Jukka Jonninen (vihr) haluaa ydinlämpöä Loviisasta

Juk­ka Jon­ni­nen, nuo­ri vih­reä kun­nal­lis­vaa­lieh­do­kas (946), joka ilmoit­tau­tuu roh­keas­ti tek­no­lo­gia­myön­tei­sek­si libe­raa­lik­si, esit­tää blo­gis­saan, että Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö tuli­si toteut­taa Lovii­saan raken­net­ta­van ydin­voi­ma­lan jäte­läm­mös­tä. Teks­tin voi lukea täs­tä.

Onnit­te­lus­ta sivii­li­roh­keu­des­ta ja sel­keän vaih­toeh­don tar­joa­mi­ses­ta ydin­voi­maa kan­nat­ta­vil­le vihreille!

Olen kui­ten­kin aja­tuk­sen suh­teen epäi­le­vä. Tätä on vai­kea kan­nat­taa ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mitä on miel­tä ydinvoimasta.

Ydin­voi­man vas­tus­ta­ja ei voi hyväksyä

Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että jos Lovii­saan nyt ker­ran raken­ne­taan uusi ydin­voi­ma­la (van­hois­ta ei saa tar­peek­si kuu­maa vet­tä),  niin ei kai sitä läm­pöä kan­na­ta mereen ajaa.

Täl­lai­nen ydin­voi­ma­la tuli­si aidos­ti nykyis­ten ydin­voi­ma­loi­den lisäk­si, kos­ka se ei lisäi­si säh­kön­tuo­tan­toa maas­sa. Vas­taa­va mää­rä säh­kö­te­hoa pois­tui­si Hel­sin­gis­tä. Se on siis aidos­ti lisäy­din­voi­maa, ei muu­ten­kin raken­net­ta­van voi­ma­lan huk­ka­läm­mön hyväk­si­käyt­töä. Toi­saal­ta samas­ta syys­tä sitä vas­taan ei päde argu­ment­ti, että vaik­ka ydin­voi­ma on pie­nem­pi paha kuin fos­sii­li­set, tosia­sias­sa ydin­voi­ma­lat tule­vat fos­sii­lis­ten lisäk­si eivät­kä nii­den tilal­le. Tämä oikeas­ti kor­vai­si maa­kaa­sua ja kivi­hiil­tä edis­tä­mät­tä säh­kön haas­kaa­vaa käyttöä.

On tie­tys­ti mah­dol­lis­ta teh­dä säh­kö­te­hol­taan isom­pi voi­ma­la, joka enem­män kuin kor­vaa Hel­sin­gin voi­ma­loi­den säh­kö­te­hon ja ajaa vas­taa­vas­ti enem­män läm­pöä mereen.

Ydin­voi­man kan­nat­ta­jal­le on parem­pi vaihtoehto

Jos pitää ydin­voi­maa tur­val­li­se­na vaih­toeh­to­na, ei sil­loin­kaan pitäi­si tätä rat­kai­sua jär­ke­vä­nä, kos­ka yhtä­lö ei toi­mi talou­del­li­ses­ti. Esi­tyk­ses­sä on kak­si ongel­maa: put­ki Lovii­sas­ta Hel­sin­kiin on kovin kal­lis ja riip­pu­vuus yhdes­tä voi­ma­las­ta sekä yhdes­tä put­kes­ta on erit­täin ris­kial­tis ja sik­si kallis.

For­tum on las­ke­nut, pal­jon­ko mak­saa kau­ko­läm­pö­put­ki Lovii­sas­ta Hel­sin­gin rajal­le, mut­ta ei se rii­tä. Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa ei ole koh­taa, johon voi­si noin vain lykä­tä 1200 MW kau­ko­läm­pö­te­hoa. Nyt verk­koon syö­te­tään läm­pöä Vuo­saa­res­ta, Hana­saa­res­ta, Sal­mi­saa­res­ta ja Myl­ly­pu­ros­ta. Put­ki on siis hyvin kal­lis. Oikeas­taan tar­vit­tai­siin kak­si put­kea, jot­ta tar­vit­tai­siin kak­si kai­vin­ko­neen kul­jet­ta­jaa vahin­gos­sa kyl­men­tä­mään Helsinki.

Ydin­voi­ma­la jou­tuu ihan var­mas­ti ker­ran vuo­des­sa vähin­tään vii­kok­si vuo­si­huol­toon. Jot­kut ruot­sa­lai­set ydin­voi­ma­lat ovat olleet vuo­si­huol­los­sa koko vuo­den. Tar­vi­taan siis aivan jät­ti­mäi­nen vara­jär­jes­tel­mä. Täl­lai­nen kapa­si­teet­ti jo sinän­sä on kal­lis yllä­pi­tää. Se oli­si var­maan­kin öljyä käyt­tä­vä läm­pö­kat­ti­la tai mon­ta sel­lais­ta. Jos sitä jou­du­taan käyt­tä­mään vuo­si yhtä pää­tä, öljy­las­kus­ta tuli­si aivan tolkuton.

Jos halu­aa läm­mit­tää Hel­sin­gin ydin­e­ner­gial­la edul­li­ses­ti, voi­si jät­tää sen kal­liin ja haa­voit­tu­van put­ken raken­ta­mat­ta ja käyt­tää ne rahat Secu­re-tyyp­pis­ten veden­kei­tin­ten raken­ta­mi­seen. Ne ovat hyvin yksin­ker­tai­sia ja nii­tä voi­si sijoit­taa maan alle ympä­ri Hel­sin­kiä. Mah­dol­li­ses­ta Lovii­sa kol­mo­ses­ta ajet­tai­siin läm­pö van­haan tapaan mereen. Vähän menee uraa­nia huk­kaan ja syn­tyy enem­män ydin­jä­tet­tä, mut­ta täs­sä ske­naa­rios­sa­han ei näh­ty ydin­e­ner­gias­sa mitään ongelmia.

124 vastausta artikkeliin “Jukka Jonninen (vihr) haluaa ydinlämpöä Loviisasta”

  1. Toi­sin kuin polt­ta­mi­seen perus­tu­vis­sa voi­ma­lois­sa, ydin­voi­ma­lai­tos ei ole aina­kaan nykyi­sil­lä voi­ma­la­tyy­peil­lä kovin hyvä yhdis­tet­ty kau­ko­läm­mön ja säh­kön tuot­ta­ja. Tämä joh­tuu pit­käl­ti sii­tä, että ydin­voi­ma­lois­sa tuo­tet­tu höy­ry on huo­mat­ta­vas­ti vii­leäm­pää (noin 300-asteis­ta) ver­rat­tu­na polt­ta­mi­sel­la toi­mi­vaan lai­tok­seen (noin 700-asteis­ta). Täs­tä seu­raa se, että riit­tä­vän läm­pi­män kau­ko­läm­mi­tys­ve­den saa­mi­sek­si ydin­voi­ma­las­sa suu­rem­pi osuus läm­mös­tä jou­du­taan otta­maan ennen tur­pii­ne­ja. Tulok­se­na on suh­teel­li­ses­ti suu­rem­pi säh­kö­te­hon mene­tys otet­tuun kau­ko­läm­pö­te­hoon verrattuna.

    Sit­ten kun lisää nämä muut ongel­mat (kau­ko­läm­mi­tys oli­si riip­pu­vai­nen yhdes­tä put­kes­ta, vara­jär­jes­tel­män kulut), ei tuol­lai­nen kau­ko­läm­pö­jär­jes­te­ly ole oikein jär­ke­vä vaik­ka kuin­ka sitä koit­tai­si pyö­ri­tel­lä. Ja tämä ydin­voi­man kannattajalta.

  2. Ulko­muis­tis­ta, alkaa ampu­ko jos luvut vää­rin, mut­ta kun las­ke­aa voi­ma­las­ta hävin­neen säh­kö­te­hon ja läm­mön­siir­ron pumm­pu­jen säh­kön­ku­lu­tuk­sen, niin käy­tän­nös­sä täs­sä tuo­te­taan 250 — 300 MW säh­köä 1 000 MW läm­pöä. Toi ei ole kovin pal­jon parem­pi kuin meri­läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de, saman tien voi ajaa sil­lä säh­köl­lä sel­lais­ta. Sem­min­kin kun nii­tä ei tar­vit­se ostaa gigawa­tin eris­sä hin­taan pari mil­jar­dia kap­pa­le. Ei tää nyt vaan oikein vai­ku­ta toi­mi­val­ta, vaik­ka aja­tus on sinän­sä sympaattinen.

  3. Jär­ke­vin tie­tys­ti oli­si ydin­voi­ma­la lähel­le Hel­sin­kiä meren ran­taan. Ei pit­kiä kau­ko­läm­pö­put­kia. Mak­saa se säh­kön­kin siir­to pit­käs­tä matkasta.Sähköverkossakin yllä­pi­de­tään var­mis­tusyh­teyk­siä häi­riöi­den varal­ta. Mie­len­kiin­tois­ta reaa­liai­kais­ta tilan­net­ta näkee http://www.Fingrid.fi. Nyt­kin leu­to­na syys­päi­vä­nä viras­toa­jan jäl­keen Suo­meen tuo­daan 1778 MW net­to­na. Ydin­voi­man tuot­to on 2237 Mw.

  4. tpyy­luo­ma,

    muu­ten oikein teh­ty las­ku, mut­ta Lovii­sa-vaih­toeh­dos­sa se 300 MW säh­kö­te­hoa menee muu­hun kulu­tuk­seen, ei sii­hen meri­läm­pö­pum­pun pyörittämiseen.

    Olen sil­ti Osmon kans­sa samaa miel­tä asias­ta. Pie­net kau­ko­läm­pö­voi­ma­lat oli­si­vat sel­keäs­ti talou­del­li­sem­pia. SECU­REs­ta on muu­ten tek­ni­sen kuvauk­sen sisäl­tä­vä artik­ke­li uusim­mas­sa ATS Ydin­tek­nii­kas­sa. (Ei löy­dy netis­tä, mut­ta kir­jas­tos­ta kyllä.)

  5. Nykyi­sil­lä kau­ko­läm­pö­lai­tok­sil­la on vuo­sit­tai­set huol­to­sei­so­kit ilman suu­rem­pia ongel­mia. Sei­so­kit on ajoi­tet­tu kesä­an, joten suur­ta vara­voi­maa ei tarvita.
    Kuin­ka usein sei­so­kit ovat aiheu­tu­neet kai­vin­ko­neen kau­han rouhaisusta? 

    Put­ki on eris­tet­ty vank­ka teräs­put­ki, joka ei raa­pai­se­mal­la rik­ki mene. Nii­tä on kak­si rin­nak­kain. Meno ja paluu.
    Kai­va­jan kyl­lä luu­lis huo­maa­van kun kau­ha put­keen osuu. Put­ki on myös mer­kit­ty ja kai­vu­töi­tä ei teh­dä miten sat­tuu, vaik­ka säh­kö­kaa­pe­lei­ta usein katkeileekin.

    1. TimoK
      Suun­ni­tel­lun huol­lon voi teh­dä kesäl­lä, mut­ta suun­nit­te­le­ma­ton kat­ko voi tul­la kos­ka vain. Ruot­sis­sa ydin­voi­ma­loi­ta on ollut sul­jet­tu­na viko­jen takia kuukauditolkulla.

  6. Espoo-Tal­lin­na-välil­lä toi­mii meri­kaa­pe­li, jol­la nyt­kin vie­dään säh­köä Viroon 350 Mw. Yleen­sä kui­ten­kin me ostam­me Viros­ta sen­ver­ran. kaa­pe­li mak­soi n. 1 mil­jar­din (kus­tan­nusar­vio). Var­maan täs­sä myös saa­tu yksi var­mis­tus lisää häi­riö­ti­lan yllät­täes­sä Suomessa.Terveellistä oli­si itse­kun­kin miet­tiä, mil­lai­nen kata­stro­fi oli­si useam­man tun­nin säh­kö­kat­ko. Eikä tar­vit­se edes aja­tel­la sitä tal­ven pak­kas­päi­vää. Säh­kö on nyky­ään yhtä pakol­li­nen tar­vi­ke kuin vesi, ruo­ka tai vaatteet.

  7. Tuo maa­na­lai­nen Secu­re-voi­ma­la kuu­los­taa fik­sul­ta. Kum­ma ettei mis­sään ole kau­pal­lis­ta sovel­lus­ta vie­lä. Joi­ta­kin kar­kei­ta arvioi­ta oli aina­kin säh­kön tuo­ton hin­nas­ta. Ehkä se oli­si tuplas­ti ver­rat­tu­na nykyi­sien ydin­voi­ma­loi­den hintaan.Ilmeisesti läm­mön­tuo­ton kus­tan­nus samas­sa suh­tees­sa arvok­kaam­paa mui­hin nykyi­siin ver­rat­tu­na. Poh­ja­ve­sien saas­tu­mi­sen ris­ki tie­tys­ti on olemassa.

  8. Muka­vaa, että täs­tä tär­keäs­tä asias­ta voi­daan käy­dä kes­kus­te­lua Oden blo­gis­sa! Tääl­lä vili­see myös tämän aihea­lu­een asiantuntijoita.

    Ensin­nä­kin kii­tok­set Odel­le raken­ta­vas­ta kri­tii­kis­tä. Aika moneen koh­taan uskon pys­ty­vä­ni vas­taa­maan, mut­ta on sel­vää, että esim. nämä tur­val­li­suusas­pek­tit kai­paa­vat lisä­sel­vi­tyk­siä. Täs­sä kom­men­tis­sa käyn läpi Oden kri­tii­kin koh­ta koh­dal­ta ja pyrin vas­taa­maan tääl­lä myös mui­den huo­mioi­hin sikä­li kuin aika ja mah­dol­li­suu­det sall­vat (olen juu­ri työ­mat­kal­la ja padin varassa).

    On tar­peen heti kär­keen koros­taa, ettei ydin­kau­ko­läm­pö ole mikään ihme­rat­kai­su, jos­ta saa­daan Hel­sin­kiin hal­paa läm­pöä täs­tä ikui­suu­teen ilman mitään ongel­mia. Kan­nus­tan­kin luki­joi­ta näke­mään ydin­kau­ko­läm­mön ennen kaik­kea suh­tees­sa sen vaih­toeh­toi­hin, joi­ta on käy­tän­nös­sä kak­si: nykyi­nen hii­li­voi­ma sekä Hele­nin kehi­tys­oh­jel­man mukai­nen puu­bio­polt­toai­nei­den ja hii­len tal­teen­o­ton yhdis­tel­mä. Sekä For­tum että Helen ovat teet­tä­neet aihees­ta kon­sult­ti­sel­vik­siä ja nämä kol­me ovat olleet käsi­tel­lyt vaih­toeh­dot. Jos joku kek­sii jon­kun parem­man rea­lis­ti­sen vaih­toeh­don näi­den ulko­puo­lel­ta, alan luon­nol­li­ses­ti kan­nat­ta­maan sitä.

    Sel­vi­tys­ten mukaan (kuten blo­gis­sa­ni totean), ydin­kau­ko­läm­pö on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä sekä kus­tan­nus­te­hok­kain, että eni­ten pääs­tö­jä alen­ta­va vaih­toeh­to (täs­sä ole­tan, ettei CCS ole tek­nis-talou­del­li­ses­ti val­mis rat­kai­su aina­kaan vie­lä 2020-luvun lopulla).

    Sit­ten Oden esit­tä­miin näkökohtiin:

    Kau­ko­läm­pö­verk­koon tulee tosi­aan teh­dä ver­ra­ten suu­ria modi­fi­kaa­tioi­ta, jot­ta ydin­kau­ko­läm­pöä voi­tai­siin sii­nä käyt­tää. Hele­nin itsen­sä teet­tä­mäs­sä sel­vi­tyk­ses­sä näi­den kus­tan­nus on 300Me. Nämä on otet­tu huo­mioon selvityksissä.

    Kai­kis­sa ydin­kau­ko­läm­mös­tä teh­dyis­sä sel­vi­tyk­sis­sä on otet­tu huo­mioon toi­mi­tus­var­muus- ja tur­val­li­suus­nä­kö­kul­mat. Eli tuo kai­vin­ko­ne­ter­ro­ris­ti ei pys­ty jää­dyt­tä­mään koko Hel­sin­kiä, ei aina­kaan kovin hel­pos­ti. Put­keen uppo­aa rahaa noin kak­si mil­jar­dia euroa. Ole­tet­ta­vas­ti put­ken sai­si pal­jon hal­vem­mal­la, mikä­li em. seik­koi­hin ei tar­vit­si­si kiin­nit­tää huomiota. 

    Pitää myös ottaa huo­mioon, että mah­dol­li­nen tihu­työ saa­tai­siin var­mas­ti hyvin nopeas­ti kor­ja­tuk­si, mikä­li se kai­kes­ta huo­li­mat­ta onnis­tut­tai­siin teh­dä. Ja saman­lai­set tur­val­li­suuson­gel­mat kos­ke­vat tie­tys­sä mää­rin käy­tän­nös­sä kaik­kia ener­gia­muo­to­ja. Kyl­lä nyt­kin on säh­kö­ver­kos­sa (ja mah­dol­li­ses­ti myös Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa) var­mas­ti sel­lai­sia koh­tia, johon iske­mäl­lä sai­si hyvin pal­jon tuhoa aikaan. En näe mitään syy­tä, mik­si ris­kit oli­si­vat kau­ko­läm­pö­put­kes­sa mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä infraa suuremmat.

    Vara­jär­jes­tel­män suh­teen Ode on oikeas­sa. Mut­ta tämä­kin asia on muka­na kai­kis­sa sel­vi­tyk­sis­sä ja nii­den kus­tan­nus­las­kel­mis­sa: nykyi­set hii­li­voi­ma­lat jäte­tään vara­voi­mak­si. Tämä tuot­taa huo­mat­ta­via lisä­kus­tan­nuk­sia, mut­ta nii­den­kin jäl­keen ydin­kau­ko­läm­pö on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä hii­li­voi­maa ja puu­bio­polt­toai­nei­ta edul­li­sem­pi vaihtoehto.

    On toi­saal­ta todet­ta­va, että näke­mis­sä­ni sel­vi­tyk­sis­sä ei (käsit­tääk­se­ni) ole otet­tu huo­mioon maan arvoa, joka vapau­tui­si Hana­saa­res­ta ja Sal­mi­saa­res­ta. Tämä on sato­ja mil­joo­nia euro­ja. Mut­ta mah­dol­li­ses­ti nämä voi­tai­siin kor­va­ta esim. Oden esiin­nos­ta­mil­la öljy­kat­ti­loil­la (vaik­ka jon­ne­kin sen put­ken var­rel­le). Ne on kal­lii­ta, mikä­li pahin sat­tuu (ydin­voi­ma­la menee epä­kun­toon kes­kel­lä kyl­mää tal­vea). Mut­ta tämän ske­naa­rion toden­nä­köi­syys on (ottaen huo­mioon esim. suo­ma­lais­ten ydin­voi­ma­loi­den his­to­rian ja sää­his­to­rian) äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köi­nen. Ja mis­sään nimes­sä kat­ti­loi­ta ei tar­vit­si­si koko vuot­ta polt­taa täy­sil­lä: välil­lä on myös läm­min­tä eikä kau­ko­läm­pöä tar­vi­ta ja toi­saal­ta voi­ma­la saa­ta­neen yleen­sä kun­toon vii­kois­sa tai jopa päivissä.

    Voi­sin toki kan­nat­taa tie­tyin reu­naeh­doin myös lähel­le Hel­sin­kiä johon­kin koh­ta­lai­sen syr­jään raken­net­ta­vien secu­re-reak­to­rei­den raken­ta­mis­ta. Mut­ta poli­tiik­ka on mah­dol­li­sen tai­det­ta ja tämä vaih­toeh­to on mones­ta­kin syys­tä poliit­ti­ses­ti (mah­dol­li­ses­ti myös tek­ni­ses­ti?) epä­rea­lis­ti­nen. Lovii­san ydin­voi­ma­la on tek­ni­ses­ti kyp­sä vaih­toeh­to kau­ko­läm­pö­rat­kai­suk­si, johon myös For­tum oli­si sitou­tu­nut (oli­si mm. raken­ta­nut tar­vit­ta­van kau­ko­läm­pö­mo­di­fi­kaa­tion voi­ma­laan­sa omal­la kus­tan­nuk­sel­la jopa ilman takei­ta Hel­sin­gin aikeis­ta hyö­dyn­tää kaukolämpöä).

    Koros­tai­sin vie­lä uudel­leen sitä, ettei ydin­kau­ko­läm­pö ole mikään autu­aak­si teke­vä rat­kai­su, vaan kal­lis inves­toin­ti, joka sekin nos­taa jon­kin ver­ran ener­gian hin­taa ja las­kee Hele­nin voit­to­ja nykyi­ses­tä (näin tulee siis tapah­tu­maan joka tapauk­ses­sa). Mut­ta se on lähes kai­kin tavoin parem­pi kuin kak­si muu­ta vaih­toeh­toa, eli nykyi­sel­lä hii­li­voi­mal­la jat­ka­mi­nen ja puubiopolttoaineet+hiilen tal­teen­ot­to. Eli joku näis­tä on valit­ta­va tai esi­tet­tä­vä nel­jäs rea­lis­ti­nen vaihtoehto. 

    Ei ole kovin­kaan loo­gis­ta käy­tän­nös­sä puo­lus­taa esi­tet­tyä rat­kai­sua huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja (hii­li­voi­ma tai puubio+CCS) vain sik­si, ettei esi­tet­ty rat­kai­su (ydin­kau­ko­läm­pö) ole se “täy­del­li­sin” (secu­re-reak­to­ri).

    1. Jos nykyi­set hii­li­voi­ma­lat jäte­tään vara­voi­ma­loik­si, maa nii­den alta ei vapau­du asun­to­maak­si. P?ääpolttoaine Hel­sin­gis­sä on maa­kaa­su. Maa­kaa­su­voi­ma­laa ei voi jät­tää vara­voi­ma­lak­si, kos­ka kaa­sun­toi­mit­ta­jal­le pitää mak­saa myös vara­tus­ta tehosta.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ruot­sis­sa ydin­voi­ma­loi­ta on ollut sul­jet­tu­na viko­jen takia kuukauditolkulla.

    Tämä on joh­tu­nut lähin­nä val­tio­päi­vien vuon­na 1980 teke­mäs­tä pää­tök­ses­tä sul­kea ydin­voi­ma­lat, jol­loin nii­den yllä­pi­toon on inves­toi­tu hyvin varo­vai­ses­ti. Tilan­ne on tain­nut muut­tua, nyt kun ydin­voi­mas­ta­luo­pu­mis­pää­tös on perut­tu myös muo­dol­li­ses­ti eikä vain käytännössä.

  10. Las­kin taan­noin noi­ta samo­ja luku­ja For­tu­min sel­vi­tyk­sen poh­jal­ta, ja tulos­kin oli sama: ei se ydin­kau­ko­läm­pö Lovii­sas­ta vaan kan­na­ta. Vaik­ka put­ki raken­net­tai­siin (kus­tan­nuk­sis­ta viis), oli­si sil­ti sekä kan­nat­ta­vam­paa että eko­lo­gi­sem­paa pyö­rit­tää nykyi­siä kaa­su- ja hii­li­voi­ma­loi­ta kuin käyt­tää sitä putkea.

    Ja tosi­aan jos käy­te­tään kak­si mil­jar­dia päs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, epäi­len että tehok­kaam­pia­kin tapo­ja löy­tyi­si. Var­sin­kin kun ydin­kau­ko­läm­pö ei tosi­aan vähen­nä pääs­tö­jä niin kau­an kun Nord­poo­lin tai pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä on hii­li­lauh­de­tuo­tan­toa käytössä.

  11. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    tpyyluoma,

    muu­ten oikein teh­ty las­ku, mut­ta Lovii­sa-vaih­toeh­dos­sa se 300 MW säh­kö­te­hoa menee muu­hun kulu­tuk­seen, ei sii­hen meri­läm­pö­pum­pun pyörittämiseen.

    Siis sen ydin­voi­ma­lan säh­kön­tuo­tan­to las­kee + siir­to­pum­put vie ton ver­ran säh­köä, eli siis säh­köä syn­tyy 300MW vähemmän.

  12. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    tpyyluoma,

    muu­ten oikein teh­ty las­ku, mut­ta Lovii­sa-vaih­toeh­dos­sa se 300 MW säh­kö­te­hoa menee muu­hun kulu­tuk­seen, ei sii­hen meri­läm­pö­pum­pun pyörittämiseen. 

