Vaaliohjelmaani: Sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus

Eri tahot yrit­tä­vät kek­siä kai­ken­lai­sia talou­del­li­sia sil­män­kään­tö­temp­pu­ja sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non rahoit­ta­mi­sek­si. Niil­le yhteis­tä on aja­tus, että rahoit­ta­van tahon pitäi­si pääs­tä joten­kin hyö­ty­mään val­lit­se­vas­ta asun­to­pu­las­ta ja täs­tä seu­raa­vas­ta mark­ki­na­vuo­krien kor­keas­ta tasos­ta. Täs­tä pal­kin­nok­si ne antai­si­vat asun­not vähäk­si aikaa vuo­kral­le vähän edul­li­sem­paan hintaan.

Kokoo­muk­sen ja raken­nus­teol­li­suu­den aja­ma väli­muo­to­mal­li tar­koit­taa, että sijoit­ta­ja saa yhteis­kun­nan sub­ven­tion asun­non lai­nal­le ja kun­nal­ta edul­li­sen ton­tin, jos asun­to sitou­tuu pitä­mään asun­non vuo­kra-asun­to­käy­tös­sä 5–10 vuot­ta. Sen jäl­keen sen voi pan­na lihoik­si. Sijoi­te­tul­le pää­omal­le tulee täl­lai­ses­sa mel­koi­sen hyvä tuotto.

Vakuu­tus­yh­tiöt ovat val­miit rahoit­ta­maan vuo­kra-asun­to­jen tuo­tan­toa vähän saman­lai­sin ehdoin. Ymmär­rän vakuu­tus­yh­tiöi­den huo­len sii­tä, miten ne voi­si­vat saa­da tuot­toa pää­omal­leen, mut­ta täs­sä mal­lis­sa vuo­kra­lai­set tuki­si­vat elä­ke­va­kuu­tus­ta eivät­kä elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt vuo­kra­lai­sia. Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt havit­te­le­vat pää­omal­leen vii­den pro­sen­tin reaa­li­tuot­toa, mikä kol­men pro­sen­tin inflaa­tion val­li­tes­sa tar­koit­taa siis kah­dek­san pro­sen­tin nimel­lis­kor­koa sijoi­te­tul­le pää­omal­le. Rahaa saa mark­ki­noil­ta huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mal­la ja käy­tän­nös­sä rajattomasti.

Emme tar­vit­se sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon mitään sii­vel­läe­lä­jiä. Asun­to­ja tar­vi­taan vain kas­vu­kes­kuk­sis­sa, jois­sa voi olla mel­ko var­ma nii­den arvon säi­ly­mi­ses­tä. Sik­si sosi­aa­li­sen asun­to­kan­nan omis­ta­jak­si sopii par­hai­ten kun­ta tai useam­man kun­nan muo­dos­ta­ma yhteen­liit­ty­mä. Rahoi­tus otet­ta­koon mark­ki­noil­ta kun­nan takaa­ma­na. Näin kor­ko saa­daan pysy­mään matalana.

Nyt rahaa saa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la. Entä jos korot myö­hem­min nouse­vat sel­väs­ti? Kiin­ni­tet­tä­köön kiin­teis­töyh­tiöi­den raken­nus­lai­nas­taan mak­sa­mien kor­ko­jen ja lyhen­nys­ten sum­ma sopi­val­le tasol­le, vaik­ka­pa nel­jään pro­sent­tiin vuo­des­sa ja sidot­ta­koon tämä sum­ma hin­tain­dek­siin. Sil­loin rasi­tus jakau­tuu tasai­ses­ti yli raken­nuk­sen elinajan.

Voi­daan tie­tys­ti kysy­tä, tar­vi­taan­ko edul­lis­ten vuo­kra-asun­to­jen tuot­ta­mi­sek­si raken­taa eril­li­siä talo­ja pie­ni­tu­loi­sil­le. Voi­si­ko näi­tä yksin­ker­tai­ses­ti ostaa hajau­te­tus­ti ihan taval­li­sis­ta asun­to-osa­keyh­tiöis­tä? Täl­löin voi­si myös aja­tel­la, että asu­kas sai­si lunas­tusoi­keu­den asuntoonsa.

Hel­sin­gin ei tule antaa yhtään tont­tia yleis­hyö­dyl­li­sil­le raken­nut­ta­jil­le, ellei­vät nämä sitou­du sii­hen, ettei­vät ne har­joi­ta vuo­krien ”tasaus­ta” kun­nan rajan yli siten, että otta­vat Hel­sin­gis­sä mark­ki­na­vuo­kraa ja sub­ven­toi­vat täl­lä ennes­tään mata­lia vuo­kria siel­lä, mis­sä vuo­kra-asun­noil­le ei ole kysyntää.

 

61 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: Sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus”

  1. Eli ongel­man ydin on epä­ter­ve asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pää­omi­tus Suo­mes­sa. Ennen sotia tar­vit­si­ja pää­omit­ti myös vuo­kra-asun­to­tuo­tan­non. Nyt val­tio ja kun­nat sekoi­le­vat mark­ki­noil­la aiheut­taen vain hin­to­jen nousua. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to sii­nä mie­les­sä kuin sen nyt ymmär­räm­me, pitää yksin­ker­tai­ses­ti lopettaa.

    Myös muut asu­mi­sen tuet, kuten kor­ko­tu­ki omis­tusa­sun­noil­le, pitää saa­da pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä. Kukaan ei voi­ta kor­ko­tues­sa­kaan, kos­ka tut­ki­tus­ti kaik­ki asun­toi­hin liit­ty­vät tuet valu­vat suo­raan hintoihin.

  2. Hel­sin­gin kau­pun­ki halu­aa tar­jo­ta hal­paa sosi­aa­lis­ta asu­mis­ta ja samaan aikaan pitää kau­pun­gin sta­tuk­sen / asun­to­jen hin­nat kor­keal­la. Kokeil­lut yhtä­löt ovat ehkä olleet lii­an vai­kei­ta, jos kau­pun­ki on aiem­min sor­tu­nut höl­möi­hin sopi­muk­siin (ml. Hitas).

    Yksin­ker­tai­nen ja sik­si toi­mi­va rat­kai­su oli­si se, että kau­pun­ki raken­tai­si nuo sosi­aa­li­set asun­not itse ja vuo­krai­si nii­tä sopi­vak­si kat­so­mal­laan hin­nal­la. (Jos asuk­kai­ta halu­taan sekoit­taa, niiin lai­te­taan iso osa raken­ne­tuis­ta osak­keis­ta myyn­tiin vapail­le markkinoille.)

    Jos kaa­voi­tuk­ses­sa, raken­ta­mi­ses­sa ja vuo­kraa­mi­ses­sa on var­mo­ja voit­to­ja tar­joil­la, kau­pun­gin kan­nat­taa pitää ne itse, eikä lah­joit­taa yri­tyk­sil­le tai asun­to­jen osta­jil­le. Omas­sa omis­tuk­ses­sa vuo­krien­kin tasaus onnis­tui­si halu­tul­la taval­la. Jos pitää narut omis­sa käsis­sä, ei tule edes tar­vet­ta yrit­tää viri­tel­lä sopi­muk­sia sel­lai­sik­si, että lah­joi­tuk­set saa­neet yri­tyk­set tai yksi­löt eivät pys­tyi­si pelai­le­maan raho­ja muu­al­le kuin Hel­sin­gin suun­nit­te­le­man asun­to­po­li­tii­kan tukemiseen.

  3. OS: “Voi­daan tie­tys­ti kysy­tä, tar­vi­taan­ko edul­lis­ten vuo­kra-asun­to­jen tuot­ta­mi­sek­si raken­taa eril­li­siä talo­ja pie­ni­tu­loi­sil­le. Voi­si­ko näi­tä yksin­ker­tai­ses­ti ostaa hajau­te­tus­ti ihan taval­li­sis­ta asunto-osakeyhtiöistä?”
    Hyvä idea. Taval­li­sel­la kes­ki­tu­loi­sel­la veron­mak­sa­jal­la ei ole varaa ostaa uut­ta hyvä­kun­tois­ta asun­toa Hel­sin­kis­tä hyväl­lä sijain­nil­la. Mik­si sii­hen pitäi­si sit­ten olla oikeus yhteis­kun­nan tukien varas­sa elä­väl­lä? Sit­ten vie­lä ihme­tel­lään Hal­la-ahon suosiota.

  4. Täs­sä ei ole mai­nit­tu sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non mie­len­kiin­tois­ta eri­tyis­piir­ret­tä. Vuo­kra­lai­nen mak­saa lai­na­ra­hoil­la raken­ne­tun talon lai­nan lyhen­nyk­set ja korot. Eli 20–30 vuo­den kulues­sa asun­non rakennuttaja/omistaja saa mel­koi­sen omai­suus­mas­san velat­to­ma­na hal­lin­taan­sa ilman, että on mak­sa­nut sii­tä itse mitään. 

    Jos­kus jää mie­ti­tyt­tä­mään pitää­kö tuon lai­nan lyhennykset+korot pääl­le vie­lä saa­da inflaa­tio­kor­jat­tu lisä­tuot­to. Kuten edel­lä kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tu 8%.

    Tuo­ta 3% inflaa­tio­li­sää tuot­to­las­kel­mis­sa hiu­kan kum­mek­sun. Eikö asun­to­jen enää kat­so­ta­kaan säi­lyt­tä­vän reaa­liar­vo­aan kuten aikai­sem­min? Vai las­ki­si­ko asun­non reaa­liar­vo arvo inflaa­tion tah­dis­sa ja sekin pitäi­si sik­si rokot­taa vuo­kra­lai­sil­ta? Myy­jän mark­ki­noil­la, jol­lai­set vuo­kra-asun­to­mark­ki­nat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tun­tu­vat ole­van tuo on ehkä mahdollista.

