Vaaliohjelmaani: ratikat nopeammiksi

Hel­sin­gin rai­tio­vau­nu­ver­kos­to tulee kehit­tää nykyis­tä sel­väs­ti nopeam­mak­si pää­mää­rä­nä noin 20 km/h mat­ka­no­peus. Tämä tar­vit­see eri­tyi­ses­ti omia kais­to­ja, jot­ka on ero­tet­tu auto­lii­ken­teen kais­tois­ta reu­na­ki­vel­lä, jot­ta rai­tio­vau­nu­jen estee­tön kul­ku on mah­dol­lis­ta. Tämän jäl­keen on mah­dol­lis­ta muut­taa rai­tio­vau­nu­jen lii­ken­ne­va­loe­tuu­det nol­la­vii­ve-etuuk­sik­si, kun voi­daan nykyis­tä tar­kem­min arvioi­da, mil­loin vau­nu tulee valoi­hin. Pää­sään­töi­ses­ti rai­tio­vau­nu­jen ei pitäi­si mis­sään olois­sa jää­dä valoi­hin aivan ydin­kes­kus­taa lukuun otta­mat­ta, jos­sa rai­tio­vau­nut jou­tu­vat väis­tä­mään toi­si­aan. Monil­la katuo­suuk­sis­sa ratik­ka­kais­tan edel­ly­tyk­se­nä on kadun­var­si­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen pois­ta­mi­nen.  Joi­ta­kin lähek­käin toi­si­aan ole­via pysäk­ke­jä voi­daan poistaa. 

Rai­tio­vau­nu­jen nopeut­ta­mi­nen sääs­tää mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa, sil­lä ruuh­kas­sa sei­so­va vau­nu mak­saa yhtä pal­jon kuin eteen­päin liikkuva.

73 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: ratikat nopeammiksi”

  1. Hyvä läh­tö­koh­ta. Onko jos­sain näh­tä­vis­sä, mitä kaik­kea remont­tia tämä tar­vit­see? Reu­na­ki­vien asen­nus tie­tys­ti sinän­sä mak­saa jotain mut­ta on aika suo­ra­vii­vais­ta. Enem­män jäi mie­ti­tyt­tä­mään, riit­tää­kö joka pai­kas­sa pysä­köin­ti­kiel­to, vai tar­vi­taan­ko enem­män tien­ra­ken­nus­ta? Lii­ken­ne­va­lo­jen osal­ta kyse lie­nee vain ohjelmoinnista.

    Eli: Hin­ta­lap­pu ja lii­ken­ne­vai­ku­tus­ten ana­lyy­si oli­si muka­va näh­dä. Veik­kaan voi­mak­kaas­ti posi­tii­vis­ta vai­ku­tus­ta mat­ka-aiko­jen lyhe­ne­mi­sen kaut­ta, mut­ta ihan tri­vi­aa­li tuo temp­pu ei ole. Ja sit­ten samal­la se kul­jet­ta­ja­ra­has­tus pois, samoin vähän käy­te­tyt pysäkit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Rai­tio­vau­nu­jen mopeut­ta­mi­nen sääs­tää mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa, sil­lä ruuh­kas­sa sei­so­va vau­nu mak­saa yhtä pal­jon kuin eteen­päin liikkuva.

    Pikai­ses­ti las­kien, 20km/h nopeu­tus ja täs­mäl­li­syy­den paran­ta­mi­nen las­ki­si lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sia noin 20% eli pyö­reäs­ti 10 mil­liä vuo­des­sa. (*) Nopeam­mat mat­kat, lisään­ty­neet mat­kus­ta­ja­mää­rät eli lip­pu­tu­lot, jne. tulee kau­pan pääl­le. Mat­kus­ta­jan kan­nal­ta tuo tar­koit­tai­si esi­mer­kik­si että nelo­nen ajai­si Stoc­kal­ta Munk­kaan var­tis­sa. Isoin jut­tu talou­del­li­ses­ti oli­si tosin että nopeam­mil­la rati­koil­la voi­si kor­va­ta hel­pom­min bus­se­ja, nii­den kulut kas­vaa vähin­tään sen 10 mil­liä joka vuo­si.

    Niin se täs­mäl­li­syy­den paran­ta­mi­nen. Jos­tain syys­tä tätä ei Hel­sin­gis­sä oikein osa­ta las­kea, mikä on outoa kos­ka ei ole vai­ke­aa. Ole­te­taan ratik­ka­lin­ja (aika lähel­lä kymmp­piä) jon­ka pääs­tä pää­hän kes­tää 25 min. Päät­tä­reil­lä seis­tään 5 min, eli kier­toai­ka 60 minuut­tia. Sitä aje­taan 5 min vuo­ro­vä­lil­lä, eli tar­vit­see 12 ratik­ka. Mut­ku ajoai­ka joh­tuen valois­ta, lipun­myyn­nis­tä, jne. on 20 — 40 minuut­tia, niin kier­toai­ka onkin 90 min, eli tar­vi­taan 18 ratik­kaa. Noin 50% lisää kulu­ja. Jos pis­tää sil­mään, että vaik­ka kasin päät­tä­ril­lä Jät­kä­saa­res­sa sei­soo kol­me ratik­kaa, niin kyse on tuos­ta. Pit­käl­ti sama jut­tu muu­ten bus­si­lin­jo­jen­kin kans­sa, epä­täs­mäl­li­syys maksaa.

    *) Nör­tim­mil­le:
    14,5 km/h -> 20km/h = + 37%
    eli 27,5% las­ku aika­si­don­nai­sis­sa kustannuksissa
    tun­ti­kus­tan­nuk­ses­ta 19M€ -> 14M
    vau­nu­päi­vis­tä 15,5M€ -> 11,5M
    ja joo, kyl­lä ne kilo­met­ri­kus­tan­nuk­set­kin las­ki­si­vat mil­joo­nia, mut­ta jää­kön täs­sä laskematta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Vihe­rins­si: Hyvä läh­tö­koh­ta. Onko jos­sain näh­tä­vis­sä, mitä kaik­kea remont­tia tämä tar­vit­see? Reu­na­ki­vien asen­nus tie­tys­ti sinän­sä mak­saa jotain mut­ta on aika suo­ra­vii­vais­ta. Enem­män jäi mie­ti­tyt­tä­mään, riit­tää­kö joka pai­kas­sa pysä­köin­ti­kiel­to, vai tar­vi­taan­ko enem­män tien­ra­ken­nus­ta? Lii­ken­ne­va­lo­jen osal­ta kyse lie­nee vain ohjelmoinnista.

    Mei­na­sin las­kea, mut­ta aat­te­lin että antaa olla kun menee nört­tei­lyk­si, mut­ta joten­kin näin:
    — Suu­rin osa työs­tä on suun­nit­te­lua mal­liin lii­ken­ne­va­lo-ohjel­moin­ti, pysäk­kien sijoit­te­lu, tms. tyy­pil­li­ses­ti puhu­taan pikem­min­kin kym­me­nis­tä tuhan­sis­ta kon­sult­ti­las­ku­tuk­se­na kuin miljoonista.
    — Vaih­tei­den kor­jaus ja sii­hen liit­tyen rati­koi­den pyö­rien vaih­to mak­saa 9–13M€ riip­puen kuin­ka nopeas­ti teh­dään. Hyö­dyt 4–10Mvuo­des­sa. Hyvin peru­teel­li­nen sel­vi­tys, joka alkaa luu­lot pois tyyp­pi­ses­ti sak­san­kie­li­sel­lä sanas­tol­la, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2011/Syv%C3%A4ura_selvitys_2011_4.pdf
    — Tos­sa samal­la jyr­sit­täi­siin pari sent­tiä asvalt­tia kis­ko­jen vie­res­tä, ne uudet pyö­rät ovat leveäm­piä, eli var­maan ne reu­na­ki­vet voi­si nos­taa samal­la. En tie­dä mitä mak­saa, mut­ta tus­kin mitään ihmeel­lis­tä, ongel­ma on sii­nä että saa luvan teh­dä ja ottaa vähän tilaa.
    — Pitäi­si pois­taa vähän park­ki­pai­ko­ja, tai jär­jes­tää ne joten­kin uudel­leen, siis sel­lai­sia jot­ka on lii­an lähel­lä kis­ko­ja. Esim. Lii­san­ka­dun alkuun. Ei noi­ta nyt niin hir­veäs­ti ole.
    — Tope­liuk­sen­ka­dun rata on kriit­ti­nen, hel­pot­tai­si Man­ner­hei­min­tien lii­ken­net­tä. Mä en tie­dä mikä se vii­mei­nen hin­ta-arvaus on ja riip­pu­nee sii­tä teh­dään­kö koko Tope­liuk­sen­ka­tu uusik­si, mut­ta 5 — 10 miljoonaa.
    — Varayh­teyk­siä ja kään­tö­paik­ko­ja oli­si hyvä olla enem­män, rai­tio­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­sa noil­le arvot­tiin hin­nak­si 10 mil­joo­naa. Rata­laa­jan­nuk­set toki ajaa samaa asia, esim. Telak­ka­ran­nan uudet kis­kot voi toi­mia vara­reit­ti­nä Fredalle.

    Kaik­kea muu­ta pien­tä toki, mut­ta ei tää nyt kus­tan­nus­ky­sy­mys ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Eikös Mans­kun kapa­si­teet­ti ole koh­ta täy­sin käy­tet­ty eli spå­raa menee ruuh­ka-aikaan heti edel­li­sen perään?
    Jos, niin Mans­kun yli kul­ke­va lii­ken­ne pys­häh­tyy täy­sin, jos spå­rat on 0‑viiveellä.

