Syrjäytymisen epidemiologiaa

Toimit­ta­ja kävi haas­tat­tele­mas­sa min­ua köy­hyy­destä. Haas­tat­teluis­sa, hyvis­sä sel­l­ai­sis­sa, on se hyvä puoli, että joutuu tarken­ta­maan ajatuksiaan.

Suh­teel­lisen ja absolu­ut­tisen köy­hyy­den ero on Suomes­sa kas­vanut aika suurek­si. Niin­pä niil­lä tulota­soil­la, jot­ka määritel­lään tuloköy­hyy­dek­si, elämän­sä hyvin hal­lit­se­va ja rikkaas­sa sosi­aalises­sa ympäristössä elävä men­estyy varsin hyvin, vaik­ka oikeil­la köy­hillä tekee tiukkaa. Sik­si vapaae­htoista köy­häi­lyä ja siihen liit­tyvää lep­pois­tamista ei pidä sekoit­taa köyhyyteen.

Oikea köy­hyys liit­tyy syr­jäy­tymiseen ja syr­jäy­tymi­nen liit­tyy kovin usein työt­tömyy­teen. Syr­jäy­tymisen taustal­la on usein myös jokin lääketi­eteelli­nen tai läh­es lääketi­eteelli­nen syy. Kaik­ista syr­jäy­tyneim­mät löy­tyvät vankilo­ista. Vanki­lakun­deis­sa on tavat­toman suuri yliedus­tus päi­hdeon­gel­maisil­la, luk­i­häir­iöisil­lä ja oppimis­vaikeuk­sista kär­sivil­lä. Yritin joskus laskea päässä, että jos eri­lais­ten syn­d­roomien vaiku­tus­ta vanki­laan jou­tu­miseen tutkit­taisi­in samoin menetelmin kuin tupakoin­nin osu­ut­ta keuhkosyöpään, pää­ty­isimme siihen, että liki 90 pros­ent­tia vanki­lakun­deista on vanki­las­sa lääketi­eteel­lisen syyn takia.

Mis­tä näitä kaiken maail­man syn­d­roo­mia nyky­isin pukkaa niin paljon? Mik­si ne ovat lisään­tyneet, vaik­ka eri­lais­ten neu­rol­o­gis­ten vam­mo­jen pitäisi vähen­tyä, kos­ka syn­ny­tyk­sis­sä vam­mau­tunei­ta on paljon aiem­paa vähem­män? Vai ovatko ne lisään­tyneet? Olisiko vain niin, että eri­laiset neu­rol­o­giset vai­vat inva­lidis­oi­vat ihmisen pahem­min kuin ennen? Yhteiskun­ta on toisin sanoen muut­tunut vähem­män jous­tavak­si eri­lai­sista oppimis­vaikeuk­sista kärsiville.

Ennen ikälu­okat jaet­ti­in 11-vuo­ti­aina oppik­oul­u­laisi­in ja kansak­oul­u­laisi­in. Tämä oli jul­maa niille, joil­ta lapsi­na sul­jet­ti­in mon­ta port­tia elämässään. Siihen ei pidä pala­ta. Mut­ta nykyi­nen teo­ria- ja lukemi­s­pain­ot­teinen perusk­oulu on kovin jul­ma oppimishäir­iöisille, jot­ka van­has­sa kansak­oulus­sa saat­toi­vat oppia monia tärkeitä taito­ja ja valmis­tua koulus­ta itseen­sä luot­taen. Teo­ri­a­pain­ot­teises­sa perusk­oulus­sa oppimis­vaikeudet tarkoit­ta­vat vuosien jatku­vaa epäon­nis­tu­mista ja itselu­ot­ta­muk­sen nakertamista.

Eri­tyisen jul­maa on, ettei mihinkään ammat­ti­in voi valmis­tua ilman lukupäätä ja teo­reet­tista osaamista, vaik­ka itse ammat­tien men­estyk­selli­nen hoit­a­mi­nen ei sel­l­aista vaa­di. Inti­as­sa samo­ja tehtäviä hoita­vat peräti lukutaidottomat.

Gun­nar Adler-Karls­son kysyi kym­meniä vuosia sit­ten, mik­si Ruot­sis­sa pitää opiskel­la kak­si vuot­ta ennen kuin pääsee tek­sti­ilite­htaaseen ompele­maan suo­raa saumaa, mut­ta paljon vaa­ti­vam­man taidon, auton ajamisen, voi oppia muu­ta­mas­sa viikossa.

Eri­laiset ammat­ti­tutkin­not ovat ole­mas­sa osit­tain vain osoit­ta­maan työn­hak­i­jan keskit­tymiskykyä ja kun­nol­lisu­ut­ta. Yhtä hyvin voitaisi­in pan­na hak­i­jat järjestyk­seen sen perus­teel­la, kuin­ka mon­ta sivua he oppi­vat puhe­lin­luet­te­loa ulkoa. Huo­matkaa, en sano, että kaikissa tapauk­sis­sa koulus­sa opit­tu itsessään on turhaa, enkä edes että se on useim­miten turhaa, vaan että se on usein turhaa. Diplo­mi-insinööre­itä muuten vain puo­let tekee kymme­nen vuot­ta valmis­tu­misen­sa jäl­keen sel­l­aista työtä, johon hei­dän koulu­tuk­sen­sa on tähdän­nyt, mut­ta onhan diplo­mi-insinöörin tutkin­non suorit­ta­mi­nen osoi­tus lahjakkuudesta.

Todis­tuk­sen vaa­timi­nen kar­sii pois poten­ti­aaliset huonot työn­tek­i­jät, mut­ta samal­la se kar­sii pois sel­l­aisetkin, joiden nyt vain on vaikea oppia teo­reet­tisia asioita.

Osit­tain työelämä on muut­tunut perustel­lusti vaa­ti­vam­mak­si. Heinätöistä selvisi, vaik­ka ei koskaan oppin­ut luke­maan, mut­ta mon­es­ta nykyis­es­tä työte­htävästä ei selviä ilman lukupäätä. Mut­ta osit­tain yhteiskun­ta on kään­tänyt selkän­sä oppimis­vaikeuk­sista kär­siville aivan turhaan. He pysty­i­sivät mon­een, jos sään­nöt eivät olisi heitä kohtaan epäoikeudenmukaisia.

104 vastausta artikkeliin “Syrjäytymisen epidemiologiaa”

  1. Tilanteessa, jos­sa työ­paikko­ja on jotain 20% vähem­män mitä tek­i­jöitä on tarkoituk­sen­mukaista polkea alas jokainen jon­ka saa pol­jet­tua mitä pien­im­mästä syystä.

    Kärkevää tek­stiä, mut­ta ainakin jois­sain yhteyk­sis­sä tot­ta. Olen ollut työ­paikas­sa, jos­sa toinen yksi työn­tek­i­jä onnit­teli toista kol­man­nen sairas­tut­tua. Yhden aivoin­fark­ti on toisen onni. Täl­läisessä paskas­sa, vam­maises­sa maas­sa me elämme.

  2. Tot­ta!
    Mut­ta tot­ta on myös se, että eipä ole enää paljonkaan ammat­te­ja, jois­sa selviää ilman koulu­tus­ta: ei ole enää esim. sekatyömiehiä. Toisaal­ta onko järkevää, että tarvi­taan kol­men vuo­den koulu­tus, että pääsee sairaalaan siivoa­maan? Taval­liseen siivouk­seen pääsee sen­tään vähem­mil­lä opinnoilla.
    Kau­pan kas­sal­la pitää olla trade­no­mi, vaik­ka kas­sakone on automaattinen?

  3. Toinen syy saat­taa sit­ten liit­tyä sosi­aal­isi­in pelkoi­hin, jot­ka lisään­tynevät vähän huo­maa­mat­ta Suomes­sa, kun puhutaan vain yleis­lu­on­tois­es­ti masen­nuk­ses­ta ja pillereistä. 

    Aika vähän mis­tään syr­jäy­tymisen syistä puhutaan, kun­han tar­jo­taan jotakin nopeaa ratkaisua, vaik­ka asi­at saat­taa olla peräisin vuosia jatkuneesta tilanteesta johon kukaan ei ole puut­tunut. Syvästi masen­tuneelle, tai sit­ten muuten pahois­sa ongelmis­sa ole­valle, on aika turha men­nä peukku pystyssä sanomaan, että tsemp­piä ja koi­ta ny. Aivan liikaa kouluis­sakin tähdätään pelkki­in koe­tu­lok­si­in ja hypetetään jotain PISAa. 

    Ne jot­ka ovat jo koulus­sa syr­jässä, koetaan ehkä enem­mänkin hyv­inä tapauksi­na, kun eivät aiheuta ongelmia. Kukaan ei vain kysy hil­jaiselta, että miten oikeasti menee. Toisaal­ta sit­ten toinen ryh­mä on nämä oppimis­vaikeuk­sista kär­sivät, jot­ka sit­ten riehu­vat tun­neil­la, kun jos­sakin pitää päästä esille, eikä eri­ty­istä panos­tus­ta hei­hin tar­jo­ta. Mielu­um­min sit­ten sysätään nämä riehu­jat “opiskele­maan” omaan porukkaansa. Aika selvää on, että kek­sivät omaa kivaa ja mis­tään ei tule mitään. 

    Taval­laan koulu luovut­taa hei­dän kanssaan yrit­tämät­tä oikeasti mitään, eli jo tässä vai­heessa osa tip­puu kun hei­dät erote­taan muista ja paluu on vaikeaa. Samal­la syn­tyy leima, mut­ta toisaal­ta ongel­mat­a­paus löytää taval­laan yhden asian, jos­sa pär­jää mui­ta parem­min, eli mokailun. Siitä syn­tyy sit­ten rooli, jota pitää yllä muiden anta­man ihailun takia. Het­ken aikaa nämä kovista esit­tävät ovatkin pienen porukan ihailun ja suo­sion kohteena, mut­ta sit­ten koulu-uran päät­tymisen jäl­keen tämä rooli jää päälle, kun muu­takaan ei ole opit­tu. Seu­raavak­si sit­ten juostaan poli­isia karku­un. Näille pitää löytää oma ala, jos­sa pää­sevät onnis­tu­maan, ennen kuin tur­vau­tu­vat tähän koviksen rooliin. 

    Toki toiset koulut ovat var­masti parem­pia kuin toiset. Paraskaan opet­ta­ja ei vain huo­maa ongelmia, jos oppi­lai­ta on liikaa tai sit­ten koulus­sa ei ole henkilöitä palkat­tuna, joiden tehtävänä olisi ottaa koppe­ja ja aut­taa opet­ta­jaa. Ihan liikaa joutu­vat opet­ta­jat ole­maan sosi­aal­itäte­jä ja koulupsykologeja. 

    Joka tapauk­ses­sa tuo­hon pitäisi päästä ajois­sa kin­ni, ennen kuin häviävät näkymät­tömi­in tai tule­vat tutuik­si virkaval­lan kanssa. Olisi se vaan niin hal­paa lystiä, kun ongelmi­in puu­tut­taisi­in ajois­sa panos­ta­mal­la oikeisi­in asioi­hin, eikä annet­taisi asioiden men­nä todel­la pitkälle. Aikainen puut­tumi­nen säästää rahaa aivan älyt­tömästi, joten onkin kum­mallista, että ketään asiantun­ti­jaa ei suos­tu­ta tässäkään kuule­maan, kun rahan­jaka­jat kokoon­tu­vat päät­tämään asioista. Ei kan­na­ta sit­ten ihme­tel­lä, jos monion­gel­maiset tyh­jen­tävät sos­sukas­saa tai ovat häir­iök­si kaduil­la. Tai vain häviävät jonnekin. 

    Ei tuo Helsin­gin päivähoitopoli­ti­ikkakaan kovin hyvältä kuu­losta, mitä luin tuol­ta Alanko-Kahilu­odon blo­gista. Kai sitä nyt pitäisi tuos­sa vai­heessa panos­taa ammat­ti­lais­ten silmään ja pieni­in ryh­mi­in, jot­ta oppimisongelmi­in puu­tut­taisi­in heti alus­sa. Kan­nat­taa muis­taa, että nyt ne lama-ajan lapset ovat niitä, joista ihme­tel­lään, että mihin ovat kadon­neet ja muu­ta­ma jää päivit­täin eläk­keelle. Pikkuisen taisi leikku­ut kohdis­tua sil­l­loin väärin. 

    Pahin­ta tässä omas­ta mielestä on se, että ongel­ma nähdään ensin kansan­taloudel­lise­na. Leikataan mielu­um­min niistä ram­peista ja tun­neleista tai korote­taan sit­ten vero­ja, mut­ta kyl­lä sitä rahaa pitää ensin käyt­tää niin että ihmisil­lä pysyy tiet­ty perus­ta­so elämässä, oli heistä sit­ten kansan­taloudelle hyö­tyä tai ei. Mitä siitäkään tulee, kun lama-ajan lapset saa­vat lap­sia ja heiltä itseltään saat­toi men­nä lap­su­us pilolle van­hempi­en stres­sates­sa lamaa. Jonkun kai pitäisi olla ker­tomas­sa miten ollaan van­hempia, kun omaa esimerkkiä ei ehkä ole. Ei näiltä pitäisi men­nä apua säästämään pois.

  4. Todel­la merkit­tävä yhteiskun­tapo­hd­in­taa. Näi­den kanssa paini­taan kouluis­sa joka päivä. On yhteiskun­nan huo­nout­ta, jos se ei saa kaikkien panos­ta käyttöön. 

    On jotenkin jul­maa tehostaa ja kil­pailut­taa suorit­tavaa työtä — vaik­ka koulu­jen siivoamista niin että työ tulee tehtyä huonos­ti vaik­ka duu­nari kuin­ka painaisi ja samaan aikaan olisi ole­mas­sa vähän vähem­män pystyviä tek­i­jöitä, joille sit­ten mak­se­taan kor­vaus­ta ja joiden kun­to vain heikkenee.

  5. Puhe neu­rol­o­gi­sista vaivoista kuu­lostaa oudol­ta. Parem­minkin osal­la ihmi­sistä kog­ni­ti­iviset, psyykkiset ja emo­tion­aaliset valmi­udet eivät kohtaa nyky-yhteiskun­nan vaa­timuk­si­in ongel­man­ratkaisun ja yhteiselämän tasoil­la. Tämä johtuu vain siitä mil­laises­sa maail­mas­sa elämme. Maail­ma tun­netusti muuttuu.

  6. Ihmisen häir­iökäyt­täy­tymisel­lä on pitkät per­in­teet. Ei ihmi­nen ole aina hyvän­laa­tu­inen edes parhaim­mil­laan, vaan jois­sakin ihmi­sis­sä pahu­us vie voiton aina. 

    Ääri-ide­al­istien mielestä ehkä kaik­ki voitaisi­in saa­da mukaan yhteisen hyvän talkoisi­in, mut­ta tuo on utopi­aa. Se että kaik­ki voitaisi­in edes pelas­taa on täyt­tä tuubaa, mut­ta mah­dol­lisim­man moni voitaisi­in kyl­lä saa­da mukaan yhteiskun­nan täy­s­pain­oisek­si jäsenek­si, jos varhaiskas­va­tuseen ja sen tukemiseen laite­taisi­in riit­tävästi resursseja. 

    Osmon kir­joituk­ses­ta on san­ot­ta­va, että se vaikut­ti lapsekkaal­ta ajat­telul­ta paikoin, sikäli jos ei tun­nuste­ta reali­teet­te­ja, että autisti­nen puhe­lin­luet­telon ulkoaopet­tel­e­va yksilöl­lä ei tai­da olla mon­es­sakaan työy­hteisössä mitään käyttöä.

  7. Nykyään las­ten­hoita­jat ovat aka­teemisia kas­vatuk­sen ammat­ti­laisia, jot­ka vim­ma­tusti yrit­tävät saa­da lisää pätevyys­vaa­timuk­sia ja aka­teemista meri­it­tiä, jot­ta pär­jäi­sivät palkkakilpailussa. 

    Itse yritin opiske­li­ja-aikoina päästä tekemään siivoustöitä kun meinasi rahat lop­pua. Kar­si­uduin haas­tat­teluis­sa kun min­ul­ta kyselti­in mis­tä tek­i­jöistä koos­t­uu moti­vaa­tioni hakeu­tua siivousalalle 🙂

    Ennen san­ot­ti­in että kyl­lä tekevälle työtä löy­tyy. Enää ei pidä paikkaansa. En tiedä, onko hyvä vai huono.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta osit­tain yhteiskun­ta on kään­tänyt selkän­sä oppimis­vaikeuk­sista kär­siville aivan turhaan. 

    Ei se ole turhaan tai vahin­gos­sa tapah­tunut muu­tos, vaan ihan kansan itse tekemä päätös. 

    AY-liike ja nykyi­nen sosi­aal­i­jär­jestelmä akti­ivis­es­ti ehkäi­sevät kaikin keinoin pienel­lä pal­ka­lla työsken­telemistä, joka käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että vähäistä lisäar­voa tuot­ta­vat ihmiset jäävät automaat­tis­es­ti syrjäytyneiksi

    Syyl­lis­inä tiet­ty äänestäjät, joille on jotenkin onnis­tut­tu myymään kuvitel­ma siitä, että kadunlakaisijan/vessansiivoajan tai jopa työt­tömän tekemät­tä jät­tämä työ ovat liki saman arvoista kuin aivokirur­gin tekemä työn kanssa.

    Ja kaik­ista kamalimpana kauheutena kun vasem­mis­to on ensin istut­tanut ihmis­ten päähän ajatuk­sen siitä, että kaikkien työ on sama­nar­voista, niin samal­la on jotenkin iskos­tunut “oikeis­ton” päähän se, että kansalais­palk­ka / negati­ivi­nen tulovero / perus­tu­lo on jotenkin vas­tustet­ta­va asia…

    Jos vaan jotenkin saataisi­in toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki kor­vat­tua sopi­val­la kansalais­palkkaratkaisul­la, niin about kaik­ki ongel­mat ratkea­si­vat itses­tään. (ehkä vähän ennakkoon hurraamista…)

  9. Pitkäaikainen syr­jäy­tymi­nen ja syr­jäy­tymisen lisään­tymi­nen koske­vat lähin­nä miehiä. Jos tämän fak­tan ohit­taa, ei voi kek­siä syr­jäy­tymisen syitäkään.

    Seu­raavak­si pitää ymmärtää, että syr­jäy­tymis­ris­ki ei ole niinkään yksilön omi­naisu­us vaan se syn­tyy yksilön ja yhteiskun­nan vuorovaiku­tuk­ses­ta. Var­maa tosin on, että miehissä on enem­män yksilö­ta­sonkin “lääketi­eteel­listä” huono-osaisu­ut­ta ja siitä johtu­vaa syr­jäy­tymis­riskiä. Mut­ta sen lisäk­si kahdes­ta muuten ident­tis­es­tä yksilöstä miehel­lä on selvästi naista suurem­pi vaara ajau­tua syr­jäy­tymiskier­teeseen, jota ympäristö ikään kuin ruokkii.

    Kun syr­jäy­tymi­nen nyt lisään­tyy ja “lääketi­eteel­liset” piir­teet ovat pysyneet samoina, on luon­te­vaa ajatel­la, että ympäristö on muut­tunut enem­män syr­jäy­tymis­riskiä ruokkivaksi. 

