Syrjäytymisen epidemiologiaa

Toi­mit­ta­ja kävi haas­tat­te­le­mas­sa minua köy­hyy­des­tä. Haas­tat­te­luis­sa, hyvis­sä sel­lai­sis­sa, on se hyvä puo­li, että jou­tuu tar­ken­ta­maan ajatuksiaan.

Suh­teel­li­sen ja abso­luut­ti­sen köy­hyy­den ero on Suo­mes­sa kas­va­nut aika suu­rek­si. Niin­pä niil­lä tulo­ta­soil­la, jot­ka mää­ri­tel­lään tulo­köy­hyy­dek­si, elä­män­sä hyvin hal­lit­se­va ja rik­kaas­sa sosi­aa­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä elä­vä menes­tyy var­sin hyvin, vaik­ka oikeil­la köy­hil­lä tekee tiuk­kaa. Sik­si vapaa­eh­tois­ta köy­häi­lyä ja sii­hen liit­ty­vää lep­pois­ta­mis­ta ei pidä sekoit­taa köyhyyteen.

Oikea köy­hyys liit­tyy syr­jäy­ty­mi­seen ja syr­jäy­ty­mi­nen liit­tyy kovin usein työt­tö­myy­teen. Syr­jäy­ty­mi­sen taus­tal­la on usein myös jokin lää­ke­tie­teel­li­nen tai lähes lää­ke­tie­teel­li­nen syy. Kai­kis­ta syr­jäy­ty­neim­mät löy­ty­vät van­ki­lois­ta. Van­ki­la­kun­deis­sa on tavat­to­man suu­ri ylie­dus­tus päih­deon­gel­mai­sil­la, luki­häi­riöi­sil­lä ja oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vil­lä. Yri­tin jos­kus las­kea pääs­sä, että jos eri­lais­ten syndroo­mien vai­ku­tus­ta van­ki­laan jou­tu­mi­seen tut­kit­tai­siin samoin mene­tel­min kuin tupa­koin­nin osuut­ta keuh­ko­syö­pään, pää­tyi­sim­me sii­hen, että liki 90 pro­sent­tia van­ki­la­kun­deis­ta on van­ki­las­sa lää­ke­tie­teel­li­sen syyn takia.

Mis­tä näi­tä kai­ken maa­il­man syndroo­mia nykyi­sin puk­kaa niin pal­jon? Mik­si ne ovat lisään­ty­neet, vaik­ka eri­lais­ten neu­ro­lo­gis­ten vam­mo­jen pitäi­si vähen­tyä, kos­ka syn­ny­tyk­sis­sä vam­mau­tu­nei­ta on pal­jon aiem­paa vähem­män? Vai ovat­ko ne lisään­ty­neet? Oli­si­ko vain niin, että eri­lai­set neu­ro­lo­gi­set vai­vat inva­li­di­soi­vat ihmi­sen pahem­min kuin ennen? Yhteis­kun­ta on toi­sin sanoen muut­tu­nut vähem­män jous­ta­vak­si eri­lai­sis­ta oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kärsiville.

Ennen ikä­luo­kat jaet­tiin 11-vuo­tiai­na oppi­kou­lu­lai­siin ja kan­sa­kou­lu­lai­siin. Tämä oli jul­maa niil­le, joil­ta lap­si­na sul­jet­tiin mon­ta port­tia elä­mäs­sään. Sii­hen ei pidä pala­ta. Mut­ta nykyi­nen teo­ria- ja luke­mis­pai­not­tei­nen perus­kou­lu on kovin jul­ma oppi­mis­häi­riöi­sil­le, jot­ka van­has­sa kan­sa­kou­lus­sa saat­toi­vat oppia monia tär­kei­tä tai­to­ja ja val­mis­tua kou­lus­ta itseen­sä luot­taen. Teo­ria­pai­not­tei­ses­sa perus­kou­lus­sa oppi­mis­vai­keu­det tar­koit­ta­vat vuo­sien jat­ku­vaa epä­on­nis­tu­mis­ta ja itse­luot­ta­muk­sen nakertamista.

Eri­tyi­sen jul­maa on, ettei mihin­kään ammat­tiin voi val­mis­tua ilman luku­pää­tä ja teo­reet­tis­ta osaa­mis­ta, vaik­ka itse ammat­tien menes­tyk­sel­li­nen hoi­ta­mi­nen ei sel­lais­ta vaa­di. Intias­sa samo­ja teh­tä­viä hoi­ta­vat perä­ti lukutaidottomat.

Gun­nar Adler-Karls­son kysyi kym­me­niä vuo­sia sit­ten, mik­si Ruot­sis­sa pitää opis­kel­la kak­si vuot­ta ennen kuin pää­see teks­tii­li­teh­taa­seen ompe­le­maan suo­raa sau­maa, mut­ta pal­jon vaa­ti­vam­man tai­don, auton aja­mi­sen, voi oppia muu­ta­mas­sa viikossa.

Eri­lai­set ammat­ti­tut­kin­not ovat ole­mas­sa osit­tain vain osoit­ta­maan työn­ha­ki­jan kes­kit­ty­mis­ky­kyä ja kun­nol­li­suut­ta. Yhtä hyvin voi­tai­siin pan­na haki­jat jär­jes­tyk­seen sen perus­teel­la, kuin­ka mon­ta sivua he oppi­vat puhe­lin­luet­te­loa ulkoa. Huo­mat­kaa, en sano, että kai­kis­sa tapauk­sis­sa kou­lus­sa opit­tu itses­sään on tur­haa, enkä edes että se on useim­mi­ten tur­haa, vaan että se on usein tur­haa. Diplo­mi-insi­nöö­rei­tä muu­ten vain puo­let tekee kym­me­nen vuot­ta val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen sel­lais­ta työ­tä, johon hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa on täh­dän­nyt, mut­ta onhan diplo­mi-insi­nöö­rin tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen osoi­tus lahjakkuudesta.

Todis­tuk­sen vaa­ti­mi­nen kar­sii pois poten­ti­aa­li­set huo­not työn­te­ki­jät, mut­ta samal­la se kar­sii pois sel­lai­set­kin, joi­den nyt vain on vai­kea oppia teo­reet­ti­sia asioita.

Osit­tain työ­elä­mä on muut­tu­nut perus­tel­lus­ti vaa­ti­vam­mak­si. Hei­nä­töis­tä sel­vi­si, vaik­ka ei kos­kaan oppi­nut luke­maan, mut­ta mones­ta nykyi­ses­tä työ­teh­tä­väs­tä ei sel­viä ilman luku­pää­tä. Mut­ta osit­tain yhteis­kun­ta on kään­tä­nyt sel­kän­sä oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vil­le aivan tur­haan. He pys­tyi­si­vät moneen, jos sään­nöt eivät oli­si hei­tä koh­taan epäoikeudenmukaisia.

104 vastausta artikkeliin “Syrjäytymisen epidemiologiaa”

  1. Tilan­tees­sa, jos­sa työ­paik­ko­ja on jotain 20% vähem­män mitä teki­jöi­tä on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pol­kea alas jokai­nen jon­ka saa pol­jet­tua mitä pie­nim­mäs­tä syystä.

    Kär­ke­vää teks­tiä, mut­ta aina­kin jois­sain yhteyk­sis­sä tot­ta. Olen ollut työ­pai­kas­sa, jos­sa toi­nen yksi työn­te­ki­jä onnit­te­li tois­ta kol­man­nen sai­ras­tut­tua. Yhden aivoin­fark­ti on toi­sen onni. Täl­läi­ses­sä pas­kas­sa, vam­mai­ses­sa maas­sa me elämme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Tot­ta!
    Mut­ta tot­ta on myös se, että eipä ole enää pal­jon­kaan ammat­te­ja, jois­sa sel­vi­ää ilman kou­lu­tus­ta: ei ole enää esim. seka­työ­mie­hiä. Toi­saal­ta onko jär­ke­vää, että tar­vi­taan kol­men vuo­den kou­lu­tus, että pää­see sai­raa­laan sii­voa­maan? Taval­li­seen sii­vouk­seen pää­see sen­tään vähem­mil­lä opinnoilla.
    Kau­pan kas­sal­la pitää olla tra­de­no­mi, vaik­ka kas­sa­ko­ne on automaattinen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Toi­nen syy saat­taa sit­ten liit­tyä sosi­aa­li­siin pel­koi­hin, jot­ka lisään­ty­ne­vät vähän huo­maa­mat­ta Suo­mes­sa, kun puhu­taan vain yleis­luon­toi­ses­ti masen­nuk­ses­ta ja pillereistä. 

    Aika vähän mis­tään syr­jäy­ty­mi­sen syis­tä puhu­taan, kun­han tar­jo­taan jota­kin nope­aa rat­kai­sua, vaik­ka asiat saat­taa olla peräi­sin vuo­sia jat­ku­nees­ta tilan­tees­ta johon kukaan ei ole puut­tu­nut. Syväs­ti masen­tu­neel­le, tai sit­ten muu­ten pahois­sa ongel­mis­sa ole­val­le, on aika tur­ha men­nä peuk­ku pys­tys­sä sano­maan, että tsemp­piä ja koi­ta ny. Aivan lii­kaa kou­luis­sa­kin täh­dä­tään pelk­kiin koe­tu­lok­siin ja hype­te­tään jotain PISAa. 

    Ne jot­ka ovat jo kou­lus­sa syr­jäs­sä, koe­taan ehkä enem­män­kin hyvi­nä tapauk­si­na, kun eivät aiheu­ta ongel­mia. Kukaan ei vain kysy hil­jai­sel­ta, että miten oikeas­ti menee. Toi­saal­ta sit­ten toi­nen ryh­mä on nämä oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät, jot­ka sit­ten rie­hu­vat tun­neil­la, kun jos­sa­kin pitää pääs­tä esil­le, eikä eri­tyis­tä panos­tus­ta hei­hin tar­jo­ta. Mie­luum­min sit­ten sysä­tään nämä rie­hu­jat “opis­ke­le­maan” omaan poruk­kaan­sa. Aika sel­vää on, että kek­si­vät omaa kivaa ja mis­tään ei tule mitään. 

    Taval­laan kou­lu luo­vut­taa hei­dän kans­saan yrit­tä­mät­tä oikeas­ti mitään, eli jo täs­sä vai­hees­sa osa tip­puu kun hei­dät ero­te­taan muis­ta ja paluu on vai­ke­aa. Samal­la syn­tyy lei­ma, mut­ta toi­saal­ta ongel­ma­ta­paus löy­tää taval­laan yhden asian, jos­sa pär­jää mui­ta parem­min, eli mokai­lun. Sii­tä syn­tyy sit­ten roo­li, jota pitää yllä mui­den anta­man ihai­lun takia. Het­ken aikaa nämä kovis­ta esit­tä­vät ovat­kin pie­nen poru­kan ihai­lun ja suo­sion koh­tee­na, mut­ta sit­ten kou­lu-uran päät­ty­mi­sen jäl­keen tämä roo­li jää pääl­le, kun muu­ta­kaan ei ole opit­tu. Seu­raa­vak­si sit­ten juos­taan polii­sia kar­kuun. Näil­le pitää löy­tää oma ala, jos­sa pää­se­vät onnis­tu­maan, ennen kuin tur­vau­tu­vat tähän kovik­sen rooliin. 

    Toki toi­set kou­lut ovat var­mas­ti parem­pia kuin toi­set. Paras­kaan opet­ta­ja ei vain huo­maa ongel­mia, jos oppi­lai­ta on lii­kaa tai sit­ten kou­lus­sa ei ole hen­ki­löi­tä pal­kat­tu­na, joi­den teh­tä­vä­nä oli­si ottaa kop­pe­ja ja aut­taa opet­ta­jaa. Ihan lii­kaa jou­tu­vat opet­ta­jat ole­maan sosi­aa­li­tä­te­jä ja koulupsykologeja. 

    Joka tapauk­ses­sa tuo­hon pitäi­si pääs­tä ajois­sa kin­ni, ennen kuin häviä­vät näky­mät­tö­miin tai tule­vat tutuik­si vir­ka­val­lan kans­sa. Oli­si se vaan niin hal­paa lys­tiä, kun ongel­miin puu­tut­tai­siin ajois­sa panos­ta­mal­la oikei­siin asioi­hin, eikä annet­tai­si asioi­den men­nä todel­la pit­käl­le. Aikai­nen puut­tu­mi­nen sääs­tää rahaa aivan älyt­tö­mäs­ti, joten onkin kum­mal­lis­ta, että ketään asian­tun­ti­jaa ei suos­tu­ta täs­sä­kään kuu­le­maan, kun rahan­ja­ka­jat kokoon­tu­vat päät­tä­mään asiois­ta. Ei kan­na­ta sit­ten ihme­tel­lä, jos monion­gel­mai­set tyh­jen­tä­vät sos­su­kas­saa tai ovat häi­riök­si kaduil­la. Tai vain häviä­vät jonnekin. 

    Ei tuo Hel­sin­gin päi­vä­hoi­to­po­li­tiik­ka­kaan kovin hyväl­tä kuu­los­ta, mitä luin tuol­ta Alan­ko-Kahi­luo­don blo­gis­ta. Kai sitä nyt pitäi­si tuos­sa vai­hees­sa panos­taa ammat­ti­lais­ten sil­mään ja pie­niin ryh­miin, jot­ta oppi­mi­son­gel­miin puu­tut­tai­siin heti alus­sa. Kan­nat­taa muis­taa, että nyt ne lama-ajan lap­set ovat nii­tä, jois­ta ihme­tel­lään, että mihin ovat kadon­neet ja muu­ta­ma jää päi­vit­täin eläk­keel­le. Pik­kui­sen tai­si leik­kuut koh­dis­tua sill­loin väärin. 

    Pahin­ta täs­sä omas­ta mie­les­tä on se, että ongel­ma näh­dään ensin kan­san­ta­lou­del­li­se­na. Lei­ka­taan mie­luum­min niis­tä ram­peis­ta ja tun­ne­leis­ta tai koro­te­taan sit­ten vero­ja, mut­ta kyl­lä sitä rahaa pitää ensin käyt­tää niin että ihmi­sil­lä pysyy tiet­ty perus­ta­so elä­mäs­sä, oli heis­tä sit­ten kan­san­ta­lou­del­le hyö­tyä tai ei. Mitä sii­tä­kään tulee, kun lama-ajan lap­set saa­vat lap­sia ja heil­tä itsel­tään saat­toi men­nä lap­suus pilol­le van­hem­pien stres­sa­tes­sa lamaa. Jon­kun kai pitäi­si olla ker­to­mas­sa miten ollaan van­hem­pia, kun omaa esi­merk­kiä ei ehkä ole. Ei näil­tä pitäi­si men­nä apua sääs­tä­mään pois.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Todel­la mer­kit­tä­vä yhteis­kun­ta­poh­din­taa. Näi­den kans­sa pai­ni­taan kou­luis­sa joka päi­vä. On yhteis­kun­nan huo­nout­ta, jos se ei saa kaik­kien panos­ta käyttöön. 

    On joten­kin jul­maa tehos­taa ja kil­pai­lut­taa suo­rit­ta­vaa työ­tä — vaik­ka kou­lu­jen sii­voa­mis­ta niin että työ tulee teh­tyä huo­nos­ti vaik­ka duu­na­ri kuin­ka pai­nai­si ja samaan aikaan oli­si ole­mas­sa vähän vähem­män pys­ty­viä teki­jöi­tä, joil­le sit­ten mak­se­taan kor­vaus­ta ja joi­den kun­to vain heikkenee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Puhe neu­ro­lo­gi­sis­ta vai­vois­ta kuu­los­taa oudol­ta. Parem­min­kin osal­la ihmi­sis­tä kog­ni­tii­vi­set, psyyk­ki­set ja emo­tio­naa­li­set val­miu­det eivät koh­taa nyky-yhteis­kun­nan vaa­ti­muk­siin ongel­man­rat­kai­sun ja yhtei­se­lä­män tasoil­la. Tämä joh­tuu vain sii­tä mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa eläm­me. Maa­il­ma tun­ne­tus­ti muuttuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Ihmi­sen häi­riö­käyt­täy­ty­mi­sel­lä on pit­kät perin­teet. Ei ihmi­nen ole aina hyvän­laa­tui­nen edes par­haim­mil­laan, vaan jois­sa­kin ihmi­sis­sä pahuus vie voi­ton aina. 

    Ääri-idea­lis­tien mie­les­tä ehkä kaik­ki voi­tai­siin saa­da mukaan yhtei­sen hyvän tal­koi­siin, mut­ta tuo on uto­pi­aa. Se että kaik­ki voi­tai­siin edes pelas­taa on täyt­tä tuu­baa, mut­ta mah­dol­li­sim­man moni voi­tai­siin kyl­lä saa­da mukaan yhteis­kun­nan täys­pai­noi­sek­si jäse­nek­si, jos var­hais­kas­va­tuseen ja sen tuke­mi­seen lai­te­tai­siin riit­tä­väs­ti resursseja. 

    Osmon kir­joi­tuk­ses­ta on sanot­ta­va, että se vai­kut­ti lap­sek­kaal­ta ajat­te­lul­ta pai­koin, sikä­li jos ei tun­nus­te­ta rea­li­teet­te­ja, että autis­ti­nen puhe­lin­luet­te­lon ulkoao­pet­te­le­va yksi­löl­lä ei tai­da olla mones­sa­kaan työyh­tei­sös­sä mitään käyttöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Nyky­ään las­ten­hoi­ta­jat ovat aka­tee­mi­sia kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia, jot­ka vim­ma­tus­ti yrit­tä­vät saa­da lisää päte­vyys­vaa­ti­muk­sia ja aka­tee­mis­ta meriit­tiä, jot­ta pär­jäi­si­vät palkkakilpailussa. 

    Itse yri­tin opis­ke­li­ja-aikoi­na pääs­tä teke­mään sii­vous­töi­tä kun mei­na­si rahat lop­pua. Kar­siu­duin haas­tat­te­luis­sa kun minul­ta kysel­tiin mis­tä teki­jöis­tä koos­tuu moti­vaa­tio­ni hakeu­tua siivousalalle 🙂

    Ennen sanot­tiin että kyl­lä teke­väl­le työ­tä löy­tyy. Enää ei pidä paik­kaan­sa. En tie­dä, onko hyvä vai huono.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mut­ta osit­tain yhteis­kun­ta on kään­tä­nyt sel­kän­sä oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vil­le aivan turhaan. 

    Ei se ole tur­haan tai vahin­gos­sa tapah­tu­nut muu­tos, vaan ihan kan­san itse teke­mä päätös. 

    AY-lii­ke ja nykyi­nen sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä aktii­vi­ses­ti ehkäi­se­vät kai­kin kei­noin pie­nel­lä pal­kal­la työs­ken­te­le­mis­tä, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että vähäis­tä lisä­ar­voa tuot­ta­vat ihmi­set jää­vät auto­maat­ti­ses­ti syrjäytyneiksi

    Syyl­li­si­nä tiet­ty äänes­tä­jät, joil­le on joten­kin onnis­tut­tu myy­mään kuvi­tel­ma sii­tä, että kadunlakaisijan/vessansiivoajan tai jopa työt­tö­män teke­mät­tä jät­tä­mä työ ovat liki saman arvois­ta kuin aivo­ki­rur­gin teke­mä työn kanssa.

    Ja kai­kis­ta kama­lim­pa­na kau­heu­te­na kun vasem­mis­to on ensin istut­ta­nut ihmis­ten pää­hän aja­tuk­sen sii­tä, että kaik­kien työ on sama­nar­vois­ta, niin samal­la on joten­kin iskos­tu­nut “oikeis­ton” pää­hän se, että kan­sa­lais­palk­ka / nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro / perus­tu­lo on joten­kin vas­tus­tet­ta­va asia…

    Jos vaan joten­kin saa­tai­siin toi­meen­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­tu­ki kor­vat­tua sopi­val­la kan­sa­lais­palk­ka­rat­kai­sul­la, niin about kaik­ki ongel­mat rat­kea­si­vat itses­tään. (ehkä vähän ennak­koon hurraamista…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Pit­kä­ai­kai­nen syr­jäy­ty­mi­nen ja syr­jäy­ty­mi­sen lisään­ty­mi­nen kos­ke­vat lähin­nä mie­hiä. Jos tämän fak­tan ohit­taa, ei voi kek­siä syr­jäy­ty­mi­sen syitäkään.

    Seu­raa­vak­si pitää ymmär­tää, että syr­jäy­ty­mis­ris­ki ei ole niin­kään yksi­lön omi­nai­suus vaan se syn­tyy yksi­lön ja yhteis­kun­nan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta. Var­maa tosin on, että mie­his­sä on enem­män yksi­lö­ta­son­kin “lää­ke­tie­teel­lis­tä” huo­no-osai­suut­ta ja sii­tä joh­tu­vaa syr­jäy­ty­mis­ris­kiä. Mut­ta sen lisäk­si kah­des­ta muu­ten ident­ti­ses­tä yksi­lös­tä mie­hel­lä on sel­väs­ti nais­ta suu­rem­pi vaa­ra ajau­tua syr­jäy­ty­mis­kier­tee­seen, jota ympä­ris­tö ikään kuin ruokkii.

    Kun syr­jäy­ty­mi­nen nyt lisään­tyy ja “lää­ke­tie­teel­li­set” piir­teet ovat pysy­neet samoi­na, on luon­te­vaa aja­tel­la, että ympä­ris­tö on muut­tu­nut enem­män syr­jäy­ty­mis­ris­kiä ruokkivaksi. 