    Ois­ko­han mah­dol­lis­ta kehit­tää “pika­vuo­ro­ja”, jot­ka pysäh­tyi­si­vät esim. vaik­ka vain kil­san välein ja ohit­tai­si­vat vakio­vuo­rot vas­taan­tu­le­van rai­teen kaut­ta. Vaa­tis tiet­ty toi­min­ta­var­maa ja tark­kaa kulu­noh­jaus­ta, mut VR tätä on kai jo jon­kin­ver­ran har­joi­tel­lut ja met­rot­kin pys­ty­vät kul­ke­maan tar­vit­taes­sa vas­taan­tu­le­van raiteella…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. ”aivan ydin­kes­kus­taa lukuun ottamatta”

    Eihän rati­koi­ta edes kul­je mis­sään muu­al­la kuin aivan ydin­kes­kus­tas­sa! Ratik­ka on vaih­toeh­to käve­lyl­le – sen mat­kan, min­kä pää­see rati­kal­la, voi­si yhtä hyvin kävel­lä. Rati­koi­den nopeut­ta­mi­nen ja lii­ken­ne­va­lo­jen ohjel­moin­ti ei saa mer­ki­tä sitä, että bus­sit hidas­tu­vat enti­ses­tään. Mil­lä katuo­suuk­sil­la ratik­ka­kais­tat vaa­ti­vat lisää kal­lis­ta raken­ta­mis­ta? Man­ner­hei­min­tiel­lä ja Mäke­län­ka­dul­la on ratikkakaistat. 

    Vaa­li­kam­pan­join­nin tiuk­ka ratik­ka­pai­not­tei­nen fokusoin­ti ydin­kes­kus­taan on ehkä sinän­sä kun­nioi­tet­ta­vaa ehdok­kaal­ta, joka vii­me kun­ta­vaa­leis­sa sai eni­ten ääniä koko maassa. 

    Varoi­tus Soi­nin­vaa­ran tavoi­tel­lul­le äänes­tä­jä­kun­nal­le: Rot­ter­da­min tai­de­hal­lis­ta on polii­sin mukaan varas­tet­tu seu­raa­vat teok­set: Picas­son “Tête d’Ar­lequin”, Matis­sen “La Liseuse en Blanc et Jau­ne”, Monet´n “Water­loo Brid­ge, Lon­don” sekä “Cha­ring Cross Brid­ge, Lon­don”, Gau­gui­nin “Fem­me Devant une Fenêt­re Ouver­te, dite La Fiancée”, Meyer de Haa­nin oma­ku­va sekä 2011 kuol­leen Lucian Freu­din “Woman with Eyes Clo­sed”. Jos joku vaa­lieh­do­kas tai muu taho tulee tar­joa­maan näi­tä ostet­ta­vik­si, älkää ostako.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ratik­ka­kais­tat reu­na­ki­vel­lä suo­jat­tu­na on vas­ta hyvin lyhyel­lä mat­kal­la Man­ner­hei­min­tie­tä. Niin­pä ratik­ka jou­tuu usein pysäh­ty­mään sen kais­tal­le pei­li­ään työn­tä­vän ajo­neu­von takia. Näin eri­tyi­ses­ti tal­vi­sin. Tämä taas estää ne nol­la­vii­ve­va­loe­tuu­det, kos­ka lii­ken­ne­va­lo­jär­jes­tel­mä ei pys­ty ennus­ta­maan, mil­loin ratik­ka saa itsen­sä änge­tyk­si valon luo.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Har­mi, että uusi ratik­ka­lin­ja Ruo­ho­lah­den­ka­dul­la on mokat­tu niin, että rati­kat jou­tu­vat aja­maan peräk­käin bus­sien ja hen­ki­lö­au­to­jen kans­sa — eli ruuh­ka-aikaan sei­so­vat pai­koil­laan. Nyt ei kai auta muu, kuin pis­tää poik­ki Ruo­ho­lah­tea koh­ti mene­vä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne. Abra­ha­min­ka­dul­ta tule­va lii­ken­ne­hän on tila­päi­sel­lä lii­ken­ne­mer­kil­lä ollut poik­ki jo pidem­män aikaa, mut­ta se ei ole rat­kais­sut ruuhkautumisongelmaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Uudet ratik­ka­lin­jat oli­si­vat kans­sa yksi asia, jon­ka takia ei tule­vai­suu­des­sa tar­vi­ta autoa kau­pun­gis­sa oman fyy­si­sen ole­muk­sen lii­kut­te­luun. Eli yksi syy lisää olla varaa­mat­ta autoil­le lii­kaa tilaa uusil­la alueil­la. Esi­mer­kik­si Kala­sa­ta­maan muut­ta­jien tuli­si pitää tämä aina­kin mie­les­sä ja toki mie­luus­ti äänes­tää rati­koi­den puolesta.

    Mitä lie kukin ydin­kes­kus­tal­la tar­koit­taa, mut­ta minus­ta ne aina­kin käväi­se­vät sen ulko­puo­lel­la jo nyt ja verk­ko levi­ää jat­kos­sa lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. toke: Eikös Mans­kun kapa­si­teet­ti ole koh­ta täy­sin käy­tet­ty eli spå­raa menee ruuh­ka-aikaan heti edel­li­sen perään?

    Just tän takia se Tope­liuk­sen­ka­dun rata tar­vi­taan, eli sen sijaan että esim. kol­mo­nen kur­vaa ensin Mans­kul­le ja sit­ten siel­tä Rune­ber­gin­ka­dul­la, se ajai­si­kin suo­raan yli Nor­dens­kiöl­din­ka­tua ja siel­tä Tope­liuk­sen­ka­tua pit­kin Runeberginkadulle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. - Tope­liuk­sen­ka­dun rata on kriit­ti­nen, hel­pot­tai­si Man­ner­hei­min­tien lii­ken­net­tä. Mä en tie­dä mikä se vii­mei­nen hin­ta-arvaus on ja riip­pu­nee sii­tä teh­dään­kö koko Tope­liuk­sen­ka­tu uusik­si, mut­ta 5 – 10 miljoonaa.

    Vii­mei­sin hin­ta-arvio on 8,5M€.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Man­ner­hei­min­tiel­lä kul­ke­vat 4,7,10 ja osan mat­kaa 3. Rati­koi­ta on siis 4–6 kap­pa­let­ta kym­me­nes­sä minuu­tis­sa. Kylklä sii­nä välis­sä Mans­kun yli mene­vä lii­ken­ne ehtii pujahdella.

    Itse asias­sa tuo on jo vähän lii­kaa. Sel­lai­set 4 kap­pa­let­ta 10 minuu­tis­sa on vie­lä hoi­det­ta­vis­sa, mut­ta isom­mat mää­rät tuot­ta­vat ongel­mia. Täs­tä syys­tä se Tope­liuk­sen­ka­dun rai­tio­tie tar­vi­taan. Voi­daan ajaa aina­kin kol­mo­nen Tope­liuk­sen­ka­dun kaut­ta Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­le — ja saa­daan Man­ner­hei­min­tien ratik­ka­ruuh­kia vähän pienemmäksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Man­ner­hei­min­tiel­lä on lii­kaa rati­koi­ta sen takia, että niil­lä on tai­pu­mus pariu­tua, mut­ta ris­teä­vää lii­ken­net­tä aja­tel­len pariu­tu­mi­nen hel­pot­taa yli pää­se­mis­tä. Halusin vain sanoa, että ratik­kae­tuu­det eivät ole Man­ner­hei­min­tiel­lä­kään koh­tuut­to­mia muun lii­ken­teen kannalta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tär­keä ja jär­ke­vä tavoi­te. Sen edis­tä­mi­ses­sä vaa­di­taan kui­ten­kin tar­moa, kos­ka muu­ten vas­tauk­se­na on tai­ka­sa­na “sel­vi­te­tään”, jon­ka jäl­keen asia kato­aa mus­taan auk­koon. Nii­tä sel­vi­tyk­siä on jo tar­peek­si, eikä täs­sä nyt ole kyse Mars-len­nos­ta vaan pää­sään­töi­ses­ti mel­ko simp­pe­leis­tä pik­ku­vii­lauk­sis­ta asioi­hin, joi­den nyky­ti­la ei vai­ku­ta eri­tyi­sen harkitulta.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä taas estää ne nol­la­vii­ve­va­loe­tuu­det, kos­ka lii­ken­ne­va­lo­jär­jes­tel­mä ei pyst6y ennus­ta­maan, mil­la raik­ka saa itsen­sä änge­tyk­si valon luo.

    Tähän tote­ai­sin, että kyl­lä rati­kan sijain­ti on koko ajan tie­dos­sa, sii­hen­hän esim. aika­tau­lu­näy­töt perus­tu­vat. Lisäk­si valo­jen yhtey­des­sä voi olla ilmai­sin, joka lau­kai­see varoi­tus­va­lon autoi­li­joil­le. Täl­lai­nen on aina­kin Län­si-Pasi­las­sa polii­si­ta­lon koh­dal­la, ja Joke­rin rei­til­lä­hän vas­taa­via etuuk­sia on pil­vin pimein.

    Lisäk­si kan­nat­taa olla tark­ka­na ter­mis­tös­tä. HKL:llä on perin­tei­ses­ti ollut mel­ko omin­ta­kei­nen tul­kin­ta nol­la­vii­vees­tä (tyy­liin “alle 5 sek pysäh­dys”). Täl­lai­set höm­pö­tyk­set pitää oikais­ta, nol­la­vii­ve on nol­la­vii­ve sil­loin, kun vau­nul­le ei aiheu­du min­kään­lais­ta vii­vet­tä eli se ei jou­du edes hidastamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ila I: Rati­koi­den nopeut­ta­mi­nen ja lii­ken­ne­va­lo­jen ohjel­moin­ti ei saa mer­ki­tä sitä, että bus­sit hidas­tu­vat entisestään.

    En mä oikein näe tätä ongel­maa, vähäis­tä vai­ku­tus­ta voi olla kum­paan­kiin suun­taan. Tai siis sano­taan vaik­ka näin: Bus­se­ja tulee esim. Mans­kua noin sata kap­pa­let­ta ruuh­ka­tun­nis­sa suun­taan­sa. Ei noil­le käy­tän­nös­sä pys­ty anta­maan valoe­tuut­ta, kos­ka tuo oli­si pysy­vä vih­reä valo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Man­ner­hei­min­tiel­lä kul­ke­vat 4,7,10 ja osan mat­kaa 3. Rati­koi­ta on siis 4–6 kap­pa­let­ta kym­me­nes­sä minuu­tis­sa. Kylklä sii­nä välis­sä Mans­kun yli mene­vä lii­ken­ne ehtii pujahdella.

    Nois­sa nume­rois­sa on jotain hassua.

