Vaalit tulevat, mörkö esiin!

Demarien vaal­is­trate­git näyt­tävät luot­ta­van van­haan ja hyväk­si havait­tuun. Sään­nöl­lis­es­ti juuri ennen vaale­ja kaive­taan kaapista yksi­ty­istämisen mörkö, lopete­taan puhe sub­stanssista ja keski­tytään puhu­maan vain möröstä.

Mörön vaat­teet alkoi­vat olla käytössä kuluneet, joten mörölle on han­kit­tu uudet, entistä pelot­tavam­mat vaat­teet: kuin yhdestä suus­ta kaik­ki demar­it alkoi­vat samana päivänä puhua, että ylikansal­liset pörssiy­htiöt tule­vat ja ryöväävät ter­vey­den­huoltomme. Sinne menivät veroparati­isi­in nekin rahat, jot­ka oli tarkoitet­tu van­huk­sen kotihoitoon.

Tämä tun­tuu niin absur­dil­ta, että ensin nau­rat­taa eikä koko asi­aa voi oikein ottaa vakavasti. Esimerkik­si demarien mörön takia jumi­ut­ta­ma sote-uud­is­tus on koko asian suh­teen neu­traali, eikä hei­dän tyrkyt­tämän­sä ide­ologi­nen julis­tus vaiku­ta koko asi­aan mitenkään. Nau­ra­ja on var­maankin väärässä. Mörön teho on var­maankin tes­tat­tu. Ei sitä muuten otet­taisi aina kaapista vaalivi­ikol­la. Miten tämä voi upota kansaan aina ja uud­estaan? Tästä ei voi syyt­tää kuin lehdis­töä. Val­heen pal­jas­t­a­mi­nen kuu­luu lehdis­tön tehtäviin.

Ylikansalli­nen pörssiy­htiö! Miten pelot­tavaa! Avatkaa­pa kaup­pakassinne ja kat­sokaa, mikä ostok­sis­tanne ei ole pörssiy­htiön tai edes ylikansal­lisen pörssiy­htiön tuot­ta­maa. On tosin san­ot­ta­va, että nämä lääketi­eteeseen ja veronkier­toon (ei vält­tämät­tä tässä järjestyk­sessä) erikois­tuneet yri­tyk­set ovat tehneet kaikken­sa tehdäk­seen möröstä vieläkin kuvottavamman.

Ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämi­nen on mon­imutkainen asia, jos­ta var­maankin olisi muistin virk­istämisek­si tehtävä oma postauk­sen­sa. Jonkun pitäisi kuitenkin tutkia mörön puolue­tau­s­tat uud­estaan. Muu­ta­ma vuosi sit­ten oli niin, että demarien hal­lit­se­mat kaupun­git oli­vat innokkaampia yksi­ty­istämään ter­vey­den­huoltoa kuin muut, mut­ta ehkä kokoomus on nyt kirinyt tässäkin demarien ohi. Mut­ta eiväthän demar­it voisi ottaa mörköä kaapista neljän vuo­den välein, elleivät olisi siinä välis­sä ruokki­neet sitä.

 

59 vastausta artikkeliin “Vaalit tulevat, mörkö esiin!”

  1. Vaalit ratkea­vat kansan tun­nepo­h­jaisi­in val­in­toi­hin, joten vaik­ka poli­ti­ikkaa tehtäisi­in järkipo­h­jais­es­ti, niin pär­jäävä vaa­likam­pan­ja vetoaa tun­teisi­in, ja on sik­si jär­jetön. Demar­it ovat onnis­tuneet tässä aina hyvin.

    En tiedä teenkö väärin vinkates­sani, mut­ta vaal­itwi­it­tien näkyvyys paran­tuu huo­mat­tavasti lisäämäl­lä ‘#kun­tavaalit’ hashtagin.

  2. Jos joku tut­tuni halu­aa vält­tämät­tä äänestää viher­vasem­mis­to­laista puoluet­ta, kehotan tätä äänestämään mielu­um­min vihre­itä kuin demare­i­ta. Olen katk­era SDP:lle, kos­ka äänestin sitä luu­los­sa, että se olisi yhteiskun­tamme heikoimpi­en asial­la. Ei ollut sitä sil­loin, ja se on edelleenkin yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen jarru. 

    Jos Suomes­sa halu­taan uud­is­taa hyv­in­voin­ti­jär­jestelmää ihmis­lähtöisem­mäk­si, SDP on kutis­tet­ta­va pien­puolueek­si. SDP:n kan­na­tus onkin ikävälil­lä 18–39 vuot­ta vaivaiset 10 % — onnek­si! Äänestän ain­oas­taan sosi­aalilib­er­aalia* ehdokas­ta, puolueessani on sel­l­aisia yllät­tävän paljon.

  3. On tosin san­ot­ta­va, että nämä lääketi­eteeseen ja veronkier­toon (ei vält­tämät­tä tässä järjestyk­sessä) erikois­tuneet yri­tyk­set ovat tehneet kaikken­sa tehdäk­seen möröstä vieläkin kuvottavamman.

    Tässä taisi vil­lakoiran ydin. Aiheesta jauhami­nen osuu hel­posti hedelmäl­liseen maaperään, kun yksi­ty­istämis­es­tä on oikeasti huono­ja koke­muk­sia siel­lä sun tääl­lä. Vähem­män on puhet­ta huonos­ta johtamis­es­ta julkisel­la puolel­la, mikä mah­dol­lis­taa hoitoalo­jen fir­mo­jen mellastamisen. 

    Ter­vey­den­hoidon ulkop­uolel­la kun­nos­tau­tui viimek­si Faz­erin sini­nen palvelu­fir­ma, joka jät­ti pääkaupunkiseudun koulu­ru­u­at hun­ningolle ja las­ten­tarhat siivoa­mat­ta. Itse odot­telin, että joku vaatii Faz­erin tuot­tei­ta boikot­ti­in (olisin itse osal­lis­tunut vyötärölin­jan vir­tavi­ivais­tamisen merkeis­sä), mut­ta ilmeis­es­ti palvelu­fir­man nimi oli tarpeek­si eri­lainen, jot­ta miel­ley­htymää ei syntynyt.

  4. Demar­it nyt var­maan ker­to­vat, että kulut­ta­jien pitää vält­tää myös hei­dän osu­u­somis­tuk­ses­sa ole­via Siwo­ja, Euro­mar­ket­te­ja sekä Val­in­tat­alo­ja, kos­ka niiden omis­ta­ji­in kuu­luu myös veroparatiisiyhtiö.

    Eihän siinä ole mitään järkeä, että kun­tien ei pitäisi han­kkia mitään ulko­maiselta yhtiöltä, jos demar­iäänestäjät käy samaan aikaan veroparati­isiy­htiön omis­ta­mas­sa kaupassa. 

    Jut­ta Urpi­laisen veroparati­isi-höpinät menevät pop­ulis­tisu­udessaan Soin­ista heit­tämäl­lä ohitse.

    http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2012/10/06/siwojen-omistajallakin-kytkos-veroparatiiseihin/201239319/12


    “Suomen Lähikau­pan suurin omis­ta­ja on sijoi­tusy­htiö IK Invest­ment Part­ners, jol­la on 67,8 pros­entin osu­us yhtiöstä. Osu­uskun­ta Trade­ka-Yhtymä omis­taa noin 16 pros­ent­tia ja Wihuri saman verran.”

    “Trade­ka-Yhtymän päät­tävä elin on kuu­den vuo­den välein valit­ta­va ja koko maan kat­tavista piireistä valit­ta­va edus­ta­jis­to, jos­sa vilahtelee tut­tu­ja demarin­im­iä, kuten Hilk­ka Ahde, Eero Heinälu­o­ma ja Lasse Lehtinen.”

  5. Heik­ki, kun tässä on yksi asia mitä mä en tajua: Jos mun pitäisi men­nä puhu­maan pihtiputaan mum­mol­la ja vieläpä vedo­ta tun­teisi­in, niin en kyl­lä aloit­taisi han­k­in­ta­laista ja ulkois­tus­ketjuista. Vaan vaikka­pa siitä että pysyykö mum­mu lumes­sa pystyssä, monel­lako luukul­la mum­mu asioi, saako hän hoitoa van­hu­u­den vaivoihin vai niihin vaivoihin mihin hoitoa helpoiten saa, jne. Tarvit­semme parem­pia populisteja.

  6. Todel­la pitää kir­joit­taa ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämiseen ja ulkois­tamiseen liit­tyvistä kysymyk­sistä. Kysyin Atten­don toim­i­tustjo­hta­jal­ta Uuden Suomen tilaisu­udessa mil­laista kasvua he odot­ta­vat tästä ja mil­lainen on sopimusti­lanne Suomes­sa. Kasvu­un en saanut suo­raa vas­taus­ta, mut­ta sopimuk­sista todet­ti­in, että ne ovat “muu­tok­ses­sa”. Yrit­täjänä kan­natan yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­töä, mut­ta tiety­il­lä ehdoil­la. Ter­vey­den­huolto liike­toim­intana on vain niin mon­isyi­nen, että siinä men­nään hel­posti täysin kiville. Olen IT ‑puolel­la seu­ran­nut myös, miten ulkois­t­a­mi­nen on tuot­tanut kalli­ita ratkaisu­ja, eikä siel­lä ole kysymys edes ihmis­ten ter­vey­destä, vaan paljon helpom­mas­ta asi­as­ta. Suomes­sa sekoite­taan työn organ­isoin­ti esim. ter­veyskeskuk­sis­sa omis­tamisen muo­toon. Julkises­ti omis­tet­tu ter­vey­den­huolto voidaan johtaa ja organ­isoi­da tehokkaasti. Nyt siel­lä on mon­ta työ­sopimuk­sel­lista ja van­hakaiseen ajat­telu­un perus­tu­vaa aja­tusju­mia rai­vat­ta­vana. Kan­nat­taa kat­soa Stiglitz ja Krug­man keskustele­mas­sa asi­as­ta. Ter­vey­den­huol­lon keskuskustelu alkaa kohdas­ta 58:00. http://www.livestream.com/instituteforneweconomicthinking/video?clipId=pla_2d59ac4c-acb8-4272–9ccf-4e7441f6e30e&utm_source=lslibrary&utm_medium=ui-thumb

  7. Palvelu­iden ulkois­ta­jil­la on nyt vaalien alla kova hätä, kun SDP muis­tut­taa, että yksi­ty­istämäl­lä ei niitä palvelui­ta pelaste­ta. Lapi­oidaan vain veron­mak­sajien rahaa yri­tyk­sille joiden tulisi saa­da rahansa vapail­ta markkinoilta.

    - Ulkois­tuk­set ovat jär­jestään tulleet kalli­im­mak­si kuin oma paveluntuotanto.
    — Palvelun taso on pääsään­töis­es­ti laskenut.
    — Kil­pailu­tuk­set menevät nykysään­nöil­lä yleen­sä isoille fir­moille jot­ka polke­vat hin­noit­telul­laan pois pienyrittäjät.
    — Nämä yri­tyk­set eivät mak­sa Suomeen vero­ja, joten edes osaa veron­mak­sajien rahoista ei saa­da takaisin.
    — Ulkois­tamiside­olo­gial­la perustel­laan se, mik­sei julkisen sek­torin toim­intat­apo­jen kehit­tämiseen tai työym­päristön kohen­tamiseen tarvitse panostaa.
    — Taas saadaan tekosyy ulista kuin­ka julki­nen sek­tori on teho­ton ja hanurista –> Lisää ulkoistamista!