    Kysymyk­sen voi seu­raavak­si kään­tää toisin päin: mikä estää miesten syr­jäy­tymisen? Parhaat ehdokkaat ovat perhe/tyttöystävä, työ/koulu ja kohtu­ullisu­us viinan kanssa. Näin siis jos ei ole psyykkises­ti sairas. (Nais­ten syr­jäy­tymisen estämiseen riit­tää sen sijaan yleen­sä sosi­aa­li­nen verkos­to eli lähin­nä suku ja kaver­it, olen kuul­lut väitettävän.)

    Näil­lä eväin, kun rupeaa kat­so­maan tilas­to­ja, ei syr­jäy­tymisen lisään­tymi­nen näytä enää kovin suurelta mysteeriltä.

  10. Olisiko­han se niin, että kos­kee myös ns. sisätöitä, eli ihan koulu­tus­takin vaa­tivia ammat­tia? Eli siis Mar­ket­taa ahdis­taa syys­tä tai tois­es­ta, työte­ho kär­sii ja pois­saolo­ja tulee. Jos­sain työ­paikas­sa ja yhteiskun­nas­sa työ­paikalla elet­täisi­in tuon kanssa, toises­sa Mar­ket­ta työn­netään eläk­keelle mie­len­ter­veysongel­maise­na. Minus­ta “nimet­tä” yllä on jäljil­lä, kun työt­tömyys on tarpeek­si suur­ta niin työ­nan­ta­jil­la on tuo­hon varaa.

    On tietenkien kaikkien etu että Mar­ket­ta tekee edes jotain, huonokin työte­ho on parem­pi kuin ei mitään. Viisas­tenkivi olisi että miten päästäisi­in siihen että Mar­ke­talle mak­set­taisi­i­in työstä palkkaa eikä työn tekemät­tömyy­destä eläket­tä. Äkkiseltään ja paper­il­la tämä voisi onnis­tua jonkin­laisel­la tulon­si­ir­rol­la työn­tek­i­jöi­den tai yri­tys­ten välil­lä (käytän­nössä sama asia) jol­la kom­pen­soitaisi­in Mar­ke­tan työ­nan­ta­jaa, toteu­tus vaan kovin hankalaa.

  11. “Diplo­mi-insinööre­itä muuten vain puo­let tekee kymme­nen vuot­ta valmis­tu­misen­sa jäl­keen sel­l­aista työtä, johon hei­dän koulu­tuk­sen­sa on tähdännyt…”

    So what? Pitäisikö pyrk­iä jotenkin ohjaile­maan sitä mihin DI:t sijoit­tuvat? Niitä töitä, joi­hin koulu­tus tähtää, ei edes voi­da eikä kovin täs­mäl­lis­es­ti määritellä. 

    Se puoli, joka nyt kuitenkin tekee niitä töitä, joi­hon koulu­tus on tähdän­nyt, hyö­tyy paljon koulu­tuk­ses­taan, ja usein kyseis­ten töi­den tekem­i­nen ei ollenkaan onnis­tu­isi men­estyk­sel­lis­es­ti ilman kyseistä koulutusta.

    Se toinen puoli, joka tekee jotain muu­ta, yleen­sä hyö­tyy ainakin osit­tain DI-opin­nois­taan. Tutk­in­toon­han kuu­lu­vat mm. varsin laa­jat perusopinnot.

    Työhönot­toti­lanteessa tutk­in­to toki on tärkeä osoi­tus määräti­etoisu­ud­es­ta yms., mut­ta kyl­lä se koulu­tus nyt kuitenkin on valmis­tunei­den diplo­mi-insinöörien mielestä ollut hyödyl­listä muutenkin. Tätähän tutk­i­taan säännöllisesti.

    Koulu­tuk­sen osumatarkku­u­den paran­t­a­mi­nen on tärkeä ja monipi­ip­puinen jut­tu, mut­ta se on vaikeaa…

  12. nimet­tä:
    Tilanteessa, jos­sa työ­paikko­ja on jotain 20% vähem­män mitä tekijöitä. 

    Pätee var­maan joi­hinkin aloi­hin. Vas­taavasti on alo­ja joil­la on 20% tai vielä vähem­män työn­tek­i­jöitä kuin niitä paikkoja.

  13. Kun mietitään ratkaisu­ja syr­jäy­tyneisyy­teen, niin kan­nat­taa lähteä tosi­a­sioiden tun­nus­tamis­es­ta eli siitä, että syr­jäy­tyjät ovat idiootteja.

    Kun kek­simme, kuin­ka nyky-yhteiskun­nas­sa saadaan idiooteillekin töitä, syr­jäy­tymi­nen katoaa. Toden­näköis­es­ti tähän tarvi­taan sekä kep­piä että porkkanaa ja työn­tekemisen sekä sosi­aal­i­tur­van yhdistämistä. 

    Jos taas mietimme ratkaisu­ja keskimääräisen, nor­maalil­la jär­jel­lä ja tavanomaisel­la mie­len­laadul­la varuste­tulle ihmisille, niin eihän siitä mitään tule, kos­ka täm­möiset henkilöt eivät juurikaan syrjäydy.

    Ongel­mana ei ole pelkästään työn puute vaan se, että syr­jäy­tyneistä ei ole oikeas­t­aan juuri mihinkään työhön. Mis­sään oike­as­sa työssä ei voi käy­dä miten sat­tuu, eli syr­jäy­tymisuhan alaisille pitää kek­siä sem­moista puuhasteltavaa, jos­sa ei oikeas­t­aan ole juurikan väliä, mitä tulee tehtyä. Vankilo­is­sa­han tehdään vähän tämän­tyyp­pistä työtä (ei vaa­di­ta koulu­tus­ta, jos yksi läh­tee, toinen voi samantien paika­ta, ei väliä vaik­ka tuotan­to vähän tökkisi), ehkä sieltä kan­nat­taisi kat­sel­la ratkaisuja.

    Nopeit­en sryjäy­tymiselle saataisi­in tehtyä jotain vähen­tämäl­lä keski­olu­en kulu­tus­ta, kos­ka suo­ma­laiset alko­holisoitu­vat nimeno­maan juo­ma­l­la olut­ta. Siinä vai­heessa kun siir­ry­tään kirkkaisi­in, se on jo game over eli Alkon myyn­nin rajoit­ta­mi­nen ei auta niin paljoa. MUTTA ehdot­taisin tähänkin yhtä jut­tua, joka aut­taisi samal­la myös kaupunki­rak­en­teen tiivistämiseen, kos­ka tek­isi keskus­toista entistä houkut­televem­pia ostosko­htei­ta: Alkot pois pel­tomar­keteista ja kaupunkien keskustoihin. 

    (joo, joo, tiedän että alko­holi­in liit­tyvät asi­at eivät ole kovinkaan suosit­tu­ja Suomes­sa, huo­matkaa että en edes ehdo­ta hin­to­jen koro­tuk­sia kos­ka se tie on var­maankin kul­jet­tu loppuun)

    1. Syr­jäy­tyjät eivät ole idioot­te­ja. Yksi mut­ta vain yksi alala­ji ovat heiko­lah­jaiset. Heikko­lah­jaisu­u­den ei pitäisi syr­jäyt­tää ketään, ei myöskään työelämästä. Päi­hderi­ip­pu­vu­us on toinen. Sen taustal­la on usein jokin psyykki­nen ongel­ma, joka siis oli ensin ja päi­hderi­ip­pu­vu­us sit­ten. Tämä joukko voisi parem­min, jos alko­holin saatavu­ut­ta rajoitettmaisi. Kumpikaan näistä seli­tyk­sistä ei tyh­jen­nä syr­jäy­tymistä ilmiönä.

  14. Ode:

    Teo­ri­a­pain­ot­teises­sa perusk­oulus­sa oppimis­vaikeudet tarkoit­ta­vat vuosien jatku­vaa epäon­nis­tu­mista ja itselu­ot­ta­muk­sen nakertamista.

    Eri­tyisen jul­maa on, ettei mihinkään ammat­ti­in voi valmis­tua ilman lukupäätä ja teo­reet­tista osaamista, vaik­ka itse ammat­tien men­estyk­selli­nen hoit­a­mi­nen ei sel­l­aista vaadi.

    Perusk­oulun oppi­sisäl­löt ovat mon­elta osin (esim matem­ati­ik­ka) kevyem­piä kuin van­has­sa oppikoulussa.
    Paljon suurem­pi virhe mielestäni on, että ammat­tik­ouluista on tehty läh­es lukion tasoisia teo­ri­a­pain­ot­teisu­udessa ja että meil­lä ei oikeasti ole toimi­vaa Sak­san mallin mukaista oppisopimusjär­jestelmää. Mon­een korkeaa ammat­ti­taitoa vaa­ti­vaan (ja hyvä­palkkaiseen) käden taito­ja vaa­ti­vaan ammat­ti­in pitäisi voi­da päästä vähem­mäl­lä teo­riaopiskelul­la oppisopimuk­sen kautta.
    Yhdys­val­lois­sakin on havah­dut­tu siihen, että Col­lege-koulu­tuk­sen yliar­vos­tuk­sen seu­rauk­se­na heil­lä on nyt huu­ta­va pula teol­lisu­u­den ammattimiehistä.

  15. tpyy­lu­o­ma:
    Olisiko­han se niin, että kos­kee myös ns. sisätöitä, eli ihan koulu­tus­takin vaa­tivia ammat­tia? Eli siis Mar­ket­taa ahdis­taa syys­tä tai tois­es­ta, työte­ho kär­sii ja pois­saolo­ja tulee. Jos­sain työ­paikas­sa ja yhteiskun­nas­sa työ­paikalla elet­täisi­in tuon kanssa, toises­sa Mar­ket­ta työn­netään eläk­keelle mielenterveysongelmaisena. 

    Nimeni ei ole Mar­ket­ta mut­ta tääl­lä kir­joit­telee eräs yliopis­to-tutkin­non hyväl­lä men­estyk­sel­lä suorit­tanut it-työläi­nen, joka on burnoutin takia sairaslo­ma­l­la johtuen huonosta/löperöstä pro­jek­ti­jo­htamis­es­ta. Epä­selvät tavoit­teet ja vas­tu­ut, henkistä vään­töä työ­paikalla, kaltaisel­leni henkilölle tämä nyt vaan oli liikaa. 

    Suo­ma­laises­sa työelämässä on asioi­ta pahasti vial­la. En voi vedo­ta tutkimuk­si­in, mut­ta olen viime aikoina kuul­lut niin käsit­tämät­tömiä koke­muk­sia työ­paikkak­iusaamis­es­ta ja siitä tuhos­ta, mitä sim­put­tamis­es­ta ja tois­t­en hal­lit­semis­es­ta kik­se­jä saa­va “johta­ja” voi saa­da aikaan, että oikein hirvittää.

  16. Jako oppik­oulu­un ja kansak­oulun kaut­ta ammat­tik­oulu­un oli parem­pi kuin nykyi­nen. Jokainen sai sel­l­aista koulu­tus­ta, jota tarvit­si elämässään ja jota kykeni vas­taan­ot­ta­maan. Me emme ole kaik­ki samanlaisia.

    Jako ei ollut kuitenkaan luonut umpiper­iä, kos­ka oppi­laitosten rehto­rien suosi­tuskir­jeil­lä pääsi eteen­päin. Tun­nen insinöörin, joka on men­nyt ammat­tik­oulus­ta teknisee opis­toon ja olisi päässyt vielä tekniseen korkeak­oulu­un, mut­ta per­heen perus­t­a­mi­nen ei sitä mahdollistanut.

    Umpiperät olemme luoneet ihan itse. Osasyynä var­masti halu antaa kaikille samat mah­dol­lisu­udet, joten ohar­it joil­la opis­ton rehtori voi läh­estyä suo­raan korkeak­oulun rehto­ria on kar­sit­tu. On tehty hyvää tarkoit­tavia muu­tok­sia, jot­ka itse asi­as­sa ovat huonoja.

  17. Onko aidosti kysymys työn sisäl­lön muu­tok­ses­ta vai asen­tei­den koven­tu­mis­es­ta? Vaik­ka löy­ty­isi työtä, jon­ka pystyy tekemään vähän heikko­lah­jaisem­pi, niin kukaan ei halua täl­laista tyyp­piä työkaverik­seen. Työ­paik­ka on myös sosi­aa­li­nen yhteisö.

  18. Et huomioin­ut vero­tuk­sen yms vaikutusta.

    Mikä oli syy?

    Nimit­täin juuri vähem­män koulu­tus­ta vaa­ti­vat työt ovat eri­laisia apute­htäviä ja palveluja.

    Mik­si meil­lä ei ole ole­mas­sa vaikka­pa ikku­nan­pe­si­jöitä, auton­pe­si­jöitä yms yms.

    Yksi selvä syy on se että on niin kallista palkata. Jos meinaat mak­saa satasen käteen ovat kulut melkein 200 ja jos mar­gin­aaliv­erosi on 50% tarkoit­taa se 300 kulua sadan työstä.
    Jos val­it­set koneen mak­saa 100 työ 100.

    USA on palveluy­hteiskun­ta ja jopa Briteis­sä on paljon palvelu­ja saatavissa.

    En tiedä onko joku asen­nevam­ma siinä ettei toista saa palkata aut­ta­maan arkea vai mikä on syynä.

    Nyt meil­lä on melkein joka 10.s työt­tömänä. He voisi­vat tehdä jotain hyödyl­listä ja pitäi­sivät yllä kos­ke­tuk­sen työelämään. Nyt hei­dät pakote­taan pois työelämästä ja paluu varsin pian käy käytän­nössä mah­dot­tomak­si. Siitä seu­raa kaiken­laisia henkisiä ongelmia yms.

    Kan­nat­taisiko ava­ta silmät ja tode­ta että nykyi­nen hol­housy­hteiskun­ta vain ei toi­mi. Olsiko aikea nimi pahoin­voin­ti yhteiskunta.

  19. JouniL:
    Et huomioin­ut vero­tuk­sen yms vaikutusta.

    Mikä oli syy?

    Nimit­täin juuri vähem­män koulu­tus­ta vaa­ti­vat työt ovat eri­laisia apute­htäviä ja palveluja.

    Mik­si meil­lä ei ole ole­mas­sa vaikka­pa ikku­nan­pe­si­jöitä, auton­pe­si­jöitä yms yms.

    Yksi selvä syy on se että on niin kallista palkata. Jos meinaat mak­saa satasen käteen ovat kulut melkein 200 ja jos mar­gin­aaliv­erosi on 50% tarkoit­taa se 300 kulua sadan työstä.
    Jos val­it­set koneen mak­saa 100 työ 100.

    USA on palveluy­hteiskun­ta ja jopa Briteis­sä on paljon palvelu­ja saatavissa.

    En tiedä onko joku asen­nevam­ma siinä ettei toista saa palkata aut­ta­maan arkea vai mikä on syynä.

    Nyt meil­lä on melkein joka 10.s työt­tömänä. He voisi­vat tehdä jotain hyödyl­listä ja pitäi­sivät yllä kos­ke­tuk­sen työelämään. Nyt hei­dät pakote­taan pois työelämästä ja paluu varsin pian käy käytän­nössä mah­dot­tomak­si. Siitä seu­raa kaiken­laisia henkisiä ongelmia yms.

    Kan­nat­taisiko ava­ta silmät ja tode­ta että nykyi­nen hol­housy­hteiskun­ta vain ei toi­mi. Olsiko oikea nimi­pa­hoin­voin­ti yhteiskunta.

  20. Tot­ta on että meil­lä on eri­laisia enem­män tai vähem­män vam­maisia jot­ka eivät myöskään nyky­isin työllisty. 

    Syitä edel­lisessä tekstissäni.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Syr­jäy­tyjät eivät ole idioot­te­ja. Yksi mut­ta vain yksi alala­ji ovat heiko­lah­jaiset. Heikko­lah­jaisu­u­den ei pitäisi syr­jäyt­tää ketään, ei myöskään työelämästä. Päi­hderi­ip­pu­vu­us on toinen. Sen taustal­la on usein jokin psyykki­nen ongel­ma, joka siis oli ensin ja päi­hderi­ip­pu­vu­us sit­ten. Tämä joukko voisi parem­min, jos alko­holin saatavu­ut­ta rajoitettmaisi. Kumpikaan näistä seli­tyk­sistä ei tyh­jen­nä syr­jäy­tymistä ilmiönä.

  21. Ero­tuo­mari:Suo­ma­laises­sa työelämässä on asioi­ta pahasti vialla.

    Jotain on todel­la pahasti vial­la, kos­ka on täysin jär­jetön­tä jäädä työ­paikkaan jos­sa sairas­tuu. Mon­tako vuot­ta työ­paikan vai­h­to­pro­jek­ti voi kestää? Itsel­läni yliopis­to-opin­to­jen jäl­keen työ­paikan vai­h­to kesti pari-kolme kk per paik­ka kun joudui hake­maan omaa jut­tuani ja sil­loin olin sen­tään ihan koke­ma­ton märkäko­r­va ja talous keskel­lä pikku­taan­tu­maa (melkein koko viikon­lop­un ketut­ti kun maanan­taina piti taas men­nä töi­hin, siitä tajusin että jotain tart­tis tehdä).

    Ymmär­rän kyl­lä että jos­sain pikku­paikkakun­nal­la koulut­ta­mat­toman henkilön voi olla vaikea vai­h­taa työ­paikkaa, mut­ta jos yliopis­ton käynyt it-ammat­ti­lainen ei töitä löy­dä, niin kuka sit­ten? Dis­claimer: jos sat­tuu asumaan Oulus­sa niin hyväksytään ettei se ihan noin vain onnistu.

    Mikä ihme joitakin suo­ma­laisia vaivaa, kun jäädään mielum­min surkeaan työ­paikkaan kuin lähde­tään rohekasti liik­keelle? Onko se siinä, että on 1% mah­dol­lisu­us että se uusi työ on vielä surkeampi? Vai ollaan mielum­min tutus­sa ja tur­val­lis­es­ti surke­as­sa paikas­sa, kos­ka siel­lä sen­tään tietää minkälaista skei­daa niskaan kaatuu? Tiedän itsekin pari täm­möistä tapaus­ta, mik­si se burn out pitää hakea, mik­sei voi­da lähteä ajois­sa? Yhdessä tun­temas­sani tapauk­ses­sa kil­pail­e­va yri­tys yrit­ti kaiken lisäk­si houkutel­la surke­as­sa työ­paikas­sa ollut­ta pro­jek­t­in­hoita­jaa uusi­in hom­mi­in, lupauk­se­na tietenkin mm. parem­pi työilmapi­iri. Ei läht­enyt, val­it­si mielum­min sen lop­pu­un­palamiseen vievän tien ja niin­hän siinä tietenkin kävi.

