lisätä kulu­tus­taan (mut­ta ei varustelu­un) ja löysätä palk­ka- ja inflaatiokuria.

    Vastaa