    Yhtäkään yri­tys­tä ei kiin­nos­ta yhteiskun­nan heikko­jen hyv­in­voin­ti tai elämän­laadun paran­t­a­mi­nen. Yri­tys­ten tehtävä on tuot­taa voit­toa. Peruster­vey­den­huol­los­sa ei kvar­taalin aika­jän­teel­lä voi­da saa­da pikavoit­to­ja. Tulok­set näkyvät 10–15 vuo­den aika­jän­teel­lä kansanterveydessä.

    Vihreät ovat puo­lus­ta­neet pitkäjän­teistä poli­ti­ikan­tekoa ja hyv­in­voin­nin nos­tamista rahantekoide­olo­gian edelle. Mik­si te lankeat­te tähän hal­paan? Mik­si te hyökkäätte SDP:tä vas­taan? Me olemme tei­dän ystäviänne!

  8. Tut­tu dialo­gi. Demar­it sanoo, että hui, yksi­ty­istämi­nen ja kokoomus vas­taa, että ei sil­lä ole väliä, kuka sen hoita­jan palkan mak­saa, kun ne on kaik­ki ihan hyviä tyyppejä.

  9. Mikko H:Ter­vey­den­hoidon ulkop­uolel­la kun­nos­tau­tui viimek­si Faz­erin sini­nen palvelu­fir­ma, joka­jät­ti pääkaupunkiseudun koulu­ru­u­at hun­ningolle ja las­ten­tarhat siivoamatta.

    Tuos­sakin hom­mas­sa tuli itselle mieleen että vaik­ka yksi­tyi­nen toimit­ta­ja munasi pahem­man ker­ran, niin munauk­sen täy­den­si vas­ta julkisen sek­torin täy­delli­nen kyvyt­tömyys tehdä asialle mitään. 

    Ainakin min­un omas­sa fir­mas­sani Faz­erin tapainen toimit­ta­ja olisi ensim­mäisen viikon jäl­keen enti­nen toimit­ta­ja. Tilauk­sista vas­taavien olisi vis­si­in ollut liian han­kalaa tart­tua toimeen ja tehdä asialle jotakin mut­ta kos­ka ne lop­puasi­akkaat eivät mak­sa mitään ja oikeas­t­aan olisi vain parem­pi että häipy­i­sivät. Sik­si­hän nämä julkisen sek­torin hom­mat voivat ollakin rem­pal­laan niin pahasti ja niin kauan.

  10. “Avatkaa­pa kaup­pakassinne ja kat­sokaa, mikä ostok­sis­tanne ei ole pörssiy­htiön tai edes ylikansal­lisen pörssiy­htiön tuottamaa”

    Har­van ihmisen kaup­pakassin sisältöä mak­se­taan verovaroilla.
    Ruot­sis­sa käy­dään täl­lä het­kel­lä keskustelua siitä kuin­ka ter­vey­den­huoltoon sijoite­tut verovarat karkaa­vat veroparatiiseihin.
    Ja kyl­lä tästä on saatu esi­makua jos Suomes­sakin. Vilunkimiehet tunkeu­tu­vat markki­noille ain­oana tavaoit­teena voit­to­jen mak­si­moin­ti laadun kustannuksella.

  11. Demar­it saa­vat kan­na­tus­ta eriyis­es­ti ihmisiltä, jot­ka koke­vat ole­vansa vaaras­sa jäädä noiden mörkö­jen yli­a­jamik­si. Ehkä demare­den paras strate­gia kan­natuk­sen mak­si­moimisek­si on hoitaa asi­at vaalien välil­lä niin, että noi­ta mörköjä taa­tusti riittää. 🙂

    Toinen näkökul­ma on se, että SDP on vah­vasti perus­tur­va­puolue, joka uskoo keskitet­tyyn päätök­sen­tekoon ja etu­jär­jestöi­hin. Niin kauan kun demar­it itse ovat päät­tämässä, kaik­ki on tut­tua ja tur­val­lista. Mut­ta jos on ris­ki siitä, että vaikka­pa kokoomus pääsee päät­tämään asioista (vaalien jäl­keen) ilman demare­i­ta, tuo perus­tur­val­lisu­u­den tunne katoaa pahasti. Usko oman puolueen oike­as­sa olemiseen on siis vil­pitön, aivan kuten monil­la muil­lakin puolueil­la. Ja demareil­la keskeistä on perus­tur­val­lisu­us (eli möröttömyys).

  12. Olkoonkin asi­a­ton­ta trol­laus­ta niin kir­joi­tan silti tähän otteen SDP:n puolueohjelmasta:

    “Jos lähdet mukaan lupaan sen.
    Saat muumi­hetken mieluisen,
    vaik­ka mörön märinä,
    voi värisyt­tää välillä.”

    vai oliko se sit­tenkin jostain laulusta? 🙂

  13. Tuo­mas: Har­van ihmisen kaup­pakassin sisältöä mak­se­taan verovaroilla.

    Itse asi­as­sa aika monenkin.

    Mut­ta eikö se juuri ker­ro ihmis­ten ajatuk­sista, jos he osta­vat pörssiy­htiöi­den tuot­tei­ta jopa itse ansait­semi­aan raho­ja käyttäessään?

    Vai oliko ajatuk­sesi, että jos mak­samme ihmis­ten elan­toa verovaroil­la, meil­lä on myöskin oikeus sanel­la, mil­lä taval­la hän elää, mis­tä ruokansa ostaa, mis­tä han­kkii ter­veyspalvelun­sa, jne?

  14. Eetu Kin­nunen:

    - Ulkois­tuk­set ovat jär­jestään tulleet kalli­im­mak­si kuin oma paveluntuotanto.
    — Palvelun taso on pääsään­töis­es­ti laskenut.
    — Kil­pailu­tuk­set menevät nykysään­nöil­lä yleen­sä isoille fir­moille jot­ka polke­vat hin­noit­telul­laan pois pienyrittäjät.
    — Nämä yri­tyk­set eivät mak­sa Suomeen vero­ja, joten edes osaa veron­mak­sajien rahoista ei saa­da takaisin.
    — Ulkois­tamiside­olo­gial­la perustel­laan se, mik­sei julkisen sek­torin toim­intat­apo­jen kehit­tämiseen tai työym­päristön kohen­tamiseen tarvitse panostaa.
    — Taas saadaan tekosyy ulista kuin­ka julki­nen sek­tori on teho­ton ja hanurista –> Lisää ulkoistamista!

    Tässähän nämä möröt tuli taas luetel­tua. Uskallan väit­tää, että luet­telon väit­teille ei löy­dy fak­to­ja todisteiksi.

    Pikainen ana­lyysi Mörköluettelosta:
    Lis­tan ḿukaan samaan aikaan kun ulkois­tus on kalli­im­paa kuin oma palve­lu­tuotan­to, ulkois­tuk­set voit­ta­vat aina isot fir­mat. Samal­la nämä isot fir­mat myyvät palvelu­aan niin hal­val­la, että “polkuhin­noit­telu” ajaa markki­noil­ta pois pienyrit­täjät. Eli yhteen­ve­t­ona: Pie­nil­lä kiin­teil­lä kuluil­la toimi­va pienyri­tys on demarei­den perusteluil­la osoitet­tu super-hyper­kalli­ik­si eli suo­ma­lainen pienyrit­täjä ei kel­paa! Haloo?

    Lisäk­si halu­an korostaa, että Eetu Kin­nusen mörkölis­tan koh­ta palve­lu­tuotan­toa harkoit­tavien yri­tys­ten veron­mak­sus­ta ei kestä minkään­laista kri­it­tistä tarkastelua. Kin­nunen kir­joit­taa: “…joten edes osaa veron­mak­sajien rahoista ei saa­da takaisin”. Mikäli Kin­nunen ymmärtäisi yhtään yksi­tyisen palveluyri­tyk­sen kus­tan­nus­raken­net­ta sekä suo­ma­laisen työn vero­tus­ta­ja sivuku­lu­ja, hän tajuaisi että iso osa veron­mak­sajien rahoista tulee takaisin. Mut­ta … näin vaalien alla demar­it eivät halua ymmärtää, he halu­a­vat pet­tää äänestäjiä.

  15. Sylt­ty:
    Demar­it nyt var­maan ker­to­vat, että kulut­ta­jien pitää vält­tää myös hei­dän osu­u­somis­tuk­ses­sa ole­via Siwo­ja, Euro­mar­ket­te­ja sekä Val­in­tat­alo­ja, kos­ka niiden omis­ta­ji­in kuu­luu myös veroparatiisiyhtiö.

    Eihän siinä ole mitään järkeä, että kun­tien ei pitäisi han­kkia mitään ulko­maiselta yhtiöltä, jos demar­iäänestäjät käy samaan aikaan veroparati­isiy­htiön omis­ta­mas­sa kaupassa.
    ‘snip’

    Mil­lähän perus­teel­la 16 pros­entin omis­tu­so­su­us antaa määrävän ase­man ko. yhtiössä?

    Ja mil­lähän perus­teel­la van­huk­set pitäisi myy­dä veroparati­isiy­htiölle? Mitä hyvää siitä seu­raa? Ja mitä järkeä?

  16. Osmo: “Demarien vaal­is­trate­git näyt­tävät luot­ta­van van­haan ja hyväk­si havait­tuun. Sään­nöl­lis­es­ti juuri ennen vaale­ja kaive­taan kaapista yksi­ty­istämisen mörkö, lopete­taan puhe sub­stanssista ja keski­tytään puhu­maan vain möröstä.”

    Mitäpä jos yrit­täisit asial­lista vas­taus­ta (jos pystyt)? Vaikka­pa juuri siitä substanssista.
    Vai oletko tosi­aan sitä mieltä, että sosi­aali- ja ter­veystoimen myymistä ulko­mais­ten pääo­masi­joit­ta­jien käsi­in tulee kaikin keinoin lisätä?

    1. En kan­na­ta palvelu­jen itse­tarkoituk­sel­lista ulkois­tamista. Et ymmärtänyt asian pihviä. Täl­lä sote-uud­is­tuk­sel­la ei ole asian kanssa mitään tekemistä, eikä ide­ologi­nen julis­tus asi­as­ta vaiku­ta kun­tien päätök­si­in mitään. Riita oli täysin keinotekoinen.

  17. Juho Laatu: Usko oman puolueen oike­as­sa olemiseen on siis vil­pitön, aivan kuten monil­la muil­lakin puolueil­la. Ja demareil­la keskeistä on perus­tur­val­lisu­us (eli möröttömyys).

    Tuskin­pa yksikään puolue on omas­ta ihan ilkeyt­tään aja­mas­sa omas­ta miel­stäänkin huono­ja asioi­ta ja vas­tus­ta­mas­sa hyviä. Se vaan tup­paa ole­maan niin, että omas­ta näkövinkke­listä muiden hyvät asi­at ovat puh­das­ta ilkeyt­tä kun ei taju­ta tois­t­en näkökul­maa sit­ten ensinnäkään.

    Väit­täisin että täm­möi­nen yksisilmäisyys vaivaa mielestäni enem­män vasem­mis­to­laisia kuin oikeis­to­laisia. Mutt avarsin yleistä on, että omat tarkoi­tus­perät perustel­laan oikeu­den­mukaisu­udel­la ja että näi­hin ollaan päädyt­ty pitkän harkin­nan jäl­keen, kun taas tois­t­en tarkoi­tus­per­iä selitetään itsekkälil­lä ajatuk­sil­la tai sit­ten suo­ranaisel­la tyh­myy­del­lä ja vähäisel­lä harkinnalla.