    Oop­pe­ran pysä­kil­lä Man­ner­hei­min­tiel­lä pysäh­tyy kel­lo 8.00–8.59 aika­tau­lun mukaan 75 vau­nua yhteen­sä (3T, 4, 4T, 7A, 7B, 10). Tämän lisäk­si Oop­pe­ran pysä­kil­lä Hel­sin­gin­ka­dul­la pysäh­tyy noin 15 lin­jan 8 vau­nua. Niin­pä ris­teyk­sen koko­nais­lii­ken­ne on 90 spå­raa tun­nis­sa eli 15 vau­nua kym­me­nes­sä minuutissa.

    Ruuh­kan ulko­puo­lel­la toki lii­ken­ne on vähäi­sem­pää, mut­ta eipä se sit­ten enää ruuh­ka olekaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Mar­kus:
    Vihe­rins­si: Rai­tio­lin­jan 8, joka toi­mii pilot­ti­na, kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma toi­men­pi­tei­neen, kus­tan­nuk­si­neen ja sääs­tö­vai­ku­tuk­si­neen löy­tyy liit­tee­nä tämän sivun yläosasta:

    http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2011268–14.HTM

    Kii­tos lin­kis­tä. En osta… Nimit­täin kes­ki­no­peu­den nos­to on suun­ni­tel­luil­la toi­men­pi­teil­lä 15,23 -> 15,96 km/h. Nos­tos­ta suu­rin osa tulee pysäk­kien poistamisesta.

    Kan­nat­taa tuo toki teh­dä, kos­ka sil­lä näyt­täi­si sääs­tä­vän sel­vää rahaa. Kui­ten­kin nyt tar­vit­tai­siin sel­vä nos­to, jot­ta rati­kan hou­kut­te­le­vuus kas­vai­si muu­na­kin kuin kes­kus­ta­kä­ve­lyn korvikkeena.

    Ydin­kes­kus­tan osal­ta (joka siis ei ole kasin pul­ma) on tie­tys­ti niin, että aika har­va halu­aa kes­kus­tan läpi. Nelo­nen­kin vaih­taa kul­ki­jan­sa kes­kus­tas­sa munk­ka­lai­sis­ta skat­ta­lai­siin. Niin­pä ydin­kes­kus­tan läpia­jo on enem­män ongel­ma kalus­to­kus­tan­nus­ten kuin käyt­tä­jien kannalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Ehdo­tan seu­raa­via liikenneratkaisuja:

    http://www.linnanmaki.fi/index.php/laitteet/pikajuna/

    http://www.linnanmaki.fi/index.php/laitteet/maisemajuna/

    Esi­mer­kik­si mai­se­ma­ju­nan tyyp­pi­nen rat­kai­su oli­si käte­vä. Sen raken­ta­mi­nen oli­si luul­ta­vas­ti edul­lis­ta. Eikä sen kul­ke­mi­nen ei hait­tai­si muu­ta lii­ken­net­tä. Pika­ju­na taa­sen on viri­tet­ty kul­ke­maan 40km/h. Tuol­lai­sia jos raken­net­tai­siin, niin Hel­sin­ki sai­si uuden näh­tä­vyy­den ja ihmi­set käyt­täi­si­vät nii­tä iloisina.

    Olen todel­la­kin miet­ti­nyt, mik­si kau­pun­kien hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä puut­tu­vat kevyet liik­ku­ma­rat­kai­sut. Ai niin, onhan köy­si­ra­ta esi­tet­ty, mut­ta tämän tyyp­pi­nen kon­struk­sio oli­si luul­ta­vas­ti suositumpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mik­ko Säre­lä: Vii­mei­sin hin­ta-arvio on 8,5M€.

    Mah­taa­ko­han tuo olla päi­vi­tet­ty kor­ja­tuil­la radan­ra­ken­nus­hin­noil­la? Niis­sä oli jos­sain vai­hees­sa pien­tä häik­kää siten, että kus­tan­nusar­vioi­hin pää­tyi vahin­gos­sa lii­an kor­kei­ta luku­ja. Kun tuo pät­kä on noin 1100 met­riä, niin jär­ke­väk­si hin­nak­si pitäi­si tul­la noin 7 mil­joo­naa, sisäl­täen myös uudet fillarijärjestelyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. toke:
    Eikös Mans­kun kapa­si­teet­ti ole koh­ta täy­sin käy­tet­ty eli spå­raa menee ruuh­ka-aikaan heti edel­li­sen perään?
    Jos, niin Mans­kun yli kul­ke­va lii­ken­ne pys­häh­tyy täy­sin, jos spå­rat on 0‑viiveellä.

    Tämä on ylei­nen har­ha­kä­si­tys, joka perus­tu­nee pit­käl­ti sii­hen, että Hel­sin­gis­sä on lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia toteu­tet­tu perin­tei­ses­ti vih­reän piden­nyk­si­nä ja aiennuksina:

    http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevaloetuudet/etuuden_toiminta.asp

    Täl­löin jos aien­nuk­sia ja piden­nyk­siä käy­te­tään hal­lit­se­mat­to­mas­ti ja jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­tä saa­puu satun­nai­ses­ti ris­teyk­siin, niin sivusuun­nil­le (oikeas­taan konflik­ti­suun­nil­le) ei todel­la­kaan rii­tä kovin pal­joa vih­re­ää aikaa.

    Sen sijaan voi­si olla mones­ti jär­ke­vää hidas­taa vih­reän aal­lon nopeut­ta niin että se oli­si mah­dol­li­sim­man hyvin sovi­tet­tu rai­tio­vau­nun kul­kuun. Sanoi­sin että n. 30 km/h oli­si hyvä arvio ensim­mäi­sel­le ite­raa­tio­kier­rok­sel­le. Peri­aa­te on esi­tel­ty ala ole­van lin­kin takaa löy­ty­väl­lä sivul­la koh­das­sa “..tai hidas­tet­tai­siin vih­reän aal­lon nopeutta…”

    http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/vihreaaalto.asp

    Täl­löin pitää mah­dol­li­sim­man pit­käl­le pyr­kiä vakioi­maan rai­tio­vau­nun kul­kuai­kaa lii­ken­ne­va­lo­jen välil­lä Osmon­kin mai­nit­se­mal­la erot­te­lun paran­ta­mi­sel­la, kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­sen pois­tol­la (pie­nen­tää pysäk­kiai­ko­jen hajon­taa) ja tar­vit­ta­val­ta osin valo-ohjaa­mat­to­mien ris­teys­ten sul­ke­mi­sel­la tai valo-ohjauk­sel­la ns. Joke­ri-valo­jen avul­la: http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jokerivalot/index.asp

    Jos vau­nua ei syys­tä tai toi­ses­ta saa­da suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä­kään pysy­mään vih­reän aal­lon tah­dis­sa, voi­daan se jät­tää pysä­kil­le sei­so­maan ja odot­ta­maan seu­raa­vaa aal­toa. Täs­tä aiheu­tuu noin 30–60 s pysäh­dys, mut­ta nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na sei­son­ta tapah­tuu pysä­keil­lä, ei pysäk­kien välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Vihe­rins­si: En osta… Nimit­täin kes­ki­no­peu­den nos­to on suun­ni­tel­luil­la toi­men­pi­teil­lä 15,23 -> 15,96 km/h. Nos­tos­ta suu­rin osa tulee pysäk­kien poistamisesta.

    Toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­sen arvioin­tiin ei tai­da oikein olla kun­non kei­no­ja, mikä pape­ris­sa todet­tiin­kin. Ts. pitäi­si vaan uskoa, teh­dä uudis­tuk­set ja mita­ta, kuin­ka käy. Luul­ta­vas­ti koko sys­tee­min laa­juu­des­sa toi­mien vai­ku­tus on enem­män kuin osien­sa sum­ma, kun pien­ten myö­häs­ty­mis­ten kasau­tu­mi­se­fek­te­jä poistuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Man­ner­hei­min­tiel­lä on lii­kaa ratikoita

    Niin on.
    Logis­ti­ses­ti oli­si jär­ke­vää laa­jen­taa Kol­mo­sen poh­jois­ta len­kiä ja vie­dä se Mans­kun ylit­se Mec­he­li­nin­ka­dul­le ja siel­tä Arga­dian­ka­tua Lasi­pa­lat­sil­le. Nyt­hän Taka-Töö­lö on vähän kat­vees­sa kis­ko­lii­ken­teel­tä, alu­eel­la on pari sairaalaakin.

    Mec­he­li­nin­ka­dul­la on kes­ki­kais­ta­kin val­mii­na, uut­ta kis­koa tar­vit­tai­siin vain 1,5 km.

    Sib­ben­puis­toon Mech- ja Meri­kan­non­tien välil­le voi­si raken­taa lisää kan­ta­kau­pun­kia, sin­ne mah­tui­si Sil­ta­saa­ren ver­ran asuk­kai­ta. Töö­lö­läi­sil­lä on puis­to­ja muu­ten­kin ihan lii­kaa itäi­seen kan­ta­kau­pun­kiin ver­rat­tu­na. Vai mer­kit­si­si­kö sel­lai­sen ehdot­ta­mi­nen poliit­tis­ta itsemurhaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Sep­po Hon­ka­nen: Niin on.Logistisesti oli­si jär­ke­vää laa­jen­taa Kol­mo­sen poh­jois­ta len­kiä ja vie­dä se Mans­kun ylit­se Mec­he­li­nin­ka­dul­le ja siel­tä Arga­dian­ka­tua Lasi­pa­lat­sil­le. Nyt­hän Taka-Töö­lö on vähän kat­vees­sa kis­ko­lii­ken­teel­tä, alu­eel­la on pari sairaalaakin.

    Idea on suu­rin piir­tein noin, pait­si että Nor­dens­kiöl­din­ka­tu — Tope­liuk­sen­ka­tu reit­tiä Rune­ber­gin­ka­dul­le. Yksi puut­tu­va yhteys Hel­sin­gis­sä on Ruo­ho­lah­ti — Pasi­la, ehkä bus­si­na, mut­ta tuo jäl­keen oli­si kyl­lä kis­kot val­mii­na Sal­mi­saa­ri — Pasi­la linjalle.

    Mec­he­li­nin­ka­dul­la on kes­ki­kais­ta­kin val­mii­na, uut­ta kis­koa tar­vit­tai­siin vain 1,5 km.Sibbenpuistoon Mech- ja Meri­kan­non­tien välil­le voi­si raken­taa lisää kan­ta­kau­pun­kia, sin­ne mah­tui­si Sil­ta­saa­ren ver­ran asuk­kai­ta. Töö­lö­läi­sil­lä on puis­to­ja muu­ten­kin ihan lii­kaa itäi­seen kan­ta­kau­pun­kiin ver­rat­tu­na. Vai mer­kit­si­si­kö sel­lai­sen ehdot­ta­mi­nen poliit­tis­ta itsemurhaa?