    Ymmär­sit­kö­hän jotain vää­rin, vai ymmär­sin­kö minä? Tuo 250–300 MW on siis se säh­kö­mää­rä per 1000 MW hel­sin­ki­läis­pat­te­rei­hin siir­ret­tyä läm­pöä mitä mene­te­tään ydin­kau­ko­läm­pös­ke­naa­rios­sa ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon­sa, eli pelk­kää säh­köä verk­koon puk­kaa­vaan voi­ma­laan. Hyö­ty­suh­de siis tpyy­luo­man arvion mukaan 3,3–4.

    1. Kau­ko­läm­mön hyö­ty­suh­de polt­toai­nees­ta kau­ko­läm­mök­si on noin las­kien suun­nil­leen 2,8. Ydin­voi­ma­las­sa sii­tä tulee sel­väs­ti alem­pi, kos­ka ydin­voi­ma­las­sa ei höy­ryn pai­ne voi tur­val­li­suus­syis­tä olla yhtä suu­ri kuin maa­kaa­su- tai kivihiilivoimalassa.

  13. Siis mikä ihmeen ala­sam­pu­mi­nen tämä on, ei saa tar­peek­si ener­gi­aa kui­ten­kaan, tulee lii­kaa ener­gi­aa ker­ral­la, ei kan­na­ta ottaa tal­teen mitään..?! Ihme sekoi­lua. Sais­ko tar­kem­paa ana­lyy­siä kau­ko­läm­pö asias­ta? Aina läh­tee vih­reä ajat­te­lu johon­kin visioi­hin asiois­ta mitä ei ole eikä tule, puhu­taan nyt hal­ki tahi peril­le tämä läm­pö­put­ki Lovii­sas­ta ensin ja asial­li­sin perusteluin!

    1. Jär­jes­te­ly on kal­lis ja se vaa­tii kak­sin­ker­tai­sen kapa­si­tee­tin, kos­ka on varau­dut­ta­va sii­hen, että voi­ma­lai­tos ei toi­mi­kaan. Hin­ta ja toi­mi­vuus. Ei sii­nä nyt mui­ta ongel­mia olekaan.

  14. Mar­ko Hami­lo:
    Onko arvio­ta muu­ta­man jyt­ky-koko­luo­kan meri­läm­pö­pum­pun kustannuksista? 

    Jotain osviit­taa:

    Kat­ri Valan lai­tos mak­soi 35M€ (2007), tehot 90MW läm­pöä ja 60MW jäähdytystä.
    http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/J%C3%A4tevedell%C3%A4+aletaan+l%C3%A4mmitt%C3%A4%C3%A4+taloja/HS20070111SI1KA0334m

    Tuo toki jäte­ve­des­tä, mut­ta käsit­tääk­se­ni vas­taa­vil­la lait­teil­la teh­dään Tuk­hol­mas­sa kau­ko­läm­pöä ihan meri­ve­des­tä­kin, 420MW tän mukaan,
    http://www.friotherm.com/downloads/vaertan_e008_uk.pdf

    Ongel­ma vaan täs­sä­kin on se, että mis­tä se säh­kö sit­ten tulee? Tuol­lai­nen säh­kön kysyn­tä on hyvin kausi­luon­teis­ta, ja ei sitä oikein muu­ten kan­na­ta teh­dä kuin polt­ta­mal­la jotain. Jos kor­vaa polt­to­voi­ma­lan eril­lis­läm­mön­tuo­tan­nol­le niin sit­ten menett­tää sekä sen tuo­te­tan säh­kön että läm­mön. Samaa pidem­min kuvien kera http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/suomessa-ydinvoima-ei-ole-kivihiilen.html

  15. Asias­ta sen enem­pää tie­tä­mät­tä pak­ko kysyä pari olen­nais­ta kysy­mys­tä: 1) kuka omis­tai­si läm­pö­put­ken ja sitä myö­ten myy­tä­vän ener­gian? 2) Mikä on put­ken vai­ku­tus Hel­sin­gin ener­gian voittoihin? 

    Tun­ne­tus­ti Hel­sin­gin kau­pun­gin tulois­sa Hel­sin­gin ener­gial­la on erit­täin suu­ri vai­ku­tus, ja aavis­tuk­sen ver­ran vai­kut­taa, että put­ken vas­tus­tuk­sen taka­na on Hel­sin­gin ener­gian “mono­po­li­voit­to­jen” suo­jaa­mi­nen. Saa korjata.

    1. Läm­pö­ver­kos­ta suu­rim­man osan omis­taa Hel­sin­gin kau­pun­ki, joka on inves­toi­nut sii­hen mil­jar­di­tol­kul­la. Hel­sin­gil­le var­maan­kin riit­täi­si väli­tys­palk­kio­na vaa­ti­ma­ton nel­jän pro­sen­tin tuot­to tuon ver­kos­ton jäl­leen­han­kin­ta-arvos­ta… For­tum halu­aa tuon ver­kon puo­li-ilmai­sek­si käyttöönsä.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    TimoK
    Suun­ni­tel­lun huol­lon voi teh­dä kesäl­lä, mut­ta suun­nit­te­le­ma­ton kat­ko voi tul­la kos­ka vain. Ruot­sis­sa ydin­voi­ma­loi­ta on ollut sul­jet­tu­na viko­jen takia kuukauditolkulla.

    Ruot­sin ydin­voi­ma­lat ovat sul­jet­tui­na vain sil­loin kun Vat­ten­fal­lin on edul­li­sin­ta vedät­tää säh­kön pörs­si­hin­taa ylös. Sei­so­kit ovat mono­po­lin kei­no pitää tuo­tan­to- ja myyn­ti­hin­nan ero riittävänä

    Samaan säh­kö­pörs­sin hin­ta­me­ka­nis­miin perus­tuu Hel­sin­gin Ener­gian tulou­tus, hal­val­la hii­lel­lä pol­tet­tu ener­gia kier­rä­te­tään Nord­poo­lin kaut­ta kal­liik­si kulut­ta­ja­säh­kök­si (kii­tos Ruot­sin Vat­ten­fall) jol­la til­ki­tään kau­pun­gin kassaa.

  17. Koko kau­ko­läm­pö on niin van­hen­tu­nut­ta tek­niik­kaa, etten näe mitään järe­keä sii­hen sat­sauk­ses­sa. Säh­kön­ja­ke­lu­verk­ko on jo val­mii­na ja se tuee ole­maan pit­kän pääl­le jär­ke­vin rat­kai­su. Maa­läm­pö on jär­ke­vä tapa tehos­taa säh­kön käyttöä.

    Säh­kön jake­lu on kui­ten­kin vika­herk­kää ja se tulee var­mis­taa jol­la­kin muul­la. Se jokin muu vo olla joko varaa­va tak­ka tai jon­kin­lai­nen moni­polt­toai­ne kat­ti­la tms.

    Asia kan­nat­taa ottaa vaka­vas­ti myös Hel­sin­gis­sä. En antai­si yhtään raken­nus­lu­paa ilman puu­läm­mi­tys varaus­ta edes kerrostaloihin.

  18. Jon­ni­sen aja­tus on jär­ke­vä jos tule­vai­suu­des­sa halut­ti­siin raken­taa ydin­voi­ma­la. Jokin Isosaa­ren kal­tai­nen saa­ri vain kysei­seen käyt­töön niin siir­to­hä­vik­ki ei muo­dos­tu ongelmaksi.

    Ai niin — se mai­se­ma… mut­ta mik­si sen pitäi­si rumen­tua muu­al­la kuin siel­lä mis­sä ener­gi­aa käytetään?

  19. Otso Kive­käs:
    Las­kin taan­noin noi­ta samo­ja luku­ja For­tu­min sel­vi­tyk­sen poh­jal­ta, ja tulos­kin oli sama: ei se ydin­kau­ko­läm­pö Lovii­sas­ta vaan kan­na­ta. Vaik­ka put­ki raken­net­tai­siin (kus­tan­nuk­sis­ta viis), oli­si sil­ti sekä kan­nat­ta­vam­paa että eko­lo­gi­sem­paa pyö­rit­tää nykyi­siä kaa­su- ja hii­li­voi­ma­loi­ta kuin käyt­tää sitä putkea. 

    Ööö… siis val­ta­vat CO2-pääs­töt ovat eko­lo­gi­sem­pia kuin CO2-pääs­tö­tön ydin­voi­ma? Tämä tai­taa olla taas ker­ran sitä ylem­pää viher­ma­te­ma­tiik­kaa, jota ei taval­li­sel­la insi­nöö­ri­jär­jel­lä pys­ty ymmär­tä­mään (insi­nöö­ri­jär­jel­le kun viher­las­kel­mat näyt­tä­vät lähes­tul­koon aina sil­tä, että ensin pää­te­tään ideo­lo­gi­ses­ti oikea rat­kai­su­mal­li ja sit­ten vali­taan sopi­va viher(pesu)mittari todis­ta­maan valin­nan autuus…)

    Toki voi­si täs­sä yhtey­des­sä ihme­tel­lä myös sitä, miten “kus­tan­nuk­sis­ta viis” aje­taan pro­pel­li- ja aurin­ko­voi­maa, säh­kö­au­to­ja, jouk­ko­lii­ken­net­tä yms. dog­maat­ti­ses­ti oike­aa, mut­ta kaik­kien “keret­ti­läis­ten” rat­kai­sueh­do­tus­ten koh­dal­la las­ke­taan kaik­ki mah­dol­li­set kus­tan­nuk­set pahim­pien ske­naa­rioi­den mukai­ses­ti — unoh­ta­mat­ta tie­ten­kään kaik­kia ole­tet­tu­ja ja muu­ten vaan kek­sit­ty­jä ulkoisvaikutuksia.

    Perus­in­si­nöö­rin hok­sot­ti­mil­la aja­tel­len tämä­kin tun­tui­si kovas­ti tuplas­tan­dar­dien käy­töl­tä, mut­ta ehkä van­hat kalk­keu­tu­neet tek­no­kraa­tit eivät vain pys­ty enää omak­su­maan tämän post-nor­maa­lin maa­il­man “totuuk­sia”.

    1. Ööö… siis val­ta­vat CO2-pääs­töt ovat eko­lo­gi­sem­pia kuin CO2-pääs­tö­tön ydin­voi­ma? Tämä tai­taa olla taas ker­ran sitä ylem­pää viher­ma­te­ma­tiik­kaa, jota ei taval­li­sel­la insi­nöö­ri­jär­jel­lä pys­ty ymmär­tä­mään (insi­nöö­ri­jär­jel­le kun viher­las­kel­mat näyt­tä­vät lähes­tul­koon aina sil­tä, että ensin pää­te­tään ideo­lo­gi­ses­ti oikea rat­kai­su­mal­li ja sit­ten vali­taan sopi­va viher(pesu)mittari todis­ta­maan valin­nan autuus…)

      Asia on vai­kea, mut­ta kyl­lä se perus­las­kel­man mukaan menee niin, että kau­ko­läm­pö ydin­voi­ma­las­ta lisää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Täl­löin vas­ta­taan kysy­myk­seen, kan­nat­taa­ko ydin­voi­ma­las­ta, joka on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, ottaa kau­ko­läm­pö tal­teen ja pysäyt­tää Hel­sin­gin voimalat.

      Jos ydin­voi­ma­las­ta ote­taan läm­pö ulos 120-astei­se­na eikä 30 astei­se­na, ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­ho ale­nee 300 MW tai jopa vähän enem­män. Samal­la sul­je­taan Hel­sin­gin kaik­ki voi­ma­lai­tok­set, jol­loin mene­te­tään 600 MW säh­kö­te­hoa tai oikeas­taan vähän enem­män, kos­ka osa on tehok­kai­ta maa­kaa­su­voi­ma­loi­ta. Niin­pä tuo kau­ko­läm­pö vähen­tää säh­kö­te­hoa 900 MW, mut­ta sääs­tää kaik­ki Hel­sin­gin päästöt.

      Puut­tu­va 900 MW pitää tuot­taa jos­sain päin Euroop­paa kivi­hii­li­voi­mal­la. Tuo 900 MW hii­li­lauh­de­voi­maa tuot­taa pääs­tö­jä enem­män kuin ne Hel­sin­gin säh­kö­te­hol­taan 600 MW:n vastapainevoimalat.

      Samaan tulok­seen pää­see yksin­ker­tai­ses­ti line­aa­ri­sel­la ohjel­moin­nil­la. Jos on valit­ta­va, kum­pi kan­nat­taa muut­taa lauh­de­voi­ma­las­ta kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vak­si voi­ma­lak­si, hii­li- vai ydin­voi­ma­la, kau­ko­läm­pö kan­nat­taa ottaa hii­li­voi­ma­las­ta. Ydin­voi­ma­lan koh­dal­la mene­te­tään enem­män sähköä. 

  20. OS: “Esi­tyk­ses­sä on kak­si ongel­maa: put­ki Lovii­sas­ta Hel­sin­kiin on kovin kal­lis ja riip­pu­vuus yhdes­tä voi­ma­las­ta sekä yhdes­tä put­kes­ta on erit­täin ris­kial­tis ja sik­si kallis.”

    Joo — yksi put­ki on todel­la­kin suu­ri haa­voit­tu­vuus, kuten maa­kaa­su­verk­ko osoit­taa — kaa­su­ha­nat­han ovat har­va se päi­vä kiin­ni kun kai­vin­ko­neet rou­hi­vat run­ko­lin­jaa poik­ki alva­riin­sa. …eiku, het­ko­nen… kyl­lä­hän Putin, Gas­prom ja Gasum takaa­vat Gel­sin­gil­le­kin kat­kot­to­man maa­kaa­sun tulon 24/7/365!

    1. Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­verk­ko on raken­net­tu niin, ettei yhden put­ken kat­kea­mi­nen saa laa­ja­mit­tais­ta tuhoa aikaan. Aika-ajoin nii­tä myös kat­ke­aa. Mer­kit­tä­vin ongel­ma on itse voi­ma­laan liit­ty­vä ris­ki. Hel­sin­gis­sä Hana­saa­ren B‑voimala oli tuli­pa­lon takia pois­sa käy­tös­tä pit­kään. Ydin­voi­oi­den pit­kät käyt­tö­kat­kok­set ovat aika ylei­siä maa­il­mal­la. Lähim­mät löy­ty­vät Ruot­sis­ta. Ris­ki on niin ilmei­nen, että koko luvat­tu 1200 MW:n kapa­si­teet­ti on olta­va val­nis kor­vaa­maan. Hel­sin­gin kan­nal­ta yksin­ker­tai­sin­ta tie­tys­ti oli­si, että For­tum sitou­tui­si kai­kis­sa olois­sa toi­nit­ta­maan luva­tun läm­pö­te­hon luvat­tuun hintaan.

  21. Joko­han nämä netis­sä hei­lu­vat ilmas­toin­si­nöö­rit ymmär­tä­väi­si­vät, että ydin­voi­ma­kaan ei ole ihan yksin­ker­tai­nen asia. Aina­kin jos elää täs­sä maa­il­mas­sa, eikä omis­sa teorioissaan. 

    Kos­ka nämä 400 000 uut­ta hel­sin­ki­läis­tä eivät pysy läm­pi­mä­nä pel­käl­lä yhtei­söl­li­syy­del­lä, niin oli­si tär­ke­ää valot­taa myös sitä Hel­sin­gin ener­gia­tu­le­vai­suut­ta. Aina­kin tääl­lä blo­gi­maa­il­mas­sa oli­si muka­vaa näh­dä kes­kus­te­lua näis­tä tule­vis­ta sato­jen mil­joo­nien inves­toin­neis­ta, kun aika vähän näyt­tää leh­dis­töä kiinnostavan.

  22. Poth1ue1: Ööö… siis val­ta­vat CO2-pääs­töt ovat eko­lo­gi­sem­pia kuin CO2-pääs­tö­tön ydin­voi­ma? Tämä tai­taa olla taas ker­ran sitä ylem­pää viher­ma­te­ma­tiik­kaa, jota ei taval­li­sel­la insi­nöö­ri­jär­jel­lä pys­ty ymmär­tä­mään (insi­nöö­ri­jär­jel­le kun viher­las­kel­mat näyt­tä­vät lähes­tul­koon aina sil­tä, että ensin pää­te­tään ideo­lo­gi­ses­ti oikea rat­kai­su­mal­li ja sit­ten vali­taan sopi­va viher(pesu)mittari todis­ta­maan valin­nan autuus…)

    Luit­ko sä edes sen Otson blo­gauk­sen, tai tota Oden kir­joi­tus­ta yllä? Ne las­kel­mat mil­lä se put­ki tei­lat­tiin TALOUDELLISESTI mah­dot­to­ma­na on HELE­Nin ja osin For­tu­min omia, kum­pi­kaan ei var­si­nai­ses­ti ole tun­net­tu­ja asen­teel­lis­ta ydin­voi­ma­kiel­tei­syy­des­tään. Salo­vaa­ran kom­ment­tia mukail­len, pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ja ener­gia­po­li­tiik­ka ei ole yksin­ker­tais­ta, aina­kaan jos on tar­koi­tus las­kea pääs­tö­jä todel­li­suu­des­sa eikä mielikuvissa.

  23. Juha­ni Salo­vaa­ra: oko­han nämä netis­sä hei­lu­vat ilmas­toin­si­nöö­rit ymmär­tä­väi­si­vät, että ydin­voi­ma­kaan ei ole ihan yksin­ker­tai­nen asia. Aina­kin jos elää täs­sä maa­il­mas­sa, eikä omis­sa teorioissaan.

    Kos­ka nämä 400 000 uut­ta hel­sin­ki­läis­tä eivät pysy läm­pi­mä­nä pel­käl­lä yhtei­söl­li­syy­del­lä, niin oli­si tär­ke­ää valot­taa myös sitä Hel­sin­gin ener­gia­tu­le­vai­suut­ta. Aina­kin tääl­lä blo­gi­maa­il­mas­sa oli­si muka­vaa näh­dä kes­kus­te­lua näis­tä tule­vis­ta sato­jen mil­joo­nien inves­toin­neis­ta, kun aika vähän näyt­tää leh­dis­töä kiinnostavan.

    Joo. Se akuut­ti asia oikeas­taan tii­vis­tyy Hana­saa­ren voi­ma­laan. Se on han­ka­las­sa pai­kas­sa monel­la­kin tapaa, myös kul­je­tusyh­tey­det sen lisäk­si että se on koh­ta kes­kel­lä uut­ta kau­pun­gin­osaa. Rahaa palaa joka tapauk­ses­sa taval­la, se voi­ma­la pitä­nee vähin­tään perus­kor­ja­ta, hii­li­ka­sa pitäi­si saa­da maan alle joka lie­nee yksi sadan mil­li pro­jek­ti jos­sa on omat ongelmansa.

    Viral­li­nen vas­taus on että teh­dään Vuo­saa­reen uusi moni­polt­toai­ne­voi­ma­la, ja siel­tä Hana­saa­reen kau­ko­läm­mön siir­to­put­ki. Joka mak­saa man­si­koi­ta sekin.

    Oli­si­ko ihan mah­do­ton sem­moi­nen vähän kevyem­pi vaih­toeh­to, ettei teh­täi­si suo­raan lain­kaan kor­vaa­vaa voi­ma­laa? Hana­saa­ri tuot­taa läm­pöä huip­pu­te­hoil­laan 445MW, oli­si­ko­han tuo kor­vat­ta­vis­sa osin mui­den voi­ma­loi­den tuo­tan­nol­la kuten uusi Vuo­saa­ren jät­teen­polt­to­lai­tos jon­ka läm­pö­te­hol­le ei käsit­tääk­se­ni vie­lä ole otta­jaa, osin vaik­ka sit­ten pump­pu­lai­tok­sil­la, ja toi­saal­ta raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­den parantumisella.

    Säh­kön­tuo­tan­nol­taan Hana­saa­ri on 22OMW, käsit­tääk­se­ni HELE­Nil­lä ei ole sinän­sä mitään vält­tä­mä­tön­tä tar­vet­ta tuol­le, mut­ta tuon ver­ran ympä­ri­vuo­tis­ta tuo­tan­to kyl­lä mark­ki­noil­la kor­vau­tui­si ydín- ja/tai tuu­li­voi­mal­la, jos­sa HELEN voi sit­ten olla muka­na tai ei.

  24. Mut­ta pala­tek­se­ni Jon­ni­sen ehdo­tuk­seen, jos vähän vään­täi­si mega­lo­maa­ni­suus­ta­soa alem­mak­si, niin ehkä tämä voi­si ede­tä joten­kin näin: Hel­sin­ki laa­ja­nee itään­päin ja voi­ta­neen aja­tel­la että jol­lain aika­vä­lil­lä Hel­sin­ki ja Por­voo kas­vaa yhteen, mikä var­maan­kin myös laa­jen­tai­si kau­ko­läm­pö­ver­kos­toa. Por­voos­sa on jo öljy­ja­los­ta­mo joka tuot­taa teol­li­suu­den käyt­töön kau­ko­läm­pöä sivu­tuot­tee­na. Vas­taa­via lai­tok­sia var­maan oli­si mui­ta­kin. Eli voi­si­ko asi­aa tar­kas­tel­la joten­kin niin että oli­si laa­ja kau­ko­läm­pö­verk­ko johon sit­ten liit­tyi­si eril­lai­sia läm­mön­tuot­ta­jia, mik­sei ydinvoimaloitakin?

  25. Mitä Hana­saa­ren voi­ma­laan tulee, niin on täy­sin har­hais­ta kuvi­tel­la, että Hana­saa­ri mis­sään olois­sa “vapau­tui­si” asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le — kos­ka on jota­kuin­kin täy­sin ilmeis­tä, että vaik­ka nyt ener­gian­tuo­tan­to Hana­saa­res­sa jos­sain vai­hees­sa lop­pui­si­kin, niin Hana­saa­ri B tul­tai­siin sil­loin joka tapauk­ses­sa suo­je­le­maan ark­ki­teh­to­ni­ses­ti eri­tyi­sen arvok­kaa­na teol­li­suus­ra­ken­nuk­se­na. Tämän tär­keän näkö­koh­dan dema­rien Jor­ma Berg­holm toi jo tam­mi­kuus­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa ansiok­kaas­ti ja sel­keäs­ti esil­le — ks ja kuuntele:

    http://www.helsinkikanava.fi/fi/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-kokous‑1–18‑1.2012#5328

    1. Vaik­ka Hana­saa­ren voi­ma­la suo­jel­laan­kin, hii­li­ka­saa ei suo­jel­la eikä pysäy­te­tyn voi­ma­lan ympä­ril­lä ole laa­jaa rakennuskieltoaluetta.

  26. Raken­ne­taan kak­si ydin­voi­ma­laa, toi­nen Hel­sin­gin län­si­puo­lel­le, toi­nen itä puolelle

    Ei pitäi­si olla suu­ria ongel­mia, Ota­nie­mes­sä­hän on toi­mi­nut ato­mi­reak­to­ri jo 60-luvul­ta eikä ole hai­tan­nut ketään.

    Ja Suo­mi­han voi­si astua maa­il­man etu­ri­viin kehit­te­le­mäl­lä torium-voimalan.Näin saas­teon­gel­mat­kin poistuisivat

  27. Lovii­san on tulos­sa käyt­töi­kän­sä lop­puun joten sen varaan ei voi enää las­kea mitään

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka Hana­saa­ren voi­ma­la suo­jel­laan­kin, hii­li­ka­saa ei suo­jel­la eikä pysäy­te­tyn voi­ma­lan ympä­ril­lä ole laa­jaa rakennuskieltoaluetta.

    Näin­hän se toki on. Mut­ta onko kui­ten­kaan niis­sä “tupak­kias­kin kan­si” ‑las­kel­mis­sa, joi­ta Hana­saa­ri B:n mah­dol­li­sen sul­ke­mi­sen tuo­mis­ta ko. alu­een asun­to­tuo­tan­to­mah­dol­li­suuk­sien arvos­ta on teh­ty, on huo­mioi­tu tuo­ta, että itse voi­ma­la­ra­ken­nuk­sen aluet­ta tus­kin kui­ten­kaan “vapaak­si” saataisiin?