    RaimoK
    Vai oletko tosi­aan sitä mieltä, että sosi­aali- ja ter­veystoimen myymistä ulko­mais­ten pääo­masi­joit­ta­jien käsi­in tulee kaikin keinoin lisätä?

    Joko lopetit vaimosi hakkaamisen? Oletko itse sitä mieltä, että julk­i­sis­sa van­hainkodeis­sa kakkavaipois­sa makaavien van­hus­ten määrä pitää kaikin keinoin maksimoida?

  18. Samaan aikaan tosielämästä alem­pana, tovereil­la Raimo K ja Eetu K on toiv­ot­tavasti esit­tää vahvo­ja todis­tei­ta möröstään.

    http://yle.fi/uutiset/raakkylan_terveyskulut_ovat_pysyneet_kurissa/6301078

    Rääkkylä irtau­tui 1,5 vuot­ta sit­ten Kes­ki-Kar­jalan kun­tien yhteis­es­tä liike­laitok­ses­ta Hellistä ja siir­tyi yksi­tyisen Atten­don asi­akkaak­si. Hellin aikaan vuon­na 2010 Rääkkylän sosi­aali- ja ter­veysku­lut oli­vat yli 10 miljoon­aa euroa. Nyt palvelu­iden ulkois­tamisen jäl­keen vuosi­menot ovat olleet noin miljoona euroa vähemmän. 

    - Muu­tok­sen jäl­keen Rääkkylässä on ollut pari lääkäriä päivit­täisessä käytössä. Hellin aikaan lääkäre­itä ei vält­tämät­tä ollut paikalla lainkaan, ja rääkkyläläiset ohjat­ti­in Kiteelle, ker­too kun­nan­jo­hta­ja Yrjö Eronen

  19. Onhan se ollut vähän omi­tu­ista kat­soa, kun suuret hal­li­tuskump­panuk­set vuorotellen kiistävät oman ide­ol­o­gisuuten­sa antaen siis samal­la ymmärtää, että se toinen taas on ideologinen.

    Eikös se demarien jytkyn­jälkeinen vaalire­tori­ik­ka suurin piirtein täl­lä aukeaisi:

    Ylikansalli­nen = Aina paha.
    Kan­sain­vä­li­nen = Aina hyvä, myös eräs laulu.
    Monikansalli­nen = Voi olla hyvä tai paha.
    Monikult­tuuri­nen = Rikkaus ja voimavara, kun­han ei mei­dän kouluun.
    Kansalli­nen pro­jek­ti = Suo­ma­laisen demarin korkea kan­sain­vä­li­nen virka.

    Hesaris­sa oli joskus toimit­ta­ja keksinyt, että aina kun alle parikymp­piset tekevät jotain posi­ti­ivista, asial­la ovat “nuoret”, ja jos negati­ivista, niin “nuoriso”. Nuoret men­estyivät samal­la kun nuoriso riehui. Nykyään tosin nuoretkin ovat alka­neet syr­jäy­tyä, eli muut­tua enem­män nuori­son kaltaiseksi.

    Eikä nyt sit­ten suu­tu­ta, vaik­ka vähän vinoillaankin. 🙂

  20. Sylt­ty: Tuos­sakin hom­mas­sa tuli itselle mieleen että vaik­ka yksi­tyi­nen toimit­ta­ja munasi pahem­man ker­ran, niin munauk­sen täy­den­si vas­ta julkisen sek­torin täy­delli­nen kyvyt­tömyys tehdä asialle mitään. 

    Ainakin min­un omas­sa fir­mas­sani Faz­erin tapainen toimit­ta­ja olisi ensim­mäisen viikon jäl­keen enti­nen toimit­ta­ja. Tilauk­sista vas­taavien olisi vis­si­in ollut liian han­kalaa tart­tua toimeen ja tehdä asialle jotakin mut­ta kos­ka ne lop­puasi­akkaat eivät mak­sa mitään ja oikeas­t­aan olisi vain parem­pi että häipy­i­sivät. Sik­si­hän nämä julkisen sek­torin hom­mat voivat ollakin rem­pal­laan niin pahasti ja niin kauan.

    Tässä on itse asi­as­sa perää. 

    Kyse on juuri siitä, ettei palvelui­ta osta­vat itse käytä/koe/ole kiin­nos­tunei­ta palveluista, joi­ta he osta­vat. Kos­ka seu­rauk­sista kär­sii kaiken lisäk­si palvelu­iden käyt­täjät, jot­ka ovat enem­mänkin taak­ka kuin asi­akkai­ta, lop­putu­los on mikä se on. 

    Palvelui­ta käyt­tävästä taakas­ta halu­taan tietenkin eroon. Sik­si peruste­taan aina vain uusia esteitä palvelu­iden käyt­tämiselle. Tämä kos­kee tietenkin kaikkia poli­itikan lohko­ja. Vaku­u­tu­soikeus on tästä hyvä esimerk­ki. Mon­tako­han eri­laista muu­tok­sen­haku­lau­takun­taa tai itseoikaisuin­stanssia pitää nyky­isin jo käy­dä läpi, että huonos­ti perustel­lus­ta päätök­ses­tä pääsee vaku­u­tu­soikeu­teen? Näi­den estei­den ongel­ma on se, että ne vain pahen­ta­vat byrokra­ti­aa, kos­ka nekään eivät puu­tu perussyy­hyn. Perussyy val­i­tuk­selle on huonos­ti perustel­tu ja valit­ta­jan epäoikeu­den­mukaisek­si koke­ma päätös. Jos lau­takun­ta suoltaa yhden riv­in perusteluil­la ulos tusi­napäätök­siä, valit­ta­mi­nen jatkuu. Valit­ta­mi­nen lop­puu, kun asi­akkaalle ker­ro­taan kun­nol­la pro et con­tra ‑argu­men­taa­tiome­to­dia käyt­täen ja hänen esit­tämät lausumat ja todis­teet huomioiden, mik­si lain nojal­la päädytään hänelle vas­taiseen lop­putu­lok­seen. Tämä voitaisi­in tietenkin tehdä jo ensim­mäisessä vai­heessa viran­halti­jan toimes­ta, mut­ta jonkun mielestä on halvem­paa perus­taa sato­ja jollei tuhan­sia suo­jatyö­paikko­ja eri­laisi­in lau­takun­ti­in poli­itikko­jen, virkami­esten ja muiden hyv­in­voivien ihmis­ten CV-merk­in­töjä koristamaan.

  21. Jos saa lis­ta­ta muu­ta­man poli­it­tisen mörön, niin vihreiltä pelot­telee äänestäjiä pois myös kepun kehit­tämä cityvihreys ja perus­tu­lon epäselvyys.

    On kum­mallista, että Väyry­nen, ja hänen nuoret hän­nys­telijät, leimaa­vat kaupungis­sa asu­via pöl­höik­si turhakkeik­si. Vielä 90-luvul­la suvus­sa oli maati­la, jos­sa elet­ti­in aika lail­la omavarais­es­ti. Maitoau­tonkul­jet­ta­ja sit­ten toi tarvit­tavia perus­tarpei­ta kirkol­ta, kuten suo­laa, jauho­ja ja voita. Muu­ta sit­ten kas­vatet­ti­in, poimit­ti­in ja kalastet­ti­in kau­pal­lisen tuotan­non ohes­sa. Saat­toipa jokunen hirvikin kaat­ua. Yhdessä ihmisiässä koneet tosin tekivät sen, että läh­es koko suku lähti tilal­ta, joten tuskin koneisi­in perus­tu­va bio­talouskaan on ihan sel­l­ainen työl­listäjä kuten kuvitellaan. 

    Keskus­tan ihan­noima maaseu­tu, jos siis ymmär­retään se maa- ja met­sä­talouteen perus­tu­vana alueena, ei siis itse kulu­ta tuot­ta­maansa. Yllä­tys yllä­tys, cityvihreä kaupunki­lainen onkin se, joka kulut­taa maaseudun tuot­tei­ta. Jopa lihaa. Tämän takia onkin usko­ma­ton­ta, jos Väyry­sen viesti menee läpi maaseudul­la. Paljon olisi kepullekin uut­ta maaseudun elinkeinoa ajet­ta­vana, niin ehkä voisi lopet­taa sen van­hoista itkemisen. 

    Kepun kan­nat­taisikin toivoa, että vihreät kaupunkisu­un­nit­teli­jat pär­jäi­sivät vaaleis­sa, jot­ta tulisi mah­dol­lisuuk­sia maaseudun tuot­ta­jien saa­da kun­non hin­ta tuot­teis­taan. Jos kaupun­ki raken­netaan autolle, niin automar­ketit vievät markki­nat, kun ihmiset ja kau­pat ovat eri paikois­sa. Enem­män kaupunkia, niin ihmiset voivat käy­dä päivä­saikaan tor­eil­la ja tuot­ta­jil­ta suo­raan myyvis­sä pikkukaupois­sa. Nyt ne ovat vääris­sä paikois­sa ja väärään aikaan auki, joten ketjut saa­vat hal­li­ta myös tuot­ta­jahin­taa. Enem­män autot­to­mia kaupunki­laisia tarkoit­taisi myös enem­män kulut­ta­jia, joil­la olisi parem­min varaa mak­saa laadukkaas­ta ruuas­ta, joko kau­pas­ta koti­in tai sit­ten ravintolassa.

    Toinen mörkö on tuo perus­tu­lo. Nyt se näyt­tää toimi­van jonkin­laise­na vaaliaseena ja houkut­ti­me­na nuorisolle. Toisaal­ta oikeal­la sitä ei ymmär­retä muu­na kuin kaljot­telu­ra­hana, mut­ta ehkä siel­läkin herätään. Kos­ka itsel­lä on link­ki tuonne koulumaail­maan, niin näk­isin joitakin ongelmia siinä.

    Itse ymmär­rän tuon keinona helpot­taa työl­listymistä ja sir­tymistä työstä toiseen, mut­ta vaarana on se, että sel­l­ainen nuori, jol­la on vaikeuk­sia sosi­aalises­sa kanssakäymisessä, saa liian suures­ta perus­tu­losta väylän olla haas­ta­mat­ta ongelmi­aan ja syr­jäy­tyy. En muista oliko rajan kum­mal­ta puolelta, mut­ta joku punav­ihreä ajoi jo lähem­mäs ton­nin perus­tu­loa. Niin tiukkaa verkkoa ei pysty tekemään, että jokaista voisi men­nä kotoa hake­maan tai muuten etsimään, ja jos itse ei kykene, niin täl­lainen perus­tu­lo antaa mah­dol­lisu­u­den siir­tyä peri­aat­teessa niukalle eläk­keel­lä ja ihmiseltä jää hoita­mat­ta ja haas­ta­mat­ta nuo sosi­aaliset ongel­mat. Menee sit­ten elämä yksin yksinäisenä. 

    Pitäisi ymmärtää, että jol­lain saat­taa olla yksinker­tais­es­ti ylivoimainen paik­ka men­nä esimerkik­si työhaas­tat­telu­un tai pär­jätä edes koulus­sa, joka vaati aina vain enem­män esi­in­tymistä ja verkos­toi­tu­mista. Pani­ikki­häir­iötä ja sosi­aal­ista pelkoa, joka ei vält­tämät­tä näy päälle, mut­ta estää toim­imisen muiden kanssa. Paljoa ei ehkä tarvit­sisi tul­la vas­taan, mut­ta täl­lainen ei itse ota yhteyt­tä mui­hin. Jos tätä jatkuu pitkään, niin on aina vain vaikeam­paa pala­ta yhteiskun­taan. Tuleekin päät­tää, että onko oikein päästää nämä irti yhteiskun­nas­ta, vai yrit­tää toimia ajoissa. 

