Mistä kuntauudistuksessa olikaan kyse

Kun­tau­ud­is­tus ja sen ohes­sa tehtävä sote-uud­is­tus ovat men­neet niin pahasti junt­turaan, että syytä pysähtyä pohti­maan, mik­si niitä tehdään.

Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa kun­tau­ud­is­tus­ta hah­mot­tanut työryh­mä oli yksimieli­nen siitä, että kun­ta­jaon ongel­mat keskit­tyvät kas­vav­ille kaupunkiseuduille, jois­sa kun­tien osaop­ti­moin­ti ja kil­pailu veron­mak­sajista tuot­taa huonoa jälkeä ja kalli­ita virheitä. Kaupunkiseuduil­la kun­nat yleen­sä pystyvät huole­hti­maan palveluista omin voimin, joten palvelu­jen takia kun­tau­ud­is­tus­ta ei kaupunkiseuduil­la tehdä. Aika laiskasti hal­li­tus­puoluei­den poli­itikot ovat tätä pääkysymys­tä pitäneet esillä.

Syr­jäisel­lä maaseudul­la ongel­mat ovat hupenevas­sa ja ikään­tyvässä väestössä. Kun­tien kyky huole­htia palveluista sekä ennen kaikkea rahoit­taa kalli­ita ja sat­un­nais­es­ti vai­htele­via meno­ja on uhat­tuna. Sik­si tarvit­taisi­in lev­eämpiä har­tioi­ta. Kir­joitin ennen eduskun­tavaale­ja, että pienet kun­nat voivat jatkaa, jos niiltä ote­taan ter­vey­den­huolto pois. Edelleen olen sitä mieltä, että sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltoa luku­un otta­mat­ta ei ole esteitä ylläpitää pieniä kun­tia, jos niiden asukkaat ovat halukkai­ta tästä luk­suk­ses­ta mak­samaan. Joil­lakin pie­nil­lä kun­nil­la on vaikeuk­sia ylläpitää myöskään koulua, kos­ka kun­nas­sa ei syn­ny lap­sia. Sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito vie yli puo­let kun­tien bud­jeteista, joten voidaan aiheel­lis­es­ti kysyä, mitä ne tehtävistään riisu­tut kun­nat sit­ten enää tekevät, jos lap­si­akaan ei riitä kouluun.

Maaseudun vähäväk­isten kun­tien yhdis­tämisel­lä ei ole kiire. Jos jokin syr­jäi­nen kun­ta aikoo pär­jätä omil­laan, se ei ole muil­ta pois. Puut­tua tietysti pitää, jos jokin kun­ta ei selviä lakimääräi­sistä palveluis­taan. Kovin suuria säästöjä pien­ten kun­tien lakkaut­tamis­es­ta ei syn­ny. Voi olla, ettei syn­ny lainkaan, kos­ka nyt niitä pide­tään yllä melkein talkoohen­gel­lä. Kun­ta­lais­ten saa­mat palve­lut ovat aika vaa­ti­mat­to­mia, mut­ta jos he itse sen hyväksyvät, en ymmär­rä, mik­si muiden pitäisi siihen puuttua.

Kiire on kaupunkiseuduil­la, kos­ka varakas­ta väkeä keskuskaupungista imuroi­vat kehyskun­nat ovat ongel­ma koko alueen tas­apain­oiselle kehi­tyk­selle. Tästä esimerkik­si johtuu se, etteivät pääkaupunkiseudun kun­nat pidä lupauk­si­aan sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta. Kaupunke­ja raken­netaan mil­jardeil­la euroil­la vuosit­tain. Nämä investoin­nit menevät huo­mat­taval­ta osaltaan vikaan tuot­taen huonoa yhdyskun­taraken­net­ta ja toim­i­mat­to­mia kaupunkeja.

Suurten kaupunkiseu­tu­jen yhdis­tämi­nen yhdek­si kun­naksi tuot­taisi kovin iso­ja yksiköitä, jois­sa kansan vaiku­tus­mah­dol­lisuuten­sa vaikka­pa lähipuis­toon­sa jäi­sivät etäisik­si. Sik­si tarvi­taan suurkun­nan sisälle lähidemokra­ti­aa niin, että isot asi­at päätetään isois­sa yksiköis­sä ja pienet pienis­sä. Isoa yksikköä voidaan kut­sua kun­naksi tai seu­tuhallinnok­si ja pien­tä yksikköä vas­taavasti kun­nan osak­si (pitäjä) tai kun­naksi. Ihan sama, kun­han on kak­si tasoa. Yksinker­tais­in­ta olisi säätää kaupunkiseu­tu­jen seu­tuhallinnos­ta lail­la, ja antaa merkit­tävä osa kun­tien nyky­i­sistä tehtävistä ja vero­tus kokon­aan seutuhallinnolle.

Ter­vey­den­huolto menisi tälle suurkun­nalle, joten lähde­tään siitä, että meil­lä on tule­vaisu­udessa kaupunkiseuduil­la yht­enäi­nen ”kun­ta”, joka voi ottaa vas­tu­ulleen kaupunkiseudun ter­vey­den­huol­lon. Kut­su­taan sitä maakun­nan keskuskaupungik­si, joka voi siis olla joko kun­ta tai seutuhallinto.

Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tuk­ses­sa on kyse yhdis­tää peruster­vey­den­huolto ja alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoito samaan organ­isaa­tioon, kos­ka nyt jyrkkä raja kansan­ter­veystyön ja erikois­sairaan­hoidon välil­lä aiheut­taa paljon hait­taa ja harmia. Yliopis­tol­lis­ten sairaaloiden hoitoa edel­lyt­tävä vaa­ti­va erikois­sairaan­hoito olkoon oma jut­tun­sa, johon ei muuten paljon tarvit­taisi poli­itikko­ja hääräämään. Tätä varten on kek­sit­ty muodikas ter­mi ERVA. Sopii hyvin ELY­jen ja AVIen jatkoksi.

Keskuskaupunkien osalta asia on help­po. Ne hoita­vat ter­vey­den­huol­lon kokon­aisu­udessaan omas­sa organ­isaa­tios­saan sitä yliopis­to­ta­soista hoitoa luku­unot­ta­mat­ta. Pääosa ongel­mas­ta on ratkaistu täl­lä, sil­lä keskuskaupungeis­sa asuu enem­mistö suomalaisista.

Ne muut kun­nat voivat joko ostaa tältä maakun­tansa keskuskaupungilta koko ter­vey­den­huolton­sa tai vain erikois­sairaan­hoidon. Kun­ta voi niin halutes­saan jär­jestää ter­veyskeskuk­sen­sa niin kuin nytkin yksin tai naa­purien kanssa yhdessä. Sil­loin ne menet­tävät tavoitel­lun syn­er­giae­dun erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­hoidon välil­lä, mut­ta säi­lyt­tävät päätös­val­lan ter­veyskeskuk­si­in­sa. Tästä työn­jaos­ta ei minus­ta pitäisi säätää kovin tarkasti, kos­ka tilanne vai­htelee niin paljon maan eri puolilla.

Sor­si­taanko maalaiskun­tia, jos ne joutu­vat osta­maan erikois­sairaan­hoidon kaupungeil­ta? Vai­h­toe­htona on esitet­ty, että ter­vey­den­huolto siir­retään kokon­aisu­udessaan val­ti­olle. Tähän näh­den se maakun­nan keskuskaupun­ki on aika läheinen kump­pani. Toinen esitet­ty vai­h­toe­hto on, että ter­vey­den­hoito annetaan maakun­nalle. Kos­ka keskuskaupungilla on joka tapauk­ses­sa selvä enem­mistö maakun­nas­sa, maakun­tavai­h­toe­hto ei noin päätös­val­lan osalta eroa siitä, että sen toteut­taa se keskuskaupun­ki suo­raan. Keskuskaupunki­vai­h­toe­hdos­sa on etu­na se, että se on saman kun­taor­gan­isaa­tion sisäl­lä kuin kun­nan muukin toim­inta ja sen hallinto on sik­si yksinkertaista.

Jos maalaiskun­nat osta­vat ter­vey­den­huol­lon keskuskaupungilta, paljonko ne mak­sa­vat ja mistä?

Kah­ta peri­aatet­ta ei saisi rikkoa:

1)    Se joka päät­tää menoista myös mak­saa ne, kos­ka kalli­ik­si tulee, jos pääsee päät­tämään muiden rahoista.

2)    Erikois­sairaan­hoidol­la ja peruster­vey­den­huol­lol­la on olta­va sama mak­sa­ja, kos­ka muuten peruster­vey­den­huolto kan­nat­taa hoitaa huonos­ti ja siirtää poti­laat erikois­sairaan­hoitoon sen toisen maksettavaksi.

Olisi hyvä, että maalaiskun­nat mak­saisi­vat kap­i­taa­tion mukaan, siis kiin­teän sum­man suh­teessa väestön­sä määrään ja ikään, ja vaku­u­tus­matemaat­ti­nen vas­tuu sat­un­nais­vai­htelus­ta olisi keskuskaupungilla eikä pienel­lä kun­nal­la, joka voi joutua vaikeuk­si­in yhden kalli­in poti­laan takia. Tämä toimii kuitenkin vain, jos ne osta­vat ter­vey­den­huol­lon kokon­aan. Jos ne hoita­vat ter­veyskeskuk­set itse, kap­i­taa­tioma­lli johtaisi siihen, että ter­veyskeskuk­sil­la ja erikois­sairaan­hoidol­la olisi tosi­asi­as­sa eri mak­sa­ja, ja se taas ei käy. Pienen kun­nan kan­nat­taa ostaa ter­vey­den­huolto kokonaisuudessaan.

79 vastausta artikkeliin “Mistä kuntauudistuksessa olikaan kyse”

  1. Vaik­ka suurten kun­tayk­siköi­den tehot­to­muu­teen on var­masti muitakin syitä, niin Osmon man­it­se­ma “…Se joka päät­tää menoista myös mak­saa ne, kos­ka kalli­ik­si tulee, jos pääsee päät­tämään muiden rahoista…” on var­masti yksi keskeisiä. Suures­sa kun­nas­sa katoaa luot­ta­mus­miehen ja äänestäjän (eli mak­sa­van asi­akkaan) väli­nen yhteys. 

    Olen asunut sekä pienessä kun­nas­sa että suures­sa kun­nas­sa. Pienessä kun­nas­sa voi soit­taa aina tutulle ja antaa välit­tömän palaut­teen, jos raho­ja aio­taan tuh­la­ta. Suures­sa kun­nas­sa luot­ta­mus­mies voi käyt­tää rahaa ilman pelkoa palaut­teesta. Hän voi tehdä kaikkea kivaa välit­tämät­tä mitä se maksaa.

  2. > Kun­ta­lais­ten saa­mat palve­lut ovat aika vaa­ti­mat­to­mia, mut­ta jos he itse sen hyväksyvät, en ymmär­rä, mik­si muiden pitäisi siihen puuttua.

    Aivan. Muu­ta ei tarvitse taa­ta kuin sovi­tut perus­palve­lut kaikille. Muu­ta harkin­nan mukaan (oop­pera Helsinki­in ja kansal­lispuis­to syr­jäseudulle). Kansalaiset val­it­se­vat sit­ten itse mis­sä asuvat.

    > varakas­ta väkeä keskuskaupungista imuroi­vat kehyskun­nat ovat ongel­ma koko alueen tas­apain­oiselle kehitykselle. 

    Eivät sen suurem­pi ongel­ma kuin varakas­ta väkeä imuroi­va keskus­taa­ja­ma. Jos jär­jestelmä antaa kohtu­u­ton­ta rahal­lista etua joillekin kun­nille (keskuk­sille tai kehyskun­nille), oikea hoitokeino on kor­ja­ta epäreilu­ja rahanjakoperiaatteita.

    > etteivät pääkaupunkiseudun kun­nat pidä lupauk­si­aan sosi­aalis­es­ta asuntotuotannosta

    Val­tio voi halutes­saan aset­taa kun­nille tuol­laisia velvoit­tei­ta ja valvoa niiden toteutumista.

    > Ihan sama, kun­han on kak­si tasoa.

    Meil­lähän on jo. Kun­nat ja niiden väli­nen yhteistyö (val­tion organ­isoimien maakun­tien yms. lisäk­si). Paikallis­demokra­tia toimii nyky­isin hyvin, juuri noiden ihmistä lähel­lä ole­vien kun­tien kautta.

    > Kun­ta voi niin halutes­saan jär­jestää ter­veyskeskuk­sen­sa niin kuin nytkin yksin tai naa­purien kanssa yhdessä. Sil­loin ne menet­tävät tavoitel­lun syn­er­giae­dun erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­hoidon välillä

    Eipä tuos­sa mitään merkit­täviä syn­er­gioi­ta tai­da olla. Peruster­vey­den­hoito lähelle kansalaisia, ja erikois­sairaan­hoito sinne, mis­sä asiantun­te­mus on. Haja-asu­tusaluei­den näkökul­mas­ta ne pitäisi erot­taa toisistaan.

    > Sor­si­taanko maalaiskun­tia, jos ne joutu­vat osta­maan erikois­sairaan­hoidon kaupungeil­ta? Vai­h­toe­htona on esitet­ty, että ter­vey­den­huolto siir­retään kokon­aisu­udessaan valtiolle.

    Ei sor­si­ta. Ne han­kki­vat erikois­palvelun­sa muual­ta joka tapauk­ses­sa. Niille on peri­aat­teessa saman­tekevää, onko toteut­ta­ja val­tio vai kaupunki.

    > 1) Se joka päät­tää menoista myös mak­saa ne, kos­ka kalli­ik­si tulee, jos pääsee päät­tämään muiden rahoista.

    Hyvä peri­aate. Yksi toteu­tustapa on sel­l­ainen, jos­sa yhteiskun­ta hyväksyy poti­laat erikois­sairaan­hoitoon ja mak­saa hyväksyt­ty­jen poti­laiden kulut.

    > 2) Erikois­sairaan­hoidol­la ja peruster­vey­den­huol­lol­la on olta­va sama mak­sa­ja, kos­ka muuten peruster­vey­den­huolto kan­nat­taa hoitaa huonos­ti ja siirtää poti­laat erikois­sairaan­hoitoon sen toisen maksettavaksi.

    Ei tarvitse olla sama mak­sa­ja, jos erikois­sairaan­hoito mak­saa vain hyväksymien­sä poti­laiden kulut.

    > Olisi hyvä, että maalaiskun­nat mak­saisi­vat kap­i­taa­tion mukaan, siis kiin­teän sum­man suh­teessa väestön­sä määrään ja ikään, ja vaku­u­tus­matemaat­ti­nen vas­tuu sat­un­nais­vai­htelus­ta olisi keskuskaupungilla eikä pienel­lä kun­nal­la, joka voi joutua vaikeuk­si­in yhden kalli­in poti­laan takia.