    Kysy­myk­sen voi seu­raa­vak­si kään­tää toi­sin päin: mikä estää mies­ten syr­jäy­ty­mi­sen? Par­haat ehdok­kaat ovat perhe/tyttöystävä, työ/koulu ja koh­tuul­li­suus vii­nan kans­sa. Näin siis jos ei ole psyyk­ki­ses­ti sai­ras. (Nais­ten syr­jäy­ty­mi­sen estä­mi­seen riit­tää sen sijaan yleen­sä sosi­aa­li­nen ver­kos­to eli lähin­nä suku ja kave­rit, olen kuul­lut väitettävän.)

    Näil­lä eväin, kun rupe­aa kat­so­maan tilas­to­ja, ei syr­jäy­ty­mi­sen lisään­ty­mi­nen näy­tä enää kovin suu­rel­ta mysteeriltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Oli­si­ko­han se niin, että kos­kee myös ns. sisä­töi­tä, eli ihan kou­lu­tus­ta­kin vaa­ti­via ammat­tia? Eli siis Mar­ket­taa ahdis­taa syys­tä tai toi­ses­ta, työ­te­ho kär­sii ja pois­sao­lo­ja tulee. Jos­sain työ­pai­kas­sa ja yhteis­kun­nas­sa työ­pai­kal­la elet­täi­siin tuon kans­sa, toi­ses­sa Mar­ket­ta työn­ne­tään eläk­keel­le mie­len­ter­vey­son­gel­mai­se­na. Minus­ta “nimet­tä” yllä on jäl­jil­lä, kun työt­tö­myys on tar­peek­si suur­ta niin työ­nan­ta­jil­la on tuo­hon varaa.

    On tie­ten­kien kaik­kien etu että Mar­ket­ta tekee edes jotain, huo­no­kin työ­te­ho on parem­pi kuin ei mitään. Vii­sas­ten­ki­vi oli­si että miten pääs­täi­siin sii­hen että Mar­ke­tal­le mak­set­tai­siiin työs­tä palk­kaa eikä työn teke­mät­tö­myy­des­tä elä­ket­tä. Äkki­sel­tään ja pape­ril­la tämä voi­si onnis­tua jon­kin­lai­sel­la tulon­siir­rol­la työn­te­ki­jöi­den tai yri­tys­ten välil­lä (käy­tän­nös­sä sama asia) jol­la kom­pen­soi­tai­siin Mar­ke­tan työ­nan­ta­jaa, toteu­tus vaan kovin hankalaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Diplo­mi-insi­nöö­rei­tä muu­ten vain puo­let tekee kym­me­nen vuot­ta val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen sel­lais­ta työ­tä, johon hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa on tähdännyt…”

    So what? Pitäi­si­kö pyr­kiä joten­kin ohjai­le­maan sitä mihin DI:t sijoit­tu­vat? Nii­tä töi­tä, joi­hin kou­lu­tus täh­tää, ei edes voi­da eikä kovin täs­mäl­li­ses­ti määritellä. 

    Se puo­li, joka nyt kui­ten­kin tekee nii­tä töi­tä, joi­hon kou­lu­tus on täh­dän­nyt, hyö­tyy pal­jon kou­lu­tuk­ses­taan, ja usein kyseis­ten töi­den teke­mi­nen ei ollen­kaan onnis­tui­si menes­tyk­sel­li­ses­ti ilman kyseis­tä koulutusta.

    Se toi­nen puo­li, joka tekee jotain muu­ta, yleen­sä hyö­tyy aina­kin osit­tain DI-opin­nois­taan. Tut­kin­toon­han kuu­lu­vat mm. var­sin laa­jat perusopinnot.

    Työ­hön­ot­to­ti­lan­tees­sa tut­kin­to toki on tär­keä osoi­tus mää­rä­tie­toi­suu­des­ta yms., mut­ta kyl­lä se kou­lu­tus nyt kui­ten­kin on val­mis­tu­nei­den diplo­mi-insi­nöö­rien mie­les­tä ollut hyö­dyl­lis­tä muu­ten­kin. Tätä­hän tut­ki­taan säännöllisesti.

    Kou­lu­tuk­sen osu­ma­tark­kuu­den paran­ta­mi­nen on tär­keä ja moni­piip­pui­nen jut­tu, mut­ta se on vaikeaa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. nimet­tä:
    Tilan­tees­sa, jos­sa työ­paik­ko­ja on jotain 20% vähem­män mitä tekijöitä. 

    Pätee var­maan joi­hin­kin aloi­hin. Vas­taa­vas­ti on alo­ja joil­la on 20% tai vie­lä vähem­män työn­te­ki­jöi­tä kuin nii­tä paikkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kun mie­ti­tään rat­kai­su­ja syr­jäy­ty­nei­syy­teen, niin kan­nat­taa läh­teä tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­ses­ta eli sii­tä, että syr­jäy­ty­jät ovat idiootteja.

    Kun kek­sim­me, kuin­ka nyky-yhteis­kun­nas­sa saa­daan idioo­teil­le­kin töi­tä, syr­jäy­ty­mi­nen kato­aa. Toden­nä­köi­ses­ti tähän tar­vi­taan sekä kep­piä että pork­ka­naa ja työn­te­ke­mi­sen sekä sosi­aa­li­tur­van yhdistämistä. 

    Jos taas mie­tim­me rat­kai­su­ja kes­ki­mää­räi­sen, nor­maa­lil­la jär­jel­lä ja tavan­omai­sel­la mie­len­laa­dul­la varus­te­tul­le ihmi­sil­le, niin eihän sii­tä mitään tule, kos­ka täm­möi­set hen­ki­löt eivät juu­ri­kaan syrjäydy.

    Ongel­ma­na ei ole pel­käs­tään työn puu­te vaan se, että syr­jäy­ty­neis­tä ei ole oikeas­taan juu­ri mihin­kään työ­hön. Mis­sään oikeas­sa työs­sä ei voi käy­dä miten sat­tuu, eli syr­jäy­ty­mi­su­han alai­sil­le pitää kek­siä sem­mois­ta puu­has­tel­ta­vaa, jos­sa ei oikeas­taan ole juu­ri­kan väliä, mitä tulee teh­tyä. Van­ki­lois­sa­han teh­dään vähän tämän­tyyp­pis­tä työ­tä (ei vaa­di­ta kou­lu­tus­ta, jos yksi läh­tee, toi­nen voi saman­tien pai­ka­ta, ei väliä vaik­ka tuo­tan­to vähän tök­ki­si), ehkä siel­tä kan­nat­tai­si kat­sel­la ratkaisuja.

    Nopei­ten sry­jäy­ty­mi­sel­le saa­tai­siin teh­tyä jotain vähen­tä­mäl­lä kes­kio­luen kulu­tus­ta, kos­ka suo­ma­lai­set alko­ho­li­soi­tu­vat nime­no­maan juo­mal­la olut­ta. Sii­nä vai­hees­sa kun siir­ry­tään kirk­kai­siin, se on jo game over eli Alkon myyn­nin rajoit­ta­mi­nen ei auta niin pal­joa. MUTTA ehdot­tai­sin tähän­kin yhtä jut­tua, joka aut­tai­si samal­la myös kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­seen, kos­ka teki­si kes­kus­tois­ta entis­tä hou­kut­te­le­vem­pia ostos­koh­tei­ta: Alkot pois pel­to­mar­ke­teis­ta ja kau­pun­kien keskustoihin. 

    (joo, joo, tie­dän että alko­ho­liin liit­ty­vät asiat eivät ole kovin­kaan suo­sit­tu­ja Suo­mes­sa, huo­mat­kaa että en edes ehdo­ta hin­to­jen koro­tuk­sia kos­ka se tie on var­maan­kin kul­jet­tu loppuun)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Syr­jäy­ty­jät eivät ole idioot­te­ja. Yksi mut­ta vain yksi ala­la­ji ovat hei­ko­lah­jai­set. Heik­ko­lah­jai­suu­den ei pitäi­si syr­jäyt­tää ketään, ei myös­kään työ­elä­mäs­tä. Päih­de­riip­pu­vuus on toi­nen. Sen taus­tal­la on usein jokin psyyk­ki­nen ongel­ma, joka siis oli ensin ja päih­de­riip­pu­vuus sit­ten. Tämä jouk­ko voi­si parem­min, jos alko­ho­lin saa­ta­vuut­ta rajoi­tett­mai­si. Kum­pi­kaan näis­tä seli­tyk­sis­tä ei tyh­jen­nä syr­jäy­ty­mis­tä ilmiönä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Ode:

    Teo­ria­pai­not­tei­ses­sa perus­kou­lus­sa oppi­mis­vai­keu­det tar­koit­ta­vat vuo­sien jat­ku­vaa epä­on­nis­tu­mis­ta ja itse­luot­ta­muk­sen nakertamista.

    Eri­tyi­sen jul­maa on, ettei mihin­kään ammat­tiin voi val­mis­tua ilman luku­pää­tä ja teo­reet­tis­ta osaa­mis­ta, vaik­ka itse ammat­tien menes­tyk­sel­li­nen hoi­ta­mi­nen ei sel­lais­ta vaadi.

    Perus­kou­lun oppi­si­säl­löt ovat monel­ta osin (esim mate­ma­tiik­ka) kevyem­piä kuin van­has­sa oppikoulussa.
    Pal­jon suu­rem­pi vir­he mie­les­tä­ni on, että ammat­ti­kou­luis­ta on teh­ty lähes lukion tasoi­sia teo­ria­pai­not­tei­suu­des­sa ja että meil­lä ei oikeas­ti ole toi­mi­vaa Sak­san mal­lin mukais­ta oppi­so­pi­mus­jär­jes­tel­mää. Moneen kor­ke­aa ammat­ti­tai­toa vaa­ti­vaan (ja hyvä­palk­kai­seen) käden tai­to­ja vaa­ti­vaan ammat­tiin pitäi­si voi­da pääs­tä vähem­mäl­lä teo­riao­pis­ke­lul­la oppi­so­pi­muk­sen kautta.
    Yhdys­val­lois­sa­kin on havah­dut­tu sii­hen, että Col­le­ge-kou­lu­tuk­sen yliar­vos­tuk­sen seu­rauk­se­na heil­lä on nyt huu­ta­va pula teol­li­suu­den ammattimiehistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. tpyy­luo­ma:
    Oli­si­ko­han se niin, että kos­kee myös ns. sisä­töi­tä, eli ihan kou­lu­tus­ta­kin vaa­ti­via ammat­tia? Eli siis Mar­ket­taa ahdis­taa syys­tä tai toi­ses­ta, työ­te­ho kär­sii ja pois­sao­lo­ja tulee. Jos­sain työ­pai­kas­sa ja yhteis­kun­nas­sa työ­pai­kal­la elet­täi­siin tuon kans­sa, toi­ses­sa Mar­ket­ta työn­ne­tään eläk­keel­le mielenterveysongelmaisena. 

    Nime­ni ei ole Mar­ket­ta mut­ta tääl­lä kir­joit­te­lee eräs yli­opis­to-tut­kin­non hyväl­lä menes­tyk­sel­lä suo­rit­ta­nut it-työ­läi­nen, joka on bur­nou­tin takia sai­ras­lo­mal­la joh­tuen huonosta/löperöstä pro­jek­ti­joh­ta­mi­ses­ta. Epä­sel­vät tavoit­teet ja vas­tuut, hen­kis­tä vään­töä työ­pai­kal­la, kal­tai­sel­le­ni hen­ki­löl­le tämä nyt vaan oli liikaa. 

    Suo­ma­lai­ses­sa työ­elä­mäs­sä on asioi­ta pahas­ti vial­la. En voi vedo­ta tut­ki­muk­siin, mut­ta olen vii­me aikoi­na kuul­lut niin käsit­tä­mät­tö­miä koke­muk­sia työ­paik­ka­kiusaa­mi­ses­ta ja sii­tä tuhos­ta, mitä sim­put­ta­mi­ses­ta ja tois­ten hal­lit­se­mi­ses­ta kik­se­jä saa­va “joh­ta­ja” voi saa­da aikaan, että oikein hirvittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Jako oppi­kou­luun ja kan­sa­kou­lun kaut­ta ammat­ti­kou­luun oli parem­pi kuin nykyi­nen. Jokai­nen sai sel­lais­ta kou­lu­tus­ta, jota tar­vit­si elä­mäs­sään ja jota kyke­ni vas­taa­not­ta­maan. Me emme ole kaik­ki samanlaisia.

    Jako ei ollut kui­ten­kaan luo­nut umpi­pe­riä, kos­ka oppi­lai­tos­ten reh­to­rien suo­si­tus­kir­jeil­lä pää­si eteen­päin. Tun­nen insi­nöö­rin, joka on men­nyt ammat­ti­kou­lus­ta tek­ni­see opis­toon ja oli­si pääs­syt vie­lä tek­ni­seen kor­kea­kou­luun, mut­ta per­heen perus­ta­mi­nen ei sitä mahdollistanut.

    Umpi­pe­rät olem­me luo­neet ihan itse. Osa­syy­nä var­mas­ti halu antaa kai­kil­le samat mah­dol­li­suu­det, joten oha­rit joil­la opis­ton reh­to­ri voi lähes­tyä suo­raan kor­kea­kou­lun reh­to­ria on kar­sit­tu. On teh­ty hyvää tar­koit­ta­via muu­tok­sia, jot­ka itse asias­sa ovat huonoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Onko aidos­ti kysy­mys työn sisäl­lön muu­tok­ses­ta vai asen­tei­den koven­tu­mi­ses­ta? Vaik­ka löy­tyi­si työ­tä, jon­ka pys­tyy teke­mään vähän heik­ko­lah­jai­sem­pi, niin kukaan ei halua täl­lais­ta tyyp­piä työ­ka­ve­rik­seen. Työ­paik­ka on myös sosi­aa­li­nen yhteisö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Et huo­mioi­nut vero­tuk­sen yms vaikutusta.

    Mikä oli syy?

    Nimit­täin juu­ri vähem­män kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat työt ovat eri­lai­sia apu­teh­tä­viä ja palveluja.

    Mik­si meil­lä ei ole ole­mas­sa vaik­ka­pa ikku­nan­pe­si­jöi­tä, auton­pe­si­jöi­tä yms yms.

    Yksi sel­vä syy on se että on niin kal­lis­ta pal­ka­ta. Jos mei­naat mak­saa sata­sen käteen ovat kulut mel­kein 200 ja jos mar­gi­naa­li­ve­ro­si on 50% tar­koit­taa se 300 kulua sadan työstä.
    Jos valit­set koneen mak­saa 100 työ 100.

    USA on pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta ja jopa Bri­teis­sä on pal­jon pal­ve­lu­ja saatavissa.

    En tie­dä onko joku asen­ne­vam­ma sii­nä ettei tois­ta saa pal­ka­ta aut­ta­maan arkea vai mikä on syynä.

    Nyt meil­lä on mel­kein joka 10.s työt­tö­mä­nä. He voi­si­vat teh­dä jotain hyö­dyl­lis­tä ja pitäi­si­vät yllä kos­ke­tuk­sen työ­elä­mään. Nyt hei­dät pako­te­taan pois työ­elä­mäs­tä ja paluu var­sin pian käy käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si. Sii­tä seu­raa kai­ken­lai­sia hen­ki­siä ongel­mia yms.

    Kan­nat­tai­si­ko ava­ta sil­mät ja tode­ta että nykyi­nen hol­housyh­teis­kun­ta vain ei toi­mi. Olsi­ko aikea nimi pahoin­voin­ti yhteiskunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Jou­niL:
    Et huo­mioi­nut vero­tuk­sen yms vaikutusta.

    Mikä oli syy?

    Nimit­täin juu­ri vähem­män kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat työt ovat eri­lai­sia apu­teh­tä­viä ja palveluja.

    Mik­si meil­lä ei ole ole­mas­sa vaik­ka­pa ikku­nan­pe­si­jöi­tä, auton­pe­si­jöi­tä yms yms.

    Yksi sel­vä syy on se että on niin kal­lis­ta pal­ka­ta. Jos mei­naat mak­saa sata­sen käteen ovat kulut mel­kein 200 ja jos mar­gi­naa­li­ve­ro­si on 50% tar­koit­taa se 300 kulua sadan työstä.
    Jos valit­set koneen mak­saa 100 työ 100.

    USA on pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta ja jopa Bri­teis­sä on pal­jon pal­ve­lu­ja saatavissa.

    En tie­dä onko joku asen­ne­vam­ma sii­nä ettei tois­ta saa pal­ka­ta aut­ta­maan arkea vai mikä on syynä.

    Nyt meil­lä on mel­kein joka 10.s työt­tö­mä­nä. He voi­si­vat teh­dä jotain hyö­dyl­lis­tä ja pitäi­si­vät yllä kos­ke­tuk­sen työ­elä­mään. Nyt hei­dät pako­te­taan pois työ­elä­mäs­tä ja paluu var­sin pian käy käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si. Sii­tä seu­raa kai­ken­lai­sia hen­ki­siä ongel­mia yms.

    Kan­nat­tai­si­ko ava­ta sil­mät ja tode­ta että nykyi­nen hol­housyh­teis­kun­ta vain ei toi­mi. Olsi­ko oikea nimi­pa­hoin­voin­ti yhteiskunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tot­ta on että meil­lä on eri­lai­sia enem­män tai vähem­män vam­mai­sia jot­ka eivät myös­kään nykyi­sin työllisty. 

    Syi­tä edel­li­ses­sä tekstissäni.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syr­jäy­ty­jät eivät ole idioot­te­ja. Yksi mut­ta vain yksi ala­la­ji ovat hei­ko­lah­jai­set. Heik­ko­lah­jai­suu­den ei pitäi­si syr­jäyt­tää ketään, ei myös­kään työ­elä­mäs­tä. Päih­de­riip­pu­vuus on toi­nen. Sen taus­tal­la on usein jokin psyyk­ki­nen ongel­ma, joka siis oli ensin ja päih­de­riip­pu­vuus sit­ten. Tämä jouk­ko voi­si parem­min, jos alko­ho­lin saa­ta­vuut­ta rajoi­tett­mai­si. Kum­pi­kaan näis­tä seli­tyk­sis­tä ei tyh­jen­nä syr­jäy­ty­mis­tä ilmiönä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Ero­tuo­ma­ri:Suo­ma­lai­ses­sa työ­elä­mäs­sä on asioi­ta pahas­ti vialla.

    Jotain on todel­la pahas­ti vial­la, kos­ka on täy­sin jär­je­tön­tä jää­dä työ­paik­kaan jos­sa sai­ras­tuu. Mon­ta­ko vuot­ta työ­pai­kan vaih­to­pro­jek­ti voi kes­tää? Itsel­lä­ni yli­opis­to-opin­to­jen jäl­keen työ­pai­kan vaih­to kes­ti pari-kol­me kk per paik­ka kun jou­dui hake­maan omaa jut­tua­ni ja sil­loin olin sen­tään ihan koke­ma­ton mär­kä­kor­va ja talous kes­kel­lä pik­ku­taan­tu­maa (mel­kein koko vii­kon­lo­pun ketut­ti kun maa­nan­tai­na piti taas men­nä töi­hin, sii­tä tajusin että jotain tart­tis tehdä).

    Ymmär­rän kyl­lä että jos­sain pik­ku­paik­ka­kun­nal­la kou­lut­ta­mat­to­man hen­ki­lön voi olla vai­kea vaih­taa työ­paik­kaa, mut­ta jos yli­opis­ton käy­nyt it-ammat­ti­lai­nen ei töi­tä löy­dä, niin kuka sit­ten? Disclai­mer: jos sat­tuu asu­maan Oulus­sa niin hyväk­sy­tään ettei se ihan noin vain onnistu.

    Mikä ihme joi­ta­kin suo­ma­lai­sia vai­vaa, kun jää­dään mie­lum­min sur­ke­aan työ­paik­kaan kuin läh­de­tään rohe­kas­ti liik­keel­le? Onko se sii­nä, että on 1% mah­dol­li­suus että se uusi työ on vie­lä sur­keam­pi? Vai ollaan mie­lum­min tutus­sa ja tur­val­li­ses­ti sur­keas­sa pai­kas­sa, kos­ka siel­lä sen­tään tie­tää min­kä­lais­ta skei­daa nis­kaan kaa­tuu? Tie­dän itse­kin pari täm­möis­tä tapaus­ta, mik­si se burn out pitää hakea, mik­sei voi­da läh­teä ajois­sa? Yhdes­sä tun­te­mas­sa­ni tapauk­ses­sa kil­pai­le­va yri­tys yrit­ti kai­ken lisäk­si hou­ku­tel­la sur­keas­sa työ­pai­kas­sa ollut­ta pro­jek­tin­hoi­ta­jaa uusiin hom­miin, lupauk­se­na tie­ten­kin mm. parem­pi työil­ma­pii­ri. Ei läh­te­nyt, valit­si mie­lum­min sen lop­puun­pa­la­mi­seen vie­vän tien ja niin­hän sii­nä tie­ten­kin kävi.

    Hyvät ihmi­set, vaih­ta­kaa ihmes­sä sitä työ­paik­kaa, jos työ käy oman ter­vey­den pääl­le ja tämä kos­kee sit­ten myös nii­tä duu­na­ri­hom­mia, jois­sa ei ole työ­tur­val­li­su­dues­ta tie­toa­kaan. Huo­no­jen työ­paik­ko­jen kuu­luu­kin kutis­tua, kuih­tua ja lopul­ta kado­ta pois. Kyl­lä se ylin joh­to jos­sain vai­hees­sa huo­maa, ettei jol­lain osas­tol­la mikään toi­mi ja jos kysees­sä on yrit­tä­jä­ve­toi­nen fir­ma, niin kar­koit­ta­mal­la hyvät työn­te­ki­jä, sil­tä häviä­vät asiak­kaat parem­piin paikkoihin.

    nimim. “huo­nois­ta yri­tyk­sis­tä työn­te­ki­jöi­tä ja töi­tä kalastellut”

    Ps jos heik­ko­lah­jai­set saa­daan työl­lis­tet­tyä, sii­nä työl­lis­tyy kaik­ki muut­kin ongel­ma­ryh­mät jo ennen kuin niis­tä tulee var­si­nai­sia ongelmia

    PPS päih­de­riip­pu­val­le ei mah­da mitään, tilan­ne pitäi­si saa­da hal­tuun ennen sitä riippuvuutta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Nimit­täin juu­ri vähem­män kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat työt ovat eri­lai­sia apu­teh­tä­viä ja palveluja.”

