HS-kuntakeskustelu ke 17.10. klo 17

Tervetuloa seuraamaan HS:n kuntauudistuspaneelia

kes­ki­viik­ko­na 17.10.2012 klo 17.00–17.45
Sano­ma­ta­lon Media­to­ril­le (Töö­lön­lah­den­ka­tu 2)

Pane­lis­tei­na

Kun­ta­mi­nis­te­ri Hen­na Virk­ku­nen (Kok.)
Kan­san­edus­ta­ja Maa­rit Feldt-Ran­ta (SDP)
Kan­san­edus­ta­ja Tapa­ni Töl­li (Kesk.)
Kan­san­edus­ta­ja Osmo Soi­nin­vaa­ra (Vihr.)
Kan­san­edus­ta­ja Pirk­ko Ruo­ho­nen-Ler­ner (PS)

Kes­kus­te­lu on kat­sot­ta­vis­sa suo­ra­na myös  Hesa­rin ja Nelo­sen verkkosivuilta.

 

15 vastausta artikkeliin “HS-kuntakeskustelu ke 17.10. klo 17”

  1. Maa­rit Feldt-Ran­ta sanoi eilen TV:ssä, että SDP vas­tus­taa pak­ko­lii­tok­sia myös kon­kurs­sis­sa ole­vien kun­tien osal­ta — hän ei kui­ten­kaan sano­nut, mitä sit­ten niil­le pitäi­si teh­dä. Kummallista.

    1. Dema­rit ovat olleet erit­täin aktii­vi­sia ker­to­maan, mitä kaik­kea ei pidä teh­dä. Enää pitäi­si kuul­la, mitä sit­ten pitää teh­dä, noin siis yleen­sä­kin. En yhtään ihmet­te­le, ettei Paa­vo Lip­po­nen suos­tu kom­men­toi­maan koti­maan poli­tiik­kaa lehdistölle.

  2. Rai­mo K:
    Maa­rit Feldt-Ran­ta sanoi eilen TV:ssä, että SDP vas­tus­taa pak­ko­lii­tok­sia myös kon­kurs­sis­sa ole­vien kun­tien osal­ta – hän ei kui­ten­kaan sano­nut, mitä sit­ten niil­le pitäi­si teh­dä. Kummallista. 

    Kaik­ki puo­lu­eet sano­vat vas­tus­ta­van­sa pak­ko­lii­tok­sia, mut­ta vaa­ti­vat, että kun­tia pitää olla nykyis­tä vähem­män. Lii­tok­set putoa­vat var­maan­kin tai­vaas­ta vas­ten­tah­toi­sil­le kun­nil­le. Tai sit­ten nii­den pitää vapaa­eh­tois­tua pie­nen tai vähän suu­rem­man suos­tut­te­lun jälkeen. 🙂

    1. Onse haus­kaa, että Kau­niai­nen löy­tää etuoi­keuk­sil­leen edes yhden poliit­ti­sen puo­lus­ta­jan, dema­rit, kun jo kokoo­mus­kin pitää täl­lais­ta ase­tel­maa epäsopivana.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onse haus­kaa, että Kau­niai­nen löy­tää etuoi­keuk­sil­leen edes yhden poliit­ti­sen puo­lus­ta­jan, dema­rit, kun jo kokoo­mus­kin pitää täl­lais­ta ase­tel­maa epäsopivana. 

    Hoi­to­kei­no­ja on monia. Jos rikas mies mak­saa lii­an vähän vero­ja, kor­jaus­lii­ke ei vält­tä­mät­tä ole pak­koa­vio­liit­to jon­kun köy­hän kans­sa, vaan ehkä­pä progres­sion nosto.

    Sama kun­nil­le. Kor­ja­taan ensi­si­jai­ses­ti rahoi­tus­ta eikä rajo­ja. Ei ole Kau­niais­ten vika, että Suo­men vero­jär­jes­tel­mä antaa rik­kaim­mil­le kun­nil­le mah­do­li­suu­den pitää vero­äy­rin­sä alhaal­la ja hou­ku­tel­la näin lisää rikkaita.

    Kau­niai­nen on lisäk­si pie­ni teki­jä. Ehkä Kau­niais­ten lisäk­si Hel­sin­gin kau­pun­gin­osat voi­si liit­tää Suo­men köy­him­piin kun­tiin, niin kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ker­ty­neet (ilmei­ses­ti­kin koh­tuut­to­mat?) rik­kau­det saa­tai­siin jaet­tua oikeudenmukaisemmin :-).