    Mielestäni malli jos­sa eläkeläisve­toisen kun­nan (köy­hät) eläkeläiset mak­sa­vat itse omat (suurehkot) hoitoku­lun­sa ei ole reilu. Kus­tan­netaan yhteis­es­ti, kiitos.

    (Hal­li­tuk­sen kom­menteis­sa vilahtel­e­vat usein “vah­va peruskun­ta” ja “lev­eät har­ti­at”, joiden pelkään ole­van myös piiloil­maisu sille, että jokaisen (suur)kunnan halu­taan mak­sa­van kulun­sa itse.)

    Sat­un­nais­vai­htelun tasaami­nen ei kuu­lu keskuskaupungillekaan, vaan valtiolle.

  3. Mie­lenki­in­toista olisi tietää oikeasti miten ne rahavir­rat menevät. Vil­li arvaus, eläkeläisiä vili­sevä pikkukun­ta saa val­tiono­suuk­sia ja sit­ten ne siir­retään joko “maakun­taan” tai “keskuskaupunki­in” -> sama asia. Käsit­tääk­seni hom­ma toimii nyt sairaan­hoitopi­ire­it­täin, joka on jälleen ker­ran sama asia kuin keskuskaupun­ki. Mikään ei siis tule muut­tumaan mitenkään. Palvelu­ja tuote­taan ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat palvelut.

    Läh­toko­hdak­si tulisi ottaa se että kun­nil­la ei ole rahaa (kaik­ki on veron­mak­sajien rahaa). Ja pohtia mm. sitä että onko oikein rankaista pienessä kun­nas­sa asu­vaa veron­mak­sa­jaa isom­mal­la äyril­lä ihan vain sen takia että siel­lä asuu eläkeläisiä. 

    Tuo­hon val­ti­ol­liseen ter­vey­den­huoltoon oteti­in nyt kan­taa sil­lä että maakun­nan keskuskaupun­ki olisi läheisem­pi kump­pani. No, miten se demokra­tia sit­ten toimii maakun­nit­tain jos äänestämään pääsee vain val­takun­nal­li­sis­sa ja kun­nal­li­sis­sa vaaleis­sa? Niin, ei se toi­mi mitenkään. Ehkä kek­sitään lomake 5rT3 jon­ka voi livaut­taa keskuskaupun­gin sairaalan aulas­sa sijait­se­vaan palaute­laatikkoon ja siinä se. 

    Uud­is­tus kuu­lostaa siltä että selvi­tys­miehiä han­ki­taan vino pino, kon­sul­teille mak­se­taan jostain jotain ja sit­ten lop­putule­ma on joku mysti­nen maakun­nalli­nen hallinto­him­meli joka käyt­tää samo­ja tieto­jär­jestelmiä kuin shp (sairaan­hoitopi­iri). Ja jos­sa on samat sairaalat kuin shp:llä, sama hallinto kuin shp:llä ja jos­sa on samat kun­nat kuin nyky­i­sis­sä shp:eissä. Arvaan että näitä edis­tyk­sel­lisiä maakun­nal­lisia viritelmiä tulee ole­maan 21 kap­palet­ta… Tieto­jär­jestelmämme eivät tai­da taipua muuhun.

    Mis­sä se uud­is­tus piileskelee, ja mik­si veron­mak­sajien raho­ja pitää vei­va­ta edestakaisin kun­nille maakun­ti­in keskuskaupunkei­hin jne. Kun olisi hel­poin­ta vain rahoit­taa suo­raan sairaaloi­ta ja arvauskeskuk­sia. Lail­la tai ase­tuk­sel­la voi määritel­lä mikä on riit­tävän iso väestökeskit­tymä saa­maan oman val­ti­ol­lisen ter­veysase­man, mis­sä on väestömäärät ja väli­matkat huomioiden sairaala jne.

  4. Juho Laatu:
    Aivan. Muu­ta ei tarvitse taa­ta kuin sovi­tut perus­palve­lut kaikille. Muu­ta harkin­nan mukaan (oop­pera Helsinki­in ja kansal­lispuis­to syr­jäseudulle). Kansalaiset val­it­se­vat sit­ten itse mis­sä asuvat.

    Tämä näyt­tää nimeno­maan ole­van se “ongel­ma” mis­tä halu­taan päästä eroon.

    Kun tietyis­sä kaupungeis­sa tietyt puolueet nimeno­maan koke­vat ne perus­palvelu­jen päälle tule­vat lisä­palve­lut niin tärkeik­si ettei niitä saisi olla tar­joa­mat­ta. Ja kaupun­gin val­it­sem­i­nen (kaupunki­in mis­sä näitä elin­tärkeitä lisä­palvelui­ta ei ole) on epäreilua kilpailua.

  5. Osmo,
    olen jonkin ver­ran eri mieltä. Oikaiset liikaa mutkia väit­täessäsi, että “Kos­ka keskuskaupungilla on joka tapauk­ses­sa selvä enem­mistö maakun­nas­sa, maakun­tavai­h­toe­hto ei noin päätös­val­lan osalta eroa siitä, että sen toteut­taa se keskuskaupun­ki suoraan.”

    Maakun­ta­mallin ja hah­mot­tele­masi ns. vas­tuukun­ta­mallin välil­lä on suuri ero. Maakun­ta­malli on selkeämpi ja sen kaltai­sista malleista on myön­teisiä esimerkke­jä muual­ta Euroopas­ta, esimerkik­si länsi­naa­purista. Maa­han ei pidä mielestäni luo­da kah­den tason kun­tia tyyli­in “isän­täkun­nat” ja “torp­parikun­nat”, vaan selkeästi ja johdon­mukaises­ti kak­si­ta­soinen malli, jos­sa maakun­ta­hallinto on kaikkien kun­tien yläpuolel­la. Tämä ehdot­ta­masi malli loisi jatku­van vas­takkainaset­telun maakun­tien keskuskaupunkien ja muiden aluei­den välille, ja epäilen, että siitä ei seu­raa hyvää kenellekään.

    Voitko jotenkin perustel­la, että miten tämä yllä esit­tämäsi malli olisi parem­pi kuin Keskus­tan kotikun­ta-maakun­ta­malli tai Ruotsin malli (siis jälkim­mäi­nen muokat­tuna siten että myös sosi­aal­i­toimes­ta vas­taisi maakun­ta kuten Keskus­ta on esittänyt)?

    Pääkaupunkiseudun tarpeisi­in maakun­ta­malli voidaan sovit­taa siten, että tehdään Helsingistä ja tarpeel­lis­es­ta määrästä ympäryskun­tia oma maakun­tansa, jolle siir­retään kaik­ki ne tehtävät, jot­ka nyt vaati­si­vat kun­tara­jat ylit­tävää yhteistyötä ja hallintoa pääkaupunkiseudul­la. Ain­oas­taan siis Uudel­la­maal­la maakun­ta­jako pitäisi miet­tiä uusik­si ja muual­la maakun­nat voitaisi­in muo­dostaa pääsään­töis­es­ti nyky­is­ten sairaan­hoitopi­irien aluer­a­jo­jen mukaisesti. 

    Tehtävä­jako maakun­tien ja lähikun­tien välil­lä voisi vai­hdel­la jonkin ver­ran paikallis­ten tarpei­den mukaan, mut­ta ainakin sosi­aali- ja ter­veystoi­mi kokon­aisu­udessaan siir­ty­isi maakun­nalle sekä pääsään­töis­es­ti kaik­ki ne tehtävät, joi­ta nyt hoide­taan kun­tay­htymis­sä (kuten Keskus­ta on esit­tänyt). Kun­nille jää tästä huoli­mat­ta paljon tehtäviä. Eivät ne kun­nat Ruot­sis­sa tai muis­sakaan Euroopan mais­sa ole tarpeet­to­mia. Ja ei kun­ta ole pelkästään palvelu­jen tuot­tamista varten, vaan sil­lä on merk­i­tys­tä myös tämän esille nos­ta­masi talkoohen­gen ylläpitäjänä.

    Maakun­ta­mallin lisäk­si tarvit­taisi­in toki joitakin kun­tali­itok­sia, esimerkik­si Turun seudulle. Mut­ta pidän erit­täin toden­näköisenä, että näi­den kun­tali­itosten tekem­i­nen helpot­tuisi sen jäl­keen, kun sosi­aali- ja ter­veystoi­mi ja mui­ta tehtäviä on siir­ret­ty maakun­nalle. Esimerkik­si Kau­ni­ais­ten moti­ivi säi­lyä itsenäisenä vähenisi huo­mat­tavasti, jos kau­ni­ais­laiset joutu­vat joka tapauk­ses­sa mak­samaan sosi­aali- ja ter­veystoimen rahoit­tamis­es­ta samal­la maakun­nal­lisel­la vero­pros­en­til­la kuin muutkin pääkaupunkiseudul­la. Ja toisaal­ta, olisiko siitä Kau­ni­ais­ten itsenäisyy­destäkään enää muille paljon hait­taa, jos maakun­ta joka tapauk­ses­sa kerää heiltä rahat ja asut­taa sin­nekin jonkun sosi­aal­i­toimen asiakkaan?

    1. En pysty mitenkään salaa­maan sitä, että olen vuosia ellei vuosikym­meniä pitänyt maakun­tait­se­hallintoa kan­natet­ta­vana asiana. Ongel­ma tässä on se, ettei tätä kan­na­ta oikein kukaan muu. Joskus on osat­ta­va vali­ta toisek­si paras malli.
      Keskus­tas­sakin on epä­selvää, mitä mallia se kan­nat­taa. Vuosi sit­ten puhut­ti­in maakun­nista, joiden val­tu­us­tot val­i­taan suo­ril­la vaaleilla.Keväällä puhut­ti­in moni­alais­es­ta kun­tay­htymästä, mikä on aivan eri asia. Kun­tay­htymät poikkea­vat maakun­tait­se­hallinnos­ta siinä, että demokra­tia on vain home­opaat­tista ja että kepu­laisil­la kun­nil­la on asukas­ta kohden suurem­pi ään­imäärä kuin muil­la kun­nil­la. Nyt kun­tay­htymästä on pudotet­tu pois moni­alaisu­us. Lop­putu­lok­se­na on sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon anta­mi­nen sairaanhoitopiirille.

      Tätäkin voi harki­ta, mut­ta siinä on kak­si huonoa puolta.

      Maakun­nan keskuskaupun­ki mak­saa suurim­man osan menoista, mut­ta kaupun­gin taloushallinto ei pääse valvo­maan rahankäyt­töä eikä bud­jetin valmis­telua. Tämä on hep­poisen luot­ta­mushenkilöor­gan­isaa­tion varas­sa, eli lääkärikun­nal­la on talousau­tono­mia. Tämä on tul­lut kalli­ik­si sairaan­hoitopi­iris­sä ja kalli­ik­si se tulisi, jos jos sairaan­hoitopi­ir­ille annet­taisi­in lisää tehtäviä.

      Kun­nall­ishallinnon ensim­mäi­nen luon­non­la­ki on, että yhteistyö eril­lis­ten organ­isaa­tioiden välil­lä on liki mah­do­ton­ta ja täysin mah­do­ton­ta se on, jos organ­isaa­tioille on eri omis­ta­japo­h­ja. Ver­ratu­na isän­täkun­ta­malli­in, keskuskaupungis­sa menetetään merkit­täviä syn­er­giahyö­tyjä. Koulu on kun­nal­lista toim­intaa, joten kouluter­vey­den­huol­lon on olta­va joko irral­laan koulus­ta tai ter­vey­den­huol­losta. Näitä esimerkke­jä voi löytää lop­ut­tomi­in. Merkit­tävim­mät tule­vat kiin­teistö­jen käytöstä.

      Ruotsin mallik­si tätä sairaan­hoitopi­ir­i­mallia ei oikein voi kut­sua, kos­ka Ruot­sis­sa maakun­nille on monipuolisia tehtäviä joukkoli­iken­teestä ja maankäytöstä alka­en Kaj val­tu­us­to val­i­taan suo­ril­la vaaleil­la, jois­sa äänioikeus on kaikil­la yhtä suuri.

  6. Se nyt on useim­mille tul­lut selväk­si, että olo­suh­teet ja asukasti­hey­det eri puo­lil­la Suomea ovat eri­laisia. Isoi­hin maakun­takeskuk­si­in ja pääkaupunkiseudulle pitäisi syn­nyt­tää alaspäin muo­dos­tu­via hallinto­him­meleitä ja vähäväk­isi­in maakun­ti­in ylöspäin rak­en­tu­via him­meleitä. Pitää myös luo­da nim­i­tyk­set, jot­ka eroa­vat Kepun mallista. Kaupungi­nosademokra­ti­as­ta ei moni edes kykene keskustele­maan älykkäästi ja lakia pitäisi siitä säädellä.

    Se ihme­tyt­tää, miten näille keskuskaupunki­aan vau­raam­mille ympäryskun­nille saadaan luo­tua ohjaus­pakote, jol­la päästään halut­tuun rak­en­teen muu­tok­seen. Muuten käy täs­mälleen päin­vas­toin kuin tavoitel­laan. Kaupunkiseu­tu­jen rakenne ei muu­tu ja har­vaan asu­tu­il­la seuduil­la pakott… — anteek­si — taloudelli­nen ohjaus tehoaa, vaikkei merkit­tävää hyö­tyä ole mah­dol­lista saada.

    Oma­l­la paikkakun­nal­lani on kun­nan ja ter­veysfir­man yhteisyri­tys alka­nut pyörit­tää “alue­sairaalaa”. Sairaan­hoitopi­irin näivet­tämä paik­ka toimii nyt hyvin lääkäre­itä riit­tää ja kevyt erikois­sairaan­hoito on laa­jen­tunut. Vasem­mis­to ja keskuskaupun­git tietysti halu­a­vat tehdä tässä saumas­sa vas­taiskun näille kiro­tu­ille fir­moille, jot­ka onnis­tu­vat men­estymään jopa pienem­mil­lä paikkakunnilla.

    Kun­tali­itosten jäl­keen val­tu­us­tois­sa kun­nanos­a­puolueet kor­vaa osin per­in­teiset puolueet. Vähäväkiset reuna-alueet häviävät väistämät­tä. Oma nah­ka kun ei ole pelis­sä hark­in­ta on kevyempää.

  7. Mika: Ja pohtia mm. sitä että onko oikein rankaista pienessä kun­nas­sa asu­vaa veron­mak­sa­jaa isom­mal­la äyril­lä ihan vain sen takia että siel­lä asuu eläkeläisiä.