    Ongel­ma on, että nämä mata­lan tuot­ta­vuu­den työt teh­dään nyky­ään ilmaistyövoimalla.

    Aikai­sem­min opis­ke­luun liit­ty­vä pakol­li­nen har­joit­te­lu tai työt­tö­män vel­voi­te­työ teh­tiin nor­maa­lin työ­suh­teen puitteissa.

    Mut­ta 2000-luvul­la suun­taus on muut­tu­nut ja näis­tä töis­tä ei enää mak­se­ta palk­kaa vaan val­tio kus­tan­taa ilmais­ne työvoiman

    Tämä on joh­ta­nut siihen,että ne vähät­kin mata­lan tuot­ta­vuu­den työt teh­dään val­tion kus­tan­ta­mal­la ilmaistyövoimalla

    Tämä on teh­nyt pas­ka­kier­teen: Kukaan ei palk­kaa vähä­tuot­tois­ta palk­ka­työ­hön kun ilmai­nen täy­si­päi­nen­kin on saatavilla.

    Tämä taas syr­jäyt­tää ja vas­ta kun on syrjäytynyt,pääsee ilmai­sek­si työ­voi­mak­si syr­jäy­tyi­mi­sen torjumiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mitä tulee alko­ho­liin syr­jäy­ty­mi­sen syy­nä niin sen mer­ki­tys­tä liitellaan.

    Sat­tui ker­ran sil­miin tutkimus,jossa todet­tiin , että alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jis­ta 82 % on työ­elä­mäs­sä mukana.
    Ja niis­tä lopuis­ta 18 % :ta suu­rin osa on eläk­keel­lä alko­ho­lin aiheut­ta­mien ongel­mien vuoksi

    Useim­mi­ten kal­ja­kup­pi­lan asiak­kaat kuvi­tel­laan työttömiksi,mutta näin ei ole.He ovat joko työs­sä­käy­viä tai eläkeläisiä.Se, että kal­jaa juo­daan päi­vi­sin­kin ei mer­kit­se mitään,Suomessa teh­dään eni­ten epä­tyy­pil­li­siä työ­ai­ko­ja EU:ssa .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. tpyy­luo­ma: Oli­si­ko­han se niin, että kos­kee myös ns. sisä­töi­tä, eli ihan kou­lu­tus­ta­kin vaa­ti­via ammat­tia? Eli siis Mar­ket­taa ahdis­taa syys­tä tai toi­ses­ta, työ­te­ho kär­sii ja pois­sao­lo­ja tulee. Jos­sain työ­pai­kas­sa ja yhteis­kun­nas­sa työ­pai­kal­la elet­täi­siin tuon kans­sa, toi­ses­sa Mar­ket­ta työn­ne­tään eläk­keel­le mie­len­ter­vey­son­gel­mai­se­na. Minus­ta “nimet­tä” yllä on jäl­jil­lä, kun työt­tö­myys on tar­peek­si suur­ta niin työ­nan­ta­jil­la on tuo­hon varaa.

    Asian ydin on vii­mei­ses­sä lausees­sa. Han­ka­las­ti työl­lis­ty­viä ei tar­vit­se pal­ka­ta, kos­ka tuli­joi­ta on niin pal­jon. Kos­kee syr­jäy­ty­viä, ali(tai yli)koulutettuja, maahanmuuttajia…

    Suo­ma­lai­set työ­nan­ta­jat jos­kus valit­ta­vat työ­voi­ma­pu­laa, mut­ta todel­li­suu­des­sa koko ilmiö on meil­lä täy­sin vie­ras. Sik­si tääl­lä ei kos­kaan näe liik­kei­den ikku­nois­sa työ­paik­kail­moi­tuk­sia, työ­paik­ko­ja ei mai­nos­te­ta tele­vi­sios­sa jne. Mones­sa Län­si-Euroo­pan maas­sa nämä ovat aivan taval­li­sia tapo­ja rek­ry­toi­da, eikä kukaan edes kuvit­te­le työn­ha­ki­joi­den muo­dos­ta­van jono­ja ovil­le ilman min­kään­lais­ta hou­kut­te­lua. Tosin talous­krii­si lie­nee muut­ta­nut asioi­ta aina­kin väliaikaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kal­le: Jako ei ollut kui­ten­kaan luo­nut umpi­pe­riä, kos­ka oppi­lai­tos­ten reh­to­rien suo­si­tus­kir­jeil­lä pää­si eteen­päin. Tun­nen insi­nöö­rin, joka on men­nyt ammat­ti­kou­lus­ta tek­ni­see opis­toon ja oli­si pääs­syt vie­lä tek­ni­seen kor­kea­kou­luun, mut­ta per­heen perus­ta­mi­nen ei sitä mahdollistanut.

    Käy­tän­nös­sä muo­dos­tui umpiperiä.Noita suo­si­tu­ki­sa kun sai yksi luo­kas­ta eli väy­lä oli niin ahdas, etti sil­lä­mi­tään kou­lu­tus­po­liit­tis­ta mer­ki­tys­tä ollut

    Ja kun ikä­luo­kas­ta vain n 15 % suo­rit­ti yo-tut­kin­non ja alle 10 % ikä­luo­kas­ta pää­si yli­opis­toon niin käy­tän­nös­sä useim­mat pää­tyi­vät umpiperään.

    Tämä joh­ti uuteen muut­to­liik­kee­seen ulkomaille,kun Suo­mes­sa opis­ke­lu oli rajoitettua,monet muis­ta­vat var­maan vie­lä Upsa­lan ekonomit.

    Tuo sak­sa­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä­on juu­ri täl­lai­nen umpi­pe­rä­jär­jes­tel­mä, jol­la yllä­pi­de­tään luokkajakoa.

    Eikä sak­sa­lai­nen oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­kaan niin auvoi­nen ole. Ei siel­lä­kään mitään tum­pe­loa ote­ta fir­maan vaan hänel­lä täy­tyy olla jo val­mii­ta tai­to­ja teh­dä jotain

    Niin­pä useim­mat oppi­so­pi­mus­kou­luk­kaat käy­vät vuo­den kurs­sin alal­ta ja hank­ki­vat perusvalmiuksia

    Suo­mes­saop­pi­so­pi­mus­kou­lu­tus on kas­vat­ta­nut suosiotaan,mutta rajoi­te tulee siitä,ettei perus­kou­lus­ta tule­val­la ole­mi­tään työs­sä vaa­dit­ta­va taitoa.

    Samoin amma­tin­va­lin­ta on vie­lä hakusessa.
    Nuo­ri alkaa hakea paik­kaan­sa yhteis­kun­nas­sa noin 15- vuo­ti­aa­na ja yleen­sä 25 ‑ikä­vuo­teen men­nes­sä se on löy­ty­nyt, aina­kin useim­mat ovat löytäneet

    Mut­ta har­va työ­nan­ta­ja suos­tuu otta­maan töi­hin nuor­ta ‚jol­la kaik­ki on hakusessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ero­tuo­ma­ri:
    Suo­ma­lai­ses­sa työ­elä­mäs­sä on asioi­ta pahas­ti vialla. 

    Ja tämä­kin niin että “monil­la suo­ma­lai­sil­la työ­pai­koil­la on asiat pahas­ti vial­la”. Joh­tuen niis­tä ongelmayksilöistä.

    Riit­täi­si­kin että kes­ki­ty­tään nii­hin ongel­ma­paik­koi­hin ja ‑tyyp­pei­hin, eikä raken­ne­ta mitään kes­kus­joh­tois­ta lain­sää­dän­tö­him­me­liä jon­ka avul­la kuvi­tel­laan pois­tet­ta­van kaik­ki ongel­mat (mut­ta itse asias­sa vain luo­daan rut­kas­ti lisää).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Lii­an van­ha:
    Mitä tulee alko­ho­liin syr­jäy­ty­mi­sen syy­nä niin sen mer­ki­tys­tä liitellaan.

    Sat­tui ker­ran sil­miin tutkimus,jossa todet­tiin , että alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jis­ta 82 % on työ­elä­mäs­sä mukana.
    Ja niis­tä lopuis­ta 18 % :ta suu­rin osa on eläk­keel­lä alko­ho­lin aiheut­ta­mien ongel­mien vuoksi

    Sot­ket nyt kak­si eri asi­aa kes­ke­nään. Suur­ku­lut­ta­jien ryh­mäs­tä tipu­taan pik­ku­hil­jaa ajan kans­sa sin­ne ongel­ma­käyt­tä­jien ryh­mään. Jos suur­ku­lu­ta­jan täy­del­li­nen alko­ho­li­soi­tu­mi­nen oli­si aina var­maa ja vei­si vaik­ka­pa sen 20 vuot­ta, niin 30-vuo­ti­aa­na suur­ku­lu­tuk­sen aloit­ta­ja tipah­tai­si työ­elä­mäs­tä vas­ta viis­kymp­pi­se­nä ja tilas­tois­sa näkyi­si kokoa­jan, että suu­rin osa alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jis­ta on edel­leen kivas­ti työ­elä­män syr­jäs­sä kiinni. 

    Suu­rin osa suur­ku­lut­ta­jis­ta oli­si edel­leen työ­elä­mäs­sä vaik­ka lopul­ta pää­tyi­si­kin todel­li­sek­si alkoholistikis.

    Kos­ka alko­ho­lin hait­to­jen kehit­ty­mi­nen vie kau­an, sen hai­tat saa­vat kas­vaa todel­la suu­rik­si, ennen­kuin työ­ura kat­ke­aa nii­hin. Osal­taan alko­ho­lin hait­to­ja kom­pen­soi myös koke­muk­sen tuo­mat tai­dot, eli var­sin­kin kes­ki-iän aikoi­hin koke­mus on kar­tut­ta­nut tai­to­ja pal­jon enem­män mitä alko­ho­lin ris­ki­käyt­tö on nii­tä naker­ta­nut. Mones­ti juop­po mes­ta­ri on vie­lä ihan koh­tuul­li­nen työn­te­ki­jä, parem­pi kuin vasta-alkaja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Hyvää poh­dis­ke­lua, Osmo, eri­tyi­ses­ti kou­lu­jär­jes­tel­mään liit­tyen! Perus­kou­lun suun­nit­te­lus­ta ja kou­lu­tus­po­liit­ti­ses­ta deba­tis­ta 1960-luvul­la on kir­joi­tet­tu mie­len­kiin­toi­nen kir­ja, jos­sa kuva­taan eri näke­myk­siä — myös sitä, että vireil­lä oli toi­sen­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä, joka perus­tui peda­go­gi­seen tie­toon ja sen tun­nus­ta­mi­seen, että ihmi­set ovat eri­lai­sia ja kaik­ki eivät ole tai­ta­via lukuai­neis­sa. Perus­kou­lu oli puo­les­taan poliit­ti­seen ideo­lo­gi­aan ja kas­va­tusi­dea­lis­miin poh­jau­tu­va kou­lu­muo­to. Kir­ja on nimel­tään Isä Sal­me­la — ihmi­nen ja kou­lu­nuu­dis­ta­ja. Kir­jaa voi lai­na­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin­kir­jas­tos­ta tai oman kap­pa­leen voi hank­kia kus­tan­ta­jal­ta (Opetus‑, kas­va­tus- ja kou­lu­tusa­lan sää­tiö OKKA).
    http://www.okka-saatio.com/muutjulkaisut.php

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Lii­an van­ha: Ongel­ma on, että nämä mata­lan tuot­ta­vuu­den työt teh­dään nyky­ään ilmaistyövoimalla. 

    Ei, vaan ne mata­lan tuot­ta­vuu­den työt jää­vät koko­naan teke­mät­tä täl­lä hetkellä.

    Niin kau­an kuin se sii­voa­jan tilaa­mi­nen kotiin mak­saa enem­män kuin DI:n net­to­tun­ti­palk­ka, niin ihmi­set sii­voa­vat itse. Niin kau­an kuin ravin­to­la­ruo­ka mak­saa 3x enem­män kuin itse lai­tet­tu, teh­dään itse. Kun remont­ti­reis­kan työ mak­saa saman mitä kirur­gin tun­ti­palk­ka, asen­ta­vat kirur­git itse lat­tia­lis­to­ja ja lami­naat­te­ja omiin asuntoihinsa.

    Työn vero­tus pitäi­si saa­da alas, ja tar­koi­tan työn vero­tuk­sel­la siis nime­no­maan kaik­kia mui­ta asioi­ta kuin tulo­ve­roa, joka on käy­tän­nös­sä mitä­tön pie­ni­palk­kai­sil­le. ALV ja TYEL-mak­sut, sekä kan­sa­lais­palk­ka­jär­jes­tel­män puu­te ovat pahim­mat esteet sil­le, että ihmi­set käyt­täi­si­vät palveluita.

    https://fbcdn-sphotos-d‑a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/330342_10151091844938316_733255778_o.jpg

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Suu­rin osa suur­ku­lut­ta­jis­ta oli­si edel­leen työ­elä­mäs­sä vaik­ka lopul­ta pää­tyi­si­kin todel­li­sek­si alkoholistikis.”

    Näin käy,mutta alko­ho­loin aiheut­ta­mat vahin­got ehti­vät yleen­sä niin suu­rik­si, että hen­ki­lös­tä tulee eläkeläinen.

    Onko elä­ke­läi­nen syr­jäy­ty­nyt vai ei on sit­ten toi­nen juttu.

    Alko­ho­lin suur­ku­lu­tuk­seen liit­tyy toi­nen­kin havainto:Keho kes­tää jat­ku­vaan juo­mis­ta n 15–20 vuot­ta-Sen jäl­keen hen­ki­lö on joko kuol­lut tai raitistunut.

    Sit­ten on tie­tys­ti nii­tä, jot­ka eivät juo aivan jat­ku­vas­ti ja voi­vat juo­da pitempäänkin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Monel­la syr­jäy­ty­neel­lä on niin sano­tut “Venä­läi­set gee­nit”. Rat­kai­su oli­si kat­soa län­nen sijaan itään. Miten siel­lä tue­taan kysei­sen gee­ni­pe­ri­män omaa­vaa glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa työ­pai­kois­ta. Venä­jän kei­no­jen tehok­kuu­des­ta ker­too sekin että he tule­vat muil­le kal­li­seen heil­le hal­paan Suo­meen shop­pai­le­maan massoittain.

    Miten Venä­läi­nen kou­lu toi­mii huo­nos­ti luke­ke­mal­la oppi­vil­le? Miten siel­lä vero­te­taan ulko­mai­sia tuotteita?.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Sylt­ty: Mikä ihme joi­ta­kin suo­ma­lai­sia vai­vaa, kun jää­dään mie­lum­min sur­ke­aan työ­paik­kaan kuin läh­de­tään rohe­kas­ti liikkeelle?

    Eikö­hän täs­sä ole psy­ko­lo­gi­set syyt taus­tal­la: Ensin mur­tuu tah­to ja itse­tun­to. Sen jäl­keen kaik­ki on pal­jon vai­keam­paa ja ongel­mat kasau­tu­vat. Eikä se työ­pai­kan vaih­to sil­ti­kään mikään pik­ku­jut­tu ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Ter­mi­no­lo­gia­huo­mau­tus:

    Suh­teel­li­sen ja abso­luut­ti­sen köy­hyy­den ero on Suo­mes­sa kas­va­nut aika suu­rek­si. Niin­pä niil­lä tulo­ta­soil­la, jot­ka mää­ri­tel­lään tulo­köy­hyy­dek­si, elä­män­sä hyvin hal­lit­se­va ja rik­kaas­sa sosi­aa­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä elä­vä menes­tyy var­sin hyvin, vaik­ka oikeil­la köy­hil­lä tekee tiuk­kaa. Sik­si vapaa­eh­tois­ta köy­häi­lyä ja sii­hen liit­ty­vää lep­pois­ta­mis­ta ei pidä sekoit­taa köyhyyteen.”

    Abso­luut­ti­ses­ti köy­hiä Suo­mes­sa ei juu­ri ole­kaan. Tar­koi­tat ilmei­ses­ti sitä, että osa suh­teel­li­ses­sa köy­hyy­des­sä elä­vis­tä ihmi­sis­tä elää lep­poi­sas­ti ja vain osal­le se suh­teel­li­nen köy­hyys on ongel­ma. Täl­le var­maan tar­vit­tai­siin omat terminsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Mikä ihme joi­ta­kin suo­ma­lai­sia vai­vaa, kun jää­dään mie­lum­min sur­ke­aan työ­paik­kaan kuin läh­de­tään rohe­kas­ti liikkeelle?”

    Mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa elät? Kun olen yrit­tä­nyt vaih­taa työ­apaik­kaa, haki­joi­ta on aina ollut yli 50. Kou­lu­tuk­se­ni on höpö­mais­te­ri, mut­ta mais­te­ri kuitenkin.

    Edes var­mat alat eivät enää työl­lis­tä: “Insi­nöö­rien ja diplo­mi-insi­nöö­rien työt­tö­myys on kään­ty­mäs­sä jyrk­kään kas­vuun, kir­joit­taa Tek­niik­ka ja talous ‑leh­ti. Leh­den mukaan insi­nöö­rien työt­tö­myys­kas­saan tulee nyt 180 ensi­ha­ke­mus­ta vii­kos­sa, kun vie­lä alku­vuon­na mää­rä oli 120.

    Työt­tö­myys­kas­san mukaan kas­vu ei seli­ty Nokian irtisanomisilla.

    Tuen­saa­jien mää­räs­sä heik­ke­ne­vä työl­li­syys­ti­lan­ne ei kui­ten­kaan aina­kaan vie­lä näy. Tuen­saa­jien mää­rä on päin­vas­toin vähentynyt.

    Koko väes­töön ver­rat­tu­na insi­nöö­re­jä on edel­leen työt­tö­mä­nä vähem­män. Insi­nöö­rien työt­tö­myys on nyt 3,1 ja diplo­mi-insi­nöö­rien 2,5 pro­sent­tia. Koko Suo­men työt­tö­myy­sas­te oli kesä­kuus­sa 7,9 prosenttia.

    Lama­vuon­na 1993 diplo­mi-insi­nöö­rien työt­tö­myy­sas­te kävi 8,3 prosentissa.”

    http://goo.gl/bJl97

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syr­jäy­ty­jät eivät ole idioot­te­ja. Yksi mut­ta vain yksi ala­la­ji ovat hei­ko­lah­jai­set. Heik­ko­lah­jai­suu­den ei pitäi­si syr­jäyt­tää ketään, ei myös­kään työ­elä­mäs­tä. Päih­de­riip­pu­vuus on toi­nen. Sen taus­tal­la on usein jokin psyyk­ki­nen ongel­ma, joka siis oli ensin ja päih­de­riip­pu­vuus sit­ten. Tämä jouk­ko voi­si parem­min, jos alko­ho­lin saa­ta­vuut­ta rajoi­tett­mai­si. Kum­pi­kaan näis­tä seli­tyk­sis­tä ei tyh­jen­nä syr­jäy­ty­mis­tä ilmiönä.

    Heik­kou­det kasaan­tu­vat. Mata­la älyl­li­nen suo­riu­tu­mi­nen höys­tet­ty­nä oppi­mis­ta ja suo­rit­ta­mis­ta hei­ken­tä­väl­lä muul­la neu­rop­sy­kiat­ri­sel­la proble­ma­tii­kal­la yhdis­tyy psyyk­ki­seen häi­ri­öön ja päih­deon­gel­maan. Päih­deon­gel­ma voi tul­la ennen psyy­ke­non­gel­maa tai toi­sin­päin. Tähän tulee vie­lä pääl­le heik­ko sosi­aa­li­nen ver­kos­to, yleen­sä isät­tö­myys. Kum­pa oli­si­kin vain joku näis­tä niin elä­mä vie­lä aika hel­pos­ti järjestyisi.

    Syr­jäy­ty­mi­nen alkaa vii­meis­tään ala-asteel­la. Tie­tys­sä mie­les­sä jo kohdussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Lii­an van­ha:
    “Suu­rin osa suur­ku­lut­ta­jis­ta oli­si edel­leen työ­elä­mäs­sä vaik­ka lopul­ta pää­tyi­si­kin todel­li­sek­si alkoholistikis.”

    Näin käy,mutta alko­ho­loin aiheut­ta­mat vahin­got ehti­vät yleen­sä niin suu­rik­si, että hen­ki­lös­tä tulee eläkeläinen.

    Joo, voi olla. Alko­ho­lin koko­nais­hait­to­jen las­ke­mi­ses­sa pitäi­si­kin ehdot­to­mas­ti ottaa huo­mioon myös alko­ho­lin ennen­ai­kais­ten kuo­le­mien aiheut­ta­ma elä­ke- ja ter­veys­me­no­ja vähen­tä­vä vai­ku­tus. Ei voi­da las­kea hait­to­ja niin, että ote­taan suo­rat ja vie­lä epä­suo­rat­kin kus­tan­nuk­set ja sit­ten ver­ra­taan vain suo­riin tuloi­hin ja jäte­tään epä­suo­rat sääs­töt laskematta.