  4. Mitäs sit­ten teh­dään sel­lai­sel­le rep­pa­na­kun­nal­le, joka ei sel­viä yksin ja kukaan ei halua ottaa sitä taa­kak­seen? Pak­ko kai sil­le on kave­ri pakot­taa, vaik­ka kun­na­ni­sät ja äidit yrit­täi­si­vät­kin pär­jä­tä omil­laan. Kenes­tä on sit­ten heil­le sano­maan, että ei näy­tä tule­van mitään? Heit­teil­le­jät­tö on aika kum­mal­li­nen vaih­toeh­to, jos dema­ri­lei­ri sitä todel­la ehdottaa. 

    Jos voi esit­tää toi­vei­ta kes­kus­te­luun, niin EU:ssa on vain yhdes­sä maas­sa suo­ma­lai­sia kun­tia. Toki voi olla, että mui­den mai­den kun­nil­la on halu­ja lai­na­ta fyrk­kaa suo­ma­lai­sil­ta kun­ta­lai­sil­ta, mut­ta se on aika epä­olen­nais­ta tilan­tees­sa, jos­sa suo­ma­lai­sia kun­tia tuli­si uudis­taa ja raken­taa aivan uuteen suun­taan, oli tilan­ne Euroo­pas­sa mikä hyvänsä.

  5. Kun­ta-asias­sa tai­taa olla pie­ni ongel­ma myös sen suh­teen, mis­tä EI puhuta.

    Fak­ta­han on se, että kun­tien liit­tyes­sä kaik­ki eivät voi­ta. Jos Kau­niai­nen lii­ma­taan Espoo­seen, gra­ni­lai­set häviä­vät his­to­rial­li­sis­ta syis­tä saa­man­sa kilpailuedun.

    Lisää tap­pioi­ta tulee sii­tä, että muu­ta­ma vir­ka­paik­ka hävi­ää. Tämän jäl­keen jär­keis­te­tään pal­ve­lu­verk­koa, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa (syr­jä­aluei­den) pal­ve­lui­den vähe­ne­mis­tä. Ei kai kah­den köy­hän lii­tos­sa muu­ten voi sääs­töä tulla.

    Jos val­tio vie­lä raken­taa tähän sel­lai­sen muka­van perä­lau­dan, että kon­kurs­sis­sa­kin saa olla, ja sil­ti laki­sää­tei­set pal­ve­lut tur­va­taan, niin kun­ta­lii­tok­sia on tur­ha odotella.

    Vapaa­eh­toi­sia kun­ta­lii­tok­sia saa aikaan vain sil­lä, että lii­tos­kun­nil­la on rajan kum­mal­la­kin puo­lel­la jokin riit­tä­vän syn­keä kui­lu, johon tuijottaa.

  6. Juho Laa­tu: Hoi­to­kei­no­ja on monia. Jos rikas mies mak­saa lii­an vähän vero­ja, kor­jaus­lii­ke ei vält­tä­mät­tä ole pak­koa­vio­liit­to jon­kun köy­hän kans­sa, vaan ehkä­pä progres­sion nosto.

    Mitä teet Kauniais-ilmiölle?

    Kun­nat voi pakot­taa samaan vero­pro­sent­tiin, mut­ta jos tuos­sa tilan­tees­sa Kau­niai­nen saa pitää lisään­ty­neet vero­tu­lot, kun­nal­li­set pal­ve­lut muut­tu­vat aika ylitsevuotaviksi.

    Jos taas kaik­ki lisään­ty­neet vero­tu­lot kuo­ri­taan pääl­tä pois, kun­nan moti­vaa­tio pitää kulu­jaan kuris­sa muut­tuu nol­lak­si. Jär­jes­tel­mä kan­nus­taa mah­dol­li­sim­man kor­ke­aan palk­kio­ta­soon kunnanvaltuustossa.

    On hyvin vai­kea kek­siä jär­jes­tel­mää, jos­sa kan­nus­ta­vuus kulu­kont­rol­liin säi­lyy, mut­ta joka koh­te­lee Savu­kos­kea ja Kau­niai­sia samal­la tavalla.

