Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.10.2012

35 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.10.2012”

1. Yleisel­lä tasol­la kuvit­telisi että suun­nitelmia olisi hyvä olla varas­tossa muu­ta­ma ylimääräi­nen, eli jos jotain suh­dan­ner­a­haa löy­ty­isi tai mui­ta väylähankkei­ta nytkähtäisi eteen­päin, voisi raken­nustyöt lähteä rivakam­min liik­keelle. Muta sit­ten vas­taavasti kum­mas­tut­taa tuo kaavoituk­sen hitaus, luulisi mys­tisiä ja maag­isia merk­in­töjä piirtävän paper­ille vähän nopeam­paakin tahtia.

   Vastaa

2. Itse olen muuten ajanut Oulunkylän ohi men­nessäni Mäk­i­tor­pantien sijas­ta aina radan­vart­ta, jos­sa Ogelin ja Käpylän asemien välil­lä radan län­sipuolel­la on läh­es risteyk­setön, tosin sorap­in­tainen väylä. 

   Käskyn­halti­jantien eteläpuolen pyörätie olisi Mäk­i­tor­pantien jär­jeste­ly­i­hin ver­rat­tuna selkeästi tärkeämpi parannus.

   Vastaa

3. Sitä MuVun ratikka­selvi­tys­tä odotel­lessa (kopi­oiden osak­si myös mm. tpyy­lu­o­man ajatuk­sia Facebookista):

   Se Turun­väylän alkupää on siinä selvästi kipuko­h­ta, kun Pasi­lan­väylän varauk­set häir­it­sevät. Saisiko­han KSV suun­nitel­tua sille sel­l­aisen 200 metrin bule­vardis­oin­nin, jos­sa nykyi­nen risteys muutet­taisi­in ihan kun­non katur­isteyk­sek­si? Sel­l­ainen, joka voisi jäädä siihen ole­maan riip­pumat­ta siitä, tuleeko sitä Pasi­lan­väylää koskaan vai ei (kun ei var­masti tulekaan, mut­ta kun sen toteami­nen tässä vai­heessa olisi liian vaikeaa).

   Ratikalle vain yhdet liiken­neval­ot sit­ten parisa­taa metriä Huopalah­den­tieltä län­teen. Auto­ja ei siitä tarvitse päästää. Ketään motaria ajavaa ei häir­it­sisi, jos ratik­ka ylit­täisi sen ker­ran viidessä min­uutis­sa kuin juna tasoristeystä, kun se motari kuitenkin katkeaa siinä heti.

   Tätä kun voisi KSV:stä ehkä vähän hais­tel­la jo ennen esi­tys­lis­tan tuloa.

   Vastaa

4. Esi­tys­lista on jo ulkona, tode­taan Munkkivuoren hyväk­si ja kan­natavak­si. Selvi­tys on pikaises­ti lukaistu­na peru­us­teelli­nen ja asialli­nen. Lista, http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ksv_2012-10–23_Kslk_29_El

   Eli muuten hyvä, mut­ta kun tää on nyt men­ty kytkemään Turun­väylän muut­tamiseen kaduk­si ja Pasi­lan­väylän tun­neli­in, eli toteu­tus 2020-luvul­la. ELYl­lä eli val­ti­ol­la ei ole edes rahaa edes suun­nitel­la sitä tun­nelia, rak­en­tamis­es­ta puhu­mat­takaan. Jos tos­ta pide­tään kiin­ni, niin se on käytän­nössä ihan sama asia kuin ettei sitä ratikkaa tehdä koskaan. Munkkivuores­sa on jo 50 vuot­ta täyt­tynyt metroasema.

   Vastaa

5. Ensi ker­ral­la Munkkivuoren ratikan tarveselvitys.

   Tärkein­tä olisi tor­pa­ta HSL:n esit­telystä löy­tyvä kytkös Pasi­lan­väylän toteu­tu­miseen, kos­ka tosi­asi­as­sa nämä eivät ole riip­pu­vaisia toisistaan.

   Jatko­su­un­nit­telu­un valit­tu lin­jaus edel­lyt­tää toki Turun­väylän alun muut­tamista kaduk­si, mut­ta tämä ei edel­lytä Pasi­lan­väylää vaan moot­tori­tien pään siirtämistä aav­is­tuk­sen län­teen. Lisäk­si saman lin­jauk­sen alavai­h­toe­hdois­sa oli myös Turun­väylän yli­tys sil­taa pitkin.

   Kos­ki kytkös sit­ten Pasi­lan­väylää tai bule­vardis­oin­tia, on tässä uhkana, että kan­nat­tavak­si todet­tu ratikkalin­ja jää motarin tule­vaisu­ud­es­ta käytävän tap­pelun panttivangiksi.