  5. Asi­aa, kuten aina.
    Lisäk­si sosi­aa­li­seen tar­koi­tuk­seen raken­ne­tun asun­non pitä­mi­nen vuo­kra­käy­tös­sä 5–10 vuot­ta oli­si aivan nau­ret­ta­va sys­tee­mi. Vuo­ral­la, sosi­aa­li­ses­ti tuet­tu­na­kin, asu­mi­sen tuli­si olla var­tee­no­tet­ta­va, jat­ku­vuu­den takaa­va asu­mis­muo­to, jos­sa muut­to­tar­ve syn­tyy vas­ta oman elin­ta­son nousus­ta. Sosi­aa­lis­ten vuo­ra-asun­to­jen tuli­si­kin pysyä sel­lai­si­na aina. Hajau­tet­tu kun­nan omis­ta­ma mal­li voi­si toi­mia segre­gaa­tion ehkäi­syn näkö­kul­mas­ta hyvin. Ylei­ses­ti tar­vi­taan toi­mi­vat vuo­kra-asun­to­mark­ki­nat, jol­loin kun­nan vuo­kra-asun­to­jen sosi­aa­li­nen aspek­ti ei tuli­si niin sil­miin­pis­tä­väk­si. Lisäk­si pie­net vuo­kra-asun­to­mark­ki­nat ja asun­to­tar­jon­nan niuk­kuus ovat joh­ta­neet tilan­tee­seen jos­sa vuo­kra-asun­nol­le odo­te­taan vuo­des­sa mak­si­maa­lis­ta pää­oman tuot­toa. Asun­to­kan­nan tuli­si olla omis­ta­jal­leen ns. his­taas­ti tuot­ta­vaa mut­ta var­maa pää­omaa, jos­sa 20–30%:n osuus nykyi­sis­tä tuot­to-odo­tuk­sis­ta eli 2 pro­sen­tin vuo­tui­nen tuot­to pää­omal­le oli­si riit­tä­vä. Nykyi­nen vapail­la mark­ki­noil­la ole­vien asun­to­jen tuot­to-odo­tus­han tar­koit­taa, että jokai­sen joka suin­kin saa pan­kin­ta lai­naa, kan­nat­taa itse ostaa asun­ton­sa, eikä mak­saa sijoit­ta­jan lai­nan kor­ko­ja hyö­ty­mät­tä sii­tä itse miten­kään. Täl­lai­nen tilan­ne on jär­je­tön ja kestämätön.

  6. Kal­le:
    ‘snip’
    Kukaan ei voi­ta kor­ko­tues­sa­kaan, kos­ka tut­ki­tus­ti kaik­ki asun­toi­hin liit­ty­vät tuet valu­vat suo­raan hintoihin.

    Jaa, eikös juu­ri sii­tä tule voittoa?

  7. Osmo: “Hel­sin­gin ei tule antaa yhtään tont­tia yleis­hyö­dyl­li­sil­le raken­nut­ta­jil­le, ellei­vät nämä sitoudu…”

    Mitä­hän nämä ns. yleis­hyö­dyl­li­set raken­ta­jat oikeas­ti ovat? Ilmei­ses­ti sel­lai­sia kuin kuu­lui­sa Nuo­ri­so­sää­tiö, kovaa bis­nes­tä teh­dään hyvän­te­ke­väi­syy­den nimis­sä, mut­ta hyvää teh­dään aivan muul­le kuin nimel­li­sel­le kohderyhmälle.
    Hel­sin­ki on sen ver­ran suu­ri orga­ni­saa­tio, että voi hoi­taa koko sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non ihan itse: suun­nit­te­lu, raken­ta­mi­nen, vuo­kraus — ilman väli­kä­siä hom­ma pysyy hanskassa.
    Sitou­muk­set ovat pape­rei­ta pape­rien joukossa.

  8. Jos­kus olen ihme­tel­lyt, mik­si kun­nat eivät juu­ri­kaan myy mark­ki­na­hin­tai­sia tont­te­ja vaan oma­ko­ti­ton­tit mene­vät sosi­aa­li­sil­la perus­teil­la — vas­taus köy­hän­kin pitää saa­da mah­dol­li­susu. No, ilmei­se­si sii­nä joku vaurastuu.

    Kun­tien var­maan pitäi­si kek­siä tapa ryh­dis­täy­tyä asun­to­to­tan­nos­saan siis raken­nuitt­mi­ses­sa. Perin­teies­ti kun­tien tämä puo­li on ollut umpi polit­ti­sil­la nimi­tyk­sil­lä ei ehkä päte­vin­tä jouk­koa ja lisäk­si kokoa­jan liik­ku­nut lähel­lä kor­rup­tio­ta enem­män kun kun­ta­lais­ten etua.

    Täs­sä onkin tämän kun­ta­mal­lin ongel­ma — kuka on asia­kas, jol­le teh­dään asuntoja?

    Ehkä myös on hyvä myön­tää, että tar­vi­taan mon­lais­ta raken­ta­mis­ta niin sunn­ot­to­mien asun­to­loik­si kuin ikään­ty­vien asun­noik­si enem­män kuin yksioi­kois­ta ele­ment­tioh­jel­man mukais­ta 30 vuo­den kuntakerrostaloa.

  9. Kan­na­te­taan.

    Kokoo­muk­sel­la on kum­mal­li­nen ideo­lo­gi­nen jumi kaik­keen kun­nan- ja val­tion­hoi­toon liit­ty­vis­sä asiois­sa. Ei pys­ty­tä ymmär­tä­mään, että kun­tia pitäi­si ajaa kun­nan asuk­kai­den etu­ja, eikä kupa­ta kun­nil­ta rahaa yrityksille. 

    Jos kun­nan näkee iso­na yri­tys­puis­to­na joka tar­jo­aa kun­ta­lai­sil­le ja yri­tyk­sil­le infra­struk­tuu­ri­pal­ve­lui­ta, Oden ideat ovat juu­ri sitä bis­nes­osaa­mis­ta mitä kokoo­mus aina väit­tää edustavansa. 

    Hal­vem­mat vuo­krat näky­vät lopul­ta pie­nem­pi­nä asu­mis­kus­tan­nuk­si­na ja pai­ne palk­ko­jen nousuun Hel­sin­gis­sä hel­pot­taa. Pää­kau­pun­ki­seu­tu tar­jo­aa yri­tyk­sil­le ja yrit­tä­mi­sel­le val­ta­vas­ti etu­ja ver­rat­tu­na muu­hun suo­meen kun­han hin­ta­ta­so vain saa­daan pidet­tyä kuris­sa ja työn­te­ki­jät löy­tä­vät asuntoja.

  10. Kal­le:
    Kukaan ei voi­ta kor­ko­tues­sa­kaan, kos­ka tut­ki­tus­ti kaik­ki asun­toi­hin liit­ty­vät tuet valu­vat suo­raan hintoihin. 

    Sii­nä voit­ta­vat asun­to­ja omis­ta­vat ja häviä­ji­nä ovat vuokralaiset.

  11. Gran­paI­gor: …Eikö asun­to­jen enää kat­so­ta­kaan säi­lyt­tä­vän reaa­liar­vo­aan kuten aikaisemmin…

    Toi­vot­ta­vas­ti ei tuol­lais­ta vir­heel­lis­tä perus­tet­ta käy­te­tä. Nykyis­ten talo­jen run­got on teh­ty niin lyhy­te­lin­kaa­ri­sil­la tek­nii­koil­la, että arvon säi­ly­mi­nen las­ken­ta­pe­rus­tee­na antaa pahas­ti mus­tan­pe­kan käteen. 😀

  12. JTS:
    Jos­kus olen ihme­tel­lyt, mik­si kun­nat eivät juu­ri­kaan myy mark­ki­na­hin­tai­sia tont­te­ja vaan oma­ko­ti­ton­tit mene­vät sosi­aa­li­sil­la perus­teil­la – vas­taus köy­hän­kin pitää saa­da mah­dol­li­suus. No, ilmei­se­si sii­nä joku vaurastuu.
    ‘snip’

    Ihme­tel­lä sitä sopii­kin, kun sitä ei oikeas­ti tapah­du. Mikä­hän kun­ta jakaa ton­tit sosi­aa­li­sin perus­tein, ei aina­kaan mikään niis­tä, jot­ka minä tun­nen — no, jaa… vara­ton olym­pia­voit­ta­ja voi tosi­aan ton­tin saada.
    Toki eräät kun­nat hou­kut­te­le­vat uusia asuk­kai­ta lähes nol­la­hin­tai­sil­la ton­teil­la, mut­ta ne ovat alueil­la, joil­la ei juu­ri halu­ta asua.

  13. Asun­to­jen hin­nois­sa on ongel­ma­na kaa­voi­te­tun maan pula ja osin raken­nus­yh­tiöi­den oli­go­po­li. Jos kau­pun­ki haluai­si toi­mia mark­ki­na­ta­lout­ta hyö­dyn­täen, se voi­si men­nä näin:

    1. Kau­pun­gin oma ATT kil­pai­lee kovan rahan tuo­tan­nos­sa mui­ta raken­nus­yh­tiöi­tä vas­taan koh­tuul­li­sel­la kat­teel­la (= rahaa kau­pun­gil­le, ei yli­mää­räi­siä voit­to­ja muil­le rakentajille).

    2. Kau­pun­ki ostaa tai vuo­kraa vuo­kra-asun­ton­sa vapail­ta mark­ki­noil­ta sosi­aa­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti jär­ke­vil­tä alueilta.