    Liit­tyy myös vihrei­den peräänku­u­lut­ta­maan päivähoidon kohen­tamiseen, jos­sa pitäisi ottaa heti kädestä näitä ongel­mat­a­pauk­sia. Samoin opet­ta­jien puoles­ta voisi toivoa apu­joukko­ja koulu­un. Sosi­aalipuolen tuli­palo­jen sam­mu­tus lähempänä aikuisikää, lie­nee sit­ten mon­elle liian myöhäistä. Myös kaupunki­rakenne tehnee omansa, ettei luon­nol­lista sosi­aal­ista vuorovaiku­tus­ta, ja samal­la kehit­tymistä, tapah­du. Enem­män siis kylää kaupunki­in, oli se sit­ten kuin­ka suuri hyvänsä.

  22. Raimo K: Mil­lähän perus­teel­la 16 pros­entin omis­tu­so­su­us antaa määrävän ase­man ko. yhtiössä?

    Eihän kyse ole demarei­den omis­tuk­ses­ta, vaan siitä että Val­in­tat­alon ja Siwan pääomis­ta­jana on veroparati­isiy­htiö eli Urpi­laisen mielestä niiltä ei pidä han­k­ki mitään! Se on demarei­den oma häpiä, jos ovat osakkaina fir­mas­sa joi­ta hei­dän oman aja­tus­maail­mansa mukaan pitää ehdot­tomasti boikotoida. 

    Sil­lä joka käy val­in­tat­alos­sa, ei ole kyl­lä minkään­laista moraal­ista oikeut­ta vaa­tia kun­tia vält­telemään veroparati­isiy­htiöitä. Ja kyl­lähän Urpi­lainekin var­masti tiesi, että puhuu puu­ta heinää kos­ka kil­pailu­la­ki ei anna tuol­laiseen boiko­toin­ti­in koti­paikan perus­teel­la mah­dol­lit­taa, mut­ta pop­ulis­tisel­la p*skalla on tul­lut aikaisem­minkin hyvää tulosta (eduskun­tavaalit & oppo­si­o­tioon tarkoitet­tu vaalio­hjel­ma, joka piti sit­ten syödä kun vas­toin odotuk­sia ovet hal­li­tuk­seen auke­si­vat) joten antoi men­nä vaan.

  23. Muutenkin tämä keskustelu verovaroista ja veroparati­isi­in menevistä kil­pailu­tus­ra­hoista ei oikein kestä vähennyslaskua.

    Kil­pailu­tuk­sen hyö­ty voidaan esit­tää yhteenlaskuna:

    . yksi­tyisen tuotantohinta
    + yksi­tyisen kilpailuunosallistumiskustannukset
    + yksi­tyisen kate
    + julkiset kilpailutuskustannukset
    + julkisen toim­i­jan hyöty
    = hin­ta, jos julki­nen toim­i­ja itse tuottaisi

    Veroparati­isiprob­lemati­ik­ka kos­kee vain tuo­ta yksi­tyisen katet­ta, jos­ta ei aina jak­se­ta mak­saa yhteisövero­ja. Yhteiskun­nan ensisi­jainen hyö­ty kil­pailu­tuk­ses­ta on kuitenkin toisaal­la, kos­ka toimi­vas­sa kil­pailus­sa kate ei nouse kovin korkeaksi.

    Voi luon­nol­lis­es­ti olla (ja var­masti onkin) sel­l­aista kil­pailu­tus­ta, joka ei ole kan­nat­tavaa. Yksi­tyisen tuot­ta­jan kus­tan­nuk­set ja kil­pailu­tuk­sen tuo­mat lisäkus­tan­nuk­set ovat kovem­mat kuin julkisen oman tuotan­non kus­tan­nuk­set. Sil­loin ei kan­na­ta kilpailuttaa.

    Kil­pailu­tuk­ses­sa on paljon toim­i­ma­ton­ta. Pääosa tästä johtuu siitä, että eri toim­i­joil­la niin palvelun­tuot­ta­jil­la kuin julkisel­lakin puolel­la on vajaa osaami­nen kil­pailut­tamis­es­ta. Tämä on muuten yksi argu­ment­ti siihen, mik­si kun­nil­la pitäisi olla kohtu­ullis­es­ti kokoa; aivan pieni kun­ta ei pysty ylläpitämään riit­tävää kilpailutusosaamista.

    Veroparati­isitkin ovat ongel­ma. Ei kuitenkaan tuos­sa “mörkö”-mielessä, kos­ka julkiset säästöt ovat merkit­täviä, vaikkei yksi­tyi­nen toim­i­ja mak­saisi kat­teestaan vero­ja. Ongel­mat tule­vat julkiselle taloudelle nimeno­maan sil­loin, kun raha tulee yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Lisäk­si veroparati­isi­fir­moil­la on epäreilu kil­pailu­asetel­ma, kos­ka niille riit­tää pienem­pi kate samaan tulok­seen omis­ta­jien kannalta.

    Jotenkin tässä tulee kyl­lä mieleen myös ter­mi “tilaa­javas­tuu”, vaikkakin vähän epäkon­ven­tion­aalises­sa merk­i­tyk­sessä. Tilaa­jan pitää huole­htia siitä, että vastapuoli täyt­tää velvoit­teen­sa. Jos ei täytä, asi­aan pitää puut­tua heti eikä kah­den kuukau­den kuluttua…

  24. Sylt­ty: Tuos­sakin hom­mas­sa tuli itselle mieleen että vaik­ka yksi­tyi­nen toimit­ta­ja munasi pahem­man ker­ran, niin munauk­sen täy­den­si vas­ta julkisen sek­torin täy­delli­nen kyvyt­tömyys tehdä asialle mitään. 

    Ainakin min­un omas­sa fir­mas­sani Faz­erin tapainen toimit­ta­ja olisi ensim­mäisen viikon jäl­keen enti­nen toimit­ta­ja. Tilauk­sista vas­taavien olisi vis­si­in ollut liian han­kalaa tart­tua toimeen ja tehdä asialle jotakin mut­ta kos­ka ne lop­puasi­akkaat eivät mak­sa mitään ja oikeas­t­aan olisi vain parem­pi että häipy­i­sivät. Sik­si­hän nämä julkisen sek­torin hom­mat voivat ollakin rem­pal­laan niin pahasti ja niin kauan.

    Enti­nen toimit­ta­ja joo. Kun kyse on julk­ispuoles­ta niin aina on mah­dol­lisu­us voit­taa tar­jouskil­pailu vaik­ka olisi mokan­nut ihan mitä tahansa. Yksi­ty­istä voi hui­ja­ta ker­ran, julkisen sek­torin hui­jaus­mah­dol­lisu­us on laki­in kir­jat­tu. Ex-min­is­te­rien ja virkami­esten ujut­ta­mi­nen ko. organ­isaa­tioi­hin tuo onnek­si kansalaisille läpinäkyvyyt­tä tapaan joil­la asi­at toimi­vat ja mik­si epäon­nis­tuneet han­kkeet ja kil­pailu­tuk­set jätetään veron­mak­sajien kor­vat­taviksi toimit­ta­javas­tu­un sijaan.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    En kan­na­ta palvelu­jen itse­tarkoituk­sel­lista ulkois­tamista. Et ymmärtänyt asian pihviä. Täl­lä sote-uud­is­tuk­sel­la ei ole asian kanssa mitään tekemistä, eikä ide­ologi­nen julis­tus asi­as­ta vaiku­ta kun­tien päätök­si­in mitään. Riita oli täysin keinotekoinen.

    No, poli­it­tiset päät­täjäthän ne päät­tävät, mitä tehdään ja ainakin meil­lä on kun­nas­sa jo ennen vaale­ja päätet­ty, että van­hus­palve­lut hoide­taan pääsään­töis­es­ti kun­nan omana työnä.
    Päätös on ide­ologi­nen ja “julis­tuk­sen” mukainen, ei siinä mitään keinotekoista ole.
    Ja anna­pa Osmo nyt tul­la sitä sub­stanssia sit­ten, please!

  26. antti:

    ‘snip’
    — Muu­tok­sen jäl­keen Rääkkylässä on ollut pari lääkäriä päivit­täisessä käytössä. Hellin aikaan lääkäre­itä ei vält­tämät­tä ollut paikalla lainkaan, ja rääkkyläläiset ohjat­ti­in Kiteelle, ker­too kun­nan­jo­hta­ja Yrjö Eronen

    Näin­hän se hom­ma menee, aluk­si on auvoista ja edullista, sit­ten kun monop­o­li on vaki­in­tunut, voidaan nos­taa hin­taa ja huonon­taa palvelua. Kat­so­taan, kuin­ka tässä käy…

    Täy­tyy myös tode­ta, että ns. isän­täkun­ta­mallis­sa on juuri se val­u­vi­ka, kuin mis­tä Rääkkylä on kärsinyt: isän­täkun­ta alkaa osoit­taa isän­tämieltä ja ker­too, mitä asi­akkaan kuu­luu halu­ta ja mitä kuu­luu mak­saa. Tästä on monia ikäviä esimerkke­jä, joten ko. ter­mistä olisi syytä päästä eroon.
    (isän­tämieltä osoit­taa mon­esti myös kun­tay­htymä pien­tä omis­ta­jaa kohtaan)

  27. Tero: Samal­la nämä isot fir­mat myyvät palvelu­aan niin hal­val­la, että “polkuhin­noit­telu” ajaa markki­noil­ta pois pienyrit­täjät. Eli yhteen­ve­t­ona: Pie­nil­lä kiin­teil­lä kuluil­la toimi­va pienyri­tys on demarei­den perusteluil­la osoitet­tu super-hyper­kalli­ik­si eli suo­ma­lainen pienyrit­täjä ei kel­paa! Haloo?

    Mikäli Kin­nunen ymmärtäisi yhtään yksi­tyisen palveluyri­tyk­sen kus­tan­nus­raken­net­ta sekä suo­ma­laisen työn vero­tus­ta­ja sivuku­lu­ja, hän tajuaisi ettäiso osa veron­mak­sajien rahoista tulee takaisin. Mut­ta … näin vaalien alla demar­it eivät halua ymmärtää, he halu­a­vat pet­tää äänestäjiä.

    Vas­taan:

    1) Polkuhin­noit­telu

    Hom­ma alkaa polkuhin­noit­telul­la. Sit­ten hin­ta läh­tee tasaiseen nousu­un. Näin tulee käymään toden­näköis­es­ti myös Rääkkylässä, kos­ka niin on käynyt muuallakin. 

    Tämä johtuu muun muas­sa “yllät­tävistä menoista”, joi­ta ovat toim­i­tilo­jen remont­ti­tarpeet, uusien lait­tei­den han­k­in­tatarpeet, työn­tek­i­jöi­den sairaste­lut ja äitiyslomat.

    Käytän­nössä ostopalvelui­hin on useis­sa kun­nis­sa syn­tynyt muu­ta­man suurehkon yri­tyk­sen oli­gop­o­li, joka sanelee ostopalvelu­iden hin­nat ja laadun. Laatu ei yleen­sä ole kehut­ta­va. Tästä on tul­lut _paljon_ suo­raa kun­ta­lais­palautet­ta ainakin tääl­lä Jyväskylässä.

    Pien­ten yri­tys­ten suosimi­nen voisi pitkäl­lä aikavälil­lä olla sekä edullisem­paa että pitää palvelun tason korkeana, kun poti­laat voisi­vat aidosti vali­ta use­am­mas­ta palveluntuottajasta.