   Vastaa

6. Raitio­vaunu Munkkivuoreen on hyvä idea. Toki vaati­nee aika reipas­ta tiivistämistä liian tehot­tomasti raken­net­tuun Munkkivuoreen.

   Motarin päätäkin tulee miet­tiä uud­estaan. Ain­oa järkevä nykyte­hokku­udel­la on muut­taa Huopalah­den­tie moottoritieksi.Kaupunkibulevardi vaatisi ensin sen kaupun­gin rakentamisen. 😉

   Vastaa

7. Ensi viikol­la lau­takun­nas­sa ole­va Munkkivuoren ratik­ka olisi hyvä jät­tää pöy­dälle. Tässä kun on kyse ikään kuin ennakko­ta­pauk­ses­ta, jota olisi hyvä pohtia laa­jem­min ennen kuin lau­takun­ta lyö lukkoon päätöksensä.

   Tämä on ensim­mäi­nen ker­ta, kun raiti­oti­etä ollaan Helsingis­sä laa­jen­ta­mas­sa kort­te­likaupun­gin ulkop­uolelle van­haan lähiöym­päristöön. Han­ke on kan­nat­ta­va. Jos se nyt jätetään toteut­ta­mat­ta, tai kuten lis­tas­sa kohteliaasti tode­taan, “toteutetaan” joskus 2025, merk­it­see se samal­la sitä, että lau­takun­ta ottaa kiel­teisen kan­nan raiti­oli­iken­teen laa­jen­tamiseen ylipäätään, pois­lukien sata­ma-aluei­den ratikat.

   Seu­raavia askelei­ta tässä kehi­tyk­sessä voisi­vat olla esimerkik­si raiti­olin­jan 6 jatkami­nen bussien 68 ja 71 kor­vaamisek­si tai raiti­olin­jan 1 jatkami­nen vas­taavasti. Jos lau­takun­ta nyt päät­tää esi­tyk­sen mukaan, ei noi­ta mui­ta laa­jen­nuk­sia kan­na­ta edes selvittää.

   Pöy­dällepanon aikana olisi hyvä käy­dä vuorop­uhelua poli­it­tis­ten ryh­mien kesken.

   Munkkivuoren ratikan rak­en­t­a­mi­nen olisi syytä toteut­taa 2014–16. Tänä aikana eivät sata­ma-aluei­den ratikat etene mihinkään. Mut­ta täl­lainen aikataulu on mah­dolli­nen vain, jos lau­takun­ta nyt päät­tää ede­tä hankesuunnitteluun.

   Vastaa

8. Elmo Allén:
   …suun­nitel­tua sille sel­l­aisen 200 metrin bule­vardis­oin­nin, jos­sa nykyi­nen risteys muutet­taisi­in ihan kun­non katuristeykseksi? 

   Tuo­ta noin…, risteyk­sessä kaisto­jen väliseen kolmioon istute­tut koivut ovat oikeasti “ympäristö­taide­teos” joka aikanaan 90-luvun lop­ul­la mak­soi miljoona markkaa. 

   Tässä ollaan nyt hyvin delikaat­tien sanava­pau­teen, kult­tuuri­his­to­ri­aan ja tek­i­jänoikeu­teen liit­tyvien kysymys­ten äärellä…

   Vastaa

9. risteyk­sessä kaisto­jen väliseen kolmioon istute­tut koivut ovat oikeasti “ympäristö­taide­teos” joka aikanaan 90-luvun lop­ul­la mak­soi miljoona markkaa.

   Taide­teos on siis tuot­tanut kansalle elämyk­siä n. 12 vuo­den ajan. Miljoona markkaa tekee tämän mukaan lask­ien 228 markkaa per päivä eli n. 38 euroa. Ihan hyvä hyö­ty­suhde ja johan koivu­ja on kat­sel­tukin, moot­torisa­haa vaan niille.

   Vastaa

10. Ehdo­tus Munkkivuoren ratikas­ta oli tänään Hesaris­sa. Lin­jaus on todel­la rys­sit­ty ja KSV yrit­tää pakot­taa kaupunki­lais­ten kurkus­ta alas Pasi­lan­väylää kuin Keskus­tatun­nelia aikoinaan. Muna­ton­ta toim­intaa: Eikö yhtä viras­toa saa­da kuri­in? Pyytäkää Mer­ja Kyl­lö­nen kok­ouk­seen käymään.

    Huopalah­den­tiel­lä voi käy­dä kat­so­mas­sa kuin­ka sinne on jätet­ty tilaa keskelle ja molem­mille puo­lille kuin moot­tori­tiel­lä. Kiskot mah­tu­isi­vat hyvin keskelle ajo­rataa, toinen vai­h­toe­hto olisi ajaa motarin ylikulkusil­taa ja päät­tää lin­ja ostarille. 