    Tois­in­päin tuo menee, että onko oikein palki­ta niitä kun­tia, jot­ka ovat hoi­ta­neet elinkei­nop­o­li­ti­ikkansa hyvin? Esimerkik­si jois­sakin kun­nis­sa on aika iso­ja kai­vok­sia, joista on var­masti paljon hait­taa paikallisille. Onko nyt oikein, että kai­vok­sen tuo­mat työ­paikat näkyvät kysei­sis­sä kun­nas­sa mm. alhaisem­pana vero­pros­ent­ti­na vai pitäisikö niil­lä, jot­ka torp­paa­vat kaik­ki kehi­tyshankkeet, olla ihan yhtä kivat olot? Entä jos kun­ta­laiset pitävät teol­lisu­usaluet­ta niin rumana, ettei sem­moisia yksinker­tais­es­ti peruste­ta? Onko taas oikein, että täm­möiselle kun­nalle lapi­oidaan rahaa samaan malli­in kuin muillekin?

    Eli mikä olisi se vai­h­toe­hto? Jos kun­nat hoita­vat asiansa huonos­ti, oli­pa kyse ennal­taehkäi­sevästä van­hus­työstä tai sit­ten elinkei­nop­o­li­ti­ikas­ta, niin kyl­lä sen pitää näkyä nimeno­maan omas­sa kukkarossa. Se on sit­ten eri asia, mikä määrä näkymistä on liikaa ja liian vähän, mut­ta peri­aate ei voi olla sel­l­ainen, että eläkeläis­ten tai työl­lis­ten määrät eivät näky­isi missään.

    Vas­ta-argu­ment­ti tähän on se Oden joskus väläyt­tämä eläkeläiskun­ta-argu­ment­ti eli joku kun­ta voisi spe­sial­isoitua eläkeläis­ten kun­naksi. Kos­ka eläkeläisil­lä on kum­minkin äänioikeus, niin en usko että tuol­lainen erikois­tu­mi­nen toimisi kos­ka kyseisessä kun­nas­sa olisi var­maan aika kar­vaista, jos tarvit­sisi mui­ta kuin eläkeläis­ten palveluita.

  8. Osmo on selvästi useimpi­en muiden poli­itikko­jen yläpuolel­la siinä, että hän osaa kat­soa kokon­aisuuk­sia ja pystyy aset­ta­maan asi­at omaan pain­oar­voon­sa. Pikkukun­tien ongel­mat eivät todel­lakaan ole kun­tau­ud­is­tuk­sen tärkein juttu.

    On hirvit­tävää kuun­nel­la esimerkik­si Kataisen puhei­ta. Viimek­si tänä aamu­na hän pain­ot­ti aamutelkkaris­sa tarvet­ta muo­dostaa pikkukun­nista vahvo­ja kun­tia. Hän korosti huolto­suh­teen merk­i­tys­tä. Lap­sia ja ikäih­misiä ei kuulem­ma saisi olla liikaa työikäisi­in verrattuna.

    Mut­ta mitä väliä on sil­lä, mikä on kun­nan huolto­suhde tai onko kun­nal­la omia vero­tu­lo­ja kat­ta­maan kaik­ki menot? 

    Kun­nat saa­vat esimerkik­si van­huk­sista val­tiono­suuk­sia. Niil­lä kate­taan suuri osa “köy­hien” kun­tien menoista. Ja var­maan tasausjär­jestelmää tarvi­taan jatkossakin.

    Oleel­lista on se, että tuot­ta­vatko isot “vah­vat” kun­nat palve­lut tehokkaam­min kuin pienet kunnat. 

    Kun miet­tii Kataisen puhei­ta vähänkin syväl­lisem­min, niin niistä pal­jas­tuu hel­posti hänen osaamisen­sa heikko taso. Mut­ta valitet­tavasti poli­itikko­jen char­mi on ään­tenkalastelus­sa usein tärkeäm­pää kuin puhei­den todel­li­nen sisältö.

  9. Ode,
    kuin­ka keskuskaupunki­mallisi ottaa huomioon sen, että merkit­tävä osa erikois­sairaan­hoi­dos­ta hoide­taan maakun­takeskusten ulkop­uolel­la aluesairaaloissa?

    Alka­isiko Helsin­ki laa­jen­taa toim­intaansa vaikka­pa Loh­jan tai Raase­porin sairaaloi­hin. Tai Turku Saloon ja Uuteenkaupunkiin?
    Vai lakkautet­taisi­inko mallis­sasi alue­sairaalat kokon­aan ja erikois­sairaan­hoitoa saisi vaan maakuntakeskuksesta?

    1. Minä en sido ajatuk­siani ole­vi­in maakun­ti­in. Salo muo­dostakoon oman vah­van kaupunk­in­sa. samoin sekä Kot­ka että Kou­vola. Uudelle­maalle mah­tuu useita.

  10. Paljolti samaa mieltä!
    Osmo: “Sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito vie yli puo­let kun­tien bud­jeteista, joten voidaan aiheel­lis­es­ti kysyä, mitä ne tehtävistään riisu­tut kun­nat sit­ten enää tekevät”.
    No, nehän har­ras­ta­vat sitä lähidemokratiaa.

    Maakun­ta­mallis­sa taas har­raste­taan byrokra­ti­aa. Toim­into­jen kokoami­nen vas­tuukun­ta­mallil­la taas vähen­tää sitä.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    En pysty mitenkään salaa­maan sitä, että olen vuosia ellei vuosikym­meniä pitänyt maakun­tait­se­hallintoa kan­natet­ta­vana asiana. Ongel­ma tässä on se, ettei tätä kan­na­ta oikein kukaan muu. 

    Turhaan uusia taso­ja ei kan­na­ta muo­dostaa. Demokraat­tisen hallinnon perus­ta­sot ovat eduskun­ta ja kun­nan­val­tu­us­to. Maakun­ta voi olla val­tion hallinnon alaosas­to (on sitä nyt), oma demokraat­ti­nen väl­i­ta­son­sa tai kun­tien yhteistyö­ta­so. Maakun­nil­la on oma his­to­ri­alli­nen iden­ti­teet­tin­sä ja yhteenku­u­lu­vaisu­u­den­tun­teen­sa (mikä tukee itse­hallinnon aja­tus­ta), mut­ta en ole var­ma onko niil­lä niin paljon maakun­nal­lista (val­tion tarpeista poikkeavaa) tehtävää, että uusi väl­i­ta­so kan­nat­taisi perus­taa. Jos kun­nat halu­a­vat, ne voivat tehdä yhteistyötä maakun­nan tasol­la oma-aloitteisestikin.

    Keskus­tas­sakin on epä­selvää, mitä mallia se kannattaa.

    Aina. Nykyi­nen maakun­ta­malli näyt­tää vain vaal­i­tak­tiselta vai­h­toe­hdol­ta hal­li­tuk­sen ehdotuksille.

    Kun­tay­htymät poikkea­vat maakun­tait­se­hallinnos­ta siinä, että demokra­tia on vain homeopaattista

    Miten ihmeessä home­opaat­tista? Minus­ta kun­tien oikeus han­kkia palvelui­ta halu­a­mas­taan suun­nas­ta on demokra­ti­aa vahvim­mil­laan. Yksi argu­ment­ti kiin­teitä maakun­tata­son ratkaisu­ja vas­taan on se, että niil­lä kun­nat lukit­taisi­in yhteen palvelu­iden toteut­ta­jaan ilman mah­dolisu­ut­ta äänestää jaloil­laan. Demokra­tia siis häviäisi tässä mielessä. Maakun­tavaalit voisi­vat paika­ta hie­man, mut­ta käytän­nössä yksit­täis­ten kun­tien ääni hukkuisi mas­saan. Kun­tien itse­hallinto takaa siis parem­man paikallis­demokra­t­ian ja itse­hallinnon, ja aidon ter­veyspalvelu­jenkin valvonnan.

    Maakun­nan keskuskaupun­ki mak­saa suurim­man osan menoista

    Ei keskuskaupunkien velvol­lisu­us ole mak­saa köy­hien naa­purei­den­sa kulu­ja. Jos kulu­ja tai tulo­ja halu­taan tasa­ta, tasa­taan ne val­tion tasol­la. Köy­hien aluei­den pitämi­nen köy­hinä olisi kohtuutonta.

    Kun­nall­ishallinnon ensim­mäi­nen luon­non­la­ki on, että yhteistyö eril­lis­ten organ­isaa­tioiden välil­lä on liki mah­do­ton­ta ja täysin mah­do­ton­ta se on, jos organ­isaa­tioille on eri omistajapohja.

    Näin sil­loin kun kiin­nos­tus­ta yhteistyöhön ei ole tai se on yksipuolista (kun­ten monis­sa asiois­sa Helsin­gin ja sen naa­purei­den välil­lä). Ter­vey­den­hoi­dos­sa yhteistyön tarve on ilmeinen, ja (pienet) kun­nat toimi­vat sik­si oma-aloit­teis­es­tikin yhteistyössä muiden kanssa.

    1. Ymmärtääk­seni keskus­ta kan­nat­taa ter­vey­den­huoltoon pakkokun­tay­htymää, johon kun­nan on pakko liittyä.
      Demokra­tia on home­opaat­tista, kos­ka seon kovin välil­listä. Kansa val­it­see kun­nan­val­tu­us­tot, kun­nan­val­tu­us­to­jen ryh­mät tai val­tu­us­tossa ole­vat puolueet val­it­se­vat neu­vot­teli­jat ja jonkin­laisen suh­muroin­nin perus­teel­la kun­tay­htymää johta­maan val­i­taan hal­li­tus. Äänestäjän tah­to on tässä välis­sä lai­men­tunut olemattomiin.
      Keskuskaupun­ki mak­saa suurim­man osan menoista, kos­ka siel­lä asuu suurin osa ihmisistä.

  12. Sylt­ty: Tois­in­päin tuo menee, että onko oikein palki­ta niitä kun­tia, jot­ka ovat hoi­ta­neet elinkei­nop­o­li­ti­ikkansa hyvin? Esimerkik­si jois­sakin kun­nis­sa on aika iso­ja kai­vok­sia, joista on var­masti paljon hait­taa paikallisille. Onko nyt oikein, että kai­vok­sen tuo­mat työ­paikat näkyvät kysei­sis­sä kun­nas­sa mm. alhaisem­pana vero­pros­ent­ti­na vai pitäisikö niil­lä, jot­ka torp­paa­vat kaik­ki kehi­tyshankkeet, olla ihan yhtä kivat olot? Entä jos kun­ta­laiset pitävät teol­lisu­usaluet­ta niin rumana, ettei sem­moisia yksinker­tais­es­ti peruste­ta? Onko taas oikein, että täm­möiselle kun­nalle lapi­oidaan rahaa samaan malli­in kuin muillekin?

    Eli mikä olisi se vai­h­toe­hto? Jos kun­nat hoita­vat asiansa huonos­ti, oli­pa kyse ennal­taehkäi­sevästä van­hus­työstä tai sit­ten elinkei­nop­o­li­ti­ikas­ta, niin kyl­lä sen pitää näkyä nimeno­maan omas­sa kukkarossa. Se on sit­ten eri asia, mikä määrä näkymistä on liikaa ja liian vähän, mut­ta peri­aate ei voi olla sel­l­ainen, että eläkeläis­ten tai työl­lis­ten määrät eivät näky­isi missään.

    Vas­ta-argu­ment­ti tähän on se Oden joskus väläyt­tämä eläkeläiskun­ta-argu­ment­ti eli joku kun­ta voisi spe­sial­isoitua eläkeläis­ten kun­naksi. Kos­ka eläkeläisil­lä on kum­minkin äänioikeus, niin en usko että tuol­lainen erikois­tu­mi­nen toimisi kos­ka kyseisessä kun­nas­sa olisi var­maan aika kar­vaista, jos tarvit­sisi mui­ta kuin eläkeläis­ten palveluita.

    Suomes­sa on sel­l­ainen sään­tö että eläkeläisiäkään ei oikein voi lopet­taa, van­hen­e­m­i­nen on sel­l­ainen luon­non­la­ki. Vai pitäisikö eläkeläis­ten muut­taa Helsinki­in jälkikasvun perässä? Se olisi reiluin­ta, kos­ka muut­ta­neethan mak­sa­vat kun­nal­lisveron Helsinkiin.

    Nykyi­nen jär­jeste­ly tarkoit­taa tulon­si­ir­toa val­tion­vero (valtionosuudet)>kunta>terveydenhuoltohimmeli.

    Kan­nat­ta­mani val­ti­olli­nen ter­vey­den­huolto pois­taa tuon väli­vai­heen, joten mis­sä näet sen kun­nille rahan lapioimisen?

    1. Kun­nat saa­vat ikäih­mi­sistä melko ylen­palt­tis­es­ti val­tiono­suuk­sia. Län­si-Suomes­sa se on ylikom­pen­soi­va, Itä-Suomes­sa alikom­pen­soin­ti. Ongel­ma on, miten kun­ta pystyy toim­i­maan, jos medi­aani-ikä ylit­tää 60 vuot­ta ja työikäi­sistä kaik­ki tarvit­taisi­in sote-palveluihin.

  13. Hyvä! Viimeinkin selkeästi kuntauudistuksesta.

    Valitet­tavasti kun­tavaaleis­sa tul­laan val­it­se­maan run­sain mitoin nar­sis­te­ja, joille seu­raa­van neljän vuo­den aikana tärkein agen­da on hei­dän itsen­sä uudelleen­val­in­ta ja oma valtuustopaikka.

  14. Kir­joi­tus on hyvä ja osoit­taa mik­si on jää­ty jumiin.

    Minä ehdot­taisin asi­aan aka­teemista lähestymistä.

    Ote­taan mallia parhaista käytän­nöistä maail­mas­sa ja sovel­letaan parhait­en sopi­va Suomeen.

    Ter­vey­den­huol­los­sa on alku­peräi­nen malli Briteis­sä vuodelta ‑48 ja toinen Ruot­sis­sa Briteistä kopioituna.

    Ter­vey­den­huol­lon osalta olisi luon­te­vaa otta jom­pikumpi näistä toimivista malleista käyttöön. 

    Muu­ta kun­nall­ishallintoa en yhtä hyvin tunne, mut­ta var­masti samaan tapaan voisi tehdä muillekin osalueille.

    On kai selvät, että kaik­ki ovat siitä yksimielisiä ettei nykyiseen tapaan voi enään jatkaa.

    Joten nyt yhteys yliopis­to­jen asiantun­ti­joi­hin sekä Suomeen että ulko­maille. Hei­dän kanssaan ehdo­tus. Nyt on aika lopet­taa pikkupoli­tikoin­ti ja jarruttelu.

