Vaaliohjelmaani: Ryhmärakennuttamiselle tontteja

Ber­lii­nis­sä raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia on saa­tu alas ohit­ta­mal­la raken­nut­ta­jayh­tiö. Ryh­mä­ra­ken­ta­mi­ses­sa toi­sen­sa tule­vat asuk­kaat muo­dos­ta­vat asun­to-osa­keyh­tiön, joka raken­nut­taa talon. Se voi täs­sä käyt­tää ammat­tia­pua.

Ryh­mä­ra­ken­ta­mi­ses­sa on sekin hyvä puo­li, että tule­van ker­ros­ta­lon asuk­kaat tun­te­vat toi­sen­sa entuu­des­taan. Se lisää ker­ros­ta­lon sosi­aa­lis­ta toi­min­nal­li­suut­ta. Tämä tekee asu­mi­ses­ta muka­vam­paa ja vähen­tää kau­pun­gin sosi­aa­li­sia kus­tan­nuk­sia naa­pu­ria­vun kor­va­tes­sa ammat­ti­aut­ta­jien avun. 

17 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: Ryhmärakennuttamiselle tontteja”

  1. Mites se raken­ta­mi­sai­kai­nen rahoi­tus? Ava­taan­ko ARAa, vai kau­pun­gin lai­na­ta­kui­ta? Kum­paa­kin on ehdo­tet­tu. Sikä­li kun kus­tan­nuk­set pysy­vät pie­ni­nä joku tuon kal­tai­nen apu voi­si olla perus­tel­tua sik­si että saa­tai­siin lisää kilpailua.

  2. Tar­koit­taa­ko tämä, että kehi­te­tään ryh­mä­ra­ken­ta­ja­kri­tee­rit, jot­ka täyt­tä­vil­le raken­ta­jien yhteen­liit­ty­mil­le tont­te­ja myy­dään hal­vem­mal­la kuin muil­le gryn­de­reil­le? Entä onko aja­tuk­se­na, että samal­la myös kaa­voi­te­taan näi­tä tont­te­ja eri­lai­sil­la vaa­ti­muk­sil­la raken­ta­mi­sen suhteen?

    Voi­si kuvi­tel­la esim. että näin voi­tai­siin löy­tää taloon asuk­kaat, jot­ka oikeas­ti ovat autot­to­mia ja sik­si voi­tai­siin raken­taa vähem­män pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Aina­kin, kun­nes asun­not ovat vaih­ta­neet omis­ta­jaa, jon­ka jäl­keen pysä­köin­ti on sit­ten ongelma.

  3. Ryh­mä­ra­ken­ta­mi­nen kuu­los­taa kival­ta. Mut­ta pari kysy­mys­merk­kiä sii­tä kyl­lä tulee.

    Jo oma­ko­ti­ta­loa raken­ta­nut tie­tää, kuin­ka kivaa, help­poa ja näp­pä­rää on tais­tel­la ura­koit­si­joi­den kans­sa. Noin peri­aat­tees­sa aja­tus ammat­tia­vus­ta on apu tähän­kin, mut­ta käy­kö täs­sä käy­tän­nös­sä niin, että se ammat­tia­pu­kin on ihan yhtä luo­tet­ta­vaa ja tun­nol­lis­ta kuin raken­nusa­lan käy­tän­teet muu­ten­kin? Ja miten inno­kas mut­ta koke­ma­ton raken­nut­ta­ja­po­ruk­ka valit­see sidosryhmänsä?

    Mitä sit­ten tapah­tuu, jos talos­sa pal­jas­tuu paha raken­nus­vir­he? Raken­nut­ta­jan vas­tuul­la­han se on, mut­ta jos sat­tuu itse ole­maan raken­nut­ta­ja­fir­man osa­kas, se tulee kui­ten­kin omaan kuk­ka­roon. Lopul­ta voi vain tapel­la entis­ten ystä­vien­sä kans­sa sii­tä, kuka mak­saa eni­ten. Ali­hank­ki­joil­ta ei saa rahaa kuin rosik­ses­ta, eikä yleen­sä sieltäkään.

