Vaaliohjelmani: asukaspysäköintitunnus

Helsin­ki myy asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia kan­takaupungis­sa asuville koti­talouk­sille 105 euron hin­taan vuodessa. Koti­talous voi ostaa niitä yhden jokaista huoneis­tossa asu­vaa ajoko­rtin omis­ta­jaa kohden. Muille pysäköin­ti on mak­sullista ja mak­saa neljä euroa tun­nis­sa. Kan­takaupungis­sa toimiville yri­tyk­sille on omat yrityspysäköintitunnukset.

  • Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on nos­tet­ta­va alueit­tain niin, että liik­keel­lä ole­vien tun­nusten määrä vas­taa tar­jol­la ole­via paikko­ja. Tun­nuk­sen hin­ta voi vai­hdel­la eri puo­lil­la kaupunkia. Tämä ei ole sen suurem­pi vääryys kuin se, ettei tun­nus­ta vaa­di­ta kaikkial­la kaupungissa.
  • Kadun­var­si­paikoista osa on jätet­tävä rajat­ta­va asukaspysäköin­nin ulkop­uolelle, jot­ta sat­un­nainen kävi­jäkin voisi löytää paikan.
  • Uud­is­raken­nusten osoit­teisi­in ei asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia tule myön­tää samal­la, kun uud­is­raken­nuk­set ja ullakko­rak­en­t­a­mi­nen vapaute­taan pysäköintinormista.
  • Asukaspysäköin­ti­tun­nus pitäisi hin­noitel­la kuukausi- eikä vuosipo­h­jal­la ja vielä niin, että talvikuukaudet ovat selvästi kesäkuukau­sia kalli­impia, jot­ta kesäau­to­ja ei säi­lytet­täisi kadun­var­res­sa lumitöitä haittaamassa.
  • Kan­takaupungis­sa osa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen tuot­ta­mas­ta lisä­tu­losta tulee kor­vamerk­itä pysäköin­ti­halleis­sa ole­vien asuka­s­paikko­jen hin­to­jen alentamiseen.

Kan­takaupungis­sa van­hoil­ta kiin­teistöiltä ei vaa­di­ta pysäköin­nin jär­jestämistä, vaan näi­den talo­jen asukkaat voivat pysäköidä läh­es ilmaisek­si asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la. Uusien kiin­teistö­jen tulee rak­en­taa normin mukaiset pysäköin­tipaikat ton­tille, mikä tulee erit­täin kalli­ik­si. Jos van­has­sa talos­sa ullakko ote­taan asun­tokäyt­töön, pysäköinti­normin mukainen paikkamäärä vaa­di­taan joskus lisäa­sun­noil­ta, joskus koko kiin­teistöltä, mikä tekee ullakko­rak­en­tamis­es­ta täysin kan­nat­tam­a­ton­ta. Uusil­ta taloil­ta vaa­di­taan pysäköin­tipaikat, jot­ta niiden asukkaat eivät pahen­taisi kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­tas­apain­oa asukaspysäköin­nis­sä. Samaan päästään sil­lä, ettei uusien kiin­teistö­jen asukkaat ole oikeutet­tu­ja asukaspysäköintitunnukseen.

Eri­tyis­es­ti Töölössä on paha epä­suhde asukaspysäköin­ti­tun­nusten määrän ja tar­jol­la ole­vien pysäköin­tipaikko­jen välil­lä. Kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nos­tet­ti­in kolmes­takymmen­estä kuud­es­ta eurosta vuodessa sataan euroon vuodessa, kol­me­tuhat­ta autoil­i­jaa luopui asukaspysäköintitunnuksesta.

Nyt asukaspysäköin­ti­tun­nus mak­saa 105 euroa vuodessa eli 6,75 euroa kuukaudessa. Hal­li­paik­ka voi mak­saa 200 euroa kuukaudessa. Olisi kaikkien töölöläis­ten autoil­i­joiden etu, että osa autoista siir­ty­isi hal­li­paikoille, mut­ta kaik­ki toivo­vat, että joku muu tekee tämän uhrauk­sen ja vapaut­taa kadun­var­si­paikko­ja muille. Sik­si on järkevää nos­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa ja käyt­tää lisära­ha hal­li­paikko­jen hin­nan subventointiin.

Pitkän ajan tavoit­teena tulisi olla siirtää pysäköin­ti kan­takaupungis­sa maan alle tai pysäköintitaloihin.