  15. Osmo,
    mielestäni annat nyt kyl­lä väärän todis­tuk­sen Keskus­tan mallista. Onhan se var­masti muut­tunut aiko­jen saatossa, mut­ta kyl­lä viime aikoina on tul­lut varsin selkeitä ja johdon­mukaisia lin­jauk­sia, ainakin ko. puolueen entiseltä kun­t­a­min­is­ter­iltä Tölliltä ja nykyiseltä puheen­jo­hta­jal­ta (esim. http://www.juhasipila.fi/blogi.html ja http://www.juhasipila.fi/45) .

    Minus­ta myös nämä väit­teesi Keskus­tan mallin muut­tumis­es­ta päivit­täin ovat pelkkää poli­it­tista pro­pa­gan­daa. Mikä muu suuri puolue yli 15 % kan­natuk­sel­la on kun­ta-asiois­sa Keskus­taa yhtenäisempi? 

    Kor­jaan tässä yllä esit­tämiäsi väit­teitä, jot­ka ovat mielestäni virheellisiä:

    - Keskus­tan malli ei ole mikään moni­toimikun­tay­htymä vaan maakun­tait­se­hallinto pitkälle Ruotsin malli­in. Suo­ra lain­aus Sip­ilän Vai­h­toe­hto-kir­jas­es­ta: “Maakun­nan päätök­sen­teosta vas­taisi vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to ja luottamushenkilöt.”

    - Keskus­tan mallista ei ole pois­tet­tu moni­alaisu­ut­ta. Jälleen lain­aus em. kir­jas­es­ta: “Maakun­nat hoitaisi­vat kus­tan­nuk­sil­taan ja velvoit­teil­taan raskaim­mat palve­lute­htävät, nykyiset maakun­tien tehtävät sekä pääosan kun­tay­htymien ja yhteistyöelin­ten nyky­isin hoita­mista tehtävistä. Niille voitaisi­in myös siirtää tehtäviä val­tion keskus- ja
    alue­hallinnos­ta sovel­tuvin osin.”

    - Keskus­tan esit­tämät maakun­nat eivät olisi hep­poisen luot­ta­mus­miesor­gan­isaa­tion varas­sa, vaan sinne voidaan luo­da vah­va ja pätevä hallinto kuten Ruot­sis­sa on tehty. Samal­la kun­ti­in vuosien saatossa ker­tynyt raskas ja teho­ton hallinto päästään suurelta osin purka­maan ja maakun­ta­hallinto voidaan luo­da puh­taal­ta pöy­dältä, toisin kuin tässä sin­un esit­tämässäsi isäntäkuntamallissa.

    Osmo, minus­ta tämä hyökkäyk­sesi Keskus­tan mallia kohtaan näyt­tää vähän omi­tuiselta. Keskus­ta esit­tää läh­es samaa kuin sinä edel­lä kir­joit­ta­masi val­os­sa pidät hyvänä. Esimerkik­si Töl­li kir­joit­ti Kalevas­sa pari viikkoa sit­ten pitävän­sä tuo­ta Ruotsin mallia hyvänä lähtöko­htana, mut­ta sinä keski­tyt vain mol­laa­maan Keskus­tan mallia. Ja sen sijaan, että pyrk­isit etsimään Keskus­tas­ta saman­mielisyyt­tä ja tukea Vihrei­den lin­jauk­sille, etsit Keskus­tas­ta juuri ne ihmiset, joil­la on type­r­im­mät ja asiantun­tem­at­tomim­mat mielip­i­teet, ja käytät heitä kep­pi­hevosi­na, vaik­ka heil­lä ei mitään keskeistä roo­lia puolueessa olisikaan. Samal­la käyt ikään kuin negati­ivista main­oskam­pan­jaa myös itse hyvänä pitämääsi mallia vas­taan, tyyli­in “valitet­tavasti täl­lä ei ole merk­i­tys­tä kun ei tätä tue kukaan muu kuin minä”. Ei se ihme, että hal­li­tus ei ole edes vaivau­tunut selvit­tämään Ruotsin mallia. Kuu­lostaa juuri siltä kuin Kun­tali­itoskun­ta­lainen edel­lä kom­men­tis­saan toteaa “Pitää myös luo­da nim­i­tyk­set, jot­ka eroa­vat Kepun mallista.” 

    Tätäkö tämä suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka on? Sen sijaan, että etsit­täisi­in yhteisiä ratkaisu­ja puoluei­den kesken, keski­tytään etsimään eroavaisuuk­sia, ettei vain vahin­gos­sakaan oltaisi mis­tään samaa mieltä, etenkään hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion välil­lä. Hölmöläis­ten hommaa.

    1. Jos tapani Töl­li ja min­ut pan­taisi­in tekemään mallia Suomeen, meiltä ei menisi kuin kak­si tun­tia, ja valmista tulisi. Tämän olemme molem­mat toden­neet. Mut­ta kun keskuste­len eduskun­nas­sa muiden keskusta­lais­ten kanssa, heti muut­tuu vaikeammaksi,

  16. Kun­tau­ud­is­tuk­sen tulisi mielestäni tähdätä siihen että Helsin­gin ja pk-seudun osu­u­ut­ta muun Suomen meno­jen rahoit­tamisek­si vähenisi. Ja siihen var­maan tähtääkin mut­ta siitä ei ker­ro­ta ääneen kos­ka se herät­täisi närää nsiel­lä jos­sa ollaan saama­puolel­la nyt. Liit­tämäl­lä pienem­piä ja köy­hempiä kun­tia Sisä-Suomen vahvoihin kaupunkei­hin saadaan yhtä hyvät palve­lut tuotet­tua kuin nyt kun “Helsin­ki maksaa”.

    Helsinkiläi­nen tai espoolainen tai van­taalainen joka äänestää ehdokas­ta joka hen­lk­keen ja vereen vas­tus­taa kun­tau­ud­is­tus­ta aiheut­taa hal­laa vain itselleen.

  17. OS: “Sik­si tarvi­taan suurkun­nan sisälle lähidemokra­ti­aa niin, että isot asi­at päätetään isois­sa yksiköis­sä ja pienet pienis­sä. Isoa yksikköä voidaan kut­sua kun­naksi tai seu­tuhallinnok­si ja pien­tä yksikköä vas­taavasti kun­nan osak­si (pitäjä) tai kunnaksi.”

    Tässä on saman­lainen poten­ti­aa­li­nen ongel­ma kuin kaupungi­nosay­hdis­tys­ten ja joidenkin kun­tien kohdal­la: riit­tääkö joka paikkaan tarpeek­si ehdokkai­ta luot­ta­muste­htävi­in, että äänestäjät pää­sevät kar­si­maan? Kos­ka äänestäjät eivät aina kar­si hyvin (tarkoi­tan täl­lä päätök­sen­tekokykyä, en päätösten laat­ua), olisi val­tu­us­ton toimivu­u­den kannal­ta tärkeää, että edus­ta­maan olisi kun­non kil­pailua. Jos käytän­nössä kaik­ki ehdolle aset­tuneet kuitenkin val­i­taan, tai — mikä pahempaa — ehdokkaat joudu­taan val­it­se­maan puo­liväk­isin, on tilanne hyvin, hyvin, huono. Nim­im. koke­mus­ta on.

  18. OS: “Yliopis­tol­lis­ten sairaaloiden hoitoa edel­lyt­tävä vaa­ti­va erikois­sairaan­hoito olkoon oma jut­tun­sa, johon ei muuten paljon tarvit­taisi poli­itikko­ja hääräämään. Tätä varten on kek­sit­ty muodikas ter­mi ERVA. Sopii hyvin ELY­jen ja AVIen jatkoksi.”

    Entäpä jos yhdis­täisi erva-alueet, hov­ioikeuspi­ir­it, vaalipi­ir­it (kyn­nysongel­ma pois ker­ta­heitol­la) ja avi/ely:t uudek­si alueit­se­hallinnok­si. Kun vähän jakaisi tehtäviä val­tion ja alueen välil­lä, voisi esimerkik­si val­tion tulovero­tuk­sen siirtää alueelle. Alueelle valit­taisi­in alue­val­tu­us­to oma­l­la vaalil­laan, kuten muual­la Euroopas­sa. Aluei­den kokokin olisi enem­män Euroop­palaista tasoa väestön suh­teen (puoli miljoon­aa asukas­ta tai enemmän).

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä en sido ajatuk­siani ole­vi­in maakun­ti­in. Salo muo­dostakoon oman vah­van kaupunk­in­sa. samoin seko Kot­ka että Kou­vola. Uudelle­maalle mah­tuu useita.

    Enhän minäkään sido ajatuk­siani nyky­isi­in rajoi­hin. Uuden­maan maakun­ta kan­nat­taisi ehdot­tomasti jakaa use­am­paan osaan, mah­dol­lis­es­ti myös Kymi. Pääsään­töis­es­ti nykyiset sairaan­hoitopi­iri­ra­jat oli­si­vat kuitenkin hyvät maakun­nal­lisen itse­hallintoma­llin alueik­si. Selostin tätä aiem­mas­sa kom­men­tis­sani aiem­paan kir­joituk­seesi: http://www.soininvaara.fi/2012/10/05/7552/

    Keskus­tan mallis­sa Salo voi aivan hyvin muo­dostaa oman vah­van kaupunk­in­sa. Sil­lä olisi entistäkin parem­mat edel­ly­tyk­set tähän, jos sosi­aali- ja ter­veystoimen ja muiden laa­jem­paa väestöpo­h­jaa vaa­tivien palvelu­iden jär­jestämis- ja rahoit­tamis­vas­tuu siir­ret­täisi­in maakun­nal­liselle tasolle.

    Kuin­ka Osmon mallis­sa Salol­ta onnis­tu­isi peruster­vey­den­hoidon ja alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoidon jär­jestämi­nen? Riit­tävää väestöpo­h­jaa erikois­sairaan­hoitoon ei olisi, mut­ta velvol­lisu­us jär­jestää ja rahoit­taa nämä palve­lut asukkaille jäisi. Täl­lä taval­lako niitä “vahvo­ja peruskun­tia” luodaan?

    Hal­li­tuk­sen mallil­la ei perus- ja erikois­ta­son ter­vey­den­hoidon yhdis­tämi­nen yhden alueel­lisen organ­isaa­tion jär­jestämis- ja rahoi­tus­vas­tu­un alle tule onnis­tu­maan maan­laa­juis­es­ti. Epäilen seu­rauk­se­na syn­tyvän sekavia ja riitaisia “hallinto­him­meleitä”, jot­ka vielä raken­netaan nyky­is­ten tehot­tomien keskuskaupunkien hallintorak­en­tei­den päälle.

    Maakun­nal­lises­sa mallis­sa nimeno­maan toteu­tu­isi­vat nämä Osmon kir­joituk­sen lop­pupuolel­la esite­tyt kak­si hyvää perus­pe­ri­aatet­ta. Jää erit­täin epä­selväk­si, että miten nämä perus­pe­ri­aat­teet saataisi­in toimi­vasti ja maan­laa­juis­es­ti toteutet­tua isäntäkuntamallissa.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni keskus­ta kan­nat­taa ter­vey­den­huoltoon pakkokun­tay­htymää, johon kun­nan on pakko liit­tyä. demokra­tia on home­opaat­tista, kos­ka seon kovin välil­listä. kansa val­it­see kun­nan­val­tu­us­tot, kun­nan­val­tu­us­to­jen ryh­mät tai val­tu­us­tossa ole­vat puolueet val­it­se­vat neu­vot­teli­jat ja jonkin­laisen suh­muroin­nin perus­teel­la kun­tay­htymää johta­maan val­i­taan hal­li­tus. äänestäjän tah­to on tässä välis­sä lai­men­tunut olemattomiin.
    Keskuskaupun­ki mak­saa suurim­man osan menoista, kos­ka siel­lä asuu suurin osa ihmiisistä.

    Nähdäk­seni olet ymmärtänyt väärin, joko tahat­tomasti tai tarkoituksellisesti. 

    Maakun­nal­lisen itse­hallinnon päätök­sen­teon täs­mälli­nen malli on ilmeis­es­ti Keskustal­lakin vielä osin auki, mut­ta maakun­tapäät­täjien val­in­ta suo­ral­la vaalil­la Ruotsin mallin mukaises­ti on vai­h­toe­hto­jen joukos­sa, ja sille on käsit­tääk­seni kan­na­tus­ta Keskus­tan piirissä.

    Suo­ra lain­aus Sip­ilän kirjoituksesta:
    “Yksi väite maakun­ta­mallia vas­taan on ollut hallinto­him­melei­den kas­vami­nen. Se ei pidä paikkaansa. Hallinto keve­nee nykyti­laan ver­rat­tuna. Toinen väite on ollut demokra­ti­ava­je. Sekään ei pidä paikkaansa. Keskus­tan vai­h­toe­hdos­sa päät­täjät voidaan vali­ta maakun­taval­tu­us­toi­hin samoissa vaaleis­sa kuin kun­tapäät­täjätkin. Toinen vai­h­toe­hto on vali­ta kun­nan­val­tu­ute­tu­ista kun­nan edus­ta­jat maakuntahallintoon.”

    (lähde http://www.juhasipila.fi/blogi/2012/10/05/50 )

    1. Nuo Kak­si. mallia, suo­rat vaalit ja välil­liset vaalit kun­tay­htymä­mallin mukaan ovat aivan eri asia. kun­tay­htymän kok­ouk­ses­sa kokoomusjo­htoinen kun­nan­hal­li­tus voi velvoit­taa vasem­mis­toli­it­to­laisen edus­ta­jan äänestämään kun­nan kan­nan mukaises­ti. Vaaleil­la valit­tu on vas­tu­us­sa vain äänestäjilleen.
      Kun­tay­htymä­mallis­sa usein ään­imäärät vaihtelevat.

  21. Ode:

    Keskuskaupunkien osalta asia on help­po. Ne hoita­vat ter­vey­den­huol­lon kokon­aisu­udessaan omas­sa organ­isaa­tios­saan sitä yliopis­to­ta­soista hoitoa luku­unot­ta­mat­ta. Pääosa ongel­mas­ta on ratkaistu täl­lä, sil­lä keskuskaupungeis­sa asuu enem­mistö suo­ma­lai­sista.

    Ei sen­tään, man­ner-Suomen 19 maakun­takeskuk­sen yhteen­las­ket­tu väk­iluku on 2,17 miljoonaa.
    Jot­ta päästäisi­in enem­mistöön pitää saa­da aikaisek­si suurten kaupunkien (Helsin­ki, Tam­pere, Turku) kun­tali­itok­set, mut­ta se ei onnis­tu, kos­ka kaik­ki puolueet sanovat “ei pakkoliitoksia”.