  29. Jos ydin­kau­ko­läm­pö kui­ten­kin toteu­tet­tai­siin, läm­piäi­si Hel­sin­ki vuo­si­sa­dan lop­puun pääs­töt­tö­mäs­ti. Eikö tämä jo itses­sään ole vih­rei­den polii­tik­ko­jen mie­les­tä tavoit­te­le­mi­sen arvoi­nen asia?

    Täl­lai­sel­la aika­jän­teel­lä ener­gia­mark­ki­nat ehti­vät muut­tua moneen ker­taan. Sik­si Nord­poo­liin (vuo­des­ta 1993) tai EU:n pääs­tö­kaup­paan (2005) vetoa­mi­nen ei oikein vakuuta.

    Pitää myös muis­taa, että mark­ki­naeh­toi­ses­ti ei raken­ne­ta wat­tia­kaan tuu­li- tai aurin­ko­voi­maa, ei meil­le eikä Sak­saan. Mark­ki­naeh­toi­suus tar­koit­taa fos­sii­lis­ta ener­gi­aa ja kus­tan­nus­ten ulkois­ta­mis­ta muille.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Samal­la sul­je­taan Hel­sin­gin kaik­ki voi­ma­lai­tok­set, jol­loin mene­te­tään 600 MW säh­kö­te­hoa tai oikeas­taan vähän enem­män, kos­ka osa on tehok­kai­ta maa­kaa­su­voi­ma­loi­ta. Niin­pä tuo kau­ko­läm­pö vähen­tää säh­kö­te­hoa 900 MW, mut­ta sääs­tää kaik­ki Hel­sin­gin päästöt.

    Hel­sin­gin voi­ma­lai­tos­ten sul­ke­mi­nen ei ole rea­lis­mia. Jopa kah­del­la lisäy­din­voi­ma­lal­la jou­du­taan Suo­mes­sa nykyis­ten ske­naa­rioi­den mukaan säh­kön tuon­tiin taas vuon­na 2025. Ei ole mitään syy­tä olet­taa tal­ven huip­pu­ku­lu­tuk­sen las­ke­van, eri­tyi­ses­ti kun rei­lut 200000 talout­ta siir­ty­nee vie­lä öljy­läm­mi­tyk­ses­tä taval­laan säh­kö­läm­mit­tä­jik­si kun nykyi­nen jär­jes­tel­mä on käy­tet­ty loppuun.

    Rea­lis­mia on olet­taa ettei poliit­ti­sia pää­tök­siä syn­ny, ja ydin­voi­ma­hank­keet lyk­käy­ty­vät eli nykyis­ten lai­tos­ten tek­nis­tä käyt­töi­kää kan­nat­taa jat­kaa niin pit­kään kuin talou­del­li­ses­ti mahdollista.

    Tämä­kin on muu­ten myös kaa­voi­tus­ky­sy­mys, 400000 uut­ta asu­kas­ta kau­ko­läm­pö- ja jouk­ko­lii­ken­nea­lu­eel­la tasaa omal­ta osal­taan säh­kön­ku­lu­tuk­sen kausi­vaih­te­lua kun ener­gian (kau­ko­läm­mön) kulu­tus­hui­put voi­daan tasa­ta koko­nai­se­dul­li­sem­min öljyllä.

  31. Ensin­nä­kin, Juk­ka Jon­ni­sel­le suu­ret onnit­te­lut roh­keu­des­ta. Äänes­täi­sin, jos asui­sin Hel­sin­gis­sä, vaik­ka täy­tyy myön­tää että itse hank­kee­seen liit­tyi­si mel­koi­sia epävarmuustekijöitä.

    Mut­ta tämä argu­ment­ti häm­men­tää minua edelleen:

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Puut­tu­va 900 MW pitää tuot­taa jos­sain päin Euroop­paa kivi­hii­li­voi­mal­la. Tuo 900 MW hii­li­lauh­de­voi­maa tuot­taa pääs­tö­jä enem­män kuin ne Hel­sin­gin säh­kö­te­hol­taan 600 MW:n vastapainevoimalat.

    Samaan tulok­seen pää­see yksin­ker­tai­ses­ti line­aa­ri­sel­la ohjel­moin­nil­la. Jos on valit­ta­va, kum­pi kan­nat­taa muut­taa lauh­de­voi­ma­las­ta kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vak­si voi­ma­lak­si, hii­li- vai ydin­voi­ma­la, kau­ko­läm­pö kan­nat­taa ottaa hii­li­voi­ma­las­ta. Ydin­voi­ma­lan koh­dal­la mene­te­tään enem­män sähköä. 

    OK, tähän­hän on sit­ten help­po rat­kai­su. Anne­taan lupa ja uusiu­tu­vien syöt­tö­ta­rif­fia vas­taa­va takuu­hin­ta toi­sel­le reak­to­ril­le, vaik­ka AP-1000 jau­haa sit­ten hel­pos­ti sen 900 MW käy­tän­nös­sä ilman CO2-pääs­tö­jä. Väi­tän, että nopei­den reak­to­rei­den ja/tai uraa­nin meri­ve­sie­rot­te­lun väis­tä­mät­tö­män yleis­ty­mi­sen myö­tä fis­sii­lit mate­ri­aa­lit eivät ole niin niuk­ka resurs­si, että nii­tä riit­täi­si vain joko säh­köön tai läm­pöön; voi­daan teh­dä molem­pia. Ja jos tukiai­sia tehon­sää­dös­tä mak­se­taan, kuten Sak­sas­sa ryh­dy­tään mak­sa­maan fos­sii­li­sel­le voi­mal­le, niin aivan taa­tus­ti myös ato­mi­mii­lua kan­nat­tai­si ajaa vaih­te­le­val­la tehol­la. Uusiu­tu­vien syöt­tö­ta­rif­fia vas­taa­val­la tuel­la tai­tai­si kan­nat­taa raken­taa tuom­moi­nen pyt­ty vaik­ka vain tal­ven varalle…

    Vaka­vam­min puhuen, yllä ole­te­taan, että tilan­ne on staat­ti­nen, ts. nii­tä hii­li­lauh­de­voi­ma­loi­ta tulee ole­maan täs­tä iäi­syy­teen. Ikä­vä kyl­lä, jos ilmas­to­ta­voit­tei­siin halu­taan pääs­tä, näin ei voi olla. Eli kum­pi säi­lyy, ilmas­to­ta­voit­teet vai hii­li­lauh­de? (Voi­daan tie­tys­ti väit­tää, että lauh­de­voi­ma­lois­sa siir­ry­tään esim. bio­mas­san käyt­töön, mut­ta mil­lään taval­la kes­tä­vä rat­kai­su se ei Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­sa ole.)

    Eikö tuos­sa ole mitään mah­dol­li­suut­ta esim. sii­hen, että se puut­tu­va 900 MW tuo­tet­tai­siin jos­sain vai­hees­sa vaik­ka aurin­ko- tai ydinvoimalla?

    Toi­nen inhot­ta­va ongel­ma täs­sä ylei­ses­sä vas­tauk­ses­sa on se, että käsit­tääk­se­ni — kor­jat­kaa taas, jos olen vää­räs­sä — se on yleis­te­tym­mäs­sä muo­dos­saan (päästökauppa/Nordpool estää pääs­tö­vä­hen­nyk­set) erit­täin päte­vä argu­ment­ti kaik­kea hii­li­va­paa­ta ener­gi­aa ja jos­sain mää­rin myös ener­gian­sääs­töä koh­taan. Minul­le ei aina­kaan auke­ne, miten esi­mer­kik­si tuu­li­voi­ma kyke­ni­si syr­jäyt­tä­mään fos­sii­lis­ta ener­gian­tuo­tan­toa jos ydin­voi­ma ei sii­hen kykene.

    1. Eikö tuos­sa ole mitään mah­dol­li­suut­ta esim. sii­hen, että se puut­tu­va 900 MW tuo­tet­tai­siin jos­sain vai­hees­sa vaik­ka aurin­ko- tai ydinvoimalla?

      Vaik­ka lisäi­sit 900 MW uusiu­tu­via, edel­leen on voi­mas­sa se, että vii­mei­nen voi­ma­la saman hin­ta-alu­een puit­teis­sa on kivi­hii­li­voi­ma­la. Tilan­ne muut­tuu toi­se­ki vas­ta, kun vii­mei­nen kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la on Euroo­pas­ta sam­mu­tet­tu. Sii­nä vai­hees­sa kan­nat­taa sit­ten alkaa sam­mu­tel­la nii­tä vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­ta. Vas­ta­pai­ne­voi­ma­lois­ta ei oikein kan­na­ta aloittaa.

  32. tpyy­luo­ma: Eli voi­si­ko asi­aa tar­kas­tel­la joten­kin niin että oli­si laa­ja kau­ko­läm­pö­verk­ko johon sit­ten liit­tyi­si eril­lai­sia läm­mön­tuot­ta­jia, mik­sei ydinvoimaloitakin?

    Voi­tai­siin, mut­ta ensin tar­vi­taan riit­tä­vän tii­vis asu­tus jot­ta kau­ko­läm­möl­le saa­daan asiak­kai­ta. Hel­sin­ki-Por­voo ‑välil­lä voi olla vai­ke­aa kun Espoos­sa­kaan kau­ko­läm­mös­tä ei enää oikein ole maa­läm­mön kil­pai­li­jak­si, Kirk­ko­num­mes­ta nyt puhumattakaan.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaik­ka lisäi­sit 900 MW uusiu­tu­via, edel­leen on voi­mas­sa se, että vii­mei­nen voi­ma­la saman hin­ta-alu­een puit­teis­sa on kivi­hii­li­voi­ma­la. Tilan­ne muut­tuu toi­se­ki vas­ta, kun vii­mei­nen kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la on Euroo­pas­ta sam­mu­tet­tu. Sii­nä vai­hees­sa kan­nat­taa sit­ten alkaa sam­mu­tel­la nii­tä vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­ta. Vas­ta­pai­ne­voi­ma­lois­ta ei oikein kan­na­ta aloittaa.

    OK, mik­si sit­ten kan­nat­taa raken­taa mitään hii­le­tön­tä, kivi­hii­li­lauh­det­ta kal­liim­paa energiaa?

    1. Aja­tus on, että pääs­tö­oi­keuk­sien kohoa­va hin­ta teki­si hii­li­voi­mas­ta pik­ku­hil­jaa kal­liim­paa ja nii­tä kor­vat­tai­siin sää­töil­lä tai muil­la ener­gia­läh­teil­lä edul­li­suus­järjs­tyk­ses­sä. Ole­mas­sa ole­van ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­hon alen­ta­mi­nen kau­ko­läm­mön hyväk­si ei nyky­olois­sa kan­na­ta, ehkä vuon­na 2040 kannattaa.

  34. Eli voi­si­ko asi­aa tar­kas­tel­la joten­kin niin että oli­si laa­ja kau­ko­läm­pö­verk­ko johon sit­ten liit­tyi­si eril­lai­sia läm­mön­tuot­ta­jia, mik­sei ydinvoimaloitakin?

    Ydin­kau­ko­läm­pö tai­taa olla “kaik­ki tai ei mitään” — peliä sii­nä mie­les­sä, että inves­toin­tia säh­kö­te­hon alen­ta­mi­seen ei kan­na­ta teh­dä, ellei läm­pöä saa­da myy­tyä suu­ria mää­riä. Sil­le taas ei ole osta­jaa ilman put­kea Hel­sin­kiin. Suht lähel­lä Lovii­san voi­ma­laa on kai nyt­kin kau­ko­läm­pö­verk­ko­ja, jot­ka eivät käy­tä ydinlämpöä.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaik­ka lisäi­sit 900 MW uusiu­tu­via, edel­leen on voi­mas­sa se, että vii­mei­nen voi­ma­la saman hin­ta-alu­een puit­teis­sa on kivihiilivoimala.

    Eli joka ker­ta kun verk­koon kyt­ke­tään uut­ta ydin­voi­maa, se syr­jäyt­tää vas­taa­van mää­rän kivi­hii­li­voi­maa. Kun OL3 lai­te­taan käyn­tiin, tuo­tan­nos­ta kato­aa 1600 MW kivi­hii­li­voi­maa katoaa.

    Toi­sin sanoen ydin­voi­ma­lai­tos vähen­tää tehok­kaas­ti CO2-päästöjä.

    1. Sylt­ty.
      Muu­tat kysy­myk­sen toi­sek­si. Alku­pe­räi­nen kysy­mys oli, kan­nat­taa­ko ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­hoa las­kea kau­ko­läm­mön takia ja vas­taa­vas­ti sam­mut­taa kau­ko­läm­pöä tuot­ta­va fos­sii­li­nen vastapainevoimala.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaik­ka lisäi­sit 900 MW uusiu­tu­via, edel­leen on voi­mas­sa se, että vii­mei­nen voi­ma­la saman hin­ta-alu­een puit­teis­sa on kivi­hii­li­voi­ma­la. Tilan­ne muut­tuu toi­se­ki vas­ta, kun vii­mei­nen kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la on Euroo­pas­ta sammutettu. 

    Täl­lä peri­aat­teel­la­han kaik­ki voi­daan tyrmätä. 

    En ole oikein kos­kaan ymmär­tä­nyt mik­si säh­kö­au­to oli­si Suo­mes­sa hyvä rat­kai­su ja säh­kö­läm­mi­tys paha. Säh­kö­au­toil­le kyl­mä tal­vi on ongel­ma, akku­jen teho las­kee ja osa ener­gias­ta menee tuu­li­la­sin ja auton sisä­ti­lo­jen läm­mi­tyk­seen. Samoin säh­kö­au­ton val­mis­tuk­sen hii­li­ja­lan­jä­ki on kak­sin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na tavanomaiseen.
    Ja sit­ten kai­ken lisäk­si vie­lä säh­köä tuo­te­taan tal­vel­la kivi­hii­lel­lä. Sama kos­kee myös raitiovaunuja.

    Häkä­mies muu­ten esit­ti TV:ssä, että Suo­mi voi­si olla ensim­mäi­se­nä luo­pu­mus­sa kivi­hii­les­tä. Sii­nä mal­lia vih­reil­le ! Nyt näyt­tää sil­tä, että Sak­san ydin­voi­mas­ta luo­pu­mi­nen lisää nime­no­maan fos­sii­li­sen kivi­hii­len, rus­ko­hii­len ja maa­kaa­sun käyttöä.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus on, että pääs­tö­oi­keuk­sien kohoa­va hin­ta teki­si hii­li­voi­mas­ta pik­ku­hil­jaa kal­liim­paa ja nii­tä kor­vat­tai­siin sää­töil­lä tai muil­la ener­gia­läh­teil­lä edullisuusjärjstyksessä. 

    Ja kuka päät­tää pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nois­ta, ja mit­kä teki­jät vai­kut­ta­vat tähän pää­tök­seen? Olen­ko ihan vää­räs­sä jos väi­tän, että yksi käy­tän­nös­sä tär­keim­mis­tä teki­jöis­tä on vähä­pääs­töi­sen ener­gian hin­ta ja/tai saatavuus?

    Jos näin, niin miten vähä­pääs­töi­sen ener­gian tar­jon­nan lisää­mi­nen vai­kut­taa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan kehittymiseen?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ole­mas­sa ole­van ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­hon alen­ta­mi­nen kau­ko­läm­mön hyväk­si ei nyky­olois­sa kan­na­ta, ehkä vuon­na 2040 kannattaa. 

    Jos nyt oikein ymmär­sin niin puhe oli­kin uuden ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­ses­ta. Jos sel­lais­ta ryh­dy­tään nyt suun­nit­te­le­maan, niin val­mis­ta lie­nee jos­kus 2030. Oltai­siin siis jo aika lähel­lä, tosin on toki mah­dol­lis­ta, että sii­nä vai­hees­sa oli­si jär­ke­väm­pää hyö­dyn­tää vaik­ka maalämpöpumppuja.

    Yksit­täi­sen put­ken ongel­mas­ta olen samaa miel­tä (tosin huo­leh­ti­sin enem­män luk­kiu­tu­mi­ses­ta yhteen toi­mit­ta­jaan kuin fyy­si­ses­tä toi­mi­mat­to­muu­des­ta; läm­mön varas­toin­ti ei ole ihan niin vai­ke­aa kuin säh­kön varas­toin­ti), kuten myös sii­tä, että pie­net veden­keit­ti­met oli­si­vat monin tavoin parem­pia. Mut­ta kuten Juk­ka Jon­ni­nen tote­si, nyt esi­te­tyis­tä vaih­toeh­dois­ta tuo vai­kut­taa vähem­män huonolta.

  38. Jos sel­lais­ta ryh­dy­tään nyt suun­nit­te­le­maan, niin val­mis­ta lie­nee jos­kus 2030.

    Oho. Wiki­pe­dian mukaan “Lovii­san nykyis­ten reak­to­rien käyt­tö­lu­vat ovat voi­mas­sa vuo­teen 2027 ja 2030 saakka.”

  39. tpyy­luo­ma:
    Ulko­muis­tis­ta, alkaa ampu­ko jos luvut vää­rin, mut­ta kun las­ke­aa voi­ma­las­ta hävin­neen säh­kö­te­hon ja läm­mön­siir­ron pumm­pu­jen säh­kön­ku­lu­tuk­sen, niin käy­tän­nös­sä täs­sä tuo­te­taan 250 – 300 MW säh­köä 1 000 MW läm­pöä. Toi ei ole kovin pal­jon parem­pi kuin meri­läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­de, saman tien voi ajaa sil­lä säh­köl­lä sel­lais­ta. Sem­min­kin kun nii­tä ei tar­vit­se ostaa gigawa­tin eris­sä hin­taan pari mil­jar­dia kap­pa­le. Ei tää nyt vaan oikein vai­ku­ta toi­mi­val­ta, vaik­ka aja­tus on sinän­sä sympaattinen.

    Mitä teke­mis­tä meri­läm­pö­pum­pun hyö­ty­suh­teel­la on tuon asian kans­sa??? Logiik­ka ei auen­nut nyt ollenkaan.

    Meri­läm­pö­pump­pu­vaih­toeh­to kau­ko­läm­pöä kor­vaa­maan tar­koit­tai­si koko­naan uusien säh­kö­voi­ma­loi­den raken­ta­mis­tar­vet­ta, kos­ka nii­nä ajan­het­ki­nä kun kau­ko­läm­pöä tar­vi­taan eni­ten (kyl­mim­mät ajan­het­ket), säh­kös­tä on pulaa. Meri­läm­pö­pum­put tar­vit­se­vat toi­miak­seen säh­köä. Meri­läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­de on tosin huo­noim­mil­laan juu­ri kyl­mim­pi­nä ajan­het­ki­nä (maa­läm­pö­pum­put­kin käyt­tä­vät reip­paas­ti säh­köä kyl­mim­pi­nä ajan­het­ki­nä, kos­ka jou­tu­vat tukeu­tu­maan lisä­läm­mi­tyk­seen pel­kän pum­pun hyö­dyn­tä­mi­sen sijaan), tai vaih­toeh­toi­ses­ti meri­läm­pö­pump­pu­jär­jes­tel­mä pitäi­si rei­lus­ti yli­mi­toit­taa, mikä teki­si sii­tä puo­les­taan nopeas­ti talou­del­li­ses­ti erit­täin hei­kon vaih­toeh­don aina­kin nykyhinnoin.

    1. Meri­läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­teel­la on tämän kans­sa paljn­kin teke­mis­tä. Jos tuot­taak­sem­me 1200 MW kau­ko­läm­pöä mene­täm­me 350 MW säh­köä, kan­nat­taa kat­soa, voi­si­ko 350 MW:lla säh­köä tuot­taa 1200 MW lämpöä.

  40. Hei Juha­ni ja muut,
    ter­ve­tu­loa kes­kus­te­le­maan Hel­sin­gin Ener­gian ener­gia­tu­le­vai­suu­des­ta blo­giin Uut­ta voi­maa — koh­ti hii­li­neut­raa­lia tule­vai­suut­ta (http://blogi.helen.fi).

    Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Kos­ka nämä 400 000 uut­ta hel­sin­ki­läis­tä eivät pysy läm­pi­mä­nä pel­käl­lä yhtei­söl­li­syy­del­lä, niin oli­si tär­ke­ää valot­taa myös sitä Hel­sin­gin ener­gia­tu­le­vai­suut­ta. Aina­kin tääl­lä blo­gi­maa­il­mas­sa oli­si muka­vaa näh­dä kes­kus­te­lua näis­tä tule­vis­ta sato­jen mil­joo­nien inves­toin­neis­ta, kun aika vähän näyt­tää leh­dis­töä kiinnostavan.

  41. Muka­va, että aihees­ta on virin­nyt hyvää kes­kus­te­lua! Työ­mat­kan vel­voit­teet pai­na­vat pääl­le, joten ehdin kom­men­toi­da vain muu­ta­mia kes­kei­siä kri­tiik­ke­jä. Ehkä­pä tär­kein kom­men­toi­ta­va oli­si Osmon ja Otson esit­tä­mä kri­tiik­ki kos­kien mene­te­tyn säh­kö­te­hon kor­vaa­mis­ta vie­lä­kin saas­tut­ta­vam­mal­la lauh­de­voi­mal­la muu­al­la Nord­poo­lin alu­eel­la. J.M.Korhonen vas­ta­si­kin tähän jo aika hyvin, mut­ta palaan tähän vie­lä huo­men­na parem­mal­la ajal­la omil­la kommenteillani.

    Vie­lä­kin perään­kuu­lut­tai­sin kes­kus­te­lus­sa sitä, että jos­sei anna rea­lis­tis­ta nel­jät­tä vaih­toeh­toa, on ydin­kau­ko­läm­mön kri­tiik­ki fak­ti­ses­ti nykyi­sen hii­li­voi­man tai puu­bio­ener­gia­vaih­toeh­don puo­lus­ta­mis­ta. Eli ydin­kau­ko­läm­mön hait­to­ja tulee ver­ra­ta etu­pääs­sä näi­hin. Kaik­ki vaih­toeh­dot sisäl­tä­vät pal­jon heik­kouk­sia, kysy­mys on sii­tä, mil­lä vaih­toeh­dol­la näi­tä heik­kouk­sia on vähiten.

    Meri­läm­pö­pump­pua ollaan esi­tet­ty yhdek­si vaih­toeh­dok­si. Kovin mie­lel­lä­ni näki­sin, että asias­ta tee­tet­täi­siin Hel­sin­gin tasol­la joku oikea sel­vi­tys. Niin pit­kään kuin täl­lais­ta ei ole, en pidä vaih­toeh­toa mil­lään lail­la rea­lis­ti­se­na. Mut­ta poten­ti­aa­li­ses­ti meri­läm­pö­pump­pu oli­si hyvä vaih­toeh­to. Eli jos about 300MW säh­kö­te­hol­la saa­tai­siin pum­puil­la Hel­sin­gil­le tar­vit­ta­va mää­rä läm­pöä koh­tuu­hin­taan ja tur­val­li­ses­ti (huol­to­var­muus), oli­si dii­li mainio.

    Secu­re-voi­ma­lois­ta­kin oli­si muka­va kuul­la ja oppia lisää. Niis­tä vain lie­nee poliit­ti­ses­ti hyvin vai­kea­ta saa­da aikaan edes sel­vi­tys­tä. Annan kui­ten­kin täs­sä ja nyt vaa­li­lu­pauk­sen yrit­tää täl­lai­sen sel­vi­tyk­sen tee­tät­tää, mikä­li minut val­tuus­toon vali­taan. Lii­an van­ha mai­nit­si torium-reak­to­rit. Omas­ta puo­les­ta­ni Lovii­saan voi­si sel­lai­sen raken­taa, aina­kin mikä­li tek­niik­ka on raken­nus­vai­hee­seen tul­taes­sa edis­ty­nyt tar­peek­si. Ja joka tapauk­ses­sa näki­sin kovin mie­lel­lä­ni esim. EU:n panos­ta­van tämän lupaa­van ja uraa­nia tur­val­li­sem­man tek­nii­kan tut­ki­muk­seen ja kehitykseen.

    Talou­del­li­suu­des­ta on puhu­nut mm. Tpyy­luo­ma. Kuten blo­gi­mer­kin­näs­sä­ni mai­nit­sin, on ydin­kau­ko­läm­pö todet­tu kon­sult­ti­sel­vi­tyk­sis­sä mui­ta vaih­toeh­to­ja pit­käl­lä täh­täi­mel­lä talou­del­li­sem­mak­si. Pyö­ryn sel­vi­tys on näkö­jään kadon­nut netis­tä. Mul­la on se ja tulen huo­men­na lait­ta­maan sen koti­si­vuil­le­ni ja lin­kit­tä­mään sen myös tähän ket­juun, jot­ta voit­te tutus­tua siihen.