40 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmani: asukaspysäköintitunnus”

  1. Kuu­lostaa ihan järkevältä askeleelta. Pari asi­aa pisti silmään;

    voisiko asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen myön­tämisen perus­teena olla ajoko­rtin ase­mas­ta ajoneu­von omis­t­a­mi­nen tai hallinnoimi­nen ? Ajoko­rt­te­ja on monel­lakin sel­l­aisel­la, jot­ka eivät autoa omista tai ole halti­jana rekisteriotteessa ?

    Mitä täl­läisen kuukausi­lasku­tuk­seen perus­tu­van jär­jestelmän perustamis‑, hallinnoin­ti- ja ylläpi­toku­lut mah­ta­vat olla ? käykö niin että jär­jestelmään / uno­htanei­den mak­su­jen per­in­tään jne. kuluu käytän­nössä niin paljon kulu­ja, että tulot eivät ole lähel­läkään uud­is­tus­tarpei­den ja toimen­pitei­den kustannuksia ?

    1. Asdukaspysäköin­ti­tun­nuk­set ehtona on auton hallinnoimi­nen. Vain yksi kpl/nenä. Kos­ka koti­talouden sisäl­lä asi­at on help­po jär­jestel­lä, oikaisin määritelmässä. Voi tosin olla, että oikaisin liikaakin. Kai auton voi omis­taa, vaik­ka ei omis­taisi ajoko­rt­tia? Pitääpä tark­istaa. Jos auton omis­t­a­mi­nen ei edel­lytä ajoko­rt­tia eikä edes täysi-ikäisyyt­tä, sil­loin tun­nuk­sia saa käytän­nössä yhden per­heen­jäsen­tä kohden.
      Kuukausit­taisin tun­nuk­sen hallinnoin­ti on muut­tumas­sa hyvin hal­vak­si, kos­ka fyy­sis­es­tä tun­nuk­ses­ta löuovu­taan. Pysäköin­nin­valvon­nal­la on reaali­aikainen tieto sal­li­tu­ista rekisterinumeroista. 

  2. Ehdo­tus ei ole mitenkään kaikkia äänestäjiä kosiskeleva 😉
    Valvon­nan kannal­ta kuukausiko­htainen pysäköin­ti­tun­nus on ehkä turhan mon­imutkainen, pysäköin­nin jakami­nen kesä- ja talvikau­teen voisi olla riit­tävän toimi­va ratkaisu.
    Tarkoit­taako tämä todel­la sitä miten siinä lukee:

    Uud­is­raken­nusten osoit­teisi­in ei asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia tule myön­tää samal­la kun uud­is­raken­nuk­set ja ullakko­rak­en­t­a­mi­nen vapaute­taan pysäköintinormista.

    Pysäköinti­normin romut­ta­mi­nen olisi aika radikaalia. Ja hienoa.

    1. Nämä kak­si ovat liitok­sis­sa toisi­in­sa. Uud­is­raken­nuk­sille vaa­di­taan pysäköinti­normia, ettei niiden asukkaat val­taa kadun­var­si­paikko­ja. Jos asuukaspysäköin­ti­tun­nus­ta ei saa, omien paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen muut­tuu houkut­tel­e­vamm­naksi jopa ilman pakkoa.
      Eräs tut­tu osti asun­non Sepänkadul­ta ja samal­la auto­tal­li­paikan. Auto­tal­li mak­soi 48 000 euroa.

  3. Non­i­in, ker­rankin asi­aa, mil­loin ne kaikille ilmaiset kaupun­gin parkki­hal­li­paikat kaive­taan ja saadaan käyttöön?

    1. Ei niistä tule kaikille ilmaisia vaan niiden hin­ta las­kee. Opti­mi on siinä pis­teessä, kun riit­tävä määrä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen halti­joi­ta ilmoit­tau­tuu vuokraa­jik­si. Hes­pe­ri­ahotellin alle on tarkoi­tus tehdä 850 auton hal­li. Yrit­täjä voi hyvinkin olla kiin­nos­tunut täl­lais­es­ta järjestelystä.

  4. Joku voisi laina­ta Odelle lasku­tikun, 105€/a ei täs­mää 6,75€/kk hin­noit­telu­un — vai oliko se pari euroa itse Odelle jär­jeste­ly­palkkio­ta per auto/kk ?

  5. Helsingis­sä usein käyneenä nyt puu­tu­taan oikeaan asiaan.

    Autot pois kadul­ta sei­so­mas­ta maan alle. Tak­soit­ta­mal­la ja kaavoit­ta­mal­la se onnistuu.

  6. Auton voi omis­taa kuka tahansa, alaikäi­nenkin. Halti­jak­si voi merk­itä vain sel­l­aisen, jol­la on rek­isteröin­ti­hetkel­lä ko. auton ajamiseen oikeut­ta­va ajokortti.