    Tai­taa olla raken­nus­suo­je­lua­luet­ta, esi­mer­kik­si Tope­liuk­sen­ka­dun leven­tä­mi­nen on tuon takia pois­sul­jet­tu. Sen sijaan tulee mie­leen että kun HUS tekee uuden las­ten­sai­raa­lan jon­ne siir­tyi­si myös tapa­tur­mayk­sik­kö Töö­lön sai­raa­las­ta, niin voi­si­ko aja­tel­la että Töö­lön sai­raa­lan tilal­le teh­täi­siin ihan kau­pun­ki­kort­te­li? Tuos­ta luul­ta­vas­ti sai­si myös HUS rahaa sen sai­raa­lan raken­ta­mi­seen. Vai onko se Töö­lön sai­raa­la­kin joku kan­sal­li­sark­ki­teh­tuu­rin merk­ki­paa­lu, jota minä en vaan osaa arvostaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. tpyy­luo­ma: Idea on suu­rin piir­tein noin, pait­si että Nor­dens­kiöl­din­ka­tu – Tope­liuk­sen­ka­tu reit­tiä Runeberginkadulle

    Kah­ta paral­lee­lia rai­de­pa­ria ei kan­na­ta vetää 300 met­rin välein. Rai­teet lisäk­si tuk­ki­si­vat Tope­liuk­sen­ka­dun muul­ta lii­ken­teel­tä, oli se sit­ten auto‑, joukko‑, tai kevyt­tä. Vie­lä onnittelut!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. RATIKAT OVAT HUMPUUKIVIHREIDEN RIEMUVOITTO!

    Tämä­hän on TABU ja täs­tä ei sai­si puhua. Mut­ta sanon­pa kuitenkin.

    Rati­kat ovat jouk­ko­lii­ken­tees­sä kaik­kein huo­noin vaih­toeh­to. Oikein älyt­tö­myy­den huipentuma!

    Perus­te­lut:

    1) Ratik­ka on sika­mai­sen kallis

    Kus­tan­nuk­sil­taan ratik­ka on todel­lis­ta mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den luok­kaa vii­si ker­taa kal­liim­pi kuin nyky­ai­kai­nen bussi.

    Täs­sä las­kel­ma­sa pitää tie­ten­kin ottaa kaik­ki kus­tan­nuk­set huo­mioon: Itse rati­kan inves­toin­ti- ja pois­to­ku­lut, kis­ko­jen ja säh­kön­työ­tön ja lii­ken­teen-ohjaus­jär­jes­tel­män, yms. infran kaik­ki kulut. Kul­jet­ta­jien, huol­to- kun­nos­sa­pi­to-hen­ki­lös­tön ja varik­ko­jen kulut, sekä tie­ten­kin todel­lis­ten mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rien määrä.

    2) Äly­tön hiilijalanjälki

    Jos las­ke­taan ratik­ka­lii­ken­teen koko­nais-hii­li­ja­lan­jäl­ki todel­lis­ta mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den, saa­daan ihan jär­kyt­tä­vä luku.

    3) Suu­ri hait­ta muul­le liikenteelle

    Ratik­ka­kis­kot, lai­tu­rei­neen, kään­tö­paik­koi­neen, yms. vie­vät kau­pun­gin tär­kem­mil­tä kaduil­ta n. 30% käyt­tö­ti­laa muul­ta liikenteeltä.

    Var­sin­kin vasem­mal­le kään­ty­vä ratil­la mel­keim­pä koko­naan pysäyt­tää muun liikenteen.

    Esi­mer­kik­si ris­teyk­sien lii­ken­tee­noh­jaus menee aivan jär­jet­tö­mäk­si, kun kadul­la liik­kuu mui­den seas­sa kom­pe­lö ja suu­ri ratikka.

    4) Ratik­ka on van­haa ja poh­joi­sen oloi­hin sovel­tu­ma­ton­ta tekniikkaa

    Ratik­ka­tek­niik­ka perus­tuu alku­jaan yli sata vuot­ta van­haan hevos­ve­to-tek­niik­kaan. Kai­kil­le täys­jär­ki­sil­le pitää olla sel­vää, että tämä idea ei ole enää nykypäivää.

    On myös otet­ta­va huo­mioon, että ratik­ka ei ole poh­jois­ten aluei­den ajo­neu­vo. Var­sin­kin lumi ja jää, sekä kovat pak­ka­set ja syk­syn leh­det teke­vät lii­ken­teen erit­täin havoit­tu­vai­sek­si ja kal­liik­si. Lisäk­si ratik­ka on vai­kea ajaa ja sil­lä on huo­mot jar­rut, jot­ka levit­tä­vät ilmaan vaa­ral­lis­ta jarruhiekkapölyä.

    Toi­saal­ta nyky­ai­kai­nen bus­si on hil­jai­nen, vähän saas­tut­ta­va, jous­ta­van-teho­kas, ja ennen kaik­kea mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­reil­tään erit­täin edullinen.

    Nämä­kin tuh­la­tut rahat pitäi­si lait­taa las­ten syö­pä- yms. sai­raan­hoi­toon, sosi­aa­li­sek­to­ril­le ja opetukseen.

    Ratik­ka­lii­ken­tees­tä luo­pu­mi­sel­la sääs­tet­täi­siin­kin pal­jon ihmis­hen­kiä, ehkä­pä mel­kein 50 000 vuo­des­sa, kuten lai­vo­jen rik­ki­polt­toai­nees­ta luopumisella.

    Sep­po Korppoo
    Tosi­vih­reä yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Täs­sä koh­taa olen samaa miel­tä Osmon kans­sa. Oli kyse mis­tä lii­ken­tees­tä tahan­sa, on sil­lä vain kol­me mer­kit­se­vää osa­te­ki­jää: nopeus, tehok­kuus ja hin­ta. Sen takia mm. auto­jen ja polt­to­nes­tei­den verot­ta­mi­nen ei ole yhteis­kun­nal­li­ses­ti kovin fiksua. 🙂

    Nimi­mer­kin hup­sis kans­sa olen taas eri miel­tä. Pol­ku­pyö­rä on Hel­sin­gis­sä ruuh­ka-aikaan nopein tapa liik­kua. Nopeus on yksi kriteereistä.

    En ymmär­rä esi­mer­kik­si Ruo­ho­lah­den kadun rat­kai­sua, jos­sa tilaa oli­si ollut ihan hyvin. Rai­teet kui­ten­kin pis­tet­tiin samaan kaut­ti­laan auto­kais­tan kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Sep­po Hon­ka­nen: Kah­ta paral­lee­lia rai­de­pa­ria ei kan­na­ta vetää 300 met­rin välein. Rai­teet lisäk­si tuk­ki­si­vat Tope­liuk­sen­ka­dun muul­ta lii­ken­teel­tä, oli se sit­ten auto‑, joukko‑, tai kevyt­tä. Vie­lä onnittelut!

    Ne lisä­kis­kot tar­vi­taan kapa­si­tee­tin takia, ja kun ei siel­lä Mec­he­li­nin­ka­dun var­rel­la ole oikein asutusta/matkustajia. Jos sin­ne gryn­dat­tai­siin niin asia oli­si toki eri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Vihe­rins­si: Kii­tos lin­kis­tä. En osta… Nimit­täin kes­ki­no­peu­den nos­to on suun­ni­tel­luil­la toi­men­pi­teil­lä 15,23 -> 15,96 km/h. Nos­tos­ta suu­rin osa tulee pysäk­kien poistamisesta.

    Tuos­sa kasin nopeut­ta­mis­suun­ni­tel­mas­sa ei ole uskal­let­tu kos­kea nii­hin kah­teen tär­keim­pään osaan, eli lii­ken­ne­va­loi­hin tai tiel­lä ole­viin park­ki­paik­koi­hin. Syy, mik­si ei ole uskal­let­tu, on poliittinen. 

    http://otsokivekas.fi/2010/03/helsingin-ratikoiden-nopeuttamisesta/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Arvon Sep­po Korppo,

    Rai­tio­vau­nu on Hel­sin­gis­sä toteu­tu­nei­den kus­tan­nus­ten valos­sa edul­li­sin kul­ku­vä­li­ne mat­kus­ta­jaa koh­ti. Met­ro oli­si vähän edul­li­sem­pi, jos kukaan ei käyt­täi­si kal­lii­ta liityntäbusseja.

    Ydin­kes­kus­tas­sa mikään kul­ku­vä­li­ne ei ole kilo­met­riä koh­ti hal­pa: kaik­ki lii­ken­ne on hidas­ta ja usein pysähtyvää.

    Sitä­pait­si bus­sit eivät Hel­sin­gis­sä mak­sa euroa­kaan kaduis­ta, joil­la kul­ke­vat. Bus­si kulut­taa kui­ten­kin katua enem­män kuin ratik­ka kis­koa: Göte­bor­gis­sa yhdis­tet­ty ratik­ka- ja bus­si­kais­ta mak­saa nelin­ker­tai­ses­ti kuin pelk­kä ratikkakaista.

    Leo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Leo Hon­ka­nen:
    Arvon Sep­po Korppo,

    Rai­tio­vau­nu on Hel­sin­gis­sä toteu­tu­nei­den kus­tan­nus­ten valos­sa edul­li­sin kul­ku­vä­li­ne mat­kus­ta­jaa koh­ti. Met­ro oli­si vähän edul­li­sem­pi, jos kukaan ei käyt­täi­si kal­lii­ta liityntäbusseja.

    Ydin­kes­kus­tas­sa mikään kul­ku­vä­li­ne ei ole kilo­met­riä koh­ti hal­pa: kaik­ki lii­ken­ne on hidas­ta ja usein pysähtyvää.

    Sitä­pait­si bus­sit eivät Hel­sin­gis­sä mak­sa euroa­kaan kaduis­ta, joil­la kul­ke­vat. Bus­si kulut­taa kui­ten­kin katua enem­män kuin ratik­ka kis­koa: Göte­bor­gis­sa yhdis­tet­ty ratik­ka- ja bus­si­kais­ta mak­saa nelin­ker­tai­ses­ti kuin pelk­kä ratikkakaista.