    1. pekka.
      Jos hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu Kaupunkiseuduil­la, maakun­tien pääkaupungeis­sa asuu. selvästi yli puo­let helsinkiläi­sistä. lisäk­si tuo­hon malli­in keskuskaupungeik­si tuli­si­vat myös esimerkik­si Kouvola.

  22. Nyt on Ode jalostanut asian sel­l­aisek­si, joka on älykäs, toteut­tamiskelpoinen ja joka tuo myös syn­er­giae­tu­ja eli tehokku­ut­ta ja säästöjä:

    Kak­si tasoa:
    — Kun­ta, joka kerää myös VALTION tuloverot, kuten Ruot­sis­sa, ja
    — pitäjä, joka toimii Ode:n esit­tämien tehtävien hoitajana.

    Demokra­tia lisään­tyy, kun molem­mil­la tasoil­la käy­dään vaalit. Lisäk­si näen­näis­demokra­tia vähe­nee, kun ihmiset voivat vaikut­taa niihin asioi­hin, joi­hin on aidosti hark­in­taval­taa kun­ta- tai pitäjätasoilla.

    Tämä malli tehostaa ja tuo syn­er­giae­tu­ja, kun val­tio­hallinnon alueel­lisia toim­into­ja voidaan yhdis­tää kun­ta­hallintoon ja ‑organ­isaa­tioon.

    Itse olen ollut Oden nyt esit­tämän mallin kan­nall­ta kaiken aikaa. Tuo aarni- ja tun­dra-aluei­den jät­tämi­nen uusis­tuk­sen ulkop­uolelle on hyvä jut­tu. Jäähän Ahve­na­maakin pois. 

    Oden mallin ongel­ma on sama kuin kaikkien älykkäi­den mallien ongel­ma, eli että miten se saadaan selitet­tyä poli­itikoille, joille 90 pros­en­tille käsi­tyskyky riit­tää vain mekaanisi­in kun­tara­ja­muu­tok­si­in, eikä organ­isaa­tio­te­o­reet­tis­ten ja rak­en­ten­teel­lis­ten muu­tosten hah­mot­tamiseen. Ja kaik­ki mikä on outoa ja käsit­tämätön­tä koetaan uhkak­si ja sil­lä voidaan pelotel­la ja vil­litä kansanjoukkoja 🙂

  23. Ode:

    pekka.
    Jos hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu Kaupunkiseuduil­la, maakun­tien pääkaupungeis­sa asuu. selvästi yli puo­let helsinkiläi­sistä. lisäk­si tuo­hon malli­in keskuskaupungeik­si tuli­si­vat myös esimerkik­si Kouvola.

    Selit­täisitkö vielä miten hal­li­tuk­sen kaupunkiseu­tu­jen kun­tau­ud­is­tus voisi onnis­tua ilman pakkoli­itok­sia? Vai onko niin, että kun­han kun­tavaalit ovat ohi puolueet uno­hta­vat “ei pakkoli­itok­sia” lupauk­sen­sa. Tässäkin taas demarei­den pop­ulis­mi jyrää. Hehän aloit­ti­vat pakkoli­itosvas­taisu­u­den ja kokoomuk­sen syyl­listämisen pakko­hankkeista (Vihreät ovat muuten olleet asi­as­ta ihan hil­jaa ja jät­täneet Hen­na Virkkusen yksin puo­lus­ta­maan kuntauudistusta).

    Kou­vola on muuten jo nyt oman maakun­tansa keskuskaupun­ki (joten se oli mukana tuos­sa maakun­takeskusten 2,17 miljoonassa).

  24. Osmo Soin­in­vaara:

    En pysty mitenkään salaa­maan sitä, että olen vuosia ellei vuosikym­meniä pitänyt maakun­tait­se­hallintoa kan­natet­ta­vana asiana. Ongel­ma tässä on se, ettei tätä kan­na­ta oikein kukaan muu. 

    Nii. Mä kyl­lä kan­natan. Vähästä on hyvä lähteä.

    Joskus on osat­ta­va vali­ta toisek­si paras malli.

    Ja jos siihen saa ujute­tuk­si piilevän mah­dol­lisu­u­den paran­taa se parhaak­si mallik­si koke­muk­sien ker­ryt­tyä ja jär­jen voitet­tua, aina parempi.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo Kak­si. mallia, suo­rat vaalit ja välil­liset vaalit kun­tay­htymä­mallin mukaan ovat aivan eri asia. 

    Niin­hän ne ovatkin eri asia. Nimeno­maan toivon, että Keskus­ta ottaisi vieläkin selvem­min kan­taa suorien vaalien puoles­ta, esimerkik­si Ruotsin maakun­nal­lista vaalipi­ir­i­mallia mukaillen. 

    Mut­ta Vihreät tai muut puolueet eivät ole puhuneet vas­taavas­ta maakun­nal­lis­es­ta itse­hallintoma­llista (tai ylipään­sä 20–30 alueen mallista) senkään ver­taa kuin Keskus­ta. Osmos­ta nyt välil­lä saa puris­tet­tua jotain tälle mallille myön­teistä näke­mys­tä, jos hän het­kek­si uskaltaa hiukan hel­lit­tää puo­lus­ta­mas­ta nyky­hal­li­tuk­sen kaikkia toimia, mut­ta siihen­pä se melkein sit­ten jääkin.

  26. Kun tele­vi­sio-ohjel­ma Pris­mas­sa pohdit­ti­in, mitä pitäisi lait­taa laatikkoon 500 vuodek­si odot­ta­maan tule­vien sukupolvien ihastelua, niin Paa­vo Väyry­nen pohdiske­li josko sinne voisi sujaut­taa nykyaikaisen kaupun­gin. Paa­vo oli sitä mieltä, että Yhdys­val­to­jen keskus­to­jen autioi­tu­mi­nen osoit­taa ettei nykyisenkaltaisel­la kaupungilla ole sijaa tulevaisuudessa.

    Paa­vol­ta on men­nyt vain ihan ohi se, että USA:n kaupun­git on nimeno­maan tapet­tu sal­li­mal­la yhdyskun­tarak­en­teen räjähtämi­nen, mis­tä nyt mak­se­taan kovaa hin­taa liikku­miseen eri tavoin kuluvina ylen­määräis­inä kus­tan­nuksi­na. Ja kaikil­la on olta­va auto.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nat saa­vat ikäih­mi­sistä melko ylen­palt­tis­es­ti val­tiono­suuk­sia. Län­si-Suomes­sa se on ylikom­pen­soi­va, Itä-Suomes­sa alikom­pen­soin­ti. Ongel­ma on, miten kun­ta pystyy toim­i­maan, jos medi­aani-ikä ylit­tää 60 vuot­ta ja työikäi­sistä kaik­ki tarvit­taisi­in sote-palveluihin. 

    Tilas­tot osoit­ta­vat, että kaiken kokoiset kun­nat kykenevät tuot­ta­maan perus­palve­lut jok­seenkin samaan hin­taan. Sik­si könt­tä­sum­ma­malli (kiin­teä sum­ma per tarve) toimisi reilum­min ja tas­a­puolisem­min kuin nykyi­nen val­tiono­su­us­malli. Ei noiden könt­tä­sum­mienkaan tarpeen arvioimi­nen täysin ongel­ma­ton­ta olisi, mut­ta kuitenkin paljon suo­ravi­ivaisem­paa kuin nykyi­nen tyyli, jos­sa hal­li­tus rukkaa val­tiono­suuk­sien perustei­ta tuos­ta vain ilman sen kum­mem­pia reiluusharkintoja.

    En usko että sel­l­aisia kun­tia on, jot­ka eivät kykenisi van­hus­val­taisuuten­sa vuok­si toim­i­maan. Vaik­ka 100% asukkaista olisi eläkeläisiä, riit­tää kun palkkaa muu­ta­man kun­nan virkamiehen ja hoito­henkilökun­taa naa­purikun­nista. Työvoima kyl­lä liikkuu nykyään tarpeen ja rahan mukaan. Ei ongelmia — vaik­ka hal­li­tus antaakin ymmärtää, että jokut kun­nat oli­si­vat niin kelvot­to­mia, etteivät kykene palvelui­ta tuot­ta­maan. Heit­teille van­huk­sia ei kai ole mis­sään kun­nas­sa vielä jätet­ty, vaik­ka monis­sa isois­sa ja pienis­sä kun­nis­sa jono­tus voikin olla tuttua.

  28. Mitkä ovat tähän asti pahim­mat virhein­vestoin­nit pääkaupunkiseudul­la, jot­ka johtu­vat osaop­ti­moin­nista ja kil­pailus­ta veronmaksajista?

    1. Pahin virhe on hajaan­tunut yhdyskun­tarakenne, joka edel­lyt­tää noin kak­si ker­taa enem­män ener­giaa ihmis­ten liikut­tamiseen paikas­ta toiseen kuin euroop­palai­sis­sa saman kokoi­sis­sa kaupungeis­sa. Tämä ei vie vain ben­saa. Se vie aikaa ja rahaa ja paljn asfaltin alle hau­dat­tua maa­ta. Se tarkoit­taa, että kaupungi­nosien palve­lu­ta­so on heikko eikä urbaani palveluy­hteiskun­ta pysty kehit­tymään. Se johtaa asumisen kalleu­taan. Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei syn­ny, kos­ka kun­nan ei kan­na­ta ottaa alueelleen sairai­ta ja köyhiä.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo Kak­si. mallia, suo­rat vaalit ja välil­liset vaalit kun­tay­htymä­mallin mukaan ovat aivan eri asia. kun­tay­htymän kok­ouk­ses­sa kokoomusjo­htoinen kun­nan­hal­li­tus voi velvoit­taa vasem­mis­toli­it­to­laisen edus­ta­jan äänestämään kun­nan kan­nan mukaises­ti. Vaaleil­la valit­tu on vas­tu­us­sa vain äänestäjilleen.
    Kun­tay­htymä­mallis­sa usein ään­imäärät vaihtelevat. 

    Kun­tay­htymis­sä voisi tarpeen mukaan olla joko yksi ääni per kun­ta tai yksi ääni per kun­nan asukas. Samoin äänestää voisi joko kukin kun­ta yht­enäisenä tai kukin kun­nan­val­tu­utet­tu itsenäisesti.

    Suoris­sa alue­vaaleis­sa voisi paikat jakaa joko suh­teel­lis­es­ti eri osakaskun­nille, tai sit­ten ilman vaalipi­ire­jä (tämä antaa toden­näköis­es­ti keskus­taa­ja­malle hie­man yliedustusta).

    Keino­ja siis riit­tää. Demokra­t­ian tyylin voi toteut­taa eri­tyis­es­ti kun­tay­htymis­sä monel­la eri tavalla.

  30. Osmo Soin­in­vaara:

    Nuo kak­si mallia, suo­rat vaalit ja välil­liset vaalit kun­tay­htymä­mallin mukaan, ovat aivan eri asia. 

    Aivan nii. Maakun­ta- tai seu­tu­val­tu­us­ton kokoami­nen kun­tien edus­ta­jista – mis­tä aiem­min on puhut­tu – olisi täysin älytön aja­tus, koska 

    [a] pien­ten kepu­laiskun­tien asukkaiden ja ennen kaikkea pien­ten kepu­lais­ten kun­tapoli­itikko­jen suh­teelli­nen edus­tus tulisi suh­teet­tomak­si – mut­ta tämä ei ole läh­eskään isoin ongel­ma; ja

    [b] kansan­val­ta olisi yhtä teo­reet­ti­nen höpöhöpöjut­tu kuin pöhöt­tyneis­sä kun­tay­htymis­sä; ja 

    [c] varmis­taak­seen uudelleen­val­in­tansa ja vält­tääk­sen lynkkauk­sen tai hylkäyk­sen kotikul­mil­la jokaisen edus­ta­jan täy­ty­isi keskit­tyä juuri saman­laiseen pikkusieluiseen ja ump­isilmäiseen vänkäämiseen kuin edes­men­neessä YTV:ssä oli – tämä on se todel­la tuhoinen juttu.

    Samas­ta syys­tä en osaa kan­nat­taa edes minkään­laisia alueel­lisia vaalipi­ire­jä maakun­ta-/seu­tu­val­tu­us­ton vaalis­sa. Sil­loinkin eteen­sä katso­van pyrkyrin pitäisi keskit­tyä vetämään omille nurkille päin myös yleisem­män edun ja jär­jen kus­tan­nuk­sel­la. Näin sil­loinkin, vaik­ka mitään todel­lista etur­i­s­tiri­itaa ei olisi. Äänestäjille näet voidaan vähim­mäl­lä vaival­la myy­dä mieliku­vaa oman (maanti­eteel­lisen) osa-alueen tin­kimät­tömästä edunvalvojasta.

    Vaan pitäähän kotikuntia/pitäjiä/seudunsyrjiä silti puo­lus­taa. Kyl­lä kyl­lä, mut­ta pitäjän­val­tu­us­tot oli­si­vat ark­isten asioiden­sa hoidon ohel­la tätäkin varten. Isois­sa riidois­sa ehkä myös pitäjien väli­aikaiset, vapaae­htoiset ja laa­joi­hin neu­vot­teluryh­mi­in nojaa­vat liittoumat. 

    Pitäjän­val­tu­us­to­jen mah­dol­lisu­us kohtu­ullises­sa määrin jar­rut­taa ja tor­pa­ta jyräyshankkei­ta pitäisi lais­sa määritel­lä. Sanon tämän, jot­ta ei luul­taisi pelkästään jyrääväk­si helsinkiläisek­si. Parem­pi lais­sa määritel­ty kohtu­ulli­nen itsepuo­lus­tu­soikeus kuitenkin olisi kuin kol­men mam­mutin ja muu­ta­man mar­sun eläimelli­nen kissan­hän­nän­ve­to ainakin tääl­lä laa­jen­netul­la pääkaupunkiseudul­la. Nämä kolme mam­mut­tia muuten pitäisi pilkkoa.

    Suorien, vaalipi­irit­tömien maakun­ta-/seu­tu­vaalien tärkein point­ti kuitenkin olisi, että ei pelkästään puolueil­la vaan yksit­täisil­lä ehdokkail­lakin olisi mah­dol­lisu­us kerätä kan­na­tus­taan koko laa­jal­ta alueelta.

    Miten muuten kolmisilmäi­nen inui­it­tisukuinen teosofi­aa har­ras­ta­va undu­laat­tifri­ik­ki voisi edes kuvitel­la pää­sevän­sä päättäjäksi?

    Ja ennen kaikkea: miten muuten koskaan voisi kehit­tyä aidosti laa­jakat­seisia maakuntapäättäjiä?