    Isol­la rahal­la raken­net­ti­in myös alikulku, joka on aika vähäisel­lä käytöl­lä, kun pari las­ta jäi alle. Voisiko sitä käyt­tää ratikan alikulku­na niin saataisi­in päät­täri jon­nekin kympin päät­tärin lähelle? 

    KSV:n ukko jak­saa artikke­lis­sa vielä ruikut­taa Töölön pysäköin­tipaikko­jen perään. Töölöläisenä yrit­täjänä voin sanoa, että niitä on aivan tarpeek­si, auto­ja on pysäköi­tynä joka puolel­la. Pysäköin­ti on etuoikeus, ei perusoikeus.

    Voisiko muuten asukaspysäköin­tipaikat jatkos­sa jakaa niin, että hin­ta asetet­taisi­in tas­apain­ot­ta­maan kysyn­tä ja tar­jon­ta ts. jos paikko­ja on 2000, hin­taa nos­te­taan kunnes myös lupi­en kysyn­tä on 2000? Vas­taavasti alueel­la jos­sa paikko­ja riit­tää hin­ta voisi olla alempi.

    Vastaa

11. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tuo­ta noin…, risteyk­sessä kaisto­jen väliseen kolmioon istute­tut koivut ovat oikeasti “ympäristö­taide­teos” joka aikanaan 90-luvun lop­ul­la mak­soi miljoona markkaa. Tässä ollaan nyt hyvin delikaat­tien sanava­pau­teen, kult­tuuri­his­to­ri­aan ja tek­i­jänoikeu­teen liit­tyvien kysymys­ten äärellä…

    Mä ehdot­taisin että tilat­taisi­in sem­moinen ympäristö­taiteelli­nen per­for­manssi nimik­keel­lä pop-up hakku­ut ja kokko.

    Vastaa

12. Munkkivuoren raiti­oti­estä on puhut­tu vaik­ka kuin­ka kauan. Päätösten tekem­i­nen tun­tuu ole­van ylivoimaista ja niitä tun­nu­taan hidas­ta­van tahal­laan, kuten tämänker­tainen koplaus.

    Yksi laa­jen­nus, joka olisi äärim­mäisen help­po toteut­taa olisi ykkösen jatkami­nen Käpylässä seu­raavaan risteyk­seen, eli Pohjolankat­ua eteen­päin Kun­nal­liskod­in­tien liikenneympyrään. 

    Melkein kaik­ki on valmi­ina. On suo­ra lev­eä tie, jos­ta autoli­ikenne on pyrit­ty min­i­moimaan ja on ympyrä päätepysäkkiä varten. Kulut oli­si­vat pienet.

    Hyö­ty olisi suuri, kos­ka muu­tok­sen jäl­keen ykkö­nen palvelisi parem­min Koske­lan suurten ker­rostalo­jen asukkaista. Nyt päät­täri on hie­man liian kaukana ja aluet­ta palvelee bus­si 55. Sen palvelua juuri heiken­net­ti­in ja lin­ja on hidas.

    Koske­las­sa on var­maankin aika suuri tont­tite­hokku­us jo nyt ja lisäk­si sinne tehty täy­den­nys­rak­en­tamis­su­un­nitelmia ainakin jo 2001, jos­sa Lah­den­tien liit­tymä on pienen­net­ty ja muutenkin tont­tien tyhjiä väle­jä täytet­ty. Toteut­tamisenkin pitäisi olla help­poa, kos­ka talot ja ton­tit ovat kaupun­gin. HS:n sivuil­la on uuti­nen vuodelta 2007, jos­sa uud­is­rak­en­tamisen ker­ro­taan odot­ta­van toim­i­ti­la­rak­en­ta­jia. Niitä saakin var­maan odottaa.

    http://www.arkkitehti.net/koskela.html
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lahdenväylälle+ja+Koskelantielle+uudet+ajorampit/HS20070708SI1KA030i0

    Vastaa

13. Minus­ta sen moot­tori­tien voisi ihan hyvin ylit­tää oma­l­la sil­lal­laan, molem­min puolin on hyvin tilaa. Laa­jalah­den­tien lin­jaus yhdis­täisi mukavasti Munkinseutua.

    Sen sijaan se Rau­mantien lin­jaus on ongel­malli­nen. Kan­nat­taisi käy­dä kat­so­mas­sa talvi­aa­mu­na ennen kahdek­saa kun ran­skalaisen koulun syöt­töli­ikenne puuroutuu lumika­so­jen alle, seassa päiväkoti­in ja ala-asteelle taaper­tavia lap­sia. Sinän­sä se on luon­nolli­nen paik­ka päät­tärille ja kään­töympyrälle, mut­ta sil­loin autoli­ikenne pitäisi kieltää kokonaan.