    Leo

    Tähän ei tar­vit­se sanoa muu­ta kuin +1.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Entä jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den etuu­det? Pitäi­si­kö pai­no­nap­pi­va­lot ohjel­moi­da uudes­taan suo­si­maan kevyt­tä lii­ken­net­tä, ennen kai­ken­lai­sia kone­voi­mal­la liikkuvia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. JJ: Entä jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den etuu­det? Pitäi­si­kö pai­no­nap­pi­va­lot ohjel­moi­da uudes­taan suo­si­maan kevyt­tä lii­ken­net­tä, ennen kai­ken­lai­sia kone­voi­mal­la liikkuvia?

    Pitäi­si. Vii­kin­tiel­lä on täm­möi­nen hyvin ohjel­moi­tu lii­ken­ne­va­lo. Kun ris­teys­tä lähes­tyy fil­la­ril­la, valot vaih­tu­vat noin 10 s kulues­sa vih­reik­si. Näin fil­la­ril­la pää­see pysäh­ty­mät­tä liki aina Vii­kin­tien yli (ete­läs­tä poh­joi­seen, toi­seen suun­taan jou­tuu pai­na­maan nap­pia ja odottamaan).

    Lisää täl­lai­sia, kiitos.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Vihe­rins­si: Nois­sa nume­rois­sa on jotain hassua.

    Oop­pe­ran pysä­kil­lä Man­ner­hei­min­tiel­lä pysäh­tyy kel­lo 8.00–8.59 aika­tau­lun mukaan 75 vau­nua yhteen­sä (3T, 4, 4T, 7A, 7B, 10). Tämän lisäk­si Oop­pe­ran pysä­kil­lä Hel­sin­gin­ka­dul­la pysäh­tyy noin 15 lin­jan 8 vau­nua. Niin­pä ris­teyk­sen koko­nais­lii­ken­ne on 90 spå­raa tun­nis­sa eli 15 vau­nua kym­me­nes­sä minuutissa. 

    Osmo puhui tuol­la var­maan­kin pel­käs­tään Man­ner­hei­min­tie­tä ja pel­käs­tään yhteen suun­taan mene­väs­tä lii­ken­tees­tä mikä on yksin­ker­tais­te­tus­sa mal­lis­sa se kriit­ti­nen suu­re, toi­mi­val­la tah­dis­tuk­sel­la myös vas­taan­tu­le­va ratik­ka ehti­si saman kier­ron aika­na ris­teyk­sen yli. Pää­osin kai teh­tä­vis­sä, vaik­ka muu­ta­ma ongel­mal­li­sem­pi ris­teys on jou­kos­sa. Käsit­tääk­se­ni sil­ti kol­mo­sen Tope­liuk­sen­ka­dul­le siir­ron lisäk­si aina­kin nelo­sen vuo­ro­vä­liä tuli­si hie­man pidentää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Hyvä Leo & Daniel,

    Kii­tos kommenteistanne.

    Pidän asi­aa sen ver­ran kii­nos­ta­va­na, että antai­sin arvoa, jos teil­lä oli­si aikaa kai­vaa tar­vit­ta­vat luvut esiin ja las­kea niis­tä sekä rati­kan, että bus­sin mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rin hinta.

    Itse en nyt ehdi, sil­lä koe­tan tääl­lä tais­tel­la seu­raa­vaa vien­ti­kaup­paa kotiin.

    Sep­po Korppoo
    Las­ku­tai­toi­nen yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Sep­po Korp­poo:
    Hyvä Leo & Daniel,

    Kii­tos kommenteistanne.

    Pidän asi­aa sen ver­ran kii­nos­ta­va­na, että antai­sin arvoa, jos teil­lä oli­si aikaa kai­vaa tar­vit­ta­vat luvut esiin ja las­kea­niis­tä sekä rati­kan, että bus­sin mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rin hinta.

    Itse en nyt ehdi, sil­lä koe­tan tääl­lä tais­tel­la seu­raa­vaa vien­ti­kaup­paa kotiin.

    Sep­po Korppoo
    Las­ku­tai­toi­nen yrittäjä

    En ole Leo enkä Daniel, mut­ta tuen mie­lel­lä­ni koti­rin­ta­mal­ta vien­ti­kaup­pa­so­taa isän­maam­me hyväk­si. Dokumentista
    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2011/Joukkoliikenteen_yksikkokustannukset.pdf
    löy­tyy kai­ken­lais­ta, mm. pyy­tä­mä­si mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rien kus­tan­nuk­set (rati­kal­la 0,4e/km, bus­seil­la 0,2e/km).

    Kus­tan­nuk­set per nousi­ja ovat taas rati­kal­la 0,8e ja bus­seil­la 1,5e. Tah­too sanoa että bus­seil­la teh­dyt mat­kat ovat kes­ki­mää­rin ratik­ka­mat­ko­ja pitem­piä (6,8 vs 2,1 km), sekä eri­tyi­ses­ti nopeam­pia, kos­ka kul­jet­ta­va ympä­ris­tö on kes­ki­mää­rin hyvin eri­lais­ta (väl­jem­min raken­net­tua). Eli mitä Leo sanoi yllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Mat­ti Kin­nu­nen: Pitäi­si. Vii­kin­tiel­lä on täm­möi­nen hyvin ohjel­moi­tu lii­ken­ne­va­lo. Kun ris­teys­tä lähes­tyy fil­la­ril­la, valot vaih­tu­vat noin 10 s kulues­sa vih­reik­si. Näin fil­la­ril­la pää­see pysäh­ty­mät­tä liki aina Vii­kin­tien yli (ete­läs­tä poh­joi­seen, toi­seen suun­taan jou­tuu pai­na­maan nap­pia ja odottamaan).

    Lisää täl­lai­sia, kiitos. 

    Ja kym­me­nen tai kak­si­kym­men­tä autoa tekee äkki­py­säh­dyk­sen kuu­des­ta­kym­pis­tä yhden pyö­räi­li­jän takia. Voit­taa­ko sii­nä oikeas­ti joku?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Eero: Osmo puhui tuol­la var­maan­kin pel­käs­tään Man­ner­hei­min­tie­tä ja pel­käs­tään yhteen suun­taan mene­väs­tä lii­ken­tees­tä mikä on yksin­ker­tais­te­tus­sa mal­lis­sa se kriit­ti­nen suu­re, toi­mi­val­la tah­dis­tuk­sel­la myös vas­taan­tu­le­va ratik­ka ehti­si saman kier­ron aika­na ris­teyk­sen yli. 

    Mitä minä nyt muis­tan sei­so­vis­ta aal­lois­ta, niin epä­sään­nöl­li­sin aika­vä­lein ole­viin ris­teyk­siin voi olla aika vai­kea saa­da sel­lais­ta ryt­miä, että ne spå­rat tuli­si­vat aina pareit­tain ris­teyk­sen yli. Jos siis halu­taan oikea nol­la­vii­ve ris­tyk­siin, ne valot anta­vat poi­kit­tais­lii­ken­teel­le ja jalan­kul­ki­joil­le vih­re­ää vain satunnaisesti.

    Jos joku on eri miel­tä, haluan näh­dä vähän las­kel­maa. Simu­loi­mat­ta­kin näyt­tää kovas­ti sil­tä, että mikä hyvän­sä vas­tak­kai­sen lii­ken­teen synk­ro­ni­suu­teen luot­ta­va jär­jes­tel­mä vaa­ti­si sekun­ti­luo­kan ajoi­tus­tark­kuut­ta kul­ku­neu­voil­ta. Onnis­tuu vain, jos pysä­keil­lä saa aina pysäh­tyä riit­tä­vän kau­an. (Sveit­si­läi­nen juna­kik­ka; siel­lä junat ovat kyl­lä sekun­nil­leen ajas­sa, mut­ta nopei­ta ne eivät ole, kun ase­mil­le on raken­net­tu riit­tä­väs­ti ajoitusvaraa.)

    Pal­jon toki voi­daan teh­dä valoil­le­kin. Yksi mah­dol­li­suus on se, että jos sku­ru­kus­ki tie­tää tar­kal­leen, mil­loin vih­re­ää on tie­dos­sa, valois­ta voi aina ajaa reip­paal­la vauh­dil­la läpi ja hidas­tel­la muu­al­la. Ole­tuk­se­na tie­tys­ti se, että sii­nä vai­hees­sa kis­koil­la ei ole jon­kun ris­tyk­sen tuk­ki­van onnet­to­man autoi­li­jan peltilehmää.

    Joten­kin kui­ten­kin koko­nai­suu­des­sa tun­tuu sil­tä, että ainoa tapa saa­da vaik­ka­pa Mans­kun spo­rat kul­ke­maan suju­vas­ti oli­si estää poi­kit­tai­nen ja vasem­mal­le kään­ty­vä lii­ken­ne. Se sinän­sä ei oli­si edes kal­lis­ta teh­dä (lii­ken­ne­mer­kit eivät pal­jon mak­sa), mut­ta lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kan­nal­ta sil­lä voi olla jo mer­kit­tä­viä miinuspuolia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Mat­ti Kin­nu­nen: Pitäi­si. Vii­kin­tiel­lä on täm­möi­nen hyvin ohjel­moi­tu lii­ken­ne­va­lo. Kun ris­teys­tä lähes­tyy fil­la­ril­la, valot vaih­tu­vat noin 10 s kulues­sa vih­reik­si. Näin fil­la­ril­la pää­see pysäh­ty­mät­tä liki aina Vii­kin­tien yli (ete­läs­tä poh­joi­seen, toi­seen suun­taan jou­tuu pai­na­maan nap­pia ja odottamaan).

    Lisää täl­lai­sia, kiitos. 

    Jos yksit­täi­siä paran­nus­koh­tei­ta voi nime­tä, yksi hyvä paik­ka oli­si Kai­sa­nie­men­ka­dul­la ennen Pit­kää­sil­taa. Odo­tusai­ka suo­ja­tien lii­ken­ne­va­lois­sa tun­tuu ole­van mon­ta minuut­tia ja vih­reät valot hyvin lyhyet. Aina­kin iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin kevyt­tä lii­ken­net­tä on sen ver­ran, että valo­jen ryt­mi­tys voi­si olla vähän tas­a­puo­li­sem­pi. Var­sin­kin, kun autoil­le voi olla pit­kään vih­re­ää valoa vaik­ka katu on aivan tyhjä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kat­soin läpi Eeron anta­man tilas­ton, joka OSn mukaan “… on arvo­ton, kos­ka rei­tit eivät vas­taa toi­si­aan. Kilo­met­ri Län­si­väy­län ei vas­taa kilo­met­riä Aleksia.”