  42. Sylt­ty: Eli joka ker­ta kun verk­koon kyt­ke­tään uut­ta ydin­voi­maa, se syr­jäyt­tää vas­taa­van mää­rän kivi­hii­li­voi­maa. Kun OL3 lai­te­taan käyn­tiin, tuo­tan­nos­ta kato­aa 1600 MW kivi­hii­li­voi­maa katoaa.

    Toi­sin sanoen ydin­voi­ma­lai­tos vähen­tää tehok­kaas­ti CO2-päästöjä. 

    Ei vält­tis, kos­ka löy­tyy vähän eri tilanteita…

    1. Pääs­tö­kaup­pa toimii

    Jos pääs­tö­kaup­pa toi­mii, mitään inves­toin­tia ei kan­na­ta teh­dä CO2-vähen­nyk­set mie­les­sä. Jos hii­li­voi­ma on hal­vin­ta, käy­te­tään sitä. CO2-pääs­tö­jen mää­rä on joka tapauk­ses­sa vakio, joten hii­li­voi­ma kor­vau­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun sen kor­vaa­mi­nen on hal­vin tapa vähen­tää päästöjä.

    Täs­sä ske­naa­rios­sa ydin­voi­ma­lan tai ydin­kau­ko­läm­mön raken­ta­mi­nen voi olla hyvä inves­toin­ti, jos ener­gian­tar­ve ei näy­tä pie­ne­ne­vän, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä tulee koko ajan putoa­maan, mikä nos­taa nii­den hintaa.

    2. Pääs­tö­kaup­pa toi­mii alueellisesti

    Jos säh­köä oste­taan pääs­tö­kaup­pa-alu­een rajan yli, pääs­tö­kau­pat­to­mal­ta alu­eel­ta osta­mi­sen vähen­tä­mi­nen tai sin­ne myy­mi­sen lisää­mi­nen vähen­tää pääs­tö­jä, mikä­li alu­eel­la ei vas­taa­vas­ti hal­vem­man ener­gian (alhai­sem­pi kysyn­tä) takia kulu­tus lisäänny.

    3. Pääs­tö­kaup­pa ei toimi

    Jos pääs­tö­kaup­pa ei toi­mi, ydin­voi­ma­lan tule­mi­nen verk­koon vähen­tää sil­lä het­kel­lä ver­kos­ta saman mää­rän hii­li­voi­maa. Pidem­män ajan vai­ku­tus kui­ten­kin riip­puu sii­tä, alen­taa­ko ko. ydin­voi­ma­la säh­kön hin­taa, jol­loin säh­kön kulu­tus kasvaa.

    = = =

    Täl­lä het­kel­lä tilan­ne Suo­men osal­ta on se, että me ostam­me ydin­voi­ma­lan ver­ran säh­köä pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­ta, joten ilmei­ses­ti yhden uuden reak­to­rin käyt­töön­ot­to tulee mah­dol­li­ses­ti vähen­tä­mään ener­gian­tuo­tan­non pääs­tö­jä siellä.

    Inho­rea­lis­ti minus­sa kui­ten­kin sanoo, että ihan oikeas­ti eläm­me sitä ske­naa­rio­ta, jos­sa ei ole toi­mi­vaa pääs­tö­kaup­paa, kos­ka euroop­pa­lai­sil­ta päät­tä­jil­tä ei tule löy­ty­mään sel­kä­ran­kaa kiin­tiöi­den oike­aan alentamiseen.

    Vähen­tää­kö siis uusi ydin­voi­ma­lai­tos CO2-pääs­tö­jä? Kylläehkäei.

  43. Mik­si meri­läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­de oli­si huo­nom­pi kyl­mim­pi­nä pak­kas­päi­vi­nä? Tar­vit­ta­va läm­pö­te­ho on tie­tys­ti sil­loin suu­rem­pi, mut­ta meri­ve­si kai on nel­jän asteen tun­tu­mas­sa lähes koko lämmityskauden.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meri­läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­teel­la on tämän kans­sa paljn­kin teke­mis­tä. Jos tuot­taak­sem­me 1200 MW kau­ko­läm­pöä mene­täm­me 350 MW säh­köä, kan­nat­taa kat­soa, voi­si­ko 350 MW:lla säh­köä tuot­taa 1200 MW lämpöä. 

    Läm­pö­pum­put ja ydin­voi­ma­lat voi yhdis­tää myös niin, että läm­pö­pump­pu ottaa läm­pön­sä ydin­voi­ma­lan (suo­raan käy­tet­tä­väk­si tur­han vii­leäs­tä) lauh­de­ve­des­tä. Näin läm­pö­pum­pun toi­min­ta tehos­tuu, ja ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­ho ei laske.

    (Oli­si­ko­han veden siir­tä­mi­nen lähem­mäs kau­pun­gin kes­kus­taa hel­pom­paa haa­lea­na tun­ne­lis­sa kuin kuu­ma­na eris­te­tys­sä putkessa?)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos ydin­voi­ma­las­ta ote­taan läm­pö ulos 120-astei­se­na eikä 30 astei­se­na, ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­ho ale­nee 300 MW tai jopa vähän enem­män. Samal­la sul­je­taan Hel­sin­gin kaik­ki voi­ma­lai­tok­set, jol­loin mene­te­tään 600 MW säh­kö­te­hoa tai oikeas­taan vähän enem­män, kos­ka osa on tehok­kai­ta maa­kaa­su­voi­ma­loi­ta. Niin­pä tuo kau­ko­läm­pö vähen­tää säh­kö­te­hoa 900 MW, mut­ta sääs­tää kaik­ki Hel­sin­gin päästöt.

    Puut­tu­va 900 MW pitää tuot­taa jos­sain päin Euroop­paa kivi­hii­li­voi­mal­la. Tuo 900 MW hii­li­lauh­de­voi­maa tuot­taa pääs­tö­jä enem­män kuin ne Hel­sin­gin säh­kö­te­hol­taan 600 MW:n vastapainevoimalat.

    Samaan tulok­seen pää­see yksin­ker­tai­ses­ti line­aa­ri­sel­la ohjel­moin­nil­la. Jos on valit­ta­va, kum­pi kan­nat­taa muut­taa lauh­de­voi­ma­las­ta kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vak­si voi­ma­lak­si, hii­li- vai ydin­voi­ma­la, kau­ko­läm­pö kan­nat­taa ottaa hii­li­voi­ma­las­ta. Ydin­voi­ma­lan koh­dal­la mene­te­tään enem­män sähköä. 

    Noin juu­ri säh­kön kans­sa käy, jos kau­ko­läm­mön tuo­tan­non yhtey­des­sä ei tuo­te­ta­kaan sähköä. 

    Huo­mau­tus vara­voi­man tar­pee­seen: Nykyi­sin Hel­sin­gis­sä kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vil­la voi­ma­lai­tok­sil­la saa­daan läm­pöä riit­tä­väs­ti, kun­nes ulko­läm­pö­ti­la on noin 0 astet­ta. Sen jäl­keen käyn­nis­te­tään vuo­ro­tel­len eri puo­lil­la kau­pun­kia ole­via maa­kaa­su­käyt­töi­siä läm­pö­kes­kuk­sia, jot­ka eivät tuo­ta säh­köä, vaan pelk­kää läm­pöä. Nii­den yhteen las­ket­tu kapa­si­teet­ti on riit­tä­vä vaik­ka voi­ma­lai­tok­set putoai­si­vat pois pääl­tä kovim­mal­la pakkasella. 

    Voi­ma­lai­tok­set tuot­ta­vat noin 90 % kau­pun­gin kau­ko­läm­mös­tä, kos­ka pak­kas­kau­det ovat niin lyhyi­tä, tai toi­sin sanoen kos­ka läm­pö­te­hon pysy­vyys­käy­rä on sel­lai­sen muotoinen. 

    Minus­ta bio­ener­gia Hel­sin­gis­sä ei ole ollen­kaan hyvä jut­tu, kuten blo­gis­sa­ni perustelen.

  46. Mar­ko Hami­lo:
    Mik­si meri­läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­de oli­si huo­nom­pi kyl­mim­pi­nä pak­kas­päi­vi­nä? Tar­vit­ta­va läm­pö­te­ho on tie­tys­ti sil­loin suu­rem­pi, mut­ta meri­ve­si kai on nel­jän asteen tun­tu­mas­sa lähes koko lämmityskauden.

    Kos­ka ver­kos­sa kier­tä­vä vesi on kuu­mem­paa, jol­loin pum­pun läm­pö­ker­roin pie­ne­nee. Läm­pö­ti­lo­jen vai­ku­tuk­ses­ta läm­pö­ker­toi­meen on mm. uusim­mas­sa TM:n liit­tees­sä. Sii­nä ovat kysees­sä pie­net pum­put, mut­ta aika saman­suu­rui­sia lie­ne­vät nuo iso­jen pump­pu­jen kertoimet.

    ***

    Joku kysyi läm­pö­pump­pu­jen hin­taa. Ilman läm­mön­ke­ruu­pii­riä ja asen­nus­ta esim. 50–100 kW pump­pu mak­saa noin 200 e/lämpötehon kW. MW-luo­kan pum­put lie­ne­vät jon­kin ver­ran halvempia.

    ***

    Noin muu­ten aihee­seen liit­tyen, ydin­kau­ko­läm­pö tai yli­pää­tään CHP-kau­ko­läm­mön kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen pie­nen­tää koko jär­jes­tel­män pääs­tö­jä mer­kit­tä­väs­ti esim. sil­loin, jos

    a) kaik­keen säh­kön­tuo­tan­toon tulee kapa­si­teet­ti­mak­su eli mak­se­taan myös tehos­ta, ei vain ener­gias­ta kuten nyt

    ja

    b) pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee yli noin 20–30 euron/tonni

    Täl­löin säh­kön­tuot­ta­jan kan­nat­taa raken­taa ydin­voi­maa kor­vaa­maan hii­li- ja kaa­su­lauh­det­ta sil­loin­kin, kun kysees­sä on vuo­den­ajan mukaan muut­tu­va kuor­ma. Muu­ten se muut­tu­va säh­kö­kuor­ma, joka yhteis­tuo­tan­nol­la jää ydin­kau­ko­läm­mön vuok­si teke­mät­tä, tulee enim­mäk­seen hii­li- ja kaa­su­lauh­tees­ta (joi­ta on Euroo­pan säh­kön­tuo­tan­nos­ta nyt noin 50%).

    Lisäk­si täy­tyy olla niin, että vaik­ka­pa edel­lä­mai­nit­tu­jen seurauksena

    c) tuuli‑, ydin- ym. voi­maa on niin pal­jon, että hii­li- ja kaa­su­lauh­teen käyt­tö on vain satunnaista.

    Täl­löin säh­kön­tuot­ta­jan kan­nat­taa raken­taa ydin­voi­maa kor­vaa­maan hii­li- ja kaa­su­lauh­det­ta sil­loin­kin, kun kysees­sä on vuo­den­ajan mukaan muut­tu­va kuor­ma. Muu­ten se muut­tu­va säh­kö­kuor­ma, joka yhteis­tuo­tan­nol­la jää ydin­kau­ko­läm­mön vuok­si teke­mät­tä, tulee enim­mäk­seen hii­li- ja kaa­su­lauh­tees­ta (joi­ta on Euroo­pan säh­kön­tuo­tan­nos­ta nyt noin 50%).

    Kuten Vihe­rins­si tote­aa, on aika toden­nä­köis­tä, että polii­ti­koil­ta puut­tuu roh­keut­ta teh­dä tiuk­ko­ja pääs­tö­ra­jo­ja ja edel­leen sal­lia sii­tä seu­raa­va pääs­tö­oi­keu­den hinn­an­nousu (jos­ta seu­rai­si poten­ti­aa­li­ses­ti hii­li- ja kaa­su­lauh­teen väis­ty­mi­nen). Näin ollen lie­nee aika pit­kään se tilan­ne, että yhteis­tuo­tan­to­kau­ko­läm­pö ei ole nii­tä ensim­mäi­siä asioi­ta, joi­ta kan­nat­taa pääs­tö­mie­les­sä sääs­tää, var­sin­kaan jos polt­toai­ne on maa­kaa­su tai hak­kuu­täh­de eli maas­tos­sa nopeas­ti hajoa­va, pie­ni­lä­pi­mit­tai­nen puu.

    Sanoi­sin vie­lä, että kau­ko­läm­pö­verk­ko­ja ei mis­sään nimes­sä kan­na­ta pur­kaa. Jos em. a‑b-c toteu­tuu, mah­dol­lis­taa verk­ko muka­vas­ti esim. läm­mön kausi­va­ras­toin­nin sekä jous­ta­van ja opti­maa­li­ses­ti ohja­tun CHP-lämpöpumppu-(ydinkaukolämpö)-yhdistelmän käy­tön. Ohjaus­ta voi opti­moi­da esim. säh­kön hin­nan perus­teel­la, kuten teh­dään joil­la­kin pape­ri­teh­tail­la, joil­la on säh­kö­syöp­pö­jä hier­ti­miä, omaa säh­kön­tuo­tan­toa ja eri­lai­sia pus­ku­ri­va­ras­to­ja tuo­te­tul­le mas­sal­le, polt­toai­neil­le jne. Tilan­ne on ana­lo­gi­nen (läm­pö­pum­puil­la täy­den­ne­tyn) kau­ko­läm­pö­ver­kon kanssa.

  47. Kai­ken kaik­ki­aan han­ka­la pul­ma tämä vuo­den­ai­kai­nen ener­gian­tar­peen vaihtelu.

    Kes­kus­te­lu toi­vot­ta­vas­ti on joh­ta­nut sii­hen ymmär­ryk­seen, että aina­kaan aurin­ko­säh­köä ei kan­na­ta Suo­meen raken­taa gri­din pii­riin wattiakaan.

    Ener­gian varas­toin­ti­kei­nois­ta edes tekoal­taat eivät oikein sääs­tä kevään sula­mis­ve­siä seu­raa­van hel­mi­kuun paukkupakkasiin. 

    Kaik­ki pol­tet­ta­va (sää­det­tä­vä) tuot­taa CO2-pääs­tö­jä, bio­mas­sa­kin jota­kin eikä sitä­kään rii­tä kaik­keen eikä sitä kan­na­ta tuo­da Helsinkiin.

    Ydin­voi­maa ei kan­na­ta ajaa vain lämmityskautta.

    Hyvät vaih­toeh­dot ovat vähis­sä, mut­ta meri­läm­pö­pum­put voi­si­vat olla hyvä, jol­loin se tar­vit­ta­van säh­kön mää­rä oli­si aina­kin mah­dol­li­sim­man pieni.

    Jos sen säh­kön tuot­tai­si ydin­voi­mal­la, voi­si­ko aja­tel­la jota­kin tuo­tan­toa, joka pyö­ri­si vain läm­mi­tys­kau­den ulko­puo­lel­la hal­val­la sähköllä?

    Alu­mii­ni­su­lat­to joka ajet­tai­siin alas talveksi?

    Vedyn tai jon­kin muun varas­toi­ta­van ener­gian tuo­tan­to hal­val­la sähköllä?

  48. J. M. Kor­ho­nen: Ja jos tukiai­sia tehon­sää­dös­tä mak­se­taan, kuten Sak­sas­sa ryh­dy­tään mak­sa­maan fos­sii­li­sel­le voi­mal­le, niin aivan taa­tus­ti myös ato­mi­mii­lua kan­nat­tai­si ajaa vaih­te­le­val­la tehol­la. Uusiu­tu­vien syöt­tö­ta­rif­fia vas­taa­val­la tuel­la tai­tai­si kan­nat­taa raken­taa tuom­moi­nen pyt­ty vaik­ka vain tal­ven varalle…

    Pikai­sia numeroita:

    Ole­te­taan ydin­voi­ma­lan hin­nak­si 6mrd/1,5GW, hui­pun­käyt­tö­ajak­si 2500 tun­tia ja syöt­tö­ta­rif­fik­si Suo­men tuu­li­ta­rif­fi 83,5 EUR/MW. Lisäk­si ole­te­taan, että voi­ma­la käy ilman muut­tu­via kus­tan­nuk­sia ikui­ses­ti, ja säh­köä alkaa syn­ty­mään inves­toin­tia seu­raa­va­na päi­vä­nä. Inves­toin­nin tuo­tok­si saa­daan rei­lu 5%. Ellei tuos­sa ole las­ku­vir­het­tä, mel­kein veik­kai­sin, että oli­si hel­pom­paa löy­tää mak­sa­ja tuol­le 83,5 eurol­le kuin ydinvoimalainvestoinnille.

  49. Mar­ko Hami­lo:
    Mik­si meri­läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­de oli­si huo­nom­pi kyl­mim­pi­nä pak­kas­päi­vi­nä? Tar­vit­ta­va läm­pö­te­ho on tie­tys­ti sil­loin suu­rem­pi, mut­ta meri­ve­si kai on nel­jän asteen tun­tu­mas­sa lähes koko lämmityskauden.

    En minä sitä epäi­le. Läm­pö­pum­put vain sat­tu­vat tar­vit­se­maan säh­köä voi­dak­seen siir­tää läm­pöä alem­mas­ta läm­pä­ti­las­ta ylem­pään. Hyö­ty­suh­de lie­nee maa­läm­pö­pum­pul­la sii­nä 1:4 tai 1:5. Eli läm­pö­jou­len tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan 0,2 — 0,25 jou­lea säh­vöä. Maa­läm­pä­kai­vos­sa vesi on myös 4‑asteista

    Peu­ka­lo­sään­tö­nä säh­kö­voi­ma­lan hyö­ty­suh­de on 33 % eli yhden säh­kö­jou­len tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan kol­me jou­lue primäärienergiaa

    Toi­saal­ta säh­kö täy­tyy jol­la­kin tuot­taa. Kom­bi­voi­ma­lan etu on, se pys­tyy käyt­tä­mään polt­toai­ne­ne ener­gias­ta n. 80 %. Hin­ta­na on se, että säh­kön osuus hyö­ty­suh­teet­sa on sii­nä 25 %-yksik­köä eli säh­kö­voi­ma­la­na kom­bi­voi­ma­la on puh­das­ta säh­kö­lai­tos­te heikkotehoisempi.

    Sen vuok­si kom­bi­voi­ma­lat ovat kesäl­lä koko­naan tai lähes sei­so­kis­sa, kos­ka läm­pöäe­ner­gi­aa tar­vi­ta­na vain läm­pi­mään käyttöveteen.

    Ja sit­ten eksis­ten­ti­aa­li­sia koke­muk­sia joil­ta­kin pakaks­päi­vil­tä. Mat­kal­la Jyväs­ky­lään ja takai­sin: Onko tuo­kin voi­ma­lai­tos? En ole kos­kaam näh­nyt savua nouse­van piipusta 

    Inkoon voi­ma­la on ollut käyn­nis­sä vain pahim­pi­na pak­kas­päi­vi­nä. Tie­dän, että se oli mon­ta vuot­ta sit­ten siir­ret­ty pois ensin 2 tun­nin varoa­jas­ta 24 tun­nin varoai­kaan ja nyt ollut kai lähes ala­sa­jet­tu­na, so käyt­töön­ot­to vie­nee useam­pai päi­viä. Maat­kal­la on jos­kus jän­nit­tää­vää näh­dä suo­ras­taan tulen loi­mo­tuk­sen sen piipuista.

    Yksi­syis­koh­tia en tunne.

    Yhden muis­tan. Rita­ri­huo­ne siir­tyi pari vuot­ta sit­ten maa­läm­pöön. Pie­ni vara­läm­pö­te­ho on kui­ten­kin kovim­pia pak­kas­päi­viä var­ten kaukolämmössä.

  50. Lisää vie­lä maa­läm­pö­pum­puis­ta. Vähän tie­dän, kun sel­lai­sen vas­ti­kään han­kin omakotitalooni.

    Tehoa ei han­ki­ta mak­si­min mukaan, vaan talou­del­li­sin on sel­lai­nen koh­ta­lai­sen jat­ku­va käyn­ti. Nän kompres­so­ri kes­tää par­hai­ten. Kovim­pi­na pak­kas­päi­vi­nä (alle 15- 20 astet­ta tääl­lä Kirk­ko­num­mel­la) ote­taan lisö­te­ho suo­raan lämpövastuksella.

    Sen ver­ran muis­tan, että maa­läm­pö­pump­pu­ni nimel­lis­te­ho on 8.5 kW ja käy­tös­tä pois­te­tun öljy­polt­ti­men 15 kW. Ja tätä tehoa suo­sit­te­li­vat kaikki.

    Pitä­si tie­tää vähän enem­mä­kin här­ve­lis­tä, mut­ta tois­tai­sek­si voin ongel­mien saat­tues­sa soit­taa naa­pu­riin, joka toi­mit­ti laitteiston.

  51. En vie­lä­kään ymmär­rä mik­si voi­ma­lois­sa käy­te­tään kal­lis­ta kivi­hiil­tä, kun säh­köä on niin hel­pos­ti saatavailla.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­lea eivät insi­nöö­rien las­kel­mat näy­tä vakuuttavan… 

    Nyt minul­ta meni ohi. Ehkä olen vähän rajoit­tu­nut. Pidän itseä­ni tosin kes­ki­ver­to Vih­re­ää huo­mat­ta­vas­ti luon­non­lä­hei­sem­pä­nä ja ennen kaik­kea ker­ta­luok­kaa libe­raa­lim­pa­na ja avarakatseisempana. 😉

    Kau­ko­läm­pö on täy­sin van­hen­tu­nut­ta tek­niik­kaa. Ei kai kukaan kysee­na­lais­ta sitä?

    1. Kau­ko­läm­pö on täy­sin van­hen­tu­nut­ta tek­niik­kaa. Ei kai kukaan kysee­na­lais­ta sitä?
      Kau­ko­läm­pö on noin kak­si ker­taa tehok­kaam­pi tapa käyt­tä pri­maa­rie­ner­gi­aa kuin maa­läm­pö. Minä siis kysee­na­lais­tan, ellei pri­aam­rie­ner­gian haas­kaus sit­ten ole nykyaikaa.

  53. En osaa ottaa kan­taa kes­kus­te­lun asia­si­säl­töön, mut­ta minua ilah­dut­taa kovin, että täs­tä­kin aihees­ta voi­daan näkö­jään kes­kus­tel­la jul­ki­ses­ti ilman kiih­koi­lua puo­leen tai toiseen.

    Jos oli­sin hel­sin­ki­läi­nen, har­kit­si­sin todel­la­kin Jon­ni­sen äänes­tä­mis­tä tämän ennak­ko­luu­lot­to­man kes­kus­te­lu­na­vauk­sen vuoksi.

  54. tpyy­luo­ma: Eli voi­si­ko asi­aa tar­kas­tel­la joten­kin niin että oli­si laa­ja kau­ko­läm­pö­verk­ko johon sit­ten liit­tyi­si eril­lai­sia läm­mön­tuot­ta­jia, mik­sei ydinvoimaloitakin?

    Jos­ta juo­lah­ti mie­leen jot­ta UPM haa­vei­lee Fischer-Tropsch ‑pro­ses­sin laa­ja­mit­tai­ses­ta käy­tös­tä bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­toon, mut­ta nes­te­mäis­ten hii­li­ve­ty­jen syn­te­ti­soin­nis­sa on kai hyvin huo­no hyö­ty­suh­de, eli jäte­läm­pöä luu­li­si ole­van saa­ta­vis­sa paljon.

    Jos UPM:n F‑T ‑jalos­ta­mo oli­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­ko­läm­pö­ver­kon var­rel­la, sai­si­ko se läm­mön myyn­nis­tä niin pal­jon lisä­tu­lo­ja että inves­toin­ti muut­tui­si kan­nat­ta­vak­si jon­kin maa­kun­ta­paik­ka­kun­nan sijaan?

  55. Kau­ko­läm­pö on tätä-aikaa kun kaik­kien on asut­ta­va pk-seu­dul­la. Läm­pi­män veden tuo­mi­seen kau­kaa on var­mas­ti mui­ta­kin kei­no­ja kuin put­ki. Kai­ken­maa­il­man bio­mas­san rah­taa­mi­nen­han on perin­tei­ses­ti hoi­det­tu kuor­ma-autoil­la, rati­koil­la ja muilla.

