Pitääkö kuntien tukea enemmän kulttuuriharrastamista kuin ‑laitoksia?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen 19.10.2012

1) Kyl­lä
Pain­opis­tet­tä voisi nykyis­es­tä siirtää. Suomen klas­sisen musi­ikin korkea taso esimerkik­si saa kiit­tää hyvää musi­ikkiopis­toverkos­toamme. Rahan ohjaami­nen ruo­hon­ju­u­ri­ta­solle edesaut­taa kult­tuuria enem­män kuin laitoskult­tuurin suosimi­nen. En tarkoi­ta, että tuki laitok­sille pitäisi lopet­taa, mut­ta pain­opis­tet­tä voisi siirtää.

Olen hyvin kiitolli­nen hienos­ta musi­ikki­talosta. Kaupungi­norkesterin kausiko­rt­tia ei saa kuin tiskin alta. Yhden kon­sertin hin­naksi tulee noin 18 euroa, vähän enem­män kuin eloku­valipun hin­ta, mut­ta paljon vähem­män kuin vaikka­pa jääkiekko-ottelun pääsy­mak­su, kevyen musi­ikin tapah­tu­mista nyt puhu­mat­takaan. Vaikutel­ma sin­fo­ni­akon­sert­tien yleisöstä on varsin äver­iäs. Kon­sert­tilipun hin­nan voisi hyvin kaksinker­tais­taa, ja silti salin saisi myy­dyk­si täy­teen. Tyhjiä paikko­ja salis­sa olisi var­maankin vähem­män, kos­ka kallista paikkaa ei kausiko­rtin lunas­tanut jätä käyt­tämät­tä yhtä herkästi kuin hal­paa. Opiske­li­joille voisi olla oma halpo­jen lip­pu­jen kiintiönsä.

14 vastausta artikkeliin “Pitääkö kuntien tukea enemmän kulttuuriharrastamista kuin ‑laitoksia?”

  1. Kyse­lyn lähtöko­h­ta on kum­malli­nen ikään kuin kult­tuuri­laitok­set ja kult­tuuri­har­ras­t­a­mi­nen sulk­i­si­vat toisen­sa pois. Val­takun­nalli­nen vääryys syn­tyy siitä, että esim. Helsingis­sä löy­tyy vaikka­pa tuo kon­sert­ti­talon vielä erit­täin edulli­nen käyt­tömah­dol­lisu­us, mut­ta jostain Mänt­tä-Vilp­pu­lan Poh­jasle­hden kylästä ei noin vain men­nä vaikka­pa Tam­pereelle seu­raa­maan kon­sert­tia. Melkein jär­jestään pie­nil­lä paikkakun­nil­la sijoite­taan asukas­ta kohden vain mur­to-osa kult­tuuri­in suuri­in kaupunkei­hin ver­rat­en. Suuria taide­laitok­sia emme Poh­jaslah­den kylään saa, mut­ta asukkail­la tulisi olla mah­dol­lisu­us muuten samal­la panok­sel­la kuin isois­sa kaupungeis­sa naut­tia kult­tuurista. Tänän kaiken kat­taa vielä sel­l­ainen tosi­a­sia, että kult­tuuri­menot ovat pieniä muru­sia, joiden vaikka­pa kaksinker­tais­t­a­mi­nen ei tun­tu­isi mis­sään. Mitään oikei­ta säästöjä ei myöskään tulisi, vaik­ka kaik­ki kult­tuuri­in sijoitet­ta­vat rahat pois­tet­taisi­in. Ja mainit­takoon, että Mänt­tä-Vilp­pu­lan Poh­jaslah­den asukkaal­la on kyl­lä Män­tässä hyvät mah­dol­lisu­udet seu­ra­ta kuvataitei­ta kiitos Kuvataide­vi­ikko­jen kesänäyt­te­lyn ja Ser­lachius-taidesäätiön lois­ta­van tar­jon­nan. Ja on meil­lä omia erit­täin hal­val­la tuotet­tu­ja hieno­ja omia kult­tuuri­ak­tivi­teet­ta­ja Poh­jaslah­den kylää myöten.

  2. “Vaikutel­ma sin­fo­ni­akon­sert­tien yleisöstä on varsin äver­iäs. Kon­sert­tilipun hin­nan voisi hyvin kaksinker­tais­taa, ja silti salin saisi myy­dyk­si täyteen.”

