Seuraavat 400 000 Helsinkiläistä tuli painosta!

Kir­ja on oikein ilah­dut­ta­van näköi­nen kädes­sä. Iha­na tunne.

Kir­jan juh­li­mi­sek­si jär­jes­täm­me bileet
huo­men­na tors­tai­na 18.10. klo 19
ravin­to­la Sil­ta­ses­sa, Hämeen­tie 13.

Kaik­ki pai­kan­pääl­le! Kir­jaa on ostet­ta­vis­sa tilai­suu­des­sa hin­taan 5€.

 

Kir­jan voi lada­ta myös netis­tä täs­tä. Huo­mat­kaa, että tie­dos­to on var­sin koo­kas, 6,6 Mt.

Net­ti­ver­sion lataa­jil­ta toi­vom­me vapaa­eh­tois­ta vii­den euron mak­sua kulu­jen peit­tä­mi­sek­si tilil­le FI44 1200 3500 3052 14 . Tilin omis­ta­ja on Otso Kivekäs.

Kir­jan pape­ri­ver­sio­ta voi myös tila­ta Suo­meen pos­ti­myyn­nis­sä hin­taan 10 €/kpl.. Tilaa­mi­nen tapah­tuu lähet­tä­mäl­lä otsi­kol­la PAMFLETTI tilaus­vies­ti­si osoit­tee­seen osmo@soininvaara.fi. Mer­kit­se vies­tiin teks­ti rivi­siir­toi­neen seuraavasti:

Nimi
mah­dol­li­nen c/o osoite
Katuo­soi­te
Pos­ti­nu­me­ro ja ‑toi­mi­paik­ka
 

Lähe­tän vas­tauk­se­na tili­nu­me­ron ja vii­te­nu­me­ron. Kir­ja pan­naan pos­tiin, kun mak­su on saa­pu­nut tilille.

105 vastausta artikkeliin “Seuraavat 400 000 Helsinkiläistä tuli painosta!”

  1. Tuo teks­tis­sä ole­va pdf-lataus­link­ki ei muu­ten toimi:
    “Vir­he 404 — sivua ei löy­dy! Sivu on siir­ret­ty tai sitä ei ole enää olemassa.”

  2. Hei! Tämä on vähän ruo­toi­nen onnit­te­lu, mut­ta kyl­lä se hyväl­tä mais­tuu, kun sen saa nieltyä.
    Lyhyesti.
    Pamflet­tin­ne perus­tuu vir­heel­li­seen kaupunkikäsitykseen.

    Ensin­nä­kään bule­var­di­soin­ti sinäl­lään ei vähen­nä lat­te-Hel­sin­kiin suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä, se vain hidas­taa sitä. Sisään­tu­lo­väy­lät ovat sisään­tu­lo­väy­liä bule­var­dei­na­kin. Para­dok­saa­li­ses­ti lii­ken­neon­gel­ma lisään­tyy, se jakau­tuu puol­ta pidem­mäl­le aika­jak­sol­le, jos nopeu­det pudo­te­taan 80:stä 40:een.
    Melu- ja pääs­tö­hai­tat lisään­ty­vät, onnet­to­muu­det­kin, jos eri­ta­so­rat­kai­sut pois­te­taan. Äärie­si­merk­kei­nä vaik­ka­pa aamu­ruuh­kai­nen Mec­he­li­nin­ka­tu kont­ra Vuo­tie, jon­ka ylit­se lap­sen voi las­kea leik­ki­puis­toon kevyen lii­ken­teen sil­taa pitkin.
    Väy­lä itses­sään ei tuo­ta lii­ken­net­tä, vaan se mitä sen päis­sä on.

    Sisään­tu­lo­väy­lien var­sil­le pys­tyy sijoit­ta­maan kort­te­lei­ta vain muu­ta­mi­na frak­ment­tei­na, puhu­taan kym­me­nis­tä tuhan­sis­ta asuk­kais­ta, ei sadois­ta. Kan­sa­kou­lu­ka­dun jou­lu­puk­kia ei kan­na­ta ihan kai­kes­sa uskoa. Esim. Itä­väy­län bule­var­di­soin­ti edel­lyt­täi­si met­ron tun­ne­loin­tia, se tus­kin on rele­vant­tia täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Vuo­tien lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä val­mis­tui kym­me­nen vuot­ta sit­ten, se on tus­kin ajet­tu sisään.
    Laut­ta­saa­reen jota­kin mah­tui­si, samoin Mäke­län­ka­dul­le, ehkä jon­ne­kin muu­al­le­kin. Mis­tään kivi­jal­ka­kaup­pa­mil­jöös­tä ei kui­ten­kaan kan­na­ta haa­veil­la, yksi uusi talo­ri­vi ei sel­lais­ta elätä.

    Toi­sek­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun haja­kes­ki­tet­ty kau­pun­ki­mal­li valit­tiin tie­toi­ses­ti 60-luvul­la Eliel Saa­ri­sen Suur-Hel­sin­ki­vi­sion par­hai­ta perin­tei­tä nou­dat­taen. Sen jäl­kei­set yleis­kaa­vat ovat joh­don­mu­kai­ses­ti pyr­ki­neet samaan tavoit­tee­seen, tosin radat ovat osit­tain muut­tu­neet asfal­tik­si. Haja­kes­ki­tys­pe­ri­aat­teen tar­koi­tus on kehit­tää tytär­kau­pun­geis­ta mah­dol­li­sim­man oma­va­rai­sia, jol­loin cityyn suun­tau­tu­va lii­ken­ne­tar­ve vähe­nee ihan luon­nol­li­sen pois­tu­man kautta.
    Työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on kan­ta­kau­pun­gis­sa kait jotain 300%, Kon­tu­las­sa alle 10%. Tapio­lan-Ota­nie­men-Kei­la­nie­men suur­alu­eel­la on pääs­ty jo vii­teen­kym­me­neen, joh­tu­nee­ko kun­ta­ra­jas­ta. Itä­kes­kuk­ses­sa voi­si pyr­kiä samaan.
    Bule­var­di­soin­ti ja kes­kit­ty­mi­nen lii­kaa kan­ta­kau­pun­kiin unoh­taa lähiö­re­ne­sans­sin, ase­ma­seu­tu­jen tii­vis­tä­mi­sen ja alue­kes­kus­to­jan elä­vöit­tä­mi­sen. Kun kumar­taa kes­kus­taan, pyl­lis­tää lähiöön. 

    Asu­mi­nen gene­roi työ­paik­ko­ja ja työ­pai­kat asun­to­ja. Kau­pun­ki voi myös omal­la tont­ti- ja elin­kei­no­po­li­tii­kal­la edis­tää alue­kes­kus­ten elin­voi­maa. Kaik­kien tai­to- ja tie­to­työ­läis­ten ei tar­vit­se asua Puna­vuo­res­sa, jos heil­le jär­jes­te­tään hal­paa star­tup­ti­laa Mel­lun­mäes­tä. Ksv:n voi haja­kes­kit­tää Kona­laan, taval­li­nen ihmi­nen käy siel­lä ker­ran elä­mäs­sään. Ja Raken­nus­vi­ras­ton Ras­ti­laan. Jos­sain vai­hees­sa alue­kes­kus saa­vut­taa sel­lai­sen kriit­ti­sen mas­san, jol­loin cityyn suun­tau­tu­va lii­ken­ne oikeas­ti vähenee.

    Elin­voi­mai­set ja oma­va­rai­set tytär­kau­pun­git ovat myös luon­te­via lähi­de­mo­kra­tiayk­sik­kö­jä, johon asuk­kaat voi­vat samas­tua. Asu­tuk­sen lirut­ta­mi­nen väy­lien var­rel­le jät­täi­si asuk­kaat epä­mää­räi­seen välitilaan.

    Pamfle­tin läh­teis­sä on mai­nit­tu refe­rens­sei­nä mm. Bos­ton, New York ja Sin­ga­po­re. Ne sijait­se­vat kui­ten­kin eri pla­nee­tal­la. Jos halu­aa suun­ni­tel­la Hel­sin­kiin lisää kau­pun­kia 400 000 asuk­kaal­le, hyl­lys­tä pitäi­si löy­tyä myös sel­lai­sia nimik­kei­tä kuin Imho­tep, Vit­ru­vius, Cit­te, Hil­ber­hei­mer, Speer, Mum­ford, Wrigt, Cor­bu, Ful­ler, Nie­mayer, Alexan­der, Cher­mayef, Arhci­gram, Saa­ri­nen, Meur­man, Kivi­nen, Kråk­ström, Mau­la, Muro­le, Män­ty, Hed­man etc., vain joi­ta­kin mai­ni­tak­se­ni (Raja­jär­veä ei lue­ta jouk­koon, rest in peace).
    Ark­ki­teh­tuu­ria ei tar­vit­se kek­siä joka maa­nan­tai uudel­leen. Kau­pun­ki­mal­lia ei voi vaih­taa kuin pai­taa, aina kun uusi it-nört­ti­su­ku­pol­vi saa­puu kaupunkiin.

  3. Tai­val­lah­den kasar­mia­lu­ees­ta oli jut­tua uusi­sis­sa. Alue on ollut jou­to­käy­tös­sä vuo­des­ta 2003 ja alu­een raken­nuk­set rapis­tu­vat vuo­si vuo­del­ta. Mitä kau­pun­ki voi­si teh­dä nopeut­taak­seen alu­een saa­mis­ta käyt­töön? Voi­si­ko alu­een pak­ko­lu­nas­taa? Miten tuol­lai­nen jou­to­maa voi­daan yleen­sä sal­lia kau­pun­gin alueella?

  4. Sat­tui Rik­har­din­ka­dun kir­jas­tos­sa käy­des­sä sil­miin SLL:n pää­kau­pun­ki­seu­dun yhdis­tys­ten yhtei­nen leh­ti, City­huuh­ka­ja. Sii­nä on esi­mer­kik­si hyvin Van­taa­joen ongel­mia kuvaa­va jut­tu, mut­ta sit­ten sii­nä hyö­kä­tään vah­vas­ti tii­vis­tä­mis­tä vas­taan “Viher­ke­hän arvoa ei ymmärretä”-otsakkeen alla. 

    Ei sii­nä mitään, mut­ta jutus­sa SLL:n suo­je­lu­asian­tun­ti­ja kuvai­lee tule­vai­suut­ta, jos­sa kaa­voit­ta­jat ja polii­ti­kot raken­ta­vat met­sät täy­teen ja luon­non­rau­ha kato­aa. Kui­ten­kin sit­ten tii­vis­tä­mi­nen on hänen mukaan­sa hömp­pää. Tätä logiik­kaa minä en ymmär­rä tai sit­ten en ymmär­rä mitä tar­koi­te­taan tivis­tä­mi­sel­lä, tai sit­ten se luon­to jota SLL yrit­tää suo­jel­la, on jota­kin muu­ta kuin mitä minä luon­to­na ymmärrän. 

    Pit­kin met­siä ole­vat asui­na­lu­eet auto­mar­ket­tei­neen, ja nii­tä kau­pun­kiin yhdis­tä­vä ja met­sät pirs­to­va tie­verk­ko, ei minus­ta enää ole sel­lais­ta luon­toa, joka on ihmis­ten käy­tös­sä. Eikä pal­ve­le ilmas­ton­suo­je­lua tai las­keu­tu­mis­ta jär­ke­väl­le kulu­tus­ta­sol­le. Ei muu­ten myös­kään nykyis­ten hel­sin­ki­läis­ten työl­li­syyt­tä ja yri­tys­toi­min­taa, jos saa olla raa­dol­li­sen lii­ke­ta­lou­del­li­nen. Sel­lais­ta autoon perus­tu­vaa leviä­mis­tä siel­tä on nyt minun näh­däk­se­ni tulos­sa, jos tämä van­han­ai­kai­nen aja­tus tii­viis­tä kau­pun­gis­ta ei kel­paa. Ei siis ihan sel­lais­ta jota SLL:n luu­li­si ajavan. 

    Jos kau­pun­gis­ta tekee sel­lai­sen, ettei tee edes mie­li läh­teä turis­tee­raa­man aurin­ko­ran­noil­le len­täen tai kat­se­le­maan mui­ta kau­pun­ke­ja, niin auto jää suu­rim­mak­si teki­jäk­si ilmas­ton suh­teen. Nyt auto estää sel­lai­sen kau­pun­gin syn­ty­mi­sen, joka hou­kut­tai­si jää­mään ja kier­te­le­mään omaa kau­pun­kia. Minä en toki mihin­kään len­nä, mut­ta eipä Hel­sin­kiä näh­dä myös­kään päät­tä­jien paris­sa turis­ti­kau­pun­ki­na, muu­ten kuin tuon ydin­kes­kus­tan turis­ti­ka­tis­kan osal­ta. Turis­min tuo­maa vien­ti­tu­loa pitäi­si saa­da leviä­mään ympä­ri kau­pun­kia, mut­ta aika vähän sii­hen raken­ta­mi­sen laa­dun osal­ta panos­te­taan. Junayh­teys myös lah­den ali Euroop­paan, niin oli­si­pa­han turis­teil­le mah­dol­li­suus tul­la vähil­lä pääs­töil­lä ja työl­lis­tää ihmi­siä pois pahanteosta.

    Kun kat­se­lee van­ho­ja valo­ku­via Hel­sin­gis­tä, niin aika moni täy­sin met­säi­nen alue on nyt har­vas­ti asut­tua, mut­ta kui­ten­kaan sitä vapaas­ti käy­tet­tä­vää luon­toa on hyvin vähän jäl­jel­lä. Kes­kus­puis­to­kin oli pie­nel­le mie­hel­le suu­ri met­sä, mut­ta nyt alkaa tun­tua vain kapeal­ta läpi­kul­ku­rei­til­tä. Onko­han väes­tös­ke­naa­riot ihan samat kai­kil­la? Kan­nat­taa­ko myös­kään levit­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta har­va­na yhä kau­em­mak­si ja ajaa samal­la maa­seu­dun elin­kei­no­ja kau­em­mak­si, jos maa­seu­dun bio­ta­lous on osa tule­vai­suut­ta jos­sa­kin muodossa. 

    Jos sat­tuu leh­ti käsiin, niin joku voi­si tätä­kin sol­mua koit­taa ava­ta ennen vaa­le­ja, kos­ka vies­tit ovat niin ristiriitaisia. 

    Myös tapaus San­ta­ha­mi­na oli­si kiin­nos­ta­va näin ennen vaa­le­ja. Armei­ja kes­kit­tää toi­min­to­jaan sin­ne, joten eräi­den popu­lis­tien “ei beto­ni­lä­hiö­tä Santikseen”-slogan tun­tuu joten­kin oudol­ta. Moni kent­tä­töi­tä siel­lä teh­nyt bio­lo­gi on vetä­nyt her­neen nenään jo raken­ta­mi­sen ehdot­ta­mi­ses­ta, mut­ta eikö armei­ja omil­la pää­tök­sil­lään juu­ri rat­kais­sut asian? Jos saa muu­ten tii­vis­tet­tyä niin hyvä­hän se on täl­läi­set alu­eet unoh­taa, mut­ta haluai­sin muis­tut­taa eräi­tä bio­lo­ge­ja ja ympä­ris­tö­toi­mit­ta­jia, että jon­kun muun san­tis tai meri-ras­ti­la menee kau­em­pa­na asfal­tin alle, jos kaik­ki tii­vis­tä­mi­nen näh­dään kiel­tei­ses­ti. Mota­rien bule­var­di­soi­mi­nen nyt ei aina­kaan luu­li­si ole­van huo­nom­pi, kuin met­sien raken­ta­mi­nen. Onhan näi­tä mui­ta­kin tapo­ja tul­lut nyt pal­jon esiin, joten mik­si men­nä met­sään, jos voi kas­vaa ja tii­vis­tel­lä pai­koil­laan? Todel­la type­rää, jos edes asuk­kai­den oma tii­vis­tys­kaa­va ei kel­paa Meri-Rastilassa. 

    Samas­sa leh­des­sä muu­ten vali­te­taan Öster­sun­do­min kaa­vas­ta ja eilen oli tuo Espoon kaa­va­tais­to esil­lä. Kum­mas­sa­kin sit­ten luon­to­jär­jes­töt halua­vat vähen­tää kaa­voi­tus­ta ja pitä­vät sitä lii­an ras­kaa­na. Tuol­la Säre­län blo­gis­sa oli mai­nio kuva sii­tä, miten kes­ki­kau­pun­gin tehok­kuu­del­la raken­taes­sa noi­ta­kaan aluei­ta ei oli­si kukaan uhkaa­mas­sa, kun kau­pun­gin rajat oli­si­vat ensim­mäi­sel­lä kehäl­lä. Onko siis kau­pun­gin tivis­tä­mi­nen ja kas­vat­ta­mi­nen pai­koil­laan huo­nom­pi asia, kuin jat­ku­va leviä­mi­nen uhkaa­maan uusia san­tik­sia ja öster­sun­do­me­ja? Tämä kes­kus­te­lu oli­si muka­va näh­dä käy­tä­vän polii­tik­ko­jen ja luon­to­jär­jes­tö­jen kes­ken jul­ki­ses­ti, jol­loin kaik­ki puhui­si­vat aina­kin samas­ta asias­ta ja samoil­la tule­vai­suu­den skenaarioilla.

  5. Sep­po Hon­ka­nen:
    Para­dok­saa­li­ses­ti lii­ken­neon­gel­ma lisään­tyy, seja­kau­tuu puol­ta pidem­mäl­le aika­jak­sol­le, jos nopeu­det pudo­te­taan 80:stä 40:een.

    Tämä pitäi­si paik­kan­sa, jos lii­ken­ne vir­tai­si vapaas­ti. Mut­ta kun ei vir­taa (suu­res­ta auto­jen mää­räs­tä joh­tuen), eri­tyi­ses­ti ei moot­to­ri­tien pääs­sä lii­ken­ne­va­lois­sa. Toi­sin sanoen lii­ken­ne­vir­ran kes­ki­no­peus on jo nyt vähän­kin ruuh­kai­sem­paan aikaan alle tuon 80 km/h. Suu­rin lii­ken­ne­mää­rä tun­nis­sa saa­vu­te­taan noin nopeu­del­la 50–60 km/h.

    Sep­po Hon­ka­nen:
    Toi­sek­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun haja­kes­ki­tet­ty kau­pun­ki­mal­li valit­tiin tie­toi­ses­ti 60-luvul­la Eliel Saa­ri­sen Suur-Hel­sin­ki­vi­sion par­hai­ta perin­tei­tä nou­dat­taen. Sen jäl­kei­set yleis­kaa­vat ovat joh­don­mu­kai­ses­ti pyr­ki­neet samaan tavoit­tee­seen, tosin radat ovat osit­tain muut­tu­neet asfal­tik­si. Haja­kes­ki­tys­pe­ri­aat­teen tar­koi­tus on kehit­tää tytär­kau­pun­geis­ta mah­dol­li­sim­man oma­va­rai­sia, jol­loin cityyn suun­tau­tu­va lii­ken­ne­tar­ve vähe­nee ihan luon­nol­li­sen pois­tu­man kautta.
    Työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on kan­ta­kau­pun­gis­sa kait jotain 300%, Kon­tu­las­sa alle 10%.Tapiolan-Otaniemen-Keilaniemen suur­alu­eel­la on pääs­ty jo vii­teen­kym­me­neen, joh­tu­nee­ko kun­ta­ra­jas­ta. Itä­kes­kuk­ses­sa voi­si pyr­kiä samaan.
    Bule­var­di­soin­ti ja kes­kit­ty­mi­nen lii­kaa kan­ta­kau­pun­kiin unoh­taa lähiö­re­ne­sans­sin, ase­ma­seu­tu­jen tii­vis­tä­mi­sen ja alue­kes­kus­to­jan elä­vöit­tä­mi­sen. Kun kumar­taa kes­kus­taan, pyl­lis­tää lähiöön. 

    Näki­sin tämän asian hie­man eri­lail­la kuin Sep­po Hon­ka­nen. Lähiöissä/esikaupunkialueella on kyl­lä pai­koin pal­jon pal­ve­lui­ta, mut­ta Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan tar­jon­taa yksit­täi­ses­sä lähiöis­sä ei kui­ten­kaan ole, joten sitä on läh­det­tä­vä hake­maan muu­al­ta. Ja kun asu­tus ja pal­ve­lut ovat kasau­tu­mis­sa siel­lä tääl­lä, on usein hel­poin­ta men­nä autolla.

    Sen sijaan jos puo­let kan­ta­kau­pun­gin tar­jon­nas­ta on hyvien kävely‑, pyö­räi­ly- ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varas­sa, niin kyn­nys läh­teä autoi­le­maan lie­nee edel­lis­tä vaih­toeh­toa pie­nem­pi. Kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen saat­tai­si myös vähen­tää yhtä jouk­ko­lii­ken­teen perus­on­gel­maa Hel­sin­gin seu­dul­la, eli eri­tyi­ses­ti säteit­täis­ten jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien ruuh­ka­pai­not­tei­suut­ta, kun kysyn­tä kas­vaa myös kan­ta­kau­pun­gin rajal­ta ulos­päin. Kes­kus­tan suun­taan taas jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­nat­taa hoi­taa sil­lä suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­sem­mal­la pin­ta­lii­ken­ne­vä­li­neel­lä, eli raitioteillä.

    Minus­ta Esi­kau­pun­kien renes­sans­si ja kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen eivät ole toi­sen­sa pois­sul­ke­via asioi­ta, Kehä I:n sisä­puo­lel­la jopa toi­si­aan täy­den­tä­viä, kun kan­ta­kau­pun­ki alkai­si ulot­tua ensim­mäi­siin lähiöi­hin. Kui­ten­kaan pilaa­mat­ta nii­den lähiöi­den sisä­osia ja ominaispiirteitä.