    OSn oma kom­ment­ti on myös­kin arvo­ton. Syy: Rati­kat aja­vat sel­lai­sil­la rei­teil­lä, jois­sa on kaik­kein suu­rim­mat matkustajamäärät.

    Jos näil­lä rei­teil­lä ajet­tai­siin nyky­ai­kai­sil­la melut­to­mil­la, mata­la­lat­tiai­sil­la ja vähän­saas­tut­ta­vil­la shutt­le-bus­seil­la, nii­den paik­kakm-kus­tan­nus oli­si todel­la alhai­nen. Toden­nä­köi­ses­ti luok­kaa 1/5 nykyi­sis­tä ratikkakustannuksista.

    Nykyi­sin rati­kan paik­kakm-kus­tan­nus­han näyt­tää ole­van bus­siin ver­ra­tu­na tupla — kolminkertainen.

    Ratik­ko­jen likvi­doin­nis­ta oli­si vie­lä lisä­bo­nuk­si­na se, ettei mat­kus­ta­jien (huom. inva­lii­dit, lap­set, van­huk­set) tar­vit­si­si kävel­lä ajo­väy­län yli kes­kel­le katua, sil­lä bus­si­py­säk­ki­hän on osa jalkakäytävää.

    Lisäk­si kadun kes­kel­tä vapau­tui­si 30% lisä­ti­laa muul­le lii­ken­teel­le, joten lii­ken­ne oleel­li­ses­ti sujuvoituisi.

    Ja vie­lä: Bus­se­ja voi kil­pai­lut­taa aivan toi­seen tyy­liin kuin rati­koi­ta, eikä kau­pun­gin edes tar­vit­si­si inves­toi­da vero­ra­ho­ja noi­hin huip­pu­kal­lii­siin ratikoihin.

    Ja sit­ten vie­lä: Ratik­ka­va­ri­kot ym. vapau­tu­van maan kau­pun­ki voi­si­kin sit­ten myy­dä asun­to­ton­teik­si tai polkupyöräväyläksi.

    Siis­pä kaik­ki jär­ki­vih­reät yhty­kää ja vaa­ti­kaa päät­tä­väi­ses­ti kaik­kien rati­koi­den likvidoimista!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la pin­na ei tai­tai­si kes­tää kau­pun­gin liikenne-hommissa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Eero: Kus­tan­nuk­set per nousi­ja ovat taas rati­kal­la 0,8e ja bus­seil­la 1,5e. Tah­too sanoa että bus­seil­la teh­dyt mat­kat ovat kes­ki­mää­rin ratik­ka­mat­ko­ja pitem­piä (6,8 vs 2,1 km), sekä eri­tyi­ses­ti nopeam­pia, kos­ka kul­jet­ta­va ympä­ris­tö on kes­ki­mää­rin hyvin eri­lais­ta (väl­jem­min raken­net­tua). Eli mitä Leo sanoi yllä.

    Yksi asia mis­tä ollaan koh­te­li­aas­ti hil­jaa, mut­ta näin aikuis­ten kes­ken pik­ku­tun­neil­la, on että bus­sin kul­kua toki hel­pot­taa sekin että niis­sä on kes­ki­mää­rin kovin vähän mat­kus­ta­jia. Tak­sit ovat vie­lä nopeampia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Ratik­ka voit­taa bus­sin tihe­ään asu­tul­la vilk­kaal­la kau­pun­kia­lu­eel­la seu­raa­vis­ta syis­tä, osa­puil­leen las­ke­vas­sa tärkeysjärjestyksessä:

    -isom­pi kapa­si­teet­ti, ts. pie­nem­mät hen­ki­lös­tö­ku­lut per matkustaja
    -“rai­de­ker­roin”, ts. se ylei­ses­ti tun­net­tu tosia­sia, että ratik­kaan nous­taan her­kem­min kuin bussiin
    ‑alhai­sem­mat infran huoltokustannukset
    ‑alhai­sem­mat polttoainekulut

    Suur­kau­pun­gin kes­kus­tan sisäis­tä lii­ken­net­tä on idioot­ti­mais­ta yrit­tää hoi­taa bus­seil­la. USA:ssa revit­tiin ratik­ka­kis­ko­ja ylös 1960-luvul­la oikein ura­kal­la ja kor­vat­tiin lin­jo­ja bus­seil­la. Tämä koet­tiin pal­ve­lu­ta­son hei­ken­nyk­se­nä ja mat­kus­ta­ja­mää­rät romah­ti­vat, ja suu­ri mää­rä lin­jo­ja lak­kau­tet­tiin tämän seu­rauk­se­na kokonaan.

    Eli toki tuo rai­de­ker­roin toi­mii toi­seen­kin suun­taan, ja sil­lä tapaa rati­kan kor­vaa­mi­nen bus­sil­la todel­la­kin sääs­tää rahaa (sub­ven­toi­dus­sa jouk­ko­lii­ken­tees­sä), että samal­la rei­til­lä bus­siin nousee vähem­män mat­kus­ta­jia kuin ratik­kaan, joten bus­se­ja tar­vit­see ajaa vähem­män, ja osan lin­jois­ta voi sul­kea kokonaan.

    Tämä ei tie­ten­kään huo­mioi sitä, mil­lä ne jouk­ko­lii­ken­teen hylän­neet mat­kus­ta­jat liik­ku­vat, ja mitä se yhteis­kun­nan tasol­la maksaa.

    (Bus­sien omin­ta aluet­ta on lähiöi­den ja kes­kus­tan väli­nen lii­ken­ne, ja eri­lai­set rata­ver­kon huo­nos­ti pal­ve­le­mat poi­kit­tais- ja viistottaisyhteydet.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. JJ:
    Entä jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den etuu­det? Pitäi­si­kö pai­no­nap­pi­va­lot ohjel­moi­da uudes­taan suo­si­maan kevyt­tä lii­ken­net­tä, ennen kai­ken­lai­sia kone­voi­mal­la liikkuvia? 

    Aamul­la olin koi­ran eläin­lää­kä­ri­käyn­nin vuok­si poik­keuk­sel­li­ses­ti liik­keel­lä autol­la (huo­no tekosyy…).

    Kenen­kö­hän etu toteu­tui, kun muu­ten tyh­jäs­sä nap­pi­va­lo­suo­ja­tie­ris­teyk­ses­sä nuo­ri nai­nen pai­noi ensin nap­pia ja sen jäl­keen käve­li kai­kes­sa rau­has­sa päin punaisia. 

    Jät­täen mei­dät sen jäl­keen ris­teyk­seen saa­pu­neet yhden hen­ki­lö­au­ton, yhden paket­ti­au­ton ja yhden bus­sin ensin jar­rut­ta­maan ja sit­ten odot­te­le­maan muu­ta­ma kym­me­nen sekun­tia sitä ole­ma­ton­ta jalan­kul­ki­jaa joka meni jo omia aikojaan…

    Voit­ti­ko täs­sä ympä­ris­tö, auto­puo­lue, jouk­ko­lii­ken­ne, kevyt lii­ken­ne, ideo­lo­gia, ajat­te­le­mat­to­muus, ahneus vai kiusanteko?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Sep­po Korp­poo: Jos näil­lä rei­teil­lä ajet­tai­siin nyky­ai­kai­sil­la melut­to­mil­la, mata­la­lat­tiai­sil­la ja vähän­saas­tut­ta­vil­la shutt­le-bus­seil­la, nii­den paik­kakm-kus­tan­nus oli­si todel­la alhai­nen. Toden­nä­köi­ses­ti luok­kaa 1/5 nykyi­sis­tä ratikkakustannuksista.

    Ja mis­tä­kö­hän tee­leh­dis­tä tämä­kin on luet­tu? Ote­taan ne perus­asiat ensin, jouk­ko­lii­ken­tees­sä yleen­sä ja bus­seis­sa eri­tyi­ses­ti mak­saa eni­ten kul­jet­ta­jan palk­ka (Hel­sin­gin sisäi­ses­sä bus­si­lii­ken­tees­sä 64M€/58%, rati­kois­sa 19M€/415), bus­si­ka­lus­to ja muut kiin­teät kulut sinän­sä on suht hal­paa niin kuin ei ole mitään eri­kois­bus­se­ja (Hel­sin­gin bus­sit 20M€/22%, rati­kat 16M€/34%) ja samoin polt­toai­neet ja huol­lot (25M€/22%, rati­kat 11M€/25%). Jos kor­vaat nime­no­maan kuor­mi­te­tuil­la ja hitail­la osuuk­sil­la rati­koi­ta bus­seil­la, niin saat yhtä ratik­ka koh­ti noin pari-kol­me bus­sia jon­ka jokai­sen kul­jet­ta­ja istuu liikennevaloissa.

    Täs­sä on vie­lä sekin että jouk­ko­lii­ken­ne ruuh­kau­tuu kes­ke­nään, siis niin että jos on tar­koi­tus ajaa täs­mäl­li­ses­ti ja saa­da valoe­tuu­det toi­mi­maan niin esim. rati­ka­puo­lel­la nyrk­ki­sään­tö on että maks. yksi ratik­ka noin kol­men minuu­tin välein suun­taan­sa, vähän tapaus­koh­tais­ta toki. Pätee peri­aat­tees­sa bus­sei­hin­kin, nii­tä aje­taan jo nyt Mans­kul­la noin 30 sekun­nin kes­ki­mää­räi­sel­lä vuorovälillä.