    Vet­tä voi­daan keit­tää siel­lä mis­sä on rau­hoit­ta­mat­to­mia met­siä ja ruo­ko­hel­pe­jä, se on kau­pun­ki­lai­sil­le pääs­tö­tön­tä. Kuu­ma vesi voi­daan rah­da­ta eri kokoi­sis­sa ter­ma­reis­sa Helsinkiin.

    Jos huo­let­taa että ei pää­se pak­ko­lu­nas­ta­maan put­ki tai säh­kö­lin­ja-mai­ta, aina voi vetää vähän kis­koa (vaik­ka kevyt­ra­tik­kaa varten).

  56. tcrown: Inves­toin­nin tuo­tok­si saa­daan rei­lu 5%. Ellei tuos­sa ole las­ku­vir­het­tä, mel­kein veik­kai­sin, että oli­si hel­pom­paa löy­tää mak­sa­ja tuol­le 83,5 eurol­le kuin ydinvoimalainvestoinnille.

    Kii­tos las­kel­mas­ta, lii­oit­te­lin ylem­pä­nä. Esi­tän Bäck­man-puo­lus­tuk­sen, eli reto­ri­set syyt :).

    Mut­ta vaka­vam­min: ydin­voi­maa käy­te­tään jo nyt rutii­nin­omai­ses­ti sää­tö­voi­ma­na esi­mer­kik­si Rans­kas­sa, eikä tämä ole aiheut­ta­nut maas­sa tiet­tä­väs­ti mitään talou­del­lis­ta kata­stro­fia saa­ti vai­kut­ta­nut juu­ri­kaan säh­kön hin­taan. Väi­tän siis, että sopi­vas­ti ohjaa­val­la poli­tii­kal­la ydin­voi­mas­ta­kin on saa­ta­vis­sa aina­kin jos­sain mää­rin sää­tö­ka­pa­si­teet­tia, ja esi­tet­ty ongel­ma on siis vähäi­sem­pi kuin anne­taan ymmärtää.

    Samaan aikaan Sak­sas­sa maan hal­li­tus on saa­mas­sa val­tuu­det estää hii­li- ja kaa­su­voi­ma­loi­den ala­sa­ja­mi­sen, kos­ka näi­tä tar­vi­taan, vaik­ka sit­ten kan­nat­ta­mat­to­mi­na, tur­vaa­maan säh­kö­ver­kon toi­min­taa. Tämä on tie­tys­ti ympä­ris­tö­mie­les­sä aivan per­vers­si kehi­tys, ja voi­sin var­maan pit­kään kiroil­la, mik­si ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van, mut­ta olkoon nyt. Poin­tik­si jää­köön se, että jos poliit­tis­ta roh­keut­ta riit­tää — mikä on tie­tys­ti iso jos — sää­tö­te­hon ongel­maan löy­de­tään kyl­lä rat­kai­su­ja. Toki jot­kut rat­kai­sut ovat sekä ympä­ris­tön, veron­mak­sa­jan kuk­ka­ron että poliit­ti­sen rea­lis­min kan­nal­ta parem­pia kuin toiset.

  57. Poth1ue1: Ööö… siis val­ta­vat CO2-pääs­töt ovat eko­lo­gi­sem­pia kuin CO2-pääs­tö­tön ydin­voi­ma? Tämä tai­taa olla taas ker­ran sitä ylem­pää viher­ma­te­ma­tiik­kaa, jota ei taval­li­sel­la insi­nöö­ri­jär­jel­lä pys­ty ymmär­tä­mään (insi­nöö­ri­jär­jel­le kun viher­las­kel­mat näyt­tä­vät lähes­tul­koon aina sil­tä, että ensin pää­te­tään ideo­lo­gi­ses­ti oikea rat­kai­su­mal­li ja sit­ten vali­taan sopi­va viher(pesu)mittari todis­ta­maan valin­nan autuus…) 

    Et ilmei­ses­ti todel­la­kaan luke­nut sitä pos­taus­ta, kuten yllä jo epäil­tiin­kin. Vaih­toeh­toi­na oli­si siis, että 1) Tuo­te­taan Lovii­sa 3 ‑voi­ma­lal­la kau­ko­läm­pöä Hel­sin­kiin ja säh­köä säh­kö­pörs­siin myyn­tiin, tai 2) Tuo­te­taan Lovii­sa 3:lla pel­käs­tään säh­köä myyn­tiin pörs­siin. Jäl­kim­mäi­nen kor­vaa enem­män hii­li­tuo­tan­toa ja siten vähen­tää pääs­tö­jä enemmän.

    Kun ydin­voi­man raken­ta­mi­nen rea­lis­ti­ses­ti ottaen on sekä tek­ni­ses­ti että poliit­ti­ses­ti sel­väs­ti­kin hyvin han­ka­laa, on sen raken­nus­ka­pa­si­teet­ti täs­sä rajoit­ta­va teki­jä. Sik­si mah­dol­li­set tule­vat ydin­voi­ma­lat on syy­tä hyö­dyn­tää niin, että kor­va­taan hii­li­lauh­det­ta mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Jos voi­sim­me olet­taa rajat­to­man kyvyn raken­taa ydin­ka­pa­si­teet­tia het­kes­sä, tilan­ne oli­si toki eri. Eikä täs­sä tar­vit­se edes olet­taa pääs­tö­kaup­paa mis­sään muo­dos­sa: pelk­kä säh­kö­pörs­si riit­tää mää­rit­tä­mään sen, että ydin­säh­kö kor­vaa hiililauhdesähköä.

    Tähän en muu­ten ole näh­nyt Jukal­ta­kaan hyvää vas­taus­ta, tai sit­ten en ole sitä ymmärtänyt.

  58. Mar­ko Hami­lo: Ener­gian varastointikeinoista 

    Läm­pö­ener­gi­aa voi­si yrit­tää varas­toi­da maa­pe­rään. Mai­nit­sin tuos­sa aiem­min mah­dol­li­suu­den joh­taa voi­ma­lan läm­pöä kau­pun­kiin haa­lea­na tun­ne­lis­sa. Jos meil­lä oli­si laa­ja voi­ma­loi­ta ja taa­ja­mia yhdis­tä­vä tun­ne­li- ja säi­liö­ver­kos­to, sitä voi­si läm­mit­tää koko kesä­kau­den­kin, ja tal­vel­la sit­ten hyö­dyn­tää tuo­ta läm­pöä joko suo­raan tai läm­pö­pump­pu­jen tai muun läm­pö­voi­ma­lan edel­leen lämmittämänä.

    Hyö­ty­suh­de ei oli­si aina­kaan alus­sa kovin hyvä, mut­ta jos kyse on huk­ka­läm­mös­tä, ja jos tun­ne­lit ovat riit­tä­vän hal­po­ja tai tar­peen joka tapauk­ses­sa, voi­si kan­nat­ta­kin. Rat­kai­sun läm­pö­ka­pa­si­tet­ti pitäi­si arvioi­da, mut­ta en osaa sanoa sii­tä mitään nyt.

  59. Ode:

    Alku­pe­räi­nen kysy­mys oli, kan­nat­taa­ko ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­hoa las­kea kau­ko­läm­mön takia ja vas­taa­vas­ti sam­mut­taa kau­ko­läm­pöä tuot­ta­va fos­sii­li­nen vastapainevoimala.

    Kysy­mys ei ole (tai jos ollaan jär­ke­viä ei aina­kaan sai­si olla) ole­mas­sa ole­vien CHP-voi­ma­lai­tos­ten sam­mut­ta­mi­ses­ta OL3-ydin­kau­ko­läm­mön tieltä.
    Oikea ver­tai­lu on Vuo­saa­reen raken­net­ta­van erit­täin kal­liin uuden voi­ma­lai­tok­sen ja OL3 ydin­kau­ko­läm­mön välil­lä jos­kus 2030-luvulla.
    Väi­tän, että ydin­kau­ko­läm­pöä ei ole oikeas­ti kun­nol­la sel­vi­tet­ty, Hel­sin­gin ener­gian sel­vi­tys joku vuo­si sit­ten oli mie­les­tä­ni ylimalkainen.

    Jos olen ymmär­tä­nyt oikein Helen ei enää ollen­kaan sel­vi­tä OL3-vaih­toeh­toa vaan jyrää kal­lis­ta moni­polt­toai­ne­voi­ma­lai­tos­ta Vuosaareen.

    Kyl­lä OL3 pitäi­si edel­leen pitää pää­tök­sen­teon ver­tai­lus­sa muka­na. Ja vaa­ti­mus Hel­sin­gin CO2-pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä 20 pro­sen­til­la vuo­teen 2020 men­nes­sä on aivan jär­je­tön. Voi­ma­lai­to­sin­ves­toin­neis­sa jäl­jel­lä ole­va 8 vuot­ta on mität­tö­män lyhyt aika (eten­kin kun kau­pun­gil­la on talous kural­la ja talou­del­lis­ta käyt­töi­kää ole­mas­sa ole­vis­sa lai­tok­sis­sa vie­lä jäl­jel­lä). Aika­tau­lun pitää olla 2030-luvun puolella.

  60. spot­tu: Jos­ta juo­lah­ti mie­leen jot­ta UPM haa­vei­lee Fischer-Tropsch ‑pro­ses­sin laa­ja­mit­tai­ses­ta käy­tös­tä bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­toon, mut­ta nes­te­mäis­ten hii­li­ve­ty­jen syn­te­ti­soin­nis­sa on kai hyvin huo­no hyö­ty­suh­de, eli jäte­läm­pöä luu­li­si ole­van saa­ta­vis­sa paljon.Jos UPM:n F‑T ‑jalos­ta­mo oli­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­ko­läm­pö­ver­kon var­rel­la, sai­si­ko se läm­mön myyn­nis­tä niin pal­jon lisä­tu­lo­ja että inves­toin­ti muut­tui­si kan­nat­ta­vak­si jon­kin maa­kun­ta­paik­ka­kun­nan sijaan?

    No Nes­teen jalos­ta­mo on Por­voos­sa, ja tuot­taa 400GWh kau­ko­läm­pöä vuo­des­sa jon­kun teol­li­suu­den käyt­töön oheis­tuot­tee­na. HELEN myy kau­ko­läm­pöä vuo­des­sa noin 4 000 GWh. Jos eläi­sim­me Suo­men neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa, niin seu­raa­val­la vii­si­vuo­tis­kau­del­la tuo läm­pöä kai­paa­va teol­li­suus siir­ret­täi­siin Loviisaan. 🙂

  61. Vihe­rins­si:Vähen­tää­kö siis uusi ydin­voi­ma­lai­tos CO2-pääs­tö­jä? Kylläehkäei. 

    Huo­maut­tai­sin kai­kil­le luki­joil­le, että yllä Vihe­rins­sin ole­va vas­taus kos­kee myös tuulivoimaa.

  62. Juho Laa­tu: Läm­pö­ener­gi­aa voi­si yrit­tää varas­toi­da maa­pe­rään. Mai­nit­sin tuos­sa aiem­min mah­dol­li­suu­den joh­taa voi­ma­lan läm­pöä kau­pun­kiin haa­lea­na tun­ne­lis­sa. Jos meil­lä oli­si laa­ja voi­ma­loi­ta ja taa­ja­mia yhdis­tä­vä tun­ne­li- ja säi­liö­ver­kos­to, sitä voi­si läm­mit­tää koko kesä­kau­den­kin, ja tal­vel­la sit­ten hyö­dyn­tää tuo­ta läm­pöä joko suo­raan tai läm­pö­pump­pu­jen tai muun läm­pö­voi­ma­lan edel­leen lämmittämänä.

    Hyö­ty­suh­de ei oli­si aina­kaan alus­sa kovin hyvä, mut­ta jos kyse on huk­ka­läm­mös­tä, ja jos tun­ne­lit ovat riit­tä­vän hal­po­ja tai tar­peen joka tapauk­ses­sa, voi­si kan­nat­ta­kin. Rat­kai­sun läm­pö­ka­pa­si­tet­ti pitäi­si arvioi­da, mut­ta en osaa sanoa sii­tä mitään nyt.

    Kyl­lä! Näki­sin tämän yhte­nä hyvä­nä tule­vai­suu­den rat­kai­su­na, joka osal­taan hel­pot­tai­si säh­kön varas­toin­tion­gel­maa. Samoin läm­mön­toi­mi­tuk­sen var­muus paranisi.

    Nimit­täin, CHP-voi­ma­loi­ta (myös ydin-) voi­tai­siin pyö­rit­tää säh­kön­tar­peen tai ‑hin­nan mukaan riip­pu­mat­ta läm­mön­tar­peen ajoi­tuk­ses­ta. Nyt säh­kön- ja läm­mön­tar­peen ajoit­tu­mi­nen osuu aika yksiin (mis­tä osit­tain seu­raa CHP-kau­ko­läm­mön edul­li­suus jär­jes­tel­män ja pääs­tö­jen kan­nal­ta), mut­ta tule­vai­suu­des­sa voi olla toisin.

    Läm­mön varas­toin­ti on sitä edul­li­sem­paa, mitä suu­rem­pi on ver­kon läm­mön­ku­lu­tus ja mitä mata­lam­pi on läm­mön­luo­vu­tuk­sen läm­pö­ti­la. Täs­tä­kin syys­tä kan­nat­tai­si miet­tiä, miten ver­kon läm­pö­ti­lo­ja voi­daan pik­ku­hil­jaa alentaa.

    Kun varas­to on suu­ri (>100 000 m³), hyö­ty­suh­de vuo­den­ai­kais­va­ras­toin­nis­sa on 70–80%, lyhy­tai­kais­va­ras­toin­nis­sa tiet­ty parem­pi. Poh­ja­ve­si­vir­tauk­set pitää kui­ten­kin sel­vit­tää paikkakohtaisesti.

    Pora­rei­kä­kal­lio­va­ras­toon voi varas­toi­da noin 0,6 kWh/m3K. Put­ki­met­ri mak­sa­nee noin 30 e, muut rens­se­lit ehkä 50% tuos­ta ja put­kien opti­mi­vä­li on noin 4 m. Vuo­si­pois­tol­la 8% täs­tä saa­daan 30 K läm­pö­ti­lae­rol­la vuo­den­ai­kais­va­ras­toin­nin hin­nak­si 13 e/MWh.

    Jos ydin­kau­ko­läm­pöä poh­di­taan, kan­nat­tai­si tämä vaih­toeh­to las­kea myös. Varas­ton kans­sa voi­tai­siin sit­ten alkaa puhua jo ihan oikeas­ti vähä­pääs­töi­ses­tä sys­tee­mis­tä, kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa tule­vai­suu­den skenaarioissa.

  63. tpyy­luo­ma: Jos eläi­sim­me Suo­men neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa, niin seu­raa­val­la vii­si­vuo­tis­kau­del­la tuo läm­pöä kai­paa­va teol­li­suus siir­ret­täi­siin Loviisaan.

    Niin..tai jos reak­tio on ekso­ter­mi­nen niin eikös UPM:n kaa­vai­le­ma 120 mil­joo­naa lit­raa die­se­liä tar­koi­ta 120 Ml * 36.4 MJ/l = 4368 TJ, eli 50% hyö­ty­suh­teel­la saman ver­ran läm­pöä eli yli 1200 GWh. Tämä oli­si lin­jas­sa Vapon puf­fin kans­sa kun sano­vat käyt­tä­vän­sä 2500 GWh edes­tä puu­ta vuo­des­sa jos­ta siis suun­nil­leen puo­let muut­tuu läm­mök­si. Täl­le läm­möl­le voi­si Hel­sin­gin seu­raa­val­la 400000 asuk­kaal­la olla käyttöä.

  64. Olen­pas nyt huo­li­ma­ton… Aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa­ni oli sama kap­pa­le kah­teen ker­taan ja tuo­reim­mas­sa sös­sin yksin­ker­tai­ses­sa las­ken­nas­sa. En otta­nut huo­mioon varas­toin­nin hyö­ty­suh­det­ta. Läm­mön kausi­va­ras­toin­nin hin­ta oli­si siis 75% hyö­ty­suh­de huo­mioi­den 17 e/MWh. Ja tuo­hon sit­ten ehkä 1–2 e/MWh pump­paus­kus­tan­nuk­sia ja huol­toa päälle.

  65. Otso Kive­käs:

    Kun ydin­voi­man raken­ta­mi­nen rea­lis­ti­ses­ti ottaen on sekä tek­ni­ses­ti että poliit­ti­ses­ti sel­väs­ti­kin hyvin han­ka­laa, on sen raken­nus­ka­pa­si­teet­ti täs­sä rajoit­ta­va teki­jä. Sik­si mah­dol­li­set tule­vat ydin­voi­ma­lat on syy­tä hyö­dyn­tää niin, että kor­va­taan hii­li­lauh­det­ta mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Jos voi­sim­me olet­taa rajat­to­man kyvyn raken­taa ydin­ka­pa­si­teet­tia het­kes­sä, tilan­ne oli­si toki eri. 

    Sinän­sä olen ihan samaa miel­tä asias­ta, tämä on hyvä ja paik­kan­sa pitä­vä huo­mio. Mut­ta kun toi­mit puo­lu­ees­sa, joka oikein har­tia­voi­min yrit­tää teh­dä ydin­voi­man raken­ta­mi­ses­ta mah­dol­li­sim­man han­ka­laa, niin, noh…

    En tie­dä enkä osaa perus­tel­la parem­min. Minus­ta vaan on joten­kin kor­nia olla muka­na toi­min­nas­sa joka täh­tää vaih­toeh­don X toteut­ta­mi­sen mah­dol­li­sim­man han­ka­lak­si, ja sit­ten kes­kus­te­luis­sa vedo­ta sii­hen, että vaih­toeh­to X on han­ka­la toteut­taa. Mut­ta ehkä olen vain hapan ja kat­ke­ra van­ha ukko ;).

  66. Vihe­rins­si: Ei vält­tis, kos­ka löy­tyy vähän eri tilanteita…

    1. Pääs­tö­kaup­pa toimii

    2. Pääs­tö­kaup­pa toi­mii alueellisesti

    3. Pääs­tö­kaup­pa ei toimi

    Täs­sä nyt unoh­de­taan se tär­kein vaihtoehto: 

    1b) pääs­tö­kaup­pa toi­mii, mut­ta pääs­tö­vä­hen­nyk­sien help­pous vai­kut­taa poliit­ti­sen rea­lis­min kaut­ta vuo­den 2020 jäl­kei­siin päästövähennystavoitteisiin. 

    Täs­sä vaih­toeh­dos­sa lähi­vuo­sin teh­tä­vät inves­toin­ti­pää­tök­set kas­vi­huo­ne­pääs­töt­tö­mään ener­gi­aan anta­vat sel­kä­no­jan, jon­ka avul­la polii­ti­kot voi­vat sopia neu­vot­te­luis­sa tiu­kem­mat pääs­tö­vä­hen­nyk­set vuo­sis­ta 2020 eteen­päin, kun nykyi­nen pääs­tö­kaup­pa loppuu. 

    On täy­sin type­rää aja­tel­la, että täl­lai­sil­la inves­toin­ti­pää­tök­sil­lä ei oli­si mitään reaa­li­po­liit­ti­sia vai­ku­tuk­sia noi­hin edes­sä ole­viin neuvotteluihin. 

    Niin ja tämä kos­kee kaik­kea hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä vähän tuot­ta­viin ener­gia­rat­kai­sui­hin inves­toi­mis­ta (ja myös ener­gian­sääs­töön inves­toi­mis­ta) — eikä pel­käs­tään ydinvoimaa.

  67. Elias Aar­nio:
    Jon­ni­sen aja­tus on jär­ke­vä jos tule­vai­suu­des­sa halut­ti­siin raken­taa ydin­voi­ma­la. Jokin Isosaa­ren kal­tai­nen saa­ri vain kysei­seen käyt­töön niin siir­to­hä­vik­ki ei muo­dos­tu ongelmaksi.
    Ai niin – se mai­se­ma… mut­ta mik­si sen pitäi­si rumen­tua muu­al­la kuin siel­lä mis­sä ener­gi­aa käytetään? 

    Ongel­ma ei ole mai­se­ma vaan suo­ja-alue, jos­sa ei sai­si käy­tän­nös­sä asua juu­ri ketään. Oli­ko se nyt 5 vai 10km, Ode var­maan tie­tää. Tom­mo­sen löy­tä­mi­nen lähel­tä­kään Hel­sin­kiä ei ole helppoa.

    1. Suo­ja-alue on vii­si kilo­met­riä, eli noin 78 neliö­ki­lo­met­riä. Saa asua “ketään”, mut­ta hyvin vähäi­nen mää­rä väkeä niin, että nopea eva­kuoin­ti on mahdollinen.

  68. Oden ja Otson huo­mio ydin­kau­ko­läm­pöön käy­te­tyn 300MW säh­kö­te­hon aiheut­ta­mis­ta pääs­töis­tä Saksan/Tanskan lauh­de­voi­ma­lois­sa on peri­aat­tees­sa rele­vant­ti. Tämän huo­mion totuut­ta en mis­sään nimes­sä kiis­tä. Sen sijaan en pidä sitä dealbra­ke­ri­na ydin­kau­ko­läm­möl­le. Tähän on vii­si toi­siin­sa limit­ty­vää syytä:

    1. Ydin­kau­ko­läm­pö pitää joka tapauk­ses­sa raken­taa jos­kus (ellei usko jon­kun uuden ihme­tek­no­lo­gian tuloon), mikä­li Hel­sin­gin pääs­töt halu­taan tiput­taa mur­to-osaan nykyi­ses­tä. Kyse on vain sii­tä, mil­loin tämä on talou­del­li­ses­ti ja ilmas­ton kan­nal­ta järkevää/optimaalista teh­dä. Fak­ta on se, että mikä­li voi­ma­la­han­ke käyn­nis­te­tään huo­men­na, menee aina­kin 10 vuot­ta sen val­mis­tu­mi­seen. Rea­lis­ti­nen aika­tau­lu on ehkä vuo­si 2030. Täl­löin on jo aivan uusi tilan­ne, eivät­kä nämä Oden ja Otson las­kut enää sil­loIn (luul­ta­vas­ti) päde.

    2. Kun pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat nouse­vat, ale­taan lauh­de­voi­man­kin pääs­töi­hin ole­tet­ta­vas­ti kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta. Täl­löin sää­det­tä­vää säh­kö­voi­maa ale­taan tuot­ta­maan ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­min ja ydin­kau­ko­läm­pö tulee taas ver­tai­lus­sa pienipäästöisemmäksi.

    3. Muu­tok­set ener­gia- ja pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la voi­vat tapah­tua hyvin nopeas­ti. Eli pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat voi­vat nous­ta jos­kus jyr­käs­ti. Täl­löin ydin­kau­ko­läm­pö tulee kai­kin mit­ta­rein hii­li­voi­ma­loi­ta edul­li­sem­mak­si. Oli­si hyvä enna­koi­da ja aloit­taa val­mis­te­lu — tai vähin­tään­kin varau­tu­mi­nen ja kes­kus­te­lu — hyvis­sä ajoin: suun­ni­tel­la kat­se tule­vai­suu­des­sa, ei peruu­tus­pei­lis­sä. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Lovii­sa III ehdi­tään raken­taa (ts. raken­nus­suun­ni­tel­mat ja tilaus lyö­dä luk­koon) ilman kau­ko­läm­pö­mo­di­fi­kaa­tio­ta ja kun ydin­kau­ko­läm­mön suh­teel­li­nen kan­nat­ta­vuus sit­ten tule­vai­suu­des­sa para­nee olen­nai­ses­ti, on tilai­suus jo men­nyt. Tosin For­tum toteut­ta­nee modi­fi­kaa­tion joka tapauk­ses­sa omal­la riskilläkin.

    4. Ajat­te­lu­mal­li käy­tän­nös­sä olet­taa, ettei ilmas­ton­muu­tok­sel­le teh­dä juu­ri mitään tar­vit­ta­van nopeas­ti (jos teh­dään, pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä las­kee nopeas­ti ja nii­den hin­ta nousee, jol­loin ydin­kau­ko­läm­mön pääs­töt ovat pie­nem­piä jo hyvin pian). Voi olla, että tämä on karu todel­li­suus, mut­ta täl­lai­seen fata­lis­miin en haluai­si tuudittautua.