    Vielä vaalitekni­ikas­ta: maakun­ta/seu­tu- ja pitäjän­vaalit voitaisi­in jär­jestää yhdel­lä ker­taa. Tuskin paljonkaan lisäku­lu­ja. Ihmi­nen, lista tai puolue voisi olla tar­jol­la kum­mallekin tasolle, vaan ei olisi pakko. Yksit­täis­ten ehdokkaiden osalta se, joka tulisi val­i­tuk­si ylem­män tason val­tu­us­toon, luovut­taisi automaat­tis­es­ti mah­dol­lis­es­ti myös saa­mansa pitäjän­val­tu­ustopaikan vara­henkilölle. Val­taa hajau­tu­isi, rooliri­s­tiri­ita lai­men­tu­isi, läähä­tys vähenisi ja menet­te­ly olisi selkeä.

  31. Hal­li­tuk­sen pitää saa­da luo­tua sel­l­ainen malli, jon­ka he pystyvät myymään ympäryskun­tien­sa paikallispäät­täjille. Muuten joudu­taan työn­tämään narua.

    Him­melis­sä on sen­tään selkeä rakenne. Jos uuteen Kun­ta- ja Sote ‑rak­en­teeseen ede­tään erivauh­tis­es­ti ja väli­in saadaan par­it vaalit, niin toteu­tu­vaan sekahy­bridi­härdel­li­in pitää saa­da nimeämis­a­pua Soinil­ta. Kaiken­laista pelaamista tulee tapah­tu­maan. Tämän huo­maa kehyskaupunkien kaupung­in­jo­hta­jista. He mielu­um­min miel­lyt­tävät paikallisia poli­tikoi­jia, sen sijaan että pyrk­i­sivät akti­ivis­es­ti johta­maan yhteenliittymiskehitystyötä.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Kou­vola on mukana maakun­tapääkaupunk­i­na, sil­loin Kot­ka puut­tuu siitä.

    Osmo,
    mitä sanois­it Ruotsin mallin mukaises­ta maakun­nal­lis­es­ta itse­hallinnos­ta seu­raaval­la maakun­ta­jaol­la (maakun­nan keskuskaupun­ki mainit­tu suluissa):

    - Lap­pi (Rovanie­mi)
    — Lounais-Lap­pi (Kemi-Tornio)
    — Kain­uu (Kajaani)
    — Pohjois-Poh­jan­maa (Oulu)
    — Kes­ki-Poh­jan­maa (Kokko­la)
    — Poh­jan­maa (Vaasa)
    — Etelä-Poh­jan­maa (Seinäjo­ki)
    — Kes­ki-Suo­mi (Jyväskylä)
    — Pohjois-Savo (Kuo­pio)
    — Län­si-Savo (Mikke­li)
    — Itä-Savo (Savon­lin­na)
    — Pohjois-Kar­jala (Joen­suu)
    — Etelä-Kar­jala (Lappeen­ran­ta)
    — Satakun­ta (Pori)
    — Pirkan­maa (Tam­pere)
    — Kan­ta-Häme (Hämeen­lin­na)
    — Päi­jät-Häme (Lahti)
    — Pohjois-Kymen­laak­so (Kou­vola)
    — Etelä-Kymen­laak­so (Kot­ka)
    — Varsi­nais-Suo­mi (Turku)
    — Län­si-Uusi­maa (Loh­ja)
    — Kes­ki-Uusi­maa (Hyvinkää)
    — Itä-Uusi­maa (Por­voo)
    — Pääkaupunkiseu­tu (Helsin­ki)
    — Ahve­nan­maa (Maar­i­an­ham­i­na)

    Tässä lis­tauk­ses­sa on 25 aluet­ta, ja Suomen 25:stä suurim­mas­ta kaupungista ain­oas­taan Espoo, Van­taa, Nur­mi­järvi ja Jär­ven­pää eivät olisi “maakun­takeskuk­sia” vaan niiden sijaan tuli­si­vat Kou­vola, Kemi-Tornio, Savon­lin­na ja Maar­i­an­ham­i­na maanti­eteel­lisen tarkoituk­sen­mukaisu­u­den ja toimivu­u­den vuok­si (lähde http://vrk.fi/default.aspx?docid=570&site=3&id=0).

    Alue­jako vas­taa melko tarkoin nyky­istä sairaan­hoitopi­ir­i­jakoa, ain­oas­taan Uudel­la­maal­la ja Kymessä on poikkeuksia.

    Jos Itä-Savo alkaa käy­dä väkimäärältään liian pienek­si alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoidon tar­joa­jak­si, niin Län­si-Savon ja Itä-Savon yhdis­tämi­nen Etelä-Savok­si voisi ehkä tul­la kysymyk­seen (ks. http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/asukasluvut/Sivut/default.aspx).

    Tehtävien jakami­nen maakun­tien ja lähikun­tien välil­lä voisi tapah­tua pääpi­irteis­sään samoin kuin Ruot­sis­sa. Tosin erona Ruotsin malli­in saisi olla ainakin se, että myös sosi­aal­i­toi­mi kuu­luisi kokon­aisu­udessaan maakun­nan jär­jestämis- ja rahoi­tus­vas­tu­un alle.

  33. Nukku­Mat­ti: Nimeno­maan toivon, että Keskus­ta ottaisi vieläkin selvem­min kan­taa suorien vaalien puoles­ta, esimerkik­si Ruotsin maakun­nal­lista vaalipi­ir­i­mallia mukaillen. 

    Niin mäkin.

    Mut­ta Vihreät tai muut puolueet eivät ole puhuneet vas­taavas­ta maakun­nal­lis­es­ta itse­hallintoma­llista (tai ylipään­sä 20–30 alueen mallista) senkään ver­taa kuin Keskusta. — - -

    En intä vas­taan, mut­ta min­ul­la on se käsi­tys, että Helsin­gin, Espoon ja Van­taan vihreil­lä on seudun (tai maakun­nan) kak­si­ta­sois­es­ta, yhteisverol­lis­es­ta, suo­ravaalis­es­ta hallinnos­ta – ja siihen liit­tyen myös nor­su­jen paloit­telus­ta – varsin yht­enäi­nen näke­mys. Ihan kiva jos kaikil­la olisi.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Pahin virhe on hajaan­tunut yhdyskun­tarakenne, joka edel­lyt­tää noin kak­si ker­taa enem­män ener­giaa ihmis­ten liikut­tamiseen paikas­ta toiseen kuin euroop­palai­sis­sa saman kokoi­sis­sa kaupungeis­sa. Tämä ei vie vain ben­saa. Se vie aikaa ja rahaa ja paljn asfaltin alle hau­dat­tua maa­ta. Se tarkoit­taa, että kaupungi­nosien palve­lu­ta­so on heikko eikä urbaani palveluy­hteiskun­ta pysty kehit­tymään. Se johtaa asumisen kalleu­taan. Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei syn­ny, kos­ka kun­nan ei kan­na­ta ottaa alueelleen sairai­ta ja köyhiä.

    OK. Luk­isin tästä mielel­läni lisää. Lukuvinkkejä?

  35. Ville Kom­si: Aivan nii. Maakun­ta- tai seu­tu­val­tu­us­ton kokoami­nen kun­tien edus­ta­jista – mis­tä aiem­min on puhut­tu – olisi täysin älytön ajatus

    Samas­ta syys­tä en osaa kan­nat­taa edes minkään­laisia alueel­lisia vaalipi­ire­jä maakun­ta-/seu­tu­val­tu­us­ton vaalis­sa. Sil­loinkin eteen­sä katso­van pyrkyrin pitäisi keskit­tyä vetämään omille nurkille päin myös yleisem­män edun ja jär­jen kus­tan­nuk­sel­la. Näin sil­loinkin, vaik­ka mitään todel­lista etur­i­s­tiri­itaa ei olisi. 

    Nos­tat esi­in hyviä näköko­htia. Mut­ta kuten itsekin toteat, myöskään vaalipi­irit­tömyys ei olisi täysin ongel­ma­ton ratkaisu, ja vaalipi­irien puut­tumi­nen vaatisi mui­ta kor­jaus­toimia. Tähän pitäisi löytää joku harkit­tu ja tas­apain­oinen ratkaisu. 

    Ymmärtääk­seni Ruot­sis­sa asia on kuitenkin onnis­tut­tu ratkaise­maan siten, että suuria epäko­htia ei ole (esim. koti­in päin vetämisen ja sys­teemin rohkaise­man nurkkakun­taisu­u­den tai suuren äänikyn­nyk­sen muo­dos­sa). Ehkä kan­nat­taisi kat­soa sikäläistä sys­teemiä vielä yksi­tyisko­htaisem­min ja miet­tiä voisiko sel­l­aisen ottaa lähtöko­hdak­si ja kehit­tää edelleen paremmaksi.

  36. Ville Kom­si: Niin mäkin.

    En intä vas­taan, mut­ta min­ul­la on se käsi­tys, että Helsin­gin, Espoon ja Van­taan vihreil­lä on seudun (tai maakun­nan) kak­si­ta­sois­es­ta, yhteisverol­lis­es­ta, suo­ravaalis­es­ta hallinnos­ta – ja siihen liit­tyen myös nor­su­jen paloit­telus­ta – varsin yht­enäi­nen näke­mys. Ihan kiva jos kaikil­la olisi.

    Jaa, no mik­sette ole vaivau­tuneet tar­joa­maan mallianne koko maa­han? Tarvet­ta sel­l­aiselle olisi muuallakin.

  37. Nukku­Mat­ti:

    Alue­jako vas­taa melko tarkoin nyky­istä sairaan­hoitopi­ir­i­jakoa, ain­oas­taan Uudel­la­maal­la ja Kymessä on poikkeuksia.

    Mik­si ihmeessä pilkkoisit Kymen­laak­son sairaan­hoitopi­irin (maanti­eteel­lis­es­ti ja asukaslu­vul­taan pieni alue)? Tulok­se­na olisi kak­si uut­ta erikois­sairaan­hoidon kannal­ta liian pien­tä (alle 100000 asukas­ta) aluet­ta. Mui­ta mallis­sasi ole­via liian pieniä aluei­ta (Kemi-Tornio, Kain­uu, Kes­ki-Poh­jan­maa, Savot) voi ehkä sen­tään puo­lus­taa maanti­eteel­lä ja ole­mas­sa olevil­la sairaanhoitopiireillä).

  38. pekka:
    NukkuMatti:

    Mik­si ihmeessä pilkkoisit Kymen­laak­son sairaan­hoitopi­irin (maanti­eteel­lis­es­ti ja asukaslu­vul­taan pieni alue)? Tulok­se­na olisi kak­si uut­ta erikois­sairaan­hoidon kannal­ta liian pien­tä (alle 100000 asukas­ta) aluetta. 

    Jos 80000 asukas­ta on liian pieni erikois­sairaan­hoitoalueek­si, niin sit­ten on tosi­aan parem­pi olla pilkkomatta. 

    Tämä Osmon fik­saa­tio tehdä Kou­volas­ta vah­va kaupunkikeskus, jol­la olisi oma erikois­sairaan­hoito, hiukan ihme­tyt­tää min­u­akin. Samoin hal­li­tuk­sen epäre­al­isti­nen kuvitel­ma tehdä sama vielä pienem­mille ja harvem­min asu­tu­ille kaupungeille. 

    Eli mielestäni tämä voisi olla juuri ja juuri mah­dol­lista Kou­volan kohdal­la, jos niin vält­tämät­tä halu­taan. Mut­ta itsel­läni ei ole Kou­volan suh­teen mitään erikoisem­pia tavoit­tei­ta. Hekin var­maan oli­si­vat siel­lä onnel­lisia, jos saisi­vat siir­ret­tyä sosi­aali- ja ter­veystoimen kokon­aisu­udessaan maakun­nal­liselle tasolle.

  39. pekka,
    olet var­maan huo­man­nut, että Osmon ja hal­li­tuk­sen mallis­sa alle tuon mainit­se­masi 100000 asukkaan rajan jäisi toden­näköis­es­ti lukuisia nyky­isiä maakun­takeskuk­sia, yli puo­let edel­lä lis­taamis­tani. Moni jäisi alle tuon rajan jopa siinäkin tapauk­ses­sa, että tehtäisi­in maakun­tien kokoisia kuntia.

    Tämähän tässä ihme­tyt­tääkin, että miten Osmokin sor­tuu täl­laisi­in mieliku­va­puheisi­in “vahvoista peruskun­nista” tai “vahvoista kaupunkikeskuk­sista”, joista kuitenkin lukumäärältään val­taosa tulisi ole­maan liian pieniä edes alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoidon järjestämisvastuuseen. 

    Onko nyt aivan viisas­ta lait­taa yli puo­let Suomes­ta polvilleen ja rau­nioit­taa edes joten kuten toimi­va erikois­sairaan­hoitokin sen takia, että Turun, Tam­pereen ja Helsin­gin seudul­la saataisi­in kai­vat­tu­ja muu­tok­sia aikaan?

  40. Juho Laatu: Tilas­tot osoit­ta­vat, että kaiken kokoiset kun­nat kykenevät tuot­ta­maan perus­palve­lut jok­seenkin samaan hin­taan. Sik­si könt­tä­sum­ma­malli (kiin­teä sum­ma per tarve) toimisi reilum­min ja tas­a­puolisem­min kuin nykyi­nen valtionosuusmalli.
    ‘snip’

    Tilas­tot osoit­ta­vat, että kun­tien tuot­tamien palvelu­iden hin­nois­sa on suuria, jopa 50% ero­ja — ja juuri sik­si könt­tä­sum­ma­malli olisi tas­a­puolisem­pi — tosin vapaae­htoisia pakkoli­itok­sia tulisi jonkin verran.

  41. Asioiden ja päät­tämisen kan­nat­taa olla selkeätä. Nyky­isin jokainen val­tion toim­i­ja määrit­telee omat soti­lasläänin­sä ja vaalipi­irin­sä, se aiheut­taa sotkua.

    Viisi lääniä on liian vähän vaalipi­ireik­si, poli­isi­laitok­sik­si, pelus­tus­laitok­sik­si, ely:ksi ja ahv:ksi ja muuk­si alue­hallinnok­si. 18 + Ahve­nan­maa on taas liikaa. Uusi­maa on taas muuten liian suuri yhdek­si kokonaisuudeksi.

    Järkevä lop­putu­los lie­nee 10 lääniä ja Ahve­nan­maa. Per­in­teisiä heimori­ito­ja joudu­taan selvit­tämään, mut­ta ainakin häly­tyskeskusten ja poli­isi­laitosverkos­ton kaltaisil­ta sekoiluil­ta vältytään.