    Onko elä­ke­läi­nen syr­jäy­ty­nyt vai ei on sit­ten toi­nen juttu.

    Val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta alko­ho­li­soi­tu­nut elä­ke­läi­nen voi olla ihan hyvä jut­tu, kos­ka ne kuo­le­vat 20 v aikai­sem­min kuin muut. Työs­sään vie­lä koh­tuul­li­se­ti pär­jän­nyt alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­ja voi muut­tua elä­köi­ty­mi­sen jäl­keen nopeas­ti oikein kun­non alko­ho­lis­tik­si ja juo­da itsen­sä hen­gil­tä jo parin elä­ke­vuo­den aikan. Omas­sa lähi­pii­ris­sä on yksi täl­lai­nen tapaus, työt hoi­ti aina­kin suht ok lop­puun saak­ka, mut­ta eläk­keel­lä hom­ma läh­ti lopul­li­ses­ti lapa­ses­ta ja hen­ki paris­sa-kol­mes­sa vuo­des­sa, sii­nä oli val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta mitä par­hain elämänkaari.

    Mut­ta ajat­te­lin enem­män noi­ta nuo­rem­pia ja kes­ki-ikäi­siä, jot­ka ehti­vät juo­maan työ­urann pilal­le. Yhdel­le sem­moi­sel­le olen pot­kut­kin anta­nut eli eivät ole aivan har­vi­nai­sia nuo­kaan tapaukset.

    Joka­ta­pauk­ses­sa lie­nee sel­vää, että jos pitää vali­ta mihin lai­te­taan pau­kut, nuo­riin, kes­ki-ikäi­siin vai­ko van­hoi­hin päih­deon­gel­mai­siin , niin aina­kaan nii­hin van­hoi­hin ei kan­na­ta lii­ko­ja panostaa.

    Sepi:
    yön vero­tus pitäi­si saa­da alas, ja tar­koi­tan työn vero­tuk­sel­la siis nime­no­maan kaik­kia mui­ta asioi­ta kuin tuloveroa,

    Vää­rä diag­noo­si, kos­ka alvia tiput­ta­mal­la romah­taa vero­kan­ta lii­an tehok­kaas­ti ja useam­mat eri vero­kan­nat sot­ke­vat vain enti­ses­tään moni­mut­kais­ta vero­tus­ta. Net­to­tu­loil­la­han ne pal­ve­lut oste­taan, eli kyl­lä nime­no­maan tulo­ve­ro­tuk­sen las­ke­mi­nen on olen­nai­ses­sa osas­sa. Se on ihan sama jou­tuu­ko käyt­tä­mään 3 tun­tia yhden työ­tun­nin osta­mi­seen alvin vai tulo­ve­ron takia, lop­pu­tu­los on sama.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Sepi: Työn vero­tus pitäi­si saa­da alas, ja tar­koi­tan työn vero­tuk­sel­la siis nime­no­maan kaik­kia mui­ta asioi­ta kuin tuloveroa,

    Plus pien­työ­nan­ta­jan byro­kra­tia pitäi­si saa­da jär­jel­li­sek­si. Ei minua pitäi­si hir­veäs­ti kiin­nos­taa, mon­ta­ko desi­maa­lia elä­ke­mak­su muut­tuu kun työn­te­ki­jä täyt­tää 53 vuot­ta; minua kiin­nos­taa, onko minul­la varaa mak­saa palk­ka, verot ja sivu­ku­lut, ja onko minul­la aikaa ja kiin­nos­tus­ta nyker­tää tar­vit­ta­va pape­ri­so­ta kuntoon.

    Ei ole. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kaa­mi­nen hei­ken­tää insen­tii­viä pal­kan­mak­suun enti­ses­tään. Ja pal­kan­mak­sa­jis­ta­han meil­lä pula on, ei teh­tä­väs­tä työstä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Sylt­ty: Vää­rä diag­noo­si, kos­ka alvia tiput­ta­mal­la romah­taa vero­kan­ta lii­an tehokkaasti 

    Eihän pal­kan­mak­sus­ta alvia peri­tä. Jos palk­kaan kir­ves­mie­hen asen­ta­maan puut­tu­via lat­tia­lis­to­ja, niin sii­tä menee enna­kon­pi­dä­tys­tä, sosi­aa­li­tur­va­mak­sua, elä­ke­va­kuu­tus­mak­sua, tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­sua, työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua ja ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus­mak­sua. On annet­ta­va vuo­si-ilmoi­tus. Nuo kaik­ki ovat kus­tan­nuk­sia — osas­sa itse rahan­me­no on mar­gi­naa­li­nen, mut­ta vai­va ja sel­vi­tys­työ toi­mi­vat palk­kaa­mis­ta vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Suu­rin syy syr­jäy­ty­mi­seen on seka­työ­mie­hen, auton apu­mie­hen, teh­taan työn­te­ki­jän, kaup­pa-apu­lai­sen, juok­su­po­jan ja pii­an teh­tä­vien lop­pu­mi­seen Suo­mes­sa. Kii­nas­sa nii­tä vie­lä on ja hom­ma pelaa. Meil­le on jää­nyt huo­nos­ti tuot­ta­va kirjaviisaus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Pek­ka Tai­pa­le: Eihän pal­kan­mak­sus­ta alvia peri­tä. Jos palk­kaan kir­ves­mie­hen asen­ta­maan puut­tu­via lat­tia­lis­to­ja, niin sii­tä menee enna­kon­pi­dä­tys­tä, sosi­aa­li­tur­va­mak­sua, elä­ke­va­kuu­tus­mak­sua, tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­sua, työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua ja ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus­mak­sua. On annet­ta­va vuo­si-ilmoi­tus. Nuo kaik­ki ovat kus­tan­nuk­sia – osas­sa itse rahan­me­no on mar­gi­naa­li­nen, mut­ta vai­va ja sel­vi­tys­työ toi­mi­vat palk­kaa­mis­ta vastaan. 

    Lisäk­si vie­lä loma­kor­vaus­ta ja työajanlyhennysrahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Sepi: Syyl­li­si­nä tiet­ty äänes­tä­jät, joil­le on joten­kin onnis­tut­tu myy­mään kuvi­tel­ma sii­tä, että kadunlakaisijan/vessansiivoajan tai jopa työt­tö­män teke­mät­tä jät­tä­mä työ ovat liki saman arvois­ta kuin aivo­ki­rur­gin teke­mä työn kanssa. 

    Eri­lai­set työt eivät ole sama­nar­voi­sia, mut­ta nii­den eriar­voi­si­na pitä­mi­nen tun­tuu nykyi­ses­sä työ­kes­kei­ses­sä maa­il­mas­sa joh­ta­van myös teki­jöi­den eli ihmis­ten eri­lai­seen arvos­ta­mi­seen. Ja toki myös teki­jät itse yleen­sä arvos­ta­vat itse­ään sen mukaan miten hei­dän teke­mää työ­tään arvos­te­taan. Ja jos et saa arvos­tus­ta teke­mäs­tä­si työs­tä, niin mikä on motii­vi­si sen teke­mi­seen? Voi­ko täl­lai­nen arvos­ta­mat­to­muu­den tun­ne lisä­tä syr­jäy­ty­mis­tä? Ihmi­set kui­ten­kin kai­paa­vat arvos­tus­ta, myös ne “pas­ka­duu­nien” teki­jät. Todis­tus­ten pois­jät­tö voi­si osal­taan hel­pot­taa asi­aa, mut­ta ongel­mia on pal­jon muuallakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. jou­ni lund­qvist:
    Suu­rin syy syr­jäy­ty­mi­seen on seka­työ­mie­hen, auton apu­mie­hen, teh­taan työn­te­ki­jän, kaup­pa-apu­lai­sen, juok­su­po­jan ja pii­an teh­tä­vien lop­pu­mi­seen Suo­mes­sa. Kii­nas­sa nii­tä vie­lä on ja hom­ma pelaa. Meil­le on jää­nyt huo­nos­ti tuot­ta­va kirjaviisaus.

    Kii­nas­sa ja Intias­sa työl­lis­tää ennen kaik­kea teho­ton pien­maa­ta­lous. Kii­nas­sa ele­tään juu­ri nyt vaihetta,jossa maal­la ja kau­pun­geis­sa on yhtä pal­jon väkeä.

    Intias­sa vain n 30 % asuu kaupungeissa

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Syr­jäy­ty­mis­tä tapah­tuu nuo­ruu­den jälkeenkin.

    Kun alle 25-vuo­tia­ta työt­tö­miä oli elo­kuus­sa TEM mukaan 32400.

    Mut­ta + 50-vuo­tia­ta oli jo 92900

    Työt­tö­myys­jak­son pituus­kin nousee iän myö­tä, alle 25-vuo­tiail­la työt­tö­myys kes­tää 5–8 viikkoa,mutta +50-vuo­tiail­la 16–35 viikkoa

    Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä­kin n 2/3 on +50-vuo­tiai­ta

    Eli iän myö­tä syr­jäy­ty­mi­nen kasvaa.Eikä se ole hal­vem­paa kuin nuor­ten syrjäytyminen.

    Kol­me, nel­jä +50-vuo­tias­ta vas­taa kuluil­taan yhtä nuorta

    Ja vai­keas­ti työl­lis­ty­vien jou­kos­sa on mer­kit­tä­vä mää­rä myös kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suorittaneita.Kokonaismäärä on n 140000 ja heis­tä kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja yli 14000 eli n 10 %.

    Ei syr­jäy­ty­mi­nen ole vain vajak­kien ongel­ma enää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Sylt­ty
    Hyvät ihmi­set, vaih­ta­kaa ihmes­sä sitä työ­paik­kaa, jos työ käy oman ter­vey­den päälle 

    Pää­sään­töi­ses­ti olet aivan oikeas­sa. Toi­vot­ta­vas­ti kukaan ei ole sel­lai­ses­sa pak­ko­raos­sa, että talou­del­li­sen riip­pu­vuu­den takia jou­tuu uhraa­maan ter­veyt­tään huo­nos­ti toi­mi­val­la työ­pai­kal­la. Itse en ole täs­sä tilan­tees­sa, olen kor­keas­ti kou­lu­tet­tu it-ammat­ti­lai­nen, minul­la on mer­kit­tä­vä työ­ko­ke­mus, ja jos itse saan arvioi­da, olen var­sin lah­ja­kas ja hyvä työntekijä. 

    Kos­ka olen nykyi­ses­sä työ­pai­kas­sa viih­ty­nyt var­sin hyvin, ja siel­lä olo­suh­teet ovat vas­ta hil­jat­tain men­neet rat­kai­se­vas­ti huo­noon suun­taan, en kat­so hyväk­si vaih­toeh­dok­si häi­pyä heti. Ensin haluan kes­kus­tel­la työ­nan­ta­jan kans­sa, löy­tyi­si­kö rat­kai­su olo­suh­tei­den paran­ta­mi­sek­si. Työ­nan­ta­ja­ni ei orga­ni­saa­tio­ta­sol­la voi tie­tää jokai­sen pro­jek­tin ja yksi­kön tasol­la, mis­sä men­nään. Heil­le on se ker­rot­ta­va, jot­ta he voi­si­vat rea­goi­da tilan­tee­seen, ja tämä tapah­tuu esi­mer­kik­si työ­ter­veys­huol­lon kans­sa ns. kol­mi­kan­ta­neu­vot­te­lus­sa. Tämän jäl­keen työ­nan­ta­jal­la on mah­dol­li­suus teh­dä paran­nuk­sia. Jos ja kun paran­nuk­sia tulee, teen sai­ras­lo­man jäl­keen tyy­ty­väi­se­nä vie­lä vuo­sia töi­tä nykyi­sel­lä työ­nan­ta­jal­la. Jos paran­nuk­sia ei kuu­lu, olen luon­nol­liss­ti pako­tet­tu vaih­ta­maan työ­nan­ta­jaa. Mikään ei takaa, että seu­raa­va työ­nan­ta­ja oli­si näis­sä suh­teis­sa nykyis­tä parem­pi, joten kukas­ta kuk­kaan hyp­pi­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole mikään paras rat­kai­su. Jos­kus on nos­tet­ta­va kis­sa pöy­däl­le ja koe­tet­ta­va vai­kut­taa olo­suh­tei­siin. Vas­ta jos se ei toi­mi, on syy­tä vaih­taa ympäristöä.

    Omal­ta osal­ta­ni en halua tämän enem­pää ava­ta tilan­net­ta­ni tääl­lä, kos­ka sil­lä ei vält­tä­mät­tä ole ylei­sem­pää mie­len­kiin­toa. Tämä “vaih­da työ­nan­ta­jaa” ‑ohje vaan on aivan lii­an yksin­ker­tai­nen kai­ken­kat­ta­vak­si ohje­nuo­rak­si, ja lisäk­si se vain jät­tää ongel­mat nykyi­sel­leen kos­ka työ­nan­ta­ja ei täl­löin saa sii­tä spe­si­fis­tä palau­tet­ta, mikä mät­tää. Hyvä työ­nan­ta­ja ottaa vas­taan palau­tet­ta ja rea­goi sii­hen; mikä­li työn­te­ki­jät vain häi­py­vät, ei kukaan osaa teh­dä korjauksiakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Pek­ka Tai­pa­le: Ja pal­kan­mak­sa­jis­ta­han meil­lä pula on, ei teh­tä­väs­tä työstä.

    Tähän vie­lä lisäys sii­tä, ettei nii­tä työn­te­ki­jöi­tä­kään aina ole help­po löy­tää nii­hin töi­hin, jois­sa yksi­tyi­nen hen­ki­lö on työnantajana.

    Esi­mer­kik­si koti­ta­lous­työ ei pää­osin vaa­di kovin kum­moi­sia teo­reet­ti­sia lah­jo­ja. Suu­rim­mal­le osal­le poten­ti­aa­li­sis­ta työ­nan­ta­jis­ta riit­täi­si se, että työn­te­ki­jä osaa toi­mi­val­la tasol­la lukea ja kir­joit­taa jotain yhteis­tä kiel­tä, siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi — mitä se työ­nan­ta­jan halua­ma työ sit­ten oli­kaan — tun­nol­li­ses­ti ja saa­puu sovit­tu­na aika­na paikalle.

    Syys­tä tai toi­ses­ta yllä­ole­van lis­tan täyt­tä­vien työn­te­ki­jöi­den löy­tä­mi­nen on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la var­sin haas­ta­vaa. Tämä on ihan mer­kit­tä­vä este osa-aika­työ­nan­ta­jil­le. Kol­me mah­dol­li­suut­ta: koh­taan­to-ongel­ma, vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vät työt­tö­mät tai työn­te­koa ei arvos­te­ta. Veik­kaan kaikkia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Vihe­rins­si: Syys­tä tai toi­ses­ta yllä­ole­van lis­tan täyt­tä­vien työn­te­ki­jöi­den löy­tä­mi­nen on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la var­sin haastavaa. 

    Se syy on sinän­sä help­po löy­tää: työn­te­ki­jäl­le jää nois­ta töis­tä niin vähän rahaa käteen ver­rat­tu­na sii­hen, min­kä saa työ­tä teke­mät­tä­kin sosi­aa­li­tur­vas­ta. Olem­me onnis­tu­neet eli­mi­noi­maan köy­hyy­den ja sii­tä tie­ten­kin seu­raa, että täl­lais­ten töi­den teke­mi­nen ei ole monen mie­les­tä kan­nat­ta­vaa, kos­ka mar­gi­naa­li­hyö­ty lyhyel­lä aika­vä­lil­lä on vähäi­nen tai jopa menee pak­ka­sen puolelle. 

    Tämä ei tie­ten­kään päde kaik­kiin ihmi­siin. Havait­sen, että esi­mer­kik­si van­hem­pien­sa luo­na asu­va kou­lun­sa päät­tä­nyt ja opis­ke­lu­paik­kaan pyr­ki­vä on iloi­nen vähäi­sis­tä­kin tie­naus­kei­kois­ta, kos­ka muu­al­ta ei juu­ri tule rahaa.

    Ja tähän saam­me var­mas­ti myös ne nor­maa­lit “pese itse pyyk­ki­si, ei sitä val­tion tar­vit­se tukea” ‑kom­men­tit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Pek­ka Tai­pa­le:Ja tähän saam­me var­mas­ti myös ne nor­maa­lit “pese itse pyyk­ki­si, ei sitä val­tion tar­vit­se tukea” ‑kom­men­tit.

    Var­mas­ti. Mut­ta minun argu­ment­ti­ni ei edes puut­tu­nut nii­hin mak­sui­hin tai koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen. Pk-seu­dul­ta löy­tyy aika iso jouk­ko ihmi­siä, jot­ka mak­sai­si­vat vaik­ka suo­raan työn­te­ki­jäl­le 25 e/h sivu­ku­lui­neen ilman vähen­nyk­siä (jos­ta siis jää noin 17 e/h brut­to­palk­kaa), jos nii­tä sovel­tu­via työn­te­ki­jöi­tä löytyisi.

    Kau­pan kas­sal­le, mäk­kä­riin pih­viä kään­tä­mään, ravin­to­laan, hotel­liin tai kir­jas­toon löy­tyy kyl­lä työ­voi­maa pal­jon alem­mal­la­kin palk­ka­ta­sol­la. Jopa las­ten­hoi­toa­pua voi löy­tää (vaik­ka sii­nä­kin jou­tuu vaik­ka mihin likai­siin hom­miin), mut­ta koti­ta­lou­den eri­lai­set työt ovat jos­tain syys­tä hyvin epä­suo­sit­tu­ja. Sosi­aa­li­tur­va, arvos­tus, kohtaanto…

    Point­ti kui­ten­kin on se, että niil­le teo­reet­ti­ses­ti huo­nom­mat kor­tit jaos­sa saa­neil­le ei oikeas­ti ole kor­kean tuot­ta­vuu­den tie­to­työ­tä. Tai yleen­sä edes kor­kean tuot­ta­vuu­den käsi­töi­tä. Mata­lam­man tuot­ta­vuu­den työ­tä oli­si yksi­tyis­puo­lel­la pal­jon, mut­ta jokin estää sen teke­mi­sen ja teettämisen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. 25e/h on lii­an vähän las­ku­tuk­sek­si, jos tilaus­kan­ta per asia­kas on luok­kaa pari tun­tia kuu­kau­des­sa. Käy­tän­nös­sä tun­te­ja saa ehkä 3.5 per päi­vä x 20 per kuu­kausi ja sit­ten vuo­si­lo­mat “pal­kat­to­ma­na” -> käy­tän­nös­sä vero­pro­sent­ti on jotain 80%, kun menet­tää val­tao­san sosiaalituista.

    Sik­si tar­vit­tai­siin se kan­sa­lais­palk­ka / perus­tu­lo / nega­tii­vi­nen tulovero.

    Toi­nen mitä tar­vit­tai­siin oli­si tri­vi­aa­lis­ti toi­mi­va toi­mi­ni­mel­lä yrit­tä­mi­nen. Eli menet työk­kä­riin, sanot että haluat myy­dä omaa työ­tä -> he lyö­vät käteen tili­nu­me­ron, sekä ALV:llisen y‑tunnuksen ja sil­lä selvä.

    Teet mitä tahan­sa kenel­le tahan­sa -> las­ku­tat tuol­le tilil­le mobii­lil­la mak­su­päät­tel­lä tai las­kul­la ja työk­kä­rin tie­to­jär­jes­tel­mä hoi­taa auto­maat­ti­ses­ti verot, vakuu­tuk­set jne. ja saat pal­kak­si jää­vän osan omal­le hen­ki­lö­koh­tai­sel­le tilil­le sitä mukaa kun sitä rahaa tulee.

    Sit­ten joku simp­pe­li web­bi­käyt­tö­liit­ty­mä, johon voit lait­taa han­kin­ta­ku­lut kuit­tei­neen sisään -> vero­vä­hen­nyk­set työ­ka­luis­ta / materiaaleista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Pk-seu­dul­ta löy­tyy aika iso jouk­ko ihmi­siä, jot­ka mak­sai­si­vat vaik­ka suo­raan työn­te­ki­jäl­le 25 e/h sivu­ku­lui­neen ilman vähen­nyk­siä (jos­ta siis jää noin 17 e/h brut­to­palk­kaa), jos nii­tä sovel­tu­via työn­te­ki­jöi­tä löytyisi.”

    eipä tuol­lai­sia työ­paik­ko­ja ole avoin­na netis­sä, leh­dis­sä eikä työkkäreissä

    Puheet ovat puheita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi – mitä se työ­nan­ta­jan halua­ma työ sit­ten oli­kaan – tun­nol­li­ses­ti ja saa­puu sovit­tu­na aika­na paikalle.”

    Ei tuol­lais­ta löy­dy mis­sään maailmassa.

    Indo­ne­sias­sa­kin koto­na oli­vat erik­seen sisäkkö/kokki,pyykkäri/siivooja, puu­tar­hu­ri, auton­kul­jet­ta­ja, var­ti­jat etc.

    Jos on näin moni­tai­toi­nen niin ei var­maan läh­de kenen­kään taval­li­sen pul­liai­sen pal­ve­li­jak­si, palk­ka pitäi­si olla yhtä hyvä kuin isännällä

    Ei ole ihme,jos USA:ssa uusi puo­li­so on hel­pom­pi löy­tää kuin uusi hyvä pal­ve­li­ja suk­sien tökätessä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Mik­si meil­lä ei ole ole­mas­sa vaik­ka­pa ikku­nan­pe­si­jöi­tä, auton­pe­si­jöi­tä yms yms.”