  7. Vaik­ka itse olen autoil­i­ja, niin olen pikkuhil­jaa kallis­tu­mas­sa sille lin­jalle, että kan­takaupungis­sa auto­jen määrää voi vähentää.

    Vaik­ka sit­ten pysäköin­tiä vaikeuttamalla.

    Me autoil­i­jat voimme siir­tyä kehäteille ja kauemmaksi.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Eräs tut­tu osti asun­non Sepänkadul­ta ja samal­la auto­tal­li­paikan. Auto­tal­li mak­soi 48 000 euroa.

    Ja Kamp­ista myyti­in kevääl­lä luo­la­paikko­ja Kevalle hin­taan 52000 euroa/paikka eli tämä on hyvinkin käypä hin­ta kantakaupungissa.

    Nyt jos kaupun­ki raken­nut­taa ja myy luo­lati­laa vaik­ka 50000 euroa/paikka Töölöön, ei kenenkään tarvitse sub­ven­toi­da mitään. Tai jos jotain halu­aa sub­ven­toi­da niin mielel­lään joukkoli­ikenne-investoin­te­ja maan alle. Katupysäköin­tion­gel­ma kun pohjim­mil­taan palau­tuu siihen että julki­nen pin­tali­ikenne on vaan niin h‑i-d-a‑s ja epämukava.

  9. Keskus­tan pienis­sä kivi­jal­ka­li­ikkeis­sä asioimis­es­ta tulee liian vaikeaa, jos kah­den min­uutin asi­aa varten pitää ajaa syvälle parkkilu­o­laan, jon­ka suuaukko on jos­sakin 500 m päässä. 

    Se nyt vaan on käteväm­pää park­keer­a­ta siihen kadulle 5–100 m päähän tavoitteesta.

    Ymmär­rän vihrei­den tavoit­teek­si lopet­taa autoilun ja tap­paa keskus­tan pikkukaupat.

    Elävä keskus­ta on koko Helsin­gin etu. Vai­h­toe­htona on ajaa Kehätei­den jät­tiostareille. Yksityisautolla.

    1. Vir­ta­nen. Luitko postaus­tani lainkaan? Siinä esitetään nimeno­mais­es­ti, että kaikkia kadun­var­si­paikko­ja ei annet­taisi asukaspysäköin­ti­in vaan osa varat­taisi­in juuri tuo­ta tilapäistä asioin­tia varten.

  10. Vir­ta­nen: Se nyt vaan on käteväm­pää park­keer­a­ta siihen kadulle 5–100 m päähän tavoitteesta.

    Tämä ajat­telu tosi­aan näyt­tää yleistyvän, esim. Alek­san­terinkadun jalka­käytävil­lä tai Man­ner­heim­intien uudel­la pyörätiellä…
    Sinän­sä lyhy­taikaisia asioin­tipaikko­ja kyl­lä tarvi­taan ja sitä mieltähän Osmokin oli.
    Pysäköin­tipaikko­jen suh­teen ongel­ma on kyl­lä siinä, että kun asun­to­ja Helsin­gin niemelle tehdään kovaa tah­tia ja niiden myötä pysäköin­tipaikko­ja tulee lisää suuret määrät, koh­ta on pakko rak­en­taa moot­toriteitä — joko maan alle tai päälle. Viime vuosikym­meninä kan­takaupunkia on raken­net­tu maltil­lis­es­ti ja liiken­neon­gelmil­ta on säästytty.

    1. Ran­skas­sa on erilli­nen rike­mak­su torkeästä pysäköin­tivirheestä. Jos pysäköi luvat­ta inva­paikalle, mak­su on 700 euroa. Näin pitäi olla myös Suomes­sa. Pyörätielle pysäköin­ti on niin yleinen raukka­maisu­us, että siitä tulisi myös antaas suurem­pi mak­su, kos­ka nykyi­nen ei riitä pelot­teek­si. Minus­ta on enem­män väärin tukkia pyörätie kuin pysäköidä pum­mil­la mittaripaikalle.
      Liiken­nesään­tö­jen mukaan pyörätielle pysäköi­ty auto pitää muuten kiertää kadun eikä jalka­käytävän kaut­ta, mikä tekee näistä pyäräteil­lä auto­jaan säi­lyt­tävistä todel­la vaar­al­lisia. Useim­mat kiertävät jalka­käytävän kaut­ta, mut­ta siitä voi saa­da sakot.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Useim­mat kiertävät jalka­käytävän kaut­ta, mut­ta siitä voi saa­da sakot.

    Mielum­min saa sakot kuin jää auton alle. Entä jos ajaa vas­takkaiseen suun­taan autoli­iken­teen kanssa?