    Eikö pikem­minkin pitäisi pyrk­iä ratkaisui­hin, joil­la kaik­ki kansanosat saadaan kult­tuuri­palvelu­jen piiri­in kuin raja­ta hin­nal­la osal­lis­tu­jien joukko äveriäisiin?

    Köy­hätkin voivat naut­tia musi­ik­ista, jos vain uskaltau­tu­vat paikalle. Hin­ta on tehokas tapa viedä köy­hiltä elävän musi­ikin nautinto.

  3. Suomen klas­sisen musi­ikin korkea taso esimerkik­si saa kiit­tää hyvää musiikkiopistoverkostoamme.

    Yhtälön toinen puoli tosin taitaa olla se, että val­tion­tukea saavien orkesterei­den rahoi­tus on ollut suht vakaa­ta, eli hyvil­lä muusikoil­la on ollut työ­paikko­ja, ja että myös koulu­tus­ketjun lop­pupää eli Sibelius-Akatemia on saanut kehit­tyä tasais­es­ti. Jos olisi vain hyvät musi­ikkiopis­tot, niin mon­en nuoren lah­jakku­u­den musi­ikkiopin­not saat­taisi­vat lopah­taa 18 ikävuo­den paikkeilla.

  4. Tselovek: Eikö pikem­minkin pitäisi pyrk­iä ratkaisui­hin, joil­la kaik­ki kansanosat saadaan kult­tuuri­palvelu­jen piiri­in kuin raja­ta hin­nal­la osal­lis­tu­jien joukko äveriäisiin?

    Kun ver­rataan lipun hin­to­ja esim. rock ‑bän­di­en lip­pu­jen hin­toi­hin, niin aika matalia ne ovat. Silti rock ‑keikoil­la käy ihmisiä laidas­ta laitaan. Lipun hin­ta ei siis ole syy siihen, mik­si klassi­nen musi­ik­ki on ylälu­okkaista. Nyky­isin nk. korkea­ta kult­tuuria tue­taan ihan liikaa. Eri kult­tuurin muo­to­ja pitäisi käsitel­lä tasapuolisemmin.

  5. Mik­si kan­natat kult­tuuri­palveluis­sa vah­vaa val­tion sub­ven­tio­ta, mut­ta parkkipaikat kyl­lä olet lait­ta­mas­sa käyt­täjän mak­set­tavak­si? Ja vielä sub­ven­tio kos­kee ain­oas­taan val­tion määrit­telemää korkeakult­tuuria. Mik­si markki­nae­htoisu­us ei kel­paa kulttuuriin?

  6. Mikko H: Yhtälön toinen puoli tosin taitaa olla se, että val­tion­tukea saavien orkesterei­den rahoi­tus on ollut suht vakaa­ta, eli hyvil­lä muusikoil­la on ollut työ­paikko­ja, ja että myös koulu­tus­ketjun lop­pupää eli Sibelius-Akatemia on saanut kehit­tyä tasais­es­ti. Jos olisi vain hyvät musi­ikkiopis­tot, niin mon­en nuoren lah­jakku­u­den musi­ikkiopin­not saat­taisi­vat lopah­taa 18 ikävuo­den paikkeilla.

    Musi­ik­ki on laji, joka vaatii useim­mis­sa instru­menteis­sa erit­täin suuren tun­timäärän har­joit­telua laps­es­ta alka­en, jot­ta yksilöstä kehit­tyy tasokas ammat­ti­lainen. Niin­pä musi­ikkiopis­to­jär­jestelmä toimii ammat­tiopin­to­jen vält­tämät­tömänä pohjana.

    Mut­ta jos musi­ikkiopis­to­jär­jestelmää tarkastelee vain ammat­timuusikoiden koulu­tus­pol­un osana, sen rahan voisi käyt­tää paljon parem­minkin. Ensim­mäisenä kar­si­taan opis­tos­ta ne, joista selvästi ei tule ammat­ti­laista. Sen jäl­keen kar­si­taan ammat­tiopin­noista se ylimääräi­nen koulut­ta­mi­nen pois (toisen asteen opin­not pääosin, iso osa AMK-koulutuksesta).