    Kaik­kia näi­tä löytyy,olen käyt­tä­nyt auto­ni käsin­pes­sus­sa jo 20 vuotta.
    Mut­ta ei auton pesu­kaan ole vain veden ruis­kut­te­lua, pin­ta pitää osa­ta käsi­tel­lä niin ettei se vahin­goi­tu ja on osat­ta­va käyt­tää oikei­ta kemikaaleja.

    Tum­pe­lo ja kou­lut­ta­ma­ton pilaa maalipinnan

    Ja jos pyy­tää naar­mu­jen käsit­te­lyä ‚myl­ly­tys­tä tai muu­ta eri­koi­sem­paa työ­tä niin kysees­sä on ammat­ti­työ, joka vaa­tii har­jaan­tu­mis­ta ja tie­toa auos­ta, auton maa­lauk­seen käy­te­tyis­tä mene­tel­mis­tä ja täy­tyy hal­li­ta työ­vä­li­nei­den käyttö
    joten­kin näis­tä kir­joi­tuk­sis­ta pais­taa että työn­te­koa käsil­lä ei arvosteta .

    Tai muis­tel­laan 30–40-vuoden takai­sia asioi­ta, jol­loin ruu­ak­si riit­ti läs­ki­soo­si ‚her­ne­keit­to ja pal­ve­luk­si esim auton valo­hoi­to ja pen­kin ja ratin rasvaus.

    Kuka tahan­sa osaa polt­taa soo­sin poh­jaan ja pis­tää vase­lii­nia rattiin,mutta kor­kea­ta­sois­ta pal­ve­lua ei saa ila­mi­sek­si, voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Lon­toon Savoyssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Tse­lo­vek:
    “Mikä ihme joi­ta­kin suo­ma­lai­sia vai­vaa, kun jää­dään mie­lum­min sur­ke­aan työ­paik­kaan kuin läh­de­tään rohe­kas­ti liikkeelle?”

    Mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa elät? Kun olen yrit­tä­nyt vaih­taa työ­apaik­kaa, haki­joi­ta on aina ollut yli 50. Kou­lu­tuk­se­ni on höpö­mais­te­ri, mut­ta mais­te­ri kuitenkin.

    Sylt­ty elää sel­lai­ses­sa maa­il­mas­sa, jos­sa syr­jäy­ty­jät ovat “idioot­te­ja”. Haluat­ko var­mas­ti kuul­la täl­lai­sel­ta kom­men­toi­jal­ta mie­li­pi­teen sii­tä, mik­si esim. työ­pai­kan vaih­ta­mi­nen ei ole sinul­le helppoa?

    (Olen pahoil­la­ni, jos asia- tai asial­li­nen sisäl­tö on vies­tis­sä­ni vähis­sä. Niin tai­si olla Syltylläkin.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Vero­tuk­sel­la mak­se­taan lap­sien ja nuor­ten kou­lu­tus­ta ja jul­kis­ta ter­vey­den­hoi­toa. Se on rahaa jos­ta me kaik­ki pää­täm­me itse. Se on rahaa joka on käy­tet­ty erit­täin hyvin ja erit­täin hyödyllisesti.

    Vero­tus näyt­tää eri­lai­sel­ta toi­mi­tus­joh­ta­jan sil­mis­sä tai kan­san­edus­ta­jan sil­mis­sä. Nämä ihmi­set ovat saman orga­ni­saa­tion (=yhteis­kun­nan) eri orga­ni­saa­tio­ta­soil­la. Yhteis­kun­ta näyt­täy­tyy eri­lai­se­na em. ihmis­ten silmissä.

    Jos ihmis­tä kou­lu­te­taan 30 vuo­den työ­uras­ta 15 vuot­ta, niin täl­löin ihmi­sel­le pitäi­si mak­saa kak­sin­ker­tai­nen palk­ka. Kar­keas­ti arvioi­tu­na ja mut­kat suo­rik­si vedettynä.

    Ihmis­ten palk­kae­rot ovat seu­raus­ta sii­tä että pas­ka­hom­mia teke­vien työ­mark­ki­nat toi­mi­vat huo­nos­ti ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työ­mark­ki­nat toi­mi­vat hyvin. Pörs­si­fir­mo­jen toi­mi­tus­joh­ta­jien työ­mark­ki­nat toi­mi­vat vää­rin ja heil­lä on vää­rä palkkataso.

    Pas­ka­hom­mia teke­vän palk­ka on vää­rä, kos­ka hei­dän työ­mark­ki­nat toi­mi­vat väärin. 

    Palk­ka ei ker­ro mitään ihmi­sen tuot­ta­vuu­des­ta. Palk­ka ker­too sen että toi­mii­ko työ­mark­ki­nat vai ei. Toi­mi­vat työ­mark­ki­nat on sel­lai­nen jos­sa neu­vot­te­li­jat (=osta­ja ja myy­jä) ovat tasavahvoja.

    Suo­men BKT 160 mil­jar­dia € jaet­tu­na 2,5 mil­joo­nal­la työn­te­ki­jäl­lä jne. on noin 30 €/tunti. Se on noin 5000 € kuu­kausi­palk­ka kaikille. 

    Eli 5000 €/kk palk­kaa saa­va tuot­taa ja pys­tyy kulut­ta­maan saman ver­ran. Sit­ten hän valit­taa 50% vero­pro­sen­tis­taan, se on seu­raus­ta se 50% vero­pro­sent­ti sii­tä että muut teke­vät pas­ka­hom­mi­aan 1700€ kuukausipalkalla.

    5000 mii­nus 1700 euroa on 3300 €, joka vie­dään pas­ka­hom­mia teke­väl­tä kuukaudessa.

    Palk­kae­rot ovat ero­ja työ­mark­ki­noi­den toi­mi­vuu­des­sa, eikä mitään hen­ki­lö­koh­tai­sen tuo­tan­non arvon ero­ja. Kou­lu­tuk­sen tot­ta­kai pitää vai­kut­taa palk­kaan, mut­ta vain 0–30%!!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Ero­tuo­ma­ri:Kos­ka olen nykyi­ses­sä työ­pai­kas­sa viih­ty­nyt var­sin hyvin, ja siel­lä olo­suh­teet ovat vas­ta hil­jat­tain men­neet rat­kai­se­vas­ti huo­noon suun­taan, en kat­so hyväk­si vaih­toeh­dok­si häi­pyä heti.

    Tämä “vaih­da työ­nan­ta­jaa” ‑ohje vaan on aivan lii­an yksin­ker­tai­nen kai­ken­kat­ta­vak­si ohje­nuo­rak­si, ja lisäk­si se vain jät­tää ongel­mat nykyi­sel­leen kos­ka työ­nan­ta­ja ei täl­löin saa sii­tä spe­si­fis­tä palau­tet­ta, mikä mättää. 

    Eli lyhyes­ti sanot­tu­na osak­si sik­si että jos­kus oli kivaa ja osak­si vel­vol­li­suu­den­tun­tees­ta­si nykyi­sen työ­pai­kan kehit­tä­mi­nen on tär­keäm­pää kuin oma terveytesi. 

    Saa­han sitä noin teh­dä ja ymmär­rän kyl­lä mik­si mie­lum­min palat lop­puun kuin vaih­dat työ­paik­kaa (tuos­sa­han sen seli­tit), mut­ta en edel­leen­kään ymmär­rä, mik­si se oli­si sinul­le koko­nais­val­tai­sen hyvin­voin­ti­si kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to kuin työ­pai­kan vaihtaminen. 

    Fir­man kan­nal­ta­han tuo on kum­min­kin erit­täin hyvä, että työn­te­ki­jät pyr­ki­vät ihan sii­hen kat­ke­raan lop­puun saak­ka hoi­ta­maan asiat kun­toon ja vai­kut­ta­maan havait­se­miin­sa epä­koh­tiin kir­jai­mel­li­ses­ti asen­teel­la “vaik­ka hen­ki menisi”.

    Tämä on se ongel­ma, mihin edel­li­ses­sä pos­tis­sa­ni viittasin.

    Maukka3: Sylt­ty elää sel­lai­ses­sa maa­il­mas­sa, jos­sa syr­jäy­ty­jät ovat “idioot­te­ja”.

    Syr­jäy­ty­mi­nen Suo­men kal­tai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa vaa­tii itsel­tä aktii­vi­sia toi­men­pi­tei­tä ja mon­ta mini­tuis­ta vää­rää ja tyh­mää valin­taa (tai valit­se­mat­ta jät­tä­mis­tä). Hyvin har­va syr­jäy­tyy ihan vahin­gos­sa ja yllättäen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Lii­an van­ha: Ja jos pyy­tää naar­mu­jen käsit­te­lyä ‚myl­ly­tys­tä tai muu­ta eri­koi­sem­paa työ­tä niin kysees­sä on ammattityö,

    Ja sit­ten kui­ten­kin hyvin suu­ri osa ihmi­sis­tä sel­viy­tyy auton­pe­sun kal­tai­sis­ta “ammat­ti­töis­tä” ihan itsek­seen opet­te­le­mal­la, aiheut­ta­mat­ta omai­suu­del­leen suur­ta vahin­koa — päin­vas­toin. Ker­too pal­jon työt­tö­myy­teen koh­dis­tu­vis­ta odo­tuk­sis­ta, kun aja­tel­laan, että muut ihmi­set eivät vas­taa­vaan kyke­ne, edes hie­man enem­män aikaa käyt­tä­mäl­lä ja johon­kin asi­aan keskittymällä.

    Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nak­si kut­su­mam­me on ennen kaik­kea itsepalveluyhteiskunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Sylt­ty: Syr­jäy­ty­mi­nen Suo­men kal­tai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa vaa­tii itsel­tä aktii­vi­sia toi­men­pi­tei­tä ja mon­ta mini­tuis­ta vää­rää ja tyh­mää valin­taa (tai valit­se­mat­ta jät­tä­mis­tä). Hyvin har­va syr­jäy­tyy ihan vahin­gos­sa ja yllättäen.

    Syr­jäy­ty­mi­seen Suo­mes­sa riit­tää se, että sat­tuu esi­mer­kik­si val­mis­tu­maan kou­lus­ta vää­rän suh­dan­ne­syklin aika­na tai valit­se­maan vää­rän kou­lu­tusa­lan. Maa­il­ma muut­tuu niin nopeas­ti, että edes työk­seen ennus­tei­ta teke­vät eko­no­mis­tit pys­ty muu­tok­sia enna­koi­maan. Sat­tu­man­va­rai­nen työt­tö­myys lyö nopeas­ti lei­man ihmi­seen. Työt­tö­män on myös vai­kea hank­kia ja yllä­pi­tää hyö­dyl­li­siä sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja, kos­ka kuka nyt luuse­rin kans­sa halu­aa henkata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. KKK: Syr­jäy­ty­mi­seen Suo­mes­sa riit­tää se, että sat­tuu esi­mer­kik­si val­mis­tu­maan kou­lus­ta vää­rän suh­dan­ne­syklin aika­na tai valit­se­maan vää­rän koulutusalan.

    Jaa, kun on ker­ran yhden amma­tin luke­nut, sii­nä sitä sit­ten ollaan ja syr­jäy­dy­tään, jos omal­ta paik­ka­kun­nal­ta ei löy­dy töi­tä? Ja kos­ka kaik­ki kave­rit, jot­ka eivät edes halua tava­ta työ­tön­tä, ovat samal­la paik­ka­kun­nal­la, ei voi tie­ten­kään muut­taa mihinkään…

    Elä­mä on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Lii­an van­ha:
    “siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi – mitä se työ­nan­ta­jan halua­ma työ sit­ten oli­kaan – tun­nol­li­ses­ti ja saa­puu sovit­tu­na aika­na paikalle.”

    Ei tuol­lais­ta löy­dy mis­sään maailmassa.

    Ensin­nä­kään en tar­koit­ta­nut, että sama ihmi­nen tekee kai­ken. Mut­ta toi­sek­seen ihmet­te­len, mikä nois­ta asiois­ta oikeas­ti vaa­tii teo­reet­tis­ta luku­pää­tä ja pit­kän koulutuksen.

    Ilmei­ses­ti eni­ten tök­ki­mis­tä aiheut­taa tuo ruu­an­lait­to. Mut­ta jos se tar­koit­taa säm­py­löi­den lei­po­mis­ta tai salaa­tin teke­mis­tä jää­kaap­piin, niin mis­sä koh­das­sa siel­lä on se vai­kea osa?

    Tai onko ruo­hon­leik­kuu, hara­voin­ti tai lumen­luon­ti kuin­ka han­ka­laa? Entä koto­na sii­voa­mi­nen? Hameen tai housu­jen silit­tä­mi­nen? Irron­neen napin ompeleminen?

    Itse asias­sa tut­ta­va­pii­ris­sä on hen­ki­löi­tä, joil­la on kotia­pu­na sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka sii­voa­vat käm­pän, hoi­ta­vat vaa­te­huol­lon, vaih­ta­vat laka­nat ja vie­lä­pä lei­po­vat pul­lat pak­ka­seen. Yhtei­nen nimit­tä­jä tun­tuu ole­van se, että nämä koti­töi­tä teke­vät ihmi­set ovat kyp­säs­sä iäs­sä ole­via nais­hen­ki­löi­tä. Toi­nen yhtei­nen nimit­tä­jä on se, että nämä työn­te­ki­jät ovat niin täys­työl­lis­tet­ty­jä, että he eivät tar­vit­se enem­pää töitä.

    Ilmei­ses­ti mie­het ja nuo­ret ovat lahjattomampia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Yksi ongel­ma on että työt­tö­mil­le sopi­via hant­ti­hom­mia teke­vät kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat, jot­ka eivät uskal­la ottaa lai­naa kos­ka työl­lis­ty­mi­nen val­mis­tu­mi­sen jäl­keen on epä­var­maa. Yli­kou­lut­ta­mi­nen siis ruok­kii syrjäytymistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Sylt­ty: Jaa, kun on ker­ran yhden amma­tin luke­nut, sii­nä sitä sit­ten ollaan ja syr­jäy­dy­tään, jos omal­ta paik­ka­kun­nal­ta ei löy­dy töi­tä? Ja kos­ka kaik­ki kave­rit, jot­ka eivät edes halua tava­ta työ­tön­tä, ovat samal­la paik­ka­kun­nal­la, ei voi tie­ten­kään muut­taa mihinkään…
    Elä­mä on.

    Nyt yleis­tät vähän lii­kaa. Kyl­lä­hän joil­la­kin työt­tö­mil­lä esiin­tyy täl­lai­sia asen­neon­gel­mia, että ei voi­da hakea muil­ta paik­ka­kun­nil­ta töi­tä. Ei tämä kui­ten­kaan kos­ke kaik­kia työttömiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Lii­an van­ha:
    “Pk-seu­dul­ta löy­tyy aika iso jouk­ko ihmi­siä, jot­ka mak­sai­si­vat vaik­ka suo­raan työn­te­ki­jäl­le 25 e/h sivu­ku­lui­neen ilman vähen­nyk­siä (jos­ta siis jää noin 17 e/h brut­to­palk­kaa), jos nii­tä sovel­tu­via työn­te­ki­jöi­tä löytyisi.”

    eipä tuol­lai­sia työ­paik­ko­ja ole avoin­na netis­sä, leh­dis­sä eikä työkkäreissä

    Puheet ovat puheita.

    Olen useam­man talou­den kotia­pu­pai­nia seu­ran­nut (ja ollut myös itse muka­na). Siel­lä on hyvin pal­jon teke­mis­tä, johon kyl­lä pal­kat­tai­siin joku teke­mään, jos vain löy­tyi­si sopi­va teki­jä. Sopi­vuus ei täs­sä mää­räy­dy kouluarvosanoista.

    Jos tuo kus­tan­nus­ta­so tun­tuu hur­jal­ta, niin ker­rot­ta­koon, että pk-seu­dul­la kotia­pu­pal­ve­lui­den hin­ta ostet­tu­na on noin 40 € sis. alv. Tuos­ta alv. pois, niin fir­mal­le jää 32 €, jos­ta ehkä 20 % menee nor­maa­lis­sa yksin­ker­tai­ses­sa lii­ke­toi­min­nas­sa hal­lin­noin­tiin ja kat­tee­seen. Lop­pu­tu­los on 25 €/h työllistämiskuluja.

    Näil­le­kin pal­ve­luil­le on kysyn­tää. Nii­den koh­dal­la kui­ten­kin tilaa­jien suu­rim­mat haas­teet liit­ty­vät työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuu­des­ta ja vaih­te­le­vuu­des­ta. Ole­tet­ta­vas­ti yri­tys­ten haas­teet liit­ty­vät samaan asi­aan, jol­loin luon­nol­li­ses­ti yllä­ole­va arvio hal­lin­noin­nis­ta on kovas­ti ala­kant­tiin ja teki­jöi­den palk­ka jää hyvin­kin alas.

    Sepi: 25e/h on lii­an vähän las­ku­tuk­sek­si, jos tilaus­kan­ta per asia­kas on luok­kaa pari tun­tia kuukaudessa.

    Jos tosi­aan tilaus­kan­ta per asia­kas on noin pie­ni, niin ei kan­na­ta. Mut­tä käy­tän­nös­sä jo ihan taval­li­sen asun­non sii­vouk­sen mini­miai­ka alkaa nyky­ään olla kol­me tun­tia. Nii­tä kak­si kap­pa­let­ta yhteen päi­vään tekee kar­keas­ti sen 150 e/päivä, brut­to­palk­ka­na oha­rei­neen 2000 e/kk. Lisäk­si työn luon­ne on sel­lai­nen, että lisä­töi­tä vii­kon­lop­pu­na on saa­ta­vis­sa, ja epä­sään­nöl­li­ses­tä työ­ajas­ta voi las­kut­taa. Työ­ai­ko­jaan voi myös tie­tyis­sä rajois­sa järjestellä.

    Ei kyse ole kul­ta­kai­vok­ses­ta, mut­ta saa tuos­ta pal­jon enem­män kuin Ale­pan kas­sal­ta. Kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set eivät ole kum­moi­sia, rei­pas luon­ne ja nor­maa­lin puit­tei­siin mah­tu­va älyk­kyys riittää.

    = = =

    Mut­ta kos­ka täl­lais­ta ei oikeas­ti ole, niin jos­sain mät­tää. Joko byro­kra­tia ja asia­kas­han­kin­ta on lii­an haas­ta­vaa, tai sit­ten kiin­nos­tu­nei­ta teki­jöi­tä ei vain ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Vihe­rins­si: Syys­tä tai toi­ses­ta yllä­ole­van lis­tan täyt­tä­vien työn­te­ki­jöi­den löy­tä­mi­nen on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la var­sin haas­ta­vaa. Tämä on ihan mer­kit­tä­vä este osa-aikatyönantajille. 

    Eikö­hän avain­sa­na tuos­sa ole tuo osa-aika ja vie­lä niin, ettei se työ­ai­ka ole työn­te­ki­jän vaan työ­nan­ta­jan mää­ri­tet­tä­vis­sä, jol­loin sitä ei voi edes yhdis­tää esim. omien las­ten hoi­toon. Vaik­ka nimel­li­nen tun­ti­palk­ka oli­si­kin ihan hyvä, niin tuol­lai­seen ryh­ty­mi­nen ei vält­tä­mät­tä joh­da miten­kään kel­vol­li­siin kuu­kausian­sioi­hin, jos nii­tä työ­tun­te­ja ei kuu­kau­des­sa tule pal­joa. Työt­tö­män ei nyky­sys­tee­mis­sä toden­nä­köi­ses­ti kan­na­ta tuol­lai­seen ryhtyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Pas­ka­hom­mien palk­ka­ta­so olis 0,- euroa, jos työn­te­ki­jä ei tar­vit­si­si ruo­kaa ja asun­toa ja jne. 

    Tei­dän ongel­ma­na on se, että tie­to­ko­ne­näy­töl­li­nen tau­luk­ko­las­ken­taoh­jel­maa on tei­dän jär­ken­ne. Sii­hen te syö­tät­te havain­to­ja maa­il­mas­ta ja se ker­too miten tei­dän pitää rea­goi­da ärsykkeisiin. 

    Tei­dän jär­ken­ne on supis­tu­nut lii­ke­ta­lou­del­li­sik­si las­kel­mik­si. Yhdek­si tau­luk­ko­las­ken­taoh­jel­man taulukoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Koti­sii­voo­jien palk­kaus näyt­tää ole­van 10€ tie­noil­la. “Kar­keas­ti sen” 60€/päivä, “brut­to­palk­ka­na oha­rei­neen” 800 e/kk.

    Koti­sii­vous­ta tar­joa­via yri­tyk­siä näyt­tää löy­ty­vän run­saas­ti ja on vai­kea uskoa, että niis­tä mis­tään sii­vous­ta saa tilat­tua. Yri­tyk­set näyt­tä­vät pyy­tä­vän n. 35€/tunti.

    Yksi asia, jota Vihe­rins­si ei eri­tyi­ses­ti mai­nit­se, on työ­an­ta­jan luot­ta­mus työn­te­ki­jään. Se mak­saa. Van­hem­mat nai­set ovat koti­ta­lous­töi­den suh­teen luo­tet­ta­vam­man oloi­sia kuin muut. He ovat myös voi­neet todis­taa luo­tet­ta­vuu­ten­sa ja osaa­mi­sen­sa useil­le asiakkaille.

    Työn­ti­laa­jan ja työ­te­ki­jän väli­kä­te­nä toi­mi­va yri­tys tar­jo­aa luo­tet­ta­vuut­ta ja veloit­taa siitä.