    Hel­sin­gin nykyi­set­kin rati­kat on tur­han pie­niä, aja­tus että nii­tä ruvet­tai­siin kor­vaa­maan vie­lä pie­nem­mil­lä kumi­pyö­rä­här­päk­keil­lä on juu­ri sitä mitä ei pidä tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Man­ner­hei­min­tien suun­nan rai­tio­lii­ken­net­tä ei saa­da oleel­li­ses­ti nopeam­mak­si ellei joko :
    1) Rajoi­te­ta autoi­lua tuntuvasti
    tai
    2) Raken­ne­taan maa­na­lai­nen osuus Sokok­ses­ta Töö­lön Tul­lil­le asti, ts teh­dään sii­tä light-rail metro
    tai
    3) Raken­ne­taan maan­pääl­li­nen pika­rai­tio­tie Töö­lön­lah­den ran­taa pit­kin joka sukel­taa hel­sin­gin­ka­dun ali ja jat­kaa Urhei­lu­ka­tua pit­kin Töö­lön Tullille

    Vaik­ka lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sil­la saa­tai­siin vähän nykyis­tä reit­tiä suju­voi­tua pik­ka­sen niin lisään­ty­vä rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne Munk­ki­vuo­ren uuden lin­jan myö­tä romut­taa tavoitteet. 

    Väliai­kai­ses­ti voi­daan pär­jä­tä siir­tä­mäl­lä esim kol­mo­nen ja seis­ka Tope­liuk­sen-Nor­dens­köl­din kaduil­le, mut­ta niil­le pitää löy­tyä myös tilaa. Eli käy­tänn­nös­sä puis­tot kapeammiksi. 

    Toi­nen jut­tu on, että pitää­kö sekä kol­mo­sen että seis­kan kul­kea niin kau­as kuin Nor­densk­jöl­din­ka­dul­le? Kol­mo­nen voi­si kul­kea Hesa­ria pit­kin Kal­lioon ja voi­tai­siin perus­taa uusi poi­kit­tais­lin­ja esim Munk­ki­nie­mes­tä Alp­pi­lan kaut­ta johon­kin Ara­bi­aan tms. Idea oli­si että yksin­kään ratik­ka ei kään­tyi­si sivuun Man­ner­hei­min­tiel­tä vaan ainoas­taan kul­ki­si sen poik­ki. Se sääs­täi­si aikaa risteyksissä. 

    Mut­ta kun ne kei­not on käy­tet­ty ja jos sil­ti ei lii­ken­ne suju­voi­du on pak­ko ryh­tyä radi­kaa­lim­piin rat­kai­sui­hin joi­ta selos­tin jo ylempänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Kenen­kö­hän etu toteu­tui, kun muu­ten tyh­jäs­sä nap­pi­va­lo­suo­ja­tie­ris­teyk­ses­sä nuo­ri nai­nen pai­noi ensin nap­pia ja sen jäl­keen käve­li kai­kes­sa rau­has­sa päin punaisia.

    Myön­nän syyl­lis­ty­vä­ni tuo­hon samaan itse sään­nön­mu­kai­ses­ti hil­jai­sem­pa­na aika­na. Ts. pai­nan nap­pia hil­jai­seen vuo­ro­kau­den­ai­kaan luul­len ole­va­ni sii­nä koh­das­sa valo­sykliä että saan lähes välit­tö­mäs­ti vih­reän valon, ja sit­ten huo­maan että jou­tui­sin odot­ta­maan koko syklin läpi, joten käve­len päin punai­sia (toki niin että annan tie­tä niil­le autoi­li­joil­le, joil­le palaa vihreä).

    Mm. täs­tä syys­tä olen sitä miel­tä, että pai­no­nap­pi­ja­lan­kul­ki­ja­va­lot pitäi­si ottaa koko­naan pois pääl­tä hil­jai­seen vuo­ro­kau­den­ai­kaan. Ja samal­la tie­tys­ti yli­pää­tään liikennevalot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Voit­ti­ko täs­sä ympä­ris­tö, auto­puo­lue, jouk­ko­lii­ken­ne, kevyt lii­ken­ne, ideo­lo­gia, ajat­te­le­mat­to­muus, ahneus vai kiusanteko?

    Voit­ta­jat var­maan­kin lis­tan loppupäässä.

    Mik­si muu­ten Suo­mes­sa ei voi­si ottaa yksin­ker­tai­ses­sa asias­sa mal­lia Ruot­sis­ta: punais­ta päin käve­le­mi­nen on sal­lit­tua, mut­ta omal­la vas­tuul­la (=jalan­kul­ki­ja väistämisvelvollinen). 

    Nykyi­nen laki, jos­sa tees­ken­nel­lään, että jalan­kul­ki­jan pitää odot­taa vih­re­ää, mut­ta asi­aa ei mil­lään taval­la val­vo­ta ja lain rik­ko­mi­nen on aivan val­ta­vir­taa, on omi­aan hei­ken­tä­mään yleis­tä lain­kuu­liai­suut­ta myös mui­den tiel­lä­liik­ku­jien mielissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei se ole ollut tahal­lis­ta. Minul­le on usein käy­nyt noin. Tulen pai­no­na­pin äärel­le, pai­nan sitä ja sit­ten havait­sen, että auto­ja ei tule ja yli­tän kadun päin punais­ta. Autoi­li­jan kan­nal­ta se, että käve­len päin punais­ta vaik­ka olen jo pai­na­nut sitä nap­pia on saman teke­vää, kos­ka pysäh­ty­mään jou­tui­si­vat, vaik­ka lain­kuu­liai­ses­ti odot­tai­sin valois­sa. Vähi­ten hait­taa oli­si, jos heti arkai­le­mat­ta käve­li­sin päin punais­ta pai­na­mat­ta sitä nappia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Autoi­li­jan kan­nal­ta se, että käve­len päin punais­ta vaik­ka olen jo pai­na­nut sitä nap­pia on saman tekevää, 

    Jotain täl­lais­ta tar­koi­tin sil­lä, että “lain rik­ko­mi­nen on val­ta­vir­taa”. Ei pidä suu­rem­min häm­mäs­tyä, jos sil­lä on vai­ku­tus­ta myös sii­hen, miten muut tiel­lä­liik­ku­jat suh­tau­tu­vat liikennesääntöihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vähi­ten hait­taa oli­si, jos heti arkai­le­mat­ta käve­li­sin päin punais­ta pai­na­mat­ta sitä nappia.

    Ruot­sis­sa on sel­lai­sia­kin muka­via jalan­kul­ku­va­lo­ja, jot­ka ovat hil­jai­seen aikaan kel­ta­vil­kul­la. Jalan­kul­ki­ja saa sit­ten sii­tä itsel­leen tilat­tua vih­reän ja autoi­li­joil­le punai­sen, jos pai­naa nap­pia. Täl­löin jalan­kul­ki­jan edut ovat aina ole­mas­sa, ja jos tar­vit­see lisä­tur­vaa, voi halu­tes­saan ottaa vih­reän valon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Hyvät ystä­vät,

    On päi­vän­sel­vää, että nyky­ai­kai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­bus­si on kaik­kein hal­vin kulkuneuvo.

    Bus­sis­sa on yksin­ker­tai­nen ja muka­va mat­kus­ta­mo-laa­tik­ko, joka on sijoi­tet­tu sar­ja­tuo­tan­nos­sa ole­van bus­si-alus­tan päälle.

    Mat­kus­ta­jia mah­tuu yhden kul­jet­ta­jan taak­se saman ver­ran kuin hir­mu­kal­lii­seen ratikkaan.

    Kai­kil­le täys­jär­ki­sil­le pitää olla sel­vää, että bus­si­lii­ken­teen infra on mitä­tön ver­rat­tu­va ratik­kaan ja vari­kot­kin voi­daan sijoit­taa kau­as keskustasta.

    Samat muka­vat bus­sit voi­vat jous­ta­vas­ti ajaa sekä esikaupunki‑, että kekus­ta­lii­ken­net­tä. Ei siis tar­vi­ta tuplain­fraa, yhtä rati­koil­le ja tois­ta busseille.

    Kaik­ki muut mer­kit­tä­vät bus­si-edut luet­te­lin jo edellä.

    Palaan ehdo­tuk­see­ni sii­tä, että likvi­doi­daan kaik­ki rati­kat ja sääs­ty­neet rahat lai­te­taan tuhan­sien ihmis­ten hen­kien pelastamiseen. 

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka jon­ka aivot eivät ole ideo­lo­gian sumentamat

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Korp­poon ajat­te­lus­sa taus­tal­la on se, että kun rati­koil­le on omat kais­tan­sa, nuo bus­sit pan­tai­siin samaan loput­to­maan ruuh­kaan hen­ki­lö­auo­jen kans­sa. Jos bus­seil­le oli­si oma­ty kais­tan­sa, tuon kais­tan pitäi­si olla paljn ratik­ka­kais­taa leveämpi.
      Rati­kan käyht­töi­kä on noin 50 vuot­ta ellei vähän enem­män­kin. Bus­si menee romuk­si kym­me­nes­sä vuodessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Sep­po Korp­poo: Hyvät ystävät,On päi­vän­sel­vää, että nyky­ai­kai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­bus­si on kaik­kein hal­vin kulkuneuvo.Bussissa on yksin­ker­tai­nen ja muka­va mat­kus­ta­mo-laa­tik­ko, joka on sijoi­tet­tu sar­ja­tuo­tan­nos­sa ole­van bus­si-alus­tan päälle.Matkustajia mah­tuu yhden kul­jet­ta­jan taak­se saman ver­ran kuin hir­mu­kal­lii­seen ratikkaan.Kaikille täys­jär­ki­sil­le pitää olla sel­vää, että bus­si­lii­ken­teen infra on mitä­tön ver­rat­tu­va ratik­kaan ja vari­kot­kin voi­daan sijoit­taa kau­as keskustasta.Samat muka­vat bus­sit voi­vat jous­ta­vas­ti ajaa sekä esikaupunki‑, että kekus­ta­lii­ken­net­tä. Ei siis tar­vi­ta tuplain­fraa, yhtä rati­koil­le ja tois­ta busseille.

    Väit­teis­sä pup­pua on aina­kin se että bus­sit­ko oli­si­vat muka­via. Bus­sis­sa mat­kus­ta­mi­nen aina­kin kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa on var­sin epä­mu­ka­vaa kos­ka kyy­ti on niin nyki­vää ja pomp­pi­vaa. Kun bus­sis­ta halu­aa ulos, lyö pään­sä aina johon­kin panee­liin joka on ikku­noi­den ylä­puo­lel­la. Rai­tio­vau­nuis­sa, var­sin­kin van­hem­mis­sa on tie­tys­ti kans­sa jotain kom­mer­venk­ke­ja jot­ka ärsyt­tä­vät, jos ei ole nii­hin tot­tu­nut, mut­ta uudem­mis­sa mat­kan­te­ko on tasais­ta kuin junas­sa tai met­ros­sa kon­sa­naan. Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti aika hidasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Mat­kus­ta­jia mah­tuu yhden kul­jet­ta­jan taak­se saman ver­ran kuin hir­mu­kal­lii­seen ratikkaan.