    Olisi ehkä kuitenkin parem­pi tarkastel­la musi­ikkiopis­to­ja nimeno­maan lap­sille ja nuo­rille tar­jot­tavien har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sien kannal­ta. 98 %:sta musi­ikkiopis­to­jen oppi­laista ei tule ammat­ti­laisia. Nykyi­nen musi­ikkiopis­to­jär­jestelmä tar­joaa mata­lan taloudel­lisen kyn­nyk­sen musi­ikin har­ras­tamiseen niille, jot­ka asi­as­ta saa­vat itselleen jotain irti.

    Määräti­etoinen musi­ikin har­ras­t­a­mi­nen on aivan eri­no­mainen asia mon­es­ta suun­nas­ta kat­sot­tuna. Yhteis­mu­sisoin­ti vaatii tiim­i­taito­ja, musi­ik­ki kehit­tää aivo­ja (tämä voidaan toden­taa jopa aivoku­van­tamisel­la), musi­ik­ki vaatii ja kehit­tää abstrak­tia ajattelua.

    Joten olen Oden kanssa samaa mieltä siitä, että jos vas­takkain laite­taan HKO:n lip­pu­jen hin­nat ja musi­ikkiopis­toi­hin tehtävät karsin­nat, nos­te­taan lip­pu­jen hin­to­ja. Mut­ta jos säästöjä etsitään koulu­tuk­ses­ta, niin sil­loinkin kan­nat­taisi kat­soa koko jär­jestelmää eikä vain osaa siitä. Suomes­sa on paljon huip­pumuusikoi­ta, mut­ta yleis­es­ti ammat­timuusikoiden työti­lanne on varsin heikko, joten ainakaan liian pieniä koulu­tus­määrät eivät ole.

  7. Jaa että kon­sert­tilip­pu­jen hin­nat kaksinker­taisek­si? Kiitos vaan, minä olen köy­hänä kuun­nel­lut ja naut­tin­ut tähän asti sekä Fin­la­dia-talon että nyky­isin Musi­ikki­talon kon­serteista. Nyt Soin­in­vaara on eriyt­tämässä tämän har­ras­tuk­sen Wahlroosille ja muille Soin­in­vaaran kavereille. Vaikutel­masi “äver­iäästä” kon­sert­tiyleisöstä on muuten nau­ret­ta­va ja osoit­taa vain sen, että käyt har­voin sin­fo­ni­akon­serteis­sa. Hin­to­ja pitäisi päin­vas­toin huo­jen­taa val­tion sub­ven­ti­ol­la. Huokeat lip­pu­jen hin­nat ovat olleet säveltäjien ja kapel­limestarei­denkin toivo­mus. Musi­ik­ki kuu­luu kaikille ja kon­ser­tit ovat suuri elämys. Kult­tuuri sivistää ihmistä, ei kirjanoppineisuus.

  8. Eikö oikea kysymys ole: pitääkö ylipään­sä kult­tuuria tukea? 😀 Ehkä pitää, mut­ta on kyet­tävä kyseenalais­ta­maan kult­tuurinkin tuki, kos­ka suuri osa kult­tuurista toimi­ii ter­veel­lä, kau­pal­lisel­la pohjalla.

    Ymmär­rän nuorten kult­tuuri­har­ras­tusten ja opetuk­sen tukemisen, museotoimen ja vielä kir­jas­totkin. Ne ovat sat­sauk­sia tule­vaisu­u­teen. Sen sijaan aikuis­ten kult­tuuri­har­ras­tusten kuu­luu kyl­lä löhtöko­htais­es­ti pyöriä oma­l­la rahoituksellaan.

  9. Äver­iäs ilme saat­taa johtua osin fir­mo­jen lipuil­la tule­vista. Eikös Wahlroos kul­je sen Ruotsin hän­täheikkikunkun kanssa?

  10. Viherinssille: Olen hert­taisen samaa mieltä, enkä pyrkinyt sanomaan, että musi­ikkiopis­to­jen tarkoi­tus pitäisi olla ammat­ti­lais­ten koulut­ta­mi­nen. Kom­ment­ti­ni oli vaan pieni huo­mau­tus Osmon esit­tämään ja usein kuul­tuu lauseeseen siitä, että Suomen ammat­ti­lais­ten taso ja maine on musi­ikkiopis­to­jen ansio­ta. Niin var­maan onkin, osak­si, mut­ta siihen on tarvit­tu yhtä ja toista muu­takin. Ja siis tois­tan, min­unkin mielestäni opis­to­jen tarkoituk­se­na täy­tyy olla kansan sivistämi­nen ja oppimisen elämys­ten mah­dol­lis­t­a­mi­nen kaikille. Kan­sain­välisiä tähtiä ja huip­puorkestere­i­ta syn­tyy sit­ten sivu­tuot­teena jos on syntyäkseen.