  6. Nak­ki­put­ka:

    Sep­po Honkanen:
    Para­dok­saa­li­ses­ti lii­ken­neon­gel­ma lisään­tyy, seja­kau­tuu puol­ta pidem­mäl­le aika­jak­sol­le, jos nopeu­det pudo­te­taan 80:stä 40:een.

    Tämä pitäi­si paik­kan­sa, jos lii­ken­ne vir­tai­si vapaas­ti. Mut­ta kun ei vir­taa (suu­res­ta auto­jen mää­räs­tä joh­tuen), eri­tyi­ses­ti ei moot­to­ri­tien pääs­sä lii­ken­ne­va­lois­sa. Toi­sin sanoen lii­ken­ne­vir­ran kes­ki­no­peus on jo nyt vähän­kin ruuh­kai­sem­paan aikaan alle tuon 80 km/h. Suu­rin lii­ken­ne­mää­rä tun­nis­sa saa­vu­te­taan noin nopeu­del­la 50–60 km/h.

    Itse asias­sa väli­tys­ky­ky on eri sen takia, että isom­mas­sa nopeu­des­sa auto­jen välit kas­va­vat isom­mik­si. Moot­to­ri­tiel­lä opti­mi on vähän isom­mas­sa nopeu­des­sa, mut­ta kar­keas­ti arvioi­den 40 km/h ja 80 km/h nopeuk­sil­la tie­tä pit­kin pää­see kul­ke­maan ihan yhtä pal­jon auto­ja aikayk­si­kös­sä (esim. tunnissa).

  7. Vil­le: Itse asias­sa väli­tys­ky­ky on eri sen takia, että isom­mas­sa nopeu­des­sa auto­jen välit kas­va­vat isom­mik­si. Moot­to­ri­tiel­lä opti­mi on vähän isom­mas­sa nopeu­des­sa, mut­ta kar­keas­ti arvioi­den 40 km/h ja 80 km/h nopeuk­sil­la tie­tä pit­kin pää­see kul­ke­maan ihan yhtä pal­jon auto­ja aikayk­si­kös­sä (esim. tunnissa).

    Nykyi­sil­lä väy­lil­lä, jos­sa nopeus on tyy­pil­li­ses­ti 80 km/h, ei ole taso­ris­teyk­siä. Bule­var­dil­la nii­tä oli­si muu­ta­man sadan met­rin välein, lii­ken­ne­va­lot, jalankulku…Onkohan väli­tys­ky­ky ihan samaa luokkaa?

  8. Sep­po Hon­ka­nen: Nykyi­sil­lä väy­lil­lä, jos­sa nopeus on tyy­pil­li­ses­ti 80 km/h, ei ole taso­ris­teyk­siä. Bule­var­dil­la nii­tä oli­si muu­ta­man sadan met­rin välein, lii­ken­ne­va­lot, jalankulku…Onkohan väli­tys­ky­ky ihan samaa luokkaa?

    Kyse oli sii­tä miten pal­jon lii­ken­net­tä par­haim­mil­laan voi kul­kea väy­läl­lä. Ruuh­ka-aikaan on ihan sama sei­soo­ko lii­ken­ne moot­to­ri­tiel­lä vai bule­var­dil­la. Ei ole ikau­hean so ero sii­nä, onko yhdet valot ja monen kilo­met­rin jono vai kym­me­net valot jois­sa jokai­ses­sa sata met­riä jonoa.
    Bule­var­di­soin­ti ja lii­ken­teen suju­vuus ovat eril­li­siä asioi­ta. Suju­vuut­ta lisäi­si esim. ruuh­ka­mak­su, bule­var­di­soin­nil­la saa­daan laa­jen­net­tua kaupunkia.

  9. Vil­le: Ruuh­ka-aikaan on ihan sama sei­soo­ko lii­ken­ne moot­to­ri­tiel­lä vai bule­var­dil­la. Ei ole ikau­hean so ero sii­nä, onko yhdet valot ja monen kilo­met­rin jono vai kym­me­net valot jois­sa jokai­ses­sa sata met­riä jonoa.

    Ruuh­ka-aikaan ehkä noin mut­ta ruuh­ka­lii­ken­teen osuus koko lii­ken­tees­tä voi olla yllät­tä­vän­kin pie­ni, esim. luok­kaa 30%. Täyt­tä toki tulee, het­kek­si, kun 30% vrk-lii­ken­tees­tä tun­kee väy­läl­le tun­nin parin aikana.

    Lii­ken­teen sivu­vai­ku­tus­ten kan­nal­ta ei-niin-ruuh­kai­sel­la 70%:lla on suu­ri mer­ki­tys. Sil­loin on ihan eri asia pääs­tä aja­maan suo­raan nii­hin yksiin valoi­hin väy­län pääs­sä kuin pysäh­del­lä 100 m välein valoihin. 

    Ylei­sem­min­kin olen sitä miel­tä, että lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa tui­jo­te­taan lii­ak­si “mitoit­ta­vaa huip­pu­tun­tia”. Jot­ta lii­ken­ne oli­si eko­lo­gis­ta, pitäi­si kye­tä vas­taa­maan kysyn­tään hyvin laa­jois­sa rajoissa.

    Hen­ki­lö­au­ton etu­na on, että sen täyt­tö­as­te on vähim­mil­lään­kin 20%. Esim. bus­sis­sa tämä vas­taa n. tusi­naa mat­kus­ta­jaa. Ei ole kovin har­vi­nais­ta näh­dä tätä tyh­jem­pää bus­sia pai­ne­le­mas­sa kilo­met­ri­kau­pal­la pit­kin Espoota.

  10. Hen­ki­lö­au­ton etu­na on, että sen täyt­tö­as­te on vähim­mil­lään­kin 20%. Esim. bus­sis­sa tämä vas­taa n. tusi­naa mat­kus­ta­jaa. Ei ole kovin har­vi­nais­ta näh­dä tätä tyh­jem­pää bus­sia pai­ne­le­mas­sa kilo­met­ri­kau­pal­la pit­kin Espoota.

    Hei kamoon. Samal­la logii­kal­la moot­to­ri­pyö­rä on yli­ver­tai­sin kul­ku­neu­vo, sil­lä täyt­tö­as­te on aina 100 %, jos­kus 200 %!

  11. Sep­po Hon­ka­nen:
    Ensin­nä­kään bule­var­di­soin­ti sinäl­lään ei vähen­nä lat­te-Hel­sin­kiin suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä, se vain hidas­taa sitä. 

    Tämä oli­si val­lan mai­nio asia ja edis­täi­si samal­la sitä, mikä mones­sa hyväs­sä kau­pun­gis­sa jo toi­mii, eli jul­ki­nen lii­ken­ne on pait­si nopein myös ainoa jär­ke­vä tapa liik­kua, kun tilaa vie­vät autoi­li­jat saa­vat seis­tä ruuh­kas­sa. Lisäk­si hitaam­mat nopeu­det syö­vät muu­ten­kin vähem­män kau­pun­ki­ti­laa mota­riin ver­rat­tu­na pie­nem­pien tur­va­mar­gi­naa­lien ja pie­nem­pien ris­teys­ten takia. Mut­ta kuten tääl­lä jo ker­rot­tiin­kin, bule­var­di­pät­käl­lä ei ole olen­nai­ses­ti alhai­sem­pi nopeus kuin tuol­lai­sel­la kau­pun­ki­mo­ta­ril­la nykyisinkään.

    Nopeut­ta rajoit­taa lop­pu­pään väli­tys­ky­ky eli pal­jon­ko auto­ja pää­see kan­ta­kau­pun­gin katu­verk­koon (jos­ta ne kään­ty­vät eri suun­tiin ja lii­ken­ne­vir­ta hajau­tuu), joko lii­ken­ne­va­lo­jen tai luon­nol­lis­ten ruuh­kau­tu­mien rajoit­ta­ma­na, ja sik­si mota­ril­la madel­laan 10–50km/h nopeut­ta ennen kau­pun­kia. Tuusu­lan­väy­län vii­meis­ten kilo­met­rien mat­kal­la kes­ki­no­peus lie­nee arviol­ta suun­nil­leen sama kuin Mäkelänkadulla.

  12. espoo­lai­nen autoi­li­ja:
    Hen­ki­lö­au­ton etu­na on, että sen täyt­tö­as­te on vähim­mil­lään­kin 20%. Esim. bus­sis­sa tämä vas­taa n. tusi­naa mat­kus­ta­jaa. Ei ole kovin har­vi­nais­ta näh­dä tätä tyh­jem­pää bus­sia pai­ne­le­mas­sa kilo­met­ri­kau­pal­la pit­kin Espoota. 

    Vähän­kin isom­mas­sa nopeu­des­sa bus­si ja hen­ki­lö­au­to vie­vät lii­ken­ne­vir­ras­sa suun­nil­leen saman ver­ran tilaa, kos­ka olen­nais­ta on auto­jen väli­nen etäi­syys eikä auto­jen oma pituus. Täs­sä mie­les­sä bus­sil­la on tilan­käy­töl­li­ses­ti teho­kas­ta kul­jet­taa pie­nem­pää­kin mat­kus­ta­ja­mää­rää. Asial­la on tie­ten­kin mer­ki­tys­tä lähin­nä siel­lä, mis­sä lii­ken­net­tä on pal­jon. Eko­lo­gi­sel­ta kan­nal­ta on mer­ki­tys­tä myös sil­lä, mon­ta­ko ihmis­tä yksi kul­ku­neu­vo päi­vän aika­na kuljettaa.

  13. Täs­men­sin vie­lä kom­ment­tia­ni pamfle­tis­tan­ne. Sii­tä tuli sen ver­ran pit­kä, että lai­tan sen kah­des­sa osassa.
    Ei siis ruuh­ka­mak­sut vie­lä mitään. Vih­reät halua­vat lisäk­si ”bule­var­di­soi­da” Län­si- ja Itä­väy­län, Hämeen­lin­nan­väy­län ja kaik­ki muut­kin sisään­tu­lo­väy­lät Kehä I:n sisä­puo­lel­la saa­dak­seen ”lisää kan­ta­kau­pun­kia” Hel­sin­kiin, kuten hei­dän vaa­lis­lo­ga­nin­sa kuuluu.

    Tar­kas­tel­laan­pa lähemmin.
    Ensinnäkin:
    Bule­var­di­soin­ti ei sinäl­lään miten­kään vähen­nä lat­te-Hel­sin­kiin suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä, se vain hidas­taa sitä. Sisään­tu­lo­väy­lät ovat sisään­tu­lo­väy­liä bule­var­dei­na­kin. Para­dok­saa­li­ses­ti lii­ken­teen hai­tat lisään­ty­vät, kun nopeu­det pudo­te­taan 80:stä 40:een. Melu ja pääs­tö­hai­tat jakau­tui­si­vat puol­ta pidem­mäl­le ajan­jak­sol­le, kadun­var­ren ikku­noi­ta ei voi­si ava­ta moneen tun­tiin. Eri­ta­so­liit­ty­mien sijaan tuli­si lii­ken­ne­va­lo­ja parin sadan met­rin välein, myös onnet­to­muu­det lisääntyisivät.

    Jos Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa ”bule­var­di­soi­daan”, aamu­ruuh­ka jumut­tai­si Laut­ta­saa­ren sil­lan sijas­ta kes­kel­lä asu­tus­ta ja jono ulot­tui­si Espoo­seen asti. Kau­hue­si­merk­ki löy­tyy city­vih­rei­den ihan­ne­bu­le­var­dil­ta, Mechelininkadulta.

    Toi­sek­seen:
    Bule­var­di­soin­nil­la ei Hel­sin­gin tont­ti­pu­laa rat­kais­ta. Sisään­tu­lo­väy­lien var­sil­le pys­tyi­si luon­te­vas­ti sijoit­ta­maan vain muu­ta­mia kym­me­niä tuhan­sia asuk­kai­ta, ei sato­ja tuhan­sia, kuten pamfle­tis­sa haa­veil­laan. Esim. Itä­väy­län ”bule­var­di­soin­ti” edel­lyt­täi­si met­ron vie­mis­tä tun­ne­liin. Vain 30 vuot­ta sit­ten raken­net­tu hyvin toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä jou­dut­tai­siin raken­ta­maan koko­naan uudel­leen, se oli­si vero­va­ro­jen hol­ti­ton­ta tuhlausta. 

    Mitään city­vih­rei­den haa­vei­le­maa kivi­jal­ka­kaup­pa­mil­jöö­tä­kään ei ”bule­var­dien” var­sil­le syn­tyi­si, yksi uusi talo­ri­vi ei sel­lais­ta elätä.

    Kai­ken­lai­sia vil­le­jä uto­pioi­ta voi vapaas­sa maas­sa hei­tel­lä ja pai­naa pape­ril­le­kin. Vaka­vak­si asia kui­ten­kin muut­tuu, jos alkaa uskoa haa­vei­siin­sa ja esit­te­lee nii­tä tote­na viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä. Illuusio alkaa muut­tua deluusioksi.

    Näin kävi yhdel­le pamfle­tin kir­joit­ta­jis­ta, Mik­ko Säre­läl­le, kun Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta käsit­te­li Vuo­saa­ren Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­vaa. Sär­ke­lä esit­ti Vuo­tien siir­tä­mis­tä 1,5 kilo­met­riä (!) pit­käl­le sil­lal­le­met­ro­ra­dan pääl­le ”bule­var­dik­si”, näin hänen mie­les­tään val­mis­tui­si edul­lis­ta raken­nus­maa­ta muu­ta­mal­le tuhan­nel­le asukkaalle.
    Jär­ki sen­tään voit­ti ja lau­ta­kun­ta tyr­mä­si ehdo­tuk­sen dema­rei­den ja kokoo­muk­sen äänin.

    Väy­lä itses­sään ei tuo­ta lii­ken­net­tä, vaan se mitä sen päis­sä on. Kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa aamu­ruuh­kaa vähen­tää tehok­kaim­min se, että alue­kes­kuk­siin ja lähiöi­hin luo­daan enem­män pal­ve­lu­ja ja työpaikkoja. 

    Täs­tä pamfle­tis­sa ei puhu­ta mitään. Bule­var­di­huu­mas­saan city­vih­reät kir­joit­ta­jat unoh­ta­vat koko­naan lähiö­re­ne­sans­sin, rai­de­lii­ken­teen ase­ma­seu­tu­jen tii­vis­tä­mi­sen ja alue­kes­kus­to­jen elä­vöit­tä­mi­sen. Kun kumar­taa kan­ta­kau­pun­kiin, pyl­lis­tää lähiöön. 

    Pamfle­tin pai­net­tu ver­sio toi­mii itä-hel­sin­ki­läi­sen uima­hal­lin sau­nas­sa par­hai­ten peflettinä.

    1. Sep­po Honkanen.
      Vie­lä tänä syk­sy­nä val­mis­tu­nee sel­vi­tys sii­tä, mitä moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­ti mer­kit­si­si. Tie­tys­ti moot­to­ri­tie­täå aja­vien mat­ka-aika pite­ni­si minuu­tin tai pari, mut­ta vas­taa­vas­ti nii­den kym­me­nien t5uhansien mat­ka lyhe­ni­si kym­me­niä minuut­te­ja, jot­ka tään ansiois­ta sai­siv­fat asun­non lähempää.
      Län­si­väy­lä osal­ta väli­tys­ky­kyä ei sää­te­le kais­to­jen mää­rä län­si­väy­läl­lä vaan se, kuin­ka pal­jon Hel­sin­gin katu­verk­ko vetää. Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat sään­nös­te­le­vät nyt katu­verk­koon pää­se­vää lii­ken­net­tä lii­ken­nevca­loil­la. Jos moot­to­ri­tie päät­tyi­si Espoon rajal­la, jono sää­del­täi­siin tie­tys­ti lii­ken­ne­va­loil­la sin­ne Espoon puo­lel­le. Läpi mene3vän lii­ken­teen mää­rä pysyi­si sama­na, kosk asi­tä edel­leen­kin rajoit­taa se, pal­jon­ko Hel­sin­gin katu­verk­ko vetää.

  14. Sep­po Hon­ka­nen:
    Toi­sek­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun haja­kes­ki­tet­ty kau­pun­ki­mal­li valit­tiin tie­toi­ses­ti 60-luvul­la Eliel Saa­ri­sen Suur-Hel­sin­ki­vi­sion par­hai­ta perin­tei­tä noudattaen. 

    Asia­han on täy­sin päin vas­toin. 60-luvul­la teh­tiin tie­toi­ses­ti mer­kit­tä­vä poik­kea­ma Eliel Saa­ri­sen Suur-Hel­sin­ki­vi­sioon, jon­ka jäl­kiä nyky­ään yri­te­tään paikkailla. 

    Ei tar­vit­se kat­soa kuin Munk­ki­nie­meä ja Munk­ki­vuor­ta nyky­ään ja ver­ra­ta sitä Eliel Saa­ri­sen visioon alu­ees­ta, niin ymmär­tää hel­pos­ti, min­kä­lai­nen vir­he toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen tehtiin. 

    http://goo.gl/maps/GkMKM ja http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Munksnas-haga_jfr.jpg. Jäl­kim­mäi­ses­tä havain­ne­ku­va vähem­män kart­toi­hin tot­tu­neil­le vaik­ka tääl­tä: http://uppslag.kaapeli.fi/pub/Uppslagsverket/SaarinenEliel/Saarinen_Munkkiniemi-Haaga.jpg

    Lisäk­si tämä moot­to­ri­tei­den kaduik­si muut­ta­mi­nen tuo nime­no­maan kau­pun­gin pal­ve­lut nykyis­ten lähiöi­den lähel­le. Esi­mer­kik­si Pih­la­ja­mäen, Pih­la­jis­ton ja Vii­kin luon­nol­li­nen kes­kus­ta on kes­kel­lä Lah­den­väy­lää. Jos sii­hen raken­ne­taan tii­vis­tä kau­pun­kia, on noil­la lähiöi­den asuk­kail­la hyvät pal­ve­lut lyhyel­lä kävely/pyöräily/joukkoliikenteen etäisyydellä.

  15. Yksi asia minua ihme­tyt­tää kovin. Kun­ta­lii­tos­pu­hei­ta perus­tel­laan sil­lä, että nykyi­nen kun­ta­ra­ken­ne on hevos­kär­ry­ajal­ta eikä sovi nykyi­seen autoyhteiskuntaan.

    Sit­ten taa­sen samaan aikaan vaa­di­taan auto­ja pois, joka kai sit­ten pois­taa tämän perus­te­lun poh­jan koko­naan pois.

  16. Jor­ma:
    Yksi asia minua ihme­tyt­tää kovin. Kun­ta­lii­tos­pu­hei­ta perus­tel­laan sil­lä, että nykyi­nen kun­ta­ra­ken­ne on hevos­kär­ry­ajal­ta eikä sovi nykyi­seen autoyhteiskuntaan.

    Sit­ten taa­sen samaan aikaan vaa­di­taan auto­ja pois, joka kai sit­ten pois­taa tämän perus­te­lun poh­jan koko­naan pois.

    Niin siis kuka on vaa­ti­nut paluu­ta hevos­kär­ry­jen käyttöön?

  17. Itsel­lä­ni on tähän sup­pea mut­ta teho­kas rat­kai­su kes­ku­tan osal­ta: muu­te­taan ete­lä- ja poh­joi­sespla­di kävelykaduiksi.

    Tämä pysäyt­täi­si läpia­jo­lii­ken­teen kes­kus­tan kaut­ta ja mah­dol­lis­tai­si suu­ren käve­ly­alu­een keskustassa.

    Aika sit­ten näyt­täi­si, että oli­ko pää­tös fik­su vai ei, mut­ta kes­kus­tan pitäi­si olla rau­hoi­tet­tu autoista.

    Nyky­ään lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­la ja vih­reil­lä pamfle­tin kir­joit­ta­jil­la on sama sokea pis­te: auto­ja halu­taan rajoit­taa kes­kus­tas­sa, mut­ta samal­la kaup­pa halu­taan kes­kit­tää kes­kus­taan. Fik­sum­paa oli­si rau­hoit­taa kes­kus­ta autois­ta ja kes­kit­tää kaup­pa kehä­teil­le. Tämä on oikea tule­vai­suu­den visio. Mut­ta har­vat sen vie­lä kyke­ne­vät näkemään.

  18. Jor­ma: Yksi asia minua ihme­tyt­tää kovin. Kun­ta­lii­tos­pu­hei­ta perus­tel­laan sil­lä, että nykyi­nen kun­ta­ra­ken­ne on hevos­kär­ry­ajal­ta eikä sovi nykyi­seen autoyhteiskuntaan.

    Sit­ten taa­sen samaan aikaan vaa­di­taan auto­ja pois, joka kai sit­ten pois­taa tämän perus­te­lun poh­jan koko­naan pois.

    Iskit nau­lan­kan­taan, tai sanoi­sin­ko astuit hevon­pas­kaan. Vir­kis­tä­vin puheen­vuo­ro kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta vuosikausiin!

  19. Täs­sä yksi vink­ki Osmol­le ja muil­le kau­pun­ki­ra­ken­teen tiivistäjille:
    “http://en.wikipedia.org/wiki/Capsule_hotel”.

    Joku voi­si ehkä las­kea pal­jon­ko maa­pin­ta-alaa näi­tä kap­se­li­ho­tel­le­ja var­ten tar­vit­tai­siin, jot­ta nii­hin saa­tai­siin mah­tu­maan nuo kai­va­tut(???) 400 000 lisäasukasta. 