    2) Vero­tu­lo­jen palu­useen valtiolle.

    Myös julkisen puolen palkkoi­hin, sivuku­lui­hin jne. menevät rahat palaa­vat julkiseen kas­saan. Ain­oa lisävero­tu­lo tulee yri­tysveros­ta, jota suurin osa isoista lääkäri­taloista ei maksa.

    Ylipään­sä min­ua ihme­tyt­tää yrit­täjien hinku päästä käsik­si veron­mak­sajien rahoi­hin. Kek­sisitte jonkun oikeasti järkevän liikei­dean ja möisitte tuot­tei­tanne yksi­ty­isille kulut­ta­jille. Se tuot­taa oikeaakin talouskasvua eikä vain pyöritä rahaa samas­sa myllyssä.

  28. “Yhteiskun­nan ensisi­jainen hyö­ty kil­pailu­tuk­ses­ta on kuitenkin toisaal­la, kos­ka toimi­vas­sa kil­pailus­sa kate ei nouse kovin korkeaksi.”

    Tarkasti ottaen kil­pailu on lähin­nä teo­ri­aa. Eivät fir­mat pyri kil­paile­maan katet­ta ja voit­toa mah­dol­lisim­man alas.
    Etenkin suuret fir­mat eivät kil­paile hin­nal­la kuin suures­sa bulkkimyyn­nis­sä kulut­ta­jille markki­nao­suuk­sista taistellessa.
    Suuret fir­mat kil­pail­e­vat lähin­nä strate­gisel­la tasol­la, jol­loin markki­nao­su­us kil­pailu tapah­tuu 10–20 vyuo­den tähtäyk­sel­lä esim Nokia kär­sii nyt 10 vuot­ta sit­ten tehdy­istä virheistä

    Kaik­ki fir­mat pyrkivät kohtu­ulliseen voit­toon eivät kat­teen ja voiton minimointiin

    Yri­tyk­set seu­raa­vat tosi­aan, joten uudet menetelmät lev­iävät nopeaan, joten kukaan ei saa kuin het­kel­lisen kilpailuedun

    Uusien inno­vaa­tioiden vaiku­tus toimii pitem­pään vain neit­seel­lisel­lä alueel­la eli alaa hyvin tun­te­va yrit­täjä voi hyö­dyn­tää aikaisem­min alal­la neen organ­isaa­tion heikkouksia.

    Kokoomuk­sen jutut uusista ideoista ovat lähin­nä bluffia, sil­lä mon­taakaan ei ole tes­tat­tu käytän­nössä eikä todel­lista pitkän ajan keskimääräistä laat­ua ole tiedossa .
    Eikä noil­la fir­moil­la ole todel­lisia resursse­ja kehit­tämään todel­la jotain uutta

    On help­po saa­da joku asia toim­i­maan ker­ran ja jos­sakin ympäristössä

  29. Itse asi­as­sa SDP:n mörkö on kopio Kokoomuk­sen mörköoopperasta.

    Kokko­mus on perustel­lut sitä, että he ovat kulkenet ympäri Euroop­paa veron­masajien lomp­sa lev­äl­lään ja jaka­neet rahaa miljonääreille.

    Yhtään cent­tiä avus­ta ei ole pää­tynyt esim Kreikan kansal­la vaik­ka apua Kreikan tuek­si nimitetäänkin.
    Kaik­ki on pää­tynyt sijoit­ta­jille ja vel­ka on muutet­tu sijoi­tatjien saatavas­ta Euroopan veron mak­sajien velaksi

    Ja mörkö on ollut nurkan takan piilevä lama, jota ei ole tarkem­min perusteltu

    Ja vihreät ovat olleet Kokoomuk­sen puis­to-osas­tona levit­telemässä mörköoppeer­aa ja veron­mak­sajien rahoja

  30. “Veroparati­isitkin ovat ongel­ma. Ei kuitenkaan tuos­sa “mörkö”-mielessä, kos­ka julkiset säästöt ovat merkit­täviä, vaikkei yksi­tyi­nen toim­i­ja mak­saisi kat­teestaan veroja.”

    Mis­tähän tuo säästö tulee ? Kun kun­ta ulkois­taa niin henkilötö siir­tyy työe­htoi­neen ja palkkoi­neen uudelle toim­i­jalle ja yleen­sä yli­menoai­ka on vuosia

    Ja lääkärit perustel­e­vat siir­toa parem­mil­la ja henkilökun­nan muil­la etuuk­sil­la esim jous­tavt työa­jat vaa­ti­vat enem­män henkilökun­taa ja var­al­laoloa joten ult peri­aat­teesa nousevat

    Kun­nan puolel­la taas orag­nisaa­tio ei vähen vaan sinne joudu­taan lisäämään esim lääketi­eteel­listä osaamista, jot­ta palvelun laat­ua voidaan kontrolloida

    Organ­isaa­tiokaan ei todel­lisu­udessa vähen vaan lisään­tyy, sil­lä kun­nan taso­jen lisäk­si väli­in tule­vat palve­lu­tuot­ta­jan johto-organ­isaa­tio, 1–2 tasoa .

    Hyvä esimerk­ki mihin päädytään on Helsin­gin kaupunki.Valitin tam­mi-helmiku­us­sa Munulan labran jonoista Rädylle ja hän lupasi selvit­tää asiaa.

    Sain jonkin ajan kulut­tua sekavia vieste­jä ja lop­ul­ta vas­tauk­sen, että he eivät osaa sanoa mikä Maunulan palve­lu­ta­so on ja HUS palvelun­tuot­ta­jana selvit­tää asiaa

    Nyt eletään lokaku­u­ta ja tuo selvi­tys on edelleen jossain.

    On aika yksi ker­taista kon­trol­loi­da palvelun suju­vu­ut­ta, jos siihen panostettaisiin.

    Mut­ta ulkois­tus tehdään kun­nis­sa niin kuin koira jät­tää p…n p.…ä.

    Sel­l­aisel­la sys­teemil­lä saadan kyl­lä hal­paa mut­ta sut­ta ja sekundaa

  31. Liian van­ha:
    Tarkasti ottaen kil­pailu on lähin­nä teo­ri­aa. Eivät fir­mat pyri kil­paile­maan katet­ta ja voit­toa mah­dol­lisim­man alas.

    Yri­tyk­set pyrkivät pitämään kat­teen­sa mah­dol­lisim­man korkeana. Ei kai siinä ole mitään ihmeel­listä. Niil­lä ei ole mitään sisäsyn­ty­istä moti­vaa­tio­ta myy­dä halvalla.

    Kil­pailu­ti­lanteessa kuitenkin syn­tyy ulkoinen pakko; jos samoista markki­noista kil­pailee use­ampi yrit­täjä, kat­teesta joutuu tin­kimään. Se on sit­ten yri­tyk­sen strate­gias­ta kiin­ni, kuin­ka alas kat­teis­sa suos­tu­taan menemään.

    Yri­tyk­set seu­raa­vat tosi­aan, joten uudet menetelmät lev­iävät nopeaan, joten kukaan ei saa kuin het­kel­lisen kilpailuedun

    Tämähän on se kuu­luisa mekanis­mi, jol­la tehokku­us kas­vaa. Ja mikäs sen mukavam­paa maksajalle.

    Ja itse asi­as­sa tässähän on yksi kil­pailu­tuk­sen mah­dol­li­sista hyödy­istä. Jos kun­ta itse tekee jonkin asian, on vain yksi tapa tehdä asia. Jos viisi fir­maa kil­pailee samas­ta asi­as­ta, voidaan viidestä toim­intatavas­ta vali­ta paras.

    Kil­pailu­tuk­sen muut hyödyt voivat liit­tyä mit­takaavae­tu­i­hin, parem­paan erikoisalako­htaiseen johtamiseen tai vaik­ka vain parem­pi­in työntekijöihin.

    Kil­pailu­tuk­sen hai­tat taas ovat kah­ta­laisia. Rahaa voi men­nä enem­män kuin itse tekemäl­lä, jos tehokku­use­tu hukkuu kil­pailu­tuskus­tan­nuk­si­in. Tai sit­ten kil­pailu­tus­ta ei ole osat­tu tehdä ja valvoa, jol­loin laatu on jotain muu­ta kuin mitä piti.

    Täysin perustelema­ton näp­pitun­tu­mani on se, että suurim­mat val­i­tuk­set kun­ta­laisil­ta tule­vat siitä, että kil­pailute­tun palvelun laatu on odotuk­sia huonom­paa. Tämä sinän­sä ei ker­ro kil­pailu­tuk­sen epäon­nis­tu­mis­es­ta, kos­ka kun­nan lähtöko­h­ta ja asi­akkaiden odotuk­set voivat olla eri tasoil­la. (Omas­ta siivoo­jas­ta siivous­palvelu­un siir­tymi­nen alen­taa kyl­lä palve­lu­ta­soa, mut­ta samal­la putoa­vat kustannuksetkin.)

    Lisäk­si kil­pailu­tus­ta vas­taan käytetään usein argu­ment­tia “kos­ka lääkärit”. Mut­ta eivät kun­nat osta kalli­ita keikkalääkäri­palvelui­ta yleen­sä säästömielessä. Niitä oste­taan, kun omille palkkalis­toille ei väkeä omil­la työe­hdoil­la saa.

    En kan­na­ta kil­pailu­tus­ta aina ja kaikissa tilanteis­sa. Kuitenkin kun­ta­laisen kannal­ta ain­oa oikeasti hyvä argu­ment­ti kil­pailu­tus­ta vas­taan on se, jos se tuot­taa halut­tua laat­ua kalli­im­mal­la kuin mitä kun­ta itse tek­isi. Muis­sa kil­pailu­tuk­sen ongel­mati­lanteis­sa syyt­tävä sor­mi osoit­taa vah­vasti tilaa­jan suuntaan.

  32. Eetu Kin­nunen: Laatu ei yleen­sä ole kehut­ta­va. Tästä on tul­lut _paljon_ suo­raa kun­ta­lais­palautet­ta ainakin tääl­lä Jyväskylässä.

    Kun­nan moti­vaa­tiona ei vält­tämät­tä ole mak­si­moi­da laat­ua. Moti­vaa­tiona on mak­si­moi­da laatu annetul­la raha­sum­mal­la tai min­i­moi­da raha­sum­ma annetul­la laadulla.

    Jos yksi­ty­is­te­tyt palve­lut ovat huonom­pia kuin aikaisem­mat kun­nan itse tuot­ta­mat, kan­nat­taa kysyä kus­tan­nuk­sista. Kil­pailu­tus­ta voidaan myös käyt­tää sopi­vana saumana ylilaadun alasajossa.

    Ja kyl­lä… Tok­i­han palvelun­tar­joa­jatkin kieroil­e­vat. Kun­nan osaamis­es­ta on sit­ten kiin­ni, miten sopimuk­set on kir­joitet­tu. Kil­pailu­tu­sosaami­nen on kun­nan ydi­nosaamista, johon kan­nat­taa nykyään panos­taa. Parhaim­mil­laan kun­ta pystyy hyö­dyn­tämään kaik­ki sisäänheittotarjoukset.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­ta on oikea yksikkö tekemään tuon julis­tuk­sen, ei val­tio, joka ei asi­as­ta päätä.

    Tot­ta, niin totta.
    Mut­ta val­tio ei ole tehnyt tuo­ta julis­tus­ta eikä kun­takaan, vaan puolue. Ja kun­tavaalit käyn­nis­sä, puoluei­den ehdokkai­ta val­i­taan. Olisiko puolueen puheen­jo­hta­jan pitänyt olla hiljaa?