    3. Kau­pun­ki vuo­kraa ja myy asun­to­ja myös vapail­le mark­ki­noil­le sil­loin, kun se on alue­ra­ken­teel­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti järkevää.

    4. Kau­pun­ki huo­leh­tii sii­tä, että kaa­voi­tet­tua maa­ta on tarjolla.

    5. Kaa­voi­te­tun mut­ta raken­ta­mat­to­man maan kiin­teis­tö­ve­ro nos­te­taan tasol­le, jos­sa se ylit­tää arvonnousun.

    6. Hitas, tont­tiar­pa­jai­set ja muut vas­taa­vat arvon­taan perus­tu­vat sys­tee­mit hävi­te­tään (= ne tuot­ta­vat etu­ja har­voil­le ja teke­vät epätasa-arvoa).

    Täl­löin kau­pun­gil­la ei oli­si tavan­omais­ta hin­ta­tuet­tua sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa uudis­tuo­tan­to­na vält­tä­mät­tä lain­kaan. ATT:nkin teke­mät talot myy­täi­siin mah­dol­li­sim­man kovaan hin­taan, jol­loin kau­pun­ki sai­si niis­tä rahaa tukea sosi­aa­lis­ta asumista.

    Tämän jäl­keen ei enää oli­si mitään kam­mot­tu­ja kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja. Aluei­den väli­siä ero­ja saa­tai­siin tasat­tua. Enti­sis­tä vuo­kra­ta­lois­ta saa­tai­siin toden­nä­köi­ses­ti koh­tuu­hin­tai­sia omistusasuntoja.

    Jär­jes­te­ly lisäi­si kau­pun­gin tulo­ja (myyn­ti­voi­tot, kiin­teis­tö­ve­rot, mah­dol­li­set vuo­kra­tu­lot). Jul­kis­ta tuki­ra­haa käy­tet­täi­siin vain vuo­kra-asu­mi­sen tuke­mi­seen ja aluei­den slum­miu­tu­mi­sen ehkäi­se­mi­seen. Raho­jen pitäi­si riit­tää huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä paremmin.

    Jär­jes­tel­mäs­sä oli­si tilaa myös kau­pal­li­sil­le toi­mi­joil­le, jos ne pys­ty­vät hoi­ta­maan hom­man kau­pun­kia tehokkaammin.

  14. Rai­mo K: kuu­lui­sa Nuo­ri­so­sää­tiö, kovaa bis­nes­tä teh­dään hyvän­te­ke­väi­syy­den nimis­sä, mut­ta hyvää teh­dään aivan muul­le kuin nimel­li­sel­le kohderyhmälle.

    Tähän pitää pro­tes­toi­da sen ver­ran, että tie­dän nuo­ri­soa, joka on saa­nut Nuo­ri­so­sää­tiöl­tä oikein mai­nion vuo­kra­käm­pän, ja mel­ko edul­li­ses­ti. Ihan niin kuin sää­tiön nimel­li­nen tar­koi­tus onkin.

  15. Andy: . Asun­to­kan­nan tuli­si olla omis­ta­jal­leen ns. his­taas­ti tuot­ta­vaa mut­ta var­maa pää­omaa, jos­sa 20–30%:n osuus nykyi­sis­tä tuot­to-odo­tuk­sis­ta eli 2 pro­sen­tin vuo­tui­nen tuot­to pää­omal­le oli­si riittävä. 

    Jot­ta asia joten­kin hah­mot­tui­si yksi­tyi­sen vuo­kra­nan­ta­jan kan­nal­ta, niin ehkä kan­nat­taa vähän las­kea. Las­kel­man koh­tee­na on 200 000 euron asun­to, jol­la on 55 m² pinta-alaa.

    Jos käm­pän reaa­liar­vo pysyy pai­kal­laan, asun­nos­ta pitää vuo­kra­lai­sel­ta saa­da yhtiö­vas­ti­ke, kor­jaus­ku­lut (perus­kor­jaus ja pie­nem­pi remp­paa­mi­nen), tyh­jä­nä­oloa­jan kor­vaus ja vähän työpalkkaa.

    Asun­non kaik­ki yllä­pi­to mak­saa noin 10 €/m2 kar­kea­na arvio­na. Tyh­jä­nä­oloai­kaa on asun­nos­ta riip­puen enem­män tai vähem­män, mut­ta käy­tän­nös­sä sii­hen saa las­kea ehkä 5 %. Sit­ten vähän vai­van­palk­kaa työ­mää­räs­tä pääl­le, niin nol­la­ta­so on 12 €/m2, ts. 660 €/kk.

    Tämä siis sijoi­tuk­sen reaa­li­sel­la nol­la­tuo­tol­la. Tilan­tees­ta riip­puen verot­ta­ja voi vie­lä vähän halu­ta lisää, kos­ka tule­viin kor­jauk­siin varau­tu­mi­nen ei ihan hel­pos­ti mene vähennyksenä.

    Jos sijoi­tuk­sel­le sit­ten halu­aa reaa­li­ses­ti 2 % tuot­toa, sii­tä tulee 4000 euroa lisää vuo­des­sa, joten vuo­kra onkin hyvin lähel­lä 1000 €/kk. Tuo­kin tuot­to on aika mata­la ris­ki­ta­soon nähden.

    Jos vuo­kra-asun­not oli­si­vat oikeas­ti lois­ta­va sijoi­tus, nii­tä oli­si pal­jon enem­män. Nyt nii­tä on sen ver­ran, että hin­ta­ta­so pysyy mui­hin vas­taa­viin sijoi­tuk­siin näh­den jär­ke­vä­nä. Tosin pää­oma­tu­lo­ve­ro­jen progres­sio­por­ras tekee vuo­kra-asun­nois­ta aikai­sem­paa hie­man huo­nom­pia sijoi­tus­koh­tei­ta, kos­ka myyn­ti­ta­pah­tu­ma voi vie­dä osan tuo­tois­ta ylem­mäl­le veroportaalle.

    Toi­nen jut­tu on se, että näil­le yleis­hyö­dyl­li­sil­le vuo­kra-asun­not voi­vat olla kovin­kin kan­nat­ta­via, kos­ka peli­sään­nöt poik­kea­vat mark­ki­na­ta­lou­des­ta. Ei pitäisi.

  16. Vihe­rins­si: …Jos vuo­kra-asun­not oli­si­vat oikeas­ti lois­ta­va sijoi­tus, nii­tä oli­si pal­jon enemmän… 

    Ja yhtä­lön ongel­ma on pää­oma­ve­ro­tus. Vero­tus­ta teh­dään ideo­lo­gi­sin (por­va­ri on ros­vo) perus­tein ymmär­tä­mät­tä koko­nai­suut­ta. On ole­mas­sa help­po tapa las­kea vuo­kra-asun­to­jen hin­to­ja! Ei tar­vi­ta muu­ta kuin perin­tö­ve­ron pois­to, niin hin­ta­ta­so korjaantuu.

    Ongel­ma rat­kai­sus­sa vain on, että polii­tik­ko­ja lähel­lä ole­vat ins­ti­tu­tio­naa­li­set sijoit­ta­jat saa­vat kil­pai­li­joi­ta eikä se suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ole hyväk­syt­tä­vää??? 😉 Suo­mes­sa asun­to­tuo­tan­to ja siten myös vuo­kra-asun­not ovat sotien jäl­keen olleet epä­ter­veel­lä poh­jal­la. Val­tio ja kun­nat ovat sekoil­leet mark­ki­noil­la aiheut­taen vain hin­to­jen kohoamista.

    1. Vuyokra-asu­to­ja tulee lisää teke­mäl­lä vuo­kra­tu­lo verot­to­mak­si. Sitä edel­lyt­tää myös ver­po­tuk­sen neut­raa­li­suus, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta. Näin on teh­ty Belgiassa.

  17. JTS:
    Jos­kus olen ihme­tel­lyt, mik­si kun­nat eivät juu­ri­kaan myy mark­ki­na­hin­tai­sia tont­te­ja vaan oma­ko­ti­ton­tit mene­vät sosi­aa­li­sil­la perus­teil­la – vas­taus köy­hän­kin pitää saa­da mah­dol­li­susu. No, ilmei­se­si sii­nä joku vaurastuu.

    Kes­kus­tel­les­sa­ni ihmis­ten kans­sa olen tul­lut sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että ylei­ses­ti ajtel­laan, että tont­tien ali­hin­taan arpo­mi­nen on parem­pi vaih­toeh­to kuin mark­ki­na­hin­ta. Joten­kin aja­tus menee niin, että köy­häl­lä­kin (sic!) pitää olla mah­dol­li­suus raken­taa 200 000 euron oma­ko­ti­ta­lo, eikä tähän kuvioon sovi enää täy­sin mark­ki­na­hin­tai­nen tontti.

  18. Mitä enem­mäm pide­tään kaavoitusmonopolia,säädellään, vero­te­taan ja kytä­tään, sitä vähem­män tulee kai­ken sort­ti­sia asuntoja.

    1. On kokeil­tu myös sitä­kin, ettei kun­ta käy­tä kaa­voi­tus­mo­no­po­lia vaan antaa alu­een alue­ra­ken­ta­jal­le raken­net­ta­vak­si ja suun­ni­tel­ta­vak­si. Ei tul­lut hyvää.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­kra-asu­to­ja tulee lisää teke­mäl­lä vuo­kra­tu­lo verot­to­mak­si. Sitä edel­lyt­tää myös vero­tuk­sen neut­raa­li­suus, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta. Näin on teh­ty Belgiassa.

    Asun­to­tu­lo on vero­ton­ta sik­si, että sitä ei oikeas­ti ole ole­mas­sa. Ei Bel­gias­sa­kaan. Jos oli­si, toki sii­tä vero pidätettäisiin.