    Osa uusis­ta (jopa van­hois­ta­kaan) kau­pun­ki­lai­sis­ta ei arvos­ta tiel­tään rai­vat­ta­vaa lähi­luon­toa. Heil­le voi olla tär­keäm­pi esim. kau­pun­gin tar­joa­ma iltae­lä­mä, jos­ta palau­tu­mi­seen Japa­nis­sa­kin kap­se­li­ho­tel­le­ja myös osin ilmei­ses­ti käy­te­tään. Kap­se­li­ho­tel­li­mai­nen asu­mi­nen oli­si ehkä myös oival­li­nen kei­no sääs­tää sitä vähää kau­pun­ki­luon­toa, joka meil­lä vie­lä on! Vii­mek­si­mai­ni­tut alu­eet ovat kau­pun­ki­lai­sil­le­kin erit­täin tär­kei­tä. Har­va meis­tä Hel­sin­gin asuk­kais­ta on kos­kaan esim. jon­ne­kin Koi­jär­vel­le eksy­nyt, mut­ta Hel­singn lähi­luon­nos­ta, ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­lueis­ta voim­me toi­vot­ta­vas­ti naut­tia jat­kos­sa­kin, jos ei päi­vit­täin, niin aina­kin edes vii­kon­lop­pui­sin (Huom! ilman auto- tai joukkoliikenneyhteyksiä).

    Uskoi­sin, että 400 000 hen­gel­le raken­net­tu­jen kap­se­li­ho­tel­lien (N kpl) tilan­tar­ve oli­si huo­mat­ta­van pie­ni, aina­kin suh­teu­tet­tu­na esim. met­roa­se­ma­lä­hiö Kulos­aa­ren asukastiheyteen.

    Oma lukun­sa oli­si ao. raken­nus­ten sijoi­tus. Oli­si­vat­ko Kala­sa­ta­maan ja Pasi­laan tulos­sa ole­vat tor­ni­ta­lot, tai ehkä mie­lui­ten Hel­sin­gin ydin­kes­kus­ta, oival­li­sia sijoi­tus­paik­ko­ja täl­le ongel­man­rat­kai­sua­ja­tuk­sel­le? Voi olla, että sitä kor­kei­den tor­ni­ta­lo­jen sijaan sovel­taen riit­täi­si Hel­sin­gin kau­pun­ki­ku­vaan huo­mat­ta­vas­ti parem­min sopi­va mata­lam­pi­kin rakentaminen.

    Kap­se­li­ho­tel­lit ydin­kes­kus­tas­sa, rau­ta­tie­a­se­mien tai met­ron itäi­sen lin­jan var­rel­la ole­vien ase­mien vie­res­sä) tai­tai­si­vat toi­mia par­hai­ten. Riit­tä­vän pit­kil­lä met­roa­se­mil­la ei tilan­ne pää­si­si aina­kaan yhtä nopeas­ti kehit­ty­mään Japa­nin mal­lin kal­tai­sek­si (ks.: “http://www.youtube.com/watch?v=0MepDaRRBP0”. Ovat­ko muu­ten nuo videokli­pis­sä näky­vät vir­ka­pu­kui­set hen­ki­löt Osmon hen­gen­hei­mo­lais­ten, kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­jien, unel­ma-ammat­tis­sa?). Län­si­met­ron var­rel­le raken­net­ta­vil­la lyhyem­mil­lä met­roa­se­mil­la moi­nen ruuh­kau­tu­mi­sen vaa­ra oli­si taa­tus­ti suurempi. 

    Mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si Mec­he­li­nin­ka­dun tai Rune­ber­gin­ka­dun var­ren talot eivät ole mitään ihan­nea­suin­paik­ko­ja, kuten eivät mit­kään muut­kaan katu­kui­lut (esim. Lai­van­va­rus­ta­jan­ka­dun talot Ullan­lin­nas­sa), ellei har­ras­tuk­se­na sit­ten satu ole­maan vas­ta­päi­sen talon fasa­din jat­ku­va ihai­lu tai sii­nä asu­vien naa­pu­rei­den elä­män seuraaminen.
    Mik­si ihmees­sä talo­ja tämän­kal­tais­ta asu­mis­ta var­ten halu­taan vie­lä lisää?

    Ennen Osmon ja kump­pa­nei­den pamflet­tia satuin luke­maan v. Hertze­nin “Kote­ja vai kasar­me­ja lap­sil­lem­me?”. Suo­sit­te­len myös sii­hen tutus­tu­mis­ta kai­kil­le läm­pi­mäs­ti, kuten myös W. Mor­ris’in “Huo­mis­päi­vän uuti­sia”! Vali­tet­ta­vas­ti nykyi­nen uudis­ra­ken­nus­toi­min­ta pyr­kii vain mak­si­moi­maan edun­saa­jien voi­tot, usein monien mui­den sidos­ryh­mien kus­tan­nuk­sel­la. Lii­ka tii­vis­tä­mi­nen ei ole mie­les­tä­ni hyvä ajatus.

    Kos­ka kaik­ki eivät halua asua tii­viis­ti (tai väl­jäs­ti), tuli­si eri vaih­toeh­to­ja olla tar­jol­la kai­kil­le! Lii­an tii­vis raken­ta­mi­nen voi pila­ta asui­na­lu­een viih­tyi­syy­den, lähi­luon­non ja jopa alu­eel­le omi­nai­set, avoi­met jul­ki­set mai­se­mat. Myös kul­ku­väy­lät ja niil­tä avau­tu­vat mai­se­mat voi­vat olla arvok­kai­ta (ja usein ovat­kin). Mik­si Vih­reät tun­tu­vat ole­van val­mii­ta uhraa­maan nämä kaik­ki (mai­se­mal­li­nen ava­ruus, asui­na­luei­den lähi­luon­to ja viih­tyi­syys, jopa veneilyn/veneilijöiden tar­vit­se­mat alu­eet) nykyi­sil­tä kau­pun­ki­lai­sil­ta kau­pun­gis­sam­me? En yhtään ihmet­te­le puo­lu­een (Vih­reät) kan­na­tuk­sen ala­mä­keä, jos se on val­mis näis­tä monien kau­pun­ki­lais­ten tär­keis­tä arvois­ta tinkimään.

  20. åke: Nyky­ään lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­la ja vih­reil­lä pamfle­tin kir­joit­ta­jil­la on sama sokea pis­te: auto­ja halu­taan rajoit­taa kes­kus­tas­sa, mut­ta samal­la kaup­pa halu­taan kes­kit­tää kes­kus­taan. Fik­sum­paa oli­si rau­hoit­taa kes­kus­ta autois­ta ja kes­kit­tää kaup­pa kehäteille.

    Kau­pan kes­kit­tä­mi­nen kes­kus­taan näyt­tää todel­la­kin olleen kes­kus­ta­suun­nit­te­lun punai­nen lan­ka, ja se on tuot­ta­nut oikein kel­vol­lis­ta käve­ly­mit­ta­kaa­vais­ta kau­pun­kia Säh­kö­ta­lo-Port­ha­nia ‑välil­le.

    Kivi­jal­ka­myy­mä­löi­den kes­kit­ty­mis­tä ei voi eikä ole eri­tyi­sem­min syy­tä vält­tää. Parem­mas­sa ilmas­tos­sa myy­mä­lät kes­kit­ty­vät usein käve­ly­alueik­si tai jae­tuk­si tilak­si muut­tu­vien kaup­pa­ka­tu­jen var­sil­le, meil­lä sisä­ti­lat ovat kat­ta­mat­to­maan kadun­var­teen ver­rat­tu­na yli­voi­mai­sia suu­rim­man osan vuot­ta. Kaup­pa­kes­kus­ten ideo­lo­gi­sen vas­tus­ta­mi­sen sijaan kan­nat­tai­si nii­hin pyr­kiä var­mis­ta­maan kun­nol­li­nen jul­ki­nen lii­ken­ne. Tähän ei vaan tun­nu ole­van kun­nil­la insen­tii­viä kun rahat lom­mi­loi­den, jum­bo­jen ja idea­par­kien lii­ken­nein­fraan tule­vat val­tion budjetista.

    Kehä III on luon­te­va paik­ka kau­pal­le sil­loin kun sil­lä tar­koi­te­taan logis­tiik­kaa. Kuvit­te­li­sin että suu­rin osa net­ti­kau­pas­ta kul­kee kehä III ja/tai maa­lii­ken­ne­kes­kuk­sen kaut­ta joka tapauk­ses­sa, ja isot kes­kus­va­ras­tot ovat joko kehä III tasol­la tai vie­lä kau­em­pa­na. Sitä en ymmär­rä mik­si minun pitäi­si mat­kus­taa roi­nan peräs­sä jon­ne­kin kehil­le saakka.

  21. Simo Mele­nius: Tuusu­lan­väy­län vii­meis­ten kilo­met­rien mat­kal­la kes­ki­no­peus lie­nee arviol­ta suun­nil­leen sama kuin Mäkelänkadulla.

    Tämä kui­ten­kin pitää paik­kan­sa vain niil­tä osin, kun lii­ken­net­tä ei lipeä sivuun nyky­jär­jes­te­lys­sä ennen moot­to­ri­tien päät­ty­mis­tä nii­den vii­meis­ten kilo­met­rien matkalla.

    Käy­tän­nös­sä Laut­ta­saa­ren bule­var­di­soin­ti pie­nen­tää Län­si­väy­län kapa­si­teet­tia Espoon ja Hel­sin­gin rajal­la huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä menee Laut­ta­saa­reen ja Ruo­ho­lah­teen. Katu­verk­ko siis ottaa auto­ja vas­taan mones­sa pisteessä.

    Sama kos­kee Lah­den­väy­lää ja Kos­ke­lan liit­ty­mää, Tuusu­lan­väy­lää ja Met­sä­län liit­ty­mää, Tam­pe­reen­väy­lää ja Met­sä­län­tien liit­ty­mää. Sen sijaan Turun­väy­läl­lä ei tai­da olla liit­ty­miä Kehä I:n itä­puo­lel­la, joten sen bule­var­di­soin­ti ei vai­kut­tai­si olen­nai­ses­ti väy­län veto­ky­kyyn, jos bule­var­di­lii­ken­ne­va­lot sal­li­vat saman auto­mää­rän kuin Huo­pa­lah­den­tien liittymä.

    Yllä­ole­va on sit­ten lähin­nä näp­pi­tun­tu­mal­la kir­joi­tet­tua. Olen jos­kus las­ke­nut Län­si­väy­län osal­ta las­kel­man läpi, ja sen mukaan Koi­vusaa­ren koh­dal­ta on hyvin vai­kea saa­da bule­var­di­na niin pal­jon auto­ja läpi kuin mitä siel­tä nyt menee. Lii­ken­ne­vir­taa seu­raa­mal­la näyt­täi­si sil­tä, että sama tois­tuu pää­osin muil­la­kin sisääntuloteillä.

    Mut­ta nume­roil­la­han tämä on osoi­tet­ta­vis­sa. Lii­ken­ne­va­lo­jen läpäi­sy tun­ne­taan, tei­den nykyi­set lii­ken­ne­mää­rät tun­ne­taan. Jos nykyi­nen lii­ken­ne­mää­rä aja­tel­lun bule­var­din mat­kal­la ylit­tää bule­var­din veto­ky­vyn, bule­var­di rajoit­taa lii­ken­net­tä, muu­ten ei.

    Muis­taak­se­ni Län­si­väy­läs­tä teh­ty bule­var­di­soin­ti­tut­kiel­ma­kin tote­si saman, mut­ta sii­nä todet­tiin met­ron vähen­tä­vän lii­ken­ne­mää­räiä niin pal­jon, että hom­ma toi­mii silti.

    Lisäk­si bule­var­di hidas­taa lii­ken­net­tä hil­jai­seen aikaan rat­kai­sus­ta riip­puen vähän tai paljon.

    Koros­tan sitä, etten vas­tus­ta bule­var­di­soin­tia. Se voi olla koko­nai­suu­den kan­nal­ta fik­suin rat­kai­su mones­sa tapauk­ses­sa. En kui­ten­kaan ihan suo­raan usko, ettei­kö sil­lä oli­si ihan mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia liikenteeseen.

    Eikä se bule­var­di mikään kovin viih­tyi­sä sil­ti ole. Jos tiel­lä on 2+2 kais­taa ja sei­so­va jono (tai 1+1+1+1 kais­taa, jois­sa kak­si vauh­di­kas­ta bus­si­kais­taa ja kak­si sei­so­vaa jonoa), niin se ei ole viih­tyi­sä ympä­ris­tö, jota reu­nus­taa jono kivo­ja lattepaikkoja.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion kiin­teis­tö­toi­men käy­tän­tö­jä ei kukaan voi ymmärtää. 

    Jep, mut­ta kum­mal­li­sen käy­tön syy on sel­vil­lä. Kiin­teis­tö­jen kes­kit­tä­mi­nen Senaa­til­le oli vir­he. Val­tiol­la on (ml. yli­opis­tot, jot­ka oli­vat tuol­loin val­tiol­la) pal­jon arvok­kai­ta toi­min­to­ja, joi­den talou­del­li­nen arvot­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta. Mm. ruot­sa­lai­set varoit­ti­vat vir­hees­tä jo ennak­koon, mut­ta tääl­lä ei uskottu. 😉

    Nyt­hän Senaat­tia ollaan onnek­si käy­tän­nös­sä pur­ka­mas­sa ja täl­lä vauh­dil­la loput voi­daan sanee­ra­ta ja liit­tää muu­ta­man vuo­den päs­tä Puo­lus­tus­voi­miin kaik­kien mui­den käyt­tä­jien paet­tua konkurssipesästä. 🙂

    Pahin ongel­ma oli ehkä yli­opis­to­jen kiin­teis­tö­jen kans­sa, joka toi­vot­ta­vas­ti on nyt saa­tu kun­toon, kun Senaat­ti saa­tiin osin välis­tä suh­mu­roi­mas­ta. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­opis­to tosin tar­vit­see kiin­teis­tö­kan­nan ter­veh­dyt­tä­mi­sek­si reip­paas­ti raa­ka­maa­ta vie­lä kes­kus­tas­ta. Kes­kus­ta­kam­pus vaa­tii toi­miak­seen pal­jon lisää asun­to­loi­ta, kos­ka alku­pe­räi­seen toi­min­ta-aja­tuk­seen kuu­lu­nei­ta ali­vuo­kra­lai­sa­sun­to­ja ei enää ole. Kar­tal­ta kat­soen Kai­sa­nie­men puis­ton raken­ta­mi­nen on jär­ke­vin vaihtoehto.

    Saman lai­sia ongel­mia kuin yli­opis­toil­la ja Puo­lus­tus­voi­mil­la on myös muil­la yhteis­kun­nal­li­sil­la toi­min­noil­la, joi­den talou­del­lis­ta arvoa vai­kea mää­ri­tel­lä. Kun kat­so­taan lyhyt­nä­köi­ses­ti, on viras­to­jen siir­tä­mi­nen pois Hel­sin­gis­tä var­mas­ti talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Siir­ron monin­ker­tais­ta­mat vir­ka­mies­ten mat­kus­tus­ku­lut tuli­si ottaa vain huo­mioon kehyk­sis­sä, jos siir­re­tään jotain Sinä­joel­le, Mik­ke­liin tai Joen­suu­hun. 😀 Hal­lin­to mak­saa, hal­lin­to mak­saa pal­jon, jos se ei sijait­se spå­ra­py­sä­kin varrella.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos moot­to­ri­tie päät­tyi­si Espoon rajal­la, jono sää­del­täi­siin tie­tys­ti lii­ken­ne­va­loil­la sin­ne Espoon puo­lel­le. Läpi mene3vän lii­ken­teen mää­rä pysyi­si sama­na, kosk asi­tä edel­leen­kin rajoit­taa se, pal­jon­ko Hel­sin­gin katu­verk­ko vetää.

    Mut­ta moni­ko­kais­tai­nen pitäi­si tien olla, jot­ta lii­ken­ne­va­lois­ta meni­si läpi se kaik­ki auto­mää­rä, jon­ka Laut­ta­saa­ri + Ruo­ho­lah­ti + Mec­he­li­nin­ka­tu + Pork­ka­lan­ka­tu vetä­vät nykyi­sel­lään? Laut­ta­saa­reen län­nes­tä tulee ruuh­kas­sa noin 4200 autoa tun­nis­sa, jois­ta hävi­ää sivuil­le noin nel­jän­nes. Mikään kovin kodik­kaan levyi­nen bule­var­di, edes se 2 x (2+1) ei vedä lii­ken­ne­va­loil­la tuo­ta määrää.

    Mut­ta ehkä nyt juok­sem­me ympy­rää, kos­ka Län­si­väy­län osal­ta asi­aa on käsi­tel­ty mones­ta kul­mas­ta ja kat­ta­vas­ti viit­teit­ten kera erääs­sä blogissa.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vie­lä tänä syk­sy­nä val­mis­tu­nee sel­vi­tys sii­tä, mitä moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­ti merkitsisi. 

    Hie­noa! Kuka tuo­ta on teke­mäs­sä? KSV?

  25. Sym­pa-Vil­le ?: Mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si Mec­he­li­nin­ka­dun tai Rune­ber­gin­ka­dun var­ren talot eivät ole mitään ihan­nea­suin­paik­ko­ja, kuten eivät mit­kään muut­kaan katu­kui­lut (esim. Lai­van­va­rus­ta­jan­ka­dun talot Ullan­lin­nas­sa), ellei har­ras­tuk­se­na sit­ten satu ole­maan vas­ta­päi­sen talon fasa­din jat­ku­va ihai­lu tai sii­nä asu­vien naa­pu­rei­den elä­män seuraaminen.
    Mik­si ihmees­sä talo­ja tämän­kal­tais­ta asu­mis­ta var­ten halu­taan vie­lä lisää?

    Monet ihmi­set sil­ti mak­sa­vat kor­kei­ta hin­to­ja näis­tä asun­nois­ta. Väi­tät­kö, että nämä ihmi­set eivät ymmär­rä omaa paras­taan? On huo­no argu­ment­ti vas­tus­taa joi­den­kin asun­to­jen raken­ta­mis­ta pel­käs­tään sik­si, että ei itse halua asua niissä.

  26. Vihe­rins­si, toi­saal­ta ris­teyk­siä kont­ra eri­ta­so­liit­ty­miä saa pie­nem­pään tilaan, ja kadul­le myös niin halut­taes­sa enem­män kais­to­ja, esi­mer­kik­si ns. talous­kais­to­ja sivus­sa voi käyt­tää taval­la liit­ty­mi­nä. Esi­merkk­si, väi­tän että se Itik­sen ris­tys toi­mi­si parem­min jos sen tilan käyt­täi­si katu­verk­koon ja taloi­hin eikä yhteen ris­tek­seen. Mut­ta tätä kiel­tä­mät­tä jau­het­tu jo aiem­men­kin tarpeeksi.

    Sil­loin jos­kus kun koko bule­var­di­soin­nis­ta ruvet­tiin jau­ha­maan, niin tai­sin tode­ta että ei se syn­ty­vä katu nyt mikään vihe­ru­nel­ma ole. Siel­lä on auto­ja pal­jon ja suht melui­saa­kin, niin kuin vaik­ka Mäke­län­ka­dul­la on. Toi­saal­ta auto­vir­ta on myös asia­kas­vir­taa joka pitää liik­kei­tä pys­tys­sä, yksi monis­ta ongel­mis­ta mota­reis­sa on että oikes­taan joka lii­ke­ti­la haluai­si oman liit­ty­män, kadul­la tuo toteu­tuu. Asias­sa on muu­ten­kin hyviä ja huo­no­ja puolia.

    Kysy­mys pitää aset­taa niin että onko se mota­ri parem­pi kuin katu, eikä niin että onko se katu täy­del­li­nen rat­kai­su joka iki­ses­sä mah­dol­li­ses­sa suh­tees­sa. Ajat­te­lu­ta­vas­sa on iso ero tämän het­ki­seen kau­pun­ki­suun­nit­te­luun jos­sa jokai­nen sek­to­ri­vi­ran­omai­nen, on hänen kon­tol­laan sit­ten auto­lii­ken­ne, ilman­laa­tu, jouk­ko­lii­ken­ne, asun­to­ra­ken­ta­mi­nen, kau­pun­ki­ra­ken­ne, jne. vuo­rol­laan ker­too mikä ei käy, mis­tä seu­raa että oikeas­taan mikään ei käy, eli ei raken­ne­ta kau­pun­kia. Mis­tä sit­ten taas seu­raa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mis­ta, mis­tä taas seu­raa juu­ri nii­tä ongle­mia jota yrit­tiin vält­tää kuten lii­ken­teen kas­vu, eli sen hidas­tu­mi­nen ja hait­to­jen kasvaminen.

  27. Hon­ka­nen on tai­ta­va kynän­käyt­tä­jä, mut­ta teks­tien sisäl­tö on kyl­lä puh­das­ta 60-lukua usko­muk­si­neen ja har­hoi­neen. Kan­nat­tai­si lukea se pamflet­ti ensin, niin sel­viäi­si vaik­ka­pa sekin, että juu­ri väy­lä itses­sään gene­roi sitä lii­ken­net­tä. Kun väy­lä hävi­ää, hävi­ää iso osa lii­ken­tees­tä­kin. Näin on käy­nyt pamfle­tis­sa mai­nut­tu­jen esi­merk­ki­ta­paus­ten lisäk­si ihan Hel­sin­gis­sä­kin – käy joka ker­ta, kun katu­ja sul­je­taan pit­kik­si ajoik­si töi­den vuoksi.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Läpi mene­vän lii­ken­teen mää­rä pysyi­si sama­na, kosk asi­tä edel­leen­kin rajoit­taa se, pal­jon­ko Hel­sin­gin katu­verk­ko vetää

    Ei pidä unoh­taa iltapäiväruuhkaa.
    Ilta­päi­väl­lä Län­si­väy­län kapa­si­teet­tia ei ihan yli­te­tä, jono ete­nee mel­kein rajoi­tus­no­peut­ta pois­päin, joten Ruo­ho­lah­den vii­mei­siin valoi­hin ei ker­ry jonoa useam­man valo­kier­ron ajak­si — lähes kaik­ki jot­ka ovat edel­li­sis­sä valois­sa pidem­pään odot­ta­neet, pää­se­vät “alta pois”. Jos kapa­si­teet­ti län­teen­päin pie­ne­nee, jonot kes­kus­tan sisäl­lä ovat vaa­ras­sa pahentua.