    Lisäk­si minus­ta tuos­sa on jo vähän yli­mää­räis­tä opti­mis­mia, että raken­nut­ta­jien naa­pu­ria­pu vähen­täi­si kau­pun­gin ammat­ti­aut­ta­jien tar­vet­ta. Eikö­hän se kui­ten­kin ole niin, että ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­seen läh­te­vät ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti var­sin hyvä­osai­sia sekä talou­del­taan että hen­ki­ses­ti, joten muu­ten­kin se soi­si­aa­li­työn tar­ve on aika vähäis­tä. Tus­kin näkyy kau­pun­gin kassassa.

    En rakas­ta raken­nus­liik­kei­tä. Mut­ta ennen­kuin ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­ses­ta saa­daan hyvin toi­mi­vaa käy­tän­töä, sen ympä­ril­lä pitää olla var­sin vah­vo­ja raken­tei­ta tuke­maan ja tur­vaa­maan hom­man toimintaa.

    Kau­pun­ki voi­si toi­saal­ta ottaa täs­sä aika vah­van roo­lin. Kau­pun­gil­la pitäi­si ole­man sekä raken­nut­ta­ja- että val­von­tao­saa­mis­ta, ja lisäk­si kau­pun­ki voi­si jär­jes­tää jon­kin­lai­sen vakuu­tus­jär­jes­te­lyn näil­le pro­jek­teil­le. Hyvä aja­tus tuo ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen kui­ten­kin on, ja sil­lä sai­si pot­kit­tua vähän kil­pai­lua kehiin.

  4. Hel­sin­gin viran­omai­set (KSV + Raken­nus­val­von­ta) onnis­tui­vat (gryn­de­rei­den innok­kaas­ti tuke­mi­na) pilaa­maan ryh­mä­ra­ken­ta­mi­sen mai­neen niin, ettei pan­kit tah­do myön­tää luot­to­ja ryhmärakentajille. 

    Gryn­de­rit eivät myös­kään läh­de ura­koi­maan näi­tä koh­tei­ta, pel­ko oman kul­lan­vuo­len­taa muis­tut­ta­van busi­nek­sen heik­ke­ne­mi­ses­tä on suu­ri ja kun kau­pun­ki omin toi­min vie­lä tukee gryn­de­rei­tä, niin ryh­mä­ra­ken­ta­jil­la todel­la haas­tei­ta riittää.

    Mit­kä ovat siis ne toi­met joil­la käy­tän­nös­sä aiot edis­tää ryh­mä­ra­ken­ta­mis­ta ja saa­da niin kau­pun­gin vir­ka­mie­het kuin pan­kit myö­tä­mie­li­sik­si ryh­mä­ra­ken­ta­mi­sel­le? Sil­lä täs­sä­kin tavoi­te on erin­omai­nen, mut­ta kuten muus­ta­kin vaa­lioh­jel­mas­ta­si, täs­tä­kin puut­tuu kon­kre­tia tyystin.

  5. Suo­men eri­koi­so­lo­suh­teet hie­man vai­keut­ta­vat ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­ta. Kil­pai­le­vat deve­lop­pe­rit ovat käy­tän­nös­sä myös samal­la iso­ja raken­nus­liik­kei­tä, joten ryh­mä­ra­ken­nut­ta­jat jou­tu­vat pilk­ko­maan ura­kat ja etsi­mään pie­nem­piä ura­koit­si­joi­ta saa­dak­seen jär­ke­vän­hin­tai­sia tar­jouk­sia. Tähän voi­si lain­sää­dän­nöl­lä vai­kut­taa eriyt­tä­mäl­lä deve­lop­pe­ri- ja raken­nus­lii­ke­toi­min­nan, mut­ta se ei ole kun­nal­lis­vaa­lia­sia, pait­si että Hel­sin­ki voi­si pai­nos­taa val­tio­ta muut­ta­maan lake­ja 😉 Myös rahoi­tus on täl­lä het­kel­lä jäis­sä, jos­sa lain­sää­dän­tö on osa­syy­nä perus­ta­jao­sa­kas-vas­tui­den vuok­si. Hel­sin­ki voi­si aut­taa esim. niin, että ATT toi­mi­si perus­ta­jao­sak­kaa­na (mut­ta edel­leen on ongel­ma­na ura­koit­si­joi­den saa­mi­nen — raken­nut­ta­ja­kon­sul­tit ja val­vo­jat mak­sa­vat myös pal­jon, jol­loin raken­nus­liik­kei­den hin­nat näyt­tä­vät­kin taas kilpailukykyisiltä…)

  6. Rat­kai­su­ja löy­tyy, kun nii­tä etsii.

    Tut­ta­va­ni on töö­lö­lä­si­ta­lo­yh­tiöi­den isän­nöi­tis­jä: “Van­ho­ja pape­rei­ta tut­kies­san tun­tee vähän his­to­rian sip­pien havai­naa, kun hal­li­tuk­sen pöy­tä­kir­jo­jen alle­kir­joi­tuk­sis­ta löy­tyy Ris­to Rytin ja Paa­si­ki­ven nimet.”

  7. Moi
    En viit­si­nyt eilen kor­ja­ta tie­to­ja­si 75-neliön kes­ki­ko­ko­vaa­ti­muk­ses­ta. Eivät vir­ka­mie­het ole tyh­miä, kun täl­läis­tä vaa­ti­vat. Eivät vaa­ti­neet kos­kaan. Vaa­ti­mus tai oikeam­min tavoi­te kos­ki taan­noin koko tuo­tan­toa ja koko ohjel­ma­kaut­ta. Eli pyri­tään tähän kes­ki­ko­kooon ja riit­tä­vään per­hea­sun­to­jen tar­jon­taan. Tähän jo oltiin pää­se­mäs­sä. Vuon­na 2006 Khs­sa tont­tien varaus­ten yhtey­des­sä esit­te­li­jä eli Kor­pi­nen tos­ta vain muut­ti ehdon kos­ke­maan kaik­kia tont­te­ja. Polii­ti­kot oli­vat vali­tet­ta­vas­ti samaa miel­tä. Vai­keuk­sia­han tuli eri­tyi­ses­ti vuo­kra-asun­to­tuo­tan­nos­sa. Myö­hem­min vuo­kra-ja aso­tuo­tan­to vapau­tet­tiin ehdos­ta. Tätä­kään ei ylei­ses­ti ole huo­mat­tu. Työ­ryh­mä poh­ti asi­aa, ja pää­dyt­tiin ehdo­tuk­seen, että jos halu­taan riit­tä­väs­ti per­heau­to­ja, niin raken­ne­taan (varauseh­doil­la) nii­tä eikä edel­ly­te­tä jotain tiet­tyä kes­ki­ko­koa. Asia on nyt kun­nos­sa pää­tös­ten tasol­la, mut­ta legen­da kes­ki­ko­ko­vaa­ti­muk­ses­ta elää, vaik­ka se oli vain esit­te­li­jän höl­mö heit­to, jota polii­ti­kot , var­sin­kin vih­reät kovas­ti kannattivat.
    Hyvää jatkoa!

    1. Tuo­mas Kive­lä jat­kaa kes­kus­te­lua, jota käy­tiin eilen vaa­li­ti­lai­suu­des­sa ravin­to­la Oivassa.
      Voi olla, että minä­kin olin tuo­ta kes­ki­ko­ko­vaa­ti­mus­ta ideoi­mas­sa jos­sain asun­to-ohjel­ma­neu­vot­te­lus­sa, mut­ta se toteu­tui aivan eri taval­la kuin aina­kaan minä tar­koi­tin. Sen piti olla ton­tin­luo­vu­tus­oh­je, jol­la täh­dät­täi­siin kysei­seen kes­ki­ko­koon kes­ki­mää­rin koko kau­pun­gin alu­eel­la, ei tont­ti­koh­tai­ses­ti eikä edes kaupunginosakohtaisesti.
      Pari vuot­ta sit­ten Espoos­sa uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli 91 neliötä.

  8. Niin, eikös kaik­ki tai suu­ri osa kan­san rakas­ta­ma­mis­ta kan­ta­kau­pun­gin wan­hois­ta talois­ta ole raken­net­tu aikoi­naan ryhmärakentamisella?

    Jos osat­tiin sata vuot­ta sitten…

  9. Voi­sin kuvi­tel­la, että ryh­mä­ra­ken­ta­jat oli­si­vat kiin­nos­tu­neem­pia raken­ta­maan toi­mi­vam­paa kau­pun­kia. Tätä pitää tie­tys­ti hel­pot­taa esi­mer­kik­si auto­paik­ka­nor­min osal­ta, jon­ka tie­dän aina­kin Tam­pe­reel­la tul­leen hyvin­kin jäy­käs­ti vastaan.

    Voi­si­ko jopa aja­tel­la, että tämä voi­si olla kil­pai­lue­tu — jos raken­nat ryh­mäs­sä niin raken­nat vain 1/3 auto­pai­kois­ta? Näin jär­ke­vil­le pai­koil­le oli­si mah­dol­lis­ta saa­da tehok­kaam­paa raken­ta­mis­ta ja tie­tys­ti yhä useam­man oli­si mah­dol­lis­ta hypä­tä kelk­kaan. Ken­ties jopa sil­le puusil­mäl­le­kin tuli­si sel­väk­si, että ihan sii­vos­ti kau­pun­ki toi­mii ilman val­tai­saa auto­jen määrää.

  10. Vuo­saa­ri (van­hin osa) on tie­tääk­se­ni alun­pe­rin raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Asun­to­sääs­tä­jät ry oli raken­nut­ta­ja­na ja asun­not jopa arvot­tiin sääs­tä­jien kes­ken. Myös sil­ta tai­det­tiin raken­nut­taa. Vuo­saa­res­ta piti tul­la jopa oma kuna­tan­sa, mut­ta sit­ten Hel­sin­ki kaap­pa­si sen.

  11. Joo, tuo yhtei­söl­li­syys ja sosi­aa­li­ne tuki on var­mas­ti tosi hie­no hom­ma, kuten kuka tahan­sa voi käy­dä totea­mas­sa talo­yh­tiöi­den kokouksissa.

    Epäi­len että ei noin aina­kaan kovin jär­ke­vää raken­ta­mis­ta saa­da aikaan kun idea­lis­ti­ses­sa hali­pusi puus­kas­sa ruve­taan raken­ta­maan yhtei­siä olo­huo­nei­ta yms. (kts. vaik­ka “ihmis­ten kau­pun­ki” kirjoituksia)

    Näin saa puo­les­ta­ni toki teh­dä, mut­ta ris­kin tulee kuu­lua rakennuttajille.

  12. Ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen toi­mii tai ei toi­mi. Mut­ta ei sil­lä taval­la raken­nut­ta­jaa usein­kaan sil­ti ohi­te­ta. Ryh­mä­ra­ken­nut­ta­jat palk­kaa­vat raken­nut­ta­jan, sil­lä har­voin nämä itse raken­nut­taa osaavat.

    Käy­tän­nös­sä esim. ker­ros­ta­lon ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen ei ole help­poa sen­kään takia, että ylä­ker­rok­siin on help­po saa­da asuk­kaat. Mut­ta ongel­mia tulee vas­taan, kun ale­taan miet­tiä, mis­tä löy­tää nii­hin “huo­nom­piin” ker­rok­siin asuk­kaat, ja miten kus­tan­nuk­set tulee talo­yh­tiös­sä raken­ta­mi­ses­ta jakaa? Se on itse asias­sa todel­la vai­kea­ta. Ei ole sat­tu­maa, että esim. par­hai­den näkö­alo­jen asun­to­jen hin­ta­ta­so on ihan tois­ta kuin ros­ka­ka­tok­sen edes­sä ala­ker­rok­ses­sa asu­val­la, saa­ti sil­loin jos vas­ta­puo­lel­la katua on ravin­to­la, jos­ta kuu­luu mökää myö­hään yöhön. Kau­pal­lis­ten raken­nut­ta­jien käy­tön kes­kei­nen hyö­ty on mm. juu­ri sii­nä, että nämä jaka­vat kus­tan­nuk­set ihan itse, ja mää­rää­vät sit­ten asun­noil­le osto­hin­nan, joka voi olla neliö­hin­noil­taan ylä­ker­rok­sis­sa vaik­ka kak­sin­ker­tai­nen ala­ker­rok­siin näh­den, ja loput hin­nat ovat jos­tain siel­tä välil­tä, vaik­ka­pa itään ole­vis­sa asun­nois­sa eri­lai­nen kuin län­teen ole­vis­sa. Mut­ta kes­ke­nään yhtiö­tä muo­dos­tet­taes­sa kus­tan­nus­ten jaka­mi­nen voi olla todel­la vaikeaa.

  13. Yksi tapa, jol­la ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­ta voi tukea ihan suo­raan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa on se, että kiin­nit­tää huo­mio­ta ase­ma­kaa­vo­jen tont­ti­ja­koi­hin. Ker­ros­ta­lois­sa sel­lai­nen noin 20 met­riä on sopi­va kadun­pät­kä yhtä tont­tia var­ten. Jos talos­sa on kuusi asuin­ker­ros­ta, tulee asun­to­ja noin 12–18 riip­puen asun­to­jen kois­ta. Riit­tä­vän pie­ni, että raken­nut­ta­ja­kimp­po­ja voi löytyäkin.

  14. Olen aika­naan miet­ti­nyt tätä samaa ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­asi­aa, sil­loin en tien­nyt, että sil­lä on oikein oma nimen­sä. Mie­lee­ni nousi eräs idea, jol­la tätä voi­tai­siin saa­da vauh­di­tet­tua. Täy­tyy­kin ruve­ta täl­tä osin asi­aa edis­tä­mään, tie­dä jos vaik­ka onnistuisi. 🙂

    Vähän asian vierestä.

    Olet­ko Osmo mis­sään kir­joi­tuk­ses­sa käsi­tel­lyt ame­rik­ka­lais­mal­lis­ta pai­koi­tus­ta, jos­sa autot nos­te­taan his­sil­lä tor­ni­mai­seen pai­koi­tus­ti­laan? Sel­lai­set tor­nit eivät vie kovin pal­jon maa­pin­ta-alaa ja kal­lein osa tai­taa olla hissijärjestelmä.

  15. Ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen on itsea­sias­sa ollut käy­tös­sä aikai­sem­min. Aika­naan asuin sel­lai­ses­sa van­has­sa talos­sa, joka oli täl­lä peri­aat­teel­la raken­net­tu. Luin talon his­to­riik­kia, mie­len­kiin­tois­ta tari­naa ajal­ta jol­loin raken­nus­tar­vik­keis­ta oli kova pula. Talo jou­tui odot­ta­maan kes­ke­ne­räi­se­nä kun­nes taloon saa­tiin ikkunat.

  16. Count­ry­boy:
    Vuo­saa­ri (van­hin osa) on tie­tääk­se­ni alun­pe­rin raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Asun­to­sääs­tä­jät ry oli raken­nut­ta­ja­na ja asun­not jopa arvot­tiin sääs­tä­jien kesken. 

    Tuo yhdis­tys oli kui­ten­kin kool­taan ja hal­lin­nol­taan tyy­pil­li­nen yleis­hyö­dyl­li­nen gryn­de­ri samaan tapaan kuin Sato tai Asun­to­sää­tiö. Asuk­kaat pys­tyi­vät kyl­lä osal­lis­tu­maan työ­vai­hei­siin kyky­jen­sä mukaan, nyky­ään ei moi­nen kävi­si päinsä. 

    Joi­den­kin näke­mys­ten mukaan koko yhdis­tys oli oman aikan­sa ponzi-hui­jaus joka lop­pui kun sisään tuli vähem­män rahaa kuin ulos oli­si pitä­nyt mak­saa… Ja sil­loin koko hoi­to kaa­tui Hel­sin­gin syliin.

Vastaa käyttäjälle KariS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.