  12. Osmo Soin­in­vaara: Ran­skas­sa on erilli­nen rike­mak­su torkeästä pysäköin­tivirheestä. Jos pysäköi luvat­ta inva­paikalle, mak­su on 700 euroa. Näin pitäi olla myös Suomessa. 

    Toisalta, jos kat­sot miten Ran­skas­sa tosi­asial­lis­es­ti pysäköidään, niin et ehkä halua sikäläistä jär­jestelmää tänne.

    Ihan vain omi­in silmi­in sat­tunut mallisuori­tus autokouluautolla.
    http://farm1.staticflickr.com/62/203230905_2f0bef9e7b_b.jpg


  13. Osmo Soin­in­vaara: Useim­mat kiertävät jalka­käytävän kaut­ta, mut­ta siitä voi saa­da sakot.”

    KKK

    Mielum­min saa sakot kuin jää auton alle. Entä jos ajaa vas­takkaiseen suun­taan autoli­iken­teen kanssa?”

    Onko kukaan pyöräil­i­jä koskaan saanut sakko­ja siitä, että täl­lais­esa tilanteessa on ‑asian­mukaista varovaisu­ut­ta nou­dat­taen tieten­ki n- sivu­ut­tanut auton jalka­käytävän kautta.”

  14. Osmo Soin­in­vaara: Liiken­nesään­tö­jen mukaan pyörätielle pysäköi­ty auto pitää muuten kiertää kadun eikä jalka­käytävän kaut­ta, mikä tekee näistä pyäräteil­lä auto­jaan säi­lyt­tävistä todel­la vaar­al­lisia. Useim­mat kiertävät jalka­käytävän kaut­ta, mut­ta siitä voi saa­da sakot.

    Nykyi­nen tapa tehdä pyörätie kadun­var­sipysäköin­tipaikko­jen ja ajokaistan väli­in on tässä suh­teessa parem­pi kuin van­ha tapa (esim. Bule­vardil­la) tehdä pyörätie pysäköin­tipaikko­jen ja jalka­käytävän väliin.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Ran­skas­sa on erilli­nen rike­mak­su torkeästä pysäköintivirheestä. 

    Tuon voisi laina­ta Suomeen, mut­ta pitäisi jär­jestää että kaik­ki sakon saa­neet myös sen mak­saisi­vat. Myös sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävät ja ulko­maille rek­isteröidyl­lä autol­la aja­vat. Eikös tääl­lä ole ihan suomeen rek­isteröidyl­lä autol­la ajavia henkilöitä, jot­ka ovat saa­neet (ja jät­täneet mak­samat­ta) sato­ja pysäköintivirhemaksuja.

  16. Markku af Heurlin:
    ” Osmo Soin­in­vaara: Useim­mat kiertävät jalka­käytävän kaut­ta, mut­ta siitä voi saa­da sakot.”

    KKK

    Mielum­min saa sakot kuin jää auton alle. Entä jos ajaa vas­takkaiseen suun­taan autoli­iken­teen kanssa?”

    Onko kukaan pyöräil­i­jä koskaan saanut sakko­ja siitä, että täl­lais­esa tilanteessa on ‑asian­mukaista varovaisu­ut­ta nou­dat­taen tieten­ki n- sivu­ut­tanut auton jalka­käytävän kautta.”

    Onko kukaan pyöräil­i­jä yleen­sä saanut sakko­ja mis­tään? Viimek­si kun huikea määrä polkupyöräiljöitä pysäytet­ti­in ajo­val­on puut­tumisen (ym. tur­vavarustei­den) takia, taisi tul­la vain huo­mau­tuk­sia. Sanois­in mutul­la, että pyöräil­i­jä saa tehdä melkein minkä tahansa liiken­ner­ik­keen, niin siitä tuskin ran­gais­taan mitenkään. Pitäisin tuo­ta Osmon “siitä voi saa­da sakot” ‑heit­toa melkoise­na huumorina.

  17. ij: Tuon voisi laina­ta Suomeen, mut­ta pitäisi jär­jestää että kaik­ki sakon saa­neet myös sen mak­saisi­vat. Myös sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävät ja ulko­maille rek­isteröidyl­lä autol­la aja­vat. Eikös tääl­lä ole ihan suomeen rek­isteröidyl­lä autol­la ajavia henkilöitä, jot­ka ovat saa­neet (ja jät­täneet mak­samat­ta) sato­ja pysäköintivirhemaksuja.

    Näitä lie­nee aika vähän.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Useim­mat kiertävät jalka­käytävän kaut­ta, mut­ta siitä voi saa­da sakot.