    Vuo­kra­tu­lon verot­to­muus taas mer­kit­si­si tie­tyn pää­oma­tu­lon verot­to­muut­ta ja sitä on aika vai­kea jär­jel­li­ses­ti perus­tel­la. On hen­ki­löi­tä, joil­la on kym­me­niä, jopa sato­ja vuo­kra-asun­to­ja, mik­si juu­ri niis­tä saa­ta­va pää­oma­tu­lo oli­si verotonta?

    1. Rai­mo K
      Jos Vir­ta­sel­la ja Lah­ti­sel­la on täs­mäl­leen saman­lai­set asun­not ja he asu­vat vuo­kral­la tois­ten­sa asun­nois­sa, asu­mis­ta­pah­tu­ma syn­nyt­tää vero­tet­ta­vaa tuloa molem­mil­le, mut­ta jos he muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa, vero­tet­ta­vaa tuloa ei ole. Täs­tä saa neut­raa­lin joko vapaut­ta­mal­la vuo­kra­tu­lon veros­ta tai verot­ta­mal­la las­ken­nal­lis­ta vuo­kraa oms­ta asun­nos­ta. Mikä täs­sä on vai­ke­aa ymmärtää?

  20. Kal­le: Ja yhtä­lön ongel­ma on pää­oma­ve­ro­tus. Vero­tus­ta teh­dään ideo­lo­gi­sin (por­va­ri on ros­vo) perus­tein ymmär­tä­mät­tä koko­nai­suut­ta. On ole­mas­sa help­po tapa las­kea vuo­kra-asun­to­jen hin­to­ja! Ei tar­vi­ta muu­ta kuin perin­tö­ve­ron pois­to, niin hin­ta­ta­so korjaantuu.

    No höpö­hö­pö sen­tään­sä. En minä aina­kaan vuo­krai­si perin­tö­nä saa­tua asun­toa yhtään hal­vem­mal­la tai kal­liim­mal­la sen mukaan, min­kä­lai­nen perin­tö­ve­ro siel­tä räp­säh­tää mak­set­ta­vak­si. Kyl­lä vuo­krat mää­räy­ty­vät ihan mark­ki­noi­den mukaan eikä mark­ki­na­hin­taan kyl­lä perin­tö­ve­ro vaikuta. 

    Jos perin­tö­ve­ro on saa­jal­leen lii­an kor­kea, niin kämp­pä menee myyn­tiin, mut­ta ei asun­to sil­lä katoa vaan yksin­ker­tai­ses­ti vain vaih­taa omis­ta­jaa. Minä väit­täi­sin että nol­la­pe­rin­tö­ve­ro pie­kem­min­kin joh­taa päin­vas­toin sii­hen, että pie­nen vuo­kra­tuo­ton asun­to­ja ei rea­li­soi­da niin nopeas­ti ja asun­not pikem­min­kin jää­vät sik­si vajaa­käyt­töön ts. asun­to-ongel­ma vain pahe­ni­si kun peri­kun­nil­la ei oli­si niin suur­ta intoa rea­li­soi­da omistuksiaan.

    Kat­so­kaa Oulus­ta mal­lia. Oulu tai­taa jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti pak­ko­lu­nas­taa maat, jos ei nii­tä vapaa­eh­toi­ses­ti kau­pun­gil­le myy ja vas­ta sit­ten kaa­voit­taa. Itse olen pata­mus­ta kapi­ta­lis­ti, mut­ta jos maa­no­mis­ta­ja ei ole itse teh­nyt mitään sen hyväk­si että maan arvo nousee, niin sil­loin se arvon­li­sä ei kuu­lu maanomistajalle.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mikä täs­sä on vai­ke­aa ymmärtää? 

    Syr­jäy­ty­mis­kom­men­teis­sa on puhut­tu koti­työs­tä ja pai­dan­pe­suis­ta. Mik­si sil­lä puo­lel­la ei ehdo­tet­tai­si rat­kai­suk­si oman työn verottamista? 

    Jos vir­ta­nen pesee työk­seen lah­ti­sen pai­dan ja lah­ti­nen vir­ta­sen, syn­tyy molem­mil­le vero­tet­ta­vaa tuloa. Jos vir­ta­nen pesee itse oman pai­tan­sa, yhteis­kun­ta ei pää­se­kään osil­le eli vir­ta­nen syyl­lis­tyy tuo­mit­ta­vaan verosuunnitteluun. 

    Sama pätee mm. val­mis­ruo­kiin, yhteis­kun­ta ei saa nii­tä alve­ja jota omat ruo­kan­sa koto­na kok­kai­le­va mak­sai­si rainbow-eineksistä. 

    Tämän tilan­teen saa neut­raa­lik­si verot­ta­mal­la omaa koti­työ­tä. Eikö?

  22. Joten­kin tun­tuu vie­raal­ta että yhteis­kun­ta tukee mak­sa­mis­ta ja sit­ten asu­kas saa sen hal­val­la itselleen.

    Eikö sosi­aa­li­set asun­not pitäi­si pitää sosi­aa­li­si­na ja vuo­den kah­den välein tar­kis­taa onko vie­lä oikeu­tet­tu asu­maan. Ei kai se vuo­kra­tu­ki­kaan olen lop­pue­lä­män oikeus?

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Raim­no K
    Jos Vir­ta­sel­la ja Lah­ti­sel­la on täs­mäl­leen saman­lai­set asun­not ja he asu­vat vuo­kra­lö­la tois­ten­sa asun­nois­sa, asu­mis­ta­pah­tu­ma syn­nyt­tää verot­get­ta­vaa tuloa molem­mil­le, mut­ta jos he muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa, vero­tet­ta­vaa tuloa ei ole. Täs­tä saa neut6raalin joko vapaut­ta­mal­la vuo­kra­tu­lon veros­ta tai verot­ta­mal­la las­ken­nal­lis­ta vuokr­taa oms­ta asun­nos­ta. Mikä täs­sä on vai­ke­aa ymmärtää? 

    Asun­to­tu­lon käsi­te on tosi­aan aika kie­ro. Yksi hel­pom­pi lähes­ty­mis­ta­pa oli­si antaa noi­den ris­tiin vuo­kral­la asu­vien vähen­tää vuo­kra­me­non­sa vuokratulostaan.

    1. Juho
      Se ris­tiin omis­ta­mi­nen oli tar­koi­tet­tu vaimn havain­nol­lis­ta­maan, että vuo­kra-asun­nos­ta syjn­tyy yhteis­kun­nal­le vero­tu­loa ja omis­tusa­sun­nos­ta ei synny.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Mikä täs­sä on vai­ke­aa ymmärtää?

    Mik­si Vir­ta­nen ja Lah­ti­nen asui­si­vat tois­ten­sa asun­nois­sa kun oma­kin löy­tyy? Eihän sii­nä ole mitään jär­keä, kos­ka vas­ti­ke on yleen­sä aina mata­lam­pi kuin vuokra.

  25. Rai­mo K:
    Vuo­kra­tu­lon verot­to­muus taas mer­kit­si­si tie­tyn pää­oma­tu­lon verot­to­muut­ta ja sitä on aika vai­kea jär­jel­li­ses­ti perus­tel­la. On hen­ki­löi­tä, joil­la on kym­me­niä, jopa sato­ja vuo­kra-asun­to­ja, mik­si juu­ri niis­tä saa­ta­va pää­oma­tu­lo oli­si verotonta? 

    Noin kol­man­nes Suo­men vuo­kra-asun­to­kan­nas­ta (250’000 asun­toa) on yksi­tyis­ten vuo­krai­sän­tien hal­lus­sa. Hei­dän kes­ki-ikän­sä on n 60v.

    Aika yksin­ker­tai­nen pää­tel­mä edel­li­ses­tä on se että asun­to­jen vuo­kraus ei enää vuo­si­kym­me­niin ole ollut miten­kään kiin­nos­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa yksi­tyi­sen ihmi­sen kannalta.

    Toi­nen pää­tel­mä on tie­ten­kin se että lähi­vuo­si­na mer­kit­tä­vä osa nykyi­sis­tä vuo­kra-asun­nois­ta pois­tuu mark­ki­noil­ta kun vuo­krai­sän­nät siir­ty­vät eläkeikään.

    1. Vuo­kra-asun­not ovat ikään­ty­neil­lä sik­si, että ensin sääs­te­tään oma asun­to ja kun se on vela­ton, ei osa­ta hel­lit­tää vaan sääs­te­tään pari lisää ja pan­naan ne vuo­kral­le. Pal­jon kan­nat­ta­vam­paa kuin menet­tää rahan­sa pörssiosakkeisiin.

  26. Teh­dään vuo­kra­me­nos­ta vuo­kra­lai­sel­le vero­vä­hen­nys­kel­pois­ta. Poliit­ti­ses­ti helpompaa.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Vir­ta­sel­la ja Lah­ti­sel­la on täs­mäl­leen saman­lai­set asun­not ja he asu­vat vuo­kral­la tois­ten­sa asun­nois­sa, asu­mis­ta­pah­tu­ma syn­nyt­tää vero­tet­ta­vaa tuloa molem­mil­le, mut­ta jos he muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa, vero­tet­ta­vaa tuloa ei ole. 

    Etpä ole tain­nut miet­tiä tätä lop­puun asti.

    Omis­tusa­sun­non vas­tik­keel­la mak­se­taan kiin­teis­tö­ve­roa, työn­te­ki­jöi­den vero­ja, jne. En viit­si las­kea mut­ta väit­täi­sin että suu­rin osa vas­tik­kees­ta valuu eri­lai­siin veroi­hin mat­kan varrella.