    5. Mikä­li tuo­ta ydin­kau­ko­läm­mön väliai­kais­ta suu­rem­paa pääs­tö­mää­rää pide­tään ongel­ma­na, voim­me aina sitou­tua sen dii­laa­mi­seen. Eli oste­taan jokai­se­na suu­rem­pi­pääs­töi­se­nä vuo­te­na tuon ero­tuk­sen ver­ran yli­mää­räi­siä pääs­tö­kiin­tiöi­tä ja jäte­tään ne käyt­tä­mät­tä. Tämä mak­sai­si ehkä joi­tain mil­joo­nia. Ja kun pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat nouse­vat, on se joka tapauk­ses­sa edul­lis­ta Hel­sin­gil­le, kos­ka hii­li­voi­ma­loil­le nii­tä oli­si pitä­nyt ostaa monin­ver­roin enem­män. Tämä oli­si vas­tuul­li­nen tapa toi­mia, mikä­li ole­te­taan, että pääs­tö­kiin­tiöi­den hin­nat jos­kus tule­vat nouse­maan ja Hel­sin­gin tulee jos­kus raken­taa ydinkaukolämpöä.

    Sel­lai­nen seik­ka oli­si muu­ten vie­lä nos­tet­ta­va esil­le, että ydin­kau­ko­läm­pö paran­tai­si myös mer­kit­tä­väs­ti ilman­laa­tua Hel­sin­gis­sä. Se las­ki­si pien­hiuk­kas­pääs­töt mur­to-osaan nykyi­ses­tä, kuten Pöy­ryn sel­vi­tyk­sen sivul­ta 20 voi havai­ta. Pos­taan lin­kin sel­vi­tyk­seen illemmalla.

  69. Kir­joi­tin yllä OL3, piti olla tie­tys­ti LO3 (Eli Lovii­saan jos­kus mah­dol­li­ses­ti tule­va myös kau­ko­läm­pöä tuot­ta­va ydin­voi­ma­la). OL3:lta put­ki Hel­sin­kiin oli­si vähän tur­han pitkä 🙂

  70. Mik­ko Säre­lä: 1b) pääs­tö­kaup­pa toi­mii, mut­ta pääs­tö­vä­hen­nyk­sien help­pous vai­kut­taa poliit­ti­sen rea­lis­min kaut­ta vuo­den 2020 jäl­kei­siin päästövähennystavoitteisiin.

    Detal­ji, mut­ta juu­ri tuo on se, min­kä vuok­si en pidä pääs­tö­kaup­paa toi­mi­va­na. Polii­ti­koil­ta puut­tuu sel­kä­ran­ka teh­dä sii­tä toi­mi­vaa. Pääs­tö­kiin­tiö tul­laan aina pitä­mään sel­lai­sel­la tasol­la, ettei pääs­tö­kaup­pa vain kos­ke kenen­kään äänes­tä­jien kukkaroon.

    Esi­mer­kik­si E.Onin luo­pu­mi­nen suo­ma­lai­ses­ta ydin­voi­ma­hank­kees­ta ker­too, että siel­lä hävi­si usko pääs­tö­kaup­paan. Jos nimit­täin pääs­tö­kau­pal­la ede­tään edes jon­ne­kin 70 %:n pääs­töi­hin nyky­ta­sos­ta, vakaa sää­riip­pu­ma­ton perus­voi­ma alkaa olla hinnoissaan.

    Tosin ehkä asian voi aja­tel­la niin, että tämä poliit­ti­ses­ti ikä­vän rea­lis­ti­nen ske­naa­rio vai­kut­taa jotain. Pääs­tö­kiin­tiöt tus­kin tule­vat nouse­maan nykyi­ses­tä, ihan sii­hen ei pok­ka rii­tä. Lop­pu on sit­ten kiin­ni talouskasvusta.

    Har­mi vain, että täl­lä ske­naa­riol­la meil­lä ei ole mitään asi­aa sii­hen 80 %:n vähen­nyk­seen vuo­teen 2050 mennessä.

  71. Samu­li Rin­ne:

    Kii­tos las­kel­mis­ta. Ehkä maa­han ja kal­lioon ja veteen varas­toi­tu läm­pö­va­ras­to saa­daan toimimaan.

    kan­nat­tai­si miet­tiä, miten ver­kon läm­pö­ti­lo­ja voi­daan pik­ku­hil­jaa alentaa. 

    Lat­tia­läm­mi­tys­tä kan­nat­taa ehkä suo­sia, sil­lä sii­nä mata­lah­ko läm­pö­ti­la riittää.

    Tun­ne­lin hin­ta ei lie­ne yli­pää­se­mät­tö­män kor­kea edes Lovii­sas­ta, sil­lä raken­si­han Hel­sin­ki juo­ma­vet­tään­kin var­ten tun­ne­lin Päijänteestä.

    Tun­ne­lin oli­si hyvä olla lenk­ki, jos­sa voi kier­rät­tää vet­tä myös läm­mi­tys­kau­den ulko­puo­lel­la. Jos Lovii­san — Hel­sin­gin etäi­syys ei ole ongel­ma, verk­koon voi­si vähi­tel­len ottaa mui­ta­kin kau­pun­ke­ja ja voi­ma­loi­ta. Kuka­ties meil­lä olii lopul­ta (puoli)valtakunnallinen lämpöverkko.

  72. Vihe­rins­si: Detal­ji, mut­ta juu­ri tuo on se, min­kä vuok­si en pidä pääs­tö­kaup­paa toi­mi­va­na. Polii­ti­koil­ta puut­tuu sel­kä­ran­ka teh­dä sii­tä toimivaa. 

    Täs­sä blo­gi­kes­kus­te­lus­sa pääs­tö­kau­pan suu­rin mer­ki­tys tai­taa olla se, että pääs­tö­kau­pan ole­mas­sao­lo antaa Hel­sin­gin vih­reil­le mah­dol­li­su­den olla välit­tä­mät­tä omas­ta hii­li­voi­ma­las­ta. Jos EU-tasois­ta pääs­tö­kaup­paa ei oli­si, Hel­sin­gin vih­rei­den oli­si mel­kein­pä pak­ko vaa­tia voi­ma­lan alas­ajoa. Nyt on help­po naut­tia voi­ma­la tuo­mis­ta suu­ris­ta tulois­ta ja unoh­taa sen hiilidioksidipäästöt.

  73. Oli­pa Lovii­sa-Hel­sin­ki ‑ydin­kau­ko­läm­pö­ku­vios­sa (eri vink­ke­leis­tä kat­soen) enem­män tai vähem­män miel­tä, niin Fen­no­voi­man uudi­sy­din­voi­ma­la­hank­keen kuo­lin­kel­lo­jen jo todel­la äänek­kääs­ti kumis­tes­sa on For­tu­min mah­dol­li­nen LO3-han­ke joka tapauk­ses­sa nous­sut — jäl­leen ker­ran — hau­das­taan. Ja tämä on nyt nos­tat­ta­nut “kier­rok­sia” tie­tys­ti val­lan­kin Lovii­sas­sa, jos­sa medias­sa mm. täl­lai­sia nostoja:

    http://www.loviisansanomat.net/sahkeet.php?id=1243

    ”For­tum voi­si saa­da vuo­des­sa luvan Lovii­sa 3:lle”

    …paria päi­vää ennen E.ONin vetäy­ty­mis­tä For­tu­min toi­mi­tus­joh­ta­ja Tapio Kuu­la ker­toi Kaup­pa­leh­den haas­tat­te­lus­sa, että For­tu­min kiin­nos­tus saa­da uusi ydin­voi­ma­la Lovii­saan on ennal­laan. Kuu­lan mukaan yhdis­tet­ty säh­kön ja läm­mön tuo­tan­to nos­tai­si Lovii­sas­sa hyö­ty­suh­det­ta sekä paran­tai­si kan­nat­ta­vuut­ta ja ennustettavuutta.

    Täl­löin mukaan tar­vi­taan osao­mis­ta­jak­si myös Hel­sin­gin kau­pun­ki, kos­ka pää­kau­pun­ki oli­si tär­keä mark­ki­na-alue kau­ko­läm­möl­le ja läm­mön kul­je­tus Lovii­sas­ta Hel­sin­kiin vaa­tii tun­ne­lin rakentamista.

    - “Täl­lai­nen oli­si For­tu­min kan­nal­ta eri­tyi­sen mie­len­kiin­toi­nen ja vii­sain vaih­toeh­to. Yhdis­te­tyn säh­kö- ja läm­pö­voi­ma­lan kan­nat­ta­vuus ja ennus­tet­ta­vuus oli­si pal­jon parem­pi kuin pel­kän säh­köä tuot­ta­van”, sanoi Kuu­la Kauppalehdelle.

    E.ONin vetäy­ty­mi­suu­ti­sen jäl­keen Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riä yli-insi­nöö­ri Jor­ma Aure­la arvioi Kaup­pa­leh­des­sä, että mikä­li Fen­no­voi­man omis­ta­jat luo­pu­vat Pyhä­joen ydin­voi­ma­pro­jek­tis­taan, For­tu­mil­la on paik­ka hakea uut­ta peri­aa­te­pää­tös­tä Lovii­san kol­man­nel­le yksikölle.

    - “Kos­ka For­tu­min hake­mus on vain pari vuot­ta van­ha, mah­dol­li­ses­sa uudes­sa hake­muk­ses­sa YVA-sel­vi­tyk­set eivät ole vie­lä van­hen­tu­neet. Jos hake­mus vas­tai­si muu­toin­kin edel­lis­tä, val­tio­neu­vos­to voi­si käsi­tel­lä sen noin vuo­des­sa, jos halu­aa,” ker­toi Aure­la Kauppalehdelle. 

    http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=5913

    Elin­kei­no­mi­nis­te­ri läm­pe­ni ydin­kau­ko­läm­möl­le Lovii­sas­sa — Jyri Häkä­mies näki ”sam­mu­neen lie­kin lepattavan”

    …Häkä­mies läm­pe­nee aja­tuk­sel­le For­tu­min ja Hel­sin­gin yhteis­työs­tä ja aja­tuk­sel­le Lovii­sa kol­mo­ses­ta sekä säh­kön että läm­mön tuot­ta­ja­na, mut­ta tote­aa sen ole­van For­tu­min ja hel­sin­ki­läis­ten asian päättää.

    …Kysy­myk­seen sii­tä, voi­tai­siin­ko Lovii­sas­sa teh­dä jotain sen eteen että For­tu­min han­ke ete­ni­si vie­lä täl­lä hal­li­tus­kau­del­la, hän ei [kui­ten­kaan] näh­nyt kei­no­ja. Hän uskoi kaik­kien tie­dos­sa ole­van hank­keen elin­tär­key­den Lovii­sal­le. Omil­leen hän läh­ti kui­ten­kin sen ver­ran maa­lai­le­maan kie­li­ku­via, että jos liek­ki oli aiem­min sam­mu­nut niin sen nyt lepat­ta­van uudelleen… 

    (Eli vaik­ka Fen­no­voi­man han­ke nyt tosi­aan mitä ilmei­sim­min kaa­tuu, niin (hal­li­tus­oh­jel­man takia) edes Häkä­mies­kään ei kui­ten­kaan kuvit­te­le, että tämä voi­si ava­ta For­tu­min LO3:lle ovea sen­tään nykyi­sel­lä hal­li­tus­kau­del­la. Mut­ta vuo­den 2015 edus­kun­ta­vaa­lei­hin (ja val­lan­kin nii­tä seu­raa­viin hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin…) For­tu­min LO3:sesta on siis tätä menoa jäl­leen tulos­sa kuu­ma kysy­mys. Ja kun myös ydin­kau­ko­läm­pö­ku­vio­kin on näh­tä­väs­ti siis sekin edel­leen For­tu­min LO3-kuviois­sa muka­na, niin Hel­sin­gin huo­men­na valit­ta­va kau­pun­gin­val­tuus­to saa­nee nyt sit­ten sekin kau­del­laan päh­käil­tä­väk­si taas­kin tämän mah­dol­li­sen ydinkaukolämpökuvion.)

  74. Vihe­rins­si: Esi­mer­kik­si E.Onin luo­pu­mi­nen suo­ma­lai­ses­ta ydin­voi­ma­hank­kees­ta ker­too, että siel­lä hävi­si usko pääs­tö­kaup­paan. Jos nimit­täin pääs­tö­kau­pal­la ede­tään edes jon­ne­kin 70 %:n pääs­töi­hin nyky­ta­sos­ta, vakaa sää­riip­pu­ma­ton perus­voi­ma alkaa olla hinnoissaan.

    Anteek­si nyt, mut­ta mitä vikaa seu­raa­vas­sa yksin­ker­tai­ses­sa seli­tyk­ses­sä E.ON vetäy­ty­mi­sel­le on: Mark­ki­noil­la joil­la säh­kön kysyn­tä ei juu­ri­kaan kas­va ei kan­na­ta inves­toi­da voi­ma­laan, joka on kal­lis eli kan­nat­ta­vuus­ra­joil­la muu­ten­kin, ja jon­ka kus­tan­nuk­sia ei voi juu­ri­kaan sää­tää kysyn­nän mukaan? Ei täs­sä mitään sen ihmeel­li­sem­pää ole.

  75. tpyy­luo­ma: Anteek­si nyt, mut­ta mitä vikaa seu­raa­vas­sa yksin­ker­tai­ses­sa seli­tyk­ses­sä E.ON vetäy­ty­mi­sel­le on: Mark­ki­noil­la joil­la säh­kön kysyn­tä ei juu­ri­kaan kas­va ei kan­na­ta inves­toi­da voi­ma­laan, joka on kal­lis eli kan­nat­ta­vuus­ra­joil­la muu­ten­kin, ja jon­ka kus­tan­nuk­sia ei voi juu­ri­kaan sää­tää kysyn­nän mukaan? Ei täs­sä mitään sen ihmeel­li­sem­pää ole.

    Puh­taan säh­kön kysyn­tä on eri asia kuin säh­kön kysyn­tä. Vaik­ka säh­kön kysyn­tä kehit­tyi­si aiem­min enna­koi­tua vaa­ti­mat­to­mam­min, ja vaik­ka uusiu­tu­via tuet­tai­siin ura­kal­la, puh­taal­le säh­köl­le oli­si yhä kysyn­tää jos vain pääs­tö­kaup­pa ja ilmas­to­po­li­tiik­ka pysy­vät kun­nian­hi­moi­sel­la tasol­la. Mut­ta eihän se sil­tä näy­tä. Denia­lis­tien, fos­sii­li­teol­li­suu­den ja ydin­voi­man­vas­tus­ta­jien epä­py­hä allians­si on voit­ta­mas­sa kamp­pai­lun ihmis­ten sydä­mis­tä ja mie­lis­tä, joten parem­pi vain unoh­taa sel­lai­set asiat kuin yhteis­kun­ta ja tule­vai­suus, ja kes­kit­tyä hedo­nis­ti­seen omaan elä­mään täs­sä ja nyt, eihän mitään isom­paa kata­stro­fia 30–40 vuo­des­sa ole tulossa.

  76. J. M. Kor­ho­nen: Väi­tän siis, että sopi­vas­ti ohjaa­val­la poli­tii­kal­la ydin­voi­mas­ta­kin on saa­ta­vis­sa aina­kin jos­sain mää­rin sää­tö­ka­pa­si­teet­tia, ja esi­tet­ty ongel­ma on siis vähäi­sem­pi kuin anne­taan ymmärtää. 

    En tie­dä kuka on anta­nut ymmär­tää ja mitä ydin­voi­man ongel­mis­ta sää­tö­voi­ma­na, mut­ta minä olen ymmär­tä­nyt, että nii­tä ongel­mia on täs­mäl­leen yksi, nimit­täin kysy­mys sii­tä kuka sen sää­tö­voi­ma­na käy­tet­tä­vän ydin­voi­ma­lan maksaa. 

    Samaan aikaan Sak­sas­sa maan hal­li­tus on saa­mas­sa val­tuu­det estää hii­li- ja kaa­su­voi­ma­loi­den ala­sa­ja­mi­sen, kos­ka näi­tä tar­vi­taan, vaik­ka sit­ten kan­nat­ta­mat­to­mi­na, tur­vaa­maan säh­kö­ver­kon toimintaa.

    Tuo­ta noin, aikai­sem­min olet kiven­ko­vaan väit­tä­nyt, että uusiu­tu­vil­la ener­gian­tuo­tan­to­muo­doil­la ei oikeas­taan voi­da vähen­tää pääs­tö­jä (fos­sii­li­sen polt­toai­neen kulu­tus­ta) juu­ri ollen­kaan, kos­ka sää­tö­voi­ma­na käy­tet­tä­vän fos­sii­li­sen ener­gian omi­nais­pääs­töt (eli polt­toai­neen kulutus/MWh) kas­vaa niin rajus­ti uusiu­tu­vien sto­kas­ti­sen tuo­tan­non seu­rauk­se­na. Jos voi­ma­lai­tok­set kulut­ta­vat yhtä pal­jon polt­toai­net­ta kuin aikai­sem­min, ja osaa­vat edel­leen hin­noi­tel­la säh­kön­sä mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten mukaan, miten ihmees­sä ne voi­vat muut­tua kannattamattomiksi?

  77. Kovin usein Ode ja muut tus­kai­le­vat, että pääs­tö­kaup­pa luo pääs­tö­ka­ton lisäk­si pääs­tö­jen mini­mi­ta­son. Ja täs­tä syys­tä esim. Hel­sin­gin ei kan­na­ta kor­va­ta CHP-lai­tok­si­aan CO2-pääs­töt­tö­mäl­lä vaih­toeh­dol­la, kos­ka pääs­töt ei kui­ten­kaan vähe­ne (siir­tyy vain muualle).

    Näin­hän pääs­tö­kaup­pa teo­rias­sa toi­mii. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin huo­mat­ta­via mää­riä pääs­tö­oi­keuk­sia on jää­mäs­sä käyt­tä­mät­tä nyt vuo­den lopus­sa päät­ty­väl­lä pääs­tö­kaup­pa­kau­del­la. Tämän mää­rän voi­daan olet­taa ole­van (aina­kin yksit­täis­ten val­tioi­den tasol­la) mer­kit­tä­vä, kos­ka moni EU-maa, EU:n ylei­ses­tä lin­jas­ta poi­ke­ten, yrit­tää loba­ta näi­den yli jää­nei­den pääs­tö­oi­keuk­sien siir­toa 2013 alka­val­le päästökauppakaudelle:

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=422821&lan=fi&clan=fi

    Pääs­tö­kaup­pa siis ei ole toi­mi­nut teo­rian mukai­ses­ti myös “pääs­tö­lat­tia­na”, vaan pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­töt ovat oikeas­ti ollet pie­nem­piä kuin pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä markkinoilla. 

    Täl­lai­set tie­dot ovat minun­kin mie­les­tä­ni syy edis­tää ihan oikeas­ti­kin myös näi­den “omien, mut­tei EU:n tasol­la kaik­kein kus­tan­nus­te­hok­kaim­pien” pääs­tö­vä­hen­nys­ten toteut­ta­mis­ta. Kyl­lä Hel­sin­gin kau­ko­läm­mön­tuo­tan­non pääs­tö­jä­kin siten oli­si jär­ke­vim­mäl­lä mah­dol­li­sel­la taval­la syy­tä lei­ka­ta. Met­sä­bio­ener­gia ei se jär­ke­vin tapa ole Helsingille.

  78. Mau­no:
    Kau­ko­läm­pö on tätä-aikaa kun kaik­kien on asut­ta­va pk-seu­dul­la. Läm­pi­män veden tuo­mi­seen kau­kaa on var­mas­ti mui­ta­kin kei­no­ja kuin put­ki. Kai­ken­maa­il­man bio­mas­san rah­taa­mi­nen­han on perin­tei­ses­ti hoi­det­tu kuor­ma-autoil­la, rati­koil­la ja muilla.

    Vet­tä voi­daan keit­tää siel­lä mis­sä on rau­hoit­ta­mat­to­mia met­siä ja ruo­ko­hel­pe­jä, se on kau­pun­ki­lai­sil­le pääs­tö­tön­tä. Kuu­ma vesi voi­daan rah­da­ta eri kokoi­sis­sa ter­ma­reis­sa Helsinkiin.

    Jos huo­let­taa että ei pää­se pak­ko­lu­nas­ta­maan put­ki tai säh­kö­lin­ja-mai­ta, aina voi vetää vähän kis­koa (vaik­ka kevyt­ra­tik­kaa varten).

    Lois­ta­va idea! Mik­si en sitä itse keksinyt!!!

  79. tcrown: En tie­dä kuka on anta­nut ymmär­tää ja mitä ydin­voi­man ongel­mis­ta sää­tö­voi­ma­na, mut­ta minä olen ymmär­tä­nyt, että nii­tä ongel­mia on täs­mäl­leen yksi, nimit­täin kysy­mys sii­tä kuka sen sää­tö­voi­ma­na käy­tet­tä­vän ydin­voi­ma­lan maksaa.

    Tot­ta. Mut­ta kes­kus­te­lus­sa nousee tois­tu­vas­ti esiin väi­te sii­tä, että ydin­voi­ma ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti kel­paa sää­tö­voi­mak­si. Täl­läi­siä väit­tei­tä on esit­tä­nyt mm. Sak­san (ex-)ympäristöministeri Nor­bert Rött­gen. Kuten sanot, kysy­mys ei kui­ten­kaan ole tek­ni­ses­tä vaan talou­del­li­ses­ta ongelmasta.

    tcrown:
    Tuo­ta noin, aikai­sem­min olet kiven­ko­vaan väit­tä­nyt, että uusiu­tu­vil­la ener­gian­tuo­tan­to­muo­doil­la ei oikeas­taan voi­da vähen­tää pääs­tö­jä (fos­sii­li­sen polt­toai­neen kulu­tus­ta) juu­ri ollen­kaan, kos­ka sää­tö­voi­ma­na käy­tet­tä­vän fos­sii­li­sen ener­gian omi­nais­pääs­töt (eli polt­toai­neen kulutus/MWh) kas­vaa niin rajus­ti uusiu­tu­vien sto­kas­ti­sen tuo­tan­non seurauksena. 

    En ole käsit­tääk­se­ni näin väit­tä­nyt, mut­ta kir­joit­ta­jal­la on tie­tys­ti vas­tuu sii­tä, että väit­teet ymmär­re­tään oikein. Joten yri­tän sel­ven­tää. Olen kyl­lä väit­tä­nyt ja väi­tän edel­leen, että nopea­tem­poi­ses­sa sää­tö­ajos­sa ajet­ta­vien fos­sii­lis­ten voi­ma­loi­den omi­nais­pääs­tö­ta­se per tuo­tet­tu ener­giayk­sik­kö nousee, ja että tämä osal­taan vai­keut­taa pääs­tö­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta ener­gia­jär­jes­tel­mil­lä, jois­sa on pal­jon sto­kas­ti­suut­ta. Täs­tä ei mie­les­tä­ni pitäi­si olla mitään epäi­lys­tä, kos­ka kysees­sä on hyvin tun­net­tu ilmiö jon­ka vai­ku­tus säh­kö­jär­jes­tel­män pääs­töi­hin on mel­ko help­po mal­lin­taa voi­ma­loi­den kuor­ma/­hyö­ty­suh­de-käy­rien avul­la. (Tosin kaa­su­voi­ma­loi­den käyn­nis­tyk­sen yhtey­des­sä syn­ty­vien metaa­ni­vuo­to­jen suu­ruus on vähän han­ka­lam­pi ilmiö.)

    Kuin­ka pal­jon tämä vai­keut­taa pääs­tö­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta, riip­puu jär­jes­tel­män omi­nai­suuk­sis­ta, eten­kin sää­tä­vien yksi­köi­den koos­ta. En sil­ti usko, että käy­tän­nös­sä tavat­ta­vis­sa olo­suh­teis­sa tämä kyke­ni­si kos­kaan “nol­laa­maan” polt­toai­neen kulu­tuk­sen ja/tai pääs­tö­jen sääs­töä, mitä esi­mer­kik­si tuu­li­voi­maa lisää­mäl­lä saadaan. 