    Jarin kanssa olen samaa mieltä siitä, että kon­sert­tiyleisö ei näytä mitenkään eri­tyisen äver­iäältä. Havain­toni mukaan näyt­tää jok­seenkin samal­ta kuin teat­teriyleisö, eli kes­ki-ikä on väestön yleistä vähän korkeampi ja nais­ten osu­us suurem­pi, mut­ta kaiken­laista väkeä on ja kaiken­lai­sis­sa vaat­teis­sa, ehkä nyt kahlu­usaap­pai­ta luku­unot­ta­mat­ta. Yhden nuoren miehen näin kon­ser­tis­sa pukeu­tuneena hienos­ti kuvioitu­un polypropy­leeniker­ras­toon, mut­ta siihen tapauk­seen taisi liit­tyä polt­tar­it tms. Kropan puoles­ta hänel­lä oli kyl­lä kovasti varaa eivätkä kult­tuuria har­ras­ta­vat naiset liene valitelleet asuvalintaa.

  11. Miten uskoisit kon­sert­tiyleisön tulota­son suh­tau­tu­van vaikka­pa lätkä­mat­sien yleisön tulotasoon?

    Itsel­läni on aivan äärim­mäisen vähän koke­mus­ta lätkä­mat­seista tai muis­takaan joukkue­la­jeista. Omas­sa tut­tava­pi­iris­säni jääkiekkoa käyvät kat­so­mas­sa perin isopalkkaiset, väitöskir­jan tehneet kes­ki-ikäiset äijät, mut­ta epäilemät­tä he eivät ole ihan edus­ta­va otos. Var­maan mat­sis­sa poruk­ka on ainakin sen ver­ran nuorem­paa kuin kon­serteis­sa, että tulot eivät ole ehti­neet kehit­tyä samal­la tavalla.

    Näistä pitäisi var­maan tehdä joku oikea tutkimus. Suomes­sa ihmisen vaate­tuk­ses­ta tms. habituk­ses­ta ei vält­tämät­tä voi päätel­lä tulota­sos­ta paljoakaan, vrt. vaik­ka stereo­tyyp­it men­estynyt raken­nusalan pienyrit­täjämies lätkä­mat­sis­sa ja huo­litel­lusti pukeu­tunut 40-vuo­tias kir­jas­ton­hoita­janainen konsertissa.

    Tulee mieleen, että jos kon­sert­ti- ja teat­ter­ilipuil­la pitää saa­da kerät­tyä enem­män rahaa, niin hin­ta­jakau­maa voisi yrit­tää levit­tää ylöspäin. Ts. nos­taa parhaiden paikko­jen hin­to­ja reilusti ja tar­jo­ta silti edelleen nykyisen hin­taisia tavis- ja opiske­li­jalip­pu­ja muille paikoille. Rikkaat voisi­vat sit­ten ilmaista kult­tuu­ri­tah­toaan mak­samal­la parem­mista paikoista. En tiedä, saisiko täl­lä keinol­la merkit­tävästi enem­män lip­putu­lo­ja ja löy­ty­isikö täm­möistä lahjoi­tus­men­tal­i­teet­tia. Suo­ma­laiset eivät ole juuri tähän tot­tuneet, joten voi olla, että rikkaatkin ostaisi­vat mielu­um­min ensin­nä hal­van lipun kuin hyvän paikan. Osa varakkaista saat­taisi nimeno­maan vält­tää näyt­täy­tymistä rikkaiden penkil­lä. Tarkem­min ajatellen lahjoi­tusalt­tiut­ta voisi tes­ta­ta jaka­mal­la kalli­it paikat tasais­es­ti pitkin kat­so­moa, eli rikkaat voisi­vat ostaa myös kalli­in ja huonon paikan 🙂

  12. Tihku­mus­teo­ri­an mukaan kult­tuurin alata­solle tehdyt sat­sauk­set hyödyt­tävät myös ylem­mäl­lä tasol­la ole­via kun kult­tuurin kokon­aisku­lu­tus kasvaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.