    Ja kun sit­ten ver­ra­taan vähen­nys­ten jäl­kei­ses­tä vuo­kra­tu­los­ta saa­ta­vaa veroa yllä­mai­nit­tuun niin jäl­leen väit­täi­sin että kun­nol­la las­ket­tu­na näi­den asu­mis­ta­po­jen vero­tuot­to on erit­täin lähel­lä toisiaan.

    1. Sun Tzu,
      Yrit­tä­kö sanoa, ettei vuo­kra­tu­loa syn­ny lain­kaan? Nuo mai­nit­se­ma­si verot rasit­ta­vat tas­a­puo­li­ses­ti omis­tus- ja vuokra-asuntoja.
      Noi­den yhtiö­vas­tik­kei­den takia on yksin­ker­tai­sem­paa teh­dä vuo­kra­tu­los­ta vero­ton kuin vuo­kras­ta vähen­nys­kel­poi­nen. Toki voi aja­tel­la, että vähen­nys­kel­poi­nen oli­si vuo­kra vähen­net­ty­na kuu­del­la eurol­la neliö­tä kohden.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On kokeil­tu myös sitä­kin, ettei kun­ta käy­tä kaa­voi­tus­mo­no­po­lia vaan antaa alu­een alue­ra­ken­ta­jal­le raken­net­ta­vak­si ja suun­ni­tel­ta­vak­si. Ei tul­lut hyvää.

    Ei tul­lut hyvää. Tuli kui­ten­kin pal­jon parem­paa kuin esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä nyt, kun kau­pun­ki pitää yllä tiuk­kaa kaa­voi­tus- ja maan­käyt­tö­mo­no­po­lia. Osaa­mat­to­mis­sa käsis­sä mono­po­li on vaarallinen.

  29. Kal­le: ”Myös muut asu­mi­sen tuet, kuten kor­ko­tu­ki omis­tusa­sun­noil­le, pitää saa­da pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä. Kukaan ei voi­ta kor­ko­tues­sa­kaan, kos­ka tut­ki­tus­ti kaik­ki asun­toi­hin liit­ty­vät tuet valu­vat suo­raan hintoihin.”

    Minä­kin jaan hypo­tee­si­si, että kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus kapi­ta­li­soi­tuu asun­to­jen hin­taan ja että se pitäi­si pois­taa, mut­ta ker­ro ihmees­sä meil­le kai­kil­le, mis­tä sitä tut­ki­mus­tie­toa löy­tyy. Olen ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että asian tär­key­des­tä huo­li­mat­ta sitä on tut­kit­tu huonosti.

    Toi­saal­ta voi ihan perus­tel­lus­ti epäil­lä, toi­mii­ko tämä teo­reet­ti­nen meka­nis­mi ihan puh­taas­ti — näp­pi­tun­tu­mal­la asun­to­mark­ki­noil­ta vai­kut­tai­si sil­tä, että aina­kaan vas­tik­kei­den suu­ruus ei ihan kään­täen kor­re­loi hin­taan. Ja oman koke­muk­se­ni mukaan pan­kit ovat jät­tä­neet vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois omis­ta las­kel­mis­taan lai­na­not­ta­jan mak­su­ky­vys­tä, joten myön­net­tä­vien lai­no­jen suu­ruu­teen se ei vaikuta.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos Vir­ta­sel­la ja Lah­ti­sel­la on täs­mäl­leen saman­lai­set asun­not ja he asu­vat vuo­kral­la tois­ten­sa asun­nois­sa, asu­mis­ta­pah­tu­ma syn­nyt­tää vero­tet­ta­vaa tuloa molem­mil­le, mut­ta jos he muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa, vero­tet­ta­vaa tuloa ei ole. Täs­tä saa neut­raa­lin joko vapaut­ta­mal­la vuo­kra­tu­lon veros­ta tai verot­ta­mal­la las­ken­nal­lis­ta vuo­kraa oms­ta asun­nos­ta. Mikä täs­sä on vai­ke­aa ymmärtää?

    Tuo vero­han on jo. Aika­naan asun­to­tu­lov­ro, katu­mak­su ym. yhdis­tet­tiin kiin­teis­tö­ve­rok­si. Asun­to­tu­lov­roa ei siis ole pois­tet­tu, se on vaan nimet­ty uudelleen. 

    (Hal­li­tuk­sen esi­tys Edus­kun­nal­le kiin­teis­tö­ve­ro­laik­si sekä sii­hen liit­ty­väk­si lainsäädännöksi:

    Esi­tyk­ses­sä ehdo­te­taan otet­ta­vak­si käyt­töön kiin­teis­tön arvoon perus­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro. Tämä uusi vero kan­net­tai­siin vuo­sit­tain, ja se kor­vai­si kiin­teis­tö­jen har­kin­ta­ve­ro­tuk­sen, asun­to­tu­lon vero­tuk­sen ja katumaksun)

    1. Kiin­teis­tö­ve­ro mak­se­taan myös sii­tä vuo­kra-asun­nos­ta, min­kä lisäk­si vuo­ra-asun­nos­ta mak­se­taan vero vuokratulosta.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olet­ko tosis­sa­si, että nyt teh­dään huo­nom­paa kuin 1960-luvulla? 

    Ei 60-luvun met­sä­lä­hiöis­tä tul­lut sel­lai­sia kun ne ovat sik­si, että kaa­voi­tus­pro­ses­si oli­si men­nyt joten­kin eri taval­la kuin nyt. Niis­tä tuli sel­lai­sia sik­si että se oli sil­loin tren­di­käs­tä. Kaik­ki tapah­tui kau­pun­gin hyväk­sy­mis­sä rajoissa.

    Ark­ki­teh­tien ammat­ti­kun­ta ajat­te­lee ja suun­nit­te­lee kuna­kin aika­kau­te­na hyvin homo­gee­ni­ses­ti ja sisään­päin­läm­piä­väs­ti, riip­pu­mat­ta pro­jek­tin toi­mek­sian­ta­jas­ta tai rahoitusmallista.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pal­jon kan­nat­ta­vam­paa kuin menet­tää rahan­sa pörssiosakkeisiin. 

    Sekä pörs­sio­sak­keis­sa että asun­to-osak­keis­sa ajoi­tus on tär­ke­ää. 90-luvun puo­li­vä­lis­sä kan­nat­ti (nyky­het­ken kris­tal­li­pal­los­ta kat­sot­tu­na) ostaa kumpaisiakin. 

    Alku­vuo­des­ta 2000 tai 2008 ostet­tu pörs­sio­sa­ke on saat­ta­nut fir­mas­ta riip­puen käy­dä alhaal­la ja joko nous­sut taka­sin ylös, jää­nyt sin­ne tai tul­lut vie­lä alem­mas. Asun­nois­sa näin ei ole käynyt. 

    Täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gis­sä ei vuo­kra­tuot­to kui­ten­kaan ole kovin kum­moi­nen tämän päi­vän osto­hin­taan näh­den, arvon­nousu kuu­lem­ma on vakaa­ta kysyn­nän var­mas­ta kas­vus­ta joh­tuen. Ja kun asun­to­ja on riit­tä­vän mon­ta, alkaa nii­den hal­lin­noin­ti käy­dä työs­tä jol­le kan­nat­tai­si mää­rit­tää aina­kin se las­ken­nal­li­nen palkka. 

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ja hyvin hajau­tet­tu­na pörs­sio­sak­kei­den tuot­to on yleen­sä ollut parem­pi kuin sijoi­tusa­sun­to­jen. Kaik­ki on toki mah­dol­lis­ta menet­tää­kin, molem­mat sijoi­tus­muo­dot ovat alt­tii­ta polii­tik­ko­jen ailahteluille.

    Ja vain kymp­pi­ton­nin­kin salk­ku on aina hel­pom­pi hajaut­taa kuin sijoitusyksiö.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­kra-asun­not ovat ikään­ty­neil­lä sik­si, että ensin sääs­te­tään oma asun­to ja kun se on vela­ton, ei osa­ta hel­lit­tää vaan sääs­te­tään pari lisää ja pan­naan ne vuo­kral­le. Pal­jon kan­nat­ta­vam­paa kuin menet­tää rahan­sa pörssiosakkeisiin.

    Toi­saal­ta täs­sä koh­das­sa voi jos­kus epäil­lä sijoit­ta­jien ratio­naa­li­suut­ta. Muu­ta­man ikäih­mi­sen vuo­kra-asun­to­ja seu­ra­tes­sa on tul­lut mie­leen, ettei sil­lä tuo­tol­la­kaan ole niin väliä, eikä sitä oikeas­ti osa­ta las­kea­kaan. Todel­li­nen tuot­to sel­vi­ää vas­ta sit­ten, kun mam­mas­ta tai papas­ta aika jät­tää, ja peri­kun­ta lait­taa käm­pät lihoiksi.

    Ei sil­ti. Parem­pi ne rahat on sei­niin lait­taa kiin­ni kuin nou­dat­taa pank­kien sijoi­tus­neu­vo­jien ohjei­ta, noin keskimäärin…

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS. Olet­ko tosis­sa­si, että nyt teh­dään huo­nom­paa kuin 1960-luvul­la? Ikään kuin vähän liioittelisit?

    Pih­la­jä­mä­ki, ensim­mäi­nen alue­ra­ken­nus­koh­de, on nykyi­sin suo­jel­tu ja tun­ne­taan kan­sain­vä­li­ses­ti tun­nus­te­tus­ta ark­ki­teh­tuu­ris­ta, tehok­kaas­ta ja tii­viis­tä kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta jos­sa on kui­ten­kin säi­ly­tet­ty luontoa.

    Kon­tu­la sai vuon­na 2006 Suo­men koti­seu­tu­lii­tol­ta vuo­den kau­pun­gin­osa Suo­mes­sa nimi­tyk­sen. Se on nii­ni­kään tii­vis ja tehok­kaas­ti raken­net­tu ja lisäk­si vie­lä rai­de­lii­ken­teen (Met­ro) varrella.