    Molem­mis­sa lin­jauk­sis­sa jätetään käyt­tämät­tä mah­dol­lisu­us yhdis­tää lin­ja Jok­eri I:een. Edes kymp­pi pitäisi jatkaa Jok­er­ille tai mielu­um­min Huopalah­den ase­malle. Tilaa ja tarvet­ta lin­jauk­selle on.

    Tämän syksyn uud­is­tuk­ses­sa kadon­nut suo­ra yhteys rautatiease­malle pitäisi palaut­taa. Rapor­tis­sa ei oltu ollenkaan arvioitu tätä liiken­net­tä, vain nousuja.

    Vastaa

    1. Mik­si ne Rau­manti­etä pienokaisi­aan kuskaa­vat eivät jätä lap­si­aan siihen ostar­ille sen sijaan, että tunke­vat auton­sa siihen sump­pu­un? Kai sitä nyt 200 metriä voi kävellä.

       Vastaa

14. tpyy­lu­o­ma: Mä ehdot­taisin että tilat­taisi­in sem­moinen ympäristö­taiteelli­nen per­for­manssi nimik­keel­lä pop-up hakku­ut ja kokko.

    Eiku kaupunki­laisille pop-up jurt­tasauna ja lähi­maas­tos­ta saunavastat.

    Vastaa

15. tpyy­lu­o­ma: Mä ehdot­taisin että tilat­taisi­in sem­moinen ympäristö­taiteelli­nen per­for­manssi nimik­keel­lä pop-up hakku­ut ja kokko. 

    Designkaupun­ki tuskin voi syyl­listyä sel­l­aiseen pop­ulis­tis­bru­tal­is­tiseen taidev­as­taisu­u­teen. Kult­tuurin tuhoami­nen polt­ta­mal­la on jotain johon syyl­listyt­ti­in lähin­nä 30-luvul­la Sak­sas­sa*. Emme kai halua että Helsin­ki vaaran­taa kan­sain­välisen maineensa? 

    Helsingis­sä on olta­va demokraat­tiset oikeudet kokea esteet­tisiä ei-kau­pal­lisia aistin­autin­to­ja myös ark­ili­iken­teessä ilman että altistuu julkean kau­pal­lisu­u­den ja multi­na­tion­aalien kor­po­raa­tioiden hal­tu­unot­ta­man katu­ti­lan mieltä tur­rut­taville ja pas­sivoiville viesteille.

    Tek­i­jänoikeuk­sis­taan toiv­ot­tavasti huole­hti­val­la taiteil­i­jal­la ja kult­tuurikansalaisil­la on vähin­täänkin oikeus kier­rät­tää ympäristö­taide­teos johonkin toiseen paikkaa. 

    Kult­tuurimäärära­ho­ja tähän ei tule enää toista ker­taa käyt­tää vaan ensem­blen siirtämi­nen toiseen paikkaan lisää oma­l­ta osaltaan teknokraat­tisen raiti­o­tien rak­en­tamisku­lu­ja (ja tulee osoit­ta­neek­si kuin kauhean kallista se onkaan).

    Eiköhän tästä saa­da vielä vään­töä muu­ta­man val­tu­us­tokau­den ajaksi…

    *Nat­siko­rt­ti

    Vastaa

16. Gre­jus:
    Yksi laa­jen­nus, joka olisi äärim­mäisen help­po toteut­taa olisi ykkösen jatkami­nen Käpylässä seu­raavaan risteyk­seen, eli Pohjolankat­ua eteen­päin Kun­nal­liskod­in­tien liikenneympyrään. 

    Mielu­um­min ker­ral­la Oulunkylään asti jol­loin vai­h­tom­ah­dol­lisu­us lähi­ju­nista ja Jok­erista tuo matkus­ta­jia myös ykkösen harvem­min asut­tuun päähän.

    Vastaa

17. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mielu­um­min ker­ral­la Oulunkylään asti jol­loin vai­h­tom­ah­dol­lisu­us lähi­ju­nista ja Jok­erista tuo matkus­ta­jia myös ykkösen harvem­min asut­tuun päähän. 

    Mik­sei, ei tosin samas­sa yhtey­dessä. Jos kaik­ki nipute­taan isoik­si han­kkeik­si, jää pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pienetkin hyödyl­liset muu­tok­set tekemättä.

    Lin­jan jatkami­nen yhden kort­telin päähän korkean asukasti­hey­den Koske­laan on no-brain­er. Myös lin­jan “kun­nolli­nen” jatkami­nen on sen jäl­keen helpompaa.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si ne Rau­manti­etä pienokaisi­aan kuskaa­vat eivät jätä lap­si­aan siihen ostar­ille sen sijaan, että tunke­vat auton­sa siihen sump­pu­un? Kai sitä nyt 200 metriä voi kävellä. 