  29. spot­tu: .Kehä III on luon­te­va paik­ka kau­pal­le sil­loin kun sil­lä tar­koi­te­taan logis­tiik­kaa. Kuvit­te­li­sin että suu­rin osa net­ti­kau­pas­ta kul­kee kehä III ja/tai maa­lii­ken­ne­kes­kuk­sen kaut­ta joka tapauk­ses­sa, ja isot kes­kus­va­ras­tot ovat joko kehä III tasol­la tai vie­lä kau­em­pa­na. Sitä en ymmär­rä mik­si minun pitäi­si mat­kus­taa roi­nan peräs­sä jon­ne­kin kehil­le saakka.

    Eihän sinun tar­vit­se tul­la kehä III:lle ostok­sil­le. Lähem­pää kes­kus­taa löy­tyy. Mut­ta meil­le jot­ka asum­me tääl­lä on oleel­lis­ta, että emme jou­du aja­maan kes­kus­taan asti kaup­paan men­täes­sä. Samal­la kes­kus­ta vält­tyy ruuh­kil­ta ja autoilta.

    Tär­ke­ää on oival­taa, että suur­hel­sin­ki on jo sen koko­ni­nen kylä, että kaup­paa ei voi kes­kit­tää vain kes­kus­taan. Ja tämä­hän on oival­let­tu­kin siten, että kehä­teil­le on raken­net­tu ostos­pa­ra­tii­se­ja. Lisäk­si ihmi­set ovat löy­tä­neet nämä para­tiis­ti a la jum­bo todel­la hyvin. Jum­bos­sa käy­tet­ty rahamäärä/kävijä on pal­jon suu­rem­pi kuin vaik­ka kampissa.

    Siis: kaup­pa kan­nat­taa kes­kit­tää kehil­le ja jat­kaa jo alka­nut­ta kehi­tys­tä. Tämä kan­nat­tai­si myös näi­den kau­pun­ki­vi­sio­nää­rien myös ottaa huomioon.

  30. tpyy­luo­ma: Ajat­te­lu­ta­vas­sa on iso ero tämän­het­ki­seen kau­pun­ki­suun­nit­te­luun, jos­sa jokai­nen sek­to­ri­vi­ran­omai­nen, on hänen kon­tol­laan sit­ten auto­lii­ken­ne, ilman­laa­tu, jouk­ko­lii­ken­ne, asun­to­ra­ken­ta­mi­nen, kau­pun­ki­ra­ken­ne, jne. vuo­rol­laan ker­too mikä ei käy, mis­tä seu­raa että oikeas­taan mikään ei käy, eli ei raken­ne­ta kaupunkia. 

    Hel­sin­ki­läi­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu erit­täin osu­vas­ti kiteytettynä.

    On täs­sä polii­ti­koil­la savottaa.

  31. tpyy­luo­ma: Asias­sa on muu­ten­kin hyviä ja huo­no­ja puolia.

    Kysy­mys pitää aset­taa niin että onko se mota­ri parem­pi kuin katu, eikä niin että onko se katu täy­del­li­nen rat­kai­su joka iki­ses­sä mah­dol­li­ses­sa suhteessa.

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Inho­rea­lis­ti­na vain minua välil­lä vähän huo­let­taa se into, jol­la bule­var­de­ja mai­nos­te­taan kaik­kien kan­nal­ta hyvi­nä. Lisäk­si ihan tek­ni­sel­tä kan­nal­ta minua ärsyt­tää argu­ment­ti “kun siel­lä on jo valot, niin lisä­va­lot eivät hidas­ta”, kos­ka se jät­tää hyvin tär­keän teki­jän (sivuun mene­vän lii­ken­teen) huomioitta.

    Kon­kreet­ti­ses­ti: Kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­nal­ta 10 000 asu­kas­ta lisää Laut­ta­saa­reen on tosi hyvä jut­tu. On kui­ten­kin tur­ha odot­taa, että nykyi­set laru­lai­set huu­tai­si­vat hur­raa­ta, tai että muu­tos oli­si nykyis­ten Län­si­väy­län käyt­tä­jien edun mukai­nen. Kum­man­kin ryh­män kan­nal­ta uudet asuk­kaat on parem­pi asut­taa Kor­son tai Öster­sun­do­min taakse. 

    Bule­var­di­soin­tia vas­tus­ta­va espoo­lai­nen autoi­li­ja on siis omal­ta kan­nal­taan fak­tu­aa­li­ses­ti oikeas­sa. Jos bule­var­di raken­ne­taan ja pai­kal­le asu­te­taan 10 000 ihmis­tä, hänen työ­mat­kan­sa tulee veny­mään ajal­li­ses­ti. Koko­nai­suu­den etu ei yleen­sä ohjaa yksi­löi­den toi­min­taa, ja täs­tä syys­tä asia voi olla poliit­ti­ses­ti vaikea.

    Mut­ta odo­tel­laan­pa sitä KSV:n tekemää/teettämää sel­vi­tys­tä. Toi­vot­ta­vas­ti se on huo­lel­la teh­ty, kos­ka asia on mel­koi­sen tärkeä.

    1. Buler­var­di­soin­tia vas­tus­ta­va espoo­lai­nen autoi­li­ja kuu­lu mitä toden­nä­köi­sim­min nii­hin, jota halua­vat, ettei espoo­lai­sil­ta kysy­tä mitään, kun asias­ta pää­te­tään Helsingissä.

  32. spot­tu: Sitä en ymmär­rä mik­si minun pitäi­si mat­kus­taa roi­nan peräs­sä jon­ne­kin kehil­le saakka.

    Ei kai sinun tar­vit­se­kaan, pait­si jos haluat ostaa jotain mitä ei muu­al­ta saa. Lähin­nä tämä kysy­mys nousee esil­le sit­ten, kun havai­taan, että Hel­sin­gin kes­kus­tan kau­pan­käyn­ti näi­vet­tyy, kun asiak­kaat käy­vät­kin kehil­lä. Sil­loin on odo­tet­ta­vis­sa kaa­voi­tus­tek­nis­tä ym. temp­pui­lua, jol­la pyri­tään kiel­tä­mään kaup­po­jen raken­ta­mi­nen jon­ne­kin Num­me­laan tai Lommilaan.

    Jos muu­ta­ma oleel­li­nen myös auto­lii­ken­net­tä tar­vit­se­va seu­dul­li­nen toi­min­to saa­daan muu­al­le (esi­mer­kik­si pit­kän mat­kan junien pää­tea­se­ma), niin Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta sai­si mie­lel­lään teh­dä autot­to­man ravin­to­la­kes­kuk­sen ja van­han­kau­pun­gin. Kun se on nie­mel­lä, niin onhan se has­sua että kaik­kien pitäi­si tun­kea sin­ne teke­mään kaik­kia asioita.

    1. Tie­tääk­se­ni esi­mer­kik­si Stoc­kan asiak­kais­ta tulee 10 pro­sent­tia autol­la ja 90 pro­sent­tia kävel­len tai julkisilla.
      Jos taas aja­te­lem­me, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lis­ten ihmis­ten kau­pat voi­si kes­kit­tää mega­mar­ket­tei­hin kehä­tei­den var­teen, kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­vat asui­na­lu­eet muo­dos­tui­si­vat elin­ke­vot­to­mik­si, kun lähi­pal­ve­lu­ja ei oli­si ja kau­pas­sa käy­mi­nen vaa­ti­si aina sekä autoa että ajokorttia.

  33. Vihe­rins­si:

    Bule­var­di­soin­tia vas­tus­ta­va espoo­lai­nen autoi­li­ja on siis omal­ta kan­nal­taan fak­tu­aa­li­ses­ti oikeas­sa. Jos bule­var­di raken­ne­taan ja pai­kal­le asu­te­taan 10 000 ihmis­tä, hänen työ­mat­kan­sa tulee veny­mään ajallisesti.

    Eikös pamflet­ti­lo­gii­kan pitä­nyt men­nä niin, kes­kiar­vois­taen ja yleis­täen, että tuol­le espoo­lai­sau­toi­li­jal­le avau­tui­si mah­dol­li­suus muut­taa siel­tä mota­ri­au­to­mat­kan takaa nii­den 10 000 asu­te­tun ihmi­sen jouk­koon, ratik­ka- tai jopa käve­ly­mat­kan pää­hän työ­pai­kas­taan? Olet­taen siis että hän ei asu mota­ri­au­to­mat­kan pääs­sä työ­pai­kas­taan sik­si että naut­tii autos­sa istu­mi­ses­ta Län­si­väy­läl­lä tai sik­si että halu­aa pitää isom­paa puu­tar­haa kuin kau­pun­gis­sa on mah­dol­lis­ta; vaan sik­si että että lähem­pä­nä työ­paik­kaa asun­not ovat suu­ren kysyn­nän ja pie­nen tar­jon­nan vuok­si olleet hänen bud­jet­tiin­sa lii­an kalliita?

  34. åke: Fik­sum­paa oli­si rau­hoit­taa kes­kus­ta autois­ta ja kes­kit­tää kaup­pa kehä­teil­le. Tämä on oikea tule­vai­suu­den visio. Mut­ta har­vat sen vie­lä kyke­ne­vät näkemään.

    Siis Pitts­burg­hin tie eikä Utrech­tin tie? Mik­si se on mie­les­tä­si fik­sum­pi ja se oíkea visio nois­ta kahdesta?

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tie­tääk­se­ni esi­mer­kik­si Stoc­kan asiak­kais­ta tulee 10 pro­sent­tia autol­la ja 90 pro­sent­tia kävel­len tai julkisilla.

    Sit­ten taas Stoc­kan asiak­kai­den raho­jen osal­ta kul­ke­mi­sen osuu­det ovat jotain muu­ta (eli autol­la liik­ku­vat asiak­kaat osta­vat kes­ki­mää­rin enem­män). Mut­ta ei se ole niin oleel­lis­ta. Jos Stoc­ka pär­jää, niin hyvä.

    Myös­kään kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lis­ten ihmis­ten kaup­po­ja ei tar­vit­se kes­kit­tää yhtään mihin­kään. He saa­vat ihan itse käy­dä mis­sä haluavat. 

    Odo­tan vain, että ei-niin-kovin-kau­ka­na tule­vai­suu­des­sa (“bule­var­di­soin­nin” ym. jäl­keen) ilmes­tyy vaa­ti­muk­sia sii­tä, että kes­kus­tan ulko­puo­lel­la pitää tor­pa­ta kaa­voi­tus­ta kiel­tä­mäl­lä (jne) kaup­pa­hank­kei­ta, kos­ka ihmi­set käy­vät kau­pas­sa ihan vää­rin, kun bule­var­di­soin­ti on saa­vut­ta­nut tavoitteensa.

    1. Odo­tan vain, että ei-niin-kovin-kau­ka­na tule­vai­suu­des­sa (“bule­var­di­soin­nin” ym. jäl­keen) ilmes­tyy vaa­ti­muk­sia sii­tä, että kes­kus­tan ulko­puo­lel­la pitää tor­pa­ta kaa­voi­tus­ta kiel­tä­mäl­lä (jne) kaup­pa­hank­kei­ta, kos­ka ihmi­set käy­vät kau­pas­sa ihan vää­rin, kun bule­var­di­soin­ti on saa­vut­ta­nut tavoitteensa.

      Raken­nus­la­ki ja maan­käy­tön tavoit­teet. Ovat voi­mas­sa jo nyt.
      Kaik­kial­la Euroo­pas­sa yri­te­tään pitää lähi­kaup­po­jen puol­ta ja ehkäis­tä automarketisoitumista.

  36. tpyy­luo­ma:
    Kysy­mys pitää aset­taa niin että onko se mota­ri parem­pi kuin katu, eikä niin että onko se katu täy­del­li­nen rat­kai­su joka iki­ses­sä mah­dol­li­ses­sa suhteessa. 

    Kes­kus­te­lus­sa on syy­tä muis­taa, että on ole­mas­sa muun­kin­lai­sia väy­lä­rat­kai­su­ja kuin täy­si­ve­ri­nen mota­ri (esim. Län­si­väy­lä?) ja katu­mai­nen bule­var­di (esim. Pitäjänmäentie?). 

    Esim. Bri­teis­sä suur­kau­pun­kien val­ta­väy­lät tava­taan toteut­taa siten, että suu­ris­ta ris­teyk­sis­tä pää­see suo­raan pysäh­ty­mät­tä ali-/yli­ku­lun kaut­ta, ja katu­ta­sos­sa on yleen­sä lii­ken­neym­py­rä. Isol­le väy­läl­le pää­see taval­li­ses­ti muu­al­ta­kin, mut­ta vain yhteen suun­taan. Esim. Bir­ming­ha­mis­sa A38 on hyvä esimerkki. 

    Mota­rin voi raken­taa myös tol­pil­le “bule­var­din” pääl­le (esim. A4/M4 Lon­toos­sa). Tämä rat­kai­su tosin ei tai­da hou­ku­tel­la pai­kal­le latte-kahviloita…

    Minus­ta Bri­teis­tä löy­tyy run­saas­ti esi­merk­ke­jä sii­tä, kuin­ka mil­joo­na­kau­pun­gin lii­ken­ne voi­daan jär­jes­tää ihan koh­tuul­li­ses­ti kaik­kien kan­nal­ta ilman että sen enem­pää jouk­ko­lii­ken­net­tä kuin yksi­tyi­sau­toi­lua oli­si tar­peen sor­sia. Ruuh­ka­mak­su­ja ei tai­da olla muu­al­la käy­tös­sä kuin Lon­toos­sa. En oikein ymmär­rä, miten Hel­sin­gin seu­dun tilan­ne oli­si joten­kin eri­tyi­sen ylivoimainen.

    Yksi sel­vä ero suo­ma­lai­sen ja brit­ti­läi­sen lii­ken­ne­suun­nit­te­lun välil­lä on, että Suo­mes­sa väy­lät piir­re­tään jär­jet­tö­män leveik­si. Hen­ki­lö­au­tot ja kevyt tava­ra­lii­ken­ne mah­tu­vat huo­mat­ta­van ahtail­le­kin väy­lil­le, kun tila on kor­til­la. Tilaan, johon Suo­mes­sa saa­daan sopi­maan kak­si kais­taa, brit­ti piir­tää kolme.

    Suo­sit­te­len auto­lo­maa Englan­nis­sa kai­kil­le liikennesuunnittelijoille.

  37. Vihe­rins­si: Mut­ta odo­tel­laan­pa sitä KSV:n tekemää/teettämää sel­vi­tys­tä. Toi­vot­ta­vas­ti se on huo­lel­la teh­ty, kos­ka asia on mel­koi­sen tärkeä.

    En oikein ymmär­rä mitä “sel­vit­tä­mis­tä” bule­var­di­soin­nis­sa on. Eri­lai­sia lii­ken­ne­rat­kai­su­ja on maa­il­ma täyn­nä, ja niis­tä pide­tään enem­män tai vähem­män. Tämä ei ole mikään exce­lil­lä rat­kais­ta­va kysy­mys. Pamflet­ti on oikea tapa kom­mu­ni­koi­da, ei muka­neut­raa­li sel­vi­tys jos­sa rin­nak­kais­to­del­li­suuk­sia on juu­ri yhtä pal­jon kuin sektoriviranomaisia.

    Vihe­rins­si: Bule­var­di­soin­tia vas­tus­ta­va espoo­lai­nen autoi­li­ja on siis omal­ta kan­nal­taan fak­tu­aa­li­ses­ti oikeassa.

    Taval­laan joo, mut­ta mik­si sii­tä pitäi­si välit­tää? Tasai­sel­la vauh­dil­la rei­lun parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä työ­mat­ka­pen­de­löin­ti Hel­sin­gis­tä Espoo­seen ja Espoos­ta Hel­sin­kiin on tasois­sa. Mik­si pitäi­si olla juu­ri nyt kiin­nos­tu­nut espoo­lai­sen autoi­li­jan hyö­ty­funk­tion muo­dos­ta? Int­res­si­ryh­mät ovat yleen­sä laa­jem­pia kuin aluk­si ajatellaan.

    Jos jol­tain (äänes­tä­jien lisäk­si) halu­taan kysyä, kysy­tään sit­ten vaik­ka Aal­to-yli­opis­ton opis­ke­li­joil­ta joil­la aika­naan tuli­si ole­maan varaa asun­non hank­ki­mi­seen Poh­jois-Laut­ta­saa­res­ta, ja työ­paik­ka jos­sain Kes­kus­ta-Ruo­ho­lah­ti-Kei­la­nie­mi-Ota­nie­mi-Lep­pä­vaa­ra ‑akse­lil­la. Ihan jo oman edun vuok­si (eläk­keet) aina­kin minua kiin­nos­taa nuo­rem­man suku­pol­ven viih­ty­vyys pää­kau­pun­ki­seu­dul­la enem­män kuin oman muka­vuu­den takia muu­ta­ma sääs­tet­ty minuut­ti moottoritiellä.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: .Jos taas aja­te­lem­me, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lis­ten ihmis­ten kau­pat voi­si kes­kit­tää mega­mar­ket­tei­hin kehä­tei­den var­teen, kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­vat asui­na­lu­eet muo­dos­tui­si­vat elin­ke­vot­to­mik­si, kun lähi­pal­ve­lu­ja ei oli­si ja kau­pas­sa käy­mi­nen vaa­ti­si aina sekä autoa että ajokorttia.

    Täs­sä on nyt jokin aja­tus­vir­he. Eihän tääl­tä kehil­tä nyt­kään käy­dä kes­kus­tas­sa kau­pas­sa jos ei ole aivan pak­ko, eivät­kä nämä alu­eet ole elin­kel­vot­to­mia. Kehil­lä on jo nyt huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kau­pan tar­jon­ta kuin kes­kus­tas­sa. Ver­taa esim. Jumboa/vantaanporttia keskustaan.

    Tai­pa­leel­la oli tuo sama idea, mitä itse­kin olen aja­tel­lut: kes­kus­tas­ta voi­si hyvin teh­dä autot­to­man ravin­to­la-/os­to­sa­lu­een. Taval­li­set ihmi­set voi­vat asua ja käy­dä kau­pas­sa kehil­lä. Logis­ti­ses­ti kes­kus­ta on onne­ton pus­sin­pe­rä. Ei siel­lä kan­na­ta kas­vat­taa liikennettä.

    1. Kuin­ka moni­puo­li­set kaup­pa­pal­ve­lut on esi­mer­kik­si on Kar­ta­non­kos­kel­la, auto­mat­kai­luun pääs­sä Jumbosta?

  39. Kivi­ran­ta:

    Vai­vat­to­muu­den vuok­si kehä­tiet sopi­vat parem­min kaup­pa­pai­koik­si kuin kes­kus­ta. Kau­pan kes­kit­tä­mi­nen kehä­teil­le on siis ihmis­lä­hei­nen vaihtoehto.

    Syi­tä tässä:

    - kes­kus­taan on pit­kä matka
    — kes­kus­taan mene­vil­lä teil­lä on pal­jon lii­ken­ne­va­lo­ja, mat­ka sin­ne on hidas
    — kes­kus­ta on usein ruuhkainen
    — kes­kus­ta on pus­sin­pe­rä, huo­nos­ti lii­ken­teel­le soveltuva
    — pysä­köin­ti kes­kus­tas­sa mak­saa paljon
    — kes­kus­tas­sa jul­ki­nen lii­ken­ne ei tuo niin lähel­le kaup­po­ja vrt. kehä­tei­den pysäköintiluolat
    — bus­sil­la kes­kus­taan meno kes­tää vie­lä kau­em­min kuin omal­la autolla
    — jos menee bus­sil­la, on TODELLA vai­ke­aa tuo­da ostok­set kotiin
    — kes­kus­tas­ta on lisäk­si tila lop­pu — kau­pan kehit­tä­mi­nen siir­tyy väki­sin­kin sin­ne mis­sä on tilaa eli kehille

    Ja lisäk­si nyky­ään kehä­tei­den ostos­pa­ra­tii­seis­sa on parem­pi vali­koi­ma kuin kes­kus­tan stok­kal­la ja kampissa.

  40. Pek­ka Tai­pa­le: Kun se on nie­mel­lä, niin onhan se has­sua että kaik­kien pitäi­si tun­kea sin­ne teke­mään kaik­kia asioita.

    Ketään ei sii­hen pako­te­ta, mut­ta min­käs teet, kun tie­tyn tyyp­pi­set toi­min­not hakeu­tu­vat kan­ta­kau­pun­kiin, ja lähin kil­pai­le­va kan­ta­kau­pun­ki on Virossa.

  41. åke: Mut­ta meil­le jot­ka asum­me tääl­lä on oleel­lis­ta, että emme jou­du aja­maan kes­kus­taan asti kaup­paan men­täes­sä. Samal­la kes­kus­ta vält­tyy ruuh­kil­ta ja autoilta.

    Täs­sä argu­men­tis­sa kitey­tyy Mat­ti Van­ha­sen kuu­lui­sa sil­män­kään­tö­temp­pu, jos­sa anne­taan ymmär­tää, että kau­pan sijoit­tu­mi­ses­sa valin­ta pitää teh­dä Idea­par­kien ja Hel­sin­gin kes­kus­tan välil­tä, ts. vas­tus­ta­mal­la kehä­mar­ke­te­ja vas­tus­tat ydin­kes­kus­tan ulko­puo­li­sia lähipalveluita.