    Hyvät ihmiset, vai­h­takaa ihmessä sitä työ­paikkaa, jos työ käy oman ter­vey­den päälle ja tämä kos­kee sit­ten myös niitä duu­nar­i­hom­mia, jois­sa ei ole työ­tur­val­lisudues­ta tietoakaan. Huono­jen työ­paikko­jen kuu­luukin kutis­tua, kui­h­tua ja lop­ul­ta kado­ta pois. Kyl­lä se ylin johto jos­sain vai­heessa huo­maa, ettei jol­lain osas­tol­la mikään toi­mi ja jos kyseessä on yrit­täjäve­toinen fir­ma, niin karkoit­ta­mal­la hyvät työn­tek­i­jä, siltä häviävät asi­akkaat parem­pi­in paikkoihin.

    nim­im. “huonoista yri­tyk­sistä työn­tek­i­jöitä ja töitä kalastellut”

    Ps jos heikko­lah­jaiset saadaan työl­lis­tet­tyä, siinä työl­listyy kaik­ki muutkin ongel­maryh­mät jo ennen kuin niistä tulee varsi­naisia ongelmia

    PPS päi­hderi­ip­pu­valle ei mah­da mitään, tilanne pitäisi saa­da hal­tu­un ennen sitä riippuvuutta

  22. “Nimit­täin juuri vähem­män koulu­tus­ta vaa­ti­vat työt ovat eri­laisia apute­htäviä ja palveluja.”

    Ongel­ma on, että nämä mata­lan tuot­tavu­u­den työt tehdään nykyään ilmaistyövoimalla.

    Aikaisem­min opiskelu­un liit­tyvä pakolli­nen har­joit­telu tai työt­tömän velvoite­työ tehti­in nor­maalin työ­suh­teen puitteissa.

    Mut­ta 2000-luvul­la suun­taus on muut­tunut ja näistä töistä ei enää mak­se­ta palkkaa vaan val­tio kus­tan­taa ilmaisne työvoiman

    Tämä on johtanut siihen,että ne vähätkin mata­lan tuot­tavu­u­den työt tehdään val­tion kus­tan­ta­mal­la ilmaistyövoimalla

    Tämä on tehnyt paskakier­teen: Kukaan ei palkkaa vähä­tuot­toista palkkatyöhön kun ilmainen täysipäi­nenkin on saatavilla.

    Tämä taas syr­jäyt­tää ja vas­ta kun on syrjäytynyt,pääsee ilmaisek­si työvoimak­si syr­jäy­ty­imisen torjumiseksi.

  23. Mitä tulee alko­holi­in syr­jäy­tymisen syynä niin sen merk­i­tys­tä liitellaan.

    Sat­tui ker­ran silmi­in tutkimus,jossa todet­ti­in , että alko­holin suurku­lut­ta­jista 82 % on työelämässä mukana.
    Ja niistä lopuista 18 % :ta suurin osa on eläk­keel­lä alko­holin aiheut­tamien ongelmien vuoksi

    Useim­miten kal­jakup­pi­lan asi­akkaat kuvitel­laan työttömiksi,mutta näin ei ole.He ovat joko työssäkäyviä tai eläkeläisiä.Se, että kal­jaa juo­daan päivisinkin ei merk­itse mitään,Suomessa tehdään eniten epä­tyyp­il­lisiä työaiko­ja EU:ssa .

  24. tpyy­lu­o­ma: Olisiko­han se niin, että kos­kee myös ns. sisätöitä, eli ihan koulu­tus­takin vaa­tivia ammat­tia? Eli siis Mar­ket­taa ahdis­taa syys­tä tai tois­es­ta, työte­ho kär­sii ja pois­saolo­ja tulee. Jos­sain työ­paikas­sa ja yhteiskun­nas­sa työ­paikalla elet­täisi­in tuon kanssa, toises­sa Mar­ket­ta työn­netään eläk­keelle mie­len­ter­veysongel­maise­na. Minus­ta “nimet­tä” yllä on jäljil­lä, kun työt­tömyys on tarpeek­si suur­ta niin työ­nan­ta­jil­la on tuo­hon varaa.

    Asian ydin on viimeisessä lauseessa. Han­kalasti työl­listyviä ei tarvitse palkata, kos­ka tuli­joi­ta on niin paljon. Kos­kee syr­jäy­tyviä, ali(tai yli)koulutettuja, maahanmuuttajia…

    Suo­ma­laiset työ­nan­ta­jat joskus valit­ta­vat työvoima­pu­laa, mut­ta todel­lisu­udessa koko ilmiö on meil­lä täysin vieras. Sik­si tääl­lä ei koskaan näe liikkei­den ikkunois­sa työ­paikkail­moituk­sia, työ­paikko­ja ei main­os­te­ta tele­vi­sios­sa jne. Mon­es­sa Län­si-Euroopan maas­sa nämä ovat aivan taval­lisia tapo­ja rekry­toi­da, eikä kukaan edes kuvit­tele työn­hak­i­joiden muo­dosta­van jono­ja oville ilman minkään­laista houkut­telua. Tosin talouskri­isi lie­nee muut­tanut asioi­ta ainakin väliaikaisesti.

  25. Kalle: Jako ei ollut kuitenkaan luonut umpiper­iä, kos­ka oppi­laitosten rehto­rien suosi­tuskir­jeil­lä pääsi eteen­päin. Tun­nen insinöörin, joka on men­nyt ammat­tik­oulus­ta teknisee opis­toon ja olisi päässyt vielä tekniseen korkeak­oulu­un, mut­ta per­heen perus­t­a­mi­nen ei sitä mahdollistanut.

    Käytän­nössä muo­dos­tui umpiperiä.Noita suosi­tuk­isa kun sai yksi luokas­ta eli väylä oli niin ahdas, etti sil­lämitään koulu­tus­poli­it­tista merk­i­tys­tä ollut

    Ja kun ikälu­okas­ta vain n 15 % suorit­ti yo-tutkin­non ja alle 10 % ikälu­okas­ta pääsi yliopis­toon niin käytän­nössä useim­mat pää­tyivät umpiperään.

    Tämä johti uuteen muut­toli­ik­keeseen ulkomaille,kun Suomes­sa opiskelu oli rajoitettua,monet muis­ta­vat var­maan vielä Upsalan ekonomit.

    Tuo sak­salainen koulu­jär­jestelmäon juuri täl­lainen umpiperäjär­jestelmä, jol­la ylläpi­de­tään luokkajakoa.

    Eikä sak­salainen oppisopimusk­oulu­tuskaan niin auvoinen ole. Ei siel­läkään mitään tumpe­loa ote­ta fir­maan vaan hänel­lä täy­tyy olla jo valmi­ita taito­ja tehdä jotain

    Niin­pä useim­mat oppisopimusk­oulukkaat käyvät vuo­den kurssin alal­ta ja han­kki­vat perusvalmiuksia

    Suomes­saop­pisopimusk­oulu­tus on kas­vat­tanut suosiotaan,mutta rajoite tulee siitä,ettei perusk­oulus­ta tule­val­la olemitään työssä vaa­dit­ta­va taitoa.

    Samoin ammat­in­val­in­ta on vielä hakusessa.
    Nuori alkaa hakea paikkaansa yhteiskun­nas­sa noin 15- vuo­ti­aana ja yleen­sä 25 ‑ikävuo­teen men­nessä se on löy­tynyt, ainakin useim­mat ovat löytäneet

    Mut­ta har­va työ­nan­ta­ja suos­tuu otta­maan töi­hin nuor­ta ‚jol­la kaik­ki on hakusessa.

  26. Ero­tuo­mari:
    Suo­ma­laises­sa työelämässä on asioi­ta pahasti vialla. 

    Ja tämäkin niin että “monil­la suo­ma­laisil­la työ­paikoil­la on asi­at pahasti vial­la”. Johtuen niistä ongelmayksilöistä.

    Riit­täisikin että keski­tytään niihin ongelma­paikkoi­hin ja ‑tyyppei­hin, eikä raken­neta mitään keskusjo­htoista lain­säädän­töhim­meliä jon­ka avul­la kuvitel­laan pois­tet­ta­van kaik­ki ongel­mat (mut­ta itse asi­as­sa vain luo­daan rutkasti lisää).

  27. Liian van­ha:
    Mitä tulee alko­holi­in syr­jäy­tymisen syynä niin sen merk­i­tys­tä liitellaan.

    Sat­tui ker­ran silmi­in tutkimus,jossa todet­ti­in , että alko­holin suurku­lut­ta­jista 82 % on työelämässä mukana.
    Ja niistä lopuista 18 % :ta suurin osa on eläk­keel­lä alko­holin aiheut­tamien ongelmien vuoksi

    Sotket nyt kak­si eri asi­aa keskenään. Suurku­lut­ta­jien ryh­mästä tiputaan pikkuhil­jaa ajan kanssa sinne ongel­makäyt­täjien ryh­mään. Jos suurku­lu­ta­jan täy­delli­nen alko­holisoi­tu­mi­nen olisi aina var­maa ja veisi vaikka­pa sen 20 vuot­ta, niin 30-vuo­ti­aana suurku­lu­tuk­sen aloit­ta­ja tipah­taisi työelämästä vas­ta viiskymp­pisenä ja tilas­tois­sa näky­isi kokoa­jan, että suurin osa alko­holin suurku­lut­ta­jista on edelleen kivasti työelämän syr­jässä kiinni. 

    Suurin osa suurku­lut­ta­jista olisi edelleen työelämässä vaik­ka lop­ul­ta pää­ty­isikin todel­lisek­si alkoholistikis.

    Kos­ka alko­holin hait­to­jen kehit­tymi­nen vie kauan, sen hai­tat saa­vat kas­vaa todel­la suurik­si, ennenkuin työu­ra katkeaa niihin. Osaltaan alko­holin hait­to­ja kom­pen­soi myös koke­muk­sen tuo­mat taidot, eli varsinkin kes­ki-iän aikoi­hin koke­mus on kar­tut­tanut taito­ja paljon enem­män mitä alko­holin riskikäyt­tö on niitä naker­tanut. Mon­esti juop­po mes­tari on vielä ihan kohtu­ulli­nen työn­tek­i­jä, parem­pi kuin vasta-alkaja.

  28. Hyvää pohdiskelua, Osmo, eri­tyis­es­ti koulu­jär­jestelmään liit­tyen! Perusk­oulun suun­nit­telus­ta ja koulu­tus­poli­it­tis­es­ta debatista 1960-luvul­la on kir­joitet­tu mie­lenki­in­toinen kir­ja, jos­sa kuvataan eri näke­myk­siä — myös sitä, että vireil­lä oli toisen­lainen koulu­jär­jestelmä, joka perus­tui ped­a­gogiseen tietoon ja sen tun­nus­tamiseen, että ihmiset ovat eri­laisia ja kaik­ki eivät ole taitavia lukuaineis­sa. Perusk­oulu oli puolestaan poli­it­tiseen ide­olo­giaan ja kas­va­tuside­al­is­mi­in poh­jau­tu­va koulu­muo­to. Kir­ja on nimeltään Isä Salmela — ihmi­nen ja koulunuud­is­ta­ja. Kir­jaa voi laina­ta Helsin­gin kaupunginkir­jas­tos­ta tai oman kap­paleen voi han­kkia kus­tan­ta­jal­ta (Opetus‑, kas­va­tus- ja koulu­tusalan säätiö OKKA).
    http://www.okka-saatio.com/muutjulkaisut.php

  29. Liian van­ha: Ongel­ma on, että nämä mata­lan tuot­tavu­u­den työt tehdään nykyään ilmaistyövoimalla. 

    Ei, vaan ne mata­lan tuot­tavu­u­den työt jäävät kokon­aan tekemät­tä täl­lä hetkellä.

    Niin kauan kuin se siivoa­jan tilaami­nen koti­in mak­saa enem­män kuin DI:n net­to­tun­tipalk­ka, niin ihmiset siivoa­vat itse. Niin kauan kuin rav­in­to­laruo­ka mak­saa 3x enem­män kuin itse laitet­tu, tehdään itse. Kun remont­tireiskan työ mak­saa saman mitä kirur­gin tun­tipalk­ka, asen­ta­vat kirur­git itse lat­tial­is­to­ja ja lam­i­naat­te­ja omi­in asuntoihinsa.

    Työn vero­tus pitäisi saa­da alas, ja tarkoi­tan työn vero­tuk­sel­la siis nimeno­maan kaikkia mui­ta asioi­ta kuin tuloveroa, joka on käytän­nössä mitätön pieni­palkkaisille. ALV ja TYEL-mak­sut, sekä kansalais­palkka­jär­jestelmän puute ovat pahim­mat esteet sille, että ihmiset käyt­täi­sivät palveluita.

    https://fbcdn-sphotos-d‑a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/330342_10151091844938316_733255778_o.jpg

  30. “Suurin osa suurku­lut­ta­jista olisi edelleen työelämässä vaik­ka lop­ul­ta pää­ty­isikin todel­lisek­si alkoholistikis.”

    Näin käy,mutta alko­holoin aiheut­ta­mat vahin­got ehtivät yleen­sä niin suurik­si, että henkilöstä tulee eläkeläinen.

    Onko eläkeläi­nen syr­jäy­tynyt vai ei on sit­ten toinen juttu.

    Alko­holin suurku­lu­tuk­seen liit­tyy toinenkin havainto:Keho kestää jatku­vaan juomista n 15–20 vuot­ta-Sen jäl­keen henkilö on joko kuol­lut tai raitistunut.

    Sit­ten on tietysti niitä, jot­ka eivät juo aivan jatku­vasti ja voivat juo­da pitempäänkin

  31. Monel­la syr­jäy­tyneel­lä on niin san­otut “Venäläiset geen­it”. Ratkaisu olisi kat­soa län­nen sijaan itään. Miten siel­lä tue­taan kyseisen geeniper­imän omaavaa globaalis­sa kil­pailus­sa työ­paikoista. Venäjän keino­jen tehokku­ud­es­ta ker­too sekin että he tule­vat muille kalliseen heille hal­paan Suomeen shop­paile­maan massoittain.

    Miten Venäläi­nen koulu toimii huonos­ti lukeke­mal­la oppiville? Miten siel­lä verote­taan ulko­maisia tuotteita?.…

  32. Sylt­ty: Mikä ihme joitakin suo­ma­laisia vaivaa, kun jäädään mielum­min surkeaan työ­paikkaan kuin lähde­tään rohekasti liikkeelle?

    Eiköhän tässä ole psykol­o­giset syyt taustal­la: Ensin mur­tuu tah­to ja itse­tun­to. Sen jäl­keen kaik­ki on paljon vaikeam­paa ja ongel­mat kasautu­vat. Eikä se työ­paikan vai­h­to siltikään mikään pikku­jut­tu ole.

  33. Ter­mi­nolo­giahuo­mau­tus:

    “Suh­teel­lisen ja absolu­ut­tisen köy­hyy­den ero on Suomes­sa kas­vanut aika suurek­si. Niin­pä niil­lä tulota­soil­la, jot­ka määritel­lään tuloköy­hyy­dek­si, elämän­sä hyvin hal­lit­se­va ja rikkaas­sa sosi­aalises­sa ympäristössä elävä men­estyy varsin hyvin, vaik­ka oikeil­la köy­hillä tekee tiukkaa. Sik­si vapaae­htoista köy­häi­lyä ja siihen liit­tyvää lep­pois­tamista ei pidä sekoit­taa köyhyyteen.”

    Absolu­ut­tis­es­ti köy­hiä Suomes­sa ei juuri olekaan. Tarkoi­tat ilmeis­es­ti sitä, että osa suh­teel­lises­sa köy­hyy­dessä elävistä ihmi­sistä elää lep­poisas­ti ja vain osalle se suh­teelli­nen köy­hyys on ongel­ma. Tälle var­maan tarvit­taisi­in omat terminsä.

  34. “Mikä ihme joitakin suo­ma­laisia vaivaa, kun jäädään mielum­min surkeaan työ­paikkaan kuin lähde­tään rohekasti liikkeelle?”

    Mil­laises­sa maail­mas­sa elät? Kun olen yrit­tänyt vai­h­taa työa­paikkaa, hak­i­joi­ta on aina ollut yli 50. Koulu­tuk­seni on höpö­mais­teri, mut­ta mais­teri kuitenkin.

    Edes var­mat alat eivät enää työl­listä: “Insinöörien ja diplo­mi-insinöörien työt­tömyys on kään­tymässä jyrkkään kasvu­un, kir­joit­taa Tekni­ik­ka ja talous ‑lehti. Lehden mukaan insinöörien työt­tömyyskas­saan tulee nyt 180 ensi­hake­mus­ta viikos­sa, kun vielä alku­vuon­na määrä oli 120.

    Työt­tömyyskas­san mukaan kasvu ei seli­ty Nokian irtisanomisilla.

    Tuen­saa­jien määrässä heikkenevä työl­lisyys­ti­lanne ei kuitenkaan ainakaan vielä näy. Tuen­saa­jien määrä on päin­vas­toin vähentynyt.

    Koko väestöön ver­rat­tuna insinööre­jä on edelleen työt­tömänä vähem­män. Insinöörien työt­tömyys on nyt 3,1 ja diplo­mi-insinöörien 2,5 pros­ent­tia. Koko Suomen työt­tömyysaste oli kesäku­us­sa 7,9 prosenttia.

    Lamavuon­na 1993 diplo­mi-insinöörien työt­tömyysaste kävi 8,3 prosentissa.”

    http://goo.gl/bJl97

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Syr­jäy­tyjät eivät ole idioot­te­ja. Yksi mut­ta vain yksi alala­ji ovat heiko­lah­jaiset. Heikko­lah­jaisu­u­den ei pitäisi syr­jäyt­tää ketään, ei myöskään työelämästä. Päi­hderi­ip­pu­vu­us on toinen. Sen taustal­la on usein jokin psyykki­nen ongel­ma, joka siis oli ensin ja päi­hderi­ip­pu­vu­us sit­ten. Tämä joukko voisi parem­min, jos alko­holin saatavu­ut­ta rajoitettmaisi. Kumpikaan näistä seli­tyk­sistä ei tyh­jen­nä syr­jäy­tymistä ilmiönä.

    Heikkoudet kasaan­tu­vat. Mata­la älylli­nen suo­ri­u­tu­mi­nen höys­tet­tynä oppimista ja suorit­tamista heiken­täväl­lä muul­la neu­rop­syki­a­trisel­la prob­lemati­ikalla yhdis­tyy psyykkiseen häir­iöön ja päi­hdeon­gel­maan. Päi­hdeon­gel­ma voi tul­la ennen psyykenon­gel­maa tai tois­in­päin. Tähän tulee vielä päälle heikko sosi­aa­li­nen verkos­to, yleen­sä isät­tömyys. Kumpa olisikin vain joku näistä niin elämä vielä aika hel­posti järjestyisi.

    Syr­jäy­tymi­nen alkaa viimeistään ala-asteel­la. Tietyssä mielessä jo kohdussa.

  36. Liian van­ha:
    “Suurin osa suurku­lut­ta­jista olisi edelleen työelämässä vaik­ka lop­ul­ta pää­ty­isikin todel­lisek­si alkoholistikis.”

    Näin käy,mutta alko­holoin aiheut­ta­mat vahin­got ehtivät yleen­sä niin suurik­si, että henkilöstä tulee eläkeläinen.

    Joo, voi olla. Alko­holin kokon­aishait­to­jen laskemises­sa pitäisikin ehdot­tomasti ottaa huomioon myös alko­holin ennenaikaisten kuolemien aiheut­ta­ma eläke- ja ter­veys­meno­ja vähen­tävä vaiku­tus. Ei voi­da laskea hait­to­ja niin, että ote­taan suo­rat ja vielä epä­suo­ratkin kus­tan­nuk­set ja sit­ten ver­rataan vain suori­in tuloi­hin ja jätetään epä­suo­rat säästöt laskematta.