    Jos palataan maan pin­nalle, niin kuin­ka moni pyöräil­i­jä on tuos­ta oikeasti saanut sakot? Taku­ul­la vielä harvem­pi kuin sikail­i­ja-autoil­i­ja siitä väärin­pysäköin­nistä. (Tosin aika usein nuo pyörätielle pysäköin­nit liit­tyvät joko jakeluli­iken­teeseen tai rakennus/korjaustoimintaan, jol­loin työ­mat­ka-autoil­i­joiden tms. syyt­tämi­nen on hie­man epärehellistä.)

  19. ij: Tuon voisi laina­ta Suomeen, mut­ta pitäisi jär­jestää että kaik­ki sakon saa­neet myös sen mak­saisi­vat. Myös sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävät ja ulko­maille rek­isteröidyl­lä autol­la aja­vat. Eikös tääl­lä ole ihan suomeen rek­isteröidyl­lä autol­la ajavia henkilöitä, jot­ka ovat saa­neet (ja jät­täneet mak­samat­ta) sato­ja pysäköintivirhemaksuja.

    ij: Tuon voisi laina­ta Suomeen, mut­ta pitäisi jär­jestää että kaik­ki sakon saa­neet myös sen mak­saisi­vat. Myös sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävät ja ulko­maille rek­isteröidyl­lä autol­la aja­vat. Eikös tääl­lä ole ihan suomeen rek­isteröidyl­lä autol­la ajavia henkilöitä, jot­ka ovat saa­neet (ja jät­täneet mak­samat­ta) sato­ja pysäköintivirhemaksuja.

    Ren­gaslukko! Hinataan pois! Jäynä se on pienikin jäynä.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Ren­gaslukko on tulossa.

    Kan­nat­taisin myös rek­isteröi­ti­pakkoa polkupyörille, ja kam­er­avalvon­nal­la sit­ten lasku perään kil­ven­o­mis­ta­jalle punaisia päin ajamis­es­ta. Se on nimit­täin *todel­la* yleistä. Työ­matkalla saatan ohit­taa saman fil­lar­in kolme-neljä ker­taa. Ja se fil­lari min­ut aja­mal­la päin punaisia. Minä kun ajan pait­si fil­lar­il­la myös autol­la, ja olen sik­si tot­tunut nou­dat­ta­maan valoja.

  21. Pekka Taipale: Tosin aika usein nuo pyörätielle pysäköin­nit liit­tyvät joko jakeluli­iken­teeseen tai rakennus/korjaustoimintaan, jol­loin työ­mat­ka-autoil­i­joiden tms. syyt­tämi­nen on hie­man epärehellistä.

    Mis­tä loogi­nen jatkokysymys onkin, miten tarpeel­lista jakeluli­iken­teen tai rakennus/korjaustoiminnan on pysäköidä pyörätielle tai jalka­käytävälle? Aika usein vaikut­taa ole­van kysymys pysäköin­nistä, eikä pysähtymis­es­tä tavaroiden las­taus­ta varten, ja välil­lä näkee jalka­käytävälle pysäköitävän, vaik­ka vapai­ta (mak­sullisia) pysäköin­tipaikko­jakin olisi. En sit­ten tiedä, miten pysäköin­nin­valvo­jat noi­hin “huoltoa­jo” tms. lap­pui­hin tuulila­sis­sa suh­tau­tu­vat — saako sel­l­aisen kanssa pysäköidä maksamatta?

  22. Ville: Mis­tä loogi­nen jatkokysymys onkin, miten tarpeel­lista jakeluli­iken­teen tai rakennus/korjaustoiminnan on pysäköidä pyörätielle tai jalkakäytävälle? 

    Aika usein taitaa olla niin, että liiken­teen kokon­aisu­udelle aiheutu­va hait­ta on pienem­pi, jos pysäköidään pyörätielle tai jalka­käytävälle. Lain mukainen toim­intat­a­pa olisi kuitenkin pysäköidä ajo­radalle. Kevyem­män liiken­teen väylille pysäköin­ti ärsyt­tää ymmär­ret­tävästi jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä, mut­ta vielä enem­män ajo­radalle pysäköin­ti voisi ärsyt­tää niitä jot­ka seiso­vat bus­sis­sa joka ei pääse jostain paikas­ta ohi ennen kuin jakeluli­ikenne on jaellut. 