    Ase­tel­ma on täy­sin kei­no­te­koi­nen. Kukaan tus­kin vas­tus­taa Lom­mi­lan lähi­pal­ve­lui­ta, mut­ta jos kau­pas­sa on enem­män myy­jiä kuin lähie­täi­syy­del­lä asuk­kai­ta, kyse on nime­no­maan sii­tä lähi­pal­ve­lui­den tap­pa­jas­ta kai­kil­le muil­le pait­si kou­ral­li­sel­le paikallisia.

  42. Mik­ko Säre­lä: Sep­po Honkanen:
    Toi­sek­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun haja­kes­ki­tet­ty kau­pun­ki­mal­li valit­tiin tie­toi­ses­ti 60-luvul­la Eliel Saa­ri­sen Suur-Hel­sin­ki­vi­sion par­hai­ta perin­tei­tä noudattaen.

    Asia­han on täy­sin päin vas­toin. 60-luvul­la teh­tiin tie­toi­ses­ti mer­kit­tä­vä poik­kea­ma Eliel Saa­ri­sen Suur-Hel­sin­ki­vi­sioon, jon­ka jäl­kiä nyky­ään yri­te­tään paikkailla.

    Ei tar­vit­se kat­soa kuin Munk­ki­nie­meä ja Munk­ki­vuor­ta nyky­ään ja ver­ra­ta sitä Eliel Saa­ri­sen visioon alu­ees­ta, niin ymmär­tää hel­pos­ti, min­kä­lai­nen vir­he toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen tehtiin.

    http://goo.gl/maps/GkMKM ja http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Munksnas-haga_jfr.jpg. Jäl­kim­mäi­ses­tä havain­ne­ku­va vähem­män kart­toi­hin tot­tu­neil­le vaik­ka tääl­tä: http://uppslag.kaapeli.fi/pub/Uppslagsverket/SaarinenEliel/Saarinen_Munkkiniemi-Haaga.jpg

    Lisäk­si tämä moot­to­ri­tei­den kaduik­si muut­ta­mi­nen tuo nime­no­maan kau­pun­gin pal­ve­lut nykyis­ten lähiöi­den lähel­le. Esi­mer­kik­si Pih­la­ja­mäen, Pih­la­jis­ton ja Vii­kin luon­nol­li­nen kes­kus­ta on kes­kel­lä Lah­den­väy­lää. Jos sii­hen raken­ne­taan tii­vis­tä kau­pun­kia, on noil­la lähiöi­den asuk­kail­la hyvät pal­ve­lut lyhyel­lä kävely/pyöräily/joukkoliikenteen etäisyydellä.

    Kom­men­taat­to­ri puhuu aidan sei­pääs­tä, pamfle­tis­sa puhu­taan kui­ten­kin aidasta. 

    Lin­keis­sä vii­ta­taan Munk­ki­nie­mi-Haa­ga suun­ni­tel­maan, se on kui­ten­kin vain yhden kau­pun­gin­osan yleisosayleiskaava.

    Kom­men­taat­to­rin kan­nat­tai­si hank­kia vähän laa­jem­pi nide Saa­ri­sen Suo­men kau­des­ta, johon sisäl­tyy myös Suur- Hel­sin­ki suun­ni­tel­ma. Samal­la voi­si pereh­tyä myös Tal­lin­nan ja Can­ber­ran yleis­kaa­va­suun­ni­tel­miin, ne anta­vat syväl­li­sem­män käsi­tyk­sen Saa­ri­sen kaupunkikäsityksestä. 

    Joku nide löy­tyy var­maan Raken­nus­tai­teen museos­ta. Voin toi­mit­taa osoit­teen, näyt­tää ole­van kom­men­taat­to­ril­le aina­kin asia­kas­kor­tis­ton perus­teel­la tun­te­ma­ton paikka.

    Jokai­nen mum­for­din­sa ja kir­mo­mik­ko­lan­sa luke­nut tie­tää mik­si met­sä­lä­hiöt toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen raken­net­tiin. Oli­ko se sil­loin vir­he vai ei, sen aika näyttää. 

    Mer­kit­tä­vin motii­vi oli Ber­lii­nin, meil­lä Hel­sin­gin mas­sa­pom­mi­tuk­set, met­sä­lä­hiö­tä on vai­keam­pi tuho­ta. Joka­ta­pauk­ses­sa kol­mas pom­mi­tusaal­to ei ollut kovin­kaan kau­ka­na Ber­lii­nin ja Kuu­ban krii­sin aikana.

    Vie­lä niin­kin myö­hään kuin 1967, Tsek­kos­lo­va­kian krii­sin aikaan, Hami­nas­sa upsee­riop­pi­lail­le, minul­le­kin, jaet­tiin Kalash­ni­ko­viin kovat piippuun.

    Yleis­tur­val­li­suus on yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­sen mer­kit­tä­vin kus­tan­nuse­rä. Uskal­lam­me­ko me nyt Puti­nin aika­na, sivii­li­pal­ve­luk­sen yleistyessä,luopua VSS-normista?

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sep­po Honkanen.
    Vie­lä tänä syk­sy­nä val­mis­tu­nee sel­vi­tys sii­tä, mitä moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­ti mer­kit­si­si. Tie­tys­ti moot­to­ri­tie­täå aja­vien mat­ka-aika pite­ni­si minuu­tin tai pari, mut­ta vas­taa­vas­ti nii­den kym­me­nien t5uhansien mat­ka lyhe­ni­si kym­me­niä minuut­te­ja, jot­ka tään ansiois­ta sai­siv­fat asun­non lähempää.
    Län­si­väy­lä osal­ta väli­tys­ky­kyä ei sää­te­le kais­to­jen mää­rä län­si­väy­läl­lä vaan se, kuin­ka pal­jon Hel­sin­gin katu­verk­ko vetää. Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat sään­nös­te­le­vät nyt katu­verk­koon pää­se­vää lii­ken­net­tä lii­ken­nevca­loil­la. Jos moot­to­ri­tie päät­tyi­si Espoon rajal­la, jono sää­del­täi­siin tie­tys­ti lii­ken­ne­va­loil­la sin­ne Espoon puo­lel­le. Läpi mene3vän lii­ken­teen mää­rä pysyi­si sama­na, kosk asi­tä edel­leen­kin rajoit­taa se, pal­jon­ko Hel­sin­gin katu­verk­ko vetää.

    Ihan hie­noa että bule­var­di­soin­tia “sel­vi­te­tään”. Kon­sul­til­ta­han saa sen vas­tauk­sen jon­ka haluaa.

    Mut­ta kan­nat­ti­ko näi­tä sato­ja­tu­han­sia bule­var­dia­suk­kai­ta pai­naa vaa­li­leh­teen, jos se ei osoit­tau­du­kaan rea­lis­ti­sek­si. Se ei aina­kaan paran­na vih­rei­den katu-uskottavuutta.

    Sitä­pait­si lukuun 400 000 urhool­lis­ta kan­nat­taa suh­tau­tua pit­kin ham­pain. Sehän on vedet­ty Seu­tu­kaa­va­lii­ton hihas­ta, kenen tas­kus­sa se sit­ten onkaan. Aina­kaan sitä ei ole siu­nat­tu Vatikaanissa.

    Ajat muut­tu­vat, Kepu voi vie­lä nous­ta, eivät­kä maa­kun­nat tyh­je­ne­kään. Tai kun 30-luvul­la meil­lä on met­ro Tal­lin­nan, savo­lai­set muut­ta­vat suo­raan Las­na­mä­keen, jos­ta saa edul­li­sia meri­nä­kö­ala-asun­to­ja tornitaloista.

    Työ­mat­ka Kala­ma­jas­ta Kamp­piin puo­li tuntia.

    Mihin muu­ten unoh­tui San­ta­ha­mi­na? Pari evers­tiä äräh­ti? Tai Hal­tia­lan pel­lot. Pitää­kö Hel­sin­gin olla Ete­lä-Suo­men suu­rin maan­vil­je­li­jä? (tai aina­kin melkein).

    Pel­lol­le mah­tui­si muu­ta­man kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan town­ho­me-kau­pun­ki, joka tukeu­tui­si tule­vaan len­to­kent­tä­met­roon. Joki­var­si ja met­sä­alue hiih­to­la­tui­neen pitää toki sääs­tää, muu­ten pel­lois­ta on yleen­sä hupia vain muu­ta­mal­le rusakolle.

    1. Suo­mes­sa maa­kun­tien väes­tö­en­nus­tei­siin vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti maas­sa­muut­toa enem­män syn­ty­vien ja kuol­lei­den ero, joka tuot­taa mel­kein kaik­kial­la muu­al­la väe­sön vähe­ne­mis­tä ja kas­vu­kes­kuk­sis­sa senlisääntymistä.

  44. Daniel Feder­ley: Hon­ka­nen on tai­ta­va kynän­käyt­tä­jä, mut­ta teks­tien sisäl­tö on kyl­lä puh­das­ta 60-lukua usko­muk­si­neen ja har­hoi­neen. Kan­nat­tai­si lukea se pamflet­ti ensin, niin sel­viäi­si vaik­ka­pa sekin, että juu­ri väy­lä itses­sään gene­roi sitä lii­ken­net­tä. Kun väy­lä hävi­ää, hävi­ää iso osa lii­ken­tees­tä­kin. Näin on käy­nyt pamfle­tis­sa mai­nut­tu­jen esi­merk­ki­ta­paus­ten lisäk­si ihan Hel­sin­gis­sä­kin – käy joka ker­ta, kun katu­ja sul­je­taan pit­kik­si ajoik­si töi­den vuoksi.

    Yleen­sä en vas­taa nimi­merk­ki­kir­joit­ta­jil­le (vai voi­ko feder­ley olla jon­kun oikea nimi?), mut­ta kun men­nään har­hai­siin hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin, niin vas­taan­pa kuitenkin.

    Onnek­si olkoon tamän kes­kus­te­lu­ket­jun pöl­jim­mäs­tä mie­li­pi­tees­tä! Ei tar­vin­ne perustella.

  45. Sep­po Hon­ka­nen:(vai voi­ko feder­ley olla jon­kun oikea nimi?) 

    Tam­pe­reen kau­pun­gi­nark­ki­teh­ti vähän tois­ta­sa­taa vuot­ta sit­ten oli nimel­tään “feder­ley”.

    Mut­ta hän edus­ti­kin rap­pio­kau­den suun­nit­te­lua jol­loin ei vie­lä osat­tu raken­taa “oikein”…

  46. åke:
    Kiviranta:

    Vai­vat­to­muu­den vuok­si kehä­tiet sopi­vat parem­min kaup­pa­pai­koik­si kuin kes­kus­ta. Kau­pan kes­kit­tä­mi­nen kehä­teil­le on siis ihmis­lä­hei­nen vaihtoehto.

    Syi­tä tässä:

    - kes­kus­taan on pit­kä matka
    — kes­kus­taan mene­vil­lä teil­lä on pal­jon lii­ken­ne­va­lo­ja, mat­ka sin­ne on hidas
    — kes­kus­ta on usein ruuhkainen
    — kes­kus­ta on pus­sin­pe­rä, huo­nos­ti lii­ken­teel­le soveltuva
    — pysä­köin­ti kes­kus­tas­sa mak­saa paljon
    — kes­kus­tas­sa jul­ki­nen lii­ken­ne ei tuo niin lähel­le kaup­po­ja vrt. kehä­tei­den pysäköintiluolat
    — bus­sil­la kes­kus­taan meno kes­tää vie­lä kau­em­min kuin omal­la autolla
    — jos menee bus­sil­la, on TODELLA vai­ke­aa tuo­da ostok­set kotiin
    — kes­kus­tas­ta on lisäk­si tila lop­pu – kau­pan kehit­tä­mi­nen siir­tyy väki­sin­kin sin­ne mis­sä on tilaa eli kehille

    Ja lisäk­si nyky­ään kehä­tei­den ostos­pa­ra­tii­seis­sa on parem­pi vali­koi­ma kuin kes­kus­tan stok­kal­la ja kampissa.

    Menee­kö­hän täs­sä nyt sekai­sin 1) päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa, 2) putiik­kis­hop­pai­lu ja 3) huo­ne­ka­lu- yms. raken­nus­tar­vi­ke jneyms kaup­pa. Näis­tä tuo koh­ta 3 kuu­luu tie­ten­kin sin­ne kehä­teil­le. Koh­ta 2: mil­lään poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä Fre­daa ei voi­da siir­tää Jum­boon, se lak­kaa sil­loin ole­mas­ta Fre­da. Poli­tiik­ka vai­kut­taa lähin­nä sii­hen, tar­vit­see­ko per­he auton arki­siin ruo­kaos­tok­siin vai ei.

  47. åke: Kiviranta:Vaivattomuuden vuok­si kehä­tiet sopi­vat parem­min kaup­pa­pai­koik­si kuin kes­kus­ta. Kau­pan kes­kit­tä­mi­nen kehä­teil­le on siis ihmis­lä­hei­nen vaihtoehto.

    Jos Hel­sin­ki oli­si kylä jos­sa on yksi kylä­kaup­pa, niin asi­aa voi­si lähes­tyä niin että mis­sä sen kau­pan tulee olla, mut­ku ei ole niin kaup­paa ei tar­vit­se kes­kit­tää yhtään mihi­nään. Mai­nit­se­mis­ta­si ihmi­sis­tä sen ver­ran että Hel­sin­ki­läis­tä koti­ta­louk­sis­ta auto on alle puo­lel­le, ja käte­väs­ti kehien var­sil­la asu­nee jotain nel­jäs­osa hel­sin­ki­läi­sis­tä. Espoos­sa ja Van­taal­la on toki enem­män auto­ja, mut­ta sii­tä­kin huo­li­mat­ta kehä­mar­ket­ti on vain yhden asia­kas­seg­men­tin jut­tu, kau­pan puo­lel­ta kuul­tu sel­lai­sia­kin puheen­vuo­ro­ja että tuo mark­ki­na on jo saturoitunut.

    Kau­pun­gis­sa on sekoit­tu­neet toi­min­not ja kaup­pa on tie­ten­kin käve­lye­täi­syy­del­lä tai ratik­ka­mat­kan pääs­sä, mut­ta sikä­li kun riit­tä­viä väes­tö­ti­heyk­siä ei ole niin paras kom­pro­mis­si kaup­pa­kes­kuk­sel­le on ase­ma. Voi se olla kehän­kin var­rel­la kuten Lep­pä­vaa­ra tai Itä­kes­kus, tuo vaan ikä­väs­ti supis­taa ase­ma­lä­hiön kokoa.

  48. Vihe­rins­si: Täs­tä olen samaa miel­tä. Inho­rea­lis­ti­na vain minua välil­lä vähän huo­let­taa se into, jol­la bule­var­de­ja mai­nos­te­taan kaik­kien kan­nal­ta hyvi­nä. Lisäk­si ihan tek­ni­sel­tä kan­nal­ta minua ärsyt­tää argu­ment­ti “kun siel­lä on jo valot, niin lisä­va­lot eivät hidas­ta”, kos­ka se jät­tää hyvin tär­keän teki­jän (sivuun mene­vän lii­ken­teen) huomioitta.

    Kon­kreet­ti­ses­ti: Kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­nal­ta 10 000 asu­kas­ta lisää Laut­ta­saa­reen on tosi hyvä jut­tu. On kui­ten­kin tur­ha odot­taa, että nykyi­set laru­lai­set huu­tai­si­vat hur­raa­ta, tai että muu­tos oli­si nykyis­ten Län­si­väy­län käyt­tä­jien edun mukai­nen. Kum­man­kin ryh­män kan­nal­ta uudet asuk­kaat on parem­pi asut­taa Kor­son tai Öster­sun­do­min taakse. 

    Bule­var­di­soin­tia vas­tus­ta­va espoo­lai­nen autoi­li­ja on siis omal­ta kan­nal­taan fak­tu­aa­li­ses­ti oikeas­sa. Jos bule­var­di raken­ne­taan ja pai­kal­le asu­te­taan 10 000 ihmis­tä, hänen työ­mat­kan­sa tulee veny­mään ajal­li­ses­ti. Koko­nai­suu­den etu ei yleen­sä ohjaa yksi­löi­den toi­min­taa, ja täs­tä syys­tä asia voi olla poliit­ti­ses­ti vaikea. 

    Asun Laut­ta­saa­res­sa Län­si­väy­län var­rel­la, joten saa­tan tie­tää asias­ta jotakin.

    Ruuh­ka-aikoi­na Län­si­väy­lä hidas­tuu nyky­ään sii­hen johon­kin 50 kilo­met­riin tun­nis­sa, joka voi­si olla Län­si­bu­le­var­din rajoi­tus. Pät­kä, joka bule­var­di­soi­tai­siin, oli­si noin kak­si kilo­met­riä. Ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la ajoai­ka muut­tui­si siis 1 min 30 sekun­nis­ta 2 min 24 sekun­tiin, eli piden­tyi­si alle minuu­tin. Minus­ta tuo bule­var­di pitäi­si toteut­taa niin että pide­tään ne sil­lat ja tun­ne­lit jot­ka siel­lä on nyt­kin tai raken­ne­taan vaik­ka Lemis­saa­reen vähän pitem­pi katet­tu koh­ta, niin jalan­kul­ki­ja ei edes oikein huo­maa että sii­nä on jokin auto­tie­kin. (Car­los Lamue­lan suun­ni­tel­ma on radi­kaa­lim­pi, eli ajoai­ka pite­ni­si enem­män ja itse bule­var­di oli­si jalankulkijaystävällisempi.)

    Laut­ta­saa­ren Nim­by-yhdis­tys ja Prav­da eivät yllä­tyk­sek­se­ni ole otta­neet täy­sin kiel­teis­tä kan­taa bule­var­di­soin­tiin. Koi­vusaa­res­sa seu­ra ilmei­ses­ti jo kulut­ti kai­ken uskot­ta­vuu­ten­sa ja jou­tuu palaa­maan vähän nor­maa­lim­paan argumentointiin.

    Län­si­väy­län melu­hai­tat ulot­tu­vat laa­jal­le molem­min puo­lin väy­lää. Bule­var­di­soin­ti ja melu­val­li­na toi­mi­vat raken­nuk­set rau­hoit­tai­si­vat ison osan saar­ta, samal­la kun bus­si­lii­ken­ne vähe­nee Laut­ta­saa­ren­tiel­lä. Joku yksit­täi­nen asu­kas saat­taa menet­tää meri­mai­se­man, mut­ta yli­voi­mai­sel­le enem­mis­töl­le nykyi­siä laut­ta­saa­re­lai­sia eli­nym­pä­ris­tö paranisi.

    Ja lopul­ta saa­ren nim­by-poli­tii­kan tär­kein fun­da­ment­ti­han on se, että uusil­le­kaan asui­na­lueil­le ei saa tul­la kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja. Täs­tä kun pide­tään kiin­ni, kaik­ki muut asiat voi­daan hyväksyä.

  49. Jari V: Ketään ei sii­hen pako­te­ta, mut­ta min­käs teet, kun tie­tyn tyyp­pi­set toi­min­not hakeu­tu­vat kan­ta­kau­pun­kiin, ja lähin kil­pai­le­va kan­ta­kau­pun­ki on Virossa.

    Hel­sin­gin kes­kus­tan sijain­ti on kiel­tä­mät­tä hie­man epä­käy­tän­nöl­li­nen. Sen vuok­si uudes­ta kes­ki-Pasi­las­ta pitäi­si teh­dä uusi moder­ni keskusta.

  50. spot­tu: En oikein ymmär­rä mitä “sel­vit­tä­mis­tä” bule­var­di­soin­nis­sa on. Eri­lai­sia lii­ken­ne­rat­kai­su­ja on maa­il­ma täyn­nä, ja niis­tä pide­tään enem­män tai vähem­män. Tämä ei ole mikään exce­lil­lä rat­kais­ta­va kysymys.

    Täs­tä olem­me eri miel­tä. Pamflet­ti on hyvä tapa herät­tää kes­kus­te­lua, mut­ta aina­kin minä kai­paan pää­tök­sen­teon poh­jal­le niin hyvää fak­taa kuin on saa­ta­vis­sa. Hyvis­sä sel­vi­tyk­sis­sä käy­dään läpi eri­lai­sia ske­naa­rioi­ta. Entä jos…?

    Kun nämä ovat tie­dos­sa, sit­ten pää­tök­set voi­daan teh­dä ns. faktapohjalta.

    Taval­laan joo, mut­ta mik­si sii­tä pitäi­si välit­tää? Tasai­sel­la vauh­dil­la rei­lun parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä työ­mat­ka­pen­de­löin­ti Hel­sin­gis­tä Espoo­seen ja Espoos­ta Hel­sin­kiin on tasois­sa. Mik­si pitäi­si olla juu­ri nyt kiin­nos­tu­nut espoo­lai­sen autoi­li­jan hyö­ty­funk­tion muo­dos­ta? Int­res­si­ryh­mät ovat yleen­sä laa­jem­pia kuin aluk­si ajatellaan.

    Espoo­lai­nen autoi­li­ja on kiin­nos­tu­nut hän­tä kos­ke­van hyö­ty­funk­tion muo­dos­ta, ja sil­lä on tasan yhtä pal­jon mer­ki­tys­tä kuin sil­lä, mitä sinä tai minä ajat­te­lem­me. (Tosin siis täl­lä het­kel­lä vain hel­sin­ki­läis­ten äänet lasketaan.)

    Minun huo­le­ni on se, että ilman perus­teel­lis­ta sel­vi­tys­tä täs­tä aihees­ta voi käy­dä kes­kus­te­lua vain hyvin kva­li­ta­tii­vi­sel­la tasol­la mutu-poh­jal­ta. Tämän aiheen koh­dal­la vas­tus­tus on val­mis­ta ja taat­tua, ja iso osa sii­tä perus­tuu ideo­lo­gi­aan. Asi­aa ei hel­po­ta se, jos bule­var­de­ja kan­na­te­taan ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä ja tode­taan, että ei asi­aa tar­vit­se selvittää.