  7. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Mitäs sit­ten teh­dään sel­lai­sel­le rep­pa­na­kun­nal­le, joka ei sel­viä yksin ja kukaan ei halua ottaa sitä taa­kak­seen? Pak­ko kai sil­le on kave­ri pakot­taa, vaik­ka kun­na­ni­sät ja äidit yrit­täi­si­vät­kin pär­jä­tä omillaan. 

    Miten mää­ri­tel­lään “rep­pa­na­kun­ta, joka ei sel­viä yksin”? Se että kun­ta saa bud­jet­tin­sa tuek­si val­tio­no­suuk­sia ei var­maan­kaan rii­tä kriteeriksi.

    Voi­si­ko mää­ri­tel­mä tar­koit­taa kun­tia, joi­den vero­tu­lot ja val­tio­no­suu­det eivät yhdes­sä rii­tä pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­seen? Ei tämä­kään kuu­los­ta jär­ke­väl­tä syyl­tä lii­tok­seen, sil­lä jos tuo kun­ta lii­te­tään naa­pu­ri­kun­taan, jou­tuu tuo naa­pu­ri maksumieheksi.

    Tilas­to­jen mukaan kai­ken kokoi­set kun­nat toteut­ta­vat pal­ve­lut jok­seen­kin samaan hin­taan, joten talou­del­li­set syyt eivät ylei­ses­ti­kään ole mikään hyvä perus­te lii­tok­sil­le. Koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti voi olla jär­ke­vää pitää pie­net kun­nat itsenäisinä.

  8. Juho Laa­tu: Miten mää­ri­tel­lään “rep­pa­na­kun­ta, joka ei sel­viä yksin”? Se että kun­ta saa bud­jet­tin­sa tuek­si val­tio­no­suuk­sia ei var­maan­kaan rii­tä kriteeriksi.

    Tilas­to­jen mukaan kai­ken kokoi­set kun­nat toteut­ta­vat pal­ve­lut jok­seen­kin samaan hin­taan, joten talou­del­li­set syyt eivät ylei­ses­ti­kään ole mikään hyvä perus­te lii­tok­sil­le. Koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti voi olla jär­ke­vää pitää pie­net kun­nat itsenäisinä.

    Tilas­to­jen mukaan kai­ken kokoi­set kun­nat toteut­ta­vat pal­ve­lut jok­seen­kin samaan hin­taan kes­ki­mää­rin. Yksit­täis­ten kun­tien kus­tan­nuk­sis­sa on suu­ria eroja.

    Toki rep­pa­na­kun­nan mää­ri­tel­mäs­tä pitäi­si ensin päät­tää, mut­ta esim. 5 peräk­käis­tä vuot­ta ali­jää­mää voi­si olla sopi­va kri­tee­ri. Tai suu­ri mää­rä vel­kaa per asukas.

  9. Vihe­rins­si: Mitä teet Kauniais-ilmiölle? 

    Kau­niais-ilmiöl­lä tar­koi­te­taan täs­sä kai täs­sä kykyä pitää mui­ta kun­tia alem­paa veroprosenttia.

    Minus­ta perus­pal­ve­lut voi­tai­siin kus­tan­taa nykyis­tä sel­vem­min yhteis­vas­tuul­li­ses­ti. Kor­jaus kos­ki­si koko maa­ta eikä eri­tyi­ses­ti Kauniaisia.

    Kun­nat voi pakot­taa samaan vero­pro­sent­tiin, mut­ta jos tuos­sa tilan­tees­sa Kau­niai­nen saa pitää lisään­ty­neet vero­tu­lot, kun­nal­li­set pal­ve­lut muut­tu­vat aika ylitsevuotaviksi. 

    Ei sai­si pitää, eikä tar­vit­se pakot­taa samaan pro­sent­tiin. Yksi toteu­tus­tyy­li oli­si mak­saa pää­osa perus­pal­ve­lui­den kuluis­ta val­tion verois­ta niin, että kai­kil­le kun­nil­le mak­se­taan kiin­teä sum­ma per tar­ve (esim. per kou­lu­lai­nen). Nämä mak­sut kor­vai­si­vat nykyi­sen val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män (vähän sama tavoi­te, mut­ta peri­aa­te oli­si sel­vem­pi ja tulos tarkempi).