    Gegen Dummheit kämpfen Göt­ter selb­st vergebens

    Vastaa

19. Lin­jan jatkami­nen yhden kort­telin päähän korkean asukasti­hey­den Koske­laan on no-brain­er. Myös lin­jan “kun­nolli­nen” jatkami­nen on sen jäl­keen helpompaa.

    Ehkä niin. Joku kus­tan­nus voi tul­la väliaikaisista/ylimääräisistä kääntösilmukoista.

    Vastaa

20. Hyö­ty olisi suuri, kos­ka muu­tok­sen jäl­keen ykkö­nen palvelisi parem­min Koske­lan suurten ker­rostalo­jen asukkaista. Nyt päät­täri on hie­man liian kaukana ja aluet­ta palvelee bus­si 55. Sen palvelua juuri heiken­net­ti­in ja lin­ja on hidas. 

    55:sen alkupään asi­akkai­ta on selvästi käytet­ty “poh­jakas­sana”. Siel­lä päässä asu­vien palve­lu­ta­soa on rajusti heiken­net­ty jot­ta on voitu vas­ta­ta ehkä parem­mak­si porukak­si kat­sot­tu­jen yliopis­toih­mis­ten ja Liisankat­u­lais­ten tarpeisi­in. Lin­ja pysyy kuitenkin kan­nat­ta­vana kos­ka 65:n ja Val­ti­mon­tien kadun pysäk­it ovat mon­es­ta paikkaa juuri sen 7 min käve­ly­matkan päässä niil­lä alueil­la. Näin kai oli tarkoituskin.

    Ver­rat­tuna aikaan ennen Kumpu­lan kiep­piä ja Liisankadulle siir­tymistä ovat mat­ka-ajat Hakaniemeen piden­tyneet 3–15 min­u­ut­tia riip­puen vai­h­don onnis­tu­mis­es­ta, ja keskus­taan ripauk­sen vaille kymme­nen minuuttia.

    Vastaa

21. Kalle:
    Raitio­vaunu Munkkivuoreen on hyvä idea. Toki vaati­nee aika reipas­ta tiivistämistä liian tehot­tomasti raken­net­tuun Munkkivuoreen.

    Motarin päätäkin tulee miet­tiä uud­estaan. Ain­oa järkevä nykyte­hokku­udel­la on muut­taa Huopalah­den­tie moottoritieksi.Kaupunkibulevardi vaatisi ensin sen kaupun­gin rakentamisen. 

    1. Munkivuori perus­tui prof. O.I. Meur­manin asemkaavaan, jos­sa ideaa oli nimeno­maan tar­jo­ta tietyä väljyyt­tä ja val­oisu­ut­ta asukkaille. Sil­loin myös elet­tin paljon enem­män ulkona: lapset oli­vat kotona (äti tai las­ten­hoita­ja hoiti)tai hoitotädil­lä hoi­dos­sa ja leikkivät pihal­la. Töölön ja kan­takaupun­gin selvä ongel­ma oli pienät pihat ja alimpi­en auinker­rosten heikko valaistus.

    Hyvin vaikea kuvitel­la, miten alueelle voi enem­män talo­ja ahtaa menet­tämät­tä väljyy­den tuo­mia etu­ja. Varinkin kuin muis­tamme, että tässä maas­sa aurinko on puo­lil­tapäivin keskimäärin 30 asteen korkeudel­la, so talo heitää kak­si ker­taa korkeuten­sa pituisen varjon.

    2) Keskeistä Munkkivouores­sa on, että huolto- ja psykäköintl­li­iken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki autoli­ikenne kiertää pitkin Ulvi­lanti­etä, ja itse asuinalue on vapaa liiken­teeltä. Mm. las­ten tur­val­lisu­u­den kannal­ta täl­lä on merk­i­tys­tä. Ratik­ka ohjat­taisi­in alueen keskelle, ja tämä oleelli­nen etu menetettäisiin.

    Vastaa

22. Markku af Heurlin: 1. Munkivuori perus­tui prof. O.I. Meur­manin asemkaavaan, jos­sa ideaa oli nimeno­maan tar­jo­ta tietyä väljyyt­tä ja val­oisu­ut­ta asukkaille. Sil­loin myös elet­tin paljon enem­män ulkona: lapset oli­vat kotona (äti tai las­ten­hoita­ja hoiti)tai hoitotädil­lä hoi­dos­sa ja leikkivät pihal­la. Töölön ja kan­takaupun­gin selvä ongel­ma oli pienät pihat ja alimpi­en auinker­rosten heikko valaistus.