  42. Raimo K: Tilas­tot osoit­ta­vat, että kun­tien tuot­tamien palvelu­iden hin­nois­sa on suuria, jopa 50% ero­ja – ja juuri sik­si könt­tä­sum­ma­malli olisi tas­a­puolisem­pi – tosin vapaae­htoisia pakkoli­itok­sia tulisi jonkin verran. 

    Kun­nan koko ei kuitenkaan tai­da selit­tää ero­ja. Lapis­sa muis­taak­seni kulute­taan vähän enem­män rahaa (ok jos johtuu pitk­istä etäisyyk­istä). Helsingis­sä törsätään ehkä sik­si, että rahaa on.

    Pakkoli­itok­sia voisi tul­la jos könt­tä­sum­man mitoi­tus olisi alikant­ti­in, tai jos eri­ty­is­vaikeuk­si­in ei saisi mitään. Kenen ajat­telit joutu­van “vapaae­htois­li­itok­sen” kohteeksi?

  43. Raimo K:
    Tilas­tot osoit­ta­vat, että kun­tien tuot­tamien palvelu­iden hin­nois­sa on suuria, jopa 50% ero­ja – ja juuri sik­si könt­tä­sum­ma­malli olisi tas­a­puolisem­pi – tosin vapaae­htoisia pakkoli­itok­sia tulisi jonkin verran.

    Toisaal­ta varsinkin pien­ten kun­tien kohdal­la on myös kyse hyvästä tuurista, eli että kalli­ita hoidet­tavia ei satu tulemaan.
    Kap­i­taa­tiope­ri­aatet­ta vähän pidem­mälle viemäl­lä voitaisi­in pää­tyä val­ti­ol­liseen sairaus­vaku­u­tuk­seen, joka kor­vaisin hoidon. Kansalaisil­la olisi sit­ten oikeus ostaa palvelusetelil­lä tms. palvelu miltä kunnal­ta halu­a­vat. Jos jotkut kun­nat eivät pysty­isi tuot­ta­maan palvelui­ta val­tion tar­if­fi­hin­nal­la, niiden pitäisi joko lait­taa omia raho­jaan peli­in tai luop­ua palvelu­iden tuottamisesta.

  44. Nukku­Mat­ti: Jaa, no mik­sette ole vaivau­tuneet tar­joa­maan mallianne [= seudun tai maakun­nan kak­si­ta­soinen, yhteisverolli­nen, suo­ravaa­li­nen hallinto] koko maa­han? Tarvet­ta sel­l­aiselle olisi muuallakin.

    Vas­taus mik­si-kysymyk­seen saat­taa olla että puuhaa on kaikil­la yli­malka­an niin perkeleesti. Mut­ta ihmette­len kyl­lä minäkin. 

    Olisi eri­no­maisen suo­tavaa, että Pääkaupunkiseudun, Uuden­maan tai Tiesminkä tule­val­la hallintorak­en­teel­la ja muun maan kuvioil­la olisi edes jotain yhteistä. Jot­tei tarvit­sisi tor­pa­ta hyviä yhteistyöa­jatuk­sia tai nujer­taa neu­vonkysyjää sanom­al­la ettei me oikein tiede­tä kuka tätä hoitaa tuol­la. Tai jot­ta vähem­mäl­lä rutis­tuk­sel­la saisi vähän enem­män rauta­lankaa vään­netyk­si. Ja jopa jot­tei Hyrskyn­myrskylän siir­to Neu­von­pitoalueesta Yhteistyöalueeseen vuon­na 2050 tyssäisi siihen, että tuol­la puolen kaik­ki on toiv­ot­tomasti yhteen­sopi­ma­ton­ta ja käsittämätöntä.

    Pitää ehkä ryhtyä vetämään jois­takin hihoista. Aloite­taan Odes­ta. Kir­joi­ta lisää ja pot­ki paria min­is­ter­iä. Voin minäkin yrittää.

    Suurin este järkevän ajatuk­sen tiel­lä muun maan osalta saat­taa kyl­läkin olla, että se saat­taisi osoit­taa osan jo puser­re­tu­ista kun­tali­itok­sista tarpeet­tomik­si. Pah.

  45. “Suurin este järkevän ajatuk­sen tiel­lä muun maan osalta saat­taa kyl­läkin olla, että se saat­taisi osoit­taa osan jo puser­re­tu­ista kun­tali­itok­sista tarpeet­tomik­si. Pah”

    Näin var­masti on. Mut­ta Paras-han­keen keinotekois­t­en kun­tali­itosten purkami­nen sekin vain vähen­tää kus­tan­nuk­sia, kos­ka Paras-han­kkeen mekaaniset kun­tali­itok­set vain lisä­sivät kus­tan­nuk­sia — ja lisäävät niitä koko ajan, eikä vain liitok­sen alku­vai­heessa, kuten on yritet­ty selittää.

    Paras han­ke oli kaikil­la tavoien pieleen men­nyt äärim­mäisen kallis pro­jek­ti. Sen takia nyt on pääl­lä äärim­mäi­nen varovaisu­us- ja muutosvastarintavaihde.

    Oden esit­tämä malli kor­jaa Paras han­keen virheet, kun pitäjät palaute­taan kartalle.

  46. Ville: Jos jotkut kun­nat eivät pysty­isi tuot­ta­maan palvelui­ta val­tion tar­if­fi­hin­nal­la, niiden pitäisi joko lait­taa omia raho­jaan peli­in tai luop­ua palvelu­iden tuottamisesta. 

    Jos tar­if­fi on järkevä, val­tio voisi tar­joutua toteut­ta­maan palve­lut kun­nalle tuol­la hin­nal­la, jos kun­ta niin haluaa.

  47. Ville: Toisaal­ta varsinkin pien­ten kun­tien kohdal­la on myös kyse hyvästä tuurista, eli että kalli­ita hoidet­tavia ei satu tulemaan.
    ‘snip’

    Mitähän kalli­ita hoidet­tavia esim. perusk­oulus­sa mah­taisi olla?
    Erikois­sairaan­hoi­dos­sa on kalli­iden hoito­jen tasaus.

  48. Jos kunnnan medi­aani-ikä on yli 60 vuot­ta ja kun­nan kaik­ki työikäiset tarvit­taisi­in sote-palvelui­hin, niin kun­nas­ta­han tulisi val­tiono­suuk­sien varas­sa kehit­tyvä kasvukunta.

    Sote-palvelu­jen kas­va­va tuot­ta­mi­nen avaisi työ­paikko­ja muual­ta tuleville nuo­rille. Asun­torak­en­t­a­mi­nen vir­iäisi ja kasvu vetäisi myös muu­ta palve­lu­toim­intaa kun­taan. Se puolestaan johtaisi medi­aani-iän alenemiseen.

    Osa maaseu­tukun­tien syr­jäkylien asukkaista joutuu nyky­isin muut­ta­maan pois kodeis­taan taa­jami­in sen vuok­si, että syr­jäkylille tar­jo­taan kun­nan koti­palvelua vain rajoite­tusti. Omais­ten ollessa muual­la van­huk­sen kannal­ta on usein sama, muut­taako hän oman kun­nan taa­ja­maan vai lähikaupunki­in kun­han palvelu vain pelaa.

    Kun­takoon kas­vat­ta­mi­nen epäilemät­tä antaa näis­sä tilanteis­sa jous­tavam­mat mah­dol­lisu­udet tar­jo­ta ikään­tyneille vai­h­toe­hto­ja ja palvelu­ja. Tämä myös pienen­tää kustannuksia.

    Ilmeis­es­ti osa pikkukun­tien kun­nan­jo­hta­jista on tajun­nut, mikä on hei­dän oma henkilöko­htainen etun­sa. He halu­a­vat johtaa val­tiono­suuk­sil­la kas­vavaa itsenäistä pikkukun­taa huoli­mat­ta siitä, että isom­mis­sa kokon­aisuuk­sis­sa syn­ty­isi selvää säästöä. Ja voihan pikkukun­ta ulkois­taa sote-palve­lut vaikka­pa Atten­dolle luot­taen val­tion-osuuk­sista tule­vi­in rahavirtoihin.

    1. On aika ymmär­ret­tävää tar­jo­ta koti­palvelu­ja rajoite­tusti, jos piipah­t­a­mi­nen van­huk­sen kotona edel­lyt­tää 40 kilo­metriä ajoa.

  49. “Sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito vie yli puo­let kun­tien bud­jeteista, joten voidaan aiheel­lis­es­ti kysyä, mitä ne tehtävistään riisu­tut kun­nat sit­ten enää tekevät, jos lap­si­akaan ei riitä kouluun.“7

    Jos myös koulu­tus siir­retään val­tion hoidet­tavak­si niin kun­tarakenne uud­is­tuu luon­nol­lista tietä eli näivet­tyy ja kuolee pois

    Jos yksi­tyiset lääkäri­fir­mat kykenevät toim­i­maan koko val­takunnnan alueel­la, tun­tuu oudol­ta ettei yhteiskun­ta voi toimia yhden organ­isaa­tion puit­teis­sa koko maassa.

    Nyt on helpom­pi saa­da tilapäistä ter­vey­den­hoitoa ulko­mail­la kuin toisen kun­nan alueella.

  50. Sep­po S:
    He halu­a­vat johtaa val­tiono­suuk­sil­la kas­vavaa itsenäistä pikkukun­taa huoli­mat­ta siitä, että isom­mis­sa kokon­aisuuk­sis­sa syn­ty­isi selvää säästöä. 

    Pait­si että suuri koko ei tuo säästöjä. Jos Kar­vian ja Kih­niön van­huk­set siir­ret­täisi­in Helsinki­in, kulut kasvaisivat.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    On aika ymmär­ret­tävää tar­jo­ta koti­palvelu­ja rajoite­tusti, jos piipah­t­a­mi­nen van­huk­sen kotona edel­lyt­tää 40 kilo­metriä ajoa. 

    Koti­hoidon tar­joami­nen 40 km päähän voi hyvin olla edullisem­pi ratkaisu kuin kuin van­hus­ten sijoit­ta­mi­nen johonkin laitokseen.

  52. Uusin käänne sote-asi­as­sa näyt­tää ole­van se, että Lähi­hoita­jali­it­to edel­lyt­tää, että van­hainko­tienkin siivoo­jil­ta edel­lytetään 3 vuo­den koulu­tus­ta — tähän saak­ka tuo on koskenut vain sairaaloita.
    Sekoite­taan nyt ammat­tiy­hdis­tyspoli­ti­ikkakin tähän niin hyvä tulee 😉

  53. Sep­po S: He halu­a­vat johtaa val­tiono­suuk­sil­la kas­vavaa itsenäistä pikkukun­taa huoli­mat­ta siitä, että isom­mis­sa kokon­aisuuk­sis­sa syn­ty­isi selvää säästöä.

    Säästöä ei syn­ny isom­mil­la hallintorak­en­teil­la. Säästöä syn­tyy ehkä sil­lä, että palvelupis­teitä sul­je­taan ja lopete­taan toim­into­ja. Täl­löin kyse ei kuitenkaan ole vain kun­nan­jo­hta­jan halus­ta, vaan käytän­nössä koko kun­nan asukkaiden intresseistä.

    Kuten use­asti todet­tu, pikkukun­nat kykenevät tar­joa­maan palvelun­sa halvem­mal­la kuin suuret, ja kallein kaik­ista on Helsinki.

    Surkuhu­paisalta näyt­tävät esimerkik­si Salon seudun kun­tali­itok­sen seuraukset…

  54. Kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa on myös kysymys ulkoistamisesta.
    Nyt ulkois­t­a­mi­nen on lähin­nä räpeltämistä, yhdenkään kun­nan ammat­ti­taito ei riitä palvelu­jen ostamiseen monikansal­lisil­ta yrityksiltä.

    Eikä kun­tien nykyi­nen lasken­ta­jär­jestelmä tuo­ta kus­tan­nusti­etoa oman tuotan­non kuluista,joten ulkois­tamis­päätök­set tehdään joko pani­ikissa oman organ­isaa­tion ajautues­sa ump­isol­muun tai mitu-menetelmällä.

    Organ­isaa­tion madal­tamis­es­takaan ei ole ulkois­tamises­sa kysymys, sil­lä eivät organsaa­tio­ta­sot sil­lä vähene,että kak­si alin­ta tasoa ulkois­te­taan ja tui­jote­taan näitä,kaksi-kolme jää edelleen kun­taan ja taso­jen määrä on entisellään.

    Niin­pä kun­ta on aina altavas­taa­ja ja jollei kun­ta suos­tu palvelun­tuot­ta­jan vaa­timuk­si­in niin päädytään kulut­tavi­in ja kalli­isi­in oikeudenkäynteihin.

    Kun han­k­in­ta hajaute­taan 100–300 kun­taan niin mit­takaavae­tu jää hyö­dyn­tämät­tä. Toisaal­ta volyymei­hin pyritään niin,että yksit­täi­nen kun­ta voi ulkois­taa koko sosi­aali-ja ter­veyssek­torin eli sijoit­taa kaik­ki munat samaan koriin.

    Sil­loin menetetään kus­tan­nusten ver­tailupo­h­ja ja eri­tyiseti oma tuotan­to vertailukohtana

    Ja taas kun­ta on tilanteessa, jos­sa palvelun­tuot­ta­ja sanelee pelisäännöt.Seurasin aikoinaan sähkölaitosten kent­tä­tuotan­non ulkois­tamista ja kaa­va oli selvä:Ensin tehdään houkut­tel­e­va tarjous,joka las­kee kuluja,mutta kun pari vuot­ta on kulunut ja hin­tati­etous van­hen­tunut, alkaa hin­to­jen nos­tamiskierre ja päädytään entistä korkeam­malle tasolle.

    Ja ulkois­tamises­sa on päädyt­ty myös täysin jär­jet­tömi­in ratkaisui­hin, eri­tyis­es­ti nuoret ja lapset ovat heit­to­pus­seina, uushuutolaisina
    Eniten ulkois­tet­tu sek­tori kun on huostaan­ote­tut lapset.

    On varsin mie­lenki­in­toinen kas­va­tuskokeilu kun las­ten isä ja äiti vai­h­tu­vat joka kol­mas vuosi kil­pailu­tuk­sen vuoksi.

    Ei ole ihme jos meil­lä on syr­jäy­tyneitä nuoria.

    Ulkois­tamis­es­ta saadan hyö­tyä, jos osta­ja on riit­tävän suuri ja ammat­ti­taitoinen palvelun­tuot­ta­jaan näh­den ja tuotan­toa on hajautet­tu riit­tävästi, jot­ta on ver­tailu­ti­etoa ja yksit­täi­nen epäkelpo tuot­ta­ja voidaan vai­h­taa toimin­nan jatku­vu­u­den vaarantumatta.