    Jos taas kaik­ki lisään­ty­neet vero­tu­lot kuo­ri­taan pääl­tä pois, kun­nan moti­vaa­tio pitää kulu­jaan kuris­sa muut­tuu nol­lak­si. Jär­jes­tel­mä kan­nus­taa mah­dol­li­sim­man kor­ke­aan palk­kio­ta­soon kunnanvaltuustossa. 

    Kun­nat verot­tai­si­vat nykyis­tä vähem­män. Kukin kun­ta voi­si kui­ten­kin verot­taa yli­mää­räis­tä har­kin­tan­sa mukaan, esim. paran­net­tui­hin perus­pal­ve­lui­hin tai uut­ta uima­hal­lia var­ten. Kaik­ki yli­mää­räi­nen jäi­si siis kun­nan itsen­sä mak­set­ta­vak­si. Ja sääs­töt jäi­si­vät sil­le itselleen.

    On hyvin vai­kea kek­siä jär­jes­tel­mää, jos­sa kan­nus­ta­vuus kulu­kont­rol­liin säi­lyy, mut­ta joka koh­te­lee Savu­kos­kea ja Kau­niai­sia samal­la tavalla. 

    Oli­si­ko tuo ehdot­ta­ma­ni tyy­li yhtään sin­ne suun­taan? Sii­nä­kin rik­kaat kun­nat voi­si­vat kerä­tä uima­hal­li­ra­hat köy­hiä hel­pom­min, mut­ta perus­pal­ve­luis­sa oltai­siin lähel­lä tasa-arvoa.

  10. Rai­mo K: Tilas­to­jen mukaan kai­ken kokoi­set kun­nat toteut­ta­vat pal­ve­lut jok­seen­kin samaan hin­taan kes­ki­mää­rin. Yksit­täis­ten kun­tien kus­tan­nuk­sis­sa on suu­ria eroja. 

    Hel­sin­ki saat­taa men­nä näil­lä kri­tee­reil­lä lope­tet­ta­vien lis­tal­le. Aina­kin ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­los­sa kulut ovat olleet var­sin suuret.

    Toki rep­pa­na­kun­nan mää­ri­tel­mäs­tä pitäi­si ensin päät­tää, mut­ta esim. 5 peräk­käis­tä vuot­ta ali­jää­mää voi­si olla sopi­va kri­tee­ri. Tai suu­ri mää­rä vel­kaa per asukas. 

    Lii­te­tään­kö hal­val­la pal­ve­lut toteut­ta­va, mut­ta sil­ti ali­jää­mäi­nen kun­ta toi­siin kun­tiin? Ole­te­taan että kaik­ki naa­pu­rit kulut­ta­vat pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­seen enem­män rahaa kuin tuo ali­jää­mäi­nen kunta?

    Haluan siis sanoa, että perus­pal­ve­lut hal­val­la ja hyvin toteut­ta­vat kun­nat eivät ole mikään ongel­ma. Nii­den koh­dal­la lii­tok­set vain kas­vat­tai­si­vat kulu­ja. Jos ne ovat ali­jää­mäi­siä, niil­le kan­nat­tai­si antaa lisää rahaa (eikä siis liittää).

    Isot velat ovat ongel­ma, mut­ta ei niis­sä­kään kun­tal­lii­tos tuo mitään apua, eikä noi­ta vel­ko­ja tule sälyt­tää naapurikunnille.

    Täy­sin hol­tit­to­mas­ti asioi­taan hoi­ta­via kun­tia en Suo­mes­sa usko ole­van (siis sel­lai­sia, jot­ka eivät edes yrit­täi­si pitää bud­jet­ti­aan tasapainossa).

    Käsi­tyk­se­ni on siis se, että lii­tok­sis­ta ei pää­sään­töi­ses­ti tule talou­del­li­sia hyö­ty­jä, ja sik­si talou­del­li­sia perus­tei­ta ylei­sel­le lii­tos­ten aja­mi­sel­le ei ole.

  11. Juho Laa­tu: Kau­niais-ilmiöl­lä tar­koi­te­taan täs­sä kai täs­sä kykyä pitää mui­ta kun­tia alem­paa veroprosenttia.

    Joo, kyl­lä­hän kaik­kien kun­tien vero­pro­sen­tin kuu­luu olla vähin­tään kes­kiar­von suuruinen.