    Onko eläkeläi­nen syr­jäy­tynyt vai ei on sit­ten toinen juttu.

    Val­tion­talouden kannal­ta alko­holisoitunut eläkeläi­nen voi olla ihan hyvä jut­tu, kos­ka ne kuol­e­vat 20 v aikaisem­min kuin muut. Työssään vielä kohtu­ulliseti pär­jän­nyt alko­holin suurku­lut­ta­ja voi muut­tua eläköi­tymisen jäl­keen nopeasti oikein kun­non alko­holis­tik­si ja juo­da itsen­sä hengiltä jo parin eläke­vuo­den aikan. Omas­sa lähipi­iris­sä on yksi täl­lainen tapaus, työt hoiti ainakin suht ok lop­pu­un saak­ka, mut­ta eläk­keel­lä hom­ma lähti lop­ullis­es­ti lapas­es­ta ja hen­ki paris­sa-kolmes­sa vuodessa, siinä oli val­tion­talouden kannal­ta mitä parhain elämänkaari.

    Mut­ta ajat­telin enem­män noi­ta nuorem­pia ja kes­ki-ikäisiä, jot­ka ehtivät juo­maan työu­rann pilalle. Yhdelle sem­moi­selle olen potkutkin antanut eli eivät ole aivan harv­inaisia nuokaan tapaukset.

    Jokat­a­pauk­ses­sa lie­nee selvää, että jos pitää vali­ta mihin laite­taan paukut, nuori­in, kes­ki-ikäisi­in vaiko van­hoi­hin päi­hdeon­gel­maisi­in , niin ainakaan niihin van­hoi­hin ei kan­na­ta liiko­ja panostaa.

    Sepi:
    yön vero­tus pitäisi saa­da alas, ja tarkoi­tan työn vero­tuk­sel­la siis nimeno­maan kaikkia mui­ta asioi­ta kuin tuloveroa,

    Väärä diag­noosi, kos­ka alvia tiput­ta­mal­la rom­ah­taa verokan­ta liian tehokkaasti ja use­am­mat eri verokan­nat sotke­vat vain entis­es­tään mon­imutkaista vero­tus­ta. Net­to­tu­loil­la­han ne palve­lut oste­taan, eli kyl­lä nimeno­maan tulovero­tuk­sen laskem­i­nen on olen­naises­sa osas­sa. Se on ihan sama joutuuko käyt­tämään 3 tun­tia yhden työ­tun­nin ostamiseen alvin vai tuloveron takia, lop­putu­los on sama.

  37. Sepi: Työn vero­tus pitäisi saa­da alas, ja tarkoi­tan työn vero­tuk­sel­la siis nimeno­maan kaikkia mui­ta asioi­ta kuin tuloveroa,

    Plus pien­työ­nan­ta­jan byrokra­tia pitäisi saa­da jär­jel­lisek­si. Ei min­ua pitäisi hirveästi kiin­nos­taa, mon­tako des­i­maalia eläke­mak­su muut­tuu kun työn­tek­i­jä täyt­tää 53 vuot­ta; min­ua kiin­nos­taa, onko min­ul­la varaa mak­saa palk­ka, verot ja sivuku­lut, ja onko min­ul­la aikaa ja kiin­nos­tus­ta nyk­ertää tarvit­ta­va paperiso­ta kuntoon.

    Ei ole. Koti­talousvähen­nyk­sen leikkaami­nen heiken­tää insen­ti­iviä palka­n­mak­su­un entis­es­tään. Ja palka­n­mak­sajis­ta­han meil­lä pula on, ei tehtävästä työstä.

  38. Sylt­ty: Väärä diag­noosi, kos­ka alvia tiput­ta­mal­la rom­ah­taa verokan­ta liian tehokkaasti 

    Eihän palka­n­mak­sus­ta alvia per­itä. Jos palkkaan kirvesmiehen asen­ta­maan puut­tuvia lat­tial­is­to­ja, niin siitä menee ennakon­pidä­tys­tä, sosi­aal­i­tur­va­mak­sua, eläke­vaku­u­tus­mak­sua, tap­atur­mavaku­u­tus­mak­sua, työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua ja ryh­mähenki­vaku­u­tus­mak­sua. On annet­ta­va vuosi-ilmoi­tus. Nuo kaik­ki ovat kus­tan­nuk­sia — osas­sa itse rahan­meno on mar­gin­aa­li­nen, mut­ta vai­va ja selvi­tystyö toimi­vat palkkaamista vastaan.

  39. Suurin syy syr­jäy­tymiseen on sekatyömiehen, auton apumiehen, tehtaan työn­tek­i­jän, kaup­pa-apu­laisen, juok­supo­jan ja piian tehtävien lop­pumiseen Suomes­sa. Kiinas­sa niitä vielä on ja hom­ma pelaa. Meille on jäänyt huonos­ti tuot­ta­va kirjaviisaus.

  40. Pekka Taipale: Eihän palka­n­mak­sus­ta alvia per­itä. Jos palkkaan kirvesmiehen asen­ta­maan puut­tuvia lat­tial­is­to­ja, niin siitä menee ennakon­pidä­tys­tä, sosi­aal­i­tur­va­mak­sua, eläke­vaku­u­tus­mak­sua, tap­atur­mavaku­u­tus­mak­sua, työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua ja ryh­mähenki­vaku­u­tus­mak­sua. On annet­ta­va vuosi-ilmoi­tus. Nuo kaik­ki ovat kus­tan­nuk­sia – osas­sa itse rahan­meno on mar­gin­aa­li­nen, mut­ta vai­va ja selvi­tystyö toimi­vat palkkaamista vastaan. 

    Lisäk­si vielä lomako­r­vaus­ta ja työajanlyhennysrahaa.

  41. Sepi: Syyl­lis­inä tiet­ty äänestäjät, joille on jotenkin onnis­tut­tu myymään kuvitel­ma siitä, että kadunlakaisijan/vessansiivoajan tai jopa työt­tömän tekemät­tä jät­tämä työ ovat liki saman arvoista kuin aivokirur­gin tekemä työn kanssa. 

    Eri­laiset työt eivät ole sama­nar­voisia, mut­ta niiden eri­ar­voisi­na pitämi­nen tun­tuu nykyisessä työkeskeisessä maail­mas­sa johta­van myös tek­i­jöi­den eli ihmis­ten eri­laiseen arvostamiseen. Ja toki myös tek­i­jät itse yleen­sä arvosta­vat itseään sen mukaan miten hei­dän tekemää työtään arvoste­taan. Ja jos et saa arvos­tus­ta tekemästäsi työstä, niin mikä on moti­ivisi sen tekemiseen? Voiko täl­lainen arvosta­mat­to­muu­den tunne lisätä syr­jäy­tymistä? Ihmiset kuitenkin kaipaa­vat arvos­tus­ta, myös ne “paskadu­u­nien” tek­i­jät. Todis­tusten poisjät­tö voisi osaltaan helpot­taa asi­aa, mut­ta ongelmia on paljon muuallakin.

  42. jouni lundqvist:
    Suurin syy syr­jäy­tymiseen on sekatyömiehen, auton apumiehen, tehtaan työn­tek­i­jän, kaup­pa-apu­laisen, juok­supo­jan ja piian tehtävien lop­pumiseen Suomes­sa. Kiinas­sa niitä vielä on ja hom­ma pelaa. Meille on jäänyt huonos­ti tuot­ta­va kirjaviisaus.

    Kiinas­sa ja Inti­as­sa työl­listää ennen kaikkea teho­ton pien­maat­alous. Kiinas­sa eletään juuri nyt vaihetta,jossa maal­la ja kaupungeis­sa on yhtä paljon väkeä.

    Inti­as­sa vain n 30 % asuu kaupungeissa

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

  43. Syr­jäy­tymistä tapah­tuu nuoru­u­den jälkeenkin.

    Kun alle 25-vuo­ti­a­ta työt­tömiä oli eloku­us­sa TEM mukaan 32400.

    Mut­ta + 50-vuo­ti­a­ta oli jo 92900

    Työt­tömyys­jak­son pitu­uskin nousee iän myötä, alle 25-vuo­ti­ail­la työt­tömyys kestää 5–8 viikkoa,mutta +50-vuo­ti­ail­la 16–35 viikkoa

    Pitkäaikaistyöt­tömistäkin n 2/3 on +50-vuo­ti­ai­ta

    Eli iän myötä syr­jäy­tymi­nen kasvaa.Eikä se ole halvem­paa kuin nuorten syrjäytyminen.

    Kolme, neljä +50-vuo­ti­as­ta vas­taa kuluil­taan yhtä nuorta

    Ja vaikeasti työl­listyvien joukos­sa on merkit­tävä määrä myös korkeak­oulu­tutkin­non suorittaneita.Kokonaismäärä on n 140000 ja heistä korkeak­oulutet­tu­ja yli 14000 eli n 10 %.

    Ei syr­jäy­tymi­nen ole vain vajakkien ongel­ma enää

  44. Sylt­ty
    Hyvät ihmiset, vai­h­takaa ihmessä sitä työ­paikkaa, jos työ käy oman ter­vey­den päälle 

    Pääsään­töis­es­ti olet aivan oike­as­sa. Toiv­ot­tavasti kukaan ei ole sel­l­aises­sa pakko­raos­sa, että taloudel­lisen riip­pu­vu­u­den takia joutuu uhraa­maan ter­veyt­tään huonos­ti toimi­val­la työ­paikalla. Itse en ole tässä tilanteessa, olen korkeasti koulutet­tu it-ammat­ti­lainen, min­ul­la on merkit­tävä työkoke­mus, ja jos itse saan arvioi­da, olen varsin lah­jakas ja hyvä työntekijä. 

    Kos­ka olen nykyisessä työ­paikas­sa viihtynyt varsin hyvin, ja siel­lä olo­suh­teet ovat vas­ta hil­jat­tain men­neet ratkai­sev­asti huonoon suun­taan, en kat­so hyväk­si vai­h­toe­hdok­si häipyä heti. Ensin halu­an keskustel­la työ­nan­ta­jan kanssa, löy­ty­isikö ratkaisu olo­suhtei­den paran­tamisek­si. Työ­nan­ta­jani ei organ­isaa­tio­ta­sol­la voi tietää jokaisen pro­jek­tin ja yksikön tasol­la, mis­sä men­nään. Heille on se ker­rot­ta­va, jot­ta he voisi­vat reagoi­da tilanteeseen, ja tämä tapah­tuu esimerkik­si työter­veyshuol­lon kanssa ns. kolmikan­ta­neu­vot­telus­sa. Tämän jäl­keen työ­nan­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us tehdä paran­nuk­sia. Jos ja kun paran­nuk­sia tulee, teen sairaslo­man jäl­keen tyy­tyväisenä vielä vuosia töitä nykyisel­lä työ­nan­ta­jal­la. Jos paran­nuk­sia ei kuu­lu, olen luon­nol­lis­sti pakotet­tu vai­h­ta­maan työ­nan­ta­jaa. Mikään ei takaa, että seu­raa­va työ­nan­ta­ja olisi näis­sä suhteis­sa nyky­istä parem­pi, joten kukas­ta kukkaan hyp­pimi­nen ei vält­tämät­tä ole mikään paras ratkaisu. Joskus on nos­tet­ta­va kissa pöy­dälle ja koetet­ta­va vaikut­taa olo­suhteisi­in. Vas­ta jos se ei toi­mi, on syytä vai­h­taa ympäristöä.

    Oma­l­ta osaltani en halua tämän enem­pää ava­ta tilan­net­tani tääl­lä, kos­ka sil­lä ei vält­tämät­tä ole yleisem­pää mie­lenki­in­toa. Tämä “vai­h­da työ­nan­ta­jaa” ‑ohje vaan on aivan liian yksinker­tainen kaikenkat­tavak­si ohjen­uo­rak­si, ja lisäk­si se vain jät­tää ongel­mat nykyiselleen kos­ka työ­nan­ta­ja ei täl­löin saa siitä spe­si­fistä palautet­ta, mikä mät­tää. Hyvä työ­nan­ta­ja ottaa vas­taan palautet­ta ja reagoi siihen; mikäli työn­tek­i­jät vain häipyvät, ei kukaan osaa tehdä korjauksiakaan.

  45. Pekka Taipale: Ja palka­n­mak­sajis­ta­han meil­lä pula on, ei tehtävästä työstä.

    Tähän vielä lisäys siitä, ettei niitä työn­tek­i­jöitäkään aina ole help­po löytää niihin töi­hin, jois­sa yksi­tyi­nen henkilö on työnantajana.

    Esimerkik­si koti­taloustyö ei pääosin vaa­di kovin kum­moisia teo­reet­tisia lahjo­ja. Suurim­malle osalle poten­ti­aal­i­sista työ­nan­ta­jista riit­täisi se, että työn­tek­i­jä osaa toimi­val­la tasol­la lukea ja kir­joit­taa jotain yhteistä kieltä, siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi — mitä se työ­nan­ta­jan halu­a­ma työ sit­ten olikaan — tun­nol­lis­es­ti ja saa­puu sovit­tuna aikana paikalle.

    Syys­tä tai tois­es­ta ylläol­e­van lis­tan täyt­tävien työn­tek­i­jöi­den löytämi­nen on pääkaupunkiseudul­la varsin haas­tavaa. Tämä on ihan merkit­tävä este osa-aikatyö­nan­ta­jille. Kolme mah­dol­lisu­ut­ta: kohtaan­to-ongel­ma, vaikeasti työl­lis­tet­tävät työt­tömät tai työn­tekoa ei arvoste­ta. Veikkaan kaikkia.

  46. Viherinssi: Syys­tä tai tois­es­ta ylläol­e­van lis­tan täyt­tävien työn­tek­i­jöi­den löytämi­nen on pääkaupunkiseudul­la varsin haastavaa. 

    Se syy on sinän­sä help­po löytää: työn­tek­i­jälle jää noista töistä niin vähän rahaa käteen ver­rat­tuna siihen, minkä saa työtä tekemät­täkin sosi­aal­i­tur­vas­ta. Olemme onnis­tuneet elim­i­noimaan köy­hyy­den ja siitä tietenkin seu­raa, että täl­lais­ten töi­den tekem­i­nen ei ole mon­en mielestä kan­nat­tavaa, kos­ka mar­gin­aal­i­hyö­ty lyhyel­lä aikavälil­lä on vähäi­nen tai jopa menee pakkasen puolelle. 

    Tämä ei tietenkään päde kaikki­in ihmisi­in. Havait­sen, että esimerkik­si van­hempi­en­sa luona asu­va koulun­sa päät­tänyt ja opiskelu­paikkaan pyrkivä on iloinen vähäi­sistäkin tien­auskeikoista, kos­ka muual­ta ei juuri tule rahaa.

    Ja tähän saamme var­masti myös ne nor­maalit “pese itse pyykkisi, ei sitä val­tion tarvitse tukea” ‑kom­men­tit.

  47. Pekka Taipale:Ja tähän saamme var­masti myös ne nor­maalit “pese itse pyykkisi, ei sitä val­tion tarvitse tukea” ‑kom­men­tit.

    Var­masti. Mut­ta min­un argu­ment­ti­ni ei edes puut­tunut niihin mak­sui­hin tai koti­talousvähen­nyk­seen. Pk-seudul­ta löy­tyy aika iso joukko ihmisiä, jot­ka mak­saisi­vat vaik­ka suo­raan työn­tek­i­jälle 25 e/h sivuku­luineen ilman vähen­nyk­siä (jos­ta siis jää noin 17 e/h brut­topalkkaa), jos niitä sovel­tuvia työn­tek­i­jöitä löytyisi.

    Kau­pan kas­salle, mäkkäri­in pihviä kään­tämään, rav­in­to­laan, hotel­li­in tai kir­jas­toon löy­tyy kyl­lä työvoimaa paljon alem­mal­lakin palkkata­sol­la. Jopa las­ten­hoitoa­pua voi löytää (vaik­ka siinäkin joutuu vaik­ka mihin likaisi­in hom­mi­in), mut­ta koti­talouden eri­laiset työt ovat jostain syys­tä hyvin epä­su­osit­tu­ja. Sosi­aal­i­tur­va, arvos­tus, kohtaanto…

    Point­ti kuitenkin on se, että niille teo­reet­tis­es­ti huonom­mat kor­tit jaos­sa saaneille ei oikeasti ole korkean tuot­tavu­u­den tieto­työtä. Tai yleen­sä edes korkean tuot­tavu­u­den käsitöitä. Mata­lam­man tuot­tavu­u­den työtä olisi yksi­ty­is­puolel­la paljon, mut­ta jokin estää sen tekemisen ja teettämisen.

  48. 25e/h on liian vähän lasku­tuk­sek­si, jos tilauskan­ta per asi­akas on luokkaa pari tun­tia kuukaudessa. Käytän­nössä tun­te­ja saa ehkä 3.5 per päivä x 20 per kuukausi ja sit­ten vuosilo­mat “palkat­tomana” -> käytän­nössä vero­pros­ent­ti on jotain 80%, kun menet­tää val­taosan sosiaalituista.

    Sik­si tarvit­taisi­in se kansalais­palk­ka / perus­tu­lo / negati­ivi­nen tulovero.

    Toinen mitä tarvit­taisi­in olisi triv­i­aal­isti toimi­va toi­min­imel­lä yrit­tämi­nen. Eli menet työkkäri­in, san­ot että halu­at myy­dä omaa työtä -> he lyövät käteen tilinu­meron, sekä ALV:llisen y‑tunnuksen ja sil­lä selvä.

    Teet mitä tahansa kenelle tahansa -> lasku­tat tuolle tilille mobi­ilil­la mak­supäät­tel­lä tai laskul­la ja työkkärin tieto­jär­jestelmä hoitaa automaat­tis­es­ti verot, vaku­u­tuk­set jne. ja saat palkak­si jäävän osan oma­lle henkilöko­htaiselle tilille sitä mukaa kun sitä rahaa tulee.

    Sit­ten joku simp­peli web­bikäyt­töli­it­tymä, johon voit lait­taa han­k­in­taku­lut kuit­tei­neen sisään -> verovähen­nyk­set työkaluista / materiaaleista.

  49. “Pk-seudul­ta löy­tyy aika iso joukko ihmisiä, jot­ka mak­saisi­vat vaik­ka suo­raan työn­tek­i­jälle 25 e/h sivuku­luineen ilman vähen­nyk­siä (jos­ta siis jää noin 17 e/h brut­topalkkaa), jos niitä sovel­tuvia työn­tek­i­jöitä löytyisi.”

    eipä tuol­laisia työ­paikko­ja ole avoin­na netis­sä, lehdis­sä eikä työkkäreissä

    Puheet ovat puheita.

  50. “siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi – mitä se työ­nan­ta­jan halu­a­ma työ sit­ten olikaan – tun­nol­lis­es­ti ja saa­puu sovit­tuna aikana paikalle.”

    Ei tuol­laista löy­dy mis­sään maailmassa.

    Indone­si­as­sakin kotona oli­vat erik­seen sisäkkö/kokki,pyykkäri/siivooja, puu­tarhuri, autonkul­jet­ta­ja, var­ti­jat etc.