    Ove­ni taak­se tuli ker­ran joku mies myy­mään itse teke­mi­ään suklaa­pal­lo­ja (jon­kin uskon­lah­kon edus­ta­ja var­maan­kin) ostin sit­ten muu­ta­man, mut­ta jon­kin­lai­nen epä­luu­loi­suus val­ta­si mie­len kun oli aika nii­tä var­si­nai­ses­ti syö­dä… Mie­luum­min sitä ostaa ruo­kan­sa kau­pas­ta ste­rii­lis­sä pak­kauk­ses­sa. Eikö jot­kut päi­vä­ko­dit kiel­lä koto­na lei­vot­tu­jen herk­ku­jen tuo­mi­sen lap­sil­le? Her­kut täy­tyy olla kau­pas­ta oste­tus­sa avaa­mat­to­mas­sa pak­kauk­ses­sa. Jos tilai­sin jon­kun kotii­ni teke­mään ruo­kaa vah­ti­sin­ko, ettei hän kai­ve­le nenään­sä ate­ri­aa tehdessään?

    Jos oste­tun “tuot­teen” laa­tua ei voi­da taa­ta, on sen vai­ku­tus tuot­teen hin­taan hyvin suu­ri. Tätä on tut­kit­tu käy­tet­ty­jen auto­jen mark­ki­noi­den osalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Siel­lä on hyvin pal­jon teke­mis­tä, johon kyl­lä pal­kat­tai­siin joku teke­mään, jos vain löy­tyi­si sopi­va teki­jä. Sopi­vuus ei täs­sä mää­räy­dy kouluarvosanoista.”

    rahal­la saakaikkea.Markkinatalouden perus­sään­tö­jen mukaan sopoi­va löy­tyy aina.

    Mut­ta jos vaa­tii pal­jon niin se myös mak­saa paljon.

    Jos halu­aa kor­kea­laa­tuis­ta pal­ve­lua niin sitä kyl­lä saa,mutta se maksaa.

    Täl­lä­kin pals­tal­la ole­tuk­se­na on,että pitää löy­tää todel­la lois­ta­va ja moni­tai­toi­nen yöntekijä,joka tekee töi­tä 24/7/365 .Mut­ta yksi reu­naeh­to on että hän ei vaa­di palkkaa,ei aina­kan paljoa

    Sil­loin on kyl­lä vai­kea löy­tää sopivaa.

    Pal­ve­li­jan palk­kaus ei nou­da­ta mark­ki­na­ta­lou­den sääntöjä ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Lii­an van­ha:Mut­ta har­va työ­nan­ta­ja suos­tuu otta­maan töi­hin nuor­ta ‚jol­la kaik­ki on hakusessa. 

    Jos palk­kaa­mi­nen oli­si edul­li­sem­paa ja irti­sa­no­mi­nen hel­pom­paa, fir­mat voi­si­vat hel­pom­min pal­ka­ta osin myö­tä­tun­to- ja sosi­aa­li­sis­ta­kin syis­tä ihan ris­kil­lä, vaik­ka työn­ha­ki­ja oli­si­kin elä­mäs­sään hukas­sa. Jos tyyp­pi ei kai­kes­ta huo­li­mat­ta saa mitään aikaan, pot­kii sit­ten pois, mut­ta jos tyyp­pi osoit­tau­tuu­kin lois­ta­vak­si työn­te­ki­jäk­si, niin kaik­ki voit­ta­vat. Nykyi­sin sii­hen ei ole mah­dol­li­suut­ta, kun sivu­ku­lut ja irti­sa­no­mi­sen kulut ovat niin kor­keat, että kan­nat­taa pal­ka­ta vain paras ja tuot­ta­vin, jos sii­hen­kään yli­pään­sä on varaa. Ei ole ihme, että suu­rin osa fir­mois­ta Suo­mes­sa on yhden ihmi­sen puljuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Sylt­ty: Mikä ihme joi­ta­kin suo­ma­lai­sia vai­vaa, kun jää­dään mie­lum­min sur­ke­aan työ­paik­kaan kuin läh­de­tään rohe­kas­ti liikkeelle? 

    No kun se tar­koit­tai­si, että sil­loin ottai­si itsel­leen vas­tuun sii­tä, että oma elä­mä on hyvää ja tämä tar­koit­tai­si, että ei voi­si enää jat­kaa ulko­puo­lis­ten syyt­te­lyä ja manai­lua vaan oli­si pak­ko kään­tyä sisään­päin ja tun­nus­taa, että jos oma elä­mä kusee, se joh­tuu vain ja ainoas­taan omas­ta itses­tä, sil­lä vain omaa itse­ään voi muut­taa ja mui­ta ihmi­siä ei.

    Tuo on sen ver­ran iso työ, että jos ei luon­tai­ses­ti ole joten­kin itse­suun­tau­tu­nut haas­ta­maan jat­ku­vas­ti omaa itse­ään, niin kyl­lä sitä kär­vis­te­lee vuo­den jos toi­sen­kin vaik­ka ter­va­tyn­ny­ris­sä, ettei tar­vit­se sii­hen ryhtyä.

    Mut­ta onnek­si kaik­ki koh­taa­vat tuon jos­sain vai­hees­sa pakon sane­le­ma­na. Kukaan ei pää­se sitä pakoon, mut­ta tai­ta­val­la psy­ko­lo­gial­la voi väl­tel­lä omaa elä­mään­sä jopa vuosikymmeniä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Lii­an van­ha:
    Täl­lä­kin pals­tal­la ole­tuk­se­na on,että pitää löy­tää todel­la lois­ta­va ja monitaitoinenyöntekijä,joka tekee töi­tä 24/7/365

    Jos todel­la lois­ta­va ja moni­tai­toi­nen tar­koit­taa hen­ki­löä, joka kyke­nee esi­mer­kik­si pie­nen demon­straa­tion jäl­keen hara­voi­maan pihaa sekä teke­mään mui­ta moni­puo­li­sia koti­töi­tä sekä saa­pu­maan sel­vin päin edes suun­nil­leen sovit­tuun aikaan työ­pai­kal­le, niin kyl­lä, sitä se lois­ta­va ja moni­tai­toi­nen työn­te­ki­jä tar­koit­taa. Ikä­vä kyl­lä mer­kit­tä­vä osa työt­tö­mis­tä ei täy­tä näi­tä tiuk­ko­ja mää­rit­te­lyi­tä ja syr­jäy­ty­neis­tä ei mää­ri­tel­män mukaan oikeas­taan yksikään.

    Minä muu­ten satun vie­lä asu­maan tuol­lai­sen huip­pu­tai­tu­rin kans­sa, kun vai­mo nuo­rem­pa­na teki koti­pal­ve­lu­töi­tä ja vie­lä­pä ilman min­kään­lais­ta ammattitutkintoa…on se hurja. 

    Pal­ve­li­jan palk­kaus ei nou­da­ta mark­ki­na­ta­lou­den sääntöjä ?

    Minä olen ymmär­tä­nyt, että täs­sä kes­kus­tel­laan nii­den sään­tö­jen muut­ta­mi­ses­ta siten, että pal­ve­lus­vä­keä­kin löy­tyi­si muil­le­kin kuin super­rik­kail­le. Kor­tis­tot ovat täyn­nä poruk­kaa, ja itse­kin olet tääl­lä use­aan ottee­seen valit­ta­nut työttömyyttäsi.

    Vähän tui huip­puo­saa­mi­nen on kui­ten­kin kär­si­nyt inflaa­tios­ta, jos se tar­koit­taa sitä että yli­pää­tän­sä osaa saa­pua työ­pai­kal­le ja vie­lä oike­aan aikaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Sylt­ty: Ikä­vä kyl­lä mer­kit­tä­vä osa työt­tö­mis­tä ei täy­tä näi­tä tiuk­ko­ja mää­rit­te­lyi­tä ja syr­jäy­ty­neis­tä ei mää­ri­tel­män mukaan oikeas­taan yksikään.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, kuin­ka mää­rit­te­let syr­jäy­ty­neen. Tämän kes­kus­te­lun perus­teel­la meil­lä on hie­man eri­lai­set mää­ri­tel­mät. Jos kai­kil­la työ­nan­ta­jil­la on saman­lai­set ennak­ko­luu­lot työt­tö­miä koh­taan kuin sinul­la, ei ole mikään ihme, että jot­kut ihmi­set eivät saa töi­tä vaik­ka haluaisivatkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Simo Mele­nius: Jos palk­kaa­mi­nen oli­si edul­li­sem­paa ja irti­sa­no­mi­nen hel­pom­paa, fir­mat voi­si­vat hel­pom­min pal­ka­ta osin myö­tä­tun­to- ja sosi­aa­li­sis­ta­kin syis­tä ihan ris­kil­lä, vaik­ka työn­ha­ki­ja oli­si­kin elä­mäs­sään hukas­sa. Jos tyyp­pi ei kai­kes­ta huo­li­mat­ta saa mitään aikaan, pot­kii sit­ten pois, mut­ta jos tyyp­pi osoit­tau­tuu­kin lois­ta­vak­si työn­te­ki­jäk­si, niin kaik­ki voit­ta­vat. Nykyi­sin sii­hen ei ole mah­dol­li­suut­ta, kun sivu­ku­lut ja irti­sa­no­mi­sen kulut ovat niin kor­keat, että kan­nat­taa pal­ka­ta vain paras ja tuot­ta­vin, jos sii­hen­kään yli­pään­sä on varaa. Ei ole ihme, että suu­rin osa fir­mois­ta Suo­mes­sa on yhden ihmi­sen puljuja.

    Näin juu­ri. Tämän vuok­si en itse kuu­lu ammat­ti­lii­ton. Jos tämä hakuses­sa ole­va tyyp­pi jou­tuu vie­lä sai­ra­se­läk­keel­le, se vas­ta kal­liik­si tulee­kin pal­kan­neel­le firmalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Lii­an van­ha:
    “Siel­lä on hyvin pal­jon teke­mis­tä, johon kyl­lä pal­kat­tai­siin joku teke­mään, jos vain löy­tyi­si sopi­va teki­jä. Sopi­vuus ei täs­sä mää­räy­dy kouluarvosanoista.”

    rahal­la saakaikkea.Markkinatalouden perus­sään­tö­jen mukaan sopoi­va löy­tyy aina.

    Mut­ta jos vaa­tii pal­jon niin se myös mak­saa paljon.

    Jos halu­aa kor­kea­laa­tuis­ta pal­ve­lua niin sitä kyl­lä saa,mutta se maksaa.

    Täl­lä­kin pals­tal­la ole­tuk­se­na on,että pitää löy­tää todel­la lois­ta­va ja monitaitoinenyöntekijä,joka tekee töi­tä 24/7/365 .Mut­ta yksi reu­naeh­to on että hän ei vaa­di palkkaa,ei aina­kan paljoa

    Vaa­ti­muk­set:

    - hen­ki­sel­tä tasol­taan nor­maa­lis­ti kehit­ty­neen esi­tei­nin tasol­la abstrak­tis­sa ajattelussa

    - pys­tyy kom­mu­ni­koi­maan kir­jal­li­ses­ti jol­lain yhtei­sel­lä kie­lel­lä tyy­dyt­tä­väs­ti (“ehdit­kö ensi vii­kol­la pes­tä ikku­noi­ta?”, “ves­san­pe­suai­ne alkaa olla lopussa”)

    - saa­puu sovit­tu­na aika­na pai­kal­le ja hoi­taa yksin­ker­tai­set työt sovitusti

    Mikä näis­tä oli sitä huip­puo­saa­mis­ta? Kiel­täy­dyn usko­mas­ta, että yo. asiat oli­si­vat kai­kil­le työt­tö­mil­le joten­kin lii­an vaikeita.

    Voin muu­ten ker­toa, että kun tääl­lä vin­kat­tiin koti­ta­lous­yrit­tä­jien myy­vän ko. työ­tä hin­taan 35 €/h, niin sil­lä ei yleen­sä saa sitä onnea, että sama hen­ki­lö kävi­si vii­kos­ta toi­seen ja täyt­täi­si yllä­ole­vat vaa­ti­muk­set. Teo­ria löy­tyy fir­mo­jen net­ti­si­vuil­ta, käy­tän­nön löy­tää vaik­ka­pa googlaa­mal­la fir­mo­jen nimillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Yllä on mai­nit­tu useam­pia teh­tä­viä, joil­le ei löy­dy teki­jöi­tä. Kum­ma kyl­lä oikeas­sa elä­mäs­sä näi­tä kaik­kia pal­ve­lui­ta voi tila­ta. Ja joil­le­kin ei nyt ole nyky­ai­ka­na niin suur­ta tarvetta.
    Koti­sii­vous­ta löy­tyy, ikku­nan­pe­si­jöi­tä löy­tyy, las­ten­vah­te­ja löy­tyy, ruu­an saa tilat­tua kotiin­sa jne.. Käy­tän­nös­sä kaik­kea löy­tyy jos on rahaa, jol­la mak­saa. Mar­ma­tuk­sen syy tai­taa olla se, että täy­tyi­si saa­da tois­ten työ­tä hal­vem­mal­la — ja vas­taa­vas­ti omas­ta “tuot­ta­vam­mas­ta” työs­tä ei mak­se­ta tar­peek­si. Niin­hän se aina.

    Tek­niik­ka on teh­nyt monis­ta pal­ve­luis­ta vähem­män tar­peel­li­sia. En tar­vit­se pyyk­kää­jää, kos­ka pesu­ko­ne tekee suu­rim­man osan työs­tä, en tar­vit­se kok­kia, kos­ka voin nou­taa ruo­ka­ni tai tila­ta sen kotiin. Auton­kin voi ajaa kone­pe­suun. Mihin kai­paan “pave­lus­vä­keä”?

    Osa koti­ta­lous­töis­tä voi olla vain hyvää vaih­te­lua työn­teos­ta eikä sitä ole tar­peel­lis­ta siir­tää mui­den teh­tä­väk­si. Ehkä kirur­gi halu­aa asen­taa lat­tia­lis­tan­sa ja yri­tys­joh­ta­ja teh­dä ruo­kan­sa. Pitäi­si­kö puu­tar­ho­ja hoi­taa vain puu­tar­hu­rei­den ja kalas­ta­mi­nen jät­tää ammattikalastajille?

    On var­maan tot­ta, että nyky­ään ei halu­ta olla “pal­ve­lus­vä­keä”. Pal­ve­lus­vä­ki ei viit­ta ammattiryhmään,vaan pikem­min­kin hen­ki­löi­den roo­liin, sta­tuk­seen ja iden­ti­teet­tiin­kin. Pal­ve­lui­ta sen sijaan on tar­jol­la kun­han löy­tyy pal­ve­luil­le löy­tyy mak­sa­via asiakkaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Simo Mele­nius: Jos palk­kaa­mi­nen oli­si edul­li­sem­paa ja irti­sa­no­mi­nen hel­pom­paa, fir­mat voi­si­vat hel­pom­min pal­ka­ta osin myö­tä­tun­to- ja sosi­aa­li­sis­ta­kin syis­tä ihan ris­kil­lä, vaik­ka työn­ha­ki­ja oli­si­kin elä­mäs­sään hukas­sa. Jos tyyp­pi ei kai­kes­ta huo­li­mat­ta saa mitään aikaan, pot­kii sit­ten pois, mut­ta jos tyyp­pi osoit­tau­tuu­kin lois­ta­vak­si työn­te­ki­jäk­si, niin kaik­ki voit­ta­vat. Nykyi­sin sii­hen ei ole mah­dol­li­suut­ta, kun sivu­ku­lut ja irti­sa­no­mi­sen kulut ovat niin korkeat… 

    Ovat­ko todel­la? Tätä aina jau­he­taan, mut­ta aina on mah­dol­lis­ta käyt­tää 4kk (jos­kus jopa 6kk) koe­ai­kaa. Irti­sa­no­mi­sai­ka 0 tun­tia. Sen­kin jäl­keen vuo­den ajan vain 2 viikkoa. 

    Ja jos puhu­taan tuo­tan­nol­li­sis­ta syis­tä, työ­nan­ta­jal­la on suu­ret vapaudet. 

    Yli­pään­sä suo­ma­lai­nen irti­sa­no­mis­suo­ja ei ole eri­tyi­sen vah­va, vaan Euroo­pan mit­ta­puul­la kor­kein­taan kes­ki­ta­soa. Lähin­nä Itä-Euroo­pas­sa, Bri­tan­nias­sa ja Tans­kas­sa irti­sa­no­mi­nen on hel­pom­paa. Ete­lä-Euroo­pas­sa työ­suh­tei­den päät­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­paa. Myös Kes­ki-Euroo­pas­sa irti­sa­no­mi­nen on yri­tyk­sil­le kal­liim­paa. Irti­sa­no­mis­ta edel­tä­vät pit­kät ja moni­mut­kai­set yhteis­toi­min­ta­vaa­ti­muk­set ja yri­tyk­sil­lä on useas­ti lakiin perus­tu­va vaa­ti­mus mak­saa irti­sa­no­tuil­le ero­kor­vauk­sia. Suo­ma­lai­nen irti­sa­no­mis­suo­ja muis­tut­taa mui­ta Poh­jois­mai­ta (pl. Tans­ka) ja tääl­lä työ­mark­ki­nat ovat koh­tuul­li­sen jous­ta­vat. Tosin myös Ruo­tis­sa ja Nor­jas­sa irti­sa­no­mi­soi­keut­ta on lain­sää­dän­nös­sä rajoi­tet­tu jon­kin ver­ran enem­män kuin Suo­mes­sa. Suo­mes­sa vah­vas­ti­kin voi­tol­li­sel­la työ­nan­ta­jal­la on täy­si vapaus jär­jes­tel­lä työ­tä uusik­si, supis­taa ja lopet­taa toi­min­to­ja tai yhdis­tää työ­teh­tä­viä. Mikä­li täs­tä seu­raa työn tar­peen vähe­ne­mi­nen, on työ­an­ta­jal­la oikeus irti­sa­noa työntekijöitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. - hen­ki­sel­tä tasol­taan nor­maa­lis­ti kehit­ty­neen esi­tei­nin tasol­la abstrak­tis­sa ajattelussa”

    Jos suh­tau­tu­mi­nen työn­te­ki­jään on noin hal­vek­si­vaa niin ei ole ihmi ‚jos kukaan ei halua teh­dä töi­tä sinul­le. Suh­tau­tu­mi­se­si on Pun­ti­lan isän­nän renkiin.

    Ei vapaa ihmi­nen suos­tu tuol­lai­seen koh­te­luun edes rahasta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Vähän tui huip­puo­saa­mi­nen on kui­ten­kin kär­si­nyt inflaa­tios­ta, jos se tar­koit­taa sitä että yli­pää­tän­sä osaa saa­pua työ­pai­kal­le ja vie­lä oike­aan aikaan…”

    Työ­tä vail­la ole­via työn­ha­ki­joi­ta on n 400000,on aika kar­ke­aa yleis­tä­mis­tä väit­tää kai­kien ole­van juop­po­ja ja vajakkeja.

    Mut­ta jos halu­aa jon­kun eurol­la tun­ti töi­hin parik­si tun­nik­si niin jou­tuu tyy­ty­mään ei-oohon tai juoppoon.

    Ei Indo­ne­sias­sa­kaan ketään saa­nut töi­hin jos ei suos­tu­nut mak­sa­maan palk­kaa ‚jol­la siel­lä elää ja vähän päällekkin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Työk­kä­ri­hän voi­si alkaa huu­to­kau­pa­ta työt­tö­miä pal­ve­li­joik­si ? Val­tio mak­saa tar­jouk­sen ja nor­maa­lin pal­kan väli­sen ero­tuk­sen työttömälle

    Mikä­puo­lue ottaa ohj­le­maan­sa :Jokai­sel­le oma hen­ki­lö­koh­tai­nen pii­ka tai renki ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Omal­ta koh­da­lat­ni voin tode­ta, että työt­tö­myys on ohi ja olen nyt sai­ras­lo­mal­la eläk­kee­seen saak­ka tai jään työkyvyttömyyseläkkeelle

    Mitä tul­lee­noi­hin pal­ve­lui­hin niin Kel­tai­set Sivut ym hakusi­vus­tot ovat täyn­nä eri­lai­sia pal­ve­lun­tuot­ta­jia, käsin autoa pesi­jöi­tä­kin löy­tyy n 10 eri­lais­ta muu­ta­man kilo­met­rin säteellä
    Kiin­teis­tö­huol­toa teke­viä fir­mo­ja löy­tyi 3 sivul­lis­ta 5 km säteel­lä ja 10 km säteel­lä 6 sivullista

    Kyl­lä pal­ve­lua saa,mutta eipä ole vie­lä tul­lut vas­taan maita,jossa se oli­si ilmais­ta ja kai­kil­lao­liis varaa ostaa pal­ve­lui­ta pili­vin pimein tai oikein hen­ki­lö­koh­tai­nen palvelija.
    Hen­ki­lö­koh­tai­set pal­ve­li­jat ovat pie­nen elii­tin etuoi­keus kaikkialla

    Työ­ha­lui­hin­kin vai­kut­ta­vat monet tekijät
    1.Työnantajan/asiakkaan suh­tau­tu­mi­nen työntekijään.

    Syl­tyn ja Vihe­rins­sin asen­teil­la he eivät saa pal­ve­li­jaa edes rahal­la ja var­maan pal­ve­lu­yri­tyk­set­kin lisää­vät hin­taan ns han­ka­lan asiak­kaan lisän ja työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan likai­sen työn lisää.

    2.Jos ihmi­nen tekee työ­tä pakos­ta niin työ­tä ei teh­dä kun­nol­la eikä ahke­ras­ti, ei vaik­ka vaih­toeh­to­na oli­si näl­kä ja kylmyys,kuten NL esi­merk­ki osoitti.