    Ei pidä paik­kaan­sa, edes Hel­sin­gis­sä, mis­sä rati­kat on suht pie­ni­ko­koi­sia. Yksi­ni­ve­lis­ten bus­sien kapa­si­teet­ti on pie­nem­pi, ja nii­tä­kään ei ole Joke­ril­la saa­tu käyt­töön yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta. Ongel­ma­na on ilmei­ses­ti kor­keat huoltokustannukset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Rak­kaat toverit, 

    Koe­tan vie­lä ker­ran ja hei­tän sit­ten täs­sä asias­sa pyyh­keen kehään:

    Kes­kus­tan kaduil­la­han on jo nyt bus­si­kais­tat, jot­ka ovat vajaa­käy­tös­sä, kuten jokai­nen omin sil­min voi todeta.

    Ne ratik­ka­kais­tat ovat vie­lä­kin tyhjempiä…

    Sep­po Korppoo
    Ylit­tä­jä, jol­la on sil­mät päässään

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Hämeen­tie­tä kun jat­ke­taan eteen­päin pääs­tään­kin oikein kun­non hyö­ty­käy­tön esi­merk­ki­ta­pauk­seen, nimit­täin kum­pu­lan­laak­son ylit­tä­vään sil­taan. Sil­lan levey­des­tä kah­den kais­tan ver­ran menee kevyen lii­ken­teen väy­liin, joil­la ei iki­nä ole ketään, kos­ka ihmi­set (mukaan­lu­kien itse­ni) kul­ke­vat ala­kaut­ta, kak­si kais­taa menee dösiä var­ten, parin kais­taa menee kah­ta spo­ra­lin­jaa var­ten, ja loput kak­si kais­taa jää­kin sit­ten Suo­men suu­rim­man kau­pun­gin sisään­ajoon hen­ki­lö­au­toil­le. Onko­han täs­sä men­nyt allo­kaa­tio aivan nap­piin?? Samaa voi kysyä mans­kus­ta: kak­si kais­taa Suo­men suu­rim­man kau­pun­gin suu­rim­mal­la sisään­ajo­väy­läl­lä hen­ki­lö­au­to­ja var­ten. Monis­sa 10000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa­kin on nel­jä kais­taa hen­ki­lö­au­to­ja varten.
    Kii­tos vih­reät! Seu­raa­vak­si hämeen­tie! Mitä­hän sil­lä­kin vaa­lis­lo­ga­nil­la tar­koi­te­taan? Seu­raa­vak­si hämeen­tiel­lä kiel­le­tään kaik­ki muu lii­ken­ne, kuin fil­la­rit, kis­koe­ta­nat ja talon kokoi­set melua­vat, savua­vat ja hai­se­vat ilmas­ton­muu­tok­sen estäjät???

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Sep­po Korp­poo: Kes­kus­tan kaduil­la­han on jo nyt bus­si­kais­tat, jot­ka ovat vajaa­käy­tös­sä, kuten jokai­nen omin sil­min voi todeta.

    Erää­nä per­jan­tai-ilta­na tein Kias­man nur­kal­la havain­non, että kaduil­la liik­kui hyvin vähän auto­ja yli­pää­tään: yhteen­sä seit­se­män auto­kais­taa tyh­jän pant­ti­na. Auto­kais­tat ovat siis vajaa­käy­tös­sä ja niil­le pitäi­si kek­siä parem­paa käyttöä 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei se ole ollut tahal­lis­ta. Minul­le on usein käy­nyt noin. Tulen pai­no­na­pin äärel­le, pai­nan sitä ja sit­ten havait­sen, että auto­ja ei tule ja yli­tän kadun päin punais­ta. Autoi­li­jan kan­nal­ta se, että käve­len päin punais­ta vaik­ka olen jo pai­na­nut sitä nap­pia on saman teke­vää, kos­ka pysäh­ty­mään jou­tui­si­vat, vaik­ka lain­kuu­liai­ses­ti odot­tai­sin valois­sa. Vähi­ten hait­taa oli­si, jos heti arkai­le­mat­ta käve­li­sin päin punais­ta pai­na­mat­ta sitä nappia.

    Huo­man­nut saman asian. Teen saman fil­la­ril­la­kin, kun ei ole liikenenttä.

    Autoi­li­ja­han ei tätä voi teh­dä, kos­ka mm. autos­ta ei ole rii­tä­vää näky­vyyt­tä eikä auto voi hypä­tä pois edes­tä. Jlan­kul­ki­jaa voi väsi­tää, autoa ei oikein voi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Osmol­la on hyvä tavoi­te. Luu­len, että har­val­la päät­tä­jäl­lä on sinän­sä mitään sitä vas­taan, että se myös toteutetaan. 

    Toteut­ta­mis­kei­no­ja on tut­kit­tu ja tar­joil­tu päät­tä­jil­le vuo­si­kym­me­nien aika­na. Tähän men­nes­sä ei ole löy­ty­nyt kei­no­va­li­koi­maa, jos­ta enem­mis­tö päät­tä­jis­tä oli­si kyp­sä päättämään.

    Tie­dän, että tavoi­te on toteu­tet­ta­vis­sa. Se vaa­tii radi­kaa­lia otet­ta nyky­ka­tu­ver­kon tila­jaon muut­ta­mi­sek­si. Tähän enem­mis­tö­pää­tös­tä ei ole löytynyt.

    Osmo, voi­sit ehdot­taa suun­nit­te­lu­kil­pai­lua. Kil­pai­lueh­do­tuk­sien hyvyyt­tä nopeus­ta­voit­teen toteu­tu­mi­sen suh­teen voi­daan nykyis­ten simu­loin­tioh­jel­mien avul­la kyl­lä riit­tä­vän luo­tet­ta­vas­ti analysoida.

    Vii­mek­si Hel­sin­gis­sä on jär­jes­tet­ty jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon ideoi­mi­sek­si suun­nit­te­le­kil­pai­lu 80-luvun lopul­la. Sen tulok­se­na nyt päh­käil­lään Pisaraa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Air­to Vie­no­la: loput kak­si kais­taa jää­kin sit­ten Suo­men suu­rim­man kau­pun­gin sisään­ajoon hen­ki­lö­au­toil­le. Onko­han täs­sä men­nyt allo­kaa­tio aivan nappiin??

    Aamui­sin tuo ei tun­nu ongel­mal­li­sel­ta; Lah­den­väy­lä syöt­tää vain kah­del­la kais­tal­la, ja toi­sen lii­ken­ne pää­tyy Her­man­nin ran­ta­tiel­le; kapa­si­teet­ti lop­pui­si ruuh­kas­sa kui­ten­kin vii­meis­tään Mäke­län­ka­dun yli­tyk­ses­sä ja itä­pääs­sä Tuusu­lan­väy­läl­tä saa­pu­van lii­ken­teen sekoittuessa.

    Ilta­päi­vä­ruuh­kas­sa kui­ten­kin tuon takia koko Stu­ren­ka­tu sei­soo, ml. sitä aja­vat bus­sit ja osin ykkö­sen ratik­ka­kin. Kun kah­del­le kais­tal­le tun­ge­taan kak­si kais­tal­lis­ta Stu­ren­ka­dul­ta ja bussikaistan+tavallisen kais­tan lii­ken­ne Hämeen­tiel­tä, alka­vat jonot kas­vaa taka­na­päin. Lisäk­si sil­lal­la bus­si­kais­ta poh­joi­seen on aina täyn­nä hen­ki­lö­au­to­ja, jot­ka eivät edes kään­ny seu­raa­vas­ta oikeal­le, vaan jat­ka­vat Kus­taa Vaa­san tie­tä Lah­den­väy­läl­le — satun­nai­set aja­jat var­mas­ti osin sik­si, että Stu­ren­ka­dul­la ei vie­lä miten­kään ilme­ne, että Stu­ren­ka­dun oikean kais­tan lii­ken­teen täy­tyy Hämeen­tiel­le pääs­ty­ään vaih­taa (sei­so­val­le) vasem­mal­le kais­tal­le. Bus­si­kais­ta Stu­ren­ka­dul­la taas tuplai­si jonon pituu­den, eli sei­so­van jonon pää voi­si hyvin olla jos­sain Oop­pe­ran ete­lä­puo­lel­la häi­rit­se­mäs­sä jo mui­ta suuntia.

    Itä­reu­nan kevyen lii­ken­teen väy­län voi­si hyvin ohja­ta (vähän suju­voit­taen) alas laak­soon, ja valois­ta yli Tou­ko­lan­ka­dul­le, jota pit­kin pää­see suju­vas­ti Ara­bian­ran­taan ja pidem­mäl­le. Pari kylt­tiä vie­lä ja mut­kia loi­vem­mak­si Kum­pu­lan suun­taan sil­lan “ali”, niil­le jot­ka halua­vat jat­kaa län­si­reu­naa poh­joi­seen — itä­puo­lel­la reit­ti Lah­den­väy­län vart­ta kat­ke­aa vii­meis­tään Kos­ke­lan­tie­hen, ts. kään­tyy Vii­kin­tiel­le tai pakot­taa Lah­den­väy­län yli. 

    Sil­ta perus­kor­jat­tiin juu­ri, joten eipä sil­le var­mas­ti mitään teh­dä vuosikymmeniin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. ris­tiin-ras­tiin: Bus­si­kais­ta Stu­ren­ka­dul­la taas tuplai­si jonon pituu­den, eli sei­so­van jonon pää voi­si hyvin olla jos­sain Oop­pe­ran ete­lä­puo­lel­la häi­rit­se­mäs­sä jo mui­ta suuntia.

    Ymmär­ret­tä­vä huo­li, mut­ta kun jouk­ko­lii­ken­teen sei­sot­ta­mi­nen muun lii­ken­teen ruuh­kis­sa on just se asia, joka ei toi­mi kos­kaan eikä mis­sään, kos­ka sel­lai­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to autoilulle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Mikko H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.