    Ilmas­to­tie­teen valos­sa tar­vit­ta­van suu­rui­nen pääs­tö­sääs­tö, eli luok­kaa 80–90% nykyi­ses­tä, on kui­ten­kin esi­mer­kik­si yhdis­tel­mäl­lä tuu­li + aurin­ko + maa­kaa­su erit­täin kal­lis. Omi­nais­pääs­tö­ta­seen kas­vu on kui­ten­kin täs­sä yhtä­lös­sä pik­ku­te­ki­jä; en ole ehti­nyt mui­den kii­rei­den vuok­si työs­tää mal­lia, jol­la voi­sin las­kea sen vai­ku­tuk­sen tar­kas­ti, mut­ta arve­li­sin sen ole­van enin­tään 5% koko­nais­pääs­töis­tä, luul­ta­vas­ti vähemmän.

    Suu­rem­pi vai­ku­tus tulee yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että sää­tö­voi­maa yli­pää­tään tar­vi­taan. Täs­tä syys­tä yllä­mai­ni­tul­la yhdis­tel­mäl­lä halut­tui­hin pääs­tö­sääs­töi­hin tar­vit­ta­vaa inves­toin­tia ei voi­da las­kea pel­käs­tään ynnää­mäl­lä line­aa­ri­ses­ti vaik­ka­pa tie­tyn terawat­ti­mää­rän tuot­ta­mi­seen tar­vit­ta­vien tuu­li­voi­ma­loi­den hin­ta yhteen, vaan las­kel­ma täy­tyy teh­dä esi­mer­kik­si nämä asiat huo­mioon otta­vaa simu­laa­tio­ta hyväk­si käyt­täen. (Uusiu­tu­vien suh­teen opti­mis­ti­sia yksin­ker­tais­tuk­sia teke­vä, jokai­sen hiu­kan­kin ohjel­moin­tia osaa­van teh­tä­vis­sä ole­va simu­laa­tio näyt­tää, että tar­vit­ta­va yli­ra­ken­ta­mi­nen on aina­kin luok­kaa 2x huip­pu­ku­lu­tus, mah­dol­li­ses­ti 5x tai enemmän.)

    tcrown:
    Jos voi­ma­lai­tok­set kulut­ta­vat yhtä pal­jon polt­toai­net­ta kuin aikai­sem­min, ja osaa­vat edel­leen hin­noi­tel­la säh­kön­sä mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten mukaan, miten ihmees­sä ne voi­vat muut­tua kannattamattomiksi?

    En tie­dä Sak­san tilan­teen yksi­tyis­koh­tia, mut­ta arvaan, ettei sää­tö­säh­kös­tä saa­ta­va hin­ta rii­tä kat­ta­maan kaik­kia kulu­ja. Yksi­tyis­koh­tai­sem­paa tie­toa ja läh­tei­tä sak­san­tai­toi­sil­le on saa­ta­vis­sa esim. tääl­tä, mis­tä uuti­sen bongasinkin:

    http://www.germanenergyblog.de/?p=10571

  80. Jon­ni­nen, ei se ydin­voi­man sää­tä­mi­nen ole tek­ni­nen vaan talou­del­li­nen ongel­ma, teo­rias­sa voi sää­tää vaik­ka tuu­li­voi­mal­la, raken­taa vaan niin pal­jon voi­ma­loi­ta että ne kat­taa min­kä tahan­sa piik­kiin ja sul­kee sil­loin kun kysyn­tä alit­taa tar­jon­nan. Toi on se mitä ydin­voi­ma­lan sää­tä­mi­nen käy­tän­nös­sä tar­koit­taa, ja noin ei tie­ten­kään tehdä.

    Seli­te­tään yksin­ker­tais­tas­te­tul­la mal­lil­la: Ole­te­taan että voi­ma­la mak­saa 10 rahaa vuo­si­kus­tan­nuk­sek­si muu­tet­tu­na ja että sen käyt­tö on ilmais­ta. Käyt­tö­as­teel­la 100% voi­ma­la tuot­taa 10 yksik­köä säh­köä, tuo­tan­to­kus­tan­nus yksi raha yhtä yksik­köä koh­ti. Jos voi­ma­la aje­taan 50% käyt­tö­as­teel­la niin kak­si rahaa per yksik­kö, eli kus­tan­nuk­set tuplaavat.

    Jos kyseees­sä on Suo­mi tai hie­man lie­vem­min Poh­jois-Euroop­pa, niin kysyn­tä on puo­let vuo­des­ta noin 13 yksik­köä ja toi­set puo­let noin 7 yksik­köä, jos tohon ymp­pää läm­mi­tys­tar­peen niin 10 ja 25, tjsp.

    Toi mal­li pitää paik­kan­sa tuu­li­voi­mal­le hyvin, tosin sen etu­na on että se tuot­taa kes­ki­mää­rin tal­vel­la enem­män, ydin­voi­ma­lal­le aika hyvin ja polt­to­voi­ma­lal­la ei juu­ri lain­kaan, kun sii­nä mak­saa polt­toai­ne eikä ne voi­ma­lay. Tämän takia, jos ei saa polt­taa yhtään mitään niin menee kal­liik­si ihan sama mitä muu­ta teh­dään. Viik­ko­ta­son vaih­te­lu on eri jut­tu ja edes teo­rias­sa rat­kais­ta­vis­sa jon­kin­lai­sel­la varas­toin­nil­la tms, kos­ka sen yksik­kö on GWh eikä TWh.

  81. Kun pitäi­si sii­vo­ta paik­ko­ja, moti­vaa­tio­ta polee­mien kir­joit­ta­mi­seen tun­tuu löy­ty­vän. Pää­tin har­ras­taa vähän luvunlaskua.

    Lovii­san Häst­hol­me­nin idin­voi­ma­la on Hel­sin­gis­tä n 80–90 km pääs­sä, rii­puen sii­tä miten tul­kit­see. Suo­ren reit­ti kul­kee osak­si meren alla.

    Jos halu­taan varn­ma kau­ko­läm­pö­joh­to, se pitää raken­taa kuor­ma-auton men­tä­vään., so n 30 m² läpi­mit­tauk­sel­taan tun­ne­liin. Pari vuot­ta sit­ten met­ri­hin­ta oli 3000 egua, eli siis pel­käl­le tun­ne­lil­le tulee hin­taa 240 — 300 Me.

    Sit­ten muut kus­tan­nuk­set ja yllä­pi­to. On syy­tä muis­tut­taa että eläm­me kuu­na­li­ses­sa (sublu­na­ri­ses­sa) maa­il­mas­sa, jos­sa kaik­ki on alt­tii­na jat­ku­val­le tur­mel­tu­mi­sel­le. (“Ruos­te , koi ja aika syö…“40-vuoden kulut­tua tämä tun­ne­li ja kau­ko­läm­pä­joh­dot on perus­kor­jat­ta­va. Miten hoi­dat kau­ko­läm­mön tänä aikana?

    Ja vakio­uu­ti­nen näin syk­syi­sin tun­tuu ole­van, että Van­taa Ener­gian joku pää­joh­to on kat­ken­nut ja puo­li kau­pun­kia -. vii­mek­si koko kau­pun­ki — oli ilman kaukolämpöä.

    Ydin­voi­mas­ta minul­la ei ole var­maa mie­li­pi­det­tä. Ongel­mia riit­tää, ja mm. tie­to­kir­jai­li­ja Ris­to Iso­mä­ki on kään­ty­nyt ydin­voi­man kan­nat­ta­jas­ta sen vas­tus­ta­jak­si. Hänen pamflet­tin­sa asias­ta oli aja­tuk­sia herättävä.

    Samojn kuin eo-leh­den vii­mei­nen nume­ro., joka käsit­te­li perus­teel­li­ses­ti ydin­jät­teen säi­lyt­tä­mis­tä. Ei tosi­aan­kaan help­po kysymys.

  82. Ja yksi oleel­li­nen lisäys.

    Ehkä 20 vuo­den kulut­tua perus­teet kau­ko­läm­pö­joh­dol­le Lovii­sas­ta ovat riit­tä­vät. Joten asia siis tut­kit­ta­koon avoi­min mielin. 

    Eihän se helk­ka­rin ydno­voi­ma­la­kaan ole — Are­va avi­ta — val­mis kuin aikai­sin­taan vuon­na 2025

  83. Ydin­kau­ko­läm­mön kan­nat­ta­mi­nen ker­too sii­tä ettei ymmär­rä Suo­men nykyis­tä eikä var­sin­kaan tule­vaa säh­kö­sys­tee­min suu­rin­ta ongel­maa, sää­tö­voi­man puutetta.

    Kun sii­vo­taan säh­kön kulu­tuk­ses­ta pois kaik­ki läm­mi­tys, myös kesäi­nen suih­ku­ve­si jne, meil­le riit­tää 7500–8000 MW säh­köä, vaik­ka teh­taat käy­vät täy­sil­lä. Kui­ten­kin koval­la pak­ka­sel­la kuluu 15 000 MW ja pel­kään että tule­vai­suu­des­sa vie­lä enem­män koti­ta­louk­sien säh­kön käy­tön kas­vaes­sa. Jos­sain siis pitää olla säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia joka pal­ve­lee mei­tä tal­vel­la ja jol­la ei ole asiak­kai­ta eli las­ku­tus­ta kesäi­sin. Eli las­kut­taa tal­vel­la niin pal­jon että koko vuo­si on plussalla. 

    Ruot­sin ja Nor­jan vesi­voi­man altaat eli sää­tö­voi­ma on pelas­ta­nut mei­dät tähän asti. Se on myy­ty meil­le hal­val­la kun Sak­sas­sa ei ollut tasai­sen kysyn­nän takia sää­tö­voi­man tar­vet­ta eikä ollut siirtokapasiteettiakaan.Mutta se sää­tö­voi­ma on nyt myy­ty Sak­saan tuu­li­voi­man ja aurin­ko­voi­man sää­tö­voi­mak­si. Pak­ko hoi­taa hom­ma itse. Emme voi luot­taa myös­kään Venä­jän pal­ve­lualt­tiu­teen jatkossa.

    Meil­lä pitää olla sää­tö­voi­maa (siis sel­lais­ta jota voim­me siir­tää kesäs­tä tal­veen) noin 7000 MW. Vesi­voi­mam­me ei sitä ole altai­den puut­tu­mi­sen takia mut­ta täl­lais­ta on vain CHP eli kesäl­lä tulee vähän säh­köä ja tal­vel­la pal­jon. Tämä sää­tö on noin 2500 MW säh­köä. Sitä pitäi­si kas­vat­taa tuplak­si eikä pie­nen­tää. Ja samal­la kun sitä kas­va­te­taan eli lisää CHP-kau­ko­läm­pöä, pie­nee säh­kön kulu­tus tal­vel­la. Eli kau­ko­läm­mön tuplaa­mi­nen pois­tai­si koko ongelman.

    Jos Hel­sin­gin voi­ma­lai­tok­set aje­taan alas ja läm­pö tulee Lovii­sas­ta niin mene­täm­me 1000 MW sää­tö­voi­maa. Ei kai kukaan väi­tä että ydin­voi­ma­laa aje­taan säi­den mukaan sää­tö­voi­ma­na. Jon­ne­kin pitää inves­toi­da 1000 MW säh­köä teke­vät aggre­gaa­tit. Kuka mak­saa? Öljy­käyt­töi­set? Ja nii­den läm­pö, 60–70%, menee huk­kaan! Mik­sei niil­lä läm­mi­te­tä Hel­sin­kiä? Hei mut­ta niin­hän juu­ri nyt tehdään. 

    Ja Lovii­san 1500 MW:n ydin­voi­ma­las­ta teh­dään CHP-yksik­kö, säh­kö­te­ho las­kee aina­kin tasol­le 1200 MW ja pump­paa­mi­seen menee 200 MW säh­köä eikä yksi rii­tä Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­seen. Teh­dään­kö 2 CHP-ydin­voi­ma­laa. Ja kui­ten­kin put­ki­rik­ko­jen takia Hel­sin­kiin tar­vi­taan nykyis­tä kau­ko­läm­pö­tuo­tan­toa var­ten 100% varateho. 

    Kaik­ki läm­mi­tys pitää teh­dä Suo­mes­sa joko kau­ko­läm­möl­lä tai maal­la puil­la. Säh­kön käyt­tö läm­mi­tyk­seen tulee kiel­tää. ja CHP-voi­ma­loi­ta pitää pyö­rit­tää moni­polt­toai­ne­pe­ri­aat­teel­la jos­sa mak­si­moi­daan bio ja fos­sii­li­set käy­tös­sä vain tal­vel­la ja vara­polt­toai­nee­na. Jo vaih­to­ta­seen takia­kin. Se muu­ten nousee jat­kos­sa ener­gia­po­li­tii­kan ykkösasiaksi.

  84. Tpyy­luo­mal­le!

    Väi­tit että jos asui­sim­me Suo­men neu­vos­to­ta­sa­val­las­sa niin läm­pöä tar­vit­se­va teol­li­suus siir­ret­täi­siin Loviisaan.

    Epäi­len että kau­ko­läm­pöä tar­vit­se­vat asuk­kaat siirrettäisiin.

  85. Onko joku tut­ki­nut säh­kön hin­na­muo­dos­tus­ta pör­sis­sä. Pidän hie­man teo­reet­ti­se­na lähes­ty­mis­tä jos­sa 300MW pois­tu­mi­nen tuo­tan­nos­ta itäi­ses­sä-Suo­mes­sa kor­vaan­tuu auto­maat­ti­ses­tituo­tan­nol­la vaik­ka­pa pohjois-Saksassa.

    Säh­kön siir­tä­mi­nen on kui­ten­kin ihan oikea fysi­kaa­li­nen pro­ses­si, jota ei voi teh­dä kan­nat­ta­vas­ti ylet­tö­män pit­kiä mat­ko­ja, eli tämän tuo­tan­non kor­vau­tu­mi­sen tuli­si tapah­tua joten­kin por­tait­tain, jol­loin aina­kin tuol­le säh­köl­le saat­taa muo­do­tua aika lail­la eri­lai­sia hin­to­ja (tuo­tan­to­ta­po­ja, jopa sääs­tö­jä) riip­puen tilanteesta.

    Peu­ka­lo­sään­tö­nä voi­daan sanoa että säh­köä kan­nat­taa siir­tää 1km / siir­to­lin­jan kV.

    Tämö ei ole kom­ment­ti puo­les­ta eikä vastaan.

  86. Ja nyt kun ker­ran tuli puheek­si, niin tosi­aan eihän tuo säh­kö­pörs­si toi­mi siten kuin taval­li­nen pörs­si jos­sa arbit­raa­si kato­aa kovin nopeasti.

    Täl­lä­kin het­kel­lä 17.32 on säh­kön hin­ta Suo­mes­sa n. 30% kor­keam­pi kuin Ruotsissa.

  87. Las­si Hie­ta­nen:

    Eli kau­ko­läm­mön tuplaa­mi­nen pois­tai­si koko ongelman.

    Jos Hel­sin­gin voi­ma­lai­tok­set aje­taan alas ja läm­pö tulee Lovii­sas­ta niin mene­täm­me 1000 MW sää­tö­voi­maa. Ei kai kukaan väi­tä että ydin­voi­ma­laa aje­taan säi­den mukaan säätövoimana. 

    Täs­sä yhtä­lös­sä on sem­moi­nen ongel­ma, että jos en ihan vää­räs­sä ole, niin muis­tin­va­rais­ten tie­to­jen perus­teel­la pel­käs­tään tuo tuplat­tu kau­ko­läm­pö sit­ten mel­kein täyt­täi­si­kin Suo­men pääs­tö­kiin­tiön vuo­den 2050 tienoilla. 

    Saa­tan tie­tys­ti täs­sä asias­sa olla naii­vi idea­lis­ti, kun toi­von, että noi­hin pääs­tö­vä­hen­nyk­siin ryh­dyt­täi­siin vie­lä minun elin­ai­ka­na­ni suh­tau­tu­maan vakavasti. 

    Mut­ta jos siis täs­sä minun haa­ve­maa­il­mas­sa­ni elet­täi­siin, niin jopa sää­det­tä­vän ydin­voi­ma­lan raken­ta­mis­ta kan­nat­tai­si har­ki­ta. Sel­lai­sia on, ja näem­mä nii­tä löy­tyy niin­kin yllät­tä­väs­tä pai­kas­ta kuin Saksa:

    ”Sak­sas­sa tasa­pai­no­te­taan jo nyt tuu­li­voi­ma­loi­den tuo­tan­non ailah­te­lu­ja, kos­ka se on hei­dän ainoa tuo­tan­to­muo­ton­sa, joka pys­tyy riit­tä­vän nopei­siin muu­tok­siin. Sak­sas­sa voi­daan ajaa ydin­voi­ma­lat puo­lel­le tehol­le ja takai­sin pari ker­taa päi­väs­sä. Se ei hii­li­voi­ma­loil­la onnis­tu, nii­tä ei käyn­nis­te­tä edes yhdes­sä päi­väs­sä”, sanoo Fen­no­voi­man ydin­tek­niik­ka­joh­ta­ja Juha­ni Hyvärinen.’

    http://www.talouselama.fi/uutiset/taas+paljastui+yksi+taysin+vaara+uskomus+ydinvoimaloista/a2152620

  88. Kii­tos mie­len­kiin­toi­ses­ta poh­dis­ke­lus­ta miten tuot­taa par­hai­ten kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­tön­tä läm­pöä Hel­sin­gin seudulle.

    Näil­lä tie­doil­la par­haal­ta taval­ta näyt­tää raken­taa Lovii­sa 3 ja “siel­lä tuo­te­tul­la säh­köl­lä” teh­dä kau­ko­läm­pöä läm­po­pum­puil­la. Kos­ka läm­pö­pump­pu­ja lie­nee mah­dol­lis­ta raken­taa mon­ta ja vaik­ka maan alle, vapau­tui­si vara­voi­ma­käy­tös­tä­kin var­maan aina­kin Hana­saa­ren ja Sal­mi­saa­ren hii­li­voi­ma­loi­den vaa­ti­ma kau­pun­ki­ti­la, tuo­den huo­mat­ta­van maankehitysvoiton.

    Talou­del­li­ses­ti kuvio var­maan­kin toi­mi­si jos Hel­sin­gin ener­gia oli­si Man­ka­la-peri­aat­teel­la osak­kaa­na Lovii­sa 3:ssa. Jos ei oli­si, HE menet­täi­si tulo­ja tuot­ta­vaa vas­ta­pai­ne­säh­kön­tuo­tan­toa ja jou­tui­si osta­maan pörs­si­säh­köä kau­pun­gin läm­mit­tä­mi­seen. Kuten blo­gil­la on useam­man ker­ran todet­tu, pörs­si­säh­kön hin­ta menee kal­leim­man tar­vi­tun säh­kön­tuo­tan­non mukaan, eikä mah­dol­li­ses­ti hal­vem­man vas­ta­pai­ne- tai ydin­säh­kön. Tämä lie­ni­si kau­ko­läm­mön hin­nal­le sekä HE:n ja Hel­sin­gin kau­pun­gin talou­del­le tuhoi­saa. Ulko­puo­li­sen säh­köyh­tiön voit­to­mar­gi­naa­lin (ml. wind­fall) lisäk­si välis­sä mak­set­tai­siin vie­lä veroakin.

    Miten For­tu­min täl­lai­seen rat­kai­suun pakot­tai­si? Ei mark­ki­na­ta­lou­den ehdoil­la, mut­ta jos Lovii­sa 3:n tar­vit­se­man edus­kun­nan peu­ka­lon alla ole­van lupa­pro­ses­sin poliit­ti­nen läpi­me­noeh­to oli­si yhteis­ha­ke­mus HE:n kans­sa? Mah­tai­si maa­kun­tien väki riemastua…

  89. Jos oikein muis­tan, niin 60% tehos­ta ylös­päin voi­daan Olki­luo­dos­sa sää­tää tehoa 80 MW (5%) minuutissa.

    Tämä on ilmei­ses­ti nopeam­pi sää­tö kuin ei-ydin­voi­ma­lois­sa. Sanon “ilmei­ses­ti” sik­si, että asias­sa lie­nee suu­ria­kin lai­tos­koh­tai­sia ero­ja. Erään tur­bii­ni­toi­mit­ta­jan mukaan pitäi­si ilmei­ses­ti kysel­lä lai­tos lai­tok­sel­ta, jos oikein tar­kas­ti halu­aa tie­tää. Käsit­tääk­se­ni läm­pö­jän­ni­tyk­set ja pala­mis­pro­ses­sin hal­lin­ta ovat tär­keim­piä sää­dön nopeu­teen vai­kut­ta­via tekijöitä. 

    No, joka tapauk­ses­sa, ras­kaat pää­oma­kus­tan­nuk­set ja säh­kö­pörs­sin mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lu­pe­ri­aa­te ovat ne var­si­nai­set syyt, mik­si ydin­voi­maa ei käy­te­tä sää­tö­voi­ma­na. Ja lisäk­si se, että ydin­voi­man poliit­ti­nen hyväk­syt­tä­vyys on rajoit­ta­nut sen käy­tön useim­mis­sa mais­sa sen ver­ran vähäi­sek­si, että sää­töön ei ole ollut tarvettakaan.

    Jos voi­ma­lai­tos­ten kus­tan­nus­las­ken­taa halu­aa enem­män har­joit­taa, kan­nat­taa kat­soa tämä nyt vapaas­ti ladat­ta­vis­sa ole­va mie­len­kiin­toi­nen opus:

    http://www.iea.org/w/bookshop/add.aspx?id=403

    Sii­nä esi­te­tyis­tä luvuis­ta voi esim. las­kes­kel­la, että alle 2000 tun­nin vuo­tui­sil­la hui­pun­käyt­tö­ajoil­la kan­nat­taa aika kor­keil­la­kin pääs­tö­oi­keu­den hin­noil­la pyö­ri­tel­lä mie­luum­min kaa­su­kom­bi­lai­tos­ta kuin ydinvoimalaa. 

    Läm­mi­tyk­sen hui­pun­käyt­tö­ai­ka on Suo­mes­sa luok­kaa 2500 tun­tia vuo­des­sa, joten läm­mi­tyk­seen liit­ty­väs­sä ener­gian­tuo­tan­nos­sa toden­nä­köi­ses­ti tulee kysy­myk­seen muu kuin ydin­voi­ma (on sit­ten kyse säh­kö­läm­mös­tä suo­raan, läm­pö­pum­puis­ta tai CHP-tuo­tan­nos­ta). Läm­mön varas­toin­ti voi toki muut­taa tilan­net­ta, kuten ylem­pä­nä löpisin.

    On kyl­lä myös tot­ta, että uusiu­tu­vien tuen ohjaa­mi­nen vaik­ka­pa ydin­voi­maan mah­dol­lis­tai­si toden­nä­köi­ses­ti 100% ydin­o­suu­den. Mut­ta täl­lai­sen rat­kai­sun poliit­tis­ta rea­li­teet­tia ja mui­ta seu­rauk­sia voi vain arvailla.

  90. hup­sis:
    Onko joku tut­ki­nut säh­kön hin­na­muo­dos­tus­ta pör­sis­sä. Pidän hie­man teo­reet­ti­se­na lähes­ty­mis­tä jos­sa 300MW pois­tu­mi­nen tuo­tan­nos­ta itäi­ses­sä-Suo­mes­sa kor­vaan­tuu auto­maat­ti­ses­tituo­tan­nol­la vaik­ka­pa pohjois-Saksassa.

    Arvioin vähän tämän­tyyp­pis­tä asi­aa säh­kön pörs­si­hin­nan avul­la. Jos arvio­ni eri tuo­tan­to­muo­to­jen raja­kus­tan­nuk­sis­ta ovat oikein, lauh­de­voi­ma on mar­gi­naa­li­na noin 80% ajas­ta. Vajaa 20% ajas­ta sää­tö­voi­ma on CHP:tä ja pari pro­sent­tia vesi­voi­maa tms. Toi­sin sanoen, säh­kön­käy­tön tai ‑tuo­tan­non muu­tos vai­kut­taa näi­den pro­sent­tien mukaan ko. tuotantomuotoihin.

    Mis­sä nuo kul­loin­kin sää­tä­vät voi­ma­lat ovat ja kuin­ka suu­ri kul­loi­sen­kin mar­gi­naa­li­muo­don sen­het­ki­nen sää­tö­alue on, sitä ei tämä lähes­ty­mis­ta­pa ker­ro. Mut­ta jul­kis­ta tie­toa ei tai­da olla asias­ta muu­ten saatavilla.