    Aika usein vaikut­taa ole­van kysymys pysäköin­nistä, eikä pysähtymis­es­tä tavaroiden las­taus­ta varten, ja välil­lä näkee jalka­käytävälle pysäköitävän, vaik­ka vapai­ta (mak­sullisia) pysäköin­tipaikko­jakin olisi. En sit­ten tiedä, miten pysäköin­nin­valvo­jat noi­hin “huoltoa­jo” tms. lap­pui­hin tuulila­sis­sa suh­tau­tu­vat – saako sel­l­aisen kanssa pysäköidä maksamatta?

    Eihän noil­la lip­pus­lap­pusil­la lain mukaan mitään merk­i­tys­tä pitäisi olla; lähin­nä ne ehkä toimi­vat selit­tävänä tek­i­jänä ja pyrkivät vähen­tämään niiden ärsyyn­tymistä, joi­ta ko. pysäköin­ti hait­taa. Lap­pu ei vaiku­ta lap­puli­isan toimintaan.

    Eri­lais­ten rak­satyö­maid­en kohdal­la näkee usein pysäköin­tiä jalka­käytäville, nur­mikoille jne. ja kyse on siitä että työmiehet aja­vat lähistölle työkaluineen sen sijaan että kan­taisi­vat ne muu­ta­man sadan metrin päästä joltain luval­liselta pysäköin­tipaikalta, kuten lain mukaan kuu­luisi. Noi­ta ei juuri lapute­ta, vaik­ka lain mukaan kai kuuluisi.

  23. Oikean­su­un­taisia ajatuk­sia Helsin­gin keskus­tan pysäköin­tipaikka­pu­laan. Kovin on kuitenkin eri­lainen tilanne muis­sa kaupungeis­sa. Esim. Lahdessa ullakko­rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää autopaikkaa. Niin — siinä kohtaa Oden jutun­juok­se­tus menee vähän met­sään. Mik­si eri aikaan raken­netut asun­not oli­si­vat keskus­tas­sa eri arvoises­sa ase­mas­sa autopaikko­jen suh­teen. Se on mah­dol­lista, mut­ta joku tuos­sa ajatuk­ses­sa mät­tää — että olisi eri­ar­voisia asukkai­ta samas­sa taloy­htiössä. Hei haloo! 

    Pikkukaupun­gin kekus­tas­sa hal­li­paik­ka mak­saa jotain 90 € kuukaudessa. Se on hal­pa hin­ta ver­rat­tuna siihen, että sat­un­nainen matkail­i­ja joutuu mak­samaan Helsin­gin keskus­tas­sa päivän pysäköin­nistä keskus­tan hal­lis­sa 45 tai yli euroa. Siihen ei kenel­läkään keskilu­okkaisel­la työn­tek­i­jäl­lä ole omil­la varoil­la varaa. Jos tavalli­nen suo­ma­lainen tulee autol­la tur­is­tik­si Helsin­gin keskus­taan per­heen kanssa, pitää olla aika tarkkana, mihin on varaa pysäköidä.

  24. Ville: Mis­tä loogi­nen jatkokysymys onkin, miten tarpeel­lista jakeluli­iken­teen tai rakennus/korjaustoiminnan on pysäköidä pyörätielle tai jalka­käytävälle? Aika usein vaikut­taa ole­van kysymys pysäköin­nistä, eikä pysähtymis­es­tä tavaroiden las­taus­ta varten, ja välil­lä näkee jalka­käytävälle pysäköitävän, vaik­ka vapai­ta (mak­sullisia) pysäköin­tipaikko­jakin olisi. En sit­ten tiedä, miten pysäköin­nin­valvo­jat noi­hin “huoltoa­jo” tms. lap­pui­hin tuulila­sis­sa suh­tau­tu­vat – saako sel­l­aisen kanssa pysäköidä maksamatta?

    Kun on eri­laista huoltoa­joa jout­nut aja­maan, niin muut­ma sana lie­nee paikallaan: Joskus kul­jet­ta­va kuor­ma on painavaa tai han­kalan muo­toista. Ja muutenkin pitem­pi mat­ka vie pidem­män ajan. Parkkipaik­ka voi myös olla toisel­la puolel­la tietä. — Työka­lut ka ‑tarvikkeet ovat usein painavia, ja aina tarvit­see sitä, jon­ka on muka tarpeet­tomana jät­tänyt autoon.

  25. Joku yllä kirjoitti:

    »»»»Keskus­tan pienis­sä kivi­jal­ka­li­ikkeis­sä asioimis­es­ta tulee liian vaikeaa, jos kah­den min­uutin asi­aa varten pitää ajaa syvälle parkkiluolaan — - -
    Ymmär­rän vihrei­den tavoit­teek­si lopet­taa autoilun ja tap­paa keskus­tan pikkukaupat.»»»»»»»»