    Olen hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la sii­nä uskos­sa, että bule­var­di­soin­ti on mones­sa tapauk­ses­sa koko­nai­suu­den kan­nal­ta lois­to­kas idea, mut­ta en ilman fak­ta­poh­jaa vaa­di mui­ta ole­maan samaa miel­tä kanssani.

    Luo­tet­ta­val­la sel­vi­tyk­sel­lä voi­daan saa­da irra­tio­naa­li­nen vas­tus­tus vähe­ne­mään. Hyvil­lä perus­teil­la voi­daan vie­lä saa­da jos­kus ihmi­siä toi­mi­maan oman välit­tö­män etun­sa vas­tai­ses­ti. Näis­tä syis­tä fak­to­ja ei kan­na­ta hukata.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­mes­sa maa­kun­tien väes­tö­en­nus­tei­siin vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti maas­sa­muut­toa enem­män syn­ty­vien ja kuol­lei­den ero, joka tuot­taa mel­kein kaik­kial­la muu­al­la väe­sön vähe­ne­mis­tä ja kas­vu­kes­kuk­sis­sa senlisääntymistä.

    Pitäi­si­kö tuos­ta pää­tel­lä, että kau­pun­ki­lai­set eivät osaa käyt­tä kondomia?

    1. Pitäi­si­kö tuos­ta pää­tel­lä, että kau­pun­ki­lai­set eivät osaa käyt­tä kondomia?

      Sii­tä voi pää­tel­lä, että monel­la syr­jäi­sel­lä seu­dul­la ei kon­do­mia enää tar­vit­se käyttää.

  52. Sep­po Hon­ka­nen: Yleis­tur­val­li­suus on yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­sen mer­kit­tä­vin kus­tan­nuse­rä. Uskal­lam­me­ko me nyt Puti­nin aika­na, sivii­li­pal­ve­luk­sen yleistyessä,luopua VSS-normista?

    Puti­nin Venä­jä on ulko­maan­kau­pan ansios­ta pal­jon riip­pu­vai­sem­pia muus­ta maa­il­mas­ta kuin Sta­li­nin Neu­vos­to­liit­to. Ei yhteis­kun­taa pidä suun­ni­tel­la men­neen maa­il­man uhka­ku­vien perus­teel­la. Pitäi­si sii­tä sivii­li­pal­ve­lus­ta­kin teh­dä nykyis­tä hou­kut­te­le­vam­pi ja vähi­tel­len siir­tyä koko­naan palkka-armeijaan.

  53. Sep­po Hon­ka­nen: Onnek­si olkoon tamän kes­kus­te­lu­ket­jun pöl­jim­mäs­tä mie­li­pi­tees­tä! Ei tar­vin­ne perustella.

    Se että uudet tiet tuot­taa lisää auto­lii­ken­net­tä ja toi­sin päin on ollut sekä empii­ri­ses­ti että teo­reet­ti­ses­ti koko­lail­la val­ta­vir­taa 40 vuot­ta, tosin vii­mek­si kun näin kir­joi­tin niin eräs lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja parah­ti että kyl­lä se nyt tie­de­tiin jo vii­meis­tään 50-luvul­la. Ja on muu­ten ihan viral­li­sis­sa suun­nit­te­luoh­jeis­sa­kin muis­taak­se­ni esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa ja Iso-Bri­ta­nias­sa, Hel­sin­gis­sä ei tie­ten­kään moi­sia mie­ti­tä aina­kaan vielä.

  54. KKK: Sen vuok­si uudes­ta kes­ki-Pasi­las­ta pitäi­si teh­dä uusi moder­ni keskusta. 

    Kes­ki-Pasi­lan pin­ta-ala vas­taa suun­nil­leen musii­ki­ta­lon ja kai­sa­nie­men puis­ton välis­tä aluet­ta. Raken­ta­mat­to­ma­na se on aika hah­mo­ton ja vai­kut­taa ehkä val­ta­val­ta. Sii­hen ei kui­ten­kaan saa tii­vis­ti­kään raken­ta­mal­la miten­kään veto­voi­mais­ta aluet­ta, jos­tain uudes­ta “kes­kus­tas­ta” puhumattakaan. 

    Vaik­ka kuin­ka yrit­täi­si jat­kaa parin kau­pun­ki­kort­te­lin kokois­ta aluet­ta esi­mer­kik­si sata met­riä pys­ty­suo­raan niin mitään man­hat­ta­nia sii­hen ei saa syntymään. 

    Kaik­kein vähi­ten sii­hen kan­nat­taa teh­dä moder­nis­tis­ta plas­tis­ta som­mi­tel­maa joka näyt­tää pie­nois­mal­lis­sa hie­nol­ta mut­ta syk­syi­ses­sä rän­tä­sa­tees­sa saa käyt­tä­jän­sä vain otta­maan pari juok­suas­kel­ta että tor­nien välis­tä pää­see mah­dol­li­sim­man nopeas­ti pois…

  55. KKK: Hel­sin­gin kes­kus­tan sijain­ti on kiel­tä­mät­tä hie­man epä­käy­tän­nöl­li­nen. Sen vuok­si uudes­ta kes­ki-Pasi­las­ta pitäi­si teh­dä uusi moder­ni keskusta.

    Se vaa­ti­si tii­vis­tä kort­te­li­kau­pun­kia jalan­kul­ku­mit­ta­kaa­vas­sa, mut­ta yllät­täen suun­ni­tel­mat ovat jotain ihan muuta.

  56. Jari V: Ketään ei sii­hen pako­te­ta, mut­ta min­käs teet, kun tie­tyn tyyp­pi­set toi­min­not hakeu­tu­vat kantakaupunkiin, 

    Tämä­hän sopii kai­kil­le oikein hyvin. Esi­mer­kik­si ravin­to­las­sa ryyp­pää­mi­nen kan­nat­taa toki kes­kit­tää sel­lai­seen kau­pun­gin­osaan, jos­sa baa­rit ovat luon­te­vas­ti lähekkäin.

    Mut­ta tar­koi­tin tuos­sa sitä, että “hakeu­tu­vat kan­ta­kau­pun­kiin” on hie­man outo ilmaus, jos todel­li­suus on “raken­net­tai­siin muu­al­le mut­ta ei saa kan­ta­kau­pun­gin int­res­si­ryh­mien takia rakennuslupaa”.

    1. pek­ka Taipale
      Jos haluat raken­taa tasok­kaan ravin­to­lan Kehä III:n var­rel­le, vaik­ka jon­kin ram­pin koh­dal­le, en usko, että sitä kiel­tää kukaan muu kuin pan­kin­joh­ta­ja, jol­ta yri­tät saa­da lai­naa tähän loistosijoitukseen.

  57. Mar­ko Hami­lo: uusil­le­kaan asui­na­lueil­le ei saa tul­la kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja. Täs­tä kun pide­tään kiin­ni, kaik­ki muut asiat voi­daan hyväksyä.

    Jaa, tämä lie­nee mel­koi­nen kil­le­ri. Eikö­hän uusien aluei­den idea nime­no­maan ole se, että myös vuo­kra-asun­to­ja ripo­tel­laan joka paik­kaan tasaisesti?

  58. Vihe­rins­si: Täs­tä olen samaa miel­tä. Inho­rea­lis­ti­na vain minua välil­lä vähän huo­let­taa se into, jol­la bule­var­de­ja mai­nos­te­taan kaik­kien kan­nal­ta hyvi­nä. Lisäk­si ihan tek­ni­sel­tä kan­nal­ta minua ärsyt­tää argu­ment­ti “kun siel­lä on jo valot, niin lisä­va­lot eivät hidas­ta”, kos­ka se jät­tää hyvin tär­keän teki­jän (sivuun mene­vän lii­ken­teen) huomioitta.

    Ymmär­rän mitä tar­koi­tat, mut­ta point­ti sii­nä argu­men­tis­sa on että Pork­ka­lan­tien tai Mäke­län­ka­dun pään valois­sa on sel­lai­nen ruuh­ka kuin on sik­si että moot­to­ri­tie lop­puu sii­hen, ja jos teet toi­set valot sadan met­rin pää­hän niin jonot eivät kak­sin­ker­tais­tu, kos­ka mota­ri ei voi luop­pua kah­ta ker­taa. Jos kek­sit jon­kun nase­van tavan ilmais­ta tuo niin ote­taan kii­tol­li­se­na vas­taan. Taso­ris­teyk­set joka vetää tai ei riip­puen konflik­ti­suun­tien mää­räs­tä, ja minus­ta kyl­lä var­sin­kaan tuo Län­si­bu­le­var­di ei ole kovin ongel­mal­li­nen sii­nä suhteessa.

    Kon­kreet­ti­ses­ti: Kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­nal­ta 10 000 asu­kas­ta lisää Laut­ta­saa­reen on tosi hyvä jut­tu. On kui­ten­kin tur­ha odot­taa, että nykyi­set laru­lai­set huu­tai­si­vat hur­raa­ta, tai että muu­tos oli­si nykyis­ten Län­si­väy­län käyt­tä­jien edun mukainen.

    Kuten Hami­lo kir­joit­ti, ei ne laru­lai­set kyl­lä ole vas­tus­ta­nut­kaan, joka on suo­raan sanoen häm­men­tä­vää. Mun­kan Seu­tu Ry alus­ta­vas­ti kan­nat­ti Turun­väy­län muut­ta­mis­ta kaduk­si, samoin Laa­ja­sa­lo­seu­ra Laa­ja­sa­lon­tien koh­dal­la. Pai­kal­li­set asuk­kaat kui­ten­kin kär­sii ne ongel­mat, ja mitä iloa vaik­ka laru­lai­sil­la sii­tä mota­ris­ta on? Sivu­men­nen, puhuin yhden kau­pun­ki­lais­pa­lau­tet­ta vas­taa­not­ta­van lii­ke­ne­suun­ni­te­li­jan kans­sa joka poh­ti sen tilas­toin­tia, kysyin ole­tuk­sel­le kyl­lä että var­maan tulee pal­jon vali­tus­ta autoi­li­joil­ta, ja vas­taus oli että palaut­tees­ta suu­rin osa kos­kee nime­no­maan autoi­lun aiheut­ta­mia haittoja.

    En nyt myös­kään osaa pitää kes­ki­mää­räis­tä Län­si­väy­lää aja­vaa suh­teel­li­suu­den­ta­jut­to­ma­na, tun­nen useam­man. Jos sil­lä asen­teel­la on lii­ken­tees­sä että mitään mikä vai­keut­taa minun autoi­lua­ni ei saa teh­dä, niin joh­don­mu­kais­ta on vas­tus­taa ihan kaik­kea raken­ta­mis­ta sen oman väy­län var­teen, kos­ka niil­tä tule­vat autot hait­taa­vat auto­lii­ken­net­tä. Reaa­li­po­liit­ti­ses­ti, kaik­ki kan­na­tus on tie­ten­kin plus­saa, mut­ta espoo­lai­sel­ta autoi­li­jal­ta ei kysy­tä miten Hel­sin­kiä kaa­voi­te­taan, kaa­voi­tus­mo­no­po­li on kun­nal­la ja samoin lain mukaan kaduk­siot­ta­mis­pää­tök­sen tekee kun­ta, jol­loin muu­ten myös maa-alu­een omis­tus siir­tyy kunnalle.

  59. tpyy­luo­ma: Taso­ris­teyk­set joka vetää tai ei riip­puen konflik­ti­suun­tien mää­räs­tä, ja minus­ta kyl­lä var­sin­kaan tuo Län­si­bu­le­var­di ei ole kovin ongel­mal­li­nen sii­nä suhteessa. 

    Omien havain­to­je­ni mukaan suu­ret 1‑tasoristeykset ovat kaik­kien pahim­pia lii­ken­net­tä ruuh­kaut­ta­via teki­jöi­tä, ja nii­tä pitäi­si vält­tää vilk­kai­den väy­lien suun­nit­te­lus­sa vii­mei­seen asti. Sen sijaan ihan toi­mi­via rat­kai­su­ja saa siten, että pää­lii­ken­ne­suun­ta ohja­taan eri tasos­sa ris­teyk­sen yli tai ali, jol­loin itse ris­teys voi olla huo­mat­ta­vas­ti kevyem­min mitoitettu. 

    Ei tar­vit­se uskoa minun sano­ja, tätä­hän voi seu­ra­ta reaa­lia­jas­sa vaik­ka google maps:n lii­ken­ne­ti­lan­ne­kar­tois­ta. Esim. Lon­toon “Kehä‑I”, A406, on osin juu­ri “bule­var­di­mai­nen” katu ja osin eri­ta­so­liit­ty­min toteu­tet­tu väy­lä. Mitä­pä luu­let­te, kum­mat osuu­det vetä­vät ja mis­sä esiin­tyy sei­so­via ruuhkia.

    tpyy­luo­ma:Jos sil­lä asen­teel­la on lii­ken­tees­sä että mitään mikä vai­keut­taa minun autoi­lua­ni ei saa teh­dä, niin joh­don­mu­kais­ta onvas­tus­taa ihan kaik­kea raken­ta­mis­ta sen oman väy­län var­teen, kos­ka niil­tä tule­vat autot hait­taa­vat autoliikennettä.

    Täs­sä­pä oikeas­taan kitey­tyy­kin, mikä koko pamfle­tis­sa mät­tää: hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen tahal­li­nen hait­taa­mi­nen näh­dään vält­tä­mät­tö­mäk­si osak­si pk-seu­dun lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa. Koko pamflet­ti on läpeen­sä auto­vi­han kyl­läs­tä­mää, ja vai­kut­taa sil­tä, että esi­te­tyt rat­kai­sut on valit­tu niin, että autoi­lul­le aiheu­tuu suu­rin mah­dol­li­nen hait­ta, jopa pai­kal­li­sis­ta hai­tois­ta välittämättä.

    Mitä jär­keä on esim. tuo­da Laut­ta­saa­ren läpi­kul­ke­va, ras­kas lii­ken­ne­vir­ta sisään Laut­ta­saa­ren uudis­tet­tuun kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen? Siis ehdoin tah­doin halut­tai­siin joku 50000–60000 autoa/vrk jyrää­mään pit­kin Laut­ta­saa­ren bule­var­dia. Mah­tai­si olla viih­tyi­sä ja tur­val­li­nen bule­var­di, jon­ne on kiva men­nä käve­lyl­le tai pyöräilemään. 

    Kun Län­si­väy­lä ker­ran kul­kee Laut­ta­saa­ren hal­ki jo val­miik­si “ojas­sa”, niin mik­si ei kate­ta sitä yksin­ker­tai­ses­ti beto­ni­kan­nel­la, vaik­ka Lemis­saa­ren­tien ja Kata­ja­har­jun­tien välil­tä? Kan­nen pääl­le voi­si raken­taa pal­jon tii­vis­tä asu­tu­tus­ta ja vie­lä­pä suo­jai­sal­la meri­nä­kö­alal­la poh­joi­sen suutaan.

  60. Pek­ka Tai­pa­le: Mar­ko Hami­lo: uusil­le­kaan asui­na­lueil­le ei saa tul­la kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja. Täs­tä kun pide­tään kiin­ni, kaik­ki muut asiat voi­daan hyväksyä.
    Jaa, tämä lie­nee mel­koi­nen kil­le­ri. Eikö­hän uusien aluei­den idea nime­no­maan ole se, että myös vuo­kra-asun­to­ja ripo­tel­laan joka paik­kaan tasaisesti?

    Niin, mut­ta kyse oli­kin tyy­pil­lis­ten laut­ta­saa­re­lais­ten asen­teis­ta, joi­ta yri­tin tuos­sa sar­kas­min kei­noin kuvail­la. Tääl­lä on aika onnis­tu­nees­ti pidet­ty val­tuus­ton lob­bauk­sel­la sii­tä huol­ta, että epä­mää­räis­tä sosi­aa­lis­ta aines­ta ei saa­rel­le tule, ja sii­nä ei ole edes ihon­vä­ril­lä tai uskon­nol­la väliä. Laut­ta­saa­ri-seu­ra hyväk­syi­si tän­ne toden­nä­köi­ses­ti mie­luum­min vesi­tor­niin raken­net­ta­van pie­nen ydin­voi­ma­lan kuin rapul­li­sen poten­ti­aa­li­sia sos­sun asiakkaita.

    (Olen huo­man­nut alka­va­ni jol­lain taval­la ymmär­tää tuo­ta ajat­te­lua, kos­ka täl­lä saa­rel­la kiel­tä­mät­tä saa olla rau­has­sa sel­lai­sil­ta epä­viih­ty­vyys­te­ki­jöil­tä, joil­ta ei juu­ri mis­sään muu­al­la Hel­sin­gis­sä voi välttyä.)

  61. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Kun Län­si­väy­lä ker­ran kul­kee Laut­ta­saa­ren hal­ki jo val­miik­si “ojas­sa”, niin mik­si ei kate­ta sitä yksin­ker­tai­ses­ti beto­ni­kan­nel­la, vaik­ka Lemis­saa­ren­tien ja Kata­ja­har­jun­tien välil­tä? Kan­nen pääl­le voi­si raken­taa pal­jon tii­vis­tä asu­tu­tus­ta ja vie­lä­pä suo­jai­sal­la meri­nä­kö­alal­la poh­joi­sen suutaan.

    Ehdot­to­mas­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin bule­var­di­soin­ti, jos vain jos­tain tai­vaal­ta satai­si rahaa sii­hen. Uusim­mas­sa Koi­vusaa­ren kaa­vas­sa on pie­niä pät­kiä katet­tua moot­to­ri­tie­tä. Luul­ta­vas­ti kat­ta­mis­ta ei kui­ten­kaan pys­ty kat­ta­maan pel­käs­tään rakennusoikeuksilla?

  62. Mar­ko Hami­lo: Menee­kö­hän täs­sä nyt sekai­sin 1) päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa, 2) putiik­kis­hop­pai­lu ja 3) huo­ne­ka­lu- yms. raken­nus­tar­vi­ke jneyms kaup­pa. Näis­tä tuo koh­ta 3 kuu­luu tie­ten­kin sin­ne kehä­teil­le. Koh­ta 2: mil­lään poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä Fre­daa ei voi­da siir­tää Jum­boon, se lak­kaa sil­loin ole­mas­ta Fre­da. Poli­tiik­ka vai­kut­taa lähin­nä sii­hen, tar­vit­see­ko per­he auton arki­siin ruo­kaos­tok­siin vai ei.

    Ei mene sekai­sin. Nämä kaik­ki löy­ty­vät jo nyt näis­tä kehien ostos­pa­ra­tii­seis­ta. Ja hyvä niin. Ja se joka halu­aa, saa toki käy­dä Fre­dal­la. En minä Fre­daa halua lak­kaut­taa. Tun­te­ma­ton­ta aluet­ta minulle.

    POint­ti on edel­leen, että muka­vin­ta kan­sal­le on kun voi autol­la ajaa ostos­pa­ra­tii­siin ja sit­ten siel­tä takai­sin kotiin taka­luuk­ku täyn­nä tava­raa. Noin siis ver­taus­ku­val­li­ses­ti siis.

    Yhden luu­kun peri­aa­te on helpoin.

  63. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Kun Län­si­väy­lä ker­ran kul­kee Laut­ta­saa­ren hal­ki jo val­miik­si “ojas­sa”, niin mik­si ei kate­ta sitä yksin­ker­tai­ses­ti beto­ni­kan­nel­la, vaik­ka Lemis­saa­ren­tien ja Kata­ja­har­jun­tien välil­tä? Kan­nen pääl­le voi­si raken­taa pal­jon tii­vis­tä asu­tu­tus­ta ja vie­lä­pä suo­jai­sal­la meri­nä­kö­alal­la poh­joi­sen suutaan.

    Kan­na­te­taan, mut­ta vain sil­lä ehdol­la että Espoo mak­saa sii­tä kat­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kustannukset.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra: os haluat raken­taa tasok­kaan ravin­to­lan Kehä III:n var­rel­le, vaik­ka jon­kin ram­pin koh­dal­le, en usko, että sitä kiel­tää kukaan muu kuin pankinjohtaja,

    Puhe oli kyl­lä kau­pois­ta ja kaup­pa­kes­kuk­sis­ta eikä vain ravin­to­lois­ta. Kovas­ti tuo­ta Lom­mi­laa näyt­tää ole­van tar­vet­ta tor­pa­ta kaavoituksella.

  65. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Kun Län­si­väy­lä ker­ran kul­kee Laut­ta­saa­ren hal­ki jo val­miik­si “ojas­sa”, niin mik­si ei kate­ta sitä yksin­ker­tai­ses­ti beto­ni­kan­nel­la, vaik­ka Lemis­saa­ren­tien ja Kata­ja­har­jun­tien väliltä?

    Tot­ta ihmees­sä jos mak­sa­ja löy­tyy. Barce­lo­nas­sa on hyvä esi­merk­ki sii­tä kuin­ka jous­ta­mal­la vähän moot­to­ri­tie­mi­toi­tuk­sis­ta ja ‑nopeuk­sis­ta saa­daan osin katet­tu mota­ri (B‑10) upo­tet­tua kau­pun­ki­ra­ken­teen kyl­keen ilman että se kat­kai­see yhteyt­tä ran­taan. Kate­tun moot­to­ri­tien pääl­lä on sit­ten bulevardi.

    Laut­ta­saa­reen vie­ty­nä aja­tus voi­si tar­koit­taa ettei kate­tul­la osuu­del­la tar­vit­tai­si liit­ty­miä lain­kaan, joka var­maan­kin las­ki­si hin­taa jon­kin verran.