    Var­maan moni pak­ko­kok­ki kusi­si Syl­tyn ja Vihe­rins­sin keittoon

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Maukka3: Irti­sa­no­mi­sai­ka 0 tun­tia. Sen­kin jäl­keen vuo­den ajan vain 2 viikkoa.

    Kui­ten­kin sil­lä erol­la, että koea­jan jäl­keen irti­sa­no­mi­nen vaa­tii tuo­tan­nol­li­sia ja talou­del­li­sia syi­tä. Kän­nis­sä töi­hin tule­mi­ses­ta tai rikok­sis­ta voi pur­kaa työ­so­pi­muk­sen, mut­ta hen­ki­lön sovel­tu­mat­to­muus töi­hin tai työyh­tei­söön ei oikein kel­paa perusteeksi.

    (On tuo­hon­kin tie­tys­ti kons­te­ja, juri­dii­kan hyvin hal­lit­se­va työ­nan­ta­ja pys­tyy jär­jes­tä­mään työ­teh­tä­viä sopi­vas­ti. Työ­läs­tä puli­vei­vaus­ta se kui­ten­kin on.)

    Mie­len­kiin­toi­nen filo­so­fi­nen kysy­mys on se, mitä tapah­tui­si teh­tä­vän työn mää­räl­le, jos irti­sa­no­mi­suo­jaa ei oli­si. Oli­si­ko jokin meka­nis­mi, joka vähen­täi­si työn mää­rää? Jos täl­lais­ta meka­nis­mia ei ole, niin eikö irti­sa­no­mis­su­joa ole samal­la työttömänäpysymissuoja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Lii­an van­ha: Kyl­lä pal­ve­lua saa,mutta eipä ole vie­lä tul­lut vas­taan maita,jossa se oli­si ilmais­ta ja kai­kil­lao­liis varaa ostaa pal­ve­lui­ta pili­vin pimein tai oikein hen­ki­lö­koh­tai­nen palvelija.

    Kuka on puhu­nut hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta pal­ve­li­jas­ta? Ja oli­si­ko sii­nä jotain pahaa, jos lait­tai­sin pus­sis­ta­ni vaik­ka­pa 50 000 euroa vuo­des­sa jon­kun työl­lis­tä­mi­seen ja ottai­sin hen­ki­lö­koh­tai­sen palvelijan?

    Syl­tyn ja Vihe­rins­sin asen­teil­la he eivät saa pal­ve­li­jaa edes rahal­la ja var­maan pal­ve­lu­yri­tyk­set­kin lisää­vät hin­taan ns han­ka­lan asiak­kaan lisän ja työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan likai­sen työn lisää.

    Ker­ro lisää.

    Minä olen mie­les­tä­ni aika sel­keäs­ti ker­to­nut, että omas­sa vii­te­ke­hyk­ses­sä­ni on run­saas­ti ihmi­siä, jot­ka oli­si­vat val­mii­ta osta­maan ihan käy­väl­lä rahal­la esi­mer­kik­si koti­ta­lous­pal­ve­lui­ta. Vaa­ti­muk­se­na vain se, että työn­te­ki­jä osaa tyy­dyt­tä­väs­ti lukea ja kir­joit­taa suo­mea, ilmes­tyy sovit­tu­na aika­na pai­kal­le ja on arkireipas.

    Jos tuo tar­koit­taa, että minul­la tai tut­ta­vil­la­ni oli­si erit­täin huo­no asen­ne työn­te­ki­jöi­tä koh­taan, niin sit­ten kuu­lun sii­hen 90 %:n vähem­mis­töön työ­nan­ta­jis­ta. Nuo vaa­ti­muk­set kuu­lu­vat vaik­ka­pa kau­pan kas­sa­työs­sä repertuaariin.

    Ja kun toi­min hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti työ­nan­ta­ja­na, haluan mie­luum­min hyvän kuin hal­van työn­te­ki­jän. Hoi­dan myös työ­nan­ta­ja­vel­voit­tee­ni pil­kun pääl­le, enkä ole vie­lä tähän päi­vään men­nes­sä jou­tu­nut tap­pe­le­maan pal­kan­mak­sus­ta kenen­kään kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Lii­an van­ha sekoit­taa nyt kokoa­jan kak­si eria asiaa. 

    Jos joku yksi­lö täl­lä het­kel­lä halu­aa jotain pal­ve­lua, niin tot­ta­kai vas­taus on “rahal­la saa”. Var­mas­ti saa ja teki­jöi­tä alkaa löy­ty­mään sitä enem­män, mitä kovem­man paa­lu­ka­san lyö pöy­tään. Ja täy­sin samal­la taval­la­han voi ohjeis­taa työt­tö­miä­kin eli “men­kää töi­hin”. Sil­leen­hän sii­tä työt­tö­myy­des­tä pääsee. 

    En ymmär­rä mitä jär­keä on kes­kus­tel­la täl­lai­sis­ta itses­tään­sel­vyyk­sis­tä kun tämä on kui­ten­kin Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­gi eli tääl­lä puhu­taan poli­tii­kas­ta, yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­ses­ta. Kehoi­tus ostaa pal­ve­lua nykyis­ten reu­naeh­to­jen val­lit­ses­sa ei lii­ty miten­kään kes­kus­tel­ta­vaan asi­aan, kos­ka me kes­kus­te­lem­me sii­tä, pitäi­si­kö nii­tä reu­naeh­to­ja muut­taa ja jos pitäi­si niin mihin suuntaan.

    Jos kaik­ki on ok, nykyi­nen työt­tö­myys ilmiön­tä ihan jees ja täy­sin hyväk­syt­tä­vis­sä, niin sil­loin­han mitään muu­tok­sia ei tar­vi­ta. Mut­ta näkö­jään kovin kat­ke­rak­si tuo tyött­myys­jak­so on teh­nyt, sen­hän osoit­taa jo nimi­mer­kin valintakin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Lii­an van­ha:
    “- hen­ki­sel­tä tasol­taan nor­maa­lis­ti kehit­ty­neen esi­tei­nin tasol­la abstrak­tis­sa ajattelussa”

    Jos suh­tau­tu­mi­nen työn­te­ki­jään on noin hal­vek­si­vaa niin ei ole ihmi ‚jos kukaan ei halua teh­dä töi­tä sinul­le. Suh­tau­tu­mi­se­si on Pun­ti­lan isän­nän renkiin.

    Ei vapaa ihmi­nen suos­tu tuol­lai­seen koh­te­luun edes rahasta

    Ker­ro lisää täs­tä­kin, kun ker­ran läh­dit hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin. Vai oli­ko väit­tees­sä­ni jotain kont­ra­fak­tu­aa­lis­ta? Mitä tavan­omai­sis­sa koti­ta­lous­töis­sä on sel­lais­ta, mitä taval­li­nen 12-vuo­tias ei oppisi?

    Tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta olen­nais­ta on se, että täs­sä­kin maas­sa on pal­jon sel­lais­ta työ­tä, jota voi teh­dä ilman teo­reet­tis­ta suun­tau­tu­mis­ta. Esi­mer­kik­si koti­sii­vous­ta teke­vän ihmi­sen lisä­ar­vo työ­nan­ta­jal­leen ei perus­tu teo­reet­ti­seen lah­jak­kuu­teen. Tun­nol­li­suus ja tai­to teh­dä asioi­ta käsil­lä on huo­mat­ta­vas­ti tärkeämpi.

    Ongel­ma­na on se, että jokin — raken­teet, asen­teet, joku muu? — estää tämän työn teke­mis­tä. Tekee­kö tämän sano­mi­nen minus­ta jol­lain taval­la eri­tyi­sen huo­non ihmi­sen tai työnantajan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Lepo­ti­la zZ:
    Koti­sii­vous­ta löy­tyy, ikku­nan­pe­si­jöi­tä löy­tyy, las­ten­vah­te­ja löy­tyy, ruu­an saa tilat­tua kotiin­sa jne.. Käy­tän­nös­sä kaik­kea löy­tyy jos on rahaa, jol­la mak­saa. Mar­ma­tuk­sen syy tai­taa olla se, että täy­tyi­si saa­da tois­ten työ­tä hal­vem­mal­la – ja vas­taa­vas­ti omas­ta “tuot­ta­vam­mas­ta” työs­tä ei mak­se­ta tarpeeksi.

    Minä en aina­kaan vali­ta tuo­ta, vaik­ka toki vero­kii­la vai­kut­taa kysyn­tään. Mut­ta koti­ta­lous­hom­mia pariin­kin ker­taan ulkois­ta­nee­na voin ker­toa, ettei­vät asiat toi­mi käy­tän­nös­sä samal­la taval­la kuin teo­rias­sa. Eri­tyi­ses­ti koti­ta­lous­töis­sä työ­nan­ta­ja mie­lel­lään haluai­si pysy­vät ja luo­tet­ta­vat työn­te­ki­jät, joi­den kans­sa löy­tyy yhtei­nen kom­mu­ni­kaa­tio­kie­li ja ‑tapa.

    Tek­niik­ka on teh­nyt monis­ta pal­ve­luis­ta vähem­män tar­peel­li­sia. En tar­vit­se pyyk­kää­jää, kos­ka pesu­ko­ne tekee suu­rim­man osan työs­tä, en tar­vit­se kok­kia, kos­ka voin nou­taa ruo­ka­ni tai tila­ta sen kotiin. Auton­kin voi ajaa kone­pe­suun. Mihin kai­paan “pave­lus­vä­keä”?

    Jos et kai­paa apua arki­päi­vää­si, niin asiat ovat ok. Mut­ta onko se itsei­sar­vo, ettei työl­lis­tä ketään? Taval­li­ses­sa suo­ma­lai­ses­sa huus­hol­lis­sa on aika mon­ta työ­tä koti­ta­lous­työ­tä vii­kos­sa, eikä sen sovit­ta­mi­nen kaik­keen muu­hun elä­mään aina ole kai­kil­le ihmi­sil­le kai­kis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa helppoa.

    On joten­kin har­hais­ta aja­tel­la, että vain öky­rik­kaat tai eri­tyi­sen vel­tot tyy­pit haluai­si­vat ulkois­taa koti­töi­tään. Koti­ta­lous­yrit­tä­jien mukaan suu­rin osa asia­kas­kun­nas­ta on var­sin taval­li­sia suo­ma­lai­sia perheitä.

    Osa koti­ta­lous­töis­tä voi olla vain hyvää vaih­te­lua työn­teos­ta eikä sitä ole tar­peel­lis­ta siir­tää mui­den teh­tä­väk­si. Ehkä kirur­gi halu­aa asen­taa lat­tia­lis­tan­sa ja yri­tys­joh­ta­ja teh­dä ruo­kan­sa. Pitäi­si­kö puu­tar­ho­ja hoi­taa vain puu­tar­hu­rei­den ja kalas­ta­mi­nen jät­tää ammattikalastajille?

    Ei. Mut­ta onko paha, jos jättää?

    Pitää­kö minun huol­taa fil­la­ri­ni itse vain, kos­ka sen osaan teh­dä? Vai saan­ko vie­dä sen tut­tuun pajaan huol­let­ta­vak­si rahaa vas­taan? Saa­ko pesu­laan vie­dä vain nii­tä pyyk­ke­jä, jot­ka pitää pes­tä sel­lai­sil­la myr­kyil­lä, joi­ta ei koto­na voi käsitellä?

    Ymmär­tääk­se­ni vain ihmi­nen itse voi päät­tää, ovat­ko jot­kin hänen teke­män­sä teh­tä­vät sel­lai­sia, jot­ka hänen kan­nat­tai­si teet­tää muil­la. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta palk­ka­työn lisään­ty­mi­nen voi­si kui­ten­kin olla ihan suo­ta­va ilmiö syr­jäy­ty­mi­sen estä­mi­sen ja vero­ker­ty­män kas­vat­ta­mi­sen kannalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Vihe­rins­si: Kui­ten­kin sil­lä erol­la, että koea­jan jäl­keen irti­sa­no­mi­nen vaa­tii tuo­tan­nol­li­sia ja talou­del­li­sia syi­tä. Kän­nis­sä töi­hin tule­mi­ses­ta tai rikok­sis­ta voi pur­kaa työ­so­pi­muk­sen, mut­ta hen­ki­lön sovel­tu­mat­to­muus töi­hin tai työyh­tei­söön ei oikein kel­paa perusteeksi.

    Epä­so­pi­vas­ta työn­te­ki­jäs­tä ei kär­si pel­käs­tään työ­nan­ta­ja vaan myös muut työn­te­ki­jät. Lii­an kor­kea irti­sa­no­mis­suo­ja ei siis ole työn­te­ki­jöi­den etu. Työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­nen on aina hen­ki­lö­koh­tai­nen tra­ge­dia, mut­ta yhteis­kun­nan edun kan­nal­ta on parem­pi että työt­tö­mä­nä on huo­not työn­te­ki­jät kuin hyvät työntekijät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Lii­an van­ha: “siivoaa/kokkaa/silittää/luo lunta/haravoi – mitä se työ­nan­ta­jan halua­ma työ sit­ten oli­kaan – tun­nol­li­ses­ti ja saa­puu sovit­tu­na aika­na paikalle.”

    Ei tuol­lais­ta löy­dy mis­sään maailmassa.

    Jos on näin moni­tai­toi­nen niin ei var­maan läh­de kenen­kään taval­li­sen pul­liai­sen pal­ve­li­jak­si, palk­ka pitäi­si olla yhtä hyvä kuin isännällä

    Tuom­mois­ta ‘huip­puo­saa­jaa’ ei muka löy­dy mis­sään maa­il­mas­sa? Minä aina­kin osaan kaik­kia noi­ta. Ja teen­kin, omak­si hyö­dyk­se­ni, kun ei minun pai­to­ja­ni kukaan muu­kaan silitä. 

    Oman ‘isän­nän palk­ka­ni’ saan nii­tä tai­to­ja­ni myy­mäl­lä jot­ka mene­vät rei­lus­ti pai­dan­si­li­tyk­sen yli. “Yli” sii­nä mie­les­sä että nii­den tai­to­jen hank­ki­mi­nen on ollut hiton pal­jon isom­man vai­van­näön taka­na kuin pai­dan­si­li­tyk­sen oppiminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Vihe­rins­si: Minä en aina­kaan vali­ta tuo­ta, vaik­ka toki vero­kii­la vai­kut­taa kysyn­tään. Mut­ta koti­ta­lous­hom­mia pariin­kin ker­taan ulkois­ta­nee­na voin ker­toa, ettei­vät asiat toi­mi käy­tän­nös­sä samal­la taval­la kuin teo­rias­sa. Eri­tyi­ses­ti koti­ta­lous­töis­sä työ­nan­ta­ja mie­lel­lään haluai­si pysy­vät ja luo­tet­ta­vat työn­te­ki­jät, joi­den kans­sa löy­tyy yhtei­nen kom­mu­ni­kaa­tio­kie­li ja ‑tapa.

    Pal­ve­lui­ta siis on käy­tän­nös­sä­kin tar­jol­la, mut­ta ne eivät toi­mi. Luu­li­si mark­ki­na­ta­lou­den täs­sä toi­mi­van ja kar­si­van huo­not yrit­tä­jät pois? Pysy­vyy­del­lä ja “luo­tet­ta­vuu­del­la” on hin­tan­sa ja sitä on hyvin vai­kea tar­jo­ta mata­palk­kai­sil­la aloil­la, joi­ta ei pide­tä ura­va­lin­toi­na, vaan tila­päi­si­nä tie­nes­tei­nä. Yksi­tyi­nen työ­nan­ta­ja ottaa myös suu­rem­man ris­kin kan­taak­seen kuin suu­rem­man pal­ve­lu­yri­tyk­sen kaut­ta pal­ve­lun­sa hank­ki­vat ja sii­tä mak­sa­vat. Luo­tet­ta­vuut­ta voi tie­ten­kin saa­da pal­kaa­mal­la suku­lai­nen tai joku sosi­aa­li­sen ver­kos­ton “takaa­ma” henkilö.

    Luo­tet­ta­van vai­ku­tel­man anta­mi­nen on oma tai­ton­sa. Kuin­ka jokin täy­sin tun­te­ma­ton tun­te­ma­ton hen­ki­lö voi olla niin luo­tet­ta­va, että hänel­le antaa kotiavaimensa?

    Vihe­rins­si: Taval­li­ses­sa suo­ma­lai­ses­sa huus­hol­lis­sa on aika mon­ta työ­tä koti­ta­lous­työ­tä vii­kos­sa, eikä sen sovit­ta­mi­nen kaik­keen muu­hun elä­mään aina ole kai­kil­le ihmi­sil­le kai­kis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa helppoa. 

    Mikään ei ole aina kai­kil­le ihmi­sil­le kai­kis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa help­poa 🙂 Todel­li­nen kysy­mys on, että kuin­ka pal­jon näil­le on oikeas­ti tar­vet­ta. Kuin­ka suu­ri pro­sent­tio­suus suo­ma­lai­sis­ta koti­ta­louk­sis­ta kai­paa koti­ta­lous­a­pua? Kuin­ka mon­ta ihmis­tä se voi­si työl­lis­tää? Jää­kö nyky­ään pal­jon­kin ikku­noi­ta pese­mät­tä, pyyk­kiä pyyk­kää­mät­tä jne.? Onko pal­jon hen­kiöi­tä, jot­ka todel­la haluai­si­vat lisä­tä tuot­ta­van työn­sä teke­mis­tä, jos vain koti­ta­lous­työt voi­si siir­tää mui­den teh­tä­väk­si? Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­vä mää­rä­kö? Näin­kö Ruot­sis­sa toteu­tet­tiin mei­tä parem­pi työllisyystilanne?

    Vihe­rins­si:Pitää­kö minun huol­taa fil­la­ri­ni itse vain, kos­ka sen osaan teh­dä? Vai saan­ko vie­dä sen tut­tuun pajaan huol­let­ta­vak­si rahaa vas­taan? Saa­ko pesu­laan vie­dä vain nii­tä pyyk­ke­jä, jot­ka pitää pes­tä sel­lai­sil­la myr­kyil­lä, joi­ta ei koto­na voi käsitellä? 

    Ei tie­ten­kään. Voit vie­dä fil­la­rin tut­tuun pajaan (joka muu­ten veloit­taa mel­ko pal­jon suh­tees­sa var­si­nai­seen työn­te­koon kulu­vaan aikaan, kos­ka toi­mi­ti­lat ja LUOTTAMUS). Pesu­laan voit vie­dä kaik­ki pyy­kit. — Voi­si­ko­han fir­ma hoi­taa myös pyyk­kien vien­nin ja tuonnin?

    Vihe­rins­si:Ymmär­tääk­se­ni vain ihmi­nen itse voi päät­tää, ovat­ko jot­kin hänen teke­män­sä teh­tä­vät sel­lai­sia, jot­ka hänen kan­nat­tai­si teet­tää muilla. 

    Niin ja hän voi teh­dä niin jo tänään­kin. Mark­ki­nat mää­rää­vät hin­nat. Muut­ta­mal­la yhteis­kun­nan mak­sa­mia tukia toi­sen­lai­sik­si saa­daan hin­to­ja alen­net­tua jon­kin ver­ran. Olem­me samaa miel­tä. Halusin vain lisä­tä tar­kas­te­luun teki­jöi­tä, jot­ka mie­les­tä­ni sii­tä uupui.

    Vie­lä yksi lisää:
    Ihmi­set eivät vain aina viih­dy tois­ten­sa seu­ras­sa. Luon­teet voi­vat tör­mä­tä, kos­ka se toi­nen on kusi­pää, idioot­ti, outo tai ei vain riit­tä­vän ren­to ja muka­va tyyp­pi. Pari tut­ta­vaa­ni on irti­sa­not­tu vam­mai­sa­vus­ta­jan teh­tä­väs­tä ilman mitään kun­non seli­tys­tä. Asia­kas ei vain pitä­nyt avus­ta­jas­ta. Yhtä lail­la avus­tet­ta­van per­soo­nal­li­suus voi olla lii­an suu­ri haas­te avus­ta­jan kyvyille.

    Kotia­pu­lais­ten vaa­ti­muk­set ovat siis käy­tän­nös­sä suu­rem­mat (tai eri­kois­tu­neem­mat) kuin “Kuka tahan­sa nor­maa­liä­lyi­nen ja ‑kykyi­nen työ­ai­ko­jen nou­dat­ta­mi­seen kyke­ne­vä hen­ki­lö”. Huip­pu­älyk­kyy­des­tä ei ole hyö­tyä, jos ei ole riit­tä­vää fyy­sis­tä kes­tä­vyyt­tä, yksi­toik­koi­sen työn sie­to­ky­kyä, per­soo­nal­li­suut­ta, joka ei tör­mää asiak­kaan kans­sa jne. jne. Koo­da­ris­ta ei ehkä ole kotia­pu­lai­sek­si sen enem­pää kuin kotia­pu­lai­ses­ta on koo­da­rik­si. Ei ole yhtä kyvyk­kyys-muut­tu­jaa, joka jakaa ihmi­set tuottavuusluokkiin. 

    Mer­kit­tä­vin kysymys:
    Useat talou­det eivät nyky­ään tar­vit­se koti­ta­lous­a­pua ihmi­sen muo­dos­sa, kos­ka on ole­mas­sa konei­ta ja val­mis­tuot­tei­ta. Ennen ei ollut, oli kotia­pu­lai­sia. Kuin­ka tulevaisuudessa?