    Jos on näin moni­taitoinen niin ei var­maan lähde kenenkään taval­lisen pul­li­aisen palveli­jak­si, palk­ka pitäisi olla yhtä hyvä kuin isännällä

    Ei ole ihme,jos USA:ssa uusi puoliso on helpom­pi löytää kuin uusi hyvä palveli­ja suk­sien tökätessä

  51. “Mik­si meil­lä ei ole ole­mas­sa vaikka­pa ikku­nan­pe­si­jöitä, auton­pe­si­jöitä yms yms.”

    Kaikkia näitä löytyy,olen käyt­tänyt autoni käs­in­pes­sus­sa jo 20 vuotta.
    Mut­ta ei auton pesukaan ole vain veden ruiskut­telua, pin­ta pitää osa­ta käsitel­lä niin ettei se vahin­goitu ja on osat­ta­va käyt­tää oikei­ta kemikaaleja.

    Tumpe­lo ja koulut­tam­a­ton pilaa maalipinnan

    Ja jos pyytää naar­mu­jen käsit­te­lyä ‚myl­ly­tys­tä tai muu­ta erikoisem­paa työtä niin kyseessä on ammat­ti­työ, joka vaatii har­jaan­tu­mista ja tietoa auos­ta, auton maalauk­seen käyte­ty­istä menetelmistä ja täy­tyy hal­li­ta työvä­linei­den käyttö
    jotenkin näistä kir­joituk­sista pais­taa että työn­tekoa käsil­lä ei arvosteta .

    Tai muis­tel­laan 30–40-vuoden takaisia asioi­ta, jol­loin ruuak­si riit­ti läskisoosi ‚hernekeit­to ja palveluk­si esim auton val­o­hoito ja penkin ja ratin rasvaus.

    Kuka tahansa osaa polt­taa soosin poh­jaan ja pistää vaseli­inia rattiin,mutta korkeata­soista palvelua ei saa ilamisek­si, voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Lon­toon Savoyssa.

  52. Tselovek:
    “Mikä ihme joitakin suo­ma­laisia vaivaa, kun jäädään mielum­min surkeaan työ­paikkaan kuin lähde­tään rohekasti liikkeelle?”

    Mil­laises­sa maail­mas­sa elät? Kun olen yrit­tänyt vai­h­taa työa­paikkaa, hak­i­joi­ta on aina ollut yli 50. Koulu­tuk­seni on höpö­mais­teri, mut­ta mais­teri kuitenkin.

    Sylt­ty elää sel­l­aises­sa maail­mas­sa, jos­sa syr­jäy­tyjät ovat “idioot­te­ja”. Halu­atko var­masti kuul­la täl­laiselta kom­men­toi­jal­ta mielip­i­teen siitä, mik­si esim. työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen ei ole sin­ulle helppoa?

    (Olen pahoil­lani, jos asia- tai asialli­nen sisältö on viestis­säni vähissä. Niin taisi olla Syltylläkin.)

  53. Vero­tuk­sel­la mak­se­taan lap­sien ja nuorten koulu­tus­ta ja julk­ista ter­vey­den­hoitoa. Se on rahaa jos­ta me kaik­ki päätämme itse. Se on rahaa joka on käytet­ty erit­täin hyvin ja erit­täin hyödyllisesti.

    Vero­tus näyt­tää eri­laiselta toim­i­tusjo­hta­jan silmis­sä tai kansane­dus­ta­jan silmis­sä. Nämä ihmiset ovat saman organ­isaa­tion (=yhteiskun­nan) eri organ­isaa­tio­ta­soil­la. Yhteiskun­ta näyt­täy­tyy eri­laise­na em. ihmis­ten silmissä.

    Jos ihmistä koulute­taan 30 vuo­den työuras­ta 15 vuot­ta, niin täl­löin ihmiselle pitäisi mak­saa kaksinker­tainen palk­ka. Karkeasti arvioitu­na ja mutkat suorik­si vedettynä.

    Ihmis­ten palkkaerot ovat seu­raus­ta siitä että paska­hom­mia teke­vien työ­markki­nat toimi­vat huonos­ti ja korkeak­oulutet­tu­jen työ­markki­nat toimi­vat hyvin. Pörssi­fir­mo­jen toim­i­tusjo­hta­jien työ­markki­nat toimi­vat väärin ja heil­lä on väärä palkkataso.

    Paska­hom­mia tekevän palk­ka on väärä, kos­ka hei­dän työ­markki­nat toimi­vat väärin. 

    Palk­ka ei ker­ro mitään ihmisen tuot­tavu­ud­es­ta. Palk­ka ker­too sen että toimi­iko työ­markki­nat vai ei. Toimi­vat työ­markki­nat on sel­l­ainen jos­sa neu­vot­teli­jat (=osta­ja ja myyjä) ovat tasavahvoja.

    Suomen BKT 160 mil­jar­dia € jaet­tuna 2,5 miljoon­al­la työn­tek­i­jäl­lä jne. on noin 30 €/tunti. Se on noin 5000 € kuukausi­palk­ka kaikille. 

    Eli 5000 €/kk palkkaa saa­va tuot­taa ja pystyy kulut­ta­maan saman ver­ran. Sit­ten hän valit­taa 50% vero­pros­en­tis­taan, se on seu­raus­ta se 50% vero­pros­ent­ti siitä että muut tekevät paska­hom­mi­aan 1700€ kuukausipalkalla.

    5000 mii­nus 1700 euroa on 3300 €, joka viedään paska­hom­mia tekevältä kuukaudessa.

    Palkkaerot ovat ero­ja työ­markki­noiden toimivu­udessa, eikä mitään henkilöko­htaisen tuotan­non arvon ero­ja. Koulu­tuk­sen tot­takai pitää vaikut­taa palkkaan, mut­ta vain 0–30%!!!

  54. Ero­tuo­mari:Kos­ka olen nykyisessä työ­paikas­sa viihtynyt varsin hyvin, ja siel­lä olo­suh­teet ovat vas­ta hil­jat­tain men­neet ratkai­sev­asti huonoon suun­taan, en kat­so hyväk­si vai­h­toe­hdok­si häipyä heti.

    Tämä “vai­h­da työ­nan­ta­jaa” ‑ohje vaan on aivan liian yksinker­tainen kaikenkat­tavak­si ohjen­uo­rak­si, ja lisäk­si se vain jät­tää ongel­mat nykyiselleen kos­ka työ­nan­ta­ja ei täl­löin saa siitä spe­si­fistä palautet­ta, mikä mättää. 

    Eli lyhyesti san­ot­tuna osak­si sik­si että joskus oli kivaa ja osak­si velvol­lisu­u­den­tun­teestasi nykyisen työ­paikan kehit­tämi­nen on tärkeäm­pää kuin oma terveytesi. 

    Saa­han sitä noin tehdä ja ymmär­rän kyl­lä mik­si mielum­min palat lop­pu­un kuin vai­h­dat työ­paikkaa (tuos­sa­han sen seli­tit), mut­ta en edelleenkään ymmär­rä, mik­si se olisi sin­ulle kokon­ais­val­taisen hyv­in­voin­tisi kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto kuin työ­paikan vaihtaminen. 

    Fir­man kannal­ta­han tuo on kum­minkin erit­täin hyvä, että työn­tek­i­jät pyrkivät ihan siihen katk­er­aan lop­pu­un saak­ka hoita­maan asi­at kun­toon ja vaikut­ta­maan havait­semi­in­sa epäko­hti­in kir­jaimel­lis­es­ti asen­teel­la “vaik­ka hen­ki menisi”.

    Tämä on se ongel­ma, mihin edel­lisessä postis­sani viittasin.

    Maukka3: Sylt­ty elää sel­l­aises­sa maail­mas­sa, jos­sa syr­jäy­tyjät ovat “idioot­te­ja”.

    Syr­jäy­tymi­nen Suomen kaltaises­sa yhteiskun­nas­sa vaatii itseltä akti­ivisia toimen­piteitä ja mon­ta mini­tu­ista väärää ja tyh­mää val­in­taa (tai val­it­se­mat­ta jät­tämistä). Hyvin har­va syr­jäy­tyy ihan vahin­gos­sa ja yllättäen.

  55. Liian van­ha: Ja jos pyytää naar­mu­jen käsit­te­lyä ‚myl­ly­tys­tä tai muu­ta erikoisem­paa työtä niin kyseessä on ammattityö,

    Ja sit­ten kuitenkin hyvin suuri osa ihmi­sistä selviy­tyy auton­pe­sun kaltai­sista “ammat­titöistä” ihan itsek­seen opet­tele­mal­la, aiheut­ta­mat­ta omaisu­udelleen suur­ta vahinkoa — päin­vas­toin. Ker­too paljon työt­tömyy­teen kohdis­tu­vista odotuk­sista, kun ajatel­laan, että muut ihmiset eivät vas­taavaan kykene, edes hie­man enem­män aikaa käyt­tämäl­lä ja johonkin asi­aan keskittymällä.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­naksi kut­sumamme on ennen kaikkea itsepalveluyhteiskunta.

  56. Sylt­ty: Syr­jäy­tymi­nen Suomen kaltaises­sa yhteiskun­nas­sa vaatii itseltä akti­ivisia toimen­piteitä ja mon­ta mini­tu­ista väärää ja tyh­mää val­in­taa (tai val­it­se­mat­ta jät­tämistä). Hyvin har­va syr­jäy­tyy ihan vahin­gos­sa ja yllättäen.

    Syr­jäy­tymiseen Suomes­sa riit­tää se, että sat­tuu esimerkik­si valmis­tu­maan koulus­ta väärän suh­dan­nesyk­lin aikana tai val­it­se­maan väärän koulu­tusalan. Maail­ma muut­tuu niin nopeasti, että edes työk­seen ennustei­ta tekevät ekon­o­mistit pysty muu­tok­sia ennakoimaan. Sat­tuman­varainen työt­tömyys lyö nopeasti leiman ihmiseen. Työt­tömän on myös vaikea han­kkia ja ylläpitää hyödyl­lisiä sosi­aal­isia verkos­to­ja, kos­ka kuka nyt luuserin kanssa halu­aa henkata.

  57. KKK: Syr­jäy­tymiseen Suomes­sa riit­tää se, että sat­tuu esimerkik­si valmis­tu­maan koulus­ta väärän suh­dan­nesyk­lin aikana tai val­it­se­maan väärän koulutusalan.

    Jaa, kun on ker­ran yhden ammatin lukenut, siinä sitä sit­ten ollaan ja syr­jäy­dytään, jos oma­l­ta paikkakunnal­ta ei löy­dy töitä? Ja kos­ka kaik­ki kaver­it, jot­ka eivät edes halua tava­ta työtön­tä, ovat samal­la paikkakun­nal­la, ei voi tietenkään muut­taa mihinkään…

    Elämä on.

  58. Liian van­ha:
    “siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi – mitä se työ­nan­ta­jan halu­a­ma työ sit­ten olikaan – tun­nol­lis­es­ti ja saa­puu sovit­tuna aikana paikalle.”

    Ei tuol­laista löy­dy mis­sään maailmassa.

    Ensin­näkään en tarkoit­tanut, että sama ihmi­nen tekee kaiken. Mut­ta toisek­seen ihmette­len, mikä noista asioista oikeasti vaatii teo­reet­tista lukupäätä ja pitkän koulutuksen.

    Ilmeis­es­ti eniten tökkimistä aiheut­taa tuo ruuan­lait­to. Mut­ta jos se tarkoit­taa sämpylöi­den leipomista tai salaatin tekemistä jääkaap­pi­in, niin mis­sä kohdas­sa siel­lä on se vaikea osa?

    Tai onko ruo­hon­leikkuu, har­avoin­ti tai lumen­lu­on­ti kuin­ka han­kalaa? Entä kotona siivoami­nen? Hameen tai housu­jen silit­tämi­nen? Irronneen napin ompeleminen?

    Itse asi­as­sa tut­tava­pi­iris­sä on henkilöitä, joil­la on koti­a­puna sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka siivoa­vat käm­pän, hoita­vat vaate­huol­lon, vai­h­ta­vat lakanat ja vieläpä leipo­vat pul­lat pakkaseen. Yhteinen nimit­täjä tun­tuu ole­van se, että nämä kotitöitä tekevät ihmiset ovat kyp­sässä iässä ole­via naishenkilöitä. Toinen yhteinen nimit­täjä on se, että nämä työn­tek­i­jät ovat niin täystyöl­lis­tet­tyjä, että he eivät tarvitse enem­pää töitä.

    Ilmeis­es­ti miehet ja nuoret ovat lahjattomampia?

  59. Yksi ongel­ma on että työt­tömille sopivia hant­ti­hom­mia tekevät korkeak­oulu­opiske­li­jat, jot­ka eivät uskalla ottaa lainaa kos­ka työl­listymi­nen valmis­tu­misen jäl­keen on epä­var­maa. Ylik­oulut­ta­mi­nen siis ruokkii syrjäytymistä.

  60. Sylt­ty: Jaa, kun on ker­ran yhden ammatin lukenut, siinä sitä sit­ten ollaan ja syr­jäy­dytään, jos oma­l­ta paikkakunnal­ta ei löy­dy töitä? Ja kos­ka kaik­ki kaver­it, jot­ka eivät edes halua tava­ta työtön­tä, ovat samal­la paikkakun­nal­la, ei voi tietenkään muut­taa mihinkään…
    Elämä on.

    Nyt yleistät vähän liikaa. Kyl­lähän joil­lakin työt­tömil­lä esi­in­tyy täl­laisia asen­neon­gelmia, että ei voi­da hakea muil­ta paikkakun­nil­ta töitä. Ei tämä kuitenkaan koske kaikkia työttömiä.

  61. Liian van­ha:
    “Pk-seudul­ta löy­tyy aika iso joukko ihmisiä, jot­ka mak­saisi­vat vaik­ka suo­raan työn­tek­i­jälle 25 e/h sivuku­luineen ilman vähen­nyk­siä (jos­ta siis jää noin 17 e/h brut­topalkkaa), jos niitä sovel­tuvia työn­tek­i­jöitä löytyisi.”

    eipä tuol­laisia työ­paikko­ja ole avoin­na netis­sä, lehdis­sä eikä työkkäreissä

    Puheet ovat puheita.

    Olen use­am­man talouden koti­a­pu­painia seu­ran­nut (ja ollut myös itse mukana). Siel­lä on hyvin paljon tekemistä, johon kyl­lä palkat­taisi­in joku tekemään, jos vain löy­ty­isi sopi­va tek­i­jä. Sopivu­us ei tässä määräy­dy kouluarvosanoista.

    Jos tuo kus­tan­nus­ta­so tun­tuu hur­jal­ta, niin ker­rot­takoon, että pk-seudul­la koti­a­pu­palvelu­iden hin­ta ostet­tuna on noin 40 € sis. alv. Tuos­ta alv. pois, niin fir­malle jää 32 €, jos­ta ehkä 20 % menee nor­maalis­sa yksinker­taises­sa liike­toimin­nas­sa hallinnoin­ti­in ja kat­teeseen. Lop­putu­los on 25 €/h työllistämiskuluja.

    Näillekin palveluille on kysyn­tää. Niiden kohdal­la kuitenkin tilaa­jien suurim­mat haas­teet liit­tyvät työn­tek­i­jöi­den vai­h­tu­vu­ud­es­ta ja vai­htele­vu­ud­es­ta. Oletet­tavasti yri­tys­ten haas­teet liit­tyvät samaan asi­aan, jol­loin luon­nol­lis­es­ti ylläol­e­va arvio hallinnoin­nista on kovasti alakant­ti­in ja tek­i­jöi­den palk­ka jää hyvinkin alas.

    Sepi: 25e/h on liian vähän lasku­tuk­sek­si, jos tilauskan­ta per asi­akas on luokkaa pari tun­tia kuukaudessa.

    Jos tosi­aan tilauskan­ta per asi­akas on noin pieni, niin ei kan­na­ta. Mut­tä käytän­nössä jo ihan taval­lisen asun­non siivouk­sen min­imi­ai­ka alkaa nykyään olla kolme tun­tia. Niitä kak­si kap­palet­ta yhteen päivään tekee karkeasti sen 150 e/päivä, brut­topalkkana oharei­neen 2000 e/kk. Lisäk­si työn luonne on sel­l­ainen, että lisätöitä viikon­lop­puna on saatavis­sa, ja epäsään­nöl­lis­es­tä työa­jas­ta voi laskut­taa. Työaiko­jaan voi myös tietyis­sä rajois­sa järjestellä.

    Ei kyse ole kul­takai­vok­ses­ta, mut­ta saa tuos­ta paljon enem­män kuin Alepan kas­salta. Koulu­tus­vaa­timuk­set eivät ole kum­moisia, reipas luonne ja nor­maalin puit­teisi­in mah­tu­va älykkyys riittää.

    = = =

    Mut­ta kos­ka täl­laista ei oikeasti ole, niin jos­sain mät­tää. Joko byrokra­tia ja asi­akashank­in­ta on liian haas­tavaa, tai sit­ten kiin­nos­tunei­ta tek­i­jöitä ei vain ole.

  62. Viherinssi: Syys­tä tai tois­es­ta ylläol­e­van lis­tan täyt­tävien työn­tek­i­jöi­den löytämi­nen on pääkaupunkiseudul­la varsin haas­tavaa. Tämä on ihan merkit­tävä este osa-aikatyönantajille. 

    Eiköhän avain­sana tuos­sa ole tuo osa-aika ja vielä niin, ettei se työai­ka ole työn­tek­i­jän vaan työ­nan­ta­jan määritet­tävis­sä, jol­loin sitä ei voi edes yhdis­tää esim. omien las­ten hoitoon. Vaik­ka nimelli­nen tun­tipalk­ka olisikin ihan hyvä, niin tuol­laiseen ryhtymi­nen ei vält­tämät­tä joh­da mitenkään kelvol­lisi­in kuukau­sian­sioi­hin, jos niitä työ­tun­te­ja ei kuukaudessa tule paljoa. Työt­tömän ei nykysys­tee­mis­sä toden­näköis­es­ti kan­na­ta tuol­laiseen ryhtyä.

  63. Paska­hom­mien palkkata­so olis 0,- euroa, jos työn­tek­i­jä ei tarvit­sisi ruokaa ja asun­toa ja jne. 

    Tei­dän ongel­mana on se, että tietoko­nenäytölli­nen taulukko­lasken­tao­hjel­maa on tei­dän järkenne. Siihen te syötätte havain­to­ja maail­mas­ta ja se ker­too miten tei­dän pitää reagoi­da ärsykkeisiin. 

    Tei­dän järkenne on supis­tunut liike­taloudel­lisik­si laskelmik­si. Yhdek­si taulukko­lasken­tao­hjel­man taulukoksi.

  64. Kotisi­ivoo­jien palkkaus näyt­tää ole­van 10€ tienoil­la. “Karkeasti sen” 60€/päivä, “brut­topalkkana oharei­neen” 800 e/kk.

    Kotisi­ivous­ta tar­joavia yri­tyk­siä näyt­tää löy­tyvän run­saasti ja on vaikea uskoa, että niistä mis­tään siivous­ta saa tilat­tua. Yri­tyk­set näyt­tävät pyytävän n. 35€/tunti.