    Sitä vain ihmet­te­len, että jos mitään kun­nal­lis­ta itse­hal­lin­toa ei tar­vi­ta tai se on vahin­gol­lis­ta (altis­taa naa­pu­rit kil­pai­lul­le!), niin mihin tar­vi­taan kun­tia­kaan? Lii­te­tään kaik­ki yhteen kun­taan, jon­ka nimi on Suomi.

  12. Pek­ka Tai­pa­le: Joo, kyl­lä­hän kaik­kien kun­tien vero­pro­sen­tin kuu­luu olla vähin­tään kes­kiar­von suuruinen. 

    Tuos­sa ehdot­ta­mas­sa­ni mal­lis­sa kaik­ki kun­nat oli­si­vat pelk­kien perus­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­sen suh­teen samal­la vii­val­la. Nyky­ään­hän köy­hien kun­tien asuk­kai­ta taval­laan ran­gais­taan niin, että köy­hän kun­nan “kan­sa­ne­lä­ke­mum­mo” jou­tuu mak­sa­maan pal­ve­luis­taan enem­män kuin vas­taa­va rik­kaan kun­nan mummo.

    Tul­kit­sin Kau­niais-ilmiön tar­koit­ta­van kykyä pitää alhais­ta vero­pro­sent­tia. Hel­sin­ki­läis­ten tul­kin­ta Kau­niais-ilmiös­tä voi olla toi­nen­kin, sil­lä tuo mai­nit­se­ma­ni tul­kin­ta on ikä­väs­ti tot­ta myös Hel­sin­gin koh­dal­la. Toi­nen huo­nom­pi tul­kin­ta Kau­niais-ilmiöl­le voi­si olla kateus sii­tä, että Kau­niai­nen saa kalas­tel­tua rik­kai­ta asuk­kai­ta Hel­sin­kiä­kin paremmin.

    Sitä vain ihmet­te­len, että jos mitään kun­nal­lis­ta itse­hal­lin­toa ei tar­vi­ta tai se on vahin­gol­lis­ta (altis­taa naa­pu­rit kil­pai­lul­le!), niin mihin tar­vi­taan kun­tia­kaan? Lii­te­tään kaik­ki yhteen kun­taan, jon­ka nimi on Suomi. 

    Tuo­hon suun­taan­han hal­li­tuk­sen logiik­ka näyt­täi­si vie­vän. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kil­pai­lu rik­kais­ta asuk­kais­ta siir­tyi­si uuden suur­pää­kau­pun­gin ja ympä­röi­vien aluei­den väli­sek­si. Ja myös kil­pai­luk­si mui­den kas­vu­kes­kus­ten kanssa.

    Suo­men perus­tus­la­ki takaa kun­nil­le itse­hal­lin­non. Minus­ta oleel­lis­ta täs­sä on se, että itse­hal­lin­to tar­ko­aa mah­dol­li­suu­den hal­li­ta pai­kal­li­ses­ti, ihmis­ten itsel­leen lähei­sik­si koke­mien raken­tei­den kaut­ta. Suur­kun­ta­hank­keet vei­si­vät pää­tök­sen­te­koa kes­ki­te­tym­mäk­si (bot­tom-up vs. top-down). Voi­si myös aja­tel­la, että pai­kal­li­seen itse­hal­lin­toon kuu­luu oikeus mää­ri­tel­lä itse, mil­lai­siin yksi­köi­hin ihmi­set halua­vat ryh­mit­tyä (ei siis komen­toi­na keskushallinnolta).

    Kun­tien väli­ses­tä kil­pai­lus­ta ei luon­nol­li­ses­ti­kaan voi pääs­tä eroon. Eikä tar­vit­se­kaan, sil­lä osa sii­tä on toi­vot­ta­vaa (halu tar­jo­ta omil­le asuk­kail­le hyviä pal­ve­lui­ta). Jot­kut epä­koh­dat, kuten Kau­niais-ilmiö, voi­daan kor­ja­ta muil­la kei­noin, kuten vaik­ka­pa muut­ta­mal­la rahoi­tus­ta ehdot­ta­maa­ni tapaan. Rajo­jen siir­te­ly voi alis­taa kak­si mal­lia yhden komen­non alle, mut­ta tar­joa mitään pysy­vää rakai­sua. Kun­tien pie­ni eri­lai­suus on rik­kaut­ta, jota ei tuli­si­kaan pois­taa alis­ta­mal­la ne yhden kes­kus­hal­lin­non alle.