    Sinähän sen sanoit, maail­ma oli ennen eri­lainen ja oli tarkoituk­sen­mukaista rak­en­taa eri­laista ympäristöä. Nykypäivän maail­ma on toisen­lainen. Väistämätön ris­tiri­ita on, että kun ratio­naal­isu­us eli vasen aivop­uolisko sanoo, että pitäisi purkaa van­ha ja rak­en­taa uut­ta ja toimi­vam­paa tilalle, arvot eli oikea aivop­uolisko halu­aisi säästää kaiken ole­mas­sa ole­van esteet­ti­sistä, his­to­ri­al­li­sista tms. syistä. Miten se kul­tainen keski­ti­et löy­tyy, onkin vaikea kysymys.

    Vastaa

23. Motarin päätäkin tulee miet­tiä uud­estaan. Ain­oa järkevä nykyte­hokku­udel­la on muut­taa Huopalah­den­tie moottoritieksi.Kaupunkibulevardi vaatisi ensin sen kaupun­gin rakentamisen. 

    Kaupunkiku­val­lis­es­ti komeampi saa­pumi­nen Helsinki­in olisi Munkkiniemen puis­toti­etä pitkin. Ehkä liiken­nemääriä pitäisi saa­da vähän vähen­net­tyä ennen kuin sen voisi toteuttaa 😉

    Vastaa

24. Markku af Heurlin: Keskeistä Munkkivouores­sa on, että huolto- ja psykäköintl­li­iken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki autoli­ikenne kiertää pitkin Ulvi­lanti­etä, ja itse asuinalue on vapaa liiken­teeltä. Mm. las­ten tur­val­lisu­u­den kannal­ta täl­lä on merk­i­tys­tä. Ratik­ka ohjat­taisi­in alueen keskelle, ja tämä oleelli­nen etu menetettäisiin.

    Tähän kan­taan asian eten­e­m­i­nen viimek­si pysähtyi 90-luvul­la. Munkkivuore­laiset aset­tui­v­at vas­tus­ta­maan ratikan tuomista alueen keskelle.

    Ehdotan, että ensim­mäisessä vai­heessa päät­täri jätetään ostar­ille. Jos asukkaiden kan­nat aikaa myöten muut­tuvat jatkolle suopeik­si, jatke­taan lin­jaa pari pysäkinväliä.

    Vastaa

25. Markku af Heurlin:
    2) Keskeistä Munkkivouores­sa on, että huolto- ja psykäköintl­li­iken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki autoli­ikenne kiertää pitkin Ulvi­lanti­etä, ja itse asuinalue on vapaa liiken­teeltä. Mm. las­ten tur­val­lisu­u­den kannal­ta täl­lä on merkitystä.Ratikka ohjat­taisi­in alueen keskelle, ja tämä oleelli­nen etu menetettäisiin.

    Raiti­otiehän ei toisi alueelle rak­en­tami­saikaisen liiken­teen lisäk­si muu­ta liiken­net­tä kuin itse lin­jali­iken­teen ja sil­loin täl­löin kulke­vat kun­nos­s­api­toa­joneu­vot (lähin­nä lume­nau­raus- ja ehkä ruo­hon­leikkuukalus­ton) ja sat­un­nais­es­ti koulu­tuk­ses­sa ja tilaus­li­iken­teessä käytet­täviä vaunu­ja. Tämän ehtona on tietysti se, että poli­itikot Helsingis­sä vaa­ti­vat, että mm. tämä rata on tehtävä aitona nurmiratana.

    Enkä muutenkaan osaa pitää 10 min­uutin välein suun­taansa kulke­vaa raitio­vaunua eri­tyisenä tur­val­isu­us- tai melu­on­gel­mana, kun­han rataa ei tehdä nykyiseen tapaan vai­men­ta­mat­tomana betoni­laatalle ja radalle pääsyä rajoite­taan tarvit­tavil­ta osin esim. aitaa­mal­la rata Munkkivuoren koulun kohdal­la tarvit­tavil­ta osin varus­ta­mal­la yliku­lut varoi­tus­lait­teil­la tai ns. karsinointiratkaisuilla.

    Vastaa

26. Nykyiset Var­i­o­tramit on 24 metriä pitk­iä. Laa­jalah­den­tien kohdal­la moot­tori­tien nykyi­nen päällystet­ty alue/alueet on n. 30 metriä ajo­ra­to­jen kauim­mais­ten reuno­jen välil­lä. Val­tio­ta­ho ei arvat­tavasti suos­tu mihinkään ratkaisu­un, jos­sa yksi kiskoil­ta pudon­nut ratik­ka voi tukkia val­tatie 1:n hel­posti pitkäk­si aikaa. Ja se putoaa kiskoil­ta, kun yksikin kuor­ma-auto pus­kee kyl­keen. Point­ti­na, että vaik­ka vaikut­taisi helpol­ta (“siir­retään liiken­nemerkkiä 200m”), tuleekin mutkikkaampi ja kalli­impi suun­nitel­ma. Heti itäpuolel­la on valmi­ina “huoltoaukko” ajo­ra­to­jen välis­sä, mut­ta län­nem­mäs tarvi­taan uusi, ja valmius liiken­teen ohjaamiseen kak­sisu­un­taisek­si toiselle ajoradalle.