    Nuo pari esi­merk­kiä osoit­taa, että ennen teh­tiin asun­to­ja ihmi­sil­le ja sii­nä sivus­sa syn­tyi ihan oike­aa kau­pun­kia. Nyt ei saa­da aikaan oikeas­taan kum­paa­kaan, asun­to­tuo­tan­non mää­rä laa­haa hir­vit­tä­väs­ti kysyn­nän ala­puo­lel­la eikä se kau­pun­ki­ku­val­li­nen laa­tu­kaan hääp­pöis­tä ole. Talo­jen tek­niik­ka on paran­tu­nut, sii­nä ainoa edis­tys 60 luvul­ta tähän päivään

    Ongel­mat nois­sa esi­merk­ki­lä­hiöis­sä syn­tyi sil­loin­kin kau­pun­gin toi­mis­ta, tai toi­mi­mat­to­muu­des­ta. Kou­lu­ja ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­ja ei saa­tu teh­tyä samas­sa tah­dis­sa kuin alue­ra­ken­ta­jat teki­vät talot ja muun kun­nal­lis­tek­nii­kan. Sii­nä­kin ollaan ihan samas­sa, ellei vie­lä hei­kom­mas­sa jamas­sa edel­leen, esi­mer­kik­si Viik­kiin ei ole vie­lä­kään saa­tu ter­veys­a­se­maa eikä mui­ta sosi­aa­li­pal­ve­lu­ja, vaik­ka alu­eel­la asuu jo yli 10 000 asu­kas­ta ja raken­ta­mi­nen alkaa olla lopuillaan.

  35. KariS: Nuo pari esi­merk­kiä osoit­taa, että ennen teh­tiin asun­to­ja ihmi­sil­le ja sii­nä sivus­sa syn­tyi ihan oike­aa kaupunkia. 

    Ei nyt suo­ra­nai­ses­ti lii­ty aihee­seen, mut­ta mis­sä Pih­la­ja­mäes­sä tai Kon­tu­las­sa muka on oike­aa kaupunkia?

    (Asun­to­ja niis­sä lähiöis­sä kyl­lä on—tosin Kon­tu­las­sa­kin vain puo­let sii­tä mitä voi­si olla, ellei­vät met­ro­ra­ta ja Kon­tu­lan­tie kat­kai­si­si lähiö­tä ja täten sijoit­tai­si ase­maa lähiön lai­taan vaik­ka se ase­ma voi­si olla keskelläkin.)

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Vuyokra-asu­to­ja tulee lisää teke­mäl­lä vuo­kra­tu­lo verot­to­mak­si. Sitä edel­lyt­tää myös ver­po­tuk­sen neut­raa­li­suus, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta. Näin on teh­ty Belgiassa.

    Tämä oli­si­kin oiva tapa paran­taa mah­dol­li­suuk­sia veron­kiert… ei kun vero­suun­nit­te­luun. Kun jo nyt monel­la alal­la uutis­ten mukaan har­joi­te­taan palk­ko­jen nos­ta­mis­ta hol­ding-yhtiöi­den kaut­ta, jat­kos­sa tähän voi­si yhdis­tää sen, että anne­taan vie­lä “yrit­tä­jäl­le” asun­toe­tu. Työ­nan­ta­ja (hol­dinh-yhtiö) vuo­kraa työn­te­ki­jän (eli fir­man omis­ta­jan) asun­non osa­na työ­suh­de-etu­ja. Lai­te­taan vuo­krak­si vaik­ka 5000 euroa. Vero­tuk­ses­sa asun­toe­dun arvo mää­rit­tyy kui­ten­kin toi­sin. Asun­non vero­tusar­vo voi­si olla täs­sä tapauk­ses­sa vaik­ka­pa 1000 euroa kuussa. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na oli­si veron­kier­toau­to­maat­ti, jol­la yhtiös­tä voi­si nos­taa varat vero­ja mak­sa­mat­ta ulos, vält­täen jopa se yhtei­sö­ve­ro, jon­ka nykyi­sin hol­ding-yhtiöi­tä vero­suun­nit­te­lus­sa käyt­täen sen­tään jou­tuu vie­lä mak­sa­maan, vaik­ka ansio­tu­lo­ve­rot voi­kin välttää.

    Toi­sin­sa­noen: Suo­men nykyi­sil­lä vero­vä­hen­nys­sys­tee­meil­lä tuo idea joh­tai­si mel­koi­seen verosuunnittelupommiin.

  37. Odel­la on kun­noi­tet­ta­van pal­jon asu­mi­seen liit­ty­viä koh­tia vaa­lioh­jel­mas­sa. Hyvä!

    Kai­kis­sa näis­sä nousee enem­män tai vähem­män mer­ki­tyk­sel­li­se­nä asia­na asu­mi­seen liit­ty­vä vero­tus ja toi­saal­ta kai­ken­kar­vai­set tuet ja tuke­mat­ta jättämiset. 

    Vaik­ka tämä menee enem­män edus­kun­ta­työn pii­riin, niin tuli­si­ko Suo­mes­sa teh­dä asu­mi­seen liit­ty­vän vero­tuk­sen koko­nai­suu­dis­tus? Las­ke­taan pal­jon­ko fyrk­kaa asu­mi­ses­ta nyt ote­taan kun­nil­le ja val­tiol­le ja kuin­ka sama euro­mää­rä saa­daan kerät­tyä jär­ke­väm­min. Pal­jon­ko kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si olla mikä­li lei­ma­ve­ro oli­si 0%, vuo­kra­tu­lo­jen vero oli­si 0% ja lai­no­jen kor­ko­vä­hen­nys poistettaisiin? 

    Tai kuin­ka pal­jon asuin­ra­ken­nuk­siin toi­mi­tet­tua ener­gi­aa pitäi­si verot­taa, jot­ta kaik­ki asu­mi­ses­ta ker­ty­vät verot ja vero­vä­hen­nyk­set tuli­si­vat hoi­det­tua hait­ta­ve­ro­na? Täs­sä tapauk­ses­sa ener­gia­re­mont­tei­hin saat­tai­si tul­la vauhtia 🙂

    (Huo­mat­kaa, että mak­sa­jan näkö­kul­mas­ta on aivan sama menee­kö raha kun­nal­le vai val­tiol­le. Eli koko­nai­suu­dis­tuk­ses­sa tuli­si kes­kit­tyä kuin­ka pal­jon ja mil­lä nimik­keel­lä ihmi­sen raha­pus­sis­ta menee rahaa yhteiskunnalle.)

  38. Mul­le tulee täs­tä mie­leen yksi idea, joka tie­ten­kin minus­ta on maa­il­man hie­noin, ja toi­vot­ta­vas­ti joku ker­too ne suden­kuo­pat. Voi­si­ko sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen olla asukaslähtöistä?

    Eli joten­kin näin: Vaik­ka­pa ryh­mä mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jia, pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, tai mik­sei vaik­ka ihan vaan yksin­huol­ta­jia toi­mii oma­toi­mi­ra­ken­ta­ji­na jon­kun asian­tun­te­van avus­tuk­sel­la. Joku pik­ki­rii­ki­nen oma­ra­hoi­tuso­suus, suh­tees­sa tuloi­hin tie­ten­kin, niin on jouk­kois­tet­tua kulu­kont­rol­lia. Jne.

  39. komm:

    Työ­nan­ta­ja (hol­dinh-yhtiö) vuo­kraa työn­te­ki­jän (eli fir­man omis­ta­jan) asun­non osa­na työ­suh­de-etu­ja. Lai­te­taan vuo­krak­si vaik­ka 5000 euroa. Vero­tuk­ses­sa asun­toe­dun arvo mää­rit­tyy kui­ten­kin toi­sin. Asun­non vero­tusar­vo voi­si olla täs­sä tapauk­ses­sa vaik­ka­pa 1000 euroa kuussa.

    Lop­pu­tu­lok­se­na oli­si veron­kier­toau­to­maat­ti, jol­la yhtiös­tä voi­si nos­taa varat vero­ja mak­sa­mat­ta ulos, vält­täen jopa se yhtei­sö­ve­ro, jon­ka nykyi­sin hol­ding-yhtiöi­tä vero­suun­nit­te­lus­sa käyt­täen sen­tään jou­tuu vie­lä mak­sa­maan, vaik­ka ansio­tu­lo­ve­rot voi­kin välttää

    Ei se verot­ta­jan hui­jaa­mi­nen ihan noin help­poa ole. Jo pelk­kä yli­vuo­kran mak­sa­mi­nen osak­kaan omis­ta­mas­ta asun­nos­ta on aivan sel­kää pei­tel­tyä osin­gon­ja­koa, jos­ta löy­tyy vino pino ennak­ko­ta­pauk­sia. Yhtiö ei saa vero­tuk­ses­saan las­kea kuluk­si vain mark­ki­naeh­toi­sen osan mak­se­tus­ta vuokrasta.
    Tuo esit­tä­mä­si asun­toe­tu­hui­jaus vie hom­man vie­lä pal­jon pitem­mäl­le (ei ole kyse pel­käs­tään pei­tel­lys­tä voi­ton­jaos­ta) lain­vas­tai­suu­den puolelle.

  40. Vihe­rins­si: Jot­ta asia joten­kin hah­mot­tui­si yksi­tyi­sen vuo­kra­nan­ta­jan kan­nal­ta, niin ehkä kan­nat­taa vähän las­kea. Las­kel­man koh­tee­na on 200 000 euron asun­to, jol­la on 55 m² pinta-alaa.