  66. muka­vin­ta kan­sal­le on kun voi autol­la ajaa ostos­pa­ra­tii­siin’ (åke)
    Kai­kil­la on auto, kak­ki tyk­kää­vät ajaa kaik­kial­le, kaik­ki asu­vat kehä­tei­den var­res­sa. Tai jos ei kaik­ki, niin kan­sa tai ihmi­set. Ne jot­ka eivät, eivät ole kan­saa tai ihmisiä.

  67. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Omien havain­to­je­ni mukaan suu­ret 1‑tasoristeykset ovat kaik­kien pahim­pia lii­ken­net­tä ruuh­kaut­ta­via teki­jöi­tä, ja nii­tä pitäi­si vält­tää vilk­kai­den väy­lien suun­nit­te­lus­sa vii­mei­seen asti. Sen sijaan ihan toi­mi­via rat­kai­su­ja saa siten, että pää­lii­ken­ne­suun­ta ohja­taan eri tasos­sa ris­teyk­sen yli tai ali, jol­loin itse ris­teys voi olla huo­mat­ta­vas­ti kevyem­min mitoitettu.

    Täy­teen lii­ken­teen tasoe­rit­te­lyyn ei pääs­tä, osit­tais­rat­kai­suis­sa käy niin että ris­teyk­set on eri paria, toi­set vetää ja toi­set ei eli niin huo­nom­min vetä­vät ruuh­kau­tuu pahem­min. Ja toi­mi­via kenen kan­nal­ta? Eri­ta­sot ja valit­te­vas­ti lii­ken­neym­py­rät­kin on käve­li­jöi­den kan­nal­ta vihe­liäi­siä. Tun­ne­lit taas on kal­lii­ta ja sisään­ajo­lius­kat häm­men­tä­vän kokoi­sia, jos sai­si teh­dä vuo­ris­to­ra­dan las­ku­kul­mil­la niin asia oli­si eri. Esi­mer­kik­si se Hie­ta­lah­den­ran­ta on sil­lal­la eikä tun­ne­lis­sa, kos­ka ajo­lius­kat oli­si­vat yhteen­sä pidem­mät kuin ris­teys­vä­li. Autoi­li­jan kan­nal­ta täs­sä on muu­ten sekin, että kyl­lä ris­teys­vä­liä piden­tä­mäl­lä saa pää­suun­nas­ta suju­vam­man sekä eri­ta­so- että taso­ris­teyk­sil­lä, mut­ta vas­taa­vas­ti tuo taas tar­koit­taa pidem­piä ajomatkoja.

    Täs­sä­pä oikeas­taan kitey­tyy­kin, mikä koko pamfle­tis­sa mät­tää: hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen tahal­li­nen hait­taa­mi­nen näh­dään vält­tä­mät­tö­mäk­si osak­si pk-seu­dun lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa. Koko pamflet­ti on läpeen­sä auto­vi­han kyl­läs­tä­mää, ja vai­kut­taa sil­tä, että esi­te­tyt rat­kai­sut on valit­tu niin, että autoi­lul­le aiheu­tuu suu­rin mah­dol­li­nen hait­ta, jopa pai­kal­li­sis­ta hai­tois­ta välittämättä.

    Sul­ta meni mun point­ti nyt täy­sin ohi, ilmai­sin itseä­ni ilmei­sen huo­nos­ti. Jos on vain ja ainoas­taan kiin­nos­tu­nut Län­si­väy­län lii­ken­teen suju­vuu­des­ta, niin tot­ta­kai vas­tus­taa mitä tahan­sa raken­ta­mis­ta sen vai­ku­tusa­lueil­la ihan Kirk­ko­num­mel­ta Laut­ta­saa­reen saak­ka. Ja näin sik­si että uudet asuk­kaat aja­vat autoil­laan sitä Län­si­väy­lää tuk­kien sitä omal­ta osaltaan. 

    Jat­ko­ke­hi­tyk­se­nä voi sit­ten miet­tiä, että miten suu­rem­man osan ihmi­siä sai­si kul­ke­maan muul­la kun hen­ki­lö­au­tol­la. Ja kun asi­aa kot­van tut­kii, niin huo­maa että se kuin­ka suu­ren osan mat­kois­taan ja kuin­ka pit­kiä mat­ko­ja ihmi­set aja­vat autol­la eivät­kä jalan, jouk­ko­lii­ken­tel­lä tai fil­la­ril­la, riip­puu etu­pääs­sä sii­tä mis­sä he asu­vat. Kau­pun­gis­sa aje­taan lyhyem­piä mat­ko­ja ja vähem­män, kau­em­pa­na taas ei ole oikein vaih­toeh­to­ja autol­le, joka ei tie­ten­kään ole siel­lä asu­vien vika.

    Yhdel­lä kuval­la http://2.bp.blogspot.com/-sSkniOeP_cw/T6ZdFIW3c3I/AAAAAAAAAPk/71ZSTvRR1zQ/s1600/pituudet.jpg

    Kysy­mys on sii­tä että tar­vi­taan lisää kau­pun­kia, asun­to­ja, jne. Ei siel­lä ole kaik­kien pak­ko asua eivät­kä tule asu­maan, mut­ta moni joka haluai­si asua ei sii­hen pys­ty kos­ka tar­jon­taa on lii­an vähän. Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen on tii­vis­tä, mut­ta vaa­tii kui­ten­kin tilaa ja kes­kei­sil­lä pai­koi­la, mis­tä seu­raa väki­sin­kin konflik­ti lii­ken­teen tila­tar­pei­den kans­sa. Esi­mer­kik­si eri­ta­so­liit­ty­mät on kort­te­lei­den, pahim­mil­laan jopa kau­pun­gi­no­sien kokoi­sia. Jos teki­si nor­min mukai­set eri­ta­so­liit­ty­mät Stu­ren­ka­dul­le niin se näyt­täi­si täl­tä http://2.bp.blogspot.com/-ZnZ0cDbYEbQ/T6ZZyslvIqI/AAAAAAAAAPY/LsiNtOne41w/s400/liittymat.jpg

    Mitä jär­keä on esim. tuo­da Laut­ta­saa­ren läpi­kul­ke­va, ras­kas lii­ken­ne­vir­ta sisään Laut­ta­saa­ren uudis­tet­tuun kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen? Siis ehdoin tah­doin halut­tai­siin joku 50000–60000 autoa/vrk jyrää­mään pit­kin Laut­ta­saa­ren bulevardia.

    No kään­täen, pitäi­si­kö pur­kaa Töö­lö? Toi on ihan sama asia. Jos läh­de­tään sii­tä että isoil­le lii­ken­ne­mää­ril­le pitää käy­tän­nös­sä vara­ta maa­seu­tua, niin sit­ten voi­daan unoh­taa lisä­ra­ken­ta­mi­nen. Ihan samoin esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­ren, Ruo­ho­lah­den, Pik­ku-Huo­pa­lah­den, jne. reu­noil­la kul­kee vilk­kaat lii­ken­ne­vir­rat, pitäi­si­kö esim. Pork­ka­lan­ka­dun talo­ri­vin tilal­la olla pystymetsää?

    Kun Län­si­väy­lä ker­ran kul­kee Laut­ta­saa­ren hal­ki jo val­miik­si “ojas­sa”, niin mik­si ei kate­ta sitä yksin­ker­tai­ses­ti beto­ni­kan­nel­la, vaik­ka Lemis­saa­ren­tien ja Kata­ja­har­jun­tien välil­tä? Kan­nen pääl­le voi­si raken­taa pal­jon tii­vis­tä asu­tu­tus­ta ja vie­lä­pä suo­jai­sal­la meri­nä­kö­alal­la poh­joi­sen suutaan.

    Kata­ja­har­jul­le­han on mie­tit­ty kant­ta, en minä tuo­ta sinän­sä vas­tus­ta. Niis­sä on vaan omat ongel­man­sa, kus­tan­nus­ten ja toteu­tet­ta­vuu­den lisäk­si mm. sem­moi­nen jut­tu että käy­tän­nös­sä se tun­ne­lin suu kan­nen alle toi­mii savu­pii­pun tavoin.

  68. Yksin­ker­tais­te­taan vie­lä vähän: Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vat teke­vät kes­ki­mää­rin 0,7 auto­mat­kaa päi­väs­sä. Koko Espoon tasol­la vas­taa­vat luku on 1,7, jos­sain Suo­me­no­jan tasol­la sen voi­nee olet­taa varo­vas­ti­kin ole­van vaik­ka 2,0. Jos Laut­ta­saa­reen tulee 10 000 asu­kas­ta tuo tuot­taa noin 7 000 auto­mat­kaa päi­väs­sä. Jos vas­taa­va mää­rä ihmi­siä asuu jos­sain taka-Espoos­sa Kirk­ko­num­men rajoil­la niin 20 000. Minus­ta jon­kun yksit­täi­sen liit­ty­män väli­tys­ky­ky on tähän ver­rat­tu­na lil­lu­kan­var­sia, sem­min­kin kun noi­hin lukui­hin voi pis­tää nol­laa perään kun ale­taan puhua edes 100 000 uudes­ta asukkaasta.

  69. Pek­ka Tai­pa­le: Mut­ta tar­koi­tin tuos­sa sitä, että “hakeu­tu­vat kan­ta­kau­pun­kiin” on hie­man outo ilmaus, jos todel­li­suus on “raken­net­tai­siin muu­al­le mut­ta ei saa kan­ta­kau­pun­gin int­res­si­ryh­mien takia rakennuslupaa”.

    Minä puhuin niis­tä lat­te­kah­vi­lois­ta ja design-puo­deis­ta, joi­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siin kuu­luu hyvä jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö. Ei nii­den raken­ta­mis­ta mota­rin­var­teen ole kukaan kieltänyt.

    Se, mihin on puu­tut­tu, on jät­ti­myy­mä­löi­den kaa­voi­tus asu­tuk­sen ulko­puo­lel­le, ja int­res­si­nä ei ole kan­ta­kau­pun­gin vaan lähia­luei­den pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­nen. Kan­ta­kau­pun­ki kyl­lä pär­jää, kun­han pide­tään huo­li saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta kävel­len ja julkisilla.

    1. Voin kom­pa­ta Jaria. Noil­la kehä­tei­den auto­mar­ket­tien kiel­loil­la yri­te­tään suo­jel­la kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­sia lähi­kaup­po­ja. Lähiöis­tä tulee elin­kel­vot­to­mia, jos ruo­kaos­tok­set edel­lyt­tä­vät ajo­kort­tia ja autoa. Kan­ta­kau­pun­kia tämä ei kos­ke mitenkään.

  70. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Mitä jär­keä on esim. tuo­da Laut­ta­saa­ren läpi­kul­ke­va, ras­kas lii­ken­ne­vir­ta sisään Laut­ta­saa­ren uudis­tet­tuun kaupunkirakenteeseen?

    Kään­täen: Mitä jär­keä Laut­ta­saa­ren kan­nal­ta on saa­ren läpi kul­ke­vas­sa moot­to­ri­ties­sä, joka tuot­taa melua, pääs­tö­jä ja tilan­huk­kaa, mut­tei mitään hyö­ty­jä esim. asioin­ti- tai jouk­ko­lii­ken­teen muodossa?

    Kyl­lä jokai­nen var­mas­ti ymmär­tää, ettei bule­var­di­soin­ti tuot­tai­si rau­hal­lis­ta puis­to­tie­tä vaan vilk­kaan pää­ka­dun. Sil­ti hai­tat pie­ne­ne­vät ja hyö­dyt kasvavat.

    Kun Län­si­väy­lä ker­ran kul­kee Laut­ta­saa­ren hal­ki jo val­miik­si “ojas­sa”, niin mik­si ei kate­ta sitä yksin­ker­tai­ses­ti beto­ni­kan­nel­la, vaik­ka Lemis­saa­ren­tien ja Kata­ja­har­jun­tien välil­tä? Kan­nen pääl­le voi­si raken­taa pal­jon tii­vis­tä asu­tu­tus­ta ja vie­lä­pä suo­jai­sal­la meri­nä­kö­alal­la poh­joi­sen suutaan.

    Tuol­la välil­lä se kul­kee pit­kän mat­kaa myös pen­ke­reel­lä. Tuli­si mie­len­kiin­toi­nen betonirakennelma.

    Lisäk­si: En nyt löy­tä­nyt läh­det­tä tähän hätään, mut­ta noi­den beto­ni­kan­sien kan­ta­vuus on aika rajal­li­nen ja muis­tan luke­nee­ni, että Kehä I:n kat­ta­mis­hank­keen kan­nat­ta­vuus on täs­tä syys­tä vähän kii­kun kaakun.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voin kom­pa­ta Jaria. Noil­la kehä­tei­den auto­mar­ket­tien kiel­loil­la yri­te­tään suo­jel­la kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­sia lähi­kaup­po­ja. Lähiöis­tä tulee elin­kel­vot­to­mia, jos ruo­kaos­tok­set edel­lyt­tä­vät ajo­kort­tia ja autoa. Kan­ta­kau­pun­kia tämä ei kos­ke mitenkään. 

    Mil­lä kiel­loil­la? Kan­nel­mä­keen raken­ne­taan juu­ri Mega-Pris­maa kau­ak­si rai­deyh­teyk­sis­tä. Poh­jois-Haa­gas­ta on jo apteek­ki ja pos­ti men­neet sin­ne. Ja kehä­tiel­lä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne sen kun lisääntyy.

  72. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Täs­sä­pä oikeas­taan kitey­tyy­kin, mikä koko pamfle­tis­sa mät­tää: hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen tahal­li­nen hait­taa­mi­nen näh­dään vält­tä­mät­tö­mäk­si osak­si pk-seu­dun lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa. Koko pamflet­ti on läpeen­sä auto­vi­han kyl­läs­tä­mää, ja vai­kut­taa sil­tä, että esi­te­tyt rat­kai­sut on valit­tu niin, että autoi­lul­le aiheu­tuu suu­rin mah­dol­li­nen hait­ta, jopa pai­kal­li­sis­ta hai­tois­ta välittämättä.

    Mitä jär­keä on esim. tuo­da Laut­ta­saa­ren läpi­kul­ke­va, ras­kas lii­ken­ne­vir­ta sisään Laut­ta­saa­ren uudis­tet­tuun kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen? Siis ehdoin tah­doin halut­tai­siin joku 50000–60000 autoa/vrk jyrää­mään pit­kin Laut­ta­saa­ren bule­var­dia. Mah­tai­si olla viih­tyi­sä ja tur­val­li­nen bule­var­di, jon­ne on kiva men­nä käve­lyl­le tai pyöräilemään.

    Kun Län­si­väy­lä ker­ran kul­kee Laut­ta­saa­ren hal­ki jo val­miik­si “ojas­sa”, niin mik­si ei kate­ta sitä yksin­ker­tai­ses­ti beto­ni­kan­nel­la, vaik­ka Lemis­saa­ren­tien ja Kata­ja­har­jun­tien välil­tä? Kan­nen pääl­le voi­si raken­taa pal­jon tii­vis­tä asu­tu­tus­ta ja vie­lä­pä suo­jai­sal­la meri­nä­kö­alal­la poh­joi­sen suutaan.

    Näin juu­ri. Lisään vielä: 

    Jos Län­si­väy­läs­tä teh­dään hidas­ka­tu, se aiheut­taa auto­maat­ti­ses­ti sen, että osa Espoon aamu­ruuh­kas­ta siir­tyy Laut­ta­saa­ren bule­var­dil­le. Kuu­lit­te oikein. Laut­ta­saa­res­sa­han on jo bule­var­di, sitä kut­su­taan Laut­ta­saa­ren­tiek­si. Katu­ti­laa voi vie­lä vähän eheyt­tää. Niin pie­nel­le saa­rel­le tus­kin tar­vi­taan kah­ta bule­var­dia, eihän nii­tä kan­ta­kau­pun­gis­sa­kaan ole kuin yksi, nimel­tään…. Bulevardi!

    Täs­sä on nyt tain­nut käy­dä niin, että Osmon google-map-kaa­voit­ta­jat ovat hurah­ta­neet Lamue­lan diplo­mi­työn väri­ky­nil­lä piir­ret­tyi­hin lin­tu­pers­pek­tii­vei­hin. Mut­ta että Osmokin! 

    Ota­nie­mes­sä teh­dään vuo­sit­tain kym­me­niä len­nok­kai­ta ja uto­pis­ti­sia dipla­rei­ta, joi­ta ei ole tar­koi­tus­ta­kaan toteut­taa. Kou­lus­sa pitää­kin irro­tel­la. Vuo­si­kym­men­ten mit­taan nii­tä on teh­ty sato­ja, jois­ta muis­taak­se­ni kak­si, Kun­ta­lii­ton toi­mi­ta­lo Kal­lioon ja Kau­ka­met­sä Kajaa­niin on valet­tu betoniin.

    Psy­koa­na­lyy­tik­ko minus­sa voi pamfle­tis­ta pää­tel­lä, että kir­joit­ta­jia on lap­se­na pelo­tel­tu Grim­min satu­jen sijas­ta Smidt-Pol­vi­sen suun­ni­tel­mal­la. Se kum­mit­te­lee edel­leen mones­sa kuvas­sa, ihan oudois­sa­kin pai­kois­sa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa se on men­nyt uniin asti. Pamflet­ti­han pitäi­si kiel­tää alle 18-vuo­tiail­ta, ettei seu­raa­va­kin suku­pol­vi saa eli­ni­käi­siä traumoja.

    Voin loh­dut­taa, että mör­kö hau­dat­tiin jo vuon­na ‑68 Olki­luo­don perus­kal­lioon. Tosin se lähes­tyy nyt vie­lä­kin sala­ka­va­lam­mas­sa muo­dos­sa, maan alla. Sitä kut­su­taan Pisa­rak­si. Hui!

  73. Sep­po Hon­ka­nen: Jos Län­si­väy­läs­tä teh­dään hidas­ka­tu, se aiheut­taa auto­maat­ti­ses­ti sen, että osa Espoon aamu­ruuh­kas­ta siir­tyy Laut­ta­saa­ren bule­var­dil­le. Kuu­lit­te oikein. Laut­ta­saa­res­sa­han on jo bule­var­di, sitä kut­su­taan Laut­ta­saa­ren­tiek­si. Katu­ti­laa voi vie­lä vähän eheyt­tää. Niin pie­nel­le saa­rel­le tus­kin tar­vi­taan kah­ta bule­var­dia, eihän nii­tä kan­ta­kau­pun­gis­sa­kaan ole kuin yksi, nimel­tään…. Bulevardi!

    Ja huh­ha­hei, siis sun mie­les­tä Laut­ta­saa­ren­tie vetää nopeam­min kuin Län­si­väy­län tilal­le teh­ty pää­ka­tu? Se on pit­kän mak­taa kak­si­kais­tai­nen katu jol­la on jo nyt sil­lan koh­dal­la 18 000 autoa päi­väs­sä (suu­ruus­luok­kaa Hämeen­tie, Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa 45 000 — 50 000), eikä todel­la­kaan mikään tyh­jä lii­ken­ne­väy­lä. Täs­sä­kin muu­ten toi­mii aika hyvin se että autot on kuin kaa­sua, täyt­tä­vät kai­ken tilan mitä annetaan.

  74. åke:
    Kiviranta

    Siis Pitts­burg­hin tie eikä Utrech­tin tie? Mik­si ..oíkea visio nois­ta kahdesta?

    Vai­vat­to­muu­den vuok­si kehä­tiet sopi­vat parem­min kaup­pa­pai­koik­si …kes­kus­taan mene­vil­lä teil­lä on pal­jon liikennevaloja..keskusta on usein ruuhkainen

    Niin, kau­pun­ki voi tosi­aan jär­jes­tyä Pitts­burg­hin, PA, tapaan auto­kau­pun­gik­si jos­sa kes­kus­ta on han­ka­la­pää­syi­nen pus­sin­pe­rä. Tai se voi jär­jes­tyä Utrech­tin tapaan jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gik­si, jos­sa kehät ovat se han­ka­la­pää­syi­nen pus­sin­pe­rä ja kes­kus­ta on help­po­pää­syi­nen. Ihan niin­kuin blo­gis­ti kir­joit­ti äskettäin.

    Lähin­nä yri­tin hah­mot­taa mik­si valit­set kruu­nan etkä klaa­vaa, kun sii­hen asti perus­te­lut oli­vat (i) minä asun kehäl­lä; ja (ii) fik­sut näke­vät että se nyt vain on nero­kas­ta vali­ta kruuna. 

    Mut­ta tuos­sa alla­han on oikei­ta­kin perusteluja:

    jos menee bus­sil­la, on TODELLA vai­ke­aa tuo­da ostok­set kotiin…keskustasta on lisäk­si tila loppu…kaupan kehit­tä­mi­nen siir­tyy väki­sin­kin sin­ne mis­sä on tilaa eli kehille

    Joo kun sem­moi­nen sys­tee­mi kuin kau­pun­ki jär­jes­tyy, jouk­ko teki­jöi­tä vai­kut­taa vas­tak­kai­siin suun­tiin (vähän niin­kuin Ising-mal­lis­sa).

    Huo­ne­ka­lu­kau­pan sijoit­tu­mi­ses­sa pai­naa pal­jon se että ostok­sia ei kui­ten­kaan voi kul­jet­taa bus­sil­la kotiin, ja huo­ne­ka­lu­va­ras­ton vaa­ti­mas­ta isos­ta tilas­ta kil­pai­le­vat myös lat­te­kah­vi­lat ja kivi­jal­ko­jen ruo­ka- ja vaa­te­kau­pat. Ne tup­paa­vat nyky­reu­naeh­doil­la sijoit­tu­maan kehien var­sil­le. Jos reu­naeh­dot muut­tu­vat, esim. ben­san hin­nan nousu vähen­täi­si yksi­tyi­sau­toi­lua, voi olla että kes­kus­toi­hin ilmes­tyi­si mini-huo­ne­ka­lu­kaup­po­ja jois­sa on vain muu­ta­ma mal­li tai jopa vir­tu­aa­li­ky­pä­räl­lä kat­sot­ta­vat vir­tu­aa­li­si­sus­teet, ja huo­ne­ka­lu­fir­man paku kus­kaa ostok­set kotiin jos­tain syr­jäi­ses­tä varastosta.