    Nord­poo­lin tie­dois­ta voi myös arvioi­da siir­to­ka­pa­si­tee­tin riit­tä­vyyt­tä. Eri aluei­den hin­nat­han eroa­vat toi­sis­taan sil­loin, kun siir­to­ka­pa­si­teet­ti näi­den välil­lä tulee pul­lon­kau­lak­si. Esim. Suo­men ja Tans­kan välil­lä näin on ollut noin puo­let ajasta.

    Tek­nis-talou­del­li­nen opti­mi oli­si muu­ten raken­taa Poh­jois­mai­den ja Kes­ki-Euroo­pan välil­le rut­kas­ti lisää sähkönsiirtokapasiteettia:

    http://elec.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_suurjannitetekniikasta-di_matti_supponen/

  91. Las­si Hietanen:

    Kun sii­vo­taan säh­kön kulu­tuk­ses­ta pois kaik­ki läm­mi­tys, myös kesäi­nen suih­ku­ve­si jne, meil­le riit­tää 7500–8000 MW säh­köä, vaik­ka teh­taat käy­vät täy­sil­lä. Kui­ten­kin koval­la pak­ka­sel­la kuluu 15 000 MW

    Esi­tä­pä jon­kin­lai­nen läh­de väit­teel­le­si säh­kö­läm­mi­tyk­sen 7500 MW tehon­tar­pees­ta. Yleen­sä kat­so­taan, että var­si­nai­sen raken­nus­ten säh­kö­läm­mi­tyk­sen tehon­tar­ve on noin 80 MW/aste. Läm­mi­tys­tar­ve alkaa n. 14°C läm­pö­ti­las­ta, joten 20 asteen pak­ka­sel­la säh­kö­läm­mi­tys­te­ho on n. 2700 MW.

  92. Las­si Hietanen:

    Kaik­ki läm­mi­tys pitää teh­dä Suo­mes­sa joko kau­ko­läm­möl­lä tai maal­la puil­la. Säh­kön käyt­tö läm­mi­tyk­seen tulee kiel­tää.

    Esi­tyk­se­si on fak­ti­ses­ti vai­ku­tuk­sel­taan samal­la myös oma­ko­ti­ta­los­sa asu­mi­sen kiel­to suu­res­sa osas­sa maa­ta. Säh­kö­läm­mi­tys eri­lai­sis­sa muo­dois­saan (suo­ra säh­kö­läm­mi­tys moder­nis­sa matala/passiivienergiataloissa ja eri­lai­set läm­pö­pum­put muu­al­la) on usein ainoa rea­lis­ti­nen läm­mi­tys­vaih­toeh­to. Kau­ko­läm­pöä ei ole kaik­kial­la saa­ta­vis­sa ja puu­läm­mi­tys tii­viil­lä oma­ko­tia­lu­eel­la ei ole kovin hyvä ajatus.

  93. Samu­li Rin­ne:
    Jos oikein muis­tan, niin 60% tehos­ta ylös­päin voi­daan Olki­luo­dos­sa sää­tää tehoa 80 MW (5%) minuutissa.

    Tämä on ilmei­ses­ti nopeam­pi sää­tö kuin ei-ydin­voi­ma­lois­sa. Sanon “ilmei­ses­ti” sik­si, että asias­sa lie­nee suu­ria­kin lai­tos­koh­tai­sia ero­ja. Erään tur­bii­ni­toi­mit­ta­jan mukaan pitäi­si ilmei­ses­ti kysel­lä lai­tos lai­tok­sel­ta, jos oikein tar­kas­ti halu­aa tie­tää. Käsit­tääk­se­ni läm­pö­jän­ni­tyk­set ja pala­mis­pro­ses­sin hal­lin­ta ovat tär­keim­piä sää­dön nopeu­teen vai­kut­ta­via tekijöitä. 

    Juu­ri näin. Kar­keas­ti sanoen, uudem­mat voi­ma­lai­tok­set sää­ty­vät parem­min. Sak­san ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri tar­koit­ti var­maan tätä ylis­täes­sään äsket­täin RWE:n uut­ta 2,2 gigawa­tin rus­ko­hii­li­voi­ma­la­komplek­sia uusiu­tu­van tule­vai­suu­den kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mä­nä ympä­ris­tö­te­ko­na. Onhan se sitä, samal­la mit­ta­ril­la kuin las­ten kurit­ta­mi­nen mat­to­piis­kan sijaan avo­käm­me­nel­lä on kas­va­tuk­sel­li­nen edistysaskel. 

    Samu­li Rin­ne:
    Läm­mön varas­toin­ti voi toki muut­taa tilan­net­ta, kuten ylem­pä­nä löpisin. 

    …tai ener­gian varas­toin­ti yli­pää­tään. Näis­sä kes­kus­te­luis­sa­han unoh­de­taan usein se, että edul­li­sen ener­gian varas­toin­nin onnis­tu­mi­nen on vält­tä­mä­tön reu­naeh­to pääs­tö­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­seen uusiu­tu­vil­la — mut­ta se teki­si samal­la myös perus­voi­maa tuot­ta­vis­ta lai­tok­sis­ta pal­jon kil­pai­lu­ky­kyi­sem­piä. Jos nämä lai­tok­set käy­vät hii­lel­lä, niin kuses­sa ollaan.

    Läm­mön varas­toin­tia sie­täi­si vaka­vas­ti sel­vi­tet­tä­vän, tuli se läm­pö sit­ten mis­tä läh­tees­tä hyvän­sä. Se kun on — eten­kin kau­ko­läm­mön tar­vit­se­mis­ta läm­pö­ti­lois­ta puhut­taes­sa — ker­ta­luok­kaa hel­pom­paa kuin säh­kön säilöminen.

    Samu­li Rin­ne:
    On kyl­lä myös tot­ta, että uusiu­tu­vien tuen ohjaa­mi­nen vaik­ka­pa ydin­voi­maan mah­dol­lis­tai­si toden­nä­köi­ses­ti 100% ydin­o­suu­den. Mut­ta täl­lai­sen rat­kai­sun poliit­tis­ta rea­li­teet­tia ja mui­ta seu­rauk­sia voi vain arvailla. 

    Näin­hän asia ikä­vä kyl­lä on. Mut­ta asi­aa ja mah­dol­li­suut­ta on pidet­tä­vä esil­lä, jos ei mis­tään muus­ta syys­tä niin sik­si, että kun jos­kus 2060 ryh­dy­tään etsi­mään syyl­li­siä pääs­tö­ta­voit­tei­den epä­on­nis­tu­mi­seen, niin vas­tuul­li­set eivät voi aina­kaan sanoa, ettei kukaan kos­kaan kertonut.

  94. Samu­lil­le!

    Kyl­lä ydin­voi­ma­loi­ta voi sää­tää mut­ta lom­pak­ko ei kestä.
    Jos käy­te­tään sijoi­te­tun pää­oman kor­ko­pro­sent­ti­na 5, niin kuu­lem­ma teol­li­suu­den mukaan tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat 11 kk vuo­des­sa täy­sil­lä ajet­taes­sa 41 euroa/MWh. Jos aje­taan­kin vain 5,5 kk niin ovat jok­seen­kin lähel­lä 80 euroa/MWh jne.
    Jos taa­sen vaa­di­taan ydi­voi­ma­loil­ta sama sijoi­te­tun pää­oman tuot­to­pro­sent­ti kuin muil­ta inves­toin­neil­ta eli 15, tar­koit­taa se 5,5 kk ajo-ajal­la yli 200 euron hin­taa per MWh. Eli kyl­lä Man­ka­la-peri­aa­te on hie­no. Jos EU kiel­tää Man­ka­la-peri­aat­teen, ei ydin­voi­ma­loi­ta tule kuin ehkä Fortumille.

  95. hup­sis:
    Ja nyt kun ker­ran tuli puheek­si, niin tosi­aan eihän tuo säh­kö­pörs­si toi­mi siten kuin taval­li­nen pörs­si jos­sa arbit­raa­si kato­aa kovin nopeasti.

    Täl­lä­kin het­kel­lä 17.32 on säh­kön hin­ta Suo­mes­sa n. 30% kor­keam­pi kuin Ruotsissa.

    Siir­to­yh­tey­det Suomen/Ruotsin/Norjan/Venäjän jne välil­lä ovat rajal­li­sia. Vähän vas­taa­van­lai­nen tilan­ne kuin uusien voi­ma­loi­den kans­sa; miten pal­jon yhteyk­siä kan­nat­taa raken­taa, mihin hin­taan, mil­lai­sil­le käyt­tö­mää­ril­le, mil­lai­sia tulo­ja oli­si tie­dos­sa. Ja vas­taa­vat vara­voi­ma­läh­teet tar­vi­taan, jos joku piu­ha kat­ke­aa niin jos­tain toi­ses­ta töp­se­lis­tä pitäi­si säh­köä alkaa löytyä.

  96. Jos (ja kun) läh­de­tään sii­tä, että For­tu­min LO3-hank­keel­le — ydin­kau­ko­läm­pö ‑optioi­neen — voi­si syn­tyä uudes­taan poliit­ti­sia edel­ly­tyk­siä vain sii­nä tapauk­ses­sa, että vai­keuk­siin ajau­tu­nut Fen­no­voi­man ydin­voi­ma­la­han­ke ensin kaa­tuu, niin maa­il­mal­ta tänään kan­tau­tu­nei­den uutis­ten valos­sa Fen­no­voi­man tilan­ne ei ole­kaan ehkä niin synk­kä, kuin mitä itse­kin vie­lä muu­ta­ma päi­vä sit­ten arve­lin. Nyt on nimit­täin Hitac­hi osta­nut E.ON:ltä ja RWE:ltä Bri­tan­nias­ta Horizon ‑ydin­voi­ma­han­keyh­tiön (ks esim: http://hitachi.com/New/cnews/121030a.html ) — joten mah­tai­si­ko ollaan niin­kään vil­li aja­tus se, että Tos­hi­ba saat­tai­si puo­les­taan ostaa E.ON:n osuu­den Fen­no­voi­mas­ta — jos siis Fen­no­voi­ma teki­si lai­tos­so­pi­muk­sen Tos­hi­ban ABWR:stä???

    Ja jos Tos­hi­ba Fen­no­voi­man hank­keen sit­ten­kin vie­lä pelas­tai­si, niin kyl­lä For­tu­min LO3:nen ja sii­hen liit­ty­vä mah­dol­li­nen ydin­kau­ko­läm­pö­ku­vio palau­tui­si­vat­kin (jäl­leen ker­ran / aina­kin lähi­vuo­sik­si) takai­sin poliit­ti­seen hautaansa.

  97. Pekal­le!

    Mis­tä tulee huip­pu­pak­ka­sil­la 7500 MW:n tehon tar­ve läm­mi­tyk­seen? Läh­de? Fingri­din säh­kö­mark­ki­noi­den tilan seu­ran­ta. Se vaan on niin että tämä maa pyö­rii 7500 MW:n tehol­la kesäl­lä, jos kulu­tuk­ses­ta vähen­ne­tään säh­kön käyt­tö kuu­man veden tekoon. Ja kovil­la pak­ka­sil­la menee 15 000 MW. Väi­tän että eri­lai­nen läm­mi­tys sen aiheut­taa. Läm­mi­tys pitää vain ymmär­tää laa­jas­ti. Sitä on lisään­ty­nyt kuu­man veden tar­ve, eri­lai­set lisä­läm­mit­ti­met, mut­ta ennen kaik­kea juu­ri tuon mii­nus 20 asteen ala­puo­lel­la maa­läm­mi­tyk­sen ja ilma­läm­pö­pump­pu­jen suo­ra­säh­kö­osuus. Kat­so­pa säh­kö­läm­mi­tyk­sen etu­jär­jes­tön kan­nan­ot­to­ja. Jopa hekin ovat sitä miel­tä että maa­läm­pö­pum­put ovat huip­pu­te­hon kas­vat­ta­mi­ses­sa pahem­pia kuin suo­ra sähkö.

    Mik­sei kau­ko­läm­pö­verk­koa voi laa­jen­taa oma­ko­tia­lueil­le? Kun sin­ne tulee vesi­joh­to ja vie­mä­ri voi sin­ne tuo­da myös kuu­man veden. Tai 10 oma­ko­ti­ta­loa voi lait­taa mini­kau­ko­läm­mön jos­sa läm­mi­te­tään puul­la yhdel­lä kattilalla.

    Tai sit­ten säh­kö­läm­mit­tä­jät voi­vat raken­taa omat ydin­voi­ma­lan­sa, esim 4 kpl, jois­ta sit­ten sei­sot­ta­vat kesäi­sin kol­mea ja läm­pi­mä­nä tal­ve­na yksi sei­soo koko tal­ven ja yksi käy esim. kuu­kau­den. Ja mak­sa­vat 4 ydin­voi­ma­lan, a 6 mrd euroa, pää­oma­ku­lut koko­naan. Ruvet­kaa kerää­mään sito­via liittymissopimuksia! 

    Tuo 80 MW/aste toi­mii siel­lä plus 14 asteen lähel­lä mut­ta ei todel­la­kaan ole line­aa­ri­nen mii­nus 30 astee­seen saakka.

  98. Ener­gian varas­toin­tia on pak­ko tehdä!

    Mitäs jos teh­dään se jota “pii­reis­sä” on poh­dit­tu! Muu­te­taan Päi­jän­ne sää­tö­al­taak­si. Se on 78 met­riä meren­pin­nan ylä­puo­lel­la, 1000 km² laa­ja ja pide­tään kesäl­lä veden­pin­ta nyky­ta­sol­la mut­ta sal­li­taan tal­vel­la 4 met­rin lasku.

    Jol­lei säh­kön kulu­tus muu­tu tasai­sem­mak­si, jotain täl­lais­ta on pak­ko teh­dä. Tai ajaa kivi­hii­li­lauh­det­ta tai raken­taa vara­voi­ma­loik­si ydinvoimaloita.

    Ps. Asun Päi­jän­teen saa­res­sa. Tii­viil­lä oma­ko­tia­lu­eel­la ja odo­tan kau­ko­läm­pöä. On noin kilo­met­rin pääs­sä. Ja läm­pö on jo teh­ty. Estää hiih­te­lyn monin pai­koin, kun hei­ken­tää jär­ven jään. Ottai­sin mie­luum­min tuon kau­ko­läm­mön kuin Päi­jän­teen sääntelyn.

  99. Las­si Hie­ta­sel­le läm­mi­tyk­ses­tä (säh­kö vai kaukolämpö):

    Olet kovin huo­les­tu­nut säh­kö­läm­mi­tyk­sen kovim­pien pak­kas­ten aikai­ses­ta huipputehosta.
    Koko­naan unoh­dat, että kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mäs­sä on ihan sama efek­ti. CHP-lai­tok­set mitoi­te­taan siten, että niil­lä voi­daan tuot­taa n. 50% huip­pu­ku­lu­tuk­sen vaa­ti­mas­ta tehos­ta. Täl­lä 50% mitoi­tuk­sel­la saa­vu­te­taan kui­ten­kin 90% kulu­te­tus­ta ener­gias­ta. Kau­ko­läm­pö­verk­ko­jen huip­pu­te­ho tuo­te­taan lähes poik­keuk­set­ta öljyä käyt­tä­vil­lä läm­pö­kes­kuk­sil­la. Ei säh­kö­läm­mi­tyk­sen kiel­tä­mi­nen siis pois­tai­si ongel­maa, että kovim­mil­la pak­ka­sil­la fos­sii­li­set palavat.

  100. Samu­li Rin­ne:

    Mis­sä nuo kul­loin­kin sää­tä­vät voi­ma­lat ovat ja kuin­ka suu­ri kul­loi­sen­kin mar­gi­naa­li­muo­don sen­het­ki­nen sää­tö­alue on, sitä ei tämä lähes­ty­mis­ta­pa ker­ro. Mut­ta jul­kis­ta tie­toa ei tai­da olla asias­ta muu­ten saatavilla.

    Nord­poo­lin tie­dois­ta voi myös arvioi­da siir­to­ka­pa­si­tee­tin riit­tä­vyyt­tä. Eri aluei­den hin­nat­han eroa­vat toi­sis­taan sil­loin, kun siir­to­ka­pa­si­teet­ti näi­den välil­lä tulee pul­lon­kau­lak­si. Esim. Suo­men ja Tans­kan välil­lä näin on ollut noin puo­let ajasta.

    Tek­nis-talou­del­li­nen opti­mi oli­si muu­ten raken­taa Poh­jois­mai­den ja Kes­ki-Euroo­pan välil­le rut­kas­ti lisää sähkönsiirtokapasiteettia:

    http://elec.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_suurjannitetekniikasta-di_matti_supponen/

    Siir­to­lin­jo­jen lisäk­si tar­vi­taan siir­tä­vien aluei­den välil­le suh­teel­li­sen balans­sis­sa toi­mi­via aluei­ta, muu­ten ei siir­to onnis­tu juu­ri tuon n.400km kan­nat­ta­van siir­ron takia (420kV ver­kos­sa). Kuin­ka pal­jon näi­tä neut­raa­le­ja aluei­ta tule­vai­suu­des­sa on, on hie­man kysy­mys­merk­ki juu­ri uusiu­tu­vien takia. DC siir­to voi­si asi­aa avit­taa, mut­ta nyky­tek­no­lo­gial­la ei vie­lä syn­ny verk­koa ainoas­taan point to point yhteyksiä.

    Eli totean täten väit­teen tuos­ta 300MW siir­ty­mi­ses­tä poh­jois-Sak­saan rajuk­si yksinkertaistukseksi.

  101. Las­si Hietanen:

    Tuo 80 MW/aste toi­mii siel­lä plus 14 asteen lähel­lä mut­ta ei todel­la­kaan ole line­aa­ri­nen mii­nus 30 astee­seen saakka.

    Var­si­nai­nen raken­nus­ten säh­kö­läm­mi­tys on hyvin­kin line­aa­ri­nen tuos­sa suu­ruus­luo­kas­sa myös pakkasilla.
    Epä­li­ne­aa­ri­nen osuus on sel­lais­ta, jota ei halua­mal­la­si asun­to­jen säh­kö­läm­mi­tys­kiel­lol­la pys­tyi­si hei­lut­ta­maan. Epä­li­ne­aa­ri­suut­ta aiheut­ta­vat eri­lai­set lisä­läm­mit­ti­met (raken­nuk­sis­sa joi­den pää­asial­li­nen läm­mi­tys on jotain muu­ta), auto­jen läm­mit­ti­met, jää­ty­mi­sen esto­läm­mi­tyk­set yms yms.
    Jopa rai­de­lii­ken­ne on täl­lais­ta, enää ei ole har­ja­mie­hiä pitä­mäs­sä vaih­tei­ta puh­taa­na vaan hom­ma hoi­de­taan säh­kö­läm­mit­tei­sil­lä vaihteilla.

    Ja taas discla­mer. En suin­kaan ehdo­ta, että CHP-kau­ko­läm­pöä pitäi­si kor­va­ta säh­köl­lä (edes maa­läm­pö­pum­puil­la). Kau­ko­läm­pöä ei vaan ole kaik­kial­la. Point­ti­ni on vaan se, että myös asun­to­jen säh­kö­läm­mi­tys­tä tar­vi­taan (taval­li­sis­sa talois­sa läm­pö­pum­puil­la ja matala/nollaenergiataloissa jopa suo­ral­la säh­köl­lä). Ellei sit­ten halu­ta kiel­tää oma­ko­tia­su­mis­ta koko­naan (mikä ei var­mas­ti oli­si kovas­ti jyr­kim­pien ympä­ris­töih­mis­ten toi­vei­ta vastaan).

  102. Päi­jän­teen muut­ta­mi­nen sää­tö­al­taak­si ei ole täs­tä maa­il­mas­ta. Vaik­ka ei otet­tai­si­kaan huo­mioon asuk­kail­le koi­tu­via hait­to­ja, niin tuol­lai­sen vesial­taan reu­nat eivät kes­tä sor­tu­mat­ta pen­kois­sa ole­van veden jää­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­vaa kuor­mi­tus­ta. Tätä sit­ten jat­kui­si vuo­des­ta toiseen.

  103. pek­ka: Ellei sit­ten halu­ta kiel­tää oma­ko­tia­su­mis­ta kokonaan 

    Ja lisäk­si pitäi­si kiel­tää asu­mi­nen aika mones­sa ker­ros­ta­los­sa­kin. Kiel­tä­jiä täs­sä maas­sa tun­tuu kyl­lä riittävän…

    (Tai voi­si­han sitä tie­tys­ti siir­tää oma­ko­ti­ta­lon läm­pö­kat­ti­lan ulko­ra­ken­nuk­seen ja kut­sua sitä mik­ro­kau­ko­läm­pö­voi­ma­lak­si; tämä ehkä tyy­dyt­täi­si joi­tain ideoloogikkoja.)

  104. Mitään ei tar­vit­se kiel­tää jos mak­sa­ja on oikea. Nyt säh­kö­läm­mit­tä­jät eivät mak­sa kulujaan. 

    Kat­so­taan mitä tapah­tuu kun mit­ta­rit vaih­det­tu 2014. Et kyl­lä osta sen jäl­keen tasa­hin­tais­ta säh­köä läpi vuo­den jos kulu­tat kesäl­lä 300 kWh/kk ja tal­vel­la kovil­la pak­ka­sil­la 5000 kWh/kk.

    Ruot­sis­sa ei monin pai­koin enää saa uusiin säh­kö­läm­mi­tys­ta­loi­hin eikä var­sin­kaan maa­läm­pö­ta­loi­hin yleis­ta­rif­fia. On pak­ko ottaa pörs­si­hin­noi­tel­tua sähköä.
    Joku muu mak­saa nyt Suo­mes­sa tal­vi­ka­pa­si­tee­tin pää­oma­ku­lut! Tämä sys­tee­mi on poliit­ti­nen pää­tös joka kyl­lä kaa­tuu, kun joku roh­kea lopett­taa yleis­ta­rif­fin. Syn­tyy domi­noil­miö ja kaik­kien yhtiöi­den pitää läh­teä mukaan. 

    Osa maa­kun­nal­li­sis­ta kun­tien omis­ta­mis­ta yhtiöis­tä on jo teh­nyt pää­tök­sen että pitä­vät yleis­ta­rif­fin mui­den luo­pues­sa mut­ta eivät myy oman alu­een ulko­puo­lel­le, jot­ta oma itse teh­ty säh­kö riit­tää. Tähän viran­omai­set ovat jo puuttuneet.

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­ko­läm­pö on täy­sin van­hen­tu­nut­ta tek­niik­kaa. Ei kai kukaan kysee­na­lais­ta sitä?
    Kau­ko­läm­pö on noin kak­si ker­taa tehok­kaam­pi tapa käyt­tä pri­maa­rie­ner­gi­aa kuin maa­läm­pö. Minä siis kysee­na­lais­tan, ellei pri­aam­rie­ner­gian haas­kaus sit­ten ole nykyaikaa.

    Onko täl­le “kak­si ker­taa tehok­kaam­pi ” väit­teel­le laa­ja todis­tusai­neis­to, kos­ka itse hätäi­ses­ti tut­ki­mal­la löy­sin toi­sen­lai­sia luku­ja. Läm­pö­pum­pul­le COP=4 lähem­pä­nä totuut­ta monis­sa koh­teis­sa. Toi­saal­ta esim. vii­meis­tä huu­toa ole­va Lausward chp/ccgt kaa­su­voi­ma­lai­tok­sen voi las­kea tuot­ta­van läm­pöä suh­tees­sa säh­köön 4.9:1. Näis­tä jaka­mal­la saa­daan chp:n eduk­si 22.5% eikä 100 % enem­män lämpöä.
    Kau­ko­läm­mön hai­tak­si jää edel­leen jous­ta­mat­to­muus suh­tees­sa esim tuu­li­voi­maan, jos­ta on kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa tul­lut yli­voi­mai­ses­ti hal­vin säh­kön­tuo­tan­to­muo­to uusien 140m tor­nien ansios­ta (3240h/a). Läm­pö­jär­jes­tel­män ensi­si­jai­nen teh­tä­vä tuli­si olla tuu­li­voi­man hait­to­jen mini­moin­ti, ja se tapah­tuu läm­pö­pump­pu­ja ja läm­mön­va­ras­toin­tia hyödyntämällä.
    Lisäk­si tuli­si tule­vai­suu­den lauh­de­säh­kön käyt­töä arvioi­taes­sa ottaa huo­mioon että uudet EPR-ydin­voi­ma­lat voi­vat toi­mia jous­ta­vas­ti, eli tehol­la 60–100% täy­des­tä tehosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.