    Tuotan­non hajaut­ta­mi­nen ja palve­lu­tuot­ta­jien vai­h­t­a­mi­nen vähen­tää luon­nol­lis­ten kartel­lien syntyä

    Pitää miet­tiä myös mitä kan­nat­taa ulkoistaa:Kaikki bulk­ki, jon­ka laat­ua ja kus­tan­nuk­sia voidaan valvoa tehokkaasti, voi ulkois­taa helposti

    Tämä kaik­ki voi tapah­tua pienessä maaas­sa vain valtakunnallisesti

  55. Liian van­ha:
    Nyt ulkois­t­a­mi­nen on lähin­nä räpeltämistä, yhdenkään kun­nan ammat­ti­taito ei riitä palvelu­jen ostamiseen monikansal­lisil­ta yrityksiltä.

    Niin tai pikem­minkin nyky­isil­lään se riit­tää ostamiseen _vain_ monikansal­lisil­ta yrityksiltä. 

    Ei jak­se­ta, laite­taan ker­ral­la tar­jous­pyyn­töön koko kun­nan toim­inta X ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­sei tul­lut kuin kak­si tar­jous­ta ja seu­raaval­la ker­ral­la tulee enää yksi..

  56. Pekka Taipale:
    ‘snip’
    Surkuhu­paisalta näyt­tävät esimerkik­si Salon seudun kun­tali­itok­sen seuraukset…

    Aivan! Siitähän se Nokian lähtö var­maan aiheutui.

  57. Liian van­ha:
    Kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa on myös kysymys ulkoistamisesta.
    Nyt ulkois­t­a­mi­nen on lähin­nä räpeltämistä, yhdenkään kun­nan ammat­ti­taito ei riitä palvelu­jen ostamiseen monikansal­lisil­ta yrityksiltä.
    ‘snip’

    Ei se nyt ihan ammat­ti­tai­dostakaan ole kysymys. Oste­taan sitä, mitä on kaupan.

    Käytän­tö on osoit­tanut, että iso yri­tys tuot­taa hoito- ja hoiva­palve­lut halvem­mal­la kuin kun­ta itse, mut­ta laskut­taa kalli­im­min — ja lähet­tää ero­tuk­sen veroparati­isi­in emoyhtiölle.

    Ja tätä Kokoomus kan­nat­taa, se on ide­ologi­nen valinta.

  58. Raimo K: Aivan! Siitähän se Nokian lähtö var­maan aiheutui.

    Tähän voisi var­maan suh­tau­tua kuin savolainen vai­mon hukku­miseen: ei naarata.

    Salon kus­tan­nus­ta­so (esimerkik­si viime vuon­na valmis­tunut uusi kaupung­in­ta­lo, noin 14 miljoon­aa euroa) on kyl­lä epäilemät­tä mitoitet­tu Nokian hyvien aiko­jen mukaan.

  59. Raimo K: Ei se nyt ihan ammat­ti­tai­dostakaan ole kysymys. Oste­taan sitä, mitä on kaupan.

    Käytän­tö on osoit­tanut, että iso yri­tys tuot­taa hoito- ja hoiva­palve­lut halvem­mal­la kuin kun­ta itse, mut­ta laskut­taa kalli­im­min – ja lähet­tää ero­tuk­sen veroparati­isi­in emoyhtiölle.

    Ja tätä Kokoomus kan­nat­taa, se on ide­ologi­nen valinta.

    Käytän­tö on osoit­tanut että hoiva­palvelu­jen ostoon ollaan yhtä valmi­ita demari ja kepu-vetoi­sis­sa kun­nis­sa ja kaupungeis­sa. Onnek­si jär­jen käyt­töä löy­tyy muil­takin kuin kokoomukselta.

  60. “Ei se nyt ihan ammat­ti­tai­dostakaan ole kysymys. Oste­taan sitä, mitä on kaupan.”

    Iso yri­tysosta­ja ostaa mitä tarvit­see, kulut­ta­ja ostaa mitä on kaupan.

  61. antti: Käytän­tö on osoit­tanut että hoiva­palvelu­jen ostoon ollaan yhtä valmi­ita demari ja kepu-vetoi­sis­sa kun­nis­sa ja kaupungeis­sa. Onnek­si jär­jen käyt­töä löy­tyy muil­takin kuin kokoomukselta.

    Siis oste­taan hoito- ja hoiva­palvelui­ta kalli­il­la isoil­ta monikansal­lisil­ta yri­tyk­siltä — mitäs jär­jen käyt­töä siihen liit­tyy? Siis kunnissa?
    Kyl­lä se on ide­ologi­nen, ei jär­jen valinta.

  62. Liian van­ha:
    Seurasin aikoinaan sähkölaitosten kent­tä­tuotan­non ulkois­tamista ja kaa­va oli selvä:Ensin tehdään houkut­tel­e­va tarjous,joka las­kee kuluja,mutta kun pari vuot­ta on kulunut ja hin­tati­etous van­hen­tunut, alkaa hin­to­jen nos­tamiskierre ja päädytään entistä korkeam­malle tasolle.

    Aika tumpeloi­ta ovat sähkölaitok­sil­la olleet, jos eivät ulkois­tuk­sil­la säästäneet. 90-luvul­la pääkaupunkiseudun huolta­moiden kahvi­lat oli­vat pitkin päivää niin täyn­nä aikaa tap­pavia sähkö- ja puhe­lin­laitok­sen asen­ta­jia, ettei sekaan meinan­nut sopia. Me asi­akkaat nuo ajan­tap­pamiset mak­soimme sähkö- ja puhe­lin­laskuis­samme. Onnek­si sys­tee­mi on nykyään vähän terveempi.

  63. Uskon vah­vasti, että pitem­män päälle sosi­aali-ja ter­veyspalve­lut kan­nat­taa tuot­taa nyky­istä radikaal­isti suuremp­ina kokon­aisuuksi­na. Suu­ru­u­den ekono­mia ja eri­tyis­es­ti osaamisen ekono­mia toimii. Suuret organ­isaa­tiot kykenevät kehit­tämään, toteut­ta­maan ja monista­maan tehokkai­ta uusia toim­inta­malle­ja ja niil­lä voi olla osaamista myös ulkois­taa järkevästi ja hal­li­tusti. Atten­do­jen yms kil­pailukyky perus­tuu mm tähän osaamisen ekon­no­mi­aan. Julk­isille sosi­aali- ja ter­vey­palvelu­iden tuot­ta­jille pitää myös antaa mah­dol­lisu­us kil­pailukykyiseen palvelu­iden tuot­tamiseen ja osaavaan jär­jestämiseen. Sik­si kun­tali­itok­sia on saata­va aikaan vaik­ka pakol­la tai muuten luo­ta­va suuria vastuuyksiköitä.Työikäisen työvoiman määrä las­kee ja palvelu­jen tarve kas­vaa. Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen tuot­tamisen tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen ( julkiset + yksi­tyiset tuottajat)on sik­si erit­täin tärkeää. Muuten muuhun, varsinkaan vien­ti­t­u­lo­ja han­kki­vaan toim­intaan ei riitä resursse­ja, tai palvelui­ta on väistämät­tä leikat­ta­va ja kunnolla.

  64. Eduskun­nan istun­toa kun seurasi, niin toivoisi, että puheena ole­vat mallit perus­tu­isi­vat muuhunkin kuin poli­it­tiseen puheeseen.

    Ter­vey­den­huol­lon toim­i­mat­tomat tieto­jär­jestelmät ker­to­vat mil­laista jälkeä syn­tyy, kun sys­teeme­jä raken­netaan poli­it­tises­sa ohjauksessa.

    Ode:n tässä esit­tämä mallin etevyy­den voi osoit­taa organ­isi­aa­tio­te­o­reet­tis­es­ti ja toimivu­ut­ta voidaa hel­posti simu­loi­da käytet­tävis­sä olevil­la väestö- ja talousaineistoilla.

    Kaik­ki mallit pitäisi koe­pon­nistaa ja simu­loi­da joka kan­til­ta — myös kansalais­ten kannal­ta. Ver­tailus­sa Kun­ta-Pitäjä — malli on objek­ti­ivis­es­ti ottaen paras mah­dolli­nen. Muut mallithan eivät itse asi­as­sa muu­ta mitään — vain mit­takaa­vat muut­tuvat. Niistä ei ole saatavis­sa muu­ta kuin lisäkustannuksia.

  65. Kun­tavero ei nykyään enää ole tasavero eikä pro­gres­si­ivi­nen vero, vaan lähin­nä fik­ti­ivi­nen vero.

    Kaiken puliveivauk­sen jäl­keen veron efek­ti­ivi­nen taso on tyyp­il­lis­es­ti 70 pros­ent­tia, eli 20 pros­entin kun­taveros­ta jää kun­nalle tyyp­il­lis­es­ti käteen 14 pros­entin tasoiset verotulot.

    Mitä mieltä Ode ja muu seu­rakun­ta on siitä, että val­tion tulovero ja kun­tavero yhdis­tet­täisi­in ja selkeytet­täisi­in kunta/pitäjä ‑mallis­sa yhdek­si pro­gres­si­ivisek­si kuntaveroksi.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tapani Töl­li ja min­ut pan­taisi­in tekemään mallia Suomeen, meiltä ei menisi kuin kak­si tun­tia, ja valmista tulisi. Tämän olemme molem­mat toden­neet. Mut­ta kun keskuste­len eduskun­nas­sa muiden keskusta­lais­ten kanssa, heti muut­tuu vaikeammaksi,

    Ota Töl­li kainaloon ja marssi Sip­ilän pakeille. Sin­ul­la on sen jäl­keen piakkoin iso osa Keskus­taa takanasi. Ei pitäisi olla niin vaikeata.

    1. Sin­ul­la on sen jäl­keen piakkoin iso osa Keskus­taa takanasi.

      Se olisikin jo kuudes­osa eduskun­nas­ta. Asioista päätetään enemmistöllä.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Se olisikin jo kuudes­osa eduskun­nas­ta. Asioista päätetään enemmistöllä.

    No, sit­ten ainakin muiden pitäisi ottaa siihen kan­taa. Ken­ties Vihre­itäkin kiin­nos­taisi ja mik­sei muitakin.
    Vai onko taas niin, että Kokoomus vie ja muut viki­sevät? Sitä ollaan jo kat­sel­tu ihan tarpeek­si. Ja tiedätkö mitä? Kokoomuskin on vain reilu viidesosa.

    Ymmär­rän kyl­lä, että siel­lä Arka­di­an­mäel­lä menee usein poli­tikoin­ti ter­veen jär­jen edelle. Sitä vaan kansalainen toivoisi, että ennen kuin val­taa taas viedään hänestä kauem­mas, tutkit­taisi­in vakavasti ja tehtäisi­in ihan oikeasti pätevä ehdo­tus mah­dol­lisu­ud­es­ta siirtää muualle niitä nyt kun­nille sälytet­tyjä velvoit­tei­ta, jois­sa nykyti­lanne ei toimi.

    Tämä kun­tien yhdis­te­ly nimit­täin tuot­taa tilanteen, jos­sa koh­ta huo­mataan, että lähidemokra­tia on retu­peräl­lä ja suurkun­tien palve­lut keskit­tyvät yhteen paikkaan. Sit­ten astu­taan taas kehi­in, jae­taan kun­nat kun­nanosi­in, joille jär­jestetään jonkin­lainen oma demokra­ti­ake­hys ja laite­taan kun­nalle velvoite jär­jestää niihin kaikki­in palve­lut. Erona maakun­ta­malli­in tms. on lähin­nä se, että ollaan määritel­ty ter­mistö uusik­si sekä poltet­tu paljon työtä, aikaa ja rahaa.

    On toki mah­dol­lista, ettei noi­hin ongelmi­in puu­tu­ta, mut­ta sil­loin­han ollaan vain tehty kallis ja mit­ta­va huonon­nus tässä maas­sa elämiseen. Sitä toivoisi, että ihan näin type­r­äk­si ei tahal­laan heittäydyttäisi.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tapani Töl­li ja min­ut pan­taisi­in tekemään mallia Suomeen, meiltä ei menisi kuin kak­si tun­tia, ja valmista tulisi. 

    Min­ul­la on ehdotus. 

    Käyt­täkää Töllin kanssa yksi päivä tähän ja tehkää täysin oman mie­lenne mukainen mah­dol­lisim­man yksi­tyisko­htainen ehdo­tus ja sille peruste­lut. Jos ette uskalla omis­sa nimis­sänne sitä julka­ista, niin lait­takaa net­ti­in nimet­tömästi ja lähet­täkää myös tärkeimpi­en tiedo­tusvä­linei­den toim­i­tuk­si­in. Saataisi­in tämä kun­tau­ud­is­tuskeskustelu julk­isu­udessakin parem­min oikeille raiteille ja fokus oikeisi­in ongelmi­in. Toimit­ta­jil­ta ei näytä asiaosaamista, mie­lenki­in­toa ja näke­mys­tä tähän löy­tyvän. Koko kun­tau­ud­is­tusasi­aa kom­men­toidaan tiedo­tusvä­lineis­sä kuin jotain teat­ter­inäytelmää tosi­a­sioista ja kokon­aisu­ud­es­ta välit­tämät­tä, ja peilaa­mat­ta mielip­iteitä juurikaan asiantun­ti­joiden näkemyksiin.

    Nämä kak­si miestyöpäivää voisi­vat osoit­tau­tua kor­vaa­mat­toman arvokkaik­si suo­ma­laiselle kansan­taloudelle ja kansakun­nan hyvinvoinnille. 

    Hal­li­tuk­sen työryh­mien ja tiedo­tusvä­linei­den olisi pakko ottaa kan­taa yksi­tyisko­htaiseen ehdo­tuk­seen. Ehdo­tuk­sen esit­tämi­nen nimet­tömänä myös vähen­täisi sitä vaaraa, että se teilataan poli­it­tisin perustein. Ehkä myös Kokoomus ja SDP voisi­vat ottaa siitä jotain onkeen­sa, ilman vaaraa kasvo­jen menet­tämis­es­tä. Mielestäni eräät hal­li­tus­puolueet ovat aja­neet itsen­sä nyt niin pahaan jamaan, että pelkään hei­dän yrit­tävän pelas­taa nahkansa tekemäl­lä jonkin kehnon, poli­it­tisin perustein laa­di­tun ja Suomelle tuhoisan kun­tau­ud­is­tuk­sen välit­tämät­tä asiantun­ti­joiden näke­myk­sistä, tosi­a­sioista ja muis­sa mais­sa saaduista kokemuksista.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.