    Ruo­ka­kau­pois­sa on val­lal­la USAn ostos­mal­lia jos­sa oste­taan kah­den vii­kon saf­kat ker­ral­la isos­ta mall-kau­pas­ta katu­maas­tu­rin perään. Koto­na ne nos­te­taan pakas­ti­meen, ja heh­taa­ri­hal­lis­sa käve­lyn jak­saa kun sitä tekee vain joka toi­nen viik­ko. Toi­nen tyy­li on ostaa vain tämän illan ilta­pa­la Albert Heijn’in val­mis­sa­laat­ti­na, samal­la kun käve­lee kotiin tans­si­teat­te­rin esi­tyk­ses­tä. Aamiai­sek­si voi kipais­ta hake­mas­sa pari crois­san­tia samas­ta paikasta.

    Kum­mal­la taval­la ruo­ka­kau­pat jär­jes­ty­vät riip­puu mm. ben­san hin­nas­ta ja ihmis­ten tans­si­teat­te­rin­kai­puus­ta, mut­ta sii­hen vai­kut­taa myös posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä: autoi­lun lisään­ty­mi­nen tup­paa jär­jes­tä­mään kau­pun­git niin että autoi­lua tar­vi­taan vie­lä lisää; samoin autoi­lun vähe­ne­mi­nen tup­paa puris­ta­maan kau­pun­ke­ja kokoon niin että autoa ei enää tarvitsekaan.

    Polii­ti­kot voi­vat yrit­tää tönäis­tä liik­keel­le jom­man kum­man itse­ään ruok­ki­van pro­ses­sin. Sii­tä kai täs­sä säi­kees­sä keskustellaan.

  75. Mar­ko Hami­lo: Bule­var­di­soin­ti ja melu­val­li­na toi­mi­vat raken­nuk­set rau­hoit­tai­si­vat ison osan saar­ta, samal­la kun bus­si­lii­ken­ne vähe­nee Laut­ta­saa­ren­tiel­lä. Joku yksit­täi­nen asu­kas saat­taa menet­tää meri­mai­se­man, mut­ta yli­voi­mai­sel­le enem­mis­töl­le nykyi­siä laut­ta­saa­re­lai­sia eli­nym­pä­ris­tö paranisi. 

    Vaik­ka mil­tei kai­kes­ta kir­joi­tuk­ses­sa­si olen­kin samaa miel­tä, niin “yli­voi­mai­nen enem­mis­tö” (siis se, joka ei asu väy­län melua­lu­eel­la) laru­lai­sis­ta tus­kin koki­si eli­nym­pä­ris­tön­sä tuos­ta suo­raan muut­tu­van suun­taan kuin toiseenkaan.

    Ja lopul­ta saa­ren nim­by-poli­tii­kan tär­kein fun­da­ment­ti­han on se, että uusil­le­kaan asui­na­lueil­le ei saa tul­la kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja. Täs­tä kun pide­tään kiin­ni, kaik­ki muut asiat voi­daan hyväksyä.

    Niin, ovat­ko ne län­si­väy­län pen­kat­kin yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa? Jos ei, niin moot­to­ri­tie­lu­tei­den asuin­pai­koil­la oli­si pal­jon suojelijoita…

  76. Kivi­ran­ta:

    Onhan tuo ihan hie­no visio ja tääl­lä toi­ses­sa koti­kau­pun­gis­sa­ni lin­kö­pin­gis­sä tuol­lais­ta­han se aika pit­käl­le onkin. Tääl­lä tuo mal­li toimii.

    Mut­ta en usko että hesas­sa tuo­ta mal­lia voi miten­kään ulot­taa ihan kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Lähiöt tar­vit­se­vat kehä­tien­sä ja ostos­pa­ra­tii­sin­sa. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että hel­sin­gin kes­kus­ta on jo nyt vaikeapääsyinen.

    ps. oli­ko se pitts­burg pa vai ma? Vaik­ka ei väliä…

  77. åke:
    ps. oli­ko se pitts­burg pa vai ma? 

    Tuos­ta­han sen muistaa:

    They’­re real­ly roc­kin’ in Bos­ton, Pitts­burgh, PA Deep in the heart of Texas and round the Frisco Bay All over St. Louis, way down in New Orleans…”

  78. åke:
    Mut­ta en usko että hesas­sa tuo­ta mal­lia voi miten­kään ulot­taa ihan kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Lähiöt tar­vit­se­vat kehä­tien­sä ja ostos­pa­ra­tii­sin­sa. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että hel­sin­gin kes­kus­ta on jo nyt vaikeapääsyinen.

    Espoo­lai­se­na en kui­ten­kaan ymmär­rä, mik­si nii­den ostos­pa­ra­tii­sien pitää olla jos­sain kehä­tei­den var­sil­la auto­mat­kan pääs­sä asu­tuk­ses­ta. Espoos­sa on jo nyt­kin esi­merk­ke­jä isois­ta ostos­kes­kuk­sis­ta (Iso Ome­na ja Sel­lo), jot­ka ovat kes­kel­lä asu­tus­ta ja joi­hin on hyvät jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Sil­ti nii­hin pää­see tie­tääk­se­ni käte­väs­ti myös autol­la. Mik­si ei kehi­te­tä ennem­min tällaisia?

  79. åke: Kiviranta:Onhan tuo ihan hie­no visio ja tääl­lä toi­ses­sa koti­kau­pun­gis­sa­ni lin­kö­pin­gis­sä … Mut­ta en usko että hesas­sa tuo­ta mal­lia voi miten­kään ulot­taa ihan kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Lähiöt tar­vit­se­vat kehä­tien­sä ja ostos­pa­ra­tii­sin­sa. …ps. oli­ko se pitts­burg pa vai ma? Vaik­ka ei väliä… 

    Joo, olet mie­les­tä­ni oikeas­sa, molem­pia tar­vi­taan. Paras­ta var­maan jos oli­si usei­ta kau­pun­ki­kes­kuk­sia, joi­den välil­lä on nopeat kis­ko­yh­tey­det, ja joi­den sisäl­lä päi­vit­täin tar­vit­ta­vat pal­ve­lut ovat käve­ly- tai fil­la­ri­mat­kan pääs­sä. Se kau­neus on sit­ten kat­so­jan sil­mäs­sä kut­suu­ko kuta­kin asu­mis­ti­hen­ty­mää ‘kehäk­si’ vai ‘kes­kus­tak­si’.

    Esi­mer­kik­si Utrecht on vain yksi kes­kus moni­mil­joo­nai­ses­sa väes­tö­kes­kit­ty­mäs­sä nimel­tä Rands­tad. Tai jos niin halu­aa, Rans­tad on osa sata­mil­joo­nais­ta Sinis­tä Banaa­nia.

    P.S.: Pitts­burg on yllät­täen PA. Kir­joi­tin ensin vää­rin että se oli­si MA niin­kuin kar­tal­ta kat­soen arvai­si — vii­me käyn­nis­tä­kin on jo aikaa.

  80. Paras­ta var­maan jos oli­si usei­ta kau­pun­ki­kes­kuk­sia, joi­den välil­lä on nopeat kiskoyhteydet,

    Jäi sano­mat­ta että kis­ko­yh­teyk­sien ohel­la auto­yh­tey­det­kin ovat hyväk­si, niin kau­an kuin ben­sa on suht’ hal­paa. Kyl­lä monet kol­le­gat Rands­ta­dis­sa­kin aja­vat päi­vit­täin asuin­kau­pun­gin A työ­paik­ka­kau­pun­gin B väliä, huo­li­mat­ta sii­tä että kis­kot­kin löy­ty­vät. Autol­la pää­see myös kes­kit­ty­mien väliin, jon­ne voi sijoit­taa tilaa­vie­viä toi­min­to­ja, vaik­ka nii­tä huo­ne­ka­lu­liik­kei­tä. Aina­kin niin kau­an kuin ben­sa on hal­paa, ja niin kau­an kuin autot­to­mil­le löy­tyy vaih­toeh­dok­si vaik­ka vuo­kra­pa­ku­ja tai kul­je­tus­liik­kei­den tavarankuljetuspalveluita.

  81. Jah­ka Matin­ky­lään saa­daan met­ro, niin Hel­sin­gin seu­dul­la on tasan yksi isom­pi ostos­kes­kus joka ei ole joten­kin rai­tei­den var­rel­la, Jum­bo. (Kehä­ra­ta jää sii­tä aika kau­as.) Ja sit­ten on kol­me uudeh­koa Pris­maa, jot­ka nyt vaan on joten­kin saa­tu kaa­voi­tet­tua rai­de­lii­ken­teel­li­ses­ti vähän huo­noon paik­kaan: Kan­nel­mä­ki, Viik­ki ja Itis. Kuin­ka SOK:lle aina sattuukaan.

    Jum­bon his­to­ria muu­ten paha­pu­hei­sen peri­mä­tie­don mukaan menee niin että Bac­kak­sen kar­ta­no oli Elan­non vihan­nes­maa. Sil­loi­nen Elan­non pää­joh­ta­ja Yler­mi Run­ko myi sen Pola­ril­le (tai jol­le­kin raken­nus­liik­keel­le), ja sen jäl­keen kes­kit­tyi mm. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja­na vas­tus­ta­maan sen kaa­voit­ta­mis­ta. Joku­nen vuo­si­kym­men eteen­päin, Hel­sin­ki halusi sata­man Vuo­saa­reen, mitä var­ten tar­vit­tiin rata Van­taan läpi. Jos­sa vai­hees­sa Van­taa tote­si että joo, mut­ta meil­lä oli­si täm­moi­nen pie­ni kaup­pa­kes­kus­han­ke pai­kas­sa mihin maa­kun­ta­kaa­va ei taivu…

  82. Kepa: Espoo­lai­se­na en kui­ten­kaan ymmär­rä, mik­si nii­den ostos­pa­ra­tii­sien pitää olla jos­sain kehä­tei­den var­sil­la auto­mat­kan pääs­sä asu­tuk­ses­ta. Espoos­sa on jo nyt­kin esi­merk­ke­jä isois­ta ostos­kes­kuk­sis­ta (Iso Ome­na ja Sel­lo), jot­ka ovat kes­kel­lä asu­tus­ta ja joi­hin on hyvät jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Sil­ti nii­hin pää­see tie­tääk­se­ni käte­väs­ti myös autol­la. Mik­si ei kehi­te­tä ennem­min tällaisia?

    Sel­lo­han on kehän var­rel­la ja samoin iso ome­na, joka on kehän nimel­tä län­si­väy­lä varrella.

  83. tpyy­luo­ma: Ja huh­ha­hei, siis sun mie­les­tä Laut­ta­saa­ren­tie vetää nopeam­min kuin Län­si­väy­län tilal­le teh­ty pää­ka­tu? Se on pit­kän mak­taa kak­si­kais­tai­nen katu jol­la on jo nyt sil­lan koh­dal­la 18 000 autoa päi­väs­sä (suu­ruus­luok­kaa Hämeen­tie, Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa 45 000 – 50 000), eikä todel­la­kaan mikään tyh­jä lii­ken­ne­väy­lä. Täs­sä­kin muu­ten toi­mii aika hyvin se että autot on kuin kaa­sua, täyt­tä­vät kai­ken tilan mitä annetaan.

    Ryh­dyin runolle.

    Jos autot kaa­sua ois,
    ne tai­vaal­la pil­vi­nä sois
    eikä niis­tä hait­taa ois

    Parem­pi ana­lo­gia on vir­taa­va vesi. Jos pää­uo­ma (Län­si­väy­lä) pado­taan, OSA vedes­tä etsii tien­sä sivu-uomaan (Laut­ta­saa­ren­tie). Toki L‑saarentiestä voi teh­dä kala­por­taan, siel­lä sai­si ajaa aamu­ruuh­kan aikaan vain vastavirtaan.

    Län­si­väy­län bule­var­din lii­ken­ne­va­lois­sa tuprut­ta­vis­ta espoo­lais­ten bema­reis­ta voi teh­dä pako­kaa­su­kaa­su­voi­ma­lan, nyt­hän se kaa­su menee tai­vaan tuu­liin Laut­ta­saa­ren sillalla.

  84. Sep­po Hon­ka­nen: Parem­pi ana­lo­gia on vir­taa­va vesi. Jos pää­uo­ma (Län­si­väy­lä) pado­taan, OSA vedes­tä etsii tien­sä sivu-uomaan (Laut­ta­saa­ren­tie). Toki L‑saarentiestä voi teh­dä kala­por­taan, siel­lä sai­si ajaa aamu­ruuh­kan aikaan vain vastavirtaan.

    Muut­ta­mal­la Län­si­väy­lä moot­to­ri­ties­tä bule­var­dik­si ei muu­te­ta sen väli­tys­ka­pa­si­teet­tia, vaan hidas­te­taan lii­ken­teen nopeut­ta. Pahim­paan ruuh­ka-aikaan lii­ken­ne hidas­tuu nyt­kin sin­ne bule­var­di­no­peuk­siin, joil­la tien kuin tien väli­tys­ka­pa­si­teet­ti on suurin.

    Toi­sin sanoen Län­si­väy­lää ei mil­lään tavoin pado­ta, jos pide­tään edel­leen kak­si kais­taa suun­taan­sa käy­tös­sä yksi­tyi­sau­toil­le. Ja 50 km/h nopeuk­sil­la­kin se on sil­ti nopeam­pi kuin Laut­ta­saa­ren­tie valoineen.

  85. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Niin, kau­pun­ki voi tosi­aan jär­jes­tyä Pitts­burg­hin, PA, tapaan auto­kau­pun­gik­si jos­sa kes­kus­ta on han­ka­la­pää­syi­nen pus­sin­pe­rä. Tai se voi jär­jes­tyä Utrech­tin tapaan jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gik­si, jos­sa kehät ovat se han­ka­la­pää­syi­nen pus­sin­pe­rä ja kes­kus­ta on help­po­pää­syi­nen. Ihan niin­kuin blo­gis­ti kir­joit­ti äskettäin.

    Lähin­nä yri­tin hah­mot­taa mik­si valit­set kruu­nan etkä klaavaa…

    Ja nämä­kö ovat ainoat vaih­toeh­dot, jois­ta voi vali­ta? Mitä vikaa on vaik­ka­pa Köl­nis­sä, jos­sa ihan kes­kus­taan tulee kol­me auto­baa­naa ja sitä hal­koo ja kier­tää iso­jen bule­var­dien verk­ko. Nii­den lisäk­si kes­kus­taan tulee ras­kas juna­ra­ta (sekin kol­mes­ta suun­nas­ta) ja on S‑bahn ja U‑bahn (met­ro vai­ko pika­ra­tik­ka?). Vaik­ka autol­la kul­ke­mi­nen toi­mii omien havain­to­je­ni mukaan ihan hyvin, ei Köl­niä sil­ti pide­tä minään ame­rik­ka­lai­se­na autohelvettinä.

    Pamfle­tin kes­kei­se­nä väit­tee­nä on, että Hel­sin­gin kes­kus­taan joh­ta­vat väy­lät pitää muut­taa kaduik­si Kehä I:n sisä­puo­lel­la. Minus­ta on har­haan­joh­ta­vaa käyt­tää ver­tai­lu­koh­ta­na esim. jotain Utrech­tia, jos­sa kehä­moot­to­ri­tie on pää­osin 2–3 km etäi­syy­del­lä yti­mes­tä. Samoin esim. Ams­ter­da­mis­sa järeä kehä­moot­to­ri­tie on vain n. 5 km etäi­syy­del­lä, samaa luok­kaa kuin Kölnissä.

    Hel­sin­gis­sä Kehä I on noin 10 km etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta, eikä sen sisä­puo­lel­la ole nyt­kään oikein toi­mi­vaa läpi­kul­ku­yh­teyt­tä. Toi­mi­va väy­lä on siis kak­sin­ker­tai­sel­la etäi­syy­del­lä euroop­pa­lai­siin suur­kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na. Tämä on Hel­sin­gin lii­ken­teen kes­kei­sin ongel­ma, min­kä vuok­si niin Kehä I kuin kes­kus­tan kadut kuor­mit­tu­vat tar­peet­to­mas­ti. Syn­tyy run­saas­ti tur­haa ajoa, kun sisäi­siä­kin ajo­ja kan­nat­taa kier­tää kehän kautta. 

    Jos Hel­sin­kiä halu­aa ver­ra­ta Utrech­tiin, pitäi­si teh­dä järeä kehä jon­ne­kin Tuk­hol­man­ka­dun-Teol­li­suus­ka­dun tasal­le ja Ams­ter­da­miin voi­si ver­ra­ta, kun teh­dään 8–10-kaistainen mota­ri Turun­väy­län ja Lah­den­väy­län välille.

  86. åke: Sel­lo­han on kehän var­rel­la ja samoin iso ome­na, joka on kehän nimel­tä län­si­väy­lä varrella. 

    Ihan hyvä niin. En haluai­si, että ne autoi­le­vat asiak­kaat, joi­ta kui­ten­kin on, tuli­si­vat kehä­tei­den sijaan aje­le­maan Hel­sin­gin kes­kus­taan. Esim. Tam­pe­reel­la ja Hämeen­lin­nas­sa kes­tä­vä kehi­tys on tul­kit­tu niin, että kes­kus­taan pitää saa­da kaup­pa­kes­kus, johon hou­ku­tel­laan (pää­osin) autoi­le­via asiakkaita.

  87. Mar­ko Hami­lo: Muut­ta­mal­la Län­si­väy­lä moot­to­ri­ties­tä bule­var­dik­si ei muu­te­ta sen väli­tys­ka­pa­si­teet­tia, vaan hidas­te­taan lii­ken­teen nopeut­ta. Pahim­paan ruuh­ka-aikaan lii­ken­ne hidas­tuu nyt­kin sin­ne bule­var­di­no­peuk­siin, joil­la tien kuin tien väli­tys­ka­pa­si­teet­ti on suurin.

    Lii­ken­ne­va­lot ja ris­teä­vä lii­ken­ne syö kapa­si­teet­tia tun­tu­vas­ti. Täl­lä het­kel­lä län­nes­tä Laut­ta­saa­reen tulee aamu­ruuh­kan tii­mel­lyk­ses­sä noin 4000 ajoneuvoa/tunti. Kak­si­kais­tai­sis­ta lii­ken­ne­va­lois­ta, jois­sa on ris­teä­vää lii­ken­net­tä (vasem­mal­le kään­ty­jiä, jalan­kul­ki­joi­ta) saa läpi rei­lun 1000 autoa/kaista/tunti, opti­mis­ti­ses­ti ehkä 2500 ajo­neu­voa per tunti.

    Lii­ken­teen lipeä­mi­nen Laut­ta­saa­ren­tiel­le on täs­tä huo­li­mat­ta help­po estää. Jos ensim­mäi­set lii­ken­ne­va­lot ovat saa­ren län­si­pääs­sä ennen ensim­mäis­tä­kään ris­teys­tä, jono jää saa­ren län­si­puo­lel­le. Jos vie­lä valot viri­te­tään hiu­kan ahtaam­mik­si kuin seu­raa­vat, kenel­lä­kään ei ole hin­kua Laut­ta­saa­ren­tiel­le ja bule­var­di­kin vetää mukavasti.

  88. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Syn­tyy run­saas­ti tur­haa ajoa, kun sisäi­siä­kin ajo­ja kan­nat­taa kier­tää kehän kautta. 

    Mota­rei­den bule­var­di­soin­ti rat­kai­si­si tämän­kin ongel­man. Kehä I:n kaut­ta kier­tä­mi­nen ei oli­si sen jäl­keen niin nopeata.

  89. KKK: Mota­rei­den bule­var­di­soin­ti rat­kai­si­si tämän­kin ongel­man. Kehä I:n kaut­ta kier­tä­mi­nen ei oli­si sen jäl­keen niin nopeata.

    Tämä on kyl­lä jon­kin­lai­nen hel­mi. Sisään­tu­lo­tei­den lii­ken­teen hidas­ta­mi­nen ei hait­taa mitään, kun­han poi­kit­tais­lii­ken­net­tä hidas­te­taan vie­lä enemmän!

    Näin­hän se on: kol­lek­tii­vi­lii­ken­net­tä ei kye­tä kehit­tä­mään kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si muu­ten kuin kek­si­mäl­lä hait­taa ja kiusaa muille.

  90. Pek­ka Tai­pa­le: Tämä on kyl­lä jon­kin­lai­nen hel­mi. Sisään­tu­lo­tei­den lii­ken­teen hidas­ta­mi­nen ei hait­taa mitään, kun­han poi­kit­tais­lii­ken­net­tä hidas­te­taan vie­lä enemmän!Näinhän se on: kol­lek­tii­vi­lii­ken­net­tä ei kye­tä kehit­tä­mään kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si muu­ten kuin kek­si­mäl­lä hait­taa ja kiusaa muille.

    Olet mel­ko lah­jak­kaas­ti irrot­ta­nut asiayh­tey­des­tä kom­ment­ti­ni, joka ei ehkä ollut ihan par­haal­la taval­la muo­toil­tu. Point­ti­ni oli enem­män­kin se, että nimi­merk­ki “Espoo­lai­sen autoi­li­jan” perus­te­lut eivät ole sisäi­ses­ti joh­don­mu­kai­sia. Yksi­tyi­sau­toi­li­joi­den itse­tar­koi­tuk­sel­li­nen kiusaa­mi­nen ei tus­kin ole kenen­kään int­res­seis­sä, vaik­ka sen varaan reto­riik­ka­si tun­tuu rakentuvan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.