    Onnek­si Vihreät eivät ole puolue eivätkä he tee poli­ti­ikkaa — sit­ten voi arvostel­la niitä, jot­ka tekevät 😉

  34. Olemme ter­vey­den­huoltoakin perus­tavam­man­laa­tu­isien tarpei­den edessä markki­na­t­alouden armoilla.
    Ruo­ka, valo,lämpö,vaatetus. Vaa­di­taanko ruuan­tuotan­toon kol­hoose­ja, ettemme kuole nälkään? 

    Markki­na­t­alous tuot­taa juuri sitä, mitä osta­ja halu­aa ostaa. Jos osta­ja ei pysty yksi­tyisko­htais­es­ti määrit­telemään halu­ami­aan kri­teere­jä, tuskin myyjäkään läh­tee oma-aloit­teis­es­ti tuotet­taan paran­tele­maan kalli­im­paan suuntaan..

    Muual­la Euroopas­sa yksi­tyisen sek­torin tuot­ta­ma peruster­vey­den­huolto näyt­tää toimi­van varsin hyvin. Kyl­lä, on kalli­im­paa mut­ta on saatavu­uskin eri luokkaa.

    Suomes­sa se ei tule toim­i­maan kun­nol­la, ennenkuin peruster­vey­den­huolto avataan kaikille palvelun­tuot­ta­jille (yksi­tyiset , julkiset) tasaver­tais­es­ti ilman välis­sä ole­vaa hoidon sään­nöstelijää, joka kun­tien rooli täl­lä het­kel­lä de fac­to on. Kukaan järkevä ihmi­nen ei mis­sään muual­la län­si-Euroopas­sa suos­tu­isi jonot­ta­maan puoli vuot­ta vaikka­pa ham­maslääkärille pääsyä.

    Poti­laan asi­at alka­vat kiin­nos­taa hie­man eri taval­la, kun raha tulee vas­ta poti­laan mukana..

  35. Sylt­ty: Tuskin­pa yksikään puolue on omas­ta ihan ilkeyt­tään aja­mas­sa omas­ta miel­stäänkin huono­ja asioi­ta ja vas­tus­ta­mas­sa hyviä. Se vaan tup­paa ole­maan niin, että omas­ta näkövinkke­listä muiden hyvät asi­at ovat puh­das­ta ilkeyt­tä kun ei taju­ta tois­t­en näkökul­maa sit­ten ensinnäkään. 

    Aivan. Var­maankin olisi monille hyvä aja­tushar­joi­tus etsiä perustel­lut syyt sille, mik­si kunkin puolueen kan­nat­ta­mi­nen voi olla jonkun mielestä maail­man järkevin vaihtoehto.

    Väit­täisin että täm­möi­nen yksisilmäisyys vaivaa mielestäni enem­män vasem­mis­to­laisia kuin oikeistolaisia. 

    Vasem­mis­tol­la on tosi­aan oma silmälap­pun­sa. Kokoomus­laisethan ovat työkansan ver­ta janoavia kap­i­tal­is­te­ja, eikö niin. Ja hei­dän lihaval­la kukkarol­laan käymi­nen ratkai­sisi kaik­ki maan taloudel­liset ongel­mat. 🙂 Tietenkin muil­lakin on omat vihol­lisku­vansa, mut­ta nuo vasem­mis­ton perusku­viot ovat kovin tut­tu­ja kaikille.

    Mutt avarsin yleistä on, että omat tarkoi­tus­perät perustel­laan oikeu­den­mukaisu­udel­la ja että näi­hin ollaan päädyt­ty pitkän harkin­nan jäl­keen, kun taas tois­t­en tarkoi­tus­per­iä selitetään itsekkälil­lä ajatuk­sil­la tai sit­ten suo­ranaisel­la tyh­myy­del­lä ja vähäisel­lä harkinnalla. 

    Aivan. Ihmisen psykolo­giaan taitaa kuu­lua tiet­ty ter­ve usko oman maail­manku­van oikeel­lisu­u­teen (ja muiden maail­manku­van huonom­muu­teen). Erikoista on ehkä se, että ei huo­ma­ta, että toiset voivat ajatel­la aivan samoin. Tai ehkä ollaan vain koko ajan väit­te­ly­mood­is­sa, jos­sa pitääkin todis­taa omien mielip­itei­den parem­muus keino­ja kaihtamatta.

  36. kun­tavaalien jäl­keen asumme Paratiisissa!

    -näin ainakin jos lukee JOKAISEN ehdokkaan mainoksia

    silti kun­nat ja val­tio velka­an­tu­vat ennen­näkemätön­tä vauh­tia ja ehdokkaat vaan lupaa­vat 10hyvää ja vähän päälle.

    olemme äänestäjät oikeasti tyh­miä kun sama pup­pu menee läpi vaaleista toiseen ja varsinkin tv-toimit­ta­jat ovat “nöösejä“kun tv:ssä suos­tu­vat näi­hin poli­itikoiden “vas­tauk­si­in”.

    tulee joskus ikävä 80-luvun Leif Salmenia.,tosin hän ei telkkari­in enää tule(pääse) tämän tietyn surullisenku­u­luisan ajanko­htaiso­hjel­ma episodin vuoksi.

    telkkarista tuli juuri ohjel­ma jostain kun­nas­ta jos­sa on 5v liitos irti­sanomis­suo­ja pääl­lä ja kas kum­maa juuri ennen 5v aikaa on uusi liitos meneil­lään ja taas on 5vuoden irtisanomissuoja.

    jos olisin poli­itikko niin vaal­is­lo­gani olisi:kannatan kun­tien pakkoliitoksia..,kunhan se ei koske omaa kuntaani!

  37. Eetu Kin­nunen: Vas­taan:

    1) Polkuhin­noit­telu

    Hom­ma alkaa polkuhin­noit­telul­la. Sit­ten hin­ta läh­tee tasaiseen nousu­un. Näin tulee käymään toden­näköis­es­ti myös Rääkkylässä, kos­ka niin on käynyt muuallakin. 

    Tämä johtuu muun muas­sa “yllät­tävistä menoista”, joi­ta ovat toim­i­tilo­jen remont­ti­tarpeet, uusien lait­tei­den han­k­in­tatarpeet, työn­tek­i­jöi­den sairaste­lut ja äitiyslomat.

    Käytän­nössä ostopalvelui­hin on useis­sa kun­nis­sa syn­tynyt muu­ta­man suurehkon yri­tyk­sen oli­gop­o­li, joka sanelee ostopalvelu­iden hin­nat ja laadun. Laatu ei yleen­sä ole kehut­ta­va. Tästä on tul­lut _paljon_ suo­raa kun­ta­lais­palautet­ta ainakin tääl­lä Jyväskylässä.

    Pien­ten yri­tys­ten suosimi­nen voisi pitkäl­lä aikavälil­lä olla sekä edullisem­paa että pitää palvelun tason korkeana, kun poti­laat voisi­vat aidosti vali­ta use­am­mas­ta palveluntuottajasta.

    2) Vero­tu­lo­jen palu­useen valtiolle.

    Myös julkisen puolen palkkoi­hin, sivuku­lui­hin jne. menevät rahat palaa­vat julkiseen kas­saan. Ain­oa lisävero­tu­lo tulee yri­tysveros­ta, jota suurin osa isoista lääkäri­taloista ei maksa.

    Ylipään­sä min­ua ihme­tyt­tää yrit­täjien hinku päästä käsik­si veron­mak­sajien rahoi­hin. Kek­sisitte jonkun oikeasti järkevän liikei­dean ja möisitte tuot­tei­tanne yksi­ty­isille kulut­ta­jille. Se tuot­taa oikeaakin talouskasvua eikä vain pyöritä rahaa samas­sa myllyssä.

    Mörköar­gu­men­toin­tia, joka ei kestä kri­it­tistä tarkastelua. 

    Kir­joi­tat yllä, että yksi­ty­is­ten palve­lu­tuot­ta­jien hin­nat lähtevät “yllät­tävään” nousu­un. Eikö näin tapah­du julkises­ti tuote­tuis­sa palveluis­sa? Sovi­taanko, että demar­it alka­vat aja­maan sairaan­hoita­jien palkanko­ro­tusten kieltamistä sekä sairaaloiden home­ko­r­jausten lykkäämistä? (Jyväskylässä teil­lä on koke­mus­ta sairaalako­r­jausten “yllät­tävistä” kuluista.)

    Ostopalvelu­iden oli­gop­o­lien syn­tymi­nen on ostamisen osaa­mat­to­muu­den syytä. (Jyväskylässä tätä on isol­la toden­näköisyy­del­lä ollut hoita­mas­sa demari tai keskustalainen.) 

    Viherinssi on jo kir­joit­tanut hyvin mm. mis­tä verotet­ta­va voit­to yksi­tyiselle palvelun­tar­joa­jalle syntyy. 

    Kan­nat­taa myös miet­tiä, että mik­si yrit­täjät halu­a­vat tar­jo­ta tuot­teitaan ja palveluitaan julkiselle sek­to­rille. Suomen bkt:stä jotain yli 43% kul­kee julkisen sek­torin kaut­ta. Eli kuka on osta­ja? Toisaal­ta korkea veroaste las­kee sekä kulut­ta­jien että yrit­täjien ostovoimaa. Ainakin min­un kyky ostaa yrit­täjien tuot­tei­ta on pienem­pi vero­jen joh­dos­ta kuin ilman niitä.

  38. “Kil­pailu­ti­lanteessa kuitenkin syn­tyy ulkoinen pakko; jos samoista markki­noista kil­pailee use­ampi yrit­täjä, kat­teesta joutuu tinkimään.”

    Ei kukaan tin­gi kat­teesta kuin henkiinjäännissä.
    Eli kun markki­nat supistuvat

    Mik­si joku luopuisi tulois­taan ? Yrit­täjät ovat aivan saman­laisia ihmisä kuin palka­nsaa­jatkin eivätkä he luovu elintasostaan.
    Ei kukaan järkevä ala yrit­täjäk­si alalle joka supistuu,uudet yri­tyk­set syn­tyvät kasvualoille , jos­sa on tilaa ja kate voidaan pitää niin korkeana, että se takaa hyvän tulotason .

    Pienetkin yri­tyk­set osaavt tehdä hin­noit­telun niin, ettei hin­to­ja pol­je­ta kilpailulla

    “Jos viisi fir­maa kil­pailee samas­ta asi­as­ta, voidaan viidestä toim­intatavas­ta vali­ta paras.”

    Ei voi­da, julk­i­sis­sa han­k­i­nois­sa tuotan­to­ta­pa ei ole ratkai­se­va vaan hin­ta eikä tuotan­to­ta­paa voi­da edes kovin paljon korostaa.

    Miten määrit­telet orvolle paras isä/äi­ti-palvelun tuotan­to­ta­van ? Voi olla vaikeaa tehdä kiis­ta­ton­ta speksiä

  39. Tör­mäsin tähän mörköooppeer­aan jo 50-luvul­la, sil­loin sitä pyörit­ti maaseudul­la Kepu.

    Kepu­laiset kierte­liv­ät mök­istä mökki­in­ja pelote­liv­at mum­mo­ja sosialismilla:

    Oppeer­an pää viesti oli :Sosial­isti tulee ja sosial­isoi mum­mon mökin.
    Pääko­hde oli sil­loiset kom­mu­nis­tit, jot­ka oli­vat pohjoisen toinen val­ta­puolue, muual­la Suomes­sa var­maan SDP:kin

  40. Olen juuri ollut purka­mas­sa täl­laista oligopolia.
    Täl­lä Pohjois-Poh­jan­maal­la kun­nat suo­si­vat avoimesti kepulaisia/laestadiolaisia tuot­ta­jia ja rikko­vat avoimesti hankintalakia.
    Vaik­ka asi­as­ta viime vuon­na jo käyti­in vaka­va keskustelu niin silti näyt­tää siltä, että kun­nat jaka­vat urakoi­ta tiskin alta uskon/aatetovereilleen.