    Olette väärässä. Tiedän eräänkin ullan­lin­nalaisen yrit­täjän, joka kyl­lästyi liik­keen­sä edessä yötäpäivää seiso­vi­in autonauhoi­hin. Hän hom­masi liik­keen eteen totaalisen pysäköin­tikiel­lon ! Kyseessä on Eira Plaza, jos joku epäilee. Auto­jen helminauhat myös peit­tävät kivi­jalka­puodit — niitä ei ikään kuin ole katuku­vas­sa ! On täysin väärä usko­mus, että täl­lainen automäärä, joka Stadis­sa nykyään pyörii, jotenkin posi­ti­ivis­es­ti elävöit­täisi kaupunki­amme. Itsekin erit­täin mielel­läni elävöit­täisin Korkeavuorenkat­ua kulke­mal­la siel­lä lauan­taisin, mut­ta tuol­loinkin liikenne on niin hir­muista ja pöly sen mukainen, ettei tule mieleenkään istua kahville Suc­cesin pikkuiselle terassille .

  26. Sata­nen vuodessa on hul­lun­hal­pa hin­ta pysäköin­nille alueel­la, jolle nykyisenkaltaies­ta, suures­ta automäärästä on moninker­tais­es­ti enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Lisäk­si tuo hin­ta on hyvin epä­suh­tainen ver­rat­tuna tont­ti­maan arvoon, muual­la asu­vien pysäköin­nistä mak­samaan hin­taan sekä hal­li­paikko­jen hin­taan. Hin­ta on niin hal­pa, että jopa minäkin olen harkin­nut autoil­i­jak­si ryhtymistä.
    Vaa­teeni kuu­luukin, että asukaspysäköin­nin hin­ta tulee korot­taa use­ampik­er­taisek­si. Jopa 800 euroa ei olisi mielestäni liikaa.
    Osan tästä rahas­ta kaupun­ki voisi käyt­tää julk­isten tilo­jen ja kotien ilman­laadun paran­tamiseen esimerkik­si niin, että raitisil­mavent­ti­ilien suo­dat­timien ja ilman­puhdis­timien osto­hin­nan voisi vähen­tää kunnallisverotuksessa .

  27. Kehi­ty­se­hdo­tusten lis­taan voisi lisätä kimp­pa-autoilua edis­tävän mah­dol­lisu­u­den han­kkia samalle autolle use­ampi parkki­tun­nus. Meil­lä on jär­jeste­ly, jos­sa Kamp­is­sa ja Meilahdessa olevil­la talouk­sil­la on auto yhteiskäytössä, mut­ta lätkän saa vain yhdelle alueelle. Mak­saisin siis mielu­usti vaik­ka sen tuplahin­nan, että saataisi­in toinenkin lätkä, mut­ta se ei kuulem­ma onnistu.

  28. Ongelmia ja ratkaisue­hdo­tuk­sia: Miten vien tai tuon matkus­ta­jan Hesas­sa bus­si- tai rautatiease­malle. Huono­jalkainen van­hus, paina­va laukku mukana. Onnis­tuu tietysti tak­sil­la parem­min. Rautatiease­ma ainakin melko toiv­o­ton paik­ka. Pasi­lan asema­han sen­tään parem­min sopii liikuntavammaiselle.
    Varsi­nainen tukko on Kata­janok­ka. Ilmeis­es­ti muual­lakin sama tilanne. Ei edes lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in löy­dy tilaa. Purkaus ja las­taus pakko toimit­taa keskel­lä kat­ua. Näin on tilanne kesäl­lä. Talvel­la lumi­ti­lanne vielä sot­kee loputkin.
    Tule­vaisu­u­den ratkaisu, mikäli autoilu ei ole polt­toaineen takia lop­punut, voisi olla seu­raa­va. GPS-laite ja lähetin autoon. Jos­sain keskus­valvo­mossa tietokone rek­isteröi auton paikan. Lasku­tus ottaisi huomioon eri­laiset pysäköin­ti­tak­sat eri aikoina. Myös Vapaana ole­van tilan määrä vaikut­taisi. Kun paikat alkaa täyt­tyä, myös hin­ta nousee. Suuret yleisö­ta­pah­tu­mat ennakoitaisi­in, kuten esim Sta­dion. Samal­la lait­teis­tol­la hoidet­taisi­in ruuhka­mak­sut. Niitä perit­täisi­in vain todel­lisen ruuhkan paikas­sa ja aikana. Mik­sei täl­lä voisi toteut­taa matkus­ta­jienkin rahas­tuk­sen. RFID-tekni­ik­ka mah­dol­lis­taa tämän vaik­ka heti. Eikä kan­na­ta valit­taa, että isoveli puut­tuu yksi­ty­isyy­den­suo­jaan. Hesas­sa olet läh­es koko ajan valvon­takam­er­an kuvat­ta­vana muutenkin.