    Jos käm­pän reaa­liar­vo pysyy pai­kal­laan, asun­nos­ta pitää vuo­kra­lai­sel­ta saa­da yhtiö­vas­ti­ke, kor­jaus­ku­lut (perus­kor­jaus ja pie­nem­pi remp­paa­mi­nen), tyh­jä­nä­oloa­jan kor­vaus ja vähän työpalkkaa.

    Asun­non kaik­ki yllä­pi­to mak­saa noin 10 €/m2 kar­kea­na arvio­na. Tyh­jä­nä­oloai­kaa on asun­nos­ta riip­puen enem­män tai vähem­män, mut­ta käy­tän­nös­sä sii­hen saa las­kea ehkä 5 %. Sit­ten vähän vai­van­palk­kaa työ­mää­räs­tä pääl­le, niin nol­la­ta­so on 12 €/m2, ts. 660 €/kk.

    Kes­ki­mää­räi­nen yhtiö­vas­ti­ke oli 3,51 €/neliö vuon­na 2009. Jos esi­merk­ki­kämp­pän yllä­pi­toon kuluu tämän lisäk­si 6,50 €/neliö kuus­sa eli siis n. 4300 € vuo­des­sa niin aika kal­liil­ta vai­kut­taa. Tuol­la hin­nal­la teet­tää remon­tin jos toisenkin.

  41. tpyy­luo­ma:
    Mul­le tulee täs­tä mie­leen yksi idea, joka tie­ten­kin minus­ta on maa­il­man hie­noin, ja toi­vot­ta­vas­ti joku ker­too ne suden­kuo­pat. Voi­si­ko sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen olla asukaslähtöistä?

    Eli joten­kin näin: Vaik­ka­pa ryh­mä mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jia, pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, tai mik­sei vaik­ka ihan vaan yksin­huol­ta­jia toi­mii oma­toi­mi­ra­ken­ta­ji­na jon­kun asian­tun­te­van avus­tuk­sel­la. Joku pik­ki­rii­ki­nen oma­ra­hoi­tuso­suus, suh­tees­sa tuloi­hin tie­ten­kin, niin on jouk­kois­tet­tua kulu­kont­rol­lia. Jne.

    Tuon kan­san­ryh­män paris­sa on kou­lut­ta­mat­to­muut­ta, kie­li­tai­dot­to­muut­ta, päih­deon­gel­mia jne. Ja ihan haluai­sit lait­taa mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat stres­saa­maan jotain taloprojektia?

    Toki sosi­aa­li­sis­sa asun­nois­sa elää myös ihan fik­su­ja ja fil­maat­ti­sia kel­po kan­sa­lai­sia, itse­ni mukaan lukien, jot­ka kyl­lä voi­si pro­jek­tis­ta suo­riu­tua­kin. Eli jos he joten­kin löy­tä­vät toi­sen­sa, niin mik­sei talot voi­si raken­taa noinkin.

    Eli: sosi­aa­li­nen asu­mi­nen voi olla asu­kas­läh­töis­tä jos niin sovi­taan, mut­ta väit­täi­sin sen jää­vän kuriositeetiksi.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On kokeil­tu myös sitä­kin, ettei kun­ta käy­tä kaa­voi­tus­mo­no­po­lia vaan antaa alu­een alue­ra­ken­ta­jal­le raken­net­ta­vak­si ja suun­ni­tel­ta­vak­si. Ei tul­lut hyvää. 

    Osmo, kun kat­sot uuden kir­ja­si kant­ta, niin noi­ta talo­ja ei ole teh­ty kau­pun­gin ohjaa­ma­na eikä sosi­aa­li­sin perus­ten saa­ti alue­ra­ken­ta­mi­se­na! 😀 😀 😀 Se on kui­ten­kin juu­ri sitä kau­pun­kia, mitä me kau­pun­ki­lai­set kaipaamme.

    Kun­nal­le kuu­luu katu­jen vetä­mi­nen, räys­täs­kor­keu­den mää­rit­tä­mi­nen ker­rok­si­na, joi­den­kin pal­ve­lu­jen raken­ta­mi­nen ja sen ver­ran ohjaus­ta, että kort­te­lit jakaan­tu­vat riit­tä­vän pie­nik­si ton­teik­si eri omis­ta­ja­ta­hoil­le. 🙂 Ihan kuten kir­ja­si kan­nes­sa on. Kun eri raken­nu­ta­jat raken­ta­vat vie­rek­käi­sil­le ton­teil­le, voi osta­ja teh­dä aidos­ti valin­nan. Se raken­nut­ta­ja ja/tai raken­ta­ja, joka ei pär­jää kil­pai­lus­sa menee nurin, mikä on hyvä asia. Peri­aat­tees­sa kau­pun­gil­le ei kuu­lu edes, raken­ne­taan­ko pai­kal­le asuin­ta­lo, teh­das vai­ko toimistotilaa.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos Vir­ta­sel­la ja Lah­ti­sel­la on täs­mäl­leen saman­lai­set asun­not ja he asu­vat vuo­kral­la tois­ten­sa asun­nois­sa, asu­mis­ta­pah­tu­ma syn­nyt­tää vero­tet­ta­vaa tuloa molem­mil­le, mut­ta jos he muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa, vero­tet­ta­vaa tuloa ei ole. Täs­tä saa neut­raa­lin joko vapaut­ta­mal­la vuo­kra­tu­lon veros­ta tai verot­ta­mal­la las­ken­nal­lis­ta vuo­kraa oms­ta asun­nos­ta. Mikä täs­sä on vai­ke­aa ymmärtää?

    Tämä sel­vää!
    Mut­ta kun Lah­ti­sel­la on 30 muu­ta asun­toa, joi­ta hän vuo­kraa amma­tik­seen, mik­si tuon vuo­kra­tu­lon pitäi­si olla verovapaata?
    Ja Vir­ta­sen tapaus taas on ana­lo­gi­nen Van­taal­la polii­si­tut­kin­nas­sa ole­van kanssa 😉
    Ja kuten itse­kin toteat, “jos he muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa, vero­tet­ta­vaa tuloa ei ole”. Mik­si pitäi­si olla?

  44. con­rad: Kes­ki­mää­räi­nen yhtiö­vas­ti­ke oli 3,51 €/neliö vuon­na 2009. Jos esi­merk­ki­kämp­pän yllä­pi­toon kuluu tämän lisäk­si 6,50 €/neliö kuus­sa eli siis n. 4300 € vuo­des­sa niin aika kal­liil­ta vai­kut­taa. Tuol­la hin­nal­la teet­tää remon­tin jos toisenkin.

    Niin teet­tää. Ja niin pitää­kin. Täs­sä ihan esimerkkejä:

    * asun­non pin­ta­re­mont­ti 10 vuo­den välein, 100€/m2
    * keit­tiö ja kylp­pä­ri 20 vuo­den välein, 300 €/m2
    * jul­ki­si­vu­re­mont­ti (julk­ka­rit, ikku­nat, par­vek­keet) 25 vuo­den välein, 300 €/m2
    * lin­jas­to­sa­nee­raus 50 vuo­den välein, 1000 €/m2
    * kodin­ko­nei­den vaih­to 10 vuo­den välein, 30 €/m2

    Yhteen­sä näis­tä tulee 60 €/m2/vuosi, 5 €/m2/kk. Remont­tien hin­nat toki riip­pu­vat kiin­teis­tös­tä, mut­ta ne pitää kui­ten­kin teh­dä, jot­ta kiin­teis­tö pysyi­si tek­ni­ses­ti kunnossa.

    Hal­vem­mal­la­kin pää­see, jos itse tekee. Sil­loin kui­ten­kin sijoi­tuk­sen työ­läys ja sitä kaut­ta tuot­to­vaa­ti­muk­set kasvaa.

  45. Joel Jal­ka­nen: Tuon kan­san­ryh­män paris­sa on kou­lut­ta­mat­to­muut­ta, kie­li­tai­dot­to­muut­ta, päih­deon­gel­mia jne. Ja ihan haluai­sit lait­taa mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat stres­saa­maan jotain taloprojektia?

    Hyvä point­ti, mut­ta näki­sin tän niin päin että taval­la tai toi­sel­la jul­kis­ra­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa asuu mutu­na tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta hel­sin­ki­läis­tä ja eri ongel­mis­ta kun­tou­tu­jia on aika monen­lai­sia, eli vaik­ka sit­ten kurio­si­teet­ti­na jokuseen pro­jek­tiin var­maan löy­tyi­si osal­lus­tu­jia. Tuol­lai­nen pro­jek­ti voi­si olla jotain jär­ke­vää teke­mis­tä mil­lä pää­si­si taas vähän arki­ru­tii­nei­hin kiin­ni. Sehän nii­den kun­tou­tus­kurs­sien­kin idea on, on jotain sään­nöl­lis­tä teke­mis­tä, voi­si olla vaan moti­voi­vam­paa jos oli­si joku päämääräkin.

  46. tpyy­luo­ma: Sehän nii­den kun­tou­tus­kurs­sien­kin idea on, on jotain sään­nöl­lis­tä teke­mis­tä, voi­si olla vaan moti­voi­vam­paa jos oli­si joku päämääräkin.

    Jos nyt ostet­tai­siin alkuun näil­le ihmi­sil­le pik­kui­nen kak­tus ja kat­so­taan kuin­ka isol­la pro­sen­til­la sel­lai­nen saa­daan pysy­mään hen­gis­sä ennen kuin läh­de­tään raken­ta­maan talo­ja. Se poruk­ka joka menet­tää sil­miä tai mui­ta ruu­mii­no­sia puto­aa suo­raan jatkosta.