    Yksi asia, jota Viherinssi ei eri­tyis­es­ti mainitse, on työan­ta­jan luot­ta­mus työn­tek­i­jään. Se mak­saa. Van­hem­mat naiset ovat koti­taloustöi­den suh­teen luotet­tavam­man oloisia kuin muut. He ovat myös voineet todis­taa luotet­tavuuten­sa ja osaamisen­sa useille asiakkaille.

    Työn­ti­laa­jan ja työtek­i­jän välikätenä toimi­va yri­tys tar­joaa luotet­tavu­ut­ta ja veloit­taa siitä.

    Oveni taakse tuli ker­ran joku mies myymään itse tekemiään suk­laa­pal­lo­ja (jonkin uskon­lahkon edus­ta­ja var­maankin) ostin sit­ten muu­ta­man, mut­ta jonkin­lainen epälu­u­loisu­us val­tasi mie­len kun oli aika niitä varsi­nais­es­ti syödä… Mielu­um­min sitä ostaa ruokansa kau­pas­ta steri­ilis­sä pakkauk­ses­sa. Eikö jotkut päiväkodit kiel­lä kotona leiv­ot­tu­jen herkku­jen tuomisen lap­sille? Herkut täy­tyy olla kau­pas­ta oste­tus­sa avaa­mat­tomas­sa pakkauk­ses­sa. Jos tilaisin jonkun koti­i­ni tekemään ruokaa vahtisinko, ettei hän kaivele nenään­sä ate­ri­aa tehdessään?

    Jos oste­tun “tuot­teen” laat­ua ei voi­da taa­ta, on sen vaiku­tus tuot­teen hin­taan hyvin suuri. Tätä on tutkit­tu käytet­ty­jen auto­jen markki­noiden osalta.

  65. “Siel­lä on hyvin paljon tekemistä, johon kyl­lä palkat­taisi­in joku tekemään, jos vain löy­ty­isi sopi­va tek­i­jä. Sopivu­us ei tässä määräy­dy kouluarvosanoista.”

    rahal­la saakaikkea.Markkinatalouden perussään­tö­jen mukaan sopoi­va löy­tyy aina.

    Mut­ta jos vaatii paljon niin se myös mak­saa paljon.

    Jos halu­aa korkealaa­tu­ista palvelua niin sitä kyl­lä saa,mutta se maksaa.

    Täl­läkin pal­stal­la ole­tuk­se­na on,että pitää löytää todel­la lois­ta­va ja moni­taitoinen yöntekijä,joka tekee töitä 24/7/365 .Mut­ta yksi reunae­hto on että hän ei vaa­di palkkaa,ei ainakan paljoa

    Sil­loin on kyl­lä vaikea löytää sopivaa.

    Palveli­jan palkkaus ei nou­da­ta markki­na­t­alouden sääntöjä ?

  66. Liian van­ha:Mut­ta har­va työ­nan­ta­ja suos­tuu otta­maan töi­hin nuor­ta ‚jol­la kaik­ki on hakusessa. 

    Jos palkkaami­nen olisi edullisem­paa ja irti­sanomi­nen helpom­paa, fir­mat voisi­vat helpom­min palkata osin myötä­tun­to- ja sosi­aal­i­sis­takin syistä ihan riskil­lä, vaik­ka työn­hak­i­ja olisikin elämässään hukas­sa. Jos tyyp­pi ei kaikesta huoli­mat­ta saa mitään aikaan, potkii sit­ten pois, mut­ta jos tyyp­pi osoit­tau­tuukin lois­tavak­si työn­tek­i­jäk­si, niin kaik­ki voit­ta­vat. Nyky­isin siihen ei ole mah­dol­lisu­ut­ta, kun sivuku­lut ja irti­sanomisen kulut ovat niin korkeat, että kan­nat­taa palkata vain paras ja tuot­tavin, jos siihenkään ylipään­sä on varaa. Ei ole ihme, että suurin osa fir­moista Suomes­sa on yhden ihmisen puljuja.

  67. Sylt­ty: Mikä ihme joitakin suo­ma­laisia vaivaa, kun jäädään mielum­min surkeaan työ­paikkaan kuin lähde­tään rohekasti liikkeelle? 

    No kun se tarkoit­taisi, että sil­loin ottaisi itselleen vas­tu­un siitä, että oma elämä on hyvää ja tämä tarkoit­taisi, että ei voisi enää jatkaa ulkop­uolis­ten syyt­te­lyä ja man­ailua vaan olisi pakko kään­tyä sisään­päin ja tun­nus­taa, että jos oma elämä kusee, se johtuu vain ja ain­oas­taan omas­ta itses­tä, sil­lä vain omaa itseään voi muut­taa ja mui­ta ihmisiä ei.

    Tuo on sen ver­ran iso työ, että jos ei luon­tais­es­ti ole jotenkin itsesu­un­tau­tunut haas­ta­maan jatku­vasti omaa itseään, niin kyl­lä sitä kärvis­telee vuo­den jos toisenkin vaik­ka ter­vatyn­nyris­sä, ettei tarvitse siihen ryhtyä.

    Mut­ta onnek­si kaik­ki kohtaa­vat tuon jos­sain vai­heessa pakon sanele­m­ana. Kukaan ei pääse sitä pakoon, mut­ta taitaval­la psykolo­gial­la voi väl­tel­lä omaa elämään­sä jopa vuosikymmeniä.

  68. Liian van­ha:
    Täl­läkin pal­stal­la ole­tuk­se­na on,että pitää löytää todel­la lois­ta­va ja monitaitoinenyöntekijä,joka tekee töitä 24/7/365

    Jos todel­la lois­ta­va ja moni­taitoinen tarkoit­taa henkilöä, joka kyke­nee esimerkik­si pienen demon­straa­tion jäl­keen har­avoimaan pihaa sekä tekemään mui­ta monipuolisia kotitöitä sekä saa­pumaan selvin päin edes suun­nilleen sovit­tuun aikaan työ­paikalle, niin kyl­lä, sitä se lois­ta­va ja moni­taitoinen työn­tek­i­jä tarkoit­taa. Ikävä kyl­lä merkit­tävä osa työt­tömistä ei täytä näitä tiukko­ja määrit­te­ly­itä ja syr­jäy­tyneistä ei määritelmän mukaan oikeas­t­aan yksikään.

    Minä muuten sat­un vielä asumaan tuol­laisen huip­putai­turin kanssa, kun vaimo nuorem­pana teki koti­palve­lutöitä ja vieläpä ilman minkään­laista ammattitutkintoa…on se hurja. 

    Palveli­jan palkkaus ei nou­da­ta markki­na­t­alouden sääntöjä ?

    Minä olen ymmärtänyt, että tässä keskustel­laan niiden sään­tö­jen muut­tamis­es­ta siten, että palvelusväkeäkin löy­ty­isi muillekin kuin super­rikkaille. Kortis­tot ovat täyn­nä porukkaa, ja itsekin olet tääl­lä use­aan otteeseen valit­tanut työttömyyttäsi.

    Vähän tui huip­pu­osaami­nen on kuitenkin kärsinyt inflaa­tios­ta, jos se tarkoit­taa sitä että ylipäätän­sä osaa saa­pua työ­paikalle ja vielä oikeaan aikaan…

  69. Sylt­ty: Ikävä kyl­lä merkit­tävä osa työt­tömistä ei täytä näitä tiukko­ja määrit­te­ly­itä ja syr­jäy­tyneistä ei määritelmän mukaan oikeas­t­aan yksikään.

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, kuin­ka määrit­telet syr­jäy­tyneen. Tämän keskustelun perus­teel­la meil­lä on hie­man eri­laiset määritelmät. Jos kaikil­la työ­nan­ta­jil­la on saman­laiset ennakkolu­u­lot työt­tömiä kohtaan kuin sin­ul­la, ei ole mikään ihme, että jotkut ihmiset eivät saa töitä vaik­ka haluaisivatkin.

  70. Simo Mele­nius: Jos palkkaami­nen olisi edullisem­paa ja irti­sanomi­nen helpom­paa, fir­mat voisi­vat helpom­min palkata osin myötä­tun­to- ja sosi­aal­i­sis­takin syistä ihan riskil­lä, vaik­ka työn­hak­i­ja olisikin elämässään hukas­sa. Jos tyyp­pi ei kaikesta huoli­mat­ta saa mitään aikaan, potkii sit­ten pois, mut­ta jos tyyp­pi osoit­tau­tuukin lois­tavak­si työn­tek­i­jäk­si, niin kaik­ki voit­ta­vat. Nyky­isin siihen ei ole mah­dol­lisu­ut­ta, kun sivuku­lut ja irti­sanomisen kulut ovat niin korkeat, että kan­nat­taa palkata vain paras ja tuot­tavin, jos siihenkään ylipään­sä on varaa. Ei ole ihme, että suurin osa fir­moista Suomes­sa on yhden ihmisen puljuja.

    Näin juuri. Tämän vuok­si en itse kuu­lu ammat­tili­iton. Jos tämä hakuses­sa ole­va tyyp­pi joutuu vielä sairaseläk­keelle, se vas­ta kalli­ik­si tuleekin palkan­neelle firmalle.

  71. Liian van­ha:
    “Siel­lä on hyvin paljon tekemistä, johon kyl­lä palkat­taisi­in joku tekemään, jos vain löy­ty­isi sopi­va tek­i­jä. Sopivu­us ei tässä määräy­dy kouluarvosanoista.”

    rahal­la saakaikkea.Markkinatalouden perussään­tö­jen mukaan sopoi­va löy­tyy aina.

    Mut­ta jos vaatii paljon niin se myös mak­saa paljon.

    Jos halu­aa korkealaa­tu­ista palvelua niin sitä kyl­lä saa,mutta se maksaa.

    Täl­läkin pal­stal­la ole­tuk­se­na on,että pitää löytää todel­la lois­ta­va ja monitaitoinenyöntekijä,joka tekee töitä 24/7/365 .Mut­ta yksi reunae­hto on että hän ei vaa­di palkkaa,ei ainakan paljoa

    Vaa­timuk­set:

    - henkiseltä tasoltaan nor­maal­isti kehit­tyneen esiteinin tasol­la abstrak­tis­sa ajattelussa

    - pystyy kom­mu­nikoimaan kir­jal­lis­es­ti jol­lain yhteisel­lä kielel­lä tyy­dyt­tävästi (“ehditkö ensi viikol­la pestä ikkunoi­ta?”, “ves­san­pe­suaine alkaa olla lopussa”)

    - saa­puu sovit­tuna aikana paikalle ja hoitaa yksinker­taiset työt sovitusti

    Mikä näistä oli sitä huip­pu­osaamista? Kieltäy­dyn usko­mas­ta, että yo. asi­at oli­si­vat kaikille työt­tömille jotenkin liian vaikeita.

    Voin muuten ker­toa, että kun tääl­lä vinkat­ti­in koti­talousyrit­täjien myyvän ko. työtä hin­taan 35 €/h, niin sil­lä ei yleen­sä saa sitä onnea, että sama henkilö kävisi viikos­ta toiseen ja täyt­täisi ylläol­e­vat vaa­timuk­set. Teo­ria löy­tyy fir­mo­jen net­ti­sivuil­ta, käytän­nön löytää vaikka­pa googlaa­mal­la fir­mo­jen nimillä.

  72. Yllä on mainit­tu use­ampia tehtäviä, joille ei löy­dy tek­i­jöitä. Kum­ma kyl­lä oike­as­sa elämässä näitä kaikkia palvelui­ta voi tila­ta. Ja joillekin ei nyt ole nykyaikana niin suur­ta tarvetta.
    Kotisi­ivous­ta löy­tyy, ikku­nan­pe­si­jöitä löy­tyy, las­ten­vahte­ja löy­tyy, ruuan saa tilat­tua koti­in­sa jne.. Käytän­nössä kaikkea löy­tyy jos on rahaa, jol­la mak­saa. Mar­matuk­sen syy taitaa olla se, että täy­ty­isi saa­da tois­t­en työtä halvem­mal­la — ja vas­taavasti omas­ta “tuot­tavam­mas­ta” työstä ei mak­se­ta tarpeek­si. Niin­hän se aina.

    Tekni­ik­ka on tehnyt monista palveluista vähem­män tarpeel­lisia. En tarvitse pyykkääjää, kos­ka pesukone tekee suurim­man osan työstä, en tarvitse kokkia, kos­ka voin noutaa ruokani tai tila­ta sen koti­in. Autonkin voi ajaa konepe­su­un. Mihin kaipaan “pavelusväkeä”?

    Osa koti­taloustöistä voi olla vain hyvää vai­htelua työn­teosta eikä sitä ole tarpeel­lista siirtää muiden tehtäväk­si. Ehkä kirur­gi halu­aa asen­taa lat­tial­is­tansa ja yri­tysjo­hta­ja tehdä ruokansa. Pitäisikö puu­tarho­ja hoitaa vain puu­tarhurei­den ja kalas­t­a­mi­nen jät­tää ammattikalastajille?

    On var­maan tot­ta, että nykyään ei halu­ta olla “palvelusväkeä”. Palvelusvä­ki ei viit­ta ammattiryhmään,vaan pikem­minkin henkilöi­den rooli­in, statuk­seen ja iden­ti­teet­ti­inkin. Palvelui­ta sen sijaan on tar­jol­la kun­han löy­tyy palveluille löy­tyy mak­savia asiakkaita.

  73. Simo Mele­nius: Jos palkkaami­nen olisi edullisem­paa ja irti­sanomi­nen helpom­paa, fir­mat voisi­vat helpom­min palkata osin myötä­tun­to- ja sosi­aal­i­sis­takin syistä ihan riskil­lä, vaik­ka työn­hak­i­ja olisikin elämässään hukas­sa. Jos tyyp­pi ei kaikesta huoli­mat­ta saa mitään aikaan, potkii sit­ten pois, mut­ta jos tyyp­pi osoit­tau­tuukin lois­tavak­si työn­tek­i­jäk­si, niin kaik­ki voit­ta­vat. Nyky­isin siihen ei ole mah­dol­lisu­ut­ta, kun sivuku­lut ja irti­sanomisen kulut ovat niin korkeat… 

    Ovatko todel­la? Tätä aina jauhetaan, mut­ta aina on mah­dol­lista käyt­tää 4kk (joskus jopa 6kk) koeaikaa. Irti­sanomi­sai­ka 0 tun­tia. Senkin jäl­keen vuo­den ajan vain 2 viikkoa. 

    Ja jos puhutaan tuotan­nol­li­sista syistä, työ­nan­ta­jal­la on suuret vapaudet. 

    Ylipään­sä suo­ma­lainen irti­sanomis­suo­ja ei ole eri­tyisen vah­va, vaan Euroopan mit­ta­pu­ul­la korkein­taan keski­ta­soa. Lähin­nä Itä-Euroopas­sa, Bri­tan­ni­as­sa ja Tan­skas­sa irti­sanomi­nen on helpom­paa. Etelä-Euroopas­sa työ­suhtei­den päät­tämi­nen on huo­mat­tavasti vaikeam­paa. Myös Kes­ki-Euroopas­sa irti­sanomi­nen on yri­tyk­sille kalli­im­paa. Irti­san­omista edeltävät pitkät ja mon­imutkaiset yhteis­toim­intavaa­timuk­set ja yri­tyk­sil­lä on use­asti laki­in perus­tu­va vaa­timus mak­saa irti­san­o­tu­ille eroko­r­vauk­sia. Suo­ma­lainen irti­sanomis­suo­ja muis­tut­taa mui­ta Pohjo­is­mai­ta (pl. Tan­s­ka) ja tääl­lä työ­markki­nat ovat kohtu­ullisen jous­ta­vat. Tosin myös Ruo­tis­sa ja Nor­jas­sa irti­sanomisoikeut­ta on lain­säädän­nössä rajoitet­tu jonkin ver­ran enem­män kuin Suomes­sa. Suomes­sa vah­vastikin voitol­lisel­la työ­nan­ta­jal­la on täysi vapaus jär­jestel­lä työtä uusik­si, supis­taa ja lopet­taa toim­into­ja tai yhdis­tää työte­htäviä. Mikäli tästä seu­raa työn tarpeen vähen­e­m­i­nen, on työan­ta­jal­la oikeus irti­sanoa työntekijöitä.

  74. “- henkiseltä tasoltaan nor­maal­isti kehit­tyneen esiteinin tasol­la abstrak­tis­sa ajattelussa”

    Jos suh­tau­tu­mi­nen työn­tek­i­jään on noin halvek­si­vaa niin ei ole ihmi ‚jos kukaan ei halua tehdä töitä sin­ulle. Suh­tau­tu­mis­esi on Pun­ti­lan isän­nän renkiin.

    Ei vapaa ihmi­nen suos­tu tuol­laiseen kohtelu­un edes rahasta

  75. “Vähän tui huip­pu­osaami­nen on kuitenkin kärsinyt inflaa­tios­ta, jos se tarkoit­taa sitä että ylipäätän­sä osaa saa­pua työ­paikalle ja vielä oikeaan aikaan…”

    Työtä vail­la ole­via työn­hak­i­joi­ta on n 400000,on aika karkeaa yleistämistä väit­tää kaikien ole­van juop­po­ja ja vajakkeja.

    Mut­ta jos halu­aa jonkun eurol­la tun­ti töi­hin parik­si tun­niksi niin joutuu tyy­tymään ei-oohon tai juoppoon.

    Ei Indone­si­as­sakaan ketään saanut töi­hin jos ei suos­tunut mak­samaan palkkaa ‚jol­la siel­lä elää ja vähän päällekkin

  76. Työkkäri­hän voisi alkaa huu­tokau­pa­ta työt­tömiä palveli­joik­si ? Val­tio mak­saa tar­jouk­sen ja nor­maalin palkan välisen ero­tuk­sen työttömälle

    Mikäpuolue ottaa ohjle­maansa :Jokaiselle oma henkilöko­htainen piika tai renki ?

  77. Oma­l­ta kohdalat­ni voin tode­ta, että työt­tömyys on ohi ja olen nyt sairaslo­ma­l­la eläk­keeseen saak­ka tai jään työkyvyttömyyseläkkeelle

    Mitä tulleenoi­hin palvelui­hin niin Keltaiset Sivut ym haku­sivus­tot ovat täyn­nä eri­laisia palvelun­tuot­ta­jia, käsin autoa pesi­jöitäkin löy­tyy n 10 eri­laista muu­ta­man kilo­metrin säteellä
    Kiin­teistöhuoltoa teke­viä fir­mo­ja löy­tyi 3 sivullista 5 km säteel­lä ja 10 km säteel­lä 6 sivullista

    Kyl­lä palvelua saa,mutta eipä ole vielä tul­lut vas­taan maita,jossa se olisi ilmaista ja kaikil­laoli­is varaa ostaa palvelui­ta pilivin pimein tai oikein henkilöko­htainen palvelija.
    Henkilöko­htaiset palveli­jat ovat pienen eli­itin etuoikeus kaikkialla

    Työhalui­hinkin vaikut­ta­vat mon­et tekijät
    1.Työnantajan/asiakkaan suh­tau­tu­mi­nen työntekijään.

    Syl­tyn ja Viherinssin asen­teil­la he eivät saa palveli­jaa edes rahal­la ja var­maan palveluyri­tyk­setkin lisäävät hin­taan ns han­kalan asi­akkaan lisän ja työn­tek­i­jälle mak­se­taan likaisen työn lisää.