    Tämä on kun­nal­lisen kil­pailu­tuk­sen ongel­ma, kil­pailu ei ole rehellistä

  41. Mika:
    Ylipään­sä min­ua ihme­tyt­tää yrit­täjien hinku päästä käsik­si veron­mak­sajien rahoihin.

    Kat­so kuka puhuu? Vasem­mis­to­han se on niin per­in­teis­es­ti oikein mielel­lään jät­tänyt yrit­täjien ja yri­tys­ten rahat rauhaan. 

    Onko­han kukaan demari koskaan esit­tänyt mis­sään sem­moista aja­tus­ta, että yri­tyk­siä ei tarvisi verot­taakaan enem­män, vaan vähemmän?

  42. Liian van­ha:
    Ei kukaan tin­gi kat­teesta kuin henkiinjäännissä.
    Eli kun markki­nat supistuvat

    Liian van­hal­la lähti taas huru-ukko-vai­hde päälle.

    Voit itse kokeil­la miten fir­mat tin­ki­vat kat­teesta kun käyt vaikka­pa jos­sain Mus­tas­sa Pörssis­sä. Kyl­lä ne tin­kii siitä jos vain taju­at kysyä, mut­ta myyvät kyl­lä täy­teen lis­tahin­taan jos olet valmis sen maksamaan.

    Ei kukaan järkevä ala yrit­täjäk­si alalle joka supistuu,uudet yri­tyk­set syn­tyvät kasvualoille , jos­sa on tilaa ja kate voidaan pitää niin korkeana, että se takaa hyvän tulotason .

    Suurin osa uusista yri­tyk­sistä syn­tyy tyl­sille ja ihan tavanomaisille aloille, joil­la voi joko men­nä hyvin tai olla men­emät­tä. Esimerkik­si raken­nusalalle syn­tyy uusia yri­tyk­siä täysin suh­dan­teesta välit­tämät­tä vaik­ka tietenkin ne suh­dan­teet vaikut­ta­vat syntyneide.

    Lisäk­si jos sat­tuu ole­maan vaikka­pa koneis­ta­ja tai kirvesmies, niin vaikea se on men­nä perus­ta­maan ter­vey­den­huoltoalan yri­tys­tä tai katsastamoa.

    Ei voi­da, julk­i­sis­sa han­k­i­nois­sa tuotan­to­ta­pa ei ole ratkai­se­va vaan hin­ta eikä tuotan­to­ta­paa voi­da edes kovin paljon korostaa.

    Tämä taas ei mitenkään pidä paikkaansa. Se ratkaisee mitä lukee kil­pailu­tuk­ses­sa. Jos siel­lä lukee että hin­nas­ta saa 1–10 pis­tet­tä ja asioista x, y, z ja ö kaik­ista 1–10 pis­tet­tä, niin on aika selvää että hin­ta ratkaisee vain kah­den saman­laisen yri­tyk­sen keskinäisen järjestyksen.

    Olen näh­nyt LVI-tar­jouskil­pailu­ja, jos­sa voit­ta­va 60 000 tar­jous on ollut sel­l­ainen, että seu­raavak­si paras ei olisi saanut urakkaa vaik­ka olisi tar­jon­nuyt 20 000 halvemmalla.

    Liian van­ha, jut­tusi ovat niin todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunei­ta etten tiedä, provosoitko ja kär­jistätkö vain vai oletko oikeasti tuo­ta mieltä.

  43. Tähän olisi mie­lenki­itoista soveltaa yri­ty­selämästä uuden liike­toimin­nan perus­tamisen yhtä mallia. Val­tio voisi tahol­laan parhaiden voimien avul­la pyrk­iä luo­maan ulkois­tus­mall­in. Kun se olisi aikaansaatu, haet­taisi­in kun­ta tai pari koeken­täk­si sopi­val­la porkkanal­la. Jos malli ei toimisi aivan halu­tul­la taval­la, sitä kehitet­täisi­in, jos taas se olisi täysi susi, koko ulkois­tusvim­ma uno­hdet­taisi­in. Malle­ja pitäisi olla ehkä muu­ta­ma vari­aa­tio, että löy­det­täisi­in toimivin eri tilanteisiin.

  44. Ei puoluesi­don­naisen äänestäjän näkövinkke­listä kaikil­la puolueil­la vaikut­taa ole­van oma mörkön­sä. Vihreil­lä se on näköjään usein tämä “minä tiedän tulo- ja sub­sti­tuu­tio­teo­ri­an muut ovat tyh­miä” ‑harha. Vään­netään siis yksinker­taiset asi­at jonkun tieteenalan jar­gonille ja pae­taan paikalta jät­täen vas­tuu eli tässä tapauk­ses­sa poti­laat aikuis­ten huollettavaksi.

  45. Yle/Uutisvuoto käve­lyt­ti aivan tarkoituk­sel­la vaalien alla oman mörkön­sä ruu­tu­un eli Paa­vo Lip­posen paskavaipoissa.

    Yle­hän on kokoomuk­sen miehittämä …

    Noloin­ta tässä on, että muut puolueet eivät vält­tämät­tä edes tajua, miten Yle tekee kokoomuspolitiikkaa…

  46. Vaalit Suomes­sa eivät enää ole putipuh­toiset. Kuulin, että eduskun­nan virkamiehet oli­vat heit­täneet lokaa Odes­ta. Moti­ivia voi miettiä.

  47. En ole koskaan ollut osta­mas­sa pelkkiä palvelui­ta, mut­ta roinaa+palveluita kyl­läkin. Minus­ta on ihan selvä, että osta­ja pyytää, mitä halu­aa. Jos osta­ja ei osaa, ehkä kan­nat­taisi kysyä apua jostain. Jos ulkois­t­a­mi­nen tarkoit­taa kus­tan­nusten kas­vamista, on joku jut­tu men­nyt väärin ja osta­ja ei osaa hom­maansa. Sopimuk­ses­sa ei voi olla mitään ihmeel­lisiä pykäliä sairauk­sista tms. Sodan/kapinan yms ehkä kelpu­ut­taisin. Mik­si joka kun­ta ei lope­ta heti sopimus­ta, mikäli tulee kalli­im­mak­si kuin oma hoito? Sopimuk­si­in pitää saa­da pykälä tähän. Sen pitää tietysti olla selvä molem­mille. Kaik­ista puut­teista pitää olla sank­tiot (siis sopimuk­ses­sa määrä­tyt) ja kun­nal­la pitää olla eväät toteen­näyt­tämiseen. ei mutuja.Ymmärrän kyl­lä SDP:n huolen. Kun­nan hom­mis­sa var­maan huimasti sen kan­nat­ta­jia. En tiedä mikä jen­gi ton 5 vuo­den suo­jan ajoi läpi, mut­ta ehkä siitä voisi ainakin keskustel­la vakavasti. Yhdis­tä kun­tia ja pidä moninker­tainen hallinto. Mikä jär­ki? Ymmär­rän, että virkami­esten jar­ru­tus­ta lieven­net­ti­in, mut­ta onko enää tarvis, kun yksi­ty­isiltä tuhan­sia kävelee pihalle, joiden pitäisi kuitenkin mak­saa julkisen puolen palkat. Koh­ta tilanne on oikein hoidet­tuna jois­sain kun­nis­sa sem­moinen, että virkahlöitä ei saa ulos ilman näi­den tosi iso­ja mokia. Liitetään nyt yksi kun­ta, siis 5 vuot­ta, seu­raa­vana vuon­na taas yksi kun­ta, 5 vuot­ta jne.
    Onko tämä perus­tus­lain mukaan oikein?

  48. Min­un mielestäni näyt­tää siltä, että muutkin puolueet kuin SDP nos­ta­vat omia mörköjään esille näin vaalien alla. Alla lis­taa muu­tamista möröistä.

    Vihreät:
    — Ydin­voima on kestomörkö, jon­ka parhaiden päivien puheen­jo­hta­ja Niin­istö tosin arvelee jo ole­van ohi tuoreessa kir­joituk­ses­saan “Ydin­hötön aika on ohi”.
    — Osmo Soin­in­vaaran viime päivien heitot “kepu­lan­di­as­ta” ja tukien pienu­ud­es­ta valit­tavista maanvil­jeli­jöistä ovat aika erikoisia, ja ken­ties ker­to­vat jostain möröstä sil­lä suunnalla.

    Kokoomus:
    — Näitä mörköjä sit­ten riit­tääkin, esim. tietul­lit, ker­jäläiset ja “örveltäjät” (ks. Bogon teesit ja main­os lauan­tain Hesaris­sa), verot ja julki­nen sek­tori yleen­sä, perus­tu­lo, jne.

    Perus­suo­ma­laiset:
    — Mörköinä muun muas­sa maa­han­muut­to, EU, ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta, kehitysapu

    Keskus­ta:
    — Keskus­tan mörkö taitaa tosi­aan olla tämä yllä mainit­tu “cityvihreys” sekä val­lan keskit­tymi­nen suurkaupunkeihin

    Vasem­mis­toli­it­to:
    — Kokoomus ja Perus­suo­ma­laiset on kai julis­tet­tu päämöröik­si, mut­ta mui­ta lienevät yri­tyk­set tai ainakin suur­pääo­ma ja julkiseen sek­tori­in kohdis­tu­vat säästöt ja tehostamisvaatimukset

    KD:
    — Mörköinä saat­taisi olla esimerkik­si alko­holin kulu­tuk­sen kasvu ja yleinen moraalin rap­pio sekä per­in­teis­ten arvo­jen häviäminen

    RKP:
    — Päämörkö­jen joukos­sa lie­nee ruotsinkielisen kult­tuurin ja pääo­man ase­man murentuminen

    Osa edel­lä maini­tu­ista möröistä ja peloista voi olla ihan aiheel­lisi­akin, mut­ta mon­et niistä saa­vat kyl­lä todel­liseen merk­i­tyk­seen­sä näh­den kohtu­ut­toman suuren huomion joko em. puoluei­den itsen­sä tai vihol­lis­ten toimes­ta. Ehkä kunkin puolueen kan­nat­taisi tarkastel­la omia ja muiden mörköjä kri­it­tis­es­ti ja miet­tiä, että peit­tävätkö täl­laiset stereo­typ­i­at ja möröt alleen jär­jen äänen ja kyvyn rak­en­tavaan puoluer­a­jat ylit­tävään yhteistyöhön.

  49. “En tiedä mikä jen­gi ton 5 vuo­den suo­jan ajoi läpi, mut­ta ehkä siitä voisi ainakin keskustel­la vakavasti. Yhdis­tä kun­tia ja pidä moninker­tainen hallinto. Mikä järki? ”

    Jär­ki läh­tee siitä, ettei yhteiskun­nan kan­na­ta siirtää raho­ja taskus­ta toiseen.Kun tuol­lainen +50-vuo­tias kun­nan työn­tek­i­jä irti­san­o­taan niin hän ei kel­paa mihinkään,ei ainakaan yksi­tyiselle sektorille.

    Siis­pä hän jää yhteiskun­nan elätet­täväk­si eli elan­to vain mak­se­taan tois­es­ta taskusta .