  47. tpyy­luo­ma: Hyvä point­ti, mut­ta näki­sin tän niin päin että taval­la tai toi­sel­la jul­kis­ra­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa asuu mutu­na tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta hel­sin­ki­läis­tä ja eri ongel­mis­ta kun­tou­tu­jia on aika monen­lai­sia, eli vaik­ka sit­ten kurio­si­teet­ti­na jokuseen pro­jek­tiin var­maan löy­tyi­si osal­lus­tu­jia. Tuol­lai­nen pro­jek­ti voi­si olla jotain jär­ke­vää teke­mis­tä mil­lä pää­si­si taas vähän arki­ru­tii­nei­hin kiin­ni. Sehän nii­den kun­tou­tus­kurs­sien­kin idea on, on jotain sään­nöl­lis­tä teke­mis­tä, voi­si olla vaan moti­voi­vam­paa jos oli­si joku päämääräkin.

    Joo, en mä koko­naan tei­laa. Mut­ta en ole ihan var­ma, että talon raken­nut­ta­mi­nen on sel­las­ta “sään­nöl­lis­tä teke­mis­tä” mitä hae­taan, sem­min­kin kun tuo vaa­tii aika pal­jon esnäit­teeks pape­ri­työ­tä, joka ei noin kes­ki­mää­rin ole heil­lä vah­vin osaamisalue.

    Siis jos joku poruk­ka lyöt­täy­tyy yhteen ja halu­aa rake­nut­taa itsel­leen sosi­aa­li­sen talon, niin en mä näe syy­tä, mik­sei heil­le voi antaa sii­hen mah­dol­li­suut­ta. Mut­ta ei tota voi kyl­lä kenel­tä­kään vaatia.

  48. pek­ka:

    Ei se verot­ta­jan hui­jaa­mi­nen ihan noin help­poa ole. Jo pelk­kä yli­vuo­kran mak­sa­mi­nen osak­kaan omis­ta­mas­ta asun­nos­ta on aivan sel­kää pei­tel­tyä osin­gon­ja­koa, jos­ta löy­tyy vino pino ennak­ko­ta­pauk­sia. Yhtiö ei saa vero­tuk­ses­saan las­kea kuluk­si vain mark­ki­naeh­toi­sen osan mak­se­tus­ta vuokrasta.
    Tuo esit­tä­mä­si asun­toe­tu­hui­jaus vie hom­man vie­lä pal­jon pitem­mäl­le (ei ole kyse pel­käs­tään pei­tel­lys­tä voi­ton­jaos­ta) lain­vas­tai­suu­den puolelle.

    Esi­merk­ki oli tur­han yksin­ker­tai­nen, yliam­pu­va ja läpi­nä­ky­vä, mut­ta point­ti­ni oli sanoa, että tuon suun­tai­nen toi­min­ta tuli­si huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa kan­nat­ta­vam­mak­si ja hou­kut­te­le­vam­mak­si. Jär­jes­te­ly muut­tui­si vähem­män läpi­nä­ky­väk­si jo lisää­mäl­lä väli­kä­siä. Käy­tän­nös­sä tuos­sa kan­nat­tai­si olla välis­sä vähin­tään yksi, ehkä kak­si­kin tahoa. Tai sit­ten tuon jär­jes­te­lyn voi­si teh­dä päik­seen 3 tai useam­man kave­rin kans­sa (kuten osa “vero­suun­nit­te­lua” har­joit­ta­vis­ta nyky­ään­kin tekee — ja ilmoit­taa vero­tuk­ses­saan sit­ten vie­lä enem­män ja vähem­män tar­peel­li­sia remont­ti, tar­vi­ke, yms. kulu­ja vuo­kra­tu­lo­jen vas­ti­neik­si — jot­ta mini­moi hen­ki­lö­koh­tais­ta vero­tus­taan), esim. niin, että A asuu B:n käm­päs­sä, B C:n käm­päs­sä ja C A:n käm­päs­sä, kaik­ki huo­mat­ta­vaa yli­vuo­kraa (vero­tusar­voon näh­den) yhtiös­tä käsin yksi­tyis­hen­ki­löl­le mak­saen, jot­ta verot­ta­jan kans­sa ei tule han­ka­luuk­sia sii­tä, että teki­si jotain vas­ta­vuo­roi­ses­ti suoraan.

  49. Voi­si­ko joku ker­toa, onko mis­sää­an jon­kun asial­li­sen ins­tans­sain tms las­kel­ma, mitä mak­saa esim. ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ja sit­ten muu­al­le Suo­meen. Eli siis mate­ri­aa­lit+ työt + suun­nit­te­lu ja mikä lie­nee mis­sä­kin ton­tin osuus aatel­len niit­ten ole­van saman­ta­soi­sia siis sijainniltaan.
    Aja­tus vain, että ei kai raken­ta­jat revi pos­ket­to­mia voit­to­ja pel­käs­tään kun­nan nimellä?

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Noi­den yhtiö­vas­tik­kei­den takia on yksin­ker­tai­sem­paa teh­dä vuo­kra­tu­los­ta vero­ton kuin vuo­kras­ta vähen­nys­kel­poi­nen. Toki voi aja­tel­la, että vähen­nys­kel­poi­nen oli­si vuo­kra vähen­net­ty­na kuu­del­la eurol­la neliö­tä kohden. 

    Jos ollaan huo­les­tu­nei­ta Vir­ta­sen ja Lah­ti­sen ris­tiin­vuo­krauk­sen epä­ta­sa-arvoi­ses­ta ase­mas­ta omis­tusa­su­mi­seen ver­rat­tu­na, teh­dään niin, että mak­se­tut vuo­krat sii­tä asun­nos­ta, jos­sa asuu, saa vähen­tää kerää­mis­tään vuo­kris­ta ennen kuin ale­taan las­kea pää­oma­tu­lo­ve­ro­ja. Yhtiö­vas­ti­ke voi­daan ottaa kuvioon sitä kaut­ta, että kum­mas­ta­kin vuo­kras­ta (oman ja vuo­kra­tun asun­non) vähen­ne­tään yhtiö­vas­tik­keet ennen kuin ryh­dy­tään vähennystouhuun. 

    Täl­löin Lah­ti­sen ja Vir­ta­sen kik­kai­lu tulee samaan tilan­tee­seen kuin se, että he asui­si­vat omis­sa asun­nois­saan, mut­ta toi­saal­ta ei teh­dä asun­to­jen vuo­kraa­mi­ses­ta ylei­ses­ti verot­to­man pää­oma­tu­lon läh­det­tä ja sitä kaut­ta eriar­vois­ta mui­hin sijoitusmuotoihin. 

    Täs­sä oli­si kyse vähän samas­ta kuin koti­ta­lous­työn vero­vä­hen­nyk­ses­tä. Sii­nä­hän myös koi­te­taan vero­vä­hen­nyk­sel­lä teh­dä sii­tä sama­nar­vois­ta, että Vir­ta­nen pesee Lah­ti­sen pai­dan ja Lah­ti­nen Vir­ta­sen ver­rat­tu­na sii­hen, että molem­mat pese­vät omat paitansa.

    1. Onko vai­kea ymmär­tää, että tuo esi­merk­ki Vir­ta­ses­ta ja Lah­ti­ses­ta oli tar­koi­tet­tu osoit­ta­maan vain sitä, että vuo­kral­la asu­mis­ta tapah­tu­ma­na vero­te­taan enem­män kuin omistusasumista.
      Jos Tam­pe­reel­la kai­ki asui­si­vat vuo­ral­la ja Turus­sa kaik­ki omis­tusa­sun­nois­sa, Ja palk­ka­ta­so oli­si kau­pub­geii­sa eurol­leen sama, Tam­pe­reel­ta tuli­si vero­ja val­tion kas­saan pal­jon enem­män vero­tu­lo­ja kuin Turusta.

  51. Esi­merk­ki­si osoit­taa sen, että ris­kipree­mion myy­mis­tä vero­te­taan. Tämä kos­kee niin asun­to­jen vuo­kraa­mis­ta kuin kaik­kea muu­ta­kin. Jos ostan auton, jol­la ajan, kär­sin sen omis­ta­mi­seen liit­ty­vät ris­kit itse, mut­ta en jou­du mak­sa­maan veroa sii­tä, että myyn itse itsel­le­ni ris­kipree­mion. Jos vuo­kraan sen, vuo­krayh­tiö las­kut­taa minul­ta sii­tä, että he kan­ta­vat auton omis­ta­mi­seen liit­ty­vät ris­kit ja sit­ten mak­saa veroa tästä. 

    Kyse ei siis ole miten­kään eri­tyi­ses­ti asu­mi­seen liit­ty­väs­tä asias­ta, vaan ylei­ses­ti sijoit­ta­mi­seen tai kau­pan­käyn­tiin (jos teen itse itsel­le­ni lapion, en mak­sa veroa sen puo­leen työs­tä kuin lapion kor­keam­mas­ta arvos­ta ver­rat­tu­na läh­tö­ai­nei­siin). Minun point­ti­ni oli se, ettei ole mitään syy­tä ryh­tyä kik­kai­le­maan juu­ri asun­to­jen koh­dal­la jon­kun “asun­to­tu­lon” kans­sa, jos ei sit­ten halu­ta ryh­tyä samaan kai­ken muun kulu­tuk­sen kans­sa, joka perus­tuu sii­hen, että kulu­te­taan jotain itse omis­tet­tua tai teh­tyä. Tai vas­taa­vas­ti ei ole mitään syy­tä vapaut­taa juu­ri vuo­kra-asu­mis­ta verois­ta, jos samaa ei teh­dä kai­ken muun­kin vuo­kraa­mi­sen koh­dal­la, ml. “rahan vuo­kraa­mi­nen” toi­sil­le ihmi­sil­le eli ylei­ses­ti sijoittaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.