    2.Jos ihmi­nen tekee työtä pakos­ta niin työtä ei tehdä kun­nol­la eikä ahk­erasti, ei vaik­ka vai­h­toe­htona olisi nälkä ja kylmyys,kuten NL esimerk­ki osoitti.

    Var­maan moni pakkokok­ki kusisi Syl­tyn ja Viherinssin keittoon

  78. Maukka3: Irti­sanomi­sai­ka 0 tun­tia. Senkin jäl­keen vuo­den ajan vain 2 viikkoa.

    Kuitenkin sil­lä erol­la, että koea­jan jäl­keen irti­sanomi­nen vaatii tuotan­nol­lisia ja taloudel­lisia syitä. Kän­nis­sä töi­hin tulemis­es­ta tai rikok­sista voi purkaa työ­sopimuk­sen, mut­ta henkilön sovel­tumat­to­muus töi­hin tai työy­hteisöön ei oikein kel­paa perusteeksi.

    (On tuo­honkin tietysti kon­ste­ja, juridi­ikan hyvin hal­lit­se­va työ­nan­ta­ja pystyy jär­jestämään työte­htäviä sopi­vasti. Työlästä puliveivaus­ta se kuitenkin on.)

    Mie­lenki­in­toinen filosofinen kysymys on se, mitä tapah­tu­isi tehtävän työn määrälle, jos irti­sanomisuo­jaa ei olisi. Olisiko jokin mekanis­mi, joka vähen­täisi työn määrää? Jos täl­laista mekanis­mia ei ole, niin eikö irti­sanomis­su­joa ole samal­la työttömänäpysymissuoja?

  79. Liian van­ha: Kyl­lä palvelua saa,mutta eipä ole vielä tul­lut vas­taan maita,jossa se olisi ilmaista ja kaikil­laoli­is varaa ostaa palvelui­ta pilivin pimein tai oikein henkilöko­htainen palvelija.

    Kuka on puhunut henkilöko­htais­es­ta palveli­jas­ta? Ja olisiko siinä jotain pahaa, jos lait­taisin pus­sis­tani vaikka­pa 50 000 euroa vuodessa jonkun työl­listämiseen ja ottaisin henkilöko­htaisen palvelijan?

    Syl­tyn ja Viherinssin asen­teil­la he eivät saa palveli­jaa edes rahal­la ja var­maan palveluyri­tyk­setkin lisäävät hin­taan ns han­kalan asi­akkaan lisän ja työn­tek­i­jälle mak­se­taan likaisen työn lisää.

    Ker­ro lisää.

    Minä olen mielestäni aika selkeästi ker­tonut, että omas­sa viiteke­hyk­sessäni on run­saasti ihmisiä, jot­ka oli­si­vat valmi­ita osta­maan ihan käyväl­lä rahal­la esimerkik­si koti­talous­palvelui­ta. Vaa­timuk­se­na vain se, että työn­tek­i­jä osaa tyy­dyt­tävästi lukea ja kir­joit­taa suomea, ilmestyy sovit­tuna aikana paikalle ja on arkireipas.

    Jos tuo tarkoit­taa, että min­ul­la tai tut­tavil­lani olisi erit­täin huono asenne työn­tek­i­jöitä kohtaan, niin sit­ten kuu­lun siihen 90 %:n vähem­mistöön työ­nan­ta­jista. Nuo vaa­timuk­set kuu­lu­vat vaikka­pa kau­pan kas­satyössä repertuaariin.

    Ja kun toimin henkilöko­htais­es­ti työ­nan­ta­jana, halu­an mielu­um­min hyvän kuin hal­van työn­tek­i­jän. Hoidan myös työ­nan­ta­javelvoit­teeni pilkun päälle, enkä ole vielä tähän päivään men­nessä joutunut tap­pele­maan palka­n­mak­sus­ta kenenkään kanssa.

  80. Liian van­ha sekoit­taa nyt kokoa­jan kak­si eria asiaa. 

    Jos joku yksilö täl­lä het­kel­lä halu­aa jotain palvelua, niin tot­takai vas­taus on “rahal­la saa”. Var­masti saa ja tek­i­jöitä alkaa löy­tymään sitä enem­män, mitä kovem­man paalukasan lyö pöytään. Ja täysin samal­la taval­la­han voi ohjeis­taa työt­tömiäkin eli “menkää töi­hin”. Silleen­hän siitä työt­tömyy­destä pääsee. 

    En ymmär­rä mitä järkeä on keskustel­la täl­lai­sista itses­tään­selvyyk­sistä kun tämä on kuitenkin Osmo Soin­in­vaaran blo­gi eli tääl­lä puhutaan poli­ti­ikas­ta, yhteis­ten asioiden hoita­mis­es­ta. Kehoi­tus ostaa palvelua nyky­is­ten reunae­hto­jen val­lit­ses­sa ei liity mitenkään keskusteltavaan asi­aan, kos­ka me keskustelemme siitä, pitäisikö niitä reunae­hto­ja muut­taa ja jos pitäisi niin mihin suuntaan.

    Jos kaik­ki on ok, nykyi­nen työt­tömyys ilmiön­tä ihan jees ja täysin hyväksyt­tävis­sä, niin sil­loin­han mitään muu­tok­sia ei tarvi­ta. Mut­ta näköjään kovin katk­er­ak­si tuo työttmyys­jak­so on tehnyt, sen­hän osoit­taa jo nim­imerkin valintakin

  81. Liian van­ha:
    “- henkiseltä tasoltaan nor­maal­isti kehit­tyneen esiteinin tasol­la abstrak­tis­sa ajattelussa”

    Jos suh­tau­tu­mi­nen työn­tek­i­jään on noin halvek­si­vaa niin ei ole ihmi ‚jos kukaan ei halua tehdä töitä sin­ulle. Suh­tau­tu­mis­esi on Pun­ti­lan isän­nän renkiin.

    Ei vapaa ihmi­nen suos­tu tuol­laiseen kohtelu­un edes rahasta

    Ker­ro lisää tästäkin, kun ker­ran lähdit henkilöko­htaisuuk­si­in. Vai oliko väit­teessäni jotain kon­trafak­tu­aal­ista? Mitä tavanomai­sis­sa koti­taloustöis­sä on sel­l­aista, mitä tavalli­nen 12-vuo­tias ei oppisi?

    Tämän keskustelun kannal­ta olen­naista on se, että tässäkin maas­sa on paljon sel­l­aista työtä, jota voi tehdä ilman teo­reet­tista suun­tau­tu­mista. Esimerkik­si kotisi­ivous­ta tekevän ihmisen lisäar­vo työ­nan­ta­jalleen ei perus­tu teo­reet­tiseen lah­jakku­u­teen. Tun­nol­lisu­us ja taito tehdä asioi­ta käsil­lä on huo­mat­tavasti tärkeämpi.

    Ongel­mana on se, että jokin — rak­en­teet, asen­teet, joku muu? — estää tämän työn tekemistä. Tekeekö tämän sanomi­nen minus­ta jol­lain taval­la eri­tyisen huonon ihmisen tai työnantajan?

  82. Lep­oti­la zZ:
    Kotisi­ivous­ta löy­tyy, ikku­nan­pe­si­jöitä löy­tyy, las­ten­vahte­ja löy­tyy, ruuan saa tilat­tua koti­in­sa jne.. Käytän­nössä kaikkea löy­tyy jos on rahaa, jol­la mak­saa. Mar­matuk­sen syy taitaa olla se, että täy­ty­isi saa­da tois­t­en työtä halvem­mal­la – ja vas­taavasti omas­ta “tuot­tavam­mas­ta” työstä ei mak­se­ta tarpeeksi.

    Minä en ainakaan vali­ta tuo­ta, vaik­ka toki veroki­ila vaikut­taa kysyn­tään. Mut­ta koti­taloushom­mia pari­inkin ker­taan ulkois­ta­neena voin ker­toa, etteivät asi­at toi­mi käytän­nössä samal­la taval­la kuin teo­ri­as­sa. Eri­tyis­es­ti koti­taloustöis­sä työ­nan­ta­ja mielel­lään halu­aisi pysyvät ja luotet­ta­vat työn­tek­i­jät, joiden kanssa löy­tyy yhteinen kom­mu­nikaa­tiok­ieli ja ‑tapa.

    Tekni­ik­ka on tehnyt monista palveluista vähem­män tarpeel­lisia. En tarvitse pyykkääjää, kos­ka pesukone tekee suurim­man osan työstä, en tarvitse kokkia, kos­ka voin noutaa ruokani tai tila­ta sen koti­in. Autonkin voi ajaa konepe­su­un. Mihin kaipaan “pavelusväkeä”?

    Jos et kaipaa apua arkipäivääsi, niin asi­at ovat ok. Mut­ta onko se itseis­ar­vo, ettei työl­listä ketään? Taval­lises­sa suo­ma­laises­sa huushol­lis­sa on aika mon­ta työtä koti­taloustyötä viikos­sa, eikä sen sovit­ta­mi­nen kaik­keen muuhun elämään aina ole kaikille ihmisille kaikissa elämän­ti­lanteis­sa helppoa.

    On jotenkin harhaista ajatel­la, että vain ökyrikkaat tai eri­tyisen vel­tot tyyp­it halu­aisi­vat ulkois­taa kotitöitään. Koti­talousyrit­täjien mukaan suurin osa asi­akaskun­nas­ta on varsin taval­lisia suo­ma­laisia perheitä.

    Osa koti­taloustöistä voi olla vain hyvää vai­htelua työn­teosta eikä sitä ole tarpeel­lista siirtää muiden tehtäväk­si. Ehkä kirur­gi halu­aa asen­taa lat­tial­is­tansa ja yri­tysjo­hta­ja tehdä ruokansa. Pitäisikö puu­tarho­ja hoitaa vain puu­tarhurei­den ja kalas­t­a­mi­nen jät­tää ammattikalastajille?

    Ei. Mut­ta onko paha, jos jättää?

    Pitääkö min­un huoltaa fil­lar­i­ni itse vain, kos­ka sen osaan tehdä? Vai saanko viedä sen tut­tuun pajaan huol­let­tavak­si rahaa vas­taan? Saako pesu­laan viedä vain niitä pyykke­jä, jot­ka pitää pestä sel­l­aisil­la myrky­il­lä, joi­ta ei kotona voi käsitellä?

    Ymmärtääk­seni vain ihmi­nen itse voi päät­tää, ovatko jotkin hänen tekemän­sä tehtävät sel­l­aisia, jot­ka hänen kan­nat­taisi teet­tää muil­la. Yhteiskun­nan kannal­ta palkkatyön lisään­tymi­nen voisi kuitenkin olla ihan suo­ta­va ilmiö syr­jäy­tymisen estämisen ja vero­ker­tymän kas­vat­tamisen kannalta.

  83. Viherinssi: Kuitenkin sil­lä erol­la, että koea­jan jäl­keen irti­sanomi­nen vaatii tuotan­nol­lisia ja taloudel­lisia syitä. Kän­nis­sä töi­hin tulemis­es­ta tai rikok­sista voi purkaa työ­sopimuk­sen, mut­ta henkilön sovel­tumat­to­muus töi­hin tai työy­hteisöön ei oikein kel­paa perusteeksi.

    Epä­sopi­vas­ta työn­tek­i­jästä ei kär­si pelkästään työ­nan­ta­ja vaan myös muut työn­tek­i­jät. Liian korkea irti­sanomis­suo­ja ei siis ole työn­tek­i­jöi­den etu. Työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen on aina henkilöko­htainen trage­dia, mut­ta yhteiskun­nan edun kannal­ta on parem­pi että työt­tömänä on huonot työn­tek­i­jät kuin hyvät työntekijät.

  84. Liian van­ha: “siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi – mitä se työ­nan­ta­jan halu­a­ma työ sit­ten olikaan – tun­nol­lis­es­ti ja saa­puu sovit­tuna aikana paikalle.”

    Ei tuol­laista löy­dy mis­sään maailmassa.

    Jos on näin moni­taitoinen niin ei var­maan lähde kenenkään taval­lisen pul­li­aisen palveli­jak­si, palk­ka pitäisi olla yhtä hyvä kuin isännällä

    Tuom­moista ‘huip­pu­osaa­jaa’ ei muka löy­dy mis­sään maail­mas­sa? Minä ainakin osaan kaikkia noi­ta. Ja teenkin, omak­si hyödyk­seni, kun ei min­un paito­jani kukaan muukaan silitä. 

    Oman ‘isän­nän palkkani’ saan niitä taito­jani myymäl­lä jot­ka menevät reilusti paidan­sil­i­tyk­sen yli. “Yli” siinä mielessä että niiden taito­jen han­kkimi­nen on ollut hiton paljon isom­man vaivan­näön takana kuin paidan­sil­i­tyk­sen oppiminen.

  85. Viherinssi: Minä en ainakaan vali­ta tuo­ta, vaik­ka toki veroki­ila vaikut­taa kysyn­tään. Mut­ta koti­taloushom­mia pari­inkin ker­taan ulkois­ta­neena voin ker­toa, etteivät asi­at toi­mi käytän­nössä samal­la taval­la kuin teo­ri­as­sa. Eri­tyis­es­ti koti­taloustöis­sä työ­nan­ta­ja mielel­lään halu­aisi pysyvät ja luotet­ta­vat työn­tek­i­jät, joiden kanssa löy­tyy yhteinen kom­mu­nikaa­tiok­ieli ja ‑tapa.

    Palvelui­ta siis on käytän­nössäkin tar­jol­la, mut­ta ne eivät toi­mi. Luulisi markki­na­t­alouden tässä toimi­van ja kar­si­van huonot yrit­täjät pois? Pysyvyy­del­lä ja “luotet­tavu­udel­la” on hin­tansa ja sitä on hyvin vaikea tar­jo­ta mat­a­palkkaisil­la aloil­la, joi­ta ei pide­tä uraval­in­toina, vaan tilapäis­inä tien­esteinä. Yksi­tyi­nen työ­nan­ta­ja ottaa myös suurem­man riskin kan­taak­seen kuin suurem­man palveluyri­tyk­sen kaut­ta palvelun­sa han­kki­vat ja siitä mak­sa­vat. Luotet­tavu­ut­ta voi tietenkin saa­da palkaa­mal­la suku­lainen tai joku sosi­aalisen verkos­ton “takaa­ma” henkilö.

    Luotet­ta­van vaikutel­man anta­mi­nen on oma taiton­sa. Kuin­ka jokin täysin tun­tem­aton tun­tem­aton henkilö voi olla niin luotet­ta­va, että hänelle antaa kotiavaimensa?

    Viherinssi: Taval­lises­sa suo­ma­laises­sa huushol­lis­sa on aika mon­ta työtä koti­taloustyötä viikos­sa, eikä sen sovit­ta­mi­nen kaik­keen muuhun elämään aina ole kaikille ihmisille kaikissa elämän­ti­lanteis­sa helppoa. 

    Mikään ei ole aina kaikille ihmisille kaikissa elämän­ti­lanteis­sa help­poa 🙂 Todel­li­nen kysymys on, että kuin­ka paljon näille on oikeasti tarvet­ta. Kuin­ka suuri pros­ent­tio­su­us suo­ma­lai­sista koti­talouk­sista kaipaa koti­talousa­pua? Kuin­ka mon­ta ihmistä se voisi työl­listää? Jääkö nykyään paljonkin ikkunoi­ta pesemät­tä, pyykkiä pyykkäämät­tä jne.? Onko paljon henkiöitä, jot­ka todel­la halu­aisi­vat lisätä tuot­ta­van työn­sä tekemistä, jos vain koti­taloustyöt voisi siirtää muiden tehtäväk­si? Kansan­taloudel­lis­es­ti merkit­tävä määräkö? Näinkö Ruot­sis­sa toteutet­ti­in meitä parem­pi työllisyystilanne?

    Viherinssi:Pitääkö min­un huoltaa fil­lar­i­ni itse vain, kos­ka sen osaan tehdä? Vai saanko viedä sen tut­tuun pajaan huol­let­tavak­si rahaa vas­taan? Saako pesu­laan viedä vain niitä pyykke­jä, jot­ka pitää pestä sel­l­aisil­la myrky­il­lä, joi­ta ei kotona voi käsitellä? 

    Ei tietenkään. Voit viedä fil­lar­in tut­tuun pajaan (joka muuten veloit­taa melko paljon suh­teessa varsi­naiseen työn­tekoon kulu­vaan aikaan, kos­ka toim­i­ti­lat ja LUOTTAMUS). Pesu­laan voit viedä kaik­ki pyyk­it. — Voisiko­han fir­ma hoitaa myös pyykkien vien­nin ja tuonnin?

    Viherinssi:Ymmärtääk­seni vain ihmi­nen itse voi päät­tää, ovatko jotkin hänen tekemän­sä tehtävät sel­l­aisia, jot­ka hänen kan­nat­taisi teet­tää muilla. 

    Niin ja hän voi tehdä niin jo tänäänkin. Markki­nat määräävät hin­nat. Muut­ta­mal­la yhteiskun­nan mak­samia tukia toisen­laisik­si saadaan hin­to­ja alen­net­tua jonkin ver­ran. Olemme samaa mieltä. Halusin vain lisätä tarkastelu­un tek­i­jöitä, jot­ka mielestäni siitä uupui.

    Vielä yksi lisää:
    Ihmiset eivät vain aina viihdy tois­t­en­sa seuras­sa. Luon­teet voivat tör­mätä, kos­ka se toinen on kusipää, idioot­ti, outo tai ei vain riit­tävän ren­to ja muka­va tyyp­pi. Pari tut­tavaani on irti­san­ot­tu vam­maisavus­ta­jan tehtävästä ilman mitään kun­non seli­tys­tä. Asi­akas ei vain pitänyt avus­ta­jas­ta. Yhtä lail­la avustet­ta­van per­soon­al­lisu­us voi olla liian suuri haaste avus­ta­jan kyvyille.

    Koti­a­pu­lais­ten vaa­timuk­set ovat siis käytän­nössä suurem­mat (tai erikois­tuneem­mat) kuin “Kuka tahansa nor­maal­iä­lyi­nen ja ‑kykyi­nen työaiko­jen nou­dat­tamiseen kykenevä henkilö”. Huip­puä­lykkyy­destä ei ole hyö­tyä, jos ei ole riit­tävää fyy­sistä kestävyyt­tä, yksi­toikkoisen työn sietokykyä, per­soon­al­lisu­ut­ta, joka ei tör­mää asi­akkaan kanssa jne. jne. Koodarista ei ehkä ole koti­a­pu­laisek­si sen enem­pää kuin koti­a­pu­lais­es­ta on koodarik­si. Ei ole yhtä kyvykkyys-muut­tu­jaa, joka jakaa ihmiset tuottavuusluokkiin. 

    Merkit­tävin kysymys:
    Use­at taloudet eivät nykyään tarvitse koti­talousa­pua ihmisen muo­dos­sa, kos­ka on ole­mas­sa konei­ta ja valmis­tuot­tei­ta. Ennen ei ollut, oli koti­a­pu­laisia. Kuin­ka tulevaisuudessa?

    - En osaa nähdä perus­tu­lo­ma­llia ja mui­ta pieni­palkkaisen työn kan­nus­timia kuin viivy­tys­tais­telu­na tek­nol­o­gis­ten muu­tosten ja kan­sain­välistymisen tuo­maan “haas­teeseen”.