    Yksi eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun yhtey­des­sä mai­nit­tu ongel­ma on kaa­voi­tus ja lii­ken­ne. Aloil­la joil­la kun­tien itse­hal­lin­toa halu­taan rajoi­taa jon­kin val­ta­kun­nal­li­sen edun nimis­sä, ohjauk­sen tuli­si läh­teä koko val­ta­kun­nan tasol­ta. Val­tio­ta näis­sä asiois­sa edus­taa jo nyt­kin esim. maa­kun­ta­ta­soi­nen kaa­voi­tus. Jos siis kaa­voi­tuk­sen halu­taan ole­van koor­di­noi­dum­paa, luon­te­va tapa kor­ja­ta tilan­net­ta oli­si nos­taa val­tion (top-down) roo­lia sil­le luon­te­vas­ti kuu­lu­vil­la kaa­voi­tuk­sen osa-alueil­la (en tie­dä onko tarvetta).

    Yhteen­ve­to­na totean, että vie­lä en ole tain­nut näh­dä ensim­mä­si­tä­kään jär­ki­syy­tä, jon­ka perus­teel­la kon­ta­ko­koa oli­si ylei­ses­ti suu­re­net­ta­va. Kir­joit­te­lin taan­noin aja­tus­ko­kei­lus­ta, jos­sa myös vakiin­tu­neil­le kylil­le / kau­pun­gi­no­sil­le annet­tai­siin peri­aat­teel­li­nen mah­dol­li­suus päät­tää tar­vit­taes­sa omien asioi­den­sa hoi­dos­ta. Tämä ei tar­koi­ta, että nii­den pitäi­si perus­taa koko­naan uusia kun­tia, vaan ne voi­si­vat toi­mia edel­leen jon­kun kun­nan osana.

    Samoin vakiin­tu­neil­le kun­nil­le voi­si antaa mah­dol­li­suu­den halu­tes­saan ero­ta suur­kun­nis­ta. Näin hal­li­tuk­sen­kin sanois­saan tavoit­te­le­ma pal­ve­lui­den para­ne­mi­nen tai ennal­laan pysy­mi­nen oli­si parem­min taattu.

    Jos rajo­jen siir­to on vain yksi­suun­tais­ta (suu­rem­mik­si kun­nik­si), voim­me olla pian mai­nit­se­mas­sa­si koko Suo­men kokoi­ses­sa kun­nas­sa. Tai käy­tän­nös­sä ehkä toden­nä­köi­sem­min suu­rim­mat kas­vu­kes­kuk­set ottai­si­vat itsel­leen halua­man­sa ympä­ril­lään ole­vat alu­eet. Jäl­jel­le jää­väl­lä alu­eel­la pie­nem­mät kes­kuk­set ottai­si­vat oman­sa, ja loput kenen­kään etu­pii­riin kuu­lu­mat­to­mat alu­eet jäi­si­vät jon­kin­lai­si­sik­si reservaateiksi.

    Kes­kit­ty­mi­nen on luon­tai­nen kehi­tys­suun­ta mil­le tahan­sa orgai­saa­tiol­le. Kan­sa­lais­ten etua tämä ei vält­tä­mät­tä pal­ve­le, vaan lähin­nä kes­kei­sis­sä ase­mis­sa ole­vien ihmis­ten, paik­ka­kun­tien ja suu­rim­pien yri­tys­ten etua. Val­tion tuli­si ohja­ta maa tasa­pai­no­ti­laan, joka tuot­taa par­haan tulok­sen. Kun­tien itse­hal­lin­to, val­tion valis­tu­nut ja tar­koi­tuk­sel­li­nen näp­pien irti pitä­mi­nen sii­tä, ja perus­tus­lain bot­tom-up ‑filo­so­fia ovat oleel­li­nen osa yhteis­kun­nan raken­teen ter­vee­nä pitä­mis­tä. Ei siis anne­ta vii­da­kon lakien vie­dä mei­tä jat­ku­van kes­kit­tä­mi­sen kier­tee­seen (ja pai­kal­li­sen pää­tök­sen­teon kor­vau­tu­mi­seen “alu­eel­li­sel­la päätöksenteolla”).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.