    Uudelleen­si­joi­tus on paljon järkevämpi toimenpide

    Esim Helsin­gin kaupun­gin pois­tu­ma on ollut n 2300 henkeä vuodessa. Kun henkilökun­taa on n 39000 niin liki 25 % pois­tuu neljässä vuodessa.

    Kun kun­tien palvelu­jen uudelleen jär­jeste­ly vie aikaa niin tuo luon­nolli­nen pois­tu­ma riit­tää saneer­auk­seen ilman irtisanomisia.

    Ei palvelu­o­r­gan­isaa­tion saneerami­nen ole saman­lainen ker­ras­ta poik­ki jut­tu kuin tehtaan alasajo

    Esim entisessä Telessä oli 70-luvun lop­ul­la n 20000 henkeä ja se saneer­at­ti­in luon­nol­lisel­la pois­tu­mal­la 1990 luvun yhtiöit­tämiseen men­nessä 6000 henkeen.

    Tietysti irti­sanomisia tuli jonkin ver­ran kun henkilöt kieltäy­tyivät uusista tehtävistä,mutta se on jo eri juttu.

    Eikä tuo uudelleen­si­joi­tus ole enää vieras­ta yksi­tyisel­läkään inplacement/outplacement funk­tio on jo yleinen ainakin suuris­sa yrityksissä.

  50. “Voit itse kokeil­la miten fir­mat tin­ki­vat kat­teesta kun käyt vaikka­pa jos­sain Mus­tas­sa Pörssis­sä. Kyl­lä ne tin­kii siitä jos vain taju­at kysyä, mut­ta myyvät kyl­lä täy­teen lis­tahin­taan jos olet valmis sen maksamaan.”

    Sekoi­tat asioita,nuo ns tin­kialen­nuk­set on otet­tu huomioon tulos­su­un­nit­telus­sa, joten eivät ne todel­lisu­udessa vaiku­ta suun­nitel­tu­un katteeseen

    “Suurin osa uusista yri­tyk­sistä syn­tyy tyl­sille ja ihan tavanomaisille aloille, joil­la voi joko men­nä hyvin tai olla men­emät­tä. Esimerkik­si raken­nusalalle syn­tyy uusia yri­tyk­siä täysin suh­dan­teesta välit­tämät­tä vaik­ka tietenkin ne suh­dan­teet vaikut­ta­vat syntyneide.”

    Näin käy mut­ta yri­tyk­siä myös häviää näiltä tyl­siltä markkinoilta.

    Ja kyl­lä mata­la­suh­dan­teessa yri­tyshävik­ki nousee ja uusien määrä laskee .

    Esim 2011 4.neljänneksellä uusia yri­tyk­siä syn­tyi 5300 ja lopet­ti 4600
    Ennen nyky­istä mata­la­suh­dan­net­ta 2007 yri­tyk­siä syn­tyi 4.neljänneksellä 7000 ja lopet­ti 4300

    Hävik­ki oli suurim­mil­laan 2008 lop­pupuolel­la , 5500 yri­tys­tä lopetti

    Raken­nusala on huono ver­tailuko­hde , siel­lä kun hävikki/synty johtuu veronkierrosta

    Itse asi­as­sa ETLAn työa­paikkavi­ro­jen tutkimus antaa hyvän kuvan työ­markki­noiden ja yri­tys­ten liik­keestä: Suomes­sa häviää n 250000 työ­paikkaa vuodessa ja syn­tyy suurin piirtein saman verran

  51. “Tämä taas ei mitenkään pidä paikkaansa. Se ratkaisee mitä lukee kil­pailu­tuk­ses­sa. Jos siel­lä lukee että hin­nas­ta saa 1–10 pis­tet­tä ja asioista x, y, z ja ö kaik­ista 1–10 pis­tet­tä, niin on aika selvää että hin­ta ratkaisee vain kah­den saman­laisen yri­tyk­sen keskinäisen järjestyksen.”

    Ei asia mene näin. Ehto­ja ei voi aset­taa miten vain esim tuo­ta veroparati­isiehtoa ei voin­ut käyt­tää ja varsin toden­näköistä on,että jos ehto voidaan osoit­taa kil­pailua rajoit­tavak­si­ja jotakin tuot­ta­jaa suo­si­vak­si niin kil­pailu­tus menee uusiksinykypäivänä.

    Suuret fir­mat ovat tarkko­ja täl­lai­sista asioista ja niil­läon voimaa ajaa asiansaläpi

    Mut­ta eipä noista 60000 euron urakoista kukaan halua tapel­la oikeudessa ja niis­sä voidaan urakoi­ta jakaa kaverille.

    Mut­ta kun urak­ka on miljoo­nia tai sato­ja miljoo­nia niin tilanne on toinen

    Olen itse kil­pailut­tanut pro­jek­te­ja ja kun pelis­sä on sato­ja miljoo­nia niin tilaa­jn pitää olla tarkkana ettei kil­pailu­tus­ta kaadeta

  52. “Voit itse kokeil­la miten fir­mat tin­ki­vat kat­teesta kun käyt vaikka­pa jos­sain Mus­tas­sa Pörssissä.”

    Tuo on harhaa. Jokainne kodinkonekaup­pias tietää, että alen­nuk­sia joutuu anta­maan ja todel­li­nen tuot­teesta saata­va hin­ta on huomioitu tulos­su­un­nit­telus­sa, joten fir­man kate säi­lyy suun­nitel­lus­sa vaik­ka näen­näis­es­ti jae­taan alennuksia.

    Jakokeilepa tin­kimistä Pris­man kas­sal­la, var­ti­ja saat­telee hyvin pian ulos

  53. Liian van­ha:
    “Tämä taas ei mitenkään pidä paikkaansa. Se ratkaisee mitä lukee kil­pailu­tuk­ses­sa. Jos siel­lä lukee että hin­nas­ta saa 1–10 pis­tet­tä ja asioista x, y, z ja ö kaik­ista 1–10 pis­tet­tä, niin on aika selvää että hin­ta ratkaisee vain kah­den saman­laisen yri­tyk­sen keskinäisen järjestyksen.”

    Ei asia mene näin.

    Kyl­lä se menee juurikin noin. Vai oletko joskus oikeasti näh­nyt ain­ut­takaan julkisen sek­torin kil­pailukier­rosta, tar­jous­pyyn­töä tai sitä lop­ullista ratkaisua? Ja tämän nykyisen lain voimas­saoloaikana, ei mitään 80-luku­jen juttuja.

    Ehto­ja ei voi aset­taa miten vain esim tuo­ta veroparati­isiehtoa ei voin­ut käyt­tää ja varsin toden­näköistä on,että jos ehto voidaan osoit­taa kil­pailua rajoit­tavak­si­ja jotakin tuot­ta­jaa suo­si­vak­si niin kil­pailu­tus menee uusiksinykypäivänä.

    Joo, mut­ta jos siel­lä lukee esimerkik­si että paikallis­tun­te­muk­ses­ta saa yhtä paljon pis­teitä kuin hin­nas­ta, niin arvaas miten se vaikut­taa vaikka­pa jos­sain perähikiällä?

    Mut­ta kun urak­ka on miljoo­nia tai sato­ja miljoo­nia niin tilanne on toinen

    Arvatenkin sadan miljoo­nan euron urakan tar­jouk­seen voidaan paneu­tua vähän eri malli­in kuin 60 000 euron. Ainakin pitäisi, mut­ta tietenkin kos­ka kyseessä on julki­nen sek­tori eikä sil­lä oikeas­t­aan ole niin väliä, niin voidaan­han sekin kun­nol­la mokata. 

    Ja jos ollaan tilanteessa, jos­sa sato­jen miljoonien urakoi­ta tilaavia virkamiehiä ei oikeas­t­aan edes kiin­nos­ta tehdä asi­aa kun­nol­la, niin miten ihmeessä han­k­in­ta voisi men­nä parem­min ilman kil­pailu­tus­ta? Tilat­taisi­in kum­minkin sieltä samas­ta paikkaa kuin ennenkin, mieluiten kaverin firmasta?

    Olen itse kil­pailut­tanut projekteja

    Julkisel­la sektorillako?

  54. “Julkisel­la sektorillako?”

    Kyl­lä, olin val­tion palveluk­ses­sa 20 vuot­ta ja tein ensim­mäisiä ulkois­tuk­sia sil­loises­sa Telessä.Sen jäl­keen tehnyt sitä 30 vuotta. 

    Ja mon­es­sa maas­sa senkin jäl­keen , tele­hank­in­nat luet­ti­in julk­isik­si han­k­in­noik­si siihen saak­ka kun julkisel­la yhtiöl­lä oli monop­o­li esim Latvi­as­sa monop­o­li puret­ti­in vas­ta 2000-luvun alkupuolella.

    Ja kyl­lähän nuo suuretkin urakat kilpailutetaan,mutta ehto­jen kanssa pitää olla tarkkana ettei ehto­ja voi­da pitää kil­pailua rajoittavana.

    Esim Indone­si­as­sa kil­pailu­timme WLL toim­i­tuk­sia, arvo n 200 miljoon­aa euroa per projekti.
    Tar­jous­pyyn­tö blokkasi amerikkalaiset,mutta jät­ti jäl­jelle Euroopan,Japanin ja muun maail­man, joten syytök­set kil­pailun rajoit­tamis­es­ta kaatuivat.

    Mut­ta sen jäl­keen alkoi poli­it­ti­nen painostus,rahoittajan oli Maail­man­pank­ki ja ensim­mäisenä lensi pel­lolle Maail­man­pankin pro­jek­te­ja hoi­tanut sri lankalainen johta­ja ja tilalale tuli kun­non jenkki

    Ja mei­dänkin pääjou­tui vadille, mut­ta onnek­si indone­sialaiset oli­vat sen ver­ran omanarvontuntoisia,etteivät anta­neet perik­si kuin vähän,usalaiset sai­vat lop­ul­ta pienen siivun toimituksista.Ja mekin saa­toimme jatkaa.

    Yksi vaa­timushan oli,että mei­dät tar­jous­pyyn­npn speksin laati­joina toim­i­neet pitää karkottaa .

    Ei pidä aliarvioi­da kan­sain­välis­ten suuryri­tys­ten voimaa, pienet kansakun­nat ovat vain hidaste, eivät itsenäisiä toimijoita

  55. “Joo, mut­ta jos siel­lä lukee esimerkik­si että paikallis­tun­te­muk­ses­ta saa yhtä paljon pis­teitä kuin hin­nas­ta, niin arvaas miten se vaikut­taa vaikka­pa jos­sain perähikiällä?”

    Esim alue­hä­ly­tyskeskuk­set toimi­vat varsin suuril­la alueilla.Kun tilaa­ja ei omas­sa toimin­nas­saan vaa­di paikallis­tun­te­mus­ta niin miten se voisi vaa­tia sitä muilta ?

    Sen vuokis paikallis­tun­te­mus ei voi olla kovin merk­it­sevä kil­pailue­hto ilman , että se tulk­i­taan kil­pailun estämiseksi

  56. Ole Ode huo­leti, kokoomuk­sen johdol­la kau­pataan kaik­ki ja ulkois­taa voi vaik­ka ves­sas­sa käynnin.
    Fina­vian sivuil­ta selviää, että lentoasemien oper­oin­nin avaamista valmis­tel­laan. Maan­puo­lus­tus ja verkostope­ri­aate eivät paina. 

    HKL on selvää lihaa ja ulko­mais­ten fir­mo­jen rötisköau­tot ker­to­vat ulkois­tamisen ihanu­ud­es­ta, jota vihreät ja kokoomus haluavat.

Vastaa käyttäjälle Tero Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.