    Vastaa

27. Sep­po Vep­säläi­nen: Tähän kan­taan asian eten­e­m­i­nen viimek­si pysähtyi 90-luvul­la. Munkkivuore­laiset aset­tui­v­at vas­tus­ta­maan ratikan tuomista alueen keskelle.

    Ehdotan, että ensim­mäisessä vai­heessa päät­täri jätetään ostar­ille. Jos asukkaiden kan­nat aikaa myöten muut­tuvat jatkolle suopeik­si, jatke­taan lin­jaa pari pysäkinväliä.

    Tätä kut­su­tana kansankiel­l­lä pompottamiseksi.

    Vastaa

28. Ville: Sinähän sen sanoit, maail­ma oli ennen eri­lainen ja oli tarkoituk­sen­mukaista rak­en­taa eri­laista ympäristöä. Nykypäivän maail­ma on toisen­lainen. Väistämätön ris­tiri­ita on, että kun ratio­naal­isu­us eli vasen aivop­uolisko sanoo, että pitäisi purkaa van­ha ja rak­en­taa uut­ta ja toimi­vam­paa tilalle, arvot eli oikea aivop­uolisko halu­aisi säästää kaiken ole­mas­sa ole­van esteet­ti­sistä, his­to­ri­al­li­sista tms. syistä. Miten se kul­tainen keski­ti­et löy­tyy, onkin vaikea kysymys.

    Ehkä me palaamme siihen — kun­han öljy­varat ehtyvät emmekä yri­tyk­sistä huoli­mat­ta läy­dä nille kor­vaavaa uusi­u­tu­vaa ener­giaa — että lähel­lä ole­va luon­to on kaikkien arvokkain­ta. Ja että ken­ties lat­sen hoit­a­mi­nen koti­talouk­sis­sa* on kaikissa suhteis­sa edullis­in­ta (jos ja kun se on mahdollista).

    Ovatko muuten v a i n 50 — 60 vuo­ti­aat talot tekni­ikaltaan van­hen­tunei­ta? Ja onko Meur­manin perus­ratkaisu van­hen­tunut? Elän itse oleel­lis­es­ti samanalaises­sa 1972 raken­netus­sa ausiny­hteisössä. Ja viih­dyn hyvin. Puis­tom­aise­maa osaa arvostaa.

    ’ Kir­joitin koti­talouk­sis­sa en kotona. Enkä puhunut mitään las­ten ja hei­dän hoita­jansa välis­es­tä mah­dol­lis­es­ta peheoikeudel­lis­es­ta suhteesta.

    Vastaa

29. Matkailu avar­taa — varsinkin jos esim. majoit­tuu Berli­inin Togokadulle, n 4 km päähän Alexan­det­platzista. Kolmek­er­roksisia talo­ja, väljyyyt­tä melkein kuin Munkkivuores­sa. Paikalle kul­ki sekä u‑Bahn(nuhraantunut) raito­vaunu että bus­si. Kuu­lui Län­si-Berli­ini­in. Nyt lähin­nä turkki­lais­ten jne. asut­ta­ma kaupungi­nosa. Viihtyisä.

    Vastaa

30. Nakkiput­ka: Raiti­otiehän ei toisi alueelle rak­en­tami­saikaisen liiken­teen lisäk­si muu­ta liiken­net­tä kuin itse lin­jali­iken­teen ja sil­loin täl­löin kulke­vat kun­nos­s­api­toa­joneu­vot (lähin­nä lume­nau­raus- ja ehkä ruo­hon­leikkuukalus­ton) ja sat­un­nais­es­ti koulu­tuk­ses­sa ja tilaus­li­iken­teessä käytet­täviä vaunu­ja. Tämän ehtona on tietysti se, että poli­itikot Helsingis­sä vaa­ti­vat, että mm. tämä rata on tehtävä aitona nurmiratana.

    Enkä muutenkaan osaa pitää 10 min­uutin välein suun­taansa kulke­vaa raitio­vaunua eri­tyisenä tur­val­isu­us- tai melu­on­gel­mana, kun­han rataa ei tehdä nykyiseen tapaan vai­men­ta­mat­tomana betoni­laatalle ja radalle pääsyä rajoite­taan tarvit­tavil­ta osin esim. aitaa­mal­la rata Munkkivuoren koulun kohdal­la tarvit­tavil­ta osin varus­ta­mal­la yliku­lut varoi­tus­lait­teil­la tai ns. karsinointiratkaisuilla.