    1. Koti­a­pu­laisia var­maankaan kovin moni talous ei pysty han­kki­maan, eikä tarvet­takaan ole, mut­ta viikkosi­ivouk­sen tilaami­nen ammat­ti­maiselta siivoo­jalt­ta on yleistynyt ja se on aivan paikallaan, kun molem­mat van­hem­mat ovat töis­sä. Meil­lä viedään lakanat pesu­laan (käve­ly­mat­ka, tiivi­in kaupunki­rak­en­teen etu­ja) ihan vaan sen takia, että lakanapyyk­ki veisi asun­nos­ta kohtu­ut­tomasti tilaa.

  86. Simo Mele­nius: että jos oma elämä kusee, se johtuu vain ja ain­oas­taan omas­ta itses­tä, sil­lä vain omaa itseään voi muut­taa ja mui­ta ihmisiä ei

    Maail­ma on paik­ka jos­sa resursse­ja on niukasti ja ihmiset ovat eritasoisia.
    Oikeis­tossa ajat­telu menee niin että heikom­pi kan­nus­tuu paran­ta­maan toim­intaansa ja lop­ul­ta kaikil­la on saman ver­ran, eli voidaan lopet­taa maail­mas­ta jär­jestäynyt yhteiskun­ta eli peru­ut­taa jon­nekin 10000 vuot­ta men­neisyy­teen säästyy verora­ho­ja ja byrokra­tia poistuu.

  87. Huonos­sa ja liian kuor­mit­tavas­sa työ­paikas­sa on pakko jak­saa, kos­ka poli­itikot ja ay-liike estävät kevyen ja helpon työl­listymisen. Työ­markki­nat vapaam­mik­si, perus­tu­lo ja kevyem­pi vero­tus, niin yri­tyk­sistä ja kodeista löy­ty­isi töitä vaik­ka miljoon­alle työt­tömälle, tyhmemmillekin.

    Ode sanoi, että 90 % vangeista kär­sii kog­ni­ti­ivi­sista ongelmista tms. Ovatko osu­us ja lukumäärä olleet ennen pienempiä?

  88. Halu­aisitko palkata oman palveli­jan ja ilmaiseksi? 

    Tässä yksi tapa hoitaa asia.

    Seu­raa ohjet­ta , niin sin­ul­la on neljän viikon päästä apuri aut­ta­mas­sa ja oppi­mas­sa ja sin­ulle se on ilmaista!

    Ja palveli­ja on kuu­li­ainen, sil­lä työkkäri määrää oitis karenssin jos val­i­tat. Palveli­ja on samas­sa ase­mas­sa kuin laiton siir­to­lainen USA:ssa

    Voit siis kohdel­la hän­tä miten haluat,palvelijalla ei ole oikeuksia

    Tarvit­set kuitenkin yri­tyk­sen, mut­ta toi­min­i­mi riittää

    1. Etsi työn­tek­i­jä, etsi työkkäristä ja/tai selaa CV-netistä. Varmista, että ehdokkaasi on työtön työnhakija.

    2. Tarvit­set verov­elkatodis­tuk­sen. Tilaa linkistä a ilmaiseksi. 

    3. Tarvit­set myös kaup­parek­iste­ri­ot­teen, joka ei ole kolmea kuukaut­ta van­hempi. Tilaa se linkistä b. Val­itse “Kaup­parek­isteri”, kir­joi­ta y‑tunnuksesi ja val­itse “sähköi­nen kaup­parek­iste­ri­ote”. Sähköi­nen ver­sio mak­saa 4,92 EUR. Tal­len­na pdf-muo­dos­sa koneelle­si ja tulosta tiedosto. 

    4. Täytä sopimus val­it­se­malle­si ehdokkaalle kanssa. Lataa sopimus ink­ki c. määrää tehtävät ja työai­ka. Suositel­laan vähin­tään kol­men kuukau­den työsopimusta,mieluiten kuusi. 

    5. Anna ehdokkaalle verov­elkatodis­tus, kaup­parek­isteri ja sopimus (kak­si kopi­o­ta). Palveli­ja vie omaan TE-keskukseensa. 

    6.Jos ehdokas kieltäy­tyy ilmoi­ta työkkäri­in ja hän saa karenssin ja etsi uusi

    Näin sin­ul­la on ilmainen palvelija.Kuuden kuukau­den kulut­tua uusi pros­es­si ja han­ki uusi ilmainen palveli­ja yhteiskun­nan varoilla

    a: https://arkisto.vero.fi/nc/feedback/verovelkatodistus/verovelka.asp

    b: https://virre.prh.fi/portal/dt

    c: http://www.elisakoponen.fi/media/TEM326_Tyoharj_sop.pdf

  89. “Kän­nis­sä töi­hin tulemis­es­ta tai rikok­sista voi purkaa työ­sopimuk­sen, mut­ta henkilön sovel­tumat­to­muus töi­hin tai työy­hteisöön ei oikein kel­paa perusteeksi.”

    Irti­sanomisuo­ja perus­tuu enem­mänkin oikeu­val­tiope­ri­aat­teeseen ‚sopimusjuridi­ikkaan ja ihmisoikeuk­si­in kuin varsi­nais­es­ti työsopimuslakiin .

    Oikeusval­tios­sa kun ei saa puhua perät­tömiä eli jos moit­tii jotain sovel­tumat­tomak­si niin pitää myös todis­taa se. Ei ihmi­nen työn­tek­i­jänä muu­tu oikeuk­sil­taan eri­laisek­si kuin sivi­ilis­sä ollessaan.

    Eli jos moitit naa­puria soveltumattomaksi,laiskaksi tai muuten niin hän voi syyt­tää sin­ua perät­tömien puhu­mis­es­ta ja sin­ut tuomi­taan kor­vauk­si­in ‚jos et kykene asi­aa todistamaan.Tietysti voitat jos todi­s­tat väitteesi.

    Kyl­lä sovel­tumat­to­muus irti­sanomisen perus­teek­si kel­paa mut­ta sil­loin joudut perustele­maan mik­si henkilö ei sovel­lu ja sen toteen näyt­tämi­nenkin vain on vaikeaa.

    Ilmeis­es­ti halu­at romut­taa oikeusval­tion ja sallai,että työn­tek­i­jää kohdel­laan epäoikeudenmukaisesti? 

    Työ­sopimuskin on sopimus ja sen velvoit­teet sen mukaisia.Jos olet tehnyt virheen palkkaamises­sa niin joudut kan­ta­maan itse tekemäsi virheen seuraukset.

    Mut­ta kyl­lä työn­tek­i­jästä eroonkin pääsee,sovit vain ‚että hän lähtee.Mutta var­maan hän halu­aa korvauksia,mutta sinä arvioit,kannattaako maksaa.

    Jos ostat auton ja huo­maat , ettei siihen voi kytkeä perä­vaunua tai kat­tokuor­maa niin tuskin­pa saat puret­tua sopparia,sillä täl­laiset rajoit­teet on var­masti mainit­tu ohjekir­jas­sa ja sin­ul­la on selonottovelvollisuus.

    Eli joudut vas­taa­maan virheestäsi.

    Vai pitäisikö työ­nan­ta­ja vapaut­taa tekemien­sä virhei­den aiheut­tamista vastuista?

    Ja työelämässä on tul­ta­va toimeen kaikkein kanssa.

    Nythän esim julkisen kil­pailun seu­rauk­se­na palvelun­tuot­ta­jak­si voi tul­la henkilöitä, joiden kanssa ei oikein tilaa­jan edus­ta­jien kemi­at synkkaa

    Mut­ta ei sil­lä perustel­la voi sop­paria purkaa.

    Mik­si työn­tek­i­jän pitäisi olla huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin yrittäjän ?

    1. Liian van­ha perusteli juuri, mik­si työ­nan­ta­jaty ovat erit­täin tarko­ja val­itssaan työn­tek­i­jöitä ja hylkäävät kaik­ki, joi­hin saat­taa liit­tyä pienikin ris­ki. Täl­lainen maail­ma on hyvin eri­ar­voinen, kos­ka se vähän vialli­nen ei pääse edes näyt­tämään kykyjään.

  90. Osmo Soin­in­vaara: Liian van­ha perusteli juuri, mik­si työ­nan­ta­jaty ovat erit­täin tarko­ja val­itssaan työn­tek­i­jöitä ja hylkäävät kaik­ki, joi­hin saat­taa liit­tyä pienikin ris­ki. Täl­lainen maail­ma on hyvin eri­ar­voinen, kos­ka se vähän vialli­nen ei pääse edes näyt­tämään kykyjään.

    Ollessani jokunen vuosi sit­ten muu­ta­man kuukau­den työt­tömänä työhaas­tat­telus­sa käyn­ti tun­tui joskus poli­isiku­u­lus­telul­ta. Olen­nainen ero tosin on, että poli­isiku­u­lus­telus­sa näyt­tövelvol­lisu­us on kuu­lus­teli­jal­la mut­ta työhaas­tat­telus­sa haas­tateltaval­la. Eli työtön työn­hak­i­ja joutuu osoit­ta­maan, että ei vas­toin työ­nan­ta­jan ennakko-ole­tuk­sia, ole se maanantaikappale. 

    Toki ymmär­rän työ­nan­ta­jien epälu­u­loisu­u­den. Väärä rekry­toin­ti tulee nykyjär­jestelmässä työ­nan­ta­jal­la kalli­ik­si ja ris­ki työt­tömän kohdal­la väärään rekry­toin­ti­in on suurem­pi kuin työ­paikan vai­h­ta­jan kohdal­la. Tämän vuok­si epäpätevän työn­tek­i­jän irti­sanomis­suo­jaa pitäisi heiken­tää, jot­ta työt­tömät ja muut työ­nan­ta­jan silmis­sä riskiryh­mi­in kuu­lu­vat saisi­vat nyky­istä use­am­min näyt­tää osaamisen­sa työmarkkinoilla.

  91. “Täl­lainen maail­ma on hyvin eri­ar­voinen, kos­ka se vähän vialli­nen ei pääse edes näyt­tämään kykyjään.”

    Kyl­lä se on eri­ar­voinen sekin maail­ma, jos­sa vajaakykyisel­lä tai vial­lisek­si epäil­lyl­lä ei ole ihmisoikeuk­sia eikä sopimuk­sel­la ole kuin ves­s­apa­perin arvo.

    Siinä mieli­v­al­ta kukoistaa

  92. Ja jos arvioidaan mis­sä se rekry­toin­nin ris­ki asuu Kyl­lä se on organ­isaa­tion huipulla.

    Hyviä esimerkke­jä ovat Son­era, StoraEn­so, Nokia

    Näi­den virherekry­toin­tien toteu­te­uneil­la riskeil­lä olisi palkan­nut 1 000 000 vajaakun­toista vuodeksi

  93. töi­hin: Huonos­sa ja liian kuor­mit­tavas­sa työ­paikas­sa on pakko jak­saa, kos­ka poli­itikot ja ay-liike estävät kevyen ja helpon työl­listymisen. Työ­markki­nat vapaam­mik­si, perus­tu­lo ja kevyem­pi vero­tus, niin yri­tyk­sistä ja kodeista löy­ty­isi töitä vaik­ka miljoon­alle työt­tömälle, tyhmemmillekin.

    Ker­rotko tarkem­min että miten/miksi poli­itikot ja ay-liike estävät kevyet työt ja helpon työllistämisen?

    Ay-liike, poli­ti­ik­ka ja vero­tus, näitä ei voi liike­taloudel­lis­es­ti perustel­la. Ay-liike, poli­ti­ik­ka ja vero­tus, näi­hin ei suh­taudu­ta myön­teis­es­ti kaup­pako­rkeak­oulus­sa. Kaup­pako­rkeak­oulus­ta valmis­tu­taan yri­tysjo­htamis­te­htävi­in, mut­ta kaup­pako­rkeak­oulun oppe­ja käytetään muual­lakin kuin yri­tysjo­htamis­te­htävis­sä. Yri­tysjo­htamiso­pit eivät kuitenkaan toi­mi yri­tysjo­htamis­te­htävien ulkop­uolel­la, esim. eduskun­nas­sa ja kun­nan­val­tu­us­tois­sa. Yri­tysjo­htamisoppe­ja väärinkäytetään eduskun­nas­sa ja kun­nan­val­tu­us­tois­sa, Kokoomus väärinkäyttää.

    Jalka­pallo­val­men­ta­ja A:n näkökul­mas­ta toisen joukkueen val­men­ta­ja B ja B:n joukkue vaan häir­it­sevät jalka­pallo­val­men­ta­ja A:n joukkueen pelaamista. Lisäk­si val­men­ta­ja A on sitä mieltä että myös ero­tuo­mar­it ja jalka­pal­loli­it­to häir­it­sevät val­men­ta­ja A:ta ja A:n joukkuetta. 

    Sit­ten jalka­pal­loli­it­toon nousee ihmisiä jot­ka kat­se­l­e­vat asioi­ta pelkästään jalka­pallo­val­men­ta­ja A:n silmin: jalka­pal­loli­it­toon nousseet epäpätevät ihmiset syyt­televät jalka­pal­loli­iton mui­ta ihmisiä “kateud­es­ta, kos­ton­halus­ta ja kau­nas­ta”. Jalka­pal­loli­it­toon nousseet epäpätevät nimit­tävät omaa johtamis­taan prag­maat­tisek­si johtamisek­si. Jalka­pal­loli­it­toon nousseet epäpätevät alka­vat lakkaut­ta­maan jalka­pal­lon sään­töjä, he rak­en­ta­vat Vapaa­ta Jalka­pal­loa, joka muka toimii ilman sään­töjä parhaiten.

  94. “Tämän vuok­si epäpätevän työn­tek­i­jän irti­sanomis­suo­jaa pitäisi heikentää,”

    Mil­lä taval­la ? Tehdäänkö jär­jestelmästä sel­l­ainen, että työ­nan­ta­jan lausun­toa epäpätevyy­destä ei saa kiistää ja pistää oikue­den punnittavaksi ?
    Sehän tarkoit­taa, että työ­nan­t­jaa saa sanoa henkilöstä mitä syl­ki suuhun tuo ja erot­taa jollin veruk­keel­la jos ei esim anna .

    Ja työ­nan­ta­jan val­heel­lisel­la leimal­la syr­jäytet­ty jää lopuk­si elämää heit­to­pus­sik­si työkkärin/työnantajien potkittavksi

    Ei mieli­v­al­taisen irti­sanomisen sal­lim­i­nen vähen­nä syrjäytymistä.

  95. Itse asi­as­sa tässä irti­sanomisen helpot­tamises­sa on pitkälti halu­taanko säi­lyt­tää oikeusvaltio.

    Jos halu­taan tehdä irti­sanomis­es­ta riskit­tömäm­pää työ­nan­ta­jalle niin riito­jen ratkaisua oikeudessa pitää rajoittaa.

    Eli riito­ja ei saa enää viedä oikeu­teen , työ­nan­ta­jan väärääkään ratkaisua ei saa oikaista

    Se taas merk­it­see, että ain­oa keino saa­da oikeut­ta on oman käden oikeus.

    Palataan siis kivikaudelle.

  96. Liian van­ha: Eli riito­ja ei saa enää viedä oikeu­teen , työ­nan­ta­jan väärääkään ratkaisua ei saa oikaista

    Ei kukaan täl­laista ole ehdot­tanut. Tot­ta kai työn­tek­i­jäl­lä pitää olla jonkin­lainen irti­sanomis­suo­ja, mut­ta mielestäni lintsarei­den suo­jelus­sa ollaan vaan men­ty liian pitkälle.

  97. KKK: Ei kukaan täl­laista ole ehdot­tanut. Tot­ta kai työn­tek­i­jäl­lä pitää olla jonkin­lainen irti­sanomis­suo­ja, mut­ta mielestäni lintsarei­den suo­jelus­sa ollaan vaan men­ty liian pitkälle.

    Samal­la kuitenkin sekä verukkeil­la että verukkeit­ta on liiankin help­po erot­taa. Pitäisiköhän “taloudel­liset ja tuotan­nol­liset syyt” pois­taa päte­vien irti­sanomis­pe­rustei­den lis­tas­ta? Ehkäpä sil­loin työ­nan­ta­jat huo­maisi­vat taas per­in­teisen “ei tee hom­mi­ansa” ‑argu­mentin ole­mas­saolon, jol­la näistä päästäisiin.

  98. anonyy­mi: Pitäisiköhän “taloudel­liset ja tuotan­nol­liset syyt” pois­taa päte­vien irti­sanomis­pe­rustei­den listasta?

    Jos työl­lisyy­den kehi­tys­tä ver­tailumais­sa kat­so­taan, niin ei. Jos taloudel­liset ja tuotan­nol­liset syyt ei ole pätevä peruste irti­sanoa (järkeväl­lä hin­nal­la) niin palkkaami­nen ja investoimi­nen ovat hyvin raskai­ta päätök­siä, minkä seu­rauk­se­na työl­lisyys ei parane vaan heikkenee.

    Työt­tömyys ei ole pulaa liian hyvistä tai liian huonoista irti­sanomise­hdoista, vaan työ­nan­ta­jista. Siitä, että kan­nat­taa palkata joku töihin.

  99. Pekka Taipale: Työt­tömyys ei ole pulaa liian hyvistä tai liian huonoista irtisanomisehdoista

    On se sitäkin. Työ karkaa hal­pa­mai­hin, kos­ka “tulos“palkkaustaan mak­si­moi­va kvar­taa­likap­i­tal­isti ei näe suo­ma­laisen työn­tek­i­jän tekevän hin­ta-laa­tusuh­teeltaan parem­paa jälkeä ja kos­ka liian pienet irti­sanomisko­r­vauk­set mah­dol­lis­ta­vat lyhyet kurssi­nousut ja sitä kaut­ta lyhyen tähtäi­men voiton tekemisen ennen kuin todel­liset vaiku­tuk­set näkyvät. Vaiku­tuk­sista riip­pumat­ta yri­tysjo­hdol­la on siis hyvä moti­ivi siirtää työ­paikko­ja ulkomaille.

    “Taloudel­liset ja tuotan­nol­liset syyt” on se lavea tekosyy, jon­ka var­jol­la voidaan tehdä mitä tahansa. Melkein kaikel­la, mitä yri­tys tekee, voidaan sanoa ole­van taloudel­lisia tai tuotan­nol­lisia syitä. Tämä pitäisikin suo­si­ol­la pois­taa ja lait­taa tilalle spe­sife­jä, tarkkaan rajat­tu­ja syitä, jot­ka pitää voi­da todis­taa. “Ei tee hom­mi­aan” on yksi hyvä esimerk­ki sel­l­ais­es­ta: Sitä voidaan hel­posti käsitel­lä yksit­täisenä riita-asiana (ei tee töitä vs. ei riit­tävää ohjeistusta/liikaa hommia/jne.). “Taloudel­liset ja tuotan­nol­liset syyt” taas vaa­ti­vat yri­tyk­sen koko liike­toimin­nan moraal­is­ten ulot­tuvuuk­sien arvioin­tia, mikä tietenkin on mah­do­ton­ta (jopa oikeu­sis­tu­imille) ja siten työn­tek­i­jäl­lä ei ole tältä osin mitään suojaa.

Vastaa käyttäjälle Sepi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.