    - En osaa näh­dä perus­tu­lo­mal­lia ja mui­ta pie­ni­palk­kai­sen työn kan­nus­ti­mia kuin vii­vy­tys­tais­te­lu­na tek­no­lo­gis­ten muu­tos­ten ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen tuo­maan “haas­tee­seen”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kotia­pu­lai­sia var­maan­kaan kovin moni talous ei pys­ty hank­ki­maan, eikä tar­vet­ta­kaan ole, mut­ta viik­ko­sii­vouk­sen tilaa­mi­nen ammat­ti­mai­sel­ta sii­voo­jalt­ta on yleis­ty­nyt ja se on aivan pai­kal­laan, kun molem­mat van­hem­mat ovat töis­sä. Meil­lä vie­dään laka­nat pesu­laan (käve­ly­mat­ka, tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen etu­ja) ihan vaan sen takia, että laka­na­pyyk­ki vei­si asun­nos­ta koh­tuut­to­mas­ti tilaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Simo Mele­nius: että jos oma elä­mä kusee, se joh­tuu vain ja ainoas­taan omas­ta itses­tä, sil­lä vain omaa itse­ään voi muut­taa ja mui­ta ihmi­siä ei

    Maa­il­ma on paik­ka jos­sa resurs­se­ja on niu­kas­ti ja ihmi­set ovat eritasoisia.
    Oikeis­tos­sa ajat­te­lu menee niin että hei­kom­pi kan­nus­tuu paran­ta­maan toi­min­taan­sa ja lopul­ta kai­kil­la on saman ver­ran, eli voi­daan lopet­taa maa­il­mas­ta jär­jes­täy­nyt yhteis­kun­ta eli peruut­taa jon­ne­kin 10000 vuot­ta men­nei­syy­teen sääs­tyy vero­ra­ho­ja ja byro­kra­tia poistuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Huo­nos­sa ja lii­an kuor­mit­ta­vas­sa työ­pai­kas­sa on pak­ko jak­saa, kos­ka polii­ti­kot ja ay-lii­ke estä­vät kevyen ja hel­pon työl­lis­ty­mi­sen. Työ­mark­ki­nat vapaam­mik­si, perus­tu­lo ja kevyem­pi vero­tus, niin yri­tyk­sis­tä ja kodeis­ta löy­tyi­si töi­tä vaik­ka mil­joo­nal­le työt­tö­mäl­le, tyhmemmillekin.

    Ode sanoi, että 90 % van­geis­ta kär­sii kog­ni­tii­vi­sis­ta ongel­mis­ta tms. Ovat­ko osuus ja luku­mää­rä olleet ennen pienempiä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Haluai­sit­ko pal­ka­ta oman pal­ve­li­jan ja ilmaiseksi? 

    Täs­sä yksi tapa hoi­taa asia.

    Seu­raa ohjet­ta , niin sinul­la on nel­jän vii­kon pääs­tä apu­ri aut­ta­mas­sa ja oppi­mas­sa ja sinul­le se on ilmaista!

    Ja pal­ve­li­ja on kuu­liai­nen, sil­lä työk­kä­ri mää­rää oitis karens­sin jos vali­tat. Pal­ve­li­ja on samas­sa ase­mas­sa kuin lai­ton siir­to­lai­nen USA:ssa

    Voit siis koh­del­la hän­tä miten haluat,palvelijalla ei ole oikeuksia

    Tar­vit­set kui­ten­kin yri­tyk­sen, mut­ta toi­mi­ni­mi riittää

    1. Etsi työn­te­ki­jä, etsi työk­kä­ris­tä ja/tai selaa CV-netis­tä. Var­mis­ta, että ehdok­kaa­si on työ­tön työnhakija.

    2. Tar­vit­set vero­vel­ka­to­dis­tuk­sen. Tilaa lin­kis­tä a ilmaiseksi. 

    3. Tar­vit­set myös kaup­pa­re­kis­te­riot­teen, joka ei ole kol­mea kuu­kaut­ta van­hem­pi. Tilaa se lin­kis­tä b. Valit­se “Kaup­pa­re­kis­te­ri”, kir­joi­ta y‑tunnuksesi ja valit­se “säh­köi­nen kaup­pa­re­kis­te­rio­te”. Säh­köi­nen ver­sio mak­saa 4,92 EUR. Tal­len­na pdf-muo­dos­sa koneel­le­si ja tulos­ta tiedosto. 

    4. Täy­tä sopi­mus valit­se­mal­le­si ehdok­kaal­le kans­sa. Lataa sopi­mus ink­ki c. mää­rää teh­tä­vät ja työ­ai­ka. Suo­si­tel­laan vähin­tään kol­men kuu­kau­den työsopimusta,mieluiten kuusi. 

    5. Anna ehdok­kaal­le vero­vel­ka­to­dis­tus, kaup­pa­re­kis­te­ri ja sopi­mus (kak­si kopio­ta). Pal­ve­li­ja vie omaan TE-keskukseensa. 

    6.Jos ehdo­kas kiel­täy­tyy ilmoi­ta työk­kä­riin ja hän saa karens­sin ja etsi uusi

    Näin sinul­la on ilmai­nen palvelija.Kuuden kuu­kau­den kulut­tua uusi pro­ses­si ja han­ki uusi ilmai­nen pal­ve­li­ja yhteis­kun­nan varoilla

    a: https://arkisto.vero.fi/nc/feedback/verovelkatodistus/verovelka.asp

    b: https://virre.prh.fi/portal/dt

    c: http://www.elisakoponen.fi/media/TEM326_Tyoharj_sop.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Kän­nis­sä töi­hin tule­mi­ses­ta tai rikok­sis­ta voi pur­kaa työ­so­pi­muk­sen, mut­ta hen­ki­lön sovel­tu­mat­to­muus töi­hin tai työyh­tei­söön ei oikein kel­paa perusteeksi.”

    Irti­sa­no­mi­suo­ja perus­tuu enem­män­kin oikeu­val­tio­pe­ri­aat­tee­seen ‚sopi­mus­ju­ri­diik­kaan ja ihmi­soi­keuk­siin kuin var­si­nai­ses­ti työsopimuslakiin .

    Oikeus­val­tios­sa kun ei saa puhua perät­tö­miä eli jos moit­tii jotain sovel­tu­mat­to­mak­si niin pitää myös todis­taa se. Ei ihmi­nen työn­te­ki­jä­nä muu­tu oikeuk­sil­taan eri­lai­sek­si kuin sivii­lis­sä ollessaan.

    Eli jos moi­tit naa­pu­ria soveltumattomaksi,laiskaksi tai muu­ten niin hän voi syyt­tää sinua perät­tö­mien puhu­mi­ses­ta ja sinut tuo­mi­taan kor­vauk­siin ‚jos et kyke­ne asi­aa todistamaan.Tietysti voi­tat jos todis­tat väitteesi.

    Kyl­lä sovel­tu­mat­to­muus irti­sa­no­mi­sen perus­teek­si kel­paa mut­ta sil­loin jou­dut perus­te­le­maan mik­si hen­ki­lö ei sovel­lu ja sen toteen näyt­tä­mi­nen­kin vain on vaikeaa.

    Ilmei­ses­ti haluat romut­taa oikeus­val­tion ja sallai,että työn­te­ki­jää koh­del­laan epäoikeudenmukaisesti? 

    Työ­so­pi­mus­kin on sopi­mus ja sen vel­voit­teet sen mukaisia.Jos olet teh­nyt vir­heen palk­kaa­mi­ses­sa niin jou­dut kan­ta­maan itse teke­mä­si vir­heen seuraukset.

    Mut­ta kyl­lä työn­te­ki­jäs­tä eroon­kin pääsee,sovit vain ‚että hän lähtee.Mutta var­maan hän halu­aa korvauksia,mutta sinä arvioit,kannattaako maksaa.

    Jos ostat auton ja huo­maat , ettei sii­hen voi kyt­keä perä­vau­nua tai kat­to­kuor­maa niin tus­kin­pa saat puret­tua sopparia,sillä täl­lai­set rajoit­teet on var­mas­ti mai­nit­tu ohje­kir­jas­sa ja sinul­la on selonottovelvollisuus.

    Eli jou­dut vas­taa­maan virheestäsi.

    Vai pitäi­si­kö työ­nan­ta­ja vapaut­taa teke­mien­sä vir­hei­den aiheut­ta­mis­ta vastuista?

    Ja työ­elä­mäs­sä on tul­ta­va toi­meen kaik­kein kanssa.

    Nyt­hän esim jul­ki­sen kil­pai­lun seu­rauk­se­na pal­ve­lun­tuot­ta­jak­si voi tul­la hen­ki­löi­tä, joi­den kans­sa ei oikein tilaa­jan edus­ta­jien kemiat synkkaa

    Mut­ta ei sil­lä perus­tel­la voi sop­pa­ria purkaa.

    Mik­si työn­te­ki­jän pitäi­si olla huo­nom­mas­sa ase­mas­sa kuin yrittäjän ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­ha perus­te­li juu­ri, mik­si työ­nan­ta­ja­ty ovat erit­täin tar­ko­ja valits­saan työn­te­ki­jöi­tä ja hyl­kää­vät kaik­ki, joi­hin saat­taa liit­tyä pie­ni­kin ris­ki. Täl­lai­nen maa­il­ma on hyvin eriar­voi­nen, kos­ka se vähän vial­li­nen ei pää­se edes näyt­tä­mään kykyjään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lii­an van­ha perus­te­li juu­ri, mik­si työ­nan­ta­ja­ty ovat erit­täin tar­ko­ja valits­saan työn­te­ki­jöi­tä ja hyl­kää­vät kaik­ki, joi­hin saat­taa liit­tyä pie­ni­kin ris­ki. Täl­lai­nen maa­il­ma on hyvin eriar­voi­nen, kos­ka se vähän vial­li­nen ei pää­se edes näyt­tä­mään kykyjään.

    Olles­sa­ni joku­nen vuo­si sit­ten muu­ta­man kuu­kau­den työt­tö­mä­nä työ­haas­tat­te­lus­sa käyn­ti tun­tui jos­kus polii­si­kuu­lus­te­lul­ta. Olen­nai­nen ero tosin on, että polii­si­kuu­lus­te­lus­sa näyt­tö­vel­vol­li­suus on kuu­lus­te­li­jal­la mut­ta työ­haas­tat­te­lus­sa haas­ta­tel­ta­val­la. Eli työ­tön työn­ha­ki­ja jou­tuu osoit­ta­maan, että ei vas­toin työ­nan­ta­jan ennak­ko-ole­tuk­sia, ole se maanantaikappale. 

    Toki ymmär­rän työ­nan­ta­jien epä­luu­loi­suu­den. Vää­rä rek­ry­toin­ti tulee nyky­jär­jes­tel­mäs­sä työ­nan­ta­jal­la kal­liik­si ja ris­ki työt­tö­män koh­dal­la vää­rään rek­ry­toin­tiin on suu­rem­pi kuin työ­pai­kan vaih­ta­jan koh­dal­la. Tämän vuok­si epä­pä­te­vän työn­te­ki­jän irti­sa­no­mis­suo­jaa pitäi­si hei­ken­tää, jot­ta työt­tö­mät ja muut työ­nan­ta­jan sil­mis­sä ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat sai­si­vat nykyis­tä useam­min näyt­tää osaa­mi­sen­sa työmarkkinoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Täl­lai­nen maa­il­ma on hyvin eriar­voi­nen, kos­ka se vähän vial­li­nen ei pää­se edes näyt­tä­mään kykyjään.”

    Kyl­lä se on eriar­voi­nen sekin maa­il­ma, jos­sa vajaa­ky­kyi­sel­lä tai vial­li­sek­si epäil­lyl­lä ei ole ihmi­soi­keuk­sia eikä sopi­muk­sel­la ole kuin ves­sa­pa­pe­rin arvo.

    Sii­nä mie­li­val­ta kukoistaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Ja jos arvioi­daan mis­sä se rek­ry­toin­nin ris­ki asuu Kyl­lä se on orga­ni­saa­tion huipulla.

    Hyviä esi­merk­ke­jä ovat Sone­ra, Sto­raEn­so, Nokia

    Näi­den vir­he­rek­ry­toin­tien toteu­teu­neil­la ris­keil­lä oli­si pal­kan­nut 1 000 000 vajaa­kun­tois­ta vuodeksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. töi­hin: Huo­nos­sa ja lii­an kuor­mit­ta­vas­sa työ­pai­kas­sa on pak­ko jak­saa, kos­ka polii­ti­kot ja ay-lii­ke estä­vät kevyen ja hel­pon työl­lis­ty­mi­sen. Työ­mark­ki­nat vapaam­mik­si, perus­tu­lo ja kevyem­pi vero­tus, niin yri­tyk­sis­tä ja kodeis­ta löy­tyi­si töi­tä vaik­ka mil­joo­nal­le työt­tö­mäl­le, tyhmemmillekin.

    Ker­rot­ko tar­kem­min että miten/miksi polii­ti­kot ja ay-lii­ke estä­vät kevyet työt ja hel­pon työllistämisen?

    Ay-lii­ke, poli­tiik­ka ja vero­tus, näi­tä ei voi lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti perus­tel­la. Ay-lii­ke, poli­tiik­ka ja vero­tus, näi­hin ei suh­tau­du­ta myön­tei­ses­ti kaup­pa­kor­kea­kou­lus­sa. Kaup­pa­kor­kea­kou­lus­ta val­mis­tu­taan yri­tys­joh­ta­mis­teh­tä­viin, mut­ta kaup­pa­kor­kea­kou­lun oppe­ja käy­te­tään muu­al­la­kin kuin yri­tys­joh­ta­mis­teh­tä­vis­sä. Yri­tys­joh­ta­mi­so­pit eivät kui­ten­kaan toi­mi yri­tys­joh­ta­mis­teh­tä­vien ulko­puo­lel­la, esim. edus­kun­nas­sa ja kun­nan­val­tuus­tois­sa. Yri­tys­joh­ta­mi­sop­pe­ja vää­rin­käy­te­tään edus­kun­nas­sa ja kun­nan­val­tuus­tois­sa, Kokoo­mus väärinkäyttää.

    Jal­ka­pal­lo­val­men­ta­ja A:n näkö­kul­mas­ta toi­sen jouk­ku­een val­men­ta­ja B ja B:n jouk­kue vaan häi­rit­se­vät jal­ka­pal­lo­val­men­ta­ja A:n jouk­ku­een pelaa­mis­ta. Lisäk­si val­men­ta­ja A on sitä miel­tä että myös ero­tuo­ma­rit ja jal­ka­pal­lo­liit­to häi­rit­se­vät val­men­ta­ja A:ta ja A:n joukkuetta. 

    Sit­ten jal­ka­pal­lo­liit­toon nousee ihmi­siä jot­ka kat­se­le­vat asioi­ta pel­käs­tään jal­ka­pal­lo­val­men­ta­ja A:n sil­min: jal­ka­pal­lo­liit­toon nous­seet epä­pä­te­vät ihmi­set syyt­te­le­vät jal­ka­pal­lo­lii­ton mui­ta ihmi­siä “kateu­des­ta, kos­ton­ha­lus­ta ja kau­nas­ta”. Jal­ka­pal­lo­liit­toon nous­seet epä­pä­te­vät nimit­tä­vät omaa joh­ta­mis­taan prag­maat­ti­sek­si joh­ta­mi­sek­si. Jal­ka­pal­lo­liit­toon nous­seet epä­pä­te­vät alka­vat lak­kaut­ta­maan jal­ka­pal­lon sään­tö­jä, he raken­ta­vat Vapaa­ta Jal­ka­pal­loa, joka muka toi­mii ilman sään­tö­jä parhaiten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Tämän vuok­si epä­pä­te­vän työn­te­ki­jän irti­sa­no­mis­suo­jaa pitäi­si heikentää,”

    Mil­lä taval­la ? Teh­dään­kö jär­jes­tel­mäs­tä sel­lai­nen, että työ­nan­ta­jan lausun­toa epä­pä­te­vyy­des­tä ei saa kiis­tää ja pis­tää oikue­den punnittavaksi ?
    Sehän tar­koit­taa, että työ­nant­jaa saa sanoa hen­ki­lös­tä mitä syl­ki suu­hun tuo ja erot­taa jol­lin veruk­keel­la jos ei esim anna .

    Ja työ­nan­ta­jan val­heel­li­sel­la lei­mal­la syr­jäy­tet­ty jää lopuk­si elä­mää heit­to­pus­sik­si työkkärin/työnantajien potkittavksi

    Ei mie­li­val­tai­sen irti­sa­no­mi­sen sal­li­mi­nen vähen­nä syrjäytymistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Itse asias­sa täs­sä irti­sa­no­mi­sen hel­pot­ta­mi­ses­sa on pit­käl­ti halu­taan­ko säi­lyt­tää oikeusvaltio.

    Jos halu­taan teh­dä irti­sa­no­mi­ses­ta ris­kit­tö­mäm­pää työ­nan­ta­jal­le niin rii­to­jen rat­kai­sua oikeu­des­sa pitää rajoittaa.

    Eli rii­to­ja ei saa enää vie­dä oikeu­teen , työ­nan­ta­jan vää­rää­kään rat­kai­sua ei saa oikaista

    Se taas mer­kit­see, että ainoa kei­no saa­da oikeut­ta on oman käden oikeus.

    Pala­taan siis kivikaudelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Lii­an van­ha: Eli rii­to­ja ei saa enää vie­dä oikeu­teen , työ­nan­ta­jan vää­rää­kään rat­kai­sua ei saa oikaista

    Ei kukaan täl­lais­ta ole ehdot­ta­nut. Tot­ta kai työn­te­ki­jäl­lä pitää olla jon­kin­lai­nen irti­sa­no­mis­suo­ja, mut­ta mie­les­tä­ni lint­sa­rei­den suo­je­lus­sa ollaan vaan men­ty lii­an pitkälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. KKK: Ei kukaan täl­lais­ta ole ehdot­ta­nut. Tot­ta kai työn­te­ki­jäl­lä pitää olla jon­kin­lai­nen irti­sa­no­mis­suo­ja, mut­ta mie­les­tä­ni lint­sa­rei­den suo­je­lus­sa ollaan vaan men­ty lii­an pitkälle.

    Samal­la kui­ten­kin sekä veruk­keil­la että veruk­keit­ta on lii­an­kin help­po erot­taa. Pitäi­si­kö­hän “talou­del­li­set ja tuo­tan­nol­li­set syyt” pois­taa päte­vien irti­sa­no­mis­pe­rus­tei­den lis­tas­ta? Ehkä­pä sil­loin työ­nan­ta­jat huo­mai­si­vat taas perin­tei­sen “ei tee hom­mian­sa” ‑argu­men­tin ole­mas­sao­lon, jol­la näis­tä päästäisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. ano­nyy­mi: Pitäi­si­kö­hän “talou­del­li­set ja tuo­tan­nol­li­set syyt” pois­taa päte­vien irti­sa­no­mis­pe­rus­tei­den listasta?

    Jos työl­li­syy­den kehi­tys­tä ver­tai­lu­mais­sa kat­so­taan, niin ei. Jos talou­del­li­set ja tuo­tan­nol­li­set syyt ei ole päte­vä perus­te irti­sa­noa (jär­ke­väl­lä hin­nal­la) niin palk­kaa­mi­nen ja inves­toi­mi­nen ovat hyvin ras­kai­ta pää­tök­siä, min­kä seu­rauk­se­na työl­li­syys ei para­ne vaan heikkenee.

    Työt­tö­myys ei ole pulaa lii­an hyvis­tä tai lii­an huo­nois­ta irti­sa­no­mi­seh­dois­ta, vaan työ­nan­ta­jis­ta. Sii­tä, että kan­nat­taa pal­ka­ta joku töihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Pek­ka Tai­pa­le: Työt­tö­myys ei ole pulaa lii­an hyvis­tä tai lii­an huo­nois­ta irtisanomisehdoista

    On se sitä­kin. Työ kar­kaa hal­pa­mai­hin, kos­ka “tulos“palkkaustaan mak­si­moi­va kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­ti ei näe suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän teke­vän hin­ta-laa­tusuh­teel­taan parem­paa jäl­keä ja kos­ka lii­an pie­net irti­sa­no­mis­kor­vauk­set mah­dol­lis­ta­vat lyhyet kurs­si­nousut ja sitä kaut­ta lyhyen täh­täi­men voi­ton teke­mi­sen ennen kuin todel­li­set vai­ku­tuk­set näky­vät. Vai­ku­tuk­sis­ta riip­pu­mat­ta yri­tys­joh­dol­la on siis hyvä motii­vi siir­tää työ­paik­ko­ja ulkomaille.

    Talou­del­li­set ja tuo­tan­nol­li­set syyt” on se lavea teko­syy, jon­ka var­jol­la voi­daan teh­dä mitä tahan­sa. Mel­kein kai­kel­la, mitä yri­tys tekee, voi­daan sanoa ole­van talou­del­li­sia tai tuo­tan­nol­li­sia syi­tä. Tämä pitäi­si­kin suo­siol­la pois­taa ja lait­taa tilal­le spe­si­fe­jä, tark­kaan rajat­tu­ja syi­tä, jot­ka pitää voi­da todis­taa. “Ei tee hom­mi­aan” on yksi hyvä esi­merk­ki sel­lai­ses­ta: Sitä voi­daan hel­pos­ti käsi­tel­lä yksit­täi­se­nä rii­ta-asia­na (ei tee töi­tä vs. ei riit­tä­vää ohjeistusta/liikaa hommia/jne.). “Talou­del­li­set ja tuo­tan­nol­li­set syyt” taas vaa­ti­vat yri­tyk­sen koko lii­ke­toi­min­nan moraa­lis­ten ulot­tu­vuuk­sien arvioin­tia, mikä tie­ten­kin on mah­do­ton­ta (jopa oikeus­is­tui­mil­le) ja siten työn­te­ki­jäl­lä ei ole täl­tä osin mitään suojaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.