    Kaik­ki ratkaisut merk­it­sevät sitä, että Minkkivuoren sisäl­läol­e­va yht­enäi­nen huo­le­ton­jalakulku­laue hajoaa kah­teen. Ratik­ka suun­taansa 1o min­uutis­sa merk­tit­see ratikkaa ker­ran viidessä min­uutis­sa ja sitä o n varottava.
    Tietenkin voisi ajatel­la sen ratikan sijoit­tamista tunneliin…

    Vastaa

31. Markku af Heurlin: Ovatko muuten v a i n 50 – 60 vuo­ti­aat talot tekni­ikaltaan van­hen­tunei­ta? Ja onko Meur­manin perus­ratkaisu van­hen­tunut? Elän itse oleel­lis­es­ti samanalaises­sa 1972 raken­netus­sa ausiny­hteisössä. Ja viih­dyn hyvin. Puis­tom­aise­maa osaa arvostaa.

    Yli 50 vuot­ta van­hat talot alka­vat kai­va­ta putkire­mont­tia ja niis­sä on yleen­sä tehty jo ikkuna‑, julkisivu‑, kat­to- ym. remont­tia. 30–50 vuot­ta van­hat ele­ment­ti­rak­en­teiset talot ovat teknis­es­ti han­kalimpia, kos­ka eris­teitä on niin vähän ja rak­en­teen vuok­si lisäeristyk­sen toteut­ta­mi­nen on hankalaa…

    Mör­ristä eli Meur­man­ista puheen ollen, hän teki ase­makaa­van nyky­istä Tapi­o­laa varten ennen kuin alueesta jär­jestet­ti­in Arne Ervin voit­ta­ma ase­makaavak­il­pailu. Ideana oli sijoít­taa työ­paikat ja asun­not lähelle toisi­aan ja vält­tää yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­mi­nen. Meur­manin suun­nitel­ma olisi nykypäivän vinkke­listä ollut viisaampi ja ehkä Espoo kokon­aisu­udessaan olisi voin­ut kehit­tyä vähem­män henkilöau­toon perus­tu­vak­si kaupungiksi.

    Vastaa

32. Markku af Heurlin: Ja onko Meur­manin perus­ratkaisu vanhentunut?

    Van­hen­tuneesta en tiedä, mut­ta selvää on, että Munkkivuoren kaltaisen ratkaisun palvelem­i­nen joukkoli­iken­teel­lä on vaikeaa. Talo­jen keskel­lä ole­va puis­toalue on yksinker­tais­es­ti bus­seille ja ratikoille liian laa­ja este. Vas­taa­van voisi kai suun­nitel­la siten, että lähtöko­htais­es­ti laite­taan nur­mi­ra­ta keskelle ja huole­hdi­taan las­ten tur­val­lisu­ud­es­ta erik­seen. Auto­ja­han radalle ei tarvitse päästää.

    Munkkivuori on ehkä van­hen­tunut siinä mielessä, että sen rak­en­tamisen jäl­keen Hel­sigis­sä on asum­isväljyys suuren­tunut oleel­lis­es­ti ja samal­la väkimäärä kas­vanut ja kysyn­tää pisaa edelleen. Tehokku­us on jäänyt sijain­ti­in näh­den pieneksi.

    Vastaa

    1. Munkkivuoren ratkaisu, ympyrän­muo­toinen katu ja sen sisäl­lä puis­tom­ainen jalanku­lu­alue on mitä hienoin. Nyt se var­maankin tehtäisi­in niin, että ympyrän säde olisi vähän pienem­pi. Minus­ta ratikan ajami­nen tuon ympyrän hal­ki ei tuhoaisi sitä. Pan­naan ratikalle nopeusra­joi­tus 30 km/h ja se muut­tuu paljon turvallisemmaksi.

       Vastaa

33. Markku af Heurlin Ja onko Meur­manin perus­ratkaisu van­hen­tunut? Elän itse oleel­lis­es­ti samanalaises­sa 1972 raken­netus­sa ausiny­hteisössä. Ja viih­dyn hyvin. Puis­tom­aise­maa osaa arvostaa. 

    Hyvin saman tyyp­pisel­lä mallil­la on raken­net­tu aika tuor­e­itakin kaupungi­nosia vain muu­ta­ma kilo­metri Munkkivuor­ta kauemmaksi.

    1995 alka­en kaavoitet­tu Latokar­tano perus­tuu rak­en­teeseen, jos­sa kokoo­jakadut kiertävät kehänä alueen ulko­re­unal­la ja kokoo­jakaduil­ta on ain­oas­taan päät­tyviä katu­ja kohti alueen keskus­taa. Talo­jen korkeus piene­nee alueen keskus­taa kohti men­täessä ja aivan keskel­lä ovat julkiset raken­nuk­set, urheiluken­tät ja laa­ja viheralue.

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/041ff8804a1583bcb5dff5b546fc4d01/Viikki_latok_havainne570.jpg?MOD=AJPERES

    Vastaa