  29. Atte:
    Kehi­ty­se­hdo­tusten lis­taan voisi lisätä kimp­pa-autoilua edis­tävän mah­dol­lisu­u­den han­kkia samalle autolle use­ampi parkki­tun­nus. Meil­lä on jär­jeste­ly, jos­sa Kamp­is­sa ja Meilahdessa olevil­la talouk­sil­la on auto yhteiskäytössä, mut­ta lätkän saa vain yhdelle alueelle. Mak­saisin siis mielu­usti vaik­ka sen tuplahin­nan, että saataisi­in toinenkin lätkä, mut­ta se ei kuulem­ma onnistu. 

    Yri­tys­tun­nuk­sen saa toiselle vyöhyk­keelle: toi­min­i­mi kotiosoit­teeseen 75 € + yri­tys­tun­nus 370 euroa on tosin enem­män kuin tuplas­ti asukas­tun­nuk­sen 105 euroa.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Vir­ta­nen. Luitko postaus­tani lainkaan? Siinä esitetään nimeno­mais­es­ti, että kaikkia kadun­var­si­paikko­ja ei annet­taisi asukaspysäköin­ti­in vaan osa varat­taisi­in juuri tuo­ta tilapäistä asioin­tia varten.

    Kijrotinko jo: Kaik­ki kadun­var­si­paikat eivät ole asukaspysäköin­tipaikko­ja. Esim Rikhardi­nakdul­la iitöä ei tai­da ola yhtäkään, mikä on hyvä asia.

  31. Out­sider: Ongelmia ja ratkaisue­hdo­tuk­sia: Miten vien tai tuon matkus­ta­jan Hesas­sa bus­si- tai rautatiease­malle. Huono­jalkainen van­hus, paina­va laukku mukana.

    Rautatiease­malle hissil­lä Elielin park­ista alikulku­tun­nelin kaut­ta suo­raan lai­turille tai asemahalliin. 

    Kaukoli­iken­teen lin­ja-autoase­malle P‑Kampista hissil­lä Kampin keskuk­seen ja alas lai­tureille, en nyt muista pääseekö suoraan.

    Lähili­iken­teen bus­si­lai­turien viereen Kampin E‑tasolla pääsee hissil­lä suo­raan P‑citystä.

    Autoil­i­jaa suo­ras­taan hem­motel­laan kun­nol­lisil­la säältä suo­ja­tu­il­la inte­graa­ti­ol­la keskus­tan alueel­la, Kamp­is­sa myös joukkoli­iken­teen käyt­täjiä pois­lukien Helsin­gin bus­seil­la ja ratikoil­la liikkuvat.

  32. Ode:

    Asukaspysäköin­ti­tun­nus pitäisi hin­noitel­la kuukausi- eikä vuosipo­h­jal­la ja vielä niin, että talvikuukaudet ovat selvästi kesäkuukau­sia kalli­impia, jot­ta kesäau­to­ja ei säi­lytet­täisi kadun­var­res­sa lumitöitä haittaamassa.

    Asukaspysäköin­ti­tun­nus ei ole voimas­sa kesäau­toil­la, jos ne ovat pois liiken­teestä (seison­tavaku­u­tuk­sel­la). Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen halti­ja saa kuitenkin viedä auton (ilmaisek­si)!! seison­ta-ajak­si raken­nusvi­ras­ton auto­hotel­li­in Kalasatamaan.

    Lain­aus:

    “Asukaspysäköin­tisään­töjä on muutet­tu viime talvien koke­musten poh­jal­ta. Liiken­nekäytöstä pois­te­tun, eli niin san­otun seison­ta-ajal­la ole­van ajokin asukaspysäköin­ti­tun­nus ei ole enää voimas­sa asukaspysäköin­tipaikoil­la kantakaupungissa.”

    Link­ki raken­nusvi­ras­ton sivuille:
    http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?urile=hki:path:/helsinki/fi/uutiset/autot+talvisailoon+kalasataman+autohotelliin&current=true

    1. Asukaspysäköin­tisään­töjä on muutet­tu viime talvien koke­musten poh­jal­ta. Liiken­nekäytöstä pois­te­tun, eli niin san­otun seison­ta-ajal­la ole­van ajokin asukaspysäköin­ti­tun­nus ei ole enää voimas­sa asukaspysäköin­tipaikoil­la kantakaupungissa.”

